Maapallon pelastamisessa talous on keskiössä

41 vastausta artikkeliin “Maapallon pelastamisessa talous on keskiössä”

1. Soin­in­vaar­alle koment­ti­na että itsekin kuun­telin tämän Ruuskan ja Pur­si­aisen välisen keskustelun joka oli Ylen Sari Val­to ohjel­mas­sa. Ruuskaa kuun­nel­lessaan hänestä pystyti riv­ien välistä tekemään sel­l­aisen johtopäätök­sen että hänel­lä on selvästi jonkin­lainen utiopi­ay­hteiskun­ta on tavoite pitkäl­lä aikavälil­lä mut­ta hän ei sano sitä julkises­ti ääneen kos­ka sit­ten kysyt­täisin heti perään miten se toteu­taan ilman vapaaehtoisuutta. 

   Pent­ti Linkolan pitkä var­jo ja pain­o­lasti ovat var­maan niin syväl­lä ekol­o­gis­es­ti ajat­tele­vien ihmis­ten harteil­la ettei yksikään ekol­o­gis­es­ti ajat­tel­e­vat ihmi­nen 2020-luvul­la tuo esille samanalaisia näke­myk­siä kuin Linko­la jolle väki­val­ta oli myös osa keino­va­likoimas­sa jol­la toteut­taisi­in väestön kasvun hillintää.Tästä syys­tä Ruuskan esit­tämä teo­ria ja visio ei toi­mi ilman väki­val­taa. Ruus­ka teki saman­laiset väärät tulkin­nat väestönkasvus­ta kuin Linkola.Hillitsemätöntä väestönkasvua on täl­lä het­kel­lä vain Afrikas­sa ja muu­tamis­sa mus­lim­i­mais­sa kuten Afgan­istanis­sa ja Iranis­sa. Siel­lä syyt ovat poli­it­tisia ei uskonnollisia. 

   Suosit­te­len myös kuun­tele­maan Kult­tuuriykkösen jak­son (päivät­ty to 27.11.2025) viime vuo­den mar­rasku­ul­ta jos­sa Pur­si­ainen, Frank Martela ja Ris­to Isomä­ki keskustel­e­vat yhdessä arke­olo­gi Miik­ka Tallavaaran kanssa siitä onko mah­dol­lista pala­ta takaisin met­sästäjä-keräiljä yhteiskun­taan. Isomäel­lä, Marte­lal­la ja Pur­si­aisel­la oli tässä keskustelus­sa syväl­lisem­pi ana­lyysi taloud­es­ta ja yhteiskun­nas­ta kuin siinä Sari Val­ton ohjel­mas­sa. Kult­tuuriykkösen jak­son toimit­ta­jana oli Pauli­ina Grym joka oli kyl­lä tehnyt itse paljon taus­tatyötä aiheeseen toisin kuin Sari Val­to joka toi­mi enem­män mod­er­aat­to­ri­na. Radio-ohjel­mat ovat suo­ria lähetyk­siä joten niis­sä pitää tiivistää toisin kuin pod­casteis­sa jot­ka yleen­sä leikataan ja julka­istaan jälkikä­teen tallenteina.

   Vastaa

   1. Iranin syn­tyvyys las­ki nopeasti islamistisen val­laku­mouk­sen jäl­keen Myös Iranin väk­ilu­vu ennuste­taan laskevan.

      Vastaa

      1. Soin­in­vaar­alle tiedok­si että Iranin väk­iluku itse asi­as­sa nousi Iranin val­lanku­mouk­sen jäl­keen hyvin nopeasti mut­ta las­ki taas Iranin ja Irakin sodan jäl­keen kos­ka islami­lainen hallinto kään­si poli­ti­ikaansa syn­tyvyy­den nos­tamis­es­ta syn­tyvyy­den lasku­un. Tästä syys­tä Iranin väk­iluku on laskenut.

      2. Siel­lä oli tosi­aan melkoiset uud­is­tuk­set sil­loin. Mm. lak­isääteis­es­ti pakolli­nen per­he­su­un­nit­telukurssi määrät­ti­in käymään ennen naimisi­in­menoa, val­tio mak­soi ehkäisyt jne. Viimeisen vuosikymme­nen aikana Iran on koit­tanut pakit­taa, kun syn­tyvyys on ollut niin reilusti alle väestön uusi­u­tu­mis­luku­jen, ja mm. pois­tanut ilmaisen oikeu­den ster­il­isaa­tioon ja vähen­tänyt ehkäisyn ilmaisu­ut­ta muutenkin. Mut­ta näyt­tää sekin maa saa­van nyt sen tilanteen, että on ikään­tyvä väestö ja vähän nuo­ria mak­samas­sa ikään­tyneen väestön eläkkeitä.

2. Siinä ei ilmas­tot paljoa paina kun (eri­tyis­es­ti kehi­tys­maid­en) väki lisään­tyy 4 kpl sekunnissa.

   Vastaa

   1. Voisiko nim­imerk­ki fun­daali ment­taali tarken­taa mihin kehi­tys­mai­hin viit­taat ? Kiinan väestönkasvu on tait­tunut jo ajat sit­ten ja Int­ian väestönkasvun ennuste 2040-luvulle on laske­va. Jäl­jelle jää vain Afrikan väestönkasvu. Kehi­tys­maa on hyvin harhaa­jo­hta­va ter­mi jon­ka tilalle pitäisi luo­da kokon­aan uusi termi.

      Vastaa

3. Tarkoi­tan aivan oppikir­ja taloustiedet­tä. Se nimit­täin antaa keinot myös ohja­ta talout­ta esimerkik­si niin, ettei ilmas­toa uhra­ta. Kyse on ulkois­vaiku­tuk­sista ja niiden hin­noit­telus­ta. Kuten san­ot­tu, se on aivan oppikirjataloustiedettä.

   Mut­ta se, että näitä keino­ja jätetään järkyt­tävässä määrin käyt­tämät­tä, taas ei ole ilmiö, jota tarkastelee oppikir­jat­aloustiede, vaan lähin­nä oppikir­javal­tio-oppi ja oppikir­jasosi­aalip­sykolo­gia. Tästä syys­tä ympäristöli­ik­keelle esitet­ty keho­tus keskit­tyä talousti­eteeseen voi sekin olla jotain, jon­ka “his­to­ria voi tuomi­ta” samal­la taval­la kuin Pursiaisen.

   Pur­si­ais-tyyp­pisen läh­estymis­ta­van rajoituk­sista ker­too hyvin hänen oma parin vuo­den takainen itsere­flek­ti­ivi­nen kolumnin­sa, jos­sa hän ker­toi vas­taa­van­lais­es­ta keskustelus­taan Teemu Keskisar­jan kanssa: https://suomenkuvalehti.fi/mielipide/media-ostaa-teemu-keskisarjan-mietelauseet-ekonomisti-heikki-pursiainen-joutui-ilmion-jyraamaksi-itse/?shared=1310341–64ac3664‑4

   “Tajusin, etten ollut ‘voit­tanut’ väit­te­lyä. Päin­vas­toin, minä ja viiteryh­mäni emme olleet edes ymmärtäneet mis­tä oli ollut kysymys.”

   Vastaa

   1. Tom­mi Uschanoville kom­ment­ti­na että tuo Puheenai­heen pod­cast väit­te­ly jos­sa Pur­si­ainen keskusteli maat­aloud­es­ta Teemu Keskisar­jan kanssa meni alus­ta alka­en pieleen kos­ka Pur­si­ainen puhuu täyt­tä asi­aa kun taas Keskisar­ja vetoaa romant­ti­iseen kuvitel­tu­un men­neisyy­teen ja ja hal­paan nos­tal­giaan. Keskisar­jan kanssa ei voi­da väitel­lä järkevästi kos­ka hän elää jos­sain ihan omas­sa maail­mas­sa . Jopa hänen puolison­sa ei enää arvos­ta hän­tä ja hänen avi­o­li­it­to kri­isiy­tyi jo sil­loin kun Teemu liit­tyi per­sui­hin. Tämä kaik­ki tulee esille Teemun uudessa kirjassa.

      Vastaa

      1. Keskisar­jan kanssa ei voi­da väitel­lä järkevästi kos­ka hän elää jos­sain ihan omas­sa maailmassa

         Et ilmeis­es­ti tajun­nut, että nimeno­maan tämä oli tuon kom­ment­ti­ni pointti?

      2. Hänen ker­tomansa mukaan per­heelle koti­in tul­lut puoluele­hti oli ollut Kansan Uutiset, ja hän oli jät­tänyt ker­tomat­ta vaimolleen ehdokkaak­si lupau­tu­misen­sa. Siitä seurasi sit­ten kri­ise­jä ja kon­filk­te­ja, mut­ta tuskin kuitenkaan ihan sel­l­aista, ettei lainkaan arvostaisi toista. Ei asi­at yleen­sä niin parisuhteis­sa mene, että menet­täisi arvos­tuk­sen kokon­aan toiseen toisen mielip­itei­den takia, jos on toises­sa mon­en­laista posi­ti­ivis­takin näh­nyt. Mut­ta var­masti on tul­lut palautet­ta mon­en­lais­es­tea koton­akin, ja ehkä myös on tapah­tunut jonkin­laista toim­intat­apo­jen muu­tos­ta julkises­sa toimin­nas­sa. Ei ole hän­tä vuo­den 2024 vai­mon reak­tioiden jäl­keen tain­nut näkyä eräässä kulkueessa uudelleen jne.

   2. Tääl­läpä alkoi mie­lenki­in­toinen Teemu Keskisar­jan moit­timi­nen. En ole paljoa seu­ran­nut Keskisar­jan edes­ot­ta­muk­sia, mut­ta hän on kuulem­ma haikail­lut, että van­huk­set hoidet­taisi­in kotona läheis­ten toimesta.
      Minä aikoinaan hoidin äitiäni puo­li­aikaise­na omaishoita­jana läh­es viimeiseen asti. Raskas­ta­han se välil­lä oli, mut­ta luulisin, että tule­vaisu­us on useil­la saman­lainen. Pitäisin itseasi­as­sa Keskisar­jaa tässä mielessä todel­lise­na visionäärinä. Min­ul­la onkin kysymys näille talousti­eteil­i­jöille: Jos AI ja robot­it vievät työ­paikat niin mitä nämä sankoin joukoin työt­tömik­si joutu­vat tekevät. Pelaa­vat net­tikasi­noa? Katso­vat jääkiekkoa ja potku­pal­loa? Istu­vat Man­ner­heim­intiel­lä pelas­ta­mas­sa ilmastoa?

      Vastaa

      1. Pent­ti A K Häkkiselle kom­ment­ti­na että tuo sin­un päätös hoitaa äitiäsi puo­li­aikaise­na omaishoita­jana on eri asia kuin se että nykyiset van­hus­ten hoitopalve­lut ajet­taisi­in alas ja kaik­ki van­huk­set hoidetttsisi­in kotona ympäri vuorokau­den. Se ei tule tapah­tu­maan. Tämä on saman­lainen visio kuin Toni Ruuskalla että maat­aloud­es­ta pitäisi pala­ta takaisin pien­tiloi­hin. Sekään ei tule onnistumaan 

         Teemu Keskisar­ja tai Toni Ruus­ka eivät ole kyl­lä mitään suuria visionööre­jä kos­ka heiltä puut­tuu perustiedot.
         Mik­si nämä kak­si ske­naar­i­o­ta ei tule ikinä toteu­tu­maan yksinker­tais­es­ti sen vuok­si kuten Osmo Soin­in­vaara tote­si tämän kir­joituk­sen alus­sa että maa­pal­lol­la on liian paljon ihmisiä jot­ka kap­a­siteet­ti ei riitä.

      2. Pent­ti A K Häkkiselle kom­ment­ti­na että tuo AI:n ja robot­tien tulem­i­nen työ­markki­noille on vielä aikaista arvioi­da mihin se johtaa . Ennustei­ta voi kyl­lä esit­tää mut­ta nekin menevät toden­näköis­es­ti pieleen samal­la taval­la kuin aikoinaan 1990-luvul­la ennus­teet inter­netin vaiku­tuk­ses­ta eivät toteutuneet.

   3. Tom­mi Uschanoville kom­ment­ti­na että kyl­lä tajusin sen ettei nimeno­maan Keskisar­jan kanssa ole mah­dol­lista keskustel­la oikeas­t­aan mis­tään ajanko­htais­es­ta asi­as­ta järkevästi mut­ta tässä Toni Ruuskan kanssa käy­dyssä keskustelus­sa Pur­si­aisel­la oli vain parem­mat argu­men­tit kos­ka Ruuskan syväl­lisem­mät tiedot markki­na­t­aloud­es­ta ja yhteiskun­nas­ta joten tästä syys­tä Ruus­ka hävisi väit­te­lyn. Oli Ruuskalla oli myös jotain tietoa mut­ta häneltä puut­tui kokon­aisu­u­den hah­mot­ta­mi­nen. Keskisar­jalle ei minkään asian hah­mot­ta­mi­nen onnis­tu. Ero Ruuskan ja Keskisar­jan välil­lä todel­la iso aukko. Ruuskan ja Pur­si­aisen välistä keskustelua olisin kyl­lä halun­nut kuun­nel­la lisää mut­ta aika lop­pui kesken. Ver­tasin Ruuskan ja Pur­si­aisen välistä keskustelua vuosi sit­ten käy­tyyn keskustelu­un met­sästäjä- keräil­i­jä yhteiskun­nas­ta jos­sa keskustelijoina oli Pur­si­aisen lisäk­si Ris­to Isomä­ki ja Frank Martela. Näi­den kol­men keskustelu oli paljon inter­ak­ti­ivisem­paa kuin Ruuskan ja Pur­si­aisen väli­nen keskustelu.

      Vastaa

4. Soin­in­vaara kirjoitti:

   “Osoit­taa markki­noiden tehoa, että EU:n päästöt ovat vähen­tyneet paljon tehokkaam­min markki­noi­hin nojaaval­la päästökaup­pasek­to­ril­la kuin poli­it­tisi­in päätök­si­in nojaaval­la taakan­jakosek­to­ril­la. Kuitenkaan edes päästökaup­pasek­to­ril­la kehi­tys ei ole riit­tävää, kos­ka päästöoikeuk­sia huu­tokau­pataan liikaa ja niiden hin­ta on sik­si aivan liian hal­pa. Mon­en mielestä ne tosin ovat liian kalli­ita, kos­ka on tärkeäm­pää pitää ben­san hin­ta hal­pana kuin pelas­taa tulevaisuus.”

   Ben­sa ei nyky­isin ole päästökau­pan piiris­sä vielä ollenkaan. Koh­ta ehkä on, kun liiken­teelle tulee päästöoikeudet vuon­na 2028. Mut­ta vielä täl­lä het­kel­lä ben­san päästöoikeuk­sil­la ei ole hin­taa päästökau­pas­sa. Mut­ta verot on man­ner-Suomen kulu­tuk­sen osalta, ja ne ovat paljon muis­sa asiois­sa ollei­den päästöoikeuk­sien hin­to­ja isom­mat. Tieli­iken­teen polt­toaineista mak­se­taan täl­lä het­kel­lä korkein­ta veroa öljy­tuot­tei­den osalta. Esimerkik­si lentoli­iken­teen polt­toaineet ja mer­i­laivali­iken­teen polt­toaineet ovat yhä verot­to­mia. Öljynku­lu­tuk­sen vähen­tämi­nen on huo­mat­tavasti halvem­min tehtävis­sä sähköistämäl­lä kaukoläm­mössä ja tehtaiden läm­mi­tyk­sessä kuin tieli­iken­teessä. Täl­lä en tarkoi­ta sitä, etteikö tieli­iken­teen päästöjäkin pidä vähen­tää. Vaan sitä, että jos kokon­aisu­ut­ta opti­moisi, kan­nat­taisi öljynku­lu­tuk­seen liit­tyviä päästöjä vähen­tää voimallisem­min myös tieli­iken­teen ulkopuolella.

   Vastaa

   1. Se, että tieli­ikenne ei ole samas­sa päästökau­pas­sa kuin kaik­ki muu, johtaa siihen, että ei ole mekanis­mia kom­pen­soi­da epäon­nis­tu­mista teili­iken­teessä muis­sa kohteissa.

      Vastaa

      1. Pää­point­ti­ni ei ollut se, että se on eril­lisessä päästökau­pas­sa (tule­vaisu­udessa), vaan se että ben­sa kuten muukaan tieli­ikenne ei ole mukana vielä päästökau­pas­sa ollenkaan. Koh­ta on. Päästöoikeuk­sien määräkeskustelu on ollut kuumaa jo ennen kuin ben­sa on siel­lä ollut mukanakaan.

         Talous­te­o­ri­oiden mukaan kan­nat­taisi läm­mi­tysöljyä koti­talouk­sis­sa verot­taa saman ver­ran kuin dieseliä tieli­iken­teessä, ja voimalaitok­sia saman ver­ran myös — jot­ta markki­na ohjaisi­in hake­maan kulu­tussäästöt sieltä, mis­tä ne halvim­mal­la tule­vat. Nyt läm­mi­tysöljyn vero on alem­pi, ja voimalaitok­sis­sa käyte­tyn öljyn vielä alem­pi. Sähkön­tuotan­toon käyte­tyn öljyn vero on 0. Siitä on CHP:ssa iso etu, jol­loin tuotan­nos­ta mah­dol­lisim­man iso osa kan­nat­taa merka­ta sähkök­si tehdyk­si. Nykysys­tee­mi ohjaa tekemään paljon yhteiskun­nan kokon­aise­dun kannal­ta kan­nat­ta­mat­to­mia investoin­te­ja, kun vero­jen takia öljynku­lu­tus kan­nat­taa vähen­tää sieltä, mis­sä vero­tus on korkein­ta, ja vas­taavasti öljynku­lu­tuk­sen leikkaus olisi selvästi halvem­paa voimaloissa.

      2. Tieli­iken­teessä päästöistä mak­se­taan kaiken kaikki­aan kymme­nenker­taa enem­män kuin päästöoikeusien hin­ta. Päästökaup­pa ei siis var­maankaan lisää polt­toaineen hin­taa. Mut­ta jos ne oli­si­vat samas­sa päästökau­pas­sa kaiken muun kanssa, päästöoikeuk­sien hina­ta nousisi kaikille, ku autoilu ei vähene halu­tul­la nopeudella.

5. Moni ver­taa elin­ta­soaan niin että ver­tailukul­ma on AINA ylem­pänä. Hyvin yksi­to­tista ver­tailua. Tilas­tol­lisen toden­näköisyy­den mukaan molem­pi­en ver­tailukul­mien pitäisi tul­la aivan yhtä usein mieleen.

   Vastaa

   1. Paljonko enem­män suo­ma­lainen saas­tut­taa ver­at­tuna vaik­ka vuo­teen 1986? Siitäkin on jo 40 vuot­ta. Tai euroop­palainen tai USAn väki

      Vastaa

      1. Tsekkaa https://globalis.fi/Statistikk/co2-paeaestoet-per-asukas?country=41836

         Vuon­na 1990 noin 10 ton­nin CO2, vuon­na 2020 enää reilut 6 ja siitäkin on laskenut.

6. Kun­non lässähdys väk­ilu­vus­sa näyt­tää tule­van Etelä-Amerikas­sa, jos­sa syn­tyvyys jo alem­paa kuin Euroopas­sa. Kun Etelä-Amerikan maat van­henevat, niin nuoret sieltä pyrkinevät USA:han. USA näyt­tänee pitkän aikavälin ennusteis­sa aika ylivoimaiselta koko maailmassa.

   Vastaa

   1. Nim­imerk­ki joopa­joolle kom­ment­ti­na että Lati­nalais­es­ta Amerikas­ta pyritään Yhdys­val­toi­hin pääasi­as­sa epä­vakaista maista kuten Venezue­las­ta ja Hon­duruk­ses­ta, El Sal­vadorista. Maista kuten Argen­ti­in ja Brasil­ia muut­toli­iken­net­tä on paljon vähäisem­pää Yhdys­val­toi­hin. Brasil­ias­ta muute­taan paljon Paraguay­hin ja Uruguayin ja Argen­ti­inas­ta samoin.

      Vastaa

   2. ‘USA näyt­tänee pitkän aikavälin ennusteis­sa aika ylivoimaiselta koko maailmassa.’
      Amerikkalaiset ovat pasko­mas­sa tämän ylivoiman itse. Trump on uusi nor­maali. Demokraatit voit­ta­vat 2026 ja 2028, sen jäl­keen voi tapah­tua taas mitä tahansa.

      Vastaa

7. Kun puhutaan ilmas­to muu­tok­ses­ta, pääai­heut­ta­ja viimeiset 30v on ollut sodat, sota teol­lisu­us, sota har­joituk­set, sodan­jälkeinen rak­en­t­a­mi­nen, jne. Sotaa ei noteer­a­ta mis­sään kun puhutaan ilmas­to­muu­tok­ses­ta, ei ole ole­mas­sa. Raha mitä menee aseisi­in, sota­te­ol­lisu­u­teen, on pois tär­keem­mistä asioista. Niin kauan kun emme pysty ratkaise­maan sotaa, kor­rup­tio, epä­tasaar­vo, luon­no­tuhoa, veroparati­isit, ja pitkä jne…. Emme pysty ratkaise­maan mitään muu­ta. Kaik­ki on tyhjän päälle puhu­mista. Ei edes bus­sit kul­je ajoissa.

   Vastaa

   1. Kun puhutaan ilmas­to muu­tok­ses­ta, pääai­heut­ta­ja viimeiset 30v on ollut sodat, sota teol­lisu­us, sota har­joituk­set, sodan­jälkeinen rak­en­t­a­mi­nen, jne.

      Saisiko tälle ällistyt­tävälle väit­teelle jonkin­laisen lähteen?

      Vastaa

   2. Puo­lus­tusvoimat on yksi suurista ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­jista. Armei­joiden tilauk­set muo­dosta­vat melkoisen osan maa­pal­lon elek­tron­i­ikan kulu­tuk­ses­takin täl­lä het­kel­lä. Hävit­täjät syövät val­tavasti polt­toainet­ta ja muu kalus­to myös. Suomes­sa Hor­ne­tien osu­us koko Suomen kasvi­huonekaa­supäästöistä on ollut noin 0,3–0,4 % vuodessa näin rauhan aikana.

      Vastaa

8. Nykyisessä talous­mallis­sa se pien­ti­la ei per­het­tä elätä, ainakaan ilman niitä kovasti pehek­sut­tu­ja “tuki­aisia”

   Vastaa

9. Syytä lopet­taa jeesustelu ja vouho­tus asioista, joi­hin emme voi vaikut­taa edes esimerkkinä. Suomen osu­us päästöistä on 0,7 promil­lea, eli käytän­nössä 0.

   Vastaa

   1. Maail­ma voidaan jakaa kuu­den miljoo­nan asukkaan ruu­tu­i­hin, joiden yhdenkään vaiku­tus ilmas­ton­muu­tok­seen ei ole niin suuri, että juuri tuos­sa ruudus­sa kan­nat­taisi tehdä mitään. Sik­si ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nas­sa epäon­nis­tu­taan, ellei jokainen ruu­tu lähde siihen mukaan. Henkeä kohden Suomen pääsyöy obsy paljon keskiar­voa suuremmat.

      Vastaa

      1. Itse asi­as­sa täl­lä het­kel­lä keskiver­to­suo­ma­laisen päästöt ovat hyvin lähel­lä maail­man keskiar­voa. Tämä on sekä hyvä että huono uuti­nen. Hyvä sik­si, että Suomen päästöt ovat vähen­tyneet todel­la nopeasti vuo­den 2010 jäl­keen, huono sik­si, että muun maail­man päästöt ovat lisään­tyneet ja Suomes­sakin vielä riit­tää tekemistä.

   2. Syytä lopet­taa jeesustelu ja vouho­tus asioista, joi­hin emme voi vaikut­taa edes esimerkkinä. Suomen osu­us päästöistä on 0,7 promil­lea, eli käytän­nössä 0.

      Min­un osuuteni vero­tu­loista on niin pieni, että min­un on sama lopet­taa vero­jen­mak­su kokon­aan. Ja jos näpistän tuos­ta super­mar­ketista jotakin, ne eivät sitä liike­vai­h­dos­saan edes huomaa.

      Vastaa

10. Maa­pal­lon pelas­tamises­sa keskeisessä ase­mas­sa on teknolo­gia. Ja tuo teknologi­nen mur­ros tapah­tuu nyt Kiinas­sa. Kiina on siir­tymässä viral­lis­ten tevoit­tei­den­sa mukaan hiilid­iok­sidipäästö­jen pienen­e­miseen vuodes­ta 2030 läh­tien, ja hiilineu­traa­lik­si vuo­teen 2060 men­nessä. Kiinas­sa on meneil­lään aito vihreä siir­tymä fos­si­il­i­sista sähköön, ja lop­ul­ta uusi­u­tu­vi­in kun aurinko, tuuli, ydin ja akkute­knolo­gia on kehit­tynyt riit­tävän edullisek­si. Tai on jo kehit­tynyt, mas­sat­uotan­toka­p­a­siteet­ti kehit­tyy vielä. 

    Trump vauhdit­ti tuo­ta kehi­tys­tä epä­suo­rasti Iranin oper­aa­ti­ol­laan, ja Putin teki saman aiem­min euroopas­sa lopet­ta­mal­la venäjän fos­si­ilis­ten polton Euroopas­sa. Valitet­tavasti tun­tuu että län­si­maat ovat tässä kehi­tyk­sessä nyt vääril­lä raiteil­la, ja län­si­maid­en merk­i­tys alkaa olla muutenkin vähäisem­pi tässä asi­as­sa koko maa­pal­lon kannal­ta. Olen­naista on siis kiinan luo­ma teknolo­gien mur­ros ja kiinan tuotan­toka­p­a­siteet­ti, joka tuot­taa edullista päästötön­tä ener­giaa myös muualle köy­hään kol­man­teen maail­maan, mukaan­lukien Afrikkaan.

    Län­si­mais­sa ja Euroopas­sa tun­nu­taan ole­van jonkin­laises­sa idi­o­tismin lev­iämisen kier­teessä. Oikeis­to ja vasem­mis­to­blok­it eriy­tyvät toi­sis­taan ja molem­mis­sa blokeis­sa on hyvin ongel­mallisia tek­i­jöitä kokon­aisu­u­den kannal­ta. Jos talous ja teknolo­gia ovat ratkai­se­via tek­i­jöitä, niin sitä on ja tulee ole­maan myös ihmisjoukko­jen osaami­nen, ymmär­rys ja tah­toti­la eri asioiden saavut­tamiseen. Tähän ehkä globaali inter­net ja tekoä­ly aut­ta­vat, tai sit­ten nuokin vielä entis­es­tään kär­jistävät asioi­ta. Eri­lais­ten ide­olo­gioiden vas­takkainaset­telu ja resurssiso­dat tule­vat ole­maan myös yksi kri­it­ti­nen tekijä.

    Vastaa

11. Min­un ymmärtääk­seni markki­nat ovat lähin­nä hin­nan­muo­dos­tus­mekanis­mi. Hin­tao­h­jaus on toki tehokas työkalu, mut­ta se ei nähdäk­seni poista sitä peru­songel­maa, että talouden täy­tyy kas­vaa, jot­ta sijoituk­set (niin oman kuin vier­aan pääo­man ehtoiset) voisi­vat tuot­taa ja tämä taas on ris­tiri­idas­sa rajal­lis­ten resurssien (yksi maa­pal­lo) kanssa. Sanon heti tähän, että esimerkik­si Elon Muskin visiot siir­tokun­nista kuuhun ja/tai Mar­si­in ratkaisuna eivät ole real­is­mia, vaan oikeasti vaar­al­lisia harhaku­vitelmia joil­la voi perustel­la omaa piit­taa­mat­to­muut­taan. Mod­ernissa raha­teo­ri­as­sa (MMT) on tietääk­seni sel­l­ainen aja­tus, että val­tion tehtävä on kon­trol­loi­da rahat­alout­ta siten, että reaal­i­maail­man rajat ote­taan huomioon. Kiin­nos­taval­la taval­la tämä muis­tut­taa kryp­to­val­u­ut­ta Bit­coinia, jos­ta on etukä­teen kaikkien tiedos­sa sen rajalli­nen määrä. Käytän­nössähän jen­gi louhii sitä kuin viimeistä päivää meiningillä “paras­ta takoa kun rauta on vielä kuumaa”, mut­ta peri­aat­teessa kuitenkin vähän sama aja­tus, että ei sitä kakkua voi kas­vat­taa lop­ut­tomi­in. Olen samaa mieltä siitä, että talous on var­masti kaiken keskiössä, taloushan tarkoit­taa määritelmäl­lis­es­ti ihmis­ten välistä kanssakäymistä joka liit­tyy hyödykkei­den tuotan­toon, vai­h­dan­taan ja kulu­tuk­seen (Wikipedia) eli oikeas­t­aan ihmis­ten elämää, mut­ta oikea kysymys on minus­ta että mil­lainen talous? Kaikkien omavaraistalous ei liene real­is­mia sen enem­pää kuin siir­tokun­nat Mar­si­inkaan, mut­ta oppikir­jat markki­na­t­aloud­es­ta eivät min­un käsi­tyk­seni mukaan anna tähän vas­taus­ta, kos­ka niiden mukaan markki­noiden täy­tyy kas­vaa. Markki­noi­ta on muuten aika vaikea kas­vat­taa kas­vat­ta­mat­ta samal­la osal­lis­tu­vien ihmis­ten määrää.

    Vastaa

    1. Mihin perus­tuu väite, että sijoituk­set eivät voi tuot­taa ellei talous kas­va? Kas­vam­a­ton­ta talout­ta on kokeil­tu 20 vuot­ta Suomes­sa, suun­nilleen yhtä kauan Japanis­sa ja 70 vuot­ta Argen­ti­inas­sa, ja niis­sä kaikissa on ollut tuot­tavia yrityksiä.

       Vastaa

       1. Ei kai korkoa, tai muu­ta tuot­toa sijoituk­selle voi mak­saa, ellei ole kasvua. Käytän­nössä voi toimia kuten start­up-yri­tys eli ottaa aina uut­ta velkaa van­han päälle ja näin käsit­tääk­seni on tehtykin Suomes­sa ja Japanis­sa. Argen­ti­inan tilan­net­ta en tunne. Julkises­sa keskustelus­sa­han esi­in­tyvä jatku­va huoli velan mak­samat­ta jäämis­es­tä perus­tuu siihen kasvun puut­teeseen. Start­up-yri­tyk­sen toim­intakin päät­tyy siinä vai­heessa kun rahoit­ta­jien usko loppuu.

       2. Kyl­lä Suomes­sa on ollut voit­toa tuot­tavia yri­tyk­siä, vaik­ka ei ole kasvua. Korko taas on peräisin voitoista.

       3. Kyl­lä, mut­ta val­tio on velka­an­tunut. Samoin Yhdys­val­lois­sa, erit­täin iso­ja, oikeas­t­aan jät­timäisiä voit­to­ja ja omaisuuk­sia — talouskasvuakin — mut­ta raju velka­an­tu­mi­nen, ymmärtääk­seni kovem­pi kuin se kasvu antaisi myöten. Kos­ka USA:n val­tion­velko­jen korko on nous­sut, senkin mak­sukykyyn kat­so­taan kohdis­tu­van entistä kovem­pi riski.

12. Käykö väestön ikään­tyessä niin, että ei-demokraat­ti­nen hallinto alkaa houkut­taa nuo­ria? Demokra­ti­a­han on enem­mistön mielipi­det­tä nou­dat­tavaa ja enem­mistö on iäkkäitä…

    Vastaa

13. Ja sen talouden keskiössä on paljon vahvem­min sään­nel­ty markki­na­t­alous ja kap­i­tal­is­mi joka lait­taa rajat kestämät­tömälle kasvulle ja kasvun luisumiselle oli­garkkien käsiin.

    Vastaa

14. Indikaat­tor­eista: Vaclav Smil on ehdot­tanut imeväiskuolleisu­ut­ta, siis alle 1‑vuotiaiden kuolleisu­ut­ta. Mit­tari on sikäli arvoneu­traali, että vau­vat osaa­vat kom­mu­nikoi­da itse tarpeitaan / halu­jaan / onnel­lisu­ut­taan vain hyvin epämääräis­es­ti ja kuole­ma ja vas­taa­vat objek­ti­iviset mit­tar­it jäävät ain­oik­si. He ovat myös eniten olo­suhtei­den­sa armoil­la eikä omia val­in­to­ja ole ehdit­ty tai annet­tu tehdä. Suo­mi on muuten tuol­la mitat­tuna maail­man 3. kehit­tynein maa Lux­em­bur­gin ja Islannin jälkeen.

    BKT:sta: ehkä mit­tarin pahin puute on, että kan­sain­välisessä ver­tailus­sa käytet­tävän ostovoima­pari­teet­tiko­r­jauk­sen kulu­tusko­r­eista ei keskustel­la juurikaan? Smilin tuotan­non perus­teel­la ehdot­taisin neljän hyödyk­keen kulutuskoria:
    1. X asuin­neliön päivävuokra, vaik­ka koko maan keskiarvo
    2. Y kWh sähköä
    3. Z litraa vet­tä, jos­ta vähin­tään 2 litraa juo­makelpoista ja lop­unkin on sovel­lut­ta­va ainakin pesey­tymiseen, tiskaamiseen jne. Kuulem­ma noin 30 litraa päivässä pide­tään vält­tämät­tömänä min­im­inä puh­tau­den kannalta.
    4. 2000 kcal edestä vehnää, riisiä tai mikä nyt onkaan kansal­lis­es­ti tärkein ruoka-aine.
    Oikeista arvoista X:lle, Y:lle ja Z:lle on tietysti voita­va keskustella.

    Kuulem­ma jotkut talousa­jat­teli­jat käyt­tävät kulu­tusko­ris­sa pelkkää Big Mac ‑ham­puri­laista. Minus­ta se kuvaa lähin­nä talousjär­jestelmän eri­ar­voisu­ut­ta. Jol­lain on liian vähän aikaa / halua tehdä ruokaa itse mut­ta tarpeek­si rahaa mak­saa siitä toiselle, jol­la ei olekaan parem­paa tulonlähdettä.

    Talousjär­jestelmistä: tiedäm­mekö edes, minkä jär­jestelmien tuo­tok­sia nykyiset kansan­taloudet ovat? Esim. tässä kuvaus nykyis­es­tä Kiinan työn­hakukult­tuurista. Min­ulle tuli uute­na tiet­ona, että Kiinas­sa työt haetaan itse, mut­ta ammat­tik­oulu­un voidaan “pas­sit­taa”.

    https://yle.fi/a/74–20228076

    Vastaa