MM13 Tuloerojen kasvu

34 vastausta artikkeliin “MM13 Tuloerojen kasvu”

1. Suomes­sa tulo­erot ovat OECD-maid­en häntäpäässä.

   Vastaa

   1. Tulo­ero­jen kasvu on yksi asia. Meno­ero­jen kasvu on vähem­män käsitel­ty asia. Siitäkin voisi silti kir­joit­taa. Aikoinaan rikaskaan väestö ei kyen­nyt kulut­ta­maan kovin paljoa, kun kulu­tus­mah­dol­lisuuk­sia oli rajal­lis­es­ti. Nykyään pystyy, mil­tei rajoitta.

      Vastaa

2. On tapah­tu­mas­sa juuri se mitä Marx todis­teli aikanaan siitä mihin kap­i­tal­is­mi aina johtaa eli pääomien ja tulo­jen kasautu­miseen yhä harvem­mille jos sitä ei jotenkin ohja­ta ja suitsita.

   Tuo­ta asi­aa hän käsit­teli nimel­lä Kap­i­tal­is­tisen kasautu­misen yleinen laki.

   Se kyl­lä häm­mästyt­tää etteivät ihmiset tajua oman ase­mansa heiken­tymisen johtu­van enim­mäk­seen juuri tuos­ta kasautu­mis­es­ta, vaan syyt­tävät siitä aivan muu­ta, niitä jot­ka ovat vielä huonom­mas­sa ase­mas­sa ja vaikka­pa­pa EU:n perusar­vo­ja. Tuos­ta ihmis­ten käyt­täy­tymis­es­tä tulee mieleen fasis­min lumous jol­loin­ka ollaan valmiita
   ties mihin suuri johta­ja vaan halu­aa. Joko kuvitel­tu­un men­neisyy­teen tai suureen tule­vaisu­u­teen ja vaik­ka tuhoon.

   Vastaa

3. Jos tulo­ero­jen kasvus­ta huoli­mat­ta vero­tu­lot pysyvät samana tai jopa kas­va­vat, ei tulo­eroista voi olla kovin paljon haittaa.

   Kysymys on, miten taak­se­jääviä koulute­taan pär­jäämään uudessa tilanteessa. Omaisu­u­den uudelleel­n­jako vero­tuk­sen kaut­ta on kaivoon kan­net­tua vet­tä, peri­aat­teessa. Ja ennen­pitkää se kan­net­tavakin vesi loppuu.

   Vastaa

   1. On tulo­ero­jen kasvus­ta aika ilmeistä hait­taa niille joiden tulot jäävät jäl­keen muista. Maail­man jatku­va vauras­tu­mi­nen olen­nais­es­ti johtuu teknolo­gian kehi­tyk­sen tuo­mas­ta tuot­tavu­ud­es­ta. Se, että tämän kehi­tyk­sen hyödyt jae­taan har­voille on poli­it­ti­nen val­in­ta. Globaal­isti tarkastellen tulo­erot ovat käsit­tääk­seni pienen­tyneet 2000-luvul­la mm. Kiinan ja Int­ian nousun myötä.

      Vastaa

4. Euroopan ja Yhdy­val­to­jen bkt:n kasvus­sa 50 viime vuo­den aikana on ollut mie­lenki­in­toinen kehi­tys. Yhdys­val­lat on kas­vanut nopeam­min, mut­ta medi­aat­u­lo­ja pienem­piä tulo­ja saanei­den osalta euroop­palais­ten tulot ovat kas­va­neet nopeammin. 

   Kumpaa halu­amme?

   Vastaa

   1. Myön­nän, mut­ta mikä on pir­tun salakul­je­tuk­sen analo­gia Euroopan ja Yhdys­val­to­jen 50 vuo­den kehitykseen?

      En osaa ottaa kan­taa kumpi kehi­tystapa on parem­pi: se, että talous kokon­aisuute­na luo enem­män vau­raut­ta, vai se, että yhteiskun­nan heikom­man puoliskon talous kehit­tyy parem­min? Vas­tauk­seen vaikut­ta­nee sekin, kuin­ka lähel­lä min­imi­selviy­tymisen rajaa yhteiskun­nan kaikkein köy­him­mät ovat.

      Yht­enä asi­aan liit­tyvänä tek­i­jänä kan­nat­taa muis­taa, että meil­lä Euroopas­sa ja Yhdys­val­lois­sa on hie­man harhainen kuva siitä, kuin­ka kaik­ki suorit­ta­va ruti­in­i­työ on kadon­nut. Ei se ole kadon­nut, vaan se on siir­tynyt sinne, mis­sä ovat suuret työvoimare­servit eli ennen kaikkea Kiinaan. Samaan aikaan tämän kehi­tyk­sen kanssa näis­sä mais­sa elin­ta­so on kas­vanut huo­mat­tavasti nopeam­min kuin länsimaissa.

      Ruti­in­i­työn siir­tymi­nen edullisem­man työvoimaresurssin mai­hin jatkuu edelleen. Kun työn hin­ta Kiinas­sa on nous­sut, työ on alka­nut siir­tyä sieltä edullisem­pi­in mai­hin. Vaik­ka täl­lä het­kel­lä media kir­joit­taa Kiinan auto­te­ol­lisu­u­den kasvus­ta tai jopa uhas­ta, Marokko on nous­sut vähin äänin suurim­mak­si EU:n auto­te­ol­lisu­us­tuot­tei­den tuon­ti­maak­si, jos las­ke­taan euro­ja eikä auto­jen lukumäärää. Työ on siel­lä halvem­paa kuin Kiinassa.

      Vastaa

      1. Kyl­lä ruti­in­i­työn vähen­e­miseen pääasialli­nen syy on teknolo­gian kehi­tys. Siihen ver­rat­tuna hal­patuon­ti­mai­hin siir­tynyt työ on aika vähäistä. Esimerkik­si pankkikont­tor­eis­sä tehtävän kas­satyön rom­ah­tamisel­la ei ole mitään tekemistä hal­van työvoiman maid­en kanssa.

5. Gini-ker­roin ei ole isos­sa kuvas­sa muut­tunut Suomes­sa koko 2000-luvun aikana, jol­loin nk. nykyi­nen poli­it­ti­nen pop­ulis­mi on noussut..!

   https://stat.fi/julkaisu/clq0xqdl00fdu0buvs4ayxmb8

   Eiköhän pet­tymyk­seen ole enem­män syynä työnku­van muu­tok­set, koulu­tus­vaa­timuk­set, alueelli­nen eri­ar­voisu­us jne?

   Vastaa

   1. Jos kak­si ihmistä saa 10% palkanko­ro­tuk­sen, kun toinen tien­aa 2000€ ja toinen 10.000€, nousee ensim­mäisen palk­ka 200€ ja toisen 1000€.
      Gini-ker­roin ei muu­tu, mut­ta muut­tuuko tulo­erot? Niinpä.

      Vastaa

      1. Peri­aat­teessa jos uskot tarve­hier­arkioi­hin elin­ta­so­erot tasoittuvat.Köyhä saa vat­sansa täy­teen ja se rikas enem­män tarpee­ton­ta krääsää, jol­loin köy­hän ase­ma para­nee enem­män. Absolu­ut­tisi­in eroi­hin tui­jot­tamises­sa on se ongel­ma, että sil­loin feo­daaliy­hteiskun­ta oli tasa-arvoisem­pi kuin hyv­in­voin­ti­val­tio, sil­lä kun keskimääräi­nen tulota­so oli 5 % nykyis­es­tä, räikeän eri­ar­voinen tulon­jako ei merkin­nyt absolu­ut­tisi­na eroina juuri mitään.

      2. Absolu­ut­tisi­in eroi­hin tui­jot­tamises­sa on se ongel­ma, että sil­loin feo­daaliy­hteiskun­ta oli tasa-arvoisem­pi kuin hyv­in­voin­ti­val­tio, sil­lä kun keskimääräi­nen tulota­so oli 5 % nykyis­es­tä, räikeän eri­ar­voinen tulon­jako ei merkin­nyt absolu­ut­tisi­na eroina juuri mitään. 

         Mut­ta mitä tästä voi päätel­lä? Moni muukin mit­tari on aika huono käytet­täväk­si feo­daali­a­jan yhteiskun­nan ja nyky-yhteiskun­nan välil­lä. Vaikka­pa työt­tömien määrä, asun­not­tomien määrä, ja se ylipäätään mitä voi ajatel­la tilas­toi­tu­ina tuloina (jos siis ajatel­laan että tilas­toin­ti perus­tuu kuten nytkin veroti­las­toi­hin), voivat näyt­tää has­su­ja lop­putu­lok­sia kos­ka se mitä merk­it­see olla työtön, asun­no­ton tai tulot tarkoit­ta­vat merkit­tävästi eri asi­aa nykyaikana kuin mitä ne merk­it­sivät sato­ja vuosia sitten. 

         Ja ylipäätään kri­itikon sanoma kri­ti­ik­ki suh­teel­lisen giniker­toimen suh­teen on aivan validia kri­ti­ik­ki, ja se voi osaltaan selit­tää myös sitä mik­si yhteiskun­nat ovat epästa­biloituneet. Kun eri­ar­voisu­us on typ­is­tet­ty vain suh­teel­lis­ten tulo­jen giniker­toimen tui­jot­tamiseen, eikä esimerkik­si ole vaivaudut­tu kat­so­maan todel­lisen ostovoiman kehi­tys­tä eri tulode­si­ileis­sä niin eri­ar­voisu­uske­hi­tys on jäänyt näkemättä. 

         Tuos­sa kan­nat­taa myös ottaa huomioon että ihmis­ten kulu­tus kohdis­tuu eri tulode­si­ileis­sä hyvin eri asioi­hin, ja inflaa­tio­ta mitataan vain yhdel­lä mit­tar­il­la. Täten se kuvaa hyvin huonos­ti vaikka­pa tilan­net­ta mis­sä vuokrat nou­se­vat voimakkaasti. Yleen­sä vähä­varaisen tuloista merkit­tävä osa menee vuokraan, mut­ta vuokrien osu­us inflaa­ti­o­lasken­nan osana on paljon pienem­pi, sil­lä inflaa­tio kuvaa kaikkien tulo­ryh­mien kulu­tusko­ria. Siihen vaikut­ta­vat siis omis­tusasun­to­jen hin­nat, asun­to­lain­o­jen korot, ulko­maan­matkat jne joiden halpen­e­m­i­nen ei paljon tyyp­il­listä vähä­varaista läm­mitä. Pelkkä suh­teel­lis­ten tulo­jen tui­jo­tus ei siis ker­ro paljon mitään, jos ei samal­la kat­so­ta sen ihmis­ryh­män meno­jen kehi­tys­tä myös.

         Soin­in­vaara kuvasi 2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka kir­jas­sa että eri­ar­voisu­us ei ole kas­vanut, mut­ta ihmiset vain koke­vat että se on ja se koke­mus ajaa ihmisiä vaikka­pa äänestämään per­su­ja vasta­lauseena koko jär­jestelmälle. Perustelu­na oli juurikin vain suh­teel­lis­ten tulo­jen gini-ker­roin. Tämäkin on vähät­televä ja ikävä sanoa mut­ta mielestäni myös hie­man ylim­ieli­nenkin ana­lyysi. Se kuvaa aika hyvin juuri sitä mik­si ahdin­gos­sa ole­vat ihmiset menet­tävät uskon koko jär­jestelmään kun edes Soin­in­vaaran kaltainen prag­maat­ti­nen ja (olet­taak­seni) empaat­ti­nen ihmi­nen ei edes näe näi­den ihmis­ten ahdinkoa. Mitä mah­dol­lisuuk­sia sen ahdin­gon paran­tamiseen siis on äänestämäl­lä mui­ta kuin pop­ulis­te­ja, jos sitä ahdinkoa ei “per­in­teisen estab­lish­mentin” edus­ta­jat edes suos­tu näkemään?

      3. Eivät muu­tu, ero on edelleen 5x.

      4. Jos kak­si ihmistä saa 10% palkanko­ro­tuk­sen, kun toinen tien­aa 2000€ ja toinen 10.000€, nousee ensim­mäisen palk­ka 200€ ja toisen 1000€.
         Gini-ker­roin ei muu­tu, mut­ta muut­tuuko tulo­erot? Niinpä. 

         Hyvä esimerk­ki, mut­ta kysymys on minus­ta vähän väärä. Tulo­erot ehkä eivät ole kas­va­neet, jos tulo­erot määritel­lään tosi­aan suh­teel­lis­ten tulo­ero­jen kaut­ta kuten yleen­sä tehdään.

         Mut­ta eri­ar­voisu­us on voin­ut kas­vaa. Jos san­o­taan että samaan aikaan elinkus­tan­nuk­set nou­se­vat 5%. Onko nyt eroa eri­ar­voisu­u­den kanssa? Äkik­seltään ajal­tuna ei, molem­pi­en elinkus­tan­nuk­set nou­se­vat, joten eri­ar­voisu­us on edelleen samana. Mut­ta tämä on puut­telli­nen ana­lyysi, muu­ta­mas­takin syystä:
         * Mitä isom­mat tulot, sitä isom­pi osu­us tuloista menee säästöihin/sijoituksiin. Jos olete­taan että kumpikin esimerkki­henkilö elää yhtä suuril­la menoil­la, niin molem­pi­en elinkus­tan­nuk­set nou­se­vat absolu­ut­tis­es­ti yhtä paljon, san­o­taan vaik­ka 100€/kk. Nyt “jää käteen” toisel­la palkanko­ro­tuk­ses­ta 100€/kk, toisel­la 900€/kk. Se mikä tulo­eroil­la oli 5x ero, onkin nyt vauras­tu­mises­sa 9x ero. Ja täten se mikä kas­vaa “yhtä­su­urel­la 10% palkanko­ro­tuk­sel­la” on henkilöi­den varallisuuserot.
         * Tuon saman voi sanoa niin että köy­hem­mil­lä isom­pi osu­us tuloista menee kulu­tuk­seen. Vuokraan, ruokaan, lääkkeisi­in yms. perusasioi­hin joi­ta me kaik­ki tarvit­semme. Kun näi­den kulut kas­va­vat, se osuu isoiten juuri hei­hin joil­la ei ole “yli­jäämäi­nen talous”.
         * Osin kulu­tusko­rit ovat erit eri tulolu­okissa. Esimerkik­si vuokra-asum­i­nen on paljon yleisem­pää alem­mis­sa tulode­si­ileis­sä. Pitäisi siis kat­soa tarkem­min mitä mitkäkin tulolu­okat kulut­ta­vat ja tarkkail­la näi­den hin­to­jen muutoksia.

         Jokat­a­pauk­ses­sa, se mitä kaipaan on parem­paa ana­lyysia eri­ar­voisu­ud­es­ta kuin vain tui­jotel­la tulo­ero­ja suh­teel­lis­ten tulo­jen giniker­toimen kaut­ta. Eri­ar­voisu­u­den typ­istämiseen suh­teel­lis­ten tulo­jen gini-ker­toimeen ei riitä perus­teek­si se että on ole­mas­sa vielä huonom­pia mittare­i­ta joi­ta ei voi käyt­tää feo­daali­a­jan ja 2000-luvun tulo­ero­jen vertailuun.

   2. mikä on “alueelli­nen eri­ar­voisu­us”? net­ti on joka paikkaan saatavis­sa esim.

      Ei alueis­sa mitään vikaa ole eikä raken­nuk­sis­sa, vaan ASUKKAISSA

      Vastaa

      1. “Ei alueis­sa mitään vikaa ole eikä raken­nuk­sis­sa, vaan ASUKKAISSA” ‑kom­ment­ti tuo yksik­er­tais­tuk­ses­saan mieleen van­han sanon­nan “Ei pom­mit tapa ihmisiä, vaan räjähdykset.”.

         Kil­go­ren huomioista olen pääosin samaa mieltä, että jos tulo­erot tai poli­it­tiset valin­nat typ­is­tetään vain keskimääräiseen gini-ker­toimeen, ei ainakaan pop­ulis­min nousu­un tai eri­ar­voisu­u­den koke­muk­si­in päästä käsik­si. Samaa sar­jaa näen­näis­es­tä tasa-arvoisu­ud­es­ta edus­taa ALV:n nos­t­a­mi­nen, jol­la on huikean eri­laiset vaiku­tuk­set eri ihmis­ryh­mi­in. Pelkäl­lä ver­taamisel­la on toki iso vaiku­tus hyv­in­voin­ti­in ja some, jos­sa kaik­ki näytetään kiil­toku­van takaa, aiheut­taa perus­tee­ton­takin osat­to­muu­den tun­net­ta, mut­ta ei sitä helpota kyl­lä ver­tailut myöskään kivikau­teen tai muuhun kaukaiseen ajankohtaan.

6. On se kyl­lä jän­nää ver­ra­ta min­un lap­su­u­den rahaido­lia (Gates) nyky­las­ten vasti­neeseen (Musk). Gate­sista on aika julkises­ti tiedos­sa että hän on aika nöyrä tyyp­pi (ja niiden 1990-luvun tietokonei­den kanssa älylli­nen nöyryys olikin kaiken A ja O), Musk taas innos­tuu osta­maan viestin­täeli­itin päämega­fonin — jon­ka viestin pitu­us­ra­ja oli kyl­lä surkea vit­si kun miet­tii miten netin nopeus ja tal­len­nusti­lat ovat kehit­tyneet — ja vaik­ka aika iso osa ymmär­si hylätä sen, mitään tap­pi­oi­ta ei myön­netä. Eräs lukioaikainen kaveri väit­ti, että lukios­sa hän oli ihan hyvä tyyp­pi ja nyt ihmettelee mitä hänelle on tapahtunut.

   Syksyl­lä 2019 muuan tieto­jenkäsit­te­lyn suo­ma­lais­pro­fes­sori arvioi erään luen­non alus­sa, että suurim­mat tule­vaisu­usuhkat ovat ilmas­ton­muu­tos ja epä-älyl­listymi­nen. Seu­raa­vana keväänä tuo­ta oli vaikea uskoa, mut­ta kun nyt miet­tii miten maail­ma on 2020-luvul­la muut­tunut, niin tuos­sa oli kyl­lä pelot­ta­van paljon perää.

   Vastaa

   1. Tämä yksilökeskeinen lib­er­al­is­mi tuot­ti kasan äänekkäitä nar­sis­tisia psykopaat­te­ja ja tiukan kään­nök­sen kohti autori­taris­mia, ainakin USA:ssa. Lib­er­al­is­mil­la tarkoi­tan markki­nal­ib­er­al­is­mia ja tätä laa­jaa arvolib­er­al­is­mia, en niinkään sosi­aalilib­er­al­is­mia ja vähem­mistö­jen oikeuk­sia. Yksilökeskeinen arvolib­er­al­is­mi on tätä yksilön vapau­den ja autono­mia palvom­ista lop­ut­tomi­in. Kum­masti vaan lais­sez faire lib­er­al­is­mi johti vain muu­tamis­sa kym­menis­sä vuo­sis­sa tiukkaan laitaoikeis­ton ja autori­taris­min nousu­un. Kum­masti arvo- ja val­taty­hjiö täyt­tyy kun val­tio­ta ja mui­ta per­in­teisiä arvoin­sti­tuu­tioi­ta jopa pahek­su­taan. Oliko se uskon­to nyt län­si­maises­sa muo­dos­saan niin paha että tämä tule­vaisu­us ja todel­lisu­us piti valita?

      Mut­ta jälleen ker­ran, lib­er­aali ei ota mitään vas­tu­u­ta poli­ti­ikas­taan vaan syyt­tä aina kaikkia mui­ta tai toteaa, ettei oltu tarpeek­si lib­er­aale­ja. Pahat oikeis­to­laiset pila­si­vat kivan lib­er­aalin arvotyhjiön.

      Vastaa

      1. “laitaoikeis­ton ja autoritarismin”
         Kun Yhdys­val­lois­sa hal­li­tus lähet­tää puolisoti­laal­liset joukkon­sa ter­ror­isoimaan oppo­si­tio­ta kan­nat­tavia kaupunke­ja ja van­git­se­maan väärien rotu­jen edus­ta­jia, ilmeisenä tarkoituk­se­naan provosoi­da aseelli­nen yhteenot­to, jot­ta voisi julis­taa poikkeusti­lan ja peru­ut­taa vaalit, niin voi ihan huo­let­ta sanoa fasis­mia fasismiksi.

7. Oden kir­joit­taa: “Tulo­ero­jen kasvu heiken­tää markki­na­t­alouden hyväksyttävyyttä.…Demokratiassa enem­mistö ratkaisee.”

   Kun kat­se­lee viimeisiä gallup­pe­ja näyt­tää siltä, että SDP + Kepu + Vasem­mis­toli­it­to / Vihreät tule­vat voit­ta­maan seu­raa­vat eduskun­tavaalit huhtiku­us­sa 2027.

   Suomen surkea talousti­lanne on nyt tällainen:
   – holti­ton julki­nen velanotto
   – talouskasvu pysähtynyt 15 vuotta
   — meil­lä on globaaliy­htiöit­ten tytäryhtiötalous
   – investointilama
   – kokon­aisveroaste korkea
   – työ­markki­nat jäykät
   – kasvukyky­isim­mät yri­tyk­semme läht­e­neet maas­ta, kas­va­vat ja työl­listävät ulkomailla
   – raju konkurssi­aal­to meneillään

   Mil­lä talous­poli­ti­ikalla / keinoil­la 2027 tule­va uusi hal­li­tus voi ratkaista nämä ongelmat?

   Tässä ajatuk­sia siitä:

   Hil­jakkoin TV1 ohjel­mas­sa ”Itse asi­as­ta kuul­tuna” oli Koneen omis­ta­jamiljonääri Heik­ki Her­lin. Haas­tat­teli­ja kysyi, että mik­si parhaat yri­tyk­set lähtevät Suomes­ta muualle? Heik­ki: ”Sitä pitää kysyä niiltä jot­ka ovat ne aja­neet sinne…” 

   Suo­mi on nykyään tytäryri­tys­talous. Tuhan­net (4 362 kpl) globaaliy­htiöt nimit­täin perus­ta­neet Suomeen tytäry­htiöt. Ne mak­sa­vat veroa vain noin kol­man­nek­sen ver­rat­tuna koti­maisi­in käyt­tämäl­lä lail­lista optimointia…voitot viedään veroparati­isi­in ulkomaille!

   Suomen oma markki­na­t­alous on yli 40%:sesti riip­pu­vainen vien­nistä. Globaali talous on markki­na­t­alouteen poh­jau­tu­va, teknolo­gian nopean kehi­tyk­sen muo­vaa­ma ja vah­vasti verkot­tunut – eikä sitä voi mitenkään ohja­ta tai selit­tää teol­lis­tu­misen ajan luokka­jaol­la tai tuloeroilla.

   Johtopäätös: Suomen pitää tehdä täy­delli­nen verotus‑, työ­markki­na- ja julk­istalous­re­mont­ti niin, että meistä tulee globaal­isti kil­pailukyi­nen maa, jos­sa kan­nat­taa ottaa riskiä, investoi­da uuteen tekni­ikkaan ja työl­listää osaa­jia hyväl­lä palkalla.

   Uurnil­la tavataan!

   Vastaa

   1. Tuos­sa Her­lin-tari­nas­sa täs­mää oikeas­t­aan vain suku­ni­mi, muu lie­nee omia ajatuksiasi.
      1) Haas­tatelta­vana ei ollut Heik­ki vaan Antti Herlin
      2) Haas­tat­teli­ja ei kysynyt mitään yri­tys­ten pois­lähdöstä. Sin­nepäin ole­va kysymys oli lähin­nä: “Mitä ajat­telette siitä, miten yhteiskun­ta kohtelee varakkaimpia?” Tähän Antti Her­lin vas­tasi, ettei omas­ta puolestaan voi valit­taa, mut­ta ikävää on, että mon­et työl­lä rikas­tuneet (henkilöt siis) ovat läht­e­neet Suomes­ta ja joutuneet ns. syn­tisik­si. Tämä leimaami­nen on hänestä väärin ja moit­ti lakien laatijoita.
      3) Heik­ki Her­lin, joka on Antin edes­men­neen Niklas-vel­jen poi­ka, taasen tote­si pari kuukaut­ta aiem­min Talouselämässä, että Suomea vaivaa ”osinko­holis­mi” eli yri­tyk­set mak­sa­vat liikaa osinko­ja vaik­ka pitäisi investoi­da tule­vaisu­u­teen. Tämä heiken­tää talouskasvua.

      Vastaa

8. Suomes­sa elää lev­eäm­min tuol­la kuin omil­la tuloil­la ja jos saisi enem­män tilo­ja niin ne verote­taan pois. Joten mik­si yrittää? 

   Köy­häl­lä ei ole edes varaa HSL lip­pu­un joka taas luvataan kallis­tu­van kun Elielin­aukio jää pois käytöstä ja bus­sit siir­tyy kalli­iseen Kamp­pi­in. Hin­ta ylös ja palvelu huononee

   Vastaa

   1. Tuo Hesarin jut­tu lip­pu­jen kallis­tu­mis­es­ta oli taas osoi­tus Hesarin toim­i­tuk­sen kyvyt­tömyy­der­stä sisäistää luku­ja. HSL:n kulut nousi­si­vat jotain noin 300 000 euroa vuodessa. Vasiku­tus lipun hin­toi­hi­non alle promillen. Palve­lu­ta­son mah­dolli­nen heikken­e­m­i­nen on paljon merkit­tävämpi asia.

      Vastaa

      1. Hesarin jut­tu vaikut­ti olleen ihan asial­lis­es­ti kir­joitet­tu. Jos palve­lu­ta­son heikken­e­misen vaiku­tuk­sista ei ole halut­tu kaupun­gin vaiku­tusarvioon esit­tää luku­ja, niin vaikea Hesarinkaan on niitä ollut esit­tää ja hihas­ta esit­tää. Sil­loin rapor­toidaan ne luvut mitä on kaupunkikin ker­tonut, eli vaiku­tuk­set liiken­nöin­tikus­tan­nuk­si­in ja vuosit­taisi­in infraku­lui­hin, mut­ta tulop­uol­ta on vaikea rapor­toi­da uutiseen, jos kaupun­ki ei julkises­ti sitä asi­aa koske­via luku­ja asi­akir­jois­saan avaa. Palve­lu­ta­son heikken­e­misel­lä voi olla vaiku­tus­ta tulop­uoleenkin, mut­ta määrä jää arvoituk­sek­si toistaiseksi.

         Uud­is­tuk­sen suurin vaiku­tus tulee siitä, jos joukkoli­iken­teel­lä tehtävät matkaketjut estetään siirtämäl­lä junien jatkoy­htey­det kauem­mas juna-ase­mas­ta. Lähi­jatkoy­hteyk­sien puute bus­seil­la rautatiease­man läheltä voi johtaa tak­sili­iken­teen ja Pasi­las­sa tehtävien vai­h­to­jen tekemisen kasvu­un ja vähen­tää jonkin ver­ran rautatiease­malle asti tule­vien juna­matkus­ta­jien määrää. Har­va junal­la tule­va tai lähtevä juuri rautatiease­man viereen tai vier­essä omaa matkako­hteen­sa, vaan aika monel­la on jatkoy­hteyk­sien tarvet­ta. Liiken­teel­lis­es­ti se voi olla ehkä hyväkin asia, jos Pasi­lan rooli liiken­teen keskit­tymä kas­vaa, mut­ta taloudel­liset vaiku­tuk­set voivat ulot­tua HSK:n talout­ta kauem­mak­si, kuten siihen, että mis­sä päin kaupunkia mitenkin paljon lounastetaan.

   2. Onhan tuos­sa HSL muu­tok­ses­sa se puoli että kun juna bus­si yhteys heikke­nee niin keskus­tan voi kiertää jäämäl­lä Pasilaan 

      Tuskin tuo­ta kuol­lut­ta keskus­taa elävöit­tää. Odotel­laan että mil­loin ratikkapysäkkikin siir­retään vaik­ka lähem­mäs fabi­aninkat­ua. Kamp­is­sa on jo tehty niin. Pysäk­ki olisi Kampin kohdal­la vaan bus­si köröt­telee Kampin ohi ja sit­ten vai­h­to metroon tai seu­raavaan bus­si­in onkin aikamoi­sen käve­ly­matkan päässä. Liikun­taesteisille todel­la vaikea paikka

      Vastaa

9. Jos/kun pääo­mat­u­lo­jen osu­us kansan­tu­losta kas­vaa, parem­pi olisi kun mah­dol­lisim­man moni hyö­ty­isi tästä, esim osake­si­joit­tamisen kaut­ta. Osaltaan näin tapah­tuu jo eläkesäästämisen kaut­ta mut­ta paljon voisi varo­ja pankki­tileiltä siirtää osakkeisi­in. Tässä olisi kum­minkin viher­vasem­mis­tolle suun­nan­muu­tok­sen tarvet­ta, mitä vasem­malle men­nään sitä kiel­teisem­pää on suh­tau­tu­mi­nen pääo­mat­u­loi­hin. Tai ain­oa sosi­aalis­es­ti hyväksyt­tävä suh­tau­tu­mi­nen on joku vähin­tään sadan pros­entin verotus.

   Vastaa

   1. Pien­i­t­u­loiset eivät voi osake­si­joit­taa. Jos joutuu työt­tömäk­si, kaik­ki sijoituk­set pitää myy­dä ennen kuin saa tukia. Tuon val­os­sa on aika outoa kuul­la, että var­al­lisu­userot oli­si­vat kasvus­sa. Samat tahot, jot­ka pitävät var­al­lisu­usero­jen kasvua ongel­mana, vaa­ti­vat kuitenkin epä­var­moissa työ­suhteis­sa ole­via myymään sijoituk­sen­sa ennen kuin tukia saa.

      Vastaa

10. Kun moni tarkastelee omaa elin­ta­soaan ja tulo­jaan ja ver­tailee niitä mui­hin niin ver­tailukul­ma on AINA ylem­pänä. Se on kovin yksi­to­tista ver­tailua. Kaik­ki on suh­teel­lista. Roope Ankkaan ver­rat­tuna Bill Gates on keppikerjäläinen.

    Vastaa

    1. Ei pidä paikkaansa, kyl­lä varakkaat ver­tail­e­vat itseään köy­hempi­in ja saat­ta­vat nimitel­lä heitä ihmis­roskak­sikin. Suomes­takin muis­taisin täm­möisen julk­isu­ut­ta saa­neen tapauk­sen muu­ta­ma vuosi sitten.

       Vastaa

       1. Ihmis­roskahuuteli­jat usein eivät ole rikkai­ta itsekään. Ehkä wannabe parem­paa väkeä ja pyrkyreitä

11. Yksi demokra­t­ian ongel­ma on mies ja ääni ‑peri­aate: se ei ota huomioon henkilön var­al­lisu­ut­ta ja siten myös päätök­sen­tekoon liit­tyviä riske­jä päätök­sen­teossa. Var­al­lisu­us, riip­pumat­ta siitä kuka sen omis­taa, on merkit­tävä tek­i­jä tule­vaisu­utemme luomisessa.

    Ruotsin val­lan aikainen mant­taaliv­ero­tus ja mant­taalien mukaan määräy­tyvä ään­imäärä otti huomioon myös RAHAN VALLAN kun­nas­sa. Väitän, että rahan val­ta on edelleen suuri päätök­sen­teossa tänä päivänä. Rahan omis­ta­jat on kuitenkin käytän­nössä sul­jet­tu poli­it­tisen päätök­sen­teon ulkop­uolelle. — Kan­nat­taako mil­jardöörin edes vaivau­tua tankkaa­maan suihku-jet­tiään jot­ta voisi käy­dä kotikun­nas­saan äänestämässä ja sitä kaut­ta poli­it­tis­es­ti vaikut­ta­mas­sa asioihin.

    Seu­rauk­se­na on ollut, että rahas­ta on tul­lut ulkopar­la­men­taari­nen ja samal­la myös vas­tu­u­ton vaikut­ta­ja [poli­it­tises­sa] päätöksenteossa.

    Rahan val­ta ei sil­lä pois­tu, että se sul­je­taan «demokraat­tisen» päätök­sen­teon ulkop­uolelle. Raha hakee omat kana­vansa ja kuitenkin vaikut­taa päätök­sen­tekoon. Nykyään vaiku­tuskeinoina korkeim­mal­la tasol­la ovat eri­laiset [NGO] jär­jestöt, esimerkik­si Davosin kok­ous ja sadat eri järjestöt.

    Ongel­ma on siinä, että kun rahalle ei anneta lail­lista ja sosi­aalis­es­ti hyväksyt­tyä keinoa vaikut­taa yhteiskun­nan kehi­tyk­seen, niin rahan val­las­ta tulee ulkop­uo­li­nen päätök­sen­tek­i­jä, jon­ka intres­sis­sä on enem­mänkin KÄYTTÄÄ HYVÄKSI POLIITTISTA PÄÄTÖKSENTEKOA KUIN OLLA OSA TÄTÄ JÄRJESTELMÄÄ, jota sit­ten yhdessä kehitetään aina paremmaksi.

    Vastaa

    1. Sinäl­lään ihan kelpo argu­ment­ti ja val­lankin tuo demokra­t­ian ulkop­uo­li­nen osuus.
       Väit­täisin kuitenkin, että mitä vähem­män on omaisu­ut­ta / rahaa sitä suurem­mat riskit.
       Nimit­täin jos sitä omaisu­ut­ta on voi sitä myös menet­tää mut­ta jos sitä ei ole menet­tää mah­dol­lis­es­ti myös henkensä?!

       Vastaa

12. Min­ua vähän ihme­tyt­tää Osmo taan­noinen väit­teesi että kun tulota­so nousee vält­tämät­tömät tarpeet nou­se­vat samaa tah­tia. Monille on hämär­tynyt mikä on ihmisille oikeasti vält­tämätön­tä. Ihmisille luo­daan jatku­vasti turhia tarpei­ta. Pent­ti Linko­la tote­si että kun markki­noille tule hilav­itkutin X niin viiden vuo­den kulut­tua sitä ale­taan pitää vält­tämät­tömyytenä. Elämä ei ole epä­mukavaa ilman X:ää, se on mahdotonta…

    Vastaa

13. Tää on kans mie­lenki­in­toinen asia tulo­ero­jen kehityksestä: 

    ”Ran­skalainen talousti­eteil­i­jä Thomas Piket­ty kol­le­goi­neen kehit­ti menetelmän, jol­la voidaan kor­ja­ta puut­tuvien tulo­jen ongel­maa. Siinä kansan­tu­lo muun­netaan jakau­mak­si. Täl­lä menetelmäl­lä WID-tietoark­isto on arvioin­ut tulo-osuuk­sien kehi­tys­tä eri mais­sa. Näin tulo-osu­us on help­po ymmärtää, toisin kuin abstrak­tin Gini-ker­toimen avulla.

    Osoit­tau­tui, että Pohjo­is­maista juuri Suomes­sa ylim­män tulokym­menyk­sen tulo-osu­us kaik­ista veron jälkei­sistä tuloista on ollut suurin, 26,9 %, vuon­na 2018. Viimeis­ten 30 vuo­den aikana se on myös Suomes­sa kas­vanut eniten. Alim­man 50 pros­entin tulo-osu­us, 30 %, on taas Suomessa”

    Vastaa