MM7 Rajat auki köyhien muutolle Suomeen?

Ei siis pidä boiko­toi­da hal­van työvoiman maid­en teol­lisu­us­tuot­tei­ta, Entä jos hal­paa työvoimaa muut­taa Suomeen tekemään työtä pal­ka­lla, joka alit­taa suo­ma­laisen palkkata­son, mut­ta on ostovoimal­taan tuli­jan koti­maan palkkata­soa sen ver­ran parem­pi, että tämän kan­nat­taa tul­la? Pitäisikö tämäkin hyväksyä?

Käytän seu­raavas­sa ter­miä markki­nae­htoinen palk­ka. Tarkoi­tan sitä alin­ta palkkaa, jol­la työn­tek­i­jän kan­nat­taa vielä ottaa työ vas­taan. Tähän markki­nae­htoiseen palkkaan vaikut­taa myös kysyn­tä. Palkkaa ei kan­na­ta hyväksyä, jos voi saa­da muual­ta enemmän.

Jätän kokon­aan sivu­un sen, että köy­histä maista voisi tul­la tänne elämään sosi­aal­i­tur­van varas­sa ja keski­tyn vain siihen, pitäisikö voi­da tul­la elämään pal­ka­lla, oli se kuin­ka mata­la hyvänsä.

Maail­mas­sa on niin paljon köy­hyyt­tä ja kur­ju­ut­ta, että halukkai­ta tuli­joi­ta olisi todel­la pie­nil­lä palkoil­la. Ei niin pie­nil­lä, kuin nämä saisi­vat koti­mais­saan, sil­lä ovathan elinkus­tan­nuk­setkin Suomes­sa korkeam­mat. Kukaan ei tule Suomes­sa toimeen 50 euron kuukausi­pal­ka­lla, jol­lainen on Nepalis­sa aivan nor­maali palkka.

Niin kuin suo­ma­laiset kulut­ta­jat hyö­tyvät köy­hien maid­en teol­lisu­u­den tuot­tamista halvoista tuot­teista, suo­ma­laiset kulut­ta­jat hyö­ty­isitä myös siitä, että meil­lä olisi palvelu­am­mateis­sa ihmisiä nälkä­palkoil­la. Palvelu­ja saisi hal­val­la. Sak­salaiset ja ruot­salaiset  ja vauras­tu­i­v­at aikanaan maa­han­muut­ta­jien avul­la, Ruot­si osit­tain suo­ma­lais­ten ansios­ta. Kun maa­han­muut­ta­jat tekivät mata­la­palkkaiset työt, syn­type­r­äi­nen väestö saat­toi keskit­tyä hyvä­palkkaisi­in töihin

Aika moni vas­taa tähän, että vaik­ka nälkä­palk­ka on köy­hässä maas­sa parem­pi kuin ei palkkaa lainkaan, Suomeen emme voi ottaa ihmisiä tekemän työtä alle työe­htosopimusten mukaisen palkan. Se ei vain käy, kos­ka se ei käy.

Pois­sa silmistä, pois­sa mielestä?

Olisi help­po argu­men­toi­da sen puoles­ta, että on yhtä perustel­tua hyväksyä köy­histä maista tule­vien nälkä­palkat Suomes­sa kuin hyväksyä, että tänne tuo­daan T‑paitoja muu­ta­man euron kap­pale­hin­nal­la.  Ei siitäkään mainit­tavaa tun­tipalkkaa tehtaan työn­tek­i­jälle jää.

Jos kat­soisimme asi­aa vain yksit­täisen tuli­jan kannal­ta, näin todel­la olisi; hänen olisi parem­pi tul­la Suomeen markki­nae­htoisel­la pal­ka­lla kuin jäädä koti­maa­hansa. Mut­ta kokon­aisu­ut­ta ajatellen tilanne on toinen. Myön­nän, että ajat­telus­sani on hitunen kansal­lista itsekkyyt­tä eli ajat­te­len asi­aa suo­ma­lais­ten kannal­ta enkä objektiivisesti.

Lyhyesti: en kan­na­ta vapaa­ta maa­han tuloa yhdis­tet­tynä markki­nae­htoisi­in palkkoi­hin, kos­ka sen jäl­keen suo­ma­lais­es­ta hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nas­ta ei jäisi jäl­jelle mitään.

Vain teolliset työpaikat on altistettu globalisaatiolle

Suo­ma­laisen teol­lisu­us on altistunut kil­pailulle hyvin hal­van työvoiman maid­en kanssa. Sen vuok­si Suomes­sa ei ole enää varsi­naista tek­sti­ili­te­ol­lisu­ut­ta, joka työl­listi parhaim­mil­laan yli 40 000 suomalaista.

Tek­sti­ili­te­ol­lisu­us tyyp­pies­imerk­ki tuotan­nos­ta, joka pää­tyy hal­van työvoiman mai­hin. Työ on yksinker­taista joten kehi­tys­maid­en koulut­ta­mat­tomat työn­tek­i­jät ja paikalliset yri­tyk­set selviävät siitä. Toisin on vaikka­pa paperikonei­den valmistaminen.

Glob­al­isaa­tio vaaran­taa vain teol­liset työ­paikat eikä niistäkään kaikkia. Henkilöko­htaiset palve­lut ovat siltä suo­jas­sa. Vaik­ka Ban­gadeshissa saa piz­zan mur­to-osa hin­nal­la, sil­lä ei ole min­ulle merk­i­tytä, kos­ka min­ul­la on nälkä Suomessa.

Jos rajat avat­taisi­in ja köy­hien maid­en kansalaiset saisi­vat tehdä tääl­lä työtä markki­nahin­nal­la, kaik­ki suo­ma­lais­ten työ­paikat altis­tu­isi­vat kil­pailulle hal­van työvoiman kanssa. Sen sosi­aa­li­nen hin­ta olisi karsea. Jopa paperikonei­ta valmis­tavis­sa tehtais­sa olisi tehtäviä, joi­ta voitaisi­in teet­tää koulut­ta­mat­tomil­la maa­han­muut­ta­jil­la, vaik­ka koko tehdas­ta ei voisikaan siirtää pois Suomesta.

Kun vaadimme maa­han­muut­ta­jille mak­set­tavak­si työe­htosopimusten mukaista palkkaa, emme tee sitä vain maa­han­muut­ta­jien etua ajatellen. Vähin­tään yhtä paljon ajat­telemme kan­ta­suo­ma­lais­ten suo­jaa­maista maa­han­muut­ta­jien kilpailulta.

Moni on tästä samaa mieltä kanssani, mut­ta eri perustein. Ajat­tel­e­vat, että vau­raut­ta on maail­mas­sa vakio määrä. Jos sitä tulee Aasi­aan ja Afrikkaan lisää, sitä riit­tää Suomeen vähem­män. Tämä on aivan väärä käsi­tys. Glob­al­isaa­tio hyödyt­tää sen kaikkia osa­puo­lia eli vau­raut­ta on sen ansios­ta yhteen­sä enem­män. Lisäk­si myös muut­toli­ike rikkaisi­in mai­hin lisää kokon­aishyö­tyä, kun­han se tapah­tuu hal­lit­tavis­sa määrin.

Min­ul­la myös globaalin eri­ar­voisu­u­den tasoit­ta­mi­nen on tärkeätä, mut­ta se toimii parhait­en vapaakau­pan avul­la niin, että kaup­pa lisää vau­raut­ta hal­van työvoiman mais­sa. Ihmiset vauras­tu­vat koti­mais­saan.  Senkin voisi tehdä nyky­istä parem­min, mut­ta paras on hyvän vihollinen.

Kohtu­ulli­nen muut­toli­ike köy­histä maista rikkaisi­in on kan­natet­tavaa, mut­ta se ei saa olla niin suur­ta, että se murskaisi alleen kaiken. Hal­li­tus­ta muu­tok­ses­ta hyvä esimerk­ki on Suomen vauras­tu­mi­nen toisen maail­man­so­dan jälkeen.

Ver­rat­tuna vapaakaup­paan, muut­toli­ike on teho­ton tapa vähen­tää globaalia eri­ar­voisu­ut­ta. Onhan glob­al­isaa­tio nos­tanut köy­hyy­destä 1,5 mil­jar­dia ihmistä. Sel­l­aista määrää maa­han­muut­ta­jia eivät rikkaat maat pysty­isi otta­maan vas­taan. Joidenkin köy­hyys helpot­taa, mut­ta kokon­aisu­u­den tasol­la merk­i­tys on vähäinen.

Rom­ah­ta­neen syn­tyvyy­den takia Suo­mi tarvit­see ulko­maista työvoimaa, mut­ta se on eri asia. Lop­pu­uhan meiltä muuten työikäi­nen väestö. Siihen pätisi parhait­en kanadalainen pistey­tys­malli, jos­ta olen kir­joit­tanut toisaalla.

Olemme pää­tyneet tilanteeseen, että maa­han saa tul­la, jos on tääl­lä työ­paik­ka. Kuu­lostaa fik­sul­ta, mut­ta tämä on johtanut mod­erni­in orju­u­teen, jota Paa­vo Teit­ti­nen kuvaa eri­no­mais­es­ti kir­jas­saan Pitkä vuoro. Paneudun tähän seu­raavas­sa postauksessa

 

36 vastausta artikkeliin “MM7 Rajat auki köyhien muutolle Suomeen?”

    1. Miten Suo­mi voisi varmis­taa mata­la­palkkaisten työ­paikko­jen saatavu­u­den ja ter­veen talouspohjan?

      Suomen talous kohtaa samanaikaises­ti usei­ta rak­en­teel­lisia haastei­ta: työvoima­pu­la, julkisen talouden kestävyys­va­je, heikko investoin­ti­halukku­us ja yri­tys­ten siir­tymi­nen muualle. 

      Yksi keskeinen kysymys on, miten luo­da ympäristö, jos­sa sekä korkean tuot­tavu­u­den että mata­lan tuot­tavu­u­den työ­paikat voivat kas­vaa ja työl­listää. Jälkim­mäisiä tarvi­taan eri­tyis­es­ti, jot­ta työt­tömyys ja sosi­aal­i­menot pysyvät hallinnassa.

      Tässä keino­ja:

      1. Vero­tuk­sen uudistaminen
      Suomen kokon­aisveroaste on korkea, ja eri­tyis­es­ti työn vero­tus vähen­tää mata­la­palkkaisen työn kysyn­tää ja työn­teon kan­nus­timia. Use­at talous­tutkimuk­set ovat esit­täneet vaihtoehtoja:
      • Työn veroki­ilan pienen­tämi­nen eri­tyis­es­ti pieni­palkkai­sis­sa töissä
      • Yri­tys­ten investoin­tikan­nus­timet, kuten nopeutetut poistot
      • Riskino­ton veroko­htelun paran­t­a­mi­nen, jot­ta start-upit ja pk-yri­tyk­set uskalta­vat kasvaa
      Tavoit­teena olisi tehdä Suomes­ta kil­pailukykyi­nen sijain­tipaik­ka kan­sain­välis­es­ti toimiville yrityksille.

      2. Sosi­aal­i­tur­van modernisointi
      Laa­jal­la sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmäl­lä on tärkeä tehtävä, mut­ta sen rakenne vaikut­taa suo­raan työl­listymisen kan­nus­timi­in. Mah­dol­lisia keino­ja ovat:
      • Jous­ta­vat työn­teko­ma­llit, jois­sa työn ja etuuk­sien yhdis­tämi­nen on helppoa
      • Mata­la­palkkatu­ki tai negati­ivi­nen tulovero, joka kohdis­tuu suo­raan työn­tekoon eikä työnantajaan
      • Nopeat ja selkeät tulorek­isteripe­rusteiset tark­istuk­set, jot­ta työn vastik­keel­lisu­us säilyy
      Tavoite on, että työn tekem­i­nen on aina taloudel­lis­es­ti kannattavaa.

      3. Työlain­säädän­nön päivit­tämi­nen globaalin kil­pailun tasolle
      Kil­pailemme maail­man­laa­juis­es­ti investoin­neista, osaa­jista ja yri­tyk­sistä. Sik­si työ­markki­noiden rak­en­tei­den on joustettava:
      • Mah­dol­lisu­us palkata myös mata­lan tuot­tavu­u­den tehtävi­in ilman kohtu­ut­to­mia sivukuluja
      • Paikalli­nen sopimi­nen yritystasolla
      • Byrokra­t­ian keven­tämi­nen uuden työn­tek­i­jän palkkaamisesta
      Tavoit­teena on, että yri­tyk­set uskalta­vat kas­vaa Suomes­sa — eivät vain ulkomailla.

      4. Inno­vaa­tio- ja kasvukannustimet
      Tuot­tavim­mat yri­tyk­set usein pois­tu­vat, jos:
      • pääo­man vero­tus on korkeaa
      • palkkaami­nen on vaikeaa
      • toim­intaym­päristö on ennustamaton
      Näi­den kor­jaami­nen edel­lyt­tää pitkäjän­teistä lin­jaa tutkimuk­sen, osaamisen ja investoin­tien tukemisessa.

      5. Ter­ve julk­istalous on kil­pailukyvyn perusta
      Kun työl­lisyys kas­vaa ja sosi­aal­i­menot pienenevät, myös val­tion velka­an­tu­mi­nen tasoit­tuu. Pitkässä juok­sus­sa talouden kannal­ta olen­naista on, että:
      • julki­nen sek­tori on tehokas
      • työ­markki­noiden ulkop­uolelle ei jää suuria ryhmiä
      • yri­tysym­päristö on ennustet­ta­va ja kan­sain­välis­es­ti houkutteleva

      Lop­puka­neet­ti:
      Suomes­sa on nyt meneil­lään iso pk-yri­tys­ten konkurssi­aal­to, suo­ma­laisil­la on 5 997 tytäry­htiötä ulko­mail­la, jot­ka työl­listävät 605 000 ja tekevät 244 mil­jardin liike­vai­h­toa, yri­tys­ten omis­ta­jia on siir­tynyt ulko­maille 4 900 vuosi­na 2007–2022.
      Muis­tuu mieleen Suomen sosial­is­tisen talouskokeilun rak­en­ta­jan, Mauno Koivis­ton tokaisu: “Tart­tis tehrä jotain…”

      1. Suomes­sa ei ole minkään­laista työvoima­pu­laa mata­la­palkkai­sista työntekijöistä.

        Näitä saa töi­hin jol­lain 10–12 €/h kun sopi­vasti kikkailee ja shop­pailee työe­htosopimuk­sia, tämä on äärim­mäisen mata­la palk­ka Suomes­sa eikä tästä alem­mas men­e­m­i­nen ole enää mitenkään realistista.

        Tietysti kil­pailuil­la aloil­la, joil­la on kil­pailua, yri­tyk­set ja yrit­täjät tietenkin koit­ta­vat mak­si­moi­da tuot­toa kaikin tavoin tehokku­ut­ta lisäämäl­lä ja palkkaku­lu­ja vähen­tämäl­lä. Ilmeis­es­ti ajatuk­se­na on myös, että hyvän ja tehokaan tek­i­jän saa myös 8 €/h pal­ka­lla. Mik­si täl­lainen hyvä tek­i­jä ei sit­ten lähtisi heti kil­pail­i­jalle töi­hin, ker­ran muut mak­sa­vat parem­paa palkkaa kuin 8 €/h? Tässä tuleekin logi­ikan ydin: Markki­nat täy­tyy sat­ur­oi­da mata­lasti koulute­tun työvoiman yli­tar­jon­nal­la, jot­ta palkat saataisi­in jous­ta­maan alemmas.

        https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/82fdde71-3038–477b-ad59-9e7c9f694899

        “Ekon­o­misti Alexan­dra Prokopenkon mukaan Venäjän sotat­aloudessa on käyn­nis­sä ”teol­lis­tu­misen purkaminen”.

        – Huip­pute­knolo­gian kor­vaa­vat työvoimaval­taiset ja tuot­tavu­udeltaan heikom­mat teol­lisu­u­den alat.”

        Kuu­lostaa erit­täin tutul­ta, tässähän on mei­dän oikeis­ton ja taloudel­lisen eli­itin avaimet hyv­in­voin­ti­in, eli palkat alas. Jopa Venäjäl­lä tämä nähdään huonok­si vaihtoehdoksi.

      2. Mikään ver­ou­ud­is­tus ei tee Korp­poos­ta men­estyjää, mut­ta kaipa sil­loinkin voi syyt­tää Koivistoa.

  1. Maail­mas­sa on niin paljon köy­hyyt­tä ja kur­ju­ut­ta, että halukkai­ta tuli­joi­ta olisi todel­la pie­nil­lä palkoil­la. Ei niin pie­nil­lä, kuin nämä saisi­vat koti­mais­saan, sil­lä ovathan elinkus­tan­nuk­setkin Suomes­sa korkeam­mat. Kukaan ei tule Suomes­sa toimeen 50 euron kuukausi­pal­ka­lla, jol­lainen on Nepalis­sa aivan nor­maali palkka. 

    Tärkeä muis­taa. Ja lisäk­si huomioi­da se että elin­ta­so matalil­la palkoil­la ei vält­tämät­tä ole sen kum­mem­paa kuin “kol­man­nen maail­man mais­sa”. Vas­ta oli jos­sain medi­as­sa jut­tu oliko thaimaalai­sista vai fil­ip­pi­ineistä tulleista jot­ka ker­toi­vat tulleen­sa rekry­töi­jien hui­jaa­mak­si lupaile­mal­la kui­ta taivaal­ta Suomeen muut­ta­mal­la. Ja että hei­dän elin­ta­son­sa käytän­nössä tip­pui muu­ton myötä. Monil­la var­masti onkin näin eri­toten valitet­ta­van ylei­sis­sä ihmiskau­pan eri asteis­sa joi­ta Suomes­sa on.

    Monille kuitenkin sen Suomen mata­la­palkkatyön voi tehdä houkut­tel­e­vak­si lähin­nä vain se että Suomes­sa elämäl­lä kau­ra­pu­urol­la ja riisil­lä voi kuiten säästää sen ver­ran lähtö­maa­han lähetet­täväk­si jos­sa sil­lä rahal­la on oikeasti merkit­tävää ostovoimaa, että se oikeut­taa työtä tekevälle oman elin­ta­son rom­ah­dut­ta­mi­nen tule­mal­la vau­raaseen län­si­maa­han raata­maan matalapalkalla.

  2. Kuvitelkaa maail­ma, jos­sa mil­jardit köy­hät eivät olisikaan enää köy­hiä. Vauras­tu­isi­vat, alka­isi­vat kulut­taa, naut­tia elämästä. Siinä ei enää auta suo­ma­lais­ten tun­nolli­nen jät­tei­den lajit­telu eivätkä auto­jemme katalysaattorit.

  3. Van­ha vasem­mis­to ymmär­si, että tot­ta kai kap­i­tal­isti halu­aa riistää työvoimaa ja kan­nat­taa työläis­ten vapaa­ta maa­han­muut­toa, kos­ka saa hyödyt, mut­tei mak­sa kustannuksia.

    Koti­maan työläiset saa­vat lisää kil­pailua, jol­loin palkat jous­ta­vat alaspäin. Jos 1970-luvul­la raken­nustyö­mail­la olisi pyörinyt epämääräistä porukkaa, raken­nus­li­it­to olisi sulkenut työ­maat koko maas­sa, kunnes olisi saatu selville, mitä porukkaa työ­nan­ta­ja on työ­maalle tuonut.

    Nykyään vain lääkärili­it­to osaa edun­valvon­nan, ennen osasi rakennusliittokin.

    Min­ua vähän häir­it­see, että työvoima­pu­las­ta kir­joit­ta­vat sel­l­aiset ihmiset, jot­ka itse henkilöko­htais­es­ti eivät joudu ulko­maista kil­pailua kohtaa­maan, vaan saa­vat poimia rusi­noi­ta pul­las­ta ja palk­ka tai eläke kilah­taa tilille joka kuukausi, kul­ki talous miten tahansa.

    Mitä töitä koti­maisille vähäo­saisille jää, jos he joutu­vat kil­paile­maan koko maail­man köy­hiä vastaan?

    1. Muis­tut­taisin Kaukolle että 1970-luvul­la Suomes­ta men­ti­in raken­nustöi­hin Ruot­si­in. Olisiko sil­loin Byg­gnads (eli Ruotsin raken­nus­li­it­to) pitänyt sulkea ne raken­nustyö­maat jos­sa hei­dän mukaan pyörii jotain epämääräistä porukkaa joi­ta kut­su­taan suo­ma­lai­sisik­si? Raken­nus­li­it­to on aina ollut laitavasem­mis­to­lainen liit­to eli sen joh­do on ollut joko SKP:sta tai nykyään Vasem­mis­toli­itos­ta. Syy mik­si Lääkärili­iton edun­valvon­ta on paljon tiukem­paa kuin Raken­nus­li­iton tämä johtuu siitä että lääkärin ammat­ti on ammat­tin­imike jon­ka saa vas­ta sil­loin kun on suorit­tanut pitkän kalli­in tutkin­non yliopis­tossa johon on vielä kaiken lisäk­si pääsykoe. 

      Kil­pailu pitää kansan­talouden pyörimässä kos­ka se luo uusia inno­vaa­tioi­ta. Tuoteke­hit­te­ly ja markki­noin­ti luo­vat korkeasti jalostet­tu­ja tuot­tei­ta ja palvelui­ta. Vai­h­toe­hto on sul­jet­tu talous joka tuot­taa bulkkia. Kuten Suomen talous tuot­ti bulkkia Neu­vos­toli­it­toon idänkau­pan aikana. Suomes­sa tuote­taan täl­läkin het­kel­lä sel­l­un kohdal­la osit­tain bulkkia. 

      Maail­man köy­hät eivät kil­paile suo­ma­laisen köy­hän kanssa työ­paikoista vaan maail­man keskilu­ok­ka kil­pailee suo­ma­laisen keskilu­okan kanssa työpaikoista. 

      Soin­in­vaara kir­joit­ti erit­täin MM6 osas­sa että Inti­as­sa on lukumääräis­es­ti paljon enem­män super­rikkai­ta kuin esim Bri­tan­ni­as­sa. Soin­in­vaara uno­hti Inti­as­sa on aina ollut super­rrikkai­ta ero on siinä että heistä on tul­lut maail­man superikkai­ta kun asi­aa kat­sotana Forbesin luet­teloista. Todel­lisu­udessa se on Int­ian keskilu­ok­ka joka luo Int­ian talouskasvun eikä niinkään maan superrikkaat.

  4. Mil­ton Fried­man puhui jo aikoinaan epäilevään sävyyn avoimien rajo­jen ja hyv­in­voin­ti­val­tion yhtäaikaisu­u­den toimivu­ud­es­ta. Eikä ihan heti mieleen tulekaan esimerkkiä täl­laisen poli­ti­ikan maista. Voisiko olla aika miet­tiä kum­mas­sa päässä mei­dän pain­o­tus olisi hyvä olla jot­ta hyv­in­voin­ti­val­tion mak­sa­jan rooli­in voisi tuli­jan vaku­ut­taa. Jos ei siis mar­gin­aa­li­nen kieli, kylmyys ja syr­jäi­nen sijain­ti sotaisan naa­purin vier­essä liikaa mieti­tytä tule­vaa verot­ta­jan lyp­sylehmää. Vetovoiman lisäys vaikka­pa hol­hoamisen ja vero­tuk­sen keven­tämisen kaut­ta aut­taisi tietysti osoit­teen valin­nas­sa. Vai voitaisi­inko koko hyv­in­voin­tisys­tee­mi muut­taa niin ettei se olisi niin herkkä para­me­trei­hin kuten väestön syn­tyvyy­den muu­tos. Jos ker­ran tämäkin muu­tos oli nähtävis­sä riit­tävän kauan mut­ta siitä huoli­mat­ta asian mit­igoimi­nen jäi.

  5. Köy­histä maista tule­vien nälkä­palkat voi olla yhtä perustel­tua hyväksyä kuin halpo­jen T‑paitojen tuon­ti. Ehkäpä ei pitäisi hyväksyä kumpaakaan. Ensin­näkään ei kauko­mail­la vält­tämät­tä ole mitään “luon­nol­lista etua” T‑paitojen tuotan­toon, pait­si maan mata­la elin­ta­so, mukaan lukien elike­hit­tynyt työ­tur­val­lisu­us ja ympäristöstä huole­htimi­nen. Toisek­si vapaakaup­pa-argu­ment­ti ei huomioi sitä merkit­tävää kitkaa, joka on raken­nemuu­tok­ses­sa (joka jatkuu koko ajan): Työ­nan­ta­ja voi tehdä suure­man voiton siirtämäl­lä tuotan­non Suomes­ta kauko­maille, mut­ta suo­ma­lainen työn­tek­i­jä siir­tyy kortis­toon, vero­jen net­tomak­sa­jas­ta net­toku­lut­tu­jak­si (ei niinkään ket­terästi tuot­tavaan, saati parem­min tuot­tavaan, työhön kuin teo­ria olettaa).

      1. Tähän voisi vas­ta­ta jotenkin niin, että se miten olemme toim­i­neet on nos­tanut 1,5 mil­jar­dia ihmistä köyhyydestä.
        Jos olisimme maail­mana toim­i­neet jotenkin toisin kuka tietää.
        Toteu­tuneel­la his­to­ri­al­la on käynyt näin, vai­h­toe­htoista his­to­ri­aa emme tiedä.

      2. Kiistätkö sen, että glob­al­isaa­tio on nos­tanut 1,5 mil­jar­dia ihmistä pois absolu­ut­tis­es­ta köyhyydestä? 

        Ihmisiä on nous­sut absolu­ut­tis­es­ta köy­hyy­destä, mut­ta mik­si se on juuri glob­al­isaa­tio joka sen on aiheut­tanut? Samaa muuten yleis­es­ti san­o­taan myös kap­i­tal­is­mista, joka nyt kuiten on eri asia kuin glob­al­isaa­tio vaik­ka läheisessä suh­teessa ovatkin.

        Kysymys­tä voi läh­estyä vaikka­pa his­to­ri­an kaut­ta. Köy­hyys väheni merkit­tävästi Neu­vos­toli­itossa, ainakin tietyn aikaa ja tiet­tyyn rajaan saak­ka. Tekikö kyseisen kehi­tyk­sen glob­al­isaa­tio tai kap­i­tal­is­mi, vai ken­ties ruuan­tuotan­non val­lanku­mous (haber-bosch), teol­lis­tu­mi­nen ja fos­si­iliset polttoaineet?

        Toki toisen­laisi­akin esimerkke­jä on, eristäy­tynyt Pohjois-Korea on var­maan toisen­lainen esimerk­ki. Täysin eris­te­tyt val­tiot eivät oikein men­esty, tietyt raa­ka-aineet ja muut resurssit ovat oleel­lisia kansakun­nan men­estyk­sen kannal­ta. Kaup­pa­suhteil­la epäilemät­tä on siis iso merk­i­tys eri­toten pienem­mille val­ti­olle (Pohjois-Korea, Kuuba).

        Mut­ta haa­s­tat yksinker­tais­tus­ta että se on nimeno­maan glob­al­isaa­tio tai kap­i­tal­is­mi joka on kaiken man­nan lähde. Glob­al­isaa­tio ja kap­i­tal­is­mi oli­vat hyvin voimakkai­ta vaikka­pa 1600–1800-luvulla, voi lukea vaikka­pa itä-int­ian kaup­pakomp­pan­ian ja vas­taavien globaalien kolonisaa­tio-kor­po­raa­tioiden kul­ta-ajoista. Mut­ta kaikesta siitä kau­pas­ta, glob­al­isaa­tios­ta ja kap­i­tal­is­mista huoli­mat­ta eivät ne mitään mit­tavaa köy­hyy­den­pois­tamista tehneet. Enem­mänkin osaltaan pain­oi laa­jo­ja mas­so­ja köy­hyy­teen ja orjuuteenkin.

        Voi toki sanoa että “fos­si­ilikap­i­tal­is­mi” tai “fos­si­iliglob­al­isaa­tio” on sit­ten eri asia mitä tuon ajan kap­i­tal­is­mi, mut­ta sit­ten kan­nat­taa olla puheis­saan tarkkana. Miten voidaan erotel­la että nimeno­maan glob­al­isaa­tio nos­ti nämä ihmiset köy­hyy­destä, eikä juuri vain yksinker­tais­es­ti mas­si­iviset fos­siliener­giavaran­not ja niiden aiheut­ta­ma “great accel­er­a­tion” läh­es­tulkoon kaikil­la osa-alueilla.

        Aika paljon liian epä­tarkalla puheel­la ja ajat­telul­la perustel­laan aika selvää riis­toa nyky­maail­mas­sa. Se että on paljon glob­al­isaa­tio­ta ei vielä takaa oikein mitään. The dev­il is in the details.

      3. Nos­taako Osmo glob­al­isaa­tio myös seu­raa­vat 1,5 mil­jar­dia, lähivu­osikym­meninä tänne syn­tyvät, pois köy­hyy­destä? Hehän syn­tyvät pääosin Afrikkaan mut­ta vielä myös Aasiaan.
        Kun maa­pal­lon väk­iluku on 10 mrd ja dig­i­tal­isaa­tio ja roboti­ik­ka ja tekoä­ly ovat val­uneet alas myös alim­man tuotan­to­por­taan ketjui­hin Afrikas­sa ja Aasi­as­sa (nyt jo Inti­as­sa, Fil­ip­pi­ineil­lä, Viet­namis­sa) mitä ihmettä me kaik­ki tääl­lä teemme?
        Jo Euroopan mail­la alkaa olla pysyviä ongelmia aivan talouden perusasiois­sa, tyyp­pies­imerkkinä Suomi.
        Työl­lisyys ei vält­tämät­tä enää koskaan palaa tavoite­ta­solle, hyv­in­voin­ti­val­tioiden rahoi­tus rapau­tuu jo tääl­lä rikkaas­sa pohjoisessakin. 

        Huumorim­ielessä vasem­mis­to­henkises­ti voisi tietenkin ehdot­taa “kansalais­palkkaa” kaikille maa­pal­lomme asukkaille. Sil­lä taat­taisi­in asun­tokop­pi, perus­vaate­tus ja kän­nykkä liit­tym­i­neen jot­ta ihmiskun­ta voisi temut­taa ja tik­tokit­taa lop­puelämän­sä vuodet. Tuo­han näyt­tää ole­van joka tapauk­ses­sa suurin piirtein “his­to­ri­an lop­pu” sen perus­teel­la mitä glob­al­isaa­ti­olle on tar­jot­ta­vanaan ihmiskun­nan valtaosalle.

      4. Köy­hyys väheni merkit­tävästi Neu­vos­toli­itossa, ainakin tietyn aikaa ja tiet­tyyn rajaan saakka.

        Mut­ta Neu­vos­toli­it­to­han nimeno­maan oli kap­i­tal­isti­nen. Val­tiokap­i­tal­isti­nen, mitä luon­nehd­in­taa neu­vos­to­vas­taiset vasem­mis­to­laiset (kuten minä…) ovat siitä per­in­teis­es­ti käyttäneet.

        Jos työvoiman riis­ton astet­ta muiden tuotan­non­tek­i­jöi­den hyväk­si mitataan palkko­jen BKT-osu­udel­la, kuten hauskaa kyl­läkin on ollut tapana tehdä nimeno­maan marx­i­laises­sa talousti­eteessä, niin kylmän sodan aikainen Neu­vos­toli­it­to oli selkeästi riistävämpi täl­lä marx­i­laisel­la mit­ta­pu­ul­la kuin samaan aikaan yksikään Län­si-Euroopan tai Pohjois-Amerikan maa.

        Aika paljon liian epä­tarkalla puheel­la ja ajat­telul­la perustel­laan aika selvää riis­toa nykymaailmassa.

        Tämä puolestaan on aivan totta.

      5. En ole kovin hyvä marx­i­laises­sa talousti­eteessä. Jos kok­isin tarpeel­lisek­si puo­lus­taa Neu­vs­to­jär­jestelmää, sanois­in, että ykwsi­ty­is­ten riis­tos­ta tämä jär­jestelmä eroaa siinä, että työläis­ten lisäar­vo otet­ti­in kansan käyt­töön talouskasvua tukev­ina investoin­teina. Investoin­ti­aste olisikin sit­ten aika iso, eli rahaa pan­ti­in sivu­un, jot­ta sitä olisi myöhem­min enem­män. Näin tapah­tui muuten myös Suomes­sa. Investoin­ti­aste oli iso meil­läkin ja val­tion yhtiöt oli­vat tässä voimal­la mukana.
        Jos sit­ten panee taas koulu­talousti­eteen hatun päähän­sä, voi sanoa, että työ­nar­vo teo­ri­an ongel­mana oli, ettei pääo­ma­lle las­ket­tu korkoa. Niin­pä jär­jestelmästä tuli erit­täin pääo­maval­tainen. Se näkyy jopa yhdyskun­ta­su­un­nit­telus­sa tekemäl­lä kovin väljiä aluei­ta, kos­ka maal­la ei ollut hintaa.
        Neu­vos­to­talous oli kuitenkin alus­sa men­estys. Omil­la mittareil­laan — esimerkik­si teräs­tuotan­to — se men­estyi niin hyvin, että Urho Kekko­nen ennusti Neu­vos­toli­iton elin­ta­son pyy­hältävän meistä ja jopa Yhdys­val­loista ohi. Kun varsi­nainen niukku­us oli selätet­ty, määräl­liset tuotan­to­tavoit­teet vetivät kehi­tys­tä yhä vain enem­män vikaan eikä osat­tu tehdä tuot­tei­ta, joi­ta kulut­ta­jat arvos­ti­vat. Niitä taas sai salakau­pas­sa tur­is­teil­ta. Kun tehtainen tavoit­teet las­ket­ti­in ton­neis­sa, tuot­teista tuli varsin painavia. Lop­ul­ta kai­ki romahti.

      6. Tom­mi U
        ” Mut­ta Neu­vos­toli­it­to­han nimeno­maan oli kap­i­tal­isti­nen. Valtiokapitalistinen”

        Jep ja nat­sit oli­vat sosialisteja!

      7. ..ja vas­taavasti työn­tänyt val­ta­van määrän keskilu­okkaisia pienituloisiin.

      8. En kiistä 1,5 mil­jardin nousemista pois köy­hyy­destä. Siitä en ole var­ma, pitääkö se lukea glob­al­isaa­tion ansiok­si. Jos glob­al­isaa­tio­ta ei olisi ollut, olisi voin­ut olla jokin toinen tapa jär­jestää tuot­tavaa työtä kehit­tyvän maan väestölle. Se toinen tapa olisi voin­ut olla parem­pi ja jotain sel­l­aista, jota kohti tulisi nyt kuitenkin siir­tyä, pois ongel­mallis­es­ta globalisaatiosta.

        Toinen seik­ka on se, että Suomen kansan­talouden kannal­ta edullisim­mat jär­jeste­lyt eivät vält­tämät­tä ole edullisimpia kehit­tyvien maid­en tai koko maail­man kannal­ta, eikä tarvit­sekaan olla.

      9. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na tuo­hon neu­vos­to­talouden kaa­tu­miseen. Neu­vos­toli­iton elin­ta­so nousi het­kek­si 1970-luvul­la öljyn­hin­nan nousul­la. neu­vs­to­jär­jestelmän kaa­toi lisään­tyvä ase­varustelu etenkin 1980-luvul­la kun Yhdys­val­tain pres­i­dent­ti Rea­gan oli aloit­tanut Täh­tien sota avaru­u­den kil­pavarustelu ohjel­ma johon Neu­vos­to­jo­hto vas­tasi oma­l­la ohjel­mal­la vaik­ka koko Rea­ganin Täh­tien sota olikin pro­pa­gan­da temppu.

      10. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että kun otit esille tuon työ­nar­vo­teo­ri­an joka oli siis koko neu­vos­to­talouden ja muutenkin kom­mu­nis­tis­ten maid­en kansan­talouk­sien ongelma. 

        Työ­nar­vo­teo­ria on nyky­isille marx­i­laisille enem­män uskonkap­pale kuin tieteel­lis­es­ti todis­tet­tu teo­ria. Esim Anna Kon­tu­la on ottanut työ­nar­vo­teo­ri­an keskeisem­mäk­si teo­ri­ak­si joka kor­vaisi nykyisen kap­i­tal­is­tisen jär­jestelmän. Vaik­ka val­tavir­ta taloustiede on kumon­nut työ­nar­vo­teo­ri­an tämä kon­sep­ti on edelleen vah­vasti nyky­is­ten marx­i­lais­ten ajat­telijoiden kesku­udessa agendalla. 

        Ivan Puopolon Youtube kanaval­la mie­lenki­in­toinen väit­te­ly kom­mu­nis­mista jos­sa väit­telijöinä on Anna Kon­tu­la ja Heik­ki Pur­si­ainen. Siinä käy­dään läpi myös työ­nar­vo­teo­ria jota siis Kon­tu­la pitää kiin­ni vaik­ka Pur­si­ainen korostaakin että koko teo­ria on kumot­tu val­tavir­ta talousti­eteessä. Suosit­te­len kuun­tele­maan (etenkin sen pidem­män veri­on joka on siis 1 tun­nin keskustelu tosin ilman kuvaa)

      11. Tuo­hon voisit Soin­in­vaara kysyä että nim­imerk­ki Aika ajatel­la mikä on kiinalais­ten keskipalk­ka vuon­na 2025 ja mikä se oli vuon­na 1975 eli vajaat vuosi ennen Maon kuolemaa.

      12. Jep ja nat­sit oli­vat sosialisteja!

        Osa oli, mut­ta sit­ten tuli kesäl­lä 1934 ns. pitkien puukko­jen yö, jos­sa hei­dät puhdis­tet­ti­in puolueesta.

  6. Samaan aikaan kun glob­al­isaa­tio on nos­tanut ihmisiä pois köy­hyy­destä, maail­man väk­iluku on kas­vanut vähin­tään samaa vauh­tia. Iso osa noista absolu­ut­ti­sista köy­histä ovat myös kiinalaisia, joka on ollut seu­raus­ta Maon sulkeu­tuneen kom­mu­nis­min muut­tamis­es­ta maail­man tehtaaksi.

    Onko ollut järkevää siirtää län­si­maista 25 vuot­ta tuotan­toa kiinaan, ja luo­da mon­et glob­al­isaa­tion ongel­mat ja saas­teet? Nyt kiina, käytän­nössä dik­tatu­uri, on nouse­mas­sa johtavak­si maak­si, ja USA on myös muut­tumas­sa hyvää vauh­tia diktatuuriksi.

    Pitäisin viimeisen 25 vuo­den aikana tapah­tunut­ta glob­al­isaa­tio­ta lähin­nä järkyt­tävänä katas­tro­fi­na luon­non tuhou­tu­misen ja maail­man­poli­ti­ikan sekoamisen takia. 

    Itse olen tuos­ta toki hyö­tynyt. Olen työsken­nel­lyt yli 25 vuot­ta IT-alal­la, jos­sa globaali kil­pailu ja pro­jek­tien siirtämi­nen kiinaan / inti­aan / itä-Euroop­paan on ollut aina arkipäivää. Mut­ta kos­ka olen pysynyt tekni­ikan kehi­tyk­sessä mukana, ansio­ta­soni on myös nous­sut Suomen päämin­is­terin tasolle tai ohikin. Muu Suo­mi vain tun­tuu köy­htyneen, Suomen maaseu­tu alkaa jo muis­tut­taa paikoitellen itä-Euroopan joutomaata.

    1. Nim­imerk­ki TL:lle kom­ment­ti­na tuo­hon Suomen maaseudun autioi­tu­miseen. Tämä Suomen maaseudun autioi­tu­mi­nen on kyl­lä Suomen maaseu­tu rak­en­teen itse aiheut­ta­va tek­i­jä. Soin­in­vaara on aiem­minkin ottanut esille maaseudun rak­en­teen joka on luo­tu iso­jaon aikana Ruotsin kuninkaan toimes­ta. Iso­jako hävit­ti maaseu­tuy­hteisöt Suomes­ta ja loi met­säti­lat . Suomes­sa on elin­voimaisia maakun­tia kuten Lap­pi ja Poh­jan­maa jos­sa on paljon liike­toim­intaa sekä kan­sain­välistä matkailua. Matkailun kehit­tämi­nen ei ole minkään val­tio­val­lan aloit­ta­ma idea vaan se on syn­tynyt paikalli­sista elinkeino­har­joit­ta­jien toimesta.

    2. neu­vs­to­jär­jestelmän kaa­toi lisään­tyvä ase­varustelu etenkin 1980-luvul­la kun Yhdys­val­tain pres­i­dent­ti Rea­gan oli aloit­tanut Täh­tien sota avaru­u­den kil­pavarustelu ohjel­ma johon Neu­vos­to­jo­hto vas­tasi oma­l­la ohjel­mal­la vaik­ka koko Rea­ganin Täh­tien sota olikin pro­pa­gan­da temppu.

      NL:n varustelu­menot eivät 1980-luvul­la todel­lisu­udessa kas­va­neet. Tosin ne oli ennestään korkeal­la tasol­la johtuen Brezh­nevin ajan ase­varustelu­meno­jen lisäyksestä.

      “Täh­tien sota kaa­toi NL:n” (vai­h­toe­htona usein stealth-teknolo­gia tai 600 laivan laivas­to) ovat amerikkalaisia feelgood-legendoja.

  7. On selvää, että työ­nan­ta­jat otta­vat ilol­la vas­taan nälkä­palkkaiset työn­tek­i­jät ja jät­tävät sosi­aal­i­tur­van ym. veron­mak­sajien huoleksi.

    Jos maas­sa oleskelu on sidot­tu työ­paikkaan, siitä seu­raa orju­u­den kaltainen riip­pu­vu­us, kuten toteat. Ei siis ale­ta polkea työe­hto­ja ahneuksissamme. 

    Luu­len­pa, että pär­jäämme ihan hyvin ilman ulko­mail­ta tuotet­tua työvoimaa, jos niin päätämme. Pitää vain tot­tua kalli­isi­in hin­toi­hin ja nyky­istä huonom­paan palvelu­un (jos nyt palvelu enää voi nykyis­es­tä huonontua).

  8. Turhaa roinaa ja kulu­tus­ta siis ylläpi­det­täisi­in ja men­täisi­in tip­pikul­tu­uri­in? Parhaat pär­jää aina

  9. Juu­ta­laiset muut­ti nol­lao­maisu­udel­la USAaan holok­sustin jäl­keen ja raa­toi itselleen ihan kelvon elin­ta­son. Toki töitä tehti­in var­masti enem­män kuin 7,5 h ja työn tulok­sen sai itselleen ja per­heelleen. Lapset koulutet­ti­in ja perivät omaisuuden. 

    Mik­si se on väärin jos tämä olisi mah­dol­lista Suomessa ?

    1. En ihan ymmär­rä holokaustin jälkeisen juu­ta­lais­muu­ton nos­tamista esille. Sel­l­ais­ta­han ei juurikaan ollut, kos­ka Euroopan juu­ta­laisväestö oli pääosin tuhot­tu. Jos tutkii vähän muut­toti­las­to­jen his­to­ri­aa, niin huo­maa, että juu­ta­lais­ten mas­samuut­to USA:han tapah­tui jo kym­meniä vuosia ennen toista maail­man­so­taa. Välil­lä 1880–1914 muut­ti noin 2 miljoon­aa juu­ta­laista USA:han. Tähän oli pääasial­lise­na syynä itäisen Euroopan alueil­la tapah­tuneet juu­ta­lais­vain­ot, joi­ta pogromeik­si kut­su­taan. Tämä muut­toaal­to yhdis­tet­tynä muuhun muut­toaal­toon USA:han syn­nyt­ti val­ta­van “matkailu­te­ol­lisu­u­den” muu­tami­in euroop­palaisi­in satami­in. Tämä juu­ta­lais­ten muut­to oli sitä “mata­la­palk­ka-alan” muut­toa, jota tapah­tui kaikkial­ta Euroopas­ta — mukaan­luet­tuna Suo­mi. Maail­man­so­tien välil­lä tapah­tui puolestaan mm. juu­ta­laisen kult­tuuri- ja talouseli­itin muut­toa pakoon Hit­lerin oras­tavia vainoja.

      Asi­aan liit­tyen tosi­ta­ri­na mata­la­palk­ka-alan muu­tos­ta eli suo­ma­lai­sista elin­ta­sopako­lai­sista. Min­ul­la on skan­nat­tuna 17.1.1907 Wind­soris­sa Kanadas­sa päivät­ty kir­je, jos­sa eräs suo­ma­lainen kir­joit­taa isoäidil­leni tieto­ja län­nen kauko­mail­ta. Jos isoäi­ti­ni ja siskon­sa päät­täi­sivät tul­la myös Kan­daan, niin hän voisi tul­la Newjörki­in vastaan:

      “Kir­joitit, että et tietä var­maan tänne tulostasi niinkuin sanoin että en yllytä sil­lä kyl­lä se on vaivalainen mat­ka kun tänne tullee ja sii­ite päästä tun­tuu hyvin out­ol­ta kun ei ymmär­rä puhet­ta vaan siinähän se menee kun ei mitään ajat­tele on se tytöil­lä vähän parem­pi kun miehillä ne saa paikko­ja parem­min vaan nyt kun on ollut toista vuot­ta huono aika niin miehet ei tah­to saa­ta töitä ollenkaan ja senki­in mitä saa niin pilk­ka pal­ka­lla että juuri toimeen tulee”

      “Tässä sain ennen joulua kolme tol­lar­ia päivälle vaan nyt alen­si­vat palkan että nyt saan vain kak­si ja puoli tol­lar­ia enem­pi osa miehiä tekee puolel­la­toista tol­lar­il­la vaan suo­ma­laiset saa kak­si ja puoli”

  10. “Toisin on vaikka­pa paperikonei­den valmistaminen.”
    — Maa­han­tulleen kieto tehdä työtä ulko­mail­la ennenkuin on 8 yhtämit­taista vuot­ta takana estää paperikonei­den myyn­nin. Tai ainakin sil­loin kun laki muut­tui todet­ti­in, että nyt ei ainakaan iso­ja teol­lisia kaup­po­ja pysty enää suomes­ta tekemään.

    “Kukaan ei tule Suomes­sa toimeen 50 euron kuukausi­pal­ka­lla, jol­lainen on Nepalis­sa aivan nor­maali palkka.”
    Nepalin min­imi­palk­ka on noin 150 euroa.

    “Ban­gadeshissa saa piz­zan mur­to-osa hin­nal­la, sil­lä ei ole min­ulle merk­i­tytä, kos­ka min­ul­la on nälkä Suomessa.”
    Cox Basarin Piz­za Hutis­sa kinkku, pep­per­oni + sieni piz­za on 1099 paikallista eli 7,64 euroa. Tarvit­set näitä kak­si, jot­ta olet lähel­lä suo­ma­laisen piz­zan kokoa. Suomes­sa saman ketjun sama tuote on halvempi.

  11. Peri­aat­teessa rajat ovat olleet auki kausi­työn­tek­i­jöille tyyli­in mar­jan­poim­i­jat, joinakin vuosi­na raja on ollut hyvinkin auki, myöhem­min tul­lut rajoit­tei­ta, ja osa yrit­täjista jot­ka ovat teet­täneet kausi­työn­tek­i­jöil­lä mar­jan­poim­intaa on syytet­ty ihmiskau­pas­ta ym.

  12. Suomes­sa köy­hyys on kovin suh­teel­lista mut­ta kun seu­raa suo­ma­laista köy­hyyskeskustelua saa melkein kuvan että suuri osa pop­u­laa on suun­nilleen nälkäkuole­man partaalla…
    Tosin hal­li­tuk­sen leikkauk­set huolestuttavat.

  13. Kysymys on suurin piirtein se, että halu­am­meko me Suomeen usei­den sato­jen tuhan­sien ihmis­ten ali­palkatun alalu­okan, joka koos­t­uu pääosin kehi­tys­maid­en muutenkin heikos­sa ase­mas­sa ole­vista ihmisistä
    VAI
    totut­telem­meko me mata­lam­paan palve­lu­ta­soon, jonkin ver­ran korkeam­paan vero­tuk­seen ja kalli­impi­in hin­toi­hin (kuten Jari Hauk­ka tuol­la tote­sikin) pienem­mäl­lä väestöpohjalla.
    Myön­teisenä puole­na kuitenkin tässä jälkim­mäisessä alem­pi asumisen hin­ta, kos­ka vapau­tu­via asun­to­ja tulisi markki­noille lisää. 

    Ensim­mäi­nen vai­h­toe­hto pysyvine ali­palkkoi­neen ja laa­jenevine maa­han­muut­toköy­hälistöi­neen on mielestäni avoin­ta ihmis­ten riistämistä jos­sa kolo­nial­is­mi on siir­ret­ty vain tänne pohjoiseen. 

    Voidaan tietysti ajatel­la että onhan sit­ten köy­him­mille tulon­si­ir­rot (eli oikeasti palkkatu­ki yri­ty­selämälle) mut­ta käsi sydämelle, kuka uskoo että maamme talous enää koskaan palaa sille tasolle, jos­sa ali­palk­ka + kela-tuet yhdessä takaa­vat inhimil­lisen ja kohtu­ullisen elämän laa­jalle suo­ma­lais­ten ja uus­suo­ma­lais­ten joukolle. Seu­raa­van kah­den hal­li­tuk­sen säästö- ja leikkaus­tavoite tulee ole­maan noin 10 mrd+10 mrd oli poli­it­ti­nen suun­taus mikä tahansa. 

    Jotenkin paradok­saal­ista onkin kuin­ka vasem­mis­to ide­ol­o­gis­es­ti suosii maa­han­muut­toa hin­nal­la mil­lä hyvänsä.
    Eli ihmis­ten, maa­han­muut­ta­jien ihmis­ar­vo­jen alen­netul­la hin­nal­la tosiasiallisesti.
    Alalu­ok­ka tulee Suomes­sa kas­va­maan, se on mon­en näke­mys Suomen tulon­jaos­ta. Sitä tääl­lä on tarjolla.
    Tilanne olisi kokon­aan toinen jos Suo­mi olisi inno­vati­ivi­nen ja pääo­maval­tainen voimakkaan taloudel­lisen kasvun maan. Mut­ta ei ole, olemme kaukana siitä. Tilan­net­ta voisi paran­taa ainakin hie­man suh­tau­tu­mal­la koti­maiseen kaivos­te­ol­lisu­u­teen myön­teisem­min, eli kaiva­mal­la maas­ta ne min­er­aalit mitkä siel­lä ovat, mut­ta se ei ole näköpi­iris­sä. Halu­amme pitää maail­man met­säisim­män maan ykkö­s­paikan vaik­ka kaivos­te­ol­lisu­u­den laa­jen­t­a­mi­nen ei sitä määrää vähen­täisi yhtäkään pros­ent­tia. Mut­ta tämä on jo eri tarina.

Vastaa käyttäjälle Jani Leppälammi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.