Ei siis pidä boikotoida halvan työvoiman maiden teollisuustuotteita, Entä jos halpaa työvoimaa muuttaa Suomeen tekemään työtä palkalla, joka alittaa suomalaisen palkkatason, mutta on ostovoimaltaan tulijan kotimaan palkkatasoa sen verran parempi, että tämän kannattaa tulla? Pitäisikö tämäkin hyväksyä?
Käytän seuraavassa termiä markkinaehtoinen palkka. Tarkoitan sitä alinta palkkaa, jolla työntekijän kannattaa vielä ottaa työ vastaan. Tähän markkinaehtoiseen palkkaan vaikuttaa myös kysyntä. Palkkaa ei kannata hyväksyä, jos voi saada muualta enemmän.
Jätän kokonaan sivuun sen, että köyhistä maista voisi tulla tänne elämään sosiaaliturvan varassa ja keskityn vain siihen, pitäisikö voida tulla elämään palkalla, oli se kuinka matala hyvänsä.
Maailmassa on niin paljon köyhyyttä ja kurjuutta, että halukkaita tulijoita olisi todella pienillä palkoilla. Ei niin pienillä, kuin nämä saisivat kotimaissaan, sillä ovathan elinkustannuksetkin Suomessa korkeammat. Kukaan ei tule Suomessa toimeen 50 euron kuukausipalkalla, jollainen on Nepalissa aivan normaali palkka.
Niin kuin suomalaiset kuluttajat hyötyvät köyhien maiden teollisuuden tuottamista halvoista tuotteista, suomalaiset kuluttajat hyötyisitä myös siitä, että meillä olisi palveluammateissa ihmisiä nälkäpalkoilla. Palveluja saisi halvalla. Saksalaiset ja ruotsalaiset ja vaurastuivat aikanaan maahanmuuttajien avulla, Ruotsi osittain suomalaisten ansiosta. Kun maahanmuuttajat tekivät matalapalkkaiset työt, syntyperäinen väestö saattoi keskittyä hyväpalkkaisiin töihin
Aika moni vastaa tähän, että vaikka nälkäpalkka on köyhässä maassa parempi kuin ei palkkaa lainkaan, Suomeen emme voi ottaa ihmisiä tekemän työtä alle työehtosopimusten mukaisen palkan. Se ei vain käy, koska se ei käy.
Poissa silmistä, poissa mielestä?
Olisi helppo argumentoida sen puolesta, että on yhtä perusteltua hyväksyä köyhistä maista tulevien nälkäpalkat Suomessa kuin hyväksyä, että tänne tuodaan T‑paitoja muutaman euron kappalehinnalla. Ei siitäkään mainittavaa tuntipalkkaa tehtaan työntekijälle jää.
Jos katsoisimme asiaa vain yksittäisen tulijan kannalta, näin todella olisi; hänen olisi parempi tulla Suomeen markkinaehtoisella palkalla kuin jäädä kotimaahansa. Mutta kokonaisuutta ajatellen tilanne on toinen. Myönnän, että ajattelussani on hitunen kansallista itsekkyyttä eli ajattelen asiaa suomalaisten kannalta enkä objektiivisesti.
Lyhyesti: en kannata vapaata maahan tuloa yhdistettynä markkinaehtoisiin palkkoihin, koska sen jälkeen suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta ei jäisi jäljelle mitään.
Vain teolliset työpaikat on altistettu globalisaatiolle
Suomalaisen teollisuus on altistunut kilpailulle hyvin halvan työvoiman maiden kanssa. Sen vuoksi Suomessa ei ole enää varsinaista tekstiiliteollisuutta, joka työllisti parhaimmillaan yli 40 000 suomalaista.
Tekstiiliteollisuus tyyppiesimerkki tuotannosta, joka päätyy halvan työvoiman maihin. Työ on yksinkertaista joten kehitysmaiden kouluttamattomat työntekijät ja paikalliset yritykset selviävät siitä. Toisin on vaikkapa paperikoneiden valmistaminen.
Globalisaatio vaarantaa vain teolliset työpaikat eikä niistäkään kaikkia. Henkilökohtaiset palvelut ovat siltä suojassa. Vaikka Bangadeshissa saa pizzan murto-osa hinnalla, sillä ei ole minulle merkitytä, koska minulla on nälkä Suomessa.
Jos rajat avattaisiin ja köyhien maiden kansalaiset saisivat tehdä täällä työtä markkinahinnalla, kaikki suomalaisten työpaikat altistuisivat kilpailulle halvan työvoiman kanssa. Sen sosiaalinen hinta olisi karsea. Jopa paperikoneita valmistavissa tehtaissa olisi tehtäviä, joita voitaisiin teettää kouluttamattomilla maahanmuuttajilla, vaikka koko tehdasta ei voisikaan siirtää pois Suomesta.
Kun vaadimme maahanmuuttajille maksettavaksi työehtosopimusten mukaista palkkaa, emme tee sitä vain maahanmuuttajien etua ajatellen. Vähintään yhtä paljon ajattelemme kantasuomalaisten suojaamaista maahanmuuttajien kilpailulta.
Moni on tästä samaa mieltä kanssani, mutta eri perustein. Ajattelevat, että vaurautta on maailmassa vakio määrä. Jos sitä tulee Aasiaan ja Afrikkaan lisää, sitä riittää Suomeen vähemmän. Tämä on aivan väärä käsitys. Globalisaatio hyödyttää sen kaikkia osapuolia eli vaurautta on sen ansiosta yhteensä enemmän. Lisäksi myös muuttoliike rikkaisiin maihin lisää kokonaishyötyä, kunhan se tapahtuu hallittavissa määrin.
Minulla myös globaalin eriarvoisuuden tasoittaminen on tärkeätä, mutta se toimii parhaiten vapaakaupan avulla niin, että kauppa lisää vaurautta halvan työvoiman maissa. Ihmiset vaurastuvat kotimaissaan. Senkin voisi tehdä nykyistä paremmin, mutta paras on hyvän vihollinen.
Kohtuullinen muuttoliike köyhistä maista rikkaisiin on kannatettavaa, mutta se ei saa olla niin suurta, että se murskaisi alleen kaiken. Hallitusta muutoksesta hyvä esimerkki on Suomen vaurastuminen toisen maailmansodan jälkeen.
Verrattuna vapaakauppaan, muuttoliike on tehoton tapa vähentää globaalia eriarvoisuutta. Onhan globalisaatio nostanut köyhyydestä 1,5 miljardia ihmistä. Sellaista määrää maahanmuuttajia eivät rikkaat maat pystyisi ottamaan vastaan. Joidenkin köyhyys helpottaa, mutta kokonaisuuden tasolla merkitys on vähäinen.
Romahtaneen syntyvyyden takia Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa, mutta se on eri asia. Loppuuhan meiltä muuten työikäinen väestö. Siihen pätisi parhaiten kanadalainen pisteytysmalli, josta olen kirjoittanut toisaalla.
Olemme päätyneet tilanteeseen, että maahan saa tulla, jos on täällä työpaikka. Kuulostaa fiksulta, mutta tämä on johtanut moderniin orjuuteen, jota Paavo Teittinen kuvaa erinomaisesti kirjassaan Pitkä vuoro. Paneudun tähän seuraavassa postauksessa
Nyt oli todella hyvä idea
Miten Suomi voisi varmistaa matalapalkkaisten työpaikkojen saatavuuden ja terveen talouspohjan?
Suomen talous kohtaa samanaikaisesti useita rakenteellisia haasteita: työvoimapula, julkisen talouden kestävyysvaje, heikko investointihalukkuus ja yritysten siirtyminen muualle.
Yksi keskeinen kysymys on, miten luoda ympäristö, jossa sekä korkean tuottavuuden että matalan tuottavuuden työpaikat voivat kasvaa ja työllistää. Jälkimmäisiä tarvitaan erityisesti, jotta työttömyys ja sosiaalimenot pysyvät hallinnassa.
Tässä keinoja:
1. Verotuksen uudistaminen
Suomen kokonaisveroaste on korkea, ja erityisesti työn verotus vähentää matalapalkkaisen työn kysyntää ja työnteon kannustimia. Useat taloustutkimukset ovat esittäneet vaihtoehtoja:
• Työn verokiilan pienentäminen erityisesti pienipalkkaisissa töissä
• Yritysten investointikannustimet, kuten nopeutetut poistot
• Riskinoton verokohtelun parantaminen, jotta start-upit ja pk-yritykset uskaltavat kasvaa
Tavoitteena olisi tehdä Suomesta kilpailukykyinen sijaintipaikka kansainvälisesti toimiville yrityksille.
2. Sosiaaliturvan modernisointi
Laajalla sosiaaliturvajärjestelmällä on tärkeä tehtävä, mutta sen rakenne vaikuttaa suoraan työllistymisen kannustimiin. Mahdollisia keinoja ovat:
• Joustavat työntekomallit, joissa työn ja etuuksien yhdistäminen on helppoa
• Matalapalkkatuki tai negatiivinen tulovero, joka kohdistuu suoraan työntekoon eikä työnantajaan
• Nopeat ja selkeät tulorekisteriperusteiset tarkistukset, jotta työn vastikkeellisuus säilyy
Tavoite on, että työn tekeminen on aina taloudellisesti kannattavaa.
3. Työlainsäädännön päivittäminen globaalin kilpailun tasolle
Kilpailemme maailmanlaajuisesti investoinneista, osaajista ja yrityksistä. Siksi työmarkkinoiden rakenteiden on joustettava:
• Mahdollisuus palkata myös matalan tuottavuuden tehtäviin ilman kohtuuttomia sivukuluja
• Paikallinen sopiminen yritystasolla
• Byrokratian keventäminen uuden työntekijän palkkaamisesta
Tavoitteena on, että yritykset uskaltavat kasvaa Suomessa — eivät vain ulkomailla.
4. Innovaatio- ja kasvukannustimet
Tuottavimmat yritykset usein poistuvat, jos:
• pääoman verotus on korkeaa
• palkkaaminen on vaikeaa
• toimintaympäristö on ennustamaton
Näiden korjaaminen edellyttää pitkäjänteistä linjaa tutkimuksen, osaamisen ja investointien tukemisessa.
5. Terve julkistalous on kilpailukyvyn perusta
Kun työllisyys kasvaa ja sosiaalimenot pienenevät, myös valtion velkaantuminen tasoittuu. Pitkässä juoksussa talouden kannalta olennaista on, että:
• julkinen sektori on tehokas
• työmarkkinoiden ulkopuolelle ei jää suuria ryhmiä
• yritysympäristö on ennustettava ja kansainvälisesti houkutteleva
Loppukaneetti:
Suomessa on nyt meneillään iso pk-yritysten konkurssiaalto, suomalaisilla on 5 997 tytäryhtiötä ulkomailla, jotka työllistävät 605 000 ja tekevät 244 miljardin liikevaihtoa, yritysten omistajia on siirtynyt ulkomaille 4 900 vuosina 2007–2022.
Muistuu mieleen Suomen sosialistisen talouskokeilun rakentajan, Mauno Koiviston tokaisu: “Tarttis tehrä jotain…”
Suomessa ei ole minkäänlaista työvoimapulaa matalapalkkaisista työntekijöistä.
Näitä saa töihin jollain 10–12 €/h kun sopivasti kikkailee ja shoppailee työehtosopimuksia, tämä on äärimmäisen matala palkka Suomessa eikä tästä alemmas meneminen ole enää mitenkään realistista.
Tietysti kilpailuilla aloilla, joilla on kilpailua, yritykset ja yrittäjät tietenkin koittavat maksimoida tuottoa kaikin tavoin tehokkuutta lisäämällä ja palkkakuluja vähentämällä. Ilmeisesti ajatuksena on myös, että hyvän ja tehokaan tekijän saa myös 8 €/h palkalla. Miksi tällainen hyvä tekijä ei sitten lähtisi heti kilpailijalle töihin, kerran muut maksavat parempaa palkkaa kuin 8 €/h? Tässä tuleekin logiikan ydin: Markkinat täytyy saturoida matalasti koulutetun työvoiman ylitarjonnalla, jotta palkat saataisiin joustamaan alemmas.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/82fdde71-3038–477b-ad59-9e7c9f694899
“Ekonomisti Alexandra Prokopenkon mukaan Venäjän sotataloudessa on käynnissä ”teollistumisen purkaminen”.
– Huipputeknologian korvaavat työvoimavaltaiset ja tuottavuudeltaan heikommat teollisuuden alat.”
Kuulostaa erittäin tutulta, tässähän on meidän oikeiston ja taloudellisen eliitin avaimet hyvinvointiin, eli palkat alas. Jopa Venäjällä tämä nähdään huonoksi vaihtoehdoksi.
Mikään verouudistus ei tee Korppoosta menestyjää, mutta kaipa silloinkin voi syyttää Koivistoa.
Tärkeä muistaa. Ja lisäksi huomioida se että elintaso matalilla palkoilla ei välttämättä ole sen kummempaa kuin “kolmannen maailman maissa”. Vasta oli jossain mediassa juttu oliko thaimaalaisista vai filippiineistä tulleista jotka kertoivat tulleensa rekrytöijien huijaamaksi lupailemalla kuita taivaalta Suomeen muuttamalla. Ja että heidän elintasonsa käytännössä tippui muuton myötä. Monilla varmasti onkin näin eritoten valitettavan yleisissä ihmiskaupan eri asteissa joita Suomessa on.
Monille kuitenkin sen Suomen matalapalkkatyön voi tehdä houkuttelevaksi lähinnä vain se että Suomessa elämällä kaurapuurolla ja riisillä voi kuiten säästää sen verran lähtömaahan lähetettäväksi jossa sillä rahalla on oikeasti merkittävää ostovoimaa, että se oikeuttaa työtä tekevälle oman elintason romahduttaminen tulemalla vauraaseen länsimaahan raatamaan matalapalkalla.
Osmo, virkistävää ajattelua. Kiitos !
Kuvitelkaa maailma, jossa miljardit köyhät eivät olisikaan enää köyhiä. Vaurastuisivat, alkaisivat kuluttaa, nauttia elämästä. Siinä ei enää auta suomalaisten tunnollinen jätteiden lajittelu eivätkä autojemme katalysaattorit.
Vanha vasemmisto ymmärsi, että totta kai kapitalisti haluaa riistää työvoimaa ja kannattaa työläisten vapaata maahanmuuttoa, koska saa hyödyt, muttei maksa kustannuksia.
Kotimaan työläiset saavat lisää kilpailua, jolloin palkat joustavat alaspäin. Jos 1970-luvulla rakennustyömailla olisi pyörinyt epämääräistä porukkaa, rakennusliitto olisi sulkenut työmaat koko maassa, kunnes olisi saatu selville, mitä porukkaa työnantaja on työmaalle tuonut.
Nykyään vain lääkäriliitto osaa edunvalvonnan, ennen osasi rakennusliittokin.
Minua vähän häiritsee, että työvoimapulasta kirjoittavat sellaiset ihmiset, jotka itse henkilökohtaisesti eivät joudu ulkomaista kilpailua kohtaamaan, vaan saavat poimia rusinoita pullasta ja palkka tai eläke kilahtaa tilille joka kuukausi, kulki talous miten tahansa.
Mitä töitä kotimaisille vähäosaisille jää, jos he joutuvat kilpailemaan koko maailman köyhiä vastaan?
Muistuttaisin Kaukolle että 1970-luvulla Suomesta mentiin rakennustöihin Ruotsiin. Olisiko silloin Byggnads (eli Ruotsin rakennusliitto) pitänyt sulkea ne rakennustyömaat jossa heidän mukaan pyörii jotain epämääräistä porukkaa joita kutsutaan suomalaisisiksi? Rakennusliitto on aina ollut laitavasemmistolainen liitto eli sen johdo on ollut joko SKP:sta tai nykyään Vasemmistoliitosta. Syy miksi Lääkäriliiton edunvalvonta on paljon tiukempaa kuin Rakennusliiton tämä johtuu siitä että lääkärin ammatti on ammattinimike jonka saa vasta silloin kun on suorittanut pitkän kalliin tutkinnon yliopistossa johon on vielä kaiken lisäksi pääsykoe.
Kilpailu pitää kansantalouden pyörimässä koska se luo uusia innovaatioita. Tuotekehittely ja markkinointi luovat korkeasti jalostettuja tuotteita ja palveluita. Vaihtoehto on suljettu talous joka tuottaa bulkkia. Kuten Suomen talous tuotti bulkkia Neuvostoliittoon idänkaupan aikana. Suomessa tuotetaan tälläkin hetkellä sellun kohdalla osittain bulkkia.
Maailman köyhät eivät kilpaile suomalaisen köyhän kanssa työpaikoista vaan maailman keskiluokka kilpailee suomalaisen keskiluokan kanssa työpaikoista.
Soininvaara kirjoitti erittäin MM6 osassa että Intiassa on lukumääräisesti paljon enemmän superrikkaita kuin esim Britanniassa. Soininvaara unohti Intiassa on aina ollut superrrikkaita ero on siinä että heistä on tullut maailman superikkaita kun asiaa katsotana Forbesin luetteloista. Todellisuudessa se on Intian keskiluokka joka luo Intian talouskasvun eikä niinkään maan superrikkaat.
Milton Friedman puhui jo aikoinaan epäilevään sävyyn avoimien rajojen ja hyvinvointivaltion yhtäaikaisuuden toimivuudesta. Eikä ihan heti mieleen tulekaan esimerkkiä tällaisen politiikan maista. Voisiko olla aika miettiä kummassa päässä meidän painotus olisi hyvä olla jotta hyvinvointivaltion maksajan rooliin voisi tulijan vakuuttaa. Jos ei siis marginaalinen kieli, kylmyys ja syrjäinen sijainti sotaisan naapurin vieressä liikaa mietitytä tulevaa verottajan lypsylehmää. Vetovoiman lisäys vaikkapa holhoamisen ja verotuksen keventämisen kautta auttaisi tietysti osoitteen valinnassa. Vai voitaisiinko koko hyvinvointisysteemi muuttaa niin ettei se olisi niin herkkä parametreihin kuten väestön syntyvyyden muutos. Jos kerran tämäkin muutos oli nähtävissä riittävän kauan mutta siitä huolimatta asian mitigoiminen jäi.
Köyhistä maista tulevien nälkäpalkat voi olla yhtä perusteltua hyväksyä kuin halpojen T‑paitojen tuonti. Ehkäpä ei pitäisi hyväksyä kumpaakaan. Ensinnäkään ei kaukomailla välttämättä ole mitään “luonnollista etua” T‑paitojen tuotantoon, paitsi maan matala elintaso, mukaan lukien elikehittynyt työturvallisuus ja ympäristöstä huolehtiminen. Toiseksi vapaakauppa-argumentti ei huomioi sitä merkittävää kitkaa, joka on rakennemuutoksessa (joka jatkuu koko ajan): Työnantaja voi tehdä suureman voiton siirtämällä tuotannon Suomesta kaukomaille, mutta suomalainen työntekijä siirtyy kortistoon, verojen nettomaksajasta nettokuluttujaksi (ei niinkään ketterästi tuottavaan, saati paremmin tuottavaan, työhön kuin teoria olettaa).
Kiistätkö sen, että globalisaatio on nostanut 1,5 miljardia ihmistä pois absoluuttisesta köyhyydestä?
Tähän voisi vastata jotenkin niin, että se miten olemme toimineet on nostanut 1,5 miljardia ihmistä köyhyydestä.
Jos olisimme maailmana toimineet jotenkin toisin kuka tietää.
Toteutuneella historialla on käynyt näin, vaihtoehtoista historiaa emme tiedä.
Ihmisiä on noussut absoluuttisesta köyhyydestä, mutta miksi se on juuri globalisaatio joka sen on aiheuttanut? Samaa muuten yleisesti sanotaan myös kapitalismista, joka nyt kuiten on eri asia kuin globalisaatio vaikka läheisessä suhteessa ovatkin.
Kysymystä voi lähestyä vaikkapa historian kautta. Köyhyys väheni merkittävästi Neuvostoliitossa, ainakin tietyn aikaa ja tiettyyn rajaan saakka. Tekikö kyseisen kehityksen globalisaatio tai kapitalismi, vai kenties ruuantuotannon vallankumous (haber-bosch), teollistuminen ja fossiiliset polttoaineet?
Toki toisenlaisiakin esimerkkejä on, eristäytynyt Pohjois-Korea on varmaan toisenlainen esimerkki. Täysin eristetyt valtiot eivät oikein menesty, tietyt raaka-aineet ja muut resurssit ovat oleellisia kansakunnan menestyksen kannalta. Kauppasuhteilla epäilemättä on siis iso merkitys eritoten pienemmille valtiolle (Pohjois-Korea, Kuuba).
Mutta haastat yksinkertaistusta että se on nimenomaan globalisaatio tai kapitalismi joka on kaiken mannan lähde. Globalisaatio ja kapitalismi olivat hyvin voimakkaita vaikkapa 1600–1800-luvulla, voi lukea vaikkapa itä-intian kauppakomppanian ja vastaavien globaalien kolonisaatio-korporaatioiden kulta-ajoista. Mutta kaikesta siitä kaupasta, globalisaatiosta ja kapitalismista huolimatta eivät ne mitään mittavaa köyhyydenpoistamista tehneet. Enemmänkin osaltaan painoi laajoja massoja köyhyyteen ja orjuuteenkin.
Voi toki sanoa että “fossiilikapitalismi” tai “fossiiliglobalisaatio” on sitten eri asia mitä tuon ajan kapitalismi, mutta sitten kannattaa olla puheissaan tarkkana. Miten voidaan erotella että nimenomaan globalisaatio nosti nämä ihmiset köyhyydestä, eikä juuri vain yksinkertaisesti massiiviset fossilienergiavarannot ja niiden aiheuttama “great acceleration” lähestulkoon kaikilla osa-alueilla.
Aika paljon liian epätarkalla puheella ja ajattelulla perustellaan aika selvää riistoa nykymaailmassa. Se että on paljon globalisaatiota ei vielä takaa oikein mitään. The devil is in the details.
Nostaako Osmo globalisaatio myös seuraavat 1,5 miljardia, lähivuosikymmeninä tänne syntyvät, pois köyhyydestä? Hehän syntyvät pääosin Afrikkaan mutta vielä myös Aasiaan.
Kun maapallon väkiluku on 10 mrd ja digitalisaatio ja robotiikka ja tekoäly ovat valuneet alas myös alimman tuotantoportaan ketjuihin Afrikassa ja Aasiassa (nyt jo Intiassa, Filippiineillä, Vietnamissa) mitä ihmettä me kaikki täällä teemme?
Jo Euroopan mailla alkaa olla pysyviä ongelmia aivan talouden perusasioissa, tyyppiesimerkkinä Suomi.
Työllisyys ei välttämättä enää koskaan palaa tavoitetasolle, hyvinvointivaltioiden rahoitus rapautuu jo täällä rikkaassa pohjoisessakin.
Huumorimielessä vasemmistohenkisesti voisi tietenkin ehdottaa “kansalaispalkkaa” kaikille maapallomme asukkaille. Sillä taattaisiin asuntokoppi, perusvaatetus ja kännykkä liittymineen jotta ihmiskunta voisi temuttaa ja tiktokittaa loppuelämänsä vuodet. Tuohan näyttää olevan joka tapauksessa suurin piirtein “historian loppu” sen perusteella mitä globalisaatiolle on tarjottavanaan ihmiskunnan valtaosalle.
Mutta Neuvostoliittohan nimenomaan oli kapitalistinen. Valtiokapitalistinen, mitä luonnehdintaa neuvostovastaiset vasemmistolaiset (kuten minä…) ovat siitä perinteisesti käyttäneet.
Jos työvoiman riiston astetta muiden tuotannontekijöiden hyväksi mitataan palkkojen BKT-osuudella, kuten hauskaa kylläkin on ollut tapana tehdä nimenomaan marxilaisessa taloustieteessä, niin kylmän sodan aikainen Neuvostoliitto oli selkeästi riistävämpi tällä marxilaisella mittapuulla kuin samaan aikaan yksikään Länsi-Euroopan tai Pohjois-Amerikan maa.
Tämä puolestaan on aivan totta.
En ole kovin hyvä marxilaisessa taloustieteessä. Jos kokisin tarpeelliseksi puolustaa Neuvstojärjestelmää, sanoisin, että ykwsityisten riistosta tämä järjestelmä eroaa siinä, että työläisten lisäarvo otettiin kansan käyttöön talouskasvua tukevina investointeina. Investointiaste olisikin sitten aika iso, eli rahaa pantiin sivuun, jotta sitä olisi myöhemmin enemmän. Näin tapahtui muuten myös Suomessa. Investointiaste oli iso meilläkin ja valtion yhtiöt olivat tässä voimalla mukana.
Jos sitten panee taas koulutaloustieteen hatun päähänsä, voi sanoa, että työnarvo teorian ongelmana oli, ettei pääomalle laskettu korkoa. Niinpä järjestelmästä tuli erittäin pääomavaltainen. Se näkyy jopa yhdyskuntasuunnittelussa tekemällä kovin väljiä alueita, koska maalla ei ollut hintaa.
Neuvostotalous oli kuitenkin alussa menestys. Omilla mittareillaan — esimerkiksi terästuotanto — se menestyi niin hyvin, että Urho Kekkonen ennusti Neuvostoliiton elintason pyyhältävän meistä ja jopa Yhdysvalloista ohi. Kun varsinainen niukkuus oli selätetty, määrälliset tuotantotavoitteet vetivät kehitystä yhä vain enemmän vikaan eikä osattu tehdä tuotteita, joita kuluttajat arvostivat. Niitä taas sai salakaupassa turisteilta. Kun tehtainen tavoitteet laskettiin tonneissa, tuotteista tuli varsin painavia. Lopulta kaiki romahti.
Tommi U
” Mutta Neuvostoliittohan nimenomaan oli kapitalistinen. Valtiokapitalistinen”
Jep ja natsit olivat sosialisteja!
..ja vastaavasti työntänyt valtavan määrän keskiluokkaisia pienituloisiin.
En kiistä 1,5 miljardin nousemista pois köyhyydestä. Siitä en ole varma, pitääkö se lukea globalisaation ansioksi. Jos globalisaatiota ei olisi ollut, olisi voinut olla jokin toinen tapa järjestää tuottavaa työtä kehittyvän maan väestölle. Se toinen tapa olisi voinut olla parempi ja jotain sellaista, jota kohti tulisi nyt kuitenkin siirtyä, pois ongelmallisesta globalisaatiosta.
Toinen seikka on se, että Suomen kansantalouden kannalta edullisimmat järjestelyt eivät välttämättä ole edullisimpia kehittyvien maiden tai koko maailman kannalta, eikä tarvitsekaan olla.
Soininvaaralle kommenttina tuohon neuvostotalouden kaatumiseen. Neuvostoliiton elintaso nousi hetkeksi 1970-luvulla öljynhinnan nousulla. neuvstojärjestelmän kaatoi lisääntyvä asevarustelu etenkin 1980-luvulla kun Yhdysvaltain presidentti Reagan oli aloittanut Tähtien sota avaruuden kilpavarustelu ohjelma johon Neuvostojohto vastasi omalla ohjelmalla vaikka koko Reaganin Tähtien sota olikin propaganda temppu.
Soininvaaralle kommenttina että kun otit esille tuon työnarvoteorian joka oli siis koko neuvostotalouden ja muutenkin kommunististen maiden kansantalouksien ongelma.
Työnarvoteoria on nykyisille marxilaisille enemmän uskonkappale kuin tieteellisesti todistettu teoria. Esim Anna Kontula on ottanut työnarvoteorian keskeisemmäksi teoriaksi joka korvaisi nykyisen kapitalistisen järjestelmän. Vaikka valtavirta taloustiede on kumonnut työnarvoteorian tämä konsepti on edelleen vahvasti nykyisten marxilaisten ajattelijoiden keskuudessa agendalla.
Ivan Puopolon Youtube kanavalla mielenkiintoinen väittely kommunismista jossa väittelijöinä on Anna Kontula ja Heikki Pursiainen. Siinä käydään läpi myös työnarvoteoria jota siis Kontula pitää kiinni vaikka Pursiainen korostaakin että koko teoria on kumottu valtavirta taloustieteessä. Suosittelen kuuntelemaan (etenkin sen pidemmän verion joka on siis 1 tunnin keskustelu tosin ilman kuvaa)
Tuohon voisit Soininvaara kysyä että nimimerkki Aika ajatella mikä on kiinalaisten keskipalkka vuonna 2025 ja mikä se oli vuonna 1975 eli vajaat vuosi ennen Maon kuolemaa.
Osa oli, mutta sitten tuli kesällä 1934 ns. pitkien puukkojen yö, jossa heidät puhdistettiin puolueesta.
Samaan aikaan kun globalisaatio on nostanut ihmisiä pois köyhyydestä, maailman väkiluku on kasvanut vähintään samaa vauhtia. Iso osa noista absoluuttisista köyhistä ovat myös kiinalaisia, joka on ollut seurausta Maon sulkeutuneen kommunismin muuttamisesta maailman tehtaaksi.
Onko ollut järkevää siirtää länsimaista 25 vuotta tuotantoa kiinaan, ja luoda monet globalisaation ongelmat ja saasteet? Nyt kiina, käytännössä diktatuuri, on nousemassa johtavaksi maaksi, ja USA on myös muuttumassa hyvää vauhtia diktatuuriksi.
Pitäisin viimeisen 25 vuoden aikana tapahtunutta globalisaatiota lähinnä järkyttävänä katastrofina luonnon tuhoutumisen ja maailmanpolitiikan sekoamisen takia.
Itse olen tuosta toki hyötynyt. Olen työskennellyt yli 25 vuotta IT-alalla, jossa globaali kilpailu ja projektien siirtäminen kiinaan / intiaan / itä-Eurooppaan on ollut aina arkipäivää. Mutta koska olen pysynyt tekniikan kehityksessä mukana, ansiotasoni on myös noussut Suomen pääministerin tasolle tai ohikin. Muu Suomi vain tuntuu köyhtyneen, Suomen maaseutu alkaa jo muistuttaa paikoitellen itä-Euroopan joutomaata.
Nimimerkki TL:lle kommenttina tuohon Suomen maaseudun autioitumiseen. Tämä Suomen maaseudun autioituminen on kyllä Suomen maaseutu rakenteen itse aiheuttava tekijä. Soininvaara on aiemminkin ottanut esille maaseudun rakenteen joka on luotu isojaon aikana Ruotsin kuninkaan toimesta. Isojako hävitti maaseutuyhteisöt Suomesta ja loi metsätilat . Suomessa on elinvoimaisia maakuntia kuten Lappi ja Pohjanmaa jossa on paljon liiketoimintaa sekä kansainvälistä matkailua. Matkailun kehittäminen ei ole minkään valtiovallan aloittama idea vaan se on syntynyt paikallisista elinkeinoharjoittajien toimesta.
NL:n varustelumenot eivät 1980-luvulla todellisuudessa kasvaneet. Tosin ne oli ennestään korkealla tasolla johtuen Brezhnevin ajan asevarustelumenojen lisäyksestä.
“Tähtien sota kaatoi NL:n” (vaihtoehtona usein stealth-teknologia tai 600 laivan laivasto) ovat amerikkalaisia feelgood-legendoja.
On selvää, että työnantajat ottavat ilolla vastaan nälkäpalkkaiset työntekijät ja jättävät sosiaaliturvan ym. veronmaksajien huoleksi.
Jos maassa oleskelu on sidottu työpaikkaan, siitä seuraa orjuuden kaltainen riippuvuus, kuten toteat. Ei siis aleta polkea työehtoja ahneuksissamme.
Luulenpa, että pärjäämme ihan hyvin ilman ulkomailta tuotettua työvoimaa, jos niin päätämme. Pitää vain tottua kalliisiin hintoihin ja nykyistä huonompaan palveluun (jos nyt palvelu enää voi nykyisestä huonontua).
Turhaa roinaa ja kulutusta siis ylläpidettäisiin ja mentäisiin tippikultuuriin? Parhaat pärjää aina
Juutalaiset muutti nollaomaisuudella USAaan holoksustin jälkeen ja raatoi itselleen ihan kelvon elintason. Toki töitä tehtiin varmasti enemmän kuin 7,5 h ja työn tuloksen sai itselleen ja perheelleen. Lapset koulutettiin ja perivät omaisuuden.
Miksi se on väärin jos tämä olisi mahdollista Suomessa ?
En ihan ymmärrä holokaustin jälkeisen juutalaismuuton nostamista esille. Sellaistahan ei juurikaan ollut, koska Euroopan juutalaisväestö oli pääosin tuhottu. Jos tutkii vähän muuttotilastojen historiaa, niin huomaa, että juutalaisten massamuutto USA:han tapahtui jo kymmeniä vuosia ennen toista maailmansotaa. Välillä 1880–1914 muutti noin 2 miljoonaa juutalaista USA:han. Tähän oli pääasiallisena syynä itäisen Euroopan alueilla tapahtuneet juutalaisvainot, joita pogromeiksi kutsutaan. Tämä muuttoaalto yhdistettynä muuhun muuttoaaltoon USA:han synnytti valtavan “matkailuteollisuuden” muutamiin eurooppalaisiin satamiin. Tämä juutalaisten muutto oli sitä “matalapalkka-alan” muuttoa, jota tapahtui kaikkialta Euroopasta — mukaanluettuna Suomi. Maailmansotien välillä tapahtui puolestaan mm. juutalaisen kulttuuri- ja talouseliitin muuttoa pakoon Hitlerin orastavia vainoja.
Asiaan liittyen tositarina matalapalkka-alan muutosta eli suomalaisista elintasopakolaisista. Minulla on skannattuna 17.1.1907 Windsorissa Kanadassa päivätty kirje, jossa eräs suomalainen kirjoittaa isoäidilleni tietoja lännen kaukomailta. Jos isoäitini ja siskonsa päättäisivät tulla myös Kandaan, niin hän voisi tulla Newjörkiin vastaan:
“Kirjoitit, että et tietä varmaan tänne tulostasi niinkuin sanoin että en yllytä sillä kyllä se on vaivalainen matka kun tänne tullee ja siiite päästä tuntuu hyvin outolta kun ei ymmärrä puhetta vaan siinähän se menee kun ei mitään ajattele on se tytöillä vähän parempi kun miehillä ne saa paikkoja paremmin vaan nyt kun on ollut toista vuotta huono aika niin miehet ei tahto saata töitä ollenkaan ja senkiin mitä saa niin pilkka palkalla että juuri toimeen tulee”
“Tässä sain ennen joulua kolme tollaria päivälle vaan nyt alensivat palkan että nyt saan vain kaksi ja puoli tollaria enempi osa miehiä tekee puolellatoista tollarilla vaan suomalaiset saa kaksi ja puoli”
“Toisin on vaikkapa paperikoneiden valmistaminen.”
— Maahantulleen kieto tehdä työtä ulkomailla ennenkuin on 8 yhtämittaista vuotta takana estää paperikoneiden myynnin. Tai ainakin silloin kun laki muuttui todettiin, että nyt ei ainakaan isoja teollisia kauppoja pysty enää suomesta tekemään.
“Kukaan ei tule Suomessa toimeen 50 euron kuukausipalkalla, jollainen on Nepalissa aivan normaali palkka.”
Nepalin minimipalkka on noin 150 euroa.
“Bangadeshissa saa pizzan murto-osa hinnalla, sillä ei ole minulle merkitytä, koska minulla on nälkä Suomessa.”
Cox Basarin Pizza Hutissa kinkku, pepperoni + sieni pizza on 1099 paikallista eli 7,64 euroa. Tarvitset näitä kaksi, jotta olet lähellä suomalaisen pizzan kokoa. Suomessa saman ketjun sama tuote on halvempi.
Periaatteessa rajat ovat olleet auki kausityöntekijöille tyyliin marjanpoimijat, joinakin vuosina raja on ollut hyvinkin auki, myöhemmin tullut rajoitteita, ja osa yrittäjista jotka ovat teettäneet kausityöntekijöillä marjanpoimintaa on syytetty ihmiskaupasta ym.
Ja tuomittu.
Suomessa köyhyys on kovin suhteellista mutta kun seuraa suomalaista köyhyyskeskustelua saa melkein kuvan että suuri osa populaa on suunnilleen nälkäkuoleman partaalla…
Tosin hallituksen leikkaukset huolestuttavat.
Kysymys on suurin piirtein se, että haluammeko me Suomeen useiden satojen tuhansien ihmisten alipalkatun alaluokan, joka koostuu pääosin kehitysmaiden muutenkin heikossa asemassa olevista ihmisistä
VAI
totuttelemmeko me matalampaan palvelutasoon, jonkin verran korkeampaan verotukseen ja kalliimpiin hintoihin (kuten Jari Haukka tuolla totesikin) pienemmällä väestöpohjalla.
Myönteisenä puolena kuitenkin tässä jälkimmäisessä alempi asumisen hinta, koska vapautuvia asuntoja tulisi markkinoille lisää.
Ensimmäinen vaihtoehto pysyvine alipalkkoineen ja laajenevine maahanmuuttoköyhälistöineen on mielestäni avointa ihmisten riistämistä jossa kolonialismi on siirretty vain tänne pohjoiseen.
Voidaan tietysti ajatella että onhan sitten köyhimmille tulonsiirrot (eli oikeasti palkkatuki yrityselämälle) mutta käsi sydämelle, kuka uskoo että maamme talous enää koskaan palaa sille tasolle, jossa alipalkka + kela-tuet yhdessä takaavat inhimillisen ja kohtuullisen elämän laajalle suomalaisten ja uussuomalaisten joukolle. Seuraavan kahden hallituksen säästö- ja leikkaustavoite tulee olemaan noin 10 mrd+10 mrd oli poliittinen suuntaus mikä tahansa.
Jotenkin paradoksaalista onkin kuinka vasemmisto ideologisesti suosii maahanmuuttoa hinnalla millä hyvänsä.
Eli ihmisten, maahanmuuttajien ihmisarvojen alennetulla hinnalla tosiasiallisesti.
Alaluokka tulee Suomessa kasvamaan, se on monen näkemys Suomen tulonjaosta. Sitä täällä on tarjolla.
Tilanne olisi kokonaan toinen jos Suomi olisi innovatiivinen ja pääomavaltainen voimakkaan taloudellisen kasvun maan. Mutta ei ole, olemme kaukana siitä. Tilannetta voisi parantaa ainakin hieman suhtautumalla kotimaiseen kaivosteollisuuteen myönteisemmin, eli kaivamalla maasta ne mineraalit mitkä siellä ovat, mutta se ei ole näköpiirissä. Haluamme pitää maailman metsäisimmän maan ykköspaikan vaikka kaivosteollisuuden laajentaminen ei sitä määrää vähentäisi yhtäkään prosenttia. Mutta tämä on jo eri tarina.