Varallisuuserot ovat kääntyneet kasvuun jokseenkin kaikkialla, myös Suomessa. Tuloerot eivät ole Suomessa kasvaneet, toistaiseksi, mutta on syytä olettaa, että samat lainalaisuudet, jotka kasvattavat niitä muualla, tarttuvat myös Suomeen.
Pikettyllä on oma (sinänsä kiistetty) mallinsa siitä, miksi pääomat kasautuvat. Sen rinnalla on toinen eriarvoisuutta lisäävä trendi, koulutetun eliitin kasvavat tulot.
On oikeastaan uusi ilmiö, että kognitiiviset kyvyt ovat ruumiillisia tärkeämpiä. Aiemmin vahva ja riuska Kalle oli paremmasa asemassa kuin nopeasti oppiva, mutta hintelä Pekka. Nyt osat ovat vaihtuneet vieläpä niin, että Pekka on suhteessa paljon paremmassa asemassa kuin Kalle aiemmin, koska hänen työnsä tuloksia voidaan monistaa.
Voidaanko jopa sanoa, että evoluution tuloksena ihmiset ovat taipumuksiltaan erilaisia, sillä onhan ihminen laumaeläin ja lauman sisällä on työnjako.
Kun tuotannossa laatu korostuu määrän sijasta, ahkeruus häviää luovuudelle. Muusikkojen ja urheilijoiden tulonjako näyttää, mihin suuntaan tulonjako on kehittymässä.
On oikeastaan nurinkurista, että vasemmistolaisten on tapana vähätellä lahjakkuuden periytymistä ja oikeistolaisten korostaa. Eikö tämä mene väärin päin? Jos kaikilla on syntyessään samat lähtökohdat, riittää mahdollisuuksien tasa-arvo ja päinvastoin.
Lahjakkaan yksilön vaikutus on sitä suurempi, mitä suurempi vipuvarsi hänellä on käyrtettävissään. Suuren yhtiön nerokas johtaja voi tuottaa yritykselleen kymmeniä miljoonia, pienen yrityksen yhtä lahjakas johtaja joitakin satoja tuhansia. Siksi on järkevää pyrkiä ohjaamaan erityiskyvyt avainpakoille.
Ovat huippukyvyt olleet ennenkin hyvin tuottavia, mutta ei ollut hyvän tavan mukaista hinnoitella itsensä huippukalliiksi. Tämä häveliäisyys on nyt poistunut. Raadollisimmillaan tämä näkyy Formula 1 ‑kuljettajien ja jalkapalloilijoiden huipputuloissa.
Kun pääomaa on tarjolla yllin kyllin ja kyvykkäitä yritysjohtaia rajallisesti, yritysten palkattujen johtajien neuvotteluasema omistajiin nähden kasvaa ja sitä kautta tulot paisuvat.
Korkeat tulot ovat omista kyvyistä mutta myös hyvästä tuurista kiinni. Tästä kertoo Paul Krugmannin loistava vertaus Klondiken kullanetsijöihin, joista toiset rikastuivat suunnattomasti ja toiset eivät tienanneet mitään.
Opintojen ilmaisuus oli aikanaan tie sosiaaliseen nousuun. Onko se sitä yhä, vai merkitseekö se tulonsiirtoa hyväosaisten hyväksi? Pitäisikö meilläkin ottaa käyttöön lukukausimaksut ja pehmeät opintolainat, joita ei tarvitse maksaa, ellei yllä hyville tuloille?
Akateemistenkin opintojen maksuttomuuden vaatimus on yksi poliittisen vasemmiston päähän pinttyneitä menneisyyden jäänteitä. Onhan se selvä tulonsiirto hyvätuloisille. Liitynee siihen, että vasemmistopuolueista, joihin meillä kuuluu myös vihreät, on tullut lukeneiston pulueita.
Myös porvaripuolueet ovat edistäneet Akateemisten opintojen maksuttomuutta joka ei nähdä kuitenkaan porvaripuolueiden ohjelmissa tulonsiirtona. Akateemisten opintojen maksuttomuus ei ole mitenkään erityisen taattu tulonsiirto riippuen hyvin paljon mille alalle ihminen itsensä kouluttaa ja onko alalla kuinka hyvä työtilanne. Akateemisten lukeneiston asuinpaikka määrittelee nyky Suomessa paljonkin mitä puolueita äänestää. Esimerkiksi Keskustapuolueen äänestäjien kohdalla on ollut jo ongelmallisena ilmiönä Akateemisten lukeneiston vähäisyys 1990-luvulta alkaen ollut vähempää kuin muiden puolueiden keskuudessa kun akateeminen lukeneisto on keskittynyt pääasiassa yliopistokaupunkeihin joissa on Keskustapuolueella hyvin vähän kannatusta, Oulua lukuunottamatta. Tämä akateemisten lukeneiston vähäisyys Keskustapuolueen äänestäjien keskuudessa näkyi myös aikoinaan 1990-luvulla EU kansanäänestyksen tuloksessa maaseudulla.
Toisaalta lukukausimaksujen käyttöönotto olisi valtava tulonsiirto keski-ikäisille ja eläkeläisille, ellei maksuja sitten säädettäisi takautuviksi.
Jos ollaan oikein raadollisia, niin voisi sanoa, että lukukausimaksujen käyttöönoton vaatimisessa on löytynyt taloustieteellisesti kunnianarvoisa tapa tehdä Kimmo Kiljus ‑tyylistä eläkeläisten hyväksi osaoptimoivaa politiikkaa.
Joo, määrätään kaikille vaan takautuvasti lukukausimaksuja! Mitä tässä vielä tarvittaisiin?
No kyllä suomalaisissa yliopistoissa opiskelevien muiden kuin EU-maiden kansalaisten pitäsi maksaa lukukausimaksu. Mahtavatko suomalaiset päästä edes opiskelemaan ilman lukukausimaksua muualle kuin Pohjoismaihin?
Laadun sijaan korostaisin tässä verkostovaikutusten osuutta siinä mikä koetaan arvokkaaksi. Muistaakseni on esimerkiksi sosiaalipsykologista tutkimustietoa, joka viittaa siihen suuntaan, että tietyt musiikkikappaleet ovat muita suositumpia koska kaveritkin sanovat pitävänsä niistä, ei siksi että ne olisivat jotenkin laadullisesti parempia kuin vähemmälle huomiolle jääneet kappaleet.
Päinvastoin, kun tällaisten verkostovaikutusten vuoksi jokin taho on päässyt tosiasiallisesti määräävään markkina-asemaan, tämä voi tuottaa merkittävästikin huonompaa laatua kuin kilpailijansa ja silti pitää markkina-asemansa. Luotan lukijan keksivän useampiakin esimerkkejä tällaisesta. Olisikin tärkeää tunnistaa tekijöitä jotka edistävät tällaisten “winner takes all” (tai ainakin power law jakauman mukaisesti) markkinoiden syntymistä ja hyvin aktiivisesti ja aggressiivisesti eliminoida niitä tekijöitä.
Voitaisiinko siis aloittaa tekemällä laittomiksi sopimukset, joilla yritetään rajoittaa yrittäjän oikeutta hinnoitella tuotteensa eri tavoin eri myyntikanaville ja/tai maksutavoille/välineille?
“Laadun sijaan korostaisin tässä verkostovaikutusten osuutta siinä mikä koetaan arvokkaaksi. Muistaakseni on esimerkiksi sosiaalipsykologista tutkimustietoa, joka viittaa siihen suuntaan, että tietyt musiikkikappaleet ovat muita suositumpia koska kaveritkin sanovat pitävänsä niistä, ei siksi että ne olisivat jotenkin laadullisesti parempia kuin vähemmälle huomiolle jääneet kappaleet. ”
Nykyään tuokaan ei oikeastaan ole määräävä tekijä vaan markkinointi. Muutama henkilö kirjoittaa suurimman osan kaikista pop-kappaleista liukuhihnatyönä. Itse musiikki ja artistit ovat koneiston tuottamaa standardoitua makkaraa, jonka suosio johtuu vain göbbelsmäisestä toistosta. Musiikkia kulutetaan niin paljon ja niin monenlaisissa tilanteissa, että toiston osuus ehdollistavana tekijänä korostuu huomattavasti.
Syynä tähän asiantilaan on viime kädessä musiikin jakelun ja tuottamisen äärimmäinen halpuus. Musiikin tuottaminen ei “demokratisoitunut” vaan musiikkikappaleiden suosio noudattaa edelleenkin potenssijakaumaa, jossa suosituimmat ovat valtavan suosittuja. Toki musiikin tuottamisen ja jakelemisen halpuus tuottaa pitkän hännän ja suuren valikoiman erilaisia tyylilajeja, joista jokainen voi valita mieleisensä. Tämä vaatii kuitenkin aktiivisuutta, jota ei suurimmalla osalla musiikin kuluttajista ole. He tyytyvät suurella rahalla markkinoituihin standardituotteisiin.
Jokainen voi havaita todeksi kertomani kuuntelemalla esimerkiksi radion NRJ-kanavaa. Sieltä tulee koko päivä samaa auditiivista makkaraa vuodesta toiseen. Musiikki, jota ihmiset kuuntelevat lukuisilla päätelaitteillaan julkisissa liikennevälineissä, autoissaan, kotonaan, töitä tehdessään tai vaikkapa wc-pöntöllä istuessaan on sitä samaa. On syytä epäillä, että markkinoinnin roolin kasvu musiikillisten ansioiden kustannuksella on rappeuttanut yleisön ymmärrystä musiikin laadusta ja kykyä vaatia sitä. Jos kuuntelee vaikkapa 1960-luvun suosituinta pop-musiikkia, lienee selvää, että kyse on musiikillisilta ansioiltaan paljon tasokkaammasta tuotannosta kuin nykyinen.
OS aivan oikein toteaa, että ”On oikeastaan uusi ilmiö, että kognitiiviset kyvyt ovat ruumiillisia tärkeämpiä… Lahjakkaan yksilön vaikutus on sitä suurempi, mitä suurempi vipuvarsi hänellä on käytettävissään.”
Millaisia korkeapalkkaisen ihmisen kognitiiviset vipuvarsi-kyvyt sitten ovat?
Tässä on huomattava se, että olemme siirtyneet totuuden jälkeiseen maailmaan, jossa enenevässä määrin joudumme navigoimaan ns. ”kongnitiivisen vinouman” nopearytmisessä todellisuudessa.
Tästä käyttäytymistaloustieteen jättiläinen Daniel Kahneman sai Nobelin taloustieteen palkinnon 2002.
Boston Universityn ja Harwardin Lee McIntyre sanoo kirjassaan ”Totuudenjälkeinen” (Post-Truth 2018), että todelliset faktat ovat korvautuneet ”vaihtoehtoisilla faktoilla” ja tunteet ovat päätöksenteossa todisteita tärkeämpiä.
Kongnitiivisessa vinoumassa on ns. Dunning-Krugerin vaikutus, jota sanotaan toisinaan ”liian typerä tietääkseen, että on typerä”. Tässä todeksi toivomamme värittää käsitystämme siitä, mikä todella on totta.
Kongnitiivisessa vinoumassa on tärkeässä osassa myös toistovaikutus. Sen mukaan uskomme todennäköisimmin viestiin, jos se toistetaan monta kertaa.
Ihmisen tätä haavoittuvuutta käyttävät menestyksellisesti hyväkseen populisti-propagandistit. Tällaisia tunnemme historiasta montakin: Marx, Lenin, Hitler/Göbbels, Trump, Boris Johnson, jne.
Tästä johtuen ihmiseläinten laumassa valitsee monessa asiassa populistisen-eliitin ylläpitämä ”universaali petos”.
Cass Sunstein pohtii kirjassaan ”Infotopia”, että totuutta etsittäessä kriittinen ajattelu, skeptisyys ja omien ajatusten altistaminen muille toimii paremmin kuin mikään muu.
Onkin selvää, että yksilön vipuvarsi / palkka on sitä suurempi, mitä paremmin hän pystyy paikallistamaan ja välttämään kognitiiviset vinoumat. Silloin korkeapalkkainen meritokraatti voi olla ”vähemmän typerä” ja perustaa päätöksensä oikeisiin faktoihin.
George Orwell kirjoitti: ”Universaalin petoksen kaudella totuuden kertominen on vallankumouksellista”.
Mielestäni Suomen poliittisen eliitin pitää nyt tunnustaa Marxin universaali petos, ja tehdä markkinatalouden ehtojen mukainen talousvallankumous, lahjakkaitten meritokraattien johdolla.
Tuo väitteesi, että “on oikeastaan uusi ilmiö, että kognitiiviset kyvyt ovat ruumiillisia tärkeämpiä. Aiemmin vahva ja riuska Kalle oli paremmasa asemassa kuin nopeasti oppiva” ei kyllä pidä paikaansa. Fyysistä voimaa on tarvittu paljon lähinnä maatalous- ja teollisuusyhteiskunnissa. Metsästäjä-keräilijöille oli aivan keskeistä osata “navigoida” sosiaalisessa ympäristössä, jossa koalitioita muodostui ja hajosi ja jossa juonittelu oli yleistä. Näissä navigointiasioissa pärjää älyllä paremmin kuin tyhmällä päällä. Toki liian korkea älykkyys(jota Mensan raja ei vielä ole) on ongelma, koska silloin katsotaan tähtiin ja kompastutaan puun kantoon.
Tuo vahva ja riuska Kalle ajateltiin maatalousyhteiskuntaan 1800-luvulla.
Ehkä menen nyt sivuun aiheesta, mutta onko mielikuvasi maatalousyhteiskunnasta liian homogeeninen. Omat vanhempani aloittivat oppikoulun 30–40-luvuilla ja heistä tuli primääriperheidensä ensimmäiset akateemiset. Kummankaan takana ei ollut suurtilaa, mutta ei myöskään riuska-Kalle tyyppistä esikuvaa, vaan edelliset polvet olivat omaa yritystä johtavia, myös pari renkiä ja piikaa työllistäviä maatalousyrittäjiä, joilla riitti harrastusta myös kunnallispolitiikkaan.
Onko jopa tieteellisen koulutuksen saaneilla sellainen ajatus (eli moniälykkyysteoria nostaa taas päätään ?) syöpynyt mieleen, että ihmisen kyvyt, kuten kognitiivinen älykkyys, motoriset kyvyt, sosiaaliset taidot, psyykkinen kestävyys , ja muut tällaiset ominaisuudet olisivat aina jotenkin toisensa poissulkevia ? Se, että älykäs olisi poikkeuksetta hintelä ja kömpelö ja sairaalloinen, ja tyhmä olisi vanttera ja vahva, terve ja taitava, on melkoisen karkea yleistys. Ymmärrän kyllä, että tällä ei tuolla tavalla tosissaan yleistetäkään. Mutta sellaista ajatusta on oikeastikin liikkeellä. Että insinööri ei voi olla “luova”. Että täydellinen matematiikan osaamattomuus (siis todellisuudessa matematiikan hyljeksintä) on jonkinlainen todistus luovuudesta. Tai että tekniikan tohtori ei pysty käyttämään vasaraa tai kirvestä, matemaattiset opinnot ovat tuhonneet käden motoriikan tilan aivoista pois ?
Joskus nimittäin tuntuu päin vastoin siltä, että rajoitetunkin määritelmän mukaan “älykkäillä” riittää virtaa muihinkin kehittäviin toimiin, kuten kuntourheiluun, lukemiseen, musiikkiin, nikkarointiin, piirtämiseen ja sosiaalisiin harrastuksiin, jolloin erilaiset kyvyt lisääntyvät kuin varkain.
Liian moni jättää taitojen ja kyvykkyyksien hankkimisen ja harjaannuttamisen sikseen, kun päättää muutaman vaikeuden kohdattuaan, että ei omaa juuri sitä älykkyyden komponenttia, tai “lahjakkuutta”. Vaikka ainoa asia, josta siinä tilanteessa on puute, on sinnikkyys ja pitkäjänteisyys.
Emme ole geeniemme orjia, oma tahto on tosissaan otettava hallintaan, se tahdon hallitseminen näyttäytyy ulkopuoliselle “lahjakkuutena”.
Lahjakkuuden puutetta syyttävät monet liian usein syyksi, että ei ole pystynyt menestymään jossakin asiassa, tai missään asiassa. Vanha sananlasku kertoo : “Kyllä sika syitä keksii: milloin on maa jäässä , milloin kärsä kipeä.”
Kirjoituksessa ei sanottu, että nämä ominaisuudet korreloisivat jotenkin negatiivisesti keskenään vaan yritettiin sanottiin, että aiemmin voima oli täkreämpi ominaisuus kuin lukupää.
“Sen rinnalla on toinen eriarvoisuutta lisäävä trendi, koulutetun eliitin kasvavat tulot.”
Vain joitakin vuosikymmeniä sitten lääkärin palkka oli sama kuin hoitotyön esimiehen palkka. Siis kun puhutaan normaalista päivätyöstä ilman päivystyksiä.
Nyt lääkäri tienaa jotain aivan muuta ja hoitotyön johtaja tienaa vähemmin kuin lähihoitaja.
Hoitotyön johtoon pääsi aikoinaan, kun menestyi työssään. Nykyisin ei enää AMK tutkinto riitä, kun virkaan valitaan pätevin. Eli käytännössä näissä hommissa ollaan yliopistokoulutettuja.
Näillä mennään
Virkistävää. En ole vuosiin seurannut Soininvaaraa, koska en ole välittänyt astua paskahanan alle. Ero muutaman vuoden takaiseen, saati sitten 90-luvun Yleviin, on huomattava. Kun ennen pelkkä epäilys siitä, että joku saattoi pitää kognitiivista kyvykkyyttä periytyvänä, johti kollektiivisiin itkupotkuraivareihin ja tappouhkauksiin (sic), tätä pidetään näköjään nyt itsestään selvänä ja merkityksellisenä.
Lienen edelleenkin niitä harvoja, jotka todella ovat lukeneet “The Bell Curve“n. Suosittelen kaikille.
Ei ole kovin mukava kuulla, että oma tai lasten tyhmyys ja rumuus johtuu suoraan vanhemmista. Mutta kaikki me olemme kehitysvammaisia kun oikein silmiin katsotaan.
Lohdutuksena pitäisi vähintään sanoa, ettei sairaalloinen lihavuus ym. useimmat sairaudet ole perinnöllisiä (peruskoulun biologian harjoitustehtävä: todista tämä). On melkoisen musertavaa jos ainoa syy jonka lääkäri osaa antaa on vain muunnelma teemasta “no kun olet tuollainen * ja isäsikin oli”.
Itse asiassa varsin monet ominaisuudet ja sairaudet ovat sitä. Ruumiinrakenne aivan selvästikin usein on. Oletkohan sinä nyt ymmärtänyt jotain väärin? Ihmisen raajojen lukumäärän heritabiliteetti on käytännössä lähes nolla.
Jonkin kuvaajan mukaan vain ylipainoisten määrä USAssa on säilynyt samana 80-luvulta lähtien, kun taas lihavien ja sairaalloisen lihavien määrä on jatkuvasti kasvanut. Emme kuitenkaan ole jalostaneet ihmisistä lihakarjaa tällä aikavälillä?
Koulutuksen kauttahan Suomen säätykierto on historiallisesti mennyt hyvin suuressa määrin. Se, jos järjestelmä ei enää luo lahjakkaille samanlaista mahdollisuutta nykymaailmassa tärkeiden kognitiivisten kykyjen kehittämiseen ja sosiaaliseen nousuun sitä kautta peruskoulussa ja siitä eteenpäin, on kyllä ongelma. Mutta onko vika koulutusjärjestelmässä ja sen uudistuksissa ja/tai uudistamattomuudessa, vai ehkä siinä, että järjestelmä palkitsee nykyään vaikkapa verkostomarkkinoinnin alalla kognitiivisesti lahjakkaita ihan eri lailla kuin ennen?
Myöskin, vaikka kuinka uskoisi lahjakkuuden periytymiseen tietyssä määrin, evoluutio ei kuitenkaan yhdessä sukupolvessa ehdi aiheuttaa sitä, että kaikki ne lahjakkaat olisivat nykyään jo valmiiksi ylemmän keskiluokan ja sitä rikkaampien lapsia. Koulutetun eliitin verkostoituminen omien jälkeläisten tien siloittamiseksi, ja toisaalta lasten ohjelmoitu lapsuusaika, selittävät paljon. Jenkit ovat tässäkin edelläkävijöitä — ehkä jo rotuerotteluperinteidensä kautta ovat oppineet käyttämään tehokkaita “pehmeän” syrjinnän mekanismeja — mutta turha kuvitella ettei tätä enenevässä määrin tapahdu Suomessakin.
Aika monta sukupolvea tätä alaluokkaa on jo lahjakkuuksista tyhjiin ammennettu. Ei se ole tämän sukupolven asia lainkaan. Ei sinun tarvitse katsoa kuin koirarotuja nähdäksesi, montako sukupolvea tarvitaan.
Erinomainen huomio. Ainakin omien huomioiden mukaan verkostojen periminen on erittäin tärkeää urakehityksen kannalta. Toinen tärkeä asia on periä arvot ja käyttäytymistavat, sillä sekin on kokemuksieni mukaan este käytännössä urakehitykselle jos ei osaa käyttyä sopivan pyrkyrimäisesti ja maailmanomistajan elkein.
Jos ei ole suhteita, ja jos ei ole oppinut kotoa jo pitämään itseään muita parempina, kyllä ainakin organisaation ylempiin tehtäviin pääseminen on aika haastavaa lopulta vaikka kuinka olisi muuten lahjakas köyhemmästä syntyperästä oleva.
OS:“Opintojen ilmaisuus oli aikanaan tie sosiaaliseen nousuun. Onko se sitä yhä, vai merkitseekö se tulonsiirtoa hyväosaisten hyväksi? Pitäisikö meilläkin ottaa käyttöön lukukausimaksut ja pehmeät opintolainat, joita ei tarvitse maksaa, ellei yllä hyville tuloille?”
Kyllä pitäisi, ainakin yliopistoissa.
Korkeasti koulutettujen muuttaminen työn perässä maasta toiseen on nykyisellään aika vapaata. Jotta aivovuoto ei olisi liiallista, korkeasti koulutettujen, varsinkin johtajien ja erityiasiantuntijoiden palkat liukuvat myös täällä pikku hiljaa kohti sellaisten maiden palkkoja, joissa koulutus on maksullista.
Suomessa työnantajien kannattaisi ylipäätänsä propagoida sitä, ettei pelkkään palkkaan kannata tuijottaa. Jos joudut järjestämään itsellesi ja perheellesi sosiaaliturvan, sairasvakuutukset, eläkkeet jne säästöin tai yksityisin vakuutuksin ja lapsillesi maksullisen koulutuksen, käteen jäävän palkan tulee olla todella paljon täkäläistä palkkaa korkeampi. Kokemusta asiasta on.
Ei ne kyvyt auta useinkaan jos ne ovat muuta kui matemaattisia. Älykäs koulutettu humanisti on harvoin se rikas
Sosiaaliset taidot, viestintätaidot, johtamistaito, kielitaito, taiteelliset kyvyt, käytännön taidot, ongelmanratkaisutaidot, kyky sietää paineita ja pysyä terveenä , … eikö ole merkitystä?
Ode:n teema ”Meritokratian-voittajat” on tärkeä.
Tästä tulee mieleen sellaiset nimet kuin Elon Musk, Bill Gates, Mark Zuckerberg, Jeff Bezos, etc., sekä uuden teknologian huiman nopea kehitys.
Esimerkkejä:
Elon Musk potkaisi tyhjästä käyntiin SpaceX:n ja Teslan. Teslan tehtaalla toimii mm. kaksi Italiassa kehitettyä talon kokoista robottia. Yksi valaa alumiinista koko auton etupään ja toinen takapään 3 minuutissa…
Pfizer-BioNTech ja Moderna voivat tehdä uuden rokotteen mRNA-tekniikalla muutamassa tunnissa…En yllättyisi, jos piankin ympäri maailmaa toimii tuhansia robotteja, jotka tekevät kauko-ohjauksessa massoittain erilaisia nenään suihkutettavia rokotteita…
On pidettävä mielessä se, että maailmantaloutta todellisuudessa johtavat 100 globaalifirmaa, joissa vallitsee meritokratia. Niillä on käytettävissään valtavat kassavarat, viimeisin tekniikka ja niitä johtavat alansa ketterät huippuosaajat.
Noiden firmojen strategiana on kaapata veroparatiiseista käsin paikalleen jämähtäneitä markkinoita ja yhtiöitä.
Yli kymmenen vuotta stagnaatiossa ollut Suomi, sen markkinat / yliverotetut yhtiöt ovat erikoisen haavoittuvia noitten yhtiöitten hyökkäykselle. Suomessa on 150 globaaliyhtiön tytäryhtiötä, jotka vievät voittonsa veroparatiiseihin…
Lisäksi Suomi on erittäin vihamielinen omille huippuosaajilleen, joita ajetaan maasta exit-veroilla, jne. Käytännöksi onkin tullut se, että kun suomalainen on saanut kehitettyä jonkin huippu-teknologian valmiiksi, firma myydään pikavauhtia ulkomaille…
Miten Suomi voidaan pelastaa?
Ensin pitää tunnustaa, että Suomen sosialistinen talouskokeilu on epäonnistuntunut, samoin kuin kaikkialla muuallakin.
Meillä on nyt kriisissä oleva talous, romahtanut perusterveydenhoito ja kehityksen kelkasta pudonnut koulutussektori, sekä 800 000 tukiaisalmujen varassa elävä kurjalisto.
Stalin sanoi sodan lopulla USA:n lähettiläälle Averell Harrimanille: ”Suomalaiset ovat niin uppiniskaista ja hidasälyistä kansaa, että järki pitää lyödä lekalla heidän päähänsä.”
Nyt Suomen kansan päähän pitää lyödä se, että maamme voivat pelastaa vain meidän omat meritokraattimme, heidän johtamansa 300 000 pk-yritystä.
Noille yrityksille pitää tehdä kannattavaksi investoida, kasvaa ja työllistää Suomessa.
Maailmassa on tällä hetkellä käynnissä armoton taloussota ja Suomen on pakko olla siinä voittajien puolella. On tehtävä nyt meritokraattien johtama ”kaikkien talousreformien äiti”!
Se on EU:n asia käydä taloussotaa noita veroparatiiseja vastaan. Toinen juttu että onnistutaanko siinä kun koko EU tuntuu vuotavan. Jos ei EU onnistu niin seuraavaksi Pohjoismaiden on yhdistettävä voimansa.
Kuinka Pohjoismaat voivat onnistua taloussodassa veroparatiisejä paremmin kuin Euroopan unionin 27 jäsenvaltiot? On muistettava että moni veroparatiisi on Euroopan unionin jäsenmaiden erillisalueita (muun muassa Alankomaiden) joten ei niitä voi Pohjoismaat sulkea vaan siihen tarvitaan koko Euroopan unionin jäsenmaiden yhteinen tavoite. Britannian merentakaiset alueet jotka ovat myös veroparatiisejä ovat jo monessa yhteydessä saatu kuriin koska Britannia ei kuulu enään Euroopan unioniin eikä myös Euroopan talousalueeseen.
“Lisäksi Suomi on erittäin vihamielinen omille huippuosaajilleen, joita ajetaan maasta exit-veroilla, jne. ”
Suomessa ei ole exit-veroa, eli tarkoitit varmaan että Suomi ajaa osaajiaan ulkomaille nimenomaan koska meillä ei ole exit-veroa? Nythän tosiaan hyvin toimeentulevia kannustetaan muuttamaan kaikki mahdolliset tulonsa pääomatuloiksi, joilla veronmaksua voi siirtää tulevaisuuteen. Sitten kun veronmaksun aika olisi, jokainen joka haluaa minimoida veronsa ajetaan tekemään tulojen kotiuttaminen maahan jossa kyseisiä tuloja verotetaan vähemmän. Tätähän Onnisen perijä kyynel silmässä valitteli lehdissä, että hänet suorastaan pakotettiin muuttamaan Portugaliin verojen minimoimiseksi.
Exit-verohan nimenomaan poistaisi tälläisen kannustimen, sillä lopulta pitäisi jokatapauksessa Suomessa hankituista tuloista maksaa verot Suomeen. Mallia voi katsoa vaikka Yhdysvalloista, jonka verottajaa ei käytännössä pääse (laillisesti) karkuun mitenkään, eikä ihmisiä täten sieltä ajeta verosuunnittelun nimissä muuttamaan muualle. Suomi onkin tässä asiassa hölmöläinen, ja tosiaan on ajamassa osaajiaan ulkomaille. Arvonnousuvero (exit-vero, maastamuuttovero, rakkaalla lapsella monta nimeä) kannattaisikin säätää mahdollisimman pian että vuoto loppuisi.
Jos Seppo sinua kiinnostaa tarkemmin arvonnousuvero, suosittelen lukemaan asiasta lisää, esim:
https://veropolitiikka.blog/2021/09/09/oikeaa-tietoa-arvonnousuverosta/
Hyvä Kilgore,
Hallitus on tunnetusti päättänyt kansalaisen exit-verosta 2023 alkaen, jollainen on jo ennestään ollut voimassa ns. 3‑vuoden muutto-verotusoikeuden muodossa. Yrityksille exit-vero on ollut voimassa 1.1.2020 alkaen.
Suomesta on menossa korkeasti koulutettujen exodus tahtiin 4000 / vuosi ja parhaat firmat menevät perässä. Suurteollisuutemme on jo pääosin siellä.
Olisi jo syytä rehellisesti tunnustaa, että Suomi ei ole varsinkaan pk-yrityksille kilpailukykyinen, luotettava ja turvallinen maa. Päinvastoin, Suomessa on yrittäjälle merkittävä poliittinen riski.
Jos ei tätä usko, kannattaa tutustua tarkemmin Koiviston konklaavin 90-luvulla aiheuttamiin yritysten turhiin konkursseihin ja kansalaisten laittomaan omaisuuden pöllimiseen.
Koiviston konklaavin seuraukset:
1) SSP-pankin sopimus 22.10.1993, jossa oli 12 miljardia markkaa yritysten velkoja.
Nuo SSP-velat myytiin Arsenaal-kaupalla 31.3.2000 ulkomaisille karhufirmoille 5% nimellisarvosta.
2) Suomalaisille velallisille ei annettu oikeutta maksaa valtiolle itse noita 5%, jotta olisivat päässeet irti niistä lainavelvoitteistaan.
3) Tässä rytäkässä 65 000 firmaan meni konkurssiin, 500 000 jäi työttömiksi ja monet ihmiset loppuelämäkseen velkakuseen.
Konklaavin asiakirjat ovat vieläkin salaisia presidentti Tarja Halosen 19.9.202 päätöksen mukaan!
Tämä on yhteiskuntamme vuotava haava, joka hoitamiseen pitäisi muodostaa puolueeton totuuskomissio.
Jokainen ulkomailla asuva Yhdysvaltain kansalainen joutuu tekemään veroilmoituksen tuloista Yhdysvaltain veroviranomaisille mutta Yhdysvalloissa on kattoraja tuloverossa ennen kuin Yhdysvaltain kansalainen joutuu verovelvolliseksi jos hän asuu ulkomailla. Jos veroprosentti on korkeampi maassa jossa asuu ei joudu maksamaan Yhdysvaltain tuloveroa. Esim Suomessa asuva Yhdysvaltain kansalainen ei ole verovelvollinen Yhdysvaltoihin koska tuloveroprosentti on Suomessa korkeampi kuin Yhdysvalloissa.
Exit-verosta
” Suomessa ei ole exit-veroa, eli tarkoitit varmaan että Suomi ajaa osaajiaan ulkomaille nimenomaan koska meillä ei ole exit-veroa?”
Vasemmalla koko ajan toitotetaan, että tulo- ja varallisuuserot ovat päivänpolttava ykkösongelma. En ymmärrä, miten exit-vero sitten istuu tähän. Nythän rikkaan kannattaa verosyistä muuttaa ulkomaille, eli verotus kannustaa vähentämään tuloeroja, koska perijöiden ja monen sikarikkaan yksinkertaisesti kannattaa muuttaa pois.
Nyt sitten exit-vero muuttaa tätä dynamiikkaa, se siis kasvattaa tuloeroja, kun sen ainoa tarkoitus on poistaa rikkaiden kannusteet muuttaa ulkomaille.
Miten ihmeessä tällainen oikein säädetään, jos tuloerot ovat yksi pahimmista ongelmista?
Exit-vero liittyy siihen, että pääomien muodostamiseksi on suosittu sitä, ettei säästetystä tulosta veroteta, vaan verotus kohdistuu niihin vasta, kun tuotot kotiutetaan omalle tilille. Jos tämän on saatava vuotaa kuin seula niin, että siirtämälä kirjat Tallinnaan selviää koko verosta, silloin ei tietenkään tätä mainittua huojennusta voida antaa.
Jos Seppo Korpoo pitää Suomea huonona maana pk-yrityksille ja riskimaana miksi Seppo Korpoo ei ole muuttanut Suomesta johonkin maahan jossa olisi asiat paremmin? Enpä tiedä onko asiat paremmin Ruotsissa tai Virossa.
Mainitsemasi Koiviston konklaavin linjaus joka tapahtui kyllä 6. toukokuuta 1992 Presidentinlinnassa ei ollut konkurssituomioistuimen jatke vaan talouspoliittinen seminaari.
Tuomioistuinten on noudatettava voimassa olevia konkurssilakeja. Pankeilla on toki aina omat interessit periä velkoja velallisilta mutta toki jos ajatus on saada kaikki velat velallisilta on jossain määrin toimenpitenä kyseenalaista jos yksittäiset summat on loppujen lopuksi pieniä jokaisen velvallisen kohdalla mutta kokonaisuudessa sitten suuri jos summaan lasketaan kaikki velvat yhteensä. Pankkikonkurssioikeudenkäyntejä ei olisi pitänyt pankkien johdon kohdalta koskaan pistetty näin jälkikäteen katsottuna vireille koska ikuinen velkavankeus ei palvele ketään.
Markkinatalouteen kuuluu riskit, konkurssit ja tappiot. Niitä ei voi valtiovalta sosialisoida ellei sitten päämäränä ole laajamittainen elinkeinoelämän kansallistaminen.
Totuuskomissioiden tehtävä ei ole tutkia yksityisten firmojen ja pankkien välisiä lainajärjestelyitä. Koska mikä olisi se totuus mitä siinä tutkitaan. Kun sopimus on allekirjoittettu niin siihen on sidouduttava . Toki sen purkaminen on mahdollista mutta prosessi on aina monimutkainen. Itse en ole koskaan ottanut pikavippejä jossa on korkea korko koska tiedän että ne ovat riskejä. Onko se valtion tehtävä sosialisoida riskit? Toki lainsäädäntö olisi aika päivittää mutta velka armahdus olisi näin olleen lain kautta tehtävä mahdolliseksi. Tosin tapauskohtaisesti.
Hyvä Rahul,
Olet siinä tietenkin oikeassa, että yritystoiminnassa on otettava ja hallittava riskejä, sekä vastattava sitoumuksistaan.
Olet kuitenkin siinä väärässä, että Koiviston konklaavi ei olisi johtanut laittomuuksiin ja turhiin konkursseihin, sodanjälkeisen historiamme pahimpaan tragediaan.
Olen asunut ja työskennellyt 6 eri maassa. Olen sitä mieltä, että isänmaani Suomen talous ja sen kansan hyvinvointi ovat pelastamisen arvoisia!
Olen toiminut yli 30 vuotta pk-yritysten toimitusjohtaja ja mm. vien suomalaista huipputekniikkaa taloussodan armottomilla eturintamilla.
Lisäksi yhtiömme harrastaa koulutustoimintaa, jossa annamme vuosittain yli 5000 suomalaiselle tietoa ajankohtaisista teemoista.
Oletkin Rahul tervetullut Ratekoutuksen kursseille https://www.ratekoulutus.fi
Olen ehdottomasti sitä mieltä että ns. Koiviston konklaavin asiakirjojen salassa pidettävä aikaväli on liian pitkä. Avoimuus on parempi kuin salailu. Enkä todellakaan ymmärrä miksi Koiviston konklaavin ja myös Stasi asiakirjoja pitäisi edelleen pitää salassa. Luulenpa että Koiviston konklaavin asiakirjat eivät paljasta mitään erityistä uutta tietoa 1990-luvun pankkikriisistä sitten kun ne tulevat julkisuuteen. Näinhän on ollut monessa muussa salassa pidettävien asiakirjojen kohdalla. Warrenin komission asiakirjat jotka koskevat presidentti John F. Kennedyn salamurhaa tulivat julkiseksi vuonna 2017
“Aiemmin vahva ja riuska Kalle oli paremmasa asemassa kuin nopeasti oppiva, mutta hintelä Pekka.”
Verrataan nauriita ja halkoja! Esimerkin kirjoittaja ei kerro meille mitään Kallen oppimiskyvyistä tai osaamisesta, vihjaisee vain että vahvat ja riuskat ovat hidasjärkisiä, tyhmiä suorastaan.
Soteuudistuksesta on muuten sanottu lehdissä että “leveämmät hartiat” ovat hyvä juttu, edistystä. Nythän on kuulemma niin että leveäharteinen, siis vahva ja riuska on myös tyhmä.
Kuinkahan uudistuksessa käy?
“Kalle, jolla ei ollut oikein lukupäätä, mutta oli vahva ja riuska, oli paremmassa asemassa kuin fiksu ja nopeasti oppiva, mutta hintelä Pekka” Sivu 117
Mutta ajattele vaikka Täällä Pohjantähden henkilöhahmoja: Jussi, joka oli ruumiinvoimiltaan keskitasoa, osasi suunnitella työtään ja raivasi kokonaisen torpparitilan raakaan suohon. Laurilaa Anttoo oli vahva, mutta puuttuvat sosiaaliset ja kognitiiviset taidot veivät hänet perikatoon. Vakavasti puhuen: jo ravitsemus vaikutti sekä ruumiinvoimiin että henkiseen kykyyn. En täysin usko esittämääsi dikotomiaan.
En väittänyt mitään ruumiinrakenteen ja kognitiivisten kykyjen korrelaatiosta. Vaikka mitään korrelaatiota ei varmaankaan ole, silti on niitä, joilla on kognitiivisia kykyjä mutta ei voimia ja päin vastoin. Näiden kahden ryhmän välillä on tilanne on mennyt toisin päin kuin se oli 150 vuotta sitten.
Voisi kuvitella, että löytyy positiivinen korrelaatio henkisten ja ruumiilliseen kykyjen välillä.
Jos nuorena näkee nälkää ja puutetta, voi kummatkin kyvyt jäädä kehittymättä täyteen potentiaalinsa. Sama koskee monia tauteja ja suoranaista tällä hetkellä kärsittyään puutettakin, ne kumpikin kyllä vähentävät sekä henkistä, että ruumiillista suorituskykyä. Nälkäisenä on vaikea olla terävimmillään, eikä varmasti lapio heilu samaan tahtiin.
Ja sama homma kaikenlaisten kehityshäiriöiden ja vammojen suhteen.
toki toki..kun mä olin “kuntouttavassa ” kierrätys keskuksesa 2 vuot, mut pistettiin lumenluontiin ja kaikkeen ruumilliseen..vastaavat ämmät ikkunantakaa katto, et siel se raukka vähä arvoinen raataa, me ollaan parenpii täs sisätöis.
vaiks mä olisin pystyny niitteen tietokoneella näppäilyn hoitaan luultavasti paremmin mitä ne ämmät, mut he ei olis lumen luontitöitä tai mitään vastaavaa pystyneet tekeen..siin sul suku puoleten tasa ‑arvoo..
hyvä jos tervehtivät edes, ei toivoakkaan plusta niiltä