Tyhjeneekö Aleksi kaupoista?

Kuusi­nen lopet­ti Alek­sil­la ajat siten, suu­ri mää­rä pank­kien kont­to­rei­ta on sul­ke­nut oven­sa, maan joh­ta­va valo­ku­vaus­lii­ke lopet­ti 1990-luvul­la, Elan­non tava­ra­ta­lo jos­kus 1980-luvul­la ja nyt lopet­ti Alek­si 13. Onko Hel­sin­gin kes­kus­ta ja Alek­si eri­tyi­ses­ti menet­tä­nyt suo­sion­sa, kun kaik­ki toi­min­nan kaik­koa­vat sieltä?

Toi­mi­va kaup­pa­ka­tu muut­tuu koko ajan. Toi­set liik­keet – esi­mer­kik­si nyt pank­kien kont­to­rit ja valo­ku­vaus­lii­ke – väis­ty­vät jon­kin uudem­man tieltä.

Tämä tilan­ne on kui­ten­kin toi­nen. Alek­sin ja laa­jem­min koko Hel­sin­gin kes­kus­tan suh­teel­li­nen ase­ma on hei­ken­ty­nyt. Kun se oli ennen yli­voi­mai­nen, se on edel­leen vah­va, mut­ta ei niin vah­va kuin ennen. Kun­han mark­ki­nat tasa­pai­not­tu­vat, kaup­pa­liik­kei­den pitä­mi­nen Alek­sil­la on yhtä kan­nat­ta­vaa kuin ennen, mut­ta lii­ke­ti­lan omis­ta­mi­nen ei ole yhtä kan­nat­ta­vaa. Kun alu­een kaup­po­jen myyn­ti­ka­te las­kee, las­kee se myös mark­ki­na­vuo­kria niin, että kaup­pa­liik­kei­den kan­nat­ta­vuus pysyy enti­se­nä. Tap­pion kär­sii siis lii­ke­ti­lan omis­ta­ja, eivät vuo­kra­lai­set. (Läh­de: Ricardo)

Jos Alek­sin lii­ke­ti­lo­jen vuo­krat ovat vii­sin­ker­tai­set vaik­ka­pa Itä­kes­kuk­seen näh­den, kes­kus­tan hei­ken­ty­neen ase­man jäl­keen ne ovat enää nelin­ker­tai­set, mut­ta tilat eivät jää tyhjilleen.

Tämä ei tar­koi­ta, että kaik­ki liik­keet pysyi­si­vät pys­tys­sä, mut­ta lopet­ta­neen kau­pan tilal­le tulee toinen.

Kes­kus­tan kau­pat valit­ta­vat, että ne mak­sa­vat nyt aivan lii­an kor­kea­ta vuo­kraa ja jou­tu­vat sik­si lopettamaan.

Mik­si lii­ke­ti­lo­jen vuo­krat eivät las­ke vaan tilat tyhjenevät?

Tör­mä­sin yllät­tä­vään syy­hyn, mik­si vuo­kra­nan­ta­jat vii­vyt­te­le­vät omak­si tap­piok­seen vuo­krien alen­nus­ta. Lyhyel­lä aika­vä­lil­lä toi­mi­van joh­don kan­nat­taa pitää lii­ke­ti­laa tyh­jil­lään sen sijaan, että tun­nus­taa tosi­asiat ja las­kee vuo­kraa. Tun­nus­taes­saan tosi­asiat jou­tuu tun­nus­ta­maan myös sen, että lii­ke­ti­lan arvo on alen­tu­nut. Sehän on ennus­te­tun tulo­vir­ran nyky­ar­vo. Jos alen­nat vuo­kraa 10 000 eurol­la kuus­sa, jou­dut alas­kir­jaa­maan lii­ke­ti­lan arvoa paril­la mil­joo­nal­la eurol­la. Yhden vuo­den tilin­pää­tös näyt­tää kau­niim­mal­ta, jos sitä puut­tuu vain 120 000 euroa vuo­kra­tu­lo­ja sen sijaan, että sii­nä on kah­den mil­joo­nan euron alas­kir­jaus. Alas­kir­jauk­sel­la saat­taa olla ikä­vä vai­ku­tus joh­don bonuksiin.

Eikö tilin­tar­kas­ta­jan pitäi­si vaa­tia alas­kir­jaus­ta, jos lii­ke­ti­laa ei saa vuo­kra­tuk­si pyy­de­tyl­lä hin­nal­la?  Entä omis­ta­jat? Hehän täs­sä vit­kut­te­lus­sa häviävät.

Jos­kus ne tosi­asiat jou­tuu kui­ten­kin tun­nus­ta­maan. Mitä aikai­sem­min sen tekee, sitä vähem­mäl­lä pää­see. Sii­nä välis­sä kes­kus­tas­sa saat­taa olla jouk­ko tyh­jiä lii­ke­ti­lo­ja.  Pit­kä­ai­kais­ta täs­tä vai­hees­ta ei tule.

Kun vuo­krat vähän mal­til­lis­tu­vat, saam­me kes­kus­taan mie­len­kiin­toi­sem­pia kaup­po­ja ja kapakoita.

 

75 vastausta artikkeliin “Tyhjeneekö Aleksi kaupoista?”

  1. Tai­dat olla oikeil­la jäl­jil­lä. Ja asia voi olla joh­dol­le vie­lä han­ka­lam­pi. IFRS sään­nöt voi­vat edel­lyt­tää että jos joku tasear­vo ei vas­taa todel­li­suut­ta, kuten kuvaat, on joh­don ja tilin­tar­kas­ta­jien vel­vol­li­suus tar­kas­tel­la KAIKKIA vas­taa­via eriä ja mah­dol­li­ses­ti alas­kir­ja­ta (mark to mar­ket). No tätä halu­aa vält­tää… Epäi­ly­jä täm­möi­ses­tä ovat esim Kas­ki­saa­ren v. 2009 val­mis­tu­neet kal­liit asun­not joi­ta edel­leen myy­dään uusi­na, muut­tu­mat­to­mal­la hin­nal­la. Lie­kö raken­nus­yh­tiön joh­toa pelot­taa muun­kin uudelleenarviointi.

  2. Kes­kus­tan kiin­teis­töt omis­taa pää­osin elä­keyh­tiöt, joil­le ole­ma­ton tasear­vo nie­lee tap­pio­ta tehok­kaas­ti. Mei­dän kaik­kien kustannuksella.

    1. Kede:
      Kes­kus­tan kiin­teis­töt omis­taa pää­osin elä­keyh­tiöt, joil­le ole­ma­ton tasear­vo nie­lee tap­pio­ta tehok­kaas­ti. Mei­dän kaik­kien kustannuksella.

      Ket­kä tahot siel­lä elä­keyh­tiöis­sä istuu? Sopii vain kysyä. Myös ammat­ti­liit­to kuin työ­nan­ta­jat. No stiä kaut­ta elä­ke­jär­jes­tel­mää pide­tään yllä että vuo­kra­tu­lois­ta tulee rahaa elä­ke­jär­jes­tel­mään mut­ta ei elä­keyh­tiöt voi rupea hyvän­te­ki­jöik­si vaan hei­dän on saa­ta­va sijoi­tuk­sil­leen tuot­toa. Toki voim­me kes­kus­tel­la aina sii­tä onko asun­to­si­joit­ta­mi­nen parem­pi vaih­toeh­to kuin ase­teol­li­suu­teen tai veroparatiiseihin.

  3. Stock­man­nin ongel­ma on kadon­nut luk­sus — samaa tava­raa saa mar­ket­ti­ke­häl­tä hal­vem­mal­la yhtä huo­nol­la pal­ve­lul­la. Samoin kal­liin lii­ke­ti­lan kaup­po­jen ideat yli­pää­tään ovat Suo­mes­sa vähis­sä. Tämä juu­ri tuot­taa raken­ne­muu­tok­sen. Jos halu­aa löy­tää enem­män mak­sa­via asiak­kai­ta, heil­le on annet­ta­va syy mak­saa enemmän.
    Kir­ja­kau­pan kat­teet kato­si­vat net­tiin. Pan­kit vei pank­ki­kil­pai­lu, kun rahaa ei ollut tuh­lat­ta­vak­si arvos­tus­ta huo­ku­viin tiloi­hin. Kate ei ollut enää tar­peek­si hyvä.
    Tätä on toki tapah­tu­nut aina ja on osa talou­den dynamiikkaa.
    Pysä­köin­ti kes­kus­taan on park­ki­luo­lien ansios­ta hel­pom­paa kuin kos­kaan aikaisemmin.
    https://timharford.com/2005/10/go-figure-an-extract-from-the-undercover-economist‑2/

    1. JTS:
      Stock­man­nin ongel­ma on kadon­nut luk­sus – samaa tava­raa saa mar­ket­ti­ke­häl­tä hal­vem­mal­la yhtä huo­nol­la pal­ve­lul­la. Samoin kal­liin lii­ke­ti­lan kaup­po­jen ideat yli­pää­tään ovat Suo­mes­sa vähis­sä. Tämä juu­ri tuot­taa raken­ne­muu­tok­sen. Jos halu­aa löy­tää enem­män mak­sa­via asiak­kai­ta, heil­le on annet­ta­va syy mak­saa enemmän.
      Kir­ja­kau­pan kat­teet kato­si­vat net­tiin. Pan­kit vei pank­ki­kil­pai­lu, kun rahaa ei ollut tuh­lat­ta­vak­si arvos­tus­ta huo­ku­viin tiloi­hin. Kate ei ollut enää tar­peek­si hyvä.
      Tätä on toki tapah­tu­nut aina ja on osa talou­den dynamiikkaa.
      Pysä­köin­ti kes­kus­taan on park­ki­luo­lien ansios­ta hel­pom­paa kuin kos­kaan aikaisemmin.
      https://timharford.com/2005/10/go-figure-an-extract-from-the-undercover-economist‑2/

      Itse luk­sus­kau­pas­sa käy­mi­nen on ollut monel­le työ­läis- ja maa­lais­taus­tai­sel­le elä­mys. Kuka muis­taa vie­lä sen kun City-leh­den paki­noit­si­ja Wal­ter de Camp neu­voi miten kan­nat­taa lähes­tyä loden-tak­kiiin ja silk­ki­hui­viin pukeu­tu­nut­ta suo­men­ruot­sa­lais­ta blon­dia Stockalla?

      Joka tapauk­ses­sa suo­ma­lais­ten osto­voi­man hei­ken­ty­mi­nen sit­ten 2010-luvun talous­krii­sin, Nokian romah­duk­si­neen, yhdis­tet­ty­nä venä­läis­ten turis­tien katoa­mi­seen on aiheut­ta­nut kes­kus­tan kaup­po­jen ahdin­gon. Kyl­lä 20 vuot­ta sit­ten oli kans­sa Pris­mo­ja ja Tok­man­ne­ja ja Amazo­nia ja eBay­ta mut­ta sil­ti kaup­pa kävi Aleksilla.

      1. R.Silfverberg: Joka tapauk­ses­sa suo­ma­lais­ten osto­voi­man hei­ken­ty­mi­nen sit­ten 2010-luvun talous­krii­sin, Nokian romah­duk­si­neen, yhdis­tet­ty­nä venä­läis­ten turis­tien katoa­mi­seen on aiheut­ta­nut kes­kus­tan kaup­po­jen ahdin­gon. Kyl­lä 20 vuot­ta sit­ten oli kans­sa Pris­mo­ja ja Tok­man­ne­ja ja Amazo­nia ja eBay­ta mut­ta sil­ti kaup­pa kävi Aleksilla.

        Oli sil­loin­kin verk­ko­kaup­po­ja, mut­ta nii­den haku­toi­min­not oli­vat onnet­to­mia ja toi­mi­tusa­jat pit­kiä. Lisäk­si tuo­te­pa­lau­tuk­set oli­vat han­ka­lam­pia, ja tuot­teet piti 20 vuot­ta sit­ten nou­taa tiet­tyyn aikaan pos­tin kont­to­ris­ta, joi­den aukio­loa­jat oli­vat sup­peat ja ver­kos­to har­vah­ko. Nyt koko maa­il­man vaa­te­tar­jon­ta on auki. Se on auki niin maa­seu­dul­la kuin kau­pun­geis­sa­kin. Par­haan osto­voi­man osta­jat pys­ty­vät nyt ohit­ta­maan Alek­sin ja osta­maan mitä halua­vat sii­tä maas­ta kuin halua­vat sil­tä suun­nit­te­li­jal­ta tai val­mis­ta­jal­ta kuin halua­vat. Ja yhä ollaan kai jos­sain väli­vai­hees­sa. 10 vuo­den pääs­tä verk­ko­kaup­pa on vie­lä mon­ta askel­ta nykyis­tä parempaa.

        Se on kui­ten­kin ihan tot­ta, että osto­voi­ma ei ole Suo­mes­sa kehit­ty­nyt yli 10 vuo­teen enti­seen tapaan, ja että esim. Ruot­sis­sa osto­voi­ma on kas­va­nut pal­jon enem­män sama­na ajan­jak­so­na. Se vai­kut­taa var­mas­ti myös kau­pan­käyn­tiin. Itse olen lopet­ta­nut lähes koko­naan kes­kus­tois­sa kau­pois­sa käyn­nin. Käve­ly kat­ta­mat­to­mil­la kaduil­la satees­sa ja punais­ten valo­jen vaih­tu­mi­sen odot­te­lu ei hou­kut­te­le. Nyt kun etä­työ­ai­kaj­na ei ole töi­den takia tar­vin­nut käy­dä kes­kus­tas­sa, käyn lähin­nä lähi­kaup­pa­kes­kuk­sis­sa hoi­ta­mas­sa arkios­tok­set, ja eri­koi­sem­mat ostot teen usein ver­kon kautta.

      2. R.Silfverberg:

        Joka tapauk­ses­sa suo­ma­lais­ten osto­voi­man hei­ken­ty­mi­nen sit­ten 2010-luvun talous­krii­sin, Nokian romahduksineen,yhdistettynä venä­läis­ten turis­tien katoa­mi­seen on aiheut­ta­nut kes­kus­tan kaup­po­jen ahdin­gon. Kyl­lä 20 vuot­ta sit­ten oli kans­sa Pris­mo­ja ja Tok­man­ne­ja ja Amazo­nia ja eBay­ta mut­ta sil­ti kaup­pa kävi Aleksilla.

        Tuo venä­läis­ten asiak­kai­den ostos­tu­ris­tien hii­pu­mi­sen taus­tal­la oli myös Venä­jän ruplan deval­vaa­tio suh­tees­sa euroon ja dol­la­riin kos­ka öljyn­hin­ta on las­ke­nut 2014 alkaen. Amazo­nin vai­ku­tus ei ollut 20 vuot­ta sit­ten kovi­kaan iso kos­ka se oli tuol­loin vie­lä suh­teel­li­sen kes­ki­koi­nen yhtiö jol­la oli 1 myy­mä­lä Seatt­len teol­li­suusa­lu­eel­le. Sama kos­ki eBay­ta joka oli 20 vuot­ta sit­ten kes­ki­ko­koi­nen kali­for­nia­lai­nen verk­ko­huu­to­kaup­pa . Osto­voi­ma Suo­mes­sa ole niin­kää syy vaan ulko­maa­lai­nen kil­pai­lu. Koti­mais­ten ket­ju­jen lisäk­si Suo­meen avat­tiin pää­asias­sa poh­jois­mai­den ket­ju­jen myy­mä­löi­tä ja nii­lä oli jo muis­sa Poh­jois­mais­sa pal­jon myy­mä­löi­tä ja nii­den kan­sain­vä­lis­ty­mi­nen on pal­jon van­hem­paa perua kuin suo­ma­lais­ten ket­ju­jen. Myös Suo­men erit­täin sää­del­ty ulko­maa­lais­ten ket­ju­jen pää­se­mi­nen Suo­men mark­ki­noil­le viel­lä 1990-luvul­la oli sää­del­tyä vaik­ka olim­me liit­ty­neet Euroo­pan talous­yh­tei­söön mut­ta siir­ty­mä­kausi 2000-luvul­le vai­kut­ti tilan­tee­seen. Olen itse käy­nyt Ikeas­sa Ara­bie­mi­raa­teis­sa joka on koke­muk­sen arvoi­nen. Kyl­lä Ikean ja mui­den poh­jois­maa­lais­ten ket­ju­jen salai­suus menes­tyk­sel­le on kansainvälistyminen.Ei vain lähi-aluei­den mark­ki­nat (Bal­tia ja Poh­jois­maat tai Venä­jä) vaan kan­sain­vä­lis­ty­mi­nen kehit­ty­viin ja nouse­viin talouksiin.

      3. R.Silfverberg: Joka tapauk­ses­sa suo­ma­lais­ten osto­voi­man hei­ken­ty­mi­nen sit­ten 2010-luvun talous­krii­sin, Nokian romah­duk­si­neen, yhdis­tet­ty­nä venä­läis­ten turis­tien katoa­mi­seen on aiheut­ta­nut kes­kus­tan kaup­po­jen ahdin­gon. Kyl­lä 20 vuot­ta sit­ten oli kans­sa Pris­mo­ja ja Tok­man­ne­ja ja Amazo­nia ja eBay­ta mut­ta sil­ti kaup­pa kävi Aleksilla.

        1. Suo­men osto­voi­ma­kor­jat­tu BKT/asukas ylit­ti 2020 vih­doin vuo­den 2008 tason (Mik­si­kö­hän tätä ei ole medias­sa heh­ku­tet­tu?). Sil­mäi­lyn perus­teel­la 2010-luvun tuo­tan­nos­ta huo­mat­ta­va osa meni raken­nuk­siin, jois­ta saa­daan naut­tia vie­lä pit­kään. En ole lain­kaan var­ma, onko Suo­men ylei­nen elin­ta­so tai osto­voi­ma mata­lam­pi kuin 10–20 vuot­ta sitten.
        2. Aina­kin Itä-Hel­sin­gis­sä oli 20 vuot­ta sit­ten nol­la Pris­maa, nyt kak­si. Laa­jem­mas­ta kuvios­ta en tie­dä, mut­ta kai tämä­kin jotain kertoo?
        3. Net­tiyh­teys oli 2001 vain 32 % koti­ta­louk­sis­ta. Moni­ko­han niis­tä­kin kyke­ni ja uskal­si mak­saa netissä?

      4. IK: 1. Suo­men osto­voi­ma­kor­jat­tu BKT/asukas ylit­ti 2020 vih­doin vuo­den 2008 tason (Mik­si­kö­hän tätä ei ole medias­sa heh­ku­tet­tu?). Sil­mäi­lyn perus­teel­la 2010-luvun tuo­tan­nos­ta huo­mat­ta­va osa meni raken­nuk­siin, jois­ta saa­daan naut­tia vie­lä pit­kään. En ole lain­kaan var­ma, onko Suo­men ylei­nen elin­ta­so tai osto­voi­ma mata­lam­pi kuin 10–20 vuot­ta sitten.
        2. Aina­kin Itä-Hel­sin­gis­sä oli 20 vuot­ta sit­ten nol­la Pris­maa, nyt kak­si. Laa­jem­mas­ta kuvios­ta en tie­dä, mut­ta kai tämä­kin jotain kertoo?
        3. Net­tiyh­teys oli 2001 vain 32 % koti­ta­louk­sis­ta. Moni­ko­han niis­tä­kin kyke­ni ja uskal­si mak­saa netissä?

        Hyvä on, kor­jaan sit­ten vuo­si­lu­ku­ja, muis­tan että n 15 vuot­ta sit­ten olen ekan ker­ran tilan­nut jotain ver­kos­ta, lähin­nä sel­lais­ta mitä ei Suo­mes­ta saa, ja sit­ten kans­sa käy­te­tyn tava­ran kans­sa olen käy­nyt kaup­paa suo­ma­lai­sis­sa nettikirpputoreilla. 

        Myös mat­ka­va­rauk­sia olen alka­nut teh­dä netis­sä jo 2000-luvun alus­sa. Verk­ko­pank­ki on ollut käy­tös­sä mak­sa­mi­seen jo 1990-luvun lopus­ta asti. 

        Sitä minä lähin­nä kom­men­til­la­ni tar­koi­tin että Hel­sin­gin kes­kus­taan ei men­ty var­ta vas­ten ostok­sil­le vaan ylei­ses­ti ottaen viet­tä­mään aikaa ja tapaa­maan kave­rei­ta ym. Ostok­sia saa­tet­tiin teh­dä herät­tei­den perus­teel­la, sii­hen kaup­po­jen lii­kei­dea perus­tui että saa­tiin jotain näyt­tä­mään hou­kut­te­le­val­ta kun kau­pas­sa kävi­jä oli jo val­miik­si hyväl­lä tuulella.

    2. JTS:
      Stock­man­nin ongel­ma on kadon­nut luk­sus – samaa tava­raa saa mar­ket­ti­ke­häl­tä hal­vem­mal­la yhtä huo­nol­la pal­ve­lul­la. Samoin kal­liin lii­ke­ti­lan kaup­po­jen ideat yli­pää­tään ovat Suo­mes­sa vähis­sä. Tämä juu­ri tuot­taa raken­ne­muu­tok­sen. Jos halu­aa löy­tää enem­män mak­sa­via asiak­kai­ta, heil­le on annet­ta­va syy mak­saa enemmän.
      Kir­ja­kau­pan kat­teet kato­si­vat net­tiin. Pan­kit vei pank­ki­kil­pai­lu, kun rahaa ei ollut tuh­lat­ta­vak­si arvos­tus­ta huo­ku­viin tiloi­hin. Kate ei ollut enää tar­peek­si hyvä.

      Kadon­nut luk­sus — tai sit­ten se, että kaup­pa­kes­kuk­set ovat men­neet asia­kas­mu­ka­vuu­des­sa ohi. Niis­tä luk­sus­ta­soi­si­mims­sa on hyvin siis­te­jä ves­so­ja, löy­tyy ravin­to­loi­ta, on penk­ke­jä istua, on tapah­tu­maa, ja kau­pal­lis­ta tar­jon­taa­kin on hyväl­lä pal­ve­lul­la. Muis­tan vie­lä kun oli luk­sus­ta men­nä Stock­man­nin vaa­teo­sas­tol­le, jos­ta myy­jä tuli heti pal­ve­le­maan, ja osa­si heti vali­ta oikean vaa­te­koon kysy­mät­tä­kin tar­jol­le. Nyt saman pal­ve­lun saa monis­sa kaup­pa­kes­kuk­sis­sa, kun taas Stock­man­nil­la vii­me ker­rat pal­ve­lua ei näky­nyt eikä kuu­lu­nut. Läh­din sit­ten pois, enkä ole vuo­siin enää Stock­man­nil­la käy­nyt. Monet kaup­pa­kes­kuk­set ovat nyky­ään lois­te­li­aam­pia tiloil­taan kuin Stock­mann, yrit­tä­jä­ve­toi­sis­sa pie­nem­mis­sä liik­keis­sä pal­ve­lu pelaa parem­min, ja verk­ko­kau­pois­ta tai vaik­ka Tok­man­nil­ta saa hal­vem­mat hin­nat. Kil­pai­lua­se­tel­ma on vai­kea Stock­man­nil­le. Jos Amazon avaa vuo­den tai kah­den sisään poh­jois­mai­sen verk­ko­kaup­pan­sa myös Suo­meen, ja saa toi­mi­tusai­kan­sa nopeik­si, se on menoa aika monel­le kes­kus­tan nykyi­sel­le liik­keel­le. Mut­ta tilal­le tulee jotain muu­ta, jota on vai­keam­pi kor­va­ta verkkokauppatuottein.

      1. sii­tä: oita, on penk­ke­jä istua, on tapah­tu­maa, ja kau­pal­lis­ta tar­jon­taa­kin on hyväl­lä pal­ve­lul­la. Muis­tan vie­lä kun oli luk­sus­ta men­nä Stockma

        sii­tä: Kadon­nut luk­sus – tai sit­ten se, että kaup­pa­kes­kuk­set ovat men­neet asia­kas­mu­ka­vuu­des­sa ohi. Niis­tä luk­sus­ta­soi­si­mims­sa on hyvin siis­te­jä ves­so­ja, löy­tyy ravin­to­loi­ta, on penk­ke­jä istua, on tapah­tu­maa, ja kau­pal­lis­ta tar­jon­taa­kin on hyväl­lä pal­ve­lul­la. Muis­tan vie­lä kun oli luk­sus­ta men­nä Stock­man­nin vaa­teo­sas­tol­le, jos­ta myy­jä tuli heti pal­ve­le­maan, ja osa­si heti vali­ta oikean vaa­te­koon kysy­mät­tä­kin tar­jol­le. Nyt saman pal­ve­lun saa monis­sa kaup­pa­kes­kuk­sis­sa, kun taas Stock­man­nil­la vii­me ker­rat pal­ve­lua ei näky­nyt eikä kuu­lu­nut. Läh­din sit­ten pois, enkä ole vuo­siin enää Stock­man­nil­la käy­nyt. Monet kaup­pa­kes­kuk­set ovat nyky­ään lois­te­li­aam­pia tiloil­taan kuin Stock­mann, yrit­tä­jä­ve­toi­sis­sa pie­nem­mis­sä liik­keis­sä pal­ve­lu pelaa parem­min, ja verk­ko­kau­pois­ta tai vaik­ka Tok­man­nil­ta saa hal­vem­mat hin­nat. Kil­pai­lua­se­tel­ma on vai­kea Stock­man­nil­le. Jos Amazon avaa vuo­den tai kah­den sisään poh­jois­mai­sen verk­ko­kaup­pan­sa myös Suo­meen, ja saa toi­mi­tusai­kan­sa nopeik­si, se on menoa aika monel­le kes­kus­tan nykyi­sel­le liik­keel­le. Mut­ta tilal­le tulee jotain muu­ta, jota on vai­keam­pi kor­va­ta verkkokauppatuottein.

        Stock­man­nia voi syyt­tää myös epä­on­nis­tu­neis­ta yri­ty­sos­tois­ta kuten Hob­by Hall ja laa­jen­tu­mien epä­va­kaa­seen Venä­jän mark­ki­noil­le kos­ka Venä­jä ei ole sta­bii­lii mark­ki­na-alue vaan öljyl­lä dou­bat­tu ja kaa­sul­la impat­tu kansantalous .

    3. JTS:
      Stock­man­nin ongel­ma on kadon­nut luk­sus – samaa tava­raa saa mar­ket­ti­ke­häl­tä hal­vem­mal­la yhtä huo­nol­la pal­ve­lul­la. Samoin kal­liin lii­ke­ti­lan kaup­po­jen ideat yli­pää­tään ovat Suo­mes­sa vähis­sä. Tämä juu­ri tuot­taa raken­ne­muu­tok­sen. Jos halu­aa löy­tää enem­män mak­sa­via asiak­kai­ta, heil­le on annet­ta­va syy mak­saa enemmän.
      Kir­ja­kau­pan kat­teet kato­si­vat net­tiin. Pan­kit vei pank­ki­kil­pai­lu, kun rahaa ei ollut tuh­lat­ta­vak­si arvos­tus­ta huo­ku­viin tiloi­hin. Kate ei ollut enää tar­peek­si hyvä.
      Tätä on toki tapah­tu­nut aina ja on osa talou­den dynamiikkaa.

      https://timharford.com/2005/10/go-figure-an-extract-from-the-undercover-economist‑2/

      Stock­man­nin luk­sus ja hyvä asia­kas­pal­ve­lu perus­tui osit­tain Stock­man­nin lähes tul­koon mono­po­lia­se­mas­sa Suo­mes­sa vie­lä 1990-luvul­le asti. Asia­kas­pal­ve­lun sijas­ta vali­koi­ma kas­voi muis­sa kau­pois­sa kun Suo­mi liit­tyi 1994 Euroo­pan talous­yh­tei­söön ja ava­si loi­put ulko­maa­lais­ten yhtiöi­den mark­ki­na kil­pai­lua .Juu­ri tätä halusim­me­kin 1980-luvun lopus­sa kos­ka kil­pai­lu oli Suo­mes­sa hyvin vähäis­tä. Juu­ri tämän takia perin­tei­set suo­ma­lai­set lii­keet kuten Alek­si 13 ja Koo­ken­kä koki­vat ensim­mäis­tä ker­taa kun­nol­lis­ta kil­pai­lua. No se on eri jut­tu mik­si eivät kaik­ki pär­jän­neet kil­pai­lus­sa. Sopii kysyä mik­si poh­jois­mai­set ket­jut (Claes Ohlson,Ikea, Dress­mann, H&M, Zizzi, Kap­pAhl, Car­lings ja Cubus) pär­jää­vät kil­pai­lus­sa laa­dun ja hin­nan kans­sa kuin suo­ma­lai­set ket­jut ei vain Suo­mes­sa mut­ta myös maailmanjaajuisesti 

      Pank­ki­kil­pai­lun lisäk­si verk­ko­pan­kin kehit­tä­mi­nen loi edel­ly­tyk­set että pank­ki­kont­to­rei­ta vähe­ni myös monil­ta paikkakunnilta.Mutta se oli vält­tä­mä­tön­tä kos­ka Suo­men pank­ki­säänt­le­ly oli Euroo­pan tiu­kem­pia ja vie­lä vii­mei­sem­piä van­han sodan jäl­kei­sen sään­nös­te­ly ajan vii­mei­siä pank­ki sään­te­lyn pii­ris­sä. Esim Espan­jan pank­ki­krii­sin yksi syy oli myös espan­ja­lais­ten pank­kien ras­kas ver­kos­to joka oli kal­lis­ta yllä­pi­tää ja näin se pur­kau­tui Espanjs­sa pahaan aikaan 2008–2009 finans­si­krii­sin aikana.

      Kir­ja­kau­pois­ta voin tode­ta että Suo­ma­lai­nen kir­ja­kaup­pa pär­jää parem­min ja syy­nä on erit­täin hyvä verk­ko­kaup­pa mut­ta myös myy­mä­lä ver­kos­to joka ei ole ras­kas. Aka­tee­mi­sen kir­ja­kau­pan ongel­ma on edel­leen ras­kas ja hidas myy­mä­lä poli­tiik­ka. Toki myös anti­kva­ri­aat­tis­ten kir­ja­kaup­po­jen verk­ko­kau­pan kehitt­tä­mi­nen kol­mek­si verk­ko­kau­pak­si oli iso teki­jä kos­ka hyviä ja uusia kir­jo­ja voi löy­tää myös anti­kva­ri­aat­tis­ten kir­ja­kaup­po­jen valikoimmista.

  4. Hel­sin­gin kes­kus­tan “veto­voi­maan” vai­kut­taa var­maan­kin myös se, ettei kes­kus­taan (enää) pää­se kovin hel­pos­ti sen parem­min hen­ki­lö­au­tol­la kuin jul­ki­sel­la lii­ken­teel­lä­kään. Suo­ria bus­si­lin­jo­ja on vähen­net­ty ilmei­sen radi­kaa­lis­ti ja sen lisäk­si bus­sit ovat nykyi­sin täri­se­viä, nyki­viä, ahtai­ta, kova­penk­ki­siä ja hai­se­via romu­ja riip­pu­mat­ta nii­den iäs­tä. Jouk­ko­lii­ken­ne on muu­ten­kin vii­me vuo­si­na jää­nyt enem­män ja enem­män jäl­keen sii­tä, mitä (aina­kin “osto­voi­mai­set”) ihmi­set ajat­te­le­vat hyväs­tä pal­ve­lus­ta. Asia­kas on siel­lä läh­tö­koh­tai­ses­ti ongel­ma ja ansait­see tul­la koh­del­luk­si huo­nos­ti, aina­kin jouk­ko­lii­ken­teen jär­jes­tä­jän mie­les­tä, mitä ilmeisimmin.

    1. J. Kaa­sa­lai­nen:
      Hel­sin­gin kes­kus­tan ”veto­voi­maan” vai­kut­taa var­maan­kin myös se, ettei kes­kus­taan (enää) pää­se kovin hel­pos­ti sen parem­min hen­ki­lö­au­tol­la kuin jul­ki­sel­la lii­ken­teel­lä­kään. Suo­ria bus­si­lin­jo­ja on vähen­net­ty ilmei­sen radi­kaa­lis­ti ja sen lisäk­si bus­sit ovat nykyi­sin täri­se­viä, nyki­viä, ahtai­ta, kova­penk­ki­siä ja hai­se­via romu­ja riip­pu­mat­ta nii­den iäs­tä. Jouk­ko­lii­ken­ne on muu­ten­kin vii­me vuo­si­na jää­nyt enem­män ja enem­män jäl­keen sii­tä, mitä (aina­kin ”osto­voi­mai­set”) ihmi­set ajat­te­le­vat hyväs­tä pal­ve­lus­ta. Asia­kas on siel­lä läh­tö­koh­tai­ses­ti ongel­ma ja ansait­see tul­la koh­del­luk­si huo­nos­ti, aina­kin jouk­ko­lii­ken­teen jär­jes­tä­jän mie­les­tä, mitä ilmeisimmin. 

      Bus­sien laa­dut­to­muus ihme­tyt­tää. Muu­tin tuo­ree­na teek­ka­ri­na v. 1977 Vaa­sas­ta Ota­nie­meen. Ensim­mäis­tä ker­taa elä­mäs­sä­ni käy­tin pai­kal­lis­bus­se­ja. Espoon bus­seis­sa oli peh­mus­te­tut kan­gas­pääl­lys­tei­set istui­met ja ikku­na­ver­hot. Muu­ta­man vuo­den kulut­tua jou­duin tutus­tu­maan HKL:n kalus­toon. Ne oli­vat kuin kuvi­tel­mie­ni DDR:sta (en ole käy­nyt). Tämän perus­teel­la muo­dos­tin ensim­mäi­sen mie­li­ku­va­ni espoo­lais­ten ja hel­sin­ki­läis­ten erois­ta. “Jedem das Sei­ne”, kuten Nokia tie­tä­mät­tö­myyt­tään het­ken kän­ny­köi­tään Sak­sas­sa mainosti.

      1. QTC: Bus­sien laa­dut­to­muus ihme­tyt­tää. Muu­tin tuo­ree­na teek­ka­ri­na v. 1977 Vaa­sas­ta Ota­nie­meen. Ensim­mäis­tä ker­taa elä­mäs­sä­ni käy­tin pai­kal­lis­bus­se­ja. Espoon bus­seis­sa oli peh­mus­te­tut kan­gas­pääl­lys­tei­set istui­met ja ikku­na­ver­hot. Muu­ta­man vuo­den kulut­tua jou­duin tutus­tu­maan HKL:n kalus­toon. Ne oli­vat kuin kuvi­tel­mie­ni DDR:sta (en ole käy­nyt). Tämän perus­teel­la muo­dos­tin ensim­mäi­sen mie­li­ku­va­ni espoo­lais­ten ja hel­sin­ki­läis­ten erois­ta. ”Jedem das Sei­ne”, kuten Nokia tie­tä­mät­tö­myyt­tään het­ken kän­ny­köi­tään Sak­sas­sa mainosti. 

        Espoo­lai­sis­sa bus­seis­sa piti, ennen­kuin ÝTV ja seu­tu­pi­put tuli­vat 80-luvun lopus­sa, mak­saa mat­kat ker­ta­mak­su­na, mit­käään kuu­kausi­kor­tit eivät kel­van­neet. Kuu­kau­des­sa mat­koi­hin paloi esim Espoos­sa asu­val­la opis­ke­li­jal­la 3 ker­taa enem­män rahaa kuin jos oli­si asu­nut Hel­sin­gis­sä ja saa­nut kul­kea HKL:n kuukausikortilla.

      2. R.Silfverberg: Espoo­lai­sis­sa bus­seis­sa piti, ennen­kuin ÝTV ja seu­tu­pi­put tuli­vat 80-luvun lopus­sa, mak­saa mat­kat ker­ta­mak­su­na, mit­käään kuu­kausi­kor­tit eivät kel­van­neet. Kuu­kau­des­sa mat­koi­hin paloi esim Espoos­sa asu­val­la opis­ke­li­jal­la 3 ker­taa enem­män rahaa kuin jos oli­si asu­nut Hel­sin­gis­sä ja saa­nut kul­kea HKL:n kuukausikortilla.

        Kyl­lä hyvä­laa­tui­set bus­sit pys­tyy yhdis­ty­mään yhteis­ta­rif­fiin ja tilaa­ja-tuot­ta­ja­mal­liin. Nykyi­sin ei ase­te­ta bus­seil­le mui­ta vaa­ti­muk­sia kuin tiet­ty istuin­paik­ka­mää­rä ja tiet­ty pääs­tö­ta­so, jol­loin bus­sien kan­nat­taa olla DDR-rys­kyt­ti­miä, mut­ta esi­mer­kik­si Tuk­hol­mas­sa useim­mil­la bus­si­lin­joil­la on vaa­ti­muk­se­na peh­meät pen­kit, tur­va­vyöt, ver­hot ja lukuvalot.

      3. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Kyl­lä hyvä­laa­tui­set bus­sit pys­tyy yhdis­ty­mään yhteis­ta­rif­fiin ja tilaa­ja-tuot­ta­ja­mal­liin. Nykyi­sin ei ase­te­ta bus­seil­le mui­ta vaa­ti­muk­sia kuin tiet­ty istuin­paik­ka­mää­rä ja tiet­ty pääs­tö­ta­so, jol­loin bus­sien kan­nat­taa olla DDR-rys­kyt­ti­miä, mut­ta esi­mer­kik­si Tuk­hol­mas­sa useim­mil­la bus­si­lin­joil­la on vaa­ti­muk­se­na peh­meät pen­kit, tur­va­vyöt, ver­hot ja lukuvalot.

        Nykyi­set HSL-alu­een bus­sit ovat parem­mat kuin HKL:n “sini­set saa­lis­ta­jat” kul­tai­sel­la 70-luvul­la. Kai­kis­sa on peh­meät pen­kit aina­kin. Tum­men­ne­tut lasit aja­vat saman asian kuin ver­hot. Se mitä kuvaat ovat pit­kän mat­kan lin­ju­rei­ta, sel­lai­sia näkee yksi­tyis­ten bus­siyh­tiöi­den aja­mil­la Hki-Vih­ti, ‑Nur­mi­jä­vi tai ‑Tuusu­la lin­joil­la. Niil­lä saa mat­kus­taa myös seu­tu­li­pul­la HSL:n sisäl­lä. Vali­tat­ta­vas­ti minä lyön aina pää­ni hat­tu­hyl­lyyn kun istun tai nousen paikaltani.

      4. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Nykyi­sin ei ase­te­ta bus­seil­le mui­ta vaa­ti­muk­sia kuin tiet­ty istuin­paik­ka­mää­rä ja tiet­ty pääs­tö­ta­so, jol­loin bus­sien kan­nat­taa olla DDR-rys­kyt­ti­miä, mut­ta esi­mer­kik­si Tuk­hol­mas­sa useim­mil­la bus­si­lin­joil­la on vaa­ti­muk­se­na peh­meät pen­kit, tur­va­vyöt, ver­hot ja lukuvalot.

        Suo­mes­sa ei ole bus­seis­sa tur­va­vyö pak­koa mat­kus­ta­jil­le joten tämä­kin on lain­mu­kais­ta ettei bus­seis­sa ole tur­va­vyö­pak­koa. Mitä tulee peh­mei­siin penk­kei­hin niin Åber­gin lin­jan bus­seis­sa on peh­mäet penkit.Mikä on DDR-rys­kyt­tin on jo ter­mi­nä outo kos­ka HSL:n nykyi­set­kään bus­sit eivät ole tie­tääk­se­ni itä­sak­sa­lai­sia?! Olen mat­kus­ta­nut itse Wie­nin jul­ki­sen lii­ken­teen bus­seil­la ja koke­muk­sen voin sanoa että bus­sien taso on HSL:n lii­ken­nöit­si­jöil­lä parem­mat kuin Wie­nin. Esim USB latu­rit puut­tu­vat Wie­nin bus­seis­ta koko­naan joi­ta HSL bus­seis­sa on.

      5. QTC: Bus­sien laa­dut­to­muus ihme­tyt­tää. Muu­tin tuo­ree­na teek­ka­ri­na v. 1977 Vaa­sas­ta Ota­nie­meen. Ensim­mäis­tä ker­taa elä­mäs­sä­ni käy­tin pai­kal­lis­bus­se­ja. Espoon bus­seis­sa oli peh­mus­te­tut kan­gas­pääl­lys­tei­set istui­met ja ikku­na­ver­hot. Muu­ta­man vuo­den kulut­tua jou­duin tutus­tu­maan HKL:n kalus­toon. Ne oli­vat kuin kuvi­tel­mie­ni DDR:sta (en ole käy­nyt). Tämän perus­teel­la muo­dos­tin ensim­mäi­sen mie­li­ku­va­ni espoo­lais­ten ja hel­sin­ki­läis­ten erois­ta. ”Jedem das Sei­ne”, kuten Nokia tie­tä­mät­tö­myyt­tään het­ken kän­ny­köi­tään Sak­sas­sa mainosti.

        Oli­ko kyees­sä Wes­ten­din Lin­ja jol­la ajoit 1977 Ota­nie­mes­tä? Se on vali­tet­ta­vas­ti kon­kurs­sis­sa ja kyl­lä se on bus­sit oli­vat hyviä. HSL ei omis­ta bus­siyh­tiö­tä vaan se ostaa vuo­rot yks­tyi­sil­tä. En tie­dä ovat­ko bus­sit DDR tasoa kos­ka olen liik­kun­tu Wie­nis­sä vii­mek­si 3 vuot­ta sit­ten erit­täin van­hoil­la ja pomp­pi­vil­la bus­seil­la. HSL:n sopi­mus lii­ken­nöi­ti­söil­lä on parem­paa kalus­toa kuin Wie­nin jul­kai­sen lii­ken­teen yhtiöl­lä (Wie­ner Linien)

    2. J. Kaa­sa­lai­nen:
      Hel­sin­gin kes­kus­tan ”veto­voi­maan” vai­kut­taa var­maan­kin myös se, ettei kes­kus­taan (enää) pää­se kovin hel­pos­ti sen parem­min hen­ki­lö­au­tol­la kuin jul­ki­sel­la lii­ken­teel­lä­kään. Suo­ria bus­si­lin­jo­ja on vähen­net­ty ilmei­sen radi­kaa­lis­ti ja sen lisäk­si bus­sit ovat nykyi­sin täri­se­viä, nyki­viä, ahtai­ta, kova­penk­ki­siä ja hai­se­via romu­ja riip­pu­mat­ta nii­den iäs­tä. Jouk­ko­lii­ken­ne on muu­ten­kin vii­me vuo­si­na jää­nyt enem­män ja enem­män jäl­keen sii­tä, mitä (aina­kin ”osto­voi­mai­set”) ihmi­set ajat­te­le­vat hyväs­tä pal­ve­lus­ta. Asia­kas on siel­lä läh­tö­koh­tai­ses­ti ongel­ma ja ansait­see tul­la koh­del­luk­si huo­nos­ti, aina­kin jouk­ko­lii­ken­teen jär­jes­tä­jän mie­les­tä, mitä ilmeisimmin.

      Autoi­lun han­ka­luut­ta Kes­kus­tas­sa syy­te­tään yleen­sä täs­tä mut­ta onko se oikeu­tet­tua ja todel­li­suut­ta? Osmo Soi­nin­vaa­ra voi ottaa kan­taa autoi­lun ase­maan Hel­sin­gin Kes­kus­tas­sa kun sin­ne liik­kuu yleen­sä enem­män ihmi­siä julk­sil­la kuin yksi­tyi­sil­lä autoil­la. Minus­ta todel­li­nen syy on se että samat liik­keet jot­ka ovat Kes­kus­tas­sa ovat myös nyky­ään lähiöis­sä. Vie­lä 20 vuot­ta sit­ten Kes­kus­tan lisäk­si samo­ja lii­kei­tä oli vain Itä­kes­kuk­ses­sa ja juu­ri avau­tu­nees­sa Jum­bos­sa. Nyt nii­tä on Sel­los­sa, Isos­sa Ome­nas­sa, Jum­bos­sa, Kaar­nas­sa, Entresse‎ssä, Ainoas­sa, Eas­ton Hel­sin­gis­sä, Triplas­sa ja Kaup­pa­kes­kus Ruoholahdessa.

  5. Niin­pä. Itse olen Joen­suus­sa äänes­tä­nyt lom­pa­kol­la ajat sit­ten pysä­köi­den mar­ke­tin pihaan vai­vat­to­mas­ti ilman kustannuksia.

    Kaup­pa­ka­don olen huo­man­nut monen kau­pun­gin käve­ly­kes­kus­tas­sa. Fil­la­ril­la on käte­vää kus­ka­ta tavarat.

  6. Juu pank­ki­sa­liit vain kirp­pu­to­reik­si ja kierrätyskeskukseiksi.tulee ne 90-luvun alun tapah­tu­mat mieleen.

  7. 1970-luvul­la vaa­te­tus­liik­keet oli­vat Kai­sa­nie­men­ka­dul­la. Nyt siel­lä ei näy ole­van mitään. Mis­tä tämä pois siir­ty­mi­nen johtunee?

    1. TimoT:
      1970-luvul­la vaa­te­tus­liik­keet oli­vat Kai­sa­nie­men­ka­dul­la. Nyt siel­lä ei näy ole­van mitään. Mis­tä tämä pois siir­ty­mi­nen johtunee?

      Aina­kin se oli ikä­vä paik­ka asioi­da, kun bus­sit ja muu lii­ken­ne jyrä­si­vät kapeas­sa katu­kui­lus­sa. Met­ron tulo vähen­si lii­ken­net­tä, mut­ta edel­leen se on kovaa. Forum ja Kamp­pi­kes­kus ovat pal­jon muka­vam­pia kau­pas­ta toi­seen kier­tä­väl­le, samoin Alek­si levei­ne jalkakäytävineen.

    2. Kau­pun­gin pain­opis­te siir­tyi itäänpäin. 

      On jär­je­tön­tä, että kai­sa­nie­men­ka­dul­la on edel­leen muku­la­ki­vet. Rau­ta­tie­a­se­mal­ta lähet­vät bus­sit kaik­ki mene­vät tuon kai­sa­nie­men­ka­dun läpi. Kun sei­sot yli­opis­ton rai­tio­vau­nu­py­sä­kil­lä kes­kel­lä katua voit tun­tea lii­ken­teen aiheut­ta­man tuti­nan jalois­sa­si. Ei se voi olla hyvää alla ole­val­le met­roa­se­mal­le, kadun raken­nuk­sil­le tai bus­seil­le. Täri­nä aiheut­taa myös kau­hean mete­lin ja epä­mie­lyt­tä­vän tär­ki­nän käve­li­jöil­le. Ei ihmek­kään ‚että kau­pat on kai­kon­neen pois sieltä

      1. mar­tin:
        Kau­pun­gin pain­opis­te siir­tyi itäänpäin. 

        On jär­je­tön­tä, että kai­sa­nie­men­ka­dul­la on edel­leen muku­la­ki­vet. Rau­ta­tie­a­se­mal­ta lähet­vät bus­sit kaik­ki mene­vät tuon kai­sa­nie­men­ka­dun läpi. Kun sei­sot yli­opis­ton rai­tio­vau­nu­py­sä­kil­lä kes­kel­lä katua voit tun­tea lii­ken­teen aiheut­ta­man tuti­nan jalois­sa­si. Ei se voi olla hyvää alla ole­val­le met­roa­se­mal­le, kadun raken­nuk­sil­le tai bus­seil­le. Täri­nä aiheut­taa myös kau­hean mete­lin ja epä­mie­lyt­tä­vän tär­ki­nän käve­li­jöil­le. Ei ihmek­kään ‚että kau­pat on kai­kon­neen pois sieltä

        Tus­kin muku­la­ki­vet vai­kut­ti­vat sii­hen että kaup­po­ja on lopet­ta­nut juu­ri muku­la­ki­vien takia vaan toden­nä­köi­ses­ti ihan muis­ta syis­tä. Joi­ta voi­si kyl­lä tar­kem­min täsmentää.Verkkokaupan ja ulko­mais­ten liik­kei­den kil­pai­lun kautta.

  8. Aje­lin ensim­mäis­tä ker­taa Triplaan vii­me lau­an­tai­na. En ihmet­te­le, että kes­kus­ta kuo­lee. Triplas­sa on mak­su­ton pysä­köin­ti, läm­min­tä, kui­vaa, kaik­ki tar­vit­ta­va pie­nen käve­lyn päässä.
    Kes­kus­tas­sa on kiva käy­dä muu­ta­ma­na hyvä­nä kesä­päi­vä­nä. Muu­ta syy­tä men­nä sin­ne ei enää ole kuin teat­te­rit ja museot (tois­tai­sek­si). Kiin­nos­ta­via ruo­ka­paik­ko­ja löy­tyy jo lähiöis­tä­kin, hel­pos­ti tavoi­tet­ta­vis­sa autol­la ja yleen­sä mak­su­ton pysäköinti.

    1. Jalo­nen: Aje­lin ensim­mäis­tä ker­taa Triplaan vii­me lau­an­tai­na. En ihmet­te­le, että kes­kus­ta kuo­lee. Triplas­sa on mak­su­ton pysä­köin­ti, läm­min­tä, kui­vaa, kaik­ki tar­vit­ta­va pie­nen käve­lyn päässä. 

      Oli­ko sul­la tapa­na aikai­sem­min sit­ten ajel­la Stoc­kan park­ki­hal­liin aikai­sem­min? Mis­sä muu­ten luu­let 15000 jät­kä­saa­re­lai­sen shop­pai­le­van? Käte­väs­ti autol­la Triplas­sa tai Jum­bos­sa? Entä kun Her­ne­saa­ren uudet käm­pät val­mis­tu­vat? Jät­kä­saa­ren ja Her­ne­saa­ren yhteen­las­ket­tu asu­kas­mää­rän lisäys tulee ole­maan käsit­tääk­se­ni lähes 25000 asu­kas­ta, kun­han kum­mat­kin alu­eet ovat valmiita.

      Suu­rin kes­kus­tan lii­ke­ti­lo­jen menes­tys­tä rajoit­ta­va teki­jä on kaa­voi­tus­vi­ras­to, joka kiel­tää raken­ta­mas­ta asun­to­ja sin­ne mis­tä ihmi­set nii­tä halua­vat ostaa. Voi olla, että se on oikea rat­kai­su, mut­ta kate­go­ri­nen ylös­päin raken­ta­mi­sen kiel­to Hel­sin­gin nie­mel­lä kyl­lä hidas­taa asia­kas­mää­rien kas­vua kes­ku­tan liikkeissä.

      Neliö­hin­nois­ta voi pää­tel­lä, että ihmi­set muut­ta­vat lähi­öön lähin­nä kos­ka kes­kus­taan ei mah­du / ole varaa muuttaa.

      1. Sepi: Oli­ko sul­la tapa­na aikai­sem­min sit­ten ajel­la Stoc­kan park­ki­hal­liin aikai­sem­min? Mis­sä muu­ten luu­let 15000 jät­kä­saa­re­lai­sen shop­pai­le­van? Käte­väs­ti autol­la Triplas­sa tai Jum­bos­sa? Entä kun Her­ne­saa­ren uudet käm­pät val­mis­tu­vat? Jät­kä­saa­ren ja Her­ne­saa­ren yhteen­las­ket­tu asu­kas­mää­rän lisäys tulee ole­maan käsit­tääk­se­ni lähes 25000 asu­kas­ta, kun­han kum­mat­kin alu­eet ovat valmiita.

        Suu­rin kes­kus­tan lii­ke­ti­lo­jen menes­tys­tä rajoit­ta­va teki­jä on kaa­voi­tus­vi­ras­to, joka kiel­tää raken­ta­mas­ta asun­to­ja sin­ne mis­tä ihmi­set nii­tä halua­vat ostaa. Voi olla, että se on oikea rat­kai­su, mut­ta kate­go­ri­nen ylös­päin raken­ta­mi­sen kiel­to Hel­sin­gin nie­mel­lä kyl­lä hidas­taa asia­kas­mää­rien kas­vua kes­ku­tan liikkeissä.

        Neliö­hin­nois­ta voi pää­tel­lä, että ihmi­set muut­ta­vat lähi­öön lähin­nä kos­ka kes­kus­taan ei mah­du / ole varaa muuttaa.

        Ei pil­ven­piir­tä­jät ole mikään asun­to­jen neliö­hin­to­ja pudot­ta­va rat­kai­su. Raken­nus­yh­tiöt ovast toden­neet että talon kor­keus kor­re­loi neliö­hin­to­jen kans­sa. Mis­sä maas­sa pil­ven­piir­tä­jät ovat las­ke­neet asun­to­jen hin­to­ja. Man­hat­tan ja Lon­toon pil­ven­piir­tä­jis­sä aika kovat yhtiö­vas­tik­keet. Jos­sain kir­joi­tuk­ses­sa todet­tiin että ainoa kei­no Hel­sin­gin vuo­krien alen­ta­mi­seen on slum­miut­ta­mi­nen. Jät­kä­saa­ri ja kala­sa­ta­ma ovat ark­ki­teh­tuu­ril­taan raken­ta­ja­ve­toi­sel­la ark­ki­teh­tuu­ril­laan (mik­si kau­pun­ki ei ota suun­nit­te­lu­vas­tuu­ta, vaik­ka suun­nit­te­luun kaik­ki resurs­sit) täl­tä osin ghettotumassa.

      2. Me shop­pail­laan Ruo­ho­lah­des­sa hyväs­sä mar­ke­tis­sa ja käy­dään Puna­vuo­ren putii­keis­sa ta Teu­ras­ta­mol­la ja met­rol­la Espoon kaup­pa­kes­kuk­ses­sa. Monet tilauk­set tulee lähi­pos­tiin. Ja lid­li­kin meil­lä on. Kes­kus­ta on kau­ka­na ja tarpeeton

    2. Jalo­nen:
      Aje­lin ensim­mäis­tä ker­taa Triplaan vii­me lau­an­tai­na. En ihmet­te­le, että kes­kus­ta kuo­lee. Triplas­sa on mak­su­ton pysä­köin­ti, läm­min­tä, kui­vaa, kaik­ki tar­vit­ta­va pie­nen käve­lyn päässä.
      Kes­kus­tas­sa on kiva käy­dä muu­ta­ma­na hyvä­nä kesäpäivänä.Muuta syy­tä men­nä sin­ne ei enää ole kuin teat­te­rit ja museot (tois­tai­sek­si). Kiin­nos­ta­via ruo­ka­paik­ko­ja löy­tyy jo lähiöis­tä­kin, hel­pos­ti tavoi­tet­ta­vis­sa autol­la ja yleen­sä mak­su­ton pysäköinti.

      Tripla kyl­lä muut­taa Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa asioin­tia kos­ka Pasi­las­ta ei enää tar­vit­se men­nä junal­la tai rati­kal­la kes­kus­taan asti lähi­kaup­paan. Triplas­ta saat kai­ken ja siel­tä pää­see suo­raan lai­tu­reil­le kaupoista.

      Toki Hel­sin­gin kes­kus­tan museot ja teat­te­rit ovat edel­leen kysyt­ty­jä paik­ko­ja. Vii­me kesä­nä museot oli­vat auki ja sin­ne oli jonoa muun muas­sa Amos Rexiin. Toi­vot­ta­vas­ti teat­te­rit auke­ne­vat tämän vuo­den syk­syl­lä. Vii­mek­si kävin teat­te­ris­sa hel­mi­kuus­sa 2020 ja se oli Hel­sin­gin kau­pun­gin­teat­te­ri. Espla­na­dil­la oli vii­me kesäl­lä myös vil­kas katu elä­mää. Toki Kes­kus­ta on edel­leen muka­va paik­ka käy­dä mut­ta ei sin­ne tar­vit­se käy­dä ä enää pel­käs­tään ostos­ten takia mikä­li on pak­ko kos­ka samo­ja tuot­tei­ta saat lähiöi­den ostos­kes­kuk­sis­ta ja parem­mal­la hin­nal­la kuin esim van­has­ta Her­kus­ta. Toki kaup­pa­hal­lit ovat ede­lel­leen ole­mas­sa ja nii­den pal­ve­lu on myös suh­teel­li­sin hyvä tasoista.

      1. Rahul Soma­ni:

        Toki Hel­sin­gin kes­kus­tan museot ja teat­te­rit ovat edel­leen kysyt­ty­jä paik­ko­ja. Vii­me kesä­nä museot oli­vat auki ja sin­ne oli jonoa muun muas­sa Amos Rexiin. Toi­vot­ta­vas­ti teat­te­rit auke­ne­vat tämän vuo­den syk­syl­lä. Vii­mek­si kävin teat­te­ris­sa hel­mi­kuus­sa 2020 ja se oli Hel­sin­gin kaupunginteatteri.

        Teat­te­rei­den net­ti­lä­he­tyk­set ovat kerän­neet ennä­ty­sy­lei­sö­jä. Kivem­pi kat­sel­la näy­tök­siä ruu­dul­ta, kun näkee hyvin ja voi syö­dä pop cor­nia mui­ta häi­rit­se­mät­tä kuin käyt­täen aikaa mat­kus­ta­mi­seen teat­te­riin ja koit­taen sit­ten näh­dä jotain teat­te­rin sisäl­lä kau­kaa taka­ri­veis­tä. Veik­kaan, että se jää pysy­väk­si asian­ti­lak­si, että moni halu­aa kat­soa teat­te­ri­näy­tök­set ruu­dul­ta, eikä teat­te­ris­sa. Aiem­min vain tar­jon­ta puut­tui, niin kysyn­tä­kään ei pääs­syt realistoitumaan

      2. niin: Teat­te­rei­den net­ti­lä­he­tyk­set ovat kerän­neet ennä­ty­sy­lei­sö­jä. Kivem­pi kat­sel­la näy­tök­siä ruu­dul­ta, kun näkee hyvin ja voi syö­dä pop cor­nia mui­ta häi­rit­se­mät­tä kuin käyt­täen aikaa mat­kus­ta­mi­seen teat­te­riin ja koit­taen sit­ten näh­dä jotain teat­te­rin sisäl­lä kau­kaa taka­ri­veis­tä. Veik­kaan, että se jää pysy­väk­si asian­ti­lak­si, että moni halu­aa kat­soa teat­te­ri­näy­tök­set ruu­dul­ta, eikä teat­te­ris­sa. Aiem­min vain tar­jon­ta puut­tui, niin kysyn­tä­kään ei pääs­syt realistoitumaan

        Tar­koi­tin­kin täs­sä koh­taa näyt­tä­mö­teat­te­rei­ta enkä elo­ku­va­teat­te­rei­ta . Hel­sin­kiin tulee bus­si las­keit­tain ihmi­siä myös pää­kau­pun­ki­seu­dun ulko­puo­lel­ta nime­no­maan Kan­sal­lis­teat­te­riin ja Hel­sin­gin kau­pun­gin­teat­te­riin kat­so­maan esi­tyk­siä. Itse­kin kat­son elo­ku­via koto­na ja käyn har­voin enää fyy­si­ses­ti elo­ku­vis­sa mut­ta näy­tös­teat­te­rei­den näy­tök­sis­sä käyn usein mikä­li lip­pu­ja saa. Uskon että näyt­tä­mö­teat­te­rit saa­vat taas ylei­sön­sä ja niis­sä on toi­sen­lai­nen kons­pe­ti kuin elokuvateattereissa.

  9. Tör­mä­sin yllät­tä­vään syy­hyn, mik­si vuo­kra­nan­ta­jat vii­vyt­te­le­vät omak­si tap­piok­seen vuo­krien alen­nus­ta. Lyhyel­lä aika­vä­lil­lä toi­mi­van joh­don kan­nat­taa pitää lii­ke­ti­laa tyh­jil­lään sen sijaan, että tun­nus­taa tosi­asiat ja las­kee vuo­kraa. Tun­nus­taes­saan tosi­asiat jou­tuu tun­nus­ta­maan myös sen, että lii­ke­ti­lan arvo on alen­tu­nut. Sehän on ennus­te­tun tulo­vir­ran nyky­ar­vo. Jos alen­nat vuo­kraa 10 000 eurol­la kuus­sa, jou­dut alas­kir­jaa­maan lii­ke­ti­lan arvoa paril­la mil­joo­nal­la eurol­la. Yhden vuo­den tilin­pää­tös näyt­tää kau­niim­mal­ta, jos sitä puut­tuu vain 120 000 euroa vuo­kra­tu­lo­ja sen sijaan, että sii­nä on kah­den mil­joo­nan euron alas­kir­jaus. Alas­kir­jauk­sel­la saat­taa olla ikä­vä vai­ku­tus joh­don bonuksiin.

    Eikö tilin­tar­kas­ta­jan pitäi­si vaa­tia alas­kir­jaus­ta, jos lii­ke­ti­laa ei saa vuo­kra­tuk­si pyy­de­tyl­lä hin­nal­la? Entä omis­ta­jat? Hehän täs­sä vit­kut­te­lus­sa häviävät.”

    Asia on juu­ri noin. Jos­kus jon­kin ver­ran kiin­teis­tö­si­joi­tus­yh­tiöi­den talou­teen tutus­tu­nee­na voi­sin tode­ta, että tilin­tar­kas­ta­ja on yleen­sä vää­rä taho asias­ta syy­tet­tä­väk­si. Joh­to esit­tää yleen­sä kiin­teis­tö­ar­vioit­si­jan anta­man arvion tosit­teek­si kir­jan­pi­toon, ja tilin­tar­kas­ta­ja tar­kas­taa vain, että kir­jan­pi­toar­vo ei yli­tä sitä arvoa. Omis­ta­jat puo­les­taan eivät yleen­sä edes tie­dä yksit­täis­ten kiin­teis­tö­jen vuo­kran­las­ku­pai­neis­ta ennen kuin tilat ovat jo tyh­jiä ja tulot las­ke­neet talou­del­li­sis­sa tun­nus­lu­vuis­sa, eli vas­ta jäl­ki­kä­teen, joten he eivät voi puut­tua asi­aan. Kiin­ties­tö­ar­vion laa­ti­jat suh­tees­sa joh­toon ovat se taho, joka herät­tää pal­jon kysy­myk­siä. Kiin­teis­tö­ar­vioit­si­joil­ta saa tilat­tua tosit­teek­si kir­jan­pi­toon ihan sel­lai­sia lap­pu­ja kuin halu­aa, kun kysyy riit­tä­vän monel­ta, ja kun sen lapun tilaa­ja antaa sel­lai­set tie­dot arvion laa­ti­mi­sen poh­jak­si kuin halu­aa. Joh­to voi pes­tä käten­sä vetoa­mal­la kiin­teis­tö­ar­vioi­jaan, arvioi­ja voi pes­tä käten­sä vetoa­mal­la läh­tö­tie­toi­hin ja oikeu­teen­sa käyt­tää har­kin­taa, omis­ta­jat voi­vat vedo­ta tie­don puut­tee­seen ja tilin­tar­kas­ta­ja voi vedo­ta sii­hen, että hän on talous­asian­tun­ti­ja, eikä osaa arvioi­da itse kiin­teis­tö­jen arvoja.

    Tuot­toar­vo­pe­rus­tai­nen arvon­mää­ri­tyk­ses­sa asia menee kui­ten­kin siis juu­ri niin kuin Soi­nin­vaa­ra edel­lä tote­si, eli jos vuo­kria menee las­ke­maan, tuot­toar­voa alen­ne­taan. Jos tila jää tyh­jäk­si, ja joh­to halu­aa pitää arvon ennal­laan tai jopa korot­taa sitä, se alkaa teet­tää tyh­jil­le jää­nee­seen tilaan remont­tia. Remon­tis­sa ole­via koh­tei­ta kun ei las­ke­ta talou­del­li­seen käyt­tö­as­tee­seen, ja nii­den arvon­mää­ri­tys­tä ei teh­dä sen het­ki­sen vuo­kra­tuo­ton pohjalta.

  10. Uusia kaup­pa­kes­kuk­sia on val­mis­tu­nut Alek­sin kil­pai­li­joik­si, kuten Tripla ja Redi. Van­hat kil­pai­li­jat kiri­vät, Itis ja Hert­si idäs­sä, Iso Ome­na län­nes­sä ja Jum­bo poh­joi­sem­pa­na. Näis­sä on samat liik­keet kuin Alek­sil­la­kin, joten mik­si tul­la kes­kus­taan? Asiak­kai­ta kun on vain rajal­li­nen mää­rä. Joku hävi­ää. Ehkä Alek­sin aika on ohi.

  11. Alek­sin “elin­voi­ma” on mie­len­kiin­toi­nen kysy­mys. Kuten TimoT ansiok­kaas­ti huo­maa, kau­pun­ki elää ajas­sa. Ihmis­vir­to­jen liik­keet muut­tu­vat. Kai­sa­nie­mi tun­tuu nyky­ään vähän syr­jäi­sel­tä, vaik­ka vie­lä 90-luvul­la sen ase­ma tun­tui vas­taa­van nyky­ajan Kamppia. 

    Vaan syn­tyy­kö lisää elin­voi­maa alen­ta­mal­la vuokria?

    Kyl­lä ja ei. Kes­kus­tan asun­to­jen ja toi­mis­to­ti­lan vuo­kran­alen­nuk­sil­la ei lie­ne juu­ri mer­ki­tys­tä. Kes­kus­tan asun­toi­hin riit­tää haluk­kai­ta. Toi­mis­ton “elin­voi­maa lisää­vä vai­ku­tus” on suun­nil­leen sama, majai­li­pa kont­to­ris­sa sit­ten star­tup-maa­il­man kovin pöhi­näy­ri­tys tai perin­tei­käs tili­toi­mis­to. Katu­ku­vas­ta ei huo­maa, vaik­ka puo­let toi­mis­to­ta­lon ker­rok­sis­ta oli­si tyhjillään.

    Tyh­jyyt­tään kumi­se­viin katu­ta­son lii­ke­ti­loi­hin vuo­kran­alen­nus kui­ten­kin puree. Yrit­tä­jät opti­moi­vat tila­kus­tan­nuk­sia, ja kiin­tei­den kulu­jen alit­taes­sa tie­tyn pis­teen kivi­jal­ka­lii­ke­toi­min­nas­ta tulee kan­nat­ta­vaa. Toi­nen vaih­toeh­to oli­si pilk­koa tilo­ja pie­nem­mik­si. On usein hel­pom­pi löy­tää vuo­kra­lai­sia useam­paan pie­neen tilaan kuin kak­si­ker­rok­si­seen show­roo­miin. Tämän­het­kis­tä tilan­net­ta ei lii­oin hel­po­ta se, että Alek­sin var­ren kont­to­reis­sa ollaan oltu vuo­den ver­ran etä­töis­sä. Asiak­kaat yksin­ker­tai­ses­ti puuttuvat.

    Kurio­si­teet­ti­na lopuk­si: Tut­ki­ja mana­gee­raa sivu­hom­mi­naan erään kan­ta­kau­pun­gis­sa sijait­se­van talo­yh­tiön kivi­jal­ka­lii­ke­ti­lo­ja. Useam­pi lii­ke­ti­lois­ta tyh­je­ni koro­na­vuo­den kevää­nä. Uusia vuo­kra­lai­sia ei löy­ty­nyt van­hal­la vuo­kral­la: 9kk ja nol­la yhtey­den­ot­toa. Pää­dyin las­ke­maan vuo­kraa 30% ja tavoit­te­le­maan lyhyt­tä vuo­kra­so­pi­mus­ta. Irti­sa­no­mi­nen puo­lin ja toi­sin onnis­tuu 12kk vuo­kra­suh­teen jälkeen.

    Yhden vii­kon ja lukuis­ten kiin­nos­tu­nei­den jäl­keen kai­kis­sa tyh­jis­sä tilois­sa aloit­ti­vat uudet vuokralaiset.

  12. Ovat­pa kaik­ki “tie­tä­jät” hert­tai­sen samaa miel­tä sii­tä, että Alek­sis­ta ei ole enää kaup­pa­pai­kak­si. Huo­maut­tai­sin, että myös kaup­pa­kes­kuk­sis­sa oli jo ennen koro­naa pal­jon tyh­jää ja suu­ria pet­ty­myk­siä. Kun ajaa Man­ner­hei­min­tie­tä, on monis­sa lii­ke­huo­neis­tois­sa nyt kyltit. 

    Kau­pan tilaa on yksin­ker­tai­ses­ti raken­net­tu lii­kaa ja samaan aikaan koro­na on vähen­tä­nyt kysyn­tää. Kuten Ode sanoo, tilan­ne hakeu­tuu uuteen tasa­pain­opis­tee­seen. Nyt kau­pun­gin pitäi­si lait­taa jäi­tä hat­tuun ja kaa­voi­tuk­sen kes­kit­tyä jok­si­kin aikaa asuntoihin.

    1. Krtek:
      Ovat­pa kaik­ki ”tie­tä­jät” hert­tai­sen samaa miel­tä sii­tä, että Alek­sis­ta ei ole enää kaup­pa­pai­kak­si. Huo­maut­tai­sin, että myös kaup­pa­kes­kuk­sis­sa oli jo ennen koro­naa pal­jon tyh­jää ja suu­ria pet­ty­myk­siä. Kun ajaa Man­ner­hei­min­tie­tä, on monis­sa lii­ke­huo­neis­tois­sa nyt kyltit. 

      Kau­pan tilaa on yksin­ker­tai­ses­ti raken­net­tu lii­kaa ja samaan aikaan koro­na on vähen­tä­nyt kysyn­tää. Kuten Ode sanoo, tilan­ne hakeu­tuu uuteen tasa­pain­opis­tee­seen. Nyt kau­pun­gin pitäi­si lait­taa jäi­tä hat­tuun ja kaa­voi­tuk­sen kes­kit­tyä jok­si­kin aikaa asuntoihin.

      Kyl­lä vii­me kevääl­lä mones­sa kaup­pa­kes­kuk­se­sa oli hil­jais­ta mut­ta elo­kuus­sa nii­hin tuli taas asiak­kaat. Kävin esim tänään Isos­sa Omens­sa ostok­sil­la ja kyl­lä siel­lä oli asiak­kai­ta. Ei niin pal­jon kuin ennen pan­de­mi­aa mut­ta oli pal­jo enem­män kuin vii­me vuo­den kevääl­lä (maa­lis-huh­ti­kuus­sa) . Toki suu­ri­mal­la osal­la oli mas­kit. Moni lii­ke­huo­neis­to lopet­taa myös kun jat­ka­jaa ei ole ja myyn­ti on siir­ty­nyt verkkoon.,

  13. Mie­tin, kos­ka olen vii­mek­si läh­te­nyt tääl­tä Espoos­ta ostok­sil­le Hel­sin­gin kes­kus­taan. Tai­si olla tou­ko­kuus­sa 2017. Toki olen osta­nut muu­ta­man ker­ran jotain Hel­sin­gin kes­kus­tan liik­keis­tä sen jäl­keen­kin, mut­ta sil­loin kysy­myk­ses­sä on ollut muus­ta syys­tä Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa teh­ty käyn­ti, jon­ka yhtey­des­sä olen sit­ten käy­nyt nopeas­ti osta­mas­sa jotain, kun nyt ker­ran satuin jo ole­maan siellä.

    En vain näe mitään syy­tä läh­teä ostok­sil­le Hel­sin­gin kes­kus­taan, kun suun­nil­leen samat liik­keet tai aina­kin samo­ja asioi­ta myy­vät liik­keet löy­ty­vät myös sel­väs­ti lähem­pää joko Isos­ta Ome­nas­ta, Tapio­las­ta tai molem­mis­ta. Lisäk­si vähän­kin ikä­vä­mäl­lä sääl­lä on muka­vem­paa teh­dä ostok­sia kaup­pa­kes­kuk­ses­sa, jos­sa voi liik­kua koko ajan sisä­ti­lois­sa. Ainoat liik­ket, joi­den takia voin vie­lä aja­tel­la vai­vau­tu­va­ni läh­te­mään ostok­sil­le Hel­sin­gin kes­kus­taan ovat Espan Halo­nen ja Aka­tee­mi­nen Kirjakauppa.

    1. Ymmär­re­tään­kö siel­lä Espoos­sa, että Hel­sin­gis­sä itses­sään asuu 650 000 asu­kas­ta ja näis­tä joko kan­ta­kau­pun­gis­sa tai hyvien­lii­ken­neyh­tek­sien pääs­sä kan­ta­kau­pun­gis­ta enem­män kuin on Espoos­sa asukkaita.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Ymmär­re­tään­kö siel­lä Espoos­sa, että Hel­sin­gis­sä itses­sään asuu 650 000 asu­kas­ta ja näis­tä joko kan­ta­kau­pun­gis­sa tai hyvien­lii­ken­neyh­tek­sien pääs­sä kan­ta­kau­pun­gis­ta enem­män kuin on Espoos­sa asukkaita.

        Uno­din vies­tä­si mai­ni­tan yhden olen­nai­sen jutun: sen, miten tilan­ne on muut­tu­nut vii­mei­sen rei­lun 20 vuo­den aika­na. Vie­lä 1990-luvul­la läh­din nime­no­maan Hel­sin­gin kes­kus­taan lähes aina, kun halusin ostaa jotain ruo­kaa tai ves­sa­pa­pe­ria kum­mem­paa — nykyi­sin enää vain parin vuo­den välein.
        Aika monel­la hel­sin­ki­läi­sel­lä­kin on jokin iso ostos­kes­kus vähin­tään yhtä hyvien yhteyk­sien pääs­sä kuin Hel­sin­gin keskusta.

      2. Kepa: Uno­din vies­tä­si mai­ni­tan yhden olen­nai­sen jutun: sen, miten tilan­ne on muut­tu­nut vii­mei­sen rei­lun 20 vuo­den aika­na. Vie­lä 1990-luvul­la läh­din nime­no­maan Hel­sin­gin kes­kus­taan lähes aina, kun halusin ostaa jotain ruo­kaa tai ves­sa­pa­pe­ria kum­mem­paa – nykyi­sin enää vain parin vuo­den välein.
        Aika monel­la hel­sin­ki­läi­sel­lä­kin on jokin iso ostos­kes­kus vähin­tään yhtä hyvien yhteyk­sien pääs­sä kuin Hel­sin­gin keskusta.

        Osit­tain ulko­puo­li­se­na (isä­ni on muut­ta­nut Suo­meen 1984 Yhdys­val­lois­ta) ja voin tode­ta että muis­tan sen ajat kun Itä­kes­kus ja Hel­sin­gin kes­kus­ta oli ainoat pai­kat käy­dä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ostok­sil­la. Lähiöis­sä oli vain ruo­ka­kau­pat. Tämä on iso muu­tos ja sik­si ostos­ten teko on siir­ty­nyt lähiö­hin. Ei ole pak­ko tul­la Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­kiin tai men­nä Itäkeskukseen.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Ymmär­re­tään­kö siel­lä Espoos­sa, että Hel­sin­gis­sä itses­sään asuu 650 000 asu­kas­ta ja näis­tä joko kan­ta­kau­pun­gis­sa tai hyvien­lii­ken­neyh­tek­sien pääs­sä kan­ta­kau­pun­gis­ta enem­män kuin on Espoos­sa asukkaita. 

        Minä (espoo­lai­se­na) ymmär­rän, mut­ta kun on nii­tä kun­ta­lais­to­ve­rei­ta jot­ka ovat sitä miel­tä että yksi espoo­lai­nen vas­taa kah­ta helsinkiläistä.

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Ymmär­re­tään­kö siel­lä Espoos­sa, että Hel­sin­gis­sä itses­sään asuu 650 000 asu­kas­ta ja näis­tä joko kan­ta­kau­pun­gis­sa tai hyvien­lii­ken­neyh­tek­sien pääs­sä kan­ta­kau­pun­gis­ta enem­män kuin on Espoos­sa asukkaita.

        Toki tämä on asia joka on edel­leen reaa­li­teet­ti mut­ta sekin on reaa­li­teet­ti että samo­ja kaup­po­ja löy­tyy myös Hel­sin­gin lähiöis­tä kuin Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa. Vie­lä 20 vuot­ta sit­ten tila­nen oli toi­nen kun kan­ta­kau­pun­gin sijas­ta Itä­kes­kus oli ainoa iso kaup­pa­kes­kus jos­sa oli kysei­siä liik­kei­tä. Espoon tar­jon­ta on kas­va­nut kovas­ti. Hel­sin­gin lähiöi­hin on myös tul­lut uusia kaup­pa­kes­kuk­sia. Toki ymmär­rän että kan­ta­kau­pun­gis­sa asuu pal­jon ihmi­siä joil­le kan­ta­kau­pun­gin liik­keet ovat lähi­kaup­po­ja. Pasi­la on esi­mer­kik­si saa­nut uuden lähi­kau­pan nimel­tään Tripl joka pal­ve­lee myös Mei­lah­den ja Munk­ki­nie­men ja Val­lil­lan asukkaita

      5. No, kun asun Puna­vuo­res­sa, nykyi­sin minun ei tar­vit­se vai­vau­tua akse­lil­le Stock­man-Alek­si kuten 10–15 v sitten. 

        Syyt:
        Nettikauppa
        Kamp­pi, samal­la kun käyn bus­sil­la muualla
        Tripla, samal­la kun käyn junal­la muualla
        Lähi­mar­ket­tien paran­tu­nut ruo­ka­tar­jon­ta, kaik­kea saan muualta.
        Ruoholahti

        En tar­vit­se enti­ses­tä kes­kus­tas­ta mitään ja ajan viet­teen vuok­si en luu­haa kaupoissa. 

        Tulee­ko Alek­sis­ta baa­ri­ka­tu? Vai mitä? Kaup­pa­ka­tu­na se on jo kuol­lut eikä hal­pa vuo­kra­kaan auta jos kysyn­tää ei ole

      6. I joi:
        No, kun asun Puna­vuo­res­sa, nykyi­sin minun ei tar­vit­se vai­vau­tua akse­lil­le Stock­man-Alek­si kuten 10–15 v sitten. 

        Syyt:
        Nettikauppa
        Kamp­pi, samal­la kun käyn bus­sil­la muualla
        Tripla, samal­la kun käyn junal­la muualla
        Lähi­mar­ket­tien paran­tu­nut ruo­ka­tar­jon­ta, kaik­kea saan muualta.
        Ruoholahti

        En tar­vit­se enti­ses­tä kes­kus­tas­ta mitään ja ajan viet­teen vuok­si en luu­haa kaupoissa. 

        Tulee­ko Alek­sis­ta baa­ri­ka­tu? Vai mitä? Kaup­pa­ka­tu­na se on jo kuol­lut eikä hal­pa vuo­kra­kaan auta jos kysyn­tää ei ole

        Tuo Puna­vuo­ren tren­di esi­me­rik­ki on todel­li­suu­des­sa se yksi syy mik­si Alek­si on menet­tä­nyt mer­ki­tyk­sen­sä kos­ka pien­ten liik­kei­den ja kah­vi­loi­den mää­rä lisään­tyy asui­na­lueis­sa kuten Puna­vuo­res­sa. Myös Tripla lisää pasi­la­lais­ten lähios­tok­sia kun Kes­kus­taan ei tar­vit­se men­nä Pasi­las­ta rati­kal­la tai junal­la. Voi men­nä Triplaan. Triplan etu on se että se on sen ver­ran laa­ja että se yltyy Län­si-Pasi­las­ta Itä-Pasilaan.

  14. Jeps, Espoos­sa ei tosi­aan ymmär­re­tä, että Hel­sin­gis­sä asuu hur­jas­ti enem­män ihmi­siä. Minus­ta on vain hyvä, että Espoo­seen­kin on saa­tu kivo­ja paik­ko­ja, jois­sa he voi­vat asioi­da. Pää­kau­pun­ki­seu­tu kas­vaa ja ihmi­set tar­vit­se­vat uusia paik­ko­ja teh­dä ostoksia. 

    Mitä tulee kiin­teis­tö­jen arvon­ale­ne­mi­sen hyväk­sy­mi­seen, on tosi­aan huo­no, jos elä­keyh­tiöt ovat näis­sä iso­ja omis­ta­jia. Ei sik­si, että elä­keyh­tiöt kär­si­si­vät tap­pioi­ta vaan sik­si, että heil­lä on luul­ta­vas­ti aika hyvät istu­ma­li­hak­set tähän poke­ri­pe­liin, kun ei ole oikei­ta omis­ta­jia vah­ti­mas­sa joh­toa eikä vas­tuu­ta tar­vit­se kan­taa. Bonuk­set epäi­le­mät­tä juoksevat.

    1. Pet­te­ri: Mitä tulee kiin­teis­tö­jen arvon­ale­ne­mi­sen hyväk­sy­mi­seen, on tosi­aan huo­no, jos elä­keyh­tiöt ovat näis­sä iso­ja omis­ta­jia. Ei sik­si, että elä­keyh­tiöt kär­si­si­vät tap­pioi­ta vaan sik­si, että heil­lä on luul­ta­vas­ti aika hyvät istu­ma­li­hak­set tähän poke­ri­pe­liin, kun ei ole oikei­ta omis­ta­jia vah­ti­mas­sa joh­toa eikä vas­tuu­ta tar­vit­se kantaa

      Yksi­tyis­hen­ki­löt osaa­vat myös sei­sot­taa huo­neis­to­ja tyh­jil­lään eri­lai­sis­ta syis­tä, ja välil­lä ilman että mark­ki­noi­den kehi­tys vai­kut­taa asi­aan mil­lään taval­la… 😉 Iso­jen kiin­teis­tö­no­mis­ta­jien suh­teen arvon­ale­ne­ma on ikä­vää, jos ja kun arvon­nousu on jyvi­tet­ty val­miik­si jo tule­vien­kin vuo­sien taseisiin.

    2. Pet­te­ri:
      Jeps, Espoos­sa ei tosi­aan ymmär­re­tä, että Hel­sin­gis­sä asuu hur­jas­ti enem­män ihmi­siä. Minus­ta on vain hyvä, että Espoo­seen­kin on saa­tu kivo­ja paik­ko­ja, jois­sa he voi­vat asioi­da. Pää­kau­pun­ki­seu­tu kas­vaa ja ihmi­set tar­vit­se­vat uusia paik­ko­ja teh­dä ostoksia. 

      Kyl­lä Espoos­sa ymmär­re­tään että Hel­sin­gis­sä asuu pal­jon enem­män ihmi­siä kuin Espoos­sa kos­ka muu­ten Hel­sin­ki ei oli­si edel­leen Suo­men suu­rin kau­pun­ki . Mös Hel­sin­gin lähiöi­hin on tul­lut uusia kaup­pa­kes­kuk­sia joten nii­den hou­kut­te­le­vuus on pal­jon suu­rem­pi vaih­toeh­to kuin pel­käs­tään kan­ta­kau­pun­gin ja Itä­kes­kuk­sen (Suo­men van­hin toi­mi­nas­sa ole­va kaup­pa­kes­kus) liik­keet. Tämä on syy mik­si kan­ta­kau­pun­ki menet­tää asiak­kai­ta perin­teis­ten liik­kei­den kohdalla.Toki uusia liik­kei­ta tulee koko ajan ja it kor­jaus pal­ve­lut ovat hyvä esi­me­rik­ki täs­tä ja pie­net kahvilat.

  15. Ongel­ma on juu­ri se, että emme tar­vit­se enem­män kaup­po­ja vaan vähem­män. Lois­ta­va men­nei­syys ei ole tule­vai­suu­den menes­tyk­sen tae. Kaup­pa­ka­tu­na Alek­si on men­nyt­tä. Mitä tilalle?

    1. Tom­Tom­Tom:
      Ongel­ma on juu­ri se, että emme tar­vit­se enem­män kaup­po­ja vaan vähem­män. Lois­ta­va men­nei­syys ei ole tule­vai­suu­den menes­tyk­sen tae. Kaup­pa­ka­tu­na Alek­si on men­nyt­tä. Mitä tilalle?

      Kaik­ki van­hat Kaup­pa­ka­dut ovat kyl­lä menet­tä­neet lois­ton­sa kau­det. Toki vaih­toeh­to­ja voi­si olla se että Alek­sis­ta muo­dos­tuu sel­lai­nen Kaup­pa­ka­tu kuin on muo­dos­tu­nut Ave­nue des Champs-Élysées’s­tä (Parii­sis­sa) tai Knights­brid­ges­tä (Lon­toos­sa) jos­sa sijait­see kal­lii­maat lii­keet joi­hin ei ole monel­la­kaan lon­too­lai­sil­la tai parii­si­lai­sil­la varaa teh­dä ostok­sia vaan nii­tä käyt­tä­väi­si­vät vain rik­kain osa. Kyl­lä mui­ta­kin kaup­pa­paik­ko­ja on Hel­sin­gis­sä kuin Alek­si mut­ta Alek­si on toki vanhin.

  16. Luu­len että jat­kos­sa Hel­sin­gis­sä men­nään Espoon mal­liin, Kes­kus­ta ei ole kes­kus­ta lähiöis­sä elä­vil­le ja Hel­sin­ki koos­tuu omis­ta lähiö­hel­sin­geis­tä. Enti­nen kes­kus­ta onkin museum­disct­rict tai bar district .…ja Espa on se kau­pun­gin luxuryshoppingstreet. 

    Livet är lokalt — etä­työn myö­tä todel­la näin

    1. Joen­na:
      Enti­nen kes­kus­ta onkin museum­disct­rict tai bar district ….ja Espa on se kau­pun­gin luxuryshoppingstreet. 

      Nuo ilmiö näkyy jo Espal­la nyt täl­lä­kin het­kel­lä. Kuin­ka monel­la taval­li­sel­la hel­sin­ki­läi­sil­lä on varaa käy­dä Louis Vuit­to­nin tai muis­sa muo­ti­lii­keis­sä Espal­la ker­ran vii­kos­sa? Tuo tren­di on jo monen tun­ne­tun kaup­pa­ka­dun koh­ta­lo muun muas­saa Parii­sin Ave­nue des Champs-Élysées’n ja Lon­toon Knights­brid­gen kohdalla.

      1. Rahul Soma­ni: Nuo ilmiö näkyy jo Espal­la nyt täl­lä­kin het­kel­lä. Kuin­ka monel­la taval­li­sel­la hel­sin­ki­läi­sil­lä on varaa käy­dä Louis Vuit­to­nin tai muis­sa muo­ti­lii­keis­sä Espal­la ker­ran viikossa?

        Kuin­ka moni ihmi­nen tar­vit­see Louis Vuit­to­nin tai muo­ti­liik­kei­den tuot­tei­ta viikoittain?

      2. Mat­ti Ki: Kuin­ka moni ihmi­nen tar­vit­see Louis Vuit­to­nin tai muo­ti­liik­kei­den tuot­tei­ta viikoittain?

        Kyl­lä nii­tä­kin ihmi­siä on pal­jon jot­ka käy­vät ker­ran vii­kos­sa ostok­sil­la New Yor­kin, Parii­sin, Lon­toon ja Mila­non muo­ti­ta­lois­sa jos­sa kulut­ta­vat kym­me­niä­tu­han­sia ellei sato­ja­tu­han­sia euro­ja näi­den muo­ti­liik­kei­den tuot­tei­siin. Heil­lä on sii­hen varaa kun tulot ovat miljardeissa.

    2. Joen­na:
      Luu­len että jat­kos­sa Hel­sin­gis­sä men­nään Espoon mal­liin, Kes­kus­ta ei ole kes­kus­ta lähiöis­sä elä­vil­le ja Hel­sin­ki koos­tuu omis­ta lähiö­hel­sin­geis­tä. Enti­nen kes­kus­ta onkin museum­disct­rict tai bar district ….ja Espa on se kau­pun­gin luxuryshoppingstreet. 

      Livet är lokalt – etä­työn myö­tä todel­la näin

      Tämä näkyy sel­väs­ti kun teu­ras­ta­mon seu­dun lähia­luet­ta raken­ne­taan. Pai­kal­li­nen pöhi­nä riit­tää eikä kes­kus­ta ole kuu­min­ta hot­tia siel­lä­päin. Hel­sin­ki hajautuu

  17. Soi­nin­vaa­ra: “Kun vuo­krat vähän mal­til­lis­tu­vat, saam­me kes­kus­taan mie­len­kiin­toi­sem­pia kaup­po­ja ja kapa­koi­ta.” Niin var­maan tulee. Voi­si kui­ten­kin toi­voa, että tuli­si myös jotain epä­kau­pal­li­sia tilo­ja. Myös alko­ho­lin annis­ke­lu­ti­lo­ja lie­nee Hel­sin­gis­sä nyky­ään tar­peek­si. Ei ole tain­nut juot­to­loi­den edes­sä olla pit­kään aikaan jono­ja edes nor­maa­liai­ka­na. (70-luvul­la jono­tet­tiin jopa Kai­vo­pi­ha-nimi­seen kapak­kaan.) Vai olen­ko seu­ran­nut huo­nos­ti tilan­net­ta? Voi­si­vat­ko­han nuo kapa­kat edes olla hiu­kan vähem­män juo­mi­sin­ten­sii­vi­siä paik­ko­ja? Ihmi­sil­lä on tava­raa­kin nur­kis­sa HS-verk­ko­leh­den mukaan lii­kaa. Oli­si­ko tava­ran jake­lu­ka­na­via­kin jo tar­peek­si. Soi­nin­vaa­ra tai­taa kui­ten­kin olla vali­tet­ta­vas­ti oikeas­sa. Pai­neet vuo­kran­alen­nuk­siin eivät vie­lä ole tar­peek­si kovat.

    1. Mik­ko Vuo­ri­nen: Voi­si kui­ten­kin toi­voa, että tuli­si myös jotain epä­kau­pal­li­sia tiloja.

      Muis­tan vie­lä, kun Lasi­pa­lat­sis­sa oli Ale-pub ja pai­kan hen­ki jok­seen­kin apo­ka­lyp­ti­nen. Sit­tem­min raken­nus on remon­toi­tu ja alu­eel­le saa­tu epä­kau­pal­li­nen museo ja kap­pe­li — mut­ta toi­saal­ta epä­kau­pal­li­set Wal­kers- ja Lai­tu­ri-tilat läh­ti­vät pois kau­pal­li­sen toi­min­nan tiel­tä. Jos kes­kus­tan lii­ke­ti­lat jou­tu­vat alen­nus­myyn­tiin, voi­daan saa­da moni­muo­toi­sem­paa toi­min­taa, mut­ta raken­nus­ten yllä­pi­toon ei vält­tä­mät­tä panos­te­ta ja ympä­ris­tö alkaa taas rapis­tua. Hel­sin­gin halu­tuim­mat toi­mis­to- ja lii­ke­ti­lat ovat var­sin pie­nel­lä alu­eel­la; alue on vii­me vuo­si­na laa­jen­tu­nut, mut­ta voi taas alkaa supis­tua. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa valit­tu stra­te­gia raken­taa suu­ria kaup­pa­kes­kuk­sia kau­pun­gin­osa­kes­kuk­sik­si myös väis­tä­mät­tä vai­kut­taa kehitykseen.

    2. Mik­ko Vuo­ri­nen: Soi­nin­vaa­ra tai­taa kui­ten­kin olla vali­tet­ta­vas­ti oikeas­sa. Pai­neet vuo­kran­alen­nuk­siin eivät vie­lä ole tar­peek­si kovat.

      Eikä vuo­kran­alen­nuk­sia kan­nat­ta­ne teh­dä, vaik­ka pai­neet kas­vai­si­vat­kin. Jos yrit­tä­jäl­lä on vaka­vaa kon­kurs­siuh­kaa, vuo­kra­nan­ta­jan kan­nat­taa koit­taa saa­da kaik­ki vuo­kra, mitä voi. Jos läh­tee alen­ta­maan vuo­kraa, kon­kurs­si tulee sil­ti­kin, mut­ta vuo­kra­nan­ta­jan omat tulot jää­vät pie­nem­mik­si sekä ajal­ta ennen kon­kurs­sia mut­ta myös sen jäl­kei­sel­tä ajal­ta, kun­nes pesä on saa­nut tilat tyh­jik­si. Vuo­kran­alen­nuk­set ovat vuo­kra­nan­ta­jan näkö­kul­mas­ta yleen­sä jär­ke­viä vain, jos se aut­taa saa­maan tilat säi­ly­mään vuo­krat­tui­na pidem­piai­kai­ses­ti riit­tä­väl­lä vuo­kra­ta­sol­la. Vuo­den 2021 kon­kurs­si­ry­ti­nää ennen vuo­kra­nan­ta­jien ei alen­nuk­sia kan­na­ta antaa. Jos vuo­kria on mak­sa­mat­ta kon­kurs­si­het­kel­lä, eikä alen­nuk­sai ole anta­nut, saa vuo­kra­nan­ta­ja suu­rem­man jako-osuu­den aika­naan kon­kurs­si­pe­sään kuin sai­si jos antai­si vuo­kran­alen­nuk­sia. Asun­to­mark­ki­noil­la voi­si vuo­krat las­kea nyt aika nopeas­ti­kin, kun kysyn­tä on sakan­nut ja tyh­jien asun­to­jen mää­rä kas­va­nut myös kas­vu­kes­kuk­sis­sa, mut­ta sosi­aa­lie­tuu­det estä­vät vuo­kra­ta­son las­ku­mah­dol­li­suu­den, kos­ka val­tio mak­saa nyt ennä­tys­mo­nel­la sel­lai­sel­la vuo­krat, jot­ka her­kim­min vaih­tai­si­vat muu­ten hal­vem­paan asuntoon.

  18. Ydin­kes­kus­tan tyl­syys on ylei­seu­roop­pa­lai­nen ilmiö. Lii­ken­teen sol­mu­koh­dis­sa ensin samat suu­ren volyy­min pika­ruo­ka­ket­jut, kios­kit, aptee­kit, puhe­li­no­pe­raat­to­rien pal­ve­lu­myy­mä­lät, vähän kau­em­pa­na tava­ra­ta­lot ja muu­ta­ma pakol­li­nen ylel­li­syysbrän­di­ka­tu. Mikä oli­si se teki­jä joka vei­si Hel­sin­gin ydin­kes­kus­taa johon­kin toi­seen suun­taan? Toden­nä­köi­sin uusi Alek­san­te­rin­ka­dun vuo­kra­lai­nen on toi­vei­kas brän­din­ra­ken­ta­ja, jon­ka kaa­dut­tua tilal­le tulee seu­raa­va ja taas seuraava.

    Jos Suo­mes­sa oli­si epä­ta­sai­sem­pi tulon­ja­ko, oli­si Alek­san­te­rin­ka­dul­la lois­ta­va tule­vai­suus luk­sus­pu­tiik­ki­ka­tu­na kos­ka jal­ka­käy­tä­vät ovat niin leveät että auto kul­jet­ta­ji­neen mah­tuu hyvin odot­ta­maan liik­keen edes­sä asiak­kaan käy­des­sä ostoksilla.

    1. spot­tu: Nuo ilmiö näkyy jo Espalla

      spot­tu:

      Jos Suo­mes­sa oli­si epä­ta­sai­sem­pi tulon­ja­ko, oli­si Alek­san­te­rin­ka­dul­la lois­ta­va tule­vai­suus luk­sus­pu­tiik­ki­ka­tu­na kos­ka jal­ka­käy­tä­vät ovat niin leveät että auto kul­jet­ta­ji­neen mah­tuu hyvin odot­ta­maan liik­keen edes­sä asiak­kaan käy­des­sä ostoksilla.

      Nuo ilmiö näkyy jo Espal­la ja siel­lä on juu­ri näi­tä luk­sus­pu­tiik­ke­ja mut­ta nii­den hin­nat ovat siis jotain 500 euros­ta ylöspäin.

      1. Espan kau­pat on tar­koi­tet­tu hel­sin­ki­läi­sil­le yht vähän kuin Effel-tor­ni parii­si­lai­sil­le. Turis­mi on yksi Hel­sin­gin kes­kei­sis­tä elin­kei­nois­ta — ainakn noin pan­de­mioi­den välissä.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Espan kau­pat on tar­koi­tet­tu hel­sin­ki­läi­sil­le yht vähän kuin Effel-tor­ni parii­si­lai­sil­le. Turis­mi on yksi Hel­sin­gin kes­kei­sis­tä elin­kei­nois­ta – ainakn noin pan­de­mioi­den välissä.

        Aina­kin kun lukee Hele­na Petä­jis­tön kir­jo­ja Rans­kas­ta niin hän on toden­nut että Ave­nue des Champs-Élysées on ment­tä­nyt kes­ki­tu­lois­ta parii­lais­ten koh­dal­la kes­kei­sen kaup­pa­ka­dun ase­man ja sil­lä käy ostok­sil­la pää­asias­sa rik­kai­ta ulko­maa­lai­sia ja Parii­sin vau­rai­dem­pia asuk­kai­ta. Onko se kenen­kään etu kos­ka aiem­min Ave­nue des Champs-Élysées oli kaik­kien parii­si­lais­ten kaup­pa­ka­tu ja siel­lä oli muu­ta­kin lii­kei­tä kuin rans­ka­lai­sia kal­lii­ta muo­ti­liik­kei­ta ja Mic­he­lin täh­den ravintoloita.

      3. Rahul Soma­ni: Onko se kenen­kään etu kos­ka aiem­min Ave­nue des Champs-Élysées oli kaik­kien parii­si­lais­ten kaup­pa­ka­tu ja siel­lä oli muu­ta­kin lii­kei­tä kuin rans­ka­lai­sia kal­lii­ta muo­ti­liik­kei­ta ja Mic­he­lin täh­den ravintoloita.

        Kyl­lä rik­kail­la­kin täy­tyy olla omat huvit­te­lu­ka­tun­sa. Ei aina­kaan minua leveäl­le jal­ka­käy­tä­väl­le pysä­köi­dyt isot luk­susau­tot häi­rit­se, eri­tyi­ses­ti kun ne jat­kos­sa ovat säh­kö­käyt­töi­siä eli pysy­vät läm­pi­mi­nä käryämättä.

        Ydin­kes­kus­taan kan­nat­taa suh­tau­tua kuin tee­ma­puis­toon, ilman tur­hia aitou­den illuusioi­ta. Tee­mo­ja on turis­teil­le, juo­pot­te­li­joil­le, herk­kusuil­le, varak­kail­le, viih­des­hop­pai­li­joil­le jnpp. Alek­san­te­rin­ka­dul­le var­mas­ti ajan mit­taan löy­tyy sopi­va teema.

      4. spot­tu: Kyl­lä rik­kail­la­kin täy­tyy olla omat huvit­te­lu­ka­tun­sa. Ei aina­kaan minua leveäl­le jal­ka­käy­tä­väl­le pysä­köi­dyt isot luk­susau­tot häiritse.

        Ydin­kes­kus­taan kan­nat­taa suh­tau­tua kuin tee­ma­puis­toon, ilman tur­hia aitou­den illuusioi­ta. Tee­mo­ja on turis­teil­le, juo­pot­te­li­joil­le, herk­kusuil­le, varak­kail­le, viih­des­hop­pai­li­joil­le jnpp. Alek­san­te­rin­ka­dul­le var­mas­ti ajan mit­taan löy­tyy sopi­va teema.

        Juu­ri täs­tä syys­tä moni van­han suku­pol­ven hel­sin­ki­läi­nen tai parii­si­lai­nen äänes­tä­vät jat­kos­sa sel­lai­sia poli­tiik­ko­ja joi­den vaa­li lause on SUOMI TAKAISIN ja ynnä muu­ta sel­lais­ta. Kos­ka näke­vät että hei­dän van­ha koti­kau­pun­ki on muut­tu­mas­sa ihan toi­seen suun­taan mikä oli hei­dän lap­suu­des­saan. Toki näil­lä tren­deil­lä mitä on huo­mat­tu Espal­la ja Alek­sil­la ei pys­ty vai­kut­ta­maan poliit­ti­ses­ti. Olen toki sitä miel­tä että turis­mi on tär­keä elin­kei­no Hel­sin­gil­le ja Hel­sin­ki on erit­täin kiva kau­pun­ki turis­teil­le eten­kin jos tulee Aasias­ta jois­sa on ihan eri­lai­nen kau­pun­ki kult­tuu­ri kuin Euroo­pas­sa. Mut­ta pai­kal­lis­ten ihmis­ten asen­ne voi ikä­väl­lä taval­la men­nä turis­te­ja vas­taan kuten tapah­tui Barce­lo­nas­sa, Venet­sias­sa ja Ams­ter­da­mis­sa. Pai­kal­lis­ten asuk­kai­den suh­tau­tu­mi­nen kään­tyy­kin turis­te­ja vas­taan. Toki nyt näis­sä­kin kau­pun­geis­sa tilan­ne on toi­nen kos­ka huo­ma­si­vat että kau­pun­gin elin­kei­no on turis­mis­ta riip­pu­vai­nen mones­sa yhtey­des­sä. Ilmiö on vähän saman­lai­nen kuin hara­kal­la jon­ka ter­va­tul­la lau­dal­la kun nok­ka nousee ylös niin pyrs­tö jää kiin­ni. Eli suo siel­lä vete­lä täällä.

      5. Hel­sin­gil­lä on vie­lä pit­kä mat­ka saa­vut­taa Barce­lo­nan tai Ams­ter­da­min ase­man turistirysänä.
        Jos ei kuu­lu alkio­lai­seen tiuk­ka­pi­po­kan­saan niin hyäk­syy kyl­lä että pää­kau­pun­gis­sa on muu­ta­ma ostos‑, ravin­to­la- ja huvit­te­lu­ka­tu. Köy­häl­le lähiös­sä asu­val­le pk-seu­tu­lai­sel­le päi­vän ret­ki kes­kus­taan vas­taa jopa pien­tä ulko­maan­mat­kaa. Kai­kil­la ei ole mah­dol­li­suut­ta edes ker­ran vuo­des­sa hypä­tä Ams­ter­da­min tai Barce­lo­nan konee­seen lyhyell­le vii­kon­lop­pu­mat­kal­le eikä sel­lai­nen ole edes suo­si­tel­ta­vaa kun ajat­te­lee ilmas­to­muu­tos­ta. Myös verk­ko­kau­pas­ta vaat­tei­den ym tilaa­mis­ta kau­koi­däs­tä, ja jos eivät ole sopi­via, palaut­ta­mi­nen “ilmai­sek­si” on kans­sa var­si­nai­nen “ilmas­to­te­ko”. Osat­kaa vaat­teen­ne kau­pas­ta ja kokeil­kaa nii­tä sovituskopissa!

      6. Rahul Soma­ni: Juu­ri täs­tä syys­tä moni van­han suku­pol­ven hel­sin­ki­läi­nen tai parii­si­lai­nen äänes­tä­vät jat­kos­sa sel­lai­sia poli­tiik­ko­ja joi­den vaa­li lause on SUOMI TAKAISIN ja ynnä muu­ta sel­lais­ta. Kos­ka näke­vät että hei­dän van­ha koti­kau­pun­ki on muut­tu­mas­sa ihan toi­seen suun­taan mikä oli hei­dän lapsuudessaan.Toki näil­lä tren­deil­lä mitä on huo­mat­tu Espal­la ja Alek­sil­la ei pys­ty vai­kut­ta­maan poliit­ti­ses­ti. Olen toki sitä miel­tä että turis­mi on tär­keä elin­kei­no Hel­sin­gil­le ja Hel­sin­ki on erit­täin kiva kau­pun­ki turis­teil­le eten­kin jos tulee Aasias­ta jois­sa on ihan eri­lai­nen kau­pun­ki kult­tuu­ri kuin Euroo­pas­sa. Mut­ta pai­kal­lis­ten ihmis­ten asen­ne voi ikä­väl­lä taval­la men­nä turis­te­ja vas­taan kuten tapah­tui Barce­lo­nas­sa, Venet­sias­sa ja Ams­ter­da­mis­sa. Pai­kal­lis­ten asuk­kai­den suh­tau­tu­mi­nen kään­tyy­kin turis­te­ja vas­taan. Toki nyt näis­sä­kin kau­pun­geis­sa tilan­ne on toi­nen kos­ka huo­ma­si­vat että kau­pun­gin elin­kei­no on turis­mis­ta riip­pu­vai­nen mones­sa yhtey­des­sä. Ilmiö on vähän saman­lai­nen kuin hara­kal­la jon­ka ter­va­tul­la lau­dal­la kun nok­ka nousee ylös niin pyrs­tö jää kiin­ni. Eli suo siel­lä vete­lä täällä.

        Eikö turis­mi ja Airbnb sekoitt­ta­nut Hel­sin­gis­sä­kin sekoi­ta vuo­kra­mark­ki­noi­ta lokaa­lien ihmis­ten kan­nal­ta. Täl­lä het­kel­lä turis­min olles­sa pysäh­ty­nee­nä se näkyy ilmei­ses­ti yli­mää­räi­se­nä vuo­kra-asun­to tarjontana.

  19. Se on nyt vain niin että kes­ki­tu­loi­sel­le ja jopa ihan hyvä­tu­loi­sel­le hel­sin­ki­läi­sel­le riit­tää kyl­lä mar­ke­tit ja ker­ran kak­si vuo­des­sa voi etsiä pik­ku­pu­tii­kis­ta jotain haus­kaa. Vaat­teet löy­tyy netis­tä hal­vem­mal­la. Ne pik­ku­lii­ke­ti­lat ei ole Alek­sil­la. Luk­sus on har­voil­le mer­ki­tyk­sel­lis­tä Suo­mes­sa, Vaik­ka voi­sin uhra­ta lau­kuun ton­nin kak­si — en iki­nä teki­si niin. 

    Alek­si kiin­nos­ta­va­na kaup­pa­ka­tu­na on men­nyt­tä ja nyt siel­lä on vain H&M ket­jun kauppoja

  20. Tämä kes­kus­tan mer­ki­tyk­sen haih­tu­mi­sen ihmet­te­ly on vähän koo­mis­ta­kin sii­tä näkö­vink­ke­lis­tä, että kai­ken­lai­set kau­pun­ki­suun­nit­te­lun visiot ja peri­aa­te­pa­pe­rit ovat aina­kin vii­mei­set 20 vuot­ta toi­tot­ta­neet moni­kes­kus­tai­suut­ta ja elä­vien, pal­ve­luil­taan moni­puo­lis­ten alue­kes­kus­ten kehit­tä­mis­tä. Hel­sin­gin ja pää­kau­pun­ki­seu­dun mui­den kun­tien panos­tuk­set kaup­pa­kes­kuk­siin ovat olleet jok­seen­kin huomattavia. 

    Suu­ri yllä­tys: on saa­tu sitä mitä tilat­tiin. Kau­pun­ki­mai­ses­ta elä­vyy­des­tä en sano mitään, mut­ta vähit­täis­kau­pan ja mel­kein­pä ravin­to­loi­den­kin tar­jon­ta on saa­tu suun­nil­leen homo­ge­noi­tua kaut­ta pää­kau­pun­ki­seu­dun. Net­ti­kau­pan ja moder­nin logis­tii­kan kehi­tys ovat aja­neet kehi­tys­tä vie­lä voi­mak­kaam­min tähän suun­taa kuin mitä pelk­kien ker­ros­ne­liöi­den sijoit­ta­mi­ses­ta voi­si pää­tel­lä. Sel­los­ta, Jum­bos­ta, Ome­nas­ta, Itik­ses­tä, Triplas­ta ja Redis­tä saa sen min­kä Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta­kin. Jum­boa lukuu­not­ta­mat­ta nuo ovat vie­lä­pä rai­de­lii­ken­teel­lä saa­vu­tet­ta­vis­sa. Tämä­hän on suun­nit­te­lun riemuvoitto.

    Ilmei­ses­ti jon­kun pitäi­si tämä rie­mu­voit­to vie­lä sel­vit­tää rau­ta­lan­gas­ta vään­täen kiin­teis­tö­si­joit­ta­jien pääkonttoreissa.

    Kuten toi­nen kom­men­toi­ja huo­maut­ti, joku vas­taa­va ilmiö tun­tuu ole­van myös uusien asun­to­jen hin­nois­sa. Ne eivät pai­koin myös­kään las­ke vaik­ka asun­not oli­si­vat myy­mät­tä vuo­si­kau­det, ja samoin kuin Alek­san­te­ri­ka­dun tapauk­sees­sa, kor­keim­mat hin­ta­pyyn­nöt näyt­tä­vät las­ke­van hitaim­min. Ei kos­ke niin­kään kes­kus­taa, vaan hin­ta­hai­ta­rin ylä­kant­tiin täh­dät­ty­jä raken­nel­mia syrjemmällä.

    1. Tätä se tekee kun kau­pun­ki­suun­nit­te­lu ulkois­te­taan yrityksille.

  21. Vält­tä­mät­tä elä­keyh­tiöt eivät omis­ta kes­kus­tan lii­ke­ti­lo­ja suo­raan, vaan ovat vaik­ka­pa sijoit­ta­ji­na kan­sain­vä­li­sis­sä kiin­teis­tö­ra­has­tois­sa jot­ka sit­ten omis­ta­vat nii­tä Luxem­bour­gis­ta käsin.

    Kiin­teis­tö­si­joit­ta­ja on ammat­ti­tai­do­ton jos hän ei käy­tä niin suur­ta vel­ka­vi­pua kuin vain joku suos­tuu anta­maan. Näi­hin vel­koi­hin liit­tyy usein ehto­ja (kove­nant­te­ja) jot­ka voi­vat kos­kea vaik­ka­pa vuo­kra­tu­lo­jen ennus­tet­tua tule­vaa net­to­kas­sa­vir­taa. Alen­na vuo­kraa niin tule­va kas­sa­vir­ta heik­ke­nee, kove­nan­tit lau­kea­vat, lai­na­ra­han hin­ta voi nous­ta tai omaa pää­omaa pitää löy­tää lisää, ja koko rahas­to tai fir­ma saat­taa kaatua. 

    Sama on ollut toi­mis­to­kiin­teis­töis­sä iät ja ajat, tyh­jien tilo­jen mää­rä ei ole se mil­lä onnis­tu­mis­ta mita­taan nor­maa­lio­lois­sa vaan kes­ki­vuo­kra­ta­so vuo­kra­tuis­sa tilois­sa. Täs­sä, kuten mones­sa muus­sa­kin asias­sa, tasa­pai­noil­laan nyt sii­nä, että mikä on nor­maa­lia tule­vai­suu­des­sa jota Osmo osu­vas­ti kut­suu “pan­de­mioi­den väli­sek­si ajaksi.”

    1. Tane­li Neval­la:
      Sama on ollut toi­mis­to­kiin­teis­töis­sä iät ja ajat, tyh­jien tilo­jen mää­rä ei ole se mil­lä onnis­tu­mis­ta mita­taan nor­maa­lio­lois­sa vaan kes­ki­vuo­kra­ta­so vuo­kra­tuis­sa tilois­sa. Täs­sä, kuten mones­sa muus­sa­kin asias­sa, tasa­pai­noil­laan nyt sii­nä, että mikä on nor­maa­lia tule­vai­suu­des­sa jota Osmo osu­vas­ti kut­suu ”pan­de­mioi­den väli­sek­si ajaksi.” 

      Sopii myös poh­tia mit­kä ovat tyh­jien tilo­jen todel­li­set menot. Kiin­teis­tö­ve­ron mää­rä­hän on aika­mois­ta kär­pä­sen kak­kaa, ja toi­sek­seen mikä on yleen­sä­kään kil­pai­lu­ti­lan­ne pai­kal­li­sil­la mark­ki­noil­la? Nykyi­nen omai­suut­ta ja pää­omaa pal­vo­va neo­li­be­raa­li vero­po­li­tiik­ka­han nime­no­maan var­mis­taa ettei hin­to­ja tar­vit­se vahin­gos­sa­kaan las­kea kun kil­pai­lu­ti­lan­ne on heik­ko ja pää­oman vero­tus pientä.

  22. Tilan­ne on muut­tu­nut 30 vuodessa.Asun poih­jois-Hel­sin­gis­sä ja 90-luvul­la yuli käy­tyä kes­kus­tas­sa asioil­la. Mut­ta JUm­bo, Itis, Cel­lo, Kaa­ri ovat muut­ta­neet tilan­net­ta ja kes­kus­tas­sa tulee käy­tyä vain ravin­to­lois­sa. Ja coro­na-vuo­den aika­na sekin on jäänyt.

    Ja se onkin jär­ke­vää , kes­kus­tas­sa jou­tuu mak­sa­maan tör­ke­ää park­ki­mak­sua, nois­sa kaup­pa­kes­kuk­sis­sa pysä­köin­ti on “ilmais­ta”. Tava­rat ovat samo­ja ja saman­hin­tais­ta, joten park­ki on ilmai­nen ver­rat­tu­na keskustaan

  23. Asun Pitä­jän­mäel­lä ja jos ostok­sil­le pitää läh­teä, menen yleen­sä Sel­loon ja Lep­pä­vaa­ran etni­siin kaup­poi­hin, rafloi­hin ja mui­hin par­tu­rei­hin. Pari ker­taa käy­nyt Triplas­sa, mut­ta se on muo­vi­nen kuin Sel­lo ilman noi­ta eksoot­ti­sia pik­ku­pal­ve­lui­ta. Kes­kus­ta? Mik­si ihmees­sä sin­ne meni­si ostok­sil­le? Ihan krei­si aja­tus­kin. Ei ollut vie­lä 2000-luvun alus­sa, vaan oli päin­vas­toin. Lähiöt ovat kehit­ty­neet ja kes­kus­ta menet­tä­nyt veto­voi­maan­sa. Sitä ei siel­lä kes­kus­tas­sa oikein huo­maa, kun siel­lä yhä on poruk­kaa, mut­ta sen suh­teel­li­nen ase­ma on romahtanut.

    1. Pits­kun kunk­ku: Sitä ei siel­lä kes­kus­tas­sa oikein huo­maa, kun siel­lä yhä on poruk­kaa, mut­ta sen suh­teel­li­nen ase­ma on romahtanut.

      Tämä­hän on hyvä jut­tu. Mei­nin­ki paran­tu­nut lähiös­sä ja pysy­nyt vähin­tään­kin yhtä hyvä­nä abso­luut­ti­ses­ti kes­kus­tas­sa. Mainiota.

Vastaa käyttäjälle TimoT Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.