Ilmastopolitiikka

Provokaationi näyttää onnistuneen

Myönnän, että kirjoitukseni varustautumisesta hallitsemattomaan ilmaston lämpenemiseen oli tarkoituksellisesti provokatorinen. Halusin osoittaa, kuinka isoista ongelmista oli kyse. Tiesin, että ennusteeni siitä, että elinkelvottomiksi muuttuvilta alueita siirtyvän väestön asuttamisesta myös pieni Suomi joutuisi kantamaan oman suhteellisen osansa, herättäisi huomiota. Se oli tarkoituskin.

Nyt voin tunnustaa, ettei esittämäni skenaario ole kovin todennäköinen. Todennäköinen skenaario on paljon huonompi. Sen sijaan, että maailmanyhteisö asuttaisi rauhanomaisesti 500 – 1 000 miljoonaa ihmistä solidaarisesti eri puolille maailmaa, tämä päätyy todennäköisesti suurin sotiin ja yleiseen kaaokseen. Jälkeen päin moni – jos jää henkiin – toivoo, että olisi jaettu solidaarisesti ja rauhanomaisesti.

Panen tämän postauksen perään sikermän mielipiteitä. Ne kannattaa lukea ajatuksella.

Mielenkiintoista oli, että minua syytettiin siitä, että tällainen ongelma syntyy. Ikään kuin minä sitä Intiaa kuivaisin. Sen sijaan perussuomalaiset kyllä kuivaavat, koska ovat esittäneet, ettei ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi pidä tehdä yhtikäs mitään. Tämä tulevaisuus on se, mihin heidän politiikkansa johtaa. Jotkut ajavat sitä ymmärtämättään ja fiksummat täysin tietäen mitä tekevät.

Huomattava osa kommenteista sivuutti Intian väkirikkaiden osien kuivumisen sillä, että Afrikassa pitäisi syntyvyyttä vähentää. Tässä taisi maali vähän siirtyä. Sitten sanottin, että tämä on vain tekosyy islamilaiseen invaasioon. Tiedoksi, ettei Intia ole islamilainen maa.

Jotenkin väsyttävä oli argumentti, että se, mitä Suomessa tehdään, ei vaikuta juuri mitään, joten muun maailman pitää ottaa vastuu ja me saamme elää kuin pellossa. Maapallo voidaan jakaa 1 460 viiden miljoona ihmisen joukkoon ja todeta, ettei niistä yhdenkään kannata tehdä mitään. Tätä sanomaa tuo porukka levittää ympäri maailmaa. Hyvinvointivaltion rahoitus ei ole kiinni siitä, että minä maksan veroja. Ihan OK, jos lopetan verojen maksun?

Näiden ”kansalliskonservatiivien” hengenheimolaiset Puolassa, Unkarissa, Australiassa ja Yhdysvalloissa toimivat aivan samoin, Yhdessä tuo liike on vastuutta siitä, että maailma menee kohden tuhoa.

Mutta sitten näistä postauksista. Ilmeisesti jostain ”kansalliskonservatiivien” sivustoilta oli vähän maalitettu. Niin samanlaisia olivat kommentit. Ne kertovat tuon porukan ajattelutavasta kaiken. En voi sille mitään, mutta en pysty pitämään heistä.

  • Meillä on puolustusvoimat nimenomaan sitä varten, että tänne tungettaisiin meiltä kysymättä.
  • Darwinismi ja ydinaseet kuuluvat samaan yhtälöön kun viimeisiä elinkelpoisia alueita jaetaan. Siihen ei kuulu hillitsemätön kansojen vaellus.
  • Ei sitten tule mieleen se, että rajat suljetaan väkivalloin? Aika helppoa ampua köyhät kävellen liikkuvat rajalle ja hukuttaa vaikka Välimereen.
  • Kuten edellä kirjoitin, Suomi itsenäisenä maana valvoo rajojaan. Tännehän on toki pyritty tulemaan kysymättä esim. vuonna -39, mutta suomalaiset olivat eri mieltä.
  • Tässä islamistisessa invaasiossa ei ole kyse mistään ilmastonmuutoksesta vaan kalergisuunnitelmasta, mikä tähtää valkoisen rodun tuhoamiseen. Richard Nicolaus von Coudenhove-Kalergi oli yksi EU:n perustajaisistä ja idea löytyy suoraan hänen kirjastaan Praktischer Idealismus.
  • Osmon kuvailemaan ongelmaan on meillä työkalut olemassa, viimeksi sitä tarvittiin 1939-45.
  • Olen samaa mieltä, varautuminen on aloitettava, jotta ei olla yhtä huonosti varustauduttu kuin vuonna 1939, jolloin väestönsiirtoa (ja -vaihtoa) Suomeen yritettiin viimeksi.
  • Meillä Suomessa vihreä sisäministeri Ohisalo vainoaa yhtä poliittista aatetta eli kansallissosialismia, muttei sen sijaan väkivaltaista vasemmistoanarkistista antifaa. Ohisalo on todennut, että ”kyse ei ole vain väkivallasta”. Sisäministeri linjasi, että jo pelkkä kansallissosialististen mielipiteiden rauhanomainen ilmaisu synnyttää niin suurta yhteiskunnallista kuohuntaa, että aate täytyy kieltää.
  • Suvereeni valtio saa ihan kuule Osmo itse määrätä mitä sen alueella tapahtuu tai on tapahtumatta. Tänne ei yksikään intilainen tule jos me päätetään, että ei tule. Viimeisenä keinona sitten on ottaa ne aseet kouraan. Ei tullut ryssäkään kauhean kauas rajan yli ja niillä sentään oli vähän enemmän mukanaan kuin rääsynsä.
  • Se ilmastonmuutos on ihan tutkitusti Suomen etu.
  • Mailla on sitä varten armeijat, joilla väestövyöry pysäytetään tarvittaessa vaikka Itämeren pohjaan. Siellä on tilaa.
  • Vapaamuurari ja kryptojuutalainen Soininvaara valitsi juuri kohtalonsa.

103 thoughts on “Provokaationi näyttää onnistuneen

  1. Moi Osmo, omakin kommenttini rajavalvonnan tarpeellisuudesta näyttää olevan mielestäsi kansalliskonservatiivista maalitusta. Ei ole, se on ihan perusjärkevä (”perus” ei nyt viittaa persuihin) reaktio massainvaasion uhkaan. Ei siihen mitään maalitusta tarvita. Olen sinuakin ja puoluetovereitasi äänestänyt monesti. Voit olla uskomatta jos haluat mutta jos näet alla tuon sähköpostiosoitteeni laita viestiä tai käytä findia sähköpostilootassasi niin pitäisi löytyä useitakin kirjeenvaihtoja / kirjatilauksia ym. alkaen yli kymmenen vuoden takaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Sorry, jos olen tulkinnut kommenttisi väärin. Näitä sotilaallista vastausta kannattavia oli niin paljon, etten perehntynyt niihin kaikkiin kovin syvällisesti.

        Samaa huomauttaisin. Nostin esille, että teknisesti on mahdollista pysäyttää maahan pyrkijät Euroopan rajoille, mutta että tämä johtaa demokratian tuhoutumiseen ja epäinhimillisyyden nousuun myös maan sisällä. Ne keinot, joita olisi käytettävä, ovat sellaisia, että on parempi itse tuhoutua kuin käyttää niitä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. En kommentoinut edelliskierroksella, mutta kommentoin nyt.

        Oletetaan että ilmastonmuutoksen hidastaminen tai pysäyttäminen ja myös adaptaatio on pahasti epäonnistunut joskus tulevaisuudessa. On epäuskottavaa että muu solidaarinen taakanjako onnistuisi sellaisessa maailmassa yhtään päästöjen vähentämistä paremmin, ja tähän kuuluu myös pakolaisten sijoittaminen — pakolaiset ehkä jopa enempi kuin päästöt, koska maahan tulevat ihmiset herättävät ihan eri tavalla poliittisia intohimoja kuin väritön kaasu.

        Kyllä tuollaisessa tilanteessa jonkun lähialueen puolustaminen, olkoon se sitten EU, oma maa, kaupunki, kylä tai perhe, on ihan vakavasti otettava ja tarpeellinen asia. En siten ihmettele sotaisten vastausten tulvaa.

        Kaikki puolustuksen tärkeyden painottajat eivät välttämättä ole kovin kansallissosialistisia. Toki joukkoon mahtuu kaikenlaista, ja on muistettava myös maalittamisen mahdollisuus. Maalittamista voi tapahtua ilmasto- ja väestönvaihtokirjoituksissa muualtakin kuin kotoisista piireistä käsin. Eripuran luonti on tässä asiassa helppoa.

        Mitä itse ilmastoon tulee, aika moni ilmastotieteilijä on sitä mieltä että 1,5° ei tule mitenkään onnistumaan ja 2° on myös vaikea. Toisaalta ihan pahimpia RPC 8.5 -pohjaisia skenaarioita pidetään nyt epätodennäköisiä, koska hiilen käyttö on kääntynyt monissa talouksissa laskuun, ja uusiutuvat ovat kilpailukykyisiä joskin vasta pieni osa kokonaismarkkinoista.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Janne Sinkkonen:

        Oletetaan että ilmastonmuutoksen hidastaminen tai pysäyttäminen ja myös adaptaatio on pahasti epäonnistunut joskus tulevaisuudessa. On epäuskottavaa että muu solidaarinen taakanjako onnistuisi sellaisessa maailmassa yhtään päästöjen vähentämistä paremmin, ja tähän kuuluu myös pakolaisten sijoittaminen — pakolaiset ehkä jopa enempi kuin päästöt, koska maahan tulevat ihmiset herättävät ihan eri tavalla poliittisia intohimoja kuin väritön kaasu.

        Kyllä tuollaisessa tilanteessa jonkun lähialueen puolustaminen, olkoon se sitten EU, oma maa, kaupunki, kylä tai perhe, on ihan vakavasti otettava ja tarpeellinen asia. En siten ihmettele sotaisten vastausten tulvaa.

        Kaikki puolustuksen tärkeyden painottajat eivät välttämättä ole kovin kansallissosialistisia. Toki joukkoon mahtuu kaikenlaista, ja on muistettava myös maalittamisen mahdollisuus.

        Mitä itse ilmastoon tulee, aika moni ilmastotieteilijä on sitä mieltä että 1,5° ei tule mitenkään onnistumaan ja 2° on myös vaikea.

        Juuri näin. Mikäli emme kykene (rauhanomaisesti) sopimaan päästövähennyksistä, emme myöskään kykene (rauhanomaisesti) sopimaan ilmastopakolaisten sijoittamisesta.
        Tässä on hyvä tehdä erotteluja ei-rauhanomaiseen-ratkaisuun liittyen. Se että pitää konflikteja mahdollisina tai todennäköisinä, ei automaattisesti tarkoita niiden kannattamista tai hyväksymistä.

        Itse vastustan kaikkea väkivaltaa + perusjen natsikansallismielisyyttä, mutta pidän hyvin todennäköisenä ilmaston lämpenemistä yli +2 astetta ja ilmastomuutospakolaisuuteen liittyviä konflikteja. Tämä on luonnollisesti surullista, mutta kukaan lukion käynyt ei voi rehellisesti uskoa siihen etteikö ilmasto lämpenisi yli 2 astetta, eikä mikään evidenssi osoita, että kansallisvaltiot olisivat kykeneviä sopimaan ja sopeutumaan laajamittaiseen ilmastopakolaisten hallintaan ja integrointiin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Osmo Soininvaara:
        Sorry, jos olen tulkinnut kommenttisi väärin. Näitä sotilaallista vastausta kannattavia oli niin paljon, etten perehntynyt niihin kaikkiin kovin syvällisesti.

        Moi taas Osmo, ei se minua henkilökohtaisesti haittaa tai loukkaa laisinkaan. Halusin vain mainita asiasta jotta et elä täysin väärässä käsityksessä.
        Sotilaallisen vastauksen kannattaminen ei ehkä johdu (ainakaan yksinomaan) masinoinnista vaan esimerkiksi maanpuolustusperinteestä.
        Mukavaa joulunalusaikaa!

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soininvaara:
        Sorry, jos olen tulkinnut kommenttisi väärin. Näitä sotilaallista vastausta kannattavia oli niin paljon, etten perehntynyt niihin kaikkiin kovin syvällisesti.

        Jos katsotaan maailmanhistoriaa pidemmällä aikavälillä niin yleensä isoihin mullistuksiin on käytetty sotilaallista ratkaisua. Niin se vaan menee.

        Hyvä puoli tässä on, että Suomella on kykyä ainakin tällä hetkellä. Eli jos mennään normaalikaavan mukaan, olemme neuvottelupöydässä neuvottelijoina, emme neuvoteltavina.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Taisit Osmo ymmärtää pääosan kommenteista väärin. Ja myös tuo ”maalitus” meni ihan huti. – Tai tuo ”maalitus” tapahtui Ilta-Sanomien toimesta.

        Postauksesi 15.12.2019 käväisi Ilta-Sanomien etusivulla ja otsikko oli sen verran raflaava että blogiasi eksyi lukemaan monikin ”ei vihreä”, myös minä. Ihminen joka ei ole niellyt vihreiden maailmaa syleilevää, kaunista ja naiivia ideologiaa, ei välttämättä kuitenkaan ole persu tai kansalliskonservatiivi. Ideologioita, puolueita, ajatusmalleja ja arvopohjia on paljon muitakin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Voi Osmo… miksi provosoit?
    Halusitko osoittaa jotain?
    Yleensä en neuvo ketään, enkä tee sitä nytkään, mutta minusta on hiukan hassua ensin provosoida ja sitten ottaa nokkiinsa, kun tulee palautetta….
    Maalittamiseen en usko ( en väitä ettei sellaista olisi voinut olla), mutta olisiko mahdollista, että hallituksen hapuilu hiukan lisää mielenkiintoa myös sinua kohtaan? Eli olikohan ajankohta otollinen palautteen määrälle ja laadulle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        On jännä, että provokaationa pidetään parempaa skenaariotya, rauhanomaista väestön jakoa maiden kesken. Sota on ikään kuin pienempi paha.

        Sota on moraalisesti suoraviivaisempi asia. Jos maahan on tulossa aseellista väkeä, se pitää torjua ja se on melkein kaikkien maailmankatsomusten mukaan myös luvallista torjua. Kenellekään ei olisi epäselvää, onko tulijoiden pysäyttämiseen oikeutus, vaikka älyllisesti rehellinen yksilö saattaisi mielensä sopukoissa ymmärtää vihollisenkin tarkoitusperiä.

        Sinä nostit eteemme paljon hankalamman tilanteen: jokainen ymmärtää, että itärajan yli voi tulla olennaisesti ottaen loputon määrä ihmisiä, eikä näitä voi estää tulemasta millään väkivallattomalla keinolla. Eikä aseetonta, apua pyytävää ihmistä sovi vahingoittaa. Se on yksinkertaisesti väärin. Sinuun suhtauduttiin kovin vihaisesti, koska avasit eteemme synkän tulevaisuudenkuvan, jossa meistä tulee hirviöitä. Niinpä: meistä tulee hirviöitä. Itsekin epäilen kovasti, jaksaisinko luopua omista ja perheeni mukavuuksista, vai vaatisinko kuvaamassasi tilanteessa maahanmuuttajien joukkomurhaamista. Toivoisin edellistä, pelkään jälkimmäistä.

        Uskoisin, että tosiasiassa me tulemme pelaamaan tilanteen sellaiseksi, että lopulta kuolemaa pakevien ihmisten toivottomuus kärjistyy väkivallaksi, minkä jälkeen ”ongelma” ratkeaa ”oikeutetulla” puolustautumisella väkivaltaa vastaan. Tämä lienee se ratkaisumalli, jolla saavutetaan moraalinen oikeutus sille väkivallalle, johon ryhdyttäisiin joka tapauksessa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Erastotenes aleksandrialainen:
        Sinä nostit eteemme paljon hankalamman tilanteen: jokainen ymmärtää, että itärajan yli voi tulla olennaisesti ottaen loputon määrä ihmisiä, eikä näitä voi estää tulemasta millään väkivallattomalla keinolla. Eikä aseetonta, apua pyytävää ihmistä sovi vahingoittaa. Se on yksinkertaisesti väärin. Sinuun suhtauduttiin kovin vihaisesti, koska avasit eteemme synkän tulevaisuudenkuvan, jossa meistä tulee hirviöitä. Niinpä: meistä tulee hirviöitä. Itsekin epäilen kovasti, jaksaisinko luopua omista ja perheeni mukavuuksista, vai vaatisinko kuvaamassasi tilanteessa maahanmuuttajien joukkomurhaamista. Toivoisin edellistä, pelkään jälkimmäistä.

        Kai sillä on eroa mihin maahan pyrkii, että sellaiseenko missä isketään lapio kouraan ja käsketään menemään töihin vai sellaiseen missä maksetaan täysi ylläpito ja sosiaaliturva ja autetaan vielä koko suku maahan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Erastotenes aleksandrialainen: Sota on moraalisesti suoraviivaisempi asia. Jos maahan on tulossa aseellista väkeä, se pitää torjua ja se on melkein kaikkien maailmankatsomusten mukaan myös luvallista torjua. Kenellekään ei olisi epäselvää, onko tulijoiden pysäyttämiseen oikeutus, vaikka älyllisesti rehellinen yksilö saattaisi mielensä sopukoissa ymmärtää vihollisenkin tarkoitusperiä.

        Tavallinen, mutta myös tarkoitushakuinen ja todellisuudelle vieras kuvaus sodan dynamiikasta. En tiedä löytyykö maailmanhistoriasta yhtään viikinkien ryöstöretkien jälkeistä konfliktia joka alkaisi sillä että ”vihollinen yrittää aseellisesti valloittaa”. Ennen tuota vaihetta on yleensä käyty vuosien tai vuosikymmenien eskalaatiosyksli, jossa olisi ollut mahdollista kääntää tapahtumien kulku.
        Se että tuota potaskaa jatkuvasti levitetään ei ole mitään muuta kuin olkiukkotaktiikkaa, jolla asiat väännetään irvikuvikseen, joita vastaan on helpompi argumentoida.

        Ajatellaan tämä ilmastopakolaisuus Malilaisen farmarin näkövinkkelistä:
        1. Maanviljelys ei enää kuivuus/tulvasyklien olosuhteissa onnistu.
        2. Syy on muuttuneen ilmaston.
        3. Minä tai kansani ei ole voinut aiheuttaa ilmastonmuutosta.
        4. Kuka poltti vuosimiljoonien aikana kertyneet hiilivarannot?
        5. Kenen mantereelta on hävitetty kaikki metsät?
        6. Kuka siis on tästä vastuussa?
        7. Syy ja syylliset ovat tiedossa, joten…

        Ihan toinen juttu on sitten se, että länsimaalaisilla nuoremmilla ikäluokilla on näihin asioihin aivan erilainen näkemys. Kun he kysyvät kuka tuhosi planeetan, syyllinen löytyy vanhainkodista ja hautausmaalta, eikä heidän mielipidettään enää kysytä, kun ratkaisuja haetaan, ja vaikka eläkeläisten mielipidettä kysyttäisiinkiin, niin nämä eläkeläiset muodostavat mielipiteensä niiden medioiden kautta, joita nuoret sukupolvet hallitsevat mielensä mukaan. Tämä näkyy jo nyt, keskiluokkainen ikääntynyt länsimaalainen on aivan hukassa valeuutisten ja pelottelupolitiikan verkossa, ja on käsittämättömän helppo manipuloitava.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. AV: Tavallinen, mutta myös tarkoitushakuinen ja todellisuudelle vieras kuvaus sodan dynamiikasta. En tiedä löytyykö maailmanhistoriasta yhtään viikinkien ryöstöretkien jälkeistä konfliktia joka alkaisi sillä että ”vihollinen yrittää aseellisesti valloittaa”. Ennen tuota vaihetta on yleensä käyty vuosien tai vuosikymmenien eskalaatiosyksli, jossa olisi ollut mahdollista kääntää tapahtumien kulku.
        Se että tuota potaskaa jatkuvasti levitetään ei ole mitään muuta kuin olkiukkotaktiikkaa, jolla asiat väännetään irvikuvikseen, joita vastaan on helpompi argumentoida.

        Miten olisi talvisota? Sitä edelsi yli vuosikymmenen mittainen vaihe, jonka ajan Suomi teki parhaansa osoittaakseen pyrkimyksensä pysyä suurvaltakonfliktien ulkopuolella ja välttää sotaa. On hankala kuvitella, miten Suomi olisi voinut osoittaa rauhantahtonsa paremmin uhraamatta puolustuskykyään.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Erastotenes aleksandrialainen: Miten olisi talvisota? Sitä edelsi yli vuosikymmenen mittainen vaihe, jonka ajan Suomi teki parhaansa osoittaakseen pyrkimyksensä pysyä suurvaltakonfliktien ulkopuolella ja välttää sotaa. On hankala kuvitella, miten Suomi olisi voinut osoittaa rauhantahtonsa paremmin uhraamatta puolustuskykyään.

        Jatketaan vielä:
        *Itävallan perimyssota. Se alkoi aikalaisten näkökulmasta täysin yllättäen, kun Preussi hyökkäsi Sleesiaan ja valloitti sen. (Sotaa oli kyllä ounasteltu, mutta ei tuota nimenomaista sotaa. Pieni Preussi hyökkäämässä suurvallan kimppuun oli utopistinen ajatus.)
        *Kaarle X:n Puolan-retki. Juuri oli saatu 30-vuotinen sota loppumaan, kun uusi kuningas aloitti valloitussodan, kun ei ollut päässyt johtamaan armeijaa edellisessä.
        *Kustaa III:n sota. Sekin alkoi hyvin yllättäen sen jälkeen, kun Ruotsi oli ensin yrittänyt puolitoista vuosikymmentä parantaa Venäjän-suhteitaan, ja tarkoituksena oli Venäjän työntäminen pois Itämereltä.
        *Suuri Pohjan sota. Se alkoi, kun Venäjä, Puola ja Tanska hyökkäsivät yhteistuumin Ruotsin kimppuun valloittaakseen laajoja alueita. Uutinen tavoitti Kaarle XII:n karhumetsältä.
        *Suomen sisällissota, vaikka tämä ei ollutkaan valloitussota. Jos joku olisi ennustanut sitä vuotta aiemmin, häntä olisi pidetty hullun radikaalina. Talvella 1917 äärioikeistolaiset aktivistit ja sosialistit olivat vielä samalla puolella yhteistä vihollista vastassa ja suurin osa kansasta enemmän tai vähemmän vakaumuksellisia pasifisteja.

        Kaikki nämä sodat alkoivat siis aikalaisnäkökulmasta katsoen normaalista rauhantilasta. Ei niitä ollut edeltänyt mikään erityinen eskalaatiovaihe kuin ehkä muutaman kuukauden ajan, jos sitäkään.

        Jos jokin eskalaatiovaihe noissa kaikissa oli, niin se, että sotaan ryhtyminen oli normaalistunut. Ei välttämättä juuri tiettyä vihollista vastaan, mutta yleisesti oli alettu pitää mahdollisena aseiden käyttöä tietyssä osassa maailmaa. Oletko huomannut, että olemme eläneet tätä eskalaatiovaihetta täällä Venäjän rajamailla nyt jo muutaman vuoden? Vastuullisena itseään pitävät kansainvälisen politiikan julkaisut spekuloivat sotatoimilla Itämeren piirissä. Onko sinulla tarjota jotain konkreettisia, ei-yksipuolisia toimia, joilla tätä jännitystä voisi laskea?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Erastotenes aleksandrialainen: Oletko huomannut, että olemme eläneet tätä eskalaatiovaihetta täällä Venäjän rajamailla nyt jo muutaman vuoden? Vastuullisena itseään pitävät kansainvälisen politiikan julkaisut spekuloivat sotatoimilla Itämeren piirissä. Onko sinulla tarjota jotain konkreettisia, ei-yksipuolisia toimia, joilla tätä jännitystä voisi laskea?

        Mainitsemistasi esimerkeistä on kaikista tehty paljon tutkimusta, ja niiden tarjoama näkemys on paljon monisyisempi.

        Venäjän eskalaatiosta: Suomi ei ole Venäjän näkökulmasta luotettava valtio, Suomen ulkopolitiikkaa on alusta lähtien leimannut opportunismi, esim. sisällissota: Valkoiset tekivät Saksan kanssa sopimuksen joka olisi saattanut Suomen vaivaiseksi Saksan vasallivaltioksi, eli kaikki periaatteet ovat johdonmukaisesti olleet myynnissä.
        Suomesta saatiin luotettava lyömällä se kanveesiin, ja ottamalla haltuun ulkopolitiikka, vientitalous ja merkittävässä määrin myös sisäpolitiikka. Neuvostoliiton hajottua tuo tasapaino romahti ja siitä lähtien Suomi on hakeutunut länsimaiden helmoihin. Tämän eskalaation saisi käännettyä esim. sillä että Suomi toteaisi NATO jäsenyyden olevan lopullisesti haudattu ja tekisi liittymisen poliittisesti mahdottomaksi, ja yhtä pitävästi sitoutuu siihen, ettei Suomi liittoudu Venäjän vihollisten kanssa eikä puutu sen sisäpolitiikkaan. Tätä pitäisi toki tukea voimakkaalla puolustuskyvyn lisäämisellä ja Venäjän antamilla takuilla alueellisesta loukkaamattomuudesta.

        Taas disclaimer: pidän Venäjää fasistisena roistovaltiona.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. AV: Mainitsemistasi esimerkeistä on kaikista tehty paljon tutkimusta, ja niiden tarjoama näkemys on paljon monisyisempi.

        Venäjän eskalaatiosta: Suomi ei ole Venäjän näkökulmasta luotettava valtio, Suomen ulkopolitiikkaa on alusta lähtien leimannut opportunismi, esim. sisällissota: Valkoiset tekivät Saksan kanssa sopimuksen joka olisi saattanut Suomen vaivaiseksi Saksan vasallivaltioksi, eli kaikki periaatteet ovat johdonmukaisesti olleet myynnissä.
        Suomesta saatiin luotettava lyömällä se kanveesiin, ja ottamalla haltuun ulkopolitiikka, vientitalous ja merkittävässä määrin myös sisäpolitiikka. Neuvostoliiton hajottua tuo tasapaino romahti ja siitä lähtien Suomi on hakeutunut länsimaiden helmoihin. Tämän eskalaation saisi käännettyä esim. sillä että Suomi toteaisi NATO jäsenyyden olevan lopullisesti haudattu ja tekisi liittymisen poliittisesti mahdottomaksi, ja yhtä pitävästi sitoutuu siihen, ettei Suomi liittoudu Venäjän vihollisten kanssa eikä puutu sen sisäpolitiikkaan. Tätä pitäisi toki tukea voimakkaalla puolustuskyvyn lisäämisellä ja Venäjän antamilla takuilla alueellisesta loukkaamattomuudesta.
        Taas disclaimer: pidän Venäjää fasistisena roistovaltiona.

        Eli katsot, että Suomi ei voi olla Venäjän kannalta luotettava kuin satelliittivaltiona. Olemme itse asiassa samaa mieltä, koska itsekin näen, ettei Suomi voi olla Venäjän kannalta ”luotettava” kuin ryhtymällä bäckmanilaisten quislingien johtamaksi Donbassia muistuttavaksi kleptokratiaksi.

        Jos tuo on se hinta, joka pitää maksaa rauhasta, sitten on käytävä tarvittaessa sotaa. On kuitenkin turha puhua asiasta kuvaamalla sitä ”molemminpuolisena eskalaationa”. Me elämme omalla puolellamme rajaa rauhassa, venäläisten asemaan puuttumatta. Jos he eivät tahdo elää meidän ja muiden eurooppalaisten kanssa Etyjin sääntöjen mukaisesti, silloin kyse on Venäjän aggressiosta, ei jostain mystisesti etenevästä eskalaatiosta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Erastotenes aleksandrialainen: Miten olisi talvisota? Sitä edelsi yli vuosikymmenen mittainen vaihe, jonka ajan Suomi teki parhaansa osoittaakseen pyrkimyksensä pysyä suurvaltakonfliktien ulkopuolella.

        Entä Neuvostoliiton näkökulma? Suomen rajat oli vedetty tilanteessa jossa se oli osa Venäjää. Tilanteessa jossa Suomi onkin itsenäinen, nämä rajat ovat NL:lle iso uhka. Saksaan kumollaan oleva avoimen vihamielinen ja fasismiin taipuvainen pikkuvaltio, joka voi estää laivaliikenteen, ja jonka raja on muutaman kymmenen kilsan päässä toiseksi suurimmasta kaupungista. Osoitti suomalaisilta käsittämätöntä naiviutta kuvitella että tämä olisi ollut Neuvostoliitolle hyväksyttävä tilanne. Sodan seurauksena NL sai mitä halusi ja Suomi palasi näkymättömäksi periferiaksi, jota ei sikäläisten johtajien elämänkerroissa mainita.

        Vielä disclaimer: pidän Venäjää fasistisena roistovaltiona.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      9. AV: Entä Neuvostoliiton näkökulma? Suomen rajat oli vedetty tilanteessa jossa se oli osa Venäjää. Tilanteessa jossa Suomi onkin itsenäinen, nämä rajat ovat NL:lle iso uhka. Saksaan kumollaan oleva avoimen vihamielinen ja fasismiin taipuvainen pikkuvaltio, joka voi estää laivaliikenteen, ja jonka raja on muutaman kymmenen kilsan päässä toiseksi suurimmasta kaupungista. Osoitti suomalaisilta käsittämätöntä naiviutta kuvitella että tämä olisi ollut Neuvostoliitolle hyväksyttävä tilanne. Sodan seurauksena NL sai mitä halusi ja Suomi palasi näkymättömäksi periferiaksi, jota ei sikäläisten johtajien elämänkerroissa mainita.

        Vielä disclaimer: pidän Venäjää fasistisena roistovaltiona.

        Suomi oli vuonna 1939 Itä-Euroopan ainoa demokraattinen valtio ja olimme torjuneet fasismin, lakkauttaneet useita fasistisia järjestöjä ja noudattaneet vuosien ajan yksiselitteisen selvää pohjoismaista, puolueettomuuteen tähtävää ulkopolitiikkaa ja torjunut Saksan lähentymisyritykset päättäväisesti. (Neuvostoliitto puolestaan oli ryhtynyt Natsi-Saksan liittolaiseksi.) Sen ystävällisempää politiikkaa kuin Suomi noudatti, me emme olisi voineet noudattaa luopumatta itsemääräämisoikeudestamme.

        Jos ihminen vakavissaan väittää, että talvisota olisi ollut vältettävissä, niin hänen täytyy olla naiivi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      10. Erastotenes aleksandrialainen: Sen ystävällisempää politiikkaa kuin Suomi noudatti, me emme olisi voineet noudattaa luopumatta itsemääräämisoikeudestamme.

        Tässä osuit naulan kantaan: pienillä kansallisvaltioilla ei tästä syystä ole tulevaisuutta, imperiumien rakentaminen on taas täydessä vauhdissa. Pienellä ja pelokkaalla ei ole varaa periaatteisiin, eivätkä ne sen takia voi olla luotettavia sopimuskumppaneita.
        Ilmastokatastrofin välttäminen vaatii suuren ihmisjoukon yhteistä sopimista, ja se on moninverroin vaikeampaa, kun näitä ihmisiä edustaa pari sataa kansallisvaltiota kuin jos heitä edustaisi 5-10 imperiumia. Ydinaseiden aikana nämä imperiumit ovat kykeneviä säilyttämään keskinäisen rauhan, jos yhteisesti sovitaan, että hyökkäykseen vastataan ydinohjuksella.
        Kansallisvaltiot ovat muutenkin natisemassa, koska eri maiden suurkaupunkilaisilla on usein keskenään yhteneväisemmät intressit, kuin saman maan suurkaupunkilaisilla ja periferialla. kuka tietää, ehkä joskus nähdään valtiomuoto, joka on kaupunkien keskinäinen ilman maantieteellistä jatkuvuutta. Kaupunkilaiset tuntuvat vapaa-ajallaan matkustavan enemmän muiden maiden kaupunkeihin, kuin oman maansa periferiaan.

        Kansallisvaltiot ovat osoittautuneet toisinaan kykeneviksi järjestämään sisäiset asiansa, mutta kelvottomiksi järjestämään globaaleja asioita. Nyt meillä on käsissämme useita globaaleja ongelmia, joihin vaaditaan globaaleja ratkaisuja. Suomessakin pyritään karsimaan kuntien määrää, koska maanlaajuisia ongelmia ei voida ratkaista kuntatasolla.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Raksaäijä: Raksaäijä

      Raksaäijä:

      olisiko mahdollista,että hallituksen hapuilu hiukan lisää mielenkiintoa myös sinua kohtaan?

      Raksaäijälle vain sellainen huomio että Osmo Soininvaara on myös ollut omassa blogissaan aiemmin erittäin objetiivinen myös Vihreiden toimintaan ja joskus kritisoitunut puolueen linjoja monessa asiassa. Miksi Osmo Soininvaaran ammattiosaaminen ja tilastotieteilijän tieteellinen näkemys pitäisi aina ja jatkossa linkittää siihen tilanteeseen minkalainen on Vihreiden hallitus tai oppositio politiikka? Osmo Soininvaaralla on oma näkemykset ja hän on monessa asiassa arvostettu henkilö yli puolue rajojen eduskunnassa. Osmo on minusta toiminut oikein. Provokaation ideao oli kunnollinen syötti joka lopulta paljasti muut kommenttaattoreiden todellisen motiivin. Osmo Soininvaaran analyysi meni minunkin kohdalla harhaan mutta en ota asiaa vakavasti. Osmo räjäytti pankin paljastamalla asiakkaidensa todelliset mielipiteet. Itse olisin tehnyt samoin.

      Tälläinen maalitus, denialismi ja trollaus ei vain vie keskustelu eteenpäin. Se pilaa sen lopullisesti kokonaan. Siinä ei mikään muu auta kuin paljastaa törky kommentit faktasta.

      112:seen pilasoittot vain lopulta menevät niin että todellinen hätä on jo liian myöstäistä korjata.

      Nämä Osmon 13 maalitus esimerkkiä oli 112:seen pilasoittoja joista ei hyvää seuraa. En edes kuvittele kokeilevan niitä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Maapallon vestöä on turha jakaa Suomen kokoisiin osiin. Tiedät oikein hyvin että lakeja ja sääntöjä hallitsevat valtiot toimivat kokonaisuuksina, eivät pieniin osiin pilkottuina jaoksina. Siksi esim Intian tai Kiinan tekemiset ovat oikeasti yli 200 kertaa merkittävämpiä kuin Suomen toimiminen esimerkkinä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Miksi näissä ilmastovouhkaajien jutuissa aina mainitaan se, että ”jos maailma jaettaisiin 5 miljoonan ihmisen joukkoihin, niin kenenkään ei tarvitsisi tehdä mitään”? Maailmaa kun ei ole jaettu, eikä jaeta, 5 miljoonan ihmisen joukoiksi. Todellisuudessa on kaksi joukkoa, jotka ovat suuruudeltaan noin 1,5 miljardia. Ne joukot päättävät omista asioistaan. Sitten on tämä meidän suomalaisten noin 5 miljoonan ihmisen joukko, joka päättää meidän asioistamme. Suomi on ilmastonmuutoksen vastaisten toimien kärkimaita koko maailmassa. Lopetetaan nöyristely jo!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Jos kaikki maailman ihmiset lisääntyisivät suhteessa maansa resursseihin kuin suomalaiset, maapallon resurssit riittäisivät kaikille, jopa suomalaisella elintasolla. Onneksi suomalaiset eivät ole yhtä vastuuttomia sikiämään kuin afrikkalaiset, intialaiset jne.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. AP:
        Jos kaikki maailman ihmiset lisääntyisivät suhteessa maansa resursseihin kuin suomalaiset, maapallon resurssit riittäisivät kaikille, jopa suomalaisella elintasolla. Onneksi suomalaiset eivät ole yhtä vastuuttomia sikiämään kuin afrikkalaiset, intialaiset jne.

        Jos Suomalaiset lisääntyisivät suhteessa maansa ja maapallon resursseihin, Suomessa olisi alle puoli miljoonaa asukasta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soininvaara: Jos kaikki maailman ihmiset tuottaisivat yhtä paljon kasvihuonekaasuja kuin suomalaiset, maapallolla ei olisi mitään toivoa. Onneksi muut eivät ole yyhtä huonoja.

        Suomi sijaitsee 60 leveyspiirin pohjoispuolella, arktisella alueella. Jotakin on poltettava tai ytimiä halkaistava, jotta täällä pystyy asumaan ja elämään. Olen asunut Espanjassa ja tiedän, että siellä ei paljon energiaa kulu.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Akselsson:
      Miksi näissä ilmastovouhkaajien jutuissa aina mainitaan se, että ”jos maailma jaettaisiin 5 miljoonan ihmisen joukkoihin, niin kenenkään ei tarvitsisi tehdä mitään”? Maailmaa kun ei ole jaettu, eikä jaeta, 5 miljoonan ihmisen joukoiksi. Todellisuudessa on kaksi joukkoa, jotka ovat suuruudeltaan noin 1,5 miljardia. Ne joukot päättävät omista asioistaan. Sitten on tämä meidän suomalaisten noin 5 miljoonan ihmisen joukko, joka päättää meidän asioistamme. Suomi on ilmastonmuutoksen vastaisten toimien kärkimaita koko maailmassa. Lopetetaan nöyristely jo!

      Suomalaisten per capita energiankulutus taitaa olla EU:n korkein. Suomalaisilla ei ole yhtään validia syytä olla ylpeitä omasta ilmastopolitiikastaan.
      Se että Suomessa on 5,5 miljoonaa eikä 0,5 miljoonaa asukasta ei ole juuri minkään muun, kuin fossiilisten polttoaineiden ja keinolannoituksen ansiota.
      Espanjalaisten per capita CO2 päästöt taitavat olla puolet Suomalaisten vastaavista, ja on paljon helpompi saada nollaan.
      Ilmastonsuojelun kannalta Suomessa ei pitäisi asua kuin hajanaisia metsäerakoita.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. AV: Suomalaisten per capita energiankulutus taitaa olla EU:n korkein. Suomalaisilla ei ole yhtään validia syytä olla ylpeitä omasta ilmastopolitiikastaan.

        Päästöjä ei tarvitse saada nollaan, koska on nieluja — hiili kiertää. Fossiilisen polttoaineet voisi korvata polttamalla joka vuosi satavuotiaat puut energiaksi ja antamalla loppujen kasvaa; jos energiaa tarvitaan vähemmän, riittää puuta selluunkin. Suurempia nuppikohtaisia päästöjä voi kompensoida pienemmällä nuppimäärällä — alkeismatematiikkaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Aika ajatella: Päästöjä ei tarvitse saada nollaan, koska on nieluja — hiili kiertää. Fossiilisen polttoaineet voisi korvata polttamalla joka vuosi satavuotiaat puut energiaksi ja antamalla loppujen kasvaa; jos energiaa tarvitaan vähemmän, riittää puuta selluunkin. Suurempia nuppikohtaisia päästöjä voi kompensoida pienemmällä nuppimäärällä — alkeismatematiikkaa.

        Olisi mukava kuulla miten perustelet sen että Suomessa asuvilla ihmisillä on oikeus päästellä kasvihuonekaasuja 87 kertainen määrä Etiopiassa asuviin ihmisiin verrattuna. Onko Suomessa asuva ihminen 87 kertaa arvokkaampi kuin Etiopialainen ihminen?

        Ja kyllä, CO2 päästöt pitää länsimaissa saada nollaan, koska ilmakehässä on jo nyt liikaa hiilidioksidia, joka on lähes kokonaan länsimaalaisten sinne päästämää ja nyt on tullut aika maksaa menneisyyden synneistä, eikä pistää muita kärsimään niistä. Vai onko vapaamatkustus mielestäsi kestävä ja moraalinen toimintatapa? Kasvattaisitko lapsesi sen mukaisesti?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. AV: Olisi mukava kuulla miten perustelet sen että Suomessa asuvilla ihmisillä on oikeus päästellä kasvihuonekaasuja 87 kertainen määrä Etiopiassa asuviin ihmisiin verrattuna. Onko Suomessa asuva ihminen 87 kertaa arvokkaampi kuin Etiopialainen ihminen?

        En tiedä, mihin esittämäsi 87-kertaisuus verrattuna Etiopiassa asuviin perustuu, joten en yritä perustella suoraan sitä. Yleisemmin perusteet voi johtaa siitä periaatteesta, että valtio saa päästää kasvihuonepäästöjä sen verran kuin se nielee niitä (eli sitoo hiiltä ilmakehästä). Tästä seuraa, että keskimääräinen nuppikohtainen päästöbudjetti voi olla eri valtioissa eri suuri. Ihmisarvo on kaikilla ääretön ja jakamaton, siitä ei voi johtaa minkäänsuuruista päästöbudjettia kenellekään.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Aika ajatella: En tiedä, mihin esittämäsi 87-kertaisuus verrattuna Etiopiassa asuviin perustuu, joten en yritä perustella suoraan sitä. Yleisemmin perusteet voi johtaa siitä periaatteesta, että valtio saa päästää kasvihuonepäästöjä sen verran kuin se nielee niitä (eli sitoo hiiltä ilmakehästä). Tästä seuraa, että keskimääräinen nuppikohtainen päästöbudjetti voi olla eri valtioissa eri suuri. Ihmisarvo on kaikilla ääretön ja jakamaton, siitä ei voi johtaa minkäänsuuruista päästöbudjettia kenellekään.

        Miksi hiilibudjetti pitäisi jakaa juuri maittain? Miksi ei kuntakohtaisesti? Rovaniemeläinen saisi kuluttaa paljon enemmän kuin Kauniaislainen. Tai henkilökohtaisen maanomistuksen perusteella? Vain metsänomistajilla olisi oikeus hiilidioksidipäästöihin? Valtio kuulostaa suomalaisen suusta aika tarkoitushakuiselta rajaukselta.

        Rehellisesti sanoen en espoolaisena koe olevani osallinen Kainuun metsien hiilinieluun yhtään enempää kuin Saharan eteläpuolisen Afrikan viidakoihinkaan. Sen sijaan olen kyllä kompensoinut päästöjäni markkinaehtoisilla metsitysohjelmilla, joissa istutetaan puita Zimbabween ja Kolumbiaan. Ihan vaan koska se on kustannustehokkaampaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. arkkitehti: Miksi hiilibudjetti pitäisi jakaa juuri maittain? Miksi ei kuntakohtaisesti? Rovaniemeläinen saisi kuluttaa paljon enemmän kuin Kauniaislainen. Tai henkilökohtaisen maanomistuksen perusteella? Vain metsänomistajilla olisi oikeus hiilidioksidipäästöihin? Valtio kuulostaa suomalaisen suusta aika tarkoitushakuiselta rajaukselta.

        Hiilibudjetti (nettopäästöinä nolla) pitäisi jakaa valtioittain, koska valtio on yhtäältä osapuoli globaaleissa neuvotteluissa ja toisaalta suvereeni järjestämään sisäisen toimintansa kuinka tahtoo. Valtio voisi esimerkiksi järjestellä hiilitaseensa ylläpitämällä hiilipörssiä, jossa mikä tahansa oikeushenkilö voi ostaa ja myydä päästöoikeuksia ja hiilinieluja. Tällä haettaisiin hyvää ja toimivaa tarkoitusta.

        Vastasiko tämä kysymykseesi?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. AV: Olisi mukava kuulla miten perustelet sen että Suomessa asuvilla ihmisillä on oikeus päästellä kasvihuonekaasuja 87 kertainen määrä Etiopiassa asuviin ihmisiin verrattuna. Onko Suomessa asuva ihminen 87 kertaa arvokkaampi kuin Etiopialainen ihminen?

        Ja kyllä, CO2 päästöt pitää länsimaissa saada nollaan, koska ilmakehässä on jo nyt liikaa hiilidioksidia, joka on lähes kokonaan länsimaalaisten sinne päästämää ja nyt on tullut aika maksaa menneisyyden synneistä, eikä pistää muita kärsimään niistä. Vai onko vapaamatkustus mielestäsi kestävä ja moraalinen toimintatapa? Kasvattaisitko lapsesi sen mukaisesti?

        Etiopiassa tuskin on pienemmät CO2 päästöt sen takia, että välittäisivät ilmastosta. Kyse on köyhyydestä ja matalasta elintasosta. Kehitysmaissa ei välitetä ympäristöstä pätkänkään vertaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Sasu: Etiopiassa tuskin on pienemmät CO2 päästöt sen takia, että välittäisivät ilmastosta. Kyse on köyhyydestä ja matalasta elintasosta. Kehitysmaissa ei välitetä ympäristöstä pätkänkään vertaa.

        No kyllähän tuo perustelu varmasti ilmakehälle ja tuleville sukupolville kelpaa.
        Suu tukkoon köyhä, minä olen rikkaampi, joten saan rohmuta 87 kertaisen määrän yhteisiä resursseja. Eikä sinulla köyhällä ole oikeutta rikastua samalla tavalla kuin minä, koska ehdin ensiksi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Aika ajatella: Fossiilisen polttoaineet voisi korvata polttamalla joka vuosi satavuotiaat puut energiaksi ja antamalla loppujen kasvaa; jos energiaa tarvitaan vähemmän, riittää puuta selluunkin.

        Yli satavuotiaiden metsien määrä on Suomessa alle 10%. Voisit esittää laskelmat miten hyvin tuolla määrällä korvataan fossiilisten polttoaineiden käyttö. Saattaisi tulla vilu.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      9. AV: Yli satavuotiaiden metsien määrä on Suomessa alle 10%. Voisit esittää laskelmat miten hyvin tuolla määrällä korvataan fossiilisten polttoaineiden käyttö. Saattaisi tulla vilu.

        Vuonna 2018 Suomessa kulutetusta energiasta 15 % prosenttia tuotettiin kiinteällä puulla (sellun valmistuksen sivutuotteella mustalipeällä lisäksi melkein yhtä paljon). Tähän kului noin 30 miljoonaa kuutiota puuainesta, joka on noin neljäsosa vuotuisesta metsänkasvusta. Puulla saataisiin siten tuotettua noin 60 % tarvittavasta energiasta, jos käytettäisiin koko vuotuinen kasvu. Tämä riittäisi korvaamaan fossiiliset polttoaineet, koska loput saadaan jo muista uusiutuvista ja ydinvoimasta.

        Lähde: Wood Fuels in Energy Generation in Finland, MMM, syyskuu 2019.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      10. Osmo Soininvaara:
        Noissa olosuhteissa puu riittäisi enemmän kuin hyvin korvaamaan fossiiliset polttoaineet. Eihän puunjalostusteollisuus tarvitsisi energiaa liankaan.

        Osuva huomio; arvio oli ns. konservatiivinen. Siispä puuta jäisi vähän myös sellunkeittoon.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      11. Aika ajatella:Puulla saataisiin siten tuotettua noin 60 % tarvittavasta energiasta, jos käytettäisiin koko vuotuinen kasvu. Tämä riittäisi korvaamaan fossiiliset polttoaineet, koska loput saadaan jo muista uusiutuvista ja ydinvoimasta.

        Lähde: Wood Fuels in Energy Generation in Finland, MMM, syyskuu 2019.

        Eli jos kaadettaisiin vain sinä vuonna satavuotiaiksi tulevat puut, saataisiin ehkä puoli % metsistä käytettyä kunakin vuonna. Jos koko puuston kasvulla saadaan katettua 60%, niin mistä loppu 40% tulee, ja miten paljon tuo 0.5% on puuston vuosikasvusta?
        Mitä tapahtuu biodiversiteetille kun koko Suomen metsät ovat puupeltoa?
        Onko Suomalaisilla oikeus olla siivoamatta aiemmin tupruttamiaan CO2 päästöjä ilmakehästä? Joku muu saa hoitaa senkin sotkun meidän puolestamme.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      12. AV: Eli jos kaadettaisiin vain sinä vuonna satavuotiaiksi tulevat puut, saataisiin ehkä puoli % metsistä käytettyä kunakin vuonna. Jos koko puuston kasvulla saadaan katettua 60%, niin mistä loppu 40% tulee, ja miten paljon tuo 0.5% on puuston vuosikasvusta?
        Mitä tapahtuu biodiversiteetille kun koko Suomen metsät ovat puupeltoa?
        Onko Suomalaisilla oikeus olla siivoamatta aiemmin tupruttamiaan CO2 päästöjä ilmakehästä? Joku muu saa hoitaa senkin sotkun meidän puolestamme.

        Arvelisin satavuotiaiden käsittävän vähintään yhden prosentin puustosta, koska vanhemmat puut ovat nuoria puita suurempia.

        Loput 40 % tulee, kuten jo edellä totesin, muista uusiutuvista ja ydinvoimasta.

        Ei ole selvää, että kaikkialla pitäisi olla puupeltoja: jatkuva kasvatus lienee melkein yhtä tehokasta (joskin ehkä kalliimpaa) ainakin sille soveltuvissa paikoissa. Elonkirjoa voidaan ylläpitää myös suojelemalla riittävän suuri osuus metsistä.

        Keskustelu lähtee nyt sivupoluille. Alkuperäinen tarkoitus oli ainoastaan todeta, että puu on uusiutuva energian lähde.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Hei Osmo Soininvaara

    Kommentoin myös itse tuota teidän prokovaatiivistä edellistä aihetta ”On varauduttava massiivisiin väestönsiirtoihin” ( 15.12.2019).

    Keskityin itse turpeen polttoon liittyviin aiheisiin. Mielenkiintoinen sinänsä.

    Nyt kun luin tämän uuden blogisi niin en kuitenkaan uskonut että edellinen oli provokaatio mutta ymmärsin että halusit kokeeksi testata mainitsemasi kansalliskonservatiivien maalitusta.
    Kalat tarttui heti veteen. Mutta oikein toimit kuitenkin ja porukka paljatui sinun ansassa jonka virit heille ovelasti. Sinänsä provokaatio oli oikein ja sitä voisi jatkaa maahanmuuttolla lisää ja myös pakolais-ja turvapaikka aiheillla. kansalliskonservatiivien ratsia voisi taas olla ajankohtainen.

    Oli nuo 13 kohtaa erittäin hurjaa lukemista ja salaliittoteorioita täynnä. Todella surullista ja ikävää luettavaa. Minusta syöttisi oli hyvä ja se meni läpi.Itse en lukenut noita kommentteja koska keskityin sisänsä asialliseen turva keskusteluun.

    Kuitenkin oma sähköpostini ilmoitit uusista viesteistä aiheesta ”On varauduttava massiivisiin väestönsiirtoihin” ( 15.12.2019).

    Luulin vain että keskustelu oli todella vilkasta ja ihmisiä kiinosti aihe aidosti.

    Heti kun tämä kirjoitus tuli esille niin tajusin että kyseessä oli maalitus kun sähköpostiviestejä tuli tämän päivän aikana 14 kpl alle muutamassa minuutissa yhtä aikaa. En laskenut edes kuinka paljon yhteensä.

    Näköjään suomalaiset kansalliskonservatiivit ovat lukeneet viime vuosisadan (1900-luvun alun) vanhoja salaliitto kirjallisuutta. Sääli vain että sekin on niin vanhaa ja kulunutta epätietoa että sivistystaso,n koulutustason ja tietotason omaavat henkilöt alentuvat tälläiseen epä-älylliseen keskusteluun. Todella ikävää ja surullista ja en uskonut että maalitus olisi näin kovaa ja jyrkkää.

    Vuoden 2018 presidentinvaaleissa oli kansalliskonservatiiveillä oma ehdokas jonka ajatusmaailma on edelleen millaiseksi keskustelu voi aiheesta mennä.

    Muistan että olin eräässä vaalipaneelissa jossa tämä kansalliskonservatiivien ehdokas ei päässyt tulemaan ja kaikki muut ehdokkaat olivat asiasta kiitollisia koska hekin ymmärtävät että keskustelu menee ihan toiseen suuntaan ja denialistinen näkemys saa yleisön joko nauruun tai itkuun niin että hyvä asiapohjainen keskustelu pilaantuu näiden kansalliskonservatiivisten denialistien kanssa. Todella ikävää ja surullista.

    Itse olen kiinnostunut historiasta ja seuraan historiantutkimusta Suomessa. Tänään tuli tieto siitä että Kansallisarkiston selvitys Suomalaisten SS-miesten osallisuudesta Kaukasuksen teloituksiin varmistunut (https://arkisto.fi/news/2531/61/SS-selvityksen-suomennos-julkaistu/d,ajankohtaista). Nyt kansalliskonservatiiviset holokausti denalistit saavat keskustelussa yliotteen paitsi siinä on hyvänä puolena se että Hesari suodattaa asiattomat viestit keskusteluista. En viitsi edes keskustella aiheesta enää. Viime vuoden lopun ja tämän vuoden alun keskustelu oli minulle ihan henkisesti tarpeeksi. Koska itse olen tutustunut tuohon tutkimukseen niin tiedän aiheesta paljon.

    Olen lukenut blogisi 10 sääntöä ja yritän noudattaa niitä. Minusta nuo säännöt pitäisi lähettää kaikille tätä blogia kommentoiville denialisteille oli aihe mikä tahansa. Säännöt ovat erittäin rakentavia ja niissä pitäisi olla myös se linja kaikilla myös niillä jotka ovat aiheesta erimieltä mutta maalitus ja denialismi ja trollaus vie asian toiseen suuntaan. Toki on tolkun ihmisiä mutta tämä toiminta oli todella ikävää ja surullista.

    Kansalliskonservatiivien kohdalla totuus on sitten joku muu jos sitä on (post truth). Kansalliskonservatiivisten maalitukset kannattaisi muuten arkistoida niin että jossain muualla myös tässä blogissa ja muualla julkisessa keskustelutilaisuukissa tuot esille nämä kommentit jatkossa.

    Muistan kun Jani Toivola kertoi että hän oli lukenut ääneen erässä koulussa ne törkeät kommentit joita hän oli saanut ennen tuloa koululle puhumaan aiheesta josta hänet oli sinne kutsuttu. Jani luki ne keskellä luokkaa ja kommenttien lähettäjät olivat myös siellä läsnä. Hän jopa lausui heidän nimet ääneen ja keskustelu jatkui mutta uudesta aiheesta eli siitä miksi nämä törkykommentien lähettäjät olivat toimineet niin. He joutuivat kyllä siinä henkisesti luokalle ja saivat henkisesti myös ehdot. Rehtorin kanslia oli myös osoite.

    Näiden Kansalliskonservatiivisten jonkinlaiset yhteystiedot ja sähköpostiosoitteet ovat varmaan sinulla ylhäällä joten toivon että he saavat myös joskus kasvotusten nähdä omia kommentteja kun heillä on myös niiden kohdalla denialistinen näkemys.

    Haluan toivottaa sinulle kaikkea hyvää ja toivottavasti saan nautti erittäin asiantuntija tasoista blogiasi jatkossa ilman mitään denalistisiä välihuutoja kansalliskonservatiivien suunalta.

    Mikäli nämä denalistit palaavat tänne tämän keskustelun aikana ja ovat nyt pukeutuneet väliaikaisesti paremmin niin avoin keskustelu olisi jotenkin jatkossa myös provokatiivisesti hyvää myös heidän kommenteihin niin että ymmärtävät että aihe on vakava ja heidän käytös on kuin soittaisi 112 jatuvasti pilapuheluita.

    Hyvää joulu toivoo
    Rahul

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Kun pääsin listalle niin herää kysymys, että mikä siinä on kansalliskonservatismia jos toteaa sen mitä maailmassa tapahtuu? Pakolaiset hukutetaan Välimereen ja rajoja suljetaan väkivaltakoneistolla. Onko jäänyt uutiset katsomatta? Jos luetun ymmärtäminen on noin huonoa ja tuntemus maailman tilasta, niin eipä teillä ole toivoa, kun nuoriso näyttää olevan vain kiiltokuvien perässä katsomatta mitä heidän ihailemat henkilöt Obamasta lähtien teki, kuten luvitti enemmän fossiilisia kuin Bush, pommitti ruskeita ihmisiä niin paljon että välillä loppui pommit ja lennokeillaan tappoi siviilejä ennätysmäisesti. Vasta julkaistiin Amerikassa salattu tutkimus oikeuden määräyksellä, jossa kenraaleista lähtien ihmettelivät mitä USA tekee Afghanistanissa ja ketkä on hyviä ja ketkä pahoja – missä Haaviston kommentit tähän kun Suomi on siellä myös ja ihmisiä kuolee jatkuvasti sodan takia? Entisen ministerin kai pitäisi olla enemmänkin vaatimassa rauhaa ja järkeä, eikä leimaamassa ihmisiä hullujen osastolle jos haluavat vastauksia poliittisiin kysymyksiin. Vittu on tämä mahtavaa. että puolue joka on muka rauhan ja luonnon puolella ei sitten puolusta rauhaa ja luontoa avoimesti, vaan ainoa joka edes pitää yhteyttä yleisöön leimaa meikäläisenkin natsi-mappiin, kun toteaa mitä maailmassa tapahtuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Näetkö tässä skenaariossa mitään toivon kipinää miten asiat voisivat mennä toisin ja sodat välttää?

    Onko ajatus esimerkiksi aurinkosähköteknologian tehokkuuden nopeasta kasvusta ja sisäviljelystä pelkkää haihattelua? Nykyvauhdilla aurinkoenergian tuotantokustannus olisi tippumassa neljäsosaan nykyisestä noin 20 vuodessa, mikä tekee fossiilisista kilpailukyvyttömiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. jjr:
      Näetkö tässä skenaariossa mitään toivon kipinää miten asiat voisivat mennä toisin ja sodat välttää?

      Onko ajatus esimerkiksi aurinkosähköteknologian tehokkuuden nopeasta kasvusta ja sisäviljelystä pelkkää haihattelua? Nykyvauhdilla aurinkoenergian tuotantokustannus olisi tippumassa neljäsosaan nykyisestä noin 20 vuodessa, mikä tekee fossiilisista kilpailukyvyttömiä.

      Itse uskon tähän vahvasti. Aurinkosähkö, ydinvoima ja sähkön varastokapasiteetin lisääminen on mielestäni ainoa keino saada päästöt lähelle nollaa tuhoamatta biodiversiteettiä, joka sekin on kriisissä.

      Esim. asuinmaassani Espanjassa kotitalouden energiantarve voidaan kokonaan kattaa omakotitalon aurinkopaneeleilla, joilla myös ladataan sähköauto, jonka akkukapasiteettia toisaalta käytetään osittaisena aurinkosähkön puskurina.

      Omakotitalojen aurinkoistaminen on kokoajan kasvussa, esim 12 tonnin hinnalla (ilman valtion subventiota) saa talon katolle sopivan paketin jonka keskimääräinen päivätuotto Barcelonassa on 32 kwh ja sisältää 27kwh akut öitä varten. Tuohon kun liittää lämpöpumpun veden- ja satunnaiseen talon lämmittämiseen, jää sähköä yli myös auton lataamiseen.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. ”Nykyvauhdilla aurinkoenergian tuotantokustannus olisi tippumassa neljäsosaan nykyisestä noin 20 vuodessa, mikä tekee fossiilisista kilpailukyvyttömiä.°

      Oppimiskäyrä ei noudata mitään luonnonlakia. Oppimiskäyrällä ei voida ennustaa tulevaa, mennyttä kylläkin. Mikään ei vitaa siihen, että aurinkopaneelit edelleen halpenisivat merkittävästi. On kyllä tulossa hyötysuhteenltäaan entistä parempia kiteitä, mutta hinta noussee silloin rajusti.

      Mitä tulee fossiilienergian kilpailukykyyn, niin perin hitaasti se näyttää olevan heikkenemässä. EU:ssa kivihiilen osuus näyttäisi vähenevän miniminsä 20:ssa vuodessa polittiikkatoimien seurauksena, ei vapaan kilpailun. Kukaan ei osaa ennustaa hiiltä korvaavan maakaasun poistumaa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Kirjoituksesi tarkoituksellinen provokatiivisuus oli arvattavissa, mutta ehkä se hakeutui maaliinsa vähän yksinkertaisemmassa vastaanottajakunnassa vailla kitkaa juuri ennakoimallasi tavalla. Suomi on kaikilla sektoreillaan täysin kansainvälisestä kaupasta ja sopimuspohjaisesta yhteistyöstä riippuvainen avotalous, joka ei tuollaisessa ”rautaa rajalle” -skenaariossa pystyisi ruokkimaan, lääkitsemään tai edes aseistamaan niitä rajojen sisällä oleviä viittä miljoonaa ihmistä muutamaa viikkoa pidempään väestömassojen puristuksessa – muista tarpeista nyt puhumattakaan. Faktat eivät luonnollisesti ole koskaan häirinneet tulevaa pääministeripuoluettamme, joka varjobudjetissaan tasapainotti valtiontaloutta yliarvioimalla maahanmuuton kulut 20-kertaisiksi todellisista ja sitten säästämällä niistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Sota voi olla pienempi paha jos on voittajien puolella ja omien tappiot kuittaa saatavat hyödyt. Siinä ei montaa suomalaista kuole, jos ammutaan aseettomia rajanylittäjiä.

    Vaikka Suomeen kohdistuisi muutaman miljoonan ihmisen muuttopaine, niin eivät ne kaikki tule rajan yli yhdessä päivässä vaan vuosien kenties kymmenien vuosien aikana. Kun tapahtuu ensimmäinen joukkoryntäys rajan yli, niin armeija avaa tulen heti kun ovat ottaneet yhdenkin askeleen Suomen puolelle. Tulitusta jatketaan niin kauan, että pakokauhun vallassa palaavat rajan taakse. Tässä tilanteessa voi kuolla kymmeniä ihmisiä, mutta meidän pitää pitää pää kylmänä, koska rajanylittäjät tulevat testaamaan bluffaammeko vai avaammeko tulen. Kun huomaavat, että emme bluffaa tieto leviää ja menevät jonnekkin muualle missä perälauta vuotaa. Ymmärtääkseni rajaviranomaiset ja poliisi voivat jo nykylakien pohjalta toimia näin. Poliisin ja rajavartioston ei tarvitse välittää vaikka pääministeri kieltävät, koska viranomaisia velvoittaa lait eikä esimiesten antamat laittomat ohjeet.

    Hallituksen ja armeijan tulee kyetä kriisiaikoina pelaamaan kovilla panoksilla. Sitä varten meillä on armeija ja poliisi, jotka viimekädessä käyttävät miekkaa kun pehmeät keinot eivät riitä. Omasta mielestäni poliitikko ei ole pätevä johtamaan Suomea, jos ei kykene tekemään kriisiaikoina koviakin ratkaisuja ja tarvittaessa julistamaan poikkeustilaa. Kovuudessa ei sinänsä ole mitään kivaa ja ainakin minä pyrin elämässäni välttämään asioita eskaloivia toimia, mutta viime kädessä olen valmis käyttämään samanlaisia toimia kuin talvi- tai sisällissodassa. Kaikesta huolimatta kannatan myös ilmastotoimia. Olen epävarma lähinnä siitä kannattaako Suomen olla EU:ssa ensimmäisenä vähentämässä päästöt hiilineutraaliksi vuonna 2035. Mielummin tehtäisiin ilmastoteot samaan tahtiin muiden maiden kanssa. Hiilineutraalius Suomelle 2035 olisi minulle myytävissä jos minut voidaan vakuutta, että tämä toisi Suomelle taloudellista hyötyä esim. vaikkapa imagosyistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Nyt Osmo taidat puhua muunneltua totuutta kun väität jatkuvasti että persut eivät halua tehdä mitään ilmastonmuutoksen suhteen. Itse kyllä muistan esimerkiksi että persujen suunnalta on painoitettu globaalia toimintaa tässä asiassa eikä sitä että ollaan me ensimmäisenä hiilineutraali samalla kun Kiinat, Intiat sun muut saa edelleen tuottaa hemmetisti päästöjä. En ymmärrä miksi sen vaatiminen että suuret päästömaat saataisiin mukaan talkoisiin on Intian kuivaamista.

    Oliko Madridin ilmastokokouksen epäonnistuminenkin persujen syytä? Tai se että Saksa luopui ydinvoimasta ja käyttää nyt hiiltä?

    Hiilitulleja on Halla-aho moneen kertaan ehdottanut. Ja kannattaa pienydinvoimaa ja ydinvoimaa muutenkin. Miksi vihreät vastustavat päästötöntä ydinvoimaa henkeen ja vereen?

    Miksi ohitat sen faktan että Afrikan väestönkasvu on vähintään yhtä suuri ongelma kuin kuivuminen? Yhä enemmän ihmsiä taistelee vähenevistä resursseista. Aasian väestökehitys on tosiaan laskenut, mutta kyllä sielläkin ollaan ongelmissa asian kanssa.

    Siitä olen samaa mieltä että yksittäisen suomalaisen pitäisi vähentää kulutustaan. Mutta olen skeptinen sen suhteen. Mikään ei muutu kuin pakon edessä tai liian hitain askelin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Ei se ole ihan takuuvarmaa, että Suomi olisi väestönsiirtoja vastaanottavana maana. Suunta voi olla toinenkin.

    Me emme ihan oikeasti tiedä, mitä sään sorkkimisesta seuraa. Skenarioita on, ja niihin on toki hyvä varautua. Parasta on yrittää estää ilmastonmuutos.

    Ilmakehämme suuri kuva on se, että Päiväntasaajalla on voimakas auringonpaahde ja matalapaine, ilma nousee ylös (vettä sataa). Kääntöpiirien tasalla ilma lasketutuu takaisin kuivana, korkeapaine, tuloksena kuivat ja aavikkovyöhykkeet. Euroopan tasalla (vastaavasti myös eteläisellä pallonpuoliskolla) on hyvin turbulentti matalapainevyöhyke, joka nostaa taas ilmaa yläilmakehään, johtaen voimakkaisiin sateisiin. Navoilla on mantereet, korkeapainevyöhyke, ja laskeva ilmamassa, kuivaa. Vuodenaikojen mukaan Päiväntasaajan vyöhyke siirtyy etelästä pohjoiseen ja takaisin, siirtäen samalla muitakin vyöhykkeitä.

    Niin, Pohjoisnavallahan ei ole mannerta, vaan napajäätikkö merellä. Ajaa saman asian — kunnes sulaa pois.

    Miten uusi vyöhykejako tulee toimimaan, onko se stabiili, mitä se tarkoittaa Euroopalle ja erityisesti Pohjois-Euroopalle? Suomen kohdalla voidaan puhua eri vaihtoehtojen todennäköisyyksistä, mutta varmuutta ei ole.

    Eli maailman tulevaisuutta kannattaa miettiä siltäkin kannalta, mitä se tarkoittaa jos suomalaisille ja muille pohjoismaalaisille tulee lähtö kotiseudulta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. On ihan hyvä nostaa tällaisia kysymyksiä esiin.
    Aikanaan oli myös Linkolan malli miten ihmiskunta eläisi kestävästi eli paljon vähäisempi määrä ihmisiä ja suuri määrä työhevosia. Sehän oli mielestäni pitkään paras malli. Koska muita malleja ei ollut. Ja Linkolaa tuomittiin silti mitä erilaisemmin nimikkein. Tilanne on sittemmin parantunut huomattavasti näiden eri mallien suhteen.
    Mitä tulee tähän provokaatioon niin siihen voi suhtautua myös realistisesti. Jos miljardi ihmistä pyrkii vaikka EU alueelle kuivuuden ja kuumuuden takia niin ei kannata muuten päästää.
    Ruoka ei riitä. Tuollaisessa tilanteessa sitä ruokaa ei enää tule jolla tuo miljardi ihmistä eli eikä EU kykene vastaanottamaan tuon määrän vertaa ihmisiä koska EU:lla ei ole miljardin ihmisen ravinnon vertaa ylimääräistä ruokaa.
    Se mitä sitten pitää tehdä tuollaisessa teoreettisessa tilanteessa voisi olla esimerkiksi hienostuneen ja sivistyneen diplomatian keinot EU alueelle päästämisen sijasta.
    Nimittäin sitä diplomaattista ratkaisua ootellessa tulijat nääntyvät. Ei siihen tarvita pyssyjä eikä muuta suoraa väkivaltaa mutta lopputulos on sama.
    Vähäisempiä määriä EU toki voi ottaa rajatusti vastaan mutta ei massamäärin.
    Yksi pitkään toistettu fakta on että maailma on ylikansoitettu ja jotain pitää tapahtua ettei väkiluku ainakaan enää kasva ja mieluiten lähtisi laskemaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Jos miljardi ihmistä pyrkii vaikka EU alueelle kuivuuden ja kuumuuden takia niin ei kannata muuten päästää.
      Ruoka ei riitä.

      Ruoa riittää maniosti. Nyt EU syöttää 2/3 peltojen tuotoista eläimille. Hieman kasvispainotteisemmalla ruokavaliolla ruokkisi kaksinkertaisen määrän ihmisiä. Mutta ei miljardia ole tulossa EU:n alueelle.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Tuossa tulee hyvin ilmi muinainen YK:n pääsihteerin toteamus siitä että hyvälaatuista peltoa käytetään eläinten rehuksi ja tilannetta pitää korjata.
        Nyt sitten ”älyköt” luulevat että tilanne ratkaistaan kasvissyönnillä.
        Ei taaskaan saada sitä aikaan mitä luullaan.
        – Suomessa paljon kotieläimiä kasvatetaan menetelmin kuten nurmi jossa muu ruuantuotanto olisi epävarmaa. Myös laadullisesti ihmisravinnoksi sopimaton vilja kuuluu asiaan. Rehuviljaa ei välttämättä kaikki kylvä mutta todella monet sitä myyvät.
        – Skotlannissa, Kreikassa, Englannissakin, USA:ssa ja Italiassa kulkiessani kun olen pitänyt silmäni auki niin näkee hyvin yleisesti samaa järkiperäistä maataloutta jossa ruohoa syövien eläimien avulla hyödynnetään ruuan tuotantoon alueita joita ei oikein voida muuten hyödyntää.
        Uuden Seelannin lampaankasvatus ei tapahdu ykkösluokan peltomaassa ja sitä riittää noin vuoristoisesta maasta jopa vientiin
        ELI SUMMA SUMMARUM: Jos lopetetaan tuo järkiperäisen kotieläintuotannon osuus niin siltä osin vähennetään käytettävissä olevan ravinnon määrää

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soininvaara: Ruoa riittää maniosti. Nyt EU syöttää 2/3 peltojen tuotoista eläimille. Hieman kasvispainotteisemmalla ruokavaliolla ruokkisi kaksinkertaisen määrän ihmisiä. Mutta ei miljardia ole tulossa EU:n alueelle.

        Sanoit: . Mutta ei miljardia ole tulossa EU:n alueelle.

        Tuollainen on juuri sitä asennetta joka on kaikkien poliittisten virheiden takana. Ensin joku toteaa mahdollisen vaaran, sitten tehdään useita ”tieteellisiä” arvioita seurausten suuruudesta vaikka tosiasiassa kukaan ei voi niitä luonnon olosuhteiden suhteen tietää.
        Maatalous ja mitä huomenna syödään on maailman jokaisen valtion tärkein tehtävä ja jos siinä ei onnistuta niin valtio romahtaa kaikkine seurauksineen.
        ELI jos siis tulee totaalisia alueellisia sadon menetyksiä kuivuuden, kuumuuden, sateiden, myrskyjen tai minkä tahansa muun seurauksena niin väki lähtee liikkeelle viimeistään seuraavana vuotena jos ongelma toistuu.
        Sitten se liikkeelle lähtevä joukko on niin suuri kuin mikä on ongelma alueen koko. Väkimäärä voi olla 10 miljoonaa-2 miljardia tai myös jotain ihan muuta. Nuo miljoonien siirtymät ovat olleet elinaikanani lähestulkoon vuosittaista rutiinia ja siihen sotien aiheuttamat pakolaisjoukot päälle. Nyt on kait pakolaisleireillä 40-60 miljoonaa ja heitäkään ei saada mihinkään muualle sijoitettua.
        MUTTA. Jos siis tulee luonnon katastrofien aiheuttamia ruuan tuotannon totaalisia ja laajoja romahduksia niin eipä siinä sitten muuta kuin että kannattaa itse huolehtia oman alueensa kantokyvystä

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Meillä on aikaa pysäyttää ilmastonmuutos, tai edes lieventää sitä. Jos emme tee mitään, iso osa maapallosta kuivuu asuinkelvottomaksi, lähinnä päiväntasaajan ympäriltä. En tiedä miksi tässä puhutaan vain Intiasta, ehkä se on yksi esimerkki? Muuttajia ovat Intian lisäksi Kiina, USA (etelävaltiot ainakin), Etelä-Eurooppa, Afrikka. Kiina, Intia, USA, Ranska ja Englanti ovat ydinvaltioita. Paljon tyhjää tilaa on mm. Siperiassa, vastaanottajana ydinvaltio Venäjä. Suomi on siinä joukossa mukana, vesivaroineen. Kyllä on pienemmän riesan tie nöyrtyä ja tehdä globaalia yhteistyötä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Nyt. Olemme sen velkaa lapsillemme.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Pekka:
      Meillä on aikaa pysäyttää ilmastonmuutos, tai edes lieventää sitä. Jos emme tee mitään, iso osa maapallosta kuivuu asuinkelvottomaksi, lähinnä päiväntasaajan ympäriltä. En tiedä miksi tässä puhutaan vain Intiasta, ehkä se on yksi esimerkki? Muuttajia ovat Intian lisäksi Kiina, USA (etelävaltiot ainakin), Etelä-Eurooppa, Afrikka. Kiina, Intia, USA, Ranska ja Englanti ovat ydinvaltioita. Paljon tyhjää tilaa on mm. Siperiassa, vastaanottajana ydinvaltio Venäjä. Suomi on siinä joukossa mukana, vesivaroineen. Kyllä on pienemmän riesan tie nöyrtyä ja tehdä globaalia yhteistyötä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Nyt. Olemme sen velkaa lapsillemme.

      Mihinkähän tietosi perustuvat tarkalleen ? Ei kuivuminen välttämättä ole suurinta päiväntasaajan lähellä, lämpötilat nousevat eniten pohjoisessa. Johtuu maapallon ilmastojärjestelmästä, jossa aurngon sätelilyä tulee eniten päiväntasaajalle ja kuuma ilma pyrkii sieltä poispäin. Intiassakin muistaakseni metsäpinta-ala on kasvanut ?

      Kuten joku täällä aiemmin viittasi IPCC:n AR5 raporttiin jonka mukaan Afrikassa viheralue on pikemminkin lisääntynyt kuin vähentynyt. Sahelissa sateet ovat lisääntyneet sitten 1979 (satelliittiseurannan alku) ja viheralue kasvanut samoin satelliittiseurannan mukaan.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Voisin kysyä noita lainattuja kommentteja antaneilta, että kumpi mielestänne on pienempi paha? Ne paljon pelätyt maahanmuuttajat vai sota? En löydä nyt Suomen sodille tätä tiedonjyvää, mutta perinteisesti laajamittaisissa sodissa on kuollut hyvä prosentti taistelevien maiden (mies)väestöstä ja vähintään hävinnyt, ellei molemmat, maat ovat taantuneet vuosikymmeniksi sotaan tuhlattujen resurssien takia. Olen sinänsä sitä mieltä, että maahanmuutolla on myös ongelmia ja haittavaikutuksia, mutta minun on vaikea uskoa, että vaikka tänne otettaisiin minkälaisia maahanmuuttajia ja kuinka paljon hyvänsä, lopputulos olisi yhtä katastrofaalinen kuin laajamittaisella sodalla.

    Tuollainen väkivaltafantasiointi tyyliin ”ammutaan kaikki rajalle” on helppoa silloin kun skenaario tuntuu vielä kaukaiselta ja liikutaan ikään kuin ideoiden tasolla. Haluaisin tietää kuinka moni noista huutelijoista oikeasti olisi tätä mieltä jos rajan tuntumaan alkaisi leiriytymään väkeä, jolla ei ole muutakuin yksi suunta minne mennä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. WMO:n johtaja (IPCC:n) esimies sanoi joku aika sitten , että Suomen ilmastokeskustelu on liian syyllistävää ja yksipuolista. Keskitytään liikaa metsiin kun päästöjä pitäisi vähentää energiasektorilta (75% co2 päästöistä). Ylikorostetaan kasvissyönnin ja sähköautoilun merkitystä jne. Taalas varoitti siitä, että valtaan nousevat puolueet, jotka eivät välitä ilmastonmuutoksesta yhtään. Näin näyttääkin käyvän. Ilmastokeskustelu on lähtenyt Suomessa laukalle ja perussuomalaisten suosion kasvulle ei näy rajaa. Osasyynä tähän on mm. Yle, HS ja Vihreä puolue, joka taas yrittää ratsastaa poliittisesti asialla.

    Myös pitäisi tunnustaa, että väestön eksponentiaalisella lisääntymisellä on voimakas korrelaatio ilmaston lämpenemiseen, mutta tämäkin näyttää olevan tabu mm. YK:n ja IPCC:n piirissä ja monilla puolueilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Myös pitäisi tunnustaa, että väestön eksponentiaalisella lisääntymisellä on voimakas korrelaatio ilmaston lämpenemiseen, mutta tämäkin näyttää olevan tabu mm. YK:n ja IPCC:n piirissä ja monilla puolueilla.

      Onko? Mieti vaikka Suomea? Suomen väkiluku kymmenkertaistui 150 vuodessa vuodesta 1750 vuoteen 1960
      ja on sen älkeen hidfastunut, mutta päästöjen määrä on noussut lähinnä sen jälkeen.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara: Onko? Mieti vaikka Suomea? Suomen väkiluku kymmenkertaistui 150 vuodessa vuodesta 1750 vuoteen 1960ja on sen älkeen hidfastunut, mutta päästöjen määrä on noussut lähinnä sen jälkeen.

        Jos uskotaan, että hiilidioksidi aiheuttaa pääosin tämän lämpenemisen, korrelaatio on selvä globaalilla tasolla. Esim. tällaisia löytyy heti Googlen halla ja asiasta on myös referee- artikkeleja muistaakseni mm. Lundin yliopistolta,

        https://www.google.com/search?tbm=isch&sxsrf=ACYBGNR3Wnsko2_e7wzThZz-H5QqThWM6g%3A1576568368660&sa=1&ei=MIb4XZ77J8jHrgSY7LGIBA&q=population+growth+vs+global+temperature&oq=population+growth+vs+global+temperature&gs_l=img.3…20174.24559..25110…0.0..0.645.2136.1j6j5-2……0….1..gws-wiz-img…….35i39.5iElXI7GcGQ&ved=0ahUKEwie08_slrzmAhXIo4sKHRh2DEEQ4dUDCAc&uact=5#imgrc=OcxHyDfDEHBYtM:

        Suomen väkiluku on vain promille maailman väestöstä., sen pohjalta ei voi vetää globaaleja päätelmiä. Suomi oli hiilineutraali vielä 1950-luvulla, vaikka lihaa syötiin (tosin vähemmän kun nyt) ja hiilinielua ei ollut ollenkaan. Suomessa fossiilisten polttoaineiden käyttö laajassa mittakaavassa alkoi vasta sotien jälkeen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Luin tässä vähän aikaa sitten, että syntyvyys on vähenemässä kaikkialla maapallolla. Väkimäärän suureneminen johtuu sen lähteen mukaan sensijaan siitä, että ihmisten elinikä on nousussa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Olin päässyt lainaukseen (viittasin vuoden -39 kysymättä tulemiseen). En tiedä, onko sillä merkitystä, mutta en ole koskaan äänestänyt persuja ja olen lukenut blogiasi satunnaisesti vuosien ajan. En tälläkään kertaa päätynyt paikalle maalituksen kautta, vaan IL:n referointi sai tulemaan paikalle.

    Ei pidä hämmästyä, jos provokatorisia erikoisia väitteitä kirjoittamalla saa kärkkäitä vastauksia.

    Yst. terv Matias

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Ei tainnut postaukseni tulla perille.

    Suomi on vain promille maailman väestöstä. Jos laitetaan vastakkain maapallon väestömäärän kasvu ja ilman hiilidioksidipitoisuuden kasvu, yllättävän yhteneväiset ne näyttävät olevan. Maapallon väestömäärä on kaksinkertaistunut lyhyessä ajassa lähes eksponentiaalisesti ja nyt lisääntyy miljardilla 12 vuodessa. On selvä, että suurempi väestömäärä todennäköisesti käyttää enemmän luonnovaroja ja erityisesti fossiilisia polttoaineita (sähkön tuotannosta 85% fossiilisilla). Maapallon väestön voimakas kasvu näyttää osuneen yhteen samanaikaisen fossiilisten polttoaineiden käytön kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. En edelleenkään ymmärrä, miksi blogisti väittää, että Perussuomalaisten mielestä ilmastonmuuton hillitsemiseksi ei tulisi tehdä mitään. Onhan puheenjohtajansakin ehdottanut hiilitulleja.

    Suomenkin olisi tehtävä osansa ilmastonmuutoksen hillinnässä; pitäisi niellä se minkä päästää. Mutta ei hiilineutraaliutta tarvitse saavuttaa kymmeniä vuosia ennen muita, merkittäviä valtioita, varsinkaan jos ei ole varmuutta, seuraavatko muut valtiot perässä. Siksi suuri osa voimavaroista tulisikin suunnata muiden valtioiden painostamiseen.

    Intia on suuri itsenäinen valtio, jonka voi odottaa hoitavan omat asiansa. Tämä koskee niin lisääntymispolitiikkaa kuin ilmastonmuutokseen varautumista ja mahdollisia valtion sisäisiä väestönsiirtymisiä. Intia on kaksinkertaistanut väkilukunsa vuoden 1980 jälkeen. Ei voida ajatella, että elinolojen huonontuessa väki muuttaisi massoina Eurooppaan.

    Oikein olisi, että ne valtiot, jotka ovat syyllisiä ilmastonmuutokseen eli (netto)kasvihuonepäästöihin, korvaisivat ilmastonmuutoksesta aiheutuvat kustannukset ja kärsimykset yhteisvastuullisesti suhteutettuna kunkin valtion historiallisiin nettopäästöihin. Maailma ei kuitenkaan ole täydellinen, ja USA ja Kiina tuskin suostuvat tällaiseen. Eikä muutokselle edes ole helppo määritellä hintaa. Siksi itsenäisille valtioille jää vastuu itsestään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Päästöissä yksi suomalainen vastaa neljää intialaista. Miten siis voi sanoa, että Suomi on tehnyt osansa, Intia ei ole?

        En sanoisikaan Suomen tehneen osaansa, koska eihän Suomi ole vielä hiilineutraali, saati niellyt historiallisia päästöjään.

        Siinä mielessä Suomi kuitenkin on jo tehnyt osansa (suhteessa muihin), että se on uskottavasti pyrkimässä hiilineutraaliksi pian, kenties jo 2030-luvulla. Intia ei ole nähdäkseni uskottavasti pyrkimässä hiilineutraaliksi yhtä ripeästi.

        Ei ole niin, että jokaisella maailman ihmisellä olisi annettuna yhtä suuri hiilipäästöbudjetti. Jos esimerkiksi valtio tuplaa väestönsä koon, se silloin luultavasti jotakuinkin puolittaa nuppikohtaisen päästöbudjettinsa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Aika ajatella: Jos esimerkiksi valtio tuplaa väestönsä koon, se silloin luultavasti jotakuinkin puolittaa nuppikohtaisen päästöbudjettinsa.

        Väestön kasvulla ei ole sinänsä tekemistä lämpenemisen kanssa. Väestön kehitys on toinen ilmiö kuin päästöt. Otetaan esimerkiksi isot Välimeren maat jotka varmaa tulevat olemaan hiilineutraaleja mutta syy on se että aurinkovoima tulee olemaan siellä energia tuotannossa keskeinen rooli vaikka Espanjan ja Italian väestö on ollut perinteisesti suurempi kuin esimerkiksi Pohjoismaissa yhteensä. Pohjolassa energian kulutus tulee olemaan kalliimpaa kuin Välimeren alueella koska siellä auringolla on keskeinen rooli sähkön tuotannossa tulevaisuudessa. Pohjoismaissa esimerkiksi vesivoimaa voidaan lisätä . Turve on Suomessa suurin kotimainen saastuttaja ja turpeen C02 on suurempi kuin kivihiilen. Suosittelen katsomaan MTV katsomosta energiakeskustelun johon Osmo Soininvaara osallistui ja keskustelu turpeesta ja kivihiilestä oli erittäin kiihkeää etenkin Juha Sipilän kanssa. Katsoin sen eilen ja tämäkin blogin aihe antoi sille hyvän suunnan. Keskustelu oli kiihkeää mutta populistinen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Rahul Somani: Väestön kasvulla ei ole sinänsä tekemistä lämpenemisen kanssa. Väestön kehitys on toinen ilmiö kuin päästöt. Otetaan esimerkiksi isot Välimeren maat jotka varmaa tulevat olemaan hiilineutraaleja mutta syy on se että aurinkovoima tulee olemaan siellä energia tuotannossa keskeinen rooli vaikka Espanjan ja Italian väestö on ollut perinteisesti suurempi kuin esimerkiksi Pohjoismaissa yhteensä. Pohjolassa energian kulutus tulee olemaan kalliimpaa kuin Välimeren alueella koska siellä auringolla on keskeinen rooli sähkön tuotannossa tulevaisuudessa. Pohjoismaissa esimerkiksi vesivoimaa voidaan lisätä . Turve on Suomessa suurin kotimainen saastuttaja ja turpeen C02 on suurempi kuin kivihiilen. Suosittelen katsomaan MTV katsomosta energiakeskustelun johon Osmo Soininvaara osallistui ja keskustelu turpeesta ja kivihiilestä oli erittäin kiihkeää etenkin Juha Sipilän kanssa. Katsoin sen eilen ja tämäkin blogin aihe antoi sille hyvän suunnan. Keskustelu oli kiihkeää mutta populistinen.

        Kyllä vaan on erittäin selvä yhteys väestönkasvun ja CO2-pitoisuuden välillä viimeisten vuosikymmenien aikana. Googlaa vähän ja etsi kuvia ja tutkimuksia. Tietenkään yhteys ei ole 100%, mutta erittäin suuri korrelaatio on. Tähän ne puheet lasten tekemättömyyden positiivisista ilmastovaikutuksista perustuu.

        Mitä turpeeseen tulee, siitä varmaan vähitellen pitää pyrkiä eroon (15 vuoden aika). Mutta se kuitenkin on hitaasti uusiutuva (kasvu 1-5 mm/vuosi). GTK:n mukaan turpeen käyttö ja uodostuminen on Suomessa suurinpiirtein tasapainossa. Ja ruotsalaisen IVL:n tutkimuksen ukaan se on kutenkin parempi vaihtoehto kuin kivihiili 100 vuoden aikajänteellä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Pinta-alaa kohti laskettuna Suomi tuottaa 138 tonnia hiilidioksidia neliökilometriä kohden vuodessa, kun taas Intia tuottaa 747 tonnia, jos tulkitsen oikein Wikipedian vuoden 2017 tilastoja. Suomi on lisäksi yksi niistä harvoista maista, joissa hiilidioksidipäästöt ovat laskemassa ja Intiassa taas hiilidioksipäästöjen kasvunopeus on maailman korkeimpia. Tätä taustaa vasten sanoisin kyllä suomalaisten hoitaneen tässä suhteessa asiat ainakin paremmin ja vastuullisemmin. Intian holtiton väestönkasvu ei ole suomalaisten vika tai meidän vastuulla, vaan asia josta heidän pitää kantaa itse vastuunsa eikä yrittää ulkoistaa ongelmiaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soininvaara:
        Noin yleisesti ottaen voisi ajatella, että ihmisen aiheuttamaa toimintaa mitattaisiin ihmistä eikä pinta-alaa kohden. Vai yritätkö sanoa, että Intia on rikkaampi kuin Suomi, koska sen BKT/km2 on suurempi?

        Maan elintasoa on varmastikin järkevämpää mitata BKT per capita pohjalta. Ympäristön kuormitusta taas pinta-alaan, maan hiilinieluihin yms suhteutettuna. Ei pitäisi kuluttaa enempää kuin mitä on (maassa) luonnonvaroja, vaikka jonkin verran vaihtokauppoja eri maiden välillä täytyneekin sallia eri luonnonvaramuotojen suhteen. Mitä enemmän maassa on väkeä, sitä vähemmän luonnonvaroja riittää henkeä kohden.

        Elämme rajallisten resurssien maailmassa eikä holtiton lapsitehtailu saa olla mikään itsekäs ja ylärajaton lupa saastuttaa muita maita enemmän ja ulkoistaa sitten nämä väestöräjähdyksen haitat muille maille eri muodoissaan – oli kyse sitten vaikka hiilidioksidista, saasteista, ylijäämäväestöstä tms.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Osmo Soininvaara:
        En näe kyllä mitään logiikkaa päästöissä pinta-alaa kohden. Voisin hyväksyä nettopäästöt asukasta kohden, jolloin siis ison alueen asukkaat hyötyvät suuresta alueesta nielujen kautta-

        Eihän luonnolle ole mitään väliä sillä mitä nettopäästöt ovat henkeä kohden, vaan mitä nettopäästöt kokonaisuudessaan ovat. Ja vaikka maiden välillä on varmasti erilaisista syistä selviä eroja hiilinielujen suhteen, yleisellä tasolla hiilinielujen voisi ajatella ainakin ylärajaltaan korreloivan maan pinta-alan kanssa.

        Jos esimerkiksi syntyvyys yhtäkkiä lähtisi räjähdysmäiseen nousuun ja lapset ennen aikuiseksi tuloa tuottaisivat selvästi vähemmän hiilidioksidia henkeä kohti kun aikuinen, niin silloin henkeä kohti laskettu nettopäästö pienenisi niin kauan kuin tarpeeksi voimakas väestönkasvu jatkuu. Luonto ei kuitenkaan tästä kiittäisi, kun kokonaispäästöt lähtisivät myös voimakkaaseen kasvuun, vaikka henkeä kohti laskettuna päästöt alenisivatkin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Osmo Soininvaara:
        En näe kyllä mitään logiikkaa päästöissä pinta-alaa kohden. Voisin hyväksyä nettopäästöt asukasta kohden, jolloin siis ison alueen asukkaat hyötyvät suuresta alueesta nielujen kautta-

        Nuppikohtaisten (netto)päästöjen tarkastelu voi olla harhaanjohtavaa, koska se ei riittävän suoraan kannusta väestönkasvun ja siten kokonais(netto)päästöjen hillitsemiseen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Osmo Soininvaara:
        Noin yleisesti ottaen voisi ajatella, että ihmisen aiheuttamaa toimintaa mitattaisiin ihmistä eikä pinta-alaa kohden. Vai yritätkö sanoa, että Intia on rikkaampi kuin Suomi, koska sen BKT/km2 on suurempi?

        Jaa, mutta eikö kaupungistumisen aiheuttama vauraus perustu juuri tähän? Vai olenko tulkinnut sinua väärin vaikka et ole suoranaisesti BKT:ta maininnutkaan?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      9. Osmo Soininvaara:
        Noin yleisesti ottaen voisi ajatella, että ihmisen aiheuttamaa toimintaa mitattaisiin ihmistä eikä pinta-alaa kohden. Vai yritätkö sanoa, että Intia on rikkaampi kuin Suomi, koska sen BKT/km2 on suurempi?

        Liian tiheään asutut maat juuri kuluttavat luonnonvaroja enemmän mitä omasta maasta löytyy luonnonvaroja. Kaikista pahin on tiheään asuttu maa yhdessä korkea elintason kanssa. Harvaan asutuista maista löytynee myös enemmän hiilinieluja tai metsiä. Olisipa tiheään asutut maat yhtä harvaanasuttuja kuin Suomi tai Venäjä. Ei olisi ilmasto-ongelmaa. Tiheään asutut maat ovat hävittäneet metsänsä asutuksen tieltä. Tämän takia myös eläinlajeja kuollut paljon sukupuuttoon. Tiikerikin olisi vielä elinvoimainen laji, jos Aasiassa ei olisi tapahtunut väestöräjähdystä. Ajatelkaa kun Intia saavuttaa korkean elintason. Olen asunut Intiassa hetken aikaa paikallisen perheen parissa ja Intiassa on normaali käytäntö, että jätteitä ei viedä kaatopaikoille vaan ne kipataan yleensä oman talon pihalle tai metsiin tai muille joutomaille, myös ongelmajätteet. Joetkin niin saastuneita ja täynnä roskia, että ei tohtinut uida. Jätevedet menivät myös suoraan luontoon. Korkean elintason saavutettuaan intialaiset tuskin välittävät CO2 päästöistä ellei heidän nykyasenteissa tapahdu suuria muutoksia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Kansallisvaltion oikeuteen kuuluu oman suvereniteettinsa puolustaminen, tarvittaessa vaikka asein. Poliittinen kysymys on se, että onko vaikkapa kuuden miljoonan (mies)pakolaisen vastaanottaminen yhteiskunnalle vaarallista. Eettisesti on tietty kestävää sanoa, että vastaanotto on velvollisuus ja samaan sanaan kertoa suomalaisen yhteiskunnan olevan sitä luokkaa vahva, että kyllä näistä pakolaisista vielä veronmaksajia tehdään.

    Rohkenen epäillä sekä kansakunnan etiikan kestoa että pakolaispopulaation nöyryyttä elää almuilla. Voihan olla, että tänne vaeltaneet ilmastopakolaiset eivät ole se kaikkein humanistisin joukko, vaan juuri ne darwinismin karsimat alfavoittajat, jotka ovat tottuneet ottamaan kaiken, mitä puutteeseensa tarvitsevat. Tämä taas ei ole provokaatio. Jo vuoden 2015 pakolaisvirrassa nähtiin ”survival of the fittest” –periaatteen mukainen populaatio: nuoret miehet. Raaimmillaan sama periaate näkyi Estonian onnettomuudessa, josta käytännössä selvisi vain sama joukko.

    Sota on muuten mitä mainioin taloudellisen kasvun ja teknologian kehittymisen alusta. Tietty pieni kuoppa saattaa osallistuneiden maiden talouteen tulla aktiivisessa vaiheessa, mutta rauhan palattua kansakunta kasvaa kohisten. Tämä taas on pikku provokaatio.

    Kaikkea hyvää ja toivotaan, että ne yli viisimiljoonaiset kansallisvaltiot hoitavat leiviskänsä yhtä hyvin kuin me täällä tundran reunalla asuvat, saunassa ja internetissä itseään ruoskivat suomalaiset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Caritas.:
      Kansallisvaltion oikeuteen kuuluu oman suvereniteettinsa puolustaminen, tarvittaessa vaikka asein.

      Ihmiskunnalla on pitkä historia ennen kansallisvaltioita, ja sillä tulee olemaan pitkä tulevaisuus kansallisvaltioiden jälkeen.
      Kansallisvaltiot toimivat imperiumien hajoamisen kontekstissa, mutta ei enää toimi globaalien haasteiden kontekstissa. Imperiumit tulevat takaisin, sanokaa mun sanoneen.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Caritas.:

      Sota on muuten mitä mainioin taloudellisen kasvun ja teknologian kehittymisen alusta. Tietty pieni kuoppa saattaa osallistuneiden maiden talouteen tulla aktiivisessa vaiheessa, mutta rauhan palattua kansakunta kasvaa kohisten.

      Tuo esimerkki siitä että teknologian ja talouden kasvu olisi sodan aikana huipussaan koskee vain niitä maita jotka osallistuvat sotiin etänä. Siis eivät joutuneet itse pommitusten uhriksi.

      Yhdysvallat osallistui toiseen maailmansotaan Atlantin takaalta ja olisi onnistunut ennen sotaa saamaan Euroopasta pakolaisina tulleita huippuluokan asiantuntijoita luomaan sotateknologiaa. Koska Saksan tai Japanin pommi-koneet eivät voineet lentää Tyynenmeren tai Atlantin yli ilman välilaskua niin Yhdysvallat selvisi taloudellisesti neitseellisesti sodasta.

      Toisin kuin Britannia jota koki suuret pommitukset ja tuotantoon tuli katkoksia kun ase tehtaat pommitettiin maan tasalle.

      Sodasta selvisi Yhdysvaltain lisäksi
      taloudellisesti neitseellisesti myös Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti. Sijainnin takia kaukana rintamalta.

      Japanin ja Länsi-Saksan taloudellinen nousu 1960-luvun puolivälissä johtui siitä että Yhdysvaltain Marshall apu ja Saksan teollisuuden uudelleensuunnittelu ja koko tuotannon pilkkominen oli tehty pääasiaa liittoutuneiden valvonnassa. Esimerkkinä on Siemensin uudelleen tulo sotateollisuus yhtiönä kodinkoneiden valmistajana.

      Samoin Japanissa. Esimerkiksi Mitsubishi johtui luopumaan lentokoneiden tuotannosta ja siirtyi henkilö-auto tuotantoon.

      Yhdysvaltain luotot auttoivat näitä maita nostamaan kansantaloutta

      Kyllä oli maita joissa taloudellinen lasku oli sodan jälkeen aivan hirvittävä. Neuvostoliitto, Suomi, Belgia, Hollanti, Luxemburg ja Norja. (Itä-Euroopan maita en edes viitsi vertailla koska siellä tapahtui päinvastoin koska Neuvostoliitto oli purkanut miehittämillään alueilla maiden teollisuuden ja siirtänyt sen tuotannon Neuvostoliittoon).

      Myös ota huomioon että Länsi-Saksaan, Britanniaan ja Ranskan tuli toisen maailmansodan jälkeen miljoonia ulkomaalaisia työntekijöitä jälleenrakentamaan näitä maita uudelleen siinä 1950-luvun puolivälissä

      Seuraava iso teknologinen harppaus otettiin Avaruuden valloitus lentojen aikana 1960-luvun aikana.

      Siinä Yhdysvallat otti Neuvostoliiton kiinni vaikka Neuvostoliitto oli edellä kilpailussa.

      Esimerkiksi GPS luotiin Apollo lentojen sivu tuotteena.

      Neuvostoliitto ei kuitenkaan onnistunut saamaan avaruus lennoista mitään teknologista etumatkaa tai luomaa kuluttajille siitä kotikoneita. Kännykän kehitys jäi myös Neuvostoliitossa puolitiehen vaikka avaruus lennoista olisi voitu hyödyntää teknologia kuten Yhdysvallat teki

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Jyrki Louhivuori:
    Tiedät oikein hyvin että lakeja ja sääntöjä hallitsevat valtiot toimivat kokonaisuuksina, eivät pieniin osiin pilkottuina jaoksina.

    Tuo esimerkki mitä korostit että valtiot toimivat kokonaisuuksina ja säätävät lakeja ja sääntöjä kokonaisuuksina ei ole esimerkiksi tällä hetkellä esim Yhdysvalloissa edes ilmasto ja ympäristö politiikassa. Kalifornian ja Teksasin ympäristö ja ilmastopolitiikka ovat kuin yö ja päivä. Yhdysvalloissa on pieniä osavaltioita joissa on kunnianhimoisempi ilmastopolitiikka kuin liittovaltio on asettanut (Washington D.C) ja mitä presidentti on asetuksilla määritellyt. Yhdysvallat on siis hyvä esimerkki siitä että valtio ei toimi aina edes lainsäädännössä
    tai verotuksessa kokonaisuutenaa. Saksa, Belgia, Kanada, Australia, Sveitsi, Brasilia, Yhdysvallat jopa Intia ovat liittovaltioita joka tarkoittaa federalistissä järjestelmässä lainsäädännön ja verotuksen hajauttamista. Osavaltiot toimivat joskus tien näyttäjinä liittovaltion sisällä muille osavaltioille ja joskus jopa liittovaltiolle itselleen. Kalifornia on ajanut esimerkiksi monia ympäristölakeja niin että muu Yhdysvallat on seurannut perässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Luonnontieteellinen fakta on, että lämmön lisääntyessä haihtuminen kasvaa myös meristä, mikä lisää sateen määriä myös Afrikassa. Näin onkin käynyt myös Afrikassa. 80-lukuun nähden sateiden määrä on kasvanut ja vihertyvien alueiden määrä lisääntynyt. IPCC:n AR5 synteesin mukaan aavikot ovat vähentyneet satelliittitutkimuksen mukaan noin 15 – 17 %.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Onko nyt sitten kaikki kritiikki ja eri mieltä oleminen ”maalittamista”?

    Jos Soininvaara ei kestä kritiikkiä kuka sitten?

    Ja niinpä tämä ”muotitermi” maalittaminen aioitaan kriminalisoida, tai paremminkin ne jotka osuvat samaan ”maaliin”.

    Ollaksemme johdonmukaisia, onko siis Viron pöhkon ministerin kritisoiminen maalittamista? Sitähän suomalainen liberaali väki nyt tekee yhdessä tuumin Jari Tervon johdolla.

    Jos kritiikki kriminalisoidaan, ollaan samassa totalitäärisessä veneessä Turkin, Kiinan ja Venäjän kanssa.

    Kummallisen ahdasmielisiä pyrkimyksiä nykysuomessa – ”liberaaliksi” itseään kutsuvan hallituksen toimesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Mikä on omakohtaisen ihmiskokeesi perusteella tavallisen henkilön mahdollisuus ja kapasiteetti herättää ja hallita keskustelua sivistyneesti somessaan/ blogissa?

    Kun oletetaan henkilön käyvän kokopäivätöissä, olevan perheellinen ja olevan vapaa-ajallaan mukana esim kuntapolitiikassa ja jossain muissakin järjestö- ja luottamustehtävissä.

    Jos ei ole avustajaa käytössä, niin kiistanalaisista asioista avoin keskustelu ja vapaan palautemahdollisuuden antaminen ei ole mahdollista 24h vuorokauden puitteissa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Sehän tämä nyt tässä kun maailmassa tai ainakin maassamme on aivan liian vähän ihmisiä, joiden intresseissä – tai ainakaan puheissa – olisivat sekä kansallisen edun vaaliminen että jonkinlainen kiinnostus ympäristötoimiin. Liian monesta saa kuvan, että ilmastotoimia ajetaan jotta niillä voi postailla jossain muiden eliittien kanssa, ja vastaavasti koska ajaja on itse jotain eliittiä niin tähän ne toimet eivät myöskään niin satu. Lasketaanpa ihmiset, jotka julistavat ilmastosyistä perustuvaa kasvissyöntiä semipakolliseksi, mutteivät ole jo itse ideologisista syistä valmiiksi kasvissyöjiä. Tuleeko montaa mieleen? Tarvitsisimme sellaisia ihmisiä, joiden viesti on että ”eihän tämä kivaa ole, mutta niin kannattaa silti oman etummekin vuoksi tehdä” ja joiden puheet eivät puheissaan pidä Suomea voittamattomana maana, joka voi uhrautua ihan miten paljon hyvänsä. Näiden puutteessa päädytään eliittien ja syvien rivien vastakkainasetteluun.

    Jos verrataan ilmastotoimia veronmaksuun, niin kuka lahjoittaa valtiolle vapaaehtoisesti enemmän kuin veroina vaaditaan, ja vielä paukuttele asialla henkseleitään? Systeemihän perustuu siihen, että yksi maksaa veronsa koska maksamattomuudesta rankaistaan ja lisäksi luottamusta systeemiin on sen verran, että voi uskoa muidenkin maksavan ja rahojen menevän edes joltisenkin hyvään käyttöön. Koska asia ei Suomen itsensä voimilla mitenkään ratkea, Suomen ei kannata pyrkiä ”ilmastojohtajuuteen” tähän pyrkivien vallanpitäjien egojen tyydyttämiseksi, vaan ainoastaan siinä tapauksessa, että voimme tosiaan uskoa sen rohkaisevan muitakin toimimaan. Toisaalta emme myöskään haluaisi, että kukaan ajattelee notta ”meidän ei tarvitse kiristää omaa ilmastoruuviamme niin paljoa, kun suomalaiset tekevät jo niin paljon”. Muuten kannattaa tehdä vain sen verran, että muiden vastaava motivaatio ei laske, ja olla ahkerasti mukana vaatimassa muitakin toimenpiteisiin, vaikka joiden sanktioiden, kuten CO2-tullien, uhalla jos niin tarpeelliseksi katsotaan.

    Aseettomien maahanpyrkijöiden pysäyttäminen rajalle tappavalla voimalla tuntuu aika epämiellyttävältä ajatukselta, vaan outoa olisi ajatella niinkin, että Puna-armeijan olisi pitänyt antaa miehittää vapaasti koko Suomen, jos sen sotilaat vain olisivat ymmärtäneet heittää kiväärinsä männikköön ennen rajaa. Ehkä joku välimallin ratkaisukin löytyisi, joista paras olisi, että tällaiseen tilanteeseen ei ensinnäkään päädyttäisi. Tämän takia pidän hallittua maahanmuuttopolitiikkaa ylipäätään tärkeänä, että tässä vaiheessa tulemisia ja menemisiä on mahdollista kontrolloida viranomaisvoimin suht’ inhimillisesti. Kansojen sulatusuuni -menetelmällä ja vielä valtaväestöä aktiivisesti syyllistävällä sellaisella pelkään olevan suuren vaaran päätyä nopeasti sellaiseen tilanteeseen, että etniset jännitteet purkautuvat pahimmillaan jugoslaviamaisella tai vähintäänkin muuten ikävällä tavalla, eikä tilanteen aiheuttaneella poliittisellä eliitillä ole kykyä kontrolloida tapahtumia (tai siihen pyritään tyrannialla). Jo nykytilanteessa visioidut 35 000 maahanmuuttajaa vuodessa on niin iso luku suhteutettuna vuotuiseen syntyvyyteen (n. 60 000) maassamme, että se riittäisi muuttamaan Suomen demografisen rakenteen lyhyessä ajassa aivan toisenlaiseksi kuin nyt, millä olisi arvaamattomat seuraukset.

    Suvereenit valtiot ovat ihan hyvä juttu, koska täydellisessä maailmandemokratiassa esim. suomalaisilla alle promillen kokoisena vähemmistönä olisi aika huonot edellytykset luoda itselleen karsina, jossa elää itsensä näköistä elämää. Jos tätä ei pidä tavoittelemisen arvoisena, kannattaa rehellisyyden nimissä tehdä itselleen ainakin lista asioista, joissa olisi halukas luopumaan suomalaisesta tavasta järjestää asia vaikkapa Kiinan tai Irakin mallin hyväksi. Tähän listaan kannattaa sisällyttää mahdollisuus käyttää äidinkieltään kodin ulkopuolella. Valtioiden suojelu taas edellyttää ainakin jollain lailla portitettua pääsyä sen piiriin – oleskeluluvat, hankala kieli jota ilman ei pärjää, niin huonot olot että kukaan ei vapaaehtoisesti halua maahan…

    Jos hypoteettisesti maahan haluaisi lyhyessä suuruusluokkaa miljoona oleva määrä ilmastopakolaisia, se panisi koko systeemin ja poliittisen järjestelmän täysin sekaisin. Suomalaisten valta päättää omista asioistaan heikkenisi oleellisesti, jos tulijoista edes suurehko osa olisi yhtään järjestäytynyt tai poliittisesti aktiivinen joukko. Jos haluttaisiin ettei näitä nähdä valloittajina, ei tulijoille voisi antaa täysiä kansalaisoikeuksia, mikä taas sekään ei tunnu oikein tyydyttävältä.

    Tässä skenaariossa kuitenkin kortilla on asumiskelpoinen maa-alue, ei nykyään muuttoliikettä ajavat immateriaaliset asiat, kuten taloudellinen hyvinvointi ja turvallisuus. Nämä ovat suuressa määrin sidottuja yhteiskuntamme vapauteen, koheesioon ja sen jäsenten keskinäiseen luottamukseen, mitä muuttoliike itsessään jollain lailla uhkaa. Fyysistä tilaa kuitenkin olisi. Näillä reunaehdoilla voisin itse pitää hyväksyttävänä, että Suomi tarjoaisi osaa maa-alueestaan vaikkapa jonkin aluksi YK:n hallinnoiman vapaavaltion käyttöön ja auttaisi sen infran pystytyksessä. Muualle Suomeen jäisi kumminkin vielä erillinen suomalaisten valtio sosiaalisena konstruktiona. Tällöin suomalaisten ei tarvitsisi luopua omasta kulttuuristaan minkään ihmismassan asuttamiseksi (kuten hyvin todennäköisesti kävisi, jos väkilukuun määrä suuri joukko ihmisiä koitettaisiin integroida olemassa olevaan yhteiskuntaan).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Erastotenes aleksandrialaisen kommentissa edellä sanotaan juuri se, miten itse ajattelen käyvän, jos ilmastonmuutosskenaariot toteutuvat ja miljardit ihmiset joutuvat jättämään asuinpaikkansa sen käytyä elinkelvottomaksi. Ja samoinhan Ode itsekin loppujen lopuksi kirjoittaa.
    Linkki vie suoraan ao. kommenttiin.
    https://www.soininvaara.fi/2019/12/16/provokaationi-nayttaa-onnistuneen/#comment-612237

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. 1. Ilmastonmuutoksen estäminen – tai edes merkittävä hidastaminen – sopimuksilla ei ole onnistunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Ja olen niin pessimisti, että se ei onnistu nähtävissä olevassa tulevaisuudessakaan. Vaikka niitä ponnisteluja toki täytyy jatkaa – ja esim. EU:n ottaa käyttöön kattava ja yhtenäinen co2-vero ja co2-tullit – niin nyt on aika muuttaa sekä keinovalikoimaa että tavoitteita.

    1.1 Ainoa toimiva tapa hidastaa ilmastonmuutosta taitaa olla ”markkinajudo”. Hintamekanismi on edelleen paras keino ohjata ihmisten käyttäytymistä. Jos sopimuspohjaisesti ei saada nostettua ”huonojen asioiden” hintaa tarpeeksi ylös, niin painamalla ”hyvien asioiden” hinta tarpeeksi alas, ihmiset siirtyvät käyttämään niitä ilman mitään sen kummallisempaa pakottamista. Eli esim. ympäristöystävällisistä energialähteistä (ml. ydinvoima) pitää tehdä niin halpoja, että markkinatalouden näkymätön käsi korvaa fossiiliset energialähteet niillä. Tämä tarkoittaa sekä merkittävää panostusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen (hei, tämähän luo myös työtä ja businessmahdollisuuksia!) sekä varmaan myös suoria tukia.

    2. Tavoiteissa täytyy siirtyä muutama askel (tai varmaan aika montakin) ”ilmastonmuutoksen hillitsemisestä” ”ilmastomuutoksen haittojen minimointiin”. Ihminen on ollut aika sopeutuvainen luontoon ja ilmastoon. Kuten usein mainittu näissä yhteyksissä, niin esim. suuri osa Hollantia ja Etelä-Vietnamia on merenpinnan alapuolella ja padoilla ja kanavilla niistä on saatu hyvinkin elinkelpoisia alueita. Lähes kaikki maapallon infra (rakennukset, liikenneyhteydet, viljelymaat jne.) on rakennettu viimeisen 150 vuoden aikana. Vaikka tästä, sanotaan vaikka, 10% muuttuisi elinkelvottomaksi ilmastonmuutoksen takia, ei sen uudelleenrakentaminen seuraavan 50 vuoden aikana olisi mitenkään mahdotonta per se.

    2.1 Meillä on kuitenkin hämmentävän vähän analyysiä siitä, mitä ilmastonmuutos ihan konkreettisesti tulee tarkoitamaan. Me tarvittaisiin paljon enemmän ja paljon tarkempaa analyysiä siitä mihin meidän pitää alkaa varautua. Sen jälkeen voidaan alkaa suunnitella mitä ja milloin tehdä.

    2.2. Toinen ongelma on se, että vaikutukset tulevat jakautumaan epätasaisesti niin maantieteellisesti kuin ajallisesti. Siinä kun jonkin Helsingin kohdalla riittänee muutama tulvavalli ja aikaa on vuosikymmeniä, niin pahimmissa skenaarioissa joku Dhaka voi muuttua liki kokonaan asuinkelvottomaksi hyvinkin nopeasti. Tähän tarvittaisiin kansainvälistä solidaarisuutta ja voimakkaita kansainvälisiä instituutioita kohdistamaan rahoitusta ja resursseja. Itse asiassa historia tälläisten instituutioiden luomisesta on yllättävänkin hyvä: erilaisista jälleenrakennuspankeista Marshall-apuun, jne., mutta tämä aika ei tietenkään kauheasti suosi monikansallisten organisaatioiden luomista.

    2.2.1. Josta sitten saattaakin olla seurauksena, että Kiina tekee sen itse. Samalla tavoin kuin maailma (tai ainakin Eurooppa) amerikkalaistui toisen maailmansodan jälkeen ja USA nousi (lännen) kiistattomaksi johtovaltioksi, tarjoaa ilmastonmuutos Kiinalle mahdollisuuden ottaa johtava asema ja kulttuurinen dominassi ainakin Aasiassa. Sillä on sekä rahaa, resursseja että sotilaallista voimaa uudelleenrakentaa ja uudelleenasuttaa Aasiaa ja siinä ohessa toki kiinalaistaa ne alueet.

    3. Ja kuten toteat, tuo kaikki ei todennäköisesti tapahdu sovussa eikä se riitä, vaan kyllä siinä päädytään kansainvaelluksiin ja sotiin. Itse asiassa tuo meidän itänaapurimme taitaa olla eniten kusessa tämän suhteen. Se kun kuuluu niin ikään ilmastonmuutoksen voittajiin ja sillä sitä maata riittää kun Siperian tundrasta alkaa tulla uusi vilja-aitta. Ja kun vielä monet pahiten kärsivistä alueista sattuvat olevan juuri sen eteläpuolella. Mun Venäjä-tuntemus ei riitä siihen, että osaisin arvioida mitä Venäjä tekee kun Kiina päättää ottaa puolet Siperiasta ja samaan aikaan kymmeniä miljoonia eteläaasialaisia vyöryy Intiasta, Pakistanista ja Bangladeshistä pohjoiseen.

    3.1. Pohjois-Amerikka on maantieteensä ja sotilaallisen voimansa ansiosta hyvässä asemassa ja ilmastonmuutoksen voittajiin kuuluva Kanada tullee olemaan lännen johtava valtio sadan vuoden päästä. Amerikkalaisia vyöryy sinne toki runsaasti, mutta muuten se napsii ilmastopakolaisita parhaat päältä ja asuttaa ne preerialleen. 🙂

    3.2. Suomen tilanne on jotain noiden välimaastosta. Me ei olla saari, mutta ei tänne myöskään ihan helposti tulla, jos me ei niin haluta. Tässä kannattaisi varmaan olla opportunistinen muttei naivi – ottaa niitä joista on hyötyä ja valmistautua pitämään pois nitä, joita ei haluta. Yhtäältä tämä tarkoittaa varovaisuutta ja viisautta EU:n sisäisiä mekanismeja kehitettäessä: emme halunne, että päätökset näistä asioista tehdään Suomea kuulematta. Ja toisaalta tämä tarkoittaa myös ihan perinteistä oman sotilaallisen kyvykkyyden ylläpitämistä, mistä aikaisemmissa kommenteissa jo olikin tarpeeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Timo M. Partanen: 1.1 Ainoa toimiva tapa hidastaa ilmastonmuutosta taitaa olla ”markkinajudo”. Hintamekanismi on edelleen paras keino ohjata ihmisten käyttäytymistä. Jos sopimuspohjaisesti ei saada nostettua ”huonojen asioiden” hintaa tarpeeksi ylös, niin painamalla ”hyvien asioiden” hinta tarpeeksi alas, ihmiset siirtyvät käyttämään niitä ilman mitään sen kummallisempaa pakottamista. Eli esim. ympäristöystävällisistä energialähteistä (ml. ydinvoima) pitää tehdä niin halpoja, että markkinatalouden näkymätön käsi korvaa fossiiliset energialähteet niillä. Tämä tarkoittaa sekä merkittävää panostusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen (hei, tämähän luo myös työtä ja businessmahdollisuuksia!) sekä varmaan myös suoria tukia.

      Ihailen optimismiasi, mutta ymmärtääkseni ilmastonmuutoksen realistinen ”hyvät asiat” tarkoittaa käytännössä että et tee mitään, ja tämä sen vuoksi että ihmiset kuluttavat liikaa. Näin ollen hyviä asioita olisi vaikka kommentin kirjoittaminen Soininvaaran blogiin (Osmo ehkä eri mieltä ovatko minun kommentini hyvä asia ensinnäkään) tai kirjan lukeminen kotona, eli minimaalinen kuluttaminen, mutta tämä minimaalinen kuluttaminen on osin jo lähes ilmaista. Kulutuksen suuntautuminen palveluihin tuotteiden sijaan ei sekään välttämättä vähennä todellista kulutusta tai päästöjä, lähinnä sen vuoksi että jos palvelua tarjoavat työntekijät haluavat ostaa uutta elektroniikkaa tai lentää Dubaihin, tällöin sinun oma kulutuksesi on ’puhdasta’ mutta suoraan sinun ’puhtaasta’ kuluttamisesta johtuva rahankierto mahdollistaa toisen kuluttavan elintavan, eli olet yhä myös itse osa ongelmaa osallistumalla talouden toimintaan joka mahdollistaa muiden suorittaman kuluttamisen.

      En siis vastusta kantaasi, haluan vain korostaa kuinka markkinatalous on jokseenkin ristiriidassa ilmastotoimien kanssa, lähinnä sen vuoksi että markkinatalous palkitsee ihmisiä siitä että he lähtevät kotinsa ulkopuolella osallistumaan tavaroiden ja palveluiden tuottamiseen ja kuluttamiseen. Asioita seuraaville on myös täysin selvää että ilmasto muuttuu huomattavasti tulevina vuosikymmeninä vaikka kaikki kaikki CO2-päästöt loppuisivat juuri nyt (eivät todellakaan kyllä lopu) koska ilmakehään on vain päästetty liikaa hiilidioksidia. Teollinen markkinatalous on jo tuhonsa tehnyt, mutta täällä yhä osa selittää, ja jopa uskoo, kuinka teollinen markkinatalous pelastaa meidät ilmastonmuutokselta vaikka se on tarkalleen ottaen osa ongelmaa. Esimerkiksi kaikkien autojen sähköistämistä ’ratkaisuna’ on syystäkin kritisoitu paljon, oikeasti ratkaisu ilmastonmuutokseen on kaivaa miljoonia kiloja litiumia maaperästä??? Paljon tehokkaampaa olisi yhteiskuntien rakenteen muuttaminen joukkoliikennettä suosivammaksi, mutta tätäkään ei tulla ajamaan poliittisista syistä, sekä eliitillä ja työntekijöillä on intressejä edistää yksityisautojen tuotantoa sekä ylileveää asumista. Järjestelmän puolustajat vain paljastavat kannoillaan sitoutumisensa nykytilan säilyttämiseen heidän oman nykyisen hyvinvointinsa turvaamiseksi, tutkijat vaativat lähes poikkeuksetta paljon nopeampia ja voimakkaampia ilmastotoimia kuin mitä tällä hetkellä tapahtuu. Oikein kyynisesti voin todeta, että valtaosalle ihmisistä ja jopa ilmastotoimia kannattaville oman nykyisen hyvinvoinnin maksimointi on vain paljon korkeammalla tärkeysjärjestyksessa kuin maapallon ja ilmaston kestävä kehittyminen vuosikymmenien ja vuosisatojen kuluessa ja tämän vuoksi riittävät ilmastotoimet ovat poliittisesti mahdottomia.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Kaleva haastatteli juuri meppejä ydinvoimasta, ja tulos oli, että perussuomalaisilla oli kaikkein ilmastomyönteisin näkemys. Ydinvoimaa tarvitaan taistossa ilmastonmuutosta vastaan. Vihreiden ja monien muiden ydinvoimavastaisuus Euroopassa johtaa siihen että tavoitteisiin ei päästä. Muiden puolueiden jatkuva mollaaminen ”eivät tee mitään” on paitsi epätosi, niin omien puoluetoverien ilmastokielteisyyden peittelyä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Mä en ymmärrä mitä ihmeellistä tässä nyt on paljastettu? Luuletko, että rajavartiolaitos kantaa aseita vain tradition vuoksi? Miten luulit, että persujen rajat kiinni politiikka toteutetaan? Viemällä rajalle kyltti, jossa sanotaan että tänne ei saa tulla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Pahoittelen jo etukäteen että kommenttini menee hieman sivuun aiheesta, mutta liittyy kuitenkin ilmastonmuutokseen ja kaupunkisuunnitteluun, ja on mielestäni niin akuutti asia että ansaitsee huomion. Tuolla Metsälehden palstalla nimittäin keksittiin optimaalinen sijoituspaikka Kuopiosta tyrmätylle Finnpulpin sellutehtaalle: Vuosaari! Puhdasta vettä saataisiin Päijänne-tunnelista, kaupan päälle kaukolämpöä Helsinkiin (loppuisi kivihiilen poltto) ja vientituotteille olisi satama heti vieressä! Puuta voitaisiin tuoda raiteita, teitä ja vesiä pitkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Anneli Jalkanen:
      Pahoittelen jo etukäteen että kommenttini menee hieman sivuun aiheesta, mutta liittyy kuitenkin ilmastonmuutokseen ja kaupunkisuunnitteluun, ja on mielestäni niin akuutti asia että ansaitsee huomion. Tuolla Metsälehden palstalla nimittäin keksittiin optimaalinen sijoituspaikka Kuopiosta tyrmätylle Finnpulpin sellutehtaalle: Vuosaari! Puhdasta vettä saataisiin Päijänne-tunnelista, kaupan päälle kaukolämpöä Helsinkiin (loppuisi kivihiilen poltto) ja vientituotteille olisi satama heti vieressä! Puuta voitaisiin tuoda raiteita, teitä ja vesiä pitkin.

      Olen ehdottomasti samaa mieltä että PK-seudun vuoro on saada kunnon perusteollisuutta kanssa. Se ei saa olla maaseudun yksinoikeus. Työttömyys ei ole kääntynyt laskuun täälläkään ja toisaalta infrastruktuuri olisi kunnossa, ja metsät kasvavat nopemmin etelässä kuin pohjoisessa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Ei suomessa kannata tehdä mitään on väsynyt kommennti mutta, koko euroopankaan jätti talkoot ei juurikaan auta. Vaikka intiassa c02 per kapaita noin noin 1/5 EU:sta niin se kolminkertainen väestö kompensoi kummasti. EU:n c02 päästöt putoavat kokoajan intian kasvavat eli intia menee heilahtamalla ohi. Lisäksi riisistä riipuvaisella ruokatuotannolla tuotetaan melkoisesti metaania, joka lyhytikäisenä tasaantuu vakio tasolle jos väestö ei kasvaisi. Lisäksi intiassa on kuivumista kyllä ilman kasvihuone ilmiötä. Ylisuuren väestän ruuantuontanto kuluttaa pohjavesivaroja nopeammin kuin ne uusiutuu. Intiall voi helposti ennustaa isoja ongelmia missä tahansa skenaariossa.

    Ja intia on se pikku ongelma. Kiinan keskipäästöt on suomen luokkaa ja kasvaa reipasta tahtia. Kasvuvauhti on taittunut mutta kiinalla ei ole pienintäkään aikomusta pienentää co2 päästöjä. Jos nämä kaksi eivät suostu tekemään mitään niin tilanne on jo hävitty. se ei suomalaisella ääriuhrautumisella muutu miksikään.

    Aino alaspäin sojottavä käyrä tossa on EU28. Voishan se olla jyrkemipikin mutta se on räpikömistä niin kauan kun kiina ja intia ovat who-cares linjalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Kommenteissa on toistunut väite, että hiilidioksidipäästöjen syy olisi väestönkasvu. Vilkaisinkin tilastoja. Katsoin suurimmat hiilidioksidin päästäjämaat. Seuraavaksi katsoin maat, joissa syntyvyys oli suurinta. En havainnut, että kärjessä olisi ollut samoja maita.

    Youtubessa on erilaisia animaatioita väestönkasvun historiasta. Niissä näkyy esimerkiksi, että Etelä-Aasian suurilla väestömäärillä on vuosisatoja pitkä historia. Ehkä noihin ovat vaikuttaneet väkimäärän kasvulle suotuisat olosuhteet. Ehkä noin historiallisesti ihmispopulaation kasvuun ovat vaikuttaneet samat tekijät kuin muidenkin eläinten.

    Olen myös lukenut joistakin kommenteista, että Suomi olisi ikään kuin jo hoitanut väestönkasvun rajoittamisen. Minulla ei kyllä ole muistikuvaa, että julkinen valta Suomessa olisi ajanut joskus väestönkasvun rajoittamispolitiikkaa. Päinvastoin sotien jälkeen lukemani mukaan yllytettiin lisääntymään ja puhuihan Antti Rinne jokin aika sitten ”synnytystalkoista”. Tuskin missään muissakaan länsimaissa, joissa väestönkasvu on lakannut, on saatu kasvua pysähtymään tietoisen politiikan seurauksena. Sen sijaan Kiinassa noudatettiin ns. yhden lapsen politiikkaa, joka tuomittiin ihmisoikeusrikkomuksena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Mikko Vuorinen:
      Kommenteissa on toistunut väite, että hiilidioksidipäästöjen syy olisi väestönkasvu.Vilkaisinkin tilastoja. Katsoin suurimmat hiilidioksidin päästäjämaat. Seuraavaksi katsoin maat, joissa syntyvyys oli suurinta. En havainnut, että kärjessä olisi ollut samoja maita.

      [ … ]

      Olen myös lukenut joistakin kommenteista, että Suomi olisi ikään kuin jo hoitanut väestönkasvun rajoittamisen. Minulla ei kyllä ole muistikuvaa, että julkinen valta Suomessa olisi ajanut joskus väestönkasvun rajoittamispolitiikkaa.

      Jospa väestönkasvu ei olekaan syy päästöihin vaan päästöjen kasvuun. Katsoitko, onko päästöjen kasvu ollut suurinta samoissa maissa kuin väestönkasvukin?

      Suomi on tosiaan hoitanut väestönkasvun rajoittamisen, lapsiluku on jopa selvästi alle uusiutumistason. Väkiluku on kasvanut ainoastaan nettomaahanmuuton vuoksi — totta on, että tässä suhteessa Suomi ei ole aivan kunnolla hoitanut leiviskäänsä. Tämän seikan totuudellisuuden kannalta ei ole merkitystä sillä, mikä on ollut julkisen vallan rooli rajoittamisessa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Kommentistani en kai antanut ymmärtää, että olisin tehnyt tieteellisen tutkimuksen. Äsken Helsingin sanomissa olleen kysymys&vastausartikkelin mukaan asiaa on tutkimuksia. Toki on ilmiselvää, että päästöt kasvavat väkimäärän lisääntyessä, mutta toisaalta noissa suurten syntyvyyden maissa co2-päästöt henkeä kohden ovat vain pieni osa esimerkiksi Suomen päästöistä. Lienee niin, että vaikka väestönkasvu olisi kaikissa maissa ensi vuodesta lähtien nolla, niin se ei lähes tulkoonkaan riittäisi ainoaksi ilmastotoimeksi.

        Sainoit: ”… tässä suhteessa Suomi ei ole aivan kunnolla hoitanut leiviskäänsä…”. CIA Factbookin mukaan Liettuassa ja Latviassa oli väestö vähentynyt vuodessa kummassakin 1,1%. Et luultavasti tarkoita sitä, että nuo maat olisivat ikäänkuin hoitaneet leiviskänsä hyvin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. ”… tämän vuoksi riittävät ilmastotoimet ovat poliittisesti mahdottomia.”

    Tuohon ei ole paljon lisättävää. Sanoisin kuitenkin että jos markkinatalous ja demokratiat estävät ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun, niin viimeinen niitti on ihmisluonto. Vai kuvitteleeko joku että herrat Donald, Vladimir, Boris, Xi, Muhammad, Narendra ja 300 muuta vallanhimoista ja kyynistä valtionpäämiestä lähtevät tähän leikkiin yhteisen hyvän nimissä. Ei koskaan.

    Varsinaiset ilmastotoimet tulee tapahtumaan tilanteen kriisiytymisen kautta, jonkinlaiseen kulminaatiopisteeseen olemme vääjäämättä menossa.

    Kansainväliseen elintarvikekriisiin varautuminen on kansallisella tasolla tärkeämpää kuin ilmastonmuutoksen vastainen taistelu. Eikä syynä ole skeptisyys ilmastonmuutosta vaan ihmisluontoa kohtaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa käyttäjälle Janne Sinkkonen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.