Mitä tehdä ilmaisella sähköllä?

Run­sas tuuli- ja aurinkoen­er­gian tar­jon­ta ovat saat­ta­neet sähkö­markki­nat out­oon tilanteeseen. Jos sekä tuulee että aurinko pais­taa, sähkön hin­ta painuu erit­täin alas. Suomes­sa hin­ta ei ole vielä men­nyt negati­ivisek­si, mut­ta Sak­sas­sa on tämäkin koet­tu. Aurinkovoima tekee Suomeen vas­ta tuloaan. 

Hal­pa sähkö merk­it­see, ettei per­in­teisiä voimalaitok­sia kan­na­ta nyt rak­en­taa käytöstä pois­tunei­den tilalle. Helenin esimerkik­si piti kor­va­ta Hanasaaren kivi­hi­ilivoimala hakevoimalal­la Vuosaa­res­sa, mut­ta yhtiö tyy­tyi pelkkään läm­pökat­ti­laan kaukoläm­mön tuot­tamista varten. 

Näis­sä olois­sa Olk­ilu­o­to 3 ja Fen­novoiman ydin­voimala tule­vat ole­maan omis­ta­jilleen raskas taloudelli­nen taakka. 

Kun van­hat voimalat aje­taan alas, sähköstä voi tul­la pulaa tyy­nenä ja kylmänä talvipäivänä. Sen hin­ta voi nous­ta ajoit­tain todel­la korkeak­si. On pelotel­tu jopa sähkön säännöstelyllä. 

Sähkön saan­tia tur­vaa­maan on esitet­ty, että var­avoimalle mak­se­taan pelkästä sen ole­mas­saolosta, jot­ta hätäti­las­sa olisi mis­tä ottaa. Varas­toidaan­han öljyäkin varmuusvarastoihin. 

Hyvä arvaus on, että ylimääräis­es­tä 1000 MW:n tehos­ta joudut­taisi­in mak­samaan noin 50 miljoon­aa euroa vuodessa. Se on vähän ver­rat­tuna niihin tuhoi­hin, joi­ta hal­lit­se­ma­ton sähkön katkeami­nen aiheut­taisi, mut­ta ei siinä olisi silti järkeä.

On paljon halvem­paa säätää sähkön kulu­tus­ta. Paperite­htaan alasajo tulee kalli­ik­si, mut­ta ei se sen­tään kym­meniä miljoo­nia maksa. 

Olisi järkevää siir­tyä siihen, että kaik­ki sähkön kulut­ta­jat mak­saisi­vat sähköstä sen tun­ti­hin­nan mukaan. Kun hin­ta pomp­paa ylös, hyvin yksinker­tainen automati­ik­ka kään­täisi läm­mön pois päältä parik­si tun­niksi. Tämä olisi vapaae­htoista, mut­ta siitä palkit­taisi­in selväl­lä rahalla.

Sähkönku­lu­tuk­sen ohjauk­sen vaa­ti­ma tekni­ik­ka tulee tuot­ta­maan paljon liike­toim­intaa. Se säästää sekä rahaa että ympäristöä. Huip­pukuor­mi­tuk­sen aikana sähkön tuotan­to on hyvin saastuttavaa. 

Sähkön hin­nan vai­htelui­hin kan­nat­taa etsiä ratkaisua myös tois­es­ta päästä: mitä tehdä läh­es ilmaisel­la sähköl­lä? Sähkön pörssi­hin­ta tulee ole­maan lähel­lä nol­laa pitk­iä aiko­ja kesäisin, kun­han aurinkopa­neel­ien käyt­tö aloite­taan tosis­saan. Koh­ta peltikat­toa uusit­taes­sa siihen saa aurinkopa­neel­in melkein samaan hintaan. 

Kesäa­jan run­saalle aurinkosähkölle pitää kek­siä hyö­tykäyt­töä ja sik­sikin, että nyky­olois­sa aurinkosähkö ei kesäl­lä juuri vähen­nä hiilid­iok­sidipäästöjä, sil­lä sähkön tuotan­to on muutenkin melkein päästötöntä. 

Ei tarvi­ta paljonkaan mieliku­vi­tus­ta kek­siä ilmaiselle sähkölle järkevää käyt­töä: sähköau­ton akku­jen lataami­nen, läm­mön varas­toimi­nen suureen kuumavesi­varas­toon, syn­teet­tis­ten polt­toainei­den valmis­t­a­mi­nen vedestä ja ilman hiilid­iok­sidista, ja niin edelleen. Jos tämä tie avataan, inno­vati­iviset yri­tyk­set kek­sivät vaik­ka mitä.

Ilmaisen sähkön aikana kaukoläm­pövoimalat lopet­ta­vat sähkön tekemisen, mut­ta kaukoläm­pöä niiden on yhä tehtävä. Kaukoläm­pökin kan­nat­taisi tehdä sil­lä yli­jäämäsähköl­lä, pait­si että ei kan­na­ta. Sähkövero vie kan­nat­tavu­u­den miinukselle. 

Jot­ta läh­es ilmaista sähköä voisi käyt­tää järke­vi­in kohteisi­in, sen pitäisi olla läh­es ilmaista myös käyt­täjilleen. Keskimääräi­nen sähkön hin­ta on nyt 3,5 sent­tiä kilo­wat­ti­tun­nil­ta. Tämän päälle tulee sähkövero 2,8 snt ja siir­tomak­su 3,9 snt, mikä nos­taa kulut­ta­jahin­nan yli kymme­neen sent­ti­in. Vaik­ka tuo sähkön 3,5 snt lask­isi nol­laan, kulut­ta­jalle sähkö mak­saisi edelleen 7,2 snt/kWh. Se ei kan­nus­ta mihinkään.

Jot­ta ilmaiselle sähkölle syn­ty­isi hyö­tykäyt­töä, on myl­lät­tävä sekä sähköveroa että siirtomaksuja.

Sähköverkon ole­mas­sao­lo mak­saa yhtä paljon siitä riip­pumat­ta, paljonko sitä käytetään. Sähkön siir­rosta ei aiheudu juuri mitään kulu­ja. Sik­si siir­tomak­sun pitäisi olla käytöstä riip­puma­ton kiin­teä kuukausi­mak­su niin kuin puhe­lin­mak­sukin useim­mil­la on. 

Sähköveron – niin kauan kuin sitä tarvi­taan – pitäisi määräy­tyä pros­ent­teina pörssisähkön hin­nas­ta. Koko sähköveros­ta voitaisi­in luop­ua, jos sähkön­tuotan­non hiilid­iok­sidipäästöjä verotet­taisi­in tai päästöoikeuk­sien hin­nat oli­si­vat järkeväl­lä tasolla.

Aurinkosähkön puoles­ta puhu­vat kammok­su­vat kulu­tuk­ses­ta riip­pumat­to­mia siir­tomak­su­ja, kos­ka aurinkopa­neel­ien kan­nat­tavu­us perus­tuu tähän vapaa­matkus­ta­ju­u­teen. Vääril­lä kan­nusteil­la on taipumus tuot­taa väärää toim­intaa. On paljon parem­pi vapaut­taa aurinkosähkö sähköveros­ta sil­loinkin, kun myy sitä verkkoon. Käytän­nössä tämä tapah­tu­isi veron suu­ruisel­la sub­ven­ti­ol­la, kos­ka sähkövero on kulut­ta­jan eikä tuot­ta­jan vero. Nykykäytän­tö rajoit­taa aurinkosähkön pienek­si kotitarvikepuuhasteluksi. 

Sähkövero tuli aikanaan kor­vaa­maan sähkön tuotan­non hiilid­iok­sidi­veroa, joka ei oikein sopin­ut pohjo­is­maisi­in sähkö­markki­noi­hin. Sil­loin kun sähkö on hal­paa, se on myös päästötön­tä, joten ei sitä pitäisi verot­taakaan. Kun sähkö on kallista, se myös saas­tut­taa eniten. Kulu­tuk­sen ohjaus saisi lisäpont­ta, jos kallista sähköä verotet­taisi­in enem­män kuin halpaa. 

Nämä kak­si muu­tos­ta, kiin­teät sähkön siir­tomak­sut ja pörssi­hin­taan sidot­tu pros­en­tu­aa­li­nen sähkövero ohjaisi­vat sähkön tuotan­toa ja kulu­tus­ta paljon nyky­istä parem­min. Ne myös avaisi­vat val­ta­vat markki­nat inno­vati­ivisille yri­tyk­sille aut­ta­maan sähkön kulu­tuk­sen ohjaamises­sa kalli­in sähkön tun­neista halpoi­hin tunteihin. 

(Kir­joi­tus on julka­istu Suomen Kuvale­hdessä Näkökulma-artikkelina)

121 vastausta artikkeliin “Mitä tehdä ilmaisella sähköllä?”

  1. > Sähkönku­lu­tuk­sen ohjauk­sen vaa­ti­ma tekniikka
    > tulee tuot­ta­maan paljon liiketoimintaa.

    Onko tässä nyt korvike sille, että vihreät luopui­v­at tuulivoiman pakko­rak­en­tamis­es­ta uudessa ohjel­mas­saan. – Nyt tarvi­taankin kaikille pakolli­nen “sähkönku­lu­tuk­sen ohjauk­sen tekniikka”.

    Vastaa

  2. > Sähköveron — niin kauan kuin sitä tarvitaan –
    > pitäisi määräy­tyä pros­ent­teina pörssisähkön
    > hinnasta.

    Poli­it­ti­nen todel­lisu­us on kuitenkin päin­vas­tainen. Esimerkik­si liiken­teessä käytet­tävä polt­toaine. Kun ben­san hin­ta nousee voimakkaasti vaa­di­taan veron alen­tamista kulu­tuk­sen ylläpitämisek­si, vaik­ka juuri sil­loin pitäisi säästää (eikä lisätä kulutusta).

    Vastaa

  3. Sähkön siir­ron yhtey­dessä ollaan jo kovasti menos­sa esit­tämääsi malli­in kap­a­siteet­tipo­h­jaisen hin­noit­telun tul­lessa käyt­töön. Tässä on kyl­lä kulut­ta­jan näkökul­mas­ta paha monop­o­listi­nen ongel­ma, sil­lä kap­a­siteet­ti­mak­su tar­joaa yhtiöille var­man taku­u­tuo­ton, joka on erit­täin suuri liike­toim­intariski­in näh­den. Se ei myös kan­nus­ta mitenkään yhtiöitä tehosta­maan toim­intaansa. Eli käytän­nössä vaik­ka kulutet­ta­va sähköen­er­gia piene­nee, siir­ron kus­tan­nuk­set toden­näköis­es­ti jopa nou­se­vat. Kulut­ta­ja ei siis hyödy “ilmais­es­ta” sähköstä lainkaan.

    Vastaa

  4. Ehkä eräs mah­dol­lisu­us olisi, että kaikkien yleiseen verkkoon sähköä tuot­tavien velvoitet­taisi­in toimit­ta­maan sitä vain kulu­tuskysyn­tään reagoival­la taval­la. Täl­löin eri­laiset “ilmaisen­er­gian” tuot­ta­jatkin jou­tu­isi­vat säätämään tuotan­toaan, eivätkä voisi kaataa säätämisvelvol­lisu­ut­ta toisille.

    Vastaa

  5. Soin­in­vaara tietää, että kukaan ei ole valmis mak­samaan ”älykkään sähköverkon” kus­tan­nuk­sia. Jos men­nään lasken­ta- ja seu­ran­ta­mallei­hin, jos­sa paperikoneen käyn­ti­aikaa opti­moidaan vas­ten kansan­talout­ta, niin uskon ennem­min Marsin asut­tamiseen kuin älykkäisi­in sähköverkkoi­hin. Aurinko‑, tuuliener­gian tuotan­to tarvit­see Euroopas­sa hiiliener­giaa var­avoimana. Euroop­pa saas­tut­taa enem­män(?). Euroopan tarvit­se­mat tuot­teet tuote­taan muual­la saas­tut­tavam­min. Maail­ma saas­tut­taa enem­män. Nyky­isin kaik­ki viher­vasem­mis­ton poli­it­tiset ongel­man­ratkaisut haetaan utopi­an horison­tista. Itse en enää edes jak­sa huomioi­da seassa heilu­via ketunhäntiä.

    Vastaa

  6. “Paperite­htaan alasajo tulee kalli­ik­si, mut­ta ei se sen­tään kym­meniä miljoo­nia maksa.’

    Taloudel­lisia mene­tyk­siä arvioitaes­sa on samaa prob­lemati­ikkaa kuin lakko­herkkyy­den syn­nyt­tämä epäilys Suomen tehtaiden toimitusvarmuudesta.

    Varas­to­ja ei juuri mis­sään ole. Jos sak­salainen pain­o­ta­lo pitää suo­ma­laisen paperin saamista helmiku­us­sa epä­var­mana se ei jatkos­sa tilaa kaikkea Suomes­ta vaan tekee sopimuk­sia use­am­man tuot­ta­jan kanssa.

    Samat­en met­allin valmis­ta­ja saat­taa epäil­lä tuotan­tokus­tan­nuk­sen nou­se­van talvel­la liian korkeak­si ja tekee seu­raa­van investoin­nin muualle kuin Suomeen.

    Vastaa

  7. Paljon sähköä kulut­tavalle teol­lisu­udelle on luul­tavasti parem­pi, jos sähköä saa var­masti ja ennakoitavaan hin­taan. Ei niin väliä, jos hin­ta välil­lä on alle markki­nahin­nan, kos­ka koneet ovat niin kallis investoin­ti, että ne täy­tyy pitää pyörimässä koko ajan. Ei ihme, että mankala-yhtiöt on keksitty…

    Vastaa

  8. Kuu­lostaa kovin tutul­ta 60′ 70 ja 80 luvul­la tämä oli muo­tia. Tosin ehkä eri syistä kuln nyt. Tuli tehtyå diplomi­työ ja paljon muu­takin tästä aiheesta 80 luvun lop­pupuolel­la 😉 siir­tomak­su­jen perus­tu­mista tehoon ehdot­telin heti kun asi­aan tutustuin.

    Vastaa

  9. Hyvä arvaus on, että ylimääräis­es­tä 1000 MW:n tehos­ta joudut­taisi­in mak­samaan noin 50 miljoon­aa euroa vuodessa. 

    Miten “ylimääräi­nen” teho/kapasiteetti määritel­lään, ja miten se erote­taan peruska­p­a­siteetista? Jos val­tio halu­aa varmis­taa tietyn kap­a­siteetin tar­joil­la olon kaikki­na vuo­den päiv­inä, eikö olisi luon­te­vaa mak­saa jotain kaikesta perusvoimas­ta? On liian vaikeaa sanoa, kenen tuot­ta­ma perusvoima on ylimääräistä ja kenen ei.

    Vai mitat­taisi­inko niin, että se tehore­servi, jota ei ole vuo­den aikana ker­taakaan käytet­ty, on ylimääräistä tehoa? Tai niin, että päivittäin/minuuteittain käyt­tämät­tä jäänyt tehore­servi on ylimääräistä tehoa?

    Nythän mak­se­taan täysin nur­in­päin, eli sat­un­nais­es­ti saatavil­la ole­va teho saa val­ti­ol­ta tukea. Voisi tosi­aan olla järkevä kään­tää nuo tuet toisin päin (hiilid­iok­sidi­mak­suil­la tai vas­taav­il­la täy­den­net­tynä tietenkin).

    Ei tarvi­ta paljonkaan mieliku­vi­tus­ta kek­siä ilmaiselle sähkölle järkevää käyttöä: 

    Mon­en­laista käyt­töä var­masti löy­tyy. Yksi ongel­ma on se, että mon­et noista käyt­tö­tavoista vaa­ti­vat investoin­te­ja, mut­ta ilmaista sähköä on ehkä tar­joil­la vain muu­t­a­m­i­na päiv­inä vuodessa. Osa kikoista on myös halpo­ja, kuten mainit­se­masi veden läm­mit­tämi­nen, mut­ta siinäkin suuren läm­min­vesi­varas­ton rak­en­t­a­mi­nen voi mak­saa aika paljon.

    Nämä kak­si muu­tos­ta, kiin­teät sähkön siir­tomak­sut ja pörssi­hin­taan sidot­tu pros­en­tu­aa­li­nen sähkövero ohjaisi­vat sähkön tuotan­toa ja kulu­tus­ta paljon nyky­istä paremmin.

    Sähkön siir­tomak­sut voisi­vat olla hie­man jous­tavampiakin kuin kiin­teä per vuosi tai per kWh. Joku voisi esimerkik­si ottaa siivun sähkön hin­nas­ta. Ajat­telitko, että markki­nat määräi­sivät siir­to­hin­nat ja mit­taus­ta­van vapaasti, vai säätäisikö val­tio sopi­vak­si kat­so­tun tason?

    Kuu­luuko tuo­hon paket­ti­in myös tuuli­tuki­ais­ten pois­to, vai vieläkö ne oli­si­vat mukana? Niiden­hän on san­ot­tu ole­van yksi syy sähkö­markki­noiden häiriintymiseen.

    Vastaa

  10. Pros­es­si­te­ol­lisu­us läh­tee kävelemään niistä maista, jot­ka eivät suos­tu tar­joa­maan riit­tävän hal­paa ener­giaa myös han­kali­na vuo­de­naikoina ja niiden mukana menee myös val­tavasti työ­paikko­ja ja hyv­in­voin­ti­val­tio. Kuten tun­net­tua, teol­lisu­us­maan vas­tako­h­ta on kehi­tys­maa. Vas­taavasti läm­mön katkaisem­i­nen raken­nuk­sista talvipakkasil­la tuot­taa hyvin nopeasti pysyviä vau­ri­oi­ta rak­en­teille, eri­tyis­es­ti jos putket pää­sevät jäätymään.

    Vastaa

  11. “On paljon halvem­paa säätää sähkön kulu­tus­ta. Paperite­htaan alasajo tulee kalli­ik­si, mut­ta ei se sen­tään kym­meniä miljoo­nia maksa.”

    Tämä tun­tu­isi äkkiä ajatel­tuna oikeal­ta linjanvedolta. 

    Eikö ole jo käynytkin niin, että joidenkin sel­l­ute­htaiden on kovil­la pakkasil­la kan­nat­tanut vähen­tää sel­l­un tuotan­toa pystyäk­seen myymään enem­män hin­tavak­si hypän­nyt­tä sähköä?
    Amerikas­sa koval­la lumimyrskyl­lä moni työ­paik­ka ja koulut seiso­vat, vaik­ka luulisi ole­van mah­dol­lista han­kkia auraus­valmi­ut­ta, jot­ta kovis­takin tuiskuista selvit­täisi­in. Onko tämä vain nykyaikaan asti jatkunut pakon sanele­ma perinne vai harkin­nan jäl­keen yhä järkeväk­si koettua?

    Vastaa

  12. “mut­ta yhtiö tyy­tyi pelkkään läm­pökat­ti­laan kaukoläm­mön tuot­tamista varten.”

    Kaukoläm­mössä tosi­aan se lähiläm­pöen­er­gia on se primäärituote ja sähkö on vain sivu­tuote jolle on toiv­ot­tu että edes jollekin kel­paisi. Ennen kai ajatelti­in nurinkuris­es­ti toisin. Nyt ei voi­da enää peru­ut­taa. Lähiläm­mön­tuotan­to on han­kala rasti erit­täin kulu­tusti­heäl­lä seudulla.

    Vastaa

  13. Jos läh­es peltika­ton (ja seinä­maalin) hin­tainen aurinkosähkö tulee ja kesän aurinkoen­er­giaa voi säilöä “pel­let­tei­hin” lop­pu­vuo­den tarpeik­si, omatkoti­taloil­la ei ole syytä mak­saa sähköverkos­ta sent­tiäkään. Tai edes mak­saa uuteen taloon liittymää. 

    Nyt tätä mah­dol­lisu­ut­ta ei ole huomioitua, kun hal­li­tus on vaat­in­ut haja-asu­tusaluei­den sähköverkon kaivamista maan alle val­tavil­la kus­tan­nuk­sil­la. Siir­to­hin­nat tule­vat väk­isin nouse­maan vuosikaudet. Jos osa porukas­ta irrot­tau­tuu verkos­ta, lopuille jää yhä suurem­pi osu­us kustannuksista. 

    Jos men­nään pros­ent­ti­hin­noit­telu­un ja itse tuotet­tu aurinkosähkö halpe­nee riit­tävästi, jakelu­fir­moil­la on edessään konkurssi näil­lä parametreillä.

    Vastaa

  14. Mikä on sähköl­lä lämpiävän omakoti­talon omis­ta­jan insen­ti­ivi lait­taa aurinkopa­neelei­ta, jos sähkön hin­ta on min­i­maa­li­nen juuri sil­loin, kun hänen paneel­in­sa tuottaisivat?

    Vastaa

  15. jus­si:
    Sähkön siir­ron yhtey­dessä ollaan jo kovasti menos­sa esit­tämääsi malli­in kap­a­siteet­tipo­h­jaisen hin­noit­telun tul­lessa käyt­töön. Tässä on kyl­lä kulut­ta­jan näkökul­mas­ta paha monop­o­listi­nen ongel­ma, sil­lä kap­a­siteet­ti­mak­su tar­joaa yhtiöille var­man taku­u­tuo­ton, joka on erit­täin suuri liike­toim­intariski­in näh­den. Se ei myös kan­nus­ta mitenkään yhtiöitä tehosta­maan toim­intaansa. Eli käytän­nössä vaik­ka kulutet­ta­va sähköen­er­gia piene­nee, siir­ron kus­tan­nuk­set toden­näköis­es­ti jopa nou­se­vat. Kulut­ta­ja ei siis hyödy “ilmais­es­ta” sähköstä lainkaan.

    Ener­giavi­ras­tol­la on jo nyt tiet­tyjä kan­nus­timia, joil­la palk­i­taan tehokku­ud­es­ta ja ran­gais­taan suh­teel­lis­es­ta tehottomuudesta.

    Kiin­teät mak­sut ovat sikäli perustel­tu­ja että vain lois­te­ho ja siir­to­häviöt ovat siir­re­tyn ener­gian määrään suh­teessa, muut kus­tan­nuk­set ovat kiinteitä.

    Vastaa

  16. Mik­si muuten sähkölle pitää olla muu vero kuin arvonlisävero?

    Vastaa

    1. Sähkölle on sähkövero, kos­ka sähkön­tuotan­non polt­toaineet ovat verot­to­mia. Polt­toaineet taas ovat verot­to­mia, kos­ka vero ei sovi pohjo­is­maiseen sähköpörssi­in. Olin vuon­na 1995 sopi­mas­sa, että kivi­hi­il­isähköltä pois­te­taan polt­toain­evero ja tehdään yhtä korkea sähkövero ja mak­se­taan uusi­u­tu­valle sähkölle veron suu­ruista sub­ven­tio­ta. Malli oli hyvä ja loogi­nen, mut­ta pian nämä tuet ja vero erkaan­tu­i­v­at toi­sis­taan. Nyt kokon­aisu­udessa ei ole päätä eikä häntää.
      Toivoa sopii, että päästöoikeuk­sien hin­nat nou­se­vat joskus järkevälle tasolle eli tasolle, joka vaikka­pa polt­toöljyl­lä on nyt. Sen jäl­keen sähkövero voidaan pois­taa tarpeettomana.

      Vastaa

  17. Ja mitenkä se ilmainen sähkö tehdään?

    Tuulimyllysähköhän on osoit­tau­tunut veron­mak­sajille kalli­ik­si mil­jardimokak­si monine surkeine lieveilmiöineen.

    Vastaa

  18. Osmo:

    “Ei tarvi­ta paljonkaan mieliku­vi­tus­ta kek­siä ilmaiselle sähkölle järkevää käyt­töä: sähköau­ton akku­jen lataami­nen, läm­mön varas­toimi­nen suureen kuumavesi­varas­toon, syn­teet­tis­ten polt­toainei­den valmis­t­a­mi­nen vedestä ja ilman hiilid­iok­sidista ja niin edelleen. Jos tämä tie avataan, inno­vati­iviset yri­tyk­set kek­sivät vaik­ka mitä.”

    Se mitä tarvit­taisi­in on ener­gian varas­toin­ti kesästä syksyyn. Sähköau­to­jen akku­jen lataami­nen ja kuumavesi­varas­tot ovat muu­ta­man päivän varastoja. 

    Edulli­nen ja hyväl­lä hyö­ty­suh­teel­la tapah­tu­va kon­ver­sio sähkö -> polt­ton­este on aikamme suurimpia haastei­ta. Jos sel­l­ainen kek­sitään, tulee kah­teen asteeseen rajoit­tamis­es­ta huo­mat­tavasti helpompaa.

    Vastaa

  19. “Sähköveron – niin kauan kuin sitä tarvi­taan – pitäisi määräy­tyä pros­ent­teina pörssisähkön hinnasta.”

    Veroa ei tarvitse kiin­nit­tää pörssisähkön hin­taan vaan se mak­se­taan %-osuute­na sähkön ener­giahin­nan loppusummasta. 

    Saadaan sama vaiku­tus aikaan. Ei ole oma idea vaan aiem­min esitin myös pörssi­hin­tasi­don­naisu­ut­ta. Pienen miet­timisen jäl­keen totesin että %-osu­us lop­puhin­nas­ta ajaa saman asian.

    Vastaa

  20. Suomes­sa rek­isteröidään kuukausit­tain 10–30 sähköautoa:
    http://www.trafi.fi/tietopalvelut/tilastot/tietokannat

    Nor­jas­sa veroalen­nuk­sen (ei siis tuen kuten läh­es aina virheel­lis­es­ti väitetään) joh­dos­ta myy­dään tuhan­sia uusia sähköau­to­ja joka kuukausi:
    http://www.tuulilasi.fi/uutiset/tesla-model-x-syyskuussa-norjan-toiseksi-myydyin-automalli-suomi-kaukana-perassa

    Vihreät näyt­tävät kan­nat­ta­van nollavero­ja nol­lapäästöau­toille oppo­si­tios­sa mut­ta eivät vielä hallitusaikana?
    https://www.vihreat.fi/asiat/vihrea-politiikka/teemat/ymparisto

    Liekö muil­la puolueil­la tähän viral­lista kan­taa? Kaikko­nen tuli esi­in han­k­in­taedul­la pari kk. sit­ten, min­is­ter­it Mykkä­nen ja Sip­ilä lienevät tehneet jo henkilöko­htaisel­la tasol­la valin­nan sähköau­ton puoles­ta. Per­sut halu­si­vat pois­taa autoveron kokon­aan. Mik­si tämä(kään) asia ei etene Suomessa?

    Vastaa

  21. Arvon poli­itikko käyt­tää melko huo­let­tomasti sanaa “ilmainen”..

    Vastaa

  22. Oikean­su­un­tainen ja hyvä ehdo­tus Osmol­ta! Toki olisi hyvä kor­va­ta sähköveroa mah­dol­lisim­man paljon fos­si­il­isi­in polt­toaineisi­in kohdis­tu­val­la hiiliv­erol­la, mut­ta mil­loin lie­nee mah­dol­lista? Sil­lä haavaa olisi hyvä, jos sähkövero tosi­aan mak­set­taisi­in kuten alv jol­loin hin­to­jen vai­htelu voimis­tu­isi tuotan­non päästö­jen ja kysyn­tä/­tar­jon­ta-tilanteen mukaan. Sähkövero on kuitenkin mak­suna hyvin pieni, joten se ei yksin riitä tekemään kysyn­täjous­tos­ta ja pien­tuotan­nos­ta kan­nat­tavaa. Näin ollen siir­tomak­su­jen ei pitäisi mis­sään nimessä olla kiin­teitä, vaan edelleen ener­gia­pe­rusteisia tiet­tyyn teho­ra­jaan asti ja siitä ylöspäin dynaamis­es­ti muut­tu­va tehope­rusteinen mak­su päälle. Täl­löin insen­ti­ivi säi­ly­isi edelleen tuot­taa aurinkoen­er­giaa ja säästää sähköä, sekä olla mukana kysyntäjoustossa.

    Vastaa

  23. Marko Hami­lo: Se mitä tarvit­taisi­in on ener­gian varas­toin­ti kesästä syksyyn. Sähköau­to­jen akku­jen lataami­nen ja kuumavesi­varas­tot ovat muu­ta­man päivän varastoja.

    Näin minäkin kuvit­telin vielä vähän aikaa sit­ten, mut­ta sit­tem­min inter­net on osan­nut ker­toa min­ulle, että tan­skalaiset tekevät aurinkoläm­pöä vuo­de­naikavaras­tol­la hin­taan 42 EUR/MWh.[1]

    Suo­raan san­ot­tuna vähän epäilen, kos­ka min­un mielestäni tuon kus­tan­nus­ta­son pitäisi toteutues­saan olla vähän suurem­pi uuti­nen, joten eiköhän joku osaa ker­toa mik­si tuo ei ole edus­ta­va kus­tan­nus­ta­so tai mik­si tuo ei skaalaudu. 

    [1] http://www.estif.org/fileadmin/estif/content/publications/downloads/UNEP_2015/factsheet_solar_district_heating_v05.pdf

    Vastaa

    1. Kuumaan veteen voi kyl­lä varas­toi­da läm­pöä pitkäk­si aikaa. Joskus jossin Ker­a­van lähel­lä kokeilti­in täl­laista Aurinkokylää. Se ei pelit­tänyt, kos­ka kuumavesi­varas­to oli mitoitet­tu liian pienek­si (!) mut­ta varas­toin­ti toimii kyl­lä. Varas­toiti­in­han ennen myös jäätä kesän yli heinien alla.

      Vastaa

  24. Mitäs jos vaan lopetet­taisi­in se jär­jetön uusi­tu­vien tukeminen. 

    Huomioi että aurinkopa­neel­it ovat hyvin kaukana “ilmai­sista”, niiden EROI on noin 2 (todel­lis­es­ta datas­ta las­ket­tu tutkimus). Paneel­it toimi­vat vain hyvän­mie­len­sähkönä kun nykyi­nen infra niitä tukee, sivil­isaa­tio­ta niil­lä ei pide­tä pystyssä, mut­ta mitäpä siitä kun tehdään vihreätä ener­giapoli­ti­ik­ka ja pisnestä !

    Vastaa

    1. Aurinkosähkön mar­gin­aa­likus­tan­nus on nol­la. Sil­lä on tässä merk­i­tys­tä, ei pääomakuluilla.
      Ja sitä pait­si, jos tuo laskel­ma on tehty todel­lisel­la aineis­tol­la, se on täy­tynyt tehdä myös van­hoil­la paneeleil­la jot­ka on tehty van­hen­tuneel­la tekni­ikalla kauan sitten.

      Vastaa

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Sähkölle on sähkövero, kos­ka sähkön­tuotan­non polt­toaineet ovat verottomia. 

    Mikä ihmeen perustelu tuo oikein on?

    Tes­tataan kyseisenn veron logiikkaa:
    Kir­joille on lisävero, kos­ka pape­ri­ark­it ovat verottomia. 

    Ananakselle on vero, kos­ka tölk­it ovat verottomia.

    Huonekaluille on vero, kos­ka niis­sä käytet­tävä puu on verotonta.

    Ei nyt kyl­lä kuu­losta oikein järkevältä perustelul­ta. Meill on siis vero, kos­ka ei ole veroa. Kuu­lostaa ihan siltä, että val­tio tarvit­see rahaa eikä sen väliä, mis­tä sitä saa.

    Jep jep.

    “kivi­hi­il­isähköltä pois­te­taan polt­toain­evero ja tehdään yhtä korkea sähkövero ja mak­se­taan uusi­u­tu­valle sähkölle veron suu­ruista subventiota. ”

    Kyl­läpäs kuu­lostaakin lois­toratkaisul­ta, poise­taan hait­tavero ja jae­taan samat rahat sit­ten poli­itikko­jen miel­tymys­ten mukaan “uusi­u­tuville”. Paljos­ta vetoa niin sitä fyrkkaa meni mm. turpeelle. 

    Ydin­voima, vaik­ka se Suomes­sakin on suurin CO2-vapaa tapa tuot­taa sähköä, jätetään tietenkin ulkop­uolelle. Sehän saat­taisi nimit­täin leika­ta päästöjä eikä sitä tuke­mal­la saa ääniä tai ohjat­tua rahaa omille kannatusalueilleen!

    Nythän puhutaan siitä että teolisu­u­den vero­helpo­tus pitäisi pois­taa. Onko kukaan miet­tinyt, että korkea sähkövero ohjaa teol­lisu­udessa käyt­tämään sähkön sijas­ta polt­tamista läm­mön tuot­tamises­sa? Ei sähkön säästämi­nen ole vält­tämät­tä ihan niin suo­ravi­ivaista kuin laskelmien perus­teel­la näyttäisi.

    Ja jos joku kuvit­telee että sähköveros­ta luovut­taisi­in kun päästöoikeu­den hin­ta on “järkeväl­lä” tasol­la, näkee unta. Vilka­isu val­tion bud­jetin lop­pusum­maan ker­too, että sun­ta on täysin päin­vas­tainen, tätäkin veroa tul­laan aivan var­masti kiristämään.

    Vastaa

    1. Jos polt­toainet­ta verote­taan, kun tehdään läm­pöä, mut­ta ei verote­tra kun tehdään sähköä, vero vääristää muut­ta­maan läm­pö turhaan sähköksi.

      Vastaa

  26. Näis­sä sähkön hin­taa koske­vis­sa speku­laa­tiois­sa jää yleen­sä huomiotta se että yli­tuotan­toti­lanteessa määräävässä markki­na-ase­mas­sa ole­vat tuot­ta­jat reagoi­vat tavanomaiseen tapaan: vähen­tämäl­lä tuotan­toa riip­pumat­ta tuotan­non marginaalikustannuksesta.

    “Ilmainen” sähkö mitenkään merkit­tävässä määrin Nord­poolin alueel­la toteu­tuu siis vas­ta sit­ten kun hajautet­tu tuotan­to on riit­tävän edullista ilman sub­ven­tio­ta, eli aurinkoen­er­gia alka­en parin hin­nan puoli­in­tu­misen eli nyky­vauhdil­la noin kah­den vuosikymme­nen päästä, ja sil­loinkin vain kesäl­lä val­oisaan aikaan. Tai sit­ten val­tioiden kus­tan­nuk­sel­la raken­netaan val­ta­va tuulivoimaka­p­a­siteet­ti joka tun­tuu juuri nyt epätodennäköiseltä.

    Osmon kuvaa­mas­sa tilanteessa jos­sa tuulisu­us (Tan­skas­sa ja Ruot­sis­sa) tiput­ti sähkön hin­nan ennä­tyk­sel­lisen alas ja jopa negati­ivisek­si olti­in vielä noin vuosi sit­ten. Ruot­sis­sa sähkön hin­nan kuukausikeskiar­vo oli n. 24e/MWh ja Suomes­sa 33e/MWh. Alim­mil­laan päiväkeskiar­vot Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa painui­v­at 11e/MWh euron paikkeille.

    Nyt, vuosi myöhem­min kulu­tuk­sen ollessa aika tarkkaan sama, ydin­sähköä tuote­taan Nord­poolin alueel­la 1800MW vähem­män. Siitä huoli­mat­ta että tuulivoiman tuotan­tote­ho Nord­poolin alueel­la (esimerkik­si juuri nyt 3873MW) on mil­tei kaksinker­tainen vuosi sit­ten vallinneeseen tilanteeseen (1991MW) on mil­tei 95% suurem­pi, tuote­taan fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la sähköä 10% enem­män. Sähkön päivähinta/MWh on tänään Ruot­sis­sa 48,38e kun se vuosi sit­ten (ma 12.10) oli n.25e vähän alueesta riip­puen, eli nousua n.94%. Suomes­sa vas­taa­vat luvut ovat 48,38e ja 39,55e eli nousua “vain” 22%.

    Kehi­tys osoit­taa että tarvit­taes­sa (jos halu­taan, ja ilmeis­es­ti on halut­tu), voidaan Pohjo­is­maisil­la sähkö­markki­noil­la kom­pen­soi­da tuulivoiman aiheut­ta­ma hin­ta­paine ydin­voimaa vähen­tämäl­lä. Ruot­sis­sa on muuten täl­lä het­kel­lä verkos­sa 2900MW vähem­män ydin­voimaa kuin tal­ven kovim­mil­la pakkasil­la. Tämä on enem­män kuin Suomen koko ydinsähkötuotanto.

    Ympäristön kannal­ta tässä on ikävää tietysti se että sähkön hin­nan tukem­i­nen ydin­voimaa vähen­tämäl­lä tarkoit­taa automaat­tis­es­ti fos­si­ilisen sähkön­tuotan­non lisääntymistä.

    Vastaa

  27. Eero Kär­ki: Soin­in­vaara tietää, että kukaan ei ole valmis mak­samaan ”älykkään sähköverkon” kus­tan­nuk­sia. Jos men­nään lasken­ta- ja seu­ran­ta­mallei­hin, jos­sa paperikoneen käyn­ti­aikaa opti­moidaan vas­ten kansan­talout­ta, niin uskon ennem­min Marsin asut­tamiseen kuin älykkäisi­in sähköverkkoihin.

    “Älykkäät sähköverkot” on väärinkäsi­tys. Äly ei ole verkos­sa vaan a) sähköä kulut­tavis­sa lait­teis­sa b) siel­lä mis­sä kulu­tuk­sen opti­moin­nil­la halu­taan tehdä rahaa.

    Tarvit­ta­va rauta pääsään­töis­es­ti on jo ihmis­ten kotona maaläm­pöpump­pu­jen ohjain­ten sun muiden hilav­itkut­timien kyl­jessä (ja on muutenkin valmis­tuskus­tanuk­sil­taan puoli-ilmaista), kyse on vain ohjelmis­tos­ta ja verkkoy­htey­destä joiden kus­tan­nus on vähäinen.

    Kysyn­täjous­ton toteut­tamiseen puut­tuu oleel­lis­es­ti vain insen­ti­ivi, ja se toteu­tuu edullisim­min (ilmaisek­si) Osmon esit­tämäl­lä kahdel­la lain­säädän­nöl­lisel­lä muutoksella.

    Vastaa

  28. Hup­sis: Huomioi että aurinkopa­neel­it ovat hyvin kaukana “ilmai­sista”, niiden EROI on noin 2 (todel­lis­es­ta datas­ta las­ket­tu tutkimus). 

    Ensin­näkin, tuo kuu­lostaa hyvin epä­to­den­näköiseltä luvul­ta jopa Suomes­sa ja sisältänee ole­tuk­sia tuote­tun sähkön poisheit­tämis­es­tä. Toisek­seen, mitä merk­i­tys­tä EROIl­la on? Jos paneel­in hin­ta on hal­pa, EROI pieni, ja valmis­tus kan­nat­tavaa, se vain tarkoit­taa että ener­gia on ollut (puoli-)ilmaista siel­lä mis­sä paneeli on valmistettu.

    Jo nyt aurinkovoima kan­nat­taa Suomes­sa jos asen­netulle kap­a­siteetille on 100% käyt­tö, hin­tao­le­tus suu­ru­us­lu­okkaa 6c/kWh, hyvä paik­ka (9% tuot­to nimel­liska­p­a­siteet­ti­in näh­den), 30–40v elinkaari, opti­moitu han­k­in­tapros­es­si ja asen­nus omin voimin tai talkootyönä. Parin hin­nan puolit­tumisen jäl­keen tilanne on täysin toinen.

    Vastaa

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Aurinkosähkön mar­gin­aa­likus­tan­nus on nol­la. Sil­lä on tässä merk­i­tys­tä, ei pääomakuluilla.
    Ja sitä pait­si, jos tuo laskel­ma on tehty todel­lisel­la aineis­tol­la, se on täy­tynyt tehdä myös van­hoil­la paneeleil­la jot­ka on tehty van­hen­tuneel­la tekni­ikalla kauan sitten.

    Vai nol­la, ehkä surkean tieteen edus­ta­jalle jol­la ei ole mitään käsi­tys­tä todel­lisu­ud­es­ta. Aurinkopa­neeli tuot­taa niin vähän sähköä että kaik­ki huolto­toim­inta jota on paljon nos­taa kus­tan­nuk­sia hur­jasti. Mueti mitä niille paneeleille pitää tehdä syksyl­lä tai kevääl­lä, tai talvel­la tai kesäl­lä kun pölyää. Kuin­ka oaljon pien­jän­nite tuot­tei­ta pitää huoltaa jne… Se että “valmis­tuskus­tan­nuk­set” ( jois­sa näkyy muuten sub­ven­tio) puenenevät ei merk­itse juuri mitään muu­ta kiin poli­itikon propagandapugeissa. 

    Pelas­ta­tre kyl­lä var­masti ihmiskun­nan poten­ti­aaliselta ilmas­ton­muu­tok­selta tuhoanal­la sen idioot­ti­maisel­la poli­itikkallanne joka toimii ainakin ker­talu­okkaa nopeam­min kuin pes­simistisinkään arvaus ilmas­ton­muu­tok­ses­ta. Kat­sokaa mutä olette saa­neet aikaan 20 vuodessa, aikana jona ilmas­to ei ole muut­tunut pätkääkään

    Vastaa

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos polt­toainet­ta verote­taan, kun tehdään­läm­pöä, mut­ta ei verote­tra kun tehdään sähköä, vero vääristää muut­ta­maan läm­pö turhaan sähköksi.

    Eiks sitä kivi­hi­iltä ja öljyä nyt olis voin­ut verot­taa aina ja ihan vaan sik­si, kun ne ovat kivi­hi­iltä ja öljyä? Ihan sama, tehdäänkö niistä läm­pöä vai sähköä, kun sen polt­ta­mi­nen saas­tut­taa viime kädessä samal­la taval­la. Mik­si siihen tarvit­see sotkea sähkön verotus?

    Nythän koko skee­man hämärä logi­ik­ka meni (jos oikein ymmärsin) jotenkin niin, että alku­jaan fos­si­ilista polt­toainet­ta verotet­ti­in läm­mön tuotan­nos­sa, mut­ta ei sähkön tuotan­nos­sa ja sitä halut­ti­in luon­nol­lis­es­ti verot­taa sähkön­tuotan­nos­sakin, joten tekaisti­in sähkövero ja annetaan se sub­ven­tiona takaisin muille pait­si fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la tuote­tulle sähkölle?

    Eli efek­ti­ivis­es­ti vaan lisät­ti­in sähkön­tuotan­nos­sa käyte­ty­ille fos­si­il­isille polt­toaineille vero, mut­ta lop­putu­los on paljon kom­plek­sisem­pi ja lisäk­si se sähköverona sot­kee kuvioi­ta lisäk­si monel­la muul­la taval­la, kuten tääl­läkin on analysoitu.

    * * *

    Seu­raavak­si var­maan toinen vero­jär­jeste­ly- ja sub­ven­tiok­ier­ros, jot­ta saadaan tuon kom­plek­sisu­u­den aiheut­ta­mat epäko­h­dat kor­jat­tua lait­ta­mal­la lisäk­er­ros kom­plek­sisu­ut­ta päälle… Ihan anek­doot­ti­na: täl­laista läh­estymistapaa on haus­ka seu­ra­ta, kun ver­rokki­na oma työni viime kädessä redu­soituu pitkälti kom­plek­sisu­u­den hallintaan ja sen rajoit­tamiseen, jot­ta olisi ylipään­sä mah­dol­lista luo­da mitään ratkaisu­ja ja tulok­sia, jot­ka edes jotenkin toimi­vat käytännössä.

    Vastaa

    1. Sähkön­tuotan­non­polt­toainei­den verot­ta­mi­nen ei pelitä pohjo­is­maisil­la sähkö­markki­noil­la, ellei päästä sopimuk­seen yhteis­es­tä vero­ta­sos­ta, eikä siis päästä. Sik­si tehti­in täl­lainen järjestely.

      Vastaa

  31. Mikko Num­melin:
    Vas­taavasti läm­mön katkaisem­i­nen raken­nuk­sista talvipakkasil­la tuot­taa hyvin nopeasti pysyviä vau­ri­oi­ta rak­en­teille, eri­tyis­es­ti jos putket pää­sevät jäätymään.

    On muitakin vai­h­toe­hto­ja kuin 1 tai 0. Läm­mön katkaisemisen sijaan voidaan tavoiteläm­pöti­laa laskeaa muu­t­a­m­i­na paukkupakkaspäivinä.

    Kuten tässä todet­ti­in, Helen rak­en­taa taas uuden huip­puläm­pövoimalan, että jokaises­sa kodis­sa voi olla tasainen 21 oC täysin riip­pumat­ta siitä, mikä ulkona on läm­pöti­la. Laitok­selle on käyt­töä niinä muu­ta­mana päivänä vuodessa, kun tuulee ja on 20 astet­ta pakkas­ta. Lop­un ajan vuodes­ta laitos seisoo. Ja tämä on kan­nat­tavaa. Asukkaana ja voimalain­vestoin­nin mak­sa­jana ehdot­taisin edullisem­paa ratkaisua: vapaae­htoiset laske­vat huoneis­ton läm­pöti­laa niinä muu­ta­mana paukku­pakkaspäivänä, mikä kom­pen­soidaan kaukolämpölaskussa.

    Vielä tämä ei ole mah­dol­lista. Mut­ta lähi­t­ule­vaisu­udessa on, kun jär­jestelmi­in saadaan vähän lisää älyä ja ääri­ti­lanteille saadaan hin­ta­lap­pu. Sen jäl­keen piik­it kulu­tuskäyril­lä loivenevat kuin itsestään.

    Vielä on paljon tehtävää, että päästään eroon aja­tus­mall­ista, jon­ka mukaan kaiken pitäisi aina toimia 100%:sti. 95% riit­tää val­lan hyvin, usein jopa 50%.

    Vastaa

  32. En ole pitkään aikaan kom­men­toin­ut. Nyt oli mie­lenki­in­toisen oloinen tek­sti. Sit­ten luin pari kom­ment­tia ja ajat­telin että mahdet­ti­inko lyi­jyt­tömään ben­saan siir­tyä liian myöhään.

    Vastaa

  33. Koti-isä:

    Kuten tässä todet­ti­in, Helen rak­en­taa taas uuden huip­puläm­pövoimalan, että jokaises­sa kodis­sa voi olla tasainen 21 oC täysin riip­pumat­ta siitä, mikä ulkona on läm­pöti­la. Laitok­selle on käyt­töä niinä muu­ta­mana päivänä vuodessa, kun tuulee ja on 20 astet­ta pakkas­ta. Lop­un ajan vuodes­ta laitos seisoo. Ja tämä on kannattavaa. 

    Mitähän läm­pövoimalaa Koti-isä tarkoit­taa? Jos tätä Salmisaaren pel­let­ti­laitos­ta, niin kyseessä on kor­vaus­in­vestoin­ti, jos­sa ole­mas­sa ole­van kat­ti­lan polt­toaine vai­hde­taan raskaal­ta polt­toöljyltä pel­leteille. Pel­let­tiläm­pö kor­vaa myös muiden kaa­su- ja öljyläm­pövoimaloiden fos­si­ilista tuotan­toa, joten sen käyt­tö ei tule jäämään vain muu­ta­maan kireim­pään pakkaspäivään.

    Jos kyse oli tästä Vuosaaren hake­laitok­ses­ta, niin sekin on Hanasaaren voimalaitok­sen kor­vaus­in­vestoin­ti, ei uut­ta tuotan­toka­p­a­siteet­tia. Ja sekin raken­net­taisi­in pienem­pänä kuin kor­vat­ta­va laitos. 

    Koti-isä:

    Asukkaana ja voimalain­vestoin­nin mak­sa­jana ehdot­taisin edullisem­paa ratkaisua: vapaae­htoiset laske­vat huoneis­ton läm­pöti­laa niinä muu­ta­mana paukku­pakkaspäivänä, mikä kom­pen­soidaan kaukolämpölaskussa.

    Vielä tämä ei ole mah­dol­lista. Mut­ta lähi­t­ule­vaisu­udessa on, kun jär­jestelmi­in saadaan vähän lisää älyä ja ääri­ti­lanteille saadaan hin­ta­lap­pu. Sen jäl­keen piik­it kulu­tuskäyril­lä loivenevat kuin itsestään.

    Tämä voi olla mah­dol­lista hyvinkin pian, ja olen samaa mieltä siitä, että se olisi erit­täin fiksua.

    Vastaa

  34. Koti-isä:
    Vielä on paljon tehtävää, että päästään eroon aja­tus­mall­ista, jon­ka mukaan kaiken pitäisi aina toimia 100%:sti. 95% riit­tää val­lan hyvin, usein jopa 50%. 

    Halu­aisin kuul­la vielä, miten tämä toteutetaan paperite­htaiden ja muun pros­es­si­te­ol­lisu­u­den osalta kun muis­te­taan näi­hin tehdyt mil­jar­di-investoin­nit ja alasajo­jen isot kustannukset.

    Vastaa

  35. Jos nyt kuitenkin…
    Eihän tässä ole ker­ras­saan mitään sel­l­aista ongel­maa jota ei voisi ratkaista markki­noil­la. Osmon ehdo­tus veroko­htelus­ta on aivan kohtu­ulli­nen ja järjellinen. 

    Ensik­sikin, ydin­voimalan valmis­ta­jan kan­nat­taa tehdä sähkön osta­jien kanssa pitk­iä sopimuk­sia jois­sa paperikoneen pyörit­täjä tai vaik­ka val­imo lupaa kulut­taa tiet­tynä aikana tietyn määrän sähköä ja mak­saa sen etukä­teen sovi­t­ul­la hin­nal­la. Se, että pörssisähkö on tätä halvem­paa joskus (ja kalli­im­paa joskus), ei muu­ta asi­aa mik­sikään. Ydin­voimalaa ei pis­tetä kiin­ni vaik­ka sähkön hin­ta het­kel­lis­es­ti putoaisi lähelle nol­laa, eikä sitä tarvitse pistää jos näitä sopimuskump­panei­ta on riit­tävän monta. 

    Paperikoneen pyörit­täjä pystyy, etenkin jos paperikonei­ta on mon­ta, aika hyvin ennakoimaan käyt­tökatko­jen yms ajanko­h­dat ja jakau­mat niin, että pystyy ydin­voimalan kanssa neu­vot­tele­maan sopimuk­set kohdalleen.

    Tuuli- tai aurinkovoimalan pitäjän taas pitäisikin peri­aat­teessa koh­da­ta se ris­ki joka tuotan­non heilahtelus­ta seu­raa, ja sen pitäisi pystyä kek­simään keino jol­la “myy­dä” riskiä ulos. Yksi keino on ostaa säätövoimak­si sitä hiilivoimaa jota sit­ten verote­taan Osmon mallin mukaan mar­gin­aal­i­hin­nal­la. Sitä ydin­voimaa ei tarvitse eikä kuu­lukaan verot­taa mar­gin­aal­i­hin­nal­la niiltä osin kun se paperite­htaan tai sula­ton pyörit­täjä ostaa sähköä pitkäl­lä sopimuk­sel­la. Ei edes talvipakkasil­la, kos­ka sil­loin hiilivoimalan pitäjä jo mak­saa sen veron­sa siitä että tuot­taa sen. 

    Ei sen verkon tarvitse mitenkään eri­tyisen älykäs olla. Ei tarvi­ta kuin auto­tal­li­in laturi joka tietää mitä sähkö juuri sil­lä het­kel­lä mak­saa, ja joka säätää latausvir­taa sen hin­nan mukaisek­si. Jos sähköau­to­ja on tarpeek­si, niin se kom­pen­soi ihan tilas­tol­li­sista syistä kulu­tus­pi­ikke­jä maan tasol­la jo aika lail­la. Kodeis­sa joi­hin raken­netaan aurinkopa­neel­it, voidaan ottaa puskurik­si isom­piakin akku­ja joi­ta voidaan lada­ta sil­loin kun aurinko ei paista mut­ta sähkö on muuten hal­paa. Sekään ei ole vaikeaa eikä edes kauhean kallista toteut­taa yksit­täisessä tapauksessa. 

    Niille ihmisille jot­ka eivät ymmär­rä mitä eroa on mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sel­la ja keskimääräisel­lä kus­tan­nuk­sel­la, voin esit­tää vain surunvalitteluni.

    Vastaa

  36. spot­tu: “Älykkäät sähköverkot” on väärinkäsi­tys. Äly ei ole verkos­sa vaan a) sähköä kulut­tavis­sa lait­teis­sa b) siel­lä mis­sä kulu­tuk­sen opti­moin­nil­la halu­taan tehdä rahaa.

    No jos verkos­sa ei ole älyä, ei se ole mikään älykäs verkko, tietenkään. Älykkäis­sä sähköverkois­sa kyl­lä on älyä eri syistä, kuten sik­si, että sähköä tuote­taan ja kulute­taan eri aikoi­hin eri paikois­sa, ja siir­to- ja jakelu­verkkoa joudu­taan kon­fig­uroimaan ja ohjaa­maan eri tavoin tilanteesta riip­puen. Yksi nyky­is­ten (tyh­mien) sähköverkko­jen ongelmista on se, että niis­sä on redun­danssia ja hyvin suuret virhe­mar­gin­aalit, kos­ka aikaisem­min (sata vuot­ta sit­ten) ei ollut ohjaus- ja tietotekni­ikkaa, jol­la verkkoa voisi ohja­ta älykkäästi verkon tilas­ta riippuen.

    Vastaa

  37. Tule­vaisu­us huolestut­taa. Nor­jas­sa ja Ruot­sis­sa sähkö on nyt todel­lakin hal­paa. Se on ollut jo jonkin aikaa ja tulee ole­maan vielä pitkään. Suomes­sa se ei ole ihan yhtä hal­paa, kos­ka meil­lä ei ole kovin paljon hal­paa tuotan­toa. Sähkö tuo­daan Suomeen niin paljon kuin teknis­es­ti on mahdollista. 

    Tilanne on kuitenkin se, että “liian hal­van” sähkön vuok­si minkään­laisia markki­nae­htoisia voimalaitosin­vestoin­te­ja ei Skan­di­navi­aan ole näköpi­iris­sä. Päin­vas­toin, Suomes­sa pyritään vauhdil­la eroon van­hoista hiilivoimaloista. 

    Jos nyt vielä käy niin, että ydin­voimala­hankkeet eivät toteudu, niin ollaan sähköpu­lati­lanteessa aina sil­loin, kun katko­tuotan­to (nyt vesi, tuuli ja tule­vaisu­udessa myös aurinko) ei tuo­ta tarpeek­si. Sil­loin tarvi­taan vapaae­htoisen ja markki­nae­htoisen jous­ton lisäk­si myös pakko­jous­toa (harkit­tu­ja sähkökatkoja).

    Vastaa

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Kuumaan veteen voi kyl­lä varas­toi­da läm­pöä pitkäk­si aikaa. Joskus jossin Ker­a­van lähel­lä kokeilti­in täl­laista Aurinkokylää. Se ei pelit­tänyt, kos­ka kuumavesi­varas­to oli mitoitet­tu liian pienek­si (!) mut­ta varas­toin­ti toimii kyl­lä. Varas­toiti­in­han ennen myös jäätä kesän yli heinien alla.

    Jään sulami­nen kulut­taa paljon ener­giaa. Sitä kuumaa ei voine säilöä höyrynä. Kun se joudu­taan säilömään nes­teenä, on vaikea uskoa että se juhan­nuk­sen pitkien päivien aurinkosähkö saataisi­in säilöt­tyä 99-asteise­na vetenä sinne helmiku­un pakkasille kun sitä kaukoläm­pöä tarvitaan.

    Vastaa

  39. Mik­si ei voitaisi keskustel­la myös paikallisem­mista hajaute­tu­ista siir­toverkko­jen kus­tan­nuk­sista ja häviöistä vapaista uusi­u­tu­vien energiaratkaisuista?

    Jois­sa maa- ja muul­la läm­möl­lä voisi kuumavesi­varaa­jan lisäk­si läm­mitä myös esim. kiuas ja tietenkin pesukoneen vesi sekä kyp­syä ruo­ka, jol­loin myös läm­pö olisi hyö­dyn­net­tävis­sä parem­min sähkön avul­la eli sähköä säästy­isi parem­min sähkönä käytet­täväk­si esim. akkui­hin ja vetyyn sekä happeen ja paikalliseen liiken­teeseen johd­in­ten kautta.

    Myös raideli­iken­teen tarvit­se­mat sähköverkot sovel­tu­isi­vat usein myös vesivoiman siir­toon syn­er­gis­es­ti kun myös kohd­in­pylväisi­in voitaisi­in main­iosti sijoit­taa tuulivoimaa myös sik­si, ettei se ilmeis­es­ti hait­taisi junienkin melu­un tottuvia.

    Vastaa

  40. Marko Hami­lo: Kun se joudu­taan säilömään nes­teenä, on vaikea uskoa että se juhan­nuk­sen pitkien päivien aurinkosähkö saataisi­in säilöt­tyä 99-asteise­na vetenä sinne helmiku­un pakkasille kun sitä kaukoläm­pöä tarvitaan.

    Tuos­sa ylem­pänä esitin lähde­vi­it­teen jon­ka mukaan tan­skalaiset varas­toi­vat (aurinko)lämpöä vuo­de­naikavaras­toon hin­taan 42 EUR/MWh. Itsekin olen vähän epäileväi­nen, mut­ta toiv­ot­tavasti ymmär­rät, että en silti aivan hyväksy vas­ta-argu­men­tik­si, että sin­unkin on tuo­ta vaikea uskoa.

    Vastaa

  41. tcrown: Tuos­sa ylem­pänä esitin lähde­vi­it­teen jon­ka mukaan tan­skalaiset varas­toi­vat (aurinko)lämpöä vuo­de­naikavaras­toon hin­taan 42 EUR/MWh. Itsekin olen vähän epäileväi­nen, mut­ta toiv­ot­tavasti ymmär­rät, että en silti aivan hyväksy vas­ta-argu­men­tik­si, että sin­unkin on tuo­ta vaikea uskoa.

    Sor­ry, en ehtinyt kuin vilka­ista sitä. Luulin että se oli tarkoitet­tu lyhyem­mik­si ajoik­si. Jos se on edulli­nen tapa säilöä läm­pöä 8 kuukaut­ta, sit­ten­hän tässä täy­tyy pan­na käsi­tyk­set uusik­si esimerkik­si siitä miten Helsin­gin kaukoläm­pö jatkos­sa hoidetaan.

    Vastaa

  42. Jos Helsingillä olisi tuol­lainen val­ta­va läm­pö­varas­to, se kyl­lä myös ratkai­sisi sen ongel­man, jol­la on perustel­tu mik­si Lovi­isas­ta ei kan­na­ta toimit­taa ydin­läm­pöä Helsinki­in eli se että pitäisi olla jokin vararatkaisu jos Lovi­isa on pois pelistä.

    Tuos­sa tan­skalaises­sa linkissä oli muuten kyse aurinkoläm­möstä eikä aurinkosähköstä.

    Vastaa

  43. Marko Hami­lo: Jos se on edulli­nen tapa säilöä läm­pöä 8 kuukaut­ta, sit­ten­hän tässä täy­tyy pan­na käsi­tyk­set uusik­si esimerkik­si siitä miten Helsin­gin kaukoläm­pö jatkos­sa hoidetaan.

    Min­un suurin epäi­lyk­seni kohdis­tuu juuri tuo­hon kus­tan­nus­ta­soon, nimeno­maan sik­si, että jos tuo pitäisi paikkansa, sen pitäisi olla paljon suurem­pana uutise­na keskusteluis­sa mukana. Tuo on kuitenkin suu­ru­us­lu­okkaa läh­es puo­let halvem­pi kuin suo­ma­laisen kaukoläm­mön keski­hin­ta 75 EUR/MWh [1]

    Marko Hami­lo: Tuos­sa tan­skalaises­sa linkissä oli muuten kyse aurinkoläm­möstä eikä aurinkosähköstä.

    Min­un on vaikea kuvitel­la, että läm­pö­vas­tuk­sen lisäämi­nen jär­jestelmään, jot­ta sitä voitaisi­in käyt­tää ilmaisen/halvan sähkön dump­paamiseen tuo­hon varas­toon lisäisi kus­tan­nuk­sia kovin merkittävästi. 

    [1] http://energia.fi/koti-ja-lammitys/kaukolammitys/kaukolammon-hinta

    Vastaa

    1. Tuos­sa kaukoläm­mön keskimääräisessä kus­tan­nuk­ses­sa on noin puo­let veroa ja lopuista noin puo­let on verkos­ta aiheutu­via kus­tan­nuk­sia. Ei sitä voi ver­ra­ta pelkkään varastointikustannukseen.
      Mut­ta kyl­lä. Kuuman veden tuot­ta­mi­nen aurinkok­eräimil­lä ja varas­toimi­nen on var­teenotet­ta­va vaihtoehto.

      Tuo on kuitenkin suu­ru­us­lu­okkaa läh­es puo­let halvem­pi kuin suo­ma­laisen kaukoläm­mön keski­hin­ta 75 EUR/MWh [1]

      Min­un on vaikea kuvitel­la, että läm­pö­vas­tuk­sen lisäämi­nen jär­jestelmään, jot­ta sitä voitaisi­in käyt­tää ilmaisen/halvan sähkön dump­paamiseen tuo­hon varas­toon lisäisi kus­tan­nuk­sia kovin merkittävästi. 

      Sähkövero noin 28 euroa/MWh on aika iso kustannus. 

      Jos

      Vastaa

  44. Marko Hami­lo: Jos Helsingillä olisi tuol­lainen val­ta­va läm­pö­varas­to, se kyl­lä myös ratkai­sisi sen ongel­man, jol­la on perustel­tu mik­si Lovi­isas­ta ei kan­na­ta toimit­taa ydin­läm­pöä Helsinki­in eli se että pitäisi olla jokin vararatkaisu jos Lovi­isa on pois pelistä.

    Aika iso pitäisi kyl­lä olla. Vojensin allas on 200000 m³, ja läm­pöä riit­tää 2000 ihmiselle, eli 100 m³/nuppi. Sil­volan teko­järvi on 5 Mm³ eli 50000 ihmistä. 13 Sil­volan teko­järveä siis Helsin­gin kokoiselle kaupungille.

    Mut­ta joo, läm­pöakku­na ja vara­jär­jestelmänä kuu­lostaisi jän­nältä idealta.

    Vastaa

  45. Veikko Kekko­nen: Tilanne on kuitenkin se, että “liian hal­van” sähkön vuok­si minkään­laisia markki­nae­htoisia voimalaitosin­vestoin­te­ja ei Skan­di­navi­aan ole näköpiirissä.

    On ihan mah­dol­lista että markki­nae­htoisu­us täy­tyy lait­taa vähäk­si aikaa tauolle, eikä vähiten siitä syys­tä että ei-päästökaup­pasek­tor­eil­la on sitoudut­tu val­tavi­in CO2-päästövähen­nyk­si­in joi­ta on mah­do­ton­ta toteut­taa ilman että ne vuo­ta­vat päästökaup­pasek­tori­in. Tarkoit­taa käytän­nössä läm­mi­tyk­sen ja liiken­teen sähköistymistä, ja siir­tymän helpot­tamisek­si sähköä pitäisi olla tar­jol­la paljon ja edullisesti.

    Joka tapauk­ses­sa ennen kuin sähkö­markki­noi­ta kuopataan, pitäisi ainakin kokeil­la Osmon ehdot­tamia veroteknisiä ja lain­säädän­nöl­lisiä keino­ja. Nehän voivat hyvinkin johtaa johonkin uuteen ratkaisu­un, esimerkik­si kak­sien sähkö­markki­noiden syn­tyyn jos­sa kiin­teä kap­a­siteet­ti (per­in­teinen tuotan­to) oste­taan pitkil­lä sopimuk­sil­la ja stokasti­nen sähkö (tuuli+aurinko) pörssistä.

    Vastaa

  46. Näk­isin, että Suomen olo­suhteis­sa on hyvin vaikeaa kek­siä järkevää käyt­töä merkit­tävälle määrälle aurinkosähköä, varsinkin jos sil­lä ei voi vähen­tää vero­ja tai siir­tomak­su­ja. Sähköau­to­ja ladataan ja syn­teet­tisiä polt­toainei­ta valmis­tet­taisi­in kaikki­na vuo­de­naikoina, joten ne eivät sovel­lu yhtään sen parem­min aurinkosähkön käyt­töko­hteek­si kuin muukaan kesäaikainen kuor­mi­tus. CO2-vapaa­ta sähkön­tuotan­toka­p­a­siteet­tia on jatkos­sa kesäl­lä muutenkin riit­tävästi saatavil­la (tuuli- ja/tai ydin­voimaa), joten aurinkosähkö tähän päälle on melko turha lisä.

    Ehkä voisi ajatel­la, että aurinkosähköä voitaisi­in käyt­tää vuorokau­den sisäis­ten piikkien kat­tamiseen, kos­ka Suomes­sa päivä- ja yöku­lu­tuk­sen ero on niin talvi‑, kuin kesäarkipäiv­inäkin noin 2 000 MW. Tämä ero kate­taan pääosin tuon­nil­la ja vesivoimal­la. Peri­aat­teessa pääosa vesivoimas­ta voitaisi­in säästää myöhempään ajanko­htaan, jos säästet­ty ves­imäärä voitaisi­in varas­toi­da (järvi­in tai teko­järvi­in). Tämä ei var­maankaan ole mah­dol­lista, ja vesi­varas­tot lienevät täyn­nä juuri alkukesästä muutenkin. Lisäk­si tämä tarkoit­taisi vain noin 2 TWh vuosi­tuotan­toa, eli täl­lä ei ole juuri merk­i­tys­tä kokon­aisu­u­den kannalta.

    En näe, että ydin­voima olisi pitkäl­lä tähtäimel­lä virhein­vestoin­ti. Sen omis­ta­ja voi olet­taa saa­vansa nimel­lis­te­hon ver­ran sähköä myös tam­miku­us­sa, joka tun­ti. Tulos tehdään niinä tun­teina vuodessa, kun aurinko ei paista riit­tävästi. Aurinkopa­neel­in omis­ta­ja voi enin­tään olet­taa sähkön hin­nan tip­pu­van lähelle nol­laa aina, kun hänen laitok­sen­sa alkaa merkit­tävis­sä määrin sähköä tuot­ta­maan. Ydin­voiman omis­ta­ja voi siis jatkos­sa saa­da tuot­ta­malleen keskimääräiselle megawat­ti­tun­nilleen huo­mat­tavasti korkeam­man, jopa moninker­taisen hin­nan aurinkosähköön verrattuna.

    Vastaa

    1. TA,
      Jos sin­ul­la on var­maa tietoa siitä, että uusien ydin­voimaloiden omis­t­a­mi­nen on kan­nat­tavaa, kos­ka niistä tule­va sähkö on halvem­paa kuin pörssistä saata­va, voit tehdä val­tavia voit­to­ja johdannaiskaupoissa.

      Vastaa

  47. Marko Hami­lo: Jään sulami­nen kulut­taa paljon ener­giaa. Sitä kuumaa ei voine säilöä höyrynä. Kun se joudu­taan säilömään nes­teenä, on vaikea uskoa että se juhan­nuk­sen pitkien päivien aurinkosähkö saataisi­in säilöt­tyä 99-asteise­na vetenä sinne helmiku­un pakkasille kun sitä kaukoläm­pöä tarvitaan.

    Ei siinä mitään 99-asteista vet­tä tarvi­ta. Läm­pöakku esiläm­mit­tää kaukolämpökattilaan/lämmönvaihtimeen menevän veden, jol­loin sen läm­mit­tämi­nen halut­tuun läm­pöti­laan (jopa 115C) vaatii vähem­män energiaa.

    Oulus­sa vähin­tään 200000 m³:n läm­pöakku on ollut käytössä parikym­men­tä vuot­ta — tai ainakin oli sil­loin käytössä.

    Vastaa

  48. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun varas­ton koko tuhatk­er­tais­tuu, sen seinien koko satak­er­tais­tuu ja läm­mön säi­lyvyys kymmenkertaistuu.

    Ja täl­lä on merk­i­tys­tä sit­ten joskus kun kaukoläm­pöä ei enää käytetä. Siihen asti tärkeäm­pää olsi varas­toi­da sitä sähköä. Eli siis vaik­ka läm­pöä, joka saadaan muutet­tua sähkök­si. Ja tämän teknolo­gian kehit­tämisessä olis se suomen seu­raa­va Nokia. Eli ehkä ei kan­natakaan muut­taa sähkön hin­noit­telua tai sit­ten ei varas­toin­tia kan­na­ta kehittää?

    Vastaa

  49. spot­tu: uuteen ratkaisu­un, esimerkik­si kak­sien sähkö­markki­noiden syn­tyyn jos­sa kiin­teä kap­a­siteet­ti (per­in­teinen tuotan­to) oste­taan pitkil­lä sopimuk­sil­la ja stokasti­nen sähkö (tuuli+aurinko) pörssistä.

    Toden­näköis­es­ti siir­ry­tään kohti kuvailemi­asi kak­sia sähkö­markki­noi­ta. Nykyi­nen Pohjo­is­mainen sähkö­markki­nakon­sep­ti on hylät­tävä epäon­nis­tuneena. Mut­ta lop­putule­ma on kuitenkin karmea: rikas kyl­lä ostaa sähkön­sä, mut­ta köy­hä ei sit­ten millään.

    Venäjäl­lä on onnis­tut­tu tukkusähkö­markki­nois­sa sen suh­teen, että sähkön riit­tävyys on siel­lä taat­tu. Hait­ta­puolel­la on sähkön hin­nan radikaali kallis­tu­mi­nen. Tukkusähkö on Venäjäl­lä niin kallista, että sitä ei voi­da myy­dä siihen hin­taan koko kansalle. Joku mak­saa välissä.

    Vastaa

  50. max:
    “mut­ta yhtiö tyy­tyi pelkkään läm­pökat­ti­laan kaukoläm­mön tuot­tamista varten.”

    Kaukoläm­mössä tosi­aan se lähiläm­pöen­er­gia on se primäärituote ja sähkö on vain sivu­tuote jolle on toiv­ot­tu että edes jollekin kel­paisi. Ennen kai ajatelti­in nurinkuris­es­ti toisin. Nyt ei voi­da enää peru­ut­taa. Lähiläm­mön­tuotan­to on han­kala rasti erit­täin kulu­tusti­heäl­lä seudulla. 

    No niin. Helen on herän­nyt todellisuuteen.

    “Läm­pö uhkaa lop­pua kovil­la pakkasil­la — Helen houkut­telee kulut­ta­jia talkoisiin”

    Läm­pöen­er­gia tiheään asu­tu­il­la alueil­la on se niukkuushyödyke.

    Mut­ta kos­ka ei ole aina järkevää olla kon­sen­sus­mieli­nen muu­tan samoil­la läm­möil­lä kan­taani. Kaukoläm­mössäkin (siis yhteis­tuotan­nos­sa) pitää sähköen­er­gia palaut­taa sille kuu­lu­vaan arvoon­sa ja primäärituot­teek­si. Nimit­täin liiken­nesähkön kysyn­näl­lä. Sähköau­toilun vero­tus tulee vaik­ka pois­taa kokon­aan. Jäl­jelle jää Helsin­gin keskus­tako­rt­telei­den logis­ti­ikkaon­gel­mat kos­ka sähköau­toilu ei poista kaikkea melua, pölyävyyt­tä eikä fyy­sisiä tilakysymyk­siä. Mut­ta ei koko muu Suo­mi voi jäädä pienen alueen pant­ti­vangik­si vaan liiken­teen tulee muual­la kehit­tyä teknolo­gian tahdis­sa. Vero­tus ei saa Helsin­ki-keskises­ti hidas­taa kehitystä.

    Vastaa

  51. Osmo Soin­in­vaara: Ei sitä voi ver­ra­ta pelkkään varastointikustannukseen.

    Minä ymmärsin, että tuo 42 euroa oli läm­mön hin­ta sisältäen varas­toin­nin, ei pelkkä varas­toin­nin kustannus.

    Vastaa

  52. TA: Näk­isin, että Suomen olo­suhteis­sa on hyvin vaikeaa kek­siä järkevää käyt­töä merkit­tävälle määrälle aurinkosähköä, varsinkin jos sil­lä ei voi vähen­tää vero­ja tai siirtomaksuja. 

    Esimerkik­si vuosien 2015–2016 heinäkuis­sa fos­si­ili­nen tuotan­to (ml yhteis­tuotan­to) ja tuon­ti yhteen­sä oli Suomes­sa jatku­vasti suu­ru­us­lu­okkaa 3000–4000MW. Tämä siis sil­loin kun sähkön kulu­tus on pien­im­mil­lään (~8000MW) ja kaik­ki ydin­voimalat nor­maalite­hol­la. Tuonne uppoaisi jo paljon.

    Toisek­seen, Suomen vuo­tu­inen sähkönku­lu­tus on suu­ru­us­lu­okkaa 83TWh, kokon­aisen­er­gianku­lu­tus 370TWh. Olisi kum­mallista jos puoli-ilmainen sähkö ei siirtäisi kulu­tus­ta sähkönkulutukseksi.

    Kol­man­nek­si, puoli-ilmainen sähkö tarkoit­taa että sähkönku­lu­tus kas­vaisi. Ihan ruo­hon­ju­u­ri­ta­sol­la, jos vaik­ka omis­taisin mökin, siel­lä var­masti olisi kaiken­laista päätön­tä jatku­valäm­mit­teis­es­tä kiukaas­ta ja koneel­lis­es­ti jäähdyte­tys­tä maakel­lar­ista alka­en jos sähkö tulisi omista paneeleista. Nyky­hin­noil­la niitä paneelei­ta ei vaan tulisi han­kit­tua, neljä­sosahin­taan kyllä.

    Vastaa

  53. Kah­den aikuisen talous, pin­ta-alaa 68 neliömetriä. Kuukau­den sähkölasku 7,98 euroa.

    Mikäs tässä elellessä…

    Vastaa

  54. spot­tu: Esimerkik­si vuosien 2015–2016 heinäkuis­sa fos­si­ili­nen tuotan­to (ml yhteis­tuotan­to) ja tuon­ti yhteen­sä oli Suomes­sa jatku­vasti suu­ru­us­lu­okkaa 3000–4000MW. Tämä siis sil­loin kun sähkön kulu­tus on pien­im­mil­lään (~8000MW) ja kaik­ki ydin­voimalat nor­maalite­hol­la. Tuonne uppoaisi jo paljon.

    Olet sinäl­lään oike­as­sa, mut­ta näk­isin tuon yli 3 000 MW tehon kat­tamisen järkeväm­mäk­si ydin­voimal­la, kos­ka se tuot­taa nimel­lis­te­hon­sa ver­ran sähköä vuo­den ympäri. Vaikka­pa kolme 1 200 MW ydin­voimalaa voisi tuot­taa 30 TWh sähköä vuodessa. Vas­taa­va teho aurinkovoimaloi­ta tuot­taisi vain run­saat 3 TWh/a. Tämän päälle tarvit­taisi­in sit­ten vaikka­pa biopolt­toainei­ta käyt­täviä läm­pövoimalaitok­sia (lauhde- tai läm­mi­tys), mut­ta näk­isin sen näi­den haaskaamiseksi.

    spot­tu: Toisek­seen, Suomen vuo­tu­inen sähkönku­lu­tus on suu­ru­us­lu­okkaa 83TWh, kokon­aisen­er­gianku­lu­tus 370TWh. Olisi kum­mallista jos puoli-ilmainen sähkö ei siirtäisi kulu­tus­ta sähkönkulutukseksi.

    Olet var­maankin oike­as­sa siinä, että sähkön osu­us esimerkik­si läm­mi­ty­sen­er­gian tuotan­nos­sa saat­taa kas­vaa kesäkau­den aikana. Eli esimerkik­si kaukoläm­pö tehdään sähkökat­tiloil­la tai läm­pöpumpuil­la muu­ta­man kuukau­den ajan, kun taas talvel­la kaukoläm­pö tehdään biopolt­toainekat­tiloil­la voima- tai läm­pölaitok­sis­sa. Olet­taen siis, että aiem­min mainit­tu vero­tu­songel­ma pois­tu­isi kaukolämmöltä.

    Mut­ta näk­isin edelleen tämän paran­ta­van peruskuor­mavoimalaitosten kan­nat­tavu­ut­ta tai oikeas­t­aan mah­dol­lis­ta­van niiden osu­u­den kas­vat­tamisen Suomes­sa. Investoin­tikus­tan­nuk­sil­taan suuria, mut­ta ympäri vuo­den sähköä tuot­tavia ydin- tai tuulivoimalaitok­sia (tuulivoima lähin­nä siis aurinkosähköön ver­rat­tuna) voidaan rak­en­taa enem­män, jos niiden tuot­ta­malle sähkölle on myös käyt­töä ympäri vuoden.

    spot­tu: Kol­man­nek­si, puoli-ilmainen sähkö tarkoit­taa että sähkönku­lu­tus kas­vaisi. Ihan ruo­hon­ju­u­ri­ta­sol­la, jos vaik­ka omis­taisin mökin, siel­lä var­masti olisi kaiken­laista päätön­tä jatku­valäm­mit­teis­es­tä kiukaas­ta ja koneel­lis­es­ti jäähdyte­tys­tä maakel­lar­ista alka­en jos sähkö tulisi omista paneeleista. Nyky­hin­noil­la niitä paneelei­ta ei vaan tulisi han­kit­tua, neljä­sosahin­taan kyllä. 

    Niin, mut­ta mainitsin ‘järkevän’ käytön, mut­ta puhut nyt päät­tömästä käytöstä, joka on sit­ten asia erik­seen. Tuo lisäisi kokon­aisen­er­gianku­lu­tus­ta, joten kasvi­huonekaa­supäästö­jen vähen­tämisessä se ei auttaisi.

    No, aurinkosähköä var­maan tul­laan rak­en­ta­maan Suomeenkin paljon, mut­ta en ole edelleenkään vaku­ut­tunut, että siinä ainakaan pitkäl­lä tähtäimel­lä järkeä tai tarvete­ta olisi, Suomen olo­suhteis­sa. Voin olla väärässäkin. Mietin vain, että kuin­ka pitkään ihmiskun­nal­la on aikaa odot­taa ihmeakku­jen tai muiden vem­paimien mah­dol­lista läpimur­toa, jot­ka mah­dol­lis­taisi­vat aurinkosähkön roolin kasvattamisen.

    Vastaa

  55. Näin maal­likkona ihme­tyt­tää että jos tuuli- ja aurinkovoimala tuot­taa sähköä lähin­nä sil­loin kun sähkö on todel­la hal­paa, niin vaik­ka sil­lä tuote­tun sähkön muut­tu­va kus­tan­nus olisi pieni, niin mil­lä ihmeel­lä oikein kate­taan lait­tei­den kiin­teät kustannukset?

    Ja miten tuo sähkön halpu­us iskee nimeno­maan niihin sähkön­tuotan­to­tapoi­hin jot­ka tuot­ta­vat sähköä tasais­es­ti eikä niihin jot­ka tuot­ta­vat sähköä lähin­nä sil­loin kun sen hin­ta on halvimmillaan?

    Aurinkosähkö­pa­neelil­la ei muuten kan­na­ta vet­tä läm­mit­tää, hyö­ty­suhde on huo­mat­tavasti parem­pi kuin käyt­tää paneel­ia suo­raan veden lämmitykseen.

    Vastaa

  56. ter­ve,

    En mä pitkään aikaan ole kom­men­toin­ut, mut­ta kyl­lä sitä nyt miet­tii. Sak­sas­sa, Hol­lan­nis­sa ja Aus­tralias­sa ne panos­taa val­tavasti tuulelle ja aurinkoon, oli val­las­sa ole­va puolue mika tahansa. Kai ne on niin tyhmiä.

    t. Mikko

    Vastaa

  57. T.:
    Ja miten tuo sähkön halpu­us iskee nimeno­maan niihin sähkön­tuotan­to­tapoi­hin jot­ka tuot­ta­vat sähköä tasais­es­ti eikä niihin jot­ka tuot­ta­vat sähköä lähin­nä sil­loin kun sen hin­ta on halvimmillaan?

    Vas­taan hyvään kysymyk­seesi, kos­ka se on varsin olen­nainen koko sähkökeskustelun kannalta.

    Voimalaitok­sen ajami­nen on puh­das­ta liike­toim­intaa. Jos sähkön markki­nahin­ta menee alle voimalaitok­sen muut­tuvien tuotan­tokus­tan­nusten, alkaa voimalaitos tuot­taa tap­pi­o­ta. Tämä estetään pysäyt­tämäl­lä voimalaitos, tosin harkin­nas­sa ote­taan huomioon ker­talu­on­teiset pysäy­tys ja uudelleenkän­nistyskus­tan­nuk­set. Seiso­va voimalaitos ei tietenkään voi tuot­taa voit­toa omis­ta­jalle. Jos seisokke­ja on odotet­tavis­sa tule­vaisu­udessakin, ei ketään huvi­ta investoi­da uuteen voimalaitok­seen. Jatku­vasti käyviä voimalaitok­sia ei peri­aat­teessa ole, niitä vaan pyritään aja­maan jatku­vasti, jot­ta ne oli­si­vat kanat­tavia. Perus­tuotan­toa tekevät voimalaitok­set ovat tyyp­il­lis­es­ti erit­täin kalli­ita rak­en­taa, esim ydin­voima. Sik­si niil­lä on kovat tuotan­to­tavoit­teet. Odotet­tavis­sa ole­va markki­nahin­ta toki eniten vaikut­taa investoin­tipäätök­si­in. Tämä seisokki­a­sia on vain pikkude­talji koko sopassa.

    Ran­domisti tuot­tavia tuulimyl­lyjä ei koskaan halu­ta pysäyt­tää, kos­ka niistä saadaan aina taku­u­tuot­to markki­nahin­nas­ta riip­pumat­ta. Teknis­es­ti­hän tuulivoimaloi­ta olisi help­po pysäytel­lä tarvittaessa. 

    Suomes­sa on niin vähän tuulivoimaa, että sen vaiku­tus ei näy Pohjo­is­maises­sa markkinahinnassa.

    Vastaa

  58. TA: Mietin vain, että kuin­ka pitkään ihmiskun­nal­la on aikaa odot­taa ihmeakku­jen tai muiden vem­paimien mah­dol­lista läpimur­toa, jot­ka mah­dol­lis­taisi­vat aurinkosähkön roolin kasvattamisen.

    Aurinkosähkön läpimur­to on maail­mal­la jo tapah­tunut. Vuo­tuisen kasvun olete­taan ole­van suu­ru­us­lu­okkaa 13% vuodessa, ja huip­puka­p­a­siteetin luokkaa 750GW vuon­na 2025. Arvio pitää sisäl­lään merkit­tävän kasvun hidas­tu­misen johtuen tukimekanis­mien purkamis­es­ta. 13% tarkoit­taa kaksinker­tais­tu­mista alle kuudessa vuodessa.

    Syy mik­si Suomes­sa ei ole näin selviää kat­so­ma­l­la ikku­nas­ta ulos.

    Hatus­ta vedet­tävät teknolo­gia­jänikset kuten ihmeakut tietysti tarkoit­taisi­vat aivan toisen­näköistä kasvua, mut­ta se ei ole mikään vält­tämätön edellytys.

    Anek­doot­ti­na: viime huhtiku­us­sa oli Iso-Bri­tan­ni­as­sa ensim­mäi­nen 24h jak­so jol­loin aurinkosähköä tuotet­ti­in enem­män kuin hiil­isähköä. Huomioiden a) paikallisen keskimääräisen sään ja b) hiileen perus­tu­vat teol­lisen his­to­ri­an tun­tuu aika yllättävältä.

    Vastaa

  59. spot­tu: Aurinkosähkön läpimur­to on maail­mal­la jo tapah­tunut. Vuo­tuisen kasvun olete­taan ole­van suu­ru­us­lu­okkaa 13% vuodessa, ja huip­puka­p­a­siteetin luokkaa 750GW vuon­na 2025. Arvio pitää sisäl­lään merkit­tävän kasvun hidas­tu­misen johtuen tukimekanis­mien purkamis­es­ta. 13% tarkoit­taa kaksinker­tais­tu­mista alle kuudessa vuodessa.

    Niin, kyl­lähän Sak­sas­sakin on raken­net­tu jopa 40 GW aurinkosähköka­p­a­siteet­tia. Väk­iluku­un suh­teutet­tuna tarkoit­taisi Suomes­sa noin 2 500 MW tai vuo­tuiseen sähkönku­lu­tuk­seen suh­teutet­tuna noin 6 000 MW tehoa. Mut­ta Sak­sas­sakin aurinkosähkön asen­nus­tahti on hidas­tunut merkit­tävästi, noin 1 000 MW:in vuodessa.

    Tästä herää parikin kysymys­tä: Onko merkit­täviä aurinkosähköin­vestoin­te­ja tehty mis­sään ilman val­tion suo­ria tai epä­suo­ria tukia? Onko mis­sään saatu CO2-päästöjä olen­nais­es­ti pienen­net­tyä? Sak­sas­sa ja Kali­for­ni­as­sa on käsit­tääk­seni uusien uusi­utúvien aikaansaa­mat CO2-päästövähen­nyk­set saatu tehokkaasti nol­lat­tua aja­mal­la ydin­voimaa alas…

    spot­tu:Syy mik­si Suomes­sa ei ole näin selviää kat­so­ma­l­la ikku­nas­ta ulos.

    Hatus­ta vedet­tävät teknolo­gia­jänikset kuten ihmeakut tietysti tarkoit­taisi­vat aivan toisen­näköistä kasvua, mut­ta se ei ole mikään vält­tämätön edellytys.

    Ilman ener­gian­varas­toin­tia pääosa tehos­ta tehdään jatkos­sakin per­in­teisil­lä voimalaitok­sil­la. Jos vesivoimaa ei ole, ja ydin­voima aje­taan alas, se tarkoit­taa fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käyt­töä. Tai biovoimaa, mut­ta mas­samais­es­ti käytet­tynä sen päästöt eivät tai­da olen­nais­es­ti poike­ta fos­si­il­i­sista. Suomes­sa esimerkik­si 6 000 MW aurinkosähköka­p­a­siteet­ti vas­taisi noin 6 % osu­ut­ta sähkön vuosi­tuotan­nos­ta. Mielestäni tätä ei voi kut­sua läpimur­roksi, vaik­ka tuo tarkoit­taisi aurinkosähkön osu­u­den mon­isa­tak­er­taista osu­ut­ta nykyiseen nähden.

    Eli minus­ta näyt­tää siltä, että jokin teknolo­gia­jä­nis (käytän­nössä sähköen­er­gian­varas­toin­ti?) on vält­tämätön edel­ly­tys sille, että aurinkosähkö (tai tuulivoima) tekee läpimur­ron. Läpimur­rol­la tarkoi­tan sitä, että nämä ener­gian­läh­teet pystyvät pitämään val­ot pääl­lä ympäri vuo­den, tukeu­tu­mat­ta merkit­tävässä määrin mui­hin energianlähteisiin.

    Vastaa

  60. Veikko Kekko­nen:

    Ran­domisti tuot­tavia tuulimyl­lyjä ei koskaan halu­ta pysäyt­tää, kos­ka niistä saadaan aina taku­u­tuot­to markki­nahin­nas­ta riip­pumat­ta. Teknis­es­ti­hän tuulivoimaloi­ta olisi help­po pysäytel­lä tarvittaessa. 

    Ongel­ma ratkeaa tietysti sil­lä, että tule­vaisu­udessa ale­taan mak­saa vielä tuulivoimasähköäkin korkeam­paa taku­uhin­taa ydin­sähkölle :D.

    Sivu­men­nen sanoen, jos poli­itikot luo­vat tilanteen, jos­sa huolto­var­muus heikke­nee ja joudu­taan tur­vau­tu­maan jopa sähkökatkoi­hin, poli­itikot ovat todel­la pahasti epäon­nis­tuneet tehtävässään. Yhteiskun­nan ja tekni­ikan kehit­tyessä pitäisi myös elin­ta­son nous­ta. Mei­dän pitäisi olla tilanteessa, jos­sa samal­la hin­nal­la saataisi­in esim. pidet­tyä sitä kiuas­ta jatku­vasti läm­mitet­tynä ja kesämök­it 21-asteisi­na kesät, tal­vet. Enem­män ja parem­paa ja halvem­mal­la kuin ennen. Sähkö olisi tietysti puh­das­ta. Tätä pitäisi olla kun 2000-lukua eletään. Sen sijaan meil­lä luo­daan sys­teemiä, jos­sa ihan oikeasti ollaan koh­ta kuin pimeim­mässä Afrikas­sa ja jän­nitetään kos­ka se seu­raa­va sähkökatko tulikaan. Lapset tekevät läksyjä öljy­lam­pun val­os­sa. Onhan siinä tiet­tyä roman­ti­ikkaa, mut­ta kyl­lä se on iso askel taaksepäin. 

    Vihreät voisi harki­ta jonkin­laisen mod­ernistisen siiv­en luomista puolueeseen. Sel­l­aista, jos­sa on tule­vaisu­u­de­nuskoa ja posi­ti­ivi­su­ut­ta eikä pelkkää änkyrämäisyyt­tä ja elin­ta­son laskua.

    Vastaa

  61. spot­tu:
    Syy mik­si Suomes­sa ei ole näin selviää kat­so­ma­l­la ikku­nas­ta ulos. 

    Mitähän mah­dat tarkoittaa?

    Tämän het­ken aurinkopa­neel­it eivät tarvitse suo­raa auringonpais­tet­ta tuotan­toon ja Suomes­sa puo­let vuodes­ta on valoisaa. 

    Päivän­tasaa­jal­la taas puo­let vuorokaud­es­ta on valoisaa.

    Napa-alueel­la taas puo­let vuodes­ta on yhteen soit­toon val­oisaa ja sit­ten taas puoli vuot­ta yhtä pimeyt­tä yhteen soittoon.

    Aurinkovoimaa ei ole mikään pakko varas­toi­da talvek­si vaan talvel­la voidaan tuot­taa ener­gia muul­la taval­la. Esimerkik­si geot­er­misel­lä läm­möl­lä, bio­jät­teil­lä ja niin edespäin.

    Suomes­sa voidaan kyl­lä tehdä niinkin, että peit­etään suurehko osa Poh­jan­maas­ta aurinkopa­neeleil­la ja tehdään Lapista vesi­varas­to. Tai raken­netaan val­tavia vauhtipyöriä. Tyhjää tilaa Suomes­sa riit­tää mega­lu­okan konstruktioille.

    Vastaa

  62. mikko kale­vi siito­nen:
    Sak­sas­sa, Hol­lan­nis­sa ja Aus­tralias­sa ne panos­taa val­tavasti tuulelle ja aurinkoon, oli val­las­sa ole­va puolue mika tahansa. Kai ne on niin tyhmiä. 

    Kyl­lä, juurikin noin. 

    Näis­sä ener­gia-asiois­sa moni val­tio tekee aivan type­r­iä päätök­siä, kun pitäisi keskit­tyä hiilid­iok­sidipäästö­jen vähen­tämiseen, eikä minkään tietyn tuotan­to­ta­van suosimiseen. Sak­salais­ten mielestä CO2-päästö­jen vähen­tämi­nen saa odot­taa, kun tärkein­tä on ajaa ydin­voima alas.

    Vastaa

  63. TA: Tästä herää parikin kysymys­tä: Onko merkit­täviä aurinkosähköin­vestoin­te­ja tehty mis­sään ilman val­tion suo­ria tai epä­suo­ria tukia? Onko mis­sään saatu CO2-päästöjä olen­nais­es­ti pienennettyä?

    Ja tämän merk­i­tys on? Sub­ven­tioton hin­ta täl­lä het­kel­lä on $24,20/MWh UAE:ssa, suu­ru­us­lu­okkaa $57/Mwh Tek­sasis­sa, $30/MWh Chi­lessä jnpp. Se sub­ven­toiko val­tio pro­jek­te­ja jol­lain taval­la ei ole kiinnostavaa.

    Aurinkosähkön tämän­hetki­nen markki­nao­su­us (olisiko luokkaa 1%) ei ole kiin­nos­ta­va. Muu­tosnopeus on. 13% kasvu tarkoit­taa suun­nilleen 40-ker­tais­tu­mista seu­raa­van 30 vuo­den aikana, se on jo kiin­nos­tavam­paa. Ei kan­na­ta tui­jot­taa nykyiseen 1%:iin eikä eri­tyis­es­ti sen his­to­ri­aan. Mainit­tu 1% ei myöskään vaiku­ta sitä eikä tätä globaalei­hin CO2-päästöihin.

    TA: Sak­sas­sa ja Kali­for­ni­as­sa on käsit­tääk­seni uusien uusi­utúvien aikaansaa­mat CO2-päästövähen­nyk­set saatu tehokkaasti nol­lat­tua aja­mal­la ydin­voimaa alas…

    Ydin­voimavas­taisu­us poli­it­tise­na reali­teet­ti­na on globaali trage­dia. Kan­nat­taa kuitenkin muis­taa että sen aju­ri­na on kansalais­mielipi­de, ei uusi­u­tu­vien sähkön tuotan­to­muo­to­jen kehittäminen.

    TA: Ilman ener­gian­varas­toin­tia pääosa tehos­ta tehdään jatkos­sakin per­in­teisil­lä voimalaitoksilla. 

    Ener­gian varas­toin­ti­in perus­tu­va aurinkosähköte­knolo­gia on koko ajan roikkunut kehi­tyk­sessä mukana. Sätei­den kon­sen­troimiseen perus­tu­vat voimalat tuot­ta­vat sähköä pitkään auringonlaskun jälkeenkin.

    TA: Eli minus­ta näyt­tää siltä, että jokin teknolo­gia­jä­nis (käytän­nössä sähköen­er­gian­varas­toin­ti?) on vält­tämätön edel­ly­tys sille, että aurinkosähkö (tai tuulivoima) tekee läpimurron.

    Ehkä, mut­ta globaalit markki­nat ovat kanssasi eri mieltä.

    Vastaa

  64. Mehtäläi­nen: Mitähän mah­dat tarkoittaa?
    Tämän het­ken aurinkopa­neel­it eivät tarvitse suo­raa auringonpais­tet­ta tuotan­toon ja Suomes­sa puo­let vuodes­ta on valoisaa.

    Tarkoi­tan sitä että Suomes­sa saa olla tyy­tyväi­nen jos pääsee 9% keskimääräiseen sähkön­tuot­toon ver­rat­tuna paneel­in huip­pute­hoon. Aus­tralias­sa suu­ru­us­lu­ok­ka on 21%, edullisem­mil­la alueil­la vielä parempi.

    Vastaa

  65. Mehtäläi­nen:

    Tämän het­ken aurinkopa­neel­it eivät tarvitse suo­raa auringonpais­tet­ta tuotantoon

    Kevyesti pil­visenä päivänä paneel­ien tuot­to on 5–10 % siitä, mitä ne tuot­ta­vat auringos­sa. Jos on raskaasti pil­vistä, tuot­to putoaa edelleen.

    Tuol­ta voi seu­ra­ta kotimit­taisen suun­nat­ta­van paneel­is­ton tuot­toa. Kun kat­soo vuosi- ja kuukausi­ti­las­tot ja seu­raa päiväko­htaista vai­htelua, ymmärtää, kuin­ka alt­ti­ita paneel­it ovat olo­suhteille. Kun pais­taa, ne tuot­ta­vat hyvin, mut­ta kun ei paista tai on pimeä vuo­de­nai­ka, ne tuot­ta­vat surkeasti. 

    Tämä sivu näyt­tää ole­van nyt nurin. En tiedä, palaako.

    http://huumo.fi/index.php/aurinkoenergia/kaantyvat-aurinkopaneelit/aurinkopaneelimme-reaaliaikanen-tuotto

    Vastaa

  66. Mehtäläi­nen:Aurinkovoimaa ei ole mikään pakko varas­toi­da talvek­si vaan talvel­la voidaan tuot­taa ener­gia muul­la tavalla.

    Mut­ta tuol­loin­han sähkön hin­ta nousee tuplas­ti kalli­im­mak­si, kun joudu­taan rak­en­ta­maan tuotan­toka­p­a­siteet­ti kah­teen ker­taan, yhden ker­ran kesälle ja toiseen ker­taan talvelle.

    Esimerkik­si geot­er­misel­lä läm­möl­lä, bio­jät­teil­lä ja niin edespäin.

    …tai sit­ten kaa­sul­la, hiilel­lä ja kun ollaan Suomes­sa, niin tot­takai turpeella.

    Vastaa

  67. spot­tu: Kan­nat­taa kuitenkin muis­taa että sen aju­ri­na on kansalaismielipide 

    Tätä kansalais­mielipi­det­tä on hie­man autet­tu syys­tä jos tois­es­takin. Voisi sitä aut­taa toiseenkin suun­taan etenkin, kun suurim­pana häviäjänä lie­nee ollut tori­um- ja hyötöreak­torite­knolo­giat eli juuri ne parem­mat tavat tuot­taa ydinenergiaa.

    Vastaa

  68. Sylt­ty: Mut­ta tuol­loin­han sähkön hin­ta nousee tuplas­ti kalli­im­mak­si, kun joudu­taan rak­en­ta­maan tuotan­toka­p­a­siteet­ti kah­teen ker­taan, yhden ker­ran kesälle ja toiseen ker­taan talvelle.

    Siis väitätkö ihan aikuis­ten oikeesti, että tuotan­toka­p­a­siteetin raken­nuskus­tan­nuk­set määräävät sähkön hinnan?

    Vastaa

  69. Sylt­ty: Mut­ta tuol­loin­han sähkön hin­ta nousee tuplas­ti kalli­im­mak­si, kun joudu­taan rak­en­ta­maan tuotan­toka­p­a­siteet­ti kah­teen ker­taan, yhden ker­ran kesälle ja toiseen ker­taan talvelle.

    Kyl­lä kai tavoit­teena on sel­l­ainen uusi­u­tu­van ener­gian keskimääräi­nen tuotan­tokus­tan­nus joka on alle ei-uusi­u­tu­van tai hitaasti uusi­u­tu­van marginaalikustannuksen.

    Vastaa

  70. Mehtäläi­nen: Siis väitätkö ihan aikuis­ten oikeesti, että tuotan­toka­p­a­siteetin raken­nuskus­tan­nuk­set määräävät sähkön hinnan? 

    Olin epä­selvä.

    Jos tuotan­toka­p­a­siteet­ti raken­netaan kah­teen ker­taan, niin kyl­lä se yleen­sä kalli­im­mak­si tulee, kuin jos raken­net­taisi­in vain ker­taalleen. On selvää, että mikäli sähkön hin­ta on kesäl­lä nol­las­sa, kukaan ei raken­na aurinkovoimaloi­ta, eikä kyl­lä taval­lisi­akaan voimaloita.

    Kos­ka kukaan ei niitä voimaloi­ta markki­nae­htois­es­ti raken­na, niin niitä on tuet­ta­va. Näin kalli­it kus­tan­nuk­set val­u­vat aivan var­masti jonkun (käytän­nössä var­maankin sii­is veron­mak­sajien) mak­set­taviksi vaik­ka sähkön hin­ta on nolla.

    Eli kalli­ita kus­tan­nuk­sia ei pääse mitenkään pakoon, vaik­ka shkö olisi ilmaista. Moni nimit­täin tun­tuu ajat­tel­e­van, että jos sähkö on hal­paa, niin kaik­ki on hyvin.

    spot­tu
    Kyl­lä kai tavoit­teena on sel­l­ainen uusi­u­tu­van ener­gian keskimääräi­nen tuotan­tokus­tan­nus joka on alle ei-uusi­u­tu­van tai hitaasti uusi­u­tu­van marginaalikustannuksen.

    Sekä maail­maan rauha ja tietenkin myös alle 1,5 asteen jäävä ilmastonmuutos. 

    Täl­lä het­kel­lä sat­un­naisen tuulivoiman tuotan­tokus­tan­nus on ymmärtääk­seni noin 60 e/MWh, mut­ta tuos­sa ole minkään­laisia verkon vahvis­tuskus­tan­nuk­sia mukana eikä kyl­lä var­avoimaakaan. Niitä ale­taan tosis­saan tarvit­se­maan, kun tuulivoiman osu­us tuote­tun sähkön määrästä nousee tarpeek­si. Kun tuotan­to alkaa ole­maan 10% kokon­ais­tuotan­nos­ta, niin tuulivoiman yhteen­las­ke­tut tuon­tan­to- ja ysteemikus­tan­nuk­set alkaa ole­maan jo 90 e/MWh.

    Tässä vähän uusi­u­tu­vien problematiikkaa:

    “Nähdään, että tuulisähkön osu­u­den kas­vaes­sa 40%:iin, sys­teemikus­tan­nuk­set ovat jo suurem­mat kuin tuotan­tokus­tan­nuk­set. Jos osu­ut­ta lisätään, sys­teemikus­tan­nusten kasvu kiihtyy. Vaik­ka tuulivoimalat saisi ilmaisek­si ja tuulisähkön tuot­ta­mi­nen ei mak­saisi mitään, se mak­saisi silti tämän selvi­tyk­sen mukaan 40 % osu­udessa n. 70 €/MWh.”

    https://planeetta.wordpress.com/2014/11/03/saksan-energiavallankumous-mahdottoman-edessa/

    Vastaa

  71. mikko kale­vi siito­nen: Sak­sas­sa, Hol­lan­nis­sa ja Aus­tralias­sa ne panos­taa val­tavasti tuulelle ja aurinkoon, oli val­las­sa ole­va puolue mika tahansa. Kai ne on niin tyhmiä.

    Ainakin sak­salais­ten muu­toin ihan järkev­inä pitämieni ihmis­ten väit­teet ydin­voimas­ta, eri­tyis­es­ti Fukushi­mas­ta oli­vat siinä määrin harhaisia, että luokit­telisin sikäläisen toimin­nan ehkä pikem­minkin fobi­as­ta aiheutu­vak­si fik­soi­tu­misek­si kuin tyh­myy­dek­si. Eivät ole tyh­miä, eivät vain kykene käyt­tämään järkeään joka heil­lä on.

    Vastaa

  72. Näis­sä ener­giakeskusteluis­sa ajaudu­taan aina kaikki­in eri energiamuotoihin. 

    Geot­er­mis­es­tä ener­gias­ta löy­tyy mie­lenki­in­toista tekstiä:
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Geoterminen_energia

    Kiin­nos­tavaa on seu­ra­ta, ete­neekö tuo Otaniemen pro­jek­ti: reikä 6- 8 km. Toimi­iko laitos sit­ten ikuis­es­ti. Tietysti huol­let­ta­va on pump­pu­ja ja läm­mön­vah­timia ym. Mitä riske­jä saat­taa real­isoitua. Antaako Eu rahaa aivan uuteen ja epävarmaan.

    Vastaa

  73. Osmo Soin­in­vaara:
    TA,
    Jos sin­ul­la on var­maa tietoa siitä, että uusien ydin­voimaloiden omis­t­a­mi­nen on kan­nat­tavaa, kos­ka niistä tule­va sähkö on halvem­paa kuin pörssistä saata­va, voit tehdä val­tavia voit­to­ja johdannaiskaupoissa. 

    Mik­si tyy­tyä val­tavi­in voit­toi­hin kun voi tehdä yhtä hyvin ark­isi­akin val­in­to­ja. Merkit­tävin kan­nan­ot­to ydin­voiman puoles­ta lie­nee pidät­täy­tymi­nen aurinkopa­neeleista ja tuulivoimaloista omas­sa hallinnas­sa oleville kiin­teistöil­lään. Muiden tekemisi­in on vaikeampi ottaa kan­taa. Aurinkopa­neelei­ta toki suosit­te­len paikkoi­hin jois­sa kysymys “hei mar­ket­ta, liitytäänkö me sit­ten ollenkaan sähköverkkoon?” on rel­e­vant­ti. Lisäk­si ener­gian säästö on aina mielekästä jon­ka vuok­si eri­laiset läm­pöpumput ovat vii­sai­ta investoin­te­ja. Oli ydin­voimaa tahi ei.

    Ydin­voimas­ta tulee koko pelin muut­ta­ja. Ruot­si meinaa panos­taa oikein (yli)voimalla ja samal­la pistävät liiken­teen ekol­o­gisek­si. Kat­so­taan kateel­lise­na taas kah­denkymme­nen vuo­den kulut­tua. Ne vaan osaa. Sil­loin ei Ruot­sis­sa ole mitään ongel­maa elää (taas) keskilu­okkaista, ekol­o­gista, laiskan­raukeaa elämää kaikissa kivois­sa pikkukaupungeis­sa. Toki aina joku hakeu­tuu Tukhol­maankin. Mut­ta Ruot­si onkin moni­ar­voinen. Suo­mi on sil­lä välin teuras­tanut kaik­ki kivat asuin­seudut hämärin ide­ol­o­gisin perustein. Mut­ta Suomi­han onkin yksiar­voinen monokulttuuri.

    Vastaa

  74. Out­sider:
    Näis­sä ener­giakeskusteluis­sa ajaudu­taan aina kaikki­in eri energiamuotoihin. 

    Geot­er­mis­es­tä ener­gias­ta löy­tyy mie­lenki­in­toista tekstiä:
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Geoterminen_energia

    Kiin­nos­tavaa on seu­ra­ta, ete­neekö tuo Otaniemen pro­jek­ti: reikä 6- 8 km. Toimi­iko laitos sit­ten ikuis­es­ti. Tietysti huol­let­ta­va on pump­pu­ja ja läm­mön­vah­timia ym. Mitä riske­jä saat­taa real­isoitua. Antaako Eu rahaa aivan uuteen ja epävarmaan.

    Siis välil­lä joudu­taan odot­ta­maan, että maan sisuk­sista tulee lisää läm­pöä, mut­ta muuten ihmiskun­ta tuskin kyke­nee jäähdyt­tämään maa­pal­lon sis­us­ta ennen kuin Aurinko laa­je­nee punaisek­si jät­tiläisek­si ja nielaisee tämän planeetan…

    Vastaa

  75. spot­tu: Ja tämän merk­i­tys on? Sub­ven­tioton hin­ta täl­lä het­kel­lä on $24,20/MWh UAE:ssa, suu­ru­us­lu­okkaa $57/Mwh Tek­sasis­sa, $30/MWh Chi­lessä jnpp. Se sub­ven­toiko val­tio pro­jek­te­ja jol­lain taval­la ei ole kiinnostavaa. 

    Tukien ole­mas­sao­lo ja niiden suu­ru­us anta­vat kuitenkin viit­teitä siitä, kuin­ka tuke­val­la poh­jal­la kyseinen ener­giapoli­ti­ikan suun­ta ja ener­giantuotan­to­muo­to on. Eikä Tek­sasis­sakaan taide­ta pelkän aurinkosähkön varaan lasketa.

    spot­tu:Aurinkosähkön tämän­hetki­nen markki­nao­su­us (olisiko luokkaa 1%) ei ole kiin­nos­ta­va. Muu­tosnopeus on. 13% kasvu tarkoit­taa suun­nilleen 40-ker­tais­tu­mista seu­raa­van 30 vuo­den aikana, se on jo kiin­nos­tavam­paa. Ei kan­na­ta tui­jot­taa nykyiseen 1%:iin eikä eri­tyis­es­ti sen his­to­ri­aan. Mainit­tu 1% ei myöskään vaiku­ta sitä eikä tätä globaalei­hin CO2-päästöihin.

    Muu­tosnopeus ei ole kiin­nos­ta­va, vaan se tuotan­to­muodon osu­us vuosiener­gias­ta, joka toden­näköis­es­ti tul­laan saavut­ta­maan. Kuten mainitsin aiem­min, asen­nus­tahti Sak­sas­sa on laskenut mur­to-osaan muu­ta­man vuo­den takaiseen näh­den (sama pätee Espan­jaan). Sak­sas­sa muu­tosnopeus on siis luokkaa 2 — 3 %, vaik­ka vuo­tuis­es­ta sähkönku­lu­tuk­ses­ta tuote­taan aurinkopa­neeleil­la vas­ta alle 10 %. Mah­taako muis­sa teol­lisu­us­mais­sa käy­dä samoin?

    https://en.wikipedia.org/wiki/Solar_power_in_Germany
    https://en.wikipedia.org/wiki/Solar_power_in_Spain

    spot­tu:
    Ener­gian varas­toin­ti­in perus­tu­va aurinkosähköte­knolo­gia on koko ajan roikkunut kehi­tyk­sessä mukana. Sätei­den kon­sen­troimiseen perus­tu­vat voimalat tuot­ta­vat sähköä pitkään auringonlaskun jälkeenkin.

    Tarkoi­tat ilmeis­es­ti CSP-laitok­sia, kuten tämä Nevadan laitos? 

    https://en.wikipedia.org/wiki/Crescent_Dunes_Solar_Energy_Project

    Täl­lä tekni­ikalla voisi olla jotain poten­ti­aalia. CSP sinäl­lään ilman varas­toin­tia taitaa olla kuol­lut PV-tekni­ikkaan ver­rat­tuna, mut­ta mukana mah­dol­lis­es­ti tule­val­la ener­giavaras­tol­la sil­lä voi joku merk­i­tys olla ener­giantuotan­nos­sa, lämpimis­sä mais­sa. Tosin tuo laitos on investoin­tikus­tan­nuk­sil­taan todel­la kallis, noin 8 M€/MW.

    Toisaal­ta, Sak­sas­sakin näyt­tää aurinkosähkön päivä­tuotan­to vai­htel­e­van todel­la paljon, joten tarvit­taisi­in CSP-laitosten tuek­si merkit­tävä lisäka­p­a­siteet­ti kuitenkin. Puhu­mat­takaan talves­ta. Ei siis toi­mi ainakaan Euroopassa?

    Aiem­min mainit­tu geot­er­mi­nen läm­pö ei tai­da sovel­tua Suomes­sa kuin kaukoläm­mön tuotan­toon, mata­lahkon läm­pöti­lan takia? Sinäl­lään tuo Otaniemen pilot­ti on erit­täin kiin­nos­ta­va, ehkä jatkos­sa ei tarvit­sekaan polt­taa kat­tilois­sa kaikkia Suomen metsiä.

    Mil­lä siis tuote­taan sähköä, kuin ei tuule eikä paista, varsinkin jos/kun merkit­tävä osa liiken­teestä ja läm­mi­tyk­ses­tä sähköistyy? Ole­tan, että sähkön­tuotan­non on tule­vaisu­udessa olta­va läh­es 100 % CO2-vapaa­ta, kos­ka liiken­teen, läm­mi­tyk­sen ja teol­lisu­u­den käyt­tämiä fos­si­il­isia polt­toainei­ta on paljon vaikeampi kor­va­ta ja toisaal­ta CO2-päästö­jen vähen­tämi­nen on tähän men­nessä ollut todel­la saam­a­ton­ta. Jos jatkos­sakin tyy­dytään vain rak­en­ta­maan aurinko- ja tuulivoimalaitok­sia, on riskinä se, että lop­ut sähköstä tuote­taan vielä vuosikym­meniä fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la. Ran­skas­sa onnis­tut­ti­in CO2-päästö­jen rajoit­tamises­sa rak­en­ta­mal­la merkit­tävä määrä ydin­voimaa, joskin päästövähen­nyk­set taisi­vat olla vain sivutuote.

    spot­tu:
    Ehkä, mut­ta globaalit markki­nat ovat kanssasi eri mieltä. 

    Sano ter­veisiä heille.

    Vastaa

  76. TA: Tukien ole­mas­sao­lo ja niiden suu­ru­us anta­vat kuitenkin viit­teitä siitä, kuin­ka tuke­val­la poh­jal­la kyseinen ener­giapoli­ti­ikan suun­ta ja ener­giantuotan­to­muo­to on. 

    Onnek­si esit­tämääsi järkeilyä ei nou­datet­tu esimerkik­si toisen maail­man­so­dan jäl­keen kun Yhdys­val­to­jen armei­jan kaut­ta kier­rätetyl­lä rahoituk­sel­la nos­tet­ti­in puoli­jo­hde­te­ol­lisu­ut­ta pystyyn. Elek­tron­iputkil­la kun oli niin paljon parem­pi track record.

    TA: Sak­sas­sa muu­tosnopeus on siis luokkaa 2 – 3 %, vaik­ka vuo­tuis­es­ta sähkönku­lu­tuk­ses­ta tuote­taan aurinkopa­neeleil­la vas­ta alle 10 %. Mah­taako muis­sa teol­lisu­us­mais­sa käy­dä samoin?

    Se että niinkin pohjoises­sa maas­sa kuin Sak­sas­sa päät­tivät has­sa­ta rahansa ennenaikaises­ti muis­tut­taa vähän Suomen ylim­i­toitet­tu­ja tuulivoimatukia. Markki­nae­htoisu­us on Sak­sas­sakin muu­ta­man vuosikymme­nen päässä jos paneelei­den hin­take­hi­tys jatkuu nykyisenkaltaise­na ja päästökaup­pa ei edelleenkään toi­mi. Espan­jas­sa aurinkosähkön pelät­ti­in muo­dos­tu­van niin merkit­täväk­si riskik­si ole­mas­saoleville sähkön­tuot­ta­jille että rak­en­t­a­mi­nen käytän­nössä pysäytet­ti­in eril­lisel­lä aurinkosähköverol­la (mak­sat veroa itse tuot­ta­mas­tasi ener­gias­ta). Vero onnek­si perut­ti­in, mut­ta vas­ta äskettäin.

    TA: Tarkoi­tat ilmeis­es­ti CSP-laitok­sia, kuten tämä Nevadan laitos?

    Jää nähtäväk­si, oma maal­likkoar­vauk­seni on että sulan suolan pump­paus torni­in ja takaisin jää his­to­ri­aan ja säteet kon­sen­troidaan alaspäin. Halvempaa.

    TA: Puhu­mat­takaan talves­ta. Ei siis toi­mi ainakaan Euroopassa?

    Euroop­pa on tässä kohtaa häviäjä. Juurikin tänään (lähi-idässä) parhaat päivän­sä näh­neen pikkuhotellin kat­toteras­sil­la ~25kW paneel­ien alla istues­sa kävi taas mielessä että täkäläiset öljy/maakaasuvaltiot ovat ilmeisessä etu­lyön­ti­ase­mas­sa ener­giain­ten­si­ivisen teol­lisu­u­den suh­teen. Aurinkosähköä päivisin ja maakaa­susähköä öisin.

    Euroopas­sa talvel­la on käytän­nössä pakko polt­taa jotain vielä vuosikym­menten ajan, mut­ta ener­giain­ten­si­ivisen teol­lisu­u­den pako aurinkovyöhykkeille vähen­tänee tarvet­ta merkittävästi.

    TA: Mil­lä siis tuote­taan sähköä, kuin ei tuule eikä paista, varsinkin jos/kun merkit­tävä osa liiken­teestä ja läm­mi­tyk­ses­tä sähköistyy?

    Suomes­sa saman­laisel­la mix­il­lä kuin tähänkin asti, sil­lä ero­tuk­sel­la että ensim­mäi­nen kun­non sähköpu­la tekee poli­it­tis­es­ti helpom­mak­si lisätä siir­toy­hteyk­siä naapurimaihin.

    TA: Jos jatkos­sakin tyy­dytään vain rak­en­ta­maan aurinko- ja tuulivoimalaitok­sia, on riskinä se, että lop­ut sähköstä tuote­taan vielä vuosikym­meniä fos­si­il­isil­la polttoaineilla.

    Ei tämä ole mikään ris­ki, vaan todel­lisu­ut­ta. Onnis­tu­mi­nen mitataan siinä kuin­ka paljon fos­si­il­isia polt­toainei­ta onnis­tu­taan vähentämään.

    TA: Ran­skas­sa onnis­tut­ti­in CO2-päästö­jen rajoit­tamises­sa rak­en­ta­mal­la merkit­tävä määrä ydin­voimaa, joskin päästövähen­nyk­set taisi­vat olla vain sivutuote.

    Ja Ruot­sis­sa samoin, mut­ta nyt eletään eri­laises­sa poli­it­tises­sa todel­lisu­udessa ja ydin­voi­ma­te­ol­lisu­u­den vuosikym­menten stag­naa­tio näkyy surkuhu­pai­sis­sa ydin­voimaloiden toim­i­tus­pro­jek­teis­sa. Tämä on asia jolle Suo­mi ei yksin mah­da mitään.

    Vastaa

  77. TA: Läpimur­rol­la tarkoi­tan sitä, että nämä ener­gian­läh­teet pystyvät pitämään val­ot pääl­lä ympäri vuo­den, tukeu­tu­mat­ta merkit­tävässä määrin mui­hin energianlähteisiin.

    Kyl­lähän tuo läpimur­to on tehty jo aikaa sit­ten. Siis niis­sä osis­sa maa­pal­loa, jos­sa asuu ihmisiäkin eikä pelkästään jääkarhu­ja, poro­ja ja pingviinejä.

    Vastaa

  78. TA:
    Mil­lä siis tuote­taan sähköä, kuin ei tuule eikä paista, varsinkin jos/kun merkit­tävä osa liiken­teestä ja läm­mi­tyk­ses­tä sähköistyy? 

    Tilanne, jol­loin ei tuule, eikä paista on harv­inainen. Läm­mi­tys ei tule sähköistymään, vaan läm­pöä tul­laan tuot­ta­maan mm. biopolt­toaineil­la ja jätteillä.

    Ei auton tarvitse olla sen enem­pää töpselis­sä kiin­ni kuin ben­sa-ase­man pum­pus­sakaan.. Niis­sä on molem­mis­sa ener­giavaras­to.. Toises­sa akku, toises­sa bensatankki.…..

    Vastaa

    1. Se, että ei aurinko paista ja on tyyn­tä tapah­tuu aina, kun sydän­talvel­la on tyyn­tä. Sil­loin taas läm­mi­tys­tarve on suurin. Ei tätä ongel­maa pääse pakoon mitenkään. Mie­lenki­in­toista on aja­tus varas­toi­da kesän aurinkosähköä kemi­al­lisen ener­gian muo­toon. Uusi uuti­nen kos­ki etano­lin tekemistä vedestä ja ilmake­hän hiilid­iok­sidista. Jos on merkit­tävä määrä sähköläm­mi­tys­tä (tai läm­pöpump­pu­ja) sitä polt­tamiseen perus­tu­vaa sähkön­tuotan­toka­p­a­siteet­tia on kuitenkin olta­va. Nyt sen rak­ern­t­a­mi­nen tai tyl­läpi­to ei kan­na­ta kenellekään.

      Vastaa

  79. Kan­nat­taa kuitenkin muis­taa, ettei Espan­jas­sakaan kukaan rak­en­tanut aurinkovoimaloi­ta ilman tukea. Lisäk­si sähkö siel­lä on jär­jet­tömän kallista, ainakin kuluttajille.

    Kan­nat­taa muis­taa, että ener­giain­ten­si­ivi­nen teol­lisu­us on yleen­sä myös hyvin pääo­maval­taista. Niin­pä paperi/terästehdas pyörii 24/7, eikä taloudel­lis­es­ti kan­na­ta, mikäli koneet kävi­sivät vain val­oisaan aikaan.

    Vastaa

  80. Osmo Soin­in­vaara: Jos on merkit­tävä määrä sähköläm­mi­tys­tä (tai läm­pöpump­pu­ja) sitä polt­tamiseen perus­tu­vaa sähkön­tuotan­toka­p­a­siteet­tia on kuitenkin oltava.

    Tai sit­ten on sijoitet­ta­va muu­ta­maan ylimääräiseen ydin­voimalaitok­seen, joi­ta käytet­täisi­in vain pakkasilla. 

    On kallista, mut­ta teknis­es­ti jopa toteutet­tavis­sa, toisin kuin tuulivoima- ja aurinkoenergiavarastot.

    Muu­ta­ma säädet­tävä varay­d­in­voimalaitos ratkai­si­si­vat kyl­lä suuren osan aurinko- ja tuulivoiman aiheut­tamista tuotan­non vai­hteluista. Toisaal­ta jos olisi ydin­voimaa pakka­sia varten, niin mihin sitä uusi­u­tu­vaa enää tarvisi?

    Vastaa

  81. Osmo Soin­in­vaara:
    Kuka­han sen pari kuukaut­ta vuodessa pääl­lä ole­van ydin­voimalan mak­saa? Todel­la kallista sähköä. Jos 12 kk pääl­lä ole­van ydin­voimalan sähkö mak­saa noin 50 €/MWh, kak­si kuukaut­ta pääl­lä ole­van mak­saa yli 200€/MWh

    Noi­ta viimeisiä voimalaitok­sia ei var­masti pystytä markki­nae­htois­es­ti rakentamaan.

    Tuulivoimaa on Ruot­sis­sakin vas­ta jotain 10% tuote­tus­ta ener­gias­ta, Suomes­sa vieläkin vähem­män ja silti koko ala Pohjo­is­mais­sa on jo siir­tymässä vah­vasti val­tion syliin.

    Vastaa

  82. Osmo Soin­in­vaara: Kuka­han sen pari kuukaut­ta vuodessa pääl­lä ole­van ydin­voimalan mak­saa? Todel­la kallista sähköä.

    Ruot­sis­sa olisi ydin­voimaloi­ta ollut valmi­ina ja ajos­sa, siir­toy­hteyk­sien tuplaami­nen Suomeen ei olisi kohtu­ut­to­mia mak­sanut, olisi samal­la tasoit­tanut stokas­tisen tuotan­non aiheut­tamia sähkön hin­nan vai­htelu­ja. Päät­tivät sit­ten Ruot­sis­sa verot­taa voimalat hengiltä sen sijaan että niitä olisi käytet­ty CO2-päästö­jen pienen­tämiseen Nord­poolis­sa lähialuei­neen. Pois­tu­va kap­a­siteet­ti kor­vataan jotain polttamalla.

    Poli­itikko­jen aivoituk­sia on joskus kovin vaikea ymmärtää.

    Vastaa

    1. Tässä on vain se ongel­ma, että Helsin­gin kasvun suurin voit­ta­ja on val­tio, kos­ka pro­gres­si­ivisen vero­tuk­sen kaut­ta se hyö­tyy siitä, että työt­tömät muut­ta­vat maaku­nista työi­hin Helsinki­in. Sik­si sen pitäisi rahoit­taa osa Helsin­gin kasvus­ta sen sijaan, että osoit­taa syyt­täväl­lä sormel­la, ettei Helsin­ki kaavoita tarpeek­si asun­to­ja muuttajille.

      Vastaa

  83. Sylt­ty: Kan­nat­taa kuitenkin muis­taa, ettei Espan­jas­sakaan kukaan rak­en­tanut aurinkovoimaloi­ta ilman tukea. Lisäk­si sähkö siel­lä on jär­jet­tömän kallista, ainakin kuluttajille.

    Espan­ja on vähän yllät­täen aurinkoen­er­gian kehi­tys­maa poten­ti­aali­in sekä kulu­tuk­sen ja tuotan­non kor­re­laa­tioon näh­den, vain suu­ru­us­lu­okkaa 5–6 GWp. Koti­talouk­sis­sa aurinkopa­neele­ja ei ole vielä juuri lainkaan. Tähän men­nessä raken­net­tu tuotan­to on peräisin aivan eri­laisen kus­tan­nus­ta­son ja avokä­tisen tukipoli­ti­ikan ajalta.

    Vastaa

  84. Anteek­si nyt vain, mut­ta tutus­tukaa (mm. Sylt­ty) ilmati­eteen­laitok­sen julkaise­maan tuuliatlakseen.

    Myös kovil­la pakkasil­la on harv­inaista, että 150 m korkeudessa on tyyntä. 

    Savupi­ip­pu­jen tuprut­ta­ma savu voi pysähtyä jo 20 metri­in, mut­ta siitä 100 m ylem­pänä tuulee jo toden­näköis­es­ti yli 4 m/s.

    Tuulivoimalat kas­va­vat edelleen suurem­mik­si. Kun nyt asen­netaan 150 metrin 3 MW voimaloi­ta, niin seu­raa­va sukupolvi lähen­telee 10 MW ja pitu­ut­takin on jo rutkasti lisää.

    Mitä korkeam­malle men­nään, sitä toden­näköisem­min tuulee, myös korkeapaineessa.

    Vastaa

  85. Mehtäläi­nen: Läm­mi­tys ei tule sähköistymään, vaan läm­pöä tul­laan tuot­ta­maan mm. biopolt­toaineil­la ja jätteillä. 

    Jät­tei­den polt­to on vain fos­si­il­isien käyt­tämistä mutkan kautta.

    Vastaa

  86. anonyy­mi: Jät­tei­den polt­to on vain fos­si­il­isien käyt­tämistä mutkan kautta.

    Jos tule­vaisu­ut­ta ajatel­laan, niin ei ole. 

    Muovit kor­vataan bio­muoveil­la. Kaikkial­la maail­mas­sa tutk­i­taan ja kehitetään kor­vaavia mate­ri­aale­ja öljy­po­h­jaisille mate­ri­aaleille. Merkit­tävää on se, että siihen ihan aidosti pystytään, kuten use­at esimerk­it sen osoittavat.

    Esimerkik­si kau­pas­sa on jo nyt läpinäkyvää “muovia”, johon on käärit­ty ruokaa, joka ei ole oikea­ta muovia.

    Suomes­sa kehitet­ti­in ker­takäyt­tö­mu­ki, jos­sa ei ole muovia.

    Suurin osa kan­net­tavista tietokoneista on pakat­tu muovikuoreen, joka voitaisi­in kor­va­ta puupo­h­jaisel­la muovil­la vaik­ka heti. Siihen on Suomes­sa jo kehitet­ty sopi­va mate­ri­aali. Niin, sitä mate­ri­aalia on eräässä suo­ma­laises­sa konseptiautossa…

    Askel ker­ral­laan ja tyvestä sitä puuhun nous­taan ja niin eespäin..

    Vastaa

  87. Mehtäläi­nen: Savupi­ip­pu­jen tuprut­ta­ma savu voi pysähtyä jo 20 metri­in, mut­ta siitä 100 m ylem­pänä tuulee jo toden­näköis­es­ti yli 4 m/s.

    “Toden­näköis­es­ti yli 4 m/s” ei kyl­lä riitä, vaan sitä on aina olta­va ja kaiken lisäk­si sitä on olta­va riit­tävästi. Jos tuulivoima tuot­taa 95% ajas­ta ja sit­ten 5% ei tuo­ta mitään, se ei kel­paa. Ei me voi­da tätä maa­ta ajel­la ylös ja alas tuul­ten mukana.

    Aus­tralias­sa meni muuten Etelä-Aus­tralian verkko nurin tuulivoimaloiden takia. Paljonko­han mak­soi tuokin kuu­den tun­nin sähkökatko kun yli miljoona ihmistä on ilman sähköä?


    “niin seu­raa­va sukupolvi lähen­telee 10 MW ja pitu­ut­takin on jo rutkasti lisää.”

    Mitä isom­mik­si tuulivoimalaitok­set kas­va­vat, sitä enem­män niiden rak­en­t­a­mi­nen tulee kohtaa­maan vastustusta. 

    Ja lopuk­si pitää vielä vahvis­taa sähkön­si­ir­toverkkoa, mut­ta kukaan ei koskaan vyöry­tä verkko­jen rak­en­tamiseen meneviä ylimääräisiä kus­tan­nuk­sia tuulivoimalle.

    Vastaa

  88. spot­tu: Onnek­si esit­tämääsi järkeilyä ei nou­datet­tu esimerkik­si toisen maail­man­so­dan jäl­keen kun Yhdys­val­to­jen armei­jan kaut­ta kier­rätetyl­lä rahoituk­sel­la nos­tet­ti­in puoli­jo­hde­te­ol­lisu­ut­ta pystyyn. Elek­tron­iputkil­la kun oli niin paljon parem­pi track record.

    En ihan heti kek­si miten tukien mak­sami­nen yksi­ty­isille aurinkosähkön tuot­ta­jille liit­tyy puoli­jo­htei­den tutkimuk­seen joskus aikoinaan? Ehkä armei­ja halusi nopei­ta tutkimus­tu­lok­sia aikaisek­si? Euroopas­sa taas omien sano­je­si mukaan aio­taan olla riip­pu­vaisia fos­si­il­i­sista polt­toaineista, ja ilmeis­es­ti melko pitkään?

    spot­tu:
    Se että niinkin pohjoises­sa maas­sa kuin Sak­sas­sa päät­tivät has­sa­ta rahansa ennenaikaises­ti muis­tut­taa vähän Suomen ylim­i­toitet­tu­ja tuulivoimatukia. Markki­nae­htoisu­us on Sak­sas­sakin muu­ta­man vuosikymme­nen päässä jos paneelei­den hin­take­hi­tys jatkuu nykyisenkaltaise­na ja päästökaup­pa ei edelleenkään toi­mi. Espan­jas­sa aurinkosähkön pelät­ti­in muo­dos­tu­van niin merkit­täväk­si riskik­si ole­mas­saoleville sähkön­tuot­ta­jille että rak­en­t­a­mi­nen käytän­nössä pysäytet­ti­in eril­lisel­lä aurinkosähköverol­la (mak­sat veroa itse tuot­ta­mas­tasi ener­gias­ta). Vero onnek­si perut­ti­in, mut­ta vas­ta äskettäin.

    Sak­sas­sakin ongel­mak­si tulee se, että vaik­ka aurinkosähkön tuotan­tokus­tan­nus ale­neekin, ale­nee myös siitä mak­set­ta­va hin­takin. Jos Sak­sas­sa mak­se­taan nyt jo negati­ivisia tun­ti­hin­to­ja, niin markki­nae­htoisu­u­den saavut­ta­mi­nen voi olla melko vaikeaa.

    Lisäk­si pidän melko opti­mistise­na ole­tuk­se­na, että aurinkopa­neel­ien kus­tan­nusten lasku jatkuisi samal­la tasol­la (x %/a) pitkälle tulevaisuuteen.

    spot­tu:
    Euroop­pa on tässä kohtaa häviäjä. Juurikin tänään (lähi-idässä) parhaat päivän­sä näh­neen pikkuhotellin kat­toteras­sil­la ~25kW paneel­ien alla istues­sa kävi taas mielessä että täkäläiset öljy/maakaasuvaltiot ovat ilmeisessä etu­lyön­ti­ase­mas­sa ener­giain­ten­si­ivisen teol­lisu­u­den suh­teen. Aurinkosähköä päivisin ja maakaa­susähköä öisin.

    Näin, tosin käsit­tääk­seni Lähi-Idässä moni val­tio on rak­en­ta­mas­sa tai suun­nit­tele­mas­sa ydin­voimaa, joko vähen­tääk­seen riip­pu­vu­ut­taan maakaa­sul­la tuote­tus­ta sähköstä ja/tai lisä­tuotan­toka­p­a­siteetin rak­en­tamisek­si. Noil­la lev­eysasteil­la saat­taisi yhdis­telmä ydin­voima + aurinkosähkö jopa toimia. Ole­tan, että nois­sa mais­sa päivä- ja yösähkön kulu­tuk­ses­sa on suurem­pi ero kuin Suomessa.

    spot­tu:
    Euroopas­sa talvel­la on käytän­nössä pakko polt­taa jotain vielä vuosikym­menten ajan, mut­ta ener­giain­ten­si­ivisen teol­lisu­u­den pako aurinkovyöhykkeille vähen­tänee tarvet­ta merkittävästi.

    Ehkä, mut­ta sähköen­er­gian tuotan­tokus­tan­nus ei ole ain­oa tek­i­jä. Aurinkovyöhyk­keel­läkin tarvi­taan muu­ta infraa, kuten sähköverkko ja per­in­teiset voimalaitok­set pitämään sähköverkko pystyssä, jot­ka tasoit­ta­vat kustannuseroa.

    spot­tu: Suomes­sa saman­laisel­la mix­il­lä kuin tähänkin asti, sil­lä ero­tuk­sel­la että ensim­mäi­nen kun­non sähköpu­la tekee poli­it­tis­es­ti helpom­mak­si lisätä siir­toy­hteyk­siä naapurimaihin.

    Eli käytän­nössä, jos päätetään kasvi­huonekaa­su­ja olen­nais­es­ti vähen­tää, raken­netaan ydin­voimaa. Ja vaik­ka Fin­grid ja Sven­s­ka Kraft­nät kol­mat­ta AC-yhteyt­tä suun­nit­tel­e­vatkin, Suo­mi ei voi laskea muual­la Euroopas­sa tuotet­ta­van aurinko- tai tuulisähkön varaan, kun tääl­lä ei tuule. Pohjo­is­maises­sakin mit­takaavas­sa Suo­mi on reunal­la, jos­sa on kuitenkin merkit­tävä määrä kulu­tus­ta suh­teessa väestön määrään.

    spot­tu: Ei tämä ole mikään ris­ki, vaan todel­lisu­ut­ta. Onnis­tu­mi­nen mitataan siinä kuin­ka paljon fos­si­il­isia polt­toainei­ta onnis­tu­taan vähentämään.

    Riskin toteu­tu­mi­nen on tietysti mah­dol­lista ja ehkä jopa toden­näköistä. Täl­lä het­kel­lä Euroopas­sa on päätet­ty tietois­es­ti tai tiedosta­mat­ta olla rak­en­ta­mat­ta toimi­vaa, CO2-päästöistä vapaa­ta sähkövoima­jär­jestelmää. Suomes­sa tietysti edes yritetään ydin­voimaa rakentamalla.

    spot­tu: Ja Ruot­sis­sa samoin, mut­ta nyt eletään eri­laises­sa poli­it­tises­sa todel­lisu­udessa ja ydin­voi­ma­te­ol­lisu­u­den vuosikym­menten stag­naa­tio näkyy surkuhu­pai­sis­sa ydin­voimaloiden toim­i­tus­pro­jek­teis­sa. Tämä on asia jolle Suo­mi ei yksin mah­da mitään. 

    Poli­it­tiset todel­lisu­udet muut­tuvat. Mikäli ilmas­ton­muu­tok­sen olete­taan tule­vaisu­udessakin ole­van ihmisen aiheut­ta­maa, jos­sain vai­heessa Euroopas­sa herätään toteut­ta­maan sel­l­aista ener­giapoli­ti­ikkaa, joka pyrkii tosis­saan min­i­moimaan CO2-päästöjä, eikä mak­si­moimaan val­tion­tukia. Ehkä.

    Vastaa

  89. tcrown: Kyl­lähän tuo läpimur­to on tehty jo aikaa sit­ten. Siis niis­sä osis­sa maa­pal­loa, jos­sa asuu ihmisiäkin eikä pelkästään jääkarhu­ja, poro­ja ja pingviinejä. 

    Olisiko tästä antaa jokin hyvä esimerkki?

    Vastaa

  90. Osmo Soin­in­vaara:
    Tässä on vain se ongel­ma, että Helsin­gin kasvun suurin voit­ta­ja on val­tio, kos­ka pro­gres­si­ivisen vero­tuk­sen kaut­ta se hyö­tyy siitä, että työt­tömät muut­ta­vat maaku­nista työi­hin Helsinki­in. Sik­si sen pitäisi rahoit­taa osa Helsin­gin kasvus­ta sen sijaan, että osoit­taa syyt­täväl­lä sormel­la, ettei Helsin­ki kaavoita tarpeek­si asun­to­ja muuttajille.

    Eiköhän val­tion osu­udek­si nois­sa talkois­sa riitä työ­paikko­jen siirtämi­nen Helsinki­in. Kun­nat hoitakoot lak­isääteiset velvoit­teen­sa mm. kaavoituk­sen osalta. Tuli­jat sit­ten kus­tan­ta­vat per­in­töra­hoil­laan itse rakentamisen.

    Vastaa

  91. Mehtäläi­nen: Tilanne, jol­loin ei tuule, eikä paista on harvinainen.

    Tam­mi-helmiku­us­sa 2016 Suomes­sa tehti­in tuulivoimal­la sähköä Fin­gridin tilas­ton mukaan suurim­mil­laan 731 MWh/h ja pien­im­mil­lään 26 MWh/h, keskiar­von ollessa 290 MWh/h. Asen­net­tua tehoa VTT:n mukaan vuo­den 2015 lopus­sa oli 1 005 MW. Vaikut­taisi siltä, että “jos­sain tuulee aina” ei ole pätevä lähtökohta.

    Mehtäläi­nen:
    Läm­mi­tys ei tule sähköistymään, vaan läm­pöä tul­laan tuot­ta­maan mm. biopolt­toaineil­la ja jätteillä. 

    Moti­van mukaan Suomen vuo­den 2014 noin 372 TWh:n suu­ruis­es­ta primääriener­gianku­lu­tuk­ses­ta 25 % katet­ti­in puupolt­toaineil­la. Jos nyt olete­taan, että niin sähkön­tuotan­to, läm­mön­tuotan­to, teol­lisu­u­den läm­mön­tuotan­to kuin liiken­nekin halu­taan CO2-vapaak­si mah­dol­lisim­man pitkälle, niin paljonko voidaan biopolt­toainei­den käyt­töä kestäväl­lä taval­la lisätä?

    En tarkoit­tanut, että Suomes­sa kan­nat­taisi siir­tyä kaukoläm­mi­tyk­ses­tä ja yhteis­tuotan­nos­ta suo­rasähköläm­mi­tyk­seen ja ydin­voimaan. Tulisi äkkiä tehop­u­la. Näen kaukoläm­mön hyvin järkevänä läm­mi­tys­muo­tona jous­tavuuten­sa ansios­ta, kos­ka sitä voidaan tehdä eri­laisil­la ener­gialähteil­lä. Joko biopolt­toaineil­la läm­mi­tysvoimalaitok­sis­sa tai geot­er­misel­lä läm­möl­lä (Otaniemen pilot­ti) tai osit­tan läm­pöpumpuil­la. Lämpimän vuo­de­na­jan vähäi­nen läm­mö­tarve voitaisi­in tehdä myös sähkökat­tiloil­la ja huip­pu- ja varate­ho kuumavesikat­tiloil­la (pö tai bio). Har­mi, ettei Lovi­isan voimalaitok­sen tuot­ta­man hukkaläm­mön hyö­dyn­tämi­nen PK-seudul­la edennyt.

    Pien­talois­sa, kaukoläm­mön jakelu­alueen ulkop­uolel­la sähköläm­mi­tyk­sen tehokkaampi muo­to eli maaläm­pö on jo pääasialli­nen läm­mi­tys­muo­to uusis­sa raken­nuk­sis­sa. Sinäl­lään raken­nusten läm­mi­tys on jo merkit­tävis­sä määrin sähköis­tet­ty, kos­ka suo­rasähköläm­mi­tyk­sen osu­us taitaa olla edelleen noin tai läh­es 50 % pientaloista.

    Vastaa

  92. Mik­si tuo geot­er­mis­nen pilot­ti­laitos on pitänyt sijoit­taa pääkaupunkiseudulle? Mik­si se on pitänyt sijoit­taa paikkaan, jos­sa maan­järistys aiheut­taa suurim­mat vahin­got? Eikö nyt olisi ollut viisaam­paa rak­en­taa se ensin jon­nekin vähän pienem­pään kaupunnkiin?

    Sweit­sis­sä joudut­ti­in hylkäämään vas­taa­van­lainen voimalaitospi­lot­ti, kun se aiheut­ti maanjäristyksiä.

    “But the geot­her­mal pow­er plant had to be aban­doned after a series of earth­quakes, one reg­is­ter­ing mag­ni­tude 3.4, dam­aged prop­er­ties in the city of Basel, a court heard today.”

    https://www.theguardian.com/world/2009/dec/15/swiss-geothermal-power-earthquakes-basel

    “Geot­er­misen voimalan suurim­mat riskit liit­tyvät maanjäristyksiin.” 

    “Läm­pökaivos tarvit­see maan­järistys­riskeille ympäristö­vaiku­tusten arvioin­nin, huolel­lisen luvi­tuk­sen ja kat­ta­vat ennakko­tutkimuk­set syväkallion geolo­gias­ta ja kohdealueen sovel­tuvu­ud­es­ta. Maan­järistys­riskit kiin­nos­ta­vat var­masti asukkai­ta, kiin­teistö­jen omis­ta­jia ja vakuutusyhtiöitä. ”

    https://www.hs.fi/mielipide/a1476418689864

    Onko­han han­kkeen vas­tu­u­vaku­u­tuk­set kunnossa?

    Vastaa

      1. Mitäpä tuumaat Osmo kir­joituk­ses­tasi näin viiden vuo­den jäl­keen? Ilmainen sähkö piilotellee jossaakin?

      2. Olen tuol­la kan­nal­la yhä. Noi­ta läh­wes ilmaisia tute­ja on tul­lut koko ajan lisää. Viimek­si sel­l­ainen oli viime viikonloppuna.

  93. TA: Moti­van mukaan Suomen vuo­den 2014 noin 372 TWh:n suu­ruis­es­ta primääriener­gianku­lu­tuk­ses­ta 25 % katet­ti­in puupolt­toaineil­la. Jos nyt olete­taan, että niin sähkön­tuotan­to, läm­mön­tuotan­to, teol­lisu­u­den läm­mön­tuotan­to kuin liiken­nekin halu­taan CO2-vapaak­si mah­dol­lisim­man pitkälle, niin paljonko voidaan biopolt­toainei­den käyt­töä kestäväl­lä taval­la lisätä?

    En tarkoit­tanut, että Suomes­sa kan­nat­taisi siir­tyä kaukoläm­mi­tyk­ses­tä ja yhteis­tuotan­nos­ta suo­rasähköläm­mi­tyk­seen ja ydin­voimaan. Tulisi äkkiä tehop­u­la. Näen kaukoläm­mön hyvin järkevänä läm­mi­tys­muo­tona jous­tavuuten­sa ansios­ta, koska 

    Ener­gia-asiois­sakin voisi toteut­taa hyvää työsken­te­ly­ta­paa eli hoide­taan se vaikein asia ensim­mäisenä. Pitäisi siis panos­taa voimakkaasti liiken­teen muokkaamiseen fos­si­il­i­sista ydin­sähköön. Kuten Ruot­sikin. Tämän jäl­keen huo­mataan nopeasti, että Suomen rak­en­t­a­mi­nen toiseen vai kol­man­teen ker­taan ns. kasvukeskuk­si­in ei olekaan niin kiireinen pro­jek­ti. Lisäk­si kaukoläm­pöjär­jestelmä on tolkut­toman mas­si­ivi­nen ratkaisu muu­ta­maa läm­mi­tyskuukaut­ta varten ja muu­ta­maa viilen­nysvi­ikkoa varten. Sähköt vede­tään pääsään­töis­es­ti joka paikkaan. Kiin­teistö­jen läm­mi­tys heti liiken­nein­fran val­lanku­mouk­sen jäl­keen ydin­sähkölle ja läm­pöpumpuille muiden niche-kiin­teistöko­htais­ten ratkaisu­jen ohel­la. Noin toimien voisi olla että YK ei puu­tu tule­vaisu­udessa Suomen asumiseen tääl­lä mil­tei elinkelvot­toma­l­la ja luon­non­va­ro­ja tuh­laaval­la seudulla.

    Vastaa

  94. TA: Tam­mi-helmiku­us­sa 2016 Suomes­sa tehti­in tuulivoimal­la sähköä Fin­gridin tilas­ton mukaan suurim­mil­laan 731 MWh/h ja pien­im­mil­lään 26 MWh/h, keskiar­von ollessa 290 MWh/h. Asen­net­tua tehoa VTT:n mukaan vuo­den 2015 lopus­sa oli 1 005 MW. Vaikut­taisi siltä, että “jos­sain tuulee aina” ei ole pätevä lähtökohta.

    Ensin­näkin tuo 1005 MW muo­dos­tuu useista kym­menistä eri tyyp­pi­sistä tuulivoimaloista, joista moni pitäisi jo kor­va­ta uudel­la. Tuulivoimaloiden kehi­tys on nopeaa.

    Toisek­si, Suo­mi on yli 1000 km pitkä maa, jol­la on pitkä ran­nikko ja paljon aakee­ta laa­kee­ta suota.

    Kol­man­nek­si tam­mi-maalisku­un sulkuko­rkea­paineen esi­in­tymis­to­den­näköisyys piene­nee ilmas­ton­muu­tok­sen edetessä. Mata­lan esi­in­tymis­to­den­näköisyys kas­vaa ja se tarkoit­taa lisää sadet­ta ja tuulta.

    Vastaa

  95. Sylt­ty:

    Mitä isom­mik­si tuulivoimalaitok­set kas­va­vat, sitä enem­män niiden rak­en­t­a­mi­nen tulee kohtaa­maan vastustusta. 

    Ja lopuk­si pitää vielä vahvis­taa sähkön­si­ir­toverkkoa, mut­ta kukaan ei koskaan vyöry­tä verkko­jen rak­en­tamiseen meneviä ylimääräisiä kus­tan­nuk­sia tuulivoimalle.

    Mitä sit­ten? Vas­tustet­ti­in sitä ydin­voimaakin, mut­ta kum­masti vain OL3 ja Fen­novoima nousee.

    Tuulivoimala on visuaalis­es­ti ele­gant­ti ja kau­nistaa kum­masti perisuo­ma­laista maaseu­tua, jos­sa homeiset rin­ta­mami­estalot ja romua täyn­nä ole­vat pihat vuorot­tel­e­vat toinen tois­taan. Ran­nikon rän­sistyneistä kalas­ta­jahökkeleistä puhumattakaan.

    Mie­len­ter­vey­del­lisille ongelmille ei voi mitään, mut­ta suurten ikälu­okkien siir­tyessä hau­dan lep­oon syr­jäseuduille voi rak­en­taa mitä vain, kos­ka siel­lä ei ole enää ketään valit­ta­mas­sa mistään. 

    Myös puo­lus­tusvoimille voi ostaa uudet lelut ja sijoit­taa ne parem­min kuin nykyiset.

    Juuri tänä syksynä Lappeen­ran­nan teknilli­nen yliopis­ton tutk­i­ja Juk­ka Las­si­la tuli tulok­seen, että nykyi­nen sähköverkko kestää aivan hyvin mm. aurinkoen­er­gian tun­tu­van lisäämisen. 

    Aurinkoen­er­gia ja tuulivoima ovat luon­teeltaan samankaltaisia.

    http://www.lut.fi/uutiset/-/asset_publisher/h33vOeufOQWn/content/suomen-sahkoverkot-eivat-muodosta-pullonkaulaa-aurinkosahkopotentiaalin-hyodyntamiselle

    Vastaa

  96. TA: Näin, tosin käsit­tääk­seni Lähi-Idässä moni val­tio on rak­en­ta­mas­sa tai suun­nit­tele­mas­sa ydin­voimaa, joko vähen­tääk­seen riip­pu­vu­ut­taan maakaa­sul­la tuote­tus­ta sähköstä ja/tai lisä­tuotan­toka­p­a­siteetin rak­en­tamisek­si. Noil­la lev­eysasteil­la saat­taisi yhdis­telmä ydin­voima + aurinkosähkö jopa toimia. Ole­tan, että nois­sa mais­sa päivä- ja yösähkön kulu­tuk­ses­sa on suurem­pi ero kuin Suomessa.

    Aurinkovoima on erit­täin hyvä ener­gian­lähde sel­l­ai­sis­sa paikois­sa, jois­sa käytetään läpi vuo­den ilmas­toin­tia. Ilmas­toin­nin teho­tarve kun kor­reloi läh­es sat­apros­ent­tis­es­ta auringonpais­teen kanssa. Täl­löin aurinkovoima on parem­pi ratkaisu kuin tasais­es­ti tehoa tuot­ta­va voimala, kun­han se mitoite­taan ilmas­toin­ti­tarpeen mukaan.

    Vastaa

  97. TA: Olisiko tästä antaa jokin hyvä esimerkki?

    Esimerk­ki mis­tä? Paikas­ta, jos­sa asuu ihmisiä, ja auringonpais­teel­la ja sähkön­tarpeel­la ei ole kovin merkit­tävää negati­ivista kor­re­laa­tio­ta vuodeaikasyk­lin suh­teen? San­o­taan nyt sit­ten karkeak­si esimerkik­si vaik­ka kau­ri­in ja kravun kään­töpi­irin väli­nen alue. Vai ehkä esimerk­ki teknolo­gias­ta, mil­lä tuo saavute­taan? Ei siihen kovin paljon lyi­jy- tai litiu­makkua tarvi­ta, että noil­la seuduil­la ledi­val­ot palavat sen muu­ta­man päivän mitä voi pahim­mil­laan olla pilvistä.

    Vastaa

  98. Mehtäläi­nen: Muovit kor­vataan biomuoveilla. 

    Onko kukaan mis­sään viral­lises­sa omi­naisu­udessa edes vielä puhunut fos­si­ilis­ten raa­ka-ainei­den rajoit­tamis­es­ta toimen­piteistä puhu­mat­takaan? Bio­ma­te­ri­aaleista kyl­lä puhutaan ja niitä kehitetään, mut­ta ilman rajoituk­sia ne eivät kor­vaa fos­si­il­isia. Se kaik­ki pää­tyy lop­ul­ta jät­teek­si, joka sit­ten poltetaan.

    Vastaa

  99. TA: En ihan heti kek­si miten tukien mak­sami­nen yksi­ty­isille aurinkosähkön tuot­ta­jille liit­tyy puoli­jo­htei­den tutkimuk­seen joskus aikoinaan?

    Puoli­jo­htei­den varsi­nainen perus­tutkimus tapah­tui Euroopas­sa vuo­sisadan alkupuolel­la, ja käyn­nistyi Bellil­lä 1930. Rohkai­se­via tulok­sia saati­in pian sodan jäl­keen 1947 (tran­sis­tori) jos­sa vai­heessa armei­ja tuli voimal­la mukaan rahoit­ta­maan soveltavaa tutkimus­ta ja mas­sat­uotan­toa. Myöhem­min olisi ollut loogi­nen virhe antaa investoin­tipäätök­sis­sä mitään pain­oa sille tosi­seikalle että puoli­jo­hde­te­ol­lisu­us rykäis­ti­in pystyyn val­tion sub­ven­toimana ja ei-markki­nae­htois­es­ti aivan kuten nyt on loogi­nen virhe miet­tiä aurinkovoimain­vestoin­te­ja tui­jot­ta­mal­la upon­nei­ta (yhteisel­lä rahal­la mak­set­tu­ja) kustannuksia.

    TA: Jos Sak­sas­sa mak­se­taan nyt jo negati­ivisia tun­ti­hin­to­ja, niin markki­nae­htoisu­u­den saavut­ta­mi­nen voi olla melko vaikeaa.

    Sak­sas­sa päätet­ti­in rak­en­taa kap­a­siteet­ti ensin ja siir­toy­htey­det myöhemmin. 

    Markki­nae­htoisu­udel­la on sähkö­markki­noil­la muuten sel­l­ainen has­su piirre että hin­taa yleen­sä määrit­tää hiililauhdesähkö, jon­ka rajakus­tan­nus ilman päästöoikeuk­sia on viime vuosi­na suun­nilleen puolit­tunut, eikä päästöoikeuk­sien nykyi­nen hin­ta asetel­maa mitenkään radikaal­isti muu­ta. Jos markki­namekanis­mi tässä kohtaa hyväksytään, tarkoit­taa se sitä että uusi­u­tu­va ener­gia on markki­nae­htois­es­ti kan­nat­tavaa käytän­nössä vas­ta sit­ten kun kaik­ki hiili on kaivet­tu maas­ta ylös. Tämä ei luul­tavasti vas­taa poli­it­tista tahtotilaa.

    TA: Aurinkovyöhyk­keel­läkin tarvi­taan muu­ta infraa, kuten sähköverkko ja per­in­teiset voimalaitok­set pitämään sähköverkko pystyssä, jot­ka tasoit­ta­vat kustannuseroa.

    Eivät nämä jät­timäiset sähkösyöpöt mis­sään julkises­sa sähköverkos­sa ole. Esimerkik­si alu­mi­inin valmis­tuk­sen suurim­mat uudet investoin­nit ovat jo Ara­biemi­raateis­sa, siitä huoli­mat­ta että ne toimi­vat fos­si­ilisel­la sähköl­lä 24/7 eli kil­pailukykyä on ilmankin aurinkosähköä, ja aurinkosähkön kanssa vielä enemmän.

    Vastaa

  100. tcrown: Ei siihen kovin paljon lyi­jy- tai litiu­makkua tarvi­ta, että noil­la seuduil­la ledi­val­ot palavat sen muu­ta­man päivän mitä voi pahim­mil­laan olla pilvistä.

    Kyl­lä ne nyt var­maan kehi­tys­mais­sakin halu­aisi­vat, että talos­sa toimii muutkin sähkölait­teet kuin valot.

    Vastaa

  101. spot­tu: Puoli­jo­htei­den varsi­nainen perus­tutkimus tapah­tui Euroopas­sa vuo­sisadan alkupuolel­la, ja käyn­nistyi Bellil­lä 1930. Rohkai­se­via tulok­sia saati­in pian sodan jäl­keen 1947 (tran­sis­tori)

    FETithän paten­toiti­in jo 1926, mut­ta patentin vuok­si tutkimus suun­nat­ti­in ensin toisaalle. Onko paten­teista siis oikeasti mitään hyötyä?

    Vastaa

  102. Sylt­ty: Kyl­lä ne nyt var­maan kehi­tys­mais­sakin halu­aisi­vat, että talos­sa toimii muutkin sähkölait­teet kuin valot.

    Toki, mut­ta nim­imerkille TA riit­ti läpimur­toon val­o­jen pääl­lä pysymi­nen. (Ja kyl­lä nuo taval­liset teknolo­giat riit­tävät aika pitkälle mui­hinkin sähkölaitteisiin.)

    Vastaa

  103. anonyy­mi: FETithän paten­toiti­in jo 1926, mut­ta patentin vuok­si tutkimus suun­nat­ti­in ensin toisaalle. Onko paten­teista siis oikeasti mitään hyötyä?

    Mie­lenki­in­toista! Jos­sain oli siis todel­la välkky kaveri. Annatko referenssin?

    Vastaa

  104. “Kun hin­ta pomp­paa ylös, hyvin yksinker­tainen automati­ik­ka kään­täisi läm­mön pois päältä parik­si tun­niksi. Tämä olisi vapaae­htoista, mut­ta siitä palkit­taisi­in selväl­lä rahalla.”
    Siis palk­i­taan!? Tää on nykyaikaista palk­it­semista, ostat jotain jota et tarvitse, rahal­la mitä et omista. Eli kään­täen tähän tapauk­seen, palk­it­sem­i­nen on sitä että sin­ua ei sakote­ta kun palelet vapaae­htois­es­ti.. Parem­pi olisi jät­tää tuo palk­it­semis-sana pois ja käyt­tää ampumahi­ih­toter­me­jä, et joudu sakkok­ier­roksille, kun olet hissukseen.

    Vastaa

    1. Jos sähkö mak­saa 90 % ajas­ta 20 €/MWh ja 10 % 200€, voit olla välit­tämät­tä tästä ja mak­saa tasais­es­ti 38€, tai voit siir­tyä tun­ti­lasku­tuk­seen ja vähen­tää sähkön käyt­töä kalli­iden tun­tien aikana ja säääästää selvää rahaa. Tämä on kannal­tasi tasais­es­ti parem­pi vaihtoehto.

      Vastaa

  106. https://www.theguardian.com/environment/2016/nov/01/renewables-could-lose-european-power-grid-priority-documents-reveal

    Kuu­lostaa jälleen men­neen maail­man säi­lyt­tämiseltä fos­si­ililob­barei­den ansios­ta, mut­ta mitenkäs tämä menee? 

    Pien­im­mäl­lä mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sel­la oper­oi­vat aurinko ja tuuli selviäi­sivät tästä kuiv­in jaloin luku­unot­ta­matt­ta negati­ivis­ten hin­to­jen aiko­ja, jol­loin ne pysäytet­täisi­in? Bio­mas­san osalta tuotan­to olisi enem­män kysyn­nän mukaista ja siten ailahtelevampaa? 

    Ikäv­in­tä silti: “The four sce­nar­ios for scal­ing back pri­or­i­ty dis­patch involve an increase in CO2 emis­sions of 45m-60m tonnes.”

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle spottu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.