Mitä haittaa on varainsiirtoverosta?

Hal­li­tus hark­it­see varain­si­ir­toveron pois­tamista tai alen­tamista, jot­ta muut­to työn ääreen helpot­tuisi. Asun­toi­hin kohdis­tu­va varain­si­ir­tovero­han on erään­lainen muuttovero.

Varain­si­ir­toveron huonoi­hin puoli­in kuu­luu, että se luk­it­see ihmisiä asumaan väärin sijait­se­vi­in ja väärän kokoisi­in asun­toi­hin. Vaik­ka vero on omakoti­talois­sa (kiin­teistö) korkeampi kuin asun­to-osakkeis­sa, se syr­jii eri­tyis­es­ti kaupunkien ker­rostaloa­sun­nois­sa asu­via, kos­ka nämä muut­ta­vat huo­mat­ta­van tiheästi omako­ti­a­sui­in ver­rat­tuna.  Asun­to-osakkeis­sa varain­si­ir­tovero on kak­si pros­ent­tia myyntihinnasta.

Suomes­sa on edullisem­paa asua omas­sa asun­nos­sa kuin vuokra-asun­nos­sa, kos­ka vuokra-asum­ista rasit­taa vuokravero, joka on tapauk­ses­ta riip­puen vähän yli 30 % vuokran määrästä siltä osin kuin se ylit­tää yhtiö­vastik­keen ja muut vuokranan­ta­jan hyväksyt­tävät kulut.  Sil­lä kum­man rahak­si kut­su­taan sitä osaa vuokras­ta, joka tilitetään val­ti­olle, ei ole mitään merk­i­tys­tä. Muodol­lis­es­ti tämä on vuokranan­ta­jan rahaa, mut­ta mikään ei muut­tuisi, jos vuokrat­u­lo olisi vero­ton­ta ja vuokralaista verotet­taisi­in vuokran­mak­sus­ta yhtä paljon kuin nyt verote­taan vuokranan­ta­jaa. Tässä laskel­mas­sa tätä vuokraa rasit­tavaa veroa pide­tään vuokran mak­sa­jan menona, kos­ka hänen tililtään sekin raha menee korkeam­pana vuokrana.

(Joka ei hyväksy tätä, että vuokraveron mak­saa vuokralainen eikä vuokranan­ta­ja, voi miet­tiä, mik­si hän kuitenkin on sitä mieltä, että arvon­lisäveron mak­saa asi­akas eikä kauppias)

Olete­taan, että sijoi­tusasun­non vero­ton tuot­to on kak­si pros­ent­tia ja vuokravero pros­ent­ti asun­non arvos­ta. Markki­noiden ollessa tas­apain­os­sa voidaan ajatel­la, että omis­tusasun­nos­sa asum­i­nen on tuon veron ver­ran edullisem­paa eli vuo­tu­inen asum­is­meno omis­tusasun­nos­ta on pros­entin alem­pi kuin vuokra-asun­nos­sa asuvalla.

Varain­si­ir­toveron takia nuoren kan­nat­taa aloit­taa asum­isuransa vuokra-asun­nos­sa, jos asun­non vai­h­to on toden­näköis­es­ti edessä kah­den vuo­den sisäl­lä. Sik­si pienistä vuokrat­tavas­ta huoneis­toista on niin kova kysyn­tä. Joidenkin on myös pakko vali­ta epäedullisem­pi vuokra­vai­h­toe­hto, kos­ka edel­ly­tyk­siä asun­to­lainan saamiselle ei ole.

Se, että ensi­a­sun­non han­kkimis­es­ta ei per­itä varain­si­ir­toveroa, kan­nus­taa myös lykkäämään asun­non ostoa niin, että ensim­mäi­nen asun­to on riit­tävän suuri.

Olisi hyvin kätevää, että vuokral­la asu­va nuori voisi ostaa vuokra-asun­non sen omis­ta­jal­ta, kun taloudelli­nen tilanne sen sal­lii sen sijaan, että joutuu osta­maan jonkin toisen asun­non ja muut­ta­maan. Jos varain­si­ir­toveroa ei olisi, vuokranan­ta­ja voisi hyvinkin suos­tua tähän ja ostaa tilalle toisen sijoi­tusasun­non.  Nyt hän menet­täisi varain­si­ir­toveroon kahdek­san kuukau­den tuo­ton asun­nos­ta, joten vuokralainen joutuu etsimään jonkin toisen asun­non omis­tusasu­jak­si ryhtyessään.

90 vastausta artikkeliin “Mitä haittaa on varainsiirtoverosta?”

  1. Vuokravero kos­kee vain yksi­tyiseltä vuokrat­tu­ja asun­to­ja. “AY liik­keen” vuokralaisien ei ko. veroa tarvitse maksaa.

    1. Pir­jo,
      Ne AY-liik­keen verova­paat asun­not ovat kuitenkin markki­nahin­taisia ja markki­nahin­ta määräy­tyy suurim­mal­ta osalta noiden taval­lis­ten sijoi­tusasun­to­jen perus­teel­la, kos­ka se on sopeu­tu­va osa tarjontaa.

  2. “Se, että ensi­a­sun­non han­kkimis­es­ta ei per­itä varain­si­ir­toveroa, kan­nus­taa myös lykkäämään asun­non ostoa niin, että ensim­mäi­nen asun­to on riit­tävän suuri.”

    Kyl­lä per­itään jos asun­non osta­ja on yli 40-vuo­tias. Tuo­ta ei nykyaikana voi ymmäörtää kun kansalaisia pitäisi kohdel­la yhden­ver­tais­es­ti ja kysymyk­sessä on oiekasti perus­tus­lain­vas­tainen tilanne. Edsuskun­ta on kuitenkin tehnyt lait­toman päätök­sen ja ilmeieses­ti perust­s­tus­laki­valiokun­taon syr­jin­nän hyväksynyt. Asun­toe­jen hin­ta on Hlesingis­sä kohon­nut niin suurek­si, että tarvit­ta­van alkupääo­man säästäömisek­si menee vuosia.

  3. Mut­ta jos varain­si­ir­toveron sijas­ta ehdote­taan aivan samoil­la perusteil­la HITAS sään­te­lyn pois­toa niin vihrei­den kan­ta on Ei Ei Ei. Mitä v… tek­isi mieli kysyä.

  4. Osmo Soin­in­vaara:
    Pirjo,
    Ne AY-liik­keen verova­paat asun­not ovat kuitenkin markki­nahin­taisia ja markki­nahin­ta määräy­tyy suurim­mal­ta osalta noiden taval­lis­ten sijoi­tusasun­to­jen perus­teel­la, kos­ka se on sopeu­tu­va osa tarjontaa. 

    Anony­mous:

    Anony­mous:

    Jos ver­taat tarkem­min, havait­set että isot määrit­tävät esim. Helsin­gin uusil­la alueil­la yksi­ty­is­ten vuokratason.

  5. Min­un mielestäni ei ole kovin mielekästä analysoi­da kval­i­tati­ivis­es­ti yksit­täisen veron hait­to­ja. Sen Sijaan pitäisi analysoi­da haittoja/hyötyjä kvan­ti­tati­ivis­es­ti mui­hin haitallisi­in veroi­hin verrattuna.

    Siis kumpi on hyödyl­lisem­pää, varain­si­ir­ron pois­t­a­mi­nen vai koti­talouk­sien tulovero­jen pienen­tämi­nen kolmel­la prosentilla?[1] En pysty ainakaan itses­tän­selvästi pitämään varain­si­itoveron pois­toa parem­pana. Myön­net­täköön kyl­lä, että en oikein ymmär­rä sitä, että varain­si­ir­tovero jar­rut­taisi omis­tusasun­non vai­h­toa suuresti, muut­ta­mi­nen kun on monel­la muul­lakin merkit­täväl­lä taval­la han­kalaa. Jollei siis kysymyk­sessä ole perisuo­ma­lainen ilmiö, jos­sa kär­sitään sadan euron tap­pio säästääk­sen euron veron.

    [1] https://www.veronmaksajat.fi/luvut/tilastot/verotuotot/

  6. Helsin­gin kan­takaupun­gin yksiöis­sä val­lit­see läh­es kysyn­nän ja tar­jon­nan laki, joten “vuokraveron” pois­to valuisi isol­ta osin vuokranan­ta­jan taskuun.

    1. Vuokrata­so riip­puu kysyn­nän ja TARJONNAN suh­teesta. Jos vuokra-asum­ista ei rasit­taisi vero, jota omis­tus­da­sumis­es­ta ei enää 1990-luvun jäl­keen ole perit­ty, vuokral­la anta­jien tulot nou­j­si­si­vat, mikä saisi yhä use­am­man pien­si­joit­ta­jan kiin­nos­tu­maan tästä ja vuokra-asun­to­jen tar­jon­ta lisään­ty­isi. Samal­la tietysti omis­tusasun­to­jen hin­nat vähän nousi­si­vat, kos­ka niitä ostet­taisi­in sijoi­tusasun­noik­si. Markki­nat löytäi­sivät uuden tas­apani­non, jos­sa asum­i­nen omis­tus- ja vuokra-asun­nos­sa olisi suun­nilleen yhtä kallista, kun nyt vuokra-asum­i­nen on veron ver­ran kalliimpaa.

  7. Vaik­ka viimeaikoina on tehty tutkimuk­sia siitä, että vuokra-asum­i­nen on hyödyl­listä aluei­den työl­lisyy­den kannal­ta, lähin­nä sik­si että työvoiman liikku­mi­nen on vain niin paljon helpom­paa, jos asuu vuokral­la, mik­si asun­non omis­tamisen helpot­ta­mi­nen yhtäkkiä nähdäänkin työvoiman liikku­vu­ut­ta lisäävänä tekijänä?

    https://helda.helsinki.fi/bof/handle/123456789/7572

    Recent Euro­pean data indi­cate that coun­tries where a large pro­por­tion of the pop­u­la­tion lives in own­er-occu­pied hous­ing are expe­ri­enc­ing high­er unem­ploy­ment rates than coun­tries where the major­i­ty of peo­ple live in pri­vate rental hous­ing, which might sug­gest that rental hous­ing enhances labor mobil­i­ty.… As a result of greater mobil­i­ty, the rental arrange­ment also results in bet­ter allo­ca­tion­al effi­cien­cy than owner-occupation.When dwellings are rent­ed, the deci­sion to move to a boom­ing region is large­ly based on cur­rent pro­duc­tiv­i­ty, where­as under own­er-occu­pa­tion ran­dom wealth effects encour­age devi­a­tions from this opti­mal behavior.

    http://yle.fi/uutiset/home_ownership_may_boost_unemployment/7755919

    https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/68116/wp89-2013.pdf?sequence=1

    while home-own­ers are
    less like­ly to expe­ri­ence unem­ploy­ment, sig­nif­i­cant exter­nal­i­ties coun­ter­act the pos­i­tive effects of home-own­er­ship at the aggre­gate geo­graph­i­cal lev­el. The exter­nal effects may be due to con­sump­tion reduc­tions and increased local job com­pe­ti­tion caused by home purchases

  8. Kun­tien väli­nen muut­toli­ike oli vuon­na 1990 174000 ihmistä, mut­ta vuon­na 2015 jo 280000

    Tämä on taas näitä teo­reet­tisia esteitä, todel­li­nen on asun­to­jen puute ja kalleus

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    Pirjo,
    Ne AY-liik­keen verova­paat asun­not ovat kuitenkin markki­nahin­taisia ja markki­nahin­ta määräy­tyy suurim­mal­ta osalta noiden taval­lis­ten sijoi­tusasun­to­jen perus­teel­la, kos­ka se on sopeu­tu­va osa tarjontaa.

    Mikä estää sen että näi­den AY-liikkei­den “verova­paiden” vuokra-asun­to­jen hin­ta määrät­täisi­in noin 20–30% markki­nahin­taa alhaisemmaksi?

    Näin näi­den “yleishyödyl­lis­ten” yhtiöi­den vuokrakäm­pät tulisi oikeasti kohtu­uhin­taisik­si, tyyli­in kaupun­gin asun­not. Eikö se ole vähän epäreilua kun samoista tuloista yksi­tyi­nen mak­saa 30% verot ja AY-liikkeil­lä kiin­teistö­tu­lo­jen vero­pros­ent­ti taitaa olla alle 8%.

    1. Mikä estää sen että näi­den AY-liikkei­den “verova­paiden” vuokra-asun­to­jen hin­ta määrät­täisi­in noin 20–30% markki­nahin­taa alhaisemmaksi?

      Rahan­hi­mo.

  10. Mitenkähän tosi­aan tuo hin­noit­telu Helsin­gin seudun vuokra­markki­noil­la menee? Tun­tu­isi, että pien­ten asun­to­jen vuokran määrää toimeen­tu­lotuen sal­lit­tu­jen asum­is­meno­jen taso eikä päin­vas­toin (niin surkea­ta loukkoa ei juuri löy­dy, jos­ta tuo­ta ei vuokranan­ta­ja pyytäisi) ja sit­ten taasen “taval­liset sijoi­tusasun­not” lähin­nä ovat niitä pieniä, kos­ka pitkään­hän on toldel­lakin ollut, että jos suurem­mas­sa asun­nos­sa asuu omil­la rahoil­la (taval­la tai toisel­la “markki­nahin­taan”) niin on ollut järkevää, että se asun­to on oma.

  11. Varain­si­ir­toveron takia nuoren kan­nat­taa aloit­taa asum­isuransa vuokra-asun­nos­sa, jos asun­non vai­h­to on toden­näköis­es­ti edessä kah­den vuo­den sisällä

    Tämä tosi­asianomais­es­ti puoli­huoli­mat­tomasti heit­et­ty väite jäi vähän vaivaa­maan. Voisitko ava­ta tähän johtavaa laskel­maa ja sen ole­tuk­sia. Eri­tyis­es­ti miten on otet­tu huomioon omis­tusasumiseen kohdis­tu­vat muut vero­helpo­tuk­set, ja mitä on oletet­tu asun­to­jen hintakehityksestä?

  12. Jos annetaan verova­paus, voihan sen antaa jos on vaik­ka asunut itse 3–5 vuot­ta asun­nos­sa ja tiet­tyyn rahamäärään saak­ka, vaik­ka 300.000 euroa. Sil­loin kaikkein rikkaim­mat jää vähem­mälle ja tavalli­nen kansa voi myy­dä ja ostaa omia asuntoja.

  13. Varain­si­ir­tovero on mieli­v­al­tainen pis­tevero jon­ka ole­mas­saololle ei ole mitään oikeaa syytä. Kannatan.

    Jos sama raha pitää kerätä jostain muual­ta, ehdotan eri hait­tavero­jen nos­tamista. Yleen­säkin olisi kiva jos poli­ti­ikas­sa muis­tet­taisi­in se peri­aate, että vero­tus vähen­tää vero­tuk­sen kohteena ole­vaa toim­intaa. Kan­nat­taisi siis kerätä kaik­ki verot asioista joi­ta halu­taan vähen­tää (saas­tut­ta­mi­nen, yms.) ja olla verot­ta­mat­ta asioi­ta jot­ka ovat suo­tavia (työn­teko, tämä varain­si­ir­tovero, yms.)

  14. Tiedän ole­vani ajatuk­seni kanssa aika yksin tai oikeas­t­aan perustelu­ni kanssa. Mut­ta mielestäni kaik­ki jot­ka haaveil­e­vat vuokra-asumisen ja omis­tusasumisen veroko­htelun har­mon­isoimis­es­ta uno­hta­vat talouden täysin perus­ta­van­laa­tuisen tek­i­jän — eli riskin.

    Toisin sanoen vuokra-asumiseen liit­tyy ris­ki. (Jot­ka uuti­sista luet­tuna joskus toteu­tu­vat sanoinku­vaa­mat­tomin tavoin.) Tätä riskiä vas­taan syn­tyy tietenkin lasken­nal­lista tuot­toa. Ja tätä tuot­toa voidaan verot­taa. On ihan se ja sama kumpi osa­puoli sen veron mak­saa. Sen sijaan omis­tusasumiseen ei liity samankaltaista riskiä. Täl­löin ei myöskään syn­ny tuot­toa jota voitaisi­in verottaa. 

    Tämä aja­tus pätee myös siihen tapauk­seen jos­sa omis­tusasu­jat päät­tävät vuokra­ta päit­täin. Eikö vain? Kyl­lähän siinä alkaa hiki kuitenkin vir­ra­ta että meneeköhän tämä nyt ihan nap­pi­in tämä päit­täin vuokraus. Eli syn­tyy ris­ki ja tuot­to-odotus siinä samas­sa silmän­räpäyk­sessä. Ja jos elämme sivistyneessä yhteisössä niin tuol­la yhteisöl­lä on oikeus kan­taa tuos­ta ilmiöstä veroja.

    Huolto- ja ylläpi­toku­lu­ja ei tarvitse tarkastel­la. Ne ovat tietenkin harmonisia. 

    Yksi­ty­isil­lä vaku­u­tuk­sil­la tur­vat­tu­ja hait­to­ja ei tarvitse tarkastel­la. Ne ovat tietenkin harmonisia.

    Pitää ajatel­la vain omaisu­u­den hallinnan luovu­tuk­sen aiheut­ta­maa riskiä.

  15. Kysymyk­seen “mis­tä rahat” yksi ehdo­tus: Kiin­teistöveron nosto.

    Kiin­teistövero on hyvä fiskaa­li­nen vero, kohden­tuu suh­teel­lisen oikeu­den­mukaises­ti mak­sukyvyn mukaan, kohdis­tuu suurelta osin asumiseen ja rasit­taa omis­tusasum­ista ja vuokra-asum­ista pääosin samas­sa suhteessa.

    Kiin­teistöveron tulisi perus­tua mah­dol­lisuuk­sien mukaan maapo­h­jan arvoon lisät­tynä raken­nu­soikeu­den markki­na-arvol­la, ts. jonkin­laiseen mah­dol­lisim­man lähel­lä todel­lista ole­vaan lasken­nal­liseen ton­tin markkinavuokraan.

    Eli, pois­te­taan varain­si­ir­tovero ja asun­to­jen vuokrat­u­lon pääo­mat­ulovero. Nos­te­taan kiin­teistövero­ja ja päivitetään verope­rustet­ta siihen suun­taan, että raken­nu­soikeu­den arvo ratkaisee.

  16. tcrown: Jollei siis kysymyk­sessä ole perisuo­ma­lainen ilmiö, jos­sa kär­sitään sadan euron tap­pio säästääk­sen euron veron. 

    Mak­soin 10 000e varain­si­ir­toveroa, mikä on 100x enem­män kuin sadan euron vero. 

    Lie­nee aika selvää ettei kovinkaan moni ole valmis mak­samaan esimerkik­si 5000e tai 10 000e veroa parin-kol­men vuo­den välein, jos sen voi vält­tää pysymäl­lä paikoillaan.

    1. Sylt­ty: Mak­soin 10 000e varain­si­ir­toveroa, mikä on 100x enem­män kuin sadan euron vero. 

      Lie­nee aika selvää ettei kovinkaan moni ole valmis mak­samaan esimerkik­si 5000e tai 10 000e veroa parin-kol­men vuo­den välein, jos sen voi vält­tää pysymäl­lä paikoillaan.

      Täs­mälleen näin. Min­ul­la on par­i­talon puo­likkaan osto harkin­nas­sa itsel­leni hie­man oudol­la alueel­la. On todel­la kova kyn­nys tehdä muut­topäätös, kun tietää, että virhe­li­ik­keestä per­itään tässä tapauk­ses­sa 20 000 euron ‘sakko’. Eli jos muu­ta­man vuo­den päästä joudun totea­maan, että en ole kotiu­tunut uudelle alueelle ja masen­nus painaa päälle ja päätän muut­taa takaisin tutulle alueelle, on hur­jaa menet­tää 20 000 val­ti­olle saa­mat­ta yhtikäs mitään vasti­neek­si. Varain­si­ir­tovero todel­la hillit­see ihmisen muut­to­halu­ja oli se sit­ten työ­paikan perässä tai muista syistä.

      1. Epsom:

        Täs­mälleen näin. Min­ul­la on par­i­talon puo­likkaan osto harkin­nas­sa itsel­leni hie­man oudol­la alueel­la. On todel­la kova kyn­nys tehdä muut­topäätös, kun tietää, että virhe­li­ik­keestä per­itään tässä tapauk­ses­sa 20 000 euron ’sakko’. Eli jos muu­ta­man vuo­den päästä joudun totea­maan, että en ole kotiu­tunut uudelle alueelle ja masen­nus painaa päälle ja päätän muut­taa takaisin tutulle alueelle, on hur­jaa menet­tää 20 000 val­ti­olle saa­mat­ta yhtikäs mitään vasti­neek­si. Varain­si­ir­tovero todel­la hillit­see ihmisen muut­to­halu­ja oli se sit­ten työ­paikan perässä tai muista syistä.

        Varain­si­ir­toverossa on epäreilua se, että kiin­teistöis­sä se on peräti 4 % ja asun­to-osakkeis­sa vain 2 %. Jos par­i­ta­lo on As Oy, varain­si­ir­tovero on vain puo­let siitä, mitä per­itään, jos se on kiin­teistö. Verokan­nat olisi perustel­tua yht­enäistää. Käytän­nössähän jotkut kikkail­e­vat varain­si­ir­toverol­la esim. niin, että osta­vat kohteet fir­man nimi­in, ja kun fir­ma sit­ten myy kohteen, kaup­pa tehdäänkin sen omis­ta­mas­ta fir­mas­ta, joka on esim. nor­maali Oy. Kun omaisu­u­den vasti­neek­si kaup­paan liit­tää sopi­vasti velkaa, kaup­pahin­ta menee lähelle nol­laa, ja varain­si­ir­toverot saa väl­tet­tyä. Kulut­ta­jista har­va taitaa vero­su­un­nit­telua, ja nämä mak­sa­vat sit­ten verot täysimääräis­es­ti, ja ammat­tisi­joit­ta­jat osaa­vat vält­tää niitä tehokkaasti. Toki varain­si­ir­tovero­jen vält­te­ly onnis­tuu esim. rahas­torak­en­tei­ta hyödyntäenkin.

  17. Täl­lä het­kel­lä kaik­ki asun­topoli­ti­ikan tot ovat lähin­nä näpertelyä.

    Se työl­listää hyvin teo­reetikko­ja ja mui­ta napertelijöitä ja tar­joaa heille hyvä­palkkaisia suojatyöpaikkoja

    Kansalaiset elävät aivan toista todellisuutta
    http://www.hs.fi/kaupunki/a1471398469196

    Kun asumisku­lui­hin kuluu n60 % tuloista niin muut­tokyn­nys on korkea

  18. max: Toisin sanoen vuokra-asumiseen liit­tyy riski.

    Mil­lä perus­teel­la? Omis­tusasumiseen liit­tyy ris­ki, esim. syys­tä tai tois­es­ta asun­non arvo voi laskea dra­maat­tis­es­ti. Olen itse joutunut mak­samaan kym­meniä tuhan­sia euro­ja ylimääräistä erinäi­sistä taloy­htiön ja/tai kiin­teistön yllät­tävistä remon­teista johtuen.

    Vuokraamiseen ei liity mitään riskiä, kun et edes voi menet­tää mitään.

    Omakoti­talo­jen 4% varain­si­ir­tovero on jär­jetön ja jumit­taa asun­tokaup­paa. Verot­takaa ennem­min tasais­es­ti kiinteistöjä.

  19. Sylt­ty: Lie­nee aika selvää ettei kovinkaan moni ole valmis mak­samaan esimerkik­si 5000e tai 10 000e veroa parin-kol­men vuo­den välein, jos sen voi vält­tää pysymäl­lä paikoillaan.

    Min­ul­la on kyl­lä suuria vaikeuk­sia ymmärtää tätä. Yritätkö sanoa, että muuten puolen miljoo­nan arvoisen asun­non omis­ta­jat kyl­lä kovin mielel­lään muu­ta­man vuo­den välein mak­saisi­vat kiin­teistön­väl­i­tys­mak­sun, hoitaisi­vat muut­topakkauk­sen ja osoit­teen muu­tok­set joka paikkaan ja selit­täi­sivät lap­silleen miten van­hat kaver­it pitää jät­tää taakse, mut­ta kos­ka joutu­vat mak­samaan var­i­an­si­ir­toveron, eivät tuo­ta tee?

    Vai ehkä että kun työ­paik­ka vai­h­tuu helsingistä hyvnkäälle, niin ei muute­ta perässä, kos­ka varain­si­ir­tovero, vaan ennem­min aje­taan autol­la sata kilo­metriä päivässä? (Ks. satasen kus­tan­nus euron veron välttämiseksi)

    Minä en yksinker­tais­es­ti pysty kek­simään minkään­laista mil­lään taval­la tyyp­il­listä todel­lista muut­toti­lan­net­ta, mis­sä varain­si­ir­tove­or olisi mil­lään taval­la rel­e­vant­ti päätösmuuttuja.

    (Vielä. On aika laa­ja yhteisym­mär­rys asi­as­ta jotain ymmärtävien kesken, että kiin­teistövero kap­i­tal­isoituu kiin­teis­to­jen hin­toi­hin. Mik­si varain­si­ir­tovero ei kapitalisoidu?)

  20. tcrown:Minä en yksinker­tais­es­ti pysty kek­simään minkään­laista mil­lään taval­la tyyp­il­listä todel­lista muut­toti­lan­net­ta, mis­sä varain­si­ir­tove­or olisi mil­lään taval­la rel­e­vant­ti päätösmuuttuja.

    Voin tar­jo­ta yhden data pis­teen: itseni. Kun sil­loisen tyt­töys­tävän kanssa aiot­ti­in muut­ta­maan yhteen, siir­simme päätöstä par­il­la vuodel­la, kunnes meil­lä oli suo­raan varaa isom­paan. Välin sitkeil­imme tois­temme pikkua­sun­nois­sa. Ilman varsin­si­ir­toveroa olisimme aivan var­masti muut­ta­neet ensik­si vähän isom­paan yhteisas­un­toon, ja sieltä mah­dol­lis­es­ti sit­ten nykyiseen koti­i­ni. Siinä elämän­vai­heessa yks tai pari ekstra­muut­toa vuodessa ei tun­nu missään.

  21. tcrown: Min­ul­la on kyl­lä suuria vaikeuk­sia ymmärtää tätä. Yritätkö sanoa, että muuten puolen miljoo­nan arvoisen asun­non omis­ta­jat kyl­lä kovin mielel­lään muu­ta­man vuo­den välein mak­saisi­vat kiin­teistön­väl­i­tys­mak­sun, hoitaisi­vat muut­topakkauk­sen ja osoit­teen muu­tok­set joka paikkaan ja selit­täi­sivät lap­silleen miten van­hat kaver­it pitää jät­tää taakse, mut­ta kos­ka joutu­vat mak­samaan var­i­an­si­ir­toveron, eivät tuo­ta tee?

    Vai ehkä että kun työ­paik­ka vai­h­tuu helsingistä hyvnkäälle, niin ei muute­ta perässä, kos­ka varain­si­ir­tovero, vaan ennem­min aje­taan autol­la sata kilo­metriä päivässä? (Ks. satasen kus­tan­nus euron veron välttämiseksi)

    Minä en yksinker­tais­es­ti pysty kek­simään minkään­laista mil­lään taval­la tyyp­il­listä todel­lista muut­toti­lan­net­ta, mis­sä varain­si­ir­tove­or olisi mil­lään taval­la rel­e­vant­ti päätösmuuttuja.

    (Vielä. On aika laa­ja yhteisym­mär­rys asi­as­ta jotain ymmärtävien kesken, että kiin­teistövero kap­i­tal­isoituu kiin­teis­to­jen hin­toi­hin. Mik­si varain­si­ir­tovero ei kapitalisoidu?)

    Olen samaa mieltä. Asun­to­jen hin­nat ovat jo muu­ta­man kymme­nen kilo­metrin päässä pääkaupunkiseudus­ta niin paljon korkeam­mat, että varain­si­ir­toveron vaiku­tus kokon­aish­in­taan on mar­gin­aa­li­nen. Mik­sei muuten valite­ta kiin­testövälit­täjän palkkion turmi­ol­lis­es­ta vaiku­tuk­ses­ta? Its en tosin ole koskaan käyt­tänyt kiin­teistön­välit­täjää. Näin olen kui­tan­nut varain­si­ir­toveron, mut­ta ei ole kyl­lä koskaan tul­lut mieleeni luki­ta itseäni pienem­pään asun­toon veron­mak­sun pelos­sa, jos tulota­so on sallinut suurem­man ja kalli­im­man asunnon.

    Eiköhän tässä ole hiukan saman­lais­es­ta ilmiöstä kysymys kuin tulovero­tuk­sen pro­gres­sios­sa. Aina valite­taan sitä, että mitään ei jää lisä­palka­s­ta käteen, mut­ta en ole koskaan kuul­lut kenenkään kieltäy­tyneen brut­topalkkansa korotuksesta.

    1. Onko jol­lain vas­taväitet­tä sitä kohtaan, että olisi sym­pa­at­tista, jos vuokra-asun­nos­ta omis­tus­da­sun­toon hala­ja­va voisi ostaa sen vuokra-asun­non omak­seen ja vuokranan­ta­ja ostaisi tilalle itselleen uuden sijoi­tusasun­non? Tämän nyt ainakin varain­si­ir­tovero estää, kos­ka vuokranan­ta­ja menet­täisi siinä läh­es vuo­den vuokratuoton.

  22. Miet­tikääpä maalaisjär­jel­lä. Me halu­aisimme, että taan­tuvil­ta alueil­ta muutet­taisi­in työn perässä muualle. Van­has­ta käm­pästä saa ver­rat­en vähän rahaa ja uusi mak­saa toden­näköis­es­ti paljon enem­män. Siihen vielä päälle 2 tai 4 % ylimääräi­nen vero muu­ton takia — tot­ta kai sil­lä on vaiku­tus­ta muuttohaluihin.

    Mitä kiin­teistön­välit­täjän kulu­un tulee niin sen voi vält­tää hel­posti myymäl­lä itse.

    Vielä yksi esimerk­ki elävästä elämästä. Ostimme ensim­mäisen asun­tomme vai­moni kanssa kun tulomme oli­vat suht pienet. Lap­sia tuli vuosien var­rel­la muu­ta­ma, mut­ta pääsimme vain pienin aske­lin kohti suurem­pia asun­to­ja. Mei­dän kaltaisemme vähitellen säästänyt per­he on mak­sanut ylimääräisiä vero­ja muun lystin lisäk­si noin 20 000 euroa viimeis­ten 5 vuo­den aikana, kos­ka per­he on kas­vanut. Enää ei kiin­nos­ta muut­taa, vaik­ka löy­ty­isi sopi­vampi asunto.

  23. Onko jol­lain vas­taväitet­tä sitä kohtaan, että olisi sym­pa­at­tista, jos HITAS vuokra-asun­nos­ta omis­tusasun­toon hala­ja­va voisi ostaa sen HITAS vuokra-asun­non omak­seen ja vuokranan­ta­ja ostaisi tilalle itselleen uuden sijoi­tusasun­non? Tämän nyt ainakin HITAS sään­te­ly estää, kos­ka vuokranan­ta­ja menet­täisi siinä läh­es 20 vuo­den vuokratuoton.

  24. Vielä konkreet­ti­nen ehdo­tus: Varain­si­ir­tovero pois, kiin­teistöveroa ylös ja pois myös tarpee­ton ja kum­malli­nen oman asun­non vero­ton myyn­ti 2v jäl­keen. Viimek­si mainit­tu on has­su koko kansan verokik­ka, joka saa ihmiset luule­maan, että pääo­mavero kos­kee vain rikkaita.

  25. Jokainen, joka tarvit­see lainaa pankista asun­non ostoon, joutuu kat­ta­maan varain­si­ir­toveron lainara­hal­la ja teo­reet­tis­es­ti joudut mak­samaan veron x2 tai x3 seu­raavien lainan­ly­hen­nysvu­osien aikana. Tulon­si­ir­toa pankeille siis. Olisi hyvä alku har­mon­isoi­da ensik­si kiin­teistö­jen verokan­ta kah­teen prosenttiin.

  26. TL: Mil­lä perus­teel­la? Omis­tusasumiseen liit­tyy ris­ki, esim. syys­tä tai tois­es­ta asun­non arvo voi laskea dra­maat­tis­es­ti. Olen itse joutunut mak­samaan kym­meniä tuhan­sia euro­ja ylimääräistä erinäi­sistä taloy­htiön ja/tai kiin­teistön yllät­tävistä remon­teista johtuen.

    Vuokraamiseen ei liity mitään riskiä, kun et edes voi menet­tää mitään.

    Omakoti­talo­jen 4% varain­si­ir­tovero on jär­jetön ja jumit­taa asun­tokaup­paa. Verot­takaa ennem­min tasais­es­ti kiinteistöjä. 

    Tuo oli huono sanaval­in­ta tuos­sa kohtaa. Tarkoitin toki vuokra-asun­non omistajaa.

  27. tcrown: Min­ul­la on kyl­lä suuria vaikeuk­sia ymmärtää tätä. Yritätkö sanoa, että muuten puolen miljoo­nan arvoisen asun­non omistajat

    Sul­la on tuos­sa puo­let liikaa, kiin­teistössä menee kymp­pi­ton­ni jo 250 000 e kohdalla.

    kyl­lä kovin mielel­lään muu­ta­man vuo­den välein mak­saisi­vat kiinteistönvälitysmaksun

    Se on muuten täysin vapaae­htoinen. Asun­non voi aina myy­dä itse, jos ei tunne saa­vansa sel­l­aista palvelua, mis­tä kan­nat­taisi maksaa. 

    hoitaisi­vat muuttopakkauksen

    Ainakin min­ulle 10 000 e vas­taa aika mon­taa tun­tia muut­topakkaus­ta. Sil­lä veroon meneväl­lä rahal­la­han saisi vaikka­pa jonkun muut­topalvelun tekemään muu­ton alus­ta lop­pu­un eikä tarvitse itse enää paka­ta ollenkaan. 

    Minä en yksinker­tais­es­ti pysty kek­simään minkään­laista mil­lään taval­la tyyp­il­listä todel­lista muut­toti­lan­net­ta, mis­sä varain­si­ir­tove­or olisi mil­lään taval­la rel­e­vant­ti päätösmuuttuja.

    Ja jos on saanut vasaran päähän­sä, ei hait­taa vaik­ka astuu naulaan. Näin­hän sen on oltava.

    Itse olen muut­tanut ker­rostalos­sa mm. yhden ker­roksen ylem­mäs ja okt-alueel­la 1,5 km päähän siitä mis­tä asuin. Yleen­sä kukaan ei muu­ta näin lyhy­it matko­ja, kos­ka kan­nat­taa aina min­i­moi­da muu­tot ja todel­lakin ker­ral­la pamaut­taa siihen lop­ulliseen asuntoon.

    “On aika laa­ja yhteisym­mär­rys asi­as­ta jotain ymmärtävien kesken, että kiin­teistövero kap­i­tal­isoituu kiin­teis­to­jen hin­toi­hin. Mik­si varain­si­ir­tovero ei kapitalisoidu?”

    Var­masti kap­i­tal­isoituu, mut­ta kiin­teistöveroa ei voi vält­tää vält­tämäl­lä muut­tamista. Sik­si sen aiheut­ta­ma käytös­vaiku­tuk­set eivät ole niin tuhoisia.

    Olen muut­tanut viimeisen 10 vuo­den aikan viisi ker­taa. Ei se oikeasti ole yhtään vaikeaa. Mieti, jos joka välis­sä olisi pitänyt mak­saa se 5000–10 000e val­ti­olle? Ei tuo onnis­tu mit­nekään omis­tusasu­jal­ta. Noh, kun alet­ti­in osta­maan omak­si, niin men­ti­inkin sit­ten nopeasti “lop­ulliseen ratkaisuun”.

  28. tcrown: Min­ul­la on kyl­lä suuria vaikeuk­sia ymmärtää tätä. Yritätkö sanoa, että muuten puolen miljoo­nan arvoisen asun­non omis­ta­jat kyl­lä kovin mielel­lään muu­ta­man vuo­den välein mak­saisi­vat kiin­teistön­väl­i­tys­mak­sun, hoitaisi­vat muut­topakkauk­sen ja osoit­teen muu­tok­set joka paikkaan ja selit­täi­sivät lap­silleen miten van­hat kaver­it pitää jät­tää taakse, mut­ta kos­ka joutu­vat mak­samaan var­i­an­si­ir­toveron, eivät tuo­ta tee? 

    Kaikil­la ei ole lap­sia ja muut­topakkaami­nen ja osoit­teen­muun­nos on aika paljon pienem­pi asia kuin kym­me­nien tuhan­sien varain­si­ir­tovero (vai pidätkö itse sitä muu­ta­man päivän työtä joka muut­toon kuluu vaikka­pa 10000 euron arvoise­na?). Kiin­teistön­väl­i­tys­mak­suakaan ei mak­sa ne jot­ka hoita­vat asun­tokaup­pansa itse.

    Kuten kaikkien pienehkö­jen vero­jen, myös varain­si­ir­toveron vaiku­tuk­set näkyvät mar­gin­aaleis­sa. Ehkä jopa suurin osa ihmi­sistä ei väl­itä varain­si­ir­toveros­ta mitään, mut­ta pieni osa ihmi­sistä — ihmi­nen joka kiikun kaakun päätök­sessään muut­taako vai ei — muut­taa käytöstään sen vuok­si. Ja ainakin mikäli Osmoa on uskomi­nen, tuon käytök­sen aiheut­ta­mat hai­tat ovat suurem­pia kuin varain­si­ir­toveros­ta saata­va hyöty.

    Kukaan ei ole väit­tänyt että varain­si­ir­toveron pois­to pelas­taisi koko Suomen talouden tai vas­taavaa. Kyse on lähin­nä siitä että pienel­lä verol­la saadaan aikaan pieni hait­ta, joka on kuitenkin vähän suurem­pi kuin veros­ta saata­va pieni hyöty.

    Vai ehkä että kun työ­paik­ka vai­h­tuu helsingistä hyvnkäälle, niin ei muute­ta perässä, kos­ka varain­si­ir­tovero, vaan ennem­min aje­taan autol­la sata kilo­metriä päivässä? (Ks. satasen kus­tan­nus euron veron välttämiseksi) 

    Hyökkäät olk­iukko­ja vas­taan. Sadan kilo­metrin muu­ton takia var­masti muute­taankin, mut­ta kymme­nen tai kah­denkymme­nen kilo­metrin muu­tois­sa varain­si­ir­tovero saat­taa muut­tua merkit­täväk­si tekijäksi.

    (Vielä. On aika laa­ja yhteisym­mär­rys asi­as­ta jotain ymmärtävien kesken, että kiin­teistövero kap­i­tal­isoituu kiin­teis­to­jen hin­toi­hin. Mik­si varain­si­ir­tovero ei kapitalisoidu?) 

    Ehkä se kap­i­tal­isoituukin. Ensi­a­sun­non osta­ja­han ei varain­si­ir­toveroa mak­sa, mis­tä seu­rauk­se­na vero ei kap­i­tal­isoidu hin­toi­hin ainakaan täysmääräisenä.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Onko jol­lain vas­taväitet­tä sitä kohtaan, että olisi sym­pa­at­tista, jos vuokra-asun­nos­ta omis­tus­da­sun­toon hala­ja­va voisi ostaa sen vuokra-asun­non omak­seen ja vuokranan­ta­ja ostaisi tilalle itselleen uuden sijoi­tusasun­non? Tämän nyt ainakin varain­si­ir­tovero estää, kos­ka vuokranan­ta­ja menet­täisi siinä läh­es vuo­den vuokratuoton.

    Ensin­näkin, mil­lä perus­teel­la olet noin var­ma, että sijoi­tusasun­non omis­ta­ja ei saa nyhdet­tyä vuokralaiseltaan kah­den pros­entin yli­hin­taa? Jo lähtöko­htais­es­ti tuol­laises­sa tilanteessa vuokralaisen täy­tyy olla aloit­teen­tek­i­jä, joten on neu­vot­telus­sa altavas­taa­jana. Lisäk­si hin­nanko­ro­tus­varaa tulee kiin­teistövälit­täjän puut­tumis­es­ta, muut­tokus­tan­nuk­sista (henki­sistä ja taloudellisista)ja yleis­es­tä epä­var­muud­es­ta, mikä uuden asun­non ostoon liittyy.

    Toisek­si, onko tämä todel­la niin yleistä, että tästä aiheutu­vat hyv­in­voin­ti­tap­pi­ot ylit­tävät kol­men pros­entin koro­tuk­sen koti­talouk­sien tuloveroi­hin aiheut­ta­mat hyvinvointitappiot?

  30. Tatu: Voin tar­jo­ta yhden data pis­teen: itseni. Kun sil­loisen tyt­töys­tävän kanssa aiot­ti­in muut­ta­maan yhteen, siir­simme päätöstä par­il­la vuodel­la, kunnes meil­lä oli suo­raan varaa isom­paan. Välin sitkeil­imme tois­temme pikkua­sun­nois­sa. Ilman varsin­si­ir­toveroa olisimme aivan var­masti muut­ta­neet ensik­si vähän isom­paan yhteisas­un­toon, ja sieltä mah­dol­lis­es­ti sit­ten nykyiseen koti­i­ni. Siinä elämän­vai­heessa yks tai pari ekstra­muut­toa vuodessa ei tun­nu missään.

    Pahoit­te­lut jos ton­gin liian henkilöko­htaisia asioi­ta, mut­ta min­ua vähän kiin­nos­taa tämä ajatuksenjuoksu.

    Vähän riip­puen siitä minkälaiset nuo ensim­mäiset asun­tonne oli­vat, oli­vatko ne vuokral­la vai omis­tuk­ses­sa, minkälaisen asun­non ostitte, ja miten asun­to­jen hin­nat kehit­tyivät, tuol­la lykkäämisel­lä olette voineet tehdä joko voit­toa tai tap­pi­o­ta. Oletko arvioin­ut kuin­ka suuri tämä voitto/tappio oli, ja eikö se(n odotusar­vo) ollut mitenkään mukana päätök­sen­teossa? Entä olisit­teko tehneet kau­pat itse vai kiin­teistön­välit­täjän avul­la, ja tähän sama kysymys, eikö nämä kus­tan­nuk­set olleet keskusteluis­sa ollenkaan mukana?

  31. Osmo: mikä olisi vuokranan­ta­jaan insen­ti­ivi suos­tua moi­seen jär­jeste­lyyn? Jos hyvä insen­ti­ivi löy­tyy, niin eikötäl­lä voisi kiertää varain­si­ir­toveroa myymäl­lä esim. aluk­si sovit­ta­jan määräaikaisen vuokra­sopimuk­sen kautta?

  32. Työt­tömistäkin 70 % asuu viidessä kasvukeskuk­ses­sa tai niiden lähialueilla

    Ei työ­paikko­jen täyt­tymi­nen ola tar­jon­nas­ta kiinni

    Tuskin­pa ne Kain­u­un 5000 työtön­tä sisältävät mitään mitä ei Uuden­maan 100000 työt­tömästä löydy

    Tuskin­pa pääkaupunkiseudul­ta löy­tyy töitä kaivos­miehille tai kaivosmiehille.
    Jotain hakkaraista tuskin kukaan halu­aa palkata puhelinmyyjäksi

    Lääkäreille ja sairaan­hoita­jille löy­ty­isi, mut­ta se vain siirtäisi kur­ju­ut­ta Kainuuseen

    Esimerkik­si tar­jot­tu­jen töi­den luon­net­ta ei ole halut­tu avata

    Suurimpia ongelmia paikko­jen täyt­tämisessä on hui­jar­i­fir­mo­jen avoin­na ole­vat palkat. Meille on muo­dos­tunut laa­ja hui­jar­i­fir­mo­jen joukko , joka jät­tää palkat ja sotut maksamatta.

    Hal­li­tus taas kisritää työn­tek­i­jän pain­os­tus­ta ja niin­pä kieltäy­tymi­nen hui­jar­i­fir­man työstä johtaa karen­si­issn, samoin irti­sanou­tu­mi­nen täl­laisen fir­man palveluksesta

    Osmon paljon main­os­ta­ma “työn­tek­i­jä voi aina lähteä ” ei tapah­du ilman yhteiskun­nan rangaistusta

  33. Kyl­lä tässä kävi niin, että tcrown­il­ta lop­pui usko tieteeseen heti, kun oma mutu tun­tui mukavammalta.

  34. Sylt­ty:
    Kyl­lä tässä kävi niin, että tcrown­il­ta lop­pui usko tieteeseen heti, kun oma mutu tun­tui mukavammalta.

    ?

    Sylt­ty: Olen muut­tanut viimeisen 10 vuo­den aikan viisi ker­taa. Ei se oikeasti ole yhtään vaikeaa. Mieti, jos joka välis­sä olisi pitänyt mak­saa se 5000–10 000e val­ti­olle? Ei tuo onnis­tu mit­nekään omistusasujalta.

    Ok, mietitään.

    Ensim­mäi­nen miet­intä: Äkkiä mietit­tynä löy­dän itseltäni kymme­nen vuo­den ajan­jak­son, jos­sa olen asunut neljässä omis­tusasun­nos­sa. Varain­si­ir­tovero ei ollut yhdessäkään muut­topäätök­sessä minkään­lainen päätöstek­i­jä. Ei käynyt mielessäkään että se olisi vaikut­tanut muuttohalukkuuteen.

    Toinen miet­intä: Yritetään nyt tutkia tapaus­ta, jos­sa varain­si­ir­toverol­la on mah­dol­lisim­man suuri paino. Esimerkkikoti­taloutemme siis tekee muu­tot har­ras­tuk­sek­seen ja ilok­seen polkupyöräl­lä, samoin pitää viihdyt­tävänä ja riskit­tömänä har­ras­tuk­se­na sekä van­han kiin­teistön myyn­tiä että uuden ostoa, joten ei käytä kiin­teostön­välit­täjää eikä laske käytetylle ajalle mitään kus­tan­nus­ta. Uusis­sa kodeis­sa ei ole koskaan remon­toin­ti­tarvet­ta eikä tarvet­ta uudelle sis­us­tuk­selle. Tämä tyyp­illi­nen koti­taloutemme edel­lis­ten lisäk­si muut­taa neljän­nesmiljoo­nan kiin­teistöstä toiseen kah­den vuo­den välein. Eli ain­oa kitkatek­i­jä asun­non vai­h­dos­sa on varain­si­ir­tovero, kun vielä olete­taan velko­jen korot ja asun­to­jen hin­take­hi­tyskin nol­lak­si. Mitä tapahtuu?

    Ensin koti­taloutemme ottaa 250 000 velkaa vaikka­pa 25 vuo­den takaisin­mak­sua­jal­la, eli lyhen­tää velkaa 10 000 euroa per vuosi.

    Kah­den vuo­den kulut­tua asun­to myy­dään, velko­jen mak­sun jäl­keen kädessä on 20 000 euroa ja ale­taan etsimään uut­ta asun­toa. Ja nyt sit­ten tälle koti­taloudellemme on mah­do­ton­ta ostaa uusi 250 000 euron asun­to kos­ka varain­si­ir­tovero? Ei tuo vain tee mitään suh­teel­lisu­u­den­ta­juista järkeä. Ei tuo koti­talous sit­ten kyl­lä mitenkään voi muut­taa “isom­paankaan” 260 000 euron asuntoon. 

    Jos tämä koti­taloutemme kuitenkin päät­tää kym­men­vuo­tis­rum­ban vetää lop­pu­un asti, niin tilanne on se, että kymme­nen vuo­den kohdal­la varain­si­ir­toverol­lises­sa maail­mas­sa velkaa on 200 000 euroa, kun ilman varain­si­ir­toveroa velkaa olisi vain 150 000 euroa. Toki ero on merkit­tävä, mut­ta jos sil­lä nyt on vaik­ka väl­tet­ty yhden uudehkon parem­man auton ylläpi­to, niin aika nopeasti se on ollut kan­nat­tavaa. Enkä kyl­lä mitenkään pysty pitämään tätä koti­talout­ta tyyp­il­lisenä esimerkkinä. 

    Kol­mas pohdiskelu: Jos on viimeisen neljän­nesvu­o­sisadan aikana asunut pääkaupunkiseudul­la kymme­nen vuot­ta vuokral­la varain­si­ir­tovero­ja väl­tel­läk­seen, on aivan var­masti tehnyt mas­siviset tap­pi­ot asun­to­jen hin­take­hi­tyk­sen seu­rauk­se­na. Muuhun maa­han en osaa ottaa kantaa.

  35. Anonyy­mi: Hyökkäät olk­iukko­ja vas­taan. Sadan kilo­metrin muu­ton takia var­masti muute­taankin, mut­ta kymme­nen tai kah­denkymme­nen kilo­metrin muu­tois­sa varain­si­ir­tovero saat­taa muut­tua merkit­täväk­si tekijäksi.

    En tiedä san­o­taanko sitä olk­iukok­si, kun yritän rak­en­taa jotakin koher­ent­tia mallia, mis­sä samanaikaises­ti olisi jotakin järkeä ja osoit­taisi varain­si­ir­toveron aiheut­ta­van kerkit­täviä hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta. Ja epäon­nis­tun surkeasti. Mikä taas olikaan se suuri yhteiskun­nalli­nen ongel­ma, joka syn­tyy siitä, että joku ei suos­tu muut­ta­maan lep­pä­vaaras­ta espoon keskuk­seen tai toisinpäin?

    Jotenkin tästä keskustelus­ta tulee vah­va deja-vu yri­tys­ten per­in­töverokeskustelu­un. Monille tun­tuu ole­van täysin itses­tään­selvää, että per­in­tövero aiheut­taa sietämät­tömiä ongelmia pk-yri­tys­ten sukupol­ven­vai­h­dok­sille, ja asun­to­jen varain­si­ir­tovero aiheut­taa sietämät­tömiä hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta. Jonkun­laisen yksinker­taisen jol­lain taval­la edus­ta­van numeroi­hin perus­tu­van esimerkin, jota voisi analysoi­da kvan­ti­tati­ivis­es­ti, pyytämi­nen aiheut­taa kuitenkin kum­mas­sakin jostain syys­tä läh­es vihamielisen pil­ka­llisen reak­tion. Luon­nol­lis­es­ti ilman minkään­laista läpi las­ket­tua esimerkkiä ole­tuksi­neen, joka nämä ongel­mat osoittaisi.

  36. tcrown:
    Vähän riip­puen siitä minkälaiset nuo ensim­mäiset asun­tonne oli­vat, oli­vatko ne vuokral­la vai omis­tuk­ses­sa, minkälaisen asun­non ostitte, ja miten asun­to­jen hin­nat kehit­tyivät, tuol­la lykkäämisel­lä olette voineet tehdä joko voit­toa tai tap­pi­o­ta. Oletko arvioin­ut kuin­ka suuri tämä voitto/tappio oli, ja eikö se(n odotusar­vo) ollut mitenkään mukana päätök­sen­teossa? Entä olisit­teko tehneet kau­pat itse vai kiin­teistön­välit­täjän avul­la, ja tähän sama kysymys, eikö nämä kus­tan­nuk­set olleet keskusteluis­sa ollenkaan mukana?

    Kyl­lä nämä kaik­ki oli päätök­sen­teossa mukana, kuin myös kaikkea muu­takin kuten välia­sun­non sijain­ti jostain halvem­mal­ta alueelta, siir­tymi­nen vielä ahtaam­min vain toiseen asun­toon, väli­a­jak­si vuokralle isom­paan jne. 

    Näin jälkivi­isaana olisi var­masti voin­ut tehdä kaikkea parem­min, mut­ta sen het­ken asun­to­jen hin­take­hi­tys­näkymät oli Tam­pereel­la korkein­taan nol­lakasvu, eli siitä välia­sun­nos­ta olisi toden­näköis­es­ti saanut suun­nilleen sen saman mil­lä sen osti. 

    Mitä tulee kiin­teistövälit­täjään, olisimme toden­näköis­es­ti sel­l­aista käyt­täneet, siltä kun saa muu­takin kuin pelkän laskun.

  37. Osmo Soin­in­vaara: Onko jol­lain vas­taväitet­tä sitä kohtaan, että olisi sym­pa­at­tista, jos vuokra-asun­nos­ta omis­tus­da­sun­toon hala­ja­va voisi ostaa sen vuokra-asun­non omak­seen ja vuokranan­ta­ja ostaisi tilalle itselleen uuden sijoi­tusasun­non? Tämän nyt ainakin varain­si­ir­tovero estää, kos­ka vuokranan­ta­ja menet­täisi siinä läh­es vuo­den vuokratuoton.

    Sym­pa­at­tista kyl­lä, mut­ta mik­si joku rupeisi myymään kämp­pään­sä jos tavoit­teena on saa­da jatku­va vuokratulo?

    Mitä ajatuk­sia herät­täisi taide­lainaamo­jen suosi­ma vuokra­malli, jos­sa tekeleen saa omak­seen kun arvon ver­ran kuukau­sivuok­sia on mak­set­tu. Mon­et jot­ka myöhem­mässä elämässään saa­vat lainaa ja osta­vat oman, kokeil­e­vat eri­laisia asun­to­ja ja ihmis­suhtei­ta alku­un lyhytjaksoisemmin.

    Ensim­mäisenä pois­taisin kah­den vuo­den (verot­to­muu­den) myyn­ti­ra­joit­teen; tämä luo hyvin has­su­ja tilantei­ta jois­sa odotel­laan ihan suot­ta. Mik­si uud­isko­htei­den gryn­daa­jille annetaan veroe­tu, eikä varain­si­ir­toveroa mak­se­ta ensimerkinnöistä?

  38. James: Sym­pa­at­tista kyl­lä, mut­ta mik­si joku rupeisi myymään kämp­pään­sä jos tavoit­teena on saa­da jatku­va vuokratulo?

    Myyn­ti­hin­ta voi olla nor­maalia markki­na-arvoa korkeampi jos vuokralainen ker­ran on niin rakas­tunut asuntoonsa. 

    Kau­pan jäl­keen kun ostaa nor­maalil­la hin­nal­la uuden sijoi­tusasun­non jää ero­tus voitoksi.

  39. Jos varain­si­ir­tovero ei vaiku­ta mihinkään, niin ei voi kyl­lä muut­to­vaivakaan vaikut­taa, se kun on pienem­pi kuin varain­si­ir­tovero (ja sitä­pait­si yhtä suuri kuin vuokra-asu­jal­la) Eikö kiin­teistöväl­i­tys­palkkiokaan, kun se on kiin­teistöis­sä ihan samaa ker­talu­okkaa (ja kiin­teistön voi myy­dä itse).

    Omis­tusasu­jan pitäisi siis olla yhtä innokkai­ta muut­ta­maan kuin vuokralla-asujen. 

    Näin ei kuitenkaan ole. Miksei?

  40. “Vaik­ka vero on omakoti­talois­sa (kiin­teistö) korkeampi kuin asun­to-osakkeis­sa, se syr­jii eri­tyis­es­ti kaupunkien ker­rostaloa­sun­nois­sa asu­via, kos­ka nämä muut­ta­vat huo­mat­ta­van tiheästi omako­ti­a­sui­in verrattuna.”

    Ei ole sit­ten käynyt mielessä että omakoti­taloa­su­jat muut­ta­vat harvem­min osaltaan sik­si että varain­si­ir­tovero on kovempi? 

    Aikaisem­min ker­rostaloa­su­jat sai­vat myös huo­jen­nus­ta kun yhtiölainan osu­us ei ollut varain­si­ir­toveron piiris­sä, mut­ta nyt tuo on sen­tään korjattu.

  41. tcrown:Varain­si­ir­tovero ei ollut yhdessäkään muut­topäätök­sessä minkään­lainen päätöstekijä.

    En ole koskaan harkin­nut muut­ta­vani pk-seudulle, kos­ka se on mielestäni jär­jetön­tä. Lisäk­si viimeisen 10v aikana olen koko ajan muut­tanut kauem­mak­si kaupun­gin keskus­tas­ta, aina muu­ta­man km kerrallaan. 

    Joten arve­len­pa, näin omi­in koke­muk­si­i­ni nojautuen, ettei muut­tovoit­to suun­tau­tu Suomes­sa pk-seudulle, vaan nimeno­mais­es­ti kasvukeskusten ydinkeskus­tas­ta ulospäin ja maanti­eteel­lis­es­ti etelästä pohjoiseen. Eli väki Suomes­sa tulee tule­vaisu­udessa var­mas­tikin pakkau­tu­maan syvim­mille kepun kannatusalueille.

    😉

  42. karvi­nen: Myyn­ti­hin­ta voi olla nor­maalia markki­na-arvoa korkeampi jos vuokralainen ker­ran on niin rakas­tunut asuntoonsa. 

    Kau­pan jäl­keen kun ostaa nor­maalil­la hin­nal­la uuden sijoi­tusasun­non jää ero­tus voitoksi.

    Vuokralaisen etsimis­es­tä tulee kulu­ja ja usein vuokrat­to­mia kuukau­sia. Kaiken lisäk­si luotet­ta­van, hyvän vuokralaisen löytämi­nen on aika lot­toa. Järkevän sijoi­tusasun­non löytämi­nen on työlästä ja sisältää monia sudenkuop­pia. Mikä on nor­maali hinta?

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Onko jol­lain vas­taväitet­tä sitä kohtaan, että olisi sym­pa­at­tista, jos vuokra-asun­nos­ta omis­tus­da­sun­toon hala­ja­va voisi ostaa sen vuokra-asun­non omak­seen ja vuokranan­ta­ja ostaisi tilalle itselleen uuden sijoi­tusasun­non? Tämän nyt ainakin varain­si­ir­tovero estää, kos­ka vuokranan­ta­ja menet­täisi siinä läh­es vuo­den vuokratuoton.

    Tähäj on lisät­tävä myöä se, että vuokranan­ta­jalle tulee yleen­sä myyn­tivoiton veroa. Sen lisäk­si uudne han­kkimis­es­ta on oma vaivansa ja halu­aa usein pysyä mukana asun­toy­htiön osakkaana .Näis­sä kiineistöa­siois­sa kun 25 vuot­ta on pelk­ka kvartaali.

  44. Täsä asi­as­ta olisi hyödyl­lisem­pää kek­sutel­la, jos joku vai­va­tu­isi ker­tomaan (asun­to­jen) varaisnsi­ir­toveron fiskaalisen merkityksen.

    Tuo­ta ensi­a­sun­non varais­ni­irotveroa voi­is ehkä jol­lain taval­la mod­i­fioi­da. Se nyt suosii varakkaampi­en per­hei­den pen­sko­ja, kutia omia lapsiani.

  45. Jouko Ollila: Vuokralaisen etsimis­es­tä tulee kulu­ja ja usein vuokrat­to­mia kuukau­sia. Kaiken lisäk­si luotet­ta­van, hyvän vuokralaisen löytämi­nen on aika lot­toa. Järkevän sijoi­tusasun­non löytämi­nen on työlästä ja sisältää monia sudenkuop­pia. Mikä on nor­maali hinta?

    Hyvä vuokralainen­han on jo menetet­ty tässä tilanteessa, jos­sa hän on osta­mas­sa asun­toa. Näitä kulu­ja ja vaivo­ja et siis vältä.

    Nor­maali hin­ta on hin­ta jos­sa ei ole vuokralaisen omaan asun­toon­sa tun­te­man rakkau­den lisää.

    Kaikesta saa vaikeaa jos sitä niin halu­aa ajatel­la. Sinä et halu­aisi tehdä täl­läista kaup­paa, joku muu saattaisi.

  46. Markku af Heurlin:
    Täsä asi­as­ta olisi hyödyl­lisem­pää kek­sutel­la, jos joku vai­va­tu­isi ker­tomaan (asun­to­jen) varaisnsi­ir­toveron fiskaalisen merkityksen. 

    Ensi vuo­den val­tion talousarvioe­si­tyk­sessä on varain­si­ir­toveron kokon­ais­tuo­tok­si arvioitu 788 miljoon­aa euroa. Ensi­a­sun­non verova­pau­den merk­i­tyk­sek­si on arvioitu 95 miljoon­aa euroa.

  47. Sylt­ty:
    Jos varain­si­ir­tovero ei vaiku­ta mihinkään, niin ei voi kyl­lä muut­to­vaivakaan vaikut­taa, se kun on pienem­pi kuin varain­si­ir­tovero (ja sitä­pait­si yhtä suuri kuin vuokra-asu­jal­la) Eikö kiin­teistöväl­i­tys­palkkiokaan, kun se on kiin­teistöis­sä ihan samaa ker­talu­okkaa (ja kiin­teistön voi myy­dä itse).

    Omis­tusasu­jan pitäisi siis olla yhtä innokkai­ta muut­ta­maan kuin vuokralla-asujen. 

    Näin ei kuitenkaan ole. Miksei?

    Ei se vuokral­la-asu­jakaan ole innokas muuttaj

    Kun tar­jol­la on pätkä­sop­pare­i­ta tai nol­latun­ti­sop­pare­i­ta provikka­pal­ka­llani­in ei kukaan järkevä ota riskiä ja lähde olemat­toman tulon perässä.

    Yrit­täjää pide­tään tyh­mänä jos ottaa täl­laisen riskin, palka­nsaa­jaa laiskana ja työnvälttelijänä

  48. karvi­nen: Hyvä vuokralainen­han on jo menetet­ty tässä tilanteessa, jos­sa hän on osta­mas­sa asun­toa. Näitä kulu­ja ja vaivo­ja et siis vältä.

    Nor­maali hin­ta on hin­ta jos­sa ei ole vuokralaisen omaan asun­toon­sa tun­te­man rakkau­den lisää.

    Kaikesta saa vaikeaa jos sitä niin halu­aa ajatel­la. Sinä et halu­aisi tehdä täl­läista kaup­paa, joku muu saattaisi.

    Point­ti­ni oli se, että esi­tit entis­es­tä asun­nos­ta saadun yli­hin­nan ja uuden asun­non normi­hin­nan ero­tuk­sen ole­van voit­toa. Eihän se näin ole vaik­ka uno­hdet­taisi­in varain­si­ir­tovero ja uuden vuokralaisen etsin­nän kulut ja vaiva.

    Myyn­tivoit­toveron lisäk­si uuden sijoi­tusasun­non etsimis­es­tä aiheutuu kulu­ja, vaivaa ja tuot­ta­mat­to­mia kuukau­sia. Lisäk­si asun­non han­kkimises­sa on aina riskin­sä tun­tem­at­tomien tek­i­jöi­den (piilevät viat, han­kalat naa­pu­rit…) vuoksi.

    Ainakin tääl­lä Helsingis­sä on sen ver­ran vaikea löytää vuokratuo­toltaan järke­viä sijoi­tusasun­to­ja, että saadun yli­hin­nan pitäisi olla melkoinen, jot­ta luopuisin jostakin sijoi­tusasun­nos­tani ostaak­seni saaduil­la rahoil­la toisen.

  49. karvi­nen: Hyvä vuokralainen­han on jo menetet­ty tässä tilanteessa, jos­sa hän on osta­mas­sa asun­toa. Näitä kulu­ja ja vaivo­ja et siis vältä.

    Nor­maali hin­ta on hin­ta jos­sa ei ole vuokralaisen omaan asun­toon­sa tun­te­man rakkau­den lisää.

    Olen siis tästä hin­ta-ajat­telus­ta eri mieltä. Asumisen “arvo” tai “hin­ta” miten sen halu­aakaan ajatel­la on korkeampi sil­loin kun asu­ja on joku muu kuin asun­non omis­ta­ja. Sil­loin kun asu­ja ja omis­ta­ja ovat yhtä on “arvo/hinta” täs­mälleen sama kuin kaiken aikaa real­isoitu­vat kus­tan­nuk­set, pääo­makus­tan­nuk­set mukaan­lukien. Sil­loin kun ne ovat eri on “arvo/hinta” Jouko Ollilan kuvaamia, san­o­taan niitä vaik­ka transak­tiokus­tan­nuk­sik­si, vaivan­näök­si tai riskik­si yksinker­taisem­min, korkeampi.

    Tämä tarkoit­taisi sitä, että vuokranan­ta­jan tulisi luop­ua asun­nos­ta “halvem­mal­la”. Euromäärä on em. vaivan­näön johdan­nainen. Ei var­masti näy yksit­täi­sis­sä kaupois­sa mut­ta tulisi näkyä kun tarkastel­laan satatuhat­ta kauppaa.

    Väitän siis, A ja B osta­vat kumpikin kodin hin­nal­la X. He päät­tävät vuokra­ta ne päit­täin toisilleen. Väitän, että vuokran tasok­si muo­dos­tuu ikäänkuin hin­ta olisi ollut X+Y. Y riip­puu vah­vasti yhteiskun­nan tilas­ta (kun tarkastel­laan satatuhat­ta tapaus­ta ja A ja B henkilöko­htaiset omi­naisu­udet liu­den­tu­vat pois). Mitä sivistyneem­pi ja vakaampi yhteiskun­ta sitä pienem­pi Y ja sitä pienem­pi siitä mak­set­ta­va vero voisi olla. En ota kan­taa Suomen tilanteeseen. Ilmeis­es­ti sopi­va kos­ka asumis­es­ta hiukan nar­is­taan mut­ta yhteiskun­ta ei ole kaaok­sen par­taal­la. Hyvä! Lop­ul­ta pää­tyvät myymään toisillee päit­täin. Väitän että hin­nan tulisi palau­tua X. Kun pois­sul­je­taan kaik­ki muut tek­i­jät jot­ka ovat yhteis­mi­tallisia kum­mallekin. Vaku­u­tuk­set ja huoltoku­lut, kiin­teistöverot, pääo­makus­tan­nuk­set yms. (taas pois­sul­je­taan yksit­täiset paremmin/huonommin sopimuksin toimi­vat kun tarkastel­laan luke­mat­to­mia tapauksia).

  50. Jouko OllilaAinakin tääl­lä Helsingis­sä on sen ver­ran vaikea löytää vuokratuo­toltaan järke­viä sijoi­tusasun­to­ja, että saadun yli­hin­nan pitäisi olla melkoinen, jot­ta luopuisin jostakin sijoi­tusasun­nos­tani ostaak­seni saaduil­la rahoil­la toisen. 

    Tästä taas eri mieltä. Tai näitä on vähän vaikea muo­toil­la täs­mäl­lisik­si ajatuk­sik­si kos­ka pitäisi tarkastel­la asun­tosi­joit­ta­jan koko urakaar­ta ja kaiken aikaa mah­dol­lisia vai­h­toe­htoisia sijoi­tusko­htei­ta. Mut­ta olen siis sitä mieltä että tosi­aikaisen vuokran tulee kat­taa tuo vaivan­näkö. Jos asun­tosi­joit­ta­ja päät­tää luop­ua sijoi­tusasun­nos­ta kohteestaan mieltämän hin­nan ja arvon tulisi vas­taavasti pienen­tyä. Ja kaik­ki vaivan­näkö rasit­taa vas­ta asun­tosi­joit­tamisen jatkues­sa. Voihan asun­tosi­joit­ta­ja ryhtyäkin osake­si­joit­ta­jak­si. Tuo­han olisi muuten ilmainen lounas. Var­masti onnis­tuu yksit­täi­sis­sä tapauk­sis­sa mut­ta ei pitäisi onnis­tua kun tarkastel­laan lukuisia tapauksia.

  51. Tässä varain­si­ir­toverokeskustelus­sa oudok­sut­taa varain­si­ir­toveron luk­i­tus­vaiku­tuk­sen koros­tu­mi­nen ja luovu­tusvoit­tovero­tuk­sen luk­i­tus­vaiku­tuk­sen vaimea pohd­in­ta. Esim. kokoomuk­sen rapor­tis­sa heit­etään kevyesti, että luovu­tusvoit­toverova­paus pois. Tun­tuu vaikeal­ta uskoa, etteikö siitä tulisi paljon varain­si­ir­toveroa pahempi asun­tokau­pan hyydyke.

    Var­maan asun­non vuokralaiselle myymi­nenkin usein estyy varain­si­ir­toveros­ta riip­pumat­ta, kun vuokranan­ta­ja jou­tu­isi mak­samaan koko omis­tusa­jan arvon­nousus­ta (usein paljolti inflaa­tios­ta) luovu­tusvoit­toveron. Vähin­tään asun­to-osak­keen osto­hin­nan jak­sot­tamista vuokrat­u­losta vähen­net­täväk­si pitäisi jotenkin ratkoa.

  52. Osmo Soin­in­vaara:
    Pirjo,
    Ne AY-liik­keen verova­paat asun­not ovat kuitenkin markki­nahin­taisia ja markki­nahin­ta määräy­tyy suurim­mal­ta osalta noiden taval­lis­ten sijoi­tusasun­to­jen perusteella…

    Jos­ta voidaan päätel­lä, että kat­teet ovat AY-liik­keel­lä kohdal­laan. On täysin käsit­tämätön­tä, että tuol­laisen markki­nahäir­iön annetaan jatkua. Kulut­ta­jan kannal­ta toimi­vat markki­nat tuo­vat lop­ul­ta edullisim­man vai­h­toe­hdon. Suomes­sa sen sijaan pyritään asumises­sa juuri päin­vas­taiseen. Kulut­ta­ja lop­ul­ta mak­saa AY-liik­keenkin rahasammon.

  53. Osmo Soin­in­vaara:
    Onko jol­lain vas­taväitet­tä sitä kohtaan, että olisi sym­pa­at­tista, jos vuokra-asun­nos­ta omis­tus­da­sun­toon hala­ja­va voisi ostaa sen vuokra-asun­non omak­seen ja vuokranan­ta­ja ostaisi tilalle itselleen uuden sijoi­tusasun­non? Tämän nyt ainakin varain­si­ir­tovero estää, kos­ka vuokranan­ta­ja menet­täisi siinä läh­es vuo­den vuokratuoton.

    No, voihan ajatel­la että vuokral­la asu­van oikeus asua asun­nos­sa heiken­tyy jos omis­ta­ja voi myy­dä helpom­min asun­non alta pois. Osta­ja voi olla kuka tahansa, ei vält­tämät­tä itse vuokralainen.

  54. Asumisen vero­tuk­ses­sa on his­to­ri­as­sa ollut mon­ta kon­s­tia käytössä. Näistä nykyään hilpeiltä tun­tu­via löy­tyy netistä:

    http://www.helsinki.fi/oikeustiede/tutkimus_ja_julkaisut/julkaisut/forum_iuris/sahkoiset_julkaisut/Linnakangas_Historiallinen_verokirja.pdf

    Tässä poimintoja:Englannissa oli savupi­ip­pu­vero ja ikku­navero. Kier­ret­ti­in pistämäl­lä piip­pu umpeen. Ruot­si-Suomes­sa ikku­na- ja ovivero. Kier­ret­ti­in rak­en­ta­mal­la salaovia.
    Itäväl­ta ja Irlan­ti: kat­tovero pin­ta-alan mukaan. Aiheut­ti kat­to­jen purkamista, jol­loin talo tuho­tui sen seurauksena.
    Tapet­tivero kuvi­o­l­lis­es­ta tapetista. Kier­ret­ti­in han­kki­mal­la tyhjää pape­ria ja tekemäl­lä itse kuviot.

    Muis­tan kun tuli ns. katu­mak­su. Perustelu­na kiin­teistön kohdal­la ole­van katu­o­su­u­den kun­nos­s­api­toku­lut. Eipä muut­tunut kun­nos­s­api­to mihinkään. Edelleen kiin­teistö hoitaa jalkakäytävän .

  55. tcrown: Varain­si­ir­tovero ei ollut yhdessäkään muut­topäätök­sessä minkään­lainen päätöstekijä.

    Vaik­ka 2% ei kuu­losta paljol­ta, on sen pakko olla päätöstek­i­jä ainakin jois­sain asun­nonos­topäätök­sis­sä. Jos se ei kir­jaimel­lis­es­ti olisi sitä ikinä, voisi myyjä korot­taa hin­taa 2% ja sit­ten uud­estaan 2% jne. Lie­nee selvää joku näistä 2%:n koro­tuk­sista estää joitain ostopäätök­siä, kos­ka muuten­han myyn­ti­hin­nan voisi korot­taa 2% askelmis­sa mieli­v­al­taisen korkeal­la ja silti samat osta­jat ostaisi­vat asunnot.

  56. Varain­si­ir­tovero ei ole mikään suuri ongelma.

    Nyt ihmiset muut­ta­vat enem­män kuin koko Suomen his­to­ri­an aikana ja muut­toli­ike on viiteen keskit­tymään eli se mihin pyritään .Liki 300000 ihmistä muut­taa vuo­den aikana

    Ongel­ma on asun­to­jen puute näil­lä keskit­tymisalueil­la. Eikä por­var­i­hal­li­tuk­sel­la ole mitään aiko­mus­ta ratkaista ongel­maa, sil­lä asum­i­nen on hyvää busi­ness­ta , mikis pila­ta busi­ness lisäämäl­lä rak­en­tamista niin, että hin­to­jen nousu pysähtyy ?

    Suurin ja todel­lisin kan­nustin­loukku on ulosot­to. Sen ehdot ja per­in­täy­htiöi­den ylilasku­tus takaa­vat, että pidem­pään uloso­to­ssa olleen ei kan­na­ta enää koskaan tehdä töitä

    Kun meil­lä on n 550000 ihmistä uloso­to­ssa vuodessa niin pysyvästi syr­jäytet­tyjä on var­maan sato­ja tuhansia

    http://www.taloussanomat.fi/oma-raha/2016/02/18/suomi-nyt-yli-puoli-miljoonaa-velallista-ulosotossa/20161920/139

  57. Luulisi, että ‘vuokraveron’ pois­t­a­mi­nen ei (lyhyel­lä aikavälil­lä) lasksi vuokria vaan koi­tu­isi vain vuokranan­ta­jien hyödyk­si, näin ainakin asun­top­u­lan vaivaamil­la alueil­la. (Pidem­mäl­lä aikavälil­lä var­maankin tar­jon­ta lisään­ty­isi (jos rak­en­t­a­mi­nen tästä lisään­ty­isi, mut­ta miten lie­nee, jos pul­lonkaulat ovat kaavoituk­ses­sa tms.) ja vuokrat voisi­vat laskea tai ainakin nousu­paineet pienentyä.)

  58. Talousti­eteil­i­jät ovat yksimielisiä, että varain­si­ir­tovero ja yleen­sä muutkin transak­tioverot pitäisi pois­taa ja kor­va­ta vaik­ka kiin­teistöverol­la. Ette te blogi­jankkaa­jat voi tosi­a­sioi­ta muuttaa.

  59. “Joka ei hyväksy tätä, että vuokraveron mak­saa vuokralainen eikä vuokranan­ta­ja, voi miet­tiä, mik­si hän kuitenkin on sitä mieltä, että arvon­lisäveron mak­saa asi­akas eikä kauppias.”

    Varsi­nais­es­ti­han kysymys ei ole joko-tai. Sekä osta­ja että myyjä mak­sa­vat osan veros­ta, oli­pa kyseessä mikä tahansa kau­pankäyn­tivero. Hin­ta­jous­tot määräävät, kuin­ka suuren osu­u­den kumpikin osa­puoli mak­saa. Jous­ta­mat­tomampi osa­puoli joutuu mak­samaan enem­män. Vuokra­markki­noil­la taitaa toki vuokralaiselle lange­ta suurem­pi osu­us, joskin tiedän hyvin vähän vuokra­markki­noiden hintajoustoista.

  60. tcrown: Siis kumpi on hyödyl­lisem­pää, varain­si­ir­ron pois­t­a­mi­nen vai koti­talouk­sien tulovero­jen pienen­tämi­nen kolmel­la prosentilla?[1] En pysty ainakaan itses­tän­selvästi pitämään varain­si­itoveron pois­toa parempana.

    Minä en ainakaan yllät­ty­isi, jos noin olisi.

    3% pienem­pi tulovero­han ei olisi kovinkaan iso ero. Kyse­hän ei olisi 3%-yks. pienem­pi vero vaan ain­oas­taan 3% pienem­pi. Eli siis, jos vero­pros­ent­tisi olisi vaik­ka 33%, niin se pienenisi 32%:een, kos­ka 3% 33%:sta on noin 1%-yks.

    Jos et silti ole vaku­ut­tunut, voihan tuloveron sijaan ajatel­la varain­si­ir­toveroa vai­h­toe­htona kiin­teistöverolle. Molem­mat verot­ta­vat talo­ja, mut­ta toinen verot­taa ankaram­min talo­ja, jot­ka vai­h­ta­vat omis­ta­jaa use­am­min. Mitä järkeä siinä on?

  61. Nos­taisin esille aineet­toman hyvän, jon­ka omis­tusasum­i­nen tuo mukanaan: omis­tusasu­ja kiin­nit­tyy varsin tiukoin sitein yhteiskun­taan. Eri­tyis­es­ti omako­ti­a­su­ja käyt­tää talon­sa ja puu­tarhansa kun­nos­s­api­toon suh­teet­tomasti omaa aikaansa ja oppii rakas­ta­maan maa­ta, johon hän on vuo­dat­tanut hikeään. Taloudel­lis­es­ti tässä ei vält­tämät­tä ole mitään järkeä, mut­ta ihmi­nen ei ole ratio­naa­li­nen olento.

    Ker­rostaloa­sukaskin sitoutuu ihan eri taval­la omaan asun­toon­sa kuin vuokralainen. Seu­rauk­se­na on se, että kansalaiset ovat valmi­ita suurem­pi­in uhrauk­si­in oman maansa ja yhteisön­sä hyväk­si kri­isi­ti­lanteessa kuin mitään omis­ta­mat­tomat. Samoin he ovat vuokral­la asu­jia parem­pi tuki lail­liselle yhteiskun­ta­järjestyk­selle. Tämä on suurehko yhteiskun­nalli­nen hyöty. 

    Vaik­ka on var­masti tot­ta, että mah­dol­lisim­man liikku­vainen, mitään kotiseu­tu­rakkaut­ta tun­tem­aton pro­le­tari­aat­ti olisi kansan­taloudel­lis­es­ti kat­soen kaikkein tehokkain­ta työvoimaa, eikö ole itsessään arvokas­ta, että ihmisil­lä on mah­dol­lisu­us kiin­tyä koti­in­sa ja tun­tea sen omis­tamiseen liit­tyvää turvallisuudentunnetta?

  62. Ossi Sare­so­ja: Vaik­ka 2% ei kuu­losta paljol­ta, on sen pakko olla päätöstek­i­jä ainakin jois­sain asun­nonos­topäätök­sis­sä. Jos se ei kir­jaimel­lis­es­ti olisi sitä ikinä,

    Toki. Tuo oli vähän huonoa retori­ikkaa, myön­nän. Mut­ta kun mietin, onko min­ul­la varaa ostaa joku asun­to vai ei, niin transak­tioku­lu, joka mah­tuu tyyp­il­lisen tin­ki­varan aiheut­ta­man kohi­nan sisään, ei voi kovin merkit­tävässä päätök­sen­teon roolis­sa olla.

    (Ehkä on muutenkin syytä korostaa, että on selvää, että varain­si­ir­tovero on haitalli­nen vero, kuten läh­es kaik­ki muutkin verot. Kysymys on siitä, kuin­ka haitalli­nen vero se on mui­hin veroi­hin ver­rat­tuna, ja min­un on äärim­mäisen vaikea uskoa, että tuon hai­tat oli­si­vat edes lähel­lä kol­men pros­entin muu­tos­ta koti­talouk­sien mak­samis­sa tuloverois­sa ‚varain­si­ir­tovero on vajaa mil­jar­di ja tuloverot vajaa 30 mil­jar­dia. Tarkem­mat luvut val­tion budjetista)

  63. Osmo Soin­in­vaara:
    Sylt­ty, mutun lisäk­si voisi kat­soa tilastoja

    Epäil­isin, että Sylt­ty viit­tasi siihen, että min­un neljä omis­tusasun­toa kymme­nessä vuodessa ei ole tilas­tol­lis­es­ti kovin harha­ton otos. Mikä sinän­sä on vähän has­sua, että kom­ment­ti­ni oli vas­taus Syl­tyn kom­ment­ti­in, jos­sa hän ker­toi muut­ta­neen­sa kymme­nen vuo­den aikana viisi ker­taa, joka olisi ollut omis­tusasu­jalle mah­do­ton­ta, kos­ka varain­si­ir­tovero. Joka siis ilmeis­es­ti sit­ten on tulkit­ta­va Syl­tyn mielestä harhat­tomak­si otokseksi. 

    Vakavam­min, en odota, että Sylt­ty tek­isi arvio­ta kuin­ka paljon teki tap­pi­o­ta asun­to­jen hin­take­hi­tyk­sen vuok­si kun vält­teli varain­si­ir­toveroa kymme­nen vuot­ta asuen vuokral­la, joten suu­ru­us­lu­okkia hah­motel­lak­seni kat­son viimeisen kymme­nen vuo­den neliöhin­tati­las­to­ja pääkaupunkiseudun ulkopuolelta[1]. 2006 Q2: 1430 EUR, 2016 Q2 1853 EUR. Eli asun­to­jen hin­nat ovat nousseet 30%. Vaik­ka Sylt­ty olisi muut­tanut joka ker­ta kiin­teistöstä toiseen, on asun­to­jen arvon nousus­ta aiheutunut tap­pio selvästi varain­si­ir­tovero­ja suurem­pi. Enkä ottanut vielä edes huomioon sitä, että Sylt­ty jou­tui mak­samaan 10 vuot­ta kor­vaus­ta vuokranan­ta­jan pääomasta. 

    Itse pitäisin väitet­tä, että Syltyl­lä ei ollut mah­dol­lisuuk­sia mak­saa varain­si­ir­toveroa näi­den luku­jen val­os­sa vähän omi­tuise­na. Sen sijaan tämä kel­paa kyl­lä mallies­imerkik­si heti aluk­si mainit­se­maani tyyp­il­liseen ilmiöön, jos­sa suo­ma­lainen mak­saa mielel­lään satasen säästääk­seen euron verois­sa. Toki on myös mah­dol­lista, että Syl­tyn asuin­muodon päätök­si­in vaikut­ti jokin muukin asia kun varain­si­ir­tovero, min­un koke­muk­sieni mukaan kun omis­tusasun­non vai­h­tamises­sa on muitakin kitkatekijöitä. 

    [1] http://www.asuntojenhinnat.fi/myytyjen-asuntojen-tilastot

    1. tcrown,
      Päät­telyssäsi on se vika, että tuos­sa mallis­sa asun­to­jen hin­nat nou­se­vat kaikkial­la ja ikuis­es­ti. Suurim­mas­sa osas­sa Suomea asun­to­jen hin­nat laskevat.

  64. tcrown: Epäil­isin, että Sylt­ty viit­tasi siihen, että min­un neljä omis­tusasun­toa kymme­nessä vuodessa ei ole tilas­tol­lis­es­ti kovin harha­ton otos. Mikä sinän­sä on vähän has­sua, että kom­ment­ti­ni oli vas­taus Syl­tyn kom­ment­ti­in, jos­sa hän ker­toi muut­ta­neen­sa kymme­nen vuo­den aikana viisi ker­taa, joka olisi ollut omis­tusasu­jalle mah­do­ton­ta, kos­ka varain­si­ir­tovero. Joka siis ilmeis­es­ti sit­ten on tulkit­ta­va Syl­tyn mielestä harhat­tomak­si otokseksi. 

    Ei, vaan kom­mentin kär­ki oli perustelusi, ettei varain­si­ir­tovero vaikut­tanut sin­ul­la ollenkaan ostopäätökseen. 

    Ihan samal­la taval­la pk-seudun vetovoima ei ole vaikut­tanut tip­paakaan min­un muut­topäätök­si­i­ni, pikem­minkin täysin päin­vas­toin, kos­ka työni tulee min­un mukana sinne minne minä menen, korkeat asun­to­jen hin­nat työn­tävät min­ua **pois** pk-seudul­ta. Yleistä tietoa on, että Suomes­sa muut­toli­ike kul­kee täysin päin­vas­taiseen suuntaan.

    Esimerkki­ni tarkoi­tus oli osoit­taa, ettei täl­laises­sa asi­as­sa voi vetää yleis­tet­täviä johtopäätök­siä omas­ta käyt­täy­tymis­es­tä. Sin­un “ei vaiku­tus­ta” koke­mus­tasi kohden min­ul­la on täysin vas­takkainen oma koke­mus (“vaikut­taa niin paljon, ettei kannata”).

    “teki tap­pi­o­ta asun­to­jen hin­take­hi­tyk­sen vuoksi ”

    Luitko ollenkaan, että muutin väärään suun­taan, en pks? Esimerkik­si Oulus­sa hin­nat ovat laske­neet vuodes­ta 2010. On hyvin vaikea­ta tehdä voit­toa asumisel­laan, jos joka toinen vuosi joutuu mak­samaan 5 000–10 000 e val­ti­olle “muut­toveroa”.

    http://www.stat.fi/til/ashi/2016/06/ashi_2016_06_2016-07–28_tau_001_fi.html

    http://www.stat.fi/til/ashi/2016/06/ashi_2016_06_2016-07–28_tie_001_fi.html

    PS. Ostopäätös nykyis­es­tä asun­nos­tani syn­tyi, kun myyjät tiput­ti­vat hin­tapyyn­töään 20 000 eurol­la ja teimme siitä tar­jouk­sen. Sitä aikaisem­min myyn­ti­hin­ta oli yksinker­tais­es­ti liian kallis meille. Varain­si­ir­tovero tästä asun­nos­ta oli noin 10 000e. Ilman varain­si­ir­toveroa olisimme tar­jon­neet muu­ta­ma kk aikaisem­min var­maan sen 10 000 e enem­män ja toivoneet, että myyjät tart­tuvat tähän tarjoukseen.

    PPS. talousti­eteil­i­jät ovat yht­enä miehenä sitä mieltä, että varain­si­ir­tovero on yksi type­r­im­mistä mah­dol­li­sista veroista.

  65. Eras­totenes alek­san­dri­alainen:
    Nos­taisin esille aineet­toman hyvän, jon­ka omis­tusasum­i­nen tuo mukanaan: omis­tusasu­ja kiin­nit­tyy varsin tiukoin sitein yhteiskun­taan. Eri­tyis­es­ti omako­ti­a­su­ja käyt­tää talon­sa ja puu­tarhansa kun­nos­s­api­toon suh­teet­tomasti omaa aikaansa ja oppii rakas­ta­maan maa­ta, johon hän on vuo­dat­tanut hikeään. Taloudel­lis­es­ti tässä ei vält­tämät­tä ole mitään järkeä, mut­ta ihmi­nen ei ole ratio­naa­li­nen olento.

    Ker­rostaloa­sukaskin sitoutuu ihan eri taval­la omaan asun­toon­sa kuin vuokralainen. Seu­rauk­se­na on se, että kansalaiset ovat valmi­ita suurem­pi­in uhrauk­si­in oman maansa ja yhteisön­sä hyväk­si kri­isi­ti­lanteessa kuin mitään omis­ta­mat­tomat. Samoin he ovat vuokral­la asu­jia parem­pi tuki lail­liselle yhteiskun­ta­järjestyk­selle. Tämä on suurehko yhteiskun­nalli­nen hyöty. 

    Vaik­ka on var­masti tot­ta, että mah­dol­lisim­man liikku­vainen, mitään kotiseu­tu­rakkaut­ta tun­tem­aton pro­le­tari­aat­ti olisi kansan­taloudel­lis­es­ti kat­soen kaikkein tehokkain­ta työvoimaa, eikö ole itsessään arvokas­ta, että ihmisil­lä on mah­dol­lisu­us kiin­tyä koti­in­sa ja tun­tea sen omis­tamiseen liit­tyvää turvallisuudentunnetta? 

    Kyl­lä tuo on huomioitu. Pankit tekevät sitä kaiken aikaa. Vier­aan pääo­man ehdot ovat (tarkasteltaes­sa miljoona tapaus­ta) huo­mat­tavasti edullisem­pia kun on omistaja-asuja. 

    Kun koti muut­tuu omis­ta­ja-asu­jas­ta vieras-asu­jak­si sen arvo las­kee (kun tarkastel­laan taas miljoona tapaus­ta). Vasti­neek­si tästä kaikkien jo aiem­min toteu­tunei­den ylläpi­toku­lu­jen ja velvoit­tei­den päälle tulee alkaa laskea kas­savir­taa. Sitä san­o­taan vuokrak­si. Tai vuokran osu­udek­si joka on aitoa, verotet­tavaa tuot­toa. Muu­toin koti menee nopeasti vielä yhdek­si kiin­teistön­välit­täjien myydään-listoille.

  66. tcrown: Ehkä on muutenkin syytä korostaa, että on selvää, että varain­si­ir­tovero on haitalli­nen vero, kuten läh­es kaik­ki muutkin verot. Kysymys on siitä, kuin­ka haitalli­nen vero se on mui­hin veroi­hin ver­rat­tuna, ja min­un on äärim­mäisen vaikea uskoa, että tuon hai­tat oli­si­vat edes lähel­lä kol­men pros­entin muu­tos­ta koti­talouk­sien mak­samis­sa tuloveroissa

    Min­un taas ei ole ollenkaan vaikea uskoa sitä. Päin vas­toin, veikkaisin varain­si­ir­tovero­jen hait­to­jen ole­van suuremmat.

    Tuol­lainen 3%:n muu­tos tuloveroon­han olisi hyvin pieni. Min­ulle se olisi 300 €:n ja 400 €:n väli­maas­tossa per vuosi.

    Tietenkin tässä on kyseessä min­un mutu­ni vs. sin­un mutusi, mut­ta kan­nat­taa toki ottaa huomioon se, että varain­si­ir­tovero ei ole suosit­tu talousti­eteil­i­jöi­den keskuudessa.

    Ja tietenkään ei ole pakko ver­ra­ta varain­si­ir­toveroa juuri 3%:n muu­tok­seen tuloverois­sa vaan sen sijaan voisi ver­ra­ta sitä esim vähän alle 50%:n muu­tok­seen kiin­teistöverossa. Kum­man niistä luulet aiheut­ta­van pienem­mät hyvinvointitappiot?

  67. Ossi Sare­so­ja: Min­un taas ei ole ollenkaan vaikea uskoa sitä. Päin vas­toin, veikkaisin varain­si­ir­tovero­jen hait­to­jen ole­van suuremmat.
    Tuol­lainen 3%:n muu­tos tuloveroon­han olisi hyvin pieni. Min­ulle se olisi 300 €:n ja 400 €:n väli­maas­tossa per vuosi.

    No, huonoim­mil­laan (ei minkään­laisia ker­roin­vaiku­tuk­sia kulu­tuk­ses­ta eikä veroki­ilan pienen­tymis­es­tä aiheutu­via vaiku­tuk­sia), tuloveron pienen­tämi­nen jät­tää koti­talouk­sille tässä tapauk­ses­sa vajaan mil­jardin lisä­tu­lot käytettäväksi. 

    Parhaim­mil­laan (Varain­si­ir­tovero ei jostain min­ulle tun­tem­at­tomas­ta syys­tä kap­i­tal­isoidu asun­to­jen hin­taan lainkaan) varain­si­ir­toveron pois­ton seu­rauk­se­na koti­taloudet otta­vat vajaan mil­jardin vähem­män asun­to­lainaa. (plus se kouralli­nen koti­talouk­sia, joka muut­taa tämän vuok­si parem­paan asuntoon.)

    Maalaisjär­jel­lä ensim­mäi­nen lisää kulu­tuskysyn­tää (min­un mielestäni taloutemme tämän het­ken pääasial­lien ongel­ma) selvästi enem­män kuin jälkim­mäi­nen. Ehkä joku talousti­eteil­i­jä osaa selit­tää mik­si näin ei ole.

    Ossi Sare­so­ja: Ja tietenkään ei ole pakko ver­ra­ta varain­si­ir­toveroa juuri 3%:n muu­tok­seen tuloveroiss

    Toki on. Veroki­ila on selvästi haitallisin vero­tuk­sen tuo­tos täl­lä hetkellä. 

    Ossi Sare­so­ja: vähän alle 50%:n muu­tok­seen kiin­teistöverossa. Kum­man niistä luulet aiheut­ta­van pienem­mät hyvinvointitappiot?

    Tämä nyt on aika help­po. Kiin­teistöveron alen­t­a­mi­nen aiheut­taa hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta, joten jos noista kahdes­ta pitää vali­ta, kan­nat­taa verot­taa kiin­teistöverol­la. Mut­ta kuten yllä totesin, ver­tailu pitää tehdä haitallisim­paan, ei parhaaseen veroon.

  68. Sylt­ty: Luitko ollenkaan, että muutin väärään suun­taan, en pks? 

    Luin. Sen vuok­si käytin pääkaupunkiseudun ulkop­uolisia tilas­to­ja, kun min­ul­la ei tarkem­paakaan tietoa sin­un muut­tamis­es­tasi ollut. Keskimäärin pääkaupunkiseudun ulkop­uolel­la viimeisen kymme­nen vuo­den aikana hin­nat ovat nousseet sen 30%. Se, että siir­tyy ajan myötä itse halvem­mille alueille ei poista sitä tap­pi­o­ta mikä syn­tyy vuokral­laoloon verrattuna. 

    Toki, jos asun­to­jen hin­nat kehit­tyvät negati­ivis­es­ti sil­lä alueel­la mis­sä asuu, omis­tusasum­i­nen voi mon­es­takin syys­tä olla kalli­im­paa kuin vuokra-asum­i­nen. Ja suo­raan san­ot­tuna, jos min­ul­la olisi tarve vai­h­taa neljän­nesmiljoo­nan kiin­teistöstä toiseen viisi ker­taa kymme­nessä vuodessa tyyp­il­lisel­lä suo­ma­laises­sa muut­to­tap­pioalueel­la, en kyl­lä oikein osaisi pitää tuos­sakaan tapauk­ses­sa varain­si­ir­toveroa merkit­tävim­pänä taloudel­lise­na murheena.

    1. Jos halu­aa selvit­tää, jar­rut­taako varain­si­ir­tovero muut­tamik­s­ta — siis aiheut­taako se luk­it­semista paikalleen — kan­nat­taa ver­ra­ta keskenään sitä, kuin­ka usien samal­la paikkakun­nal­la vuokra-asun­nois­sa asu­vat muut­ta­vat ja kuin­ka usein omis­tusasun­nois­sa asu­vat muut­ta­vat. Toki tyulee tehdä ikä­vakioin­ti ja pois­taa molem­mista joukoista hin­ta- tai vuokrasään­nöstelya­sun­not, (Hitas ja ARA) jot­ka aiheut­ta­vat luk­i­tus­vaiku­tus­ta taas ihan muus­ta syystä.

  69. tcrown: No, huonoim­mil­laan (ei minkään­laisia ker­roin­vaiku­tuk­sia kulu­tuk­ses­ta eikä veroki­ilan pienen­tymis­es­tä aiheutu­via vaiku­tuk­sia), tuloveron pienen­tämi­nen jät­tää koti­talouk­sille tässä tapauk­ses­sa vajaan mil­jardin lisä­tu­lot käytettäväksi. 

    Parhaim­mil­laan (Varain­si­ir­tovero ei jostain min­ulle tun­tem­at­tomas­ta syys­tä kap­i­tal­isoidu asun­to­jen hin­taan lainkaan) varain­si­ir­toveron pois­ton seu­rauk­se­na koti­taloudet otta­vat vajaan mil­jardin vähem­män asun­to­lainaa. (plus se kouralli­nen koti­talouk­sia, joka muut­taa tämän vuok­si parem­paan asuntoon.)

    Maalaisjär­jel­lä ensim­mäi­nen lisää kulu­tuskysyn­tää (min­un mielestäni taloutemme tämän het­ken pääasial­lien ongel­ma) selvästi enem­män kuin jälkim­mäi­nen. Ehkä joku talousti­eteil­i­jä osaa selit­tää mik­si näin ei ole.

    Olet­taisin varain­si­ir­toveron kap­i­tal­isoitu­van osit­tain hin­taan, eli veron todel­li­nen taak­ka on luul­lak­seni osit­tain osta­jal­la ja osit­tain myyjällä.

    En toisaal­ta usko myöskään väitet­tä, että varain­si­ir­toveron pois­tos­ta menisi vähänkään pidem­mäl­lä aikavälil­lä suurem­pi osa säästöön (vähem­män asun­to­lainaa) ja tuloveron alen­nuk­ses­ta. Voihan pienem­män lainan myötä sit­ten vaik­ka lyhen­tää lainaa pienem­mis­sä eris­sä. Oletet­tavasti laina-aika ei tästä lyhenisi.

    En myöskään usko, että pienem­pi­en asun­to­lain­o­jen tapaus olisi huonom­pi. Mik­si tarvit­taisi­in nimeno­maan kulu­tuskysyn­tää? Onko investoin­tikysyn­tä jotenkin huonom­paa kysyntää?

    Vero­tuk­sen rakenne on myöskin vähän pidem­män aikavälin kysymys, eikä sitä pitäisi ajatel­la lyhyem­män ajan kysyn­tä-/suh­dan­nepoli­i­ikan kautta.

    Lisäisin vielä, että tuo parhaim­mil­laan-ske­naar­iosi on aika mieto. Parhaim­mil­laan varain­si­ir­toveron pois­ton seu­rauk­se­na ihmiset muut­ta­vat herkem­min työn perässä muualle ja työt­tömyys vähenee.

    tcrown: Mut­ta kuten yllä totesin, ver­tailu pitää tehdä haitallisim­paan, ei parhaaseen veroon.

    Ver­tailun voi tehdä parhaaseen veroon, kos­ka sen korot­tamisel­la voi rahoit­taa varain­si­ir­toveron pois­ton. Pois­toa ei tarvitse rahoit­taa haitallisim­mal­la verol­la. Mielestäni haitallisin vero sitä­pait­si on varain­si­ir­tovero itse!

    1. Olet­taisin varain­si­ir­toveron kap­i­tal­isoitu­van osit­tain hin­taan, eli veron todel­li­nen taak­ka on luul­lak­seni osit­tain osta­jal­la ja osit­tain myyjällä.

      Oli miten ooli, todel­li­nen taak­ka on asun­non vaihtajalla.

  70. Soin­in­vaara:
    Suomes­sa on edullisem­paa asua omas­sa asun­nos­sa kuin vuokra-asunnossa

    Kysyn, kun en tiedä:

    Omis­tusasu­ja joutuu säästämään asun­toaan varten osan asun­non hin­nas­ta ennen kuin saa edes lainaa. Lainas­ta mak­se­taan korko­ja. Omis­tusasu­ja joutuu mak­samaan putkire­mon­tit, julk­i­sivure­mon­tit ja suuren määrän mui­ta taloy­htiön remont­te­ja. Nämä kus­tan­nuk­set ovat alku­un paljon suurem­mat kuin vuokral­la asum­i­nen. Entäpä, jos vaitoe­htona on, että asuu vuokral­la ja sijoit­taa nämä säästyneet kus­tan­nuk­set vaikka­pa osakkeisi­in? Eli onko onko omis­tusasum­i­nen parem­pi sijoi­tusko­hde kuin osake­si­joit­ta­mi­nen tai jokin muu vai­h­toe­htoinen sijoit­tamisen muoto?

    Aina sil­loin täl­löin on medi­as­sa ker­rot­tu sijoit­ta­jista, jot­ka itse asu­vat vuokral­la, mut­ta omis­ta­vat vuokra-asun­to­ja. Ovat usein vieläpä han­kki­neet ne ainakin osit­tain lainara­hal­la. Onko tämä jär­jen­vas­taista toimintaa?

    1. Jos vero­tus olisi neu­traalia, olisi yhtä järkeää säästää osakkeisi­in kuin asun­toon. Kun ei ole, kan­nat­taa säästää asuntoon.

  71. Anonyy­mi:
    Talousti­eteil­i­jät ovat yksimielisiä, että varain­si­ir­tovero ja yleen­sä muutkin transak­tioverot pitäisi pois­taa ja kor­va­ta vaik­ka kiin­teistöverol­la. Ette te blogi­jankkaa­jat voi tosi­a­sioi­ta muuttaa.

    1) En ole var­ma, ovatjoi talo­su­ti­eteil­i­jät yksimiel­siä täst’ asiasta.

    2) Vaik­ka jokin asiantun­ti­jaryh­mä olisikn yksimieli­nen. se ei vält­tämätä tee hei­dän mileip­i­teestään oikeaa.

  72. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos vero­tus olisi neu­traalia, olisi yhtä järkeää säästää osakkeisi­in kuin asun­toon. Kun ei ole, kan­nat­taa säästää asuntoon.

    Ei kai sijoituk­sen tuot­to ole kiin­ni pelkästään vero­tuk­ses­ta? Voisin kuvitel­la, että olisi kan­nat­tavam­paa harki­ta omis­tusasumisen sijaan vai­h­toe­htoisia sijoi­tusko­htei­ta ainakin alueil­la, mis­sä (tai aikana, jol­loin) asun­to­jen hin­nat ovat laskemassa.

  73. Markku af Heurlin: Vaik­ka jokin asiantun­ti­jaryh­mä olisikn yksimieli­nen. se ei vält­tämätä tee hei­dän mileip­i­teestään oikeaa.

    Ei vält­tämät­tä, mut­ta asiantun­ti­jat ovat toden­näköisem­min oike­as­sa kuin maallikot.

  74. Tämä on taas näitä teo­reet­tisia esteitä, todel­li­nen on asun­to­jen puute ja kalleus

    Ei ole, varain­si­ir­tovero hillit­see tehokkaasti ihmis­ten muut­to­halu­ja uuden elämän­til­na­teen kannal­ta sopi­vam­paan kämp­pään ja siten kaven­taa tar­jon­taa. Siis viisikymmp­iset, joiden muku­lat ovat jo läht­e­neet maail­malle eivät pane turhan suurek­si jäänyt­tä omakoti­taloaan niin herkästi kiertoon.

  75. Osmo Soin­in­vaara: Jos vero­tus olisi neu­traalia, olisi yhtä järkeää säästää osakkeisi­in kuin asun­toon. Kun ei ole, kan­nat­taa säästää asuntoon.

    En ole ihan vaku­ut­tunut näistä väit­teistä. Ainakin viime vuosi­na on ollut usein järkeväm­pää sijoit­taa osakkeisi­in kuin suo­raan asun­toon. Vuokra-asun­to­ja omis­te­taan Suomes­sa kas­vavas­sa määrin jonkun muun sijoi­tusin­stru­mentin kaut­ta kuin suo­raan (esim. osake­markki­noiden tai rahas­to­jen kaut­ta), osin sik­si, että siihen liit­tyy etuuk­sia suo­raan omis­tamiseen nähden.

    Varain­si­ir­toverokin on yksi niistä veroista, jon­ka isom­mat kiin­teistön­o­mis­ta­jat pystyvät kiertämään. Ei tarvitse kuin yhtiöit­tää kiin­teistön­o­mis­tus, ja luo­da omis­tus­ketju, jon­ka ainakin jokin pala­nen on sel­l­aisen yhtiön omis­tuk­ses­sa, joka on kir­jat­tu sel­l­aiseen maa­han, jos­sa varain­si­ir­toveroa ei per­itä. Kau­pat voi sit­ten tehdä niil­lä osakkeil­la alku­peräis­ten asun­toosakkei­den tai suorien kiin­teistöomis­tusten sijaan, jol­loin kaupoista tulee varain­si­ir­toverot­to­mia. Lux­em­burgi­in­han Suomes­sa moni näitä hold­ing-yhtiöitä on perustel­lut. Samal­la jär­jeste­lyl­lä pystyy vält­tämään myös ne jutus­sa maini­tut 30 % verot, joi­ta mak­sa­vat muutenkin lähin­nä pien­si­joit­ta­jat. Suurista asun­non­o­mis­ta­jista myös eläke­si­joit­ta­jat ja kun­nat on niistä veroista viral­lis­es­tikin vapautet­tu, ja vero­su­un­nit­telul­la pystyvät muutkin niitä vero­ja vält­telemään, jos vain haluavat.

    Suo­ras­sa vuokra-asun­non suo­ras­sa omis­tamises­sakin on toki omat etun­sa, kuten täysimit­tainen meno­jen vähen­nysoikeus (jota omis­tusasun­nois­sa ei ole) ja matkavähen­nysoikeudet vuokra-asun­toa kat­so­maan muu­tamia ker­to­ja vuodessa (osta­mal­la vuokrako­hteen tyyp­il­lis­es­tä lomako­hteestaan, saa oikeu­den tehdä verovähen­nyk­siä loma­matkaku­luis­taan, mitä oikeut­ta moni on hyödyntänytkin).

    Merkit­tävin omis­tusasun­to­jen veroe­tu on myyn­tivoit­toverot­to­muus, mikä muo­dostaa kuitenkin veroe­dun vain niis­sä paikois­sa, jois­sa asun­to­jen arvot kas­va­vat. Niiden asun­to­jen kohdal­la, joiden arvo las­kee, kyseinen myyn­tivoiton verot­to­muus on jopa omis­ta­jalle haitalli­nen, kos­ka muu­toin tämä voisi tehdä verovähen­nyk­set myyntitappiosta.

  76. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos halu­aa selvit­tää, jar­rut­taako varain­si­ir­tovero muut­tamik­s­ta – siis aiheut­taako se luk­it­semista paikalleen – kan­nat­taa ver­ra­ta keskenään sitä, kuin­ka usien samal­la paikkakun­nal­la vuokra-asun­nois­sa asu­vat muut­ta­vat ja kuin­ka usein omis­tusasun­nois­sa asu­vat muut­ta­vat. Toki tyulee tehdä ikä­vakioin­ti ja pois­taa molem­mista joukoista hin­ta- tai vuokrasään­nöstelya­sun­not, (Hitas ja ARA) jot­ka aiheut­ta­vat luk­i­tus­vaiku­tus­ta taas ihan muus­ta syystä. 

    Luk­it­semis­vaiku­tuk­sia on tutkit­tu monin tavoin, mut­ta noin sitä asi­aa ei tai­da voi­da silti selvit­tää. Ikä­vakioin­ti ei vielä tee ver­tailu­joukoista saman­laisia, vaan sinne jää valikoi­tu­misilmiötä. Esim. Suomes­sa omis­tusasu­jat ovat keskimäärin huo­mat­tavasti koulut­tau­tuneem­pia ja parem­pit­u­loisia kuin vuokra-asu­jat. Vaik­ka tek­isi ikä­vakioin­nin, ver­taisi käytän­nössä sitä, miten koulut­tau­tuneem­mat ja parem­pit­u­loiset muut­ta­vat ver­rat­tuna pienem­pit­u­loisi­in. Tarkastelua sotk­isi myös se, että vuokra-asun­non tapauk­ses­sa muu­tolle voi olla syynä sekä se, että asukas halu­aa muut­taa että se, että vuokranan­ta­ja määrää muut­ta­maan, kun taas omis­tusasun­to­jen kohdal­la jälkim­mäistä vai­h­toe­htoa ei samal­la tavoin ole. Lisäk­si tarkastelua sot­kee se, että tuol­lainen ver­tailu­ta­pa ei ker­ro mitään siitä, mikä osu­us juuri varain­si­ir­toverol­la on käyt­täy­tymiseen. Kaikissa mais­sa varain­si­ir­toveroa ei oile, mut­ta varain­si­ir­toverot­tomis­sakin mais­sa omis­tusasu­jat muut­ta­vat vuokra-asu­jia vähem­män. Yksi vuokra-asun­to­jen vuokraamisen moti­iveista osal­la asun­to­jen vuokraa­jista on asumisen väli­aikaisu­us jol­lain paikalla. Lyhyt­tä asum­ista varten asun­toa ei yleen­sä kan­na­ta ostaa, on varain­si­ir­tovero­ja tai ei, kos­ka ostoon ja myyn­ti­in liit­tyy ilman varain­si­ir­tovero­jakin omis­ta­jalle mon­en­laisia riske­jä ja vas­tui­ta, joista aiheutuu myös transaktiokustannuksia.

    Varain­si­ir­toveron luk­it­semis­vaiku­tuk­sia on mah­dol­lista tutkia, mut­ta esitet­ty tutkimustapa ei erit­telisi varain­si­ir­toveron osu­ut­ta luk­it­semis­vaiku­tuk­ses­ta, vaan ker­toisi jostain muus­ta kuin pelkän varain­si­ir­toveron ulkoisvaikutuksesta.

  77. Hal­li­tuk­sia on vai­h­tu­il­lut tuon blo­gin julka­isun jäl­keen, mut­ta nyt varain­si­ir­tovero sit­ten ale­nee, pait­si ensi­a­sun­non osta­jil­la, joiden varain­si­ir­to­va­paus poistuu:
    https://vm.fi/-/varainsiirtovero

Vastaa käyttäjälle Jukka Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.