Ympäristörikos: kaupunkirakenne on levinnyt kuin syöpä

Helsin­gin Sanomat haas­tat­teli min­ua yleiskaavas­ta ja teki sen jäl­keen kohu­ju­tun haas­tat­telus­ta. Olin kuulem­ma ver­ran­nut Espoo­ta ja Van­taa­ta syöpään.  Tavois­tani poiketen min­un ei täl­lä ker­taa ollut tarkoituk­se­na moit­tia naa­pure­i­ta, vaan lähin­nä Helsin­gin omaa kaavoitus­ta ja viime vuosikym­meninä vallinnut­ta lin­jaa, johon Helsin­gin yleiskaa­va tuo nyt suunnanmuutoksen.

1960

Yritän esit­tää kahdel­la kuval­la, mik­si ver­taan kaupunki­rak­en­teen hajoa­maan päästämistä  syöpään. Oheises­sa kuvas­sa on raken­netut alueet pääkaupunkiseudun kun­nis­sa vuon­na 1960. (Kuvat suurenevat klikkaa­mal­la.) Aika pienelle alueelle mah­tui tuol­loin puoli miljoon­aa asukas­ta. Nyt asukkai­ta on miljoona, siis kaksinker­tais­es­ti se, mitä oli vuon­na 1960. Voisi ajatel­la, että kaksinker­tainen väkimäärä vaatisi kaksinker­taisen tilan, mut­ta se vaatii yhdeksänkertaisen.

2010

Pidän tätä ympäristörikok­se­na, mut­ta en syytä siitä eri­tyis­es­ti ketään vaan yleis­es­ti meitä kaikkia.

Eikä tässä kaik­ki. Kuvas­ta puut­tuvat kehyskunnat.

Helsin­gin yleiskaa­van tavoit­teena on, että Helsin­gin alueel­la asu­isi 860 000 asukas­ta. Itse asi­as­sa yleiskaa­van varauk­si­in mah­tu­isi vähän tulk­it­se­mal­la hyvinkin miljoona asukas­ta, eli kaik­ki ne, jot­ka tuos­sa ylem­mässä kuvas­sa ovat levit­täy­tyneet pitkin ja poikin pääkaupunkiseutua

57 vastausta artikkeliin “Ympäristörikos: kaupunkirakenne on levinnyt kuin syöpä”

  1. EIkö 860 000 lisäa­sukkaan han­kkimi­nen ja asut­ta­mi­nen ole ympäristörikos? Aunakin beto­nia kuluu paljon, vaik­ka hei­dät asutet­taisi­in edel­lis­ten päälle. Ja luon­non­va­ro­ja tietenkin kulutt­ta­vat, vak­ka asu­isi­vat ker­roksit­tain, jos väkimäärä lisääntyy.

    Suomes­sa on muuten sen ver­ran vähän ihmisiä suh­teessa maan pin­ta-alaan, että tati­a­vat muut luon­non kulu­tus­ta lisäävät toimet olla enem­män ympäristörikok­sia (vaikka­pa met­sä­talouden koven­t­a­mi­nen bio­tuotan­non lisäämisek­si) kuin yhteen paikkaan keskitet­ty omakotirakentaminen.

  2. Olin häm­mästynyt haas­tat­telusi tulkin­nas­ta, kun itse ymmärsin heti mitä olit tarkoit­tanut. Eikä tuol­lainen ympäri­in­sä rak­en­telu tosi­aankaan ole järkevää.

  3. Koko Helsin­gin seu­tu on suuri syöpäpesäke ja väestönielu,joka imee nuo­ria ihmisiä, fos­fo­ria, typpeä, fos­si­ilista hiiltä, tuot­taen sairas­ta kult­tuuria ja estäen ihmisen laji­tyyp­il­lisen elämän­ta­van. Lisäk­si pesäke työn­tää saastei­ta mereen ilmaan ja maaperään. Pienem­mis­sä yhteisöis­sä (ihmi­nen laji­tyyp­il­lis­es­ti sopeu­tunut n.150 yksilön ryh­mi­in) voi asus­taa järvien ja pel­to­jen reunoil­la ( ihmisen sopeu­ma, voi seu­rail­la riis­taa ja vihol­lisia) keräillen, vil­jellen ja pyytäen elan­ton­sa lähiym­päristöstä ja ollen mukana elonkierrossa.
    Osmo yrit­tää kään­tää tätä per­in­teistä ekol­o­gista totu­ut­ta päälaelleen. Ennen menee kameli neu­lan­sil­maän läpi kuin kaupunki­lais­es­ta tulee ympäristöystävällinen.

  4. Miten olisi työ­matkaku­lu­jen verovähen­nysoikeu­den pois­t­a­mi­nen ainakin oman auton osalta? Tuoko se toisaal­ta jäykkyyshait­to­ja työmarkkinoille?

  5. Väljä asum­i­nen on elin­ta­soa. Suomes­sa ei ole eikä tule ole­maan maas­ta pulaa, toisin kuin monin paikoin maailmalla.

    Ker­rostaloa­sun­not ovat kuin jät­tikokoisia Steissin matkatavaroiden säi­ly­tys­lokeroi­ta, oma­l­la avaimel­la sisään omas­ta luukusta.

  6. Juuri tänään oli hesaris­sa artikke­li Pari­i­sis­sa työsken­nelleestä arkkite­hdis­tä joka ihmetteli Helsin­gin melko jär­jetön­tä nykykäytän­töä rak­en­taa mas­si­ivisia kaup­pakeskuk­sia katu­ta­son kivi­jalka­kaup­po­jen sijaan. Itsekin olen ihme­tel­lyt esim Kalasa­ta­maa että mik­si kaup­pakeskus eikä kivi­jalka­meinikiä Kallion tapaan. Raken­nusy­htiöil­lä ilmeis­es­ti liikaa val­taa ja asukkaat kärsivät.

  7. Pidän tätä ympäristörikoksena

    Siinähän pidät, aivan sama.

    Minä pidän sin­un aja­maasi ket­tutarhakaupunkia rikok­se­na ihmisyyt­tä vas­taan. Mä voitan.

  8. Ovatko ympäristörikok­set absolu­ut­tisia vai suhteellisia?

    Eli voiko myös ihmistä pitää syöpänä, esimerkik­si sil­lä taval­la, että maa­pal­lon näkökul­mas­ta ihmis­la­ji on hal­lit­se­mat­tomasti lisään­tyvä syöpä.

    Vai onko ihmi­nen kaiken mit­ta, ihmis­la­jin lisään­tymi­nen puh­taasti hyvä asia, ja ympäristörikos on vain jokin asia suh­teessa sitä tulk­it­se­vaan ihmiseen?

  9. “Koko Helsin­gin seu­tu on suuri syöpäpesäke ja väestönielu,joka imee nuo­ria ihmisiä, fos­fo­ria, typpeä, fos­si­ilista hiiltä, tuot­taen sairas­ta kulttuuria”

    Ongelma­han ei sinän­sä ole keskit­tymi­nen vaan kaupunkikult­tuuri, jos­sa kasve­taan kulut­tamiseen — on kulut­ta­mi­nen sit­ten palvelui­ta ja matkailua tai materiaa.

    Tämä syöpä, tämä kulut­tamiseen kas­vami­nen, pitäisi saa­da katkaistua. Sen katkaisem­i­nen on paljon helpom­paa maaseudul­la kuin kaupungis­sa, kos­ka kaupun­ki luo olo­suh­teet kuluttamiselle.

    Kukaan luon­nonys­tävä tuskin voikaan ratio­naal­isin argu­mentein tukea kaupungistumista.

  10. grön­strand: Kuinka­han mon­ta met­sästäjä-keräil­i­jä yhteisöä Suomeen mah­tu­isi asumaan?

  11. OS:“Pidän tätä ympäristörikok­se­na, mut­ta en syytä siitä eri­tyis­es­ti ketään vaan yleis­es­ti meitä kaikkia.”

    Jos kyseessä on ympäristörikos, itse pitäisin kyl­lä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan jäseniä täysin syyl­lis­inä asi­aan. Meil­lä on kaavoitus­mo­nop­o­li ja ain­oatakaan pytinkiä ei tehdä ilman lau­takun­nan nui­jankopau­tus­ta. Ongel­ma on siinä, että lau­takun­nan jäsenet eivät useim­miten ymmär­rä mitään ratkaisu­jen­sa seurauksista.

    Se, että rikol­lis­ten sijaan syyl­lis­tetään kaik­ki, on pelkästään vas­ten­mielistä logi­ikkaa. Samal­la peri­aat­teel­la yhteiskun­ta voi teuras­taa ihmisiä hengiltä ilman, että kukaan yksilö oikeas­t­aan on syylli­nen kansanmurhaan.

  12. Eri­no­maisen havain­nol­liset kuvat kun avaa ne net­tise­laimeen omi­in välile­hti­in­sä ja vai­htelee välile­htien välillä.

  13. Vuo­den 1960 jäl­keen alkoi suuri maal­ta­muut­to kaupunkei­hin (ja Ruot­si­in). Johonkin piti poruk­ka asut­taa, kun kan­takaupunki­in ei voin­ut tarpeek­si vauhdil­la ja etenkään hal­val­la rak­en­taa. Muut­ta­jat oli­vat köyhiä. 

    Lähiöi­den uudet asukkaat oli­vat usein erit­täin tyy­tyväisiä isoi­hin ja mod­ernei­hin asun­toi­hin­sa. Sisäves­sa ja kaik­ki. Tosin nuoriso ei sit­ten ollut yhtä innois­saan, kun oli­vat jo tot­tuneet, että hanas­ta tulee vet­tä ja seinästä sähköä.

    Oli siis ongel­ma ja sille luon­te­va ratkaisu, johon “kaik­ki” oli­vat ainakin alku­un tyy­tyväisiä. Sama ratkaisu tehti­in muis­sakin Pohjo­is­mais­sa, jos­sa kaupungis­tu­mi­nen tapah­tui myöhään ja nopeasti. “Syöpä” ei siis ole pelkästään helsinkiläi­nen “ympäristörikos”.

    Lähiöt piti — ainakin tari­nan mukaan — räjäyt­tää maan tasalle muu­ta­man vuosikym­men jäl­keen. Olisiko sit­ten visiois­sa asut­taa poruk­ka kaupunki­maisem­min. En tiedä, mut­ta jotain sen suun­taista voi vieläkin tapah­tua. Tosin lähiöitä ei tai­da olla varaa pistää matalaksi.

    Ja onhan se tot­ta, että kaik­ki nuo “val­op­is­teet” eivät ole lähiöitä. Ehkä omako­ti­a­sumisen kuvas­taa pait­si suh­teel­lista köy­hyyt­tä myös met­säläisyy­den kaipu­u­ta. Nyt jälkim­mäi­nen ainakin lie­nee jo ohi.

  14. Kun muutin Vuosaa­reen oivalsin, mik­si kyseisen alueen maankäyt­tö on johtanut noin 30000 asukkaan taa­ja­maan, joka vas­taa päälu­vul­taan Mikke­liä. Vuosaa­reen muut­ta­neet eivät ole halun­neet vil­jel­lä maa­ta, nukkeko­ti­mainen asuilu on kiin­nos­tavam­paa. Evakko­re­keen johtaa mon­en Vuosaa­res­sa asu­van jäl­jet. Väinö Lin­nan sanoin romaanista Tun­tem­aton soti­las, var­jele her­ra noi­ta Suomen her­ro­ja etteivät enää iskisi päätää Kar­jalan mäntyyn!

  15. Andy: Pari­i­sis­sa työsken­nelleestä arkkite­hdis­tä joka ihmetteli Helsin­gin melko jär­jetön­tä nykykäytän­töä rak­en­taa mas­si­ivisia kaup­pakeskuk­sia katu­ta­son kivi­jalka­kaup­po­jen sijaan.

    Ei tarvitse ihme­tel­lä jos kat­soo Pari­isin ja Helsin­gin keskiläm­pötilo­ja. Keskiläm­pöti­latkin johta­vat vähän harhaan, talvel­la jol­loin kaup­pakeskuk­sia eniten kai­vataan, auringon kokonaissäteily/m2 on Pari­i­sis­sa kym­menker­tainen Helsinki­in ver­rat­tuna eli ankeaa on meillä.

    Suo­ma­laisen kaup­pakeskuk­sen ja keski/etelä-euroop­palaisen kauppakadun/alueen funk­tio on ihan sama, kat­uelämän ja ‑kult­tuurin rajoit­teet tule­vat ilmas­tos­ta. Kesäisin kaik­ki on Suomes­sakin toisin, mut­ta muu­ta­man kuukau­den varaan ei kan­na­ta investoi­da. Asi­akkaat ovat jo äänestäneet jaloillaan.

    Luon­non­ilmiöi­den sijaan kan­nat­taisi ihme­tel­lä mik­si Suomes­sa edelleen kaupunkia suun­nitel­laan taval­la joka saa Speerin Allun vaikut­ta­maan herkältä ja tiedostaval­ta kaupun­ki-arkkite­hdil­ta. Le Cor­busierin kaikuja?

  16. Antsa: Jos kyseessä on ympäristörikos, itse pitäisin kyl­lä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan jäseniä täysin syyl­lis­inä asiaan.

    Tarkoi­tatko kaikkia lau­takun­nan jäseniä 1950-luvul­ta tähän päivään?

    Kaupun­gin toim­into­jen erot­ta­mi­nen toi­sis­taan ja autoilun varaan kaavoit­ta­mi­nen eivät ole mitään helsinkiläisiä eivätkä lau­takun­nan jäsen­ten keksin­töjä, vaan mod­ernistisen kaupunkisu­un­nit­telun suuria ideoita. Niitä on nou­datet­tu toisen maail­man­so­dan jäl­keen hyvin suures­sa osas­sa maail­man kaupunke­ja, eri­tyis­es­ti Pohjois-Amerikas­sa. Suomes­sa hajaan­tu­mi­nen on ollut eri­tyisen voimakas­ta, kun on ollut tilaa mitä haaska­ta ja kaupunki­maisen rak­en­tamisen per­in­teet oli­vat ohui­ta autokau­den alkaessa.

  17. “eikä kivi­jalka­meinikiä Kallion tapaan” 

    ‘Kivi­jalka­meinin­ki Kallion tapaan’ on hiero­ma­laitok­sia, räkälöitä, halpispizze­ri­oi­ta ja yli­hin­taisia hip­ster­ilääviä. Kuka täysjärki­nen muka tuol­laista nurkki­in­sa haluaa? 

    Ja ai niin, meinasin val­lan uno­htaa kirp­putorit, joi­ta Kallio on vääräl­lään. Mis­sä hyvän­sä muual­la maail­mas­sa kan­takaupunkialueen pre­mi­um-liiketi­lan ajau­tu­mista käytet­ty­jen lump­pu­jen ja rät­tien kanssa veivaamiseen pidet­täisi­in merkkinä ko. alueen taloudel­lis­es­ta ahdin­gos­ta, mut­ta Helsinkistanis­sa sitä pide­tään jostain täysin käsit­tämät­tömästä syys­tä kärkikaupunkikult­tuu­ri­na ja uuden ajan airut­toim­intana. Mitä hel­vettiä? Onko jen­gi TOSIAANKIN näin vajaa­ta täällä?

  18. “grön­strand: Kuinka­han mon­ta met­sästäjä-keräil­i­jä yhteisöä Suomeen mah­tu­isi asumaan?” 

    Vaik­ka kuin­ka paljon, jos vain veron­mak­sa­jat suos­tu­vat kus­tan­ta­maan terkkar­it, van­hus­ten­huol­lot ja sen sel­l­aiset. Jos taas eivät, kuolenevat nuo noin nelikymp­pis­inä kovaan elämään­sä taha­ton­ta komi­ikkaansa levit­telemästä. Mikä toisaal­ta ei kovinkaan suuri tap­pio lie kellekään — tai ainakaan, jos menete­tyt nau­run­hetket jätetään laskematta…

  19. Miten tuo 9‑kertainen alue on mitattu?

    Ei tuo yhdek­sänker­tainen maap­in­ta-ala ole ympäristörikos, ei ainakaan suurin ilmiöön liit­tyvä. Suurem­pi rikos on se, että 9‑kertaisen alueen käyt­tökus­tan­nuk­set ovat var­maan paljon suurem­mat kuin 9 ‑ker­taiset.

    Vuo­den 1960 Helsingis­sä asut­ti­in aivan liian ahtaasti, tai tarkem­min san­ot­tuna vuo­den 1948 Helsingissä.

  20. Juho Laatu:
    EIkö 860 000 lisäa­sukkaan han­kkimi­nen ja asut­ta­mi­nen ole ympäristörikos? 

    Kaupunkisu­un­nit­telus­sa yleen­sä lähdet­täneen siitä, että ihmis­ten tap­pami­nen tai ster­iloin­ti ei ole yksi mahdollisuus.

    Jos ei ole, niin on parem­pi asut­taa tiivi­isti yhteen ainakin ne ihmiset, jot­ka halu­a­vat asua tiivi­isti yhdessä tiivi­is­sä kaupungis­sa. Kaupun­ki kun on tehokkain tapa asut­taa ihmisiä, jos ajatel­laan ihmisas­u­tuk­selta säästyneen luon­non määrää ja paikas­ta toiseen matkus­tamiseen tarvit­tavaa energiamäärää.

    Kaupunkien puoles­ta puhuu myöskin se, että ne ovat olleet ain­oat paikat, jois­sa yhteiskun­ta, sivistys ja tieto­taito ovat ihmiskun­nan his­to­ri­as­sa kehit­tyneet erikois­tu­misen ja ekspo­nen­ti­aalisen taloudel­lisen kasvun kaut­ta. Suuret tun­netut edis­tysaskeleet ihmiskun­nan his­to­ri­as­sa liit­tyvät aina johonkin tietyn alueen suurkaupunki­in. Kaupun­ki on myös siis tietyssä mielessä ihmis­ten luon­nolli­nen elinpaikka.

    (Ovat ne tiedot ja taidot toki kehit­tyneet met­sästäjä-kerääjil­lä ja maaseudul­lakin, mut­ta kehit­tymisen aste-ero kaupungeis­sa on niin järkyt­tävän suuri, että puhutaan jo useista ker­talu­ok­ista, että ver­tailus­ta on ihan triviaali.)

  21. Antsa:

    Jos kyseessä on ympäristörikos, itse pitäisin kyl­lä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan jäseniä täysin syyl­lis­inä asi­aan. Meil­lä on kaavoitus­mo­nop­o­li ja ain­oatakaan pytinkiä ei tehdä ilman lau­takun­nan nui­jankopau­tus­ta. Ongel­ma on siinä, että lau­takun­nan jäsenet eivät useim­miten ymmär­rä mitään ratkaisu­jen­sa seurauksista.

    Noh, noh! Ajat­telepa kuin­ka kauheasti asi­at oli­si­vat ilman kaukonäköisiä ja ere­htymät­tömiä kaavoitusvir­ka- ja ‑lau­tamiehiä! Onhan tääl­läkin keskuteluis­sa tul­lut monas­ti selväk­si se, kuin­ka ehdo­ton vaa­timus tiuk­ka keskusjo­htoisu­us on yhdyskun­tien kehittymiselle.

    Jos kaik­ki olisi men­nyt jonkun anark­istisen markki­nahöm­pö­tyk­sen ehdoil­la, niin var­maankin puo­let asun­noista olisi sijoitet­tu meren­po­h­jaan ja palve­lut jon­nekin Mikke­li­in. Ajat­tele niitä kaikkia pikku­lap­sia, jot­ka markki­navoimien armoil­la jou­tu­isi­vat snork­laa­maan Saimaan kana­van kaut­ta koulu­un kesät talvet!

  22. Vesa: Väljä asum­i­nen on elintasoa.

    Suo­mi onkin kuu­luisa ylel­lisen väljistä asunnoistaan.

  23. Jul­lik­ka:
    grön­strand: Kuinka­han mon­ta met­sästäjä-keräil­i­jä yhteisöä Suomeen mah­tu­isi asumaan?

    Luulisin että ei tulisi ongelmia ahtaud­es­ta, jos sitä tarkoi­tat. Kun elimme met­sästäjä-keräil­i­jä aikaa oli keskimääräi­nen elinikä 30 — 40 vuo­den välil­lä, lap­sikuolleisu­us kym­meniä pros­ent­te­ja ja aika-ajoin nälkäkuolemat ja kulku­tau­dit kar­si­vat väestöä. Ihan hyvä idea esit­täjältään, tosin luulisin että muut maat yrit­täi­sivät väk­isin aut­taa human­i­taarisel­la avul­la jos täl­laiseen met­sästäjä-kult­tuuri­in Suo­mi siirtyisi.

  24. Simo Mele­nius: Kaupunkisu­un­nit­telus­sa yleen­sä lähdet­täneen siitä, että ihmis­ten tap­pami­nen tai ster­iloin­ti ei ole yksi mahdollisuus.

    Vain niin. Mil­laisia ske­naa­tioi­ta pohdit? 🙂

    Jos ei ole, niin on parem­pi asut­taa tiivi­isti yhteen ainakin ne ihmiset, jot­ka halu­a­vat asua tiivi­isti yhdessä tiivi­is­sä kaupungis­sa. Kaupun­ki kun on tehokkain tapa asut­taa ihmisiä, jos ajatel­laan ihmisas­u­tuk­selta säästyneen luon­non määrää ja paikas­ta toiseen matkus­tamiseen tarvit­tavaa energiamäärää.

    Jos OS aikoo siirtää nuo 860 000 jo ole­mas­saole­vista asun­noista, pitää tuho­ta luon­toa lisää asun­to­jen alle (pait­si jos raken­netaan jo raken­netun päälle). Lisäk­si betonin teko ja muu rak­en­t­a­mi­nen tuhoaa sekin ilmas­toa ja muu­ta luon­toa. Jos taas OS halu­aa kas­vat­taa maa­pal­lon väestön määrää, sekin tuo­hoaa lisää luon­toa. Ylivoimais­es­ti vähiten luon­toa jäisi asun­to­jen alle, jos pidet­täisi­in nykyi­nen määrä ihmisiä nyky­i­sis­sä asunnoissaan.

    Kaupunkien puoles­ta puhuu myöskin se, että ne ovat olleet ain­oat paikat, jois­sa yhteiskun­ta, sivistys ja tieto­taito ovat ihmiskun­nan his­to­ri­as­sa kehit­tyneet erikois­tu­misen ja ekspo­nen­ti­aalisen taloudel­lisen kasvun kaut­ta. Suuret tun­netut edis­tysaskeleet ihmiskun­nan his­to­ri­as­sa liit­tyvät aina johonkin tietyn alueen suurkaupunki­in. Kaupun­ki on myös siis tietyssä mielessä ihmis­ten luon­nolli­nen elinpaikka.

    Kunkku, hänen virkail­i­jansa ja mui­ta hov­ista hyö­tyneitä on usein asunut pääkaupungis­sa. Muuten en voi yhtyä ajatuk­seesi, että kaik­ki hyvä tulisi kaupungeista (eivätkä nuokaan olleet sat­apros­ent­tisen hyviä jut­tu­ja). Yliopis­ton sijain­ti kaupungis­sa ei tee kaik­ista kaupunki­lai­sista fiksuja.

    (Ovat ne tiedot ja taidot toki kehit­tyneet met­sästäjä-kerääjil­lä ja maaseudul­lakin, mut­ta kehit­tymisen aste-ero kaupungeis­sa on niin järkyt­tävän suuri, että puhutaan jo useista ker­talu­ok­ista, että ver­tailus­ta on ihan triviaali.)

    Ajoinkin juuri bus­sil­la Suomen hal­ki, ja vähän ihmettelin kaikkia matkalla näkemiäni puoli-ihmisiä. Ekä OS aikoo pelas­taa hei­dät kaupunkei­hin ja sivistää. 🙂

  25. anon­il­li: Suo­mi onkin kuu­luisa ylel­lisen väljistä asunnoistaan.

    Ja kaikkien pääkaupunkiseudun asukkaiden tunkem­i­nen kehäkol­mosen sisäpuolelle nos­taisi asun­to­jen hin­to­ja, asumiskus­tan­nuk­sia ja siten lisäisi vain ahtautta.

  26. Ihmette­len kaipu­u­ta met­sästäjä-keräil­i­jäk­si. Riit­täisi, että maail­man väk­iluku pudotet­taisi­in pari­in mil­jardi­in ja Suomen väk­iluku joi­hinkin satoi­hin tuhan­si­in. Sen jäl­keen kult­tuurista pitäisi vielä kehit­tää vähäku­lu­tuksi­nen, mut­ta se ei tarkoit­taisi teknolo­gian hyljeksimistä.

    Tämähän olisi nykykeinoin saavutet­tavis­sa, jos poli­it­tista tah­toa olisi. Vihreätkään eivät kuitenkaan ole halukkai­ta tekemään uhrauk­sia, jot­ka maa­pal­lon tule­vaisu­us vaatisi. 

    Muu­ta­man sukupol­ven nautin­non täh­den olemme valmi­ita tuhoa­maan luon­non ja kaupungistumaan.

  27. Juho Laatu:
    EIkö 860 000 lisäa­sukkaan han­kkimi­nen ja asut­ta­mi­nen ole ympäristörikos? 

    Lisäa­sukkaiden määrä on 240 000. Helsingis­sä asuu jo ihmisiä. Yleiskaa­va tähtää vuo­teen 2050, eli tasaisen vauhdin taulukol­la vajaa 7000 vuodessa. Kun syn­tyvyys jo kas­vat­taa väk­ilukua 2000/vuosi, niin lop­pu 5000 kasvu syn­tyy muu­tol­la maa­han tai maas­sa. Jos tule­vaisu­udessa maa­han­muut­to jatkuu nykyisel­lään 30000–40000/vuosi, niin Helsin­ki ei aio kovinkaan paljon tästä muu­tos­ta ottaa. Jos se ottaa puo­let, kuten tähän asti, niin tuo asukas­määrä tulee täy­teen 10–15 vuodessa. Uuden yleiskaa­van suun­nit­telem­i­nen pitäisi aloit­taa välittömästi.

    Itse lupaan edelleen pysyä pois­sa ko. kaupungista.

  28. Andy:
    Juuri tänään oli hesaris­sa artikke­li Pari­i­sis­sa työsken­nelleestä arkkite­hdis­tä joka ihmetteli Helsin­gin melko jär­jetön­tä nykykäytän­töä rak­en­taa mas­si­ivisia kaup­pakeskuk­sia katu­ta­son kivi­jalka­kaup­po­jen sijaan. Itsekin olen ihme­tel­lyt esim Kalasa­ta­maa että mik­si kaup­pakeskus eikä kivi­jalka­meinikiä Kallion tapaan. Raken­nusy­htiöil­lä ilmeis­es­ti liikaa val­taa ja asukkaat kärsivät.

    Luulin, että kaup­pakeskuk­set närästävät helsinkiläisiä sik­si, että ne sijait­se­vat kaupun­gin laidal­la ja vaa­ti­vat autoilua. Näköjään jotkut vas­tus­ta­vat niitä jostain muus­takin syys­tä? Mik­si ihmeessä se kivi­jalka­kaup­pa olisi jotenkin parem­pi, kuin kaup­pakeskus? Tarkoi­tus on ostaa ja myy­dä. Toises­sa se tehdään mukavasti, toises­sa epämukavasti.

  29. Niin, huomionar­voista lie­nee myös se, ettei kan­takaupun­ki ole 50 vuodessa tiivistynyt tai laa­jen­tunut. Väljä malli on ollut ain­oa kasvun muoto.
    Teimme esit­telemästäsi aineis­tos­ta muu­ta­ma vuosi takaperin havain­nol­lis­tuk­sen, jos­sa raken­nuste­hokku­udet on myös esitetty:
    (Helsin­ki Urban Den­si­ty 1960–2000, JADA 2009)
    http://www.jussivuori.fi/kalasatama/helsinki_urban_density_1960-2000_c_erica_osterlund_jussi_vuori_jada2009.jpg

  30. Osmo,

    Olenko oike­as­sa että kaupungis­tamista pitäisi kiihdyt­tää jot­ta Suomen talouskasvu saataisi­in käyn­ti­in. Urbaani yhdessäo­lo luo uusia innovaatioita.

  31. JY: Lisäa­sukkaiden määrä on 240 000. Helsingis­säa­suu jo ihmisiä. Yleiskaa­va tähtää vuo­teen 2050, eli tasaisen vauhdin taulukol­la vajaa 7000 vuodessa. Kun syn­tyvyys jo kas­vat­taa väk­ilukua 2000/vuosi, niin lop­pu 5000 kasvu syn­tyy muu­tol­la maa­han tai maas­sa. Jos tule­vaisu­udessa maa­han­muut­to jatkuu nykyisel­lään 30000–40000/vuosi, niin Helsin­ki ei aio kovinkaan paljon tästä muu­tos­ta ottaa. Jos se ottaa puo­let, kuten tähän asti, niin tuo asukas­määrä tulee täy­teen 10–15 vuodessa. Uuden yleiskaa­van suun­nit­telem­i­nen pitäisi aloit­taa välittömästi.

    Itse lupaan edelleen pysyä pois­sa ko. kaupungista.

    Luku­ja on tosi­aan monia. OS puhuu sys­temaat­tis­es­ti asukaslu­vun kas­vat­tamisen puoles­ta. Joskun hän on muis­taak­seni sanonut, että kyse ei ole siitä, että muun Suomen asukkaat siir­ret­täisi­in Helsin­gin seudulle, vaan siitä, että väestönkasvu hoide­taan ensisi­jas­sa syn­nyt­tämäl­lä ja muual­ta väkeä haalimalla.

    Minus­ta maail­mas­sa on jo riit­täväsi väkeä, eri­tyis­es­ti kun ottaa huomioon ihmisen toimin­nan jo aiheut­ta­mat hai­tat, ilmas­ton­muu­tok­sen, sen mah­dol­lis­es­ti aiheut­ta­mat ruokatuotan­non ongel­mat, ja sen että myös kehit­tyvis­sä mais­sa kulu­tus­ta­so nousee jatku­vasti. Lievä väestön vähen­tämi­nen olisi järkevämpi lin­ja. Näin rasitus luon­nolle saat­taisi pysyä kohtu­ullise­na. Sel­l­ainen ske­naario, jos­sa ihmiset siir­ty­i­sivät syömään kau­ra­pu­uroa ja luopuisi­vat jo saavute­tu­ista kulu­tus­tot­tumuk­sis­taan tai naa­purin­sa kulu­tus­ta­son tavoit­telus­ta ei ole kovin epätodennäköinen.

  32. “Suo­mi onkin kuu­luisa ylel­lisen väljistä asunnoistaan.” 

    Aivan. Ja kun betonifeti­sis­tit pää­sevät kun­nol­la vauhti­in, niin sit­ten se niistä vas­ta kuu­luisa onkin.

  33. “että ne sijait­se­vat kaupun­gin laidal­la ja vaa­ti­vat autoilua” 

    Älä hei puhu meistä helsinkiläi­sistä yht­enä könt­tänä. Se kun on pait­si yksinker­tais­tavaa, niin myös loukkaavaa.

  34. JY: Luulin, että kaup­pakeskuk­set närästävät helsinkiläisiä sik­si, että ne sijait­se­vat kaupun­gin laidal­la ja vaa­ti­vat autoilua. Näköjään jotkut vas­tus­ta­vat niitä jostain muus­takin syys­tä? Mik­si ihmeessä se kivi­jalka­kaup­pa olisi jotenkin parem­pi, kuin kaup­pakeskus? Tarkoi­tus on ostaa ja myy­dä. Toises­sa se tehdään mukavasti, toises­sa epämukavasti.

    Nyt jo lopete­tus­sa Franzen­in­aukion Siwas­sa oli kyl­lä ihan oma­laa­tu­inen tun­nel­mansa. Se lie­nee suun­nitel­tu Elan­non maitokau­pak­si aikoinaan ja tot­ta kai siel­lä oli merkit­tävää ahtaut­ta aina kun kal­jakas­sit­tel­e­vat haki­vat täy­den­nys­tä. Erit­täin epä­muka­va paik­ka asioi­da ja samaa voisi sanoa muista kivi­jalka­kaupoista. Niis­sä on aivan liian vähän tilaa asiakkaalle.

  35. JY: Jos tule­vaisu­udessa maa­han­muut­to jatkuu nykyisel­lään 30000–40000/vuosi, niin Helsin­ki ei aio kovinkaan paljon tästä muu­tos­ta ottaa. Jos se ottaa puo­let, kuten tähän asti, niin tuo asukas­määrä tulee täy­teen 10–15 vuodessa. 

    Helsingiltä ei oikeas­t­aan kysytä paljonko se ottaa. Vapaa liikku­misoikeus on kaikil­la maas­sa lail­lis­es­ti olevil­la ja muut­toli­ike kohdis­tuu suuri­in kaupunkei­hin. Homma­han menee niin, että vok­ki-paikkakun­nal­la ollaan kunnes tulee kun­ta­paik­ka ja kun­ta­paikas­ta lähde­tään kol­men vuo­den kulut­tua asumaan Helsinki­in tut­tavien tai suku­lais­ten nurkki­in ja samal­la ilmoit­taudu­taan asun­to­jonoon. Ja kos­ka maa­han­muut­ta­jil­la on etuoikeus kaupun­gin vuokra-asun­toi­hin, niin mitään ongel­maa ei ole.

  36. “Ja kos­ka maa­han­muut­ta­jil­la on etuoikeus kaupun­gin vuokra-asuntoihin” 

    Tästä on paljon huhut­tu ja puhut­tu, mut­ta onko­han tot­ta? Ja jos on, niin mah­taisiko koh­ta tul­la val­i­tus­lu­on­toista asi­aa EOA:lle (tai vas­taavalle instanssille) mah­dol­lis­es­ta syr­jivästä käytännöstä?

  37. Mau­r­izio:

    Ja jos on, niin mah­taisiko koh­ta tul­la val­i­tus­lu­on­toista asi­aa EOA:lle (tai vas­taavalle instanssille) mah­dol­lis­es­ta syr­jivästä käytännöstä?

    Val­taväestöä ei voi syr­jiä eikä sitä voi kohdel­la rasistisesti.

  38. tuen mak­sa­ja: Helsingiltä ei oikeas­t­aan kysytä paljonko se ottaa. Vapaa liikku­misoikeus on kaikil­la maas­sa lail­lis­es­ti olevil­la ja muut­toli­ike kohdis­tuu suuri­in kaupunkei­hin. Homma­han­me­nee niin, että vok­ki-paikkakun­nal­la ollaan kunnes tulee kun­ta­paik­ka ja kun­ta­paikas­ta lähde­tään kol­men vuo­den kulut­tua asumaan Helsinki­in tut­tavien tai suku­lais­ten nurkki­in ja samal­la ilmoit­taudu­taan asun­to­jonoon. Ja kos­ka maa­han­muut­ta­jil­la on etuoikeus kaupun­gin vuokra-asun­toi­hin, niin mitään ongel­maa ei ole.

    Ennus­tus: Helsin­ki tulee vaa­ti­maan val­ti­ol­ta toimen­piteitä, jol­la tur­va­paikan saanei­den kotou­tu­mis- ja työl­listymis­mah­dol­lisuuk­sia paran­netaan koko maas­sa. Helsin­ki ja muu pääkaupunkiseu­tu tulee vaa­ti­maan alue­poli­it­tisia toimepiteitä.

  39. Vesa:
    Väljä asum­i­nen on elintasoa. 

    Ei, vaan kaupunki­a­sum­i­nen on elin­ta­soa ja väljä maalais­mainen asum­i­nen ker­too lähin­nä kansakun­nan kehit­tymät­tömyy­destä ja epäsosiaalisuudesta.

  40. spot­tu: Ei tarvitse ihme­tel­lä jos kat­soo Pari­isin ja Helsin­gin keskiläm­pötilo­ja. Keskiläm­pöti­latkin johta­vat vähän harhaan, talvel­la jol­loin kaup­pakeskuk­sia eniten kai­vataan, auringon kokonaissäteily/m2 on Pari­i­sis­sa kym­menker­tainen Helsinki­in ver­rat­tuna eli ankeaa on meillä.

    Tuo nyt on täyt­tä höpön­löpöä, Helsin­gin tal­vet eivät ole edes kylmiä ja vaik­ka oli­si­vatkin, luulisi että pohjoinen kansa olisi tähän päivään men­nessä tot­tunut siihen että talvel­la on viileäm­pää kuin kesäl­lä. Eihän kyse ole siitä jak­saako tar­poa umpi­hanges­sa keskel­lä kor­pea paukku­pakkases­sa vaan siitä uskaltaako kävel­lä kaupun­gin kadul­la talvel­la. Kaup­pakeskuk­sia raken­netaan vain sik­si kos­ka meil­lä on omak­sut­tu funk­tion­al­is­min peri­aat­teet jos­sa palve­lut halu­taan keskit­tää yhteen pis­teeseen. Mut­ta ei niin tarvit­sisi olla, Kalasa­ta­makin olisi voitu rak­en­taa per­in­teisen kan­takaupun­gin mukaiseksi.

    JY: Luulin, että kaup­pakeskuk­set närästävät helsinkiläisiä sik­si, että ne sijait­se­vat kaupun­gin laidal­la ja vaa­ti­vat autoilua. Näköjään jotkut vas­tus­ta­vat niitä jostain muus­takin syys­tä? Mik­si ihmeessä se kivi­jalka­kaup­pa olisi jotenkin parem­pi, kuin kauppakeskus?

    Sik­si, kos­ka kadun­var­sili­ik­keet kuu­lu­vat olen­naise­na osana per­in­teiseen kaupunki­in, jos­sa toimin­not ovat sekoit­tuneena. Toim­into­jen erot­telem­i­nen ja kaup­pakeskusten rak­en­telu pel­loille saa oma­l­ta osaltaan aikaan lähiöitä ja puut­teel­lista, surkeaa kaupunki­ti­laa. Suh­tau­tu­mi­nen kaup­pakeskuk­si­in var­maan riip­puu siitä pitääkö ihmi­nen kaupungeista vai ei.

  41. Vesa: Väljä asum­i­nen on elintasoa.

    Ja pitkät päivit­täiset työ- ja asioin­ti­matkat ovat erit­täin vakavaa elin­ta­son puutet­ta. Tutkimus­tu­losten mukaan tun­nin työ­matkan vai­h­tu­mi­nen esim. 10 min käve­lyyn vaikut­taa ihmisen onnel­lisu­u­teen radikaalisti.

  42. “väljä maalais­mainen asum­i­nen ker­too lähin­nä kansakun­nan kehit­tymät­tömyy­destä ja epäsosiaalisuudesta” 

    No nyt tuli niin epänerokas yksinker­tais­tus ja ehken jopa aivoflat­u­laa­tio, että pakko kai vain tode­ta asian ole­van juurikin ja täs­mälleen näin _sinun_ mielestäsi. 

    Niin ja sitä­pait­si, väljä asum­i­nen ON elin­ta­soa. Kysy vaik­ka Al Gorelta, tuol­ta epä­sosi­aaliselta maalaiselta, jol­let muuten usko. Sil­lä kun noi­ta hehtaarikar­tanoi­ta on ylälu­okkaiselle ilmas­toso­turille sopi­vasti useampiakin.

  43. Jouko Tuomis­to:
    Miten olisi työ­matkaku­lu­jen verovähen­nysoikeu­den pois­t­a­mi­nen ainakin oman auton osalta? Tuoko se toisaal­ta jäykkyyshait­to­ja työmarkkinoille?

    Ei auta kos­ka vähen­nysoikeus on suurem­pi jos kul­kee bus­sil­la kehyskun­nas­ta ja jos­sa kel­paa vain Matkahu­uol­lon liput ja matkaan sisäl­syy bussin vai­h­to esim HSL:n väli­neeseen johon ulkopaikkakun­ta­laine ei saa edullista kk-lip­pua. Täl­löin autol­la kulke­va saa enem­män vähen­nys­tä kuin jos ilmoit­taisi matkan tapah­tu­van autolla. 

    Toinen jut­tu on että väestön hajaan­tu­mi­nen johtuu maan­omis­tu­soloista, lähempänä Helsinkiä ton­tien hin­nat ovat kalli­im­mat. Tämä tulee jatku­maan niin kauan kun mak­se­taan kaiken maail­man asum­is­tukea eri­tyiryh­mille asumis­es­ta kaupunki­olois­sa jol­lon ne jot­ka joutu­vat mak­samaan asumisen­sa itse joutu­vat etsiy­tymään kauemmas.

  44. tuen mak­sa­ja: Nyt jo lopete­tus­sa Franzen­in­aukion Siwas­sa oli kyl­lä ihan oma­laa­tu­inen tun­nel­mansa. Se lie­nee suun­nitel­tu Elan­non maitokau­pak­si aikoinaan ja tot­ta kai siel­lä oli merkit­tävää ahtaut­ta aina kun kal­jakas­sit­tel­e­vat haki­vat täy­den­nys­tä. Erit­täin epä­muka­va paik­ka asioi­da ja samaa voisi sanoa muista kivi­jalka­kaupoista. Niis­sä on aivan liian vähän tilaa asiakkaalle.

    Kävin kaup­pakeskus Sel­l­os­sa ja se vas­ta ahdis­ta­va paik­ka on. Autol­la ajamista ja käve­lyä riit­tää lop­ut­tomi­in ja on mah­do­ton­ta hah­mot­taa, mis­tä päin ruokakaup­pa löy­tyy ja ruokakau­pas­sa, mis­tä päin tarvit­ta­vat tuot­teet löy­tyvät. On niin paljon mukavam­paa kävel­lä lähikaup­paan ja tehdä ostok­set nopeasti, kuin käyt­tää puoli päivää kauppamatkaan.

  45. Ehkä on rak­en­tavam­paa ajatel­la, että jokaiselle jotakin (with­in rea­son of course).

    Oma­l­ta osaltaan jokainen voi jaloil­laan (tai pirssil­lään) äänestää sen tai tuon palvelun puoles­ta. Jos palvelulle X ei kykene houkut­tele­maan paikalle riit­tävästi mak­savia asi­akkai­ta tilalle tulee pian jotain muu­ta. Näin se hom­ma etenee.

    Se pitäisi kuitenkin olla tänä päivänä itses­tään­selvyys, että automar­ket­te­ja ei enää nousisi kaupunkien keskustaan.

    Jos pönde halu­aa automar­ketis­sa vält­tämät­tä asioi­da niin tehkööt sen jatkos­sakin jos­sain pellolla.

    Tam­pereen Rati­nalle tule­va automar­ket on jotain täysin käsit­tämätön­tä ja hem­metil­lisen laa­ja- ja pitkä­vaikut­teinen möh­läys kun­nan isiltä ja mammoilta.

    Oli­si­vat edes suun­nitelleet kaup­pakeskuk­sen päälle asun­to­ja ihmisille kuten Itäkeskuk­sen Pris­man tapauk­ses­sa tehtiin…

    Huh, huh.

    Henk.koht. lohdut­taudun ajatuk­sel­la, että kyl­lä tuo tule­vakin hirvi­tys jol­lain aikavälil­lä toki katoaa ja tilalle saadaan, niin, vaik­ka uusia tamperelaisia…

  46. Cap­tain Awe­some: Tam­pereen Rati­nalle tule­va automar­ket on jotain täysin käsit­tämätön­tä ja hem­metil­lisen laa­ja- ja pitkä­vaikut­teinen möh­läys kun­nan isiltä ja mammoilta.

    Erään tam­pere­laisen kaupunkisu­un­nit­teli­jan mielestä nykyi­nen Koskikeskus on mallikelpoinen esiku­va, kos­ka se on houkutel­lut autoil­i­joi­ta asioimaan kehätei­den sijas­ta keskus­tas­sa. Nyt sit­ten lisää kaup­pakeskus­ta ja parkkipaikko­ja, että saadaan elävöitet­tyä keskus­taan entistä enemmän 😉

  47. Tago Mago:
    Toim­into­jen erot­telem­i­nen ja kaup­pakeskusten rak­en­telu pel­loille saa oma­l­ta osaltaan aikaan lähiöitä ja puut­teel­lista, surkeaa kaupunkitilaa. 

    Osansa lie­nee sil­läkin, että kivi­jalka­kaupois­sa liiketi­lan vuokrat menevät taloy­htiön kas­saan ja siinä sivus­sa keven­tävät asukkaiden asumisku­lu­ja. Säästyneel­lä rahal­la asukkaat voivat sit­ten vaikka­pa tukea paikallisia palvelui­ta niitä käyttämällä. 

    Kaup­pakeskuk­sis­sa vuokrat menevät kaup­pakeskuk­sen omis­ta­jan tasku­un (pois paikallis­es­ta kier­rosta). Liiketi­lan vuokran­neelle yrit­täjälle sil­lä ei liene merk­i­tys­tä, kenelle vuokra mak­se­taan, mut­ta jos asuin­talois­sa ei ole poh­jak­er­roksen liiketilo­ja, asumiskus­tan­nuk­set ovat korkeam­mat ja asukkail­la on vähem­män rahaa käytet­täväk­si paikallisi­in palveluihin.

  48. Ville: Kävin kaup­pakeskus Sel­l­os­sa ja se vas­ta ahdis­ta­va paik­ka on. Autol­la ajamista ja käve­lyä riit­tää lop­ut­tomi­in ja on mah­do­ton­ta hah­mot­taa, mis­tä päin ruokakaup­pa löy­tyy ja ruokakau­pas­sa, mis­tä päin tarvit­ta­vat tuot­teet löy­tyvät. On niin paljon mukavam­paa kävel­lä lähikaup­paan ja tehdä ostok­set nopeasti, kuin käyt­tää puoli päivää kauppamatkaan.

    Vier­aas­sa kau­pas­sa on aina vaikea hah­mot­taa, mis­sä mitäkin on. Tämän huo­maa hyvin sil­loin, kun omas­sa lähikau­pas­sa (joka min­un tapauk­ses­sani sat­tuu ole­maan City­mar­ket) tehdään iso­ja uudistuksia.

    Iso mar­ket­ti ei vält­tämät­tä ole huono kaup­pa. Esimerkik­si lähi-City­mar­ketin kalatis­ki on lois­ta­va. Lisäk­si se on keskel­lä asu­tus­ta, eikä mis­sään laitakaupungilla.

    Kaup­pakeskushan on asi­akkaan kannal­ta lähin­nä katet­tu käve­lykatu. Ei sel­l­aises­sa ole mitään peri­aat­teel­lista vikaa, jos se on sijoitet­tu järkevästi kaupun­gin keskustaan.

    Varsi­nainen ongel­ma on se, että kaup­pakeskuk­sen “kadut” eivät ole katu­ja, vaan jonkin­laista puoli­julk­ista tilaa. Kaup­pakeskuk­sen omis­ta­ja voi päät­tää sulkea “kadun” yök­si, eikä siihen ole lähi­a­sukkail­la mitään san­omista. Ison kaup­pakeskuk­sen läpi ei voi oikaista myöhään illal­la tai yöl­lä ja pahim­mil­laan joutuu kiertämään sato­ja metre­jä. Jos kaup­pakeskuk­sen yleiset alueet oli­si­vat kun­nan omis­tuk­ses­sa ja aina auki ja samoissa raken­nuk­sis­sa olisi myös asun­to­ja, kaup­pakeskus olisi oikeasti katet­tua kaupunkia.

  49. N: Osansa lie­nee sil­läkin, että kivi­jalka­kaupois­sa liiketi­lan vuokrat menevät taloy­htiön kas­saan ja siinä sivus­sa keven­tävät asukkaiden asumisku­lu­ja. Säästyneel­lä rahal­la asukkaat voivat sit­ten vaikka­pa tukea paikallisia palvelui­ta niitä käyttämällä. 

    Kaup­pakeskuk­sis­sa vuokrat menevät kaup­pakeskuk­sen omis­ta­jan tasku­un (pois paikallis­es­ta kier­rosta). Liiketi­lan vuokran­neelle yrit­täjälle sil­lä ei liene merk­i­tys­tä, kenelle vuokra mak­se­taan, mut­ta jos asuin­talois­sa ei ole poh­jak­er­roksen liiketilo­ja, asumiskus­tan­nuk­set ovat korkeam­mat ja asukkail­la on vähem­män rahaa käytet­täväk­si paikallisi­in palveluihin. 

    Liit­tyen näi­hin ajatuk­si­in Osmo voisi hah­motel­la artikke­lia suh­teel­lis­es­ta kil­pailue­dus­ta ja pro­tek­tion­is­mista. Mik­si ne pätevät yhä vaik­ka työt­tömyys (paikallise­na) kroon­is­tuu ja pääo­ma (globaali) voi parem­min kuin koskaan. Har­va työ on enää kiin­ni luon­tai­sista kil­pailue­duista, rau­das­ta maas­sa ja nau­das­ta maal­la. Ja pro­tek­tion­is­mi voisi kan­nat­taa esimerkik­si lisään­tyneenä tur­is­mi­na (l. tuhan­nen paikallisen olut­merkin maa on aina kiin­nos­tavampi kuin yhden olut­merkin maa, korostan, että puhun nyt vain itses­täni, minus­ta pit­toreskit pikkuoluet ovat hieno asia, eli mielipi­de ei globaal­i­markki­nay­hteiskun­taan­jamitäne­meistäa­jat­telee­jos­meil­läeimyy­däpelkkääAl­phabrändiä mil­lään taval­la sopi­va fakta).

  50. N: kivi­jalka­kaupois­sa liiketi­lan vuokrat menevät taloy­htiön kassaan

    Nykyään ne tupataan perus­tamis­vai­heessa lait­ta­maan omik­si osakkeik­seen, ja liiketi­lat omis­taa jo vaki­in­tunut uusi­in tiloi­hin halu­a­va yri­tys tai uuden yrit­täjän kohdal­la pank­ki, ellei raken­nus­li­ike suos­tu jäämään osakkaaksi.

  51. hukkaan meni: Nykyään ne tupataan perus­tamis­vai­heessa lait­ta­maan omik­si osakkeik­seen, ja liiketi­lat omis­taa jo vaki­in­tunut uusi­in tiloi­hin halu­a­va yri­tys tai uuden yrit­täjän kohdal­la pank­ki, ellei raken­nus­li­ike suos­tu jäämään osakkaaksi.

    Ja se syy­hän on luul­tavasti juurikin siinä, että yrit­täjäris­ki säi­lyy yrit­täjäl­lä itsel­lään eikä siir­ry esim. taloy­htiölle eli käytän­nössä ao. talois­sa asuville osakkeenomistajille.

    Kas kun takei­ta ei ole kel­lään kan­nat­taako yri­tys­toim­inta x — ja jos niin kuin­ka hyvin ja kuin­ka pitkään.

    N:n esit­tämä huomio on muuten kyl­lä ihan vali­di. Ja kaikki­han voi sujua aivan mallikkaasti eli kuten N kuvaili JOS tämä kuvit­teelli­nen taloy­htiö sat­tuu sijait­se­maan lois­taval­la paikalla ja/tai myytävä tuote on niin hyvä, että jen­gi on siitä valmis mak­samaan sään­nöl­lis­es­ti. Forever…

    Edes Helsin­gin ydinkeskus­tas­sa yrit­tämi­nen ei vielä takaa onnis­tu­mista. Itseasi­as­sa voi jopa heiken­tää mon­en pienyrit­täjän onnis­tu­misen mah­dol­lisuuk­sia kos­ka vuokrat ovat suh­teel­lis­es­ti paljon kalli­impia kuin liiketi­la jos­sain vähän kauem­pana (mut­ta kuitenkin yhä autol­la, julk­isil­la ja ehkä fil­lar­il­lakin saavutettavissa).

    Kuten jotkut auto­myön­teisem­mät pal­stail­i­jat ovat yrit­täneet vähem­män auto­myön­teisim­mille tolkut­taa, sil­läkin on merk­i­tys­tä saako sen oman pirssin kätevästi kadun var­teen park­keer­at­tua — vaiko saako laisingaan.

    Kyl­lä ainakin itse laskeske­lisin hyvin tarkkaan käm­pän ostamista taloy­htiöstä jol­la on kau­pal­lisia vuokralaisia. Ennen kaikkea kiin­nit­täisin huomion em. yri­tys­ten toimialaan.

    Sopimuk­sia ei vält­tis voi irti­sanoa kevyin perustein tai ylipäätään nopeasti, ja ennen kuin uusi yrit­täjä löy­tyy — jos löy­tyy — siinä voi pahim­mil­laan tul­la use­ampi kuukausi per­snet­toa taloyhtiölle.

    Nice thought, though.

  52. Niin, ja itse olen sitä mieltä, että Sel­lo on päin vas­toin yksi har­voista varsin onnis­tuneista kaup­pakeskuk­sista asi­akkaan näkökul­mas­ta ja käsit­tääk­seni myös taloudel­lisen kan­nat­tavu­u­den suhteen.

    Ei se mikään esteet­ti­nen mul­ti­huipen­tu­ma ole ja luul­tavasti toteutet­taisi­in tänään eri taval­la (=asun­to­ja päälle), mut­ta se on jälkiviisautta.

    Oma mieliku­vani on, että Sel­l­on “läpi” pääsee kulke­maan joka suun­taan ympäri vuorokau­den… but don’t quote me on that.

    Itse en kyl­läkään mitenkään jak­sa uskoa ostovoiman lisään­tymiseen Helsingissä/Helsingin seudul­la siinä määrin — ei vaik­ka villeim­mätkin asukas­määrän lisäyk­set todel­la real­isoi­tu­isi­vat — että kun Kalasa­ta­man REDI, Kes­ki-Pasi­lan TRIO, Hert­toniemen HERTSI ja Itiksin 1. vai­heen Cit­tari valmis­tu­vat vuosi­na 2017, 2018 ja 2019, joku ostoshel­vetti ei ottaisi siinä isosti takkiinsa…

    I’d hate to be the first to say this but… Nyt jo olisi järkevää alkaa hal­li­tusti alas Itik­sen kaup­pakeskus. Sinne ei saisi jät­tää kuin pari max­i­mar­ket­tia oli­gop­o­lis­tisen maan tavan mukaisesti.

    Edel­lä maini­tus suurhankkeet tule­vat oma­l­ta osaltaan näivet­tämään vääjäämät­tä Helsin­gin keskus­tan liike­toimin­nal­lisia edel­ly­tyk­siä. Pieni lohtu tulisi kuitenkin siitä, että kaup­pareis­sut jatkos­sa suun­tau­tu­isi­vat edes nyky­istä keskus­taa lähem­mäs. Yhä use­ampi heistä saat­taisi eksyä keskus­taankin asioimaan. Tai näin ainakin toivon — ja mei­dän kaikkien kan­nat­taa toivoa.

    Itik­sen kaup­pakeskuk­sen seu­tu on hem­metill­i­nen eye sore ja täysin epäkaupunki­maista ympäristöä. Se on autolle tehty eikä edus­ta enää mil­lään taval­la tätä päivää.

    Koko alue kan­nat­taisi — ja omas­ta mielestäni siis myös pitäisikin — kaavoit­taa uudestaan.

    Samal­la Helsin­gin ensim­mäi­nen oikea ostari kan­nat­taisi palaut­taa entiseen arvoon­sa ja se luul­tavasti kykenisi elät­tämään muu­ta­man pienen/pienehkön vähän eksklusi­ivisem­man myymälän ynnä hip­sterikahvi­lan jah­ka Itik­sen seu­tu gen­tri­fioi­tu­isi vaikka­pa 20 000 uudel­la itähelsinkiläisellä…

  53. …vai löy­tyyjö arvon pal­sta­lai­sista into­hi­moisia Itik­sen kaup­pakeskuk­sen puo­lus­ta­jia — things being as they are, täh?

  54. Pidän tätä ympäristörikok­se­na, mut­ta en syytä siitä eri­tyis­es­ti ketään vaan yleis­es­ti meitä kaikkia. 

    Mielestäni kuvas­sa näkyy myös mitä tarkoit­taa maan hin­nan nousu jos­sain. Kun maan arvo nousee kohdas­sa F(x) niin sen arvo nousee myös kohdas­sa F(x+1) ja sar­ja jatkuu kunnes jokin luon­non­este tulee vas­taan. Eivät ihmiset ole niin laisko­ja että eivät jak­sa liikkua hie­man ylimääräistä, jos saa­vat isom­man asun­non samaan hin­taan suh­teel­lisen läheltä.

    Jokainen tietenkin halu­aa ostaa asun­non alueelta, jos­sa sen arvo jatku­vasti nousee. Ja tämä on taas seu­raus­ta jär­jestelmästä, jos­sa ilmeis­es­ti 60% uud­es­ta lainavaran­nos­ta käytetään asun­toi­hin — eli lainataan asun­to­jen tuotan­toa varten. (tuon luvun 60% Lähde: The Econ­o­mist kehden 14.11. numero sivu 75, kir­ja-arvostelu Between Debt and the Devli: Mon­ey, Cred­it and Fix­ing Glob­al Finance — Adair Turner)

  55. Tago Mago: Ei, vaan kaupunki­a­sum­i­nen on elin­ta­soa ja väljä maalais­mainen asum­i­nen ker­too lähin­nä kansakun­nan kehit­tymät­tömyy­destä ja epäsosiaalisuudesta.

    Suomes­sa asu­taan jo nyt aivan liian tiivi­isti ja pienis­sä asun­nois­sa. Ihmi­nen ei ole mikään ton­nikkala joka voidaan tunkea kuolleena purkkiin.

    Jokaisel­la per­heen asukkaal­la PITÄÄ olla oma huone jos­sa he saa­vat rauhoit­tua ja olla paljon muu­takin tilaa kuin nukku­mati­la. Koti on ihmisen tärkein paik­ka jos­sa vietetään ylivoimais­es­ti suurin osa ihmisen elämästä. Joten se pitää olla myös sen tasoinen.

  56. Mikko H: Ja pitkät päivit­täiset työ- ja asioin­ti­matkat ovat erit­täin vakavaa elin­ta­son puutet­ta. Tutkimus­tu­losten mukaan tun­nin työ­matkan vai­h­tu­mi­nen esim. 10 min käve­lyyn vaikut­taa ihmisen onnel­lisu­u­teen radikaalisti.

    Minä olen asunut koko ikäni Helsingis­sä. KOSKAAN ei ole työ­mat­ka ollut lyhyem­pi kuin tun­nin vaik­ka työ­paik­ka olisi Helsingis­sä. Por­voos­ta on nopeampi ajaa Helsin­gin reunalle kuin Helsin­gin sisäl­lä liikkua paikas­ta toiseen.

  57. Willa Wild:
    Osmo,

    Olenko oike­as­sa että kaupungis­tamista pitäisi kiihdyt­tää jot­ta Suomen talouskasvu saataisi­in käyn­ti­in. Urbaani yhdessäo­lo luo uusia innovaatioita.

    Ei pidä. Kulu­tus­ta pitää VÄHENTÄÄ jos tämä pla­neet­ta halu­taan säilyttää.

Vastaa käyttäjälle Maurizio Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.