Älykkäät muodostavat valtioita vai kehittävätkö valtiot älykkyyttä

Min­un olisi tietysti poli­it­tis­es­ti viisas­ta lopet­taa keskustelu älykkyys­tutkimuk­ses­ta pikaises­ti ja vielä viisaam­paa olisi ollut olla aloit­ta­mat­ta sitä lainkaan, mut­ta minäpä en olekaan enää poli­itikko. Kuten joku tääl­lä sanoi, vaiken­e­m­i­nen näistä tutkimuk­sista tai niiden epä-älylli­nen pois selit­tämi­nen vain ruokkii niitä äärim­mäisyysih­misiä, joiden tem­mellyskent­tänä nämä rasis­mia ruokki­vat tutkimuk­set nyt ovat.

En ole syven­tynyt kan­so­jen välisi­in älykkyy­seroi­hin huolel­lis­es­ti, mut­ta vaikutel­mak­si on tul­lut, että ihmiset ovat älykkäämpiä maissa,joissa on vallinnut pitkään jär­jestäy­tynyt yhteiskun­ta (Kiina) , kun taas luon­toista­laudessa eläneil­lä heimoil­la asi­at ovat huonom­min. Nyt pitäisi enää tietää, kumpi oli ensin, muna vai kana?

1) Onko niin, että vain älykkäät kansat pystyvät muo­dosta­maan val­tioi­ta ja val­tion ole­mas­sao­lo toisaal­ta palk­it­see kyvys­tä abstrak­ti­in ajat­tel­lu­un, jol­loin syn­tyy kog­ni­ti­ivisiä kykyjä suo­si­va val­in­ta­paine. Tätä voi vielä täy­den­tää mekanis­mil­la alenev­as­ta sää­tykier­rosta, jota Tiedemies kuvaa blo­gis­saan jokin aika sit­ten. Jos tämä pitää paikkansa, erot ovat geneet­tisiä ja vaikeasti kor­jat­tavis­sa. Jos näin on, tätäkään tietoa ei pidä antaa äärikoikeis­to­lais­ten uus­nat­sien yksi­noikeudek­si, vaan human­istienkin on osat­ta­va ottaa se huomioon omis­sa ajatuk­sis­saan. Sil­loin Afrikkaa ei pidä pakko­mod­ernisoi­da eikä Aus­tralian abo­rig­i­naale­ja yrit­tää sopeut­taa län­si­maiseen elämään. Onhan moni vaat­in­ut alku­peräiskult­tuurien suo­jelemista län­si­maisu­udelta aivan muista syistä.

2) Onko niin, että “van­hois­sa kult­tuureis­sa” las­ta ympäröi abstrak­tia ajat­telua kehit­tävä kasvuym­päristö toisin kuin luon­nonkan­so­jen paris­sa vart­tuneil­la. Eihän lap­si opi puhu­maankaan, elleivät aikuiset hänelle puhu. Jos näin on, nuo sinän­sä huo­mat­ta­vat erot kyvyssä abstrak­ti­in ajat­telu­un väistyvät kehi­tyk­sen myötä. Kehi­tys kuitenkin vie sukupol­ven tai kak­si. Ihmimil­lisen päöäo­man kehit­tämisen pitäisi täl­löin olla keskeisel­lä sijal­la kehi­tysy­hteistyössä. Ravin­non riit­tävyy­del­lä ja monipuolisu­udel­la on myös huo­mat­ta­va vaikutus.

Me emme voi tietää, kumpi teo­ria pätee tai jos molem­mat pätevät, mikä on niiden suh­teelli­nen merk­i­tys. Blo­gis­sani käy­dys­tä keskustelus­ta päätellen meil­lä on näköjään kaikil­la suuret emo­tiot sen suh­teen, miten toivoisimme asian ole­van. Jokainen näyt­tää usko­van omien halu­jen­sa mukaiseen maailmaan.

Vai­h­toe­hto yksi on helpom­pi perustel­la, mut­ta juuri Suo­mi ja suo­ma­laiset ovat esimerk­ki vai­h­toe­hdon kak­si puoles­ta. Asi­aa, jota koulu­jen his­to­ri­an tun­nil­la ei juuri opete­ta on, että suo­ma­laisia pidet­ti­in parisa­taa vuot­ta sit­ten tyh­minä maalais­tol­loina. Venäläi­nen ken­raa­liku­vernööri rapor­toi Pietari­in, ettei suo­ma­laisil­la tule koskaan ole­maan sijaa Euroopan sivistyskan­so­jen joukos­sa. Aika hyvin tässä kuitenkin on kansakun­tana noustu.

Maalaisia on aina pidet­ty tyh­minä, kos­ka vain kaupunki­lai­sis­sa elinkeinois­sa tarvit­ti­in älykkyyt­tä. Geneet­tis­es­ti ei maalaiset ja kaupunki­laiset tuskin kuitenkaan ovat paljon eronneet.

Viiden kymmene vuo­den kulut­tua tiedämme enem­män. Ken elää, hän näkee.

PS.

MIn­imerk­ki tei­demies on avan­nut toisen yhteiskun­nal­lisem­man blo­gin , Gor­dion­in sol­mu, jon­ka ensim­mäisessä kir­joituk­ses­sa hän kom­men­toi blogillani käy­tyä keskustelua. Se kir­joi­tus kan­nat­taa käy­dä lukemassa!

76 vastausta artikkeliin “Älykkäät muodostavat valtioita vai kehittävätkö valtiot älykkyyttä”

  1. “En ole syven­tynyt kan­so­jen välisi­in älykkyy­seroi­hin huolel­lis­es­ti, mut­ta vaikutel­mak­si on tul­lut, että ihmiset ovat älykkäämpiä maissa,joissa on vallinnut pitkään jär­jestäy­tynyt yhteiskun­ta (Kiina) , kun taas luon­toista­laudessa eläneil­lä heimoil­la asi­at ovat huonom­min. Nyt pitäisi enää tietää, kumpi oli ensin, muna vai kana?”

    Kuulem­ma Mon­go­lias­sa kansa men­estyy älykkyys­testeis­sä yhtä hyvin kuin Kiinas­sakin. Mon­go­lia on silti köy­hä kehi­tys­maa, jon­ka väestöstä pääosa on aron paimenia.

    Lähde:

    http://en.wikipedia.org/wiki/Template:IQ_and_the_Wealth_of_Nations

  2. Kor­jat­tu versio.
    kor­jaatu versio

    Kysyn Osmol­ta, että “älykkyys suh­teessa mihin”; Hengis­säpysymiseen, pelaamiseen osake­markki­noil­la, hoitaa ihmis­suhtei­ta, men­estymiseen poli­ti­ikas­sa vai mihin. Älykkyyt­tä voidaan mita­ta. Se on fak­ta, mut­ta se ei ker­ro menestymisestä.

    Toisen maail­man­so­dan aikana jaet­ti­in 191 vapau­den­ristin man­ner­heim­ristin toisen­lu­okan mitalia. Nämä ihmiset men­estyivät sil­loin. Mon­et eivät myöhem­min men­estyneet elämässään enem­pää kuin muut. Ehkä jonkin kohdal­la maail­man tilanne ratkaisi, kum­mal­ta puolen ris­tikkoa elämää kat­soi, kuten tun­tem­at­tomas­sa Kar­ju­lan kohdal­la Lin­na sanoo.

    Jos nyt syt­ty­isi sota, sopii kysyä, kei­den äly riit­täisi henkilöko­htaiseen men­estyk­seen. Mielestäni äly on evoluu­tios­sa men­estymisen tae vain niis­sä olo­suhteis­sa, jot­ka kul­loinkin vallitsevat.

    Min­ulle on jäänyt epä­selväk­si, mitä Osmo älykeskustelul­la lop­un­perin hakee. Onko tavoit­teena vain aka­teem­i­nen puhe siitä, mitä äly on. Se on hyvä aihe keskustelu­un, johon vas­taus­ta ei ole (siis aka­teem­i­nen kysymys).

  3. (Eksyin taas kir­joit­ta­maan pidem­min. Osin tämän blog­gauk­sen, osin tiedemiehen blog­gauk­sen syn­nyt­tämien aja­tusten myötä. Totea, jos halu­at jonkin­laisia pitu­us­ra­jo­ja kan­nan­otoille. Blogi­han ei ole lukijoiden.)

    Eri­laiset evoluu­tioym­päristön paineet, haas­teet ja edel­ly­tyk­set tekevät älykkyy­destä val­in­tae­dun, tätä val­in­tae­t­ua tuke­maan syn­tyy kult­tuurilli­nen kehi­tys. Kehi­tys johtaa kokeilun ja ere­hdyk­sen, etsimisen kaut­ta yhä mon­imutkaisem­pi­in rakenteisiin.

    Ympäristön merk­i­tys­tä ei tule vähätel­lä. Jarred Dia­mond on perustel­lut hyvin johdon­mukaises­ti ja oival­tavasti kuin­ka kotieläimet ja vil­je­lykasvit yhteis­paket­ti­na ovat vaikut­ta­neet yhteiskun­tien kehi­tyk­seen (ja lisäisin, että ilman muu­ta myös älykkyy­den ase­maan valintaetuna).
    Dia­mond toteaa, että vain Lähi-idästä ja Kiinas­ta löy­tyi riit­tävä paket­ti mod­ernien sivil­isaa­tioiden kehit­tymiselle. mm. nykyisen Mek­sikon alueel­la asuneet inti­aan­it käyt­tivät kek­simään­sä pyörää lelui­hin, kos­ka veto­juhdik­si kesytet­täviä eläim­iä ei ollut saatavil­la. Tai olisi ollut joidenkin sato­jen kilo­me­trien päässä, mut­ta välis­sä oli ylitse pääsemätön maas­to. Myöskään Saha­ran eteläpuolis­es­ta Afrikas­ta ei löy­tynyt veto­juh­tia kesytet­täväk­si. Ruokaa sen sijaan riit­ti run­saasti kerät­täväk­si ja met­sästet­täväk­si. Samoin oli Australiassa.

    Juu­ta­lais­ten korkea älykkyys selit­tyy myös val­in­taedul­la. Vuo­sisato­jen ajan juu­ta­laisil­ta oli mon­en ammatin har­joit­ta­mi­nen Euroopas­sa laa­jalti kiel­let­ty. Sal­lit­tu­jen ammat­tien joukos­sa oli kuitenkin use­ampia älykkyyt­tä vaatinei­ta ammat­te­ja. Näi­hin ammat­tei­hin ja hyvi­in asemi­in valikoituneet pää­sivät myös lisään­tymään tehokkaammin.

    Tämä on karkeahkosti toimi­va yleis­maail­malli­nen selitysmalli.

    Jos toteat, ettei län­si­mai­ta tai mod­er­nia yhteiskun­taa tule vält­tämät­tä viedä/pakottaa jollekin alueille, niin kään­täen, päteekö tämä lainalaisu­us myös vas­takkaiseen suun­taan: tiety­iltä alueil­ta ei vält­tämät­tä tule suuris­sa määrin sal­lia mod­ernei­hin län­si­mai­hin suun­tau­tu­vaa maa­han­muut­toa, jos kuvaa­masi yhteis­mi­tat­to­muus on todellinen?

    Tuen vah­vasti alem­man osaamis­ta­son hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan käsit­teen teo­reti­soimista, mut­ta yritäpä ehdot­taa täl­laista kehi­tys­maatutkimuk­sen marx-henkisille pro­fes­sor­eille tai vihrei­den kehi­tysy­hteistyö-ohjel­maa sor­vaavalle työryhmälle?

    Alku­peräisen kult­tuurin suo­jelem­i­nen on human­is­tiseen (humaani­in) teo­ri­ake­hyk­seen aika huonos­ti aset­tu­va käsite. Hyvin paljon näistä kult­tuureista on sot­in­ut ja sotii räikeästi humaane­ja arvo­ja vas­taan. Yleis­es­ti olen sitä mieltä, että tärkeimpiä kult­tuure­ja ovat ne, joi­ta ihmiskun­ta ei vielä ole kehit­tänyt, enkä ehdoin tah­doin halu­aisi tuomi­ta saati avus­taa ketään jäämään laa­jalti kehit­tymät­tömään kulttuuriinsa.

    (Pahoit­te­lut välil­lis­es­tä poikkeamis­es­ta alku­peräis­es­tä aiheesta, mut­ta asi­ay­hteys säilyy)

    Län­si­maiseen pop­u­laarikult­tuuri­in on hyvin vah­vasti piir­tynyt sel­l­ais­ten kir­jail­i­joiden kuten Her­man Melvillen kuvaa­ma prim­i­ti­ivisen neit­seel­lisyy­den myyt­ti (…these Edens of the South Seas, blessed with fer­tile soils and peo­pled with hap­py natives, many being yet uncon­t­a­m­i­nat­ed by the con­tact of civ­i­liza­tion, will long remain unspoiled in their sim­plic­i­ty, beau­ty, and puri­ty…), jon­ka vastapain­ok­si voi lukea vaikka­pa Aus­tralian dierien hau­ta­jais­menoista, esim. kir­jas­ta The His­to­ry of World Reli­gions 10th edi­tion, David S. Noss. Tai mik­sikäs ei Atsteekkien ja Inko­jen ihmisuhri­menoista, pawnee-inti­aanien raaku­u­den ihan­noin­nista, Poly­ne­sian Maorien… Afrikan Mang­bet­tu­jen ja Niam-Niamien (monien muiden ani­mistien ohel­la) suh­tau­tu­mis­es­ta ihmis­syön­ti­in (vaikka­pa tutkimus­matkail­i­ja Georg August Schwe­in­furthin kuvaus), Pohjois-Amerikan eski­moiden laista koskien ei-toiv­ot­tu­ja vas­ta­syn­tyneitä, Inti­as­sa yleis­es­tä tavas­ta polt­taa les­ki kuolleen miehen­sä mukana (…) 

    Kolo­nial­is­min mukana tulleen län­si­maid­en tahol­ta usein pakote­tun yhteiskun­ta- ja kult­tuurimuu­tok­sen jäljiltä meiltä on laa­jalti hävin­nyt käsi­tys siitä, mitä kult­tuuri todel­la on voin­ut olla. Tähän yhden 1900-luvul­la vielä laa­jalti doku­men­toidun poikkeuk­sen on tar­jon­nut Papua-Uuden-Guinean kan­ni­bal­is­min (täysin kult­tuurin val­tavir­taa, siinä määrin, että rupe­si aiheut­ta­maan laa­jasti eri­laisia aivo­sairauk­sia) doku­men­toitu kuvaami­nen. Myös mm. Jour­ney­man Pic­tures of Lon­donin repor­taasi Sier­ra-Leon­es­ta ja Liberi­as­ta 1980-luvun puo­livälin tienoil­ta. Har­va käsit­tää, että täl­laista tapah­tui hyvin laa­jalti, ei mitenkään mar­gin­aalis­es­ti, ympäri mod­ernin ulkop­uolista maail­maa. Ulkop­uolel­la sen maail­man, jos­sa älykkyys kehit­tyi vahvem­min ja arvoste­tum­min val­in­tae­tu­na. Keski­aikainen kato­lilaisu­us on vielä hyvin kaukana niistä syvyyk­sistä, joi­hin ihmiskult­tuuri on pystynyt vajoa­maan (tai ehkä tarkem­min, jos­ta ihmiskult­tuuri ei ole löytänyt nousua ylös).

    Nykypäivän ilmiöistä voidaan nos­taa esille mm. serkusten väliset avi­o­li­itot, jot­ka ovat mm. Pak­istanis­sa ja Euroopan pak­istani­lais­ten kesku­udessa hyvin yleisiä (ainakin 55% Bri­tann­ian pak­istani­lai­sista nai oman ensim­mäisen serkkun­sa, lähde BBC:n tutki­va jour­nal­is­mi). Täl­laisen vaiku­tus geenipoo­lille ja per­imälle on tietysti vaar­al­lisen degen­eroi­va, ennenaikaisia lap­sikuolemia myöten. Tämä on yksi esimerk­ki sivistyk­sen kyvyt­tömyy­destä puo­lus­taa itseään. Serkusten välis­ten avi­o­li­it­to­jen (ja luon­nol­lis­es­ti lisään­tymisen) pitäisi olla Euroopas­sa lail­la kiellettyä.

    Itse olen opti­misti, enkä usko Fukuya­malaiseen his­to­ri­an lop­pu­un. Olen siinä mielessä neo-mod­ernisti, että allekir­joi­tan täysin ehdoit­ta kri­it­tisen ajat­telun ole­van keskeisen tähdel­listä yhteiskun­nan ihmis­ar­voiselle kehit­tämiselle, ja rel­a­tivis­min ja suvait­se­vaisu­u­den ole­van yhteis­mi­tat­to­mia, toisin sanoen rel­a­tivis­min ole­van vastuuttomuutta.
    21. vuo­sisadan karikoista (men­neestä maail­mas­ta, post-mod­ernismista ja ympäristö­tuhoista) selvitessään kri­it­tisel­lä neo-mod­ernismil­la aukeaa huikeat näköalat las­ten­las­ten­lap­siemme maail­maan. Ihmisen kes­ki-ikä voi 200 vuo­den päästä olla 150 ikävuot­ta, kaikkien ihmisen yhteisel­lä, suvait­se­vaisel­la, kult­tuuril­lis­es­ti ja “rodullis­es­ti” monivärisel­lä, uut­ta luo­val­la, etsiväl­lä, inno­vati­iviselle, innos­tuneel­la, ympäristöltään hyv­in­voival­la pla­nee­tal­la. En pidä tätä ollenkaan mah­dot­tomana. Kehi­tys tapah­tuu ekspo­nen­ti­aalis­es­ti men­neisi­in vuo­sisatoi­hin näh­den, väli­matkat ja ‑ajat ovat lyhen­tyneet. Mut­ta kuva on kuitenkin äärim­mäisen etäi­nen. Yksi mah­dol­lisu­us monien joukossa.

    Vain jär­jelli­nen ja sivistynyt maail­ma voi toimia tuon kehi­tyk­sen vetu­ri­na ja hei­jas­tu­vana vaikut­ti­me­na. Sik­si on ehdot­toman, täysin väistämät­tömän tärkeää, että jär­jelli­nen ja sivistynyt, tieteeseen, vapau­teen, uuden luomiseen paneu­tu­va maail­ma säi­lyt­tää oman elin­voimaisuuten­sa ja tur­vaa oman ter­veen, koheesi­oltaan dynaamisen ole­mas­saolon­sa, toisin sanoen väestörak­en­teen­sa (yhteiskun­ta on ihmisen­sä) eikä riskeer­aa toimivu­ut­taan degen­eroi­tu­mal­la sisäis­ten ris­tiri­ito­jen repimäk­si oman nyky­isyyten­sä ja immi­groitu­van men­neen välil­lä. Oli tämä men­nyt sit­ten biol­o­gista tai kult­tuuril­lista, jot­ka ovat kulke­neet käsi kädessä (kuten mm. Dia­mondin esi­tys­tä laa­jen­taen voidaan osoit­taa, ja myös muiden periy­tyvien poten­ti­aalien kuin vain älykkyy­den osalta. Tem­pera­ment­ti yht­enä selkeim­min todet­tavista ja luovu­us taasen vaikeam­min todennettavana.).

    Älykkyys kuten kult­tuuri — mitä keskustelua san­ot nyt voivasi käy­dä, kun et ole enää poli­itikko — liit­tyy laa­jem­paan keskustelu­un korrektiudesta. 

    Kor­rek­tius on kon­struk­tio. Pyrkimys pal­jau­teen on todellisuus.
    Havain­noit­si­jan, kuten yhteiskun­ta­te­o­reetikon, näkökul­mas­ta miten maail­ma on, miten asi­at tosi­asial­lis­es­ti ovat, todel­lisu­utemme “vain on”. X on tai ei ole — tai X on z määrin Y, mut­ta jokat­a­pauk­ses­sa X “vain on”, emmekä pysty sitä omil­la näke­myk­sil­lämme, toiveil­lamme tms. muut­ta­maan. Vain läh­estymään, arvioimaan, pohtimaan (…) 

    Post-mod­erni vai­h­toe­hto: pal­jaan totu­u­den etsimisen värit­tämi­nen omil­la ennakkokäsi­tyk­sil­lämme ja tun­teil­lamme erkaan­nut­taa meitä kri­it­tisen ajat­telun hyv­in­voin­nin kehi­tyk­selle aset­tamil­ta vaateilta.

    Täten olen osit­tain eri mieltä rel­a­tivis­tis­es­ta totea­muk­ses­tasi “jokainen halu­aa uskoa omien halu­jen­sa mukaiseen maail­maan” lähtöko­htana, vaik­ka en ollenkaan kyseenalaista sen yleistä yhteiskun­nal­lista esi­in­tymistä. Kun tätä todel­lisu­ut­ta ymmärtää tarkkail­la oma­l­la kohdal­laan, sitä pystyy myös vält­tämään. Ei ole aina emo­tion­aalis­es­ti help­poa edus­taa stig­ma­ti­soivia, sosi­aalis­es­ti pain­o­lastil­lisia näke­myk­siä. Neo-mod­ernista näkökul­mas­ta fak­tisu­u­teen pyrkimis­es­tä luop­umi­nen olisi peri­aat­teen­sa myymistä, ja arvo­jen­sa riskeer­aamista (perustelukos­ke­tuk­sen katkeaminen).

    -

    Saatko muuten jatku­vasti näi­hin ketjui­hin julkaise­mat­ta jääviä vieste­jä, jois­sa esitetään jotenkin ääri­oikeis­to­laisia, xeno­fo­bisia tai jopa uus­nat­sis­tisia kannanottoja?

    Mein Kamp­fia luke­neena (kyl­lä, otin sen myös äsken hyllystä kun tämä kysymys rupe­si askar­rut­ta­maan) en ole kyl­lä toiseuskriittisessä(oli toiseus sit­ten biol­o­gista tai kult­tuuril­lista, ~90% keskustelu­volu­umista kult­tuuril­lista) suomenkielisessä dial­o­gis­sa tör­män­nyt juuri yhteenkään maail­man juu­ta­lais­ten salali­itos­ta höpöt­täneeseen (“the poi­son of the inter­na­tion­al World jew”, jota Hitler jak­soi pauha­ta 700 sivua), vaik­ka joukkoon mah­tuu toki mon­en­laista ei-toiv­ot­tua aines­ta, jot­ka eivät määritä kokon­aisu­ut­ta sen enem­pää kuin Markus Drake, Pent­ti Linko­la “ei ole enää muu­ta keinoa kuin murha­ta ihmiset?” ja eläin­ten­va­pau­tus­rin­ta­malaiset määrit­tävät vihreitä.

    Koko kysymys vääristyy, jos kään­netään asioista argu­men­toimi­nen henkilöistä yleistämiseen.

    Käsit­tääk­seni tänne on kir­joit­tanut paljon “hal­la-aho­laisia”. He ovat muinaiskirkkoslaavin kehi­tyk­ses­tä väitelleen Tohtori Jus­si Hal­la-ahon vieraskir­jaan syn­tyneen hajanaisen keskusteluryh­män jäseniä. Uskoak­seni Hal­la-aho mm. on toden­nut kan­nat­ta­vansa kult­tuuriy­h­teen­sopivien työperäistä maa­han­muut­toa, jos tarvet­ta maa­han­muu­tolle on. Hänen kir­joituk­si­in­sa voi tutus­tua osoit­teessa: http://www.halla-aho.com/scripta/

    On makaaberia käyt­tää pohjim­mil­taan euroop­palaista sivistyskäsitet­tä (ja mm. väki­val­lat­to­muut­ta) kan­nat­tavista tahoista sel­l­ais­ten his­to­ri­al­lis­ten liikkei­den nim­iä, jot­ka edus­ti­vat näi­den arvo­jen anti­teese­ja. Lähempänä nat­sien toim­intaa ovat vaikka­pa ääri­vasem­mis­to­laiset auton­o­mistit, joi­ta on mus­tine hup­puineen tavat­tu aika ajoin kv. kok­ousten ympäriltä.

    Onko kukaan oikeasti rak­en­ta­mas­sa jotain etnistä valkoista Suomea? Vähin­tään yhtä usein puhutaan Euroopas­ta kuin Suomes­ta, ja ainakin omat suku­ju­ureni ovat Venäjältä, Puo­las­ta ja mis­tä lie, pienem­mältä osaltaan kan­ta­suo­ma­laisia ja mielestäni kaikil­la ihmisil­lä on peri­aat­teena yhtäläi­nen uni­ver­saali ihmis­ar­vo, ja pidän sitä ylevänä tavoiteltavana.

    Henkisek­si koti­maak­si käyköön vaik­ka roman­ti­soitu kuvaus 1920-luvun Pari­i­sista, johon kitey­tyy euroop­palaisen kehi­tyk­sen, kult­tuuril­lisen, taiteel­lisen, poli­it­tisen, tieteel­lisen — ja myös älyl­lisen… nuori, into­hi­moinen, luo­va kauneus.

    Kehi­tysvoima joka rak­en­taa älykkääm­pää maail­maa tyhmemmillekin.

    Vielä älykkyyskäyrän ja men­estymisen suh­teesta, toteaisin vas­takkaisen laidan muu­ta­maan pros­entin kymmenek­seen sijoittuvana(syntyneenä?), että (Csik­szen­mi­ha­lyin kuvaa­man) flown saavut­ta­mi­nen ympäröivän yhteiskun­nan kanssa ei ole aina kovin help­poa, ja sen hakem­i­nen voi suun­tau­tua esim. mon­en mielestä täysin turhan­päiväiseen ja nar­sis­tiseen yhteiskun­ta­te­o­reet­tiseen pakkomiel­teeseen tai muuhun jär­jet­tömyy­teen. “Tyh­mem­mil­lä” on var­masti paljon fik­sumpaa tekemistä klo 3–5 yöllä.

    En epäile, etteikö Gins­ber­gin Howl­in ensim­mäiseen rivi­in “I saw the best minds of my gen­er­a­tion destroyed by
    mad­ness” liit­ty­isi jonkin­lainen uni­ver­saali totu­us. Huip­pu­lah­jakkai­ta ihmisiä on hyvin mah­dol­lis­es­ti enem­män syr­jäy­tyneinä, narko­maaneina, sosi­aalis­es­ti toim­intakyvyt­töminä bi-polaareina ja myös laitostuneina (Kivi, Wal­tari mm.) kuin yhteiskun­nan keskei­sis­sä vaiku­tusase­mis­sa. Syn­tymi­nen tapah­tuu laa­jem­paan ympäristöön, jota ei ole tarkoitet­tu eikä raken­net­tu hei­dän ehdoil­laan ja tulok­se­na on hyvin usein jonkin­lainen konflikti.

    (En viit­si edes pala­ta kat­so­maan, kuin­ka pitkästi tuli kir­joitet­tua. Tämän tilankaap­pauk­sen jäl­keen lie­nee vähin­tään kohtu­ullista, että otan reip­paasti paus­sia tähän blogi­in kirjoittamisesta.)

  4. PS

    Luulen, että tämä voisi Osmoakin kiinnostaa.

    Malawis­sa syn­tynyt brit­ti Nicholas Shax­son on tutk­in­ut kysymys­tä, mik­si luon­non­va­roil­taan rikkaat Afrikan val­tiot, ovat hyv­in­voin­ti-indek­sil­lä mitat­tuna kaikkein köy­himpiä, vaik­ka ovat saa­neet sato­ja mil­jarde­ja mm. öljyra­ho­ja. Vas­taus: Kos­ka luon­non­rikkaudet syn­nyt­tävät kor­rup­tio­ta, dik­tatu­ure­ja (val­las­ta luop­umi­nen = rikkauk­sista luop­umi­nen), sveit­siläisiä ja yhdys­val­ta­laisia pankki­tile­jä, omis­tuk­sia veroparati­i­seis­sa„ laimin­lyö­dyn väestön kap­inaa ja sisäl­lis­so­tia, uuden hallinnon kor­rup­toi­tu­mista ja tämän kehi­tyk­sen kierrettä. 

    Shax­sonin hyvin mie­lenki­in­toinen ehdo­tus: kv. yhteistyössä tilan­net­ta pyrit­täisi­in muut­ta­maan siten, että val­tio-omis­tei­sista luon­non­va­roista ei mak­set­taisi suo­raan maan hallinnolle, vaan kansalais­palkkana ko. maan asukkaille! Aja­tus on pidem­män tähtäi­men kehi­tys­tavoit­teena ainakin lisä­työstämisen ja pohtimisen arvoinen.

  5. /*“Asiaa, jota koulu­jen his­to­ri­an tun­nil­la ei juuri opete­ta on, että suo­ma­laisia pidet­ti­in parisa­taa vuot­ta sit­ten tyh­minä maalais­tol­loina. Venäläi­nen ken­raa­liku­vernööri rapor­toi Pietari­in, ettei suo­ma­laisil­la tule koskaan ole­maan sijaa Euroopan sivistyskan­so­jen joukossa.”*/

    Kun Venäläi­nen pitää jotain tyh­mänä tarkoit­taa se tiet­tyä asi­aa, nimit­täin hyväuskoisuutta. 

    Tyhmyys/hyväuskoisuus on jatkunut sen jälkeenkin.

    Venäläisethän sysä­sivät reilu 15v sit­ten Siad Bar­ren Mosko­vas­sa koulutet­tuna ole­van soma­li­porukan Suo­ma­laisen veron­mak­saman kus­tan­ta­maan täysi­hoitoon. Venäläiset ymmär­si, että ko poruk­ka EI rikasta.

  6. Paasaamisen keskeltä bon­gasin Atsteek­it ja Inkat. Kan­nat­taa muis­taa, että näitä kult­tuure­ja ei ehkä ole mitään järkeä pitää “alku­peräiskult­tuureina” ainakaan ero­tuk­se­na euraasialai­sista jonkin­laiseen val­tioon ja mon­imutkaiseen työn­jakoon perus­tu­vista kult­tuureista. Sekä Atsteekkien että Inko­jen kult­tuu­rit oli­vat kaupunkikulttuureita.

  7. Älykkyy­destä keskustelu on vaikeaa ja vaar­al­lista, kos­ka älykkyys on kohtu­ut­toman yliarvostettua.

    Oikeast­i­han meistä tekee ihmisiä yliv­er­tainen kykymme matkia ja vale­hdel­la. Kyken­emme aset­tumaan toisen ase­maan (empa­tia) ja sen vuok­si oppi­maan matki­mal­la mui­ta. Jo läheisim­mältä suku­laiseltamme, sim­panssil­ta, tämä kyky puut­tuu läh­es kokon­aan. Sim­panssikin siis kyke­nee ratko­maan ongelmia, ja oppi­maan sen seu­rauk­se­na, mut­ta ei kykene ihmisen tavoin oppi­maan nähdessään laji­toverin­sa ratkai­se­van ongelman.

    Ratkai­sevas­sa ase­mas­sa ovat ns. peil­iso­lut, eli “empa­tia­neu­ronit”, joiden puut­tumi­nen tai vau­ri­oi­tu­mi­nen aiheut­taa autismia.
    Mie­lenki­in­toisem­paa kuin älykyy­den tutkimi­nen, olisi tutkia empa­ti­akykyä. Onko esimerkik­si rasis­tis­es­ti ajat­televil­la ihmisil­lä kyse heikosti kehit­tyneistä peil­isoluista, eli lievästä autismista. Autis­tithan ovat usein poikkeuk­sel­lisen älykkäitä.

  8. Vanh — nen ja L — nn (nimet salakir­joitet­tu jot­tei­vat ko. henkilöt kok­isi itseään loukatuk­si tai blogin­pitäjä poten­ti­aalis­es­ti lain­rikko­jak­si) määrit­te­liv­ät noin puo­let afrikkalai­sista debi­ileik­si (ÄO 50–69). Nyt luenkin, että tutkimus­tu­los ei ole ihan varma. 

    Erään maan päämin­is­teri saa saa tehdä aika paljon töitä, jot­ta pysty­isi kor­jaa­maan vahin­gon, jon­ka hänen läheinen suku­laisen­sa teki erään eteläisen maanosan asukkaille — tai kyseisen maanosan asukkaiden Suomes­sa asuville rotukumppaneille.

  9. Paljon on aja­tusvir­taa Osmon blogi­joes­sa vir­ran­nut, mut­ta edelleenkään ei ole tul­lut selvyyt­tä siihen, mis­tä puhutaan. Eli mitä on älykkyys? Mitä tarkoita­mme, kun puhumme “älykkyy­destä”?

    Voisiko älykkyys olla oival­lus- tai oppimiskykyä? Ts jos 2 henkilöä samoista taus­toista samoil­la äo-testi­har­joi­tus­määril­lä pää­tyy sään­nön­mukaises­ti eri tulok­si­in, on toinen kyvykkäämpi (tai tarkem­min: nopeampi) oival­ta­maan eteen tulleessa uudessa tilanteessa.

    Jos näin, niin käyt­täisin mielu­um­min sanaa “oppimiskyky” sanan “älykkyys” (joka olisi näin oikeas­t­aan turha sana) sijaan. 

    Jos halu­amme antaa myös “älykkyy­delle” mielekäs käyt­tö, niin viehä­tyn kollek­ti­ivisen älyn ajatuk­ses­ta. Näin ymmär­ret­tynä äly on sosi­aa­li­nen omi­naisu­us, eikä palaudu (ts tyh­jen­tävästi seli­ty) geeneil­lä tai muil­la fyy­sisen maail­man ilmiöil­lä. Raken­namme oival­luk­semme aiem­man varaan ja olemme itsenäis­inäkin ajat­telijoina oival­lus­ten his­to­ri­alle ja sen het­kiselle oival­lusym­päristölle velkaa. Tieteessä tämä insti­tu­tion­al­isoidaan lähdeviittein.

    Sekä älykkyy­dessä oppimiskykynä että älykkyy­dessä sosi­aalise­na omi­naisuute­na on taustal­la vah­va uuden tavoit­telun arvos­tus. Tämä on län­si­mainen arvo. 

    Taiteil­i­ja tai tieteil­i­jä lunas­taa paikkansa luo­ma­l­la uut­ta, oppimestarei­den elkei­den taitavakaan tois­to ei riitä. Rät­tikaup­pi­aat elävät muodista, auton­va­lmis­ta­jat uusista malleista. Laadulli­nen uutu­us ei riitä, vaan myös määräl­lis­es­ti halu­taan enem­män: nopeam­min, pidem­mälle ja korkeammalle.

    Entä jos emme arvostaisi uut­ta? Sil­loin älykkyyskin olisi jotain aivan muuta.

  10. Pekkia Raukko hel­lii usein kuul­tua, täysin väärää myyttiä:

    “Autis­tithan ovat usein poikkeuk­sel­lisen älykkäitä”

    Näin­hän ei todel­lakaan ole, vaan:

    “Suurin osa autis­ti­sista lap­sista on myös kehi­tys­vam­maisia, vaikkakin PIENI MÄÄRÄ on älykkyydeltään
    nor­maale­ja. Monil­la on myös epilep­sia, ja näkö- ja kuulo­vau­ri­ot ovat ryhmässä
    yliedustet­tuina. Henkilöt, joil­la on autismia muis­tut­ta­va Asperg­erin oirey­htymä, ovat älykkyydeltään
    nor­maale­ja.” (ver­saali minun)

    lähde:
    1/9 2004
    Joh­da­tus autismiin
    Alku­peräi­nen otsikko: Intro­duk­tion om autism
    Eric Zander

    Tässä pienessä määrässä autis­te­ja, joiden älykkyys on normaali,on älykkyy­den jakau­makin nor­maali. Hei­dän kesku­udessaan on poikkeuk­sel­lisen älykkäitä siis samas­sa suh­teessa kuin mei­dän muidenkin keskuudessa. 

    Myytin poh­jana on nor­maal­iä­ly­is­ten autistien taipumus kohden­taa oppimiskykyn­sä näin nor­mi-ihmisen näkökul­mas­ta out­oi­hin asioi­hin. Yläk­er­ras­samme esim. asuu autisti­nen kes­ki-ikäi­nen mies, joka osaa luetel­la jääkiekon SM-liigan jokaikisen otte­lu­tu­lok­sen vuodes­ta miek­ka ja kivi läh­tien. Samoin hän on kävelevä YTV:n aikataulu. Hän muis­taa siis jokaisen pääkaupunkiseudun lin­jan aikataulun min­uu­tilleen. Kos­ka aikataulut muut­tuvat puo­livu­osit­tain, mah­taa siinä olla opetteleminen…

  11. Minä vas­tasin ainakin jo kysymyk­seen, mitä älykkyys on, ja muis­taak­seni vas­tasi Odekin.

    Eri­laiset testit, jot­ka mit­taa­vat “henkistä suori­tuskykyä”- mikä mitäkin — tuot­ta­vat saman­su­un­taisia tulok­sia, vaik­ka ne olisi tarkoitet­tu mit­taa­maan eri asioita.

    Tilas­toista voidaan löytää evi­denssiä siitä, että on ole­mas­sa jokin tek­i­jä, joka aiheut­taa sen, että nämä testi­t­u­lok­set ovat yleen­sä saman­su­un­taisia. Tätä saman­su­un­taisu­ut­ta aiheut­tavaa ihmisen omi­naisu­ut­ta kut­su­taan älykkyydeksi. 

    Määritelmä kuu­lostaa kum­mal­ta, mut­ta siinä ei ole mitään ihmeel­listä. Älykkyys on “piilo­muut­tu­ja”, jos­ta saadaan evi­denssiä lait­ta­mal­la ihmi­nen tekemään mitä tahansa henkisiä kykyjä vaa­ti­vaa. Evi­denssi ei ole kohi­na­ton­ta, kos­ka eri tehtävis­sä pär­jäämi­nen vaatii eri­laisia taitoja. 

    Täy­tyy muis­taa, että kri­ti­ik­ki älykyy­den käyt­töä kohtaan voi olla ihan hyvin validia sil­lä perus­teel­la, että sitä ei voi­da suo­raan mitenkään havaita. 

    Ei kuitenkaan ole validia väit­tää, että täl­lä ilmiöl­lä — siis sil­lä, että eri­lai­sis­sa tehtävis­sä pär­jäämi­nen ennus­taa hyvin pär­jäämistä myös muis­sa tehtävis­sä — ei olisi mitään merk­i­tys­tä ihmis­ten elämässä. Sil­lä on merk­i­tys­tä ja se merk­i­tys on juuri siinä, että pär­jäämi­nen jos­sakin ennus­taa pär­jäämistä mis­sä tahansa muus­sa. Väite, että älykkyy­destä ei ole hyö­tyä siinä ja siinä, on väärä, kos­ka määritelmän mukaan älykkyy­destä on hyö­tyä juuri siinä asi­as­sa, oli se asia sit­ten ihmis­suhde­taidot, työ­paikan löytämi­nen, jne jne. 

    Hyö­ty on toki tilas­tol­lista, eli on paljon ihmisiä, jot­ka poikkea­vat tästä sään­nöstä. Tämänkin vuok­si asi­aa voi kri­ti­soi­da. Voi esimerkik­si sanoa, että on parem­pi kiin­nit­tää huomio vain niihin asioi­hin, jot­ka todel­la merk­it­sevät juuri siinä tilanteessa ja tämä on ihan tot­ta. On parem­pi esimerkik­si palkata sosi­aalis­es­ti taita­va kuin älykäs joka ei ole, jos tehtävään tarvi­taan sosi­aalis­es­ti taita­va. On parem­pi olla kavere­i­ta sel­l­aisen ihmisen kanssa jos­ta pitää kuin sel­l­aisen joka on älykäs mut­ta jos­ta ei pidä. Ja niin edelleen.

    Tämä on vähän nii­inkuin lähtisi lyömään vetoa käden­vään­tök­il­pailus­ta, johon osal­lis­tuu iso ja lihak­sikas mies ja pienehkö ja kuiv­ak­ka mies. Jos ei tiedä, että jälkim­mäi­nen on pain­olu­okas­saan maail­man­mes­tari, niin kan­nat­taa yleen­sä veika­ta sitä isompaa.

  12. Mun mielestä älykkyys viime kädessä on syn­nyn­näistä, se miten sen hyö­dyn­tämiseen vas­tataan ja kuin­ka älykkyys saa parhaim­man terän­sä, riip­puu ympäristöstä. Tämä ilme­nee esim. siinä, mihin älyn­sä kohdis­taa. Älykäs ihmi­nen ei kiin­nos­tu asioista, jois­sa ei koe onnis­tu­vansa. Jonkun mielestä var­maan rank­ka väite, mut­ta todel­lisu­us puhuu monien kohdal­la sen puoles­ta — ei tietenkään kaikkien. Itse uskon, että älykkäät ihmiset rak­en­ta­vat yhteiskun­nas­taan sel­l­aista, joka mah­dol­lis­taa tämän “älyl­lisen terän” hyö­dyn­tämistä mm. koulu­tuk­sen muo­dos­sa. Suo­ma­lainen koulu­tusjär­jestelmä tukee tätä kehi­tys­tä hyvin anta­mal­la kaikille tasaver­taisen mah­dol­lisu­u­den ilmaisen opiskelun muodossa.

    Odelle vas­taisin, että älykkäät ihmiset muo­dosta­vat val­tioi­ta tuke­maan älykkyy­den tukemista rak­en­tavas­sa hengessä. 

    Älykkäil­läkin ihmisil­lä voi kuitenkin olla moraa­li­nen por­saan­reikä val­las­sa, joka joitakui­ta turmelee ja ajaudu­taan nykyhetkeen.

  13. Tiedemies: “Tilas­toista voidaan löytää evi­denssiä siitä, että on ole­mas­sa jokin tek­i­jä, joka aiheut­taa sen, että nämä testi­t­u­lok­set ovat yleen­sä saman­su­un­taisia. Tätä saman­su­un­taisu­ut­ta aiheut­tavaa ihmisen omi­naisu­ut­ta kut­su­taan älykkyydeksi.”

    Eihän tämä vas­taa kysymyk­seen, että mitä älykkyys on. Tämä vas­taa kysymyk­seen, kuin­ka älykkyys ilmenee.

  14. jatkoa… “älykkyys = jokin tek­i­jä, joka aiheut­taa tietyn­laisia testi­t­u­lok­sia” ei valaise juurikaan

  15. Yhtä hyvin Ruso voisi kysyä mitä pain­ovoima on, eikä hyväksyä vas­tauk­sek­si sitä, että kap­paleet näyt­tävät vetävän puoleen­sa toisiaan.

  16. Rupe­si sen ver­ran mieti­tyt­tämään tämä Tiedemiehen (onpa muuten mahtipon­ti­nen nim­imerk­ki) tähän keskustelu­un lanseer­aa­ma sosi­aalisen taitavuuden=älyn käsite, että otin­pa puhelun Turkuun 

    Turus­ta löy­tyy Ari Kauki­ainen, jon­ka väitöskir­jan abstark­ti on tässä: 

    “Rela­tion­ships between social intel­li­gence, empa­thy, and three types of aggres­sive behav­ior were stud­ied. Peer-esti­ma­tion tech­niques were used to mea­sure all major vari­ables. Alto­geth­er, 526 Finnish school­child­ren from three age groups (10, 12, and 14 years old) par­tic­i­pat­ed in the study. As was hypoth­e­sized, indi­rect aggres­sion cor­re­lat­ed pos­i­tive­ly and sig­nif­i­cant­ly with social intel­li­gence in every age group stud­ied. Phys­i­cal and ver­bal forms of aggres­sion had almost zero cor­re­la­tion to social intel­li­gence. Empa­thy cor­re­lat­ed neg­a­tive­ly and sig­nif­i­cant­ly with every type of aggres­sion except indi­rect aggres­sion in 12-year-old chil­dren. The major find­ings are in line with the devel­op­men­tal the­o­ry by Björkqvist et al. [1992. Aggr Behav 18:117–127] sug­gest­ing that indi­rect aggres­sion requires more social intel­li­gence than direct forms of aggres­sion. Aggr. Behav. 25:81–89, 1999. © 1999 Wiley-Liss, Inc.”

    Olin kiin­nos­tunut, olisiko Kauki­aisel­la tietoa sosi­aalisen älyn ja per­in­teisen älyn (kuviotestit) välis­es­tä yhtey­destä. Eipä ollut eikä ollut osoit­taa muu­takaan tahoa.…joten tässähän on selvä tutkimuk­sen paikka. 

    Jonkin­laista epäti­eteel­listä mutua olen koulumaail­mas­ta kuul­lut, että kiusaa­jatytöt ovat usein koulus­sa keskimääräistä parem­min men­estyviä. Hehän käyt­tävät nimeno­maan epä­suo­raa aggre­sio­ta, joka Kauki­aisen ym. tutkimuk­ses­sa kor­reloi sosi­aaliseen älyyn. Löy­ty­isikö yhteys siis myös G‑tekijään? Mene ja tiedä!

  17. Osmo sanoo:

    “Yhtä hyvin Ruso voisi kysyä mitä pain­ovoima on, eikä hyväksyä vas­tauk­sek­si sitä, että kap­paleet näyt­tävät vetävän puoleen­sa toisiaan”

    Heh, tämä oli haus­ka… tosi­aan… Painovoima=jokin tek­i­jä, joka aiheut­taa tietyn­laisia testi­t­u­lok­sia. Kokeile omenalla!

  18. Eli­na.
    Autistien keskimääräisen älykkyy­den suh­teen olet var­masti oike­as­sa, kos­ka autis­mi lie­nee usein seu­raus­ta laa­jem­mas­ta kehi­tyshäir­iöstä. Se ei kuitenkaan ole kir­joituk­seni kannal­ta olennaista.

    Olen­naista on minus­ta se, että älykkyys ei ole se lajimme kannal­ta olen­nainen men­estys­tek­i­jä, vaan olen­naista on kyky empatiaan.
    Rasis­mi on käsit­tääk­seni empa­ti­akyvyt­tömyyt­tä, mut­ta en pitäisi sitä varsi­naise­na kehi­tyshäir­iönä, vaan lähin­nä prim­i­ti­ivisenä ominaisuutena.

  19. Olet aikaisem­min määritel­lyt men­estymisen lajin lisään­tymisenä. Men­estymisen edel­ly­tys on sin­un mukaasi kyky empatiaan. 

    Mitä voimme päätel­lä? Ketjuhan on auko­ton. Tulen lop­putule­maan, että empaat­tisim­mat ihmiset elävät Afrikas­sa ja Inti­as­sa. Ital­ias­sa puolestaan ne itsekkäät paskapäät. 

    Hmmm ????

  20. Niin ja vielä Raukolle. 

    Rotat ovat ihanan empaat­tisia eläimiä…ja hyttyset.

    (noh, vähän v*t*u***n, se sallitakoon..)

  21. Itse puhuisin mielu­um­min henkises­tä suori­tuskyvys­tä kuin älykkyydestä.

  22. Eli­na.

    Eri lajeil­la on eri­laisia menestystekijöitä.
    Kun kir­joitin että “lajil­lamme”, oletin mei­dät molem­mat ihmisik­si. Tämä “rot­ta jut­tu” tuli min­ulle täytenä yllä­tyk­senä, enkä ollut sitä tilannut 😉

    En myöskään määritel­lyt lajin men­estys­tä lisään­tymiskyky­is­ten jälkeläis­ten saan­nil­la, kos­ka sil­lä mit­tar­il­la voi mita­ta oikeas­t­aan vain yksilön men­estys­tä. Tai jos tah­do­taan olla tarkko­ja, yksilön gee­nien menestystä.
    Liialli­nen lisään­tymi­nen voi olla lajin kannal­ta poikkeustapauk­sis­sa jopa tuhoisaa. Uskon että ihmisen kohdal­la tämä uhkaku­va voi toteutua.

  23. Ihan noin mah­dol­lisim­man objek­ti­ivise­na totea­muk­se­na. Omas­ta ja muit­tenkin mielestä min­ul­la on varsin vah­va empa­ti­akyky. Olen myös ääret­tömän tun­teelli­nen. Tässä pienessä aineis­tossa (n=1) väit­teesi on ehdot­toman väärä. Rohke­nen olet­taa, että tarkoituk­se­nasi on vain patol­o­gisoi­da rasis­mi hin­nal­la mil­lä hyvän­sä ja keinoista välit­tämät­tä. Sano yksi syy, mik­si huolen­pitoni ei saisi keskit­tyä min­ulle todel­la oikeasti tärkeisi­in ihmi­in? Mik­si koko maail­maa on halat­ta­va ehdot­toman tas­a­puolis­es­ti ja objektiivisesti?

  24. Osmo: “Yhtä hyvin Ruso voisi kysyä mitä pain­ovoima on, eikä hyväksyä vas­tauk­sek­si sitä, että kap­paleet näyt­tävät vetävän puoleen­sa toisiaan.”

    Hieno veto! Kuten Eli­na kiteyt­tää “Painovoima=jokin tek­i­jä, joka aiheut­taa tietyn­laisia testi­t­u­lok­sia. Kokeile omenalla!”

    Ero on kuitenkin nähdäk­seni siinä, että “pain­ovoimak­si” kut­sut­tu ilmiö (sen arkises­sa merk­i­tyk­sessä) esi­in­tyy jään­nök­set­tä tes­tates­sa (esim sil­lä omenalla). 

    “Älykkyys” sanaa käytetään nähdäk­seni sel­l­aises­sa mielessä, jos­sa testi (esim palik­ka) näyt­tää ilmen­tävän jotain välit­tömästi ilmenevän, siis testin, takaa. Sik­si nimeno­maan väit­telemme siitä, mikä voisi olla sopi­va testi (kun yksimielisyyt­tä siitä, mitä älykkyys on ei näytä syn­tyvän). Ja sik­si päädymme pilkko­maan käsit­teen sosi­aalisek­si älykkyy­dek­si jne… Pain­ovoiman suh­teen testistä näyt­tää val­lit­se­van kohta­lainen yksimielisyys (se omena).

    Jos taas todel­la omak­summe täysin analo­gian pain­ovoi­mat­estin kanssa, niin älykkyys todel­la = men­estys­tä sovi­t­u­laises­sa testis­sä. Nähdäk­seni määritelmä ei vaan ota hal­tu­un­sa sitä latau­tuneisu­ut­ta, mitä käsit­teeseen liitetään. Epäilen, että moni sanan käyt­täjä ei ole tyy­tyväi­nen tähän määritelmään.

    Sik­si ehdotin mui­ta sano­ja. “Älykkyys” on jotenkin hämärämpi kuin esim “oppimiskyky”.

  25. Catili­na.

    En mis­sään nimessä tah­do patol­o­gisoi­da rasis­mia. Sik­si totesinkin sen ole­van mielestäni omi­naisu­us, ei kehityshäiriö.

    En myöskään tah­do ryhtyä arvioimaan empa­ti­akykysi voimakku­ut­ta. Eräänä empa­t­ian voimakku­u­den mit­tana voidaan kuitenkin perustel­lusti pitää myös sitä, kuin­ka pitkälle se “kan­taa”. Jos sen kan­ta­man piiri­in jää vain aivan lähim­mät ihmiset, niin se on ainakin jos­sakin mielessä heikko.
    Jokaisel­la­han empa­tia kuitenkin laime­nee etäisyy­den kasvaessa.

  26. Hyvä kir­joi­tus. Minus­takin tärkein johtopäätös näistä älykkyys­mit­tauk­sista on oival­lus, että emme voi sel­l­aise­naan ympätä esimerkik­si kaoot­tiseen Afrikan maa­han jär­jestelmää, joka on suun­nitel­tu vähin­tään perusk­oulu­ta­son tiedot ja taidot hal­lit­se­valle, luku- ja kir­joi­tus­taitoiselle jälki­te­ol­lisen infor­maa­tioy­hteiskun­nan ihmisille. Ei myöskään ehkä ole oikein var­ta vas­ten houkutel­la afrikkalaisia lah­jakkai­ta ja koulutet­tu­ja ihmisiä työsken­telemään mais­samme, ainakaan pysyvästi. Afrik­ka tarvit­see koulute­tut ihmisen­sä. (Toisaal­ta ainakin län­si­mais­sa useim­mat työn perässä muut­ta­jat eivät edes suun­nit­tele pysyvää muut­toa, vaan menevät han­kki­maan rahaa ja koke­muk­sia ulko­mail­ta). Jos (uskon, että kun) hei­dän kog­ni­ti­ivi­nen poten­ti­aalin­sa alkaa kas­vaa vakaam­man ja vau­raam­man yhteiskun­nan myötä, he muokkaa­vat sitä sit­ten tarpei­den­sa mukaan. Lisäk­si he tarvit­se­vat val­tio­ta­sol­la toimi­van funk­tion­aalisen ryh­mäi­den­ti­teetin. Siitä kun syn­tyy se yhteenku­u­lu­vu­u­den tunne ja luot­ta­mus, joka on tarpeel­lista, että yhteiskun­ta kehit­ty­isi. He siis tarvit­si­si­vat afrikkalaisia kansal­lis­ro­mant­tisia taiteil­i­joi­ta aut­ta­maan kansal­lisen kult­tuurin luomises­sa ja uus­in­tamises­sa. (Haen tässä analo­giaa Suomen kanssa, en tiedä, kuin­ka hyvin se oikeasti toimisi).

    az:“Ympäristön merk­i­tys­tä ei tule vähätellä.”

    Kun sanoin toises­sa ketjus­sa näin, en itse aikonut vähätel­lä per­imän merk­i­tys­tä (olen­han opiskel­lut vas­taansanoma­ton­ta tutkimus­dataa). Tarkoitin sitä, että on aina huo­mat­ta­van paljon parem­pi, jos ihmis­tai­mi saa hyvää rav­in­toa, virikkeitä ja tur­val­lisu­ut­ta. Sitä parem­pi lop­putu­los, oli per­imän “lähtö­ta­so” mikä hyvän­sä noin karkeasti ilmais­tu­na. Eli tämä mielestäni merk­it­see, että inhimilli­nen sosi­aalipoli­ti­ik­ka on kaikkien kannal­ta parempi.

    Catili­na: “Sano yksi syy, mik­si huolen­pitoni ei saisi keskit­tyä min­ulle todel­la oikeasti tärkeisi­in ihmi­in? Mik­si koko maail­maa on halat­ta­va ehdot­toman tas­a­puolis­es­ti ja objektiivisesti?”

    Minus­ta ihmi­nen, joka oikeasti välit­täisi yhtä paljon kaik­ista maail­man ihmi­sistä, olisi aika kam­mot­ta­va ja epäin­himilli­nen. Min­ulle kaik­ki tärkeim­mät ihmiset sat­tuvat ole­maan valkoisia, epäilemät­tä johtuen siitä, että asun suh­teel­lisen monoet­nisessä Suomes­sa. Se ei sinän­sä tarkoi­ta, etteikö joku muun­väri­nen voisi joskus tule­vaisu­udessa olla. En kuitenkaan koe, että valkoiset ihmiset oli­si­vat min­ulle joku ihmis­ryh­mä, jon­ka kanssa koen yhteenku­u­lu­vu­ut­ta samal­la taval­la kuin suo­ma­lais­ten: heitä on liian paljon ja liian eri­laisia eri puo­lil­la maail­maa. Jostain tois­es­ta voi tun­tua eri­laiselta, enkä ymmär­rä, mik­si hänestä pitää vält­tämät­tä maala­ta jotain antikris­tus­ta. Enhän itsekään inhoa enkä halvek­si ei-suo­ma­laisia tai hyväksy hei­dän sor­tamis­taan, vaik­ka suo­ma­laiset ovatkin ‘min­un porukkaani’.

  27. Sit­ten vielä pitäisi määritel­lä ‘rasis­mi’, kun ker­ta saivartelun vauhti­in ollaan päästy. Sanakir­ja määrit­telee sen rotusyr­jin­näk­si. Siis syr­jin­näk­si, joka perus­tuu rotu­un, eikä yksilöl­lisi­in omi­naisuuk­si­in. Esim. epäpäteväm­män yksilön rodus­ta X suosimi­nen päteväm­män yksilön rodus­ta Y kus­tan­nuk­sel­la. Monille rotu­jen ero­jen tutkimi­nen on rasis­tista, kos­ka tutkimus­tu­lok­set yleen­sä pal­jas­ta­vat, että luon­to tosi­aan on eriyt­tänyt ihmisen eri roduik­si ~60ka aikana. Tämän sinän­sä ei pitäisi olla yllä­tys, onhan se jopa kymme­ne­sosa nean­derthalin ihmisen eriy­tymiseen riit­täneestä ajas­ta, ja sada­sosa ihmisen ja sim­panssin eriy­tymis­es­tä. Mon­en mielestä sekin on rasis­mia, että suo­ma­lainen arvostelee “Abdul­lah” Tam­men edes­ot­ta­muk­sia, saati sit­ten muual­la maail­mas­sa tapah­tu­via ihmisoikeusrikko­muk­sia. Kult­tuurin var­jol­la voidaan mikä tahansa kri­ti­ik­ki leima­ta rasismiksi.[1] Kaikkea pitäisi suvaita.

    Mitä tulee rasis­min ja älykkyy­den suh­teeseen, niin muis­te­len, että Suomes­sa “rasis­tis­ten rikosten” määrä on kasvus­sa, ja väestömäärään suh­teutet­tuna, tilas­toa yllät­täen eivät joh­da korkean IQ:n itä-aasialaiset, vaan mata­lam­man IQ:n afrikkalaiset. Tosin japani­lainen kult­tuuri on hyvin ylim­ieli­nen mui­hin rotu­i­hin, mut­ta ilmeis­es­ti nuiv­im­mat pysyvät Japanis­sa, eivätkä haas­ta riitaa ilman keis­arin käskyä.

    [1]Pat Con­dell: Am I a racist? http://www.youtube.com/watch?v=H1ZLXbKeL2U&NR=1

  28. Ter­ve Osmo, olen aina arvostanut sin­ua poli­tikkona ja ensik­si halu­ankin antaa hie­man kehu­ja tästä rohkeas­ta avauk­ses­ta. Hyvin usein olet käsitel­lyt suo­raselkäis­es­ti kipeitä ja vihreille poli­tikoille vierai­ta aihei­ta. Älykkyys sinän­sä tieteen alana tuskin kiin­nos­taisi ketään, elleivät ihmiset jou­tu­isi konkreet­tis­es­ti tekemisi­in ylikan­soit­tumisen kanssa. Olet ehkä älykkäänä ihmisenä huo­man­nut, että tämä lop­ul­ta johtaa ekolo­ogiseen katas­troofin ja laa­jamit­taisi­in soti­in ja kär­simyk­si­in maapallolla.

    Älykkyy­teen vaikut­taa geeniper­imä, kuin­ka paljon siitä vielä kiis­tel­lään, arvioiden mukaan kyse on 32–40 pros­entin osu­ud­es­ta. Kaikil­la älykkyyt­tä tutkivil­la tahoil­la on asioista yht­eneväi­nen käsite, älykkyys kyetään selit­tämään myös geeniper­imän avul­la. Miten merkit­tävästi tämä peilau­tuu kan­soi­hin ja kansakun­tien tilaan, lie­nee edelleen suh­teel­lisen neit­seelli­nen tutkimuskohde. 

    - 1800 luvun alus­sa maa­pal­lon väk­iluku ylit­ti mil­jardin rajapyykin, tämän jäl­keen kehi­tys on eden­nyt nopeasti. 

    - 1800 luvun lop­ul­la Suomes­sa väestöti­eteil­i­jä epäilivät olisiko koskaan mah­dol­lista, että Suomes­sa asu­isi kolme miljoon­aa ihmistä, epäi­lyt ovat osoit­tau­tuneet vääriksi.

    - 1950 meitä oli neljä miljoon­aa ja muu­tamia vuosia tämän jäl­keen Suomes­sa esi­in­tyi huo­mat­tavia piikke­jä syntyvyydessä.

    - Vuon­na 2050 suo­ma­laisia on arvi­ol­ta 4,9–5,0 miljoon­aa, syn­tyvyyspi­ik­istä johtuen huolto­suhde heikke­nee tilapäis­es­ti 18 pros­en­tista läh­es 32 pros­ent­ti­in. 200 vuodessa väestömme on tuplaantunut. 

    Vuon­na 2050 ja tätä edeltäneenä 200 vuote­na suo­ma­lais­ten määrä on tuplaan­tunut, mut­ta ei ylikan­soit­tunut. Suo­ma­laisil­la olisi mah­dol­lisu­us elää maas­saan tas­apain­oista elämää, ellei mm vihreä puolue ajaisi myös Suomea ekolo­ogisen katas­troofi­in ylikan­soi­tus poli­ti­ikallaan. Mikään taho maail­mas­sa, ei hyväl­lä, ei pahal­la, ei avus­ta­mal­la, ei tukah­dut­ta­mal­la, eikä mil­lään muul­lakaan tapaa kykene estämään Afrikan kaltaisen maanosan ylikan­soit­tumista. Eräis­sä mais­sa ylikan­soit­tumi­nen on lähen­nel­lyt 6700 pros­entin vauh­tia 200 vuodessa. Mik­si ihmeessä vihreät aja­vat ylikan­soi­tus­ta myös osak­si Suomen poli­ti­ikkaa, onko puolueessa koskaan ajatel­tu asi­aa ekol­o­giselta kannal­ta. Ehkä voit vas­ta­ta tähän kysymyk­seen kun et enää ole mukana politiikassa.

  29. Empa­ti­aa voi kuitenkin tarkastel­la myös tois­es­ta näkökul­mas­ta. Omas­ta mielestäni “char­i­ty begins home”. Eli toisaal­ta on helpom­paa tun­tea empa­ti­aa eksoot­tista ja kaukaista kohdet­ta kohtaan, johon voi pro­jisoi­da mitä tahansa mieliku­via, kuin aut­taa omaa konkreet­tista lähim­mäistä, joka täy­tyy ihan oikeasti koh­da­ta vas­tavuorois­es­ti. Eiväthän nämä tietysti toisi­aan pois sul­je kuitenkaan.

  30. Pekka,

    Kun olet nyt niin kova poi­ka määrit­telemään asioi­ta, niin määrit­telepä tämä “omi­naisu­us”.. Men­estymisen­hän kri­teer­it jo tun­nemme (lisään­tymi­nen kanin tavoin), mut­ta mitä ihmettä tarkoit­taa ominaisuus..? 

    Ja entäs tämä “kehi­tyshäir­iö”? Tarkoi­tatko ken­ties jotain neu­rol­o­gista vai ympäristön tuot­ta­maa vai mitä oikein tarkoitat.

  31. Pekka Raukko nos­taa esi­in tärkeitä kysymyk­siä. Jos rasis­mi on tosi­aan jonkin­lainen kehi­tyshäir­iö niin miten puu­tu­taan sel­l­aiseen lais­sa ole­vaan epäko­htaan kuin rasis­tisi­in rikok­si­in, eihän etnoa potki­va kiljuski­ni ole syypää pään­sä sisäiseen kehi­tyshäir­iöön. Mie­lenki­in­toista olisi myös selvit­tää voiko rasisti tun­tea empa­ti­aa pieniä pör­röisiä eläim­iä tai omaa viiteryh­mään­sä kohtaan kos­ka olisi­han se mie­lenki­in­toista tietää mikä saa empa­ti­akyvyt­tömyy­den suun­tau­tu­maan nimeno­maan pig­ment­tikyl­läisyy­den mukaan. 

    Kuulisin myös mielel­läni Raukon määritelmän rasis­mille. Näin esim. tämän blo­gin älykkyyskeskustelus­sa ei käy sel­l­aista tilan­net­ta, että jonkun tiedonhalu leimataan rasis­mik­si ja siis jonkin­laisek­si mie­len­vikaisu­udek­si sil­lä tämä voi jopa jar­rut­taa keskustelua. Joku älyl­lis­es­ti epäre­helli­nen voisi jopa argu­ment­tien puut­teessa yrit­tää leima­ta eri mieltä ole­vat rasisteiksi. 

    Mut­ta tähän rasis­mi­in kehi­tyshäir­iönä on kyl­lä syytä paneu­tua tarkem­min. Kuin­ka paljon mei­dänkin yhteiskun­nas­samme on tuh­lat­tu rahaa asen­nekas­vatuk­seen ja rasis­min­vas­taiseen tais­telu­un. Mitä merk­i­tys­tä sil­lä on jos kyse on kehityshäiriöstä? 

    Onnek­si meil­lä on kuitenkin Vihreät. Puolueen sivuil­la san­o­taan vihrei­den toiv­ot­ta­van vam­maiset mukaan puolueen toim­intaan ja halu­a­van hyö­dyn­tää hei­dän eri­laista elämänkoke­mus­taan. Mil­loin näemme ensim­mäisen Kon­tu­lan kuu­lapään puolueen riveissä?

  32. Oppimkiskyky nyt vain on eri asia kuin älykkyys.
    Maail­mas­sa on paljon käsit­teitä, joiden eksak­ti määrit­te­ly on han­kalaa, mut­ta joi­ta kuitenkin mit­gataan niin hyvin kuin osa­taan. Täl­lainen on esimerk­si suh­dan­neke­hi­tys. Samaan joukkoon kuu­luu kon­ser­vati­ivi­su­us, tun­neherkkyys ja mitä tahansa. 

    Näitä asioi­ta mitataan seu­rausten kaut­ta. Jos ihmi­nen on asen­teil­taan kon­ser­vati­ivi­nen, hän kan­nat­taa toden­näköis­es­ti ankra­tia ran­gais­tuk­sia, korkeampi tulo­ero­ja, asevelvol­lisu­ut­ta ja niin edelleen. Kon­ser­vati­ivi­su­ut­ta voidaan mita­ta parem­min ja huonom­min ja voimme olla vähän eri mieltä siitä, mitä sil­lä tarkoite­taan. Jonkun­mielestä rasis­mi liit­tyy kon­ser­vati­ivi­su­u­teen, mut­ta tois­t­en muielestä ei lainkaan.

    Älykkyyt­tä mitataan sen perus­teel­la, miten hyvin selviää tehtävistä, jot­ka yleisen käsi­tyk­sen mukaan vaa­ti­vat hyviä hok­sot­timia. Noiden mittarei­den laadin­nas­sa käytetään fak­to­ri­ana­lyysia tai sen kaltaisia menetelmiä. olen­naista on, että hyvin eri­laiset testit johta­vat jok­seenkin samaan tuloik­seen, mis­tä päätel­lään, että henkilön suures­sa joukos­sa omi­naisuuk­sia taustal­la on sama tekijä.

    Tarkem­pi ana­lyysi osoit­taa, että tuo yhden fak­torin malli on puut­teelli­nen, mut­ta aika hyvä silti. Joskus opetin fak­to­ri­ana­lyysia, ja kävin erään testin anato­mi­an läpi. Lah­jakku­us fak­toroi­tui vähin­tään kolmelle fak­to­rille, jot­ka oli­vat suun­nilleen numeer­i­nen (lukusar­jat) ver­baa­li­nen ja spa­ti­aa­li­nen. Lisäk­si neljän­tenä tek­i­jänä tuli esi­in päät­te­lyn nopeus. Tämäkään ei riit­tänyt selit­tämään lop­pua kohi­naksi, vaan tarvit­ti­in oma nopeustek­i­jän­sä noille kolmelle osaamisalalle. 

    Olen­naista kuitenkin on, että yhdel­lä fak­to­ril­la (älykkyys) voiti­i­in selvit­tää val­taosa vaihtelusta.

    Täl­lä asial­la ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kuin­ka arvostet­ta­va asia älykkyys on ja pitäisikö ihmisen hyvyyt­tä mita­ta jol­lakin toisel­la ominaisuudella.

  33. Sekä her­raselle, että Eli­nalle voin vain tode­ta, että jos tah­dotte perustelu­ja rasis­min “kehi­tyshäir­iölu­on­teelle”, niin ne tei­dän on kek­sit­tävä itse, kos­ka aja­tuskin on tei­dän, ei minun.

    Mut­ta voiko rasis­mille tehdä mitään, jos se on ihmisen syn­nyn­näi­nen omi­naisu­us, eikä esimerkik­si ankean lap­su­u­den tai poskelleen men­neen kas­vatuk­sen tulos?
    Minus­ta ei ole olen­naista, onko jokin käyt­täy­tymispi­irre perin­nölli­nen vai opit­tu. Kaikkia yhteiskun­nan vahin­gol­lise­na pitämiä käyt­täy­tymistapo­ja voidaan eri keinoin pyrk­iä rajoittamaan.
    Eikä ole myöskään mitään geneet­tistä deter­min­is­miä. Ei etenkään käyt­täy­tymisen suhteen.

    Rasis­min määritelmän suh­teen tyy­dyn PK:n määritelmään, joka on tässä yhtey­dessä tarkku­udeltaan täysin riittävä.

    “Omi­naisu­u­den” määrit­te­len sit­ten kun Eli­na on uskot­tavasti määritel­lyt sanan “luku­taito”.

  34. Empa­tia voidaan jakaa kah­teen osaan, kog­ni­ti­iviseen ja affek­ti­iviseen empa­ti­aan. Selkok­ielel­lä siis kykyyn hah­mot­taa tois­t­en tun­netilo­ja ja moti­ive­ja, ja toisaal­ta omien tun­netilo­jen muut­tumiseen havain­to­jen poh­jal­ta. Asperg­erin syn­d­roomas­ta kär­sivät ovat tyyp­il­lis­es­ti jälkim­mäisessä mielessä täysin nor­maale­ja, arkipäiväisen kie­lenkäytön mukaan usein hyvinkin empaat­tisia ihmisiä, mut­ta emo­tion­aa­li­nen havain­tokyky on puut­teelli­nen. Toisaal­ta psykopaateil­la, joiden affek­ti­ivi­nen empa­tia puut­tuu kokon­aan, on tämä kyky mon­esti hyvinkin kehittynyt.

    Rasis­min luon­nehtimi­nen biol­o­gisek­si häir­iök­si ei ole järin perustel­tu idea. Funk­tion­aa­li­nen autisti saat­taa hyvinkin epähuomios­sa tölväistä väril­listä ilkeästi, mut­ta tuskin tarkoit­taa sitä. Psykopaat­ti puolestaan sat­ut­taa säälimät­tä kaikkia ihon­väri­in kat­so­mat­ta. Kumpikin voi olla rasisti siinä mis­sä nor­maa­likin ihmi­nen, mut­ta hei­dän neu­ro­bi­ol­o­gisi­in ongelmi­in­sa se ei liity mitenkään.

    Rasis­min ja empa­t­ian puut­teen läheinen yhteys liit­tyy oletet­tavasti sisä-ulko­ryh­mä­jakoon. Niin met­sästäjä-keräil­i­jäe­si-isäm­mekin, kuin useim­mat kädel­liset suku­laisem­mekin elävät lau­moissa, joiden sisäl­lä esi­in­tyy mit­tavaakin yhteistyötä ja altru­is­mia, mut­ta joiden suh­tau­tu­mi­nen lau­man ulkop­uolisi­in on epälu­u­loista, suh­teel­lisen kylmäkiskoista, ja mikäli nämä koetaan uhak­si, hyvinkin vihamielistä. Nyky­ih­misel­lä sama kuvio näkyy edelleen, joskin huo­mat­tavasti mon­imutkaisem­pana (ryh­mäi­den­ti­teet­te­jä on usein monia, toiset tärkeämpiä). Ulko­ryh­män jäsenet nähdään hel­posti ryh­män­sä jäs­en­inä yksilöi­den sijas­ta, hei­dän toim­intaansa tulk­i­taan rankasti yleistävien stereo­tyyp­pi­en avul­la, ja jos hei­dät koetaan uhkana, syys­tä tai ei, aggres­siot nou­se­vat nopeasti. Yhteyk­siä rasis­mi­in tuskin tarvit­see erik­seen selittää.

    On ihmisiä, jot­ka paisu­vat ylpey­destä ajatel­lessaan sitä, miten he ovat nousseet tämän kaiken yläpuolelle. He ovat maail­mankansalaisia, heille ihmi­nen on ihmi­nen kansal­lisu­ud­es­ta ja ihon­väristä kat­so­mat­ta. He ovat eet­tis­es­ti ja älyl­lis­es­ti yliv­er­taisia. Tämä on useim­mis­sa tapauk­ses­sa totaal­ista potaskaa. Ryh­mä­jako ei toki enää perus­tu kansal­lisu­u­teen tai etnisyy­teen, mut­ta ei se mihinkään ole hävin­nyt. Se on vain kor­vat­tu ide­olo­gial­la. Kun kuun­telee monien pollei­den tiedosta­jien puhei­ta “rasis­teista”, “jun­teista” tai “oikeis­to­lai­sista”, löytää niistä paljonkin karkeaa stereo­typ­isoin­tia, epälu­u­loa ja silkkaa aggres­sio­ta, joka hel­posti hau­taa alleen empa­t­ian “fasistin” tun­tei­ta kohtaan. Toki tämä, aivan kuten etni­nen ryh­mä­jakokin, saat­taa johtaa hien­o­varaisem­pi­inkin käytösmalleihin.

    Kaikkein huvit­tavin­ta on ehkä se, miten mon­et rasis­tit ja anti­ra­sis­tit poh­jaa­vat itse­tun­ton­sa pitkälti täs­mälleen samaan asi­aan, ts. jäsenyy­teen­sä ulko­ryh­mään näh­den joka suh­teessa yliv­er­taises­sa sisäryh­mässä. Rasisti on tosin rehellisem­pi tämän suh­teen. Hän ei väitä har­ras­ta­vansa “itsekri­ti­ikkiä” sen täh­den, että halvek­sun­nan kohde sat­tuu kuu­lumaan hänen kanssaan samaan kansakun­taan tai rotu­un, jot­ka eivät ole hänen iden­ti­teet­tin­sä kannal­ta lainkaan keskeisiä tekijöitä.

  35. Ihan en kaikkea keskustelus­ta ymmärtänyt, mut­ta sen ver­ran kuitenkin, että kun työn­tek­i­jää seu­raavak­si haen oikea järjestys on: kiinalainen, ruot­salainen, sake­man­ni, toinen ruot­salainen, suo­ma­lainen mies, intialainen, ara­bi, suo­ma­lainen nainen, ryssä, amerikkalainen neekeri. 

    Afrikkalainen neek­eri on melkein listalla.

  36. Anteek­si nyt Tsuh­na, mut­ta jos et ole trol­li olet vähän dor­ka. Jos etsit työn­tek­i­jää, halu­at kai parhaan mah­dol­lisen hak­i­jan. Jos syr­jit mah­dol­lis­es­ti lois­tavaa työn­tek­i­jää kansal­lisu­u­den tai sukupuolen perus­teel­la, saat syyt­tää vain itseäsi.

  37. Osmo: “Maail­mas­sa on paljon käsit­teitä, joiden eksak­ti määrit­te­ly on han­kalaa, mut­ta joi­ta kuitenkin mit­gataan niin hyvin kuin osataan.”

    Kyl­läkyl­lä. Näin­hän se on, mut­ta juuri sik­si tuon käsit­teen määrit­te­ly-yri­tyk­set ovat kiin­nos­tavia. Mit­tarimääritelmä ei satu min­ua innostamaan.

    Ver­t­a­sit kon­ser­vati­ivi­su­u­den mit­taamiseen. Mainit­se­masi mit­tar­it ovat kiin­nos­tavia vain, kun ensin olemme muo­dosta­neet käsi­tyk­sen kon­ser­vati­ivi­su­ud­es­ta. Esim: tarkoi­tan kon­ser­vati­ivi­su­udel­la tätä-ja-tätä (käsite). Näin ymmär­ret­tynä kon­ser­vati­ivi­su­us ilme­nee täl­laise­na-ja-täl­laise­na (oper­a­tional­isoin­ti).

    Palataan älykkyy­teen. Kun kysyin “mitä on älykkyys”, kysyin mitä usein käyte­ty­il­lä mittareil­la on oper­a­tional­isoitu. Vas­tauk­sek­si olen saanut “älykkyyt­tä”. Mut­ta kun sitä olen juuri kysynyt…

    Enkä edes odota tyh­jen­tävää vas­taus­ta. Maail­ma on täyn­nä täysin mielekkäitä “sumei­ta” käsit­teitä, joi­ta käytämme suvereenisti ilman määritelmiäkin (esim mil­loin san­o­taan, että nyt “sataa”). Eri­laiset hah­motel­mat tai vas­tausyri­tyk­set oli­si­vat kuitenkin kiinnostavia.

  38. Pekka,

    Vas­taan parem­mal­la ajal­la haas­teel­liseen luku­taito-tehtävääsi. Minä kyl­lä kysyin ekak­si, joten minus­ta sin­un pitäisi vas­ta­ta ekak­si.. (sanoo Eli­na, 5 vuotta), 

    Tässä kuitenkin ihan mie­lenki­in­toinen jut­tu tähän “rasis­mi kehi­tyshäir­iönä” ‑teemaan. Aika pitkä kyl­lä, lukekoon ken jak­saa. En muuten kyl­lä mielestäni ole mis­sään kohden kir­joit­tanut rasis­mista kehi­tyshäir­iönä, mut­ta palataan siihenkin, ehkä…

    http://www.washingtonpost.com/wp-dyn/content/article/2005/12/09/AR2005120901938.html

    Taas ollaan siitä älystä nyt aika kaukana, mut­ta toisaal­ta eikö elävän keskustelun kuu­lukin polveil­la ja tuot­taa sivujuonteita. 

    Olin Karmela Liebkindi­in yhtey­dessä löytääk­seni asi­as­ta jotain taku­u­var­masti tieteel­listä. Aiheena siis rasis­mi ver­sus tunnetilat/ persoonallisuustyyppi/ syn­nyn­näiset ja opitut tekijät..

    Hän antoi seu­raa­vat kir­jal­lisu­usvi­it­teet. Näis­sähän on nyt tietysti se ongel­ma, että KL ei var­masti löy­dä asian tiimoil­ta muu­ta kuin hänen ide­olo­giansa mukaan värit­tyneitä lähteitä. Valitet­tavasti hänel­lä on koke­muk­seni mukaan voimakaste­hoiset mul­ti­kul­ti-ril­lit päässään. 

    Nämä viit­teet hän kuitenkin antoi. Ja lukem­i­nen­han ei koskaan tyhmistä. 

    Duckitt, J. (1992).The social psy­chol­o­gy of prej­u­dice. West­port, CT:
    Praeger Publishers.

    Dun­bar, E. (1995). The Prej­u­diced Per­son­al­i­ty, Racism, and Anti-
    Semi­tism: The PR Scale Forty Years Lat­er. In Jour­nal of Personality
    Assess­ment, 65 (2), 270–277.

  39. Luin juuri Liebkindin Me ja muukalaiset pitkästä aikaa. Se oli parem­pi kuin mieliku­va, joka min­ul­la kir­jas­ta oli. Siinä mm. käy­dään läpi rasis­mia sosi­aalip­sykol­o­gise­na ilmiönä, ja tode­taan etteivät sitä patol­o­gisoi­vat näke­myk­set enää saa paljon tukea (kir­ja on kir­joitet­tu 1987). Useimpi­en tutk­i­joiden mielestä ennakkolu­u­lot ja stereo­typ­i­at ovat luon­nolli­nen seu­raus ihmisen kog­ni­ti­ivi­sista pros­es­seista. Muutenkin kir­jas­sa on ihan asi­aa iden­ti­teetin muokkauk­ses­ta ja merkityksestä.

  40. On hyvä, etteivät rasis­mia patol­o­gisoi­vat näke­myk­set saa enää paljon tukea edes Karmela Liebkindiltä.

    Ensin­näkin pitäisi tietysti määritel­lä tarkasti käsite rasis­mi. Siitä on sanakir­jois­sa ja kan­sain­väli­sis­sä sopimuk­sis­sa määritelmiä, mut­ta kum­masti sen määrit­te­ly lev­iää usein käsit­tämään jokaista epäilevää sanaa, jon­ka sanomme esim. maahanmuutosta.

    Väitetään, että Neu­vos­toli­itossa mon­et sys­teemin epäil­i­jät jou­tu­i­v­at Brezh­nevin aikana mieli­sairaalaan. Se oli parem­pi kuin joutua suo­raan tap­at­tavak­si niin kuin Stal­in­in aikana.

    Jos me demokra­ti­aan usko­vat voisimme yhteis­es­ti määritel­lä pitävästi, mitä rasis­mi tarkoit­taa, uskon, että voisimme sitä yhteis­es­ti vastustaakin.

    Mut­ta kun käsite rasis­mi on täl­lainen poli­it­tisen ja mielipi­de­tais­telun väline, en usko, että siitä koskaan tulee mitään.

  41. Kir­joitin juuri kri­ti­ikkiä tuos­ta rasis­mi-sanan poli­it­tis­es­ti motivoituneesta lev­iämis­es­tä Yliopis­to-lehteen. Saa­pa nähdä, julkai­se­vatko. Mielestäni se pitäisi säi­lyt­tää alku­peräisessä merk­i­tyk­sessään “syr­jin­tä etnisen alku­perän perus­teel­la”. Ide­ol­o­giset tai kult­tuurikäytän­töi­hin liit­tyvät ris­tiri­idat, maa­han­muut­topoli­it­tis­es­ta keskustelus­ta puhu­mat­takaan, ovat sit­ten jotain muuta.

  42. Pari kom­ment­tia nim­imerkin az pitkään kirjoitukseen.

    1) Mik­si luon­non­va­roil­taan rikkaat Afrikan val­tiot eivät jaa kansalai­so­maisu­ut­taan tasais­es­ti. Tämä on laa­jem­pi lainalaisu­us. Jos kansakun­nan rikkaus perus­tuu hel­pos­tui hyö­dyn­net­tävi­in luon­non­va­roi­hin, omaisu­udel­la on taipumus kasautua har­vo­jen käsi­in (Lati­nalainen Amerik­ka, Venäjä), mut­ta jos se edel­lyt­tää laa­jaa työ­panos­ta (Suo­mi ja met­sät) tulok­se­na on tasainen tulon­jako. Jos moni­toimikoneet oli­si­vat olleet käytet­tävis­sä jo sata vuot­ta sit­ten, Suo­mi olisi köy­hä, läh­es väestöstä tyhjä, jon­ka maao­maisu­us olisi muu­ta­man har­van pohatan käsissä.

    2) Serkkuavi­o­li­itot. Me kaik­ki tiedämme, että ne johta­vat usein periy­tyvi­in tautei­hin. Seu­raavaan tulee suh­tau­tua varoen, sil­lä en ole alan asiantun­ti­ja: Eivätkö ne kuitenkin paran­na väestön geeniper­imää? Kyse on väistyvistä haitalli­sista geeneistä, jot­ka pystyvät jatka­maan elämään­sä piilos­sa. Mitä toden­näköisem­min ne pää­sevät vaikut­ta­maan ilmi­a­su­un, sitä toden­näköisem­min ne kar­si­u­tu­vat pois. Näin siis amatööri asi­aa pohdiskelisi.

    3) Ääri­oikeis­to­laisia tek­ste­jä on tar­jol­la paljolti. Jotkut sen­suroin pois, mut­ta älyl­lis­es­ti argu­men­toidut jätän. Ääri­oikeis­to­lais­ten poli­it­tista toim­intaa main­os­ta­vat jätän pois ilman muu­ta. Blogi­ni tarkoi­tus ei ole toimia hei­dän main­osvä­li­neenään. Siihen he voivat käyt­tää omia blogejaan.

    4) En muista oliko se Az vai joku muu, joka huo­maut­ti, ettei rasis­mi ole henkises­ti kovin kaukana poli­it­tis­es­ta vastapuolen demon­isoin­nista. Tästä olen samaa mieltä. Täl­läiset jyrkät me-ne ‑asen­teet ovat minus­ta samaa perua, olkoon tuo jaot­telu mikä hyvänsä.

  43. Ruso kysyi
    “mitä on älykkyys”

    Mielestäni älykkyys on sama kuin assosi­aa­tiokyky eli kyky hah­mot­taa eri asioiden väli­nen keskinäi­nen riip­pu­vaisu­us. Joil­lakin se suun­tau­tuu enem­män sym­bo­l­i­ana­lyysi­in ja joil­lain toisil­la taas enem­män ihmis­ten välisen vuorovaiku­tuk­sen dynami­ikkaan, kol­man­sil­la johonkin muuhun.

    Viisaus taas edel­lyt­tää älykkyy­den lisäk­si muistin, joka nykyaikana käsit­tää paljolti myös muiden ihmis­ten havain­to­jen­sa perus­teel­la tal­len­ta­maa tietoa. Viisaus käsit­tää myös nöyryy­den muut­taa omaa näke­mys­tän­sän­sä, jos (itselle) uuden riit­tävän luotet­ta­van havain­toaineis­ton perus­teel­la tähän on aihetta.

  44. Serkku- (tai mieluim­min sis­ar-) avi­o­li­it­toil­la saadaan kyl­lä perin­nöl­li­sistä sairauk­sista melko vapaa ja homogeeni­nen pop­u­laa­tio. Edel­lyt­täen tietysti, että epäkelvot mut­ta lisään­tymiskykyiset yksilöt elim­i­noidaan ajoissa.
    Tätä sisä­sis­ar­si­itos­ta on käytet­ty esimerkik­si tasalaa­tu­is­ten koe-eläinkan­to­jen luon­ti­in. Alkol­la oli aikoinaan täl­lainen hyvin tasalaa­tu­inen rot­takan­ta, joka on eri­no­mainen tutkimuk­sen työkalu.
    Homogeeni­nen per­imäaines ei kuitenkaan ole sama kuin paran­net­tu per­imäaines. Perin­nöl­lis­ten tau­tien mukana häviää se muun­telu, jon­ka avul­la pop­u­laa­tio muo­dostaa uusia omi­naisu­usy­hdis­telmiä, ja voi sopeu­tua muut­tuvaan ympäristöön.
    Myös esimerkik­si MHC-ryh­mät (major his­to­com­pat­i­bil­i­ty com­plex) yksipuolis­tu­vat ja tämä tarkoitaa immuu­nipuo­lus­tuk­sen heikkenemistä.

  45. Osmo on aivan oike­as­sa. Sys­temaat­ti­nen sisäsi­it­to on jalosta­jien kauan tun­tema ja käyt­tämä tapa tuo­da esi­in reses­si­ivisiä omi­naisuuk­sia kar­sit­taviksi, mut­ta menetelmä on äärim­mäisen työläs ja vaatii suur­ta kär­siväl­lisyyt­tä. Kelvo­ton­ta mate­ri­aalia syn­tyy todel­la paljon. Miten Osmo on ajatel­lut käytän­nössä suorit­taa tämän kar­simisen, jos hän kat­soo hyväksyvästi serkusavi­o­li­it­to­ja? Mikä on _tämän_ asian rel­e­vanssi väitet­tyyn, mut­ta käytän­nössä olemat­tomaan suo­ma­lais­ten sisäsi­it­toisu­u­teen, mitä usein esitetään perus­teena rajoit­ta­mat­toma­lle maahanmuutolle?

    Dis­claimer:

    Kos­ka en kuu­lu mihinkään poli­it­tiseen puolueeseen tai ryh­mään, kaik­ki reflek­si­iviset viit­tauk­seni sel­l­aisi­in on käsitet­tävä sarkas­mik­si, mikä huomioitakoon myös sen­su­uri­ratkaisu­is­sa. Tämän­hetkisen esi­tyk­sen­sä perus­teel­la Osmo ihan todel­la var­masti olisi luokitel­tu nat­sik­si ainakin viisi­toista vuot­ta sit­ten, ja toden­näköis­es­ti mon­et tekevät niin vielä juuri täl­läkin hetkellä.

  46. Pieni tarken­nus. Serkkuavi­o­li­itot saa­vat lähin­nä aikaan kär­simys­tä, eikä niitä pitäisi suosia. Vas­tasin vain nim­imerkin Az väit­teeseen, jon­ka luin niin, että serkkuavi­o­li­itot degen­eroivi­at pop­u­laa­tio­ta. Jälkipol­vet kiit­tävät serkkuavi­o­li­itoista, mut­ta itse niihin ei pidä ryhtyä.

    Az sanoi näin:

    “Euroopan pak­istani­lais­ten kesku­udessa hyvin yleisiä (ainakin 55% Bri­tann­ian pak­istani­lai­sista nai oman ensim­mäisen serkkun­sa, lähde BBC:n tutki­va jour­nal­is­mi). Täl­laisen vaiku­tus geenipoo­lille ja per­imälle on tietysti vaar­al­lisen degen­eroi­va, ennenaikaisia lap­sikuolemia myöten.”

  47. Pekka Raukko sanoi:

    “Rasis­mi on käsit­tääk­seni empa­ti­akyvyt­tömyyt­tä, mut­ta en pitäisi sitä varsi­naise­na kehi­tyshäir­iönä, vaan lähin­nä prim­i­ti­ivisenä ominaisuutena.”

    Nyt pitäisi sit­ten tietää miten Sinä luokit­telet ns. rasismin?

    Olen keskustel­lut kanssasi aikaisem­minkin ja luulen tietäväni mitä tarkoi­tat. Kor­jaa ihmeessä, jos olen ymmärtänyt Sin­un kan­tasi väärin.

    Min­ulle on välit­tynyt sel­l­ainen kuva, että pidät esimerkik­si nation­al­is­mia yht­enä rasis­min muotona.

    Olen kanssasi eri mieltä.

    Min­un mielestäni — ilman sen kum­mem­pia poikki­aka­teemisia jubi­noi­ta — omas­taan välit­tämi­nen ja sen suo­jelem­i­nen on biol­o­gis­es­tikin lau­man hengis­sä­selviy­tymisen perusta.

    Jos omas­taan välit­tämi­nen ja sen suosimi­nen on sit­ten rasis­mia, halu­aisin Sin­un ker­to­van sit­ten sen, mikä on omas­ta mielestäsi biol­o­gis­es­ti oikea tapa suo­jel­la omaansa. Mielestäni välit­tämi­nen osoit­taa kykyä empatiaan.

    Lainaan tähän vielä erään — kovinkin kiis­tel­lyn — vasem­mis­to­laisen (sic!) ajatusta:

    “Nation­al­is­min perus­ta on biolo­gias­sa. Ihmi­nen on sosi­aa­li­nen eläin, joka elää yhteisöis­sään ja yhteisö­jen­sä kaut­ta, peruselin­toim­i­to­jen jäl­keen kaik­ki hänen elämässään on sosi­aal­isia suhtei­ta. Kansakun­ta on yksinker­tais­es­ti laa­jen­net­tu ver­sio revi­ir­iään puo­lus­tavas­ta susi­lau­mas­ta ja kansal­lis­val­tio vuorostaan vain tehokkain tapa organ­isoi­da lau­man sisäi­nen yhteistyö.”

    Näin sanoi Kai Murros.

    Kuller­vo

  48. Raiskauk­sil­la on perus­ta biolo­gias­sa ja voi olla, että nation­al­is­mil­lakin on. Molem­pi­en seu­rauk­se­na on tuskaa ja kuole­maa, pait­si, että nation­al­is­mi tap­paa maail­mas­sa enem­män kuin raiskaukset.

  49. “Raiskauk­sil­la on perus­ta biolo­gias­sa ja voi olla, että lib­er­al­is­mil­la on. Molem­pi­en seu­rauk­se­na on tuskaa ja kuole­maa, pait­si, että lib­er­al­is­mi tap­paa maail­mas­sa enem­män kuin raiskaukset.”

    Eli sar­jas­samme tyhjät argu­men­tit voi ajatel­la vaik­ka nyky­istä Irakin sotaa. USA sen enem­pää kuin islamkaan tuskin edus­ta­vat kiis­tas­sa nation­al­is­te­ja. Irakin pohjoisosan kur­dit sel­l­aisia ovat. Yllät­täen alue on pysynyt Irakin rauhal­lisim­pana, ellei se nyt sit­ten kohtaa ystäviemme turkki­lais­ten lib­er­aalien hyökkäystä.

  50. Wikipedi­an mukaan “nation­al­is­mi eli kansal­lisu­usaate on yhteiskun­nalli­nen aate, jon­ka mukaan yhteiskun­nat järjestyvät parhait­en yht­enäisen väestön, kansan, varaan.” 

    Artikke­lis­sa san­o­taan edelleen, että “nation­al­is­mil­la on myös paljon eri­laisia alakäsit­teinä, täl­laise­na voidaan pitää esimerkik­si eri­tyis­es­ti etniseen ryh­mään suun­tau­tu­vaa nation­al­is­mia tarkoit­tavaa etnona­tion­al­is­mia. Tämän lisäk­si nation­al­is­min ja valmi­in kansal­lis­val­tion sisäl­lä kulke­via suun­tauk­sia ovat mm. kansal­lis­val­tion kieltä korosta­va kieli­na­tion­al­is­mi ja kansan kult­tuuria korosta­va kult­tuuri­na­tion­al­is­mi.” Itse olen ennen kaikkea kult­tuuri­na­tion­al­isti (joskin Suomen tapauk­ses­sa kieli ja kult­tuuri kuu­lu­vat erot­ta­mat­tomasti yhteen). Oleel­lista on koke­mus kuu­lu­mis­es­ta kult­tuuriseen jatku­moon, yhteenku­u­lu­vu­u­den tunne.

    Tämänkin voin allekir­joit­taa: “Kansal­lisu­usaat­teen keskeisin peri­aate on kansalli­nen itsemäärämisoikeus. Peri­aat­teen mukaan jokaisel­la kansal­la on oikeus hal­li­ta itseään riip­pumat­tomana ja suvereen­i­na mui­hin val­tioi­hin ja kan­soi­hin näh­den. Kansakun­nal­la on oikeus kansal­lis­val­tios­saan ylläpitää kult­tuuri­ansa, hyv­in­voin­tiansa, kieltän­sä, his­to­ri­aansa ja mui­ta eri­ty­ispi­irteitän­sä. Kansal­lisu­usaat­teen mukaises­ti yksikään kansa ei nouse ylitse toisen, vaan jokainen kansa on yhtä oikeutet­tu ole­mas­saoloon­sa. Kansakun­taa voi parhait­en johtaa vain kansakun­ta itse ja sik­si nation­al­is­mi­in per­in­teis­es­ti kuu­luu voimakas kansan­val­taisu­us ja demokratia.”

    Mikä oike­as­sa maail­mas­sa toteu­tunut val­ti­olli­nen ide­olo­gia nyt sit­ten aiheut­taa vähem­män kär­simys­tä ja kuole­maa? Ei ainakaan inter­na­tion­aali kaikkien kan­so­jen työläisiä yhdis­tävä kom­mu­nis­mi, ei vahvem­man ja val­loit­ta­jan oikeut­ta seu­raa­va imperialismi.

  51. Kuller­volle.
    Nation­al­is­mi on minus­ta todel­lakin yksi rasis­min muoto.
    Rasis­mi­han ei voi viita­ta rotu­un, kos­ka luon­non­ti­eteel­lisessä mielessä olemme kaik­ki samaa rotua. “Rotusyr­jin­näl­lä” tarkoite­taan siis eri­laisen etnisen ja kult­tuurisen taus­ta omaa­van ihmisen syr­jimistä näi­den omi­naisuuk­sien perusteella.
    Nation­al­is­mi on käsit­tääk­seni juuri tätä.

    “omas­taan välit­tämi­nen ja sen suo­jelem­i­nen on biol­o­gis­es­tikin lau­man hengis­sä­selviy­tymisen perusta”

    Aivan tot­ta. Kysymys onkin siitä, mitä pide­tään sinä “omana”, joka on suo­jelemisen kohteena.
    Revi­irieläimelle se on oma nah­ka ja omien jälkeläis­ten nah­ka. Ei vält­tämät­tä edes lisään­tymiskump­panin nah­ka ole sen arvoinen, että kan­nat­taisi lait­taa tikkua ris­ti­in sen eteen, mikäli kump­panista ei sil­lä het­kel­lä ole suo­raa hyö­tyä omille jälkeläisille. Kyh­myjout­sen voi siis kat­soa välin­pitämät­tömänä vier­estä kun laulu­jout­senet nui­ji­vat sen puoli­son hengiltä.

    Sosi­aaliselle lau­maeläimelle, kuten ihmi­nen, tämän ymmärtämi­nen on vaikeaa, kos­ka meil­lä on lau­maa ylläpitäväk­si omi­naisu­udek­si kehit­tyneet ns. moraaliset tunteet.
    Sosi­aal­isil­la lau­maeläimil­lä “omien piiri” onkin sitä laa­jem­pi, mitä suurem­mis­sa yhteisöis­sä ne elävät, ja mitä laa­jem­man joukon yksilöitä moraal­is­ten tun­tei­den vaiku­tusalue kattaa. 

    Voidaan minus­ta ajatel­la, että ihmisiä on liuku­va sar­ja itsekeskeis­es­tä revi­irieläimestä, koko maail­man väestöä syleilevään lau­maeläimeen. Aivan ääripäitä ei ehkä käytän­nössä löy­dy, ja val­taosa ihmi­sistä on nor­maal­i­jakau­man mukaises­ti siinä väli­maas­tossa. Rasis­tit lähempänä itsekeskeistä revi­irieläin­tä ja ei-rasis­tit lähempänä super­sosi­aal­ista laumaeläintä.

    Sosi­aal­isu­us ja moraaliset tun­teet ovat evoluu­tion tuor­eimpia tuo­tok­sia, ja sik­si rasis­mia voidaan minus­ta pitää prim­i­ti­ivisenä ominaisuutena.
    Kun maail­man ongel­mat alka­vat olla koko väestölle yhteisiä, ei ole uskot­tavaa, että apu löy­tyy prim­i­ti­ivisiä geene­jä kan­tavil­ta, ja sik­si pieni­in yhteisöi­hin käper­tyvistä yksilöistä.

  52. Pekka Raukko kirjoitti:
    “Nation­al­is­mi on minus­ta todel­lakin yksi rasis­min muoto.
    Rasis­mi­han ei voi viita­ta rotu­un, kos­ka luon­non­ti­eteel­lisessä mielessä olemme kaik­ki samaa rotua. “Rotusyr­jin­näl­lä” tarkoite­taan siis eri­laisen etnisen ja kult­tuurisen taus­ta omaa­van ihmisen syr­jimistä näi­den omi­naisuuk­sien perusteella.
    Nation­al­is­mi on käsit­tääk­seni juuri tätä.”

    Siis myöskin monikult­tuuri­nen nationalismi?

    Tuos­sa ylem­pänäkin viitat­ti­in Yhdys­val­ta­laiseen nation­al­is­mi­in. Tuol­lainen monikult­tuurisen yhteiskun­taan perus­tu­va nation­al­is­mi on ainakin omien havain­to­jeni mukaan varsin vah­vaa eikä sitä minus­ta oikein rasis­tisek­si voi kutsua.

    Näis­sä keskusteluis­sa olisi syytä erot­taa chau­vin­is­mi ja nation­al­is­mi toi­sis­taan. Impe­ri­al­isti­nen offen­si­i­ivi ei ole sama asia kuin alku­paräiskansan oikeus defensiiviin.

    Jos aja­tus­ketjuasi jatkaa kovin pitkälle, tulee vääjäämät­tä sel­l­aiseen johtopäätök­seen — tämä on siis vain oma mielip­i­teeni — että isoisät puo­lus­taes­saan 1939 nation­al­is­tises­sa hengessä Suomea kan­sain­välistä kom­mu­nis­mia ekspan­si­ivis­es­ti maa­hamme tuonut­ta monikult­tuurista puna-armei­jaa vas­taan, oli­vatkin itseasi­as­sa suuria rasis­te­ja ja he oli­vat tuon aja­tus­mall­in mukaan oikeudet­to­mia tais­telijoi­ta, l. terroristeja.

    ” Rasis­tit lähempänä itsekeskeistä revi­irieläin­tä ja ei-rasis­tit lähempänä super­sosi­aal­ista laumaeläintä.”

    Hmmm, näistä super­sosi­aal­i­sista lau­maeläimistä tulee mieleen eräs lentokyvytön lin­tu, joka kuoli sukupuuttoon.

    Kuten tote­sit itsekin, jokainen meistä on valmis puo­lus­ta­maan omaansa — l. omia jälkeläisiään — oikeudeton­ta aggres­sio­ta vas­taan. Samoin jokainen meistä on valmis myös aset­ta­maan omansa — l. omat jälkeläisen­sä — etusi­jalle vieraisi­in — l. tois­t­en jälkeläisi­in — nähden.

    YK:n ihmisoikeussopimuk­ses­sa ja eräis­sä tärkeim­mis­sä kv-oikeut­ta koske­vis­sa muis­sa sopimuk­sis­sa on kir­jat­tu yhteis­es­ti hyväksy­tyt yleis­maail­malliset ihmisoikeudet. Myös val­tioiden oikeudet ja velvol­lisu­udet — myös toisi­aan — kohtaan ovat kan­sain­välis­es­ti hyväksyt­tyjä ja reg­u­laa­tioi­hin kirjattuja.

    Kan­sain­välisen oikeu­den perustei­den mukaan jokaisel­la kansal­la on itsemääräämis- ja itsepuo­lus­tu­soikeus. Se on todel­lisen nation­al­is­min poh­ja — ei rasismi.

    Hyökkäys taas on krim­i­nal­isoitu, eikä täysin vapaa maa­han­muut­to ja kan­sain­vael­lus vapaasti rajo­jen yli, edelleenkään ole mikään ihmisoikeussopimuk­sis­sa määritel­ty sub­jek­ti­ivi­nen ihmisoikeus.

    Omas­ta mielestäni ter­ve nation­al­is­mi ei ole rasis­mia. Oikein ymmär­ret­tynä se on kaiken kan­sain­välisen ymmär­ryk­sen ja yhteistyön pohja. 

    Kukaan ei voi keskustel­la samal­la tasol­la toisen kanssa, jos oma itse­tun­to ei ole ter­ve. Eikä kukaan voi kun­nioit­taa vieras­ta, jos ei kun­nioi­ta omaa identiteettiään.

    Anteek­si rön­sy­i­lyni. Kat­son kuitenkin asial­lisek­si määritel­lä yhteis­es­ti tässä(kin) keskustelus­sa käyte­tyn rasismin.

    Osmon alku­peräis­es­tä — taas ker­ran varsin epäko­r­rek­tista ja osu­vas­ta — aloituk­ses­ta olen edelleen sitä mieltä, että jokainen meistä on yksilö. Yksilö jon­ka kokon­aisu­u­den sum­ma koos­t­uu per­imästä, ympäristöstä ja yksilön henkilöko­htai­sista kokemuksista.

    Tääl­lä viitat­ti­in jo rodun­jalostuk­seen. Catili­na viit­tasi jo tuol­la (koirien) rodun­jalostuk­ses­sa tietois­es­ti käytet­tyyn sisäsi­it­toon. Tätä on myös har­joitet­tu kaut­ta aikain ihmis­ten hal­lit­si­ja­suku­jen sisäl­lä. Tun­ne­tu­in seurauksin.

    Eräs mie­lenki­in­toinen esimerk­ki onnis­tuneesta jalostuk­ses­ta löy­tyy Itä­val­las­ta. Itä­val­lan armei­ja on käyt­tänyt sodan jäl­keen vain ja ain­oas­taan Rot­twei­ler­iä palveluskoiraro­tu­naan. Tietoisen ja pitkäjän­teisen jalostustyön perus­teel­la on pystyt­tyy luo­maan suh­teel­lisen mas­savas­ta ja lyhytkar­vais­es­ta koiras­ta kaikki­in sotaväen tarvit­semi­in tehtävi­in sovel­tu­va yleiskoiraro­tu vuoris­to-olo­suhteisi­in. Mie­lenki­in­toista asi­as­sa on myös se, että rotu jon­ka agres­si­ivi­su­us on hyvin tun­net­ua, on saatu muokat­tua soti­laskäyt­töön myös luon­teel­lis­es­ti sopivaksi.

    Viimeis­ten itä­val­ta­lais­ten kanssa käymieni keskustelu­jen mukaan, yhtään koiraa ei ole pois­tet­tu palveluk­ses­ta liial­lisen aggres­si­ivi­su­u­den vuok­si viimeisen kah­denkymme­nen vuo­den aikana. Raakkaus on perus­tunut pelkästään fyy­sisi­in vikoihin.

    Varsin mie­lenki­in­toista.

    Tätä(kin) taus­taa vas­ten uskon, että älykkäät yksilöt muo­dosta­vat nopeam­min kehit­tyviä yhteisöjä ja sen seu­rauk­se­na evoluu­tio nopeu­tuu älykkäi­den yksilöi­den muo­dostamis­sa yhteisö­sis­sä. Eli nämä tuot­ta­vat van­hempiaan älykkäämpiä jälkeläisiä.

  53. Kuller­vo.

    Yhdys­val­to­jen pitämi­nen monikult­tuurise­na on vähin­täänkin kyseenalaista. Kokoon ja maanti­eteel­liseen mon­imuo­tisu­u­teen näh­den USA on yllät­tävän monot­o­ni­nen ker­takäyt­töiseen ker­skaku­lu­tuskult­tuuri­in perus­tu­va kansakunta.
    Ja kansakun­tana se suh­tau­tuu poikkeuk­sel­lisen ylim­ielis­es­ti mui­hin kan­soi­hin, kult­tuurei­hin ja ihmis­ryh­mi­in, eli on mielestäni erit­täin rasistinen.

    Aja­tus­ketjuasi, joka johti maataan puo­lus­tavien leimaamiseen rasis­teik­si, en kyen­nyt seu­raa­maan. En löytänyt siitä sen enem­pää päätä kuin häntää.
    Väki­val­tainen puo­lus­tau­tu­mi­nen on minus­ta oikeutetumpaa kuin väki­val­tainen hyökkäys.

    Kir­joituk­ses­tasi mieltäni jäi askar­rut­ta­maan se “super­sosi­aa­li­nen lin­tu­la­ji”, joka on kuol­lut sukupu­ut­toon. Tässä ajatuk­ses­sa on täy­tynyt käyt­tää sosi­aal­isu­ud­es­ta aivan uni­ikkia määritelmää.

  54. Wikipedi­an mukaan “nation­al­is­mi eli kansal­lisu­usaate on yhteiskun­nalli­nen aate, jon­ka mukaan yhteiskun­nat järjestyvät parhait­en yht­enäisen väestön, kansan, varaan.”

    Kyl­lä.

    Yleinen syyte Afrikkaa hallinnei­ta siir­tomaaisän­tiä vas­taan on ollut se, että nämä vetivät val­tioiden rajat miten sat­tuu rikkoen heimora­jo­ja ja saaden näin aikaan heikosti toimivia val­tioi­ta. Minäkin olen ollut pääasi­as­sa sitä mieltä, että jokaisel­la kansakun­nal­la on oikeus muo­dostaa oma val­tion­sa, esimerkik­si kurdeilla.

    Mut­ta.

    Tarkoit­taako tämä, että tuon val­tion sisälle ei muil­la ole asi­aa, ei juu­ta­laisil­la, ei romaneil­la, ei Nokian kiinalaisil­la työn­tek­i­jöil­lä. Söin juuri lounaan etnises­sa rav­in­to­las­sa Helsingis­sä. Kiitän luo­jaani, että nation­al­is­tit eivät ole estäneet tätä kansal­lisen iden­ti­teetin murentamista. Muuten olisin joutunut tyy­tymään kar­jalan­pais­ti­in tai läskisoosi­in. kansal­lis­mielisyy­den nuimis­sä joitakin pizze­ri­oi­ta ja kebeb­paikko­ja on meil­läkin postet­tu. Ei hyvä ollenkaan. 

    Miten kansal­lisu­usaate sovel­tuu ruotsinkieliseen vähemmistöön? 

    Aate muut­tuu toisen­laisek­si, jos ale­taan vaa­tia samaan val­tioon osia naa­puri­maista, kos­ka siel­läkin asuu heimoveljiämme. Aloite­taan vaik­ka tuos­ta Kiirunan alueesta Ruot­sis­sa. Ser­bit ovat tehokkaasti pitäneet yllä kansal­lisu­usaat­teen tätä puolta. 

    Val­tion muo­dost­a­mi­nen kansakun­tien mukaan on aivan eri asia kuin vaa­tia vaikut­tei­den katkaisemista muuhun maail­maan tai ettei ulko­maalais­ten kanssa saa kaveer­a­ta eikä näil­lä ole mitään asi­aa maan sisälle. Eris­tet­ty, sisään päin kään­tynyt sisäsi­it­to­la ei ole min­un ihanteeni, enkä ole var­ma, että sel­l­aises­sa maas­sa viihtyisin. 

    Nation­al­is­min nimi on täysin tärvel­ty. Min­ulle siitä tule­vat mieleen skin­he­di­en tekemät pahoin­pite­lyt ja tuhopoltot ja Balka­nin joukkohaudat.

    Epä­na­tion­al­is­tis­es­ta val­tios­ta taas tulee mieleen Sveit­si, jos­sa neljä kansakun­taan, ital­ialaiset, ran­skalaiset ja sak­salaiset, (ja retoro­ma­nialaiset) ovat eläneet suh­teel­lisen hyvässä sovus­sa men­estyk­sel­listä elämää vuosia.

  55. Pekka Raukko kirjoitti:
    “Yhdys­val­to­jen pitämi­nen monikult­tuurise­na on vähin­täänkin kyseenalaista. Kokoon ja maanti­eteel­liseen mon­imuo­tisu­u­teen näh­den USA on yllät­tävän monot­o­ni­nen ker­takäyt­töiseen ker­skaku­lu­tuskult­tuuri­in perus­tu­va kansakunta.
    Ja kansakun­tana se suh­tau­tuu poikkeuk­sel­lisen ylim­ielis­es­ti mui­hin kan­soi­hin, kult­tuurei­hin ja ihmis­ryh­mi­in, eli on mielestäni erit­täin rasistinen.”

    Se on oma sub­jek­ti­ivi­nen näke­myk­sesi. Fak­ta on kuitenkin se, että Yhdys­val­lat on monikult­tuuri­nen nation­al­isti­nen valtio.

    Yhdys­val­lat on ultra­l­ib­er­al­isti­nen val­tio, jos­sa kenel­lä tahansa on mah­dol­lisu­us men­estyä kun ymmärtää miten kasvu­jo­htoinen ja kor­rup­toitunut jär­jestelmä toimii.

    Yhdys­val­lois­sa ei ole viral­lista kieltä ja uskon­nonope­tus on kiel­let­ty julk­i­sis­sa kouluis­sa. Eri kult­tuureil­la ja uskon­noil­la on oikeus pitää vapaapäivä kult­tuurin­sa ja uskon­ton­sa perusteella.

    Kyvykkäi­den ihmis­ten eten­e­m­i­nen ural­laan ei kaadu ihon­väri­in, rotu­un, etnisyy­teen tai uskon­toon. Ultra­l­ib­er­al­is­mi pyrkii hyö­dyn­tämään ihmis­ten osaamisen kasvun­sa hyväksi.

    Kyl­lä tämä mielestäni on kovinkin selvästi monikulttuurisuutta.

    “Aja­tus­ketjuasi, joka johti maataan puo­lus­tavien leimaamiseen rasis­teik­si, en kyen­nyt seu­raa­maan. En löytänyt siitä sen enem­pää päätä kuin häntää.
    Väki­val­tainen puo­lus­tau­tu­mi­nen on minus­ta oikeutetumpaa kuin väki­val­tainen hyökkäys.”

    Rauta­lan­gas­ta:

    Pekka Raukko nimit­ti nation­al­is­te­ja rasis­teik­si -> isän­maataan 1939 nation­al­is­tisin syin puo­lus­ta­neet vet­er­aan­it ovat sil­loin tämän Raukon määritelmän mukaan rasisteja.

    Raukko; nationalisti=rasisti.

    “Kir­joituk­ses­tasi mieltäni jäi askar­rut­ta­maan se “super­sosi­aa­li­nen lin­tu­la­ji”, joka on kuol­lut sukupu­ut­toon. Tässä ajatuk­ses­sa on täy­tynyt käyt­tää sosi­aal­isu­ud­es­ta aivan uni­ikkia määritelmää.”

    En minä kir­joit­tanut “super­sosi­aalis­es­ta lin­tu­la­jista”. Minä rin­nas­tin super­sosi­aalisen ihmisen puo­lus­tus- ja pak­en­e­miskyvyt­tömään saaliseen.

    V.I. Lenin muuten käyt­ti aikanaan ter­miä “hyödyl­liset idiootit”.

  56. Osmo:

    Nation­al­is­mi ei ainakaan oma­l­la kohdal­lani ole rasis­min synonyymi.

    Olen viet­tänyt tois­takym­men­tä vuot­ta työelämästäni kan­sain­väli­sis­sä tehtävis­sä ulko­mail­la. Arvostan aitoa mon­imuo­toisu­ut­ta ja vierai­ta kult­tuure­ja. Niiden aidos­sa ja alku­peräisessä ympäristössä.

    Mut­ta niin arvostan myös omaani. Yhä enem­män kaikkien ulko­mail­la vietet­ty­jen vuosien jäl­keen. Arvostan suo­ma­laista yhteiskun­taa ja sen toimi­vaa turvallisuutta.

    Tuon tur­val­lisu­u­den poh­jana on kuitenkin kansal­lis­val­tio ja kansalli­nen ajat­telu. Tämä aja­tus­malli luo tur­val­lisen ympäristön myös niille ulko­mail­ta saa­puville ihmisille, jot­ka halu­a­vat sitoutua suo­ma­laisi­in arvoihin, oikeusjärjestyk­seemme ja yhteiskuntaamme.

    Olen näi­den vaa­ti­mat­tomien empi­iris­ten koke­musteni jäl­keen vaku­u­tunut siitä, että kansal­lis­val­tioon perus­tu­va demokra­tia on ehdot­tomasti paras — tähän saak­ka kehitet­ty — yhteiskuntajärjestelmä.

    Se mitä ymmär­rämme demokra­tial­la, on taas sit­ten aivan eri asia. 

    Henkilöko­htais­es­ti pidän esimerkik­si sveit­siläistä — monikieliseen kansal­lis­val­tioon — perus­tu­vaa jär­jestelmää kansan­val­taisem­pana kuin suo­ma­laista monipuolue­jär­jestelmään perus­tu­vaa par­la­men­taris­mia. Kak­sipuolue­jär­jestelmästä nyt puhumattakaan.

  57. Kuller­vo.
    Kuvailit kuin­ka Yhdys­val­lois­sa toim­i­taan kaikkial­la samal­la tavoin, eli nou­date­taan ultra­l­ib­er­aalin ide­olo­gian toimintamallia.
    Sen jäl­keen tote­sit tämän yht­enäisen toim­intakult­tuurin edus­ta­van mielestäsi monikulttuurisuutta.
    Minus­ta kyse on eri kult­tuurien yhteen­su­lau­tu­mis­es­ta, ja vaik­ka jäl­jelle on jäänyt “kuo­ria” alku­peräi­sistä kult­tuureista, ja uskon­noista, niin tosi­asi­as­sa val­lit­see yht­enäiskult­tuuri, jon­ka yhteinen uskon­to on markkinausko.

  58. Liit­tyen aiheeseen kolo­nial­is­mi ja kansallismielisyys:

    fi.wikipedia.org/wiki/Pohjois-Sentinel

    Maail­man käytän­nössä eristynein paik­ka, jon­ka asukkaat pitäi­sivät var­maan Kim Jongiliäkin kosmopoliittina.

    No vakavasti puhuen luu­len­pa, että kansal­lis­mielisyy­teen pätee sama kuin niin mon­een muuhunkin asi­aan. Sopi­vas­sa määrässä se on hyvä asia — liial­lisu­u­teen men­täessä paha.

    Mm. kult­tuuri­antropolog­it Hen­rich ja Hen­rich väit­tävät että ihmis­ten välisen yhteistyön yksi oleelli­nen liik­keelle pane­va voima on etnisyys: ihmiset imi­toi­vat toisia ihmisiä joil­la on sama kieli ja sama uskon­to ja he tekevät ensi sijas­sa yhteistyötä samaan etniseen ryh­mään kuu­lu­vien ihmis­ten kanssa ja sulke­vat usein muut ulkop­uolelle. Mut­ta vain ensi sijassa. 

    Sosi­olo­gi Put­namin mukaan taas etnis­es­ti yht­enäi­sis­sä lähiöis­sä yhteistyö asukkaiden välil­lä toimii parem­min kuin monikulttuurilähiöissä.

    Myös suku­lais­ten ja oman per­heen puoles­ta toim­imi­nen on hieno asia tiet­tyyn rajaan saak­ka, kunnes se muut­tuu nepo­tis­mi eli suku­lais­ten suosimiseksi.

    Luu­len­pa että kansal­lis­mielisyy­den — oman etnisen ryh­män eri­ty­isas­e­man pain­ot­tamisen — demon­isoin­nil­la pyritään luo­maan jonkin­laista raja-aitaa (sym­bo­l­ia) joka jakaa ihmiset hyvi­in ja pahoi­hin. Mei­hin ja hei­hin. Siis luo­maan sym­bol­is­es­ti määritel­tyä sisäryh­mää ja ulkoryhmää.

    Todel­lisu­udessa Suomes­sa ei täl­lä het­kel­lä ole mitään oleel­lista äärikansal­lista liiket­tä joka olisi aja­mas­sa ylilyön­te­jä kuten hyökkäys­tä Pohjois-Ruot­si­in tai pizze­ri­oit­ten polttamista.

  59. Nim­imerkin Kuller­vo ja Pekka Raukon keskustelu rasis­min ja nation­al­is­min suhteista ei jatku enää täl­lä pal­stal­la. Sen ver­ran kauak­si se on men­nyt itse aiheesta. Tas­a­puolisu­u­den vuok­si pois­tan myös Pekka Raukon viimeisen viestin lopun.

  60. “Tarkoit­taako tämä, että tuon val­tion sisälle ei muil­la ole asi­aa, ei juu­ta­laisil­la, ei romaneil­la, ei Nokian kiinalaisil­la työntekijöillä.”

    Ei tarkoi­ta. Ei ainakaan min­un nation­al­is­mis­sani. Ei tarvitse olla mikään ehdot­to­muut­ta vaali­va puristi. Suvereen­it kansat voivat sal­lia maa­han­muu­ton alueelleen, ja muukalais­es­ta voi tul­la kansan jäsen. Vähem­mistöstä voi tul­la oma­leimainen osa tuo­ta kansaa, joka jakaa sen mainit­se­mani yhteenku­u­lu­vu­u­den tun­teen. Suomen juu­ta­laisille ja tatareille näin on käynyt siinä määrin, että he lait­toi­vat oman henken­sä peli­in maatamme puo­lus­taak­seen toises­sa maailmansodassa.

    “kansal­lis­mielisyy­den nuimis­sä joitakin pizze­ri­oi­ta ja kebeb­paikko­ja on meil­läkin postettu.”

    Mis­sä muka? En tiedä yhtäkään nation­al­is­tia (tosin en hen­gaile minkään liimask­inien kanssa), joka ei pitäisi posi­ti­ivista kult­tuuri­vai­h­toa, jota esimerkik­si ruokakult­tuurien kir­jo on, hyvänä asiana ja söisi mielel­lään vaik­ka kebabia tai kiinalaista.

    “Val­tion muo­dost­a­mi­nen kansakun­tien mukaan on aivan eri asia kuin vaa­tia vaikut­tei­den katkaisemista muuhun maail­maan tai ettei ulko­maalais­ten kanssa saa kaveer­a­ta eikä näil­lä ole mitään asi­aa maan sisälle.”

    Olen aivan samaa mieltä. Tuol­lainen olisi sitä pait­si erit­täin epäedullis­takin maallemme.

    “Nation­al­is­min nimi on täysin tärvel­ty. Min­ulle siitä tule­vat mieleen skin­he­di­en tekemät pahoin­pite­lyt ja tuhopoltot ja Balka­nin joukkohaudat.”

    Me nyky­na­tion­al­is­tit näemme asian hyvin toisin. Kysymys on oman kansan, kult­tuurin ja elämän­ta­van ter­veestä kun­nioit­tamis­es­ta. Juurien tun­nus­tamis­es­ta. Oman näke­myk­seni mukaan täl­lainen sopu­soin­tu oman taus­tan kanssa nimeno­maan aut­taa kun­nioit­ta­maan muiden kulttuureja. 

    Sveit­si on tosi­aan aika erikoinen val­tio — veikkaisin sen maanti­eteel­lisen pienu­u­den ja toisaal­ta vau­rau­den luoneen ne olo­suh­teet. Tiedän per­heitä, joiden Sveit­sis­sä asu­vat jäsenet tun­te­vat kuu­lu­vansa siihen kansaan, jon­ka jäseniä etnis­es­ti ovat, eivätkä “sveit­siläisyy­teen”. He tapaa­vat jatku­vasti suku­laisi­aan, kos­ka etäisyy­det ovat niin pienet. Sitä en tiedä, kuin­ka tyyp­il­listä täl­lainen on.

  61. Sana nation­al­is­mi kuu­lostaa nykyään pahal­ta, mut­ta sana kansal­lis­mieli­nen ei minus­ta ainakaan vielä kuu­losta pahal­ta. Melkein­pä väit­täisin, että läh­es jokaises­ta löy­tyy jonkin ver­ran kansal­lis­mielisyyt­tä. Mik­si se olisi niin paha asia? Kyl­lähän esim. Balt­ian kan­soista alkoi löy­tyä roimasti kansal­lis­mielisyyt­tä 1980-luvun lop­ul­la, kun se oli mah­dol­lista. Tämän esimerkin val­os­sa väit­täisin, ettei kansal­lis­mielisyyt­tä ole viisas­ta ainakaan väk­isin yrit­tää muuk­si muut­taa. Jos se halu­taan hävit­tää, on paras­ta antaa sen häipyä hil­jaa pois omia aikojaan.

  62. Osmo viisas­telee:

    “Raiskauk­sil­la on perus­ta biolo­gias­sa ja voi olla, että nation­al­is­mil­lakin on. Molem­pi­en seu­rauk­se­na on tuskaa ja kuole­maa, pait­si, että nation­al­is­mi tap­paa maail­mas­sa enem­män kuin raiskaukset.”

    Tämä nyt on aivan ala­puolel­la arvostelun ole­va heit­to. Sen­suroi välil­lä itseäsi. Lauseestasi saa hel­posti käsi­tyk­sen, että olisi jotenkin yhtä hyväksyt­tävää/ei-hyväksyt­tävää raiska­ta kuin olla nationalisti. 

    Raiskaus on äärim­mäisen väki­val­tainen, toisen ihmisyyt­tä karkeasti loukkaa­va TEKO. Nation­al­is­mi on aate, ide­ologi­nen ajat­te­lu­ta­pa ja arvo­jär­jestelmä, ei mikään rikos. Nation­al­isi­mi sinäl­lään ei aiheuta yhtään mitään tuskaa tai kuole­maa. Yhtä hyvin voidaan sanoa läh­es, mis­tä tahansa ismistä tai uskon­nos­ta, että se on aiheut­tanut tuskaa ja kuole­maa ker­taa n. 

    Kyl­lä tämä nation­al­is­min vas­tako­htakin eli monikul­tur­is­mi on ehtinyt tuskaa kylvää sin­un logi­ikallasi. Tuskin tämä Ital­ias­sa Roman­ian romanin murhaa­ma ital­ialais­nainen (hesari tänään) täysin tuskat­tomasti kuoli ja suun­nat­tomat kär­simyk­set jäävät tietysti lop­puelämäk­si lähipi­irin kannettavaksi. 

    Nation­al­is­min seu­rauk­se­na syn­tyvät sodat voivat ehkä tap­paa enem­män suo­raan ja välit­tömästi kuin raiskauk­set. Sitä tietysti ajoit takaa. Ota kuitenkin huomioon, että Suo­mi on ain­oi­ta mai­ta, jos­sa raiskaus avi­o­li­itossa on rikos. Miljoonat naiset kär­sivät päivit­täin raaoista raiskauk­sista, joiden edessä he ovat täysin lain­suo­jat­to­mia. Eli enpä nyt tosi­aankaan rin­nas­taisi asioi­ta tuol­la tavoin. 

    Ja arvaa, kum­man kanssa lähtisin mielum­min tre­f­feille: nation­al­istin vai raiskaa­jan? Oikein!

  63. Lain­aus itseltäni:

    “Lauseestasi saa hel­posti käsi­tyk­sen, että olisi jotenkin yhtä hyväksyt­tävää/ei-hyväksyt­tävää raiska­ta kuin olla nationalisti. ”

    Itse asi­as­sa Osmon lauseesta­han saa käsi­tyk­sen, että on HYVÄKSYTTÄVÄMPÄÄ raiska­ta kuin olla nation­al­isti… nyt kiukut­taa vielä enemmän. 

    Antaisin Osmolle tukkapöl­lyä, mut­ta se on mon­es­takin syys­tä mahdotonta 🙂

  64. Eli­na sot­kee nyt tun­teet ja logi­ikan. Ajatuk­seni oli, että jos hyväksymme nation­al­is­min, kos­ka siihen löy­tyy biologi­nen perus­ta, joudumme hyväksymään kaiken muunkin, jota voidaan perustel­la biolo­gial­la, esimerkik­si raiskaukset.

    Se, että nation­al­is­mi on tap­panut — vaikka­pa vain Euroopas­sa ja vaikka­pa vain viimeisen sadan vuo­den aikana — ihmisiä enem­män kuin raiskauk­set, on fak­ta, jota jokainen tulk­it­see oma­l­la tavallaan. 

    Ei voi ver­ra­ta nation­al­is­min kan­nat­tamista ajatuk­se­na ja raiskaus­ta tekona. Raiskauk­seen pitää ver­ra­ta nation­al­is­tisia teko­ja — kuu­den miljoo­nan ihmisen lähet­tämistä kaa­sukam­mioon nyt esimerkik­si tai Kosovon albaanien joukko­murhia (ja joukko­raiskauk­sia) tai Turkin arme­nialaisvähem­mistön hävitystä. 

    Rav­in­to­laan menisin mielu­um­min nation­al­istin kuin raiskaa­jan kanssa, mut­ta val­tion­päämiehek­si val­it­sisi mielu­um­min raiskaa­jan kuin Hit­lerin, jos nyt on pakko vali­ta. Jos ei tarvit­sisi vali­ta, söisin kotona per­heeni kanssa.

  65. Luin vas­ta nyt tämän ketjun, enkä tiedä onko tähän enää järkeä tul­la. Joka tapauk­ses­sa korostaisin älykkyy­den kollek­ti­ivista aspek­tia. Älykkyy­del­lä ymmär­rän henkisen puolen suori­tuskykyä. Koko tuo henk­i­nen puoli, esim. kieli, työvä­li­neet ja työkult­tuu­rit, poli­it­tiset jär­jestelmät on perus­lu­on­teeltaan kollek­ti­ivista. Yksilön henkisen puolen toim­intakom­pe­tenssi on tämän kollek­ti­ivisen “pääo­man” kään­tymistä omak­si. Siis se mikä välit­tömästi näkyy yksilön attribu­ut­ti­na, älykkyytenä, on olen­naisem­min hal­tu­un kään­tynyt­tä henkistä kollek­ti­ivista kom­pe­tenssia. Toki tämä osal­lisu­us henkisessä toim­intakom­pe­tenssis­sa on yksilön mitas­sa suh­teel­lisen pysyvää, sitä edus­ta­va abstrak­tio — älykkyys mit­taus­tu­lok­se­na — voidaan rak­en­taa jne; ihmiset ja kokon­aiset ihmis­lu­okat eroa­vat mitat­tavasti toi­sis­taan jne. Yhdet saa­vat henkistä suori­tuskykyä kään­netyk­si omak­seen nopeam­min ja vähem­mäl­lä har­joituk­sel­la kuin toiset jne. Mut­ta kum­minkin minus­ta yksilöl­liseen älykkyyten näh­den “ensin” on kollek­ti­ivis­es­ti kehit­tynyt “suuri älykkyys”.

  66. Noista nation­al­is­ti­sista teoista vielä. Sekä nation­al­is­min määritelmän että elävän nation­al­istin (min­un) mielestä kansan­murha on kaikkea muu­ta kuin nation­al­isti­nen teko, sil­lä nation­al­is­mi­in kuu­luu aja­tus siitä, että toisil­lakin kan­soil­la on oikeus suv­eren­i­teet­ti­in, kieleen ja kult­tuuri­in ole­mas­saolosta nyt puhumattakaan.

  67. Kau­nis ja kan­natet­ta­va ajatus.

    Entä jos tuol­la kansal­la ei ole kotimaata? 

    Juu­ta­laiset, roman­it, kur­dit nyt esimerkiksi.

    Entä ne ihmiset, joiden koti­maas­sa ei voi elää? Sak­san juu­ta­laiset, soma­lit, kur­dit? Mihin panet pakolaiset?

  68. No eikös Israel nimeno­maan luo­tu juu­ta­lais­ten kansal­lisek­si koti­maak­si? Ja kur­dit ansait­se­vat ehdot­tomasti itsenäisen Kur­dis­tanin. (Tässä tulee nimeno­maan esille turkki­laisen chau­vin­is­min ja kur­di­laisen kansal­lis­mielisyy­den ero.)

    Romanien koti­maa on tietenkin Roma­nia, kuten nimikin jo sanoo. 😉

    Eikö pako­lais­ten kohdal­la tulisi aina pyrk­iä siihen, että heille suo­taisi­in mah­dol­lisu­us pala­ta koti­maa­hansa? Ja että hei­dän koti­maas­taan tehtäisi­in sel­l­ainen, jos­sa ihmiset voivat elää rauhassa.

    Vai onko ain­oa ajateltavis­sa ole­va ratkaisu­vai­h­toe­hto tilanteeseen, jos­sa ihmis­ten “koti­maas­sa ei voi elää” se, että hei­dät on otet­ta­va Suomeen asumaan?

  69. Ei nyt oikein kel­paa vas­tauk­sek­si. Mis­sä oli juu­ta­lais­ten koti­maa 1930-luvul­la, mis­sä on paleti­inalais­ten koti­maa nyt? Pitääkö kaikkien juu­ta­lais­ten muut­taa Israeli­in? Mitä tehdään seka-avi­o­li­itossa eläville juutalaisille?

    Olisi aika kätevä ratkaisu joillekin maail­man vähem­mistöille antaa heille koti­maak­si Suo­mi ja siirtää suo­ma­laiset pako­laiskyli­in Pohjois-Karjalaan.

    Entä Suomes­ta toisen maail­man­so­dan jäl­keen maan­pakoon läht­e­neet Man­ner­heim­ristin ritar­it? Takaisin vain Suomeen tuomittaviksi?

  70. Kos­ka olen kult­tuuri­na­tion­al­isti, mielestäni jokainen Suomes­sa syn­tynyt on ole­tusar­vois­es­ti suo­ma­lainen. Näin esimerkik­si mielestäni Suomen roman­it ovat suo­ma­laisia, yhden meille his­to­ri­an kulues­sa syn­tyneen vähem­mistön jäseniä. Nation­al­is­mi ei siis tarkoi­ta sitä, ettei maas­sa voisi olla vähem­mistökansal­lisuuk­sia. Jos maa­han muut­taa ulko­maalainen, joka halu­aa tul­la yhdek­si meistä, hän voi inte­groitua, saa­da kansalaisu­u­den (mielestäni pitäisi olla tässä järjestyk­sessä) ja hänen mah­dol­li­sista jälkeläi­sistään tuleekin sit­ten suo­ma­laisia. On sit­ten hänen oma asiansa, mis­sä määrin hän halu­aa ylläpitää omaa kult­tuuriper­in­töään sikäli kuin se ei ole ris­tiri­idas­sa val­takult­tuurin normien kanssa (ja tässä yhtey­dessä nor­mit tarkoit­ta­vat iso­ja ja tärkeitä asioi­ta, kuten esimerkik­si sukupuolten tasa-arvoa. Pikku­ju­tu­ista voidaan aina sopia). Nation­al­is­min ytimessä on aja­tus siitä, että suh­teel­lisen yht­enäi­nen monokult­tuuri on toiv­ot­ta­va asia. Se voi silti olla riit­tävän väljä sal­li­ak­seen laa­jan kir­jon alakult­tuure­ja (taas ne juu­ta­laiset ja tataar­it, ja vaikka­pa suomen­ruot­salaiset, jot­ka tietysti ovat hyväo­sainen vähemmistö).

    Mielestäni Israelin val­tion luomi­nen oli virhe juuri sik­si, että ihmiset eivät tup­paa tykkäämään, jos hei­dän asuin­si­joilleen tulee ilmoi­tusasiana muukalaisia. Mut­ta nyt kun se ker­ran on siel­lä, ei asialle enää voi mitään, samoin kuin Kar­jalaa ei enää voitaisi ottaa takaisin suo­ma­laisille, kos­ka siel­lä asu­vat venäläiset ovat nyt rak­en­ta­neet sinne kotin­sa ja elämän­sä mon­es­sa sukupolves­sa. His­to­ri­an vääryyk­sien kor­jaami­nen uusil­la on erit­täin huono resep­ti. Me saimme kar­jalais­pako­laiset asutet­tua, nyt ei ongel­maa enää ole.

    Soma­lialaisil­la­han on Soma­lia — ongel­ma on se, että siel­lä on tur­va­ton­ta ja kaoot­tista asua, ei se, ettei heil­lä olisi maa­ta. Pako­laisia autet­taisi­in mielel­läni parhait­en rak­en­ta­mal­la pako­laisleireistä siedet­tävämpiä paikko­ja, kos­ka heitä on niin paljon. Jotkut poli­it­tis­es­ti akti­iviset pako­laiset, joiden oleskelus­ta län­nessä ja kon­tak­teista sinne olisi hyö­tyä maan olo­jen rauhoit­tamisek­si, voitaisi­in kut­sua län­si­mai­hin asumaan. Pako­laisongel­maa ei voi ratkaista pelas­ta­mal­la heitä rikkaisi­in teollisuusmaihin.

    Itse uskon, että ter­ve nation­al­is­mi olisi pitkäl­lä tähtäimel­lä ratkaisu myös Afrikan ongelmi­in (pako­laisia on toki muual­takin, mut­ta ensim­mäisenä tulee mieleen Afrik­ka). Yhteenku­u­lu­vu­u­den tunne oman maan ja kansan kanssa luo moti­vaa­tio­ta rak­en­taa maa­ta parem­mak­si paikak­si ja lisää altruismia.

  71. Osmo sekoilee:

    “Ei voi ver­ra­ta nation­al­is­min kan­nat­tamista ajatuk­se­na ja raiskaus­ta tekona.” 

    Niin! Juuri näin­hän kir­joitin, ei voi tosi­aan ver­ra­ta. Mik­si sit­ten teet niin? Nyt moni ei var­maan vaivaudu kat­so­maan edeltä mut­ta näin­hän se meni Osmon suusta/näppikseltä:

    “Raiskauk­sil­la on perus­ta biolo­gias­sa ja voi olla, että nation­al­is­mil­lakin on. Molem­pi­en seu­rauk­se­na on tuskaa ja kuole­maa, pait­si, että nation­al­is­mi tap­paa maail­mas­sa enem­män kuin raiskaukset.”

    Osmo jatkaa mussutustaan: 

    “Se, että nation­al­is­mi on tap­panut — vaikka­pa vain Euroopas­sa ja vaikka­pa vain viimeisen sadan vuo­den aikana — ihmisiä enem­män kuin raiskauk­set, on fak­ta, jota jokainen tulk­it­see oma­l­la tavallaan. “. 

    Oletko tästä taku­u­var­ma? Onko sin­ul­la esit­tää tilas­to­ja, kuin­ka mon­ta ihmistä on esim. Afrikas­sa viimeisen kah­denkymme­nen vuo­den aikana kuol­lut HIV:een raiskausten seu­rauk­se­na. Kuin­ka mon­ta las­ta on kuol­lut orpoina tämän seu­rauk­se­na jne. ?

    Toisek­seen edelleen nation­al­is­mi EI tapa ketään sen enem­pää kuin kristi­nusko, kom­mu­nis­mi tai islam. Mut­ta ne raiskauk­set tap­pa­vat ihan konkreet­tis­es­ti. Kuka tässä ei pysy loogisena? 

  72. Maail­man kaikkien vääryyk­sien kor­jaami­nen on pienelle kansakun­nalle hyvin vaikeaa. Varsinkin 50–100 vuot­ta niiden tapah­tu­misen jälkeen.

    Juuri sik­si mei­dän pitäisi keskit­tyä elämään tämän het­ken Suomes­sa. Suo­ma­lais­ten ja Suomen hal­li­tuk­sen tärkein tehtävä on nimeno­maan pitää huol­ta siitä, että kukaan ei ota meiltä pois tätä maa­ta ja siir­rä suo­ma­laisia pako­laisleir­ille Kar­jalaan. Ei siitä kukaan muukaan pidä huol­ta, jos eivät suo­ma­laiset itse.

    Tun­nut Osmo ajat­tel­e­van, että jos me uskallamme sanoa ääneen, että suo­ma­laisil­la on oikeus omaan koti­maa­hansa, niin se käyn­nistää automaat­tis­es­ti jonkin­laisen mys­tisen nation­al­is­tisen koneis­ton, joka alkaa suorit­taa nation­al­is­tisia teko­ja, kuten 6 milj. ihmisen väl­itön kre­ma­toin­ti. Mut­ta eihän se ollenkaan niin mene.

    Suomes­sa ollaan vielä siinä mielessä onnel­lises­sa ase­mas­sa, että tääl­lä ei vielä ole merkit­tävässä määrin sel­l­aisia vähem­mistöjä tai etnisiä ryh­miä, jot­ka eivät osaisi elää sovus­sa keskenään, kun­han niin vaa­di­taan. Mei­dän ei tarvitse tehdä mitään muu­ta, kuin vält­tää niitä virheitä, joi­ta muis­sa Euroopan mais­sa on tehty. Jos me emme keinotekois­es­ti luo tänne yhä uusia vähem­mistöjä ja etnisiä ryh­miä riitelemään tois­t­en­sa kanssa, niin meil­lä ei ole mitään ongelmaa.

    Kansal­lisu­usaate ei joh­da kon­flik­tei­hin. Sen sijaan laa­jat väestön­si­ir­rot — tehti­in­pä niitä Stal­in­in, EU:n tai human­i­taarisen avun nimis­sä — johta­vat aina väistämät­tä etnisi­in kon­flik­tei­hin ja hyvin usein myös etnisi­in puhdistuksiin.

  73. On kyl­lä hie­man han­kalaa ymmärtää tätä Osmon “nation­al­is­mi on tap­panut” kom­men­toin­tia. Vähän ennen ko. kom­ment­tia oli tämä “… keskustelu rasis­min ja nation­al­is­min suhteista ei jatku enää täl­lä pal­stal­la” ja sit­ten perään tämä Osmon kom­ment­ti (6.11.07 klo 9.36) joka muis­tut­taa paljolti Kuller­von “nationalisti=rasisti” vastinet­ta. Esim. tämä “nation­al­is­tisia teko­ja — kuu­den miljoo­nan ihmisen lähet­tämistä kaa­sukam­mioon nyt esimerkik­si tai Kosovon albaanien joukko­murhia”. En ole var­ma halu­atko tahal­lis­es­ti vahvis­taa tuo­ta “nationalisti=rasisti” mieliku­vaa mut­ta tek­stistäsi voi saa­da kyseinen vaiku­tusen. Itse en noi­ta sano­ja sido toisi­in­sa = merkillä.

  74. Keskustelu älykkyy­destä on luisunut hie­man alku­peräisen aiheen ulkop­uolelle. Olen pahoil­lani — olen itsekin joh­dat­tanut sitä hie­man väärään suuntaan.

    Palatak­seni asi­aan. Kuten olen aikaisem­minkin toden­nut, arvostan Odea ajattelijana. 

    Jotkut heit­toni “vasem­mis­tolib­er­al­is­tista” tulee pistää sinne minne kuu­lu­vatkin — pir­ullisen kar­jalais­lu­on­teeni piikkiin.

    Arvostan taval­laan nyky­istä puolue­poli­ti­ikan jät­tänyt­tä Odea entistä enem­män. Uskallat tart­tua myös näi­hin mui­hinkin — poli­it­tis­es­ti niin kovin epäko­r­rek­tei­hin — aiheisiin. 

    Nämä kehut tule­vat sit­ten täl­lä ker­ral­la ilman sarkas­min piikke­jä. Noin aikuis­ten oikeasti.

    Minus­ta on kuitenkin — edelleen — taval­laan sääli, että jätit päivän­poli­ti­ikan. Olet niitä ihmisiä, jot­ka pysty­i­sivät rak­en­taval­la taval­la herät­tämään keskustelua yhteiskun­nas­tamme ja sen eteen­päin viemisestä.

    Vaik­ka en kaik­ista asioista ole kanssasi samaa mieltä, toivon keskustelumme jatkuvan.

    Erim­ielisyy­den jalost­a­mi­nen — ja vas­takkaisen mielip­i­teen kun­nioit­ta­mi­nen — tekee keskustelus­ta keskustelun arvoisen.

    Enem­pää kehu­mat­ta — kiitos siitä tilas­ta jon­ka annat myös vas­takkaisille mielipiteille.

    Pyrin itse — paljon pienem­mis­sä kuviois­sa — samaan.

    Nim­imerk­ki:

    Kuller­vo (joka on yksi nimistäni)
    Kaler­von­poi­ka ( Kaler­vo taas on yksi isäni nimistä)

    … mikä sat­tuma vah­valle pojalle 😉 

    Jk. Enkä palaa nation­al­is­mi­in tässä keskustelus­sa. Eiköhän mielip­i­teeni ole tul­lut aika lail­la selväksi.

Vastaa käyttäjälle Pekka Raukko Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.