Colosseum ja rekkajonot

Ter­veisiä Roomas­ta, jos­sa olen poikani kanssa syyslomalla.

Colos­se­u­min rau­nioille on parin tun­nin jono. Tulp­pana on hidas lipun­myyn­ti. Lip­pu mak­saa yhdek­sän euroa. Jos ostaa opaste­tun kier­roksen 21 eurol­la, saa oppaal­ta pää­sylipun jonottamatta.

Eikö voisi ava­ta use­ampia kas­so­ja tai myy­dä lip­pu­ja peräti automaateista? Oppaat tosin menet­täi­sivät sil­loin tulonsa.

Siis mitä tekemistä täl­lä on rekka­jono­jen kanssa? Tuskin mitään.

PS.

Kah­den­toista euron arvoinen vih­je Rooman matkaa­jille: Colos­se­u­min lip­ul­la pääsee myös muu­ta­man min­uutin käve­ly­matkan päässä ole­valle Palati­no-kukku­lalle. Siel­lä ei ole paljon kat­somista, ja niin­pä siel­lä ei ole lip­pukas­sal­la jono­ja. Sil­lä lip­ul­la pääsee myös Colosseumille.

15 vastausta artikkeliin “Colosseum ja rekkajonot”

  1. Osmo,
    mä en mah­da tälle asialle mitään, mut­ta min­ua ihme­tyt­tää, että ihmiset, jot­ka ovat niin kovin huolis­saan ilmas­ton­muu­tok­ses­ta, ohjaa­vat tois­t­en kulu­tuskäyt­täy­tymistä ja muis­tut­ta­vat pien­tenkin teko­jen tärkey­destä, matkus­ta­vat lentäen huvi­matkalle tuhan­sien kilo­me­trien matkan. Äkkiä laskeskellen minä saan pitää vas­tavuorois­es­ti autoni käyn­nis­sä ensi joulu­un asti yötä päivää vuo­den­vai­h­teeseen asti, jot­ta saan saman määrän fos­si­ilista men­ovet­tä poltettua.

    Kuinkas sitä san­o­taankaan: “When in doubt, mum­ble. When in trou­ble, delegate.”

  2. Colos­se­um on siis tuot­teis­tet­tu. Kun minä kävin Roomas­sa vuon­na 1976, ei kukaan ollut myymässä lip­pu­ja. Sisään pääsin ilman vaikeuk­sia ja olin siel­lä ylhäisessä yksinäisyy­dessäni ihan keskel­lä arkipäivää.

  3. Häpeän tietysti lentomatkus­tamista, mut­ta Markuk­sen laskel­mas­sa on jotain vikaa. Pitkäl­lä lentomatkalla ja täy­del­lä isol­la koneel­la polt­toaineen kulu­tus lie­nee noin 2,5 — 3 litraa sadal­la kilo­metril­lä. Boing 757 koneeseen saa ahdet­tua löpöä 43500 litraa, jol­la se kul­jet­taa 200 matkus­ta­jaa 7200 km. Tästä tulisi polt­toaineenku­lu­tuk­sek­si 2,7 litraa/100 km, mut­ta tur­vamääräyk­set vaatinevat jonkin­laista tol­er­anssia niin, ettei ihan tyhjäk­si saa tankkia ajaa.

    Lentomatkailun keskimääräi­nen polt­toaineenku­lu­tus on aivan muu­ta luokkaa, mut­ta niis­sä laskelmis­sa ovat mukana lyhyet matkat pie­nil­lä ja puoli­ty­hjil­lä koneil­la. Koti­maan­matkan suihkukoneil­la ovat kulu­tuk­seltaan matkus­ta­jak­ilo­metriä kohden ilmeis­es­ti melko paho­ja. Potkurikoneet taas ovat paikallis­bussin luokkaa, mut­ta ne ovat pois­tu­mas­sa liikenteestä.

    Kun min­ulle tuli matkaa edestakaisin 5 000 kilo­metriä, polt­toainet­ta kului noin 130–150 litraa, mikä vas­taa autol­la ajoa noin 2500 kilo­metrin ver­ran. Pojal­leni tuli tietysti samat kustannukset.

  4. Kulu­tus lie­nee kuitenkin täy­del­läkin koneel­la hie­man suurem­pi, eli jos­sain 3 ja 5 litran välillä/100km
    http://www.lentoliikennejailmasto.fi/paastot
    Kun matkus­ta­ja ostaa matkan, hän ei tietenkään voi vali­ta koneen täyt­töastet­ta, vaan hänen on ostet­ta­va paik­ka “keskimääräisen täy­destä koneesta”.

    Lentomatkan pitu­u­den hän voi valita.
    Pitkät lentomatkat ovat suh­teel­lis­es­ti vähäpäästöisiä, mut­ta ilmas­ton kannal­ta olen­naisia ovat absolu­ut­tiset päästöt. Niitä tei­dänkin het­ken huvi tuot­ti yhtä paljon kuin kym­me­nien etiopi­alais­ten ihmis­ten koko vuo­den arki­nen elämä.

    En Markuk­sen tavoin voi ymmärtää, mik­si lentämi­nen oli teille niin tärkeää, että olit valmis toim­i­maan julis­ta­masi ide­olo­gian vastaisesti.

    Ver­taus autoon on minus­ta paikallaan. Sik­si sopi­va “lentovero” voisi olla se euromäärä, joka saadaan las­ket­taes­sa ben­si­inin (tai dieselin) ja kerosi­inin väli­nen ero verotuksessa.
    Stet­son­menetelmäl­lä arvioisin sen tei­dän n. 350l (yhteis)kulutuksella ole­van 150 — 200 €. Eikö se olisi kohtu­ulli­nen kor­vaus ilmas­ton turmelemisesta?

  5. Paras lentovero olisi lait­taa kerosi­inille kun­non polt­toain­evero. Loogis­es­ti otaen sitä ei voi ottaa liiken­teen polt­toaineista, kos­ka ne ovat myös mak­su tiestön käytöstä (sik­si myöskään biopolt­toainei­ta ei pitäisi vapaut­taa kokon­aan vero­tuk­ses­ta) Lentoli­iken­nehän taas mak­saa lentoasema­palve­lut ja muut sel­l­aiset peri­aat­tes­sa itse. Sik­si veron voisi ottaa myös läm­mi­tyspolt­toainei­den mukaan, jois­sa mak­se­taan pelkästään ympäristöhaitasta.

    Jos kerosi­inia verotet­taisi­in kalleim­man eli ben­si­inin mukaan 57 sent­tiä litral­ta, tuo matkani olisi kallis­tunut vajaal­la sadal­la eurol­la ja edestakainen mat­ka Kanari­ansaar­ille noin 110 eurol­la. En pitäisi tätä kohtu­ut­tomana. Koti­maan lentoli­iken­teen syr­jäisille ken­tille se lopet­taisi kokon­aan tai toisi potkurikoneet takaisin.

    Jos vero otet­taisi­in kom­pro­missi­na dieselistä, hin­nan­nousut oli­si­vat puol­ta pienempiä.

    HYväksyn kaiken kri­ti­ikin lentomatkus­tamista vas­taan, mut­ta vas­taisin Markuk­sen auton päästöjä vähät­televään kir­joituk­seen. Se, että huris­telee autol­la 20 000km vuodessa on sama asia kuin lentäisi Kan­rain saar­ille joka toinen kuukausi.

  6. Ode:
    “Se, että huris­telee autol­la 20 000km vuodessa on sama asia kuin lentäisi Kanari­an saar­ille joka toinen kuukausi.”

    Tot­ta, mut­ta todel­lisu­udessa nämä eivät ole toisi­aan pois­sulke­via vai­h­toe­hto­ja. Pörähdys Kanar­i­alle on niin nopea, että aikaa jää hyvin vielä autoilu­unkin. Ja jos näil­lä asioil­la jotain kor­re­laa­tio­ta on, niin luulen että eniten lentävät myös autoil­e­vat eniten.

    Vero­tuk­ses­ta olen kanssasi samaa mieltä, mut­ta se ei tietenkään onnis­tu kansal­lisil­la päätök­sil­lä, kos­ka kone voidaan tanka­ta rajo­jen ulkopuolella.

  7. Kone joudu­taan jok­seenkin aina tankkaa­maan ennen lähtöä. EU:ssa kaavail­laan kerosi­iniveroa, mut­ta eräät maat, eri­tyis­es­ti Suo­mi, vas­tus­ta­vat. Jos USA ei tule mukaan, voidaan Atlantin yli lähteville lennoille pan­na tuplavero EU:n päässä.

  8. “Se, että huris­telee autol­la 20 000km vuodessa on sama asia kuin lentäisi Kan­rain saar­ille joka toinen kuukausi.”

    Tässä tokais­us­sa on mielestäni se sama sys­temaat­ti­nen arvo­tusvirhe, mikä näyt­tää vaivaa­van monia yksi­ty­isautoilun demon­isoi­jia. Se, että joku huris­telee lentokoneel­la huvi­matkalle Kanar­i­alle tai Roomaan, on aivan eri asia kun että joku huris­telee autol­la töi­hin. Kovasti yleistäen väit­täisin, että tyyp­il­lis­es­ti autoa käytetään Maslovin tarve­hier­arkian alem­pia taso­jen tyy­dyt­tämiseen. Lentokoneel­la tehtävil­lä elämys­matkoil­la puolestaan haetaan korkeam­man tason tarpeentyydytystä. 

    Mut­ta minä en lähde tuomit­se­maan muiden kuin korkein­taan niiden liikku­mista, jot­ka lähtevät tuomit­se­maan omaa liikkumistani.

  9. Pakko pala­ta vielä hie­man tähän aiheeseen.

    Eikö ole melko omi­tu­ista, että lentokoneen kohdal­la voidaan laskea kulu­tus mak­si­maalisen täyt­töas­teen mukaan, mut­ta jos minä ker­toisin että enti­nen autoni kul­ki alle litral­la sata kilo­metriä, min­ua var­masti kat­sot­taisi hie­man kieroon.
    Kuitenkin yhdek­sälle rek­isteröi­ty pikkubussi­ni kul­ki n. 8 litral­la dieseliä sen sata kilometriä.

  10. Osmo,
    Laskel­mani sisäl­si ole­tuk­sen, että autoni vie noin litran tun­nis­sa, eli kuukaudessa 720 litraa. Lisäk­si autossani on katalysaat­tori (lentokoneessasi ei ollut), polt­toaine on lyi­jy­ton­tä ja päästö tapah­tuu maan pin­nal­la eikä yläil­make­hässä. Kokon­aishai­tat ovat nähdäk­seni samat, eikä tarkoituk­seni ollut vähätel­lä, vaan korostaa matkasi päästö­jen kokonaisvaikutuksia.

    Mon­esko lentomat­ka tämä muuten sin­ulle oli tänä vuon­na? Ainakin Kanadas­sa kävit kevääl­lä, jos muis­tan oikein.

    Ympäristöverot täy­ty­isi olla pro­gres­si­sivia, kos­ka muuten taviskansa ei pääse enää ollenkaan Kanar­i­alle, kun taas suu­rit­u­lois­t­en matkailu­un se ei käytän­nössä vaiku­ta mitenkään. Mik­si toiset saa­vat tuho­ta enem­män kuin toiset — rahako ratkaisee tässäkin asiassa?

  11. Ode on oike­as­sa kuten yleen­säkin; kerosi­inin tun­tu­va hait­tavero vähen­täisi merkit­tävästi ympäristön kuor­mi­tus­ta kos­ka kuitenkin työl­lään itsen­sä elät­tävien määrä on vielä jonkin ver­ran suurem­pi kuin poli­itikko­jen ja korkei­den virkamiesten. 

    Tämän suurem­man joukon jäädessä ns. maan kama­r­alle, pienevät tietenkin myös päästöt eniten. Parhait­en suo­ma­laiset poli­itikot juuri ovatkin pystyneet suo­jele­maan luon­toa korot­ta­mal­la kansalais­ten vero­ja jo lähelle maail­man huipua, ja toisaal­ta suo­maan sille elämyk­siä kan­saivälis­es­tikin eri­no­mais­es­ti palkat­tu­jen poli­it­tis­ten edus­ta­jien­sa ja verovaroin kus­tan­net­tu­jen johta­jien­sa, yliasi­ami­esten­sä, tasa-arvo­val­tu­utet­tu­jen­sa, 2.3.4.5.6…x. kaupung­in­jo­hta­jien­sa, maa­her­ro­jen­sa, yli­jo­hta­jien­sa ja jne jne. välityksellä. 

    Onhan toki selvää ettei Suomen kaltaises­sa köy­hässä maas­sa voi saavut­taa edes kohtu­ullista elin­ta­soa kuin pieni osa väestöstä, sen parhaim­mis­to, sen nöyrät palvelijat.

  12. Sinivihreä, kyl­lä min­un mielestäni on ainakin paljon tärkeäm­pää päästä ker­ran-pari vuodessa ulko­maille lentäen, kuin sur­ra­ta työ­matko­ja autol­la. Lentämisessä saata­va hyö­ty, elämys ja ilo on paljon suurempi.
    Eikö se ole todel­lista luon­non­va­ro­jen tuh­laus­ta, että istuu autossa arkises­ti, stres­saan­tuneena tai tyl­säl­lä mielel­lä, saa­mat­ta siitä siitä juuri mitään iloa, vain sik­si että “töi­hin on pakko men­nä autol­la”. Näin polt­toainet­ta kuluu ja ilma saas­tuu läh­es huo­maa­mat­ta päivästä toiseen. Kyl­lä kaik­ki voivat ihan itse vali­ta miten työhön­sä kulkevat. 

    No tämä on kär­jis­tet­ty jut­tu, mut­ta mielestäni lentämisen “hyö­ty­suhde” autoilu­un ver­rat­tuna on parempi!

    Pitäisiköhän ihmisil­lä olla jokin “päästöki­in­tiö”, jon­ka ver­ran hiili ym ‑päästöjä saisi päästel­lä? Ja jokainen käyt­täisi tuon parhaal­la tavallaan.

  13. Ilman pro­gres­sio­ta jää kyl­lä huvi­matkailua tärkeämpiäkin asioi­ta tekemät­tä. Esimerkik­si päämin­is­terin pal­ka­lla läm­mit­tää 400 neliön öky­talon ja ajelee Nur­mi­järveltä töi­hin, vaik­ka ener­giavero­ja nos­tet­taisi­inkin. Sen sijaan keskus­tas­sa asu­val­ta yksin­huolta­jal­ta, joka jo on min­i­moin­ut ener­gian kulu­tuk­sen­sa rahan puut­teesta, häneltä saat­taa jäädä lop­puku­un puurot osta­mat­ta, kun sähkölasku ja bus­silip­pu kallis­tuu. Kun näin kan­nustet­taisi­in, ener­gian kulu­tus ei siis vähenisi mut­ta nälkä kyl­lä lisään­ty­isi — no, todel­lisu­udessa keskilu­okan ja teol­lisu­u­den kulu­tus kai vähenisi. 

    Henkilöko­htaiset päästöoikeudet olisi kuitenkin reilumpi sys­tee­mi. Yksin­huolta­ja voisi jät­tää Rooman-matkan tekemät­tä ja myy­dä oikeuten­sa vaikka­pa kuvit­teel­liselle ex-min­is­ter­ille. Ex-min­is­teri saisi matkansa ja yksin­huolta­ja vaikka­pa tietokoneen lap­sille. Jos päästöoikeu­den hin­ta olisi tarpeek­si kova, saat­taisi jokunen mat­ka jäädä tekemät­tä, ja ympäristökin hyötyisi.

  14. Trav­el­lerin her­rav­i­ha muis­tut­taa vähän vihaista eläkeläistä, joka haluisin rahoit­taa kansaneläk­keen nos­tamisen sadoil­la euroil­la luop­umal­la puoluetues­ta. Niin san­ot­tu poli­it­ti­nen tur­is­mi on kyl­lä aika pieni osa lentoliikenteestä.

    Kos­ka alku­peräi­nen tahal­lisia jono­ja käsitel­lyt kir­joituk­seni on poik­in­ut aivan toisen keskustelun vas­taan sekä lentomatkus­tamista että ener­giavero­ja koske­vi­in väit­teisi­in eril­lisil­lä kirjoituksilla.

  15. Rekka­jonoista mieleeni tuli täl­lainen tapaus:
    Sen ker­ran kun olen käynyt Viipuris­sa, oli Venäjän tullis­sa kolme lin­jaa tul­livirkail­i­jan käsit­te­lyyn. Lin­joista yksi oli tavalli­nen lin­ja ja kak­si oli express-lin­jaa, joiden käyt­tö mak­soi 50 mk. Haas­tat­tele­mani rekkamiehet sanoi­vat jonot­ta­vansa ihan peri­aat­teesta, ani­har­va käyt­ti express-linjoja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.