Onko Pihlajanmäki onnistunutta arkkitehtuuria?

11 vastausta artikkeliin “Onko Pihlajanmäki onnistunutta arkkitehtuuria?”

1. Kir­joitin tuo­hon alem­paan päreeseesi suo­ma­laisen arkkite­htikun­nan suosi­mas­ta mate­ri­aalin rehellisyy­destä. Pih­la­jamä­ki on raken­nus­taiteen näkökul­mas­ta eri­no­maisen esimerkilli­nen 1960-luvun betoni­rak­en­tamisen kohde, kuten itsekin toteat. Vuo­den 2007 näkökul­mas­ta Pih­la­jamäkeä tulee kuitenkin tarkastel­la vain ja ain­oas­taan tyyli­his­to­ri­al­lis­es­ti ja aikansa asun­torak­en­tamis­poli­ti­ikan ikon­i­na. Sitä ei mitenkään voi enää ottaa nykyrak­en­tamisen lähtöko­hdak­si, enkä usko Antti­lan sitä tarkoittavankaan.

   Se, että Pih­la­jamäestä saa asun­to­ja nykyään edullis­es­ti, johtuu vain ja ain­oas­taan siitä, että ne eivät enää vas­taa nykya­sumisen tren­de­jä ja tarpei­ta. Eivät niitä vas­taa myöskään Ullan­lin­nan tai Punavuoren asun­not. Ihmiset pakkau­tu­vat per­hei­neen käsit­tämät­tömi­in luukkui­hin, kun­han saa­vat ns. hyvän osoit­teen ja sta­tus­ta. Jos kaik­ki asun­not ostet­taisi­in puh­taasti järkipe­rustein alueelli­nen väestö­jakau­tu­ma olisi aivan toisen­näköi­nen kuin se nyt on.
   Kiin­teistön­välit­täjä Jar­mo Kesä­maa tote­si osu­vasti Hotakaisen Juok­suhau­dantiessä: “Järk­isy­il­lä perustel­laan, tun­teil­la myydään”.

   Vastaa

2. Pih­la­jamäen hin­toi­hin vaikut­taa myös moni muu asia kuin arkkite­htu­uri. 1960-luvun alkupuolel­la raken­ne­tuis­sa talois­sa on tyyp­il­lis­es­ti iso­ja remont­te­ja (esim. put­ki-) ja Pih­la­jamäessä taitaa olla suurin osa juuri näitä. Talois­sa ei tyyp­il­lis­es­ti ole hisse­jä, mikä las­kee ylem­pi­en ker­rosten asun­to­jen hin­to­ja; arkkite­htu­uria voi toki syyt­tää tästä, mut­ta hissien rak­en­t­a­mi­nen ei tuo­hon aikaan ollut muutenkaan kovin yleistä.

   Pih­la­jamäel­lä on myös jonkin ver­ran mainet­ta sosi­aal­is­ten ongelmien lähiönä. Tämä maine on täl­lä het­kel­lä isok­si osak­si aihee­ton­ta, mut­ta se painaa hin­to­ja alas kuitenkin jonkin ver­ran. Pih­la­jamäen liiken­ney­htey­det eivät ole parhaat mah­dol­liset, mut­teivät huonot kuitenkaan. En tunne alueen palvelu­raken­net­ta kovin hyvin, mut­ta se vaikut­taa aika paljon myös.

   Ymmär­rän arkkite­htu­urin ehkä sup­peam­min kuin tässä on tarkoitet­tu, mut­ta yhtä kaik­ki, arkkite­htu­urin vaiku­tus­ta alueen halut­tavu­u­teen voi olla aika vaikea mita­ta. Esimerkik­si Tam­pereel­la Her­van­ta on 70-luvun betonilähiö, eikä sen neliöhin­nois­sa tai­da olla mitään eri­tyisem­pää gäp­piä kaupun­gin yleiseen hintatasoon.

   Vastaa

3. Tämä on jälleen yksi osoi­tus kun­tien ja kaupunkien lois­tavas­ta suun­nit­telu­osaamis­es­ta. Antti­lan ajatuk­sen juok­su on selkeää: Minä tykkään täl­lai­sista taloista, joten muidenkin on pakko tykätä.

   Olisiko se ihan mah­do­ton aja­tus, että kun­nat pikkuhil­jaa alka­isi­vat purkaa näitä keskusjo­htoisia suun­nit­telumekanis­me­ja ja antaa ihmisille oikeasti vapauk­sia tehdä sel­l­aista mis­tä he tykkäävät. Mitä jos kun­ta vain loisi yleiskaa­van ja raken­nusy­htiöt tms. ostaisi­vat maat ja rak­en­taisi­vat asun­not ja kau­pat ihmisille. Raken­nusy­htiöl­lä olisi var­masti intres­si tehdä asun­noista, ja samal­la siis asuinympäristöstä, mah­dol­lisim­man viihty­isiä. Saa­han siitä parem­man hinnan.

   Vastaa

4. Hyvä huomio tuo myyn­ti­hin­ta mit­ta­ri­na, saman voisi joku sanoa ääneen kun puhutaan nur­mi­järveläistymis­es­tä. Kun kat­soo noiden iso­jen ker­rostalu­a­sun­to­jen hin­to­ja Helsingis­sä niin ei tule heti mieleen ettei kysyn­tää olisi.

   Betoni­bru­tal­is­mi on funkkik­sen loogi­nen päätepiste ja sitä kaut­ta tuho. Ongel­ma on se että täy­del­lis­es­ti val­lit­se­vi­in olo­suhteisi­in opti­moitu arkkite­htu­uri sopeu­tuu keskimäärin huonos­ti uusi­in olosuhteisiin.

   Help­po esimerk­ki: Vuo­sisadan alun tehdashal­lit ovat korkeaa ja avaraa tilaa joka taipuu kau­pak­si, toimis­tok­si, eloku­vateat­terik­si, tai asun­nok­si. Nauhakont­to­ria voi käyt­tää nauhakont­to­ri­na joille yri­tys­ten tilankäytön muuttues­sa (vähem­män neliöitä/työntekijä ja avokont­torit) ei oikein löy­dy käyt­töä. Kallios­sa jopa yksi täl­lainen on saanut purku­lu­van. (Mitä muu­ta kuin Makasi­init Helsingis­sä ylipään­sä on puret­tu viimeiseen kymme­neen vuoteen?)

   Pih­la­jan­mä­ki oli jotenkuten toimi­va asuinalue niin kauan kuin kolmios­sa asui lap­siper­he jol­la oli korkein­taan yksi auto, siihen mitä nykyaikainen asum­isväljyys ja autois­tu­mi­nen tekee lähiön palveluille voi käy­dä tutus­tu­mas­sa ostar­il­la ja uudessa Pris­mas­sa. Se sijait­see Pih­la­jamäen ja ekokaupungi­nosa Viikin puo­livälis­sä paikas­sa johon ei ole järkevää käve­ly-yhteyt­tä kummastakaan.

   Pih­la­jamä­ki on pystyyn kuol­lut nukku­malähiö, sitä ei se että talot on nokke­lasti sijoitel­tu muu­ta. Peru­songel­maa että väestöti­heys on pieni pahen­taa se lähiö­su­un­nit­telun suurin syn­ti, alueet ovat saaria irral­laan muus­ta kaupunki­rak­en­teesta. Jos Meilahdessa ei ole Tsekkiläistä pubia, niin sel­l­ainen toden­näköis­es­ti löy­tyy Taka-Töölöstä, jol­loin sil­lä on myös isom­pi asi­akaspo­h­ja. Esimerkik­si Kivi­ha­ka on taas tehokkaasti eris­tet­ty Haa­gas­ta moot­tori­tiel­lä, Etelä-Haa­gas­sa on palvelui­ta ja Kivi­haas­sa verenluovutuspiste.

   Ehkä näitä tulee muu­ta­ma jät­tää pystyyn, ihan vaan sen takia että jälkipol­vet eivät rupea kuvit­tele­maan ettei lähiöis­sä ollut mitään muu­ta vikaa kuin rumat julk­i­sivut. Kysytään nyt blo­gaa­jal­ta itseltään kun on virkaankin hake­mas­sa, onko mah­dol­lista kor­ja­ta esimerkik­si Itä-Pasi­la sekä taloteknis­es­ti että kaupun­gin­su­un­nit­telullis­es­ti, vai käytetäänkö dynamiittiia?

   Vastaa

5. Tam­pereel­la kan­nat­taa Her­van­nan sijaan arvioi­da vaikka­pa Teso­man tai Mul­ti­sil­lan betonikortteleita.

   Her­van­nas­sa sijait­see TTY, VTT, Poli­isik­oulu, isot Nokian raken­nuk­set, kym­meniä IT-fir­mo­ja ja mui­ta fir­mo­ja. Eli jos Her­van­nan sijoit­taisi Helsinki­in, se olisi käve­ly­matkan päässä Otaniemestä. Var­maa ja huo­le­ton­ta vuokrat­u­loa. Lisäk­si Her­van­nan betoni­talo­ja on remon­toitu ahkerasti.

   Vastaa

6. “Onko Pih­la­jamä­ki onnis­tunut­ta arkkitehtuuria?” 

   On ja ei. Se hei­jas­taa aikansa suun­nit­telui­hantei­ta ja arkkite­hton­isia pyrkimyk­siä hienos­ti, ja on säi­lynyt eheänä met­säkaupunk­i­na. Raken­nuk­set on som­mitel­tu hienos­ti maas­toon. Ongel­ma onkin siinä, että 60-luvun suun­nit­telua ohjan­neet peri­aat­teet ja pyrkimyk­set on (onnek­si) käytän­nössä hylät­ty kokon­aan. Pih­la­jamäk­i­hän on funkkik­sen kaupunkisu­un­nit­telui­hantei­den ruumi­il­lis­tu­ma — suuria valkoisia raken­nus­mas­so­ja vapaasti luon­toon som­mitel­tuna, nauhaikkunoi­neen kaikki­neen. Täy­tyy muis­taa, että funkkis syn­tyi aikanaan 1920- ja 30-luvul­la, jol­loin asuinolot kan­takaupungis­sa oli­vat aut­ta­mat­toman kur­jat ja ahtaat, ja esimerkik­si hygien­i­aan kiin­nitet­ti­in koros­tuneesti huomio­ta. Näistä lähtöko­hdista on help­po ymmärtää mik­si avaru­ut­ta ja luon­non­läheisyyt­tä arvostet­ti­in niin paljon. “Ei puis­to­ja kaupunki­in, vaan kaupun­git puistoon.”

   Nykyään­hän tiede­tään, kuin­ka kauas keskus­tas­ta sirotel­lut tor­ni­talot muo­dosta­vat yleen­sä huonoa asuinympäristöä. Palve­lut ovat kaukana, mihinkään ei pääse ilman autoa, raken­nuk­set eivät vält­tämät­tä muo­dos­ta selvästi rajat­tu­ja piho­ja jne.

   “Kansalaiset äänestävät eri asuinaluei­den houkut­tele­vu­ud­es­ta joka sun­nun­tai asun­tomarkki­noil­la. Asun­not hyvin suun­nitel­luil­la alueil­la, jois­sa on miel­lytävää asua, arvoste­taan korkealle ja niitä toisia ei yhtä korkealle. Jos Pih­jalan­mä­ki olisi myös asukkaiden mielestä sel­l­ainen arkkite­htu­urin hel­mi, jona Mai­ja Antti­la sitä pitää, se olisi korkeal­la myös asun­topörssis­sä. Aika edullis­es­ti asun­to­ja sieltä,kuitenkin saa.”

   Niin kuin muut jo tote­si­vatkin, asuinaluei­den houkut­tele­vu­u­teen vaikut­taa hyvin moni tek­i­jä, ei pelkästään arkkite­htu­urin laatu. En silti luot­taisi asun­nonos­ta­jien arvostelukykyyn arkkite­htu­urin suh­teen. Asukkaat var­masti osaa­vat arvostaa esimerkik­si laadukkai­ta palvelu­ja ja hyvän suun­nit­telun luo­mia mie­lenki­in­toisia kaupunki­tilo­ja sekä puis­to­ja. Mut­ta arkkite­hton­isia arvo­ja? Epäilen. Kat­sokaa­pa vaik­ka, minkälaiset talot ovat valmistaloy­htiöi­den suosi­tu­impia. Niin­pä. Suurin osa sinne Nur­mi­järvelle raken­net­tavista valmistaloista on enem­män tai vähem­män maut­to­mia viritelmiä, jois­sa on yritet­ty hakea his­to­ri­al­lis­ten puu­talo­jen henkeä rak­en­ta­mal­la mah­dol­lisim­man mon­ta erkker­iä ja nurkkaa ja kuor­rut­ta­mal­la koko komeus pikkusievil­lä, valkoisil­la ikku­nankarmeil­la ja koris­teai­heil­la. Viime aikoina on tosin tul­lut ilah­dut­tavi­akin poikkeuk­sia valmistalo­ma­llis­toon, mut­ta niiden suo­sios­ta on vielä vaikea sanoa mitään.

   Vastaa

7. Tavalli­nen kansalainen ei ole hyvä arkkite­hti, mut­ta hän on suvereeni päät­tämään omista pref­er­ens­seistään, minkälainen asuinympäristö hän­tä miel­lyt­tää. Valmistalopaket­tien val­in­ta osoit­taa osta­jan arkkite­htoon­isia kykyjä. Voisi olla hänen kannal­taan onnel­lista, että kaikkea val­taa ei siinä vai­heessa annet­taisi hänelle, vaan kaavoit­ta­ja pyrk­isi jotenkin kat­so­maan, että vierekkäiset talot istu­vat samaan maisemaan.

   Vas­ta myöhem­min, kun nuo talot menevät myyn­ti­in seu­raav­ille omis­ta­jille, pääsemme kat­so­maan, miten lop­putu­losta arvoste­taan. Uskon esimeerkik­si, että Land­bon talot­meni­sivät kau­pauk­si­parem­mas­ta hin­nas­ta, jos joku suun­nit­telun ammat­ti­lainen olisi ohjaaval­la otteel­la pyrkinyt vaikut­ta­maan kokon­aisu­u­den harmoonisuuteen.

   Vastaa

8. Tom­mi, juuri tuos­ta syys­tä Her­van­ta on onnis­tunut. Eli betonilähiö voi toimia, jos siel­lä on hyvä elinkeino­rakenne. Otaniemeen ver­taami­nen on aika osuvaa.

   Vastaa

9. “Tavalli­nen kansalainen ei ole hyvä arkkite­hti, mut­ta hän on suvereeni päät­tämään omista pref­er­ens­seistään, minkälainen asuinympäristö hän­tä miellyttää.”

   Olen 100%:sesti samaa mieltä. Johtuen luul­tavasti siitä, että Suomes­sa on vaikut­tanut ja täältä maail­malle on läht­enyt monia arkkite­htu­urin suuria nim­iä, on viimeiset vuosikymmenet raken­nuk­sia suun­nitel­tu enem­män arkkite­hte­jä kuin niiden käyt­täjiä ja niiden keskel­lä asu­via varten. 

   Mitä Pih­la­jamä­keen tulee, niin sen raken­nuskan­ta on juuri niin masen­ta­van näköistä, että se ajaisi ainakin min­ut alko­holis­mi­in, jos siel­lä asu­isin. Uskon, että tietyn alueen asuin­vi­ihtyvyy­del­lä on vaiku­tuk­sen­sa myös alueen sosi­aal­isi­in ongelmiin.

   Vastaa

10. Eksyin Soin­in­vaaran sivuille etsiessäni tietoa Pih­la­jamäestä — ja huh, kuin­ka häm­men­tävää huo­ma­ta Vihreän oikeis­to­lais­si­iv­en (itse tietääk­seni Kata­janokalla asu­van) otsaa tehdä moisia lin­jauk­sia tyyli­in “tykkään/en tykkää”.
    Huo­maan myös kuin­ka aika on keskustelun alun (2007) ajoil­ta muut­tunut aika eri sävyisek­si juuri Pih­la­jamäen kohdal­la. Alueen luon­non­läheinen, väljä, selkeä arkkite­hu­uri on vetänyt per­heel­listyneitä ex-hip­stere­itä kuin huna­ja. Mon­en­moi­set muo­toilu ja arkkite­htu­urile­hdet tekevät jut­tu­ja Pih­lik­ses­tä ja esim. Ital­ian Ellen mukaan Pih­lis on kuuminta hot­tia — luon­non hel­mas­sa, lähel­lä keskus­taa, upea arkkitehuuri.
    Soini­vaara voisi hie­man miet­tiä mitä suustaan/kynästään päästelee — niin siis myös näi­den asum­is­poli­it­tis­ten “lin­jausten­sa” osalta.

    Vastaa

11. Aiem­min puret­ti­in helsin­gin keskus­tan jugend­talo­ja, eli niitä ei osat­tu arvostaa. Jos jokin ei menen kau­pak­si , ei vält­tämät­tä tarkoi­ta että se on huonoa. Van Gogh ei myynyt juuri taulu­ja elinaikanaan.Mielestäni nykyään ei sijoitet­taisi korkei­ta valkoisia tor­ni­talo­ja mäille vaan raken­net­taisi­in enem­män maas­ton muo­tois­es­ti. Mus­ta on has­sun näköistä että on mäki ja sen pääl­lä korkea valkoinen rakennus.70-luvun arkkite­htu­uri voi olla arkkite­htonis­es­ti kiin­nos­tavaa, mut­ta viihty­is­in­tä asum­ista se ei vält­tämät­tä ole.Pihlajamäki on silti lähel­lä ja hinnal­taan edullisempi.Betonin har­maud­es­ta pää­sisi jos betoniele­ment­ti talon voisi päällystää valkoisella.En taloudel­liseti usko betonilähiöi­den räjäyttämiseen.Pasilaan riit­tää asukkai­ta luul­tavasti keskus­tan läheisen sijain­nin takia.Helsinkiin ylipäätään riit­tää asukkai­ta kos­ka töitä löytyy.
    Jakomäen pieni lähiö ja pih­la­jamä­ki on paikkoina yhteisöl­lisiä, mikä vaikut­taa asukkaiden asum­isvi­ihtyvyy­teen. Huume­on­gel­mat on Malmil­la suurimmat.
    Vesi val­uu alaspäin ja mäen päälle raken­net­tu talo pysyy home­et­tomam­pana kuin alem­mas tehty.

    Vastaa