Halpa mutta huono joukkoliikenne

Roomas­sa joukkoli­ikenne on hal­paa. Yhden vuorokau­den lip­pu mak­saa neljä euroa, kun se Helsingis­sä on muis­taak­seni kuusi. Val­it­sisin Helsin­gin hin­nat, jos saisin Helsin­gin liiken­teen. Bus­sis­sa matkus­t­a­mi­nen on todel­li­nen koet­tele­mus, sil­lä ne ovat niin täysiä kuin teo­ri­as­sakaan on mah­dol­lista, remi­sevät ja pomp­pi­vat. Ei ihme, että niin moni halu­aa liikkua toisel­la tavoin.

Se toinen tapa on usein käve­ly, mut­ta vielä use­am­man moot­toripyörä tai mopo. Joka paikkaan tunke­vat melu­a­vat ja hai­se­vat mopot ovat varsi­nainen riesa. 

Rooma­laiset kulk­i­si­vat paljon nopeam­min, miel­lytäväm­min ja halvem­mal­la, jos bus­sit mak­saisi­vat vähän enem­män ja jos ne oli­si­vat yhtä hyviä ja väljiä kuin Helsingis­sä. Ja kaupungis­sa olisi mukavampi kävellä.

Jotain hyvääkin: Rooman ahtai­ta katu­ja varten on suun­nitel­tu parinkymme­nen matkus­ta­jan (suo­ma­lainen mitoi­tus) sähköl­lä kulke­via pikkubusse­ja, Ne ovat lois­ta­va keksintö.

Pekingis­sä melu­a­vat ja saas­tut­ta­vat mopot on kiel­let­ty. Sen sijaan siel­lä näkee paljon sähköpolkupyöriä.

4 vastausta artikkeliin “Halpa mutta huono joukkoliikenne”

  1. Opiske­len täl­lä het­kel­lä Köl­nis­sä. Joukkoli­ikenne on kaikille korkeak­oulu­opiske­li­joille ilmaista. Mak­sut­ta pääsee lisäk­si myös lähikaupunkei­hin kuten Bon­ni­in ja Lev­erküseni­in. Köl­nis­sä on asukkai­ta vajaa miljoona, korkeak­oulu­opiske­li­joi­ta on paljon, pelkästään yliopis­tossa noin 40–50 000.

    Onko Suomes­sa joskus kokeil­tu vas­taavaa? Voisiko sys­tee­mi toimia esim. Helsingissä?

  2. Mak­su­ton joukkoli­ikennne ei yleis­es­ti ottaen ole hyvä idea. Mak­sut­to­muus nimit­täin aiheut­taa usein sen, ettei kyseistä palvelua osa­ta arvostaa, eikä sen kehit­tämis­es­tä olla kiinnostuneita.

    Toinen ongel­ma mak­sut­tomas­sa joukkoli­iken­teessä on se, että se houkut­telee myös kevyen liiken­teen käyt­täjiä siir­tymään bus­si­in (tai ratikkaan, tai…). Joukkoli­iken­teen kus­tan­nuk­set tietysti kas­va­vat kun näille uusille matkus­ta­jille tarvi­taan matkus­ta­japaikko­ja. Lisäk­si kansan­talous kär­sii kun ihmiset eivät saa enää niin paljon liikun­taa. Kol­mas vika on tietysti se, että ympäristökuor­mi­tus kas­vaa kun siir­ry­tään kävelystä moot­torikäyt­töisen härvelin käyttöön.

  3. Ode on jälleen huo­man­nut merkit­tävän epäko­hdan; eihän nois­sa rämi­se­vis­sä ja pomp­pivis­sa bus­seis­sa voi ker­ta kaikki­aan kukaan nor­maali ihmi­nen matkus­taa! Bussien pomp­pimi­nen taas tuskin johtuu siitä että poli­itkot ovat käyt­täneet tei­den vält­tämät­tömään ylläpi­toon tarvit­ta­vat varat johonkin muuhun, niin siel­lä kaukaises­sa Rooman val­takun­nas­sa kuin tääl­läkin, johonkin var­masti paljon hyödyl­lisem­pään tarkoitukseen. 

    Mut­ta ei tak­er­ru­ta siihen; meil­lä Helsingis­sähän on niin muka­vat ja lev­eät bus­sit ja jos ne ovatkin aina menos­sa keskus­taan tai sieltä pois eikä ollenkaan sinne mihin on itse menos­sa, voi aina kävel­lä. Itse asi­as­sa mik­si kukaan kun­nolli­nen kansalainen olisi ylipäätään menos­sa jon­nekin muualle kuin tärkeään mie­lenosoituk­seen tai pitämään steissin ja itäkeskuk­sen seiniä pystyssä? 

    Jotkut suo­ma­laiset tekevät kuitenkin työtä elääk­seen ja usein tämä joukko on sijoit­tunut toiseen paikkaan kuin mis­sä se työ­paik­ka on, hei­dän ei kuitenkaan tulisi ajaa sinne saas­tut­ta­maan saas­tut­taval­la mopol­la tai ainakaan autol­la. Olisiko ratkaisu tähän ongel­maan esimerkik­si työ­paikko­jen viereen raken­net­ta­vat parakkikylät tai asuntovaunuparkit?

  4. Ratkaisu on hyvä kaupunkisu­un­nit­telu. Hel­sngin seudul­la on itsenäisiä kun­tia, jot­ka ovat saa­neet suun­nitel­la kaupunk­in­sa ihan itse. Toi­sis­sa niistä tarvi­taan liikku­miseen paljon enem­män autoa kuin toi­sis­sa. Kaupungeis­sa on eroa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.