Kummallinen esitys kiinteistöverosta

23.9.2014 · Aihe: Eduskuntatyö, Talouspolitiikka 

Hallitus esittää kiinteistövero ylä- ja alarajojen nostamista. Hyvin kannatettava esitys, mutta loppu on järjetön.  Tästä aiheutuva lisätulo vähennetään kuntien valtionosuuksista. Ylärajasta koituva lisätulo arvioidaan ja vähennetään tasaisesti kaikilta, mutta alarajan nostosta katsotaan, mitkä kunnat joutuvat nostamaan kiinteistöveroa, ja ne joutuvat tilittämään koko veroprosentin noususta aiheutuvan tulon valtiolle.

Näin syntyy tilanne, että kahdesta kunnasta, joilla on vuonna 2015 sama kiinteistöveroprosentti, toinen saa pitää rahan kokonaan ja toinen joutuu tilittämään siitä osan valtiolle, koska tällä jälkimmäisellä kunnalla oli vuonna 2014 alempi kiinteistöveroprosentti. Luulisi perustuslakiasiantuntijoiden älähtävän vähemmästäkin.

Minua ei varmaan ole koskaan syytetty Espoon etujen ajamisesta, joten nyt voin nyt jäävittömänä sanoa, että esitys on epälooginen, epäoikeudenmukainen ja aika avuton. Aika pienten rahojen takia tehdään käsittämätön lainsäädännöllinen.

Kiinteistöveron pitäisi  ehdottomasti jäädä kyseisen kunnan rahaksi ilman mitään kuntienkaan välistä tasausta. On ymmärrettävää, että kansalaiset osallistuvat yhteisiin menoihin suhteessa tulotasoonsa. Niinpä on  perusteltua siirtää rahaa kunnista, jossa asuu suurituloisia kunnille, joissa asuu pienituloisia. Kiinteistövero mittaa menon suuruutta. Kansalaiset maksavat kiinteistöveroa sitä enemmän, mitä kalliimpaa on asuminen. Miksi kahdesta samalla tulotasolla olevasta sen, jonka asuminen on kalliimpaa, pitäisi maksaa tulotasausta sille, jonka asuminen on halvempaa. Siksi kiinteistöveron ei tule osallistua verotulojen tasaukseen eikä sillä pitäisi ylipäätään rahoittaa valtion menoja.

Kommentit

37 Vastausta artikkeliin “Kummallinen esitys kiinteistöverosta”

  1. Tonni käteen kirjoitti 23.9.2014 kello 14:24

    On surullista, että Espoon kunnallispolitiikassa maahanmuuttajien lastenvaunut on suurin puheenaihe, kun samanaikaisesti valtio tekee tuollaisen yhtä kuntaa sortavan kaappauksen. Surkuhupaisan asiasta tekee se, että pääministeri on espoolainen;-)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  2. Shakeem kirjoitti 23.9.2014 kello 14:37

    Jos hallituksen esitys on noin huono, eduskunta ei sitä varmaan myöskään esitetyssä muodossaan hyväksy. Lainvalmistelun laatun heikkenemiselle ei näy pohjaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  3. Kuntaliitoskuntalainen kirjoitti 23.9.2014 kello 14:53

    Kuntien kannattaa houkutella asukkaita/yrityksiä alhaisella kiinteistöverolla, jos korkeampi taso ei edes hyödytä kuntaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  4. Risto Peltola kirjoitti 23.9.2014 kello 15:15

    Hyviä argumentteja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  5. Olli Saarinen kirjoitti 23.9.2014 kello 15:40

    Olen tästä sillä tavallla kokonaan eri mieltä, että kiinteistöveron tulsi tuloutua suoraan valtiolle. Tosin jos muutos tehdään kuvatulla tavalla, kohtelee se kuntia epäoikeudenmukaisesti.

    Miksi kiinteistövero kuuluu valtiolle? Veron suuri tuotto kertoo vauraudesta. Kunnan tehtävät taas painottuvat vähävaraisiin joten kunnan rahoitus ei saisi olla riippuvainen avun tarvitsijoiden vauraudesta.

    Kiinteistövero on omaisuusvero joka nostaa asumisen kustannuksia. Se ei ole kuitenkaan ensisijainen syy pääkaupunkiseudun korkeisiin asumiskustannuksiin, jotka johtuvat sinänsä korkeaan kysyntään sopeutumattomasta asuntotarjonnasta mikä ensi sijaisesti liitty kaavoitukseen ja tapaan, miten kunnat luovuttavat tonttejaan rakennettaviksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  6. Raimo K kirjoitti 23.9.2014 kello 15:44

    Todella outo esitys – eikä enää Sailaksen tekemä, mutta samaa filosofiaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  7. nimettä kirjoitti 23.9.2014 kello 16:42

    Tässä on ongelmana vain se, että näitä pommeja tulee samaanaikaan joka ikisestä suunnasta. Tänä syksynä lasten peruskoulusta alkoi tulemaan 2780 euron vuosikulut, jota aiemmin ei ole peritty. Harrastepaikat menivät maksullisiksi, kun aiemmin junnarit olivat saaneet tilat ilmaiseksi. Eli ei sitten harrasteta.

    Itse olen käynyt aiemmin urheilutalon kellarissa tuulettumassa. Hinnat itselläni olisivat nousseet tästä syksystä 520 euroa / vuosi. Se siitä sitten. Ei hoideta kuntoa.

    Ja nämä kaikki korotukset viime kuussa.

    Kiinteistövero nousee nähtävästi taas. Asutaan jo suomen kovimmin asujia rankaisevassa kunnassa, joten kun raamit nousevat ne kyllä otetaan käyttöön. Kunnallisvero nousi jo.

    Se on jotenkin vittumoista, että kaksi vakituisissa työsuhteissa olevaa korkeakoulun käynyttä ei pysty järjestämään lapsilleen lähellekään samaa elintasoa, mitä heidän vanhempansa saivat järjestettyä ilman koulutusta. Minun vanhemmista isä oli duunari ja äiti töissä kaupan kassalla.

    Ei minun harrastusmaksuista tarvinnut pentuna kitistä. Kesälomilla reissattiin ja vanhemmilla oli varaa ostaa veneet ja kesämökit. Isä osti ensimmäisen uuden auton kolmekymmentä vuotiaana eikä tämän jälkeen käytettyä hankkinut. Poltti vielä viikossa kartongin marlboroa ja joi perjantaisin pullon kossua. Lapsuuden elintaso on jäänyt kaukaiseksi haaveeksi.

    Perheellisen ihmisen elämä on luopumista. Koko ajan tulee jotain uutta maksua, joka pakottaa luopumaan. Alkuun riitti, että luopui unelmista, kuten kesämökistä ja lomamatkoista. Nyt se ei enää riitä, vaan on pakko luopua asioista, joihin on jo tottunut.

    Ja 1947 syntyneellä on edelleen varaa röyhöttää marlboroa veneen kannella ja syljeskellä saimaaseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 38

  8. Shakeem kirjoitti 23.9.2014 kello 16:57

    Olli Saarinen: Kiinteistövero on omaisuusvero joka nostaa asumisen kustannuksia.

    Tietääkseni asia ei ole ihan näin yksiselitteinen, jos otetaan huomioon asumisen koko elinkaari kaikkine siihen liittyvine kuluineen. Jos lyö omakotitalolle kiinteistöveroa vaikka 15 000 euroa vuodessa, tulee hinnat aika rytinällä alas.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  9. Ossi kirjoitti 23.9.2014 kello 18:12

    Mitä kävisi, jos kunta, jolla kiinteistövero on alarajalla, kiirehtisi nyt korottamaan veroa vähintään tuon alarajan noston verran?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  10. Viherinssi kirjoitti 23.9.2014 kello 18:45

    nimettä: Tänä syksynä lasten peruskoulusta alkoi tulemaan 2780 euron vuosikulut, jota aiemmin ei ole peritty.

    Avaatko vähän? (Onko kyse jostain yksityiskoulusta, jonka yhteiskunnan tukijärjestelmää on muutettu?)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  11. Kiinteistöverokonsultti kirjoitti 23.9.2014 kello 20:14

    Vähän lukuja tiskiin. Espoon liike-elämälle kiinteistöveron nousu on 33 % vuodessa. Asuinrakennusten vero nousee 16 % ja asuinkiinteistöjen maapohjan vero nousee 33 % Espoossa (maapohjalla ja rakennuksella eri veroprosentti). Vantaalla ja Helsingissä asuinrakennusten kiinteistövero nousee 16 %, mutta maapohjan verotus ei lakimuutoksen vuoksi nouse. Kuntahan saa haarukan sisällä vapaasti tietenkin määrätä kiinteistöveroprosentit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  12. Tapio kirjoitti 23.9.2014 kello 20:28

    Olli Saarinen: Miksi kiinteistövero kuuluu valtiolle? Veron suuri tuotto kertoo vauraudesta. Kunnan tehtävät taas painottuvat vähävaraisiin joten kunnan rahoitus ei saisi olla riippuvainen avun tarvitsijoiden vauraudesta.

    Olen tästä kokolailla eri mieltä. Kuntien on syytä suosia alueellaan myös taloudellista toimeliaisuutta, josta se kuten myös valtio keräävät erinäisiä tuloja. Rahojen kierrättäminen valtion tai Brysselin kautta heikentää sekä takaisin saadun rahan määrää että laatua.

    Kunnilla on roolinsa elinkeinojen edistämisessä. Esim. Oulun kaupunki suosi yleis- ja paikallispoliittisista syistä suurteollisuutta ja kauppaa aina 80-luvulle asti. Sen seurauksena uutta alkavaa pienteollisuutta kehittyi naapurikuntiin, ja taas poliittisista syistä, erityisesti Oulun eteläpuolelle.

    Yrittäjän sijoittumispäätöksen saattoi ratkaista se, että kunta B teki päätöksen teollisuustontista 3 viikossa, kun Oulu ei saanut asiaa päätökseen edes 3 kk:ssa.

    Oulu teki asiassa täyskäännöksen 80-luvulla perustamalla Teknologiakylän, jossa “uuden teknologian” yrityksille synnytettiin ohituskaista kaupungin byrokratiaan nähden.

    Oulun Teknologiakylä, nykyinen Technopolis, on hyvä esimerkki onnistuneesta riskinotosta ja (rajatusta) yksityistämisestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  13. Raimo K kirjoitti 23.9.2014 kello 21:38

    Olli Saarinen:
    ‘snip’
    Miksi kiinteistövero kuuluu valtiolle? Veron suuri tuotto kertoo vauraudesta. Kunnan tehtävät taas painottuvat vähävaraisiin joten kunnan rahoitus ei saisi olla riippuvainen avun tarvitsijoiden vauraudesta.
    ‘snip’

    Siis selkokielellä: köyhäinhoidon rahoittakoot köyhät?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  14. kommentti kirjoitti 23.9.2014 kello 21:59

    Olen samaa mieltä siitä, että kansalaisten kiinteistöveron tulee jäädä kuntaan. Sen sijaan julkisen sektorin kiinteistöjen osalta (kunnat ovat muutenkin poikkeus, en puhu niistä) en ole ihan varma, onko käytäntö, jossa kiinteistövero jää vain kohdekuntaan, oikeudenmukainen. Niiden tapauksessa kyse on lähinnä veronmaksajien tulonsiirrosta kuntiin, joissa on muutenkin lisätuloa verovaroin rahoitetuista työpaikoista. Eli veronmaksajat maksavat ympäri Suomen esim. Senaatin omistamien valtion laitosten tai yliopistokiinteistöjen kiinteistöverokustannukset. Esim. juuri yliopistokiinteistöistä ja muista vastaavista Yliopistokiinteistöyhtiöiden tai Senaatin omistamista kiinteistöistä maksettavat kiinteistöverot olisin valmis jakamaan toisella tavoin kuin jakaen tulot suoraan niihin kuntiin, joissa nämä valtion suurelta osin rahoittamat toimipisteet ovat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  15. kommentti kirjoitti 23.9.2014 kello 22:02

    Ossi: Mitä kävisi, jos kunta, jolla kiinteistövero on alarajalla, kiirehtisi nyt korottamaan veroa vähintään tuon alarajan noston verran?

    Ei onnistu. Kiinteistöverolaki määrää, että kiinteistövero on kalenterivuosittainen. Sitä voi muuttaa vain vuodenvaihteesta alkaen, ja vastaavasti verovelvollinen on kunkin vuoden ajan se, joka omistaa kiinteistön vuoden alkaessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  16. kommentti kirjoitti 23.9.2014 kello 22:18

    Lisäänpä vielä sen, että olisi kyllä huomattavia taloudellisia argumentteja perustella sitä, minkä takia nimenomaan kiinteistöveroon pitäisi liittää jonkinlainen tasausjärjestelmä (itse kannatan nykyisin silti asuinrakennusten kohdalla kiinteistöveron jättämistä kuntiin). Kuntien kiinteistöjen arvo nimittäin on huomattavassa määrin riippuvainen valtion historian varrella tekemistä investoinneista. Toisin sanoen: kiinteistövero riippuu paljon alueen arvosta, ja vain osin kiinteistöjen rakennusteknisestä arvosta. Kunta voi omien toimenpiteidensä osalta vaikuttaa kiinteistöjen arvoon, mutta vain rajoitetusti.

    Ääriesimerkkinä voisi mainita jotkut Itä-Suomen alueet, joihin Suomen valtio ei ole koko olemassaolonsa aikana panostanut mitään, ja joihin valmistuvien uusienkin liikekiinteistöjen jälleenmyyntiarvo pahimmillaan alittaa niiden rakentamiskustannukset, koska alueen arvo on aika mitätön. Ja toisena ääripäänä ne alueet, joihin valtio on panostanut tekemällä niistä liikenteen solmukohtia tai sijoittamalla niihin paljon korkeaa koulutusta edellyttäviä virkamiestyöpaikkoja.

    Käytännössä esimerkiksi rautatien sijoittamista koskevat valtiolliset päätökset ovat viimeisen 100 vuoden aikana määränneet Suomen sisällä erittäin paljon eri alueiden arvonkehitystä ja kiinteistöveropotentiaalia. Se on valtion suurelta osin aiheuttamaa arvonkehitystä, joten taloudellisesti olisi historian valossa varsin perusteltua leikata osa tästä valtion lahjoittamasta arvonkehityksestä takaisin valtion kautta valtakunnallisesti jaettavaksi. Valtio voisi perustellusti toimia ihan samaan tapaan kuin kunnat nappaavat toisinaan maanomistajilta tontin arvon nousua, joka on kuntien toiminnasta seurannut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  17. Olli Saarinen kirjoitti 24.9.2014 kello 1:52

    Raimo K: Siis selkokielellä: köyhäinhoidon rahoittakoot köyhät?

    Tarkoitan juuri päinvastaista: Vauraissa kunnissa kiinteistöveroa kertyy helposti mutta tarve on suhteessa vähäinen. Siksi kiinteistöveron tuoton tulisi mennä suoraan valtiolle tasaisemmin jaettavaksi.

    Shakeem: Tietääkseni asia ei ole ihan näin yksiselitteinen, jos otetaan huomioon asumisen koko elinkaari kaikkine siihen liittyvine kuluineen. Jos lyö omakotitalolle kiinteistöveroa vaikka 15 000 euroa vuodessa, tulee hinnat aika rytinällä alas.

    Ajettelen asumisen kustannusta nettovuokratuoton kautta. Sijoittaja (esim. Sato tai VVO) edellyttää sijoitukselleen tuottoa joka syntyy vasta kulujen jälkeen. Kiinteistövero on yksi kulu. Helsingissä asuinkiinteistön suurimmat kustannukset (ilman rahoituksen ja poistojen pääomakustannusta) ovat lämmitys, vesi ja kiinteistövero joissa kaikissa kunta on mukana kuten myös sähkössä, katumaksuissa ja jätemaksuissa. Ylikysyntätilanteessa kiinteistön arvo (tontin hinta) ei jousta alaspäin, ellei sitten lätkäistä mainitsemasi suuruista tapporahaa.

    Muutoin suhtaudun varauksella kuntien aktiivisen elinkeinopolitiikan siunauksellisuuteen koska näen sen valtakunnan tasolla nollasummapelinä. Kunnan sopii tehdä järkevä velvollisuutensa alueellaan toimivien ja alueelle pyrkivien yritysten suhteen mutta maa on täynnä tyhjiä teollisuushalleja kuntien riippana kunnallisen elinkeinopolitiikan monumentteina puhumattakaan niistä aineettomista kuukausipalkkaisista ponnisteluista ja maksullisista konsulttiselvityksistä jotka ovat haihtuneet savuna ilmaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  18. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.9.2014 kello 8:04

    En edelleenkään ymmärrä, miten kahdesta yhtä rikkaasta sen pitää tukea toista, jonka asumismenot ovat niukkuuden takia suuremmat.
    Enkä ymmärrä sitäkään, että jos Helsinki kilpailee suuresta palvelinkeskuksesta Tukholman kanssa, miten se on nollasummapeliä Suomen sisällä. Helsinki ei kilpaile Uukuniemen kanssa mistään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Arvomies kirjoitti 24.9.2014 kello 9:15

    Niin, tuosta kiinteistöverosta. Eikö nämä maaseudun autiotalot voisi vapauttaa kiinteistöverosta? Eihän niistä ole yhteiskunnalle mitään kulujakaan. Postia ei tarvitse kuljettaa, sähkön siirtymisestä huolehtia, eikä teitä kulutuksen takia kunnostaa.

    Nythän on käynyt niin, että monia hyväkuntoisia rakennuksia hävitetään tämän kiinteistöveron takia. Rakennuksen omistavat eläkeläiset tai perikunnat saattavat olla niin vähätuloisia, että jo tämä jatkuva, kiinteistöverosta koituva menoerä aiheuttaa rakennusten purkupäätöksiä.

    Sellaisten talojen purkaminen, joissa on betonista tehty kivijalka ja hyvä, vaikkapa tiilikatto, on kansantaloudellisesta tuhlausta. Nehän monessa tapauksessa säilyisivät asuttavassa kunnossa yli sata vuotta eteenpäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  20. TimoT kirjoitti 24.9.2014 kello 9:43

    Ehkä Suomen kannattaisi tarjota vielä Helsinkiäkin parempaa paikkaa Tukholman kilpailijaksi. Helsinki on käynyt liian ahtaaksi ja siitä nuo suuret asumiskustannukset johtuvat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  21. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.9.2014 kello 10:10

    Mikään ei kiellä muita kuntia tarjoutumasta palvelinkeskuksen sijaintipaikaksi. Uukuniemessä olisi varmaankin tilaa, mutta ei työvoimaa eikä sinne saa ulkomaista työvoimaa muuttamaan. Hamina on ollut aktiivinen ja onnistunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. kommentti kirjoitti 24.9.2014 kello 10:07

    Osmo Soininvaara: Helsinki ei kilpaile Uukuniemen kanssa mistään.

    Kyllä se yhtään mistään kilpailee. Uukuniemeä ei enää ole olemassa, vaan se on osa Parikkalaa. Parikkala puolestaan haluaisi olla vientipaikkakunta Venäjälle ja paikka, josta Venäjältä harjoitetaan tuontia Suomeen. Helsinki on pyrkinyt ihan samaan asemaa suuremmassa mittakaavassa, pääasiassa meriteitse. Parikkalan kohdalle Venäjä on tehnyt ja edelleen tekemässä huomattavat tieinvestoinnit rajanylityspaikan takia. Samaan aikaan kilpailevien vientipaikkojen kansanedustajat, mukaan lukien monet helsinkiläispäättäjät, vastustavat Parikkalan oikeutta kansainväliseen rajanylityspaikkaan. Parikkalan yhteisöverokertymä oli viimeksi vahvistetussa verotuksessa 900 000 euroa. Jos paikkakunnalla olisi kansainvälinen rajanylityspaikka, yhteisöverokertymä olisi todennäköisesti moninkertainen. Valtion päätökset (mukaan lukien päätös olla tekemättä mitään) vaikuttavat hyvin paljon tällaisten kuntien talouteen.

    Kiinnostuneet voivat lukea rajanylityspaikka-asiasta esimerkiksi osoitteista:
    http://www.parikkala.fi/fi/Palvelut/Kehityshankkeet/Parikkalan-rajanylityspaikan-kehittaminen
    http://www.esaimaa.fi/Online/2014/08/20/Parikkala%E2%80%93Syv%C3%A4oron%20-rajanylityspaikan%20tiety%C3%B6t%20etenev%C3%A4t%20aikataulussa/2014517774472/4
    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/ven%C3%A4j%C3%A4lle-voi-p%C3%A4%C3%A4st%C3%A4-parikkalan-kautta-vuonna-2014-1.22063
    (Vaikka rajan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  23. Tapio Peltonen kirjoitti 24.9.2014 kello 10:54

    Arvomies:
    Niin, tuosta kiinteistöverosta. Eikö nämä maaseudun autiotalot voisi vapauttaa kiinteistöverosta? Eihän niistä ole yhteiskunnalle mitään kulujakaan. Postia ei tarvitse kuljettaa, sähkön siirtymisestä huolehtia, eikä teitä kulutuksen takia kunnostaa.

    Nythän on käynyt niin, että monia hyväkuntoisia rakennuksia hävitetään tämän kiinteistöveron takia. Rakennuksen omistavat eläkeläiset tai perikunnat saattavat olla niin vähätuloisia, että jo tämä jatkuva, kiinteistöverosta koituva menoerä aiheuttaa rakennusten purkupäätöksiä.

    Sellaisten talojen purkaminen, joissa on betonista tehty kivijalka ja hyvä, vaikkapa tiilikatto, on kansantaloudellisesta tuhlausta. Nehän monessa tapauksessa säilyisivät asuttavassa kunnossa yli sata vuotta eteenpäin.

    Jos kiinteistövero edes likimain perustuu markkina-arvoon, ei kait tuollaisista taloista kovin paljoa joudu vuodessa kiinteistöveron osalta köyhtymään. Luulisi että muut omistamisesta koituvat kustannukset nousevat paljon suuremmiksi.

    Jos taas arvo on niin suuri, että kiinteistövero on haitallisen iso, eikös se talo kannata myydä tai vuokrata asumiskäyttöön? Kyllä se asuttuna pysyy paljon paremmassa kunnossa kuin tyhjillään.

    Miten tämä kiinteistöveron peruste edes meni? Maapohjaa verotetaan aluehintaindeksin perusteella, oliko niin että ekat 1000 neliötä ovat kalliita, seuraavat 4000 halvempia ja siitä ylöspäin vielä halvempia (ellen väärin muista). Perustuiko asuinrakennuksen kiinteistövero muuhun kuin tyyppiin (vakituinen vs. vapaa-ajan), neliöihin ja rakennus/peruskorjausvuosiin? En nyt ole sitä mieltä, että rakennuksen arvoa pitäisi täysimääräisesti verottaa, mutta onko tosiaan niin että Westendin 250-neliöinen talo on kiinteistöveron kannalta samanarvoinen kuin saman kokoinen ja ikäinen talo Kuusamon korvessa? (Itse asiassa mieluummin verottaisin pelkkää maapohjaa ja rakennusoikeutta täydestä arvostaan, riippumatta siitä kuinka suuri osa rakennusoikeudesta on käytössä.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  24. spottu kirjoitti 24.9.2014 kello 11:01

    Osmo Soininvaara: Uukuniemessä olisi varmaankin tilaa, mutta ei työvoimaa eikä sinne saa ulkomaista työvoimaa muuttamaan.

    OT: Edelleen näyttää jotenkin siltä että julkisessa päätöksenteossa kuvitellaan palvelinkeskusten olevan jotain muuta kuin halvan sähkön, kylmän, stabiilien poliittisten olojen, lainsäädännön, tukiaisten, datasiirtoyhteyksien jnpp perässä siirtyvää bulkkituotantoa.

    Mihin palvelinkeskuksessa ylipäätään pysyvää ulkomaista työvoimaa tarvittaisiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  25. Kuntaliitoskuntalainen kirjoitti 24.9.2014 kello 11:42

    “Eikö nämä maaseudun autiotalot voisi vapauttaa kiinteistöverosta? Eihän niistä ole yhteiskunnalle mitään kulujakaan.”

    Sitten on vielä jätemaksu. Jotta voi yrittää anoa vapautusta, pitää rakennustarkastajan tehdä lausunto (200 eur), jossa todetaan kiinteistö asumiskelvottomaksi.

    Jätemaksu on vain rahankeruumuoto. Kunnat ei anna vapautusta jos yksityishenkilöllä on samassa kunnassa sekä omakotitalo, että kesämökki. Maksaa pitää kahteen kertaan, vaikka jätteen määrä ei siitä lisäänny. Niin ja ei siellä mökkiseudulla ole mitään jätepisteitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  26. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 24.9.2014 kello 12:53

    Tapio Peltonen: Jos kiinteistövero edes likimain perustuu markkina-arvoon, ei kait tuollaisista taloista kovin paljoa joudu vuodessa kiinteistöveron osalta köyhtymään. Luulisi että muut omistamisesta koituvat kustannukset nousevat paljon suuremmiksi.
    –[leikattu tavaraa pois]–
    Miten tämä kiinteistöveron peruste edes meni? Maapohjaa verotetaan aluehintaindeksin perusteella, oliko niin että ekat 1000 neliötä ovat kalliita, seuraavat 4000 halvempia ja siitä ylöspäin vielä halvempia (ellen väärin muista). Perustuiko asuinrakennuksen kiinteistövero muuhun kuin tyyppiin (vakituinen vs. vapaa-ajan), neliöihin ja rakennus/peruskorjausvuosiin?

    Kiinteistöveroa peritään erikseen maapohjasta ja rakennuksesta. Maapohjan verotusarvo vastaa melko rehellisesti sen todellista arvoa, sillä verotusarvo tarkistetaan samalla alueella toteutuneitten kauppojen perusteella.

    Sen sijaan rakennuksen verotusarvo määritetään lähes aina taulukkoperusteisesti, ja nämä taulukot perustuvat rakentamiskustannuksiin vain nimellisesti. Vuosittain julkaistaan verohallituksen päätös rakennusten verotusarvon laskennasta. Rakennuksen sijainti ei vaikuta veroon mitenkään. Puisen omakotitalon verotusarvo alenee vuodessa 1,25 %, mutta verotusarvo on aina vähintään 30 % laskennallisesta jälleenhankintahinnasta.

    Kiinteistövero on käytännössä regressiivinen, sillä jälleenhankinta-arvon peruskaava on naurettavan halpa. Ennen ikävähennystä omakotitalon verotusarvo on 626,31 euroa neliömetriltä, jos rakennus on valmistunut vuoden 1960 jälkeen. Todellisuudessa kaikkien tällä vuosituhannella valmistuneitten rakennusten jälleenhankinta-arvo on vähintään 1500 euroa neliöltä. Itse asun uudehkossa talossa, jonka verotusarvo on noin neljännes rakennuskustannuksista. Ilmeisesti verotusarvoasetusta ei ole perusteellisesti rukattu 1970-luvun jälkeen. On tehty vain indeksipäivitykset.

    Toisaalta vanhoille, syrjässä sijaitseville omakotitaloille asetus on varsin ankara. Korvessa sijaitsevan 1960-luvulla tehdyn, remontoimattoman omakotitalon verotusarvo on vähintään 187 euroa neliöltä. Tämä voi hyvinkin vastata talon todellista markkina-arvoa. Eikä sellaiseen rakennukseen jossain Kainuun korvessa löydy vuokralaista. Pienihän se vero on, mutta silti on väärin, että minä maksan veroa 25% taloni rakennuskustannuksista olevan verotusarvon mukaan, kun joku toinen maksaa veroperustana vähintään rakennuksen todellinen arvo.

    Oikeudenmukaista olisi muuttaa laskentaperusteita. Rakennusten perusarvoja tulisi porrastaa rakennusvuoden mukaan myös alle 50-vuotiaitten rakennusten tapauksessa, sillä rakentamistavat ovat kehittyneet ja kallistuneet. Esimerkiksi uusien energiamääräysten mukaan tehdyt talot ovat kalliimpia kuin 1990-luvulla rakennetut. Sopivaa olisi esimerkiksi määrittää perusarvo erikseen ennen vuosia 1975, 1990, 2000 ja 2012 rakennetuille taloille. Vastapainoksi ikävähennyksiä olisi nostettava vastaamaan todellista kulumista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  27. Tiedemies kirjoitti 24.9.2014 kello 13:31

    Kyllä ja ei. Pitäisi tehdä esimerkiksi niin, että kuntien verotulojen kasvu vähennetään valtionosuuksista juustohöylällä, eli jos kunnat keräävät yhdessä X euroa lisää kiinteistöveroa, niin pudotetaan valtionosuuksia yhteensä X euroa tasaisesti kaikilta.

    Tämä ihan vaan siksi, että muutenhan verorasitus/alijäämä kasvavat kuitenkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  28. kommentti kirjoitti 24.9.2014 kello 14:49

    Osmo Soininvaara:
    Mikään ei kiellä muita kuntia tarjoutumasta palvelinkeskuksen sijaintipaikaksi. Uukuniemessä olisi varmaankin tilaa, mutta ei työvoimaa eikä sinne saa ulkomaista työvoimaa muuttamaan. Hamina on ollut aktiivinen ja onnistunut.

    En tiedä, olisiko kukaan kiinnostunut rakentamaan palvelinkeskuksia Uukuniemelle, mutta ulkomaista työvoimaa Uukuniemelle olisi helppo saada, jos Parikkalassa olisi se rajanylityspaikka. Tällöin venäläisiä voisi käydä siellä töissä vaikka päiväseltäänkin. Nythän paikkakunnalle ei ulkomailta pääse kuin kaukaa kiertäen.

    Vastaavasti voisi pohtia, mitä kävisi Helsingin, jos rajanylitys Helsingin/Vantaan kautta kiellettäisiin (satamat kiinni, ja lentoasema samoin). Se tilannehan on suuressa osassa Suomen kuntia, ja se on itärajan kunnissa ihan aito ongelma monenkin asian kannalta.

    Rajanylityspaikkojen vähyys on alentanut huomattavasti itäisen Suomen talouskasvua vuosikymmenten ajan verrattuna tilanteeseen, jossa rajat olisivat olleet auki, ja venäläistä halpaa työvoimaa olisi voitu hyödyntää alueen talouskasvun kannalta vastaavalla tavalla kuin Helsinki on hyötynyt halvasta virolaistyövoimasta. Samalla itäinen Suomi on pikku hiljaa tyhjentynyt, ja kiinteistöjen arvot ovat romahtaneet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  29. Mikko kirjoitti 24.9.2014 kello 15:34

    Tämä palvelukeskusasia on vähän off-topic, mutta kun kerran tuli puheeksi niin voiko kukaan kertoa miksi niitä palvelukeskuksia halutaan Suomeen. Ne eivät työllistä rakentamisvaiheen jälkeen muuta kuin muutaman virolaisen siivoojan ja vartijan, niistä ei tule verotuloja, ne vievät kaistatilaa Suomesta ulkomaille menevistä datayhteyksistä. Ainoa hyöty minkä minä olen keksinyt on, että saadaan sähkölle kysyntää, jotta ydinvoimalahankkeille olisi edes jotain perustetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  30. Viherinssi kirjoitti 24.9.2014 kello 21:37

    Mikko: Ainoa hyöty minkä minä olen keksinyt on, että saadaan sähkölle kysyntää, jotta ydinvoimalahankkeille olisi edes jotain perustetta.

    Siitä voi kyllä olla se hyöty, että jos joku rakentaa palvelinkeskuksen Suomeen, putiikin virtuaalipalveimet ovat lähellä. Tämä voi joissain tapauksissa olla oikein mukavaa, koska yleensä lähellä olevat palvelimet vastaavat nopeammin (alkaen valon nopeuden rajoitteista ja matkalle olevien reititinten määrästä) ja tarjoavat paremman kaistanveleyden (vähemmän potentiaalisia ahtaumia matkalla).

    Näillä asioilla on erityisesti suurempien datamäärien kanssa puuhatessa ihan oikeastikin joskus merkitystä. Nykyäänhän kuitenkin hyvin monessa tapauksessa oman palvelimen ylläpidon sijasta yritykset päätyvät tekemään pilvipalvelun EC2/GCE/Azure/jne. -pohjaisesti ilman omaa rautaa.

    Palvelinkeskuksissa tuotetaan siis palveluita myös ihan kotimaiseen käyttöön. Virtuaalipalvelinten läheisyyden etujen lisäksi voisi ajatella, että jos Googlen palvelinkeskus on Suomessa, monet kotimaisetkin webbisivut latautuvat nopeammin, koska niillä on tsiljoona hakua erilaisiin mainossivustoihin, jotka taas latautuvat nopeammin, jos ne ovat lähellä.

    (Esimerkiksi tämän sivun lataamisessa ladataan 62 erillistä tiedostoa noin 17 eri palvelimelta. Näistä noin 10 liittyy sivun varsinaiseen sisältöön, ja ne tulevat kaikki samasta paikasta. Loppu on erilaista kaupallista hapatusta.)

    Ei tuo etu tietenkään niin iso ole, että sen vuoksi kannattaisi taipua kaksinkerroin kumaraan minkään firman edessä. Eivät nuo palvelukeskukset kuitenkaan siis mitään huonoja naapureita ole. Lisäksi ne toimivat indikaattoreina siitä, että tietyt perusinfraan liittyvät asiat ovat hyvässä kunnossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  31. B.J kirjoitti 25.9.2014 kello 0:00

    Uukuniemi on paljon lähempänä suurkaupunkia, mitä Helsinki. Matkaa on vain 250 km.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  32. spottu kirjoitti 25.9.2014 kello 9:31

    Viherinssi: Näillä asioilla on erityisesti suurempien datamäärien kanssa puuhatessa ihan oikeastikin joskus merkitystä.

    Joo, ja protokollien jotka eivät ole optimoitu siihen että serveri on kymmenien millisekuntien päässä.

    Palvelinsalihankintojen dynamiikasta kertoo CSC:n tiedote: EU:n aluekehitysrahastolta tukiaisia 2,5MEUR, samalla rahalla tilataan Italiasta ensimmäinen palvelinkontti joka Suomessa kytketään 700kW töpseliin käytettäväksi Espoosta käsin. Koko keskus työllistää muutaman paikallisen, ja Kainuuseen kumuloituva osaaminen liittyy lähinnä sähkönsyöttöön ja lämpötehon hukkaamiseen, siis jollei laitteita huolleta keikkatyönä jostain muualta.

    Helsingin Energialla olisi ollut samalle kontille varmaan paljon ekologisempia sijoituspaikkoja, mutta niillepä ei saa EU:n aluekehitysrahaston avustusta lämpötehon pumppaamiseksi johonkin järveen. Markkinointikielellä tämä on “Reputation for advanced technology and sustainable development..”. Go figure.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  33. Kiinteistöverokonsultti kirjoitti 25.9.2014 kello 12:20

    B.J:
    Uukuniemi on paljon lähempänä suurkaupunkia, mitä Helsinki. Matkaa on vain 250 km.

    Nämä off-topic nostot voisi jopa harkita moderoitavaksi, kun tartutaan aiheen kannalta epärelevantteihin asioihin. Yhtä hyvin Uukuniemen tilalla esimerkkinä olisi voitu käyttää vaikkapa Taipalsaarta tms. Blogin lukemisen taitoa, please.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  34. max kirjoitti 25.9.2014 kello 19:00

    Viherinssi: Lisäksi ne toimivat indikaattoreina siitä, että tietyt perusinfraan liittyvät asiat ovat hyvässä kunnossa.

    Anteeksi off-topic. Mutta filosofinen dys/u-topia kysymys. Aikakoneessa on kaksi porttia joista toinen johtaa tulevaisuuden koneälyn ylläpitopaikkakunnalle ja toinen koneälyn sijaintipaikkakunnalle. Kumman portin valitsisit? On mahdollista, että jälkimmäinen johtaa väistämättä johonkin kylmään Siperiaan. Mutta onko se huono juttu jos siellä on väistämättä myös (jollakin perusteella) ihan p*rkeleen ihanteelliset olot (=hengissä säilyminen ylipäätään turvattu?). Pääoma on aina lopulta tärkeämpi kuin ihminen (keskimäärin)?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  35. anonyymi kirjoitti 27.9.2014 kello 15:54

    Tonni käteen: Surkuhupaisan asiasta tekee se, että pääministeri on espoolainen

    Minusta tuo tiedonmurunen selittää koko miehen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  36. Markku af Heurlin kirjoitti 28.9.2014 kello 13:33

    Kommenti kirjoitti

    “En tiedä, olisiko kukaan kiinnostunut rakentamaan palvelinkeskuksia Uukuniemelle, mutta ulkomaista työvoimaa Uukuniemelle olisi helppo saada, jos Parikkalassa olisi se rajanylityspaikka. Tällöin venäläisiä voisi käydä siellä töissä vaikka päiväseltäänkin. Nythän paikkakunnalle ei ulkomailta pääse kuin kaukaa kiertäen.”

    Uukuniemellähän on tai oli rajanylityspaikka – tukkirekoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  37. Tonni käteen kirjoitti 3.10.2014 kello 11:40

    Anonyymi

    “”…Surkuhupaisan asiasta tekee se, että pääministeri on espoolainen”

    Minusta tuo tiedonmurunen selittää koko miehen.”

    Kiinteistöverokämmi ei ollut erityisesti pääministerin moka. Hänellä on niin paljon isompiakin asioita mietittävänä. Espoon kuntapoliitikkojen sen sijaan olisi pitänyt ja pitäisi voimakkaammin lobata pääministeriä tämän kämmin korjaamiseksi ettei se ainakaan pahene jatkossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus