Kun miljardi kiinalaista hyppää

15.4.2012 · Aihe: _ 

Joskus vuosikymmeniä sitten Suomessa spekuloitiin sillä, että jos kiinalaiset hyppisivät kaikki yhtä aikaa tietyllä taajuudella, he voisivat synnyttää resonanssin maan kuoreen ja aikaansaada tuhoisia maanjäristyksiä toisella puolella maapalloa. Luulin, että brittiläisen ympäristötoimittaja Jonathan Wattsin Kiinan ympäristöongelmia koskevan kirja nimi viittaisi tähän, mutta Britanniassa kaupunkilegenda väittikin, että kiinalaiset saisivat samanaikaiselle hypyllään sysätyksi maapallon raiteiltaan niin kuin veneestä laiturille hyppäävä potkaisee venettä poispäin laiturista. Geologian taitoni ei riitä kumoamaan tätä meidän legendaamme, mutta brittiversio on mekaniikan lakien vastainen.

Kirjan alaotsikko on ”Kiina pelastaa ihmiskunnan tai tuhoaa sen”.  Tästä tulin vakuuttuneeksi.

Watts vyöryttää lukijalle valtavan määrän yksityiskohtia siitä mitä on nähnyt ja kokenut. Tässä on se vika, ettei lukija pysty arvioimaan aineiston luotettavuutta. Kaikki riippuu siitä,  miten kirjailija valikoi yksityiskohtia ja minkä värisin silmälasein hän maailmaa katsoo.  Silmälasin väriä aloin vähän arvella ensimmäisillä sivuilla, kun hän valitti romanttisen köyhyyden kaikkoamista Kiinan vaurastumisen vuoksi.

Luotettavampaa ja objektiivisempaa olisi kuvailla ongelmia tilastojen valossa eikä sammakkoperspektiivistä, mutta vain jos tilastot olisivat luotettavia ja kuvaisivat olennaisia asioita. Sammakkoperspektiivi on ainoa, mitä meillä on. Sitä paitsi se näyttää meille paljon kiintoisaa kiinalaisesta elämänmuodosta, jota mitkään tilastot eivät voisi kertoa.

Häpeällisen vähän minä olen Kiinasta tiennyt. Toivottavasti nykykoululaisia opetetaan paremmin. Joskus nauramme amerikkalaisille, jotka eivät tiedä Euroopasta mitään, mutta minä en ole tällä mittarilla mitattuna tiennyt Kiinasta senkään vertaa.

En esimerkiksi tiennyt, kuinka hajautunutta valta Kiinassa on. Vaikka keskushallinto yrittää panna pahimpia ympäristörosvoja kuriin, paikalliset päättäjät eivät pane lakeja toimeksi vaan sallivat laittoman toiminnan alueen taloudellisen hyvinvoinnin nimissä.

Olen myös ihmetellyt, missä se kommunismi näkyy. Monet menestyvät yritykset ovat jonkin kylän tai kaupungin asukkaiden kollektiivisesti omistamia. Jonkin kylän kaikista asukkaista voi näin tulla lähes miljonäärejä.

En ollut tajunnut, kuinka jättimäiseen asutuksen laajenemiseen Maon aikana oli lähdetty. Han-kiinalaisten vyöryn alle jääneet vähemmistökansallisuudet kutsuvat tätä varmaan valloittamiseksi. Wattsin mukaan merkittävä osa päättäjistä oli Maon aikana vesi-insinöörejä. Autiomaiden kastelulla Kiinassa onkin ollut keskeinen rooli. Se näyttäisi paikoin päätyvän umpikujaan, mikä voi merkitä sadan miljoonan ihmisen vetäytymistä kuivilta alueilta. Iso maa, isot ongelmat. Kokonaisia jokia on käännetty – sillä on Kiinassa pitkät perinteet. Huimimmissa suunnitelmissa ydinräjähtein raivattaisiin vesitunneli läpi Himalajan Intian jokien ohjaamiseksi Kiinaa palvelemaan. Intialaisilla on varmaan asiasta toinen mielipide.

Kiinan ympäristön tilasta annetaan kirjan alkuosassa täysin lohduton kuva. Ihme, että siellä kukaan pysyy hengissä. Vaurauden kasvaessa ympäristön arvo nousee. Nyt saastuttavinta teollisuutta työnnetään rikkaalta itärannikolta köyhään sisämaahan.

Kiinassa tehdään ympäristön hyväksi valtavasti. Maassa on kunnianhimoisia aurinkoenergia- ja tuulivoimasuunnitelmia. Kiinassa aiotaan autot panna liikkumaan sähköllä. Tästä kaikesta tuntuu puuttuvan johdonmukaisuus.  Samanaikaisesti toisella kädellä tehdään suurta haittaa pienen hyödyn saamiseksi. Johdonmukainen ympäristöpolitiikka saasteveroin ja päästökaupoin tulisi halvemmaksi ja auttaisi ympäristöä paljon enemmän (oma kommenttini). Todella pelottavaa on, että Kiinassa varaudutaan tekemään autojen polttoainetta kivihiilestä. Tämä kaksinkertaistaisi autoilun tuottamat hiilidioksidipäästöt.

Lopussa Watts palaa kirjan nimeen: vaikka hyppäävät kiinalaiset eivät saa suistetuksi maapalloa mekaanisesti radaltaan, saavatko huikean elintasohypyn tekevät kiinalaiset maapallomme tuhotuksi omalla kulutuksellaan?

Mielenkiintoinen kirja.

====

Mekaniikan kotitehtävä: miksi ne hyppäävät kiinalaiset eivät saa maapallon rataa muutetuksi? Onhan selvä, että yhtä aikaa hypätessään he tönäisevät palloamme sentään vähän ja toinen tömähdys tulee, kun he hypyn jälkeen putoavat alas. Maapallon sijaintiin tai liikkeen suuntaan he eivät kuitenkaan vaikuta lainkaan. Mikä pitää maapallon kurssissaan?

 

(Kun miljardi kiinalaista hyppää. Johan Watts. HS-kirjat)

Kommentit

61 Vastausta artikkeliin “Kun miljardi kiinalaista hyppää”

  1. Beta kirjoitti 15.4.2012 kello 17:20

    Muistuttaa Saksan Vihreiden hyppypäivää… Ikävä kyllä voima ja vastavoimaan vaikuttaa myös massa..

    http://www.worldjumpday.org/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Samuli kirjoitti 15.4.2012 kello 19:06

    Olisiko syynä maapallon ja kiinalaisten välillä vaikuttava gravitaatiovoima?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Evert The NeveRest kirjoitti 15.4.2012 kello 19:25

    “En esimerkiksi tiennyt, kuinka hajautunutta valta Kiinassa on.”

    Kiinassa on hajautetumpi valtiorakenne kuin Suomessa. Suomessa Helsingissä päätetään, milloin linnun saa ampua Utsjoella. Ainoastaan Ahvenanmaa saa päättää itse vesilintujen metsästysajan omien olosuhteiden mukaan.

    Suomessa opetetaan, että kaikki muut valtiot ovat samanlaisia monoliitteja. Ei kerrota, että esim. Britanniassa on itselliset maakunnat. Siellähän Skotlanti on jopa eroamassa unionista.

    Miten olisi, jos Suomen Finlexissä olisi kerrottu, mitä maakuntaa aina mikäkin laki koskee. Britannian vastaava tietojärjestelmä kertoo, onko laki voimassa Englannissa, Walesissa, Skotlannissa jne.

    Onneksi olkoon Helsinki. 200-vuotias pääkaupunki, joka on yhtä vahva vallan keskittymä kuin Pohjois-Korean Pjongjang.

    Suomi joutuu vielä vaikeuksiin tämän kehittyneen maailman keskitetyimmän valtiorakenteen kanssa. Oireilua on jo olemassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Evert The NeveRest kirjoitti 15.4.2012 kello 19:49

    Ode, postaukseni on kahteen kertaan editin takia. Eli klo. 19.25 on validi. Sori sekaannus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Papparainen kirjoitti 15.4.2012 kello 20:39

    Veikkaan lonkalta: Voiman ja vastavoimanlaki gravitaatiokentässä, kun massan taso h gravitaatiokentässä sama lopputilanteessa kuin lähtötilanteessa: Ponnistaessaan joukko kohdistaa voiman maanpintaan, noustessaan hyppynsä lakiasemaan maan gravitaatiokenttä imee siltä ponnistetun energian takaisin. Joukon tippuessa potentiaalienergiansa lakiasemasta alas, maan gravitaatiokenttä taas luovuttaa kineettistä energiaa kiinalaisille ja samalla imaisee itseään vastaavasti joukkoa kohti. Tömähdys maanpinnalle palauttaa nollatason. Hyppy on täten kokonaisvaikutukseltaan neutraali suhteessa maan asemaan avaruudessa.

    Planetaarinen gravitaatioiden ja valtavien kineettisten energioiden muodostama tasapainotila ei muutoinkaan järky helposti, vaan esim. asteroidien aiheuttamat suistumiset radoilta pyrkivät palautumaan järjestelmän kannalta edullisimpaan tasapainotilaan, joka usein jopa alkuperäinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.4.2012 kello 21:42

    Just näin.
    Kun kiinalaiset hyppäävät, kiinalaiset ja maapallo vetävät puoleensa toisiaan ja lopulta molemmat palaavat sille paikalle, jossa olisivat olleet ilman hyppyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. OP kirjoitti 15.4.2012 kello 21:04

    Evert The NeveRest:

    Suomi joutuu vielä vaikeuksiin tämän kehittyneen maailman keskitetyimmän valtiorakenteen kanssa. Oireilua on jo olemassa.

    Olisikohan suomalaisten ja isobritannialaisten, kiinalaisista puhumattakaan, hieman toisistaan poikkeavalla lukumäärällä mitään tekemistä asian kanssa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.4.2012 kello 21:40

    Kiinaa ei oikein voi verrata Suomeen vaan mieluummin vaikka Eurooppaan ja Afrikkaan yhteensä. Suomea voisi verrata johonkin Shanghain kaupunginosaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Tapio kirjoitti 15.4.2012 kello 21:13

    Todella pelottavaa on, että Kiinassa varaudutaan tekemään autojen polttoainetta kivihiilestä. Tämä kaksinkertaistaisi autoilun tuottamat hiilidioksidipäästöt.

    Kiina yrittää siirtyä käyttämään “carbon-capture” teknologiaa, jossa CO2 otetaan talteen ja talletetaan maaperään. Esim. China Energy, Seamwell to Build $1.5 Billion ‘Clean Coal’ Plant

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.4.2012 kello 21:39

    Kiinassa suunitellaan mhiilidioksidin talteenottoa, mutta samanaikaisesti siis myös kivihiilen jalostamista autojen polttoaineeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. tomppeli kirjoitti 15.4.2012 kello 21:46

    Kiinan kieltähän ei ole olemassa siinä mielessä, että maassa puhutaan – useiden vähemmistökielinen lisäksi – neljää sukulaiskieltä, jotka eivät ole keskenään ymmärrettäviä. Kiinan kieli onkin olemassa vain kirjoituksena. Keskusvalta on ilmeisesti pitäytynyt piirtokirjoituksessa juuri siksi, että maata voisi hallita ikään kuin maassa puhuttaisin yhtenäistä kieltä.

    Muutenkin maan yhtenäisyys on paljon vähäisempää kuin ulkoa katsellen luulisi. Maan historiakin on ollut jatkuvaa hajoamista tai alistumista ja yhteenliittämistä.

    Kun Kiinaa on ajateltu yhtenäisenä, on myös luultu, että maa oli suurin piirtein maailman vaurain jonnekin 1500-luvulle asti, jolloin alkoi Euroopan nousu. Sen jälkeen Kiina muka köyhtyi kiihtyvää vauhtia suhteessa länteen aivan viime vuosiin asti. Todellisuudessa Kiinassa talous jatkui kehitystään rintamailla suurin piirtein lännen rintamaiden vauhtia paljon kauemmin. Olisiko ollut aina 1800-luvun loppuun asti, kun joku Sanghain seutu oli yhtä vaurasta kuin Euroopan vauraimmat seudut. Aiheesta kirjoitettiin kirja tai tutkimus joku aika sitten mutta en nyt muista nimeä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. anonyymi kirjoitti 15.4.2012 kello 22:02

    Tapio: Kiina yrittää siirtyä käyttämään “carbon-capture” teknologiaa, jossa CO2 otetaan talteen ja talletetaan maaperään.

    Jos (kun?) se sieltä karkaa, tapetaan joko kivasti ihmisiä tai hapatetaan pohjavettä tai maaperää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Schrödingerin Kissa kirjoitti 15.4.2012 kello 22:04

    Jos oletetaan kiinalaisen hyppääjän keskimääräiseksi massaksi 70 kg, niin miljardin kiinalaisen hypätessä hyppääjien yhteinen massa on 7×10^10 kg. He tönäisevät toiseen suuntaan Maapalloa, jonka massa on 5,974×10^24 kg.

    Newtonin kolmannen lain mukaan Maapallo työntää hyppääviä kiinalaisia ylöspäin täsmälleen yhtä suurella voimalla kuin hyppääjät työntävät Maapalloa alaspäin. Newtonin toisen lain mukaan voiman aiheuttama vaikutus on kääntäen verrannollinen massaan, johon voima kohdistuu. Koska hyppäävien ihmisten ja Maapallon massojen suuruusluokkaero on valtava, vaikutuksessakin on valtava ero: jos kaikki hyppääjät pääsevät yhden metrin ylöspäin siitä, missä maanpinta oli äsken, niin Maapallo liikahtaa alaspäin vain noin 0,000012 nanometriä. Jos maanpinta hyppääjien alla joustaa kuin trampoliini, niin Kiinan kohdalla Maapallo puristuu kokoon, ja toisella puolella Maapalloa ei tapahdu mitään.

    Hyppääjien ja Maapallon välinen painovoima palauttaa molemmat osapuolet pian takaisin siihen, mistä lähdettiin. Jos hyppääjät tulevat alas kimmoisasti, törmäys maanpinnan kanssa nostaa heidät uuteen hyppyyn – ja työntää Maata uudestaan alaspäin. Jos laskeutuminen on kimmoton, hyppääjät jäävät maahan. Liikemäärän säilymislakien mukaisesti Maa jäljittelee peilikuvana hyppääjien liikettä, mutta suuren massan vuoksi Maan liike on paljon pienempi.

    Kiitos hyvästä kirjasuosituksesta! Aasian maiden nousua uusiksi mahtitekijöiksi on ennustettu jonkin aikaa, ja on toisaalta mielenkiintoista, toisaalta pelottavaa seurata, mitä tapahtuu, kun Kiina vaurastuu. Luulen, että muutamien suurimpien kaupunkien kouluissa tarjottu mahdollisuus opiskella kiinaa alaluokilta lähtien osoittautuu myöhemmin fiksuksi valinnaksi.

    Mikä motivoi Kiinan paikallishallintoa sallimaan saastuttamisen? Ja miksi ylimmällä johdolla ei ole keinoja laittaa paikallisjohtoa kuriin?

    Vanhan kiinalaisen sanonnan mukaan “kauan hajaantuneena ollut valtakunta yhdistyy, ja kauan yhtenäisenä ollut valtakunta hajaantuu”. Kumpaan suuntaan Kiinan kehitys on nykyään menossa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Leena Y.-M kirjoitti 15.4.2012 kello 22:11

    Jos Kiinan valtiollinen tv kuuluttaa pääuutislähetyksessä, että nyt on saatava aikaan maailmanrauha, niin maapallolle on suurempi todennäköisyys tulla rauha kuin muuten.
    Siitä se peace-ilosanoma sitten leviää juorun tapaan kaikkiin maihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Papparainen (ps.) kirjoitti 15.4.2012 kello 23:01

    Tiivis tietopaketti Kiinasta wikipediassa.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiina

    Uskooko Ode Kiinan mahdollisuuksiin tuottaa osaavaa työvoimaa Suomeen? Kiinnostaako Suomi kiinalaisia huippuosaajia? Kannattaisiko sieltä houkutella esimerkiksi sairaanhoitajia ja laadukasta perustyövoimaa – väestörakenteemme eläköityessä – työvoimapulaa helpottamaan?

    Käsittääkseni kiinalaiset sopeutuvat hyvin länsimaisiin kulttuureihin ja työmoraali korkea. USA:ssa kiinalaisperäiset siirtolaiset menestyvät jopa valkoista kantaväestöä paremmin. Jos siirtolaisia on pakko ottaa, niin tulisi valita mahdollisimman sopeutuvaa väkeä. Toki Suomen kantaväestön työllistyminen tulisi priorisoida. Nyt ei ole tarvetta mittavalle siirtolaisuudelle, mutta tilanne voi olla hyvinkin eri 20-luvulla – kuten olet kirjoittanut. Onnistunut siirtolaispolitiikka parantaa myös kantaväestön työllisyyttä talouden dynamiikan parantuessa, mikä vasemmiston dirkurssissa usein unohtuu. Alleviivaten sanaa “onnistunut”!

    Kiina/Intia myös ratkaisee tai syventää kehittyvien maiden ongelmia poliittisilla päätöksillään ja innovaatioillaan. Exäni isäukko on työskennellyt Kiinassa Suomalaisen suuryrityksen leivissä, hyvin siellä pärjäsi yhdenkin palkalla…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Tiedemies kirjoitti 16.4.2012 kello 3:21

    Oikea vastaus on liikemäärän säilyminen. Kiinalaisten + maapallon yhteinen painopiste ei liiku mihinkään, kun kiinalaiset hyppäävät. Painovoima ei vaikuta asiaan mihinkään suuntaan, se on tavallaan täysin epäolennaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Raimo K kirjoitti 16.4.2012 kello 8:29

    Osmo Soininvaara:
    Kiinassa suunitellaan hiilidioksidin talteenottoa, mutta samanaikaisesti siis myös kivihiilen jalostamista autojen polttoaineeksi.

    Eikä ainoastaan suunnitella, vaan tehdas on ollut koekäytössä vuodesta 2009 (pienemmässä mittakaavassa vuodesta 2008).
    Eikä siinä paljonkaan uutta ole, menetelmiä on ollut jo viime vuosisadan alusta ja Saksa harrasti sitä runsaasti 1939-1945.
    Vapautuva hiilidoksidi voidaan ottaa talteen ja sitä kiinalaisetkin aikovat tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Viherinssi kirjoitti 16.4.2012 kello 8:32

    Joskus vuosikymmeniä sitten Suomessa spekuloitiin sillä, että jos kiinalaiset hyppisivät kaikki yhtä aikaa tietyllä taajuudella, he voisivat synnyttää resonanssin maan kuoreen ja aikaan saada tuhoisia maanjäristyksiä toisella puolella maapalloa… Geologian taitoni ei riitä kumoamaan tätä meidän legendaamme, mutta brittiversio on mekaniikan lakien vastainen.

    Hiukan fysiikkaa. Jos kiinalaisia on noin 1,3 miljardia ja keskipaino on noin 750 N (siis keskimassa 75 kg karkeasti), koko sakin paino on 1 TN (siis 1 x 10^12 N). Kun tämä popula hyppää metrin korkeuteen ja tömähtää maahan, liike-energia törmäyshetkellä on 1 TJ.

    Tämä yksinään fokalisoituneena vastaisi maanjäristystä, joka on Richterin asteikolla noin 4,8. Tässä kuitenkin ongelmana on se, että energia vapautuu hyvin laajalla alueella ja lähtee siitä sitten vielä laajenemaan. Joten vaikka maapallon saisi resonanssiin, tuosta on todella pitkä matka mihinkään merkittävään tutinaan.

    Toinen vertailukohta voisi olla räjähdyspanos. Jysäys vastaisi 250 tonnin (ei kilotonnin) pommia. Vertailun vuoksi on todettava, että venäläiset jo 50 vuotta sitten jysäyttivät 50 megatonnin pommin (siis 200 000 kertaa noin paljon energiaa vapauttavan) Novaja Zemlijalla. Ei ruvennut maa järisemään, toisella puolella maapalloa, vaikka toki tuo oli hyvin mitattavissa oleva ilmiö (vielä kolmannellakin heijastuksella maapallon läpi).

    Eli ei, eivät riitä kiinalaisten pomppimiset järisyttäviin tuloksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Country boy kirjoitti 16.4.2012 kello 8:59

    OP,
    ei se pelkästään ihmisten lukumäärästä riipu. Mm. Sveitsissä on paljon päätäntävaltaa kantoneilla. Islannissakin on 70-80 kuntaa, vaikka asukkaita vain noin 300000.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. i kirjoitti 16.4.2012 kello 9:09

    Itse Shangaissa vieraillessa järkytys olivat äänettömät sähköiset skootterit jalkakäytävillä. Bensiinikäyttöistä en nähnyt kertaakaan vaikka olin siellä viikkoja. Joku selitti minulle etteivät polttomoottorikäyttöiset mopedit olleet edes sallittuja.

    Tuli mieleen, että polttomoottorikäyttöisten moottoripyörien kielto (sähköisten suosiminen) olisivat Suomessakin ratkaisu moneenkin ongelmaan kaupungissa: mopedien viritys, liiat tilannenopeudet, saastepäästöt ja melu (jota joudutaan jälkikäteisvalvomaan, mikä ei käytännössä ole toiminut).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Evert The NeveRest kirjoitti 16.4.2012 kello 9:23

    Kirjoitin postaukseeni kaksi kertaa termin “valtiorakenne”. Rakenne on yhtä vähän koosta riippumaton kuin on eroa kääpiövillakoiran ja isovillakoiran rakenteelle.

    Shanghai on itsenäinen provinssi. Se jakaantuu 17 lääniin, jotka jakaantuvat 210 kaupunkialueseen, joissa on 3661 korttelikomiteaa ja 1704 kyläkomiteaa.

    Shanghai on kooltaan 6200 m². Suomi on 385 000 km².

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. juha kirjoitti 16.4.2012 kello 10:53

    Kannattaa muuten huomata, että suomalaisten tietämys venäjän oloista ja hallinnosta vastaa tasoltaan ymmärtämystämme kiinan oloista ja hallinnosta. Yhtä heikkoja molemmat.

    Voi siis todeta, että suomalaiset eivät ole kovin ripeitä suuntaamaan katsetta sinne, missä muutokset ovat meneillään. Lisäksi venäjän ja kiinan kielen taitoisia on maassamme vain kourallinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Tommi Uschanov kirjoitti 16.4.2012 kello 11:30

    Evert The NeveRest: Suomessa opetetaan, että kaikki muut valtiot ovat samanlaisia monoliitteja. Ei kerrota, että esim. Britanniassa on itselliset maakunnat. Siellähän Skotlanti on jopa eroamassa unionista.

    Miten olisi, jos Suomen Finlexissä olisi kerrottu, mitä maakuntaa aina mikäkin laki koskee. Britannian vastaava tietojärjestelmä kertoo, onko laki voimassa Englannissa, Walesissa, Skotlannissa jne.

    Skotlanti ja Wales eivät ole mitään “maakuntia” vaan kansallisvaltioita, jotka kuuluvat osana Yhdistynyt kuningaskunta -nimiseen liittovaltioon. Jos menet Edinburghissa pubiin ja sanot, että onpa hieno maakunta teillä tämä Skotlanti, niin siinä voi äkkiä liha tummua. Juuri mikään ei skoteista voisi olla vittuilevampi ja vähättelevämpi toteamus.

    Yhtä hyvin voisi väittää, että itsehallinto toimii hyvin täälläkin – saahan Suomi-niminen EU:n maakunta säätää omat lakinsa melkein kaikissa asioissa! Skotlannin väkiluku on lähes täsmälleen sama kuin koko Suomen, joten jos se on maakunta, niin yhtä hyvin sitten Suomikin.

    Kansallisvaltiot Englanti, Skotlanti jne. koostuvat kyllä maakunnista, mutta niiden itsehallinnon suhteen Britannia taas on eräs koko Euroopan keskusjohtoisimmista maista, niin keskusjohtoinen, että esimerkiksi Suomi ei todellakaan pääse lähellekään.

    Vaikkapa 1980-luvulla Lontoon kaupunginvaltuustossa oli enemmistö puolueella, joka Britannian parlamentissa oli oppositiossa, ja tästä lontoolaisten väärin äänestämisestä loukkaantuneena parlamentti yksinkertaisesti lakkautti koko valtuuston – ja näin Lontoosta tuli koko Euroopan ainoa pääkaupunki, jossa ei ole kaupunginvaltuustoa. Ennen kuin sellainen 14 vuotta myöhemmin parlamentin enemmistön vaihduttua taas perustettiin.

    Tai miten olisi silloisen hallituksen 1990-luvun alussa tekemä yritys pakottaa mahtikäskyllään kunnat kunnallisveron muuttamiseen kaikkialla tasaveroksi, joka peruttiin vasta mellakoiden, hallituksen suosion romahduksen ja pääministerin vaihtumisen jälkeen?

    Kyllä jopa joku Suomen kuntauudistus on lopulta vähäpätöistä näpertelyä Britannian poliittisesta kulttuurista löytyvän keskusjohtoisuuden asteen rinnalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Viherinssi kirjoitti 16.4.2012 kello 12:20

    Raimo K: Eikä ainoastaan suunnitella, vaan tehdas on ollut koekäytössä vuodesta 2009 (pienemmässä mittakaavassa vuodesta 2008).
    Eikä siinä paljonkaan uutta ole, menetelmiä on ollut jo viime vuosisadan alusta ja Saksa harrasti sitä runsaasti 1939-1945.
    Vapautuva hiilidoksidi voidaan ottaa talteen ja sitä kiinalaisetkin aikovat tehdä.

    Myös Etelä-Afrikassa on käytössä kaupallisen mittakaavan CTL-laitos (Coal-To-Liquid). Näin on ollut jo 50-luvulta alkaen (1955 ensimmäinen laitos), ja suurin (SASOL III) on rakennettu 80-luvun alkupuolella. Kauppasaarrolla oli tekemistä asian kanssa.

    Hiilidioksidipäästöjen kannalta CTL on kammotus. Tuotannonaikaiset päästöt voidaan ehkä ottaa talteen CCS:llä (mutta sitten voidaan ottaa sähköä jauhavista voimaloistakin). Sen sijaan käytönaikaisia päästöjä ei saada talteen, joten CTL CCS:llä höystettynäkin on samaa luokkaa fossiilisen öljyn kanssa.

    Tuotantokustannuksista kulkee kovin monenlaista tietoa, mutta haarukka on lähteestä riippuen $50-$150 barrelilta, joten teknologia alkaa olla kohta kannattavaa. Investointeja kuitenkin jarruttaa investoinnin suuruus; CTL-laitos maksaa ison ydinvoimalan verran. (Toisaalta voisi sanoa, että se maksaa ison mikroprosessoritehtaan verran, jos se kuulostaa toisenlaiselta.)

    Kaiken kaikkiaan CTL on aika iso mörkö, jos CO2-päästöjä halutaan suitsia. CCS:n sotkeminen asiaan on lähinnä sumutusta, koska CCS ei ole valmista teknologiaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. JP kirjoitti 16.4.2012 kello 12:41

    Luin kirjan jouluna.

    Järisyttävintä oli valtavat määrät vesivoimaa, kivihiiltä, metsien hakkuita, maansiirtoja ym. Suunnattomasti oli jo vuosikymmeniä sitten ja aivan valtavasti viimeisten kymmenen vuoden aikana lisää.

    Mieleeni palautui Rooman klubin/Kasvun rajat kirjan ennusteet ja varsinkin niiden lähtökohta:korkoa korolle. Öljyn ennustettiin loppuvan v. 2010, koska sen kulutus olisi 7% kulutuksen kasvulla 1970 verrattuna 16 kertainen.
    Ei öljy loppunut,7% kulutuksen kasvu taittui aikoja sitten.

    Kiinassa kaikki kasvaaa 7-10%. Jos kasvu on vain 7%, kaksinkertaistumiseen kuluu 10 vuotta, jos 10%,kaksinkertaista on 7 vuodessa.

    Niillä lähtökohdilla, jotka Wattsin raportti kuvaa, kasvun on mahdoton jatkua entiseen tahtiin samanlaisena edes seuraavat kymmenen vuotta. Jos se olisi mahdollista, seurauksiin maapallo suistuisi radaltaan, mitä Watts vertauksellaan pelkää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Evert The NeveRest kirjoitti 16.4.2012 kello 12:59

    Olin hieman epätarkka käyttäessäni maakunta termiä. Käytössä oleva termi on country.

    Pointtini oli, että suurin osa suomalaisista mieltää niin Kiinan kuin UK:n (“Englannin”) samanlaisena monoliittisena valtiona kuin Suomi.

    p.s. Väkiluvut ja pinta-alat; eivät ne determinoi valtiorakennetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. a_l kirjoitti 16.4.2012 kello 14:00

    Evert The NeveRest: Kirjoitin postaukseeni kaksi kertaa termin “valtiorakenne”. Rakenne on yhtä vähän koosta riippumaton kuin on eroa kääpiövillakoiran ja isovillakoiran rakenteelle.Shanghai on itsenäinen provinssi. Se jakaantuu 17 lääniin, jotka jakaantuvat 210 kaupunkialueseen, joissa on 3661 korttelikomiteaa ja 1704 kyläkomiteaa.Shanghai on kooltaan 6200 m². Suomi on 385 000 km².

    Eiköhän Shanghaihin mahdu enemmän hallintoyksikköjä kuin Suomeen, kun siellä on väkeäkin saman verran kuin kaikissa Pohjoismaissa yhteensä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Viherinssi kirjoitti 16.4.2012 kello 15:11

    JP: Kiinassa kaikki kasvaaa 7-10%. Jos kasvu on vain 7%, kaksinkertaistumiseen kuluu 10 vuotta, jos 10%,kaksinkertaista on 7 vuodessa.

    Tässä on vielä sellainen pieni huolestuttava tekijä, että kasvu on kiinalaisille melkoinen pakkomielle. Maa on teknokraattien johtama, eikä johtajia ole valittu sieltä penaalin tylsemmästä päästä. Niinpä asioilla on usein jokin ihan looginen tausta.

    Ja tässä on. Kiinassa lasketaan, että jos kasvu jää kovin alas (alle 6-8 % vuodessa), työttömyys tulee syliin ja yhteiskunnallinen vakaus on uhattuna.

    Tämä kiinalainen näkemys on siinä mielessä aika pelottava, että vaihtoehtoina ovat valtava kasvu ja valtava levottomuus. Mitään pientä ei ole tarjolla. Toisaalta maassa on hiljalleen havahduttu ympäristöongelmiin, mutta siinä suhteessa ollaan samassa tilanteessa kuin meillä puoli vuosisataa sitten. Ensin siivotaan paikalliset pulmat (vesien saastutus, hengitysila), sitten vasta hienostellaan globaalien ongelmien parissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Mikko H kirjoitti 16.4.2012 kello 16:08

    Viherinssi: Kun tämä popula hyppää metrin korkeuteen ja tömähtää maahan, liike-energia törmäyshetkellä on 1 TJ. Tämä yksinään fokalisoituneena vastaisi maanjäristystä, joka on Richterin asteikolla noin 4,8.

    Viimevuotisessa Sendain/Tohokun ennätysvoimakkaassa maanjäristyksessä arvioitiin vapautuneen 190 000 TJ maankuoren jännitteisiin patoutunutta energiaa, eli lähes parisataatuhatta kertaa tuon kiinalaisten joukkoponnistuksen verran, ja tämä aika pienellä alueella. Eipä tainnut sekään tuntua Suomessa muualla kuin seismologien vehkeissä. Wikipedian mukaan maanjäristyksen energiamäärällä kattaisi Los Angelesin kaupungin asujaimiston kulutuksen vuoden ajan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. OP kirjoitti 16.4.2012 kello 17:50

    Evert The NeveRest:
    Olin hieman epätarkka käyttäessäni maakunta termiä. Käytössä oleva termi on country.

    Aivan, siis country eikä county. Alkuperäinen pointtisi perustui siis ilmeisesti osittain väärin lukemiseen?

    p.s. Väkiluvut ja pinta-alat; eivät ne determinoi valtiorakennetta.

    Eipä kai kukaan niin ole väittänytkään, mutta eiköhän niillä nyt sentään jotain tekemistä ole keskenään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Raimo K kirjoitti 16.4.2012 kello 19:13

    Viherinssi:
    ´snip´
    Kaiken kaikkiaan CTL on aika iso mörkö, jos CO2-päästöjä halutaan suitsia. CCS:n sotkeminen asiaan on lähinnä sumutusta, koska CCS ei ole valmista teknologiaa.

    Niinpä, mutta pessimistinä ennustan, että kun öljy käy tarpeeksi vähiin, hiilestä sitä bensaa aletaan tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Samuli Saarelma kirjoitti 17.4.2012 kello 11:12

    tomppeli: Kun Kiinaa on ajateltu yhtenäisenä, on myös luultu, että maa oli suurin piirtein maailman vaurain jonnekin 1500-luvulle asti, jolloin alkoi Euroopan nousu. Sen jälkeen Kiina muka köyhtyi kiihtyvää vauhtia suhteessa länteen aivan viime vuosiin asti. Todellisuudessa Kiinassa talous jatkui kehitystään rintamailla suurin piirtein lännen rintamaiden vauhtia paljon kauemmin.

    Juuri näin. Itse olen lukenut, että espanjalaisten Amerikasta varastama kulta ja hopea valui suhteellisen nopeasti Euraasian läpi Kiinaan, koska sen kauppa jo silloin oli hyvin ylijäämäistä.

    Samoin 1800-luvun oopiumsodat juontavat siihen, että eurooppalaisilla ei ollut myydä oikeastaan mitään, mitä kiinalaiset olisivat halunneet, mutta kiinalaisilla oli paljonkin sellaista, mitä eurooppalaiset olisivat halunneet. Briteille tämä alijäämäinen kauppa ei sopinut, joten he alkoivat myydä oopiumia ja kun kiinalaiset koittivat tämän estää, niin tulivat tykkivenein varmistamaan, että huumekauppa sai jatkua.

    Liittyen siis Soininvaaran huumesotajuttuun, niin ei se huumesota tuohonkaan aikaan hyvään johtanut kieltolakia ajavalta osapuolelta

    Fysiikkakysymyksen suhteen yhdyn Tiedemiehen juttuun. Liikemäärän säilyminen on yksinkertaisin tapa selittää se, miksei rata muutu mihinkään hyppimällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.4.2012 kello 7:17

    Helpointa päätellä maapallon pysyminen paikallaan on se tapa, jolla Tiedemies sen esitti. Sen ymmärtäminen, miksi näin tapahtuu on minusta luontevinta taas sitä kautta, että kiinalaisten potku kyllä siirftää maapalloa marginaalisesti, mutta samalla tavalla, kuin vetrovoima palauttaa kiinalaiset takaisin maan pinnalle, se kumoaa tuon potkasisun tuottaman liikkeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Turkka Louekari kirjoitti 18.4.2012 kello 12:07

    On vain yksi ratkaisu. Länsimaiden on pakko houkutella isot kehitysmaat ilmastotalkoisiin isoilla positiivisilla porkkanoilla. Hintalappu tälle plus länsimaiden omille ilmastoteoille on yhteensä suuruusluokkaa tuhat euroa vuodessa per länkkäri. Vaikea päätös, joka on pakko tehdä.

    http://turkkalo.blogspot.com/2011/01/ilmaston-hinta.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Evert The NeveRest kirjoitti 18.4.2012 kello 21:43

    Kun miljardi kiinalaista hyppää, tulevatko he alas tasan samaan pisteeseen mistä ponnistivat? Vai ehtiikö maapallo pyörähtää alta pois ja he putoavat taakse. Vai putoavatko he edelle?

    Eli jos ammun kiväärillä täysin tuulettomissa ym. testiolosuhteissa luodin 1000 metrin korkeuteen, putoaako luoti takaisn kiväärin piippuun?

    Jos kiinalaiset putoavat eri kohtaan, sillä voi olla vaikutusta maapallon materiaan ja/tai liikehtimiseen.

    Onko asiasta empiiristä tutkimusta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Papparainen kirjoitti 19.4.2012 kello 4:54

    Tiedemiestasollanne on varmasti helppo päätellä asioita “aksioomisten” periaatteiden pohjalta…

    Onko todella niin, että hypyn missään vaiheessa Maa ei liiku hyppääjien alla absoluuttisesti lainkaan suhteessa avaruuskoordinaatistoon. Se on kuitenkin triviaalia, että hyppääjien asema tila-avaruudessa muuttuu hypyn vaiheiden mukaan. Lopputulemassa sekä Maa että hyppääjä ovat alkuperäisessä asemassaan kiertoradalla tapahtumaketjun päätteksi.

    Vaikkakin Maan massa dominantti suhteessa hyppääjiin, Newtonin kolmas laki aiheuttaa kitkattomassa avaruuden tilassa nopeamman (suuremman tila-avaruusmuutoksen yhteiseen painopisteeseen nähden) liikkeen kevyemmälle kappaleelle ja raskaammalle hitaamman (pienemmän etäisyysmuutoksen yhteiseen painopisteeseen).

    Entä jos hyppääjänä olisi mielivaltaisen raskas, voimakas, mutta pieni sumo. Maapallo olisi nykyisen kokoinen, mutta mielivaltaisen kevyt. Voisiko Maa lentää avaruuteen kuin potkupallo – sumon tömäytyksestä; päätyä vaikka hyvin voimakkaan painovoiman omaavan Jupiterin kiertolaiseksi; kuuksi.

    Kyllä kai maapallon rataa voisi muuttaa mielivaltaisen tehokkaalla tykillä, jos sen mielivaltaisen raskas ammus ei palautuisi maanpinnalle – irtoaisi maan painovoiman vaikutuspiiristä. Ilman painovoimaa ammus ei tosiaan palautuisi maanpinnalle – eikö painovoimalla ja sen suuruudella olisi ratkaiseva merkitys ratamuutokseen? (reaktioliike, “jet propulsion”) — Jos ammus palautuu maanpinnalle, tilanne neutralisoituisi.

    Olen täysi maallikko ja itseoppinut metsuri, siksi jäi mietityttämään ongelma. Ode ja Tiedemies kykenevät soveltamaan valmiiksi johdettujen määritelmien pohjalta eksakteja ja oikeita ratkaisuja. Kuinka paljon teillä on esimerkiksi fysiikan opintoja yliopistotasolla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.4.2012 kello 6:46

    Papparainen.
    Maan ja kiinalaisten painopiste pysyy muuttumattomana koko ajan. Hypyn seurauksena molemmat siirtyvät poispäin toisistaan, toinen enemmän ja toinen hyvin plajon vähemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. OP kirjoitti 19.4.2012 kello 7:36

    Papparainen:

    Entä jos hyppääjänä olisi mielivaltaisen raskas, voimakas, mutta pieni sumo. Maapallo olisi nykyisen kokoinen, mutta mielivaltaisen kevyt. Voisiko Maa lentää avaruuteen kuin potkupallo – sumon tömäytyksestä; päätyä vaikka hyvin voimakkaan painovoiman omaavan Jupiterin kiertolaiseksi; kuuksi.

    Tuossa tapauksessa kävisi niin, että maapallo putoaisi takaisin sumon pinnalle 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Risto kirjoitti 19.4.2012 kello 11:35

    Viherinssi: Kiinassa lasketaan, että jos kasvu jää kovin alas (alle 6-8 % vuodessa), työttömyys tulee syliin ja yhteiskunnallinen vakaus on uhattuna.Tämä kiinalainen näkemys on siinä mielessä aika pelottava, että vaihtoehtoina ovat valtava kasvu ja valtava levottomuus.

    Työttömyys kasvaa, jos talous ei kasva tuottavuuden (siis BKT/työssä käyvä nuppi) mukana. Tuo tuottavuus on vielä paljon alempi kuin länsimaissa, mutta jos yhteiskunta pysyy kasassa, koulutustason, kokemuksen ja pääomien kertymisen myötä eroa otetaan kiinni kovaa vauhtia. Kun ihmiset eivät ole tyhmiä tai työtä pelkäämättömiä niin (sisäisen katastrofin lisäksi) mikä tuon tuottavuuseron kiinni kuromisen voisi estää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. antti kirjoitti 20.4.2012 kello 5:49

    Evert The NeveRest:
    Kun miljardi kiinalaista hyppää, tulevatko he alas tasan samaan pisteeseen mistä ponnistivat? Vai ehtiikö maapallo pyörähtää alta pois ja he putoavat taakse. Vai putoavatko he edelle?

    Eli jos ammun kiväärillä täysin tuulettomissa ym. testiolosuhteissa luodin 1000 metrin korkeuteen, putoaako luoti takaisn kiväärin piippuun?

    Jos kiinalaiset putoavat eri kohtaan, sillä voi olla vaikutusta maapallon materiaan ja/tai liikehtimiseen.

    Onko asiasta empiiristä tutkimusta?

    Hyppääjät palaavat samaan pisteeseen mistä lähtijät. Suoraan ylöspäin ammutun kiväärin luodin pitäisi teoriassa palata lähtöpisteeseensä, tosin muut tekijät vievät käytännössä luotia minne sattuu (empiirinen tutkimus: Myytinmurtajat).

    Vuorovedet liikuttavat paljon suurempia massoja eivätkä silti aiheutua järistyksiä. Vuuduu tiedettä koko teoria miljardin kiinalaisen hyppelyiden vaikutuksista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. OP kirjoitti 20.4.2012 kello 8:03

    antti: Hyppääjät palaavat samaan pisteeseen mistä lähtijät. Suoraan ylöspäin ammutun kiväärin luodin pitäisi teoriassa palata lähtöpisteeseensä, tosin muut tekijät vievät käytännössä luotia minne sattuu (empiirinen tutkimus: Myytinmurtajat).

    Tämä menee nyt jo pilkunviilaamiseksi, mutta tarkalleen ottaen tuo ei pidä paikkaansa. Suoraan ylöspäin ammuttu luoti jatkaa suoraviivaisesti liikettä, joka sillä oli ennen ampumista sen pyöriessä maapallon mukana, mutta maapallo ehtii luodin lennon aikana pyörähtää hieman pois alta. Tätä sanotaan coriolisilmiöksi: http://fi.wikipedia.org/wiki/Coriolis-ilmiö

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.4.2012 kello 19:52

    OP
    Miten ne korioosiovoimat vaikuttavat siihen luotiin kun se tulee alas? Voi olla, ettei luoti sovi kiväärin piippuun, koska tulee vähän viistosta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Jouko Ollila kirjoitti 20.4.2012 kello 8:59

    Evert The NeveRest:
    Kun miljardi kiinalaista hyppää, tulevatko he alas tasan samaan pisteeseen mistä ponnistivat? Vai ehtiikö maapallo pyörähtää alta pois ja he putoavat taakse. Vai putoavatko he edelle?

    Eli jos ammun kiväärillä täysin tuulettomissa ym. testiolosuhteissa luodin 1000 metrin korkeuteen, putoaako luoti takaisn kiväärin piippuun?

    Samaan pisteeseen putoaa takaisin. Toimii maapalloa pienempien esineidenkin kohdalla. Asia on helppo testata vaikkapa 1.200 km/h tunnissa kiitävässä lentokoneessa. Hyppäät ylös, mutta palaa samoille jalansijoille takaisin vaikka lentokone on matkannut puolen sekunnin hypyn aikana 167 metriä. Tai 100 km/h kulkevan junan vaunussa 100 km/h tunnissa vaakaan lentävä pingispallo lentää suhteessa junaan 100 km/h suuntaansa. Aseman laiturilta seisovan mielestä toiseen suuntaan lyöty pallo pysyy paikoillaan suhteessa maahan, mutta toiseen suuntaan pallo lentääkin 200 km/h. Se minua on kyllä aina ihmetyttänyt, mitä tapahtuu jos pallo lentää satasen nopeudella ulos junan takaikkunasta? Ja tietysti unohdamme ilman vastuksen, hidastuvuuden ja muut haittatekijät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Evert The NeveRest kirjoitti 20.4.2012 kello 11:32

    Kuka kertoisi kiinalaisille, että voisivat lopettaa turhan hyppimisen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. OP kirjoitti 20.4.2012 kello 20:10

    Osmo Soininvaara:
    OP
    Miten ne korioosiovoimat vaikuttavat siihen luotiin kun se tulee alas? Voi olla, ettei luoti sovi kiväärin piippuun, koska tulee vähän viistosta?

    Periaatteessa luoti tosiaan tulee alas hieman viistossa ja menee kiväärin piipusta ohi pikkuisen itäänpäin. Tämä johtuu siitä, että kiväärin piippu on kiinni maapallossa, joka on pyörimisliikkeissä kun taas luoti ammuttaessa irtoaa siitä eikä mikään voima sen lennon aikana väännä sitä pyörivään liikkeeseen (painovoima toki vetää sitä kohti maapallon keskustaa.)

    Käytännössä lienee niin, että esim. tuuli vaikuttaa luodin lentorataan enemmän kuin tuo coriolisilmiö (joka kyllä on puolestaan saattanut aiheuttaa sen tuulen!)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Albert kirjoitti 20.4.2012 kello 21:11

    Maa ei tosiaan ole paikallaan vaan pyörii, mm. oman akselinsa, auringon sekä Kuun ja Maan yhteisen massakeskipisteen ympäri. Coriolis-ilmiö ei taida normaalilla hyppykorkeudella olla mitattavan suuruinen. Jos luoti ammutaan todella korkealle, se palaa vähän sivuun ampumispaikasta: kohti päiväntasaajaa ja länttä. Sitä en osaa sanoa, kuinka korkealle luoti pitää ampua, että ilmiö alkaisi näkyä. (Ja todellisessa elämässä ilmanvastus, luodin kierre ym. vaikuttaisivat silloinkin paljon enemmän.)

    Gravitaatiovoima on oleellinen – muutenhan hyppääjät ja Maa eivät palaisi toistensa yhteyteen vaan jatkaisivat kulkuaan erilleen. Yhteenlaskettu massakeskipiste kyllä jatkaisi tässä tapauksessa samaa rataa kuin ennenkin, liikemäärän säilymislain mukaisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. OP kirjoitti 21.4.2012 kello 17:03

    OP: Periaatteessa luoti tosiaan tulee alas hieman viistossa ja menee kiväärin piipusta ohi pikkuisen itäänpäin.

    Sorry, ei itään vaan länteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Evert The NeveRest kirjoitti 21.4.2012 kello 19:20

    Vuorovettäkin selitetään painovoimalla ja kuun vetovoimalla. Onko joku pystynyt tekemään tästä kaavaan? Entä onko joku pystynyt selittämään vuorovesien vaihtelut?

    Painovoima ei mielestäni ole vuoroveden takana. Maan liike kylläkin eli eteneminen avaruudessa ja maan pyöriminen.

    Veden pyörimisteoria viemärissä osoittautui huuhaaksi. Seuraavaksi odotan, että paljastuu, että kuulla ole mitään tekemistä vuorovesi-ilmiön kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. miamista kirjoitti 21.4.2012 kello 19:48

    Miljaardi on niin iso popula, että osa hyppääjistä kuolee hypyn aikana tai hypyn alkaessa tai sen päättyessä (vrt. 99 %:n äänestysaktiivisuus, mahdotonta). Miten tämä vaikuttaa? Tai jos miljaardi kiinalista hikoilee, niin kaasuna haihtuu aikamoinen massa. Tai jo miljaardi kiinalista sylkee? Miten se vaikuttaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Seppo Honkanen kirjoitti 22.4.2012 kello 8:54

    Osmo kysyi, mikä pitää maapallon kurssissaan. Kysyin samaa tikkaremmin fyysikolta. Miljardin kiinalaisen hyppy tulevaisuuteen vaikuttaa maan kallioperään tai pyörimisliikkeseen yhtä paljon kuin se, että hyttynen istahtaa ratakiskon päälle. Perhosefekti on eri asia, se vaikuttaa ohueen ja fleksiibeliin ilmakehään. Pienemmässä mittakaavassa ns. “kiinalaisongelma” on sen sijaan todellinen. Armeijan käyneet tietävät, että puusiltaa ylitettäessä joukolle komennetaan, “ilman tahtia!”. Kiinalaisten hyppäämistä ja coriolisvoimaa (jota tarvitaan lähinnä meteorilogiassa) oleellismpi ilmiö on se, että maan hyrräliike ei vieläkään ole stabilisoitunut. Akseli heilahtelee jaksottaisesti. Jakson pituutta ihmiskunta ei valitettavasti vielä ole saanut selville, ilmiöstä on havaintoja vain muutamalta miljoonalta vuodelta. Luoja meitä kiinalaisilta varjelkoon!
    Seppo Honkanen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. OP kirjoitti 22.4.2012 kello 10:11

    Evert The NeveRest:
    Vuorovettäkin selitetään painovoimalla ja kuun vetovoimalla. Onko joku pystynyt tekemään tästä kaavaan? Entä onko joku pystynyt selittämään vuorovesien vaihtelut?

    Painovoima ei mielestäni ole vuoroveden takana. Maan liike kylläkin eli eteneminen avaruudessa ja maan pyöriminen.

    Veden pyörimisteoria viemärissä osoittautui huuhaaksi. Seuraavaksi odotan, että paljastuu, että kuulla ole mitään tekemistä vuorovesi-ilmiön kanssa.

    Ei noissa ole mitään selittämätöntä, ihan perusfysiikkaa. Urbaanilegendat osoittautuvat tosiaan usein huuhaaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Jouko Ollila kirjoitti 22.4.2012 kello 19:47

    OP: Tämä menee nyt jo pilkunviilaamiseksi, mutta tarkalleen ottaen tuo ei pidä paikkaansa. Suoraan ylöspäin ammuttu luoti jatkaa suoraviivaisesti liikettä, joka sillä oli ennen ampumista sen pyöriessä maapallon mukana, mutta maapallo ehtii luodin lennon aikana pyörähtäähieman pois alta. Tätä sanotaan coriolisilmiöksi

    Coriolisissa ei ole kyse siitä, että maapallo pyörähtää alta pois. Jos todellakin olisi kyse maapallon alta pois pyörähtämisestä, elämä tällä pallolla olisi aika erilaista, sillä päiväntasaajalla maapallon kehänopeus on noin 460m/s.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. OP kirjoitti 22.4.2012 kello 21:59

    Jouko Ollila: Coriolisissa ei ole kyse siitä, että maapallo pyörähtää alta pois. Jos todellakin olisi kyse maapallon alta pois pyörähtämisestä, elämä tällä pallolla olisi aika erilaista, sillä päiväntasaajalla maapallon kehänopeus on noin 460m/s.

    Tämä menee nyt kyllä Osmon blogilla ihan off-topiciksi, mutta menköön. Kun luoti lähtee pyssyn piipusta, se lakkaa olemasta kiihtyvässä liikkeessä eli pyörimästä maapallon mukana siksi aikaa kun on ilmassa. Jos luoti ammutaan päiväntasaajalla, luoti jatkaa 460 m/s suoraviivaisessa tangentiaalisessa liikkeenä ylöspäin suuntautuvan liikkeen lisäksi kun taas maapallo jatkaa pyörivässä liikkeessä. Kuten aikaisemmin totesin, tämän aiheuttama poikkeama on hyvin pieni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Raimo K kirjoitti 23.4.2012 kello 8:07

    OP: Tämä menee nyt kyllä Osmon blogilla ihan off-topiciksi, mutta menköön. Kun luoti lähtee pyssyn piipusta, se lakkaa olemasta kiihtyvässä liikkeessä eli pyörimästä maapallon mukana siksi aikaa kun on ilmassa. Josluoti ammutaan päiväntasaajalla, luoti jatkaa 460 m/s suoraviivaisessa tangentiaalisessa liikkeenä ylöspäin suuntautuvan liikkeen lisäksi kun taas maapallo jatkaa pyörivässä liikkeessä. Kuten aikaisemmin totesin, tämän aiheuttama poikkeama on hyvin pieni.

    No ei se nyt niin pieni ole, että sillä ei olisi merkitystä.
    Saksalla oli ensimmäisessä maailmansodassa ns. Pariisi-tykki, Kaiser-Wilhelm-Geschütz, jolla ammuttiin Pariisia 130 kilometrin päästä. Ammus kävi 40 kilometrin korkeudessa ja viipyi ilmassa niin kauan, että maapallon pyörimisliike piti ottaa huomioon. Osumatarkkuus oli kuitenkin olematon, mutta Pariisi on aika iso maali.
    Off topic, mutta hupaisaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Markku af Heurlin kirjoitti 24.4.2012 kello 14:59

    Raimo K: No ei se nyt niin pieni ole, että sillä ei olisi merkitystä.
    Saksalla oli ensimmäisessä maailmansodassa ns. Pariisi-tykki, Kaiser-Wilhelm-Geschütz, jolla ammuttiin Pariisia 130 kilometrin päästä. Ammus kävi 40 kilometrin korkeudessa ja viipyi ilmassa niin kauan, että maapallon pyörimisliike piti ottaa huomioon. Osumatarkkuus oli kuitenkin olematon, mutta Pariisi on aika iso maali.
    Off topic, mutta hupaisaa.

    Hauska tämä luvunlasku, joten jatketaan samalla linjalla.Tuo oli oikea huomio. Tämä on hyvä syy jättää ikävät työt tuonnemmaksi.

    Oteaan yksinkertainen esimerkki. Ollaan päiväntasaajalal Kun en pyssyjä tunne, oletan luodin lähtönopeyúdeksi 200m/s eli 273 äänennopeudesta. Ilman ilmanvastustaluoti nousee korkeuteen v^2/2g eli 200^2: (2*10) (9,81 jos ollana tarkkoja, mutta sillä ei ole nyt merkitystä.) Unohdamem myöäs ilanvastuksen yms. luoti nusee 2000 m korkeuteen ja putoa alas. Tähän menee 40 s ja se putoo samalla 200 m/s nopeudella. Luodilal on sama maapallon pinnan suutainen nopeus kuin kähtiessään eli n, 462 m/s. Joskyseessöä oliis puhdas translaatio, niin luoti putoaisi täsmälleen samaan paikkaan maapallolla (vrt; heitä pallo liikuvasa junanvaunussa)

    Mutta entä pyörivässä koordinatistossa ja yläilmoissa? vähän laskeltuani päädyin siihen, että luoti putoaisi n 1,4 metriä jälkeen maapallon liikkeestä, so länteen. Tunnustan tietämättömyyteni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Markku af Heurlin kirjoitti 24.4.2012 kello 15:07

    Evert The NeveRest:
    Vuorovettäkin selitetään painovoimalla ja kuun vetovoimalla. Onko joku pystynyt tekemään tästä kaavaan? Entä onko joku pystynyt selittämään vuorovesien vaihtelut?

    Painovoima ei mielestäni ole vuoroveden takana. Maan liike kylläkin eli eteneminen avaruudessa ja maan pyöriminen.

    Veden pyörimisteoria viemärissä osoittautui huuhaaksi. Seuraavaksi odotan, että paljastuu, että kuulla ole mitään tekemistä vuorovesi-ilmiön kanssa.

    On. Ja vuorovden aika voidaan etukäteen laskea. Vuoroveden jakso on n 12 tuntia. Taulukot löytyvät merenkulkualmanakoista. Nousuveden korkeutta merenlahdissa ei voi tarkkuudella ennustaa. Täydenkuun ja uudenkuun aikaan auringon ja kuun verovoimat ovat samalla viivalla, ja on ns tulvavuoksi.

    En tunne asiaa tarkemmin. Venetsiasa oli vain jännää kokea aqua alta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Evert The NeveRest kirjoitti 24.4.2012 kello 21:10

    Markku af Heurlin: Vuoroveden jakso on n 12 tuntia. T

    Johtuisiko siitä, että maapallo pyörii säännöllisesti ympäri 24 tunnissa. Kuu lilluu milloin missäkin suunnalla ja etäisyydellä.

    p.s. Miksi kuu ei sitten vetovoimallaan vaikuta ilmanpaineisiin ja virtauksiin, tuulen suuntaa jne. jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Raimo K kirjoitti 24.4.2012 kello 22:30

    Markku af Heurlin: Hauska tämä luvunlasku, joten jatketaan samalla linjalla.Tuo oli oikea huomio. Tämä on hyvä syy jättää ikävät työt tuonnemmaksi.

    Oteaan yksinkertainen esimerkki. Ollaan päiväntasaajalal Kun en pyssyjä tunne, oletan luodin lähtönopeyúdeksi 200m/s eli 273 äänennopeudesta. Ilman ilmanvastustaluoti nousee korkeuteen v^2/2g eli 200^2: (2*10) (9,81 jos ollana tarkkoja, mutta sillä ei ole nyt merkitystä.) Unohdamem myöäs ilanvastuksen yms.luoti nusee 2000 m korkeuteen ja putoa alas. Tähän menee 40 s ja se putoo samalla 200 m/s nopeudella. Luodilal on sama maapallon pinnansuutainen nopeus kuin kähtiessään eli n, 462 m/s. Joskyseessöä oliis puhdas translaatio, niin luoti putoaisi täsmälleen samaan paikkaan maapallolla (vrt; heitä pallo liikuvasa junanvaunussa)

    Hienoa! Olet loistavasti todistanut, että miljardi kiinalaista putoaa hypyn jälkeen varsin lähelle lähtöpaikkaa (kun ilmanvastusta ei oteta huomioon)!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. OP kirjoitti 25.4.2012 kello 0:15

    Evert The NeveRest: Johtuisiko siitä, että maapallo pyörii säännöllisesti ympäri 24 tunnissa. Kuu lilluu milloin missäkin suunnalla ja etäisyydellä.

    p.s. Miksi kuu ei sitten vetovoimallaan vaikuta ilmanpaineisiin ja virtauksiin, tuulen suuntaa jne. jne.

    Vaikuttaa se kuun vetovoima ilmamolekyyliin siinä missä vesimolekyyliinkin. Eri aineet kuitenkin käyttäytyvät eri tavoin. Vaikuttaahan maapallon omakin painovoima aika eri lailla ilmaan ja veteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Kivaa ja kamalaa asiaa ympäristönsuojelusta – Ympäristökirjallisuutta Kiinasta ja Suomesta | tuomivaara kirjoitti 17.10.2012 kello 14:12

  61. Kivaa ja kamalaa asiaa ympäristönsuojelusta – Ympäristökirjallisuutta Kiinasta ja Suomesta – tuomivaara kirjoitti 1.2.2016 kello 6:42

Jätä vastaus