Kun miljardi kiinalaista hyppää

61 vastausta artikkeliin “Kun miljardi kiinalaista hyppää”

1. Muis­tut­taa Sak­san Vihrei­den hyp­pypäivää… Ikävä kyl­lä voima ja vas­tavoimaan vaikut­taa myös massa..

   http://www.worldjumpday.org/

   Vastaa

2. Olisiko syynä maa­pal­lon ja kiinalais­ten välil­lä vaikut­ta­va gravitaatiovoima?

   Vastaa

3. “En esimerkik­si tien­nyt, kuin­ka hajau­tunut­ta val­ta Kiinas­sa on.”

   Kiinas­sa on hajaute­tumpi val­tio­rakenne kuin Suomes­sa. Suomes­sa Helsingis­sä päätetään, mil­loin lin­nun saa ampua Utsjoel­la. Ain­oas­taan Ahve­nan­maa saa päät­tää itse vesil­in­tu­jen met­sästysa­jan omien olo­suhtei­den mukaan.

   Suomes­sa opete­taan, että kaik­ki muut val­tiot ovat saman­laisia mono­li­it­te­ja. Ei ker­ro­ta, että esim. Bri­tan­ni­as­sa on itsel­liset maakun­nat. Siel­lähän Skot­lanti on jopa eroa­mas­sa unionista. 

   Miten olisi, jos Suomen Fin­lexis­sä olisi ker­rot­tu, mitä maakun­taa aina mikäkin laki kos­kee. Bri­tann­ian vas­taa­va tieto­jär­jestelmä ker­too, onko laki voimas­sa Englan­nis­sa, Wale­sis­sa, Skot­lannis­sa jne.

   Onnek­si olkoon Helsin­ki. 200-vuo­tias pääkaupun­ki, joka on yhtä vah­va val­lan keskit­tymä kuin Pohjois-Kore­an Pjongjang. 

   Suo­mi joutuu vielä vaikeuk­si­in tämän kehit­tyneen maail­man keskite­ty­im­män val­tio­rak­en­teen kanssa. Oireilua on jo olemassa.

   Vastaa

4. Ode, postauk­seni on kah­teen ker­taan editin takia. Eli klo. 19.25 on vali­di. Sori sekaannus.

   Vastaa

5. Veikkaan lonkalta: Voiman ja vas­tavoiman­la­ki grav­i­taa­tio­ken­tässä, kun mas­san taso h grav­i­taa­tio­ken­tässä sama lop­puti­lanteessa kuin lähtöti­lanteessa: Pon­nistaes­saan joukko kohdis­taa voiman maan­pin­taan, noustes­saan hyp­pyn­sä laki­ase­maan maan grav­i­taa­tio­kent­tä imee siltä pon­nis­te­tun ener­gian takaisin. Joukon tip­pues­sa poten­ti­aaliener­giansa laki­ase­mas­ta alas, maan grav­i­taa­tio­kent­tä taas luovut­taa kineet­tistä ener­giaa kiinalaisille ja samal­la imaisee itseään vas­taavasti joukkoa kohti. Tömähdys maan­pin­nalle palaut­taa nol­lata­son. Hyp­py on täten kokon­ais­vaiku­tuk­seltaan neu­traali suh­teessa maan ase­maan avaruudessa. 

   Plan­e­taari­nen grav­i­taa­tioiden ja val­tavien kineet­tis­ten ener­gioiden muo­dosta­ma tas­apain­oti­la ei muu­toinkaan järky hel­posti, vaan esim. aster­oi­di­en aiheut­ta­mat suis­tu­miset radoil­ta pyrkivät palau­tu­maan jär­jestelmän kannal­ta edullisim­paan tas­apain­oti­laan, joka usein jopa alkuperäinen.

   Vastaa

   1. Just näin.
      Kun kiinalaiset hyp­päävät, kiinalaiset ja maa­pal­lo vetävät puoleen­sa toisi­aan ja lop­ul­ta molem­mat palaa­vat sille paikalle, jos­sa oli­si­vat olleet ilman hyppyä.

      Vastaa

6. Evert The NeveR­est:

   Suo­mi joutuu vielä vaikeuk­si­in tämän kehit­tyneen maail­man keskite­ty­im­män val­tio­rak­en­teen kanssa. Oireilua on jo olemassa.

   Olisiko­han suo­ma­lais­ten ja isobri­tan­ni­alais­ten, kiinalai­sista puhu­mat­takaan, hie­man toi­sis­taan poikkeaval­la lukumääräl­lä mitään tekemistä asian kanssa?

   Vastaa

   1. Kiinaa ei oikein voi ver­ra­ta Suomeen vaan mielu­um­min vaik­ka Euroop­paan ja Afrikkaan yhteen­sä. Suomea voisi ver­ra­ta johonkin Shang­hain kaupunginosaan.

      Vastaa

7. Todel­la pelot­tavaa on, että Kiinas­sa varaudu­taan tekemään auto­jen polt­toainet­ta kivi­hi­ilestä. Tämä kaksinker­tais­taisi autoilun tuot­ta­mat hiilidioksidipäästöt. 

   Kiina yrit­tää siir­tyä käyt­tämään “car­bon-cap­ture” teknolo­giaa, jos­sa CO2 ote­taan tal­teen ja tal­lete­taan maaperään. Esim. Chi­na Ener­gy, Seamwell to Build $1.5 Bil­lion ‘Clean Coal’ Plant

   Vastaa

   1. Kiinas­sa suu­nitel­laan mhi­ilid­iok­sidin tal­teenot­toa, mut­ta samanaikaises­ti siis myös kivi­hi­ilen jalostamista auto­jen polttoaineeksi.

      Vastaa

8. Kiinan kieltähän ei ole ole­mas­sa siinä mielessä, että maas­sa puhutaan — usei­den vähem­mistökieli­nen lisäk­si — neljää suku­laiskieltä, jot­ka eivät ole keskenään ymmär­ret­täviä. Kiinan kieli onkin ole­mas­sa vain kir­joituk­se­na. Keskus­val­ta on ilmeis­es­ti pitäy­tynyt piir­tokir­joituk­ses­sa juuri sik­si, että maa­ta voisi hal­li­ta ikään kuin maas­sa puhut­taisin yht­enäistä kieltä.

   Muutenkin maan yht­enäisyys on paljon vähäisem­pää kuin ulkoa kat­sellen luulisi. Maan his­to­ri­akin on ollut jatku­vaa hajoamista tai alis­tu­mista ja yhteenliittämistä.

   Kun Kiinaa on ajatel­tu yht­enäisenä, on myös luul­tu, että maa oli suurin piirtein maail­man vau­rain jon­nekin 1500-luvulle asti, jol­loin alkoi Euroopan nousu. Sen jäl­keen Kiina muka köy­htyi kiihtyvää vauh­tia suh­teessa län­teen aivan viime vuosi­in asti. Todel­lisu­udessa Kiinas­sa talous jatkui kehi­tys­tään rin­ta­mail­la suurin piirtein län­nen rin­ta­maid­en vauh­tia paljon kauem­min. Olisiko ollut aina 1800-luvun lop­pu­un asti, kun joku Sang­hain seu­tu oli yhtä vauras­ta kuin Euroopan vau­raim­mat seudut. Aiheesta kir­joitet­ti­in kir­ja tai tutkimus joku aika sit­ten mut­ta en nyt muista nimeä.

   Vastaa

9. Tapio: Kiina yrit­tää siir­tyä käyt­tämään “car­bon-cap­ture” teknolo­giaa, jos­sa CO2 ote­taan tal­teen ja tal­lete­taan maaperään.

   Jos (kun?) se sieltä karkaa, tapetaan joko kivasti ihmisiä tai hap­ate­taan poh­javet­tä tai maaperää.

   Vastaa

10. Jos olete­taan kiinalaisen hyp­pääjän keskimääräisek­si mas­sak­si 70 kg, niin mil­jardin kiinalaisen hypätessä hyp­pääjien yhteinen mas­sa on 7x10^10 kg. He tönäi­sevät toiseen suun­taan Maa­pal­loa, jon­ka mas­sa on 5,974x10^24 kg. 

    New­tonin kol­man­nen lain mukaan Maa­pal­lo työn­tää hyp­pääviä kiinalaisia ylöspäin täs­mälleen yhtä suurel­la voimal­la kuin hyp­pääjät työn­tävät Maa­pal­loa alaspäin. New­tonin toisen lain mukaan voiman aiheut­ta­ma vaiku­tus on kään­täen ver­ran­nolli­nen mas­saan, johon voima kohdis­tuu. Kos­ka hyp­päävien ihmis­ten ja Maa­pal­lon mas­so­jen suu­ru­us­lu­okkaero on val­ta­va, vaiku­tuk­ses­sakin on val­ta­va ero: jos kaik­ki hyp­pääjät pää­sevät yhden metrin ylöspäin siitä, mis­sä maan­pin­ta oli äsken, niin Maa­pal­lo liikah­taa alaspäin vain noin 0,000012 nanometriä. Jos maan­pin­ta hyp­pääjien alla jous­taa kuin tram­poli­i­ni, niin Kiinan kohdal­la Maa­pal­lo puris­tuu kokoon, ja toisel­la puolel­la Maa­pal­loa ei tapah­du mitään.

    Hyp­pääjien ja Maa­pal­lon väli­nen pain­ovoima palaut­taa molem­mat osa­puo­let pian takaisin siihen, mis­tä lähdet­ti­in. Jos hyp­pääjät tule­vat alas kim­moisas­ti, tör­mäys maan­pin­nan kanssa nos­taa hei­dät uuteen hyp­pyyn — ja työn­tää Maa­ta uud­estaan alaspäin. Jos laskeu­tu­mi­nen on kim­mo­ton, hyp­pääjät jäävät maa­han. Liikemäärän säi­lymis­lakien mukaises­ti Maa jäljit­telee pei­liku­vana hyp­pääjien liiket­tä, mut­ta suuren mas­san vuok­si Maan liike on paljon pienempi.

    Kiitos hyvästä kir­ja­su­osi­tuk­ses­ta! Aasian maid­en nousua uusik­si mahtitek­i­jöik­si on ennustet­tu jonkin aikaa, ja on toisaal­ta mie­lenki­in­toista, toisaal­ta pelot­tavaa seu­ra­ta, mitä tapah­tuu, kun Kiina vauras­tuu. Luulen, että muu­tamien suurimpi­en kaupunkien kouluis­sa tar­jot­tu mah­dol­lisu­us opiskel­la kiinaa alalu­ok­il­ta läh­tien osoit­tau­tuu myöhem­min fik­suk­si valinnaksi.

    Mikä motivoi Kiinan paikall­ishallintoa sal­li­maan saas­tut­tamisen? Ja mik­si ylim­mäl­lä johdol­la ei ole keino­ja lait­taa paikallisjo­htoa kuriin?

    Van­han kiinalaisen sanon­nan mukaan “kauan hajaan­tuneena ollut val­takun­ta yhdis­tyy, ja kauan yht­enäisenä ollut val­takun­ta hajaan­tuu”. Kumpaan suun­taan Kiinan kehi­tys on nykyään menossa?

    Vastaa

11. Jos Kiinan val­ti­olli­nen tv kuu­lut­taa pääuutis­lähetyk­sessä, että nyt on saata­va aikaan maail­man­rauha, niin maa­pal­lolle on suurem­pi toden­näköisyys tul­la rauha kuin muuten.
    Siitä se peace-ilosanoma sit­ten lev­iää juorun tapaan kaikki­in maihin.

    Vastaa

12. Tiivis tietopaket­ti Kiinas­ta wikipediassa.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiina

    Uskooko Ode Kiinan mah­dol­lisuuk­si­in tuot­taa osaavaa työvoimaa Suomeen? Kiin­nos­taako Suo­mi kiinalaisia huip­pu­osaa­jia? Kan­nat­taisiko sieltä houkutel­la esimerkik­si sairaan­hoita­jia ja laadukas­ta perustyövoimaa — väestörak­en­teemme eläköi­tyessä — työvoima­pu­laa helpottamaan? 

    Käsit­tääk­seni kiinalaiset sopeu­tu­vat hyvin län­si­maisi­in kult­tuurei­hin ja työ­moraali korkea. USA:ssa kiinalais­peräiset siir­to­laiset men­estyvät jopa valkoista kan­taväestöä parem­min. Jos siir­to­laisia on pakko ottaa, niin tulisi vali­ta mah­dol­lisim­man sopeu­tu­vaa väkeä. Toki Suomen kan­taväestön työl­listymi­nen tulisi pri­or­isoi­da. Nyt ei ole tarvet­ta mit­tavalle siir­to­laisu­udelle, mut­ta tilanne voi olla hyvinkin eri 20-luvul­la — kuten olet kir­joit­tanut. Onnis­tunut siir­to­lais­poli­ti­ik­ka paran­taa myös kan­taväestön työl­lisyyt­tä talouden dynami­ikan parantues­sa, mikä vasem­mis­ton dirkurssis­sa usein uno­htuu. Alle­vi­ivat­en sanaa “onnis­tunut”!

    Kiina/Intia myös ratkaisee tai syven­tää kehit­tyvien maid­en ongelmia poli­it­tisil­la päätök­sil­lään ja inno­vaa­tioil­laan. Exäni isäukko on työsken­nel­lyt Kiinas­sa Suo­ma­laisen suuryri­tyk­sen leivis­sä, hyvin siel­lä pär­jäsi yhdenkin palkalla…

    Vastaa

13. Oikea vas­taus on liikemäärän säi­lymi­nen. Kiinalais­ten + maa­pal­lon yhteinen pain­opiste ei liiku mihinkään, kun kiinalaiset hyp­päävät. Pain­ovoima ei vaiku­ta asi­aan mihinkään suun­taan, se on taval­laan täysin epäolennaista.

    Vastaa

14. Osmo Soin­in­vaara:
    Kiinas­sa suu­nitel­laan hiilid­iok­sidin tal­teenot­toa, mut­ta samanaikaises­ti siis myös kivi­hi­ilen jalostamista auto­jen polttoaineeksi.

    Eikä ain­oas­taan suun­nitel­la, vaan tehdas on ollut koekäytössä vuodes­ta 2009 (pienem­mässä mit­takaavas­sa vuodes­ta 2008).
    Eikä siinä paljonkaan uut­ta ole, menetelmiä on ollut jo viime vuo­sisadan alus­ta ja Sak­sa har­rasti sitä run­saasti 1939–1945.
    Vapau­tu­va hiili­dok­si­di voidaan ottaa tal­teen ja sitä kiinalaisetkin aiko­vat tehdä.

    Vastaa

15. Joskus vuosikym­meniä sit­ten Suomes­sa speku­loiti­in sil­lä, että jos kiinalaiset hyp­pi­sivät kaik­ki yhtä aikaa tietyl­lä taa­ju­udel­la, he voisi­vat syn­nyt­tää res­o­nanssin maan kuoreen ja aikaan saa­da tuhoisia maan­järistyk­siä toisel­la puolel­la maa­pal­loa… Geolo­gian taitoni ei riitä kumoa­maan tätä mei­dän leg­en­daamme, mut­ta brit­tiver­sio on mekani­ikan lakien vastainen.

    Hiukan fysi­ikkaa. Jos kiinalaisia on noin 1,3 mil­jar­dia ja keskipaino on noin 750 N (siis keski­mas­sa 75 kg karkeasti), koko sakin paino on 1 TN (siis 1 x 10^12 N). Kun tämä pop­u­la hyp­pää metrin korkeu­teen ja tömähtää maa­han, liike-ener­gia tör­mäyshetkel­lä on 1 TJ.

    Tämä yksinään fokalisoituneena vas­taisi maan­järistys­tä, joka on Rich­terin asteikol­la noin 4,8. Tässä kuitenkin ongel­mana on se, että ener­gia vapau­tuu hyvin laa­jal­la alueel­la ja läh­tee siitä sit­ten vielä laa­jen­e­maan. Joten vaik­ka maa­pal­lon saisi res­o­nanssi­in, tuos­ta on todel­la pitkä mat­ka mihinkään merkit­tävään tutinaan.

    Toinen ver­tailuko­h­ta voisi olla räjähdys­panos. Jysäys vas­taisi 250 ton­nin (ei kilo­ton­nin) pom­mia. Ver­tailun vuok­si on todet­ta­va, että venäläiset jo 50 vuot­ta sit­ten jysäyt­tivät 50 mega­ton­nin pom­min (siis 200 000 ker­taa noin paljon ener­giaa vapaut­ta­van) Nova­ja Zem­li­jal­la. Ei ruven­nut maa järisemään, toisel­la puolel­la maa­pal­loa, vaik­ka toki tuo oli hyvin mitat­tavis­sa ole­va ilmiö (vielä kol­man­nel­lakin hei­jas­tuk­sel­la maa­pal­lon läpi).

    Eli ei, eivät riitä kiinalais­ten pomp­pimiset järisyt­tävi­in tuloksiin.

    Vastaa

16. OP,
    ei se pelkästään ihmis­ten lukumäärästä riipu. Mm. Sveit­sis­sä on paljon päätän­tä­val­taa kan­toneil­la. Islannis­sakin on 70–80 kun­taa, vaik­ka asukkai­ta vain noin 300000.

    Vastaa

17. Itse Shangais­sa vierail­lessa järky­tys oli­vat äänet­tömät sähköiset skoot­ter­it jalka­käytävil­lä. Ben­si­inikäyt­töistä en näh­nyt ker­taakaan vaik­ka olin siel­lä viikko­ja. Joku selit­ti min­ulle etteivät polt­to­moot­torikäyt­töiset mope­d­it olleet edes sallittuja.

    Tuli mieleen, että polt­to­moot­torikäyt­töis­ten moot­toripyörien kiel­to (sähköis­ten suosimi­nen) oli­si­vat Suomes­sakin ratkaisu mon­eenkin ongel­maan kaupungis­sa: mope­di­en vir­i­tys, liiat tilan­nenopeudet, saastepäästöt ja melu (jota joudu­taan jälkikäteis­valvo­maan, mikä ei käytän­nössä ole toiminut).

    Vastaa

18. Kir­joitin postauk­seeni kak­si ker­taa ter­min “val­tio­rakenne”. Rakenne on yhtä vähän koos­ta riip­puma­ton kuin on eroa kääpiövil­lakoiran ja iso­vil­lakoiran rakenteelle.

    Shang­hai on itsenäi­nen provinssi. Se jakaan­tuu 17 lääni­in, jot­ka jakaan­tu­vat 210 kaupunkialue­seen, jois­sa on 3661 kort­te­likomiteaa ja 1704 kyläkomiteaa.

    Shang­hai on kooltaan 6200 m². Suo­mi on 385 000 km².

    Vastaa

19. Kan­nat­taa muuten huo­ma­ta, että suo­ma­lais­ten tietämys venäjän oloista ja hallinnos­ta vas­taa tasoltaan ymmärtämys­tämme kiinan oloista ja hallinnos­ta. Yhtä heikko­ja molemmat.

    Voi siis tode­ta, että suo­ma­laiset eivät ole kovin ripeitä suun­taa­maan kat­set­ta sinne, mis­sä muu­tok­set ovat meneil­lään. Lisäk­si venäjän ja kiinan kie­len taitoisia on maas­samme vain kourallinen.

    Vastaa

20. Evert The NeveR­est: Suomes­sa opete­taan, että kaik­ki muut val­tiot ovat saman­laisia mono­li­it­te­ja. Ei ker­ro­ta, että esim. Bri­tan­ni­as­sa on itsel­liset maakun­nat. Siel­lähän Skot­lanti on jopa eroa­mas­sa unionista. 

    Miten olisi, jos Suomen Fin­lexis­sä olisi ker­rot­tu, mitä maakun­taa aina mikäkin laki kos­kee. Bri­tann­ian vas­taa­va tieto­jär­jestelmä ker­too, onko laki voimas­sa Englan­nis­sa, Wale­sis­sa, Skot­lannis­sa jne. 

    Skot­lanti ja Wales eivät ole mitään “maakun­tia” vaan kansal­lis­val­tioi­ta, jot­ka kuu­lu­vat osana Yhdis­tynyt kuningaskun­ta ‑nimiseen liit­to­val­tioon. Jos menet Edin­burghissa pubi­in ja san­ot, että onpa hieno maakun­ta teil­lä tämä Skot­lanti, niin siinä voi äkkiä liha tum­mua. Juuri mikään ei skoteista voisi olla vit­tuil­e­vampi ja vähät­televämpi toteamus.

    Yhtä hyvin voisi väit­tää, että itse­hallinto toimii hyvin tääl­läkin — saa­han Suo­mi-nimi­nen EU:n maakun­ta säätää omat lakin­sa melkein kaikissa asiois­sa! Skot­lannin väk­iluku on läh­es täs­mälleen sama kuin koko Suomen, joten jos se on maakun­ta, niin yhtä hyvin sit­ten Suomikin.

    Kansal­lis­val­tiot Englan­ti, Skot­lanti jne. koos­t­u­vat kyl­lä maakun­nista, mut­ta niiden itse­hallinnon suh­teen Bri­tan­nia taas on eräs koko Euroopan keskusjo­htoisim­mista maista, niin keskusjo­htoinen, että esimerkik­si Suo­mi ei todel­lakaan pääse lähellekään.

    Vaikka­pa 1980-luvul­la Lon­toon kaupung­in­val­tu­us­tossa oli enem­mistö puolueel­la, joka Bri­tann­ian par­la­men­tis­sa oli oppo­si­tios­sa, ja tästä lon­toolais­ten väärin äänestämis­es­tä loukkaan­tuneena par­la­ment­ti yksinker­tais­es­ti lakkaut­ti koko val­tu­us­ton — ja näin Lon­toos­ta tuli koko Euroopan ain­oa pääkaupun­ki, jos­sa ei ole kaupung­in­val­tu­us­toa. Ennen kuin sel­l­ainen 14 vuot­ta myöhem­min par­la­mentin enem­mistön vai­h­dut­tua taas perustettiin.

    Tai miten olisi sil­loisen hal­li­tuk­sen 1990-luvun alus­sa tekemä yri­tys pakot­taa mahtikäskyl­lään kun­nat kun­nal­lisveron muut­tamiseen kaikkial­la tasaveroksi, joka perut­ti­in vas­ta mel­lakoiden, hal­li­tuk­sen suo­sion rom­ah­duk­sen ja päämin­is­terin vai­h­tu­misen jälkeen?

    Kyl­lä jopa joku Suomen kun­tau­ud­is­tus on lop­ul­ta vähäpätöistä näperte­lyä Bri­tann­ian poli­it­tis­es­ta kult­tuurista löy­tyvän keskusjo­htoisu­u­den asteen rinnalla.

    Vastaa

21. Raimo K: Eikä ain­oas­taan suun­nitel­la, vaan tehdas on ollut koekäytössä vuodes­ta 2009 (pienem­mässä mit­takaavas­sa vuodes­ta 2008).
    Eikä siinä paljonkaan uut­ta ole, menetelmiä on ollut jo viime vuo­sisadan alus­ta ja Sak­sa har­rasti sitä run­saasti 1939–1945.
    Vapau­tu­va hiili­dok­si­di voidaan ottaa tal­teen ja sitä kiinalaisetkin aiko­vat tehdä.

    Myös Etelä-Afrikas­sa on käytössä kau­pal­lisen mit­takaa­van CTL-laitos (Coal-To-Liq­uid). Näin on ollut jo 50-luvul­ta alka­en (1955 ensim­mäi­nen laitos), ja suurin (SASOL III) on raken­net­tu 80-luvun alkupuolel­la. Kaup­pasaar­rol­la oli tekemistä asian kanssa.

    Hiilid­iok­sidipäästö­jen kannal­ta CTL on kam­mo­tus. Tuotan­non­aikaiset päästöt voidaan ehkä ottaa tal­teen CCS:llä (mut­ta sit­ten voidaan ottaa sähköä jauhav­ista voimalois­takin). Sen sijaan käytö­naikaisia päästöjä ei saa­da tal­teen, joten CTL CCS:llä höys­tet­tynäkin on samaa luokkaa fos­si­ilisen öljyn kanssa.

    Tuotan­tokus­tan­nuk­sista kul­kee kovin mon­en­laista tietoa, mut­ta haaruk­ka on läh­teestä riip­puen $50-$150 bar­relil­ta, joten teknolo­gia alkaa olla koh­ta kan­nat­tavaa. Investoin­te­ja kuitenkin jar­rut­taa investoin­nin suu­ru­us; CTL-laitos mak­saa ison ydin­voimalan ver­ran. (Toisaal­ta voisi sanoa, että se mak­saa ison mikro­pros­es­sorite­htaan ver­ran, jos se kuu­lostaa toisenlaiselta.)

    Kaiken kaikki­aan CTL on aika iso mörkö, jos CO2-päästöjä halu­taan suit­sia. CCS:n sotkem­i­nen asi­aan on lähin­nä sumu­tus­ta, kos­ka CCS ei ole valmista teknologiaa.

    Vastaa

22. Luin kir­jan jouluna.

    Järisyt­täv­in­tä oli val­ta­vat määrät vesivoimaa, kivi­hi­iltä, met­sien hakkui­ta, maan­si­ir­to­ja ym. Suun­nat­tomasti oli jo vuosikym­meniä sit­ten ja aivan val­tavasti viimeis­ten kymme­nen vuo­den aikana lisää.

    Mieleeni palau­tui Rooman klubin/Kasvun rajat kir­jan ennus­teet ja varsinkin niiden lähtökohta:korkoa korolle. Öljyn ennustet­ti­in lop­pu­van v. 2010, kos­ka sen kulu­tus olisi 7% kulu­tuk­sen kasvul­la 1970 ver­rat­tuna 16 kertainen.
    Ei öljy loppunut,7% kulu­tuk­sen kasvu tait­tui aiko­ja sitten.

    Kiinas­sa kaik­ki kas­vaaa 7–10%. Jos kasvu on vain 7%, kaksinker­tais­tu­miseen kuluu 10 vuot­ta, jos 10%,kaksinkertaista on 7 vuodessa.

    Niil­lä lähtöko­hdil­la, jot­ka Wattsin raport­ti kuvaa, kasvun on mah­do­ton jatkua entiseen tahti­in saman­laise­na edes seu­raa­vat kymme­nen vuot­ta. Jos se olisi mah­dol­lista, seu­rauk­si­in maa­pal­lo suis­tu­isi radal­taan, mitä Watts ver­tauk­sel­laan pelkää.

    Vastaa

23. Olin hie­man epä­tark­ka käyt­täessäni maakun­ta ter­miä. Käytössä ole­va ter­mi on country. 

    Point­ti­ni oli, että suurin osa suo­ma­lai­sista mieltää niin Kiinan kuin UK:n (“Englan­nin”) saman­laise­na mono­li­it­tise­na val­tiona kuin Suomi.

    p.s. Väk­ilu­vut ja pin­ta-alat; eivät ne deter­mi­noi valtiorakennetta.

    Vastaa

24. Evert The NeveR­est: Kir­joitin postauk­seeni kak­si ker­taa ter­min “val­tio­rakenne”. Rakenne on yhtä vähän koos­ta riip­puma­ton kuin on eroa kääpiövil­lakoiran ja iso­vil­lakoiran rakenteelle.Shanghai on itsenäi­nen provinssi. Se jakaan­tuu 17 lääni­in, jot­ka jakaan­tu­vat 210 kaupunkialue­seen, jois­sa on 3661 kort­te­likomiteaa ja 1704 kyläkomiteaa.Shanghai on kooltaan 6200 m². Suo­mi on 385 000 km².

    Eiköhän Shang­hai­hin mah­du enem­män hallintoyk­sikköjä kuin Suomeen, kun siel­lä on väkeäkin saman ver­ran kuin kaikissa Pohjo­is­mais­sa yhteensä.

    Vastaa

25. JP: Kiinas­sa kaik­ki kas­vaaa 7–10%. Jos kasvu on vain 7%, kaksinker­tais­tu­miseen kuluu 10 vuot­ta, jos 10%,kaksinkertaista on 7 vuodessa.

    Tässä on vielä sel­l­ainen pieni huolestut­ta­va tek­i­jä, että kasvu on kiinalaisille melkoinen pakkomielle. Maa on teknokraat­tien johta­ma, eikä johta­jia ole valit­tu sieltä penaalin tylsem­mästä päästä. Niin­pä asioil­la on usein jokin ihan loogi­nen tausta.

    Ja tässä on. Kiinas­sa las­ke­taan, että jos kasvu jää kovin alas (alle 6–8 % vuodessa), työt­tömyys tulee syli­in ja yhteiskun­nalli­nen vakaus on uhattuna.

    Tämä kiinalainen näke­mys on siinä mielessä aika pelot­ta­va, että vai­h­toe­htoina ovat val­ta­va kasvu ja val­ta­va lev­ot­to­muus. Mitään pien­tä ei ole tar­jol­la. Toisaal­ta maas­sa on hil­jalleen havah­dut­tu ympäristöon­gelmi­in, mut­ta siinä suh­teessa ollaan samas­sa tilanteessa kuin meil­lä puoli vuo­sisa­taa sit­ten. Ensin siiv­otaan paikalliset pul­mat (vesien saas­tu­tus, hen­gi­tysi­la), sit­ten vas­ta hienos­tel­laan globaalien ongelmien parissa.

    Vastaa

26. Viherinssi: Kun tämä pop­u­la hyp­pää metrin korkeu­teen ja tömähtää maa­han, liike-ener­gia tör­mäyshetkel­lä on 1 TJ. Tämä yksinään fokalisoituneena vas­taisi maan­järistys­tä, joka on Rich­terin asteikol­la noin 4,8.

    Viime­vuo­tises­sa Sendain/Tohokun ennä­tysvoimakkaas­sa maan­järistyk­sessä arvioiti­in vapau­tuneen 190 000 TJ maankuoren jän­nit­teisi­in patoutunut­ta ener­giaa, eli läh­es parisa­taatuhat­ta ker­taa tuon kiinalais­ten joukko­pon­nis­tuk­sen ver­ran, ja tämä aika pienel­lä alueel­la. Eipä tain­nut sekään tun­tua Suomes­sa muual­la kuin seis­molo­gien vehkeis­sä. Wikipedi­an mukaan maan­järistyk­sen ener­giamääräl­lä kat­taisi Los Ange­lesin kaupun­gin asu­jaimis­ton kulu­tuk­sen vuo­den ajan.

    Vastaa

27. Evert The NeveR­est:
    Olin hie­man epä­tark­ka käyt­täessäni maakun­ta ter­miä. Käytössä ole­va ter­mi on country. 

    Aivan, siis coun­try eikä coun­ty. Alku­peräi­nen point­tisi perus­tui siis ilmeis­es­ti osit­tain väärin lukemiseen?

    p.s. Väk­ilu­vut ja pin­ta-alat; eivät ne deter­mi­noi valtiorakennetta. 

    Eipä kai kukaan niin ole väit­tänytkään, mut­ta eiköhän niil­lä nyt sen­tään jotain tekemistä ole keskenään.

    Vastaa

28. Viherinssi:
    ´snip´
    Kaiken kaikki­aan CTL on aika iso mörkö, jos CO2-päästöjä halu­taan suit­sia. CCS:n sotkem­i­nen asi­aan on lähin­nä sumu­tus­ta, kos­ka CCS ei ole valmista teknologiaa.

    Niin­pä, mut­ta pes­simistinä ennus­tan, että kun öljy käy tarpeek­si vähi­in, hiilestä sitä ben­saa ale­taan tehdä.

    Vastaa

29. tomp­peli: Kun Kiinaa on ajatel­tu yht­enäisenä, on myös luul­tu, että maa oli suurin piirtein maail­man vau­rain jon­nekin 1500-luvulle asti, jol­loin alkoi Euroopan nousu. Sen jäl­keen Kiina muka köy­htyi kiihtyvää vauh­tia suh­teessa län­teen aivan viime vuosi­in asti. Todel­lisu­udessa Kiinas­sa talous jatkui kehi­tys­tään rin­ta­mail­la suurin piirtein län­nen rin­ta­maid­en vauh­tia paljon kauemmin. 

    Juuri näin. Itse olen lukenut, että espan­jalais­ten Amerikas­ta varas­ta­ma kul­ta ja hopea valui suh­teel­lisen nopeasti Euraasian läpi Kiinaan, kos­ka sen kaup­pa jo sil­loin oli hyvin ylijäämäistä. 

    Samoin 1800-luvun oop­i­um­so­dat juon­ta­vat siihen, että euroop­palaisil­la ei ollut myy­dä oikeas­t­aan mitään, mitä kiinalaiset oli­si­vat halun­neet, mut­ta kiinalaisil­la oli paljonkin sel­l­aista, mitä euroop­palaiset oli­si­vat halun­neet. Briteille tämä ali­jäämäi­nen kaup­pa ei sopin­ut, joten he alkoi­vat myy­dä oop­i­u­mia ja kun kiinalaiset koit­ti­vat tämän estää, niin tuli­vat tykkivenein varmis­ta­maan, että huumekaup­pa sai jatkua. 

    Liit­tyen siis Soin­in­vaaran huume­so­ta­jut­tuun, niin ei se huume­so­ta tuo­honkaan aikaan hyvään johtanut kiel­to­lakia ajaval­ta osapuolelta

    Fysi­ikkakysymyk­sen suh­teen yhdyn Tiedemiehen jut­tuun. Liikemäärän säi­lymi­nen on yksinker­taisin tapa selit­tää se, mik­sei rata muu­tu mihinkään hyppimällä.

    Vastaa

    1. Hel­poin­ta päätel­lä maa­pal­lon pysymi­nen paikallaan on se tapa, jol­la Tiedemies sen esit­ti. Sen ymmärtämi­nen, mik­si näin tapah­tuu on minus­ta luon­tev­in­ta taas sitä kaut­ta, että kiinalais­ten potku kyl­lä siirftää maa­pal­loa mar­gin­aalis­es­ti, mut­ta samal­la taval­la, kuin vetro­voima palaut­taa kiinalaiset takaisin maan pin­nalle, se kumoaa tuon potka­sisun tuot­ta­man liikkeen.

       Vastaa

30. On vain yksi ratkaisu. Län­si­maid­en on pakko houkutel­la isot kehi­tys­maat ilmas­totalkoisi­in isoil­la posi­ti­ivisil­la porkkanoil­la. Hin­ta­lap­pu tälle plus län­si­maid­en omille ilmas­to­teoille on yhteen­sä suu­ru­us­lu­okkaa tuhat euroa vuodessa per länkkäri. Vaikea päätös, joka on pakko tehdä. 

    http://turkkalo.blogspot.com/2011/01/ilmaston-hinta.html

    Vastaa

31. Kun mil­jar­di kiinalaista hyp­pää, tule­vatko he alas tasan samaan pis­teeseen mis­tä pon­nis­ti­vat? Vai ehti­ikö maa­pal­lo pyörähtää alta pois ja he putoa­vat taakse. Vai putoa­vatko he edelle?

    Eli jos ammun kivääril­lä täysin tuulet­tomis­sa ym. tes­ti­olo­suhteis­sa luodin 1000 metrin korkeu­teen, putoaako luoti takaisn kiväärin piippuun?

    Jos kiinalaiset putoa­vat eri kohtaan, sil­lä voi olla vaiku­tus­ta maa­pal­lon mate­ri­aan ja/tai liikehtimiseen.

    Onko asi­as­ta empi­iristä tutkimusta?

    Vastaa

32. Tiedemies­ta­sol­lanne on var­masti help­po päätel­lä asioi­ta “aksioomis­ten” peri­aat­tei­den pohjalta… 

    Onko todel­la niin, että hypyn mis­sään vai­heessa Maa ei liiku hyp­pääjien alla absolu­ut­tis­es­ti lainkaan suh­teessa avaru­usko­or­di­naatis­toon. Se on kuitenkin triv­i­aalia, että hyp­pääjien ase­ma tila-avaru­udessa muut­tuu hypyn vai­hei­den mukaan. Lop­putule­mas­sa sekä Maa että hyp­pääjä ovat alku­peräisessä ase­mas­saan kier­toradal­la tapah­tu­maketjun päätteksi.

    Vaikkakin Maan mas­sa dom­i­nant­ti suh­teessa hyp­pääji­in, New­tonin kol­mas laki aiheut­taa kitkat­tomas­sa avaru­u­den tilas­sa nopeam­man (suurem­man tila-avaru­us­muu­tok­sen yhteiseen pain­opis­teeseen näh­den) liik­keen kevyem­mälle kap­paleelle ja raskaam­malle hitaam­man (pienem­män etäisyys­muu­tok­sen yhteiseen painopisteeseen). 

    Entä jos hyp­pääjänä olisi mieli­v­al­taisen raskas, voimakas, mut­ta pieni sumo. Maa­pal­lo olisi nykyisen kokoinen, mut­ta mieli­v­al­taisen kevyt. Voisiko Maa lentää avaru­u­teen kuin potku­pal­lo — sumon tömäy­tyk­ses­tä; pää­tyä vaik­ka hyvin voimakkaan pain­ovoiman omaa­van Jupi­terin kier­to­laisek­si; kuuksi. 

    Kyl­lä kai maa­pal­lon rataa voisi muut­taa mieli­v­al­taisen tehokkaal­la tykil­lä, jos sen mieli­v­al­taisen raskas ammus ei palau­tu­isi maan­pin­nalle — irtoaisi maan pain­ovoiman vaiku­tus­pi­iristä. Ilman pain­ovoimaa ammus ei tosi­aan palau­tu­isi maan­pin­nalle — eikö pain­ovoimal­la ja sen suu­ru­udel­la olisi ratkai­se­va merk­i­tys rata­muu­tok­seen? (reak­ti­oli­ike, “jet propul­sion”) — Jos ammus palau­tuu maan­pin­nalle, tilanne neutralisoituisi. 

    Olen täysi maal­likko ja itseop­pin­ut met­suri, sik­si jäi mieti­tyt­tämään ongel­ma. Ode ja Tiedemies kykenevät sovelta­maan valmi­ik­si johdet­tu­jen määritelmien poh­jal­ta eksak­te­ja ja oikei­ta ratkaisu­ja. Kuin­ka paljon teil­lä on esimerkik­si fysi­ikan opin­to­ja yliopistotasolla?

    Vastaa

    1. Pap­pa­rainen.
       Maan ja kiinalais­ten pain­opiste pysyy muut­tumat­tomana koko ajan. Hypyn seu­rauk­se­na molem­mat siir­tyvät pois­päin toi­sis­taan, toinen enem­män ja toinen hyvin pla­jon vähemmän.

       Vastaa

33. Pap­pa­rainen:

    Entä jos hyp­pääjänä olisi mieli­v­al­taisen raskas, voimakas, mut­ta pieni sumo. Maa­pal­lo olisi nykyisen kokoinen, mut­ta mieli­v­al­taisen kevyt. Voisiko Maa lentää avaru­u­teen kuin potku­pal­lo – sumon tömäy­tyk­ses­tä; pää­tyä vaik­ka hyvin voimakkaan pain­ovoiman omaa­van Jupi­terin kier­to­laisek­si; kuuksi.

    Tuos­sa tapauk­ses­sa kävisi niin, että maa­pal­lo putoaisi takaisin sumon pinnalle 😉

    Vastaa

34. Viherinssi: Kiinas­sa las­ke­taan, että jos kasvu jää kovin alas (alle 6–8 % vuodessa), työt­tömyys tulee syli­in ja yhteiskun­nalli­nen vakaus on uhattuna.Tämä kiinalainen näke­mys on siinä mielessä aika pelot­ta­va, että vai­h­toe­htoina ovat val­ta­va kasvu ja val­ta­va levottomuus. 

    Työt­tömyys kas­vaa, jos talous ei kas­va tuot­tavu­u­den (siis BKT/työssä käyvä nup­pi) mukana. Tuo tuot­tavu­us on vielä paljon alem­pi kuin län­si­mais­sa, mut­ta jos yhteiskun­ta pysyy kasas­sa, koulu­tus­ta­son, koke­muk­sen ja pääomien ker­tymisen myötä eroa ote­taan kiin­ni kovaa vauh­tia. Kun ihmiset eivät ole tyh­miä tai työtä pelkäämät­tömiä niin (sisäisen katas­trofin lisäk­si) mikä tuon tuot­tavu­useron kiin­ni kuromisen voisi estää?

    Vastaa

35. Evert The NeveR­est:
    Kun mil­jar­di kiinalaista hyp­pää, tule­vatko he alas tasan samaan pis­teeseen mis­tä pon­nis­ti­vat? Vai ehti­ikö maa­pal­lo pyörähtää alta pois ja he putoa­vat taakse. Vai putoa­vatko he edelle?

    Eli jos ammun kivääril­lä täysin tuulet­tomis­sa ym. tes­ti­olo­suhteis­sa luodin 1000 metrin korkeu­teen, putoaako luoti takaisn kiväärin piippuun?

    Jos kiinalaiset putoa­vat eri kohtaan, sil­lä voi olla vaiku­tus­ta maa­pal­lon mate­ri­aan ja/tai liikehtimiseen.

    Onko asi­as­ta empi­iristä tutkimusta? 

    Hyp­pääjät palaa­vat samaan pis­teeseen mis­tä lähti­jät. Suo­raan ylöspäin ammu­tun kiväärin luodin pitäisi teo­ri­as­sa pala­ta lähtöpis­teeseen­sä, tosin muut tek­i­jät vievät käytän­nössä luo­tia minne sat­tuu (empi­iri­nen tutkimus: Myytinmurtajat). 

    Vuorovedet liikut­ta­vat paljon suurem­pia mas­so­ja eivätkä silti aiheutua järistyk­siä. Vuuduu tiedet­tä koko teo­ria mil­jardin kiinalaisen hyp­pe­lyi­den vaikutuksista.

    Vastaa

36. antti: Hyp­pääjät palaa­vat samaan pis­teeseen mis­tä lähti­jät. Suo­raan ylöspäin ammu­tun kiväärin luodin pitäisi teo­ri­as­sa pala­ta lähtöpis­teeseen­sä, tosin muut tek­i­jät vievät käytän­nössä luo­tia minne sat­tuu (empi­iri­nen tutkimus: Myytinmurtajat).

    Tämä menee nyt jo pilkun­vi­ilaamisek­si, mut­ta tarkalleen ottaen tuo ei pidä paikkaansa. Suo­raan ylöspäin ammut­tu luoti jatkaa suo­ravi­ivais­es­ti liiket­tä, joka sil­lä oli ennen ampumista sen pyöriessä maa­pal­lon mukana, mut­ta maa­pal­lo ehtii luodin lennon aikana pyörähtää hie­man pois alta. Tätä san­o­taan cori­olisilmiök­si: http://fi.wikipedia.org/wiki/Coriolis-ilmiö

    Vastaa

    1. OP
       Miten ne kori­oosiovoimat vaikut­ta­vat siihen luoti­in kun se tulee alas? Voi olla, ettei luoti sovi kiväärin piip­pu­un, kos­ka tulee vähän viistosta?

       Vastaa

37. Evert The NeveR­est:
    Kun mil­jar­di kiinalaista hyp­pää, tule­vatko he alas tasan samaan pis­teeseen mis­tä pon­nis­ti­vat? Vai ehti­ikö maa­pal­lo pyörähtää alta pois ja he putoa­vat taakse. Vai putoa­vatko he edelle?

    Eli jos ammun kivääril­lä täysin tuulet­tomis­sa ym. tes­ti­olo­suhteis­sa luodin 1000 metrin korkeu­teen, putoaako luoti takaisn kiväärin piippuun?

    Samaan pis­teeseen putoaa takaisin. Toimii maa­pal­loa pienem­pi­en esinei­denkin kohdal­la. Asia on help­po tes­ta­ta vaikka­pa 1.200 km/h tun­nis­sa kiitävässä lentokoneessa. Hyp­päät ylös, mut­ta palaa samoille jalan­si­joille takaisin vaik­ka lentokone on matkan­nut puolen sekun­nin hypyn aikana 167 metriä. Tai 100 km/h kulke­van junan vaunus­sa 100 km/h tun­nis­sa vaakaan lentävä pingis­pal­lo lentää suh­teessa junaan 100 km/h suun­taansa. Ase­man lai­turil­ta seiso­van mielestä toiseen suun­taan lyö­ty pal­lo pysyy paikoil­laan suh­teessa maa­han, mut­ta toiseen suun­taan pal­lo lentääkin 200 km/h. Se min­ua on kyl­lä aina ihme­tyt­tänyt, mitä tapah­tuu jos pal­lo lentää satasen nopeudel­la ulos junan takaikku­nas­ta? Ja tietysti uno­hdamme ilman vas­tuk­sen, hidas­tu­vu­u­den ja muut haittatekijät.

    Vastaa

38. Kuka ker­toisi kiinalaisille, että voisi­vat lopet­taa turhan hyppimisen.

    Vastaa

39. Osmo Soin­in­vaara:
    OP
    Miten ne kori­oosiovoimat vaikut­ta­vat siihen luoti­in kun se tulee alas? Voi olla, ettei luoti sovi kiväärin piip­pu­un, kos­ka tulee vähän viistosta?

    Peri­aat­teessa luoti tosi­aan tulee alas hie­man viis­tossa ja menee kiväärin pii­pus­ta ohi pikkuisen itään­päin. Tämä johtuu siitä, että kiväärin piip­pu on kiin­ni maa­pal­los­sa, joka on pyörim­is­li­ikkeis­sä kun taas luoti ammut­taes­sa irtoaa siitä eikä mikään voima sen lennon aikana vään­nä sitä pyörivään liik­keeseen (pain­ovoima toki vetää sitä kohti maa­pal­lon keskustaa.)

    Käytän­nössä lie­nee niin, että esim. tuuli vaikut­taa luodin lentorataan enem­män kuin tuo cori­olisilmiö (joka kyl­lä on puolestaan saat­tanut aiheut­taa sen tuulen!)

    Vastaa

40. Maa ei tosi­aan ole paikallaan vaan pyörii, mm. oman akselin­sa, auringon sekä Kuun ja Maan yhteisen mas­sakeskip­is­teen ympäri. Cori­o­lis-ilmiö ei tai­da nor­maalil­la hyp­pyko­rkeudel­la olla mitat­ta­van suu­ru­inen. Jos luoti ammu­taan todel­la korkealle, se palaa vähän sivu­un ampumi­s­paikas­ta: kohti päivän­tasaa­jaa ja länt­tä. Sitä en osaa sanoa, kuin­ka korkealle luoti pitää ampua, että ilmiö alka­isi näkyä. (Ja todel­lises­sa elämässä ilman­vas­tus, luodin kierre ym. vaikut­taisi­vat sil­loinkin paljon enemmän.)

    Grav­i­taa­tiovoima on oleelli­nen — muuten­han hyp­pääjät ja Maa eivät palaisi tois­t­en­sa yhtey­teen vaan jatkaisi­vat kulkuaan erilleen. Yhteen­las­ket­tu mas­sakeskip­iste kyl­lä jatkaisi tässä tapauk­ses­sa samaa rataa kuin ennenkin, liikemäärän säi­lymis­lain mukaisesti.

    Vastaa

41. OP: Peri­aat­teessa luoti tosi­aan tulee alas hie­man viis­tossa ja menee kiväärin pii­pus­ta ohi pikkuisen itäänpäin. 

    Sor­ry, ei itään vaan länteen.

    Vastaa

42. Vuorovet­täkin selitetään pain­ovoimal­la ja kuun vetovoimal­la. Onko joku pystynyt tekemään tästä kaavaan? Entä onko joku pystynyt selit­tämään vuorovesien vaihtelut? 

    Pain­ovoima ei mielestäni ole vuorove­den takana. Maan liike kyl­läkin eli eten­e­m­i­nen avaru­udessa ja maan pyöriminen.

    Veden pyörim­is­teo­ria viemäris­sä osoit­tau­tui huuhaak­si. Seu­raavak­si odotan, että pal­jas­tuu, että kuul­la ole mitään tekemistä vuorovesi-ilmiön kanssa.

    Vastaa

43. Mil­jaar­di on niin iso pop­u­la, että osa hyp­pääjistä kuolee hypyn aikana tai hypyn alka­es­sa tai sen päät­tyessä (vrt. 99 %:n äänestysak­ti­ivi­su­us, mah­do­ton­ta). Miten tämä vaikut­taa? Tai jos mil­jaar­di kiinal­ista hikoilee, niin kaa­suna hai­h­tuu aikamoinen mas­sa. Tai jo mil­jaar­di kiinal­ista syl­kee? Miten se vaikuttaa?

    Vastaa

44. Osmo kysyi, mikä pitää maa­pal­lon kurssis­saan. Kysyin samaa tikkarem­min fyysikol­ta. Mil­jardin kiinalaisen hyp­py tule­vaisu­u­teen vaikut­taa maan kalliop­erään tai pyörim­is­li­ikke­seen yhtä paljon kuin se, että hyt­ty­nen istah­taa ratakiskon päälle. Per­hose­fek­ti on eri asia, se vaikut­taa ohueen ja flek­si­ibeli­in ilmake­hään. Pienem­mässä mit­takaavas­sa ns. “kiinalaisongel­ma” on sen sijaan todel­li­nen. Armei­jan käyneet tietävät, että puusil­taa ylitet­täessä joukolle komen­netaan, “ilman tah­tia!”. Kiinalais­ten hyp­päämistä ja cori­olisvoimaa (jota tarvi­taan lähin­nä mete­o­rilo­gias­sa) oleel­lismpi ilmiö on se, että maan hyrräli­ike ei vieläkään ole sta­bil­isoitunut. Akseli heilahtelee jak­sot­tais­es­ti. Jak­son pitu­ut­ta ihmiskun­ta ei valitet­tavasti vielä ole saanut selville, ilmiöstä on havain­to­ja vain muu­ta­mal­ta miljoon­al­ta vuodelta. Luo­ja meitä kiinalaisil­ta varjelkoon!
    Sep­po Honkanen

    Vastaa

45. Evert The NeveR­est:
    Vuorovet­täkin selitetään pain­ovoimal­la ja kuun vetovoimal­la. Onko joku pystynyt tekemään tästä kaavaan? Entä onko joku pystynyt selit­tämään vuorovesien vaihtelut? 

    Pain­ovoima ei mielestäni ole vuorove­den takana. Maan liike kyl­läkin eli eten­e­m­i­nen avaru­udessa ja maan pyöriminen.

    Veden pyörim­is­teo­ria viemäris­sä osoit­tau­tui huuhaak­si. Seu­raavak­si odotan, että pal­jas­tuu, että kuul­la ole mitään tekemistä vuorovesi-ilmiön kanssa.

    Ei nois­sa ole mitään selit­tämätön­tä, ihan perus­fysi­ikkaa. Urbaani­le­gen­dat osoit­tau­tu­vat tosi­aan usein huuhaaksi.

    Vastaa

46. OP: Tämä menee nyt jo pilkun­vi­ilaamisek­si, mut­ta tarkalleen ottaen tuo ei pidä paikkaansa. Suo­raan ylöspäin ammut­tu luoti jatkaa suo­ravi­ivais­es­ti liiket­tä, joka sil­lä oli ennen ampumista sen pyöriessä maa­pal­lon mukana, mut­ta maa­pal­lo ehtii luodin lennon aikana pyörähtäähie­man pois alta. Tätä san­o­taan coriolisilmiöksi

    Cori­oli­sis­sa ei ole kyse siitä, että maa­pal­lo pyörähtää alta pois. Jos todel­lakin olisi kyse maa­pal­lon alta pois pyörähtämis­es­tä, elämä täl­lä pal­lol­la olisi aika eri­laista, sil­lä päivän­tasaa­jal­la maa­pal­lon kehänopeus on noin 460m/s.

    Vastaa

47. Jouko Ollila: Cori­oli­sis­sa ei ole kyse siitä, että maa­pal­lo pyörähtää alta pois. Jos todel­lakin olisi kyse maa­pal­lon alta pois pyörähtämis­es­tä, elämä täl­lä pal­lol­la olisi aika eri­laista, sil­lä päivän­tasaa­jal­la maa­pal­lon kehänopeus on noin 460m/s.

    Tämä menee nyt kyl­lä Osmon blogilla ihan off-top­i­cik­si, mut­ta menköön. Kun luoti läh­tee pyssyn pii­pus­ta, se lakkaa ole­mas­ta kiihtyvässä liik­keessä eli pyörimästä maa­pal­lon mukana sik­si aikaa kun on ilmas­sa. Jos luoti ammu­taan päivän­tasaa­jal­la, luoti jatkaa 460 m/s suo­ravi­ivaises­sa tan­gen­ti­aalises­sa liik­keenä ylöspäin suun­tau­tu­van liik­keen lisäk­si kun taas maa­pal­lo jatkaa pyörivässä liik­keessä. Kuten aikaisem­min totesin, tämän aiheut­ta­ma poikkea­ma on hyvin pieni.

    Vastaa

48. OP: Tämä menee nyt kyl­lä Osmon blogilla ihan off-top­i­cik­si, mut­ta menköön. Kun luoti läh­tee pyssyn pii­pus­ta, se lakkaa ole­mas­ta kiihtyvässä liik­keessä eli pyörimästä maa­pal­lon mukana sik­si aikaa kun on ilmas­sa. Joslu­oti ammu­taan päivän­tasaa­jal­la, luoti jatkaa 460 m/s suo­ravi­ivaises­sa tan­gen­ti­aalises­sa liik­keenä ylöspäin suun­tau­tu­van liik­keen lisäk­si kun taas maa­pal­lo jatkaa pyörivässä liik­keessä. Kuten aikaisem­min totesin, tämän aiheut­ta­ma poikkea­ma on hyvin pieni.

    No ei se nyt niin pieni ole, että sil­lä ei olisi merkitystä.
    Sak­sal­la oli ensim­mäisessä maail­man­so­das­sa ns. Pari­isi-tyk­ki, Kaiser-Wil­helm-Geschütz, jol­la ammut­ti­in Pari­isia 130 kilo­metrin päästä. Ammus kävi 40 kilo­metrin korkeudessa ja viipyi ilmas­sa niin kauan, että maa­pal­lon pyörim­is­li­ike piti ottaa huomioon. Osumatarkku­us oli kuitenkin olema­ton, mut­ta Pari­isi on aika iso maali.
    Off top­ic, mut­ta hupaisaa.

    Vastaa

49. Raimo K: No ei se nyt niin pieni ole, että sil­lä ei olisi merkitystä.
    Sak­sal­la oli ensim­mäisessä maail­man­so­das­sa ns. Pari­isi-tyk­ki, Kaiser-Wil­helm-Geschütz, jol­la ammut­ti­in Pari­isia 130 kilo­metrin päästä. Ammus kävi 40 kilo­metrin korkeudessa ja viipyi ilmas­sa niin kauan, että maa­pal­lon pyörim­is­li­ike piti ottaa huomioon. Osumatarkku­us oli kuitenkin olema­ton, mut­ta Pari­isi on aika iso maali.
    Off top­ic, mut­ta hupaisaa.

    Haus­ka tämä luvun­lasku, joten jatke­taan samal­la linjalla.Tuo oli oikea huomio. Tämä on hyvä syy jät­tää ikävät työt tuonnemmaksi.

    Oteaan yksinker­tainen esimerk­ki. Ollaan päivän­tasaa­jalal Kun en pyssyjä tunne, ole­tan luodin lähtönopeyúdek­si 200m/s eli 273 äänennopeud­es­ta. Ilman ilman­vas­tustalu­oti nousee korkeu­teen v^2/2g eli 200^2: (2*10) (9,81 jos ollana tarkko­ja, mut­ta sil­lä ei ole nyt merk­i­tys­tä.) Uno­hdamem myöäs ilan­vas­tuk­sen yms. luoti nusee 2000 m korkeu­teen ja putoa alas. Tähän menee 40 s ja se putoo samal­la 200 m/s nopeudel­la. Luodi­lal on sama maa­pal­lon pin­nan suu­tainen nopeus kuin kähtiessään eli n, 462 m/s. Josky­seessöä oli­is puh­das translaa­tio, niin luoti putoaisi täs­mälleen samaan paikkaan maa­pal­lol­la (vrt; heitä pal­lo liiku­vasa junanvaunussa)

    Mut­ta entä pyörivässä koor­di­natis­tossa ja yläil­moissa? vähän laskel­tuani päädyin siihen, että luoti putoaisi n 1,4 metriä jäl­keen maa­pal­lon liik­keestä, so län­teen. Tun­nus­tan tietämättömyyteni.

    Vastaa

50. Evert The NeveR­est:
    Vuorovet­täkin selitetään pain­ovoimal­la ja kuun vetovoimal­la. Onko joku pystynyt tekemään tästä kaavaan? Entä onko joku pystynyt selit­tämään vuorovesien vaihtelut? 

    Pain­ovoima ei mielestäni ole vuorove­den takana. Maan liike kyl­läkin eli eten­e­m­i­nen avaru­udessa ja maan pyöriminen.

    Veden pyörim­is­teo­ria viemäris­sä osoit­tau­tui huuhaak­si. Seu­raavak­si odotan, että pal­jas­tuu, että kuul­la ole mitään tekemistä vuorovesi-ilmiön kanssa.

    On. Ja vuorov­den aika voidaan etukä­teen laskea. Vuorove­den jak­so on n 12 tun­tia. Taulukot löy­tyvät merenkulkual­manakoista. Nousuve­den korkeut­ta meren­lahdis­sa ei voi tarkku­udel­la ennus­taa. Täy­denku­un ja uudenku­un aikaan auringon ja kuun verovoimat ovat samal­la viival­la, ja on ns tulvavuoksi. 

    En tunne asi­aa tarkem­min. Venet­si­asa oli vain jän­nää kokea aqua alta.

    Vastaa

51. Markku af Heurlin: Vuorove­den jak­so on n 12 tun­tia. T

    Joh­tu­isiko siitä, että maa­pal­lo pyörii sään­nöl­lis­es­ti ympäri 24 tun­nis­sa. Kuu lil­luu mil­loin mis­säkin suun­nal­la ja etäisyydellä.

    p.s. Mik­si kuu ei sit­ten vetovoimal­laan vaiku­ta ilman­paineisi­in ja vir­tauk­si­in, tuulen suun­taa jne. jne.

    Vastaa

52. Markku af Heurlin: Haus­ka tämä luvun­lasku, joten jatke­taan samal­la linjalla.Tuo oli oikea huomio. Tämä on hyvä syy jät­tää ikävät työt tuonnemmaksi.

    Oteaan yksinker­tainen esimerk­ki. Ollaan päivän­tasaa­jalal Kun en pyssyjä tunne, ole­tan luodin lähtönopeyúdek­si 200m/s eli 273 äänennopeud­es­ta. Ilman ilman­vas­tustalu­oti nousee korkeu­teen v^2/2g eli 200^2: (2*10) (9,81 jos ollana tarkko­ja, mut­ta sil­lä ei ole nyt merk­i­tys­tä.) Uno­hdamem myöäs ilan­vas­tuk­sen yms.luoti nusee 2000 m korkeu­teen ja putoa alas. Tähän menee 40 s ja se putoo samal­la 200 m/s nopeudel­la. Luodi­lal on sama maa­pal­lon pin­nan­su­u­tainen nopeus kuin kähtiessään eli n, 462 m/s. Josky­seessöä oli­is puh­das translaa­tio, niin luoti putoaisi täs­mälleen samaan paikkaan maa­pal­lol­la (vrt; heitä pal­lo liiku­vasa junanvaunussa)

    Hienoa! Olet lois­tavasti todis­tanut, että mil­jar­di kiinalaista putoaa hypyn jäl­keen varsin lähelle lähtö­paikkaa (kun ilman­vas­tus­ta ei ote­ta huomioon)!

    Vastaa

53. Evert The NeveR­est: Joh­tu­isiko siitä, että maa­pal­lo pyörii sään­nöl­lis­es­ti ympäri 24 tun­nis­sa. Kuu lil­luu mil­loin mis­säkin suun­nal­la ja etäisyydellä.

    p.s. Mik­si kuu ei sit­ten vetovoimal­laan vaiku­ta ilman­paineisi­in ja vir­tauk­si­in, tuulen suun­taa jne. jne.

    Vaikut­taa se kuun vetovoima ilmamolekyyli­in siinä mis­sä ves­i­molekyyli­inkin. Eri aineet kuitenkin käyt­täy­tyvät eri tavoin. Vaikut­taa­han maa­pal­lon omakin pain­ovoima aika eri lail­la ilmaan ja veteen.

    Vastaa
54. Paluuviite: Kivaa ja kamalaa asiaa ympäristönsuojelusta – Ympäristökirjallisuutta Kiinasta ja Suomesta | tuomivaara
55. Paluuviite: Kivaa ja kamalaa asiaa ympäristönsuojelusta – Ympäristökirjallisuutta Kiinasta ja Suomesta – tuomivaara