Huomio absoluuttisiin tuloeroihin suhteellisten sijaan?

Kävin kuun­tele­mas­sa selostus­ta Kale­vi Sor­sa-säätiön raportista Eri­ar­voisu­u­den tila Suomes­sa. Se antoi paljon pohdit­tavaa. Har­mi, etten onnis­tunut han­kki­maan itse kir­jaa. Ilmeis­es­ti sen suo­sio on ylit­tänyt odotuk­set. Ehkä myöhemmin.

Yhdestä asi­as­ta olen entisenä tilas­toti­eteil­i­jänä täysin eri mieltä. Omas­sa esi­tyk­sessään emer­i­tus­pro­fes­sori Mat­ti Tuo­maala sanoi, että se, etteivät tulo­erot ole muka kas­va­neet, johtuu siitä, että tui­jo­tamme suh­teel­lisia tulo­ero­ja, kun hänen mielestään pitäisi tutkia absolu­ut­tisia ero­ja. Onhan rikkaan ja käy­hän ero eurois­sa las­ket­tuna nyt paljon isom­pi kuin vaikka­pa 20 vuot­ta sitten.

Kuu­lostaa ymmär­ret­tävältä. Jos A:n tulot oli­vat ensin 1000 €/kk ja B:n 10 000 €/kk ja molem­pi­en tulot kaksinker­tais­tu­vat, ero nousee 9000 eurosta 18 000 euroon.

Silti esi­tys tui­jot­tamis­es­ta absolu­ut­tisi­in eroi­hin suh­teel­lis­ten sijaan ei toi­mi. Sen mukaan­han 1800-luvun Suo­mi olisi todel­li­nen tasa-arvon onnela, sil­lä vaik­ka kar­tanon omis­ta­jan tulot oli­vat paljon suurem­mat kuin pienvil­jeli­jän, absolu­ut­ti­nen ero ei ole lähel­läkään sitä, mitä se on nyt. Nyky­maail­mas­sa tasa-arvon onneloi­hin kuu­luu muun muas­sa Nepal, jos­sa suh­teel­liset tulo­erot ovat sietämät­tömän suuria, mut­ta absolu­ut­tiset eivät niinkään, kos­ka maa on niin köyhä.

Tai jos Tuo­maala tarkoit­taa absolu­ut­tisia tulo­ero­ja kan­nat­taa tutkia vain nyky-yhteiskun­nas­sa ja teol­lisu­us­mais­sa eikä ver­tailu aivan toisen­laisi­in yhteiskun­taan toi­mi, ote­taan esimerk­ki nykya­jas­ta. Suomen julkisen talouden ali­jäämää on helpoin paika­ta verol­la, joka on jokaiselta aikuiselta 2500 €/vuosi. Sehän pitää tulon­jaon ennal­laan, kos­ka vain absolu­ut­tisil­la eroil­la on merk­i­tys­tä. (Älkää kuitenkaan ker­toko tästä ajatuk­ses­ta Pet­teri Orpolle!)

Kos­ka joku ymmärtää taas väärin, korostan, ettei tuo 2500 euron päävero todel­lakaan ole min­un esi­tyk­seni vaan esimerk­ki siitä, miten absolu­ut­tisi­in eroi­hin tui­jot­ta­mi­nen johtaa ajatuk­set hakoteille.

Ei jatkoon.

Yritän lähipäiv­inä kir­joit­taa siitä, mil­laisia ongelmia Gini-ker­toimeen liit­tyy ja mik­si niin moni ajat­telee tulo­ero­jen kas­va­neen, vaik­ka Gini-ker­toimel­la mitat­tuna ne eivät ole kasvaneet.