Taloussanomat julkaisi uutisankan nuorten asumistoiveista

Talous­sanomat julka­isi uutisen, jon­ka mukaan suo­ma­laiset nuoret haaveil­e­vat pääosin asumis­es­ta maaseudul­la ja korkein­taan kaupun­gin lähel­lä, mut­ta eivät kaupungissa.

 Tutkimuk­sen mukaan suurin osa nuorista haaveilee maal­la asumisesta.

 Uuti­nen vaikut­ti yllät­tävältä. Sitä on refer­oitu monis­sa lehdis­sä. Tieto on täysin paikkaansapitämätön. Talous­sanomat on julkaissut ilmi­selvän ankan. En tiedä, onko tutk­i­ja refer­oin­ut omaa tutkimus­taan väärin vai onko kir­joit­ta­ja vain ymmärtänyt väärin, mut­ta totu­us on aivan toinen. Tämän blo­gin kom­men­toi­ja nim­imerk­ki Lep­oti­la zZ tutus­tui alku­peräiseen tutkimus­ra­port­ti­in ja kävi ilmi, että kyse oli aivan muusta: 

  • “Vas­taa­jalle esitet­ti­in net­tiky­selyssä kuusi ske­naar­i­o­ta, jot­ka kuvaa­vat lyhyesti hänen tule­vaa elämään­sä maaseudul­la. Häneltä kysyt­ti­in mm. “Kuin­ka toiv­ot­ta­va täl­lainen tule­vaisu­us olisi Sin­ulle?”. Niiden jäl­keen vas­taa­jaa kehotet­ti­in: “Poh­di vielä lopuk­si sel­l­aista maaseudulle sijoit­tuvaa tule­vaisu­ut­ta, joka olisi sin­un unelmiesi täyt­tymys.” Häneltä kysyt­ti­in muu­ta­ma sitä koske­va kysymys. Viimeisenä tehtävänä oli sit­ten: “Val­itse lopuk­si paik­ka, jos­sa unelmiesi tule­vaisu­us luul­tavasti toteu­tu­isi.” Vas­tausten perus­teel­la Kuh­mo­nen ker­toi, mis­sä ja miten nuoret tah­to­vat asua.
  • Vas­taa­jil­ta ei kysyt­ty, mis­sä he mieluiten asu­isi­vat. Heiltä kysyt­ti­in, mis­sä se hei­dän, tutk­i­jan pyyn­nöstä kehit­telemän­sä, “unelmien tule­vaisu­us”, voisi parhait­en toteu­tua. Heiltä kysyt­ti­in ensin maanti­eteelli­nen alue hei­dän fantasialleen.”

 

On aika ymmär­ret­tävää, että jos kysytään, miten ja mis­sä halu­aisit asua, jos sin­un pitäisi asua maal­la, vas­tauk­sek­si tulee jokin muo­to maal­la asumisesta.

Kiitän nim­imerkkiä Lep­oti­la zZ

148 vastausta artikkeliin “Taloussanomat julkaisi uutisankan nuorten asumistoiveista”

  1. Hyvä että edes nuoret pysyvät jär­jis­sään: kuka hul­lu lan­del­la halu­aisi bud­ja­ta. Ja olen AIVAN tosis­sani kun näin kir­joi­tan. Nyt jun­tit voi aloit­taa itkemisen- siitä vaan, en kuitenkaan koskaan lue met­säläis­ten tuher­ruk­sia pait­si vahingossa

  2. Vihreille sopii vain yksi totu­us ker­ral­laan. Ilmeis­es­ti tämäkin tutkimus pitää lytätä kun se ei sovi utopi­aan jos­sa kaik­ki halu­a­vat asua lähiöis­sä eri kansalaisuuk­sien sekasopassa.

    Maal­la asum­i­nen on vihrei­den mieslestä yhtä paha kuin ydin­voima. Kum­mas­takin täy­tyy päästä eroon!

  3. Jos nuo­ril­ta kysytään, kuin­ka he asuisivat/eläisivät maal­la, loogis­es­ti vas­tausten tol­er­anssi kaupun­gin suh­teen olisi NOLLA! Kyl­lä nyt Osmo joutuu syömään hat­ullisen paskaa 😉 Se kuin­ka real­is­tisia nuorten haaveet ovat, on taas asia erik­seen — mut­ta sitähän artikke­lis­sa ei käsit­tääk­seni analysoitu tai pohdit­tukaan. Lan­del­la kas­vaa miehet vs. urbaan­it uusavut­tomat nyhveröt!

  4. Voitaisi­inko vaik­ka säätää laki että jokaises­ta virheel­lis­es­tä tiedeartikke­lin refer­oin­nista toimit­ta­jan pitää mak­saa sakkoa.

  5. Noi­ta tilaus­tutkimuk­sia tavataan Suomes­sa tehtail­la ja niitä julka­istaan suo­raan. Toimit­ta­jat eivät viit­si pere­htyä asi­aan, kun siinä jou­tu­isi tekemään töitä.
    On oikein organ­isaa­tioi­ta jot­ka ovat erikois­tuneet. Maito ja Ter­veys on van­ha per­in­teinen ja jotenkin MTK asi­as­ta Talouselämän jutus­sakin oli kysymys.

    Mikä aut­taisi?
    Main­pu­loin­ti on aivan liian helppoa

  6. Oliko­han vas­taus­pros­ent­ti kyselyssä millainen? 

    Kir­jeeseen ja net­tilo­mak­keeseen oli kuulem­ma laitet­tu vain maat­alouden har­joit­tamisen kuvia trak­tor­ei­neen ja lehm­i­neen, tästä on monille saat­tanut jäädä käsi­tys että kyse­ly on tarkoitet­tu maaseudun nuorille.

  7. Oli tulos mikä oli, mut­ta jos vas­tavalmis­tuneelle nuorelle tar­jo­taan ilmaisek­si joko omakoti­ta­lo kaupunkin läheis­es­tä pikkukun­nas­ta tai kaupunkikämp­pä ker­rostalosta, niin hyvin moni val­it­see omakotitalon.

    Valin­nan ratkaisee kokon­aisu­us. Monille omakoti­ta­lo kaupungis­sa rauhal­lises­sa kaupungi­nosas­sa luon­non lähel­lä ja jär­ven ran­nal­la on toive, mut­ta har­val­la siihen riit­tävät taloudel­liset resurssit.

  8. Tutkimuk­ses­ta saati­in toden­näköis­es­ti tilaa­jan toivo­maa julk­isu­ut­ta, eli se var­masti on ollut hin­tansa arvioinen. Ihme­tyt­tää vain mik­si se on tehty yliopis­tossa eikä markki­noin­ti­tutkimus­fir­mas­sa. Tiedä sit­ten, syn­nyt­tääkö tämä tutkimus jonkin myytin nuorisos­ta joka halu­aakin hylätä pin­nal­lisen kaupunkielämän ja pala­ta juurilleen maaseudulle.

    Hupaisa on tuo aivan lopus­sa ole­va tyly koh­ta: “En halua asua maaseudul­la. Ker­ro lyhyesti, mik­si et?”, kun ensin on 9 sivun edestä maalail­tu erinäisiä maaseudulle sijoit­tuvia unel­mat­ule­vaisuuk­sia ja vas­tat­tu niihin liit­tyvi­in kysymyk­si­in. Tilaa perusteluille on noin kolmelle sanalle…

  9. Kun tarkem­min tutkii, niin tulok­sista voi päätel­lä esim seuraavia: 

    Unel­maa nro 2: “moni­paikkaisu­us” voidaan ymmärtä niinkin että jos omis­taa asun­non kaupungis­sa ja kesämökin maal­la niin se toteu­tuu aika monella. 

    Toinen johtopäätös on että unel­mas­ta nro 3 “Oma tila” haaveili­vat eniten mon­en lapsen han­kkimista ja kotiäidin uraa suu­nit­tel­e­vat per­heel­liset, ammatil­lisen koulu­tuk­sen saa­neet vail­la työtä ole­vat naiset. Mis­tä muus­ta sitä haaveil­isikaan jos on gubbe joka maksaa.

    Sit­ten käy ilmi myös että omi­naisuuk­sia palve­lut lähel­lä, luon­to lähel­lä ja hyvät yhtey­det pitävät tärkeimp­inä yhteen­sä n 30%. Nämä ovat mah­dol­lisia myös pääkaupunkiseudulla.

  10. Lukaisin tuon pikaises­ti sil­loin eilen. Siel­lä kyl­lä todet­ti­in, että Uuden­maan alueel­la asum­is­miel­tymyk­set pain­ot­tuvat Helsinki­in “pääsemiseen” ja eri­tyis­es­ti helsinkiläis­ten nuorten ykkö­nen oli Helsinki.

    En ota kan­taa mitä on uuti­soitu. Olisi­han se tiet­ty outoa, että savolais­ten tai hämäläis­ten nuorten ykkös­toive olisi Helsinki.

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    min­ua raivos­tut­taa tutkimustiedon virheelli­nen raportointi.

    Pait­si jos virheel­lis­es­ti rapor­toitu tutkimusti­eto sat­tuu myötäilemään omaa kan­taasi / oman viiteryh­mäsi kantaa?

    Esimerkkinä vaikka­pa vihrei­den ilmastopoli­it­ti­nen ohjel­ma, jos­sa ydin­voimal­la on maakaa­sun hiil­i­jalan­jäl­ki (kyl­lä, tämä on tot­ta) ja uusi­u­tu­vaan ener­giaan siir­tymi­nen ei oikeas­t­aan mak­sa yhtään mitään (tot­ta, kos­ka joku sormin poimit­tu yksit­täi­nen aktivisti-tutk­i­ja ennusti lonkalta jotain sin­nepäin, ehkä), ja jos­sa tuulivoimaa koske­vat arviot on poimit­tu tuulivoi­ma­te­ol­lisu­u­den main­osle­hti­sistä (hyviä ihmisiä, joten bias mahdoton).

    Aurinkoen­er­gian skaalau­tu­vu­u­den ja futu­urisen hin­nan kohdal­ta itse omis­sa blogikir­joituk­sis­sasi viit­t­a­sit epämääräiseen läh­teeseen, joka jäljitet­täessä pal­jas­tui sci­fi-kir­jail­i­jan mielipi­dekir­joituk­sek­si. Annoin vasti­neek­si IEA:n uusim­man laa­jan selvi­tyk­sen aurinkoen­er­gian poten­ti­aal­ista, riskeistä, epä­var­muuk­sista, tarvit­tu­jen tukien mit­talu­okas­ta, mut­ta sil­lä ei tun­tunut ole­van mitään vaiku­tus­ta uskoosi aurinkoen­er­gian kaiken­ratkai­se­vu­ud­es­ta, sil­lä tois­tit sen vielä paris­sa muus­sakin blo­gauk­ses­sa, eikä sille koskaan ollut futur­is­tista haaveilua vahvem­paa tutkimustiedol­lista poh­jaa. Toisin sanoen käytit heikko­ja lähteitä, kos­ka ne antoi­vat toiv­o­tun vastauksen.

    Kol­man­te­na esimerkkinä vaikka­pa taan­noinen Ukraina-keskustelu, jos­sa, täysin riip­pumat­ta siitä, mitä kukin on kri­i­sistä mieltä, siteer­at­ti­in usei­ta ker­to­ja virheel­lis­es­ti tiet­tyä kyse­ly­tutkimus­ta. Maal­a­sit jopa tämän virheel­lisen siteer­aamisen vihreäl­lä, eli eri­tyisen hyvä viesti, kos­ka se tuki omaa jo päät­tämääsi kan­taa. Siihen ei sit­ten saanut mitään vas­taus­ta, että use­ampi län­si­mainen laat­ule­hti selvit­täessään samaa kysymys­tä kri­isin kannal­ta rel­e­vantim­pana aikana, alueel­lis­es­ti rel­e­van­tim­min rajat­tuna, ja selkeäm­mäl­lä kysymyk­se­naset­telul­la pää­tyi vas­tausväli­in 65–91% (kir­joituk­sesi keskeinen kan­ta­va pre­mis­si oli, että luku olisi alle 50%). Eli se olikin korosta­masi näkökan­nan kannal­ta hyvin väärä vastaus.

    Neljän­tenä täysin virheelli­nen väit­tämäsi human­i­taaris­ten maa­han­muut­ta­jien työl­lisyysas­teesta. Se oli luokkaa kah­den ker­toimel­la virheelli­nen. Väit­tämäsi lähde oli, että olit kuul­lut sen jol­lakin yleisöluen­nol­la. Lukui­sista tilas­toista, lasken­nal­li­sista esi­tyk­sistä ja yhä uusista samaa vahvis­tavista tarken­netum­mista tilas­toista huoli­mat­ta et kyen­nyt myön­tämään, että väit­tämäsi oli ollut (täysin) virheelli­nen. Epä­selvyyt­tä sen virheel­lisyy­destä ja etenkin tutkimustiedol­lis­es­ta heikkoud­es­ta ei ollut, mut­ta pid­it siitä kuitenkin kiinni.

    Näitä nyt muis­tuu mieleen paljon enem­mänkin, mut­ta luet­te­loa lie­nee turha pitkittää.

    Lukui­sis­sa vapaaval­in­tai­sis­sa kyse­ly­tutkimuk­sis­sa suo­ma­laiset ovat ker­ran toisen­sa jäl­keen osoit­ta­neet vah­vaa pref­er­enssiä halu­un asua omakoti­talos­sa (myös maal­la tai maaseu­tu­maises­sa ympäristössä), usein kylk­iäisenä haaveilu ker­rostaloa­sun­nos­taan pois muut­tamis­es­ta. Sikäli kun olet näitä kom­men­toin­ut, niin olet sivu­ut­tanut ne viit­taa­mal­la asun­to­jen kysyn­tään ja hin­toi­hin ja nau­rah­tanut pois halu­na asua jär­ven­ran­nal­la kaupun­gin keskustassa.
    Ne eivät tietenkään ole toisi­aan pois sulke­via. Voi olla tyy­tymät­tömyys asum­is­muo­toon ja toisaal­ta työn­saan­nin reali­teet­ti ja näi­den tas­apain­ot­telu voi johtaa mon­en per­heen kohdal­la siihen asum­is­val­in­taan, jota tun­nut kaikkein eniten inhoa­van ja olet jopa loisimisek­sikin kut­sunut. Oletet­tavasti päivit­täis­ten automatko­jen CO2-päästö­jen takia, ja alhaisem­pi­en kun­nal­lisvero­jen “shop­pailun”.

    Ihmis­ten ilmaisemien pref­er­enssien kanssa samas­sa lin­jas­sa ovat ne use­am­mat tutkimuk­set pidem­mältä ajal­ta, joiden mukaan maaseu­tu­maises­sa ympäristössä asu­vat suo­ma­laiset ovat vähin­tään yhtä onnel­lisia tai onnel­lisem­pia kuin urbaanis­sa ympäristössä asu­vat, vaik­ka maal­la asu­vien sosioekonomi­nen ase­ma on selvästi heikom­pi. Tätä voi lisäk­si tukea evoluu­tiop­sykol­o­gisel­la teo­reti­soin­nil­la siitä, mil­laisi­in ympäristöi­hin ihmiselle voi olet­taa kehit­tyneen luon­taisen posi­ti­ivisen tun­nev­as­teen kehi­tyshis­to­ri­ansa aikana. Toden­näköisem­min kasvil­lisu­udelle ja vedelle kuin kivierä­maalle. (Kun työ sinä yht­enä kuukaut­e­na vuodessa ei pako­ta pysymään kivierä­maas­sa, niin aika moni suo­ma­lainen suun­taa kasvil­lisu­u­den ja veden lähelle.)

  12. katu­jen kas­vat­ti, nykyi­nen pol­un tal­laa­ja:
    Vihreille sopii vain yksi totu­us ker­ral­laan. Ilmeis­es­ti tämäkin tutkimus pitää lytätä kun se ei sovi utopi­aan jos­sa kaik­ki halu­a­vat asua lähiöis­sä eri kansalaisuuk­sien sekasopassa.

    Maal­la asum­i­nen on vihrei­den mieslestä yhtä paha kuin ydin­voima. Kum­mas­takin täy­tyy päästä eroon!

    Pitää jo aikamoist­en poli­it­tis­ten lasien läpi kat­soa maail­maa jos tämän kir­joituk­sen onnis­tuu jotenkin tulk­it­se­maan vihreänä propagandana.

    Talous­sanomat uuti­soi tutkimuk­ses­ta jon­ka mukaan “nuoret halu­a­vat asua maaseudul­la”. Talous­sanomat teki virheen, kos­ka tutkimuk­ses­sa ei oikeasti tuol­laista johtopäätöstä tehty. Virheen voi jokainen halutes­saan varmis­taa luke­mal­la tuon tutkimus­ra­portin. Siinä kaikki.

    Min­u­akin ärsyt­tää luon­non­ti­eteil­i­jänä val­ta­me­di­an jatku­va luokat­toman huono tiedeuutisointi.

  13. Joakim:
    Voitaisi­inko vaik­ka säätää laki että jokaises­ta virheel­lis­es­tä tiedeartikke­lin refer­oin­nista toimit­ta­jan pitää mak­saa sakkoa.

    Luon­non­ti­eteil­i­jänä voin sanoa että aika monel­la tiedetoim­mit­ta­jal­la menisi koko palk­ka siihen jos tuol­lainen sakko olisi käytössä :).

    En tiedä muista aiheista, mut­ta fysi­ikas­sa tun­tuu ole­van enem­män sään­tö kuin poikkeus että uuti­sis­sa on karkei­ta asi­avirheitä ja koko tutkimus on yleen­sä hehkutet­tu täysin pois oikeista mit­ta­suhteista. Val­ta­me­di­an tiedeuuti­soin­tia luke­mal­la saa sen kuvan että jokainen uusi löytö mullis­taa koko maail­man ihmis­ten elämän viimeistään kymme­nen vuo­den kuluessa.

  14. Oli­pa uuti­nen ja tutkimus.

    Äkkivilka­isul­la p.o. kyselyssä ei edes annet­tu vas­ta­ta, että asun mieluim­min kaupungis­sa, oli vain joku ske­naario monis­sa paikois­sa asumisesta. 

    Neljännes vas­tan­neista kuitenkin ilmoit­ti, ettei halua asua maal­la ja yli puo­let halusi asua kaupun­gin lähel­lä. Varsi­naisia maaseutufri­ikke­jä oli viidennes.

  15. http://yle.fi/uutiset/tutkija_arvostelee_poliitikkoja_koko_suomea_ei_voida_pitaa_asuttuna/7491749

    Johtopäätös:

    http://en.wikipedia.org/wiki/Rewilding
    https://www.youtube.com/watch?v=oCj006OPIJI

    Ihan ilmas­toasian kannal­ta oleel­lista sekin sit­ten vuon­na 2050, että on paljon helpom­paa ilmas­toi­da kaupun­git ihmisille sopiviksi kuin maa­pal­loa. Tuo tutk­i­jan huomioima talouskasvu­paatos tuos­ta jää sit­ten automaat­tis­es­ti pois kun vih­doin huo­mataan mihin se vie. Sinän­sä huvit­tavaa, että Suomes­sa huude­taan talouskasvua, mut­ta ei myön­netä sen tule­van kaupungeista ja hukataan rahat maaseudun sil­tarumpui­hin, jot­ka nekin muuten tehdään yleen­sä niin huonos­ti, että vesielukoiden kulku saa turhan stopin.

  16. Kiin­teistöli­it­to julka­isi tutkimuk­sen 2012, jon­ka mukaan 67% ihmi­sistä halu­aisi asua omakoti­talos­sa, 15% ker­rostalos­sa ja 15% riv­i­talos­sa. Tätä on vaikea toteut­taa tiivi­is­sä kaupungissa.

    OS näyt­tää ole­van erään­lainen “mie­len­sä­pa­hoit­ta­ja”, sil­loin kun julka­istaan tutkimus joka ei sovi hänen maailmankuvaansa.

    Samoin muis­te­len Oden veren­paineen nousseen eräästä Aal­to yliopis­ton tutkimuk­ses­ta ja väitöskir­jas­ta, jon­ka mukaan kulu­tus­ta­so oli alhaisin sydänmaaseudella.

    Voi voi kun vääriä tutkimuk­sia saa julkaista.

  17. Unelmahöt­tö on OK, kun­han ei unel­moi maaseutuasumisesta?

  18. San­ta:
    Jos nuo­ril­ta kysytään, kuin­ka he asuisivat/eläisivät maal­la, loogis­es­ti vas­tausten tol­er­anssi kaupun­gin suh­teen olisi NOLLA! Kyl­lä nyt Osmo joutuu syömään hat­ullisen paskaa
    ‘snip’

    Kaa­da itselles vaan!
    Osmon tek­sti­hän on juuri niin: “On aika ymmär­ret­tävää, että jos kysytään, miten ja mis­sä halu­aisit asua, jos sin­un pitäisi asua maal­la, vas­tauk­sek­si tulee jokin muo­to maal­la asumisesta.”
    Ilmeis­es­ti vaikeuk­sia lue­tun ymmärtämisessä 😉

  19. Kyl­lä minus­ta lehdessä on aivan oikein refer­oitu tutkimus­ra­port­tia. Oliko tutkimuk­sen kysymyk­se­naset­telu sit­ten oikein tai väärin, on sit­ten aivan toinen asia. Mut­ta siitä olen aivan var­ma, että aivan yhtä kiel­teis­es­ti maal­la asumiseen nuoret eivät suh­taudu kuin blo­gi-isän­nän oma puolue. Tässä on vähän sen ketun tun­tua, joka arvioi pihlajanmarjoja.

  20. JL:
    Noi­ta tilaus­tutkimuk­sia tavataan Suomes­sa tehtail­la ja niitä julka­istaan suo­raan. Toimit­ta­jat eivät viit­si pere­htyä asi­aan, kun siinä jou­tu­isi tekemään töitä.

    Free­lancer­it ne vain yrit­tävät saa­da jostain voita leivän päälle. Se edel­lyt­tää nopeasti jut­tu­ja sieltä sun täältä.

    Eräs eräässä vaiku­tus­val­taises­sa jär­jestössä työsken­televä tiedot­ta­jaystäväni ker­toi, että YLE on hänen havain­to­jen­sa mukaan ain­oa, joka ei julkaise hei­dän tiedot­teitaan käytän­nössä sel­l­aise­naan. YLE on ain­oa, joka rikas­tut­taa jut­tua kysymäl­lä vastapuolen mielipi­det­tä tai muu­toin suh­tau­tuu tiedot­teisi­in hyvän jour­nal­is­min edel­lyt­täväl­lä taval­la kriittisesti.

    Surullista sanoa, mut­ta onnek­si on YLE.

  21. katu­jen kas­vat­ti, nykyi­nen pol­un tal­laa­ja:
    Vihreille sopii vain yksi totu­us ker­ral­laan. Ilmeis­es­ti tämäkin tutkimus pitää lytätä kun se ei sovi utopi­aan jos­sa kaik­ki halu­a­vat asua lähiöis­sä eri kansalaisuuk­sien sekasopassa.

    Maal­la asum­i­nen on vihrei­den mieslestä yhtä paha kuin ydin­voima. Kum­mas­takin täy­tyy päästä eroon!

    Mä taas käsitin niin, että tutkimuk­ses­sa ei ollut mitään “väärää”, mut­ta Tal­san uuti­soin­ti meni metsään.

  22. katu­jen kas­vat­ti, nykyi­nen pol­un tal­laa­ja: Maal­la asum­i­nen on vihrei­den mieslestä yhtä paha kuin ydin­voima. Kum­mas­takin täy­tyy päästä eroon! 

    Näin­hän ei ole asia. Ongel­ma on se, että Suomes­sa pääsään­töis­es­ti kieltäy­dytään usko­mas­ta, että kukaan oikeasti halu­aisi asua kaupungis­sa, pyritään vaikeut­ta­maan kaupun­gin rak­en­tamista, varsinkin tiivi­in kaupun­gin, kaikille halukkaille, puhutaan ihmis­ten vapaae­htois­es­ta kaupunki­in­muut­tamis­es­ta pakot­tamise­na ja uno­hde­taan lisäk­si, mikä sum­ma rahaa jo nyt syy­de­tään maaseudun tukemiseen.

    Kaupunki­a­sum­i­nen pitäisi vain olla mah­dol­lista kaikille sitä halu­aville. Onko se liikaa vaa­dit­tu ja pitääkö siitä vielä sylkeäkin päälle?

  23. Omakodi­no­maista asum­ista tosi­aankin prefer­oi kak­si kolmes­ta suo­ma­lais­es­ta, tai use­ampi, myös pääkaupunkiseudul­la Googlaa nyt aluk­si vaik­ka Kort­teinen – Tuomi­nen – Vaat­to­vaara, Asum­is­toiveet, sosi­aa­li­nen epäjärjestys ja kaupunkisu­un­nit­telu pääkaupunkiseudul­la, artikke­li lehdessä Yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka, vol. 70 v. 2005. Lue edes pari sivua.

    1. Vaat­to­vaaran jne tutkimus on kymme­nen vuot­ta van­ha. Sen jäl­keen asun­tomarkki­noil­la on tapah­tunut raju muu­tos, joka kielii pref­er­enssien nopeas­ta muu­tok­ses­ta. Omakoti­talo­ja kehyskun­nista saa nyt hal­val­la ja kak­sios­ta Kallios­sa mak­se­taan jär­jet­tömiä summia.

  24. Koko tutkimuk­sen meto­di on pöyristyt­tävää roskatiedet­tä, jota en päästäisi edes säälistä läpi jos täl­laista grad­ua tar­jot­taisi­in. Jos tarkoi­tus on tosi­aan tutkia ihmis­ten “asum­isunelmia”, niin sitä kan­nat­taisi kysyä ihan suo­raan kysymäl­lä “ker­ro min­ulle unelmis­tasi”. Ja jos jostain syys­tä täl­laisen tutkimuk­sen halu­aa tehdä kyse­lynä, niin niitä kysymyk­siä pitää ehdot­tomasti olla melko paljon ja sil­lä taval­la, että jou­tu­isi tekemään val­in­to­ja eri “unelmien” välil­lä. Mut­ta tässä maini­tus­sa tutkimuk­ses­sa meto­d­i­na oli tosi­aan kuu­den eri ske­naar­i­on esit­te­ly, jota luk­i­jan piti arvioi­da 1–7 ‑asteikol­la. Tässä yksi esimerk­ki, ske­naario 3:

    Asun maaseudun rauhas­sa ikiomas­sa talos­sani. Han­kin elan­toni joko yrit­tämisel­lä tai palkkatyöl­lä riip­puen siitä, miten asuin­paikan ja toimeen­tu­lon yhteenso­vit­ta­mi­nen onnis­tuu. Työni liit­tyy luul­tavasti taval­la tai toisel­la ihmis­ten hyv­in­voin­ti­in, esimerkik­si terveys‑, sosiaali‑, sivistys‑, rakennus‑, myynti‑, kulttuuri‑, tai liikun­ta­palvelui­hin. Teen työtä luul­tavasti läheisessä keskuksessa.

    Omas­sa talos­sani ja pihas­sani min­ul­la on vapaus puuhastel­la ja tilaa toteut­taa itseäni. Puu­tarhas­sa riit­tää hoidet­tavaa ja mah­dol­lisil­la kotieläimil­lä on hyvät olta­vat. Itse tekem­i­nen on hieno jut­tu, mut­ta joskus on myös vähän pakko. Naa­pu­rit ovat riit­tävän kaukana ja yksi­ty­isyyteni on taat­tu. Kukaan ei puu­tu siihen, että mitä teen “oma­l­la revi­ir­il­läni”. Voin vaikut­taa elinympäristööni monin tavoin: rak­en­taa vapaasti, muoka­ta pihas­tani miele­seni ja osal­lis­tua vaikka­pa kylän kehit­tämiseen. Jos min­ul­la on lap­sia, hei­dän on tur­val­lista ja virik­keel­listä kas­vaa täl­laises­sa ympäristössä ja lähel­lä luon­toa. Min­ul­la on varaa isoon asun­toon ja laa­jaan elin­pi­iri­in, kos­ka maal­la asum­i­nen on edullista. 

    Mitä se tosi­aan ker­too yhtään ihmis­ten asum­is­pref­er­ens­seistä jos luk­i­ja toteaa, että tuol­lainen ske­naario kuu­lostaa “ihan kival­ta, 5/7”? No tot­ta kai se kuu­lostaa, kenelle tahansa, kos­ka esimerkik­si unel­man “toimivu­us” on ske­naar­ios­sa otet­tu annet­tuna. Mut­ta jos tästä läh­tee vetämään väit­teitä, että nyt tiede­tään mis­tä nuoret asumiseltaan halu­aa, niin ollaan kaukana eet­tisen tieteen­tekemisen tuol­la puolen. 

    Ja ei, ongel­ma ei ole pelkästään tutkimuk­sen uuti­soin­nis­sa. Tal­San uutisen haas­tat­telus­sa tutkimuk­sen vetäjä itse liioit­telee tutkimuk­sen tulok­sia rankasti.

  25. On aika häm­men­tävää, kuin­ka vielä vuon­na 2014 keskustelu kaupungista ja maaseudus­ta saa aikaan näin aggres­si­ivisia purkauk­sia. Sen saat­toi ymmärtää 1900-luvun alus­sa, kun van­hin poi­ka sai talon ja muut jou­tu­i­v­at lähtemään rengeik­si tai myöhem­min tehtaaseen. Ihmisen halut eivät vält­tämät­tä kuitenkaan ole järkevin lähtöko­h­ta edes hänen oma­l­ta kannal­taan saati yhteiskun­nan kannal­ta suun­nitel­la tule­vaisu­ut­ta. Jos ajatel­laan rav­in­toa, se mitä useim­mat halu­a­vat syödä, on makeaa ja ras­vaista, ja seu­rauk­set nähdään. Jos ajatel­laan lihak­sien käyt­töä, suurin osa halu­aa vain löhötä, senkin tulok­set nähdään. Jos nyt ihan oikeasti kat­so­taan yhteiskun­taa, kaup­pa ja hallinto keskit­tyvät ja niiden pitää keskit­tyä. Sitä varten kaupun­git syn­tyivät läh­es 10000 vuot­ta sit­ten. Mut­ta ei se kaupunki­lainenkaan asfalt­tia voi syödä. Ja maal­ta se tulee asfalt­tikin, vaik­ka ei tästä maas­ta. Eikä se puvun vil­lakaan kaupungista tule, teryleeni voi tul­la, mut­ta maal­ta tulee lähtöaine vuoriöljy. Mitä tulee tuki­in, on aina makua­sia, ketä vaik­ka mai­d­os­sa ole­va tuki hyödyt­tää, tuot­ta­jaa vai kulut­ta­jaa. Eli joka asial­la on ainakin kak­si puol­ta, niin että tarpee­ton kinastelu ja tois­t­en mol­laami­nen ei kyl­lä joh­da yhtään mihinkään. Kaupun­ki ei pär­jää ilman maaseu­tua eikä se tai­da nyky-yhteiskun­nas­sa maaseu­tukaan pär­jätä ilman kaupunkia — ja molem­misa pitää asua, että työt tule­vat tehdyksi.

  26. Elmo Allén: Näin­hän ei ole asia. Ongel­ma on se, että Suomes­sa pääsään­töis­es­ti kieltäy­dytään usko­mas­ta, että kukaan oikeasti halu­aisi asua kaupungissa

    En usko tuo­hon. Sen sijaan pidän toden­näköisenä, että hyvin mon­et ihmiset eivät eläisi ker­rostaloyk­siössä, kak­sios­sa, kolmios­sa tai neliössä, jos heil­lä olisi rahaa jär­jestää elämän­sä toisin eikä esimerkik­si töis­säkäyn­ti sitoisi kaupunkiin.

    Varakkaat toden­näköis­es­ti jo nykyään yhdis­tävät eri­laisia asum­is­muo­to­ja, jot­ka tar­joa­vat eri­laisia virikkeitä. Osa vuodes­ta voi kulua kaupungis­sa, osa maal­la, osa pur­jeve­neessä ja osa ulko­mail­la maaseudul­la tai kaupungissa.

    Näi­den ihmis­ten lisäk­si on porukkaa, joka ihan oikeasti tah­too elää kaupun­gin keskel­lä, mut­ta luulen, että näitä on suo­ma­lai­sista vähem­mistö. Kaupungis­sa eletään, kos­ka on pakko. 

    Elämän­ti­lanteetkin vaikut­ta­vat valintoihin. 

    http://www.kemikaalicocktail.fi/2014/08/kaksoiselamaa/

  27. “Maal­a­sit jopa tämän virheel­lisen siteer­aamisen vihreäl­lä, eli eri­tyisen hyvä viesti”

    Hyvä “az”, jos kat­sot tarkkaan, jokaisen kom­mentin alla on tuo “Suosit­tele” nap­pi jota jokainen meistä voi klika­ta. Kun kom­ment­ti saa vähin­tään 10 klikkaus­ta, saa se vaalean­vihreän taus­tan. Eli “suuri yleisö” sen viestin “maalasi”, ei Osmo.

  28. Ihmiset halu­a­vat asua omakoti­talos­sa lähel­lä palvelui­ta ja kaupun­gin keskustaa.

    Todel­lisu­udessa täl­lainen asum­i­nen toteu­tuu nukku­malähissä kohtu­ullisen etäisyy­den päässä keskus­tas­ta. Tietysti etäisyys voi olla suurem­pikin jos muu­tat Vihti­in, Nur­mi­järvelle tai Lohjalle.

  29. Hei!

    Nuoret sai­vat toises­sa kohtaa kyse­lyä sijoit­taa unel­mat­ule­vaisuuten­sa maanti­eteel­liselle kar­talle ja keskus-syr­jäseu­tu-jatku­molle: 1) alueen keskuskaupun­ki, 2) kaupunkien läheinen maaseu­tu, 3) maaseudun keskus (kirkonkylä tai kylä) ja 4) syvä maaseu­tu. Pros­ent­tio­su­udet koko ikäryh­mää hyvin asuinkun­nan alue­tyypin, sukupuolen, iän, per­he­suhtei­den, työelämäti­lanteen, iän ja koulu­tuk­sen suh­teen edus­ta­vat vas­taa­jat oli­vat vas­taavasti 25, 55, 10 ja 10. Kaupunkiseuduil­la asumis­es­ta unel­moi siis 25+55=80 % nuorista ja syväl­lä maaseudul­la asumis­es­ta 10 %. Ei tuo tulos minus­ta nyt niin radikaalil­ta kuulosta?

    Tuo­mas Kuhmonen
    Tutkimuk­sen johtaja

  30. Sitä pait­si tutkimuk­sen tavoit­teena oli selvit­tää nimeno­maan sitä, mil­laiset toimeentulo‑, asum­is- ja elämän­ta­pare­sep­tit maaseudul­la puhut­tel­e­vat nuo­ria. Nuo pros­ent­tilu­vut ovat tutkimuk­sen kannal­ta lähin­nä sivuhuomio, mut­ta har­voin­pa pääsee tutk­i­ja itse määrit­telemään tutkimuk­sen­sa julkiku­vaa. Tässä tutkimuk­ses­sa pääan­ti oli siis se, mil­laiset maaseudulle sijoit­tuvat sisäl­löt em. resepteis­sä nuorisoa puhut­tel­e­vat, jot­ta yhteiskun­tapoli­ti­ikas­sa voitaisi­in edis­tää niiden nuorten unelmien toteu­tu­mista, jot­ka ovat maaseudus­ta kiin­nos­tunei­ta. Kaik­ki eivät tietenkään ole. Ei tässä suositel­la maaseudun pakkoa­sut­tamista, mut­ta ei toisaal­ta etnisiä puhdistuksiakaan 🙂

    Tuo­mas Kuhmonen
    Tutkimuk­sen johtaja

  31. Elmo Allén: Näin­hän ei ole asia. Ongel­ma on se, että Suomes­sa pääsään­töis­es­ti kieltäy­dytään usko­mas­ta, että kukaan oikeasti halu­aisi asua kaupungis­sa, pyritään vaikeut­ta­maan kaupun­gin rak­en­tamista, varsinkin tiivi­in kaupun­gin, kaikille halukkaille, puhutaan ihmis­ten vapaae­htois­es­ta kaupunki­in­muut­tamis­es­ta pakot­tamise­na ja uno­hde­taan lisäk­si, mikä sum­ma rahaa jo nyt syy­de­tään maaseudun tukemiseen.

    Kaupunki­a­sum­i­nen pitäisi vain olla mah­dol­lista kaikille sitä halu­aville. Onko se liikaa vaa­dit­tu ja pitääkö siitä vielä sylkeäkin päälle?

    Tämähän nyt ei pidä ollenkaan paikkansa. Haja-asu­tusalueelle rak­en­tamista pyritään monin paikoin vaikeut­ta­maan kaikin keinoin. Esimerkik­si on voisi rak­en­taa enää kotiseudul­leni joka sijait­seen suo­ma­laisen keskisu­uren kaupun­gin lähel­lä (5 km keskus­tas­ta). kaupunki­in voi kyl­lä muut­taa vapaasti. Aikanaan Helsin­ki yrit­ti sodan jäl­keen vaikeut­taa muut­tamista, ettei kaupunki­in tulisi “huonoa ainesta”.

  32. En tiedä sen­suroiti­inko eili­nen kom­ment­ti­ni vai toh­eloinko itse jotenkin. Mut­ta halusin sanoa, ettei kan­na­ta alkaa mie­len­sä pahoit­ta­jak­si tutkimuk­sista. Var­maan TS:n uuti­soin­ti oli epätarkkaa.

    Muis­tan kuitenkin aiem­man Oden kom­mentin Kiin­teistöli­iton (2012) tutkimuk­ses­ta, jon­ka mukaan 67% suo­ma­laista halu­aisi asua ensisi­jais­es­ti omakoti­talos­sa. Ei kuulem­ma ole mitään merk­i­tys­tä (kun ei tue omaa ajatusmallia).

    Mie­len­sä­pa­hoit­ta­ja on muuten hyvä eloku­va. Sen jäl­keen voi miet­tiä vaikka­pa kum­man elämän­ta­pa on ekol­o­gisem­pi. Van­han maal­la asu­van Anglial­la aja­van ja kaiken itse tekevän “jäärän”, vai kaupungis­sa kiireistä elävän ja paljon liikku­van nuoren parin.

  33. Suomen suurin ongel­ma on liian pieni väestöti­heys. Jos Suomes­sa asu­isi 20–30 miljoon­aa ihmistä niin maaseu­tu eläisi ja voisi paljon parem­min. Tietysti suurin osa asu­isi sil­loinkin kaupungeis­sa mut­ta niitäkin olisi sil­lon tiheäm­min niin että maal­la elävien palve­lut ja työ­paikat oli­si­vat lähempänä. Sil­loin voisi sanoa että oikea valin­nan­va­paus toteutuisi. 

    Ennen kaikkea veron­mak­sajia olisi 20–30 miljoo­nan asukkaan Suomes­sa paljon enem­män niin että infra­struku­urin ylläpi­to ei tulisi mak­samaan meille niin paljon kuin nyt. Suomen nykyi­nen tie‑, rautatie‑, ja lentokenttä‑, sata­ma- tietoli­ikenne- ja ener­giantuotan­toverkko vas­taa 10–20 miljoo­nan asukkaan maan verkkoa.

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Omakoti­talo­ja kehyskun­nista saa nyt hal­val­la ja kak­sios­ta Kallios­sa mak­se­taan jär­jet­tömiä summia. 

    Etuoves­sa on 37 myymätön­tä kak­sio­ta Kallios­sa. Läh­es jokaisen luukun saa 200 ton­nil­la. Esimerkik­si Etelä-Lep­pä­vaaras­sa Sel­l­on kupeel­la kak­siot mak­sa­vat noin 100 ton­nia enem­män. Myyn­nis­sä siel­lä ei ole ainuttakaan. 

    Saako par­il­lasadal­la ton­nil­la omakoti­talon? Juu, jostain voi saa­da, mut­ta ei yleis­es­ti. Aikalail­la sub­jek­ti­ivista mikä on hal­paa, mikä jär­jetön summa.

    1. Etuoves­ta postinu­meroalueel­la 00530 kak­sios­ta pyy­det­ti­in 197–399 tuhat­ta euroa. Tuo yksi alle 200 000 euron asun­to oli tar­jouskau­pas­sa ja hin­ta var­maankin nousee. Nur­mi­järveltä löy­tyi noin kolmekym­men­tä omako­tia alle 200000 eurolla.

  35. Talous­sanomat julka­isi uutisen, jon­ka mukaan suo­ma­laiset nuoret haaveil­e­vat pääosin asumis­es­ta maaseudul­la ja korkein­taan kaupun­gin lähel­lä, mut­ta eivät kaupungissa. 

    Sekä Talous­sanomien uuti­nen että itse tutkimus näyt­tävät ilmoit­ta­van kaupunkien läheisen maaseudun kyse­lyn suosi­tu­im­mak­si asuinpaikaksi.

    Tieto on täysin paikkaansapitämätön. … … totu­us on aivan toinen 

    Mikä se viit­taa­masi oikea totu­us on, ja mihin peru­s­tat tämän käsi­tyk­sesi nuorten haaveista? Täl­lä pal­stal­la on usein viitat­tu Helsin­gin keskus­tan korkeisi­in asun­to­jen hin­to­hin, mut­ta mielestäni se ei kel­paa mik­sikään vakavasti otet­tavak­si perusteeksi.

    On aika ymmär­ret­tävää, että jos kysytään, miten ja mis­sä halu­aisit asua, jos sin­un pitäisi asua maal­la, vas­tauk­sek­si tulee jokin muo­to maal­la asumisesta. 

    Kyselyssä ei nähdäk­seni kysyt­ty mitään tuollaista.

    Koko kyse­ly oli otsikoitu “Nuorten tule­vaisu­us ja maaseu­tu”, joten vas­taa­jat ymmä­sivät, että tämän tutkimuk­sen pääasialli­nen tutkimusko­hde oli maaseu­tu ja sen tule­vaisu­us. Tämä ohjasi var­masti vas­taa­jien ajatuk­sia myös maaseudun mah­dol­lisuuk­sien miet­timiseen, mut­ta ei suinkaan pakot­tanut suosi­maan maaseu­tua vastauksissa.

    Juuri ennen tämän blogikir­joituk­sen kannal­ta mie­lenki­in­tois­in­ta kysymys­tä (“Val­itse lopuk­si paik­ka, jos­sa unelmiesi tule­vaisu­us toteu­tu­isi”) vas­taa­jille annet­ti­in myös mah­dol­lisu­us ilmoit­taa, ettei halua asua maaseudul­la, ja mah­dol­lisu­us perustel­la mik­si ei. Myös kaupunki­vai­h­toe­hto oli siis var­masti kaikil­la mielessä tuos­sa vaiheessa.

    Kysymyk­sessä käytet­ty ter­mi “unelmiesi tule­vaisu­us” oli lähel­lä aiem­min käytet­tyä ter­miä “oma unel­ma tule­vaisu­ud­es­ta maaseudul­la”, mut­ta toisaal­ta kysymyk­sen sisältö on selvästi neu­traali, ja antoi mah­dol­lisu­u­den vali­ta omak­si unelmien tule­vaisu­udek­si elämä Helsin­gin keskuskaupungis­sa maaseudun sijaan.

    Kyse­ly oli minus­ta hyvin toteutet­tu, ja kysymyk­set erit­täin luon­te­via. Ehkä joku toteut­taa jatkos­sa myös kyse­lyn, joka sisältää maaseu­tu­un liit­tyvien ske­naar­i­oiden lisäk­si taus­ta­ma­te­ri­aali­na myös täysin urbaan­it tulevaisuusskenaariot.

    Kyse­lyn vas­taa­jien jakau­maa kaupunkien ja maaseudun välil­lä ja mah­dol­lisia kor­jauk­sia en vielä löytänyt. Lap­pi­in halusi kuitenkin suh­teessa use­ampi kuin sieltä oli vas­taa­jia. Helsinkiläi­sistä joka viides piti maaseu­tu­maista asum­is­muo­toa suosi­tu­im­pana. Tutkimuk­sen kuva 39 antoi yhden hyvän yleisku­van aluei­den suo­sios­ta. (Samoin kuvat 40 ja 41 liit­tyvät hyvin tähän keskusteluun.)

  36. Anonyy­mi: Val­ta­me­di­an tiedeuuti­soin­tia luke­mal­la saa sen kuvan että jokainen uusi löytö mullis­taa koko maail­man ihmis­ten elämän viimeistään kymme­nen vuo­den kuluessa. 

    Itse toisi­naan lai­tan näi­hin “jymy-uutisi­in” suo­si­ol­la lapin­lisää +5 –> +20 vuot­ta — ellen jopa enemmänkin.

    PS. Tämä melko tuore joku-mikä-lie Tekno2035 ‑kir­ja oli ihan mieluisaa luettavaa 🙂

  37. Kiitok­set aluk­si tutkimusjo­hta­ja Tuo­mas Kuh­moselle, joka pyyn­nöstäni tuli sel­ven­tämään asiaa. 

    En ole vielä lukenut tutkimus­ta, joten en arvioi sen kokon­aisu­ut­ta. Kuh­molan rapor­toima kysymyk­se­naset­telu kuitenkin hämmentää. 

    Olen helsinkiläi­nen kuten var­masti mon­et tutkimuk­seen vastaajista.

    Mitä min­ulle merk­it­see “alueen keskuskaupungis­sa” asuminen? 

    Se voi olla vuokrahuoneis­to sinkkuna
    urbaanin syk­keen keskel­lä Kamp­is­sa tai pikku­lap­siper­heenä neliössä Etelä-Haa­gan puis­tom­aises­sa ympäristössä viihtymistä. Se voi tarkoit­taa myös Kas­ki- tai Kuu­sisaaren luxu­stalo­ja meren­ran­ta­tont­tei­neen… ja vaik­ka mitä vari­aa­tioi­ta. Eli aika paljon väljyyt­tä on jätet­ty tähän unel­ma-asumiseen täl­lä mittarilla. 

    Mitä seu­raavak­si tarkoit­taa “kaupunkien läheinen maaseu­tu”? Eivät kirkkon­um­me­laiset tai nur­mi­järveläiset yleis­es­ti tit­uleeraisi asuin­paikkaansa maaseuduk­si. Siel­lä on ker­rostalokeskit­tymän­sä (Masala) ja toisaal­ta esim. hevos­tilo­ja jne. 

    Sum­maan, että erit­täin epä­selvä kysymyk­se­naset­telu ja sil­loin­han tulok­setkin voivat olla ihan mitä tahansa.

  38. Kuin­ka paljon ker­rostaloa­sun­to­jen hin­to­ja nos­taa ja omakoti­talo­jen hin­taa las­kee se, että senior­it muut­ta­vat omakoti­taloista pois vai­vat­tomampi­in ker­rostaloi­hin? Kun seniori myy omakoti­talon­sa, tämän mak­sukyky on aika hyvä kerrostalo-osakemarkkinoilla.

  39. Kari N: Etuoves­sa on 37 myymätön­tä kak­sio­ta Kallios­sa. Läh­es jokaisen luukun saa 200 ton­nil­la. Esimerkik­si Etelä-Lep­pä­vaaras­sa Sel­l­on kupeel­la kak­siot mak­sa­vat noin 100 ton­nia enem­män. Myyn­nis­sä siel­lä ei ole ainuttakaan.

    Ain­oa paikkaansapitävä asia yllä olevas­sa Kari N:n tek­stis­sä on, että Etuoves­sa on 37 myymätön­tä kak­sio­ta Kallios­sa (oma haku­ni tehty 26.9. klo 12). 

    Sen sijaan, että läh­es jokaisen saisi 200 ton­nil­la, vain 3 asun­toa näistä 37 oli sel­l­aisia, jois­sa hin­tapyyn­tö oli 200 ton­nia tai alle. Yksi oli tar­jouskaup­pa, joka tarkoit­taa että myyn­ti­hin­ta tulee ole­maan enem­män kuin tämän het­ki­nen hin­ta. 2 muu­ta oli­vat kooltaan 33 m² ja 35 m², joka tarkoit­taa että neliöhin­ta on reilusti yli 5000€. Sen sijaan sieltä Sel­l­on eteläpuolelta löysin Oikotieltä ainakin yhden kak­sion, jon­ka hin­tapyyn­tö oli 179 ton­nia ja neliöitä 56, jol­loin neliöhin­naksi muo­dos­tuu kokon­aiset 3196€. 

    Mitä järkeä on ryhtyä vale­htele­maan asi­as­sa, jon­ka jokainen voi tark­istaa vaik­ka samantien?

  40. On tehty uudem­piakin kyse­lyjä (vuon­na 2011). Tässä omakoti­talon pros­ent­ti on sat­tumal­ta läh­es sama eli noin 67%. En usko että pref­er­enssit ovat aivan yhtäkkiä muuttuneet.

    http://www.mtv.fi/jokakoti/minisaitit/artikkeli.shtml/2011/10/1402749?asuminen/ajankohtaista

    Omako­ti­a­sumisen hyviä puoli on eri­tyis­es­ti oma piha ja vapaus itse vaikut­taa moni­in asioi­hin toisin kuin ker­rostalos­sa. Voit esimerkik­si vali­ta vapaasti läm­mi­tys­muodon (maaläm­pö, aurinkopa­neel­it jne) ja lap­sien kannal­ta piha on lois­to­jut­tu. Myös voit rak­en­taa sen vaik­ka puusta.

  41. Suomes­sa keski­t­u­loisel­la kokopäivä­työtä tekeväl­lä on muuten varaa asua omakoti­talos­sa maakun­nan keskuskaupungis­sa tai hyvin lähel­lä sitä, lyhyen käve­ly- tai pyöräi­ly­matkan päässä keskustasta.

    Siis sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, että maakun­ta ei ole Uusimaa.

    Mis­täkö tiedän? Ostin juuri omakoti­talon alle 3 km käve­ly­matkan päästä Turun kaup­pa­to­ril­ta, ja tuloni ovat alle kokopäivä­työtä teke­vien medi­aanin. Asumisku­lut laskelmieni mukaan laske­vat hie­man (lainan lyhen­nyksi­neenkin) ver­rat­tuna asuin­pin­ta-alal­taan hie­man pienem­pään vuokrat­tuun ker­rostaloa­sun­toon keskus­tas­sa. Myöskin osto­hin­ta oli hie­man alem­pi kuin mil­lä olisin saanut sen asun­non, jos­sa olin vuokralla.

    Ottaen huomioon tämän, en mitenkään ymmär­rä, mik­si aikoinaan on kat­sot­tu aiheel­lisek­si rak­en­taa ker­rostalolähiöitä kolme ker­taa kauem­mas ydinkeskustasta.

  42. Coun­try­boy: Tämähän nyt ei pidä ollenkaan paikkansa. Haja-asu­tusalueelle rak­en­tamista pyritään monin paikoin vaikeut­ta­maan kaikin keinoin. 

    Meinaatko että kaik­ki muu pait­si haja-asu­tusalue on sit­ten “kaupunkia”? 😀

    Itkse en omas­ta mielestäni asu kaupungissa…tai ei tämä kaupunki­maiselta alueelta näytä, pihal­ta kun näkee suo­raan pel­lolle. Matkaa jonk­in­sort­tiseen pikkukaupunki­in noin 6 km ja oikeaan kaupunki­in 20 km.

  43. Kari N: Etuoves­sa on 37 myymätön­tä kak­sio­ta Kallios­sa. Läh­es jokaisen luukun saa 200 ton­nil­la. Esimerkik­si Etelä-Lep­pä­vaaras­sa Sel­l­on kupeel­la kak­siot mak­sa­vat noin 100 ton­nia enem­män. Myyn­nis­sä siel­lä ei ole ainuttakaan.

    Saako par­il­lasadal­la ton­nil­la omakoti­talon? Juu, jostain voi saa­da, mut­ta ei yleis­es­ti. Aikalail­la sub­jek­ti­ivista mikä on hal­paa, mikä jär­jetön summa.

    Kallios­sa tosi­aan näyt­täisi ole­van myyn­nis­sä täl­lä het­kel­lä 37 kak­sio­ta etuovi.com:in mukaan. Niistä pyyn­ti­hin­ta on alle 200000e ain­oas­taan kolmel­la. 200000 tai enem­män se on 34:llä asun­nol­la. No, pyyn­ti­hin­ta ja myyn­ti­hin­ta­han eivät vält­tämät­tä ole mitenkään eri­tyis­es­ti samat.

    Palvelus­sa asuntojen.hintatiedot.fi voi hakea toteu­tunei­den kaup­po­jen hin­to­ja viimeisen vuo­den ajal­ta. Hakue­htona “Helsin­ki, Kallio, Kak­sio” palvelu lis­taa 100 toteu­tunut­ta kaup­paa. Keskiar­vo hin­noille on vähän reilu 235000e. Alle 200000e:n kaup­po­ja on tehty 19 kpl.

    Omakoti­talo­ja tarkastelin em. palvelus­sa haulla “Nur­mi­järvi, Omakoti­ta­lo”. Toteu­tunei­ta kaup­po­ja oli 97, hin­to­jen keskiar­vo oli inan alle 235000e ja alle 200000e kaup­po­ja niistä oli 37 kpl.

    En sit­ten tarkkaan ottaen tiedä mitä tuos­ta oikein voi päätel­lä. Joku voisi vähän kieli poskessa väit­tää, että Nur­mi­järvel­lä omakoti­talos­sa asum­i­nen on kutakuinkin yhtä suosit­tua kuin Kallios­sa kak­sios­sa, pait­si, että ei ehkä ihan, kos­ka noi­ta alle 200000 kaup­po­ja on noin paljon enemmän.

  44. Maaseu­tu­lainen: En usko tuo­hon. Sen sijaan pidän toden­näköisenä, että hyvin mon­et ihmiset eivät eläisi ker­rostaloyk­siössä, kak­sios­sa, kolmios­sa tai neliössä, jos heil­lä olisi rahaa jär­jestää elämän­sä toisin eikä esimerkik­si töis­säkäyn­ti sitoisi kaupunkiin. 

    Itse pidän toden­näköisenä, että hyvin mon­et eivät asu­isi Suomes­sa esim. talvisin, jos heil­lä olisi rahaa jär­jestää elämän­sä toisin. Aika moni myös ottaa mielu­um­min 50 neliötä Kamp­ista kuin 150 neliötä Nur­mi­järveltä. Puhu­mat­takaan siitä kuin­ka moni ottaisi mielu­um­min 150 neliötä Kamp­ista kuin 150 Nur­mi­järveltä. Kan­nat­taa antaa ihmis­ten ja markki­noiden päät­tää, eikä jos­sitel­la turhia ja ker­toa tari­noi­ta jostain hil­jais­es­ta enem­mistöstä, joka oikeasti, ihan var­masti, halu­aa just sitä sun tätä.

  45. Sam­po Smolan­der:
    “Maal­a­sit jopa tämän virheel­lisen siteer­aamisen vihreäl­lä, eli eri­tyisen hyvä viesti”

    Hyvä “az”, jos kat­sot tarkkaan, jokaisen kom­mentin alla on tuo “Suosit­tele” nap­pi jota jokainen meistä voi klika­ta. Kun kom­ment­ti saa vähin­tään 10 klikkaus­ta, saa se vaalean­vihreän taus­tan. Eli “suuri yleisö” sen viestin “maalasi”, ei Osmo.

    Ole­tatko nyt tosis­sasi, että en huo­maa viestien vär­jäy­tyvän 10:n peuku­tuk­sen jäl­keen? Osmo välil­lä, vaikkakin hyvin har­voin, vär­jää keskustelijoiden vieste­jä vas­taaval­la vihreäl­lä kuin omat viestin­sä. Se tapah­tuu har­voille valikoiduille viesteille, joi­ta hän selvästi pitää eri­ty­isin hyv­inä tai infor­mati­ivisi­na ja joi­hin halu­aa kiin­nit­tää luk­i­joiden huomio­ta. (Vai­h­toe­htoinen seli­tys olisi bugi, mut­ta ei toden­näköi­nen.) Kyseinen tutkimusti­etoa ‘virheel­lis­es­ti rapor­toin­ut’ viesti oli täten vär­jät­ty jo ennen kuin sai 10:ä suosi­tus­ta. Lop­ul­ta se dis­in­for­maa­tio sai niitä 61.

    Ks. http://www.soininvaara.fi/2014/08/29/kansalliskiihko-saa-aikaan-pelkkaa-pahaa/#comment-364801

    ja vrt. esimerkiksi:

    http://en.wikipedia.org/wiki/Donbass_status_referendums,_2014#Public_opinion

    Täl­lä en nyt todel­lakaan halua uudelleen käyn­nistää keskustelua Ukrainas­ta. Siihen aiheeseen kun nyt menee jo muu­toin enem­män kuin päivässä on tun­te­ja. Tässä on nyt vain kyse lähtei­den rapor­toin­nista, valikoin­nista, kysymys­ten aset­telus­ta, riit­tävistä tai riit­tämät­tömistä vas­taus­vai­h­toe­hdoista, kysymysa­janko­hdas­ta, kohderyh­män mielekkäästä rajau­tu­vu­ud­es­ta, otok­sen edus­tavu­ud­es­ta, tutkimuk­sen metodis­es­ta luotet­tavu­ud­es­ta, vas­tausten läpinäkyvyy­destä, aset­tumis­es­ta laa­jem­paan aihep­i­irin tutkimusti­etoon, ‑his­to­ri­aan ja ‑kon­tek­sti­in, ja muista sel­l­ai­sista rel­e­van­teista tek­i­jöistä, jot­ka pitäisi huomioi­da. Ne useim­miten jäävät yhden­tekev­inä vaille huomio­ta, jos tar­jol­la ole­va vas­taus on ennal­ta toiv­ot­tu. Niitä etsitään suuren­nus­lasin ja punakynän kanssa, jos tar­jol­la ole­va vas­taus ei miel­lytä ennakkotoiveita.

  46. Ette te tunne suo­ma­laisia nuo­ria, jos väitätte, että he halu­aisi­vat asua maal­la sadan hehtaarin yksinäisyydessä.

    Ylivoimais­es­ti suurin osa suo­ma­lai­sista nuorista halu­aa pois pienistä tup­pukylistä suuri­in kaupunkei­hin, varsinkin Helsinkiin.

    Nuoret miehet sit­ten helpom­min jäävät syn­nyiseuduille ja näistäkin iso osa pää­tyy sekapäi­hde- ja rötöskier­teeseen. Poikkeuk­sia on, jot­ka johtu­vat siitä, että poikkeustapauk­ses­sa löy­tyy työ, joka pitää järjissään.

    Lapis­sa on väk­iluku­un suh­teutet­tuna pahin huume­on­gel­ma koko Suomes­sa. Se elämä, jos­sain lounais­suomen maaseudul­la ja jos­sain Poh­jan­maan ran­nikol­la osaa olla ihan lep­poisaa (huom! voi olla), mut­ta Itä- ja Pohjois-Suomes­sa se on kitu­vaa ja kär­sivää hidas­ta kuolemaa.

    Sitä­pait­si se mieli mon­esti muut­tuu sen jäl­keen kun valmis­tu­taan amiskas­ta tai lukios­ta. Kun taju­taan, ettei kotiseudul­la ole tule­vaisu­ut­ta. Toiset tart­tuu kir­jaan ja toiset pul­loon, osa haulikkoon.

    Mut­ta tragikoomisek­si tämä asia muut­tuu siinä, ettei tämä maa enää voi tar­jo­ta tule­vaisu­ut­ta nuo­rille edes Helsingissä.

    Elämä tulee entis­es­tään pahen­tu­maan varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomes­sa. Sik­si olisikin parem­pi vain edesaut­taa muut­toli­iket­tä ja Itä- ja Pohjois-Suomen tyh­jen­tämistä ja panos­taa yksinker­tais­es­ti vain ran­nikoille ja muu­ta­maan sisä­maan kaupunkiin.

    Siel­lä syr­jässä ei ole eikä tule ole­maan elinkeinoa, kuin pienelle porukalle. Matkailu on hyvin pis­teit­täistä ja maati­lat kas­va­vat suurik­si. Met­sä­talous automa­ti­soituu ja lop­ul­ta puunko­r­juukin on automa­ti­soitu. Robot­ti­tukkirekat ovat tulevaisuutta.

    Vaik­ka tääl­lä etelässäkään ei olisi kaikille töitä, niin olisi kokon­aisu­ut­ta ajatellen parem­pi, että ihmiset asu­isi­vat tääl­lä. Kyl­lä tääl­lä riit­tää tilaa myös omakotitaloille. 

    Turku, Tam­pere, Helsin­ki kolmioon saisi var­masti 5 miljoon­aa omakoti­taloa, jos olisi tarve. Ei tek­isi edes tiukkaa.

    Olen itse mon­esti haaveil­lut hir­si­talosta, mut­ta en todel­lakaan jak­sa istua tun­tia edestakaisin autossa joka päivä. Eli elinkeino pitäisi saa­da sieltä maal­ta tai sit­ten rikas­tua ja elää oloneuvoksena.

    Onhan siel­lä jotain val­op­ilkku­ja, kuten Pon­sse Vieremäl­lä. Se on yksi esimerk­ki, miten yksi yri­tys voi ylläpitää elämää korves­sa. Mut­ta jos yri­tys kaatuu, niin elämä loppuu.

    Luon­nos­sa liikku­mi­nen on nyt tren­di, mut­ta nuorten kesku­udessa esimerkik­si per­in­teinen eränkäyn­ti on hyvin harv­inaista. Eikä se luon­nos­sa liikku­mi­nen tästä kauheasti kas­va, kun sukupol­vet syn­tyy, elää ja kuolee kaupungissa.

    Eikun vaan ihmiset pois sieltä kor­ves­ta ja kor­pi villille luon­nolle ja metsäteollisuudelle! 😉

  47. Nuo­ri­na asum­is­miel­tymyk­set muut­tuvat nopeasti. 18–25 halu­aa var­masti moni asua kaupungis­sa. Myöhem­min voi houkut­taa tila­va asun­to ja oma piha. Ja vari­aa­tio­ta tietysti löy­tyy ihmisistä.

    En voi mil­lään uskoa että tuo uuti­nen pitää paikkaansa, kuten tääl­lä on moni todennut.

    Henk koht pidän tärkeim­pänä sitä, että ihmisel­lä on vai­h­toe­hto­ja eri elämän­ti­lateis­sa. Välil­lä voi halu­ta ostaa niitä kalli­ita neliöitä ja välil­lä taas halvem­pia. Tämä on tärkeää varsinkin pääkaupunkiseudul­la mis­sä hin­ta­haitari nousee halu­tu­il­la alueil­la niin korkealle että ns. tavalli­nen immeinen ei voi kuin tode­ta että rahat ei riitä.

  48. En tiedä onko kovin järkevää ver­ra­ta toisi­in­sa Kallio­ta ja Nur­mi­järveä, kos­ka niiden etäisyys citys­tä on niin eri­lainen. Jos kat­so­taan koko Helsinkiä, niin Etuovi.com:n mukaan tar­jol­la on 2–3 huoneen ker­rostaloa­sun­to­ja alle 200k euron hin­talu­okas­sa 384 kpl eli aika paljon. Samas­sa hin­talu­okas­sa oli omakoti­talo­ja vain 3 kpl.

    1. On järkevää ver­ra­ta Kallio­ta ja Nur­mi­järveä, jos väite on, että nyky­isin halu­taan asua mielu­um­min lähel­lä ja vaik­ka ahtaasti kuin kaukana ja väljästi.

  49. Pienen lapsen isä Kallios­ta: Ain­oa paikkaansapitävä asia yllä olevas­sa Kari N:n tek­stis­sä on, että Etuoves­sa on 37 myymätön­tä kak­sio­ta Kallios­sa (oma haku­ni tehty 26.9. klo 12). 

    Sen sijaan, että läh­es jokaisen saisi 200 ton­nil­la, vain 3 asun­toa näistä 37 oli sel­l­aisia, jois­sa hin­tapyyn­tö oli 200 ton­nia tai alle. Yksi oli tar­jouskaup­pa, joka tarkoit­taa että myyn­ti­hin­ta tulee ole­maan enem­män kuin tämän het­ki­nen hin­ta. 2 muu­ta oli­vat kooltaan 33 m² ja 35 m², joka tarkoit­taa että neliöhin­ta on reilusti yli 5000€. Sen sijaan sieltä Sel­l­on eteläpuolelta löysin Oikotieltä ainakin yhden kak­sion, jon­ka hin­tapyyn­tö oli 179 ton­nia ja neliöitä 56, jol­loin neliöhin­naksi muo­dos­tuu kokon­aiset 3196€.
    Mitä järkeä on ryhtyä vale­htele­maan asi­as­sa, jon­ka jokainen voi tark­istaa vaik­ka samantien? 

    Isälle Kallios­ta halu­an ker­toa, että Etuoves­sa hin­nat ovat todel­lakin vain pyyn­töjä. Jos hin­tapyyn­tö on 230.000 niin lop­ulli­nen kaup­pahin­ta on jok­seenkin 200.000. Tar­jouskaup­pa on lähin­nä välit­täjän myyn­tikik­ka kun osta­jia ei tah­do löy­tyä. Lop­ulli­nen myyn­ti­hin­ta ei vält­tämät­tä ole edes tar­jouskau­pan lähtöhin­ta vaan sitä alem­pi. Ei kan­na­ta olla sinisilmäinen.

    Kri­ti­ikki­ni kär­ki oli tarkoitet­tu siihen, mak­se­taanko Kallion kak­sioista järkyt­täviä hin­to­ja. Järkyt­tävä mielestäni tarkoit­taa jotain tosi poikkeuk­sel­lista mui­hin alueisi­in ver­rat­tuna. Etuoves­takin näkee, että use­an Kallion kak­sion hin­tapyyn­töä on alen­net­tu. Eli ihan mitä tahansa ei mak­se­ta. Nim­imerk­ki Esit­teen mainit­se­mas­ta kaup­pahin­tati­las­tos­ta löy­tyy kym­meniä kaup­po­ja, jois­sa kak­sion hin­ta Kallios­sa on jäänyt alle 200 tuhannen.

    Mik­si muuten se Nur­mi­järvi pitää ottaa todis­teek­si? Onko Nur­mi­järvi joskus ollut joku kovinkin tavoitel­tu asum­i­s­paik­ka? Olen seu­ran­nut asun­tomarkki­noi­ta kym­meniä vuosia ja sil­lä koke­muk­sel­la Nur­mi­järvi näyt­täy­tyy alueena, joka oli riit­tävän hal­paa, että nuorten rah­keet riit­tivät tont­ti­in tai omakoti­taloon. Enää vain, jos suos­tuu tin­kimään asun­non laadusta.
    Eikö parem­pi esimerk­ki omakoti­talosta löy­ty­isi Palo­heinästä tai Oulunkylästä? Sieltä löy­tyy sekä luon­toa että kaupun­gin palvelui­ta lähi­etäisyy­deltä. Onko näis­säkin paikois­sa asun­to­jen hin­nat halpo­ja Kallion kak­sioi­hin verrattuna?

  50. Oman näke­myk­seni mukaan Helsinki­in muute­taan pakos­ta ja sieltä pois pääsem­i­nen osaa olla todel­la han­kalaa. Mon­et pää­sevät pois vas­ta eläkkeellä.

  51. Sylt­ty: Meinaatko että kaik­ki muu pait­si haja-asu­tusalue on sit­ten “kaupunkia”?

    Itkse en omas­ta mielestäni asu kaupungissa…tai ei tämä kaupunki­maiselta alueelta näytä, pihal­ta kun näkee suo­raan pel­lolle. Matkaa jonk­in­sort­tiseen pikkukaupunki­in noin 6 km ja oikeaan kaupunki­in 20 km.

    En nyt tarkoi­ta sitä, ehkä kyse on jonkin­lais­es­ta taa­ja­mas­ta. Mut­ta täysin pup­pua on se eo. väite, että kaupunki­in muut­tamista pyrit­täisi­in vaikeut­ta­maan. Pikem­minkin sitä suosi­taan kaavoituksella.

    Suomes­sa on eri­laisil­la kaavapäätök­sil­lä mon­esti tehty rak­en­t­a­mi­nen mah­dot­tomak­si esim. van­haan kylään.

  52. ze: Itse pidän toden­näköisenä, että hyvin mon­et eivät asu­isi Suomes­sa esim. talvisin, jos heil­lä olisi rahaa jär­jestää elämän­sä toisin. Aika moni myös ottaa mielu­um­min 50 neliötä Kamp­ista kuin 150 neliötä Nur­mi­järveltä. Puhu­mat­takaan siitä kuin­ka moni ottaisi mielu­um­min 150 neliötä Kamp­ista kuin 150 Nurmijärveltä. 

    Nokke­laa sanailua, mut­ta et mitenkään vas­taa siihen point­ti­in, jon­ka nim­im. Maaseu­tu­lainen esitti.

    Se, että ihmiset val­it­se­vat urbaanin ker­rostaloa­sun­non työ­paikan läheltä (ja palvelu­iden, mut­ta tämän merk­i­tys on selvästi pienem­pi), ei poista sitä useis­sa kyse­lyis­sä tois­tunut­ta mielip­i­tee­nil­maisua, että useim­mat suo­ma­laiset eivät pidä ker­rostalosta asum­is­muo­tona, asum­is­muo­tona itsessään, ja asu­isi­vat mielu­um­min toisel­la taval­la, kuten omakoti­talos­sa, oman pihan kanssa. Eivät kaik­ki, mut­ta useim­mat, etenkin nuoret lap­siper­heel­liset. Tämä myös näkyy selvästi tilas­toista. Helsin­ki on pain­ot­tuneesti eläkeläis­ten, opiske­li­joiden, sinkku­jen ja maa­han­muut­ta­jien kaupun­ki, ei osu­ut­taan vas­taavasti kan­ta­suo­ma­lais­ten lapsiperheiden.

    Ker­rostaloa­sumis­es­ta, asum­is­muo­tona itsessään, ja usein myös siitä urbaanista ympäristöstä, asum­isym­päristönä itsessään, negati­ivis­es­ti ajat­tele­vi­in kuu­luu suuri joukko ihmisiä, jot­ka kuitenkin asu­vat täl­laises­sa asun­nos­sa ja ympäristössä ja ovat siitä valmi­ita paljon mak­samaan, kos­ka sen toivei­den mukaisen työ­paikan (tai puoli­son työ­paikan) sijain­ti sitä edellyttää.

    Onko tätä todel­la liian vaikea ymmärtää? Kun ihmisiltä kysytään hei­dän toivei­ta vas­taav­ista asum­is­muodois­taan, niin he keskit­tyvät ajatuk­sis­saan siihen asun­toon ja sen ympäristöön itsessään. Todel­lises­sa maail­mas­sa on sit­ten muitakin tek­i­jöitä, jot­ka vaikut­ta­vat asun­non val­in­taan, eikä asum­is­muo­toa vali­ta asum­is­muodon itsen­sä posi­ti­ivis­ten puolien takia.
    Tas­apain­oilu yhteenso­vit­ta­mat­to­muuk­sien ja kom­pro­missien kanssa johtaa eri­laisi­in ratkaisui­hin, joista suorien johtopäätök­sien tekem­i­nen yksit­täi­sistä moti­vaa­tiotek­i­jöistä on hyvin harhaanjohtavaa.

    Tämä ilmeis­es­ti todel­la pitää vään­tää rauta­lan­gas­ta, kos­ka se (tahal­laan?) ymmär­retään näis­sä keskusteluis­sa aina väärin.

    Kan­nat­taa antaa ihmis­ten ja markki­noiden päät­tää, eikä jos­sitel­la turhia ja ker­toa tari­noi­ta jostain hil­jais­es­ta enem­mistöstä, joka oikeasti, ihan var­masti, halu­aa just sitä sun tätä.

    Kan­natatko kaavoituk­sen ja raken­nuslupi­en vapaut­tamista kaikesta poli­it­tis­es­ta ja byrokraat­tis­es­ta säätelystä ja ohjauk­ses­ta raken­nus- ja palo­tur­val­lisu­ut­ta luku­un otta­mat­ta? Antaa ihmis­ten ja markki­noiden päättää? 

    Usei­den tulosten­sa osalta yht­enevien kyse­ly­tutkimusten anta­ma vas­taus suo­ma­lais­ten asum­is­pref­er­ens­seistä (asumisen itsen­sä) ei ole “jos­sit­telua” eikä “just sitä sun tätä”. Tulok­set ker­to­vat suo­ma­lais­ten asum­is­pref­er­ens­seistä. Onnel­lisu­us­tutkimuk­set ovat pref­er­ensse­jä tukevia.

    Tämä tieto on merkit­tävää, jos yhdyskun­ta­su­un­nit­telun tavoit­teena on ihmis­ten elämän­mukavu­u­den edesaut­ta­mi­nen. Ei kukaan ole vaa­ti­mas­sa, että sitä pitäisi toteut­taa talouskasvus­ta ja työ­paikko­jen keskit­tymis­es­tä vähät välit­tämät­tä, mut­ta toimivien yhteenso­vit­tamis­ten etsimi­nen ei ole täysin mah­do­ton­ta, ei esimerkik­si vihreän kasvil­lisu­u­den ja rauhal­lis­ten ympäristö­jen huomioimi­nen osana urbaa­nia arkkite­htu­uria, eikä vain lähin­nä län­täreinä sen ulkop­uolel­la. Ei ripoit­tain vihreää betonisen ympäristön ulkop­uolel­la vaan vihreä kiin­teänä ja näkyvänä osana beton­ista ympäristöä. Näis­sä on hyvin merkit­tävä ero. Voitaisi­in myös kaavoitus­ratkaisu­is­sa pohtia, kuin­ka luon­toa lähel­lä ole­vaa pien­taloa­sum­ista olisi saatavis­sa ajal­lis­es­ti lähelle työ­paikko­ja, vaik­ka tämä edel­lyt­täisi työmatka-autoilua.

    Täl­laisia asum­ista koske­via eri­laisia kyse­ly­tutkimuk­sia ja onnel­lisu­us­tutkimuk­sia on tähdel­listä pohtia, jos lähtöko­htana on ihmis­ten elämän­mukavu­u­den, jos­ta asum­is­mukavu­us on osansa, edesaut­ta­mi­nen. Kuva vääristyy, tai on ainakin turha puhua ihmis­ten asum­is­mukavu­ud­es­ta yleen­sä, jos koko väestön pref­er­enssien näkem­i­nen tapah­tuu sen oman urbaanin, pyöräilevän kult­tuuri-ihmisen linssin lävitse. On myös aika harhaan­jo­htavaa puhua asum­is­mukavu­ud­es­ta päätösten perus­teena, jos tosi­asialli­nen perus­ta on CO2-päästö­jen min­i­moimi­nen elämis­mukavu­ud­es­ta ja ihmis­ten pref­er­ens­seistä lähin­nä kuor­ru­tuk­sek­si kau­ni­ita puhuen, kuten vihreässä yhdyskun­ta­su­un­nit­telus­sa. Lin­ja­si­vathan vihreät taan­noises­sa puoluekok­ouk­ses­saan, ettei tuulivoimalan vaiku­tuk­sia asum­is­mukavu­udelle tule selvit­tää. Se ker­too siitä, mis­sä ollaan menos­sa ja mil­lä motiivein.

  53. Kaupunkielämä on kyl­lä helpom­paa, etenkin jos ei ole lap­sia kuten suurel­la osal­la kaupunkilaisia.

    Min­un puolestani saa kuol­la yksinään sukupu­ut­toon mis­sä päin maa­ta tahansa, kun­han sen tekee omil­la rahoil­laan. Näin aluk­si voitaisi­in vaik­ka leika­ta eläkkeitä 25% jokaises­ta luvus­ta kak­si uupu­vas­ta lapsesta.

  54. Kiitok­set Kuh­moselle, joka tuli vahvis­ta­maan, että harhaan­jo­hta­va uuti­soin­ti ei ollut ainakaan yksin toimit­ta­jan vika.

    Tuo­mas Kuh­mo­nen:
    Nuoret sai­vat toises­sa kohtaa kyse­lyä sijoit­taa unel­mat­ule­vaisuuten­sa maanti­eteel­liselle kar­talle ja keskus-syr­jäseu­tu-jatku­molle: 1) alueen keskuskaupun­ki, 2) kaupunkien läheinen maaseu­tu, 3) maaseudun keskus (kirkonkylä tai kylä) ja 4) syvä maaseu­tu. Pros­ent­tio­su­udet koko ikäryh­mää hyvin asuinkun­nan alue­tyypin, sukupuolen, iän, per­he­suhtei­den, työelämäti­lanteen, iän ja koulu­tuk­sen suh­teen edus­ta­vat vas­taa­jat oli­vat vas­taavasti 25, 55, 10 ja 10. Kaupunkiseuduil­la asumis­es­ta unel­moi siis 25+55=80 % nuorista ja syväl­lä maaseudul­la asumis­es­ta 10 %. Ei tuo tulos minus­ta nyt niin radikaalil­ta kuulosta? 

    Kri­ti­ikin kohteena on ollut nimeno­maan tuo “toinen koh­ta” kyselyssä. Se on nähtävil­lä tutkimuk­sen sivul­la 123. Ongel­mana siinä on nimit­täin se, että se on samal­la aukea­mal­la kuin edeltävä, “omaa unel­maa maaseudul­la” käsit­televä, koh­ta. Yht­enäis­es­ti väritet­ty taus­ta antaa ymmärtää, että kyseessä on yksi kokon­aisu­us. Samaa ker­too myös se, että aukea­man ain­oa otsikko on tuo “OMA UNELMA TULEVAISUUDESTA MAASEUDULLA”. Tuo mainit­se­ma “toinen” koh­ta sijait­see saman otsikon alla, osana samaa kokonaisuutta!

    Kun vas­taa­jalle annetaan tehtäväk­si “Val­itse sit­ten lopuk­si paik­ka jos­sa unelmiesi tule­vaisu­us luul­tavasti toteu­tu­isi”, on selvää, että he usko­vat, että nyt viimeis­tel­lään maaseu­tu-unel­maa käsit­televä osio. Kon­tek­s­tia ei katkaista tai määritel­lä uudelleen mil­lään taval­la. Ain­oa vih­je on se, että sana “maaseu­tu” on jätet­ty kysymyk­ses­tä pois. Ei tarvitse tun­tea kieli­tiedet­tä ymmärtääk­seen, että aiv­ot täy­den­tävät tuon puut­tuvan osan automaattisesti.

    Esimerk­ki: Keskustelemme henkilön kanssa hänen “lomas­taan Lapis­sa”. Kysymme vielä lopuk­si häneltä, “mitä har­ras­taisit mieluiten loma­l­lasi?” Emme odot­taisi vas­tauk­sek­si “ottaisin aurinkoa ja sukel­telisin”, kos­ka molem­mille on selvää, että keskustelemme hänen lomas­taan Lapis­sa. Ilmiö tun­netaan kieli­ti­eteessä ter­mil­lä ellipsi.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Ellipsis_(linguistics)

    Olisin ehkä voin­ut uskoa, että lomak­keen suun­nit­telus­sa oli tapah­tunut virhe, mut­ta se, että Kuh­mo­nen oikeut­taa sitä sanom­al­la, että “[e]i tuo tulos minus­ta nyt niin radikaalil­ta kuu­losta?” viit­taa siihen, että kyse oli tarkoituk­sel­lis­es­ta toimin­nas­ta. Virheel­listä tutkimus­ta ei voi oikeut­taa sil­lä, että se antaa tek­i­jän mielestä uskot­ta­vat tulok­set. Myös se, että Kuh­mo­nen ei ilmeis­es­ti näe mitään varsi­naista ongel­maa Talous­sanomien jutus­sa, eikä ole aikeis­sa lähet­tää kor­jaus­pyyn­töä, viit­taa tarkoituk­sel­liseen toimintaan.

    Yleen­sä täl­laista odote­taan etu­jär­jestö­jen “tutkimuk­sil­ta” ja tiedo­tus­toiminnal­ta, mut­ta ei min­is­ter­iön rahoit­ta­mal­ta yliopis­tossa suorite­tul­ta tutkimukselta.

  55. R.Silfverberg:
    Suomen suurin ongel­ma on liian pieni väestöti­heys. Jos Suomes­sa asu­isi 20–30 miljoon­aa ihmistä niin maaseu­tu eläisi ja voisi paljon parem­min. Tietysti suurin osa asu­isi sil­loinkin kaupungeis­sa mut­ta niitäkin olisi sil­lon tiheäm­min niin että maal­la elävien palve­lut ja työ­paikat oli­si­vat lähempänä. Sil­loin voisi sanoa että oikea valin­nan­va­paus toteutuisi. 

    Ennen kaikkea veron­mak­sajia olisi 20–30 miljoo­nan asukkaan Suomes­sa paljon enem­män niin että infra­struku­urin ylläpi­to ei tulisi mak­samaan meille niin paljon kuin nyt. Suomen nykyi­nen tie‑, rautatie‑, ja lentokenttä‑, sata­ma- tietoli­ikenne- ja ener­giantuotan­toverkko vas­taa 10–20 miljoo­nan asukkaan maan verkkoa.

    Helsin­gin seudun ener­giantuotan­to on esimerk­ki kansan­talout­ta rasit­tavas­ta ja myös epäeet­tis­es­tä tuotan­to­muo­dos­ta. Käyte­tyt ener­giavarat (maakaa­su ja kivi­hi­ili) raa­hataan pääosin jostain Siperi­as­ta. Mak­sut näistä raa­ka-aineista mak­se­taan Putinin hallinnolle (ja samal­la tue­taan Putinin hallintoa), lisäk­si nämä Venäjälle menevät rahavir­rat rasit­ta­vat Suomen kaup­pataset­ta. Tosin Helsin­gin seudul­la ei ole juuri mui­ta mah­dol­lisuuk­sia tuot­taa tarvit­se­maansa ener­giaa. Muual­la Suomes­sa ener­giaa voidaan tuot­taa ja tuote­taan vesivoimal­la, bioen­er­gial­la ja myös tuulivoimaan investoidaan. Tosin cityvihreät pyrkivät kaikin tavoin vaikeut­ta­maan koti­maista ener­giantuotan­toa, onhan se niin “urbaa­nia” elää Siperi­as­ta tuo­dun ener­gian turvin.
    Kan­nat­taa lisäk­si huomioi­da, että tuo­ta infra­struk­tu­uria myöten menee paljon tavaraa vien­ti­in. Olisi mie­lenki­in­toista nähdä laskel­ma, miten esim. net­tovi­en­ti­t­u­lo­jen han­k­in­ta jakau­tuu Suomen eri osien kesken.
    Edelleen olen sitä mieltä, että luon­non­va­ro­jen käytöstä tulisi myös Suomen sisäl­lä per­iä mak­su­ja. Ensim­mäi­nen kohde olisi laskut­taa pääkaupunkiseu­tua siitä, että se ottaa talousveten­sä Päi­jän­teestä. Eikö sitä san­o­ta, että ei ole ole­mas­sa ilmaisia lounaita.

  56. Juho Laatu: Sekä Talous­sanomien uuti­nen että itse tutkimus näyt­tävät ilmoit­ta­van kaupunkien läheisen maaseudun kyse­lyn suosi­tu­im­mak­si asuinpaikaksi.

    Uskon myös hyvin hel­posti sen, että vapaan valin­nan tilanteessa nuoret hyvin mielel­lään otta­vat sen jär­ven­ran­nan, omakoti­talon isol­la ton­til­la sekä kaupun­gin palve­lut ja liiken­ney­htey­den käve­ly­matkan päässä.

    Helsin­gin mit­takaavas­sa täl­laista (joskaan ei sitä jär­ven­ran­taa) kaupun­gin lähel­lä ole­vaa maaseu­tua omakoti­taloi­neen löy­tyy vaikka­pa Munkkiniemestä tai Kulosaares­ta. Jos vielä lähempää keskus­taa halu­aa, niin Kaivopuis­tos­ta löy­tyy muu­ta­ma omakoti­ta­lo. Kaivaris­sa ei tai­da nyt olla mitään myyn­nis­sä, mut­ta Munkkiniemeen pää­sisi jo vähän reilul­la puolel­la­toista miljoonalla…

    Yiipäätään aika har­va lop­ul­ta arvostaa ker­rostaloa­sum­ista. Ker­rostaloa­sumises­sa on aika paljon hait­ta­puo­lia, joista naa­pu­rit, naa­purei­den häir­it­sem­i­nen (kumpaankin suun­taan) ja yhtiöhallinto lienevät aika lail­la lis­tan kär­jessä. Käytän­nössä kaikil­la alueil­la, joil­la on tar­jol­la sekä ker­rosta­lo- että mata­laa asum­ista, varakkaampi väki asuu mata­lam­mas­sa. Tämä kos­kee niin Haku­ni­laa kuin Eiraakin.

    Tässä ei kai pitäisi olla mitään yllät­tävää. Kuitenkin hin­nat näyt­tävät, että aika moni on valmis sietämään ker­rostaloa­sumisen hait­ta­puo­lia, jos sil­lä saa parem­man sijain­nin. Jos siel­lä jär­ven ran­nal­la ei ole toimeen­tu­loa eikä viihdet­tä, sinne ei muuteta.

    Ts. “halu­aisin XXX” on help­po sanoa, mut­ta käytän­nön elämässä sit­ten tehdään kom­pro­mis­se­ja kukkaron kera.

  57. az: Tämä tieto on merkit­tävää, jos yhdyskun­ta­su­un­nit­telun tavoit­teena on ihmis­ten elämän­mukavu­u­den edesaut­ta­mi­nen. Ei kukaan ole vaa­ti­mas­sa, että sitä pitäisi toteut­taa talouskasvus­ta ja työ­paikko­jen keskit­tymis­es­tä vähät välit­tämät­tä, mut­ta toimivien yhteenso­vit­tamis­ten etsimi­nen ei ole täysin mah­do­ton­ta, ei esimerkik­si vihreän kasvil­lisu­u­den ja rauhal­lis­ten ympäristö­jen huomioimi­nen osana urbaa­nia arkkite­htu­uria, eikä vain lähin­nä län­täreinä sen ulkop­uolel­la. Ei ripoit­tain vihreää betonisen ympäristön ulkop­uolel­la vaan vihreä kiin­teänä ja näkyvänä osana beton­ista ympäristöä. 

    Tämähän taitaa olla aika suurel­la osal­la “lisää kaupunkia” aktivis­teista tavoitelistal­la, ja vielä aika korkeal­la. Suurim­pana esteenä täl­laiselle luon­non (tai siis käytän­nössä raken­netun puis­ton) ja tiivi­in, taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta tuke­van rak­en­tamisen yhdis­telmälle on autop­uolue, joka vaatii pysäköoin­tipaikko­ja ja “suju­vaa” autoli­iken­net­tä joka ovelle.

    Suurin osa lähiöistä on varoit­tavia esimerkke­jä mitä tapah­tuu kun asum­i­nen, luon­to ja autoilu val­lit­se­vana liiknen­e­muo­tona yritetään yhdistää.

  58. Mik­si on niin vaikeaa ymmärtää, että on ihmisiä, jotka
    — halu­a­vat asua maalla
    — halu­a­vat asua kaupungis­sa ja
    — joutu­vat asumaan lähiöissä? 😉

    Eli on eri­laisia ihmisiä ja heil­lä eri­laisia tarpei­ta. Oikeasti jotkut halu­a­vat asua myös lähiöis­sä. Muual­la Euroopas­sa lähiöt raken­netaan pien­taloista, mut­ta ilmeis­es­ti Suomes­sa on niin paljon vähem­män aluet­ta kuin Kes­ki-Euroopas­sa, että tääl­lä on pakko tehdä kerrostaloja? 😉

  59. Viherinssi: Uskon myös hyvin hel­posti sen, että vapaan valin­nan tilanteessa nuoret hyvin mielel­lään otta­vat sen jär­ven­ran­nan, omakoti­talon isol­la ton­til­la sekä kaupun­gin palve­lut ja liiken­ney­htey­den käve­ly­matkan päässä.

    Helsin­gin mit­takaavas­sa täl­laista (joskaan ei sitä jär­ven­ran­taa) kaupun­gin lähel­lä ole­vaa maaseu­tua omakoti­taloi­neen löy­tyy vaikka­pa Munkkiniemestä tai Kulosaares­ta. Jos vielä lähempää keskus­taa halu­aa, niin Kaivopuis­tos­ta löy­tyy muu­ta­ma omakoti­ta­lo. Kaivaris­sa ei tai­da nyt olla mitään myyn­nis­sä, mut­ta Munkkiniemeen pää­sisi jo vähän reilul­la puolel­la­toista miljoonalla…

    Mon­elle joku Kaivopuis­ton huvi­la oma­l­la isol­la ton­til­la voisi olla ihan­neko­hde. Kyselyssä esi­in­tynyt vai­h­toe­hto “Kaupunkien lähiesel­lä maaseudul­la” ei tai­da tosin kat­taa Kaivopuis­toa, sil­lä nur­mikos­ta huoli­mat­ta sitä ei oikein voi vielä kut­sua maaseuduk­si. Ehkä Nur­mi­jär­ven perukoil­la on jo varsi­naista maaseuduk­si kut­sut­tua aluet­ta. Kaivopuis­to kuu­luu kai kyse­lyn “Alueen keskuskaupungeis­sa” ‑kohtaan.

    Kyse­ly ei määritel­lyt etäisyyt­tä kaupunki­in tarkasti, joten se on vas­taa­jako­htainen. Toinen voi olla kaupun­gin lähel­lä, kun on 30 km päässä. Toiselle tuol­lainen läheinen etäisyys voi olla 100 km. Lapis­sa nämä etäisyy­det ovat var­maankin pidem­mät kuin etelässä.

    Yiipäätään aika har­va lop­ul­ta arvostaa ker­rostaloa­sum­ista. Ker­rostaloa­sumises­sa on aika paljon hait­ta­puo­lia, joista naa­pu­rit, naa­purei­den häir­it­sem­i­nen (kumpaankin suun­taan) ja yhtiöhallinto lienevät aika lail­la lis­tan kär­jessä. Käytän­nössä kaikil­la alueil­la, joil­la on tar­jol­la sekä ker­rosta­lo- että mata­laa asum­ista, varakkaampi väki asuu mata­lam­mas­sa. Tämä kos­kee niin Haku­ni­laa kuin Eiraakin.

    Tässä ei kai pitäisi olla mitään yllät­tävää. Kuitenkin hin­nat näyt­tävät, että aika moni on valmis sietämään ker­rostaloa­sumisen hait­ta­puo­lia, jos sil­lä saa parem­man sijain­nin. Jos siel­lä jär­ven ran­nal­la ei ole toimeen­tu­loa eikä viihdet­tä, sinne ei muuteta.

    Ker­rosta­joa­sum­ista “siede­tään” myös monista aumis­mukavu­u­teen liit­tymät­tömistä syistä, kuten työ­paikan tai urake­hi­tyk­sen vuok­si. Luulen että aika moni muut­taa keskuskaupunkei­hin juuri näistä syistä, ja kotoutuu (huonom­min tai parem­min) vas­ta myöhem­min. Helsin­ki lie­nee aina houkut­televin kohde hallinnon alal­la pitkälle pyrkivälle (ehkä Brys­seli­in asti). Myös opiskelu on jopa pakot­ta­va syy muut­taa kaupunki­in, ja sille tielle usein jäädään. Samoin puoli­son työ­paik­ka voi olla riit­tävä syy asua kaupungis­sa, jos­sa tuon hyvän työ­paikan saa­neen puoli­son täy­tyy työn­sä vuok­si asua.

    Ts. “halu­aisin XXX” on help­po sanoa, mut­ta käytän­nön elämässä sit­ten tehdään kom­pro­mis­se­ja kukkaron kera.

    Juuri näin. Usein asu­taaan elämän sanele­mas­sa tai puolit­tain sat­un­nais­es­ti val­i­tuk­si tulleessa paikas­sa, eikä siel­lä, mis­sä halut­taisi­in, jos voisi itse vapaasti vali­ta, tai siirtää työ­paikkansa itselle sopi­vam­paan paikkaan.

  60. Jatkan vielä hie­man kritiikkiäni:

    Tutkimuk­ses­sa kir­joite­taan, totu­udel­lis­es­ti, “vas­taa­jat sai­vat sijoit­taa hah­mot­tele­mansa unel­mat­ule­vaisu­u­den kar­talle, jos­sa Suo­mi oli jaet­tu kuu­teen alueeseen.” (s.93) Eli tässä myön­netään, että kysymys kos­ki hah­motel­tu­ja unel­mat­ule­vaisuuk­sia, eikä sitä ollut tarkoitet­tu yleisem­mäk­si kysymykseksi.

    Koko tutkimuk­sen ajan hah­motelti­in “unel­mat­ule­vaisu­ut­tasi maaseudul­la”. Mui­ta, muualle sijoit­tuvia, unel­mat­ule­vaisuuk­sia ei ole mainit­tu kertaakaan.

    Tämän jäl­keen tarken­nus uno­hde­taan ja tutkimuk­ses­sakin puhutaan pelkästään nuorten “unel­mat­ule­vaisuuk­sista” ja “unel­ma-alueista”. Kon­tek­stis­sa voi pitää tarken­nuk­sen poisjät­tämistä ole­van hyväksyt­tynä. Kyse on ellip­sistä: Kon­tek­stin olete­taan ole­van luk­i­jalle tut­tu ja hänen osaa­van täy­den­tää kon­tek­stin itse.

    Sinän­sä ei ole siis virheel­listä esitel­lä tulok­seia sel­l­aisil­la otsikoil­la kuten “Kaupunkien läheisel­lä alueel­la on vetovoimaa nuorten unel­ma-alueena”. Väärinkäsi­tys­ten on kuitenkin help­po syn­tyä, jos tutkimus­ta selaa yhtään hätäisem­min. Pikaisem­min lukies­sa voisi kuvitel­la, että on nuo­ril­ta on kysyt­ty kysymys, “mis­sä unel­moit asu­vasi tule­vaisu­udessa”. Sitä ei siis heiltä ole mis­sään vai­heessa kysytty.

    Halu­asin vielä saa­da Kuh­moselta selvi­tyk­sen, siitä miten tutkimus tukee hänen Talous­sanomien jutus­sa esitet­tyä väitet­tään, että “80 pros­ent­tia nuorista halu­aisi asua omakotitalossa.”

    Oma arvauk­seni oli, että tuo 80% tulee siitä, kuin­ka moni vas­taa­jista ilmoit­ti tule­vaisu­usku­van 3 ole­van toiv­ot­ta­va itselleen. Tämä olisi jo melkoista totu­u­den venyt­tämistä use­am­mas­takin syystä:

    a) Tule­vaisu­usku­vat sisältävät monia asioi­ta, eikä yhden sen sisältämän asian voi kat­soa ole­van sen suo­sion taustal­la. Yhtä totu­udel­lista olisi ker­toa Talous­sanomille, että 80% nuorista halu­aa, että “puu­tarhas­sa riit­tää hoidet­tavaa ja mah­dol­lisil­la kotieläimil­lä on hyvät oltavat”.

    b) Muiden tule­vaisu­usku­vien suo­sios­ta voi yhtä oikeutetusti esit­tää johtopäätök­siä kuten, että suo­ma­lai­sista nuorista,

    44% halu­ua ammen­taa toimeen­tu­lon­sa maasta.
    50% unel­moi jaka­vansa elämän­sä use­an paikan välillä.
    46% halu­aa toimeen­tu­lon­sa syn­tyvän maal­la, mut­ta osana isom­paa viitekehystä.
    45% unel­moi kokoa­vansa toimeen­tu­lon­sa useista lähteistä.
    41% halu­aa jatkaa per­heen tai suvun perinnettä.

    Niitä ei tietenkään esitet­ty, kos­ka ne eivät kuu­losta uskot­tavil­ta ja huo­mat­taisi­in nopeam­min hatus­ta vedetyiksi.

    En ole tilas­toti­eteil­i­jä enkä osaa var­muudel­la sanoa, olisiko tuo 80% jotenkin johdet­tavis­sa tämän tyylis­es­tä tutkimuk­ses­ta. Ter­ve­jär­ki kuitenkin sanoo, että tutkimuk­sen tulisi sisältää myös ske­naar­i­oi­ta, jois­sa on esitet­ty vai­h­toe­htoisia asum­is­muo­to­ja, jot­ta tuon väit­teen voisi aineis­tos­ta edes teo­ri­as­sa johtaa. Tule­vaisu­usku­va 6 sisäl­si kuvan maalaistalosta, muut kuvauk­set eivät käsitelleet lainkaan mui­ta asumismuotoja.

    Toinen seli­tys tuolle 80% voisi olla osion “Unel­ma tule­vaisu­ud­es­ta maaseudul­la” kysymys 2. Vas­taa­jia pyy­det­ti­in pohti­maan “sel­l­aista maaseudulle sijoit­tuvaa tule­vaisu­ut­ta, joka olisi sin­un unelmiesi täyt­tymys.” Siitä sit­ten kysyt­ti­in “Miten ja mis­sä asu­isit — mil­laises­sa asun­nos­sa, mil­laises­sa paikas­sa, mil­laisel­la maaseudul­la: lähel­lä kaupunkia vai peräko­rves­sa?” Jos tähän kysymyk­seen vas­tan­neista 80% ilmoit­ti halu­a­vansa asua omakoti­talos­sa, sitä ei selvästikään voisi yleistää koske­maan kaikkien nuorten asum­is­toivei­ta. Aika har­va kun unel­moi asu­vansa maaseudul­la kerrostalossa.

  61. az:
    Eivät kaik­ki, mut­ta useim­mat, etenkin nuoret lap­siper­heel­liset. Tämä myös näkyy selvästi tilas­toista. Helsin­ki on pain­ot­tuneesti eläkeläis­ten, opiske­li­joiden, sinkku­jen ja maa­han­muut­ta­jien kaupun­ki, ei osu­ut­taan vas­taavasti kan­ta­suo­ma­lais­ten lapsiperheiden. 

    No johan pomppasi!

    Helsingis­sä taitaa olla koko maan suurin syn­tyvyys kan­ta­suo­ma­lais­ten keskuudessa.

  62. Osmo Soin­in­vaara:
    On järkevää ver­ra­ta Kallio­ta ja Nur­mi­järveä, jos väite on, että nyky­isin halu­taan asua mielu­um­min lähel­lä ja vaik­ka ahtaasti kuin kaukana ja väljästi.

    Ei se noin mene, meil­lä on ihmisiä jot­ka halu­a­vat asua väljästi ja halu­a­vat pihan ja meil­lä on ihmisiä, jot­ka halu­a­vat asua kanikopeis­sa. Mut­ta har­va halu­aa asua Nur­mi­järvel­lä met­sässä , Van­hanen ehkä, mut­ta eivät muut .

    Mon­es­sa tutkimuk­ses­sa tuo suhde 70/30 , Helsingis­sä enem­män kanikoppei­hin pain­ot­tunut opiske­li­joiden ja maa­han­muut­ta­jien vuoksi

    Mut­ta kun tuos­sa lähel­lä pis­tet­ti­in jakoon 30 kohtu­uhin­taista vuokra­tont­tia omakoti­taloille niin hake­muk­sia tuli 1400 ja 30 sai tontin.

    Mut­ta ton­tin hin­ta hyvil­lä liiken­nepaikoil­la on nous­sut yli sietora­jan samoin talon hinta.
    Kun hin­naksi tulee 350000–50000 niin har­val­la riit­tää enää rah­keet tuohon

    Se 200000–300000 kanikop­pi on yleisin kaup­patavara, mut­ta tarkoit­taa, että osa asuu pakos­ta niissä

    Eteläisen kaupun­gin suo­sio­ta selit­tää se, että siel­lä on vähän asukkai­ta ja asun­to­ja ja raken­netan vähän, joten jo pieni kysyn­tä nos­taa hin­to­ja ja näkyy asuntopulana.

    Kun Helsingis­sä valmis­tuu vuodessa n 2000–4300 asun­toa ja kokon­ais­määrä on kuitenkin 311000 niin valmis­tunei­den määrä on pieni kysyn­tään ja kokon­ais­määrään suhteutettuna.

    Harhan kanikop­pi­en suo­sios­ta aiheut­taa rak­en­tamisen niukku­us hin­nan vedättämiseksi

  63. Liian van­ha: Mut­ta kun tuos­sa lähel­lä pis­tet­ti­in jakoon 30 kohtu­uhin­taista vuokra­tont­tia omakoti­taloille niin hake­muk­sia tuli 1400 ja 30 sai tontin.

    Ilmeis­es­ti ton­tit oli­vat erit­täin raa’asti alihinnoiteltuja.

  64. Lau­ri Kumpu­lainen: No johan pomppasi!

    Helsingis­sä taitaa olla koko maan suurin syn­tyvyys kan­ta­suo­ma­lais­ten keskuudessa.

    Näin ker­too tilastokeskus:

    “Syn­tyvyys oli 14 maakun­nas­sa koko maan syn­tyvyyt­tä korkeampi kokon­aishedelmäl­lisyys­lu­vul­la mitat­en. Vuo­den 2013 syn­tyvyy­den mukaan eniten lap­sia syn­tyy Poh­jan­maan maakun­nis­sa sekä Kain­u­us­sa: Kes­ki-Poh­jan­maal­la, keskimäärin 2,30 las­ta naista kohden, Pohjois-Poh­jan­maal­la, 2,24, ja Etelä-Poh­jan­maal­la sekä Kain­u­us­sa 2,02. Vain kahdessa ensin maini­tus­sa maakun­nas­sa syn­tyvyys on väestön uusi­u­tu­mis­ta­son yläpuolel­la. Vähiten lap­sia syn­tyy Uuden­maan maakun­nas­sa, keskimäärin 1,58 las­ta naista kohden.

    Suomen suurim­mista kaupungeista korkein syn­tyvyys oli Oulus­sa, jos­sa kokon­aishedelmäl­lisyys­luku oli 2,03 viisivuo­tis­jak­sol­la 2009–2013. Seu­raavak­si korkein se oli Espoos­sa, 1,94, ja Van­taal­la, 1,85. Vas­taavasti matal­in syn­tyvyys oli Helsingis­sä, jos­sa kokon­aishedelmäl­lisyys­luku oli 1,35. Turus­sa luku oli 1,39 ja Tam­pereel­la 1,50.

    http://www.stat.fi/til/synt/2013/synt_2013_2014-04–08_tie_001_fi.html

    Näin ker­too Helsin­gin kaupunki:

    “Muut­ta­mi­nen on valikoivaa muut­ta­jien iän ja muiden omi­naisuuk­sien suh­teen. Helsin­gin seudul­la vaikut­taa suurkaupunkialueelle omi­nainen muut­to­pros­es­si, joka näkyy eri­laise­na keskuskaupungis­sa (Helsin­ki), välivyöhyk­keel­lä (Espoo, Kau­ni­ainen ja Van­taa) sekä ulom­mal­la vyöhyk­keel­lä (kehyskun­nat). Helsinki­in muut­taa nuo­ria 18–24-vuotiaita aikuisia seudun muil­ta vyöhykkeiltä, muual­ta maas­ta ja ulkomailta.

    Nuorten muut­ta­jien tulota­so on yleen­sä alhainen muut­to­vai­heessa. Iän kas­vaes­sa ja elinkaarel­la eteen­päin siir­ryt­täessä koulu­tus­ta­so nousee, siir­ry­tään työelämään ja ansio­ta­so nousee. Elämän­vai­heeseen liit­tyy monil­la myös per­heel­listymi­nen. Täl­löin tapah­tuu vilka­s­ta muut­toa kaupunkialueen ulom­mille vyöhykkeille, jois­sa on tar­jol­la suurem­pia ja edullisem­pia asun­to­ja. Tämän seu­rauk­se­na Helsingille on koitunut muut­to­tap­pi­o­ta eri­tyis­es­ti lap­siper­heistä. Pros­es­si­in voi liit­tyä joidenkin kun­tien ”ker­mankuor­in­taa” eli eri­tyis­es­ti hyvä­tu­lois­t­en tulo­muut­ta­jien houkut­telua. Helsin­gin muut­to­tap­pio kaupunkialueen ulom­mille vyöhykkeille oli erit­täin suuri 2000-luvun alkupuolel­la, mut­ta ilmiö tasaan­tui vuosikymme­nen lop­pu­vu­osi­na ja viime vuosi­na Helsin­gin lap­siper­hei­den muut­to­tap­pio on supis­tunut varsin pieneksi. 

    http://www.hel.fi/wps/portal/Tietokeskus/Artikkeli?urile=hki:path:/Tieke/fi/tiedotteet/Tiedotevarasto/Tiedote_4_11_13_Laakso&current=true

    Eli syn­tyvyys on jo alku­jaan koko maan alhaisin (ja kan­ta­suo­ma­lais­ten vielä alhaisem­pi, sinä väi­tit suurin!), ja sit­ten niistä syn­tyneistä kan­ta­suo­ma­lai­sista vielä on koet­tu koko 2000-luku muut­to­tap­pi­o­ta ympäryskun­ti­in. Tästä voi ehkä jotain päätel­lä Helsin­gin houkut­tele­vu­ud­es­ta kan­ta­suo­ma­laisille lap­siper­heille. Ollaan valmi­ita muut­ta­maan kauem­mak­si työ­paikas­ta, koke­maan se työ­matko­jen päivit­täi­nen epä­mukavu­us, jot­ta päästään pois (saadaan lapset pois) Helsingistä.

  65. Lau­ri Kumpu­lainen: No johan pomppasi!

    Helsingis­sä taitaa olla koko maan suurin syn­tyvyys kan­ta­suo­ma­lais­ten keskuudessa.

    Suh­teel­lis­es­ti ei toki pidä paikkaansa. Oulus­sa jostain kum­man syys­tä syn­tyvyys on paljon korkeampi, kuin Helsingis­sä. Kum­ma juttu!

  66. Joku ottikin jo esille tutkimuk­sen otok­sen edus­tavu­u­den. Tutkimuk­seen osal­lis­tu­jat valit­ti­in sat­un­naiso­tol­la ja heille lähetet­ti­in kir­je, jos­sa hei­dät kut­sut­ti­in osal­lis­tu­maan net­tiky­se­lyyn. Kut­su lähetet­ti­in 25000 ihmiselle, joista kyse­lyyn osal­lis­tui 752 nuor­ta. Vas­taus­pros­ent­ti oli siis noin 3%. (s.52)

    Jos vas­taa­jille on kut­sus­sa selvin­nyt, mitä tutkimus kos­kee, tai jos he ovat voineet ava­ta tutkimus­lo­mak­keen ja sit­ten keskeyt­tää täyt­tämisen huo­mates­saan mitä se käsit­telee, kyseessä ei ole sat­un­naiso­tos eikä tutkimuk­sen tulok­sia voi pätevästi yleistää koske­maan kaikkia suo­ma­laisia nuo­ria. Vas­taa­jik­si ovat voineet valikoitua ne, jot­ka ovat halukkai­ta kuvit­tele­maan “tule­vaisu­ut­tansa maal­la” tai ylipään­sä osal­lis­tu­maan maaseu­tu aiheiseen kyse­lyyn. Tämä tekee kaikesta muus­ta tutkimuk­ses­sa pieleen men­neestä toisisijaista.

    ————————–

    Tutk­i­joiden pyyn­nöstä hah­motel­lut maasedulle sijoit­tuvat “unel­mat­ule­vaisu­udet” ja nuorten varsi­naiset unel­mat, joi­ta ei siis kysyt­ty, sotke­taan tutkimuk­ses­sa luul­tavasi aivan tarkoituksella.

    Tutkimuk­sen johtopäätök­senä on muun muas­sa, että “maaseudulle sijoit­tu­va tule­vaisu­us kiin­nos­taa nuo­ria”. Ei yllät­tävää kun heitä ei pyy­det­ty muun­laisia tule­vaisuuk­sia kuvittelemaankaan.

    Tutkimus myös tekee lopuk­si yhteiskun­nal­lisia ja poli­it­tisia suosi­tuk­sia, joil­la voitaisi­in pois­taa esteitä “nuorten unel­mat­ule­vaisuuk­sien” toteu­tu­miselta. Tämä lie­neekin tämän lob­baus­ma­te­ri­aalin varsi­nainen tarkoitus.

    ————————-

    Kyse­ly­lo­mak­keen lop­pupuolel­la on mah­dol­lisu­us lait­taa ruk­si kohtaan “En halua asua maaseudul­la. Ker­ro lyhyesti, mik­si et:” Jos jokin pieni pros­ent­ti ilmoit­taa tuos­sa vai­heessa, ettei oikeas­t­aan halua asua maaseudul­la, ei siitä voi päätel­lä, että kaik­ki muut “unel­moi­vat maaseudul­la elämis­es­tä” ja vain nuo har­vat tuon kohdan valin­neet, haluisi­vat asua muual­la kuin maaseudulla. 

    Edel­lä maini­tun, tutkimuk­sen poten­ti­aalis­es­ti vääristyneen otok­sen, vuok­si, sitäkään ei voisi yleistää koske­maan kaikkia suo­ma­laisia nuo­ria. Se olisi kuitenkin otannal­taan pätevässäkin tutkimuses­sa ongelmallinen:

    Kysymys esitet­ti­in sen jäl­keen kun maaseudulle sijoit­tuvia, ensisi­jais­es­ti posi­ti­ivisia, tule­vaisuuk­sia esitelti­in vas­taa­jille. Niis­sä kaikissa oli toimeen­tu­lo ja asum­i­nen varmis­tet­tuna ja se jo itsessään on melko posi­ti­ivista työt­tömyy­den uhkaan näh­den. Var­maankin Kuh­mo­nenkin on yliopis­tossa oppin­ut, kuin­ka kyse­ly­tutkimuk­sis­sa voidaan ohja­ta vas­taa­ja anta­maan tek­i­jöi­den halu­a­ma vas­taus luo­ma­l­la sille oikea ympäristö. Kyse­lyti­lanne ei ole vai­h­toe­hto­jen suh­teen neu­traali, jos tilanne on pohjustet­tu tuo­ma­l­la maaseu­tu-unel­mat etualalle.

    Argu­men­taa­tio-opis­sa käytetään joskus käsitet­tä “pres­ence”, kuvaa­maan sitä, kuin­ka niiden tosi­a­sioiden joukos­ta, jot­ka voisi­vat vaikut­taa esite­tyn argu­mentin hyväksymiseen, kan­nat­taa muis­tut­taa ja luo­da kuuli­joille elävästi mieleen vain ne, jot­ka tuke­vat omaa argu­ment­tia. Se käsit­tääk­seni toimii, tutk­i­tusti. Joten jos maaseudun idyl­li on tuo­tu elävästi vas­taa­jan mieleen, eikä maaseutuelämän mah­dol­lisia negati­ivisia puo­lia, tai kaupunkielämän posi­ti­ivisia puo­lia, se vaikut­taa annet­tui­hin vastauksiin.

    Ver­rat­tuna neu­traali­in kon­tek­sti­in, pienem­pi pros­ent­ti vas­taa­jista lait­taa ruksin kohtaan “en halua asua maaseudul­la”, kun mielessä on maaseu­tu­un liit­tyviä posi­ti­ivisia assosi­aa­tioi­ta. Sik­si siis tuon kohdan vas­tauk­sista ei voi pätevästi johtaa vas­ta­jien halukku­ut­ta asua maaseudulle. Ja vielä vähem­män kaikkien suo­ma­lais­ten nuorten.

  67. Kari N: Isälle Kallios­ta halu­an ker­toa, että Etuoves­sa hin­nat ovat todel­lakin vain pyyn­töjä. Jos hin­tapyyn­tö on 230.000 niin lop­ulli­nen kaup­pahin­ta on jok­seenkin 200.000. Tar­jouskaup­pa on lähin­nä välit­täjän myyn­tikik­ka kun osta­jia ei tah­do löy­tyä. Lop­ulli­nen myyn­ti­hin­ta ei vält­tämät­tä ole edes tar­jouskau­pan lähtöhin­ta vaan sitä alem­pi. Ei kan­na­ta olla sinisilmäinen.

    Kri­ti­ikki­ni kär­ki oli tarkoitet­tu siihen, mak­se­taanko Kallion kak­sioista järkyt­täviä hin­to­ja. Järkyt­tävä mielestäni tarkoit­taa jotain tosi poikkeuk­sel­lista mui­hin alueisi­in ver­rat­tuna. Etuoves­takin näkee, että use­an Kallion kak­sion hin­tapyyn­töä on alen­net­tu. Eli ihan mitä tahansa ei mak­se­ta. Nim­imerk­ki Esit­teen mainit­se­mas­ta kaup­pahin­tati­las­tos­ta löy­tyy kym­meniä kaup­po­ja, jois­sa kak­sion hin­ta Kallios­sa on jäänyt alle 200 tuhannen.

    Kuitenkin ver­taa­mal­la Kallion hin­tapyyn­töjä Etelä-Lep­pä­vaaran hin­tapyyn­töi­hin antaa melko tarkoi­tushakuisen kuvan, jos ei huomioi esim. neliöhin­to­ja tai tule­via remont­te­ja, jot­ka tule­vat osta­jan mak­set­tavak­si. Kallios­sa on myyn­nis­sä run­saasti 60-luvul­la raken­net­tu­ja pieniä kak­sioi­ta, joi­hin on kohta­puoli­in tulos­sa putkire­mont­ti. Lep­pä­vaaras­sa taas 2000-luvul­la raken­net­tu­ja iso­ja kak­sioi­ta. Sinä päätit ver­ra­ta näi­den kah­den pyyn­ti­hin­to­ja toisi­in­sa etkä esim. neliöhintoja. 

    Mitä tulee tuo­hon lop­ulliseen kaup­pahin­taan, niin var­maan se lop­ulli­nen hin­ta tip­puu pyyn­ti­hin­nas­ta sit­ten myös siel­lä Etelä-Lep­pä­vaaras­sa eikä pelkästään Kallios­sa. Toisin sanoen, jos lähde­tään ver­taile­maan hin­tapyyn­töjä niin ver­tail­laan sit­ten niitä hin­tapyyn­töjä eikä tipute­ta toisen ver­tail­ta­van alueen hin­tapyyn­töjä tuol­la “real­is­tisek­si” arvioimal­lasi 30 tonnilla.

  68. Osmo Soin­in­vaara:
    On järkevää ver­ra­ta Kallio­ta ja Nur­mi­järveä, jos väite on, että nyky­isin halu­taan asua mielu­um­min lähel­lä ja vaik­ka ahtaasti kuin kaukana ja väljästi.

    Joo tot­ta. Asun aikoinaan Klaukkalas­sa mis­sä meil­lä oli 135 m² rivari v. 2000 raken­net­tu. Siinä oli n. 15x25 m2 oma piha. Hin­ta oli jotain 265 keur.

    Kokeilin huvikseni etuoves­sa ja jos halu­aisin asua Kallios­sa saman­laises­sa niin ensik­si se olisi mah­do­ton­ta kos­ka yhtä iso­ja asun­to­ja ei ainakaan tänään ollut edes tar­jol­la. Kun laa­jensin aluet­ta töölöön niin 135 m² asun­to­ja löy­tyi. Hin­nat oli­vat 600 keur ylöspäin.

    Eli johtopäätös asumis­es­ta klaukkala/kallio/töölö ja 135 m² asunto

    - klaukkala: asun­to­ja tar­jol­la hin­ta 265 keur, oma piha
    — kallio: ei asun­to­ja tar­jol­la, mahdotonta
    — töölö: asun­to­ja tar­jol­la, hin­ta 600 keur, ei omaa pihaa

    Eli kyl­lä näil­lä ehdoil­la muut­taa klaukkalaan. Kävin sieltä aikoinaan pitäjän­mäel­lä töis­sä, minne autol­la työ­mat­ka oli n. 30 min.

  69. Lau­ri Kumpu­lainen: No johan pomppasi!

    Helsingis­sä taitaa olla koko maan suurin syn­tyvyys kan­ta­suo­ma­lais­ten keskuudessa. 

    Eikö olisi kivaa lait­taa joku lähdekin tälle “itses­tään­selvyy­delle”? Itse löysin äkkiä puhe­limel­la täl­laisen, mikä nyt osoit­taa vähän muuta:
    linkki

    1. Kokon­aishedelmäl­lisyys ja syn­tyvyys ovat eri asioi­ta. Nuori väestö lisää syn­tyvyyt­tä Hel­si­un­gin seudul­la, kokon­aishedelmäl­lisyy­dessa ikä­jakau­ma korjataan.

  70. Lep­oti­la zZ: Kun vas­taa­jalle annetaan tehtäväk­si “Val­itse sit­ten lopuk­si paik­ka jos­sa unelmiesi tule­vaisu­us luul­tavasti toteu­tu­isi“, on selvää, että he usko­vat, että nyt viimeis­tel­lään maaseu­tu-unel­maa käsit­televä osio. Kon­tek­s­tia ei katkaista tai määritel­lä uudelleen mil­lään tavalla. 

    Pait­si että juuri ennen tuo­ta kysymys­tä vas­taa­jalle annetaan mah­dol­lisu­us ker­toa, että hän ei halua asua maaseudul­la, eikä hänen unel­mansa ole siel­lä. Vas­taa­jan ajatuk­sia on siis puhdis­tet­tu mah­dol­lis­es­ta maaseu­tu-unel­moin­nista juuri ennen viimeiseen kysymys­pari­in tuloa.

    Helsinkiläi­sistä ilmeis­es­ti 80% ilmoit­ti keskuskaupun­gin unelma­paikak­seen viimeisessä kysymyk­ses­sa. Eivät ilmeis­es­tikään kuvitelleet perus­ta­vansa jotain maaseu­tu-unel­maa keskelle kaupunkia, vaan ymmär­sivät viimeisen kysymyk­sen tarkoit­ta­van mitä tahansa unel­mat­ule­vaisu­ut­ta, myös kaupunkimaista.

    Muual­la Suomes­sa keskuskaupunkien suo­sio oli vähäisem­pi. Voimme olet­taa että ihmiset ovat yhtä luku­taitoisia kaikkial­la, joten keskuska­punkien vähäi­nen suo­sio muual­la kuin Helsingis­sä ker­tonee sekin jotain.

    Jäämme kai odot­tele­maan seu­raavaa vas­taavaa tutkimus­ta, jos­sa viimeinen kysymys on nyky­istä varmem­min eris­tet­ty omak­si kysymyk­sek­seen. Siihen asti helsinkiläiset paikallispa­tri­ootit saa­vat valitet­tavasti kärvis­tel­lä näi­den pros­ent­tien kanssa ;-).

  71. Juho Laatu: Ker­rosta­joa­sum­ista “siede­tään” myös monista aumis­mukavu­u­teen liit­tymät­tömistä syistä, kuten työ­paikan tai urake­hi­tyk­sen vuoksi. 

    Eikö tämä juuri ollut se sana “sijain­ti”? Toimeen­tu­lo ja viihde. Yritin nimeno­maan sanoa sitä, että ker­rostalois­sa ei pääsään­töis­es­ti asu­ta sik­si, että ker­rostalos­sa olisi kiva asua. Jos kuitenkin iso joukko ihmisiä halu­aa samaan paikkaan asumaan, ker­rostalot tar­joa­vat järke­vim­män vai­h­toe­hdon. Ker­rostalos­sa asu­taan sik­si, että sen kom­pro­missin tekemäl­lä pääsee asumaan muun elämän kannal­ta hyvään paikkaan.

    Juho Laatu: Kyse­ly ei määritel­lyt etäisyyt­tä kaupunki­in tarkasti, joten se on vas­taa­jako­htainen. Toinen voi olla kaupun­gin lähel­lä, kun on 30 km päässä. Toiselle tuol­lainen läheinen etäisyys voi olla 100 km. Lapis­sa nämä etäisyy­det ovat var­maankin pidem­mät kuin etelässä.

    Ihmis­ten arjen kannal­ta etäisyy­det mitataan min­u­uteis­sa, ei kilo­me­treis­sä. Jo jostain Klaukkalas­ta työ­mat­ka pääkaupunkiseudulle alkaa olla sel­l­ainen, että haja-asu­tusalueel­la pääsee hel­posti 60 km suun­taansa. Pääkaupunkiseudul­la ihmisil­lä on ajal­lis­es­ti pitkät työ­matkat, ja tuskin se siihen liit­tyy, että ihmiset halu­aisi­vat pitkän työmatkan.

    Juho Laatu: Usein asu­taaan elämän sanele­mas­sa tai puolit­tain sat­un­nais­es­ti val­i­tuk­si tulleessa paikas­sa, eikä siel­lä, mis­sä halut­taisi­in, jos voisi itse vapaasti vali­ta, tai siirtää työ­paikkansa itselle sopi­vam­paan paikkaan.

    Olen­naista yhdyskun­ta­su­un­nit­telun kannal­ta kuitekin on se, että ihmiset selvästi ovat valmi­ita käytän­nössä uhraa­maan sen mah­dol­lisen maaseu­tu­talounel­mansa muiden asioiden edeltä. Kyse on vält­tämät­tömästä kom­pro­mis­sista (kos­ka niitä Kulosaaren vil­lo­ja ei ole kaikille).

    Sil­lä ei ole kovin paljon arvoa, mitä ihmiset halu­aisi­vat tehdä, jos rahas­ta ei olisi väliä.

  72. Lau­ri Kumpu­lainen: No johan pomppasi!

    Helsingis­sä taitaa olla koko maan suurin syn­tyvyys kan­ta­suo­ma­lais­ten keskuudessa.

    Todel­lises­sa, oike­as­sa maail­mas­sa se on kyl­lä pienin.

    “Suomen suurim­mista kaupungeista korkein syn­tyvyys oli Oulus­sa, jos­sa kokon­aishedelmäl­lisyys­luku oli 2,06 viisivuo­tis­jak­sol­la 2008–2012. Seu­raavak­si korkein­ta se oli Espoos­sa, 1,95, ja Van­taal­la, 1,90. Vas­taavasti matal­in­ta syn­tyvyys oli Helsingis­sä, jos­sa kokon­aishedelmäl­lisyys­luku oli 1,36. Turus­sa luku oli 1,41 ja Tam­pereel­la 1,52.”

    Soin­in­vaar­alainen tilas­toti­eteil­i­jä toki saa tämänkin kään­net­tyä nurinniskoin.

    Lau­ri Kumpu­lainen: No johan pomppasi!

    Helsingis­sä taitaa olla koko maan suurin syn­tyvyys kan­ta­suo­ma­lais­ten keskuudessa.

  73. Liian van­ha: Ei se noin mene, meil­lä on ihmisiä jot­ka halu­a­vat asua väljästi ja halu­a­vat pihan ja meil­lä on ihmisiä, jot­ka halu­a­vat asua kanikopeis­sa. Mut­ta har­va halu­aa asua Nur­mi­järvel­lä met­sässä , Van­hanen ehkä, mut­ta eivät muut .

    Anek­do­taalisen evi­denssin arvo on yleen­sä aika vähäi­nen, mut­ta omas­sa tut­tava­pi­iris­säni on paljon nur­mi­järveläisiä, mäntsäläläisiä, veikko­lalaisia ym. Kaik­ki oli­si­vat mielu­um­min asuneet vaikka­pa Espoon tai Helsin­gin sopi­val­la omako­tialueel­la, mut­ta raha ei riittänyt.

    Tässä on sel­l­ainenkin aspek­ti, että tuol­la kauem­pana asum­i­nen ei vält­tämät­tä tarkoi­ta esimerkik­si parem­pia ulkoilumah­dol­lisuuk­sia. Tässä suh­teessa voi olla parem­pi asua Keskus­puis­ton vier­essä kuin pel­to­jen keskellä.

    Liian van­ha: Mut­ta kun tuos­sa lähel­lä pis­tet­ti­in jakoon 30 kohtu­uhin­taista vuokra­tont­tia omakoti­taloille niin hake­muk­sia tuli 1400 ja 30 sai tontin.

    Muis­tanko oikein, että asut Pak­i­las­sa? Sil­loin ilmeis­es­ti tarkoi­tat Maunulan ja Tuusu­lan­väylän välis­sä ole­vaa peltoa?

    Ohili­ikkues­sani olen pari­inkin ker­taan ihme­tel­lyt sitä, mik­si kaupun­gin pitää tar­jo­ta tuol­laisia tont­te­ja ali­hin­taan. Talot taita­vat olla puolen miljoo­nan tönöjä, joten ei se mitään sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa ainakaan ole.

    Tähän var­maankin löy­tyy jokin logi­ik­ka, mut­ta itse en sitä ihan tavoita. (No, eipä liity päivän aiheeseen muutenkaan.)

  74. sunimh: Eikö olisi kivaa lait­taa joku lähdekin tälle “itses­tään­selvyy­delle”? Itse löysin äkkiä puhe­limel­la täl­laisen, mikä nyt osoit­taa vähän muuta:
    linkki

    Niin, jos­sain Saanan juurel­la on luokkaa 2,5 ja Uudel­la­maal­la 1,5. Kum­mas­sa on enem­män lap­siper­heitä? Saanan juurel­la, vai Helsingissä?

    Joskus niitä absolu­ut­tisi­akin luku­ja kan­nat­taa tui­jot­taa suh­teel­lis­ten luku­jen sijaan.….….……

  75. Osmo Soin­in­vaara:
    Kokon­aishedelmäl­lisyys ja syn­tyvyys ovat eri asioi­ta. Nuori väestö lisää syn­tyvyyt­tä Hel­si­un­gin seudul­la, kokon­aishedelmäl­lisyy­dessa ikä­jakau­ma korjataan.

    Tilas­tokeskus käyt­tää näitä toisi­aan kor­vaavasti, kuten laina­tus­sa virk­keessä: “Vas­taavasti matal­in syn­tyvyys oli Helsingis­sä, jos­sa kokon­aishedelmäl­lisyys­luku oli 1,35.

    Toki on selvää, että määrälli­nen syn­tyvyys on suh­teel­lista syn­tyvyyt­tä korkeampi (jos ter­me­jä voi näin käyt­tää, mut­ta tässä kon­tek­stis­sa kaik­ki ymmärtänevät), kos­ka Helsin­ki esimerkik­si vetää nuo­ria opiske­li­joi­ta kaikkial­ta Suomes­ta. Mut­ta jos arvioimme Helsinkiä kaupunk­i­na, jos­sa ihmiset halu­a­vat per­heen perus­taa ja per­heen­sä kas­vat­taa, niin tun­tuu kyl­lä mielekkääm­mältä ver­ra­ta sitä suh­teessa hedelmäl­lisessä iässä ole­vien nais­ten määrään. Toki täl­löin tulee myös mui­ta muut­tu­jia, jot­ka pitää huomioi­da, kuten per­hekoko, urakeskeis­ten nais­ten suurem­pi osu­us väestöstä, jot­ta tilas­tos­ta tulee mielekkäämpi suh­teessa asum­is­mukavu­u­den muut­tu­jaan. Tilas­tot lap­siper­hei­den muut­to­tap­pios­ta, jot­ka ovat olleet korkei­ta 2000-luvul­la, vaikkakin pienen­tyneet viime vuosi­na, anta­vat lisän­sä tämän arvioimiselle. Kuten kyse­lyti­las­tot siitä, että nuoret lap­siper­heet tai per­heen perus­tamista suun­nit­tel­e­vat kaikkein eniten haaveil­e­vat sel­l­ai­sista asum­is­muodoista, joi­ta Helsingillä on suh­teessa niukasti tarjota.

  76. Osmo Soin­in­vaara:
    Kokon­aishedelmäl­lisyys ja syn­tyvyys ovat eri asioi­ta. Nuori väestö lisää syn­tyvyyt­tä Hel­si­un­gin seudul­la, kokon­aishedelmäl­lisyy­dessa ikä­jakau­ma korjataan.

    Kokeile vielä jotain kol­mat­ta perustelua sille, että tuo väite saadaan todeksi.

    http://www.stat.fi/til/synt/2013/synt_2013_2014-04–08_tie_001_fi.html

    Myös syn­tyvyys on Helsingis­sä pien­in­ta suomes­sa. Samoin kuin kokonaishedelmällisyysluku.

    Ilmainen vink­ki. Väitä, että Suomen suurista kaupungeista (yli 500 000 asukas­ta) Helsingis­sä on suurin syn­tyvyys ja kokonaishedelmällisyysluku.

    1. Alku­peräi­nen väite ei ollut min­un. Halusin vain kor­ja­ta vas­taväitet­tä, jos­sa syn­tyvyyt­tä (synnytyksia/asukasluku) kom­men­toin­ti­in hedelmällisyysluvulla.
      On edelleen tot­ta, että Helsingistä muute­taan syn­nyt­tämään naa­purikun­ti­in, joskin ilmiö on vähen­tynyt ja nuo tiedot kuvaa­vat kaik­ki menneisyyttä.

  77. Osmo Soin­in­vaara:
    Kokon­aishedelmäl­lisyys ja syn­tyvyys ovat eri asioi­ta. Nuori väestö lisää syn­tyvyyt­tä Hel­si­un­gin seudul­la, kokon­aishedelmäl­lisyy­dessa ikä­jakau­ma korjataan. 

    Vaik­ka en ihan ymmär­räkään, lisääkö nuori väestö syn­tyvyyt­tä Helsin­gin seudul­la jotenkin merkit­tävästi enem­män kuin muual­la maas­sa (etenkin kun alun­perin puhut­ti­in kan­taväestöstä, jon­ka osu­us siis Helsin­gin seudul­la on pienem­pi kuin muual­la maas­sa), niin ainakin oma point­ti­ni oli — ja on edelleenkin — pyytää edes jonkin­laista lähdet­tä esite­ty­ille väitteille.

  78. Viherinssi: Eikö tämä juuri ollut se sana “sijain­ti”? Toimeen­tu­lo ja viihde. Yritin nimeno­maan sanoa sitä, että ker­rostalois­sa ei pääsään­töis­es­ti asu­ta sik­si, että ker­rostalos­sa olisi kiva asua. Jos kuitenkin iso joukko ihmisiä halu­aa samaan paikkaan asumaan, ker­rostalot tar­joa­vat järke­vim­män vai­h­toe­hdon. Ker­rostalos­sa asu­taan sik­si, että sen kom­pro­missin tekemäl­lä pääsee asumaan muun elämän kannal­ta hyvään paikkaan.

    Yritin tehdä selvän eron kah­den käsit­teen, eli asumisen mukavu­u­den (ml. siihen liit­tyvät palve­lut) ja työ­paikan vaa­ti­man sijoit­tumisen välille. Mon­elle ker­rostalos­sa asum­i­nen on var­masti kom­pro­mis­si, vaik­ka “täysin urbaane­ja” ker­rostalo­ja rakas­tavi­akin asu­ji­akin var­masti on. Kaupungeis­sa ker­rostalo­muo­toista asum­ista enem­män ihmisiä houkut­tel­e­vat sinne (asum­is­mukavu­us­mielessä) var­maankin maaseu­tua run­saam­mat lähipalve­lut. Työ­paikan veto tai opiskelu­paikan saan­ti (itse asumisen mukavu­u­teen liit­tymät­tömiä) lienevät silti ykkössy­itä ainakin kaupunki­in muuttamisille.

    Ihmis­ten arjen kannal­ta etäisyy­det mitataan min­u­uteis­sa, ei kilo­me­treis­sä. Jo jostain Klaukkalas­ta työ­mat­ka pääkaupunkiseudulle alkaa olla sel­l­ainen, että haja-asu­tusalueel­la pääsee hel­posti 60 km suun­taansa. Pääkaupunkiseudul­la ihmisil­lä on ajal­lis­es­ti pitkät työ­matkat, ja tuskin se siihen liit­tyy, että ihmiset halu­aisi­vat pitkän työmatkan.

    Tun­nen joitain ihmisiä, jot­ka asu­vat ja työsken­televät mot­tori­tien liit­tymien vaiku­tus­pi­iris­sä. Työ­matkan keskinopeus nousee ehkä jo yli 100 km/h.

    Ennen maal­la käyti­in töis­sä tyyp­il­lis­es­ti omas­sa kun­nas­sa. Nykyään työ­paik­ka naa­purikun­nas­sa tai siitä seu­raavas­sa kun­nas­sa on ihan normaalia.

    Yhteiskun­ta­su­un­nit­telus­sa liiken­n­ev­erkon suun­nit­telu on aika keskeistä. Vain etä­työ ja oma työ kotona ovat noista rajoit­teista riip­pumat­to­mia. Kaupungeis­sa tiivistymi­nen voi samaan aikaan sekä vähen­tää etäisyyk­siä että lisätä ruuhkaa, ja siten vaikut­taa työ­mat­ka-aikoi­hin kum­min päin tahansa.

    Olen­naista yhdyskun­ta­su­un­nit­telun kannal­ta kuitekin on se, että ihmiset selvästi ovat valmi­ita käytän­nössä uhraa­maan sen mah­dol­lisen maaseu­tu­talounel­mansa muiden asioiden edeltä. Kyse on vält­tämät­tömästä kom­pro­mis­sista (kos­ka niitä Kulosaaren vil­lo­ja ei ole kaikille).

    Sil­lä ei ole kovin paljon arvoa, mitä ihmiset halu­aisi­vat tehdä, jos rahas­ta ei olisi väliä.

    Asian voi nähdä myös siltä puolelta, että ihmiset voivat uhra­ta helpon työ­paikan pääkallon­paikalla Helsingis­sä, ja perus­taa “Kulosaaren vil­lansa” jon­nekin vähän kauem­mas huo­mat­tavasti halvem­mal­la. Nyky­is­inä net­ti­aikoina yhä use­am­mas­sa työssä työ­paikan sijain­nil­la ei ole edes niin väliä.

    Kyselyssä esitet­ti­in myös unel­mavai­h­toe­hto, jos­sa aika jae­taan maaseudun ja kaupun­gin välil­lä. Tuo ske­naario oli toisek­si suosi­tu­in (kol­mosske­naar­i­on jäl­keen). Eri­tyis­es­ti opiske­li­jat pitivät siitä. Ehkä oma vil­la maaseudul­la + käyn­ti ker­ran viikos­sa pääkallon­paikalla (ehkä mieluiten pienessä kakkosasun­nos­sa kaupun­gin keskus­tas­sa) voisi olla mon­elle houkut­tel­e­va ratkaisu.

    1. Minä tun­nen paljon ihmisiä, jot­ka asu­vat Helsin­gin kan­takaupungis­sa ja käyvät töis­sä kaupun­gin ulkop­uolel­la. Tun­nen myös ihmisiä, jot­ka ovat työn perässä muut­ta­neet maakun­ti­in, mut­ta palaa­vat eläkepäivikseen vaik­ka Töölöön. Kaupungis­sa asumisen paras puoli ei ole lyhyt mat­ka töi­hin vaan lyhyt mat­ka vapaa-ajan­ri­en­toi­hin ja lyhyt mat­ka ystävien­sä luo.

  79. http://www.hus.fi/hus-tietoa/uutishuone/Sivut/2013-HUSssa-syntyi-18–308-vauvaa-.aspx

    Vuon­na 2013 HUSs­sa syn­ty 18 308 vau­vaa. Melkein entisen kotikaupunk­i­ni Iisalmen ver­ran, jos­ta syn­ny­tysosas­tokin on jo aikapäiviä sit­ten lakkautettu.

    Lap­sia syn­tyi koko maas­sa 58 134 ja se on yli 30 pros­ent­tia kaik­ista Suomes­sa syn­tyneistä lapsista.

    Läh­es joka kol­mas lap­si syn­tyy siis Helsin­gin seudulle. Miet­tikääpä sitä huviksenne. 

    HUSin avul­la tapah­tu­va rajaus käsit­tää toki paljon maaseutuakin. 

    Asko­la ​Jär­ven­pää ​Loh­ja Raasepori
    ​Espoo ​Karkki­la ​Lovi­isa Sipoo
    ​Han­ko ​Kau­ni­ainen ​Mäntsälä Siuntio
    ​Helsin­ki ​Ker­a­va ​Nur­mi­järvi Tuusula
    ​Hyvinkää ​Kirkkon­um­mi ​Por­nainen Vantaa
    ​Inkoo ​Lap­in­järvi ​Por­voo Vihti

    Jäsenkun­tia on 24 ja ja käytän­nössä kaik­ki elävät Helsingistä, taval­la tai toisel­la. Nämä kun­nat voisi min­un puolestani yhdis­tää Helsingik­si. Luvataan kun­nan­jo­hta­jille apu­laiskaupung­in­jo­hta­jan pal­li, niin johan alkaa tukea tulemaan.

    Kuinka­han moni näistä lap­sista pää­tyy vaikka­pa Tornioon, Sodankylään, Kuh­moon, Saar­i­järvelle tai edes Kuopioon?

    Kuinka­han moni näistä lap­sista aikanaan perus­taa per­heen Helsin­gin seudulle?

    http://www.tampere.fi/material/attachments/v/n0haRw7dk/Tampereen_vaesto_31.12.2013.pdf

    Tam­pereel­lakin on selkeä jako, opiske­li­jat ja nuoret keskus­tas­sa, lap­siper­heet pien­taloa­suinalueil­la. Näin se menee Helsinginkin seudullakin. 

    Se on huvit­tavaa raja­ta tarkastelua pelkkään Helsinki­in ja tode­ta, että Helsin­ki houkut­telee vain opiske­li­joi­ta jne.

  80. Tim­o­teus “Timp­pa” Luo­to:
    Hyvä että edes nuoret pysyvät jär­jis­sään: kuka hul­lu lan­del­la halu­aisi bud­ja­ta. Ja olen AIVAN tosis­sani kun näin kir­joi­tan. Nyt jun­tit voi aloit­taa itkemisen- siitä vaan, en kuitenkaan koskaan lue met­säläis­ten tuher­ruk­sia pait­si vahingossa

    Ja sit­ten ihme­tel­lään, mik­si stadi­laiset miel­letään ylimielisiksi?

  81. b.j: Todel­lises­sa, oike­as­sa maail­mas­sa se on kyl­lä pienin.

    “Suomen suurim­mista kaupungeista korkein syn­tyvyys oli Oulus­sa, jos­sa kokon­aishedelmäl­lisyys­luku oli 2,06 viisivuo­tis­jak­sol­la 2008–2012. Seu­raavak­si korkein­ta se oli Espoos­sa, 1,95, ja Van­taal­la, 1,90. Vas­taavasti matal­in­ta syn­tyvyys oli Helsingis­sä, jos­sa kokon­aishedelmäl­lisyys­luku oli 1,36. Turus­sa luku oli 1,41 ja Tam­pereel­la 1,52.”

    Muis­taak­seni Helsin­gin jois­sakin kaupungi­nosis­sa suo­ma­laiset koul­u­laiset ovat jo vähem­mistössä. Käytän­nössä jo tätä vauh­tia Helsin­ki afrikkalais­tuu paris­sa vuosikymmenessä.

    1. Muis­taak­seni Helsin­gin jois­sakin kaupungi­nosis­sa suo­ma­laiset koul­u­laiset ovat jo vähem­mistössä. Käytän­nössä jo tätä vauh­tia Helsin­ki afrikkalais­tuu paris­sa vuosikymmenessä.

      Ovatko Viro ja Venäjä siir­tyneet Afrikkaan? Sil­loin­han van­ha viisaus, että Venäjä on miel­lä aina naa­pu­ri­na, joutaa roskikseen?

  82. Osmo Soin­in­vaara:
    Alku­peräi­nen väite ei ollut min­un. Halusin vain kor­ja­ta vas­taväitet­tä, jos­sa syn­tyvyyt­tä (synnytyksia/asukasluku) kom­men­toin­ti­in hedelmällisyysluvulla.
    On edelleen tot­ta, että Helsingistä muute­taan syn­nyt­tämään naa­purikun­ti­in, joskin ilmiö on vähen­tynyt ja nuo tiedot kuvaa­vat kaik­ki menneisyyttä.

    Men­neisyys?

    Tilas­tokeskuk­sen julka­istu on päivät­ty 8.4.2014 ja käsit­telee viime vuotta!

  83. Nyt on mon­en mon­ta kom­ment­tia luke­mat­ta välistä, mut­ta tuol­ta jostain välkähti aja­tus. Jospa tutkittaisiinkin:

    A) mil­laises­sa ympäristössä halu­aisit työ­paikkasi sijaitsevan
    B) mil­laises­sa ympäristössä halu­aisit opiskelu­paikkasi sijaitsevan

    Nuo ovat kuitenkin reaal­i­maail­mas­sa niin vahvo­ja “annet­tu­ja” tek­i­jöitä, että niiden vaiku­tus pitäisi jotenkin saa­da suo­datet­tua jot­ta saisimme selville mis­sä ihmiset ‑halu­a­vat- asua.

    Ja sit­ten veikkaus

    A) Kasvukeskuk­set häviävät armotta
    B) Kasvukeskuk­set men­estyvät johtuen nuorten opiske­li­joiden viihdehakuisuudesta

  84. Esite: Ilmeis­es­ti ton­tit oli­vat erit­täin raa’asti alihinnoiteltuja.

    No enpä iedä onko 5000–8000 euron vuo­sivuokra kovin alhainen, ei sitä kovin pien­i­t­u­loinen kykene maksamaan.Mutta ver­rat­tuna esim 25000 euron vuo­sivuokri­in, joi­ta jos­sain kohteis­sa per­itään niin aika kohtuuhintainen

    Ajat­telu vain on kovin eri­ali­nen Helsingis­sä kuin Kepu­lan­di­as­sa, sielläajatellaan,että asum­i­nen on peru­soikeus ja vält­tämät­tömyys ja se pyritään tekemään mah­dol­lisim­man eduliseksi.

    Kun­ta lunastaa/ostaa maa­ta raaka­maan hin­nal­la eli 1–5 euroa neliö,riippuen alueesta ja jalostaa sen ton­teik­si rak­en­ta­mal­la kun­nal­lis­tekni­ikan ja tiev­erkon alueelle ja myy ton­tit hankinta+kunnallistekniikan hin­nal­la asukkaille.Entisessä kotikun­nas­sa saa tont­te­ja 15000 euron hin­nal­la parin km päässä keskus­tas­ta eli palvelu­jen läheltä.

    Ei järkevästi hoide­tus­sa Kepu­lan­di­an kun­nas­sakaan asu­ta kuin Nur­mi­järvel­lä, keskel­lä ei mitään mutkaisen ja pimeän tien varressa.

    Jotenkin tun­tuu, että Helsingistä on kadon­nut ter­ve jär­ki ja tyh­mät mak­sa­vat asumis­es­taan maltaita

  85. Vena­ja on meil­la aina naa­pu­ri­na. Itse edus­tan sita suo­ma­laista ihmis­ryh­maa (mika sanahirvio) joka on muut­tanut sinne afrikkaan (no joo, etela-amerikkaan). Mut­ta ela­ma on hyvaa ja sit­ten myohem­min, kuka tietaa. Kai se Suo­mi houkut­telee. ja Ukraina on nujer­ret­tu. Uusi ydin­voimala Vena­jan rahoil­la Suomeen, sita­han siel­la nyt halutaan.

    Mie­lenki­in­toista.

    t. Mikko

  86. Osmo Soin­in­vaara:
    Minä tun­nen paljon ihmisiä, jot­ka asu­vat Helsin­gin kan­takaupungis­sa ja käyvät töis­sä kaupun­gin ulkop­uolel­la. Tun­nen myös ihmisiä, jot­ka ovat työn perässä muut­ta­neet maakun­ti­in, mut­ta palaa­vat eläkepäivikseen vaik­ka Töölöön. Kaupungis­sa asumisen paras puoli ei ole lyhyt mat­ka töi­hin vaan lyhyt mat­ka vapaa-ajan­ri­en­toi­hin ja lyhyt mat­ka ystävien­sä luo.

    Olen usein päis­säni voiv­otel­lut Soin­in­vaaran arvostelijoiden huonoa argu­men­taa­tio­ta esimerkik­si tässä kaupun­ki vs. maaseu­tu ‑kiis­tas­sa. Mut­ta kyl­lä täy­tyy nyt viimeistään huo­ma­ta, että on Soin­in­vaar­al­lakin varsin heikko käsi­tys suo­ma­lai­sista. Haloo, Helsin­ki, kyl­lä “maakun­nis­sakin” on ystäviä ja vapaa-ajan­vi­et­tom­ah­dol­lisuuk­sia! “Maakun­nis­sa” on jopa kaupunkeja!

    (Maakun­ta on provinssin suomen­nos. Provinssi taas on his­to­ri­al­lis­es­ti pääkaupun­gin, alun­perin Rooman, hallintaansa otta­ma alue sil­loin kun aluet­ta ei halut­tu liit­tää val­takun­taan. Maakunta/provinssi viit­taakin usein halvek­si­vasti alueeseen, johon sivistys ei ole yltänyt.)

  87. Mon­et lähipi­iristä ovat muut­ta­neet Helsinkiin. 

    Mon­et asuste­liv­at aikansa kan­takaupungis­sa, kun vielä sai­vat opiskelu­un liit­tyviä tukia. Sit­tem­min ovat muut­tanet lähiöi­hin tai maail­malle. Yksi suku­lainen asuu Kallios­sa, tosin sai juuri lapsen, joten muut­to lie­nee edessä.

    Mikä on “maakun­ta­lais­ten” suhde Töölöön? Veli sanoi, kun kysyin, että ei käy koskaan. Asuu Kan­nelemäessä. Poi­ka asui vuo­den Töölössä, sit­ten pari kuukaut­ta Kan­nelmäessä, mut­ta muut­taa nyt Berli­ini­in työn perässä. Tosin Lon­tookin kiinnostaa. 

    Kun­pa val­it­sisi Lon­toon, että pää­sisi lomil­la asutele­maan kaupunki­in! Sin­nehän voisi muut­taa kokonaankin. 

    Helsinki­hän on maakun­taa. Ja vielä enem­män ensi vuon­na. Puhu­mat­takaan kymme­nen vuo­den päästä.

    Tule­vaisu­us on EU eli Euroopan Yhdys­val­lat. Ei muis­sakaan yhdys­val­lois­sa provinssipääkaupungeil­la ole merkitystä..

  88. Jaa, tek­stimuuri.

    az:

    Nokke­laa sanailua, mut­ta et mitenkään vas­taa siihen point­ti­in, jon­ka nim­im. Maaseu­tu­lainen esitti. 

    Kun­han piikit­telin. Se point­ti oli ymmärtääk­seni, että ihmiset saat­taisi­vat tehdä toisen­laisia val­in­to­ja, jos käytet­tävis­sä ole­vat resurssit oli­si­vat toiset. Allekir­joi­tan kyseisen itses­tään­selvyy­den, mut­ta en pidä sitä syynä olla rak­en­ta­mat­ta kaupunkia.

    az:

    Se, että ihmiset val­it­se­vat urbaanin ker­rostaloa­sun­non työ­paikan läheltä (ja palvelu­iden, mut­ta tämän merk­i­tys on selvästi pienem­pi), ei poista sitä useis­sa kyse­lyis­sä tois­tunut­ta mielip­i­tee­nil­maisua, että useim­mat suo­ma­laiset eivät pidä ker­rostalosta asum­is­muo­tona, asum­is­muo­tona itsessään, ja asu­isi­vat mielu­um­min toisel­la taval­la, kuten omakoti­talos­sa, oman pihan kanssa. Eivät kaik­ki, mut­ta useim­mat, etenkin nuoret lapsiperheelliset. 

    Kukaan ei tain­nut sanoa, että juuri ker­rosta­lo asum­is­muo­tona, asum­is­muo­tona itsessään, olisi se kaik­ista halut­tavin, vaik­ka jonkun mielestä se ehkä onkin. Kaupun­ki koos­t­uu aika paljon muus­takin kuin ker­rostalo­huoneis­toista ja pelkät ker­rostalot eivät tee alueesta kaupunkia.

    az:

    Tämä myös näkyy selvästi tilas­toista. Helsin­ki on pain­ot­tuneesti eläkeläis­ten, opiske­li­joiden, sinkku­jen ja maa­han­muut­ta­jien kaupun­ki, ei osu­ut­taan vas­taavasti kan­ta­suo­ma­lais­ten lapsiperheiden. 

    Onko tämä mielestäsi ongel­ma ja jos on, niin mik­si? Mitä asialle pitäisi mielestäsi tehdä? Vas­taavasti onko se ongel­ma, että Nur­mi­järvel­lä asuu suh­teessa vähän sinkku­ja? Pitäisikö pyrk­iä tas­apäistämään? Mil­lä taval­la? Lisää kepu­lan­di­aa Helsinki­in ja lisää kaupunkia Nurmijärvelle?

    az:

    Ker­rostaloa­sumis­es­ta, asum­is­muo­tona itsessään, ja usein myös siitä urbaanista ympäristöstä, asum­isym­päristönä itsessään, negati­ivis­es­ti ajat­tele­vi­in kuu­luu suuri joukko ihmisiä, jot­ka kuitenkin asu­vat täl­laises­sa asun­nos­sa ja ympäristössä ja ovat siitä valmi­ita paljon mak­samaan, kos­ka sen toivei­den mukaisen työ­paikan (tai puoli­son työ­paikan) sijain­ti sitä edellyttää.

    Onko tätä todel­la liian vaikea ymmärtää? Kun ihmisiltä kysytään hei­dän toivei­ta vas­taav­ista asum­is­muodois­taan, niin he keskit­tyvät ajatuk­sis­saan siihen asun­toon ja sen ympäristöön itsessään. Todel­lises­sa maail­mas­sa on sit­ten muitakin tek­i­jöitä, jot­ka vaikut­ta­vat asun­non val­in­taan, eikä asum­is­muo­toa vali­ta asum­is­muodon itsen­sä posi­ti­ivis­ten puolien takia.
    Tas­apain­oilu yhteenso­vit­ta­mat­to­muuk­sien ja kom­pro­missien kanssa johtaa eri­laisi­in ratkaisui­hin, joista suorien johtopäätök­sien tekem­i­nen yksit­täi­sistä moti­vaa­tiotek­i­jöistä on hyvin harhaanjohtavaa.

    Tämä ilmeis­es­ti todel­la pitää vään­tää rauta­lan­gas­ta, kos­ka se (tahal­laan?) ymmär­retään näis­sä keskusteluis­sa aina väärin. 

    Väit­tämäsi on siis, että mon­et ihmiset eivät oikeasti halua asua kaupungis­sa, eivätkä varsinkaan ker­rostalois­sa, mut­ta asu­vat kuitenkin, kos­ka se on heille usein huonoista vai­h­toe­hdoista paras. Pidän tuo­ta itsekin hyvin toden­näköisenä, eikä siinä ole min­ulle mitään vaikeaa ymmärtää. 

    Itse tosin tykkään eniten juuri kaupungista ja en ole sen­tään mitenkään ain­ut­laa­tu­inen tässä asi­as­sa. “Suurin osa”, “useim­mat” ja muut vas­taa­vat eivät ehkä tykkää, eikä siinä mitään. Hei­dän kannal­taan on lohdullista, että Helsin­gin seudul­ta, puhu­mat­takaan muus­ta Suomes­ta, löy­tyy heille ruhti­naal­lis­es­ti valin­nan­varaa. Sen sijaan kaupungista pitäville on todel­la heikot markki­nat, eli he joutu­vat toden­näköisem­min asumaan ympäristössä, joka ei miel­lytä. Minus­ta olisi hyvä, jos jokaiselle olisi jotakin, eikä esimerkik­si kaupun­gin rak­en­tamista estet­täisi erinäisil­lä sään­nök­sil­lä (parkkipaikkanor­mi, val­okul­mat ja niin edelleen).

    az:

    Kan­natatko kaavoituk­sen ja raken­nuslupi­en vapaut­tamista kaikesta poli­it­tis­es­ta ja byrokraat­tis­es­ta säätelystä ja ohjauk­ses­ta raken­nus- ja palo­tur­val­lisu­ut­ta luku­un otta­mat­ta? Antaa ihmis­ten ja markki­noiden päättää? 

    Kan­natan nor­mitalkoi­ta. Jos nyt aluk­si vaik­ka parkkipaikkanormista ja val­okul­masään­nök­sistä pää­sisi eroon, niin sit­ten voisi kat­soa tilan­net­ta uusin silmin. Turha men­nä äärim­mäisyyk­si­in ker­tarysäyk­sel­lä. Luotan kyl­lä myös markki­noi­hin aika paljon.

    az:

    Usei­den tulosten­sa osalta yht­enevien kyse­ly­tutkimusten anta­ma vas­taus suo­ma­lais­ten asum­is­pref­er­ens­seistä (asumisen itsen­sä) ei ole “jos­sit­telua” eikä “just sitä sun tätä”. 

    Ei olekaan jos­sit­telua. Jos­sit­telua oli nim­imerk­ki Maaseu­tu­laisen kir­joit­ta­ma viesti, jos­sa hän sanoi, että ihmiset tek­i­sivät asioi­ta eri lail­la, jos heil­lä olisi eri määrä resursseja.

    az:

    Tulok­set ker­to­vat suo­ma­lais­ten asum­is­pref­er­ens­seistä. Onnel­lisu­us­tutkimuk­set ovat pref­er­ensse­jä tukevia.
    Tämä tieto on merkit­tävää, jos yhdyskun­ta­su­un­nit­telun tavoit­teena on ihmis­ten elämän­mukavu­u­den edesauttaminen. 

    Pref­er­ensse­jä on hyödyl­listä tietää, ei siinä mitään. Keskustelu­nai­heena olevas­sa tutkimuk­ses­sa kysyt­ti­in ihmis­ten pref­er­ensse­jä liit­tyen maaseudul­la asumiseen, joten se ei ole kaupunk­inäkökul­mas­ta kovin rel­e­vant­ti. Kaupunk­inäkökul­mas­ta olisi kiin­nos­tavaa nähdä tutkimus, jos­sa selvitetään kuin­ka moni halu­aa asua urbaanis­sa ympäristössä ja kuin­ka moni esim. lähiöissä. 

    Tosin ilman tutkimuk­si­akin on selvää, että ainakin Helsingis­sä ratikkavyöhyk­keen asun­noista on kysyn­tää enem­män kuin mihin tar­jon­ta riit­tää (tjeu: neliöhin­nat), minkä vuok­si ratikkavyöhyket­tä kan­nat­taa pyrk­iä laa­jen­ta­maan. Yksi hyvä keino olisi rak­en­taa Kehä I:n sisäpuolis­ten moot­toritei­den (tule­vien pääkatu­jen?) melu­alueille. Kun noille nykyään hukkakäytössä oleville alueille raken­netaan tehokkaasti, säästyy tilaa muunkin­laiselle rak­en­tamiselle ja luon­toar­vot eivät kär­si. Just sayin’.

    az:

    Ei kukaan ole vaa­ti­mas­sa, että sitä pitäisi toteut­taa talouskasvus­ta ja työ­paikko­jen keskit­tymis­es­tä vähät välit­tämät­tä, mut­ta toimivien yhteenso­vit­tamis­ten etsimi­nen ei ole täysin mah­do­ton­ta, ei esimerkik­si vihreän kasvil­lisu­u­den ja rauhal­lis­ten ympäristö­jen huomioimi­nen osana urbaa­nia arkkite­htu­uria, eikä vain lähin­nä län­täreinä sen ulkop­uolel­la. Ei ripoit­tain vihreää betonisen ympäristön ulkop­uolel­la vaan vihreä kiin­teänä ja näkyvänä osana beton­ista ympäristöä. Näis­sä on hyvin merkit­tävä ero. 

    Luuletko tosi­aan, ettei näitä asioi­ta mietitä? Aina voi var­masti miet­tiä enem­mänkin, mut­ta silti. Jotain konkre­ti­aa olisi myös kiva saa­da tuon sana­he­linän lisäk­si. Onko esim. Torkke­lin­mäessä mielestäsi riit­tävästi vihreää, vai pitäisikö olla enem­män? Entä Ullan­lin­nas­sa (sis. mm. Tähti­torn­in­mäen)? Taka-Töölössä?

    az:

    Voitaisi­in myös kaavoitus­ratkaisu­is­sa pohtia, kuin­ka luon­toa lähel­lä ole­vaa pien­taloa­sum­ista olisi saatavis­sa ajal­lis­es­ti lähelle työ­paikko­ja, vaik­ka tämä edel­lyt­täisi työmatka-autoilua. 

    Olen jok­seenkin var­ma, että tuollaisia(kin) asioi­ta pohdi­taan. Jos nyt konkret­ian puolelle men­nään, niin esimerkik­si Öster­sun­domi­in on virit­teil­lä jotain tuon kaltaista.

    az:

    Täl­laisia asum­ista koske­via eri­laisia kyse­ly­tutkimuk­sia ja onnel­lisu­us­tutkimuk­sia on tähdel­listä pohtia, jos lähtöko­htana on ihmis­ten elämän­mukavu­u­den, jos­ta asum­is­mukavu­us on osansa, edesauttaminen. 

    Olen samaa mieltä.

    az:

    Kuva vääristyy, tai on ainakin turha puhua ihmis­ten asum­is­mukavu­ud­es­ta yleen­sä, jos koko väestön pref­er­enssien näkem­i­nen tapah­tuu sen oman urbaanin, pyöräilevän kult­tuuri-ihmisen linssin lävitse. 

    Olen samaa mieltä.

    az:

    On myös aika harhaan­jo­htavaa puhua asum­is­mukavu­ud­es­ta päätösten perus­teena, jos tosi­asialli­nen perus­ta on CO2-päästö­jen min­i­moimi­nen elämis­mukavu­ud­es­ta ja ihmis­ten pref­er­ens­seistä lähin­nä kuor­ru­tuk­sek­si kau­ni­ita puhuen, kuten vihreässä yhdyskuntasuunnittelussa. 

    Nyt meni ohi. Miten CO2-päästöt liit­tyvät tähän? Oli oikein pakko etsiä CO2-haku­sanal­la tästä ketjus­ta ja kap­pas vain, ei niistä horise kukaan muu kuin sinä.

    az:

    Lin­ja­si­vathan vihreät taan­noises­sa puoluekok­ouk­ses­saan, ettei tuulivoimalan vaiku­tuk­sia asum­is­mukavu­udelle tule selvit­tää. Se ker­too siitä, mis­sä ollaan menos­sa ja mil­lä motiivein. 

    Vai niin, enpä ole moi­ses­ta kuul­lutkaan. Tuulivoima­pu­uhastelu ei min­ua kauheasti läm­mitä noin muutenkaan. Sel­l­ainen jut­tu myös, että lainaa­maasi viesti­in Vihrei­den puoluekok­ouk­sen lin­jauk­set ja tuulivoiman aiheut­ta­mat ympäristöhai­tat eivät liity mitenkään. Mut­ta anna palaa vaan, kun paatos­ta näem­mä riittää.

  89. Liian van­ha: Mut­ta kun tuos­sa lähel­lä pis­tet­ti­in jakoon 30 kohtu­uhin­taista vuokra­tont­tia omakoti­taloille niin hake­muk­sia tuli 1400 ja 30 sai tontin. 

    Vas­taavasti meil­lä tuos­sa lähel­lä pis­tet­ti­in jakoon 44 Hitas-asun­toa. Yksiöi­hin ja kak­sioi­hin oli hak­i­joi­ta noin 90–100 per asunto.

  90. Osmo Soin­in­vaara:
    Minä tun­nen paljon ihmisiä, jot­ka asu­vat Helsin­gin kan­takaupungis­sa ja käyvät töis­sä kaupun­gin ulkop­uolel­la. Tun­nen myös ihmisiä, jot­ka ovat työn perässä muut­ta­neet maakun­ti­in, mut­ta palaa­vat eläkepäivikseen vaik­ka Töölöön. Kaupungis­sa asumisen paras puoli ei ole lyhyt mat­ka töi­hin vaan lyhyt mat­ka vapaa-ajan­ri­en­toi­hin ja lyhyt mat­ka ystävien­sä luo.

    Nyt Osmo rehellis­es­ti. Mikä on taas tämän “paljon” kokon­ais­määrä? Veikkaan, että Soin­in­vaaran neljä eläk­keel­lä extra­hom­mia tekevää miljonääriys­tävää ei riitä yleistykseksi.

  91. Osmo Soin­in­vaara:
    Minä tun­nen paljon ihmisiä, jot­ka asu­vat Helsin­gin kan­takaupungis­sa ja käyvät töis­sä kaupun­gin ulkop­uolel­la. Tun­nen myös ihmisiä, jot­ka ovat työn perässä muut­ta­neet maakun­ti­in, mut­ta palaa­vat eläkepäivikseen vaik­ka Töölöön. Kaupungis­sa asumisen paras puoli ei ole lyhyt mat­ka töi­hin vaan lyhyt mat­ka vapaa-ajan­ri­en­toi­hin ja lyhyt mat­ka ystävien­sä luo.

    Pätee molem­pi­in suun­ti­in. Taitaa olla enem­män koti­paikkarakkaut­ta kuin tietyn talo­tyypin ihan­noin­tia. Maal­la vapaa-ajan rien­not ja ystävät voivat olla yhtä lähel­lä kuin kaupungis­sa, ainakin niin kauan kun on ajoko­rt­ti. Ja tietenkin, jos van­hat ystävät ja suku­laiset asu­vat tietyssä kaupungis­sa tai tietyssä kylässä, niin sit­ten sinne. Vapaa-ajan rien­not voivat olla vähän eri­laisia. Maal­ta on useim­miten pitkä mat­ka oop­per­aan, ja kaupungista luontoon.

  92. Tim­o­teus “Timp­pa” Luo­to:
    Hyvä että edes nuoret pysyvät jär­jis­sään: kuka hul­lu lan­del­la halu­aisi bud­ja­ta. Ja olen AIVAN tosis­sani kun näin kir­joi­tan. Nyt jun­tit voi aloit­taa itkemisen- siitä vaan, en kuitenkaan koskaan lue met­säläis­ten tuher­ruk­sia pait­si vahingossa

    Kyl­läpä oli älykäs kommentti. 

    Täl­laisia stadi­laisia kuitenkin näytetään ran­gais­ta­van lyhem­mäl­lä elin­iäl­lä. Tilas­tokeskuk­sen tutkimusten mukaan eri­tyis­es­ti vähän koulutet­tu­jen helsinkiläis­ten elinikä on selvästi lyhyem­pi kuin vähän koulutet­tu­jen muual­la Suomes­sa. Myös yleis­es­ti helsinkiläis­ten elinikä on hie­man lyhyem­pi kuin Suomes­sa keskimäärin.

  93. Coun­try­boy: Täl­laisia stadi­laisia kuitenkin näytetään ran­gais­ta­van lyhem­mäl­lä eliniällä. 

    Ihmiset, jot­ka joutu­vat muut­ta­maan kotiseudul­taan, kuol­e­vat nuoremp­ina. Tämän näkee selvästi vaikka­pa Poh­jan­maan ran­nikkoseudul­la, muual­ta muut­ta­neet suomenkieliset elävät selvästi lyhyem­pään kuin koko ikän­sä samas­sa kylässä eläneet ruotsinkieliset. Helsingis­sä on toki paljon tien tuo­mia mut­ta sinä halu­aisit ajaa vielä Helsingis­sä syn­tyneetkin muualle.

  94. ze: Vas­taavasti meil­lä tuos­sa lähel­lä pis­tet­ti­in jakoon 44 Hitas-asun­toa. Yksiöi­hin ja kak­sioi­hin oli hak­i­joi­ta noin 90–100 per asunto.

    Ja taas heit­tää kaupun­ki seteleitä ilmaan onnekkaiden vuokranan­ta­jien kaapattavaksi.

    Min­un on vaikea ymmärtää sosi­aaliseen asun­to­tuotan­toon käytet­täviä raho­ja, jot­ka menevät nimeno­maan varakkaille (puolen miljoo­nan omakoti­talot, hal­vat vuokra-asun­not ostettavaksi).

  95. Liian van­ha: No enpä iedä onko 5000–8000 euron vuo­sivuokra kovin alhainen, ei sitä kovin pien­i­t­u­loinen kykene maksamaan.Mutta ver­rat­tuna esim 25000 euron vuo­sivuokri­in, joi­ta jos­sain kohteis­sa per­itään niin aika kohtuuhintainen

    Niin, ongel­ma näyt­tää ole­van se, että hah­mo­tat tuo­ta vuokraa sen mukaan mitä pien­i­t­u­loinen olisi valmis mak­samaan. Itse taidan olla jotakuinkin keski­t­u­loinen, eikä min­ul­la tosi­aankaan olisi tuol­laiseen tont­ti­in varaa. Kuitenkin tässä tapauk­ses­sa jopa 1400 asun­tokun­nal­la on mielestään ollut varaa.

    Ajat­telin jotenkin, että kyseessä oli­si­vat kaupun­gin tai kun­nan vuokra­ton­tit. Jos näin on, niin sil­loin aivan ehdot­tomasti vuokrien pitäisi olla sel­l­aiset, että löy­ty­isi kutakuinkin tont­tien määrää vas­taa­va määrä halukkai­ta vuokralaisia. Tämä on pieni- ja keski­t­u­lois­t­enkin etu. Mielestäni on kun­nalle / kaupungille / yhteiskun­nalle olisi järkevää kerätä mah­dol­lisim­man paljon rahaa sel­l­aisil­ta, jot­ka sitä rahaa eri­tyis­es­ti paljon halu­a­vat antaa vapaae­htois­es­ti, vaik­ka sit­ten tont­tivuokran muodossa.

    Jos kyseessä on jonkun yksi­tyisen vuokralle anta­mat ton­tit, niin sit­ten en voi kuin ihme­tel­lä sitä, että kuin­ka huonos­ti jotkut kehtaa­vat omaisu­ut­taan hoitaa. Mut­ta hyväksyn sen tietysti, oma­pa on tappionsa.

    Oli kyseessä yksi­tyi­nen tai kaupun­ki tai kun­ta, niin huu­tokau­pal­la vuokrille olisi löy­tynyt se oikea taso.

  96. Liian van­ha:
    Kun­ta lunastaa/ostaa maa­ta raaka­maan hin­nal­la eli 1–5 euroa neliö,riippuen alueesta ja jalostaasen ton­teik­si rak­en­ta­mal­la kun­nal­lis­tekni­ikan ja tiev­erkon alueelle ja myy ton­tit hankinta+kunnallistekniikan hin­nal­la asukkaille.Entisessä kotikun­nas­sa saa tont­te­ja 15000 euron hin­nal­la parin km päässä keskus­tas­ta eli palvelu­jen läheltä.

    Tont­te­ja Helsingistä sosial­isoitavak­si hin­nal­la 1–5 eur/neliö… Onnea vain yri­tyk­selle. Maal­la nyt vain eri arvo Helsin­gin keskus­tas­sa kuin jos­sain Posiolla.

  97. Suomen ongel­ma on, että paljon kukaan ei halua elää Helsin­gin kaltaises­sa provinssikaupungis­sa. No, jotkut tallinnalaiset ja pietar­i­laiset, kun ovat tot­tuneet surkeaan ilmas­toon, viiltävi­in tuli­in, ympeään porukkaan ja halu­a­vat kym­menker­taisia palkko­ja. Mut­ta ei provinssi­talous pitkään pelitä.

  98. Lau­ri Kumpu­lainen:
    http://www.hus.fi/hus-tietoa/uutishuone/Sivut/2013-HUSssa-syntyi-18–308-vauvaa-.aspx

    Vuon­na 2013 HUSs­sa syn­ty 18 308 vau­vaa. Melkein entisen kotikaupunk­i­ni Iisalmen ver­ran, jos­ta syn­ny­tysosas­tokin on jo aikapäiviä sit­ten lakkautettu.

    Se on huvit­tavaa raja­ta tarkastelua pelkkään Helsinki­in ja tode­ta, että Helsin­ki houkut­telee vain opiske­li­joi­ta jne. 

    Niin no, jos alku­peräi­nen viesti kuuluu:

    Lau­ri Kumpu­lainen: No johan pomppasi!

    Helsingis­sä taitaa olla koko maan suurin syn­tyvyys kan­ta­suo­ma­lais­ten keskuudessa. 

    lie­nee vähän myöhäistä alkaa siirtelemään maal­i­tolp­pia ja syyt­tää mui­ta “tarkastelun rajaamis­es­ta Helsinki­in”. Tääl­lä on nyt aika monel­la taval­la osoitet­tu alku­peräisen väit­teen olleen puu­ta­heinää, ihan riip­pumat­ta miten tarkastelu “rajataan”, eikä edelleenkään ole annet­tu minkään­laista lähdet­tä, jos­sa edes viitat­taisi­in kan­ta­suo­ma­lais­ten väitet­tyyn korkeam­paan syn­tyvyy­teen. Tietysti jos perusteluk­si riit­tää se, että koko pääkaupunkiseudul­la + vähän päälle syn­tyy absolu­ut­tis­es­ti enem­män sekä “kan­taväestön” että maa­han­muut­ta­jien lap­sia kuin jos­sain yksit­täisessä muus­sa kaupungis­sa (joskin vähem­män kuin muual­la Suomes­sa yhteen­sä), niin onhan se var­maan totta.

  99. Mis­tä se ker­too, kun Vihrei­den vara­puheen­jo­hta­ja Anne Bland kokee tulleen­sa puolueen sisäisen kiusaamisen kohteek­si kir­joitet­tuaan maaseu­tu­a­sum­ista sym­pa­tiseer­aa­van blogin?

    Ei halua enää eduskuntavaaliehdokkaaksi.

  100. :

    Tun­nen joitain ihmisiä, jot­ka asu­vat ja työsken­televät mot­tori­tien liit­tymien vaiku­tus­pi­iris­sä. Työ­matkan keskinopeus nousee ehkä jo yli 100 km/h.

    Joo Klaukkalas­ta pääse kehille erit­täin näp­pärästi. Keskinopeustyö­paikalle on var­maan lähelle 100 km/h.

    Kehä 1:n sisäpuolel­la keskinopeus lie­nee luokkaa 5–10 km/h. Tästä syys­tä ympäryskun­ta­lais­ten ei kan­na­ta sinne ajel­la töi­hin eikä kauppoihin.

  101. Tutus­tu­mat­ta itse tutkimusasetel­maan vaikut­taa melko hep­poiselta. Sit­ten vielä Talous­sanomien tulk­in­ta jatkaa samaa soopaa.

    Kyl­lä täl­laiset on enem­mänkin ker­takäyt­tövi­ihdet­tä. Ei ole kait tarkoi­tuskaan niitä käyt­tää vaikka­pa päätök­sen­teon apuna.

    tyyp­illi­nen nol­latutkimus oli joskus nuorisolle tehty kyse­ly, mis­sä kysyt­ti­in tule­van työu­ran arvos­tuk­sia. Enin osa vas­tan­neista piti tärkein­pänä työn mielekkyyt­tä. Pal­ka­lla taas ei ollut paljon väliä, kun­han se on riittävä.

    Näis­sä kysytään mielipi­det­tä asioista, joista ei vält­tämät­tä ole mitään tietoa. Toiv­ot­tavasti kun­tali­itok­sista ei jär­jestetä kansanäänestyk­siä. Ei tun­nu kenel­läkään ole­van siitä tarpeel­lista tietoa.

  102. Tässä viestis­sä vas­taan osin nim­imerkille ze, mut­ta laa­jem­min pohdin sitä, mikä mielestäni Osmon ja hänen lail­laan ajat­tele­vien yhdyskun­tavi­siois­sa ja niiden perusteis­sa on vial­la tai epäi­lyt­tävää. Ketkä pitävät tek­stimuu­ri­na, hypätköön ylitse.

    ze:

    Se point­ti oli ymmärtääk­seni, että ihmiset saat­taisi­vat tehdä toisen­laisia val­in­to­ja, jos käytet­tävis­sä ole­vat resurssit oli­si­vat toiset. Allekir­joi­tan kyseisen itses­tään­selvyy­den, mut­ta en pidä sitä syynä olla rak­en­ta­mat­ta kaupunkia. 

    Resurssien lisäk­si on kyse tar­jon­nas­ta ja tar­jon­nan laa­jem­mista ympäristöistä, mihin vaikute­taan yhdyskuntasuunnittelulla.

    Onko tämä mielestäsi ongel­ma ja jos on, niin miksi?

    Suomeen kult­tuuris­es­ti inte­groi­tu­mat­tomat maa­han­muut­ta­jat ovat erit­täin suuri tule­vaisu­u­den ongel­ma Helsingille, mikä tulee näkymään myös kan­ta­suo­ma­lais­ten asum­is­päätök­sis­sä pääkaupunkiseudul­la, mut­ta se on ohi tämän keskustelun, eikä sitä ratkaista yhdyskun­ta­su­un­nit­telul­la. Yleisem­min poikkea­vat väestörak­en­teet tai ikä­jakau­mat eivät ole ongel­ma, enkä siihen viitan­nut. Päin­vas­toin kyse oli siitä, että eri elämän­ti­lanteis­sa eri­laiset ihmiset kaipaa­vat eri­laisia asum­isym­päristöjä, ja tämä ei ole ongel­ma, kun­han tulevaisuudessa(kin) edesaute­taan monipuolisen, ihmis­ten toivei­ta vas­taa­van yhdyskun­tarak­en­teen toteuttamista.

    Oletit nyt, että vas­tasin vain sin­ulle ja yritin jotenkin lukea ja olet­taa kan­to­jasi. Vies­ti­ni oli vähäis­es­ti vas­taus­ta viesti­isi, jota lainasin, ja pidem­min yhdyskun­ta­su­un­nit­telun yleisem­pää pohtimista.

    Mihin seu­raa­vat liittyvät:

    Nyt meni ohi. Miten CO2-päästöt liit­tyvät tähän? Oli oikein pakko etsiä CO2-haku­sanal­la tästä ketjus­ta ja kap­pas vain, ei niistä horise kukaan muu kuin sinä.

    Vai niin, enpä ole moi­ses­ta kuul­lutkaan. Tuulivoima­pu­uhastelu ei min­ua kauheasti läm­mitä noin muutenkaan. Sel­l­ainen jut­tu myös, että lainaa­maasi viesti­in Vihrei­den puoluekok­ouk­sen lin­jauk­set ja tuulivoiman aiheut­ta­mat ympäristöhai­tat eivät liity mitenkään.

    Siinä yhdyskun­ta­su­un­nit­telun visios­sa, jota Osmo ja hänen lail­laan ajat­tel­e­vat kan­nat­ta­vat, CO2-vaiku­tuk­seltaan alhainen yhdyskun­tarakenne on keskeinen päämäärä. Hyvin tärkeä kysymys on se, kuin­ka hal­lit­se­va tämä CO2-vaiku­tuk­sen vähen­tämisen päämäärä heille on? Mis­sä määrin selvi­tyk­set ihmis­ten asum­is­toiveista ovat sille yhden­teke­viä? Mis­sä määrin, jos he tule­vaisu­udessa pää­sevät visio­taan pääkaupunkiseudul­la toteut­ta­maan, tul­laan päätök­sil­lä rajaa­maan ja vaikeut­ta­maan sel­l­ais­ten asum­is­toivei­den toteu­tu­mista, jot­ka eivät mukaudu vähäpäästöisen yhdyskun­tarak­en­teen visioon? Mis­sä määrin CO2 on hal­lit­se­va suh­teessa siihen ja ylitse sen, miten ihmiset(kaikenlaiset ihmiset, eivät vain ne Osmon tutut ja kaver­it, joiden val­in­to­jen poh­jal­ta hän yllä tekee yleistyk­sen ihmis­ten asum­is­päätök­sistä) halu­aisi­vat asua ja elää? 

    Eeva Suo­jasen tekemä ehdo­tus, jon­ka sekä vihrei­den poli­it­tisen ohjel­man työryh­mä, että puoluekok­ouse­dus­ta­jat äänestyk­sessä, tor­jui­v­at, kuu­lui seu­raavasti: “Suurten tuulivoimayk­siköi­den hai­tat kansalais­ten ter­vey­delle ja asum­isvi­ihtyvyy­delle on kuitenkin otet­ta­va huomioon voimaloiden sijoituksessa.”

    Hylät­ty. Hylkäämisen ymmärtää, kun miet­tii, kuin­ka vähän aurinkoa Suo­mi talvi­saikaan saa, kuin­ka raja­tusti puul­la voidaan tuot­taa kestävästi ener­giaa, ja että vihrei­den, myös Osmon, visios­sa Suo­mi pyörii muu­tamien vuosikym­menten päästä täysin ilman ydin­voimaa ja fossiilisia.

    Jos he hylkäävät CO2-visioilleen alis­teise­na sen, miten voimakkaat meluhai­tat vaikut­ta­vat ihmisi­in, eivät halua edes selvit­tää meluhait­to­jen vaiku­tus­ta ihmisi­in, niin on perustei­ta olla erit­täin skepti­nen sen suh­teen, että ihmis­ten asum­is­mukavu­udel­la olisi yleisem­minkään merk­i­tys­tä tärkeänä pre­miss­inä hei­dän yhdyskun­ta­su­un­nit­telus­saan. Asi­aa olisi helpom­pi arvioi­da, jos nämä pre­mis­sit edes joskus kir­joitet­taisi­in selkeästi auki.

    Sen sijaan kaupungista pitäville on todel­la heikot markki­nat, eli he joutu­vat toden­näköisem­min asumaan ympäristössä, joka ei miel­lytä. Minus­ta olisi hyvä, jos jokaiselle olisi jotakin, eikä esimerkik­si kaupun­gin rak­en­tamista estet­täisi erinäisil­lä sään­nök­sil­lä (parkkipaikkanor­mi, val­okul­mat ja niin edelleen).

    Tästä olemme täysin samaa mieltä. Itse asun Helsingis­sä, eikä min­ul­la edes ole ajoko­rt­tia. Yhdyskun­ta­su­un­nit­telun nimeno­maan pitäisi aset­tua puolue­poli­ti­ikan yläpuolelle ja olla perusteil­taan avoin­ta ja läpinäkyvää. Toi­sis­taan hyvin paljonkin poikkeav­ia toivei­ta pitäisi pystyä otta­maan huomioon. Eikä CO2:n kaltais­ten ide­olo­gioiden pitäisi men­nä asum­is­mukavu­u­den edelle. Pitäisi rak­en­taa mah­dol­lisim­man viihty­isää yhdyskun­taa koko väestölle, niin automar­ket­tien kansalle kuin Kallios­sa viihtyville, ja eril­lisenä kysymyk­senä ratkaista se, kuin­ka me tuo­tamme riit­tävän puh­taasti sen muka­van yhdyskun­tarak­en­teen tarvit­se­man energian.

    Tuo tässä ketjus­sa esil­lä ollut tutkimus on ilmeisen selkeästi lob­baus­tarkoituk­si­in tuotet­tua nol­latutkimus­ta, syistä, jot­ka Lep­oti­la zZ hyvin perusteli. Mut­ta tämän blo­gin kon­tek­stis­sa koko yhdyskun­ta­su­un­nit­telukeskustelus­sa min­ua epäi­lyt­tää se, että yleisem­min ihmis­ten asum­is­toiveet eivät ole Osmolle ja hänen lail­laan ajat­televille hal­lit­se­va lähtöko­h­ta vaan alisteinen.
    Tuol­lainen nol­latutkimus on help­po ampua alas, mut­ta on myös paljon hyvin validia tutkimus­ta, joi­ta ei kuitenkaan tun­nu­ta juuri huomioivan sel­l­ai­sis­sa visiois­sa, ja toiv­ot­tavasti visioik­si jäävis­sä, kuten täl­lä blogilla paljon käsitel­ty vuo­den 2050 visio.

    Suuren osan 2000-lukua Helsin­ki kär­si ei vain lap­siper­hei­den vaan ylipään­sä kan­ta­suo­ma­lais­ten muut­to­tap­pi­o­ta ympäryskun­ti­in. Silti Osmon puheis­sa kukaan ei halua ympäryskun­ti­in muut­taa ja kaik­ki halu­a­vat kan­takaupunki­in ratikkaverkon ääreen. Espoolaiset ovat selvästi helsinkiläisiä vau­raampia, joten tästäkin ver­tailus­ta voisi saa­da jotain osvi­it­taa sille, mil­laisia asum­is­päätök­siä ihmiset tekevät, kun raha ei ole heille este. Kan­takaupun­gin niukan tar­jon­nan syn­nyt­tämästä korkeas­ta hin­nas­ta päätel­lään raja­ton kysyn­tä eikä arvio­ta rajatun kysyn­nän mittaluokasta. 

    Tai toisaal­ta, jos ihmiset ostopäätök­sil­lään osoit­ta­vat, että suurille mar­keteille on kysyn­tää, mut­ta kivi­jalka­kau­pat kär­sivät, niin se ei estä vuo­den 2050 vision ide­olo­ge­ja kaavaile­mas­ta, että automar­ket­tien rak­en­t­a­mi­nen kiel­let­täisi­in lähivu­osi­na ja jo 2020-luvul­la ihmiset ilois­es­ti käyt­täi­sivät lähikaup­po­jaan. Kan­nat­taa oikeasti joskus lukea niitä pidem­piä selvi­tyk­siä, jos halu­aa ymmärtää, miten nämä ihmiset “järkeilevät”. Ne peruste­lut ovat usein todel­la onnet­to­mia. Automar­ket­tien suo­sion pääsyy, eli vai­vat­to­muus, “kumo­taan” sil­lä “argu­men­til­la”, että joutu­uhan mar­ketis­sakin kan­ta­maan ostok­set pitkän matkaa autolle, kuten kivi­jalka­kau­pas­ta kotiovelle. Siel­lä mar­ketis­sa ne ostok­set pystyy työn­tämään kär­ryl­lä sen auton viereen ja sit­ten jät­tämään tyhjän kär­ryn auto­hallin tai parkkipaikan lähim­pään kär­ryjonoon. Sit­ten autol­la ostok­set kotiovelle. Eikä kan­tamista ole kuin autos­ta sisälle. Hie­man helpom­paa viisi­henkiselle per­heelle, kuin kan­taa sitä kaikkea use­am­mal­la ker­taa kivi­jalka­kau­pas­ta. Jos täl­laisia täysin selviä asioi­ta ei pystytä myön­tämään, vaan kek­sitään noin onneton “argu­ment­ti”, kuten yllä kuvasin, mitätöimään aivan ilmi­selvää todel­lisu­ut­ta, niin moti­iveista herää vält­tämät­tä kysymys.

    Tuol­lai­sis­sa 2050-visiois­sa rajat­tu seg­ment­ti yhteiskun­taa pyrkii visioimaan omien visioiden näköistä yhteiskun­taa, eikä todel­la tun­nu välit­tävän sen huomioon ottamis­es­ta, mitä ihmiset laa­jem­min haluavat.

    Nuo visiot ovat sik­sikin onnet­to­mia, että teknolo­gia tulee sotke­maan ne pahem­man ker­ran. Robot­tikulkuneu­vot voivat tehdä jo kauan ennen vuot­ta 2050 niiden pre­mis­sit tyhjik­si. Autoilun suo­sio kas­vaa ja epä­mukavu­us vähe­nee, jos robot­ti ajaa virheet­tömästi per­ille ja itse voi hyö­dyn­tää mat­ka-ajan työn­tekoon tai lehden­luku­un. Täl­löin se ratikkaverkko ei ehkä yhtä mon­taa houku­takaan. Ylipään­sä suuri osa niistä työ­paikoista voi kado­ta konei­den tekemäk­si, kor­vau­tu­mat­ta mil­lään. Kau­pas­sa ei ehkä tarvitse käy­dä, vaan ruoat tilataan netistä ja robot­ti­au­to tuo ne kylmä­pakat­tuina kotiovelle.

    Luuletko tosi­aan, ettei näitä asioi­ta mietitä? Aina voi var­masti miet­tiä enem­mänkin, mut­ta silti. Jotain konkre­ti­aa olisi myös kiva saa­da tuon sana­he­linän lisäksi. 

    Yhdyskun­ta­su­un­nit­telu ei todel­lakaan ole kiin­nos­tuk­senko­hteis­tani pääl­lim­mäisiä, mut­ta sen ver­ran olen lukenut, että luulen todel­lakin, että noi­ta asioi­ta ei juuri mietitä.

    Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telun visioiden kohdal­la tilaa vihreältä ja muul­ta viihty­isältä kaupunkiym­päristöltä viedään sil­lä yhtälöl­lä, jos­sa halu­taan “tiivistä mut­ta har­vaa” ja “korkea tont­tite­hokku­us, mut­ta rak­en­ta­mat­ta ylöspäin, jot­tei rikko­ta Helsin­gin silhuettia”.

    Näis­sä visiois­sa ei jää kaupunkiku­vaan suurelti tilaa seu­raa­van­laisille tek­i­jöille kokon­aisuute­naan kuten: koira­puis­tot, käve­ly­puis­tot, leikkipuis­tot, viihty­isän kokoiset päiväko­tien pihat, jalka­pal­lon treeniken­tät, käve­lykadut, tei­den var­sien puut, käve­lykatu­jen var­sien puut, skeit­tipuis­tot, koulu­jen viihty­isät ja riit­tävän suuret pihat, talojen/korttelien sisäpi­hat, jot­ka ovat muu­takin kuin parkkipaikko­ja yhdel­lä tai kahdel­la muodon vuok­si istute­tul­la puul­la, puu­tarha-alueet, uimaran­nat ja muut vastaavat.
    Näi­den ei pitäisi olla mah­dot­to­mia yhteenso­vitet­tavia pääkaupunkiseudun kaupunki­rak­en­teen visioi­hin. Liian usein niis­sä visiois­sa tiivis mut­ta har­va tun­tuu tarkoit­ta­van sitä, että riit­tää kun vieri viereen raken­netun alueen ulkop­uolel­la on keskus­puis­to tai muu puinen lam­pare, ja esimerkik­si koulun­pihak­si riit­tää pieni asfal­toitu kaistale, jos­sa oppi­laat seiso­vat tiivi­inä ryh­minä, kos­ka viihty­isäm­mät pihat veisivät liiak­si arvokas­ta tont­ti­maa­ta asun­noil­ta ja virastoilta.

    Mikä ylipään­sä on yhteiskun­nan tarkoi­tus? Eikö tarkoi­tus ole edesaut­taa ihmis­ten oikeuk­sien loukkaa­mat­to­muu­den ohes­sa mah­dol­lisuuk­sia viihty­isään ja hyvään elämään? Mitä tek­i­jöitä siihen liit­tyy? Miten niitä voitaisi­in huomioi­da yhdyskuntasuunnittelussa?

    Kun sosioekonomis­es­ti selvästi heikom­mas­sa ase­mas­sa ole­vat maaseu­tu­laiset osoit­tau­tu­vat kyse­ly toisen­sa jäl­keen onnel­lisem­mik­si tai vähin­tään yhtä onnel­lisik­si kuin kaupunki­laiset, niin jotain voi epäil­lä ole­van rik­ki siinä yhteiskun­nal­lises­sa kom­pas­sis­sa, joka halu­aisi tyh­jen­tää maaseudun kaupunkeihin.

  103. Viherinssi: Ja taas heit­tää kaupun­ki seteleitä ilmaan onnekkaiden vuokranan­ta­jien kaapattavaksi.

    Min­un on vaikea ymmärtää sosi­aaliseen asun­to­tuotan­toon käytet­täviä raho­ja, jot­ka menevät nimeno­maan varakkaille (puolen miljoo­nan omakoti­talot, hal­vat vuokra-asun­not ostettavaksi).

    Olen ihan samaa mieltä Hitas-jär­jestelmästä ja muista vas­taav­ista arvon­noista. Point­ti oli lähin­nä, että kiin­nos­tus urbaanei­hin lot­tovoit­toi­hin oli jopa suurem­paa kuin omakoti­talo­tont­tilot­tovoit­toi­hin. Siinä ei tosin ole mitään yllätävää, kos­ka esim. Van­taal­ta saa­nee omakoti­talo­tont­te­ja suurin piirtein samal­la hin­nal­la ja ympäristö ei eroa Pak­i­las­ta käytän­nössä mitenkään. Sen sijaan ker­rostalokämp­pä Hakunilasta/Tikkurilasta/Myyrmäestä/Kartanonkoskelta ei vält­tämät­tä tyy­dytä niitä toivei­ta, joi­ta Jätkäsaares­ta käm­pän halu­avil­la saat­taa olla.

  104. ze:Van­taal­ta saa­nee omakoti­talo­tont­te­ja suurin piirtein samal­la hin­nal­la ja ympäristö ei eroa Pak­i­las­ta käytän­nössä mitenkään. Sen sijaan ker­rostalokämp­pä Hakunilasta/Tikkurilasta/Myyrmäestä/Kartanonkoskelta ei vält­tämät­tä tyy­dytä niitä toivei­ta, joi­ta Jätkäsaares­ta käm­pän halu­avil­la saat­taa olla.

    Asun­to­jen myyn­ti­hin­nan perus­teel­la kuitenkin Pak­i­lan seudulle halu­taan enem­män kuin Van­taalle, se ehkä ker­too aluei­den kiin­nos­tuk­ses­ta. (Jos nyt Liian van­ha tarkoit­ti niitä tont­te­ja, joi­ta kuvit­te­len hänen tarkoit­ta­neen. Voin olla ihan väärässä paikassakin.)

    Luulen, että Hitasin vielä suurem­pi kiin­nos­tus johtuu kahdes­ta asiasta:

    1. On enem­män ihmisiä, joil­ta löy­tyy 250 000 euroa sijoitet­tavak­si kuin niitä, joil­ta löy­tyy puoli miljoonaa.

    2. Hitas-asun­to toimii erit­täin hyvin sijoituk­se­na, kos­ka siihen löy­tyy hyvin hel­posti markki­nahin­taisia vuokralaisia. (Alivuokrainen omakoti­tont­ti ei toi­mi vuokra­markki­noil­la, kos­ka tont­tei­neen esimerkik­si 700 — 800 tuhan­nen euron arvoiseen omakoti­taloon ei löy­dy markki­nahin­taisia vuokralaisia kovin helposti.)

    Omakoti­talonkin kohdal­la on tietysti ali­hin­taisen ton­tin kohdal­la sijoi­tus­mah­dol­lisu­us. Se vaatii kuitenkin käytän­nössä sitä, että ottaa sen ton­tin, rak­en­taa sille mak­simikokoisen hyv­in­varuste­tun talon, asuu siinä kak­si vuot­ta ja myy pois. Tähän täy­tyy kuitenkin lait­taa isosti rahaa ja vaivaa kiin­ni, ja ris­ki on aika iso ver­rat­tuna keskustayksiöön.

    Veikkaisin siis, että suurin osa omakoti­tont­tien arvon­taan osal­lis­tuneista on oikeasti rak­en­tanut per­heelleen talon ton­tille. Sen sijaan Hitas-arvon­nois­sa lie­nee suuri määrä sijoit­ta­jia mukana.

  105. Lau­ri Kumpu­lainen: Suh­teel­lis­es­ti ei toki pidä paikkaansa. Oulus­sa jostain kum­man syys­tä syn­tyvyys on paljon korkeampi, kuin Helsingis­sä. Kum­ma juttu!

    Ei tain­nut keskustelus­sa vielä tul­la syytä esille. Kyse on muuan Lars Laestadiuksesta.

  106. Rolle: Tont­te­ja Helsingistä sosial­isoitavak­si hin­nal­la 1–5 eur/neliö… Onnea vain yri­tyk­selle. Maal­la nyt vain eri arvo Helsin­gin keskus­tas­sa kuin jos­sain Posiolla.

    Ei raaka­maa ole mis­sään sen arvokkaampaa.Metsämaa on met­sä­maa­ta ja pel­to pel­toa ja niil­lä on met­sän ja pel­lon hinta.

    Arvo­han nousee kaavoituk­sel­la, tuskin puis­tok­si ja tiek­si kaavoite­tus­ta alueesta kukaan mitään maksaa ?

    Mut­ta Helsingissä/pääkaupunkiseudula tärkein­tä onkin tur­va­ta muu­ta­man maan­omis­ta­jan edut, ei uss­ren kansalaisjoukon.

    Sipoohan on tyyp­illi­nen esimerk­ki: Hyö­tyjinä ovat maan­omis­ta­jat eivät asukkaat, maan­omis­ta­jat saavt pitää kaavoituk­sen tuo­man maan arvon nousun itsel­lään, tai muool­lis­es­ti puo­let, mut­ta kun asun­to­jen ja maan hin­taa vedätetään niin todel­lisu­udessa läh­es kaiken

  107. Viherinssi: Ja taas heit­tää kaupun­ki seteleitä ilmaan onnekkaiden vuokranan­ta­jien kaapattavaksi.

    Min­un on vaikea ymmärtää sosi­aaliseen asun­to­tuotan­toon käytet­täviä raho­ja, jot­ka menevät nimeno­maan varakkaille (puolen miljoo­nan omakoti­talot, hal­vat vuokra-asun­not ostettavaksi).

    heh, jokaisen kun­taisen on asut­ta­va jos­sain, har­va men­estyy Keskus­puitossa villinä vapaana.

    Mik­si siis kaupun­ki ei jär­jestä hal­paa infraa asum­ista varten , kaupunki­han on kaik­ki asukkai­ta varten , ei muu­ta­maa gryn­der­iä tai maanomistajaa.

    Osu­uskaup­pakin perus­tui siihen, että asi­akas­mis­ta­jat sai­vat tavaransa halvem­mal­la kuin markki­nae­htoiselta kauppiaalta.Kunta on hyvinkin ver­rat­tavis­sa osu­uskun­taan ja on hävytön­tä, että kun­ta pelaa muu­ta­man jäse­nen pussiin

  108. Asum­i­nen on aina kom­pro­mis­si. Viih­dyn itse sekä mökil­lä että kaupungis­sa. En väl­itä matkoista, työ- tai mökkimatkasta. 

    Sijoit­ta­jana on täl­lä het­kel­lä help­po lyödä vetoa sen puoles­ta, että kaupunki­a­sumisen suo­sio kas­vaa tule­vaisu­udessa. Moni seik­ka indikoi siihen suun­taan, ei vähiten liikku­mis- ja asumiskus­tan­nusten nousu­paineet. Lisäk­si voisi puhua tren­deistä ja nuorten arvoista, mut­ta enpä tai­da, kun raha ratkaisee.

    Maal­la halu­taan asua jatkos­sakin, mut­ta yhä harvem­mal­la tulee ole­maan siihen varaa ja huono sijoi­tus se on ihan kaikille. Asun­tosäästämi­nen nähdään jatkos­sa yhä enem­män van­hu­u­den tur­vana, alle nelikymp­pisille se saat­taa olla ain­ut, ja siinä ei ole varaa tehdä sitä virhet­tä, että asun­to ei kenellekään kel­paa siinä vai­heessa kun se pitäisi muut­taa rahaksi.

    Maaseu­tua on tähän saak­ka teko­hen­gitet­ty kär­siväl­lis­es­ti, kos­ka Suomes­sa niin suuri osa äänestäjistä yhä asuu maal­la, mut­ta kun pain­opiste heilah­taa tarpeek­si kaupunkien suun­taan, niin maaseudun alasajo tulee ole­maan säälimätön­tä. Niskatittaonifåse.

  109. Kun­tali­itoskun­ta­lainen:
    Mis­tä se ker­too, kun Vihrei­den vara­puheen­jo­hta­ja Anne Bland kokee tulleen­sa puolueen sisäisen kiusaamisen kohteek­si kir­joitet­tuaan maaseu­tu­a­sum­ista sym­pa­tiseer­aa­van blogin?

    Ei halua enää eduskuntavaaliehdokkaaksi.

    Noin kova väite vaatii jo läh­teen? Googlet­ta­mal­la löysin pari päivää van­han blogikir­joituk­sen, jos­sa ei ainakaan mitään viit­teitä tästä tai edes erim­ielisyy­destä vihrei­den lin­jaa kohtaan:
    http://annebland.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176753-maaseudulla-ei-saa-asua Twit­teris­säkään ei ollut mitään todis­tei­ta. Vas­ta­han hän ilmoit­tau­tui ehdolle elokuussa?

  110. sunimh: Niin no, jos alku­peräi­nen viesti kuuluu:

    lie­nee vähän myöhäistä alkaa siirtelemään maal­i­tolp­pia ja syyt­tää mui­ta “tarkastelun rajaamis­es­ta Helsinki­in”. Tääl­lä on nyt aika monel­la taval­la osoitet­tu alku­peräisen väit­teen olleen puu­ta­heinää, ihan riip­pumat­ta miten tarkastelu “rajataan”, eikä edelleenkään ole annet­tu minkään­laista lähdet­tä, jos­sa edes viitat­taisi­in kan­ta­suo­ma­lais­ten väitet­tyyn korkeam­paan syn­tyvyy­teen. Tietysti jos perusteluk­si riit­tää se, että koko pääkaupunkiseudul­la + vähän päälle syn­tyy absolu­ut­tis­es­ti enem­män sekä “kan­taväestön” että maa­han­muut­ta­jien lap­sia kuin jos­sain yksit­täisessä muus­sa kaupungis­sa (joskin vähem­män kuin muual­la Suomes­sa yhteen­sä), niin onhan se var­maan totta.

    Ja miten väit­teeni on väärässä?

    Kätilöopis­tossa tehdään yli 5500 syn­ny­tys­tä vuodessa, 10 pros­ent­tia koko maan syn­ny­tyk­sistä. Nais­ten­klinikalla suun­nilleen sama määrä. Jorvi on Espoos­sa, mut­ta siel­läkin yli 3000 synnytystä.

    Helsinki­in syn­tyy vuodessa yli 6500 las­ta. Mihinkään kun­taan ei syn­ny yhtä paljon lap­sia tässä maas­sa. Se on yli 10 pros­ent­tia koko maan syn­tyneistä lapsista.

  111. az
    Suuren osan 2000-lukua Helsin­ki kär­si ei vain lap­siper­hei­den vaan ylipään­sä kan­ta­suo­ma­lais­ten muut­to­tap­pi­o­ta ympäryskun­ti­in. Silti Osmon puheis­sa kukaan ei halua ympäryskun­ti­in muut­taa ja kaik­ki halu­a­vat kan­takaupunki­in ratikkaverkon ääreen. Espoolaiset ovat selvästi helsinkiläisiä vau­raampia, joten tästäkin ver­tailus­ta voisi saa­da jotain osvi­it­taa sille, mil­laisia asum­is­päätök­siä ihmiset tekevät, kun raha ei ole heille este. Kan­takaupun­gin niukan tar­jon­nan syn­nyt­tämästä korkeas­ta hin­nas­ta päätel­lään raja­ton kysyn­tä eikä arvio­ta rajatun kysyn­nän mittaluokasta. 

    Tässä nyt menee ilois­es­ti sekaisin Helsin­ki ja kan­takaupun­ki. Enem­mistö Helsin­gin asukkaista asuu mod­ernistisen lähiö­su­un­nit­telun lähtöko­hdil­la raken­ne­tu­il­la alueil­la, ei ratikkaverkon ääressä kan­takaupungis­sa. Lähiö­den kiin­nos­tavu­us on lopah­tanut, enkä sitä yhtään ihmettelekään, sil­lä niis­sä saa lähin­nä kaupun­gin huonot puo­let ilman niiden hyviä puo­lia. Sen sijaan kan­takaupun­gin kiin­nos­tavu­us on ollut koko tuon 2000-luvun erit­täin korkea ja sen on myös kas­vanut lap­siper­hei­den joukossa.

    Ja jos vau­raiden henkilöi­den asum­ista kat­so­taan, ei ole mitään järkeä ver­tail­la kaupunkien tasol­la, kos­ka ne ovat täyn­nä eri­laisia aluei­ta. Sen sijaan järkevämpi ver­tailu olisi kaupun­giosit­tain, jon­ka osalta veikkaisin Kaivopuis­ton ole­van ykkö­nen Wes­t­endinkin yli.

    Tai toisaal­ta, jos ihmiset ostopäätök­sil­lään osoit­ta­vat, että suurille mar­keteille on kysyn­tää, mut­ta kivi­jalka­kau­pat kär­sivät, niin se ei estä vuo­den 2050 vision ide­olo­ge­ja kaavaile­mas­ta, että automar­ket­tien rak­en­t­a­mi­nen kiel­let­täisi­in lähivu­osi­na ja jo 2020-luvul­la ihmiset ilois­es­ti käyt­täi­sivät lähikaup­po­jaan. Kan­nat­taa oikeasti joskus lukea niitä pidem­piä selvi­tyk­siä, jos halu­aa ymmärtää, miten nämä ihmiset “järkeilevät”. Ne peruste­lut ovat usein todel­la onnet­to­mia. Automar­ket­tien suo­sion pääsyy, eli vai­vat­to­muus, “kumo­taan” sil­lä “argu­men­til­la”, että joutu­uhan mar­ketis­sakin kan­ta­maan ostok­set pitkän matkaa autolle, kuten kivi­jalka­kau­pas­ta kotiovelle. Siel­lä mar­ketis­sa ne ostok­set pystyy työn­tämään kär­ryl­lä sen auton viereen ja sit­ten jät­tämään tyhjän kär­ryn auto­hallin tai parkkipaikan lähim­pään kär­ryjonoon. Sit­ten autol­la ostok­set kotiovelle. Eikä kan­tamista ole kuin autos­ta sisälle. Hie­man helpom­paa viisi­henkiselle per­heelle, kuin kan­taa sitä kaikkea use­am­mal­la ker­taa kivi­jalka­kau­pas­ta. Jos täl­laisia täysin selviä asioi­ta ei pystytä myön­tämään, vaan kek­sitään noin onneton “argu­ment­ti”, kuten yllä kuvasin, mitätöimään aivan ilmi­selvää todel­lisu­ut­ta, niin moti­iveista herää vält­tämät­tä kysymys. 

    Mitä jos kat­sot­taisi­in sen sijaan ihan käyt­töastei­ta? Kan­takaupungis­sa ensim­mäis­ten ker­rosten liiketilo­jen käyt­töaste on niin lähel­lä sataa pros­ent­tia kuin yleen­sä on mah­dol­lista. Eivät ne ole kuole­mas­sa mihinkään, päin vas­toin niille olisi kaupunki­maises­sa ympäristössä paljon enem­män kysyn­tää kuin on tar­jon­taa. Kauem­pana keskus­tas­ta ympäristössä, joka on sit­ten raken­net­tu auto­jen ehdoil­la ne ovat ongelmis­sa, mut­ta se on vain luon­te­vaa — eivät ne automar­ketitkaan eläisi ilman niille sopi­vaa infra­struk­tu­uria. Eli alueil­la, jot­ka ovat riit­tävän käveltäviä ja tiivi­itä kvi­jalka­kau­pat kyl­lä selviävät.

    Ja minkä ihmeen takia aina kun men­nään kivi­jalka­kaup­poi­hin ale­taan ajatel­la ruokaos­tok­sia ja niiden ostoskasse­ja? Vain häviävän pieni osa tuol­lai­sista liiketiloista on päivit­täis­tavarakau­pan käytössä. Muutenkin palveluil­la on tosi iso osu­us kivi­jalka­kaup­po­jen tar­jon­nas­ta, usein vielä sen laa­tu­is­ten palvelu­jen joi­ta on mah­do­ton löytää automarketeista.

    Nuo visiot ovat sik­sikin onnet­to­mia, että teknolo­gia tulee sotke­maan ne pahem­man ker­ran. Robot­tikulkuneu­vot voivat tehdä jo kauan ennen vuot­ta 2050 niiden pre­mis­sit tyhjik­si. Autoilun suo­sio kas­vaa ja epä­mukavu­us vähe­nee, jos robot­ti ajaa virheet­tömästi per­ille ja itse voi hyö­dyn­tää mat­ka-ajan työn­tekoon tai lehden­luku­un. Täl­löin se ratikkaverkko ei ehkä yhtä mon­taa houku­takaan. Ylipään­sä suuri osa niistä työ­paikoista voi kado­ta konei­den tekemäk­si, kor­vau­tu­mat­ta mil­lään. Kau­pas­sa ei ehkä tarvitse käy­dä, vaan ruoat tilataan netistä ja robot­ti­au­to tuo ne kylmä­pakat­tuina kotiovelle. 

    Robot­ti­au­tot eivät maagis­es­ti luo tyhjästä tilaa. Autoilun ongel­ma kaupungeis­sa on juuri tilan puute eikä se robot­ti­au­toista mihinkään muu­tu. Ja ruoan toim­i­tus kotiovelle uhkaa kyl­lä paljon enem­män automar­ket­te­ja, sil­lä juuri ne elävät päivit­täis­tavaroiden mas­saos­tok­sista. Täl­lainen muu­tos vain entis­es­tään korostaisi kaupunkien palvelu­jen laa­jaa ja vai­htel­e­vaa tar­jon­taa, sil­lä loogise­na seu­rauk­se­na olisi talouden siir­tymi­nen entistä enem­män palvelupainotteiseksi.

    Kun sosioekonomis­es­ti selvästi heikom­mas­sa ase­mas­sa ole­vat maaseu­tu­laiset osoit­tau­tu­vat kyse­ly toisen­sa jäl­keen onnel­lisem­mik­si tai vähin­tään yhtä onnel­lisik­si kuin kaupunki­laiset, niin jotain voi epäil­lä ole­van rik­ki siinä yhteiskun­nal­lises­sa kom­pas­sis­sa, joka halu­aisi tyh­jen­tää maaseudun kaupunkeihin. 

    Tässä nyt viitataan johonkin mys­tiseen yhteiskun­naliseen kom­pas­si­in, jon­ka ole­tan ole­van viit­taus siihen, että joil­lain suun­nit­telijoil­la olisi eri­tyi­nen halu tyh­jen­tää maaseu­tua. Tämä kuu­lostaa lähin­nä tyyp­il­liseltä kaikkivoipaisu­usharhal­ta, mitä yhteiskun­nal­li­sis­sa keskusteluis­sa usein näkee: aivan kuin muu­tok­set yhteiskun­nas­sa oli­si­vat jonkun hal­lit­semia, jol­loin niiden suun­taa voisi vaikut­taa. Mut­ta maail­man kehi­tys ei ole noin help­poa. Talous ja sen muu­tok­set aja­vat kaupungis­tu­mista eikä niihin voi vaikut­taa ainakaan vain Suomes­ta käsin. Entistä enem­män yhteyk­sien, niin rahavir­to­jen, kom­mu­nikaa­tion, lentoy­hteyk­sien kuin logis­ti­ikan solmupis­teet keräävät toim­intaa ja työn tar­jon­taa. Ja työn tar­jon­ta saa ihmiset tule­maan perässään, joko suo­raan sen perässä muut­taen tai opiskelu­jen jäl­keen alueelle jää­den. Koko kaupungis­tu­misen his­to­ria on tuon toteu­tu­mista ja se on Suomes­sa vielä vahvistumassa.

    Ei maaseudul­ta siir­ry­tä kaupunkei­hin, kos­ka joku suun­nit­teli­ja niin päät­tää. Sinne siir­ry­tään kos­ka muut­tuvas­sa maail­mas­sa kaupun­ki tar­joaa mon­elle paljon parem­mat taloudel­liset elin­mah­dol­lisu­udet. Ei ole ole­mas­sa niin mah­tavaa suun­nit­teli­jaa, joka tämän kehi­tyk­sen kyke­nee muut­ta­maan. Tais­telem­i­nen tätä kehi­tys­tä vas­taan ei joh­da min­nekään. Sen sijaan pitäisi keskit­tyä siihen, miten tämän kehi­tyk­sen hait­tavaiku­tuk­sia vähen­netään. Pitäisi myön­tää, että maaseu­tu tyh­je­nee ja miet­tiä mil­laisil­la ratkaisul­la saadaan palve­lut hoidet­tua vähenevälle väestölle (nykyään­hän palvelu­ja mitoite­taan kaikissa muu­tok­sis­sakin vähin­tään nykyisen kokoiselle väestölle kaikissa kun­nis­sa, jol­loin ollaan koko ajan noin kymme­nen vuot­ta myöhässä). Ja vas­taavasti miten kaupunke­ja kan­nat­taa kehit­tää ja rak­en­taa, jot­ta sinne muut­ta­vat ja siel­lä jo asu­vat saadaan asutet­tua mah­dol­lisim­man hyvin.

  112. Antero: Lähiö­den kiin­nos­tavu­us on lopah­tanut, enkä sitä yhtään ihmettelekään, sil­lä niis­sä saa lähin­nä kaupun­gin huonot puo­let ilman niiden hyviä puo­lia. Sen sijaan kan­takaupun­gin kiin­nos­tavu­us on ollut koko tuon 2000-luvun erit­täin korkea ja sen on myös kas­vanut lap­siper­hei­den joukossa.

    Lap­siper­hei­den väestöo­su­u­den kasvutren­di on alle vuosikymme­nen mit­tainen kan­takaupungis­sa ja lap­siper­hei­den väestöo­su­us yhä lähiöitä pienem­pi. Ja näin Helsin­ki ver­tau­tuu lähikun­ti­in­sa: http://www.uudenmaanliitto.fi/files/13352/Ikajakauma_HS.gif

    Mitä jos kat­sot­taisi­in sen sijaan ihan käyt­töastei­ta? Kan­takaupungis­sa ensim­mäis­ten ker­rosten liiketilo­jen käyt­töaste on niin lähel­lä sataa pros­ent­tia kuin yleen­sä on mah­dol­lista. Eivät ne ole kuole­mas­sa mihinkään, päin vas­toin niille olisi kaupunki­maises­sa ympäristössä paljon enem­män kysyn­tää kuin on tarjontaa.

    Lue seu­raa­va:

    Keskus­ta-aluei­den heiken­tymiselle ei näy lop­pua, ilme­nee ympäristömin­is­ter­iön Suomen ympäristökeskuk­selta (Syke) tilaa­mas­ta selvityksestä.

    Maanan­taina julk­iste­tun selvi­tyk­sen mukaan kaupunkiseu­tu­jen keskus­ta-aluei­den ase­ma on asumises­sa edelleen vah­va, mut­ta rin­nalle on muo­dos­tunut läh­es yksi­no­maan kau­pan ja autoilun varas­sa toimivia aluei­ta kauem­mas keskustasta.

    Myös per­in­teiset keskus­tan erikoiskau­pat, kuten vaate‑, kir­ja- ja urheilukaup­pa ovat viime vuosi­na hakeu­tuneet keskus­to­jen ulkop­uolelle. Samal­la myös työ­paikat ovat siir­tyneet pois keskus­toista. Selvi­tyk­sen mukaan vuo­teen 2020 men­nessä kau­pan aluei­den työ­paikkamäärä kas­vaa pääkeskus­to­ja suuremmaksi.

    Jois­sain tapauk­sis­sa keskus­ta-aluei­den kau­palli­nen vetovoima on heiken­tynyt huomattavasti.

    http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/623560/Keskustat+naivettyvat+kaupan+keskittyessa+kaupunkien+laidoille

    Lue tämäkin:

    Turun keskus­tan tilanne ei näytä kovin val­oisalta. 20100-alueelta löy­tyy täl­lä het­kel­lä jopa sata vuokrat­ta­vana ole­vaa liiketi­laa. Parhail­la ostoskaduil­lakin, Yliopis­tonkadul­la ja Eerikinkadul­la, on molem­mil­la tois­takym­men­tä tyhjää liikehuoneistoa.

    Turun Yrit­täjien puheen­jo­hta­ja Pent­ti Salo­nen on tilanteesta huolestunut.

    – Se on kaikkien turku­lais­ten asia, että hienoon keskus­taamme saadaan kuhi­naa. Ei voi olla niin, että siel­lä on tyhjyyt­tään ammot­tavia tiloja.

    Salosen mukaan keskus­tan vetovoiman hiipumisen syitä ei ole help­po löytää. Yksi ongel­ma yri­tyk­sille saat­taa olla korkea vuokrataso.

    – Keskus­tan tilat ovat suh­teel­lisen arvokkai­ta. Jos ajat­telee uut­ta kivi­jalka­yri­tys­tä, niin neliöhin­nat ovat kovat. Kyl­lä ne ovat vaikeuk­sis­sa, ellei hei­dän tuot­teen­sa ole sit­ten aivan ylivoimainen.

    Tori­parkkia Turun Yrit­täjät kaipaa edelleen keskus­taan, mut­ta Salo­nen toteaa, ettei se yksistään ratkaise vetovoimaongelmaa.

    – Ei se ole mikään ain­oa ratkaisu, mut­ta isot mar­ketit kuten Myl­ly ja Skanssi vetävät helpom­min nuo­ria per­heitä, kun he saa­vat auton lähelle. Kyl­lä se var­masti pätee, että har­voin tul­laan ostok­sille bus­sil­la niin, että molem­mat kädet on täyn­nä ostoksia.

    Toi­vo Sukari, jol­la on oma hän­tä kainalos­sa, tai joka näistä sit­ten jotain tietää, tote­si YLE:n haas­tat­telus­sa taan­noin, että tori­parkin rak­en­tu­misen pitkit­tymi­nen näivet­ti Turun keskus­tan ja johti suurten kaup­pakeskusten rak­en­tamiseen pel­loille kaupun­gin ulkop­uolelle. Auto on erot­tam­a­ton osa suuren osan ihmi­sistä kaupoil­la käyn­tiä. Ei ole min­un, eikä ehkä useim­man tänne kir­joit­ta­van, mut­ta suuren osan kans­saih­mi­sistämme, ja on aivan käsit­tämätön­tä voi­da kuvitel­la rak­en­ta­vansa hyvää yhteiskun­taa otta­mat­ta huomioon omaa viiteryh­mään­sä laa­jem­pi­en kansan­joukko­jen toivei­ta ja toimintatapoja.

    Kauem­pana keskus­tas­ta ympäristössä, joka on sit­ten raken­net­tu auto­jen ehdoil­la ne ovat ongelmis­sa, mut­ta se on vain luon­te­vaa – eivät ne automar­ketitkaan eläisi ilman niille sopi­vaa infra­struk­tu­uria. Eli alueil­la, jot­ka ovat riit­tävän käveltäviä ja tiivi­itä kvi­jalka­kau­pat kyl­lä selviävät.

    Onko tämä asia, johon olet pere­htynyt vai halu­atko uskoa noin? Itse en ole tähän sen pidem­min pere­htynyt, kuin että netistä hake­mal­la löy­tyvät selvi­tyk­set väit­tävät päin­vas­taista, kuin mitä tuos­sa sanot.

    Robot­ti­au­tot eivät maagis­es­ti luo tyhjästä tilaa. Autoilun ongel­ma kaupungeis­sa on juuri tilan puute eikä se robot­ti­au­toista mihinkään muutu.

    Tämä on vähem­mistön ihmi­sistä sub­jek­ti­ivi­nen näke­mys. Se on myös oma sub­jek­ti­ivi­nen näke­myk­seni. Yleen­sä käve­len kaik­ki alle 10km matkat, ja hau­taus­maan poik­ki, ranto­ja pitkin ja mui­ta täl­laisia reit­te­jä, joil­la pysyn mah­dol­lisim­man kaukana liiken­teen melus­ta ja hajuista, joi­ta inhoan. Autot ovat kuitenkin tärkeitä useim­mille ihmi­sistä, eikä se tule muut­tumaan mihinkään.

    Ja ruoan toim­i­tus kotiovelle uhkaa kyl­lä paljon enem­män automar­ket­te­ja, sil­lä juuri ne elävät päivit­täis­tavaroiden massaostoksista.

    En ymmär­rä tuo­ta väitet­tä. Logis­ti­ik­ka tulee suosi­maan suuria koko­ja, jota automar­ketit edus­ta­vat. Hypo­teet­tises­sa tule­vaisu­udessa ne muun­tu­vat varas­to­myymälöik­si, ole­mas­saolevine han­k­in­taketjuineen. Pienet liik­keet ovat jälleen häviäjiä, joi­ta ylläpi­de­tään muu­tamia pystyssä LP-levy­jen kaltaisel­la hifistely-trendillä.

    Täl­lainen muu­tos vain entis­es­tään korostaisi kaupunkien palvelu­jen laa­jaa ja vai­htel­e­vaa tar­jon­taa, sil­lä loogise­na seu­rauk­se­na olisi talouden siir­tymi­nen entistä enem­män palvelupainotteiseksi.

    Palvelu vai vapaa-aika? Mitä ne kaupun­gin palve­lut ovat, joi­ta niin moni oletet­tavasti kaipaa? Kaupun­ki ei kuitenkaan muu­tu sik­si luon­non­läheisek­si ja rauhal­lisek­si ympäristök­si, jota moni ihmi­nen kyse­ly­jen perus­teel­la kaipaa. Paljon enem­män kuin teat­tere­i­ta, tau­denäyt­te­ly­itä tai hieno­ja rav­in­toloi­ta. Jos tuo toiveym­päristö on joskus yhdis­tet­tävis­sä jouhe­vam­min työn­tekoon tai työn keskeinen ase­ma tek­nol­o­gisoi­tu­misen myötä vähe­nee, niin kaupun­ki on oletet­ta­va häviäjä, ei maaseutu.

    Tässä nyt viitataan johonkin mys­tiseen yhteiskun­naliseen kom­pas­si­in, jon­ka ole­tan ole­van viit­taus siihen, että joil­lain suun­nit­telijoil­la olisi eri­tyi­nen halu tyh­jen­tää maaseutua.

    Ei siinä ole mitään mys­tistä. Kyseessä on ilmi­selvä, ja mon­esti myös ääneen lausut­tu, tosiasia.

    Tämä kuu­lostaa lähin­nä tyyp­il­liseltä kaikkivoipaisu­usharhal­ta, mitä yhteiskun­nal­li­sis­sa keskusteluis­sa usein näkee: aivan kuin muu­tok­set yhteiskun­nas­sa oli­si­vat jonkun hal­lit­semia, jol­loin niiden suun­taa voisi vaikuttaa.

    Tot­takai niiden suun­taan voidaan osit­tain vaikut­taa yhdyskun­ta­su­un­nit­telul­la ja muul­la poli­it­tisel­la päätök­sen­te­ol­la. Myös pyritään vaikuttamaan.

    Mut­ta maail­man kehi­tys ei ole noin help­poa. Talous ja sen muu­tok­set aja­vat kaupungis­tu­mista eikä niihin voi vaikut­taa ainakaan vain Suomes­ta käsin. Entistä enem­män yhteyk­sien, niin rahavir­to­jen, kom­mu­nikaa­tion, lentoy­hteyk­sien kuin logis­ti­ikan solmupis­teet keräävät toim­intaa ja työn tar­jon­taa. Ja työn tar­jon­ta saa ihmiset tule­maan perässään, joko suo­raan sen perässä muut­taen tai opiskelu­jen jäl­keen alueelle jää­den. Koko kaupungis­tu­misen his­to­ria on tuon toteu­tu­mista ja se on Suomes­sa vielä vahvistumassa.

    Jos ver­tailet län­si- ja keskieu­roop­palais­ten maid­en urban­isoi­tu­misas­tei­ta ja niiden häm­mästyt­tävänkin suur­ta vai­htelua, niin ehkä kykenet vaku­ut­tumaan siitä, että erit­täin korkea urban­isoi­tu­misas­te ei ole kehi­tyk­sen vält­tämätön edellytys.

    Ei maaseudul­ta siir­ry­tä kaupunkei­hin, kos­ka joku suun­nit­teli­ja niin päät­tää. Sinne siir­ry­tään kos­ka muut­tuvas­sa maail­mas­sa kaupun­ki tar­joaa mon­elle paljon parem­mat taloudel­liset elinmahdollisuudet.

    Tot­takai jälkim­mäi­nen on suuri osa kehi­tys­tä. Tak­er­rut nyt itses­tään selvyyk­si­in. Mut­ta toisaal­ta olet väärässä siinä, että poli­it­tiset päätök­set eivät vaikut­taisi. Alue­poli­ti­ik­ka vaikut­taa elin­voimaisu­u­teen, kun­tien yhdis­tämi­nen tyh­jen­tää syr­jäseu­tu­ja, päätös olla anta­mat­ta raken­nu­soikeut­ta automar­ketille voi kaataa mukanaan myös suun­nitel­mat lähialueelle kaavail­luista pien- ja riv­i­talolähiöstä. Samoin kuin rahan eväämi­nen tien rak­en­tamiselta. Kyl­lä monil­la täl­laisil­la on vaikutusta.

    Ei ole ole­mas­sa niin mah­tavaa suun­nit­teli­jaa, joka tämän kehi­tyk­sen kyke­nee muut­ta­maan. Tais­telem­i­nen tätä kehi­tys­tä vas­taan ei joh­da min­nekään. Sen sijaan pitäisi keskit­tyä siihen, miten tämän kehi­tyk­sen hait­tavaiku­tuk­sia vähennetään.

    Oman poli­it­tisen lin­jan esit­tämi­nen väistämät­tömyytenä on aika van­ha temp­pu, mut­ta ei kovin uskot­ta­va. Sen kuulee usein myös yhtey­dessä, kuin­ka Suomen monikult­tuuris­tu­mi­nen on väistämätön­tä ja siihen on vain opit­ta­va sopeu­tu­maan. Aivan kuin jokin kysymys siir­ty­isi kokon­aan poli­ti­ikan ulkop­uolelle. Poli­ti­ikalla ei voi­da val­tavasti vaikut­taa yhdyskun­take­hi­tyk­seen, mut­ta jos­sain määrin kyl­lä. Tämän liikku­mati­lan kieltämi­nen on epäre­helli­nen keino yrit­tää keskustelu vaien­taa yhden vai­h­toe­hdon hymis­te­lyk­si. Osmokin on muis­taak­seni toden­nut, että kaupunkisu­un­nit­teli­jal­la on enem­män val­taa kuin rivikansanedustajalla.

    Pitäisi myön­tää, että maaseu­tu tyh­je­nee … kaupunke­ja kan­nat­taa kehit­tää ja rak­en­taa, jot­ta sinne muut­ta­vat ja siel­lä jo asu­vat saadaan asutet­tua mah­dol­lisim­man hyvin. 

    Et tai­da tietää, kuin­ka pitkään tuo­ta on ennustet­tu. Kylk­iäisenään Keskus­ta-puolueen kui­h­tu­mi­nen. Esimerkik­si Don­ner­in teok­ses­sa Uusi maamme kir­ja 1960-luvul­ta on usei­den asiantun­ti­joiden ja Don­ner­in omia visioi­ta tästä. Sitkeästi on kuitenkin Suomen maaseu­tu ja maaseu­tu­mainen asum­i­nen kaupunkien ympäril­lä pysynyt hyvin elin­voimaise­na esimerkik­si länsi­naa­puri­imme ver­rat­tuna. Paljon elin­voimaisem­pana kuin urban­is­tit ovat vuosikymmen­estä toiseen ennus­ta­neet. Ja aina myös nämä men­neet ennus­ta­jat näkivät, mik­si asia juuri hei­dän aikanaan olisi ollut toisin kuin aiem­min ja muu­tos oven takana. Keskus­ta on toden­näköis­es­ti seu­raa­va pääministeri-puolue.

    1. az:n siteer­aa­ma tutkimus kaupunkikeskuste­jon näivet­tymis­es­tä on mie­lenki­in­toinen, mut­ta mikäli en sotke aitä johonkin toiseen tutkimuk­seen, se ei koskenut Helsinkiä. Tren­di lap­siper­hei­den hakeu­tu­mis­es­ta Helsin­gin kan­takaupunki­in on todel­lakin vain kymme­nen vuot­ta van­ha. Juuri niin olen sanonut.

  113. az:
    Sitkeästi on kuitenkin Suomen maaseu­tu ja maaseu­tu­mainen asum­i­nen kaupunkien ympäril­lä pysynyt hyvin elin­voimaise­na esimerkik­si länsi­naa­puri­imme ver­rat­tuna. Paljon elin­voimaisem­pana kuin urban­is­tit ovat vuosikymmen­estä toiseen ennus­ta­neet. Ja aina myös nämä men­neet ennus­ta­jat näkivät, mik­si asia juuri hei­dän aikanaan olisi ollut toisin kuin aiem­min ja muu­tos oven takana. Keskus­ta on toden­näköis­es­ti seu­raa­va pääministeri-puolue. 

    http://www.ymparisto.fi/kaupunkimaaseutuluokitus

    http://yle.fi/uutiset/70_prosenttia_suomalaisista_on_pakkautunut_viidelle_prosentille_suomen_pinta-alasta/6681130

    Kuusi pros­ent­tia suo­ma­lai­sista asuu maaseudul­la, joka on noin 300 000 suo­ma­laista. Sit­ten kun­takeskuk­sien välit­tömässä läheisyy­dessä asuu 400 000 suo­ma­laista. Lop­ut asu­vat kuntakeskuksissa.

    Suo­ma­laisen maaseudun elin­voimaa kan­nat­taa tuos­sa jouluku­us­sa lähteä kiertelemään. Ensim­mäisenä kan­nat­taa kiertää Etelä- ja Pohjois-Kar­jalaa, sieltä Kain­u­useen, Pohjois-Poh­jan­maalle ja Lap­pi­in. Eikä sit­ten pysähdytä kylille, vaan kier­rel­lään niitä maaseu­tu­rait­te­ja etsien, josko pimeässä ikku­nas­ta valo pilkottaisi.

    Muis­taak­seni eräs Van­hanen oli juuri kah­teen otteeseen Suomen päämin­is­teri, lop­pua­jak­si vai­hdet­ti­in Kiviniemeen. Vuosi­na 2003–2011 hävisi Suomes­ta tuhan­sit­tain maatilo­ja, yhteen­sä yli 10 000 maati­laa. Alueel­lis­tamisen riemu­voitok­si voidaan lukea Fimean muutto. 

    http://yle.fi/uutiset/fimean_muutto_kuopioon_etenee_etanan_vauhtia/7171010

    Kain­u­un malli taas romut­ti Kain­u­un kuntataloudet.

    Aivan yhtä kur­jaa kitu­u­vaa kuole­maa se maaseudun elämä on muis­sakin pohjo­is­mais­sa. Eikä se rajoitu Pohjo­is­mai­hin, vaan sama kehi­tys on kaikkial­la maail­mas­sa Yhdys­val­loista aina köy­him­pään mah­dol­liseen kehi­tys­maa­han. Kaupungis­tu­mi­nen jatkuu erit­täin voimakkaana koko maailmassa.

    Maati­lat suurenevat koko maail­mas­sa ja pienvil­je­ly on pian his­to­ri­aa kaikkialla.

  114. Lau­ri Kumpu­lainen: Ja miten väit­teeni on väärässä?

    Helsinki­in syn­tyy vuodessa yli 6500 las­ta. Mihinkään kun­taan ei syn­ny yhtä paljon lap­sia tässä maas­sa. Se on yli 10 pros­ent­tia koko maan syn­tyneistä lapsista. 

    No voi jeesus ja maria. Helsingis­sä, ei Helsinki­in, syn­tyy yli 6500 las­ta; esim. Van­taal­ta käy­dään tyyp­il­lis­es­ti syn­nyt­tämässä Helsin­gin alueen sairaalois­sa. Mut­ta perus­ta­van­laa­tuisem­min väit­teesi on kuitenkin väärä siten, että syn­tyvyy­del­lä ei mita­ta sitä, mon­tako las­ta jos­sakin syn­tyy, vaan:

    “Syn­tyvyys eli syn­tyneisyys on väestön mit­taluku, joka ilmoit­taa vuo­den aikana syn­tynei­den las­ten lukumäärän keskiar­von tuhat­ta asukas­ta kohden.”

    Kokon­aishedelmäl­lisyys­luku taas on

    lap­silu­vun odote eli lap­simäärä, jon­ka naiset keskimäärin saa­vat eli­naikanaan, sil­lä ole­tuk­sel­la, että he syn­nyt­tävät samal­la taval­la kuin eri-ikäiset naiset syn­nyt­tivät edel­lisen vuo­den aikana

    Koros­tus omani. Nyt kun olemme kaik­ki yhdessä oppi­neet nämä asi­at, voimme tode­ta, että kos­ka a) koko Uuden­maan hedelmäl­lisyys­luku vv. 2008–2012 oli 1,6 ja Helsin­gin eri­tyis­es­ti 1,36, joka siis on pienin Suomen merkit­tävien kaupunkien luvuista, b) kan­taväestön syn­tyvyys on pienem­pi kuin maa­han­muut­ta­javäestön, sekä c) Suomen kaupungeista Helsingis­sä ulko­maalais­ten osu­us on suurin, voidaan perustel­lusti tode­ta, että alku­peräi­nen väite

    Lau­ri Kumpu­lainen:
    Helsingis­sä taitaa olla koko maan suurin syn­tyvyys kan­ta­suo­ma­lais­ten keskuudessa. 

    on yksiselit­teis­es­ti virheellinen.

  115. sunimh: No voi jeesus ja maria. Helsingis­sä, ei Helsinki­in, syn­tyy yli 6500 las­ta; esim. Van­taal­ta käy­dään tyyp­il­lis­es­ti syn­nyt­tämässä Helsin­gin alueen sairaaloissa. 

    Helsingis­sä syn­tyy kahdessa sairaalas­sa yli 11 000 las­ta vuodessa.

    Tuo luku 6500 on muuten Helsin­gin kaupun­gin tilas­tos­ta, jos­sa ker­ro­taan mon­tako las­ta Helsinki­in syn­tyi vuon­na 2013.

  116. Tarken­netaan­pas, eli kyse oli vuodes­ta 2012 ja lähde Helsin­gin tilas­tolli­nen vuosikir­ja 2013.

    Elävänä syn­tyneet 2012:

    Pääkaupunkiseu­tu 12853
    Helsin­ki — 6748
    Espoo — 3447
    Van­taa — 2601
    Kau­ni­ainen — 57

    Muu Helsin­gin seu­tu yhteen­sä 3463

    Hyvinkää — 452
    Jär­ven­pää — 468
    Ker­a­va — 343
    Kirkkon­um­mi — 474
    Mäntsälä — 252
    Nur­mi­järvi — 489
    Por­nainen — 62
    Sipoo — 169
    Tuusu­la — 394
    Vihti — 360

    Ver­tailun vuoksi:

    Tam­pere — 2599
    Turku — 1862
    Oulu — 2856

    Koko maa 59493

  117. Oden tulkin­nan mukaan mökkielämä lan­del­la ei enää kiin­nos­ta hipsterisukupolvea.

    Siinä­ta­pauk­ses­sa ei pitäisi olla ongel­ma antaa mah­dol­lisu­ut­ta jakaa osaa kun­nal­lisverostaan mökkikun­taan niil­lä mökkiläisil­lä, jot­ka käytän­nössä asu­vat mökil­lään suuren osan vuodes­ta. Ehkä tämä olisi helpom­min hyväksyt­tävis­sä kuin kesäa­sun­to­jen luokit­telun pysyviksi asun­noik­si huojentaminen.

  118. Antero: yhteiskun­nal­li­sis­sa keskusteluis­sa usein näkee: aivan kuin muu­tok­set yhteiskun­nas­sa oli­si­vat jonkun hal­lit­semia, jol­loin niiden suun­taa voisi vaikut­taa. Mut­ta maail­man kehi­tys ei ole noin 

    No, vaikka­pa, onko Suomes­sa yksi­ty­isautoilu markkinahintaista?

  119. Osmo Soin­in­vaara:
    az:n siteer­aa­ma tutkimus kaupunkikeskuste­jon näivet­tymis­es­tä on mie­lenki­in­toinen, mut­ta mikäli en sotke aitä johonkin toiseen tutkimuk­seen, se ei koskenut Helsinkiä. Tren­di lap­siper­hei­den hakeu­tu­mis­es­ta Helsin­gin kan­takaupunki­in on todel­lakin vain kymme­nen vuot­ta van­ha. Juuri niin olen sanonut. 

    Joo, Helsin­gin mainit­ti­in ole­van poikkeus näivet­tymiske­hi­tyk­sessä. Helsin­gin kan­takaupun­ki tun­tuu enem­minkin muut­tuvan aikaisem­paa vireäm­mäk­si. Entisel­lä kotikadul­lani Vaasankadul­la moni varas­to- tms. käytössä ollut liiketi­la on otet­tu taas liikekäyt­töön viimeisen kymme­nen vuo­den aikana, rav­in­to­lapäivistä, pihakirp­pik­sistä ja muus­ta uusy­hteisöl­lisyy­destä puhumattakaan.

  120. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Tarken­netaan­pas, eli kyse oli vuodes­ta 2012 ja lähde Helsin­gin tilas­tolli­nen vuosikir­ja 2013.

    (paljon luku­ja)

    Edelleenkään nämä luvut eivät mitenkään muu­ta jo edel­lä käsitel­tyjä tilas­to­ja. Voit vaik­ka ihan itse suh­teut­taa nuo anta­masi luvut vas­taavien kaupunkien väk­ilukui­hin ja tode­ta saman asian: edes maa­han­muut­ta­jien avul­la Helsin­gin syn­tyvyys ei yllä muun Suomen tasolle. Joka ain­oa tilas­tokeskuk­sen taulukko ja kaavio ker­too sin­ulle saman asian. Ja sinä puhuit vielä pelkästään kan­taväestöstä. Kuin­ka kauan aiot haka­ta päätäsi seinään?

    Jos taas todel­la olet sitä mieltä, että syn­tyvyy­del­lä tarkoite­taan absolu­ut­tista syn­tynei­den lukumäärää, niin ei muu­ta kuin wikipedi­aa päivittämään.

  121. az:

    En ymmär­rä tuo­ta väitet­tä. Logis­ti­ik­ka tulee suosi­maan suuria koko­ja, jota automar­ketit edus­ta­vat. Hypo­teet­tises­sa tule­vaisu­udessa ne muun­tu­vat varas­to­myymälöik­si, ole­mas­saolevine han­k­in­taketjuineen. Pienet liik­keet ovat jälleen häviäjiä, joi­ta ylläpi­de­tään muu­tamia pystyssä LP-levy­jen kaltaisel­la hifistely-trendillä. 

    Siinä mielessä olet oike­as­sa että kivi­jalka­kau­pat ovat pelkkiä hifis­telijöitä varten, mut­ta en silti kan­na­ta sitä että jät­tikaup­pakeskuk­sia saisi rak­en­taa pel­loille, paikkoi­hin jonne pääsee vain autol­la, tyyli­in Idea­park, tai kou­volan Veturi. Joku tolkku täy­tyy olla niiden sijoit­telus­sa. Parhaimp­ina kaup­pakeskuksi­na pidän sel­l­aisia jot­ka ovat paikois­sa jonne pääsee sekä julk­isil­la, kävellen että autol­la hel­posti, sel­l­aisia kuten esim Van­taan Myyr­man­ni tai Espoon Sel­lo. Autol­la pääsee joka tapauk­ses­sa kaikkialle mut­ta kaik­i­la ei ole autoa tai mah­dol­lisu­ut­ta tehdä ostos­matkansa autol­la, ja tavaroiden tilaami­nen koti­in ei ole taloudel­lisin vai­h­toe­hto, sekin on hifistelyä.

    Van­ho­jen kaupunkien keskus­toille on tosin haaste säi­lytt­tää vetovoimaansa. Esim Tam­misaa­reen on ehdotet­tu van­han Kungs­gatan-käve­lykadun kat­tamista vai­h­toe­htona uudelle kaup­pakeskuk­selle kskus­tan ulkop­uolelle. Ilmeis­es­ti se kyn­nys houkut­tele­vu­udelle on siinä että ostoskär­ryl­lä pitää pystyä liikku­maan kaup­po­jen välil­lä ja ettei kas­tu jos keli on huono.

    az:

    Palvelu vai vapaa-aika? Mitä ne kaupun­gin palve­lut ovat, joi­ta niin moni oletet­tavasti kaipaa? Kaupun­ki ei kuitenkaan muu­tu sik­si luon­non­läheisek­si ja rauhal­lisek­si ympäristök­si, jota moni ihmi­nen kyse­ly­jen perus­teel­la kaipaa. Paljon enem­män kuin teat­tere­i­ta, tau­denäyt­te­ly­itä tai hieno­ja rav­in­toloi­ta. Jos tuo toiveym­päristö on joskus yhdis­tet­tävis­sä jouhe­vam­min työn­tekoon tai työn keskeinen ase­ma tek­nol­o­gisoi­tu­misen myötä vähe­nee, niin kaupun­ki on oletet­ta­va häviäjä, ei maaseutu. 

    Ehkä, ehkä ei. 

    Jos muut­taa kaupungista mmaalle joutuu luop­umaan aika mon­es­ta asi­as­ta. Esim alko­holin naut­timi­nen rav­in­tolois­sa tai ystävien luona kylässä muut­tuu mah­dot­tomik­si jos mat­ka tak­sil­la koti­in mak­saa omaisu­u­den ja julk­ista liiken­net­tä ei ole. 

    Tai uuden kump­panin löytämi­nen jos nykyisen kanssa välit ovat men­neet poikki. 

    Parhait­en maal­la asum­ien sopii eläkeläiselle tai usko­vaiselle jol­la ei meno­jal­ka vipata. 

    az:

    Et tai­da tietää, kuin­ka pitkään tuo­ta on ennustet­tu. Kylk­iäisenään Keskus­ta-puolueen kui­h­tu­mi­nen. Esimerkik­si Don­ner­in teok­ses­sa Uusi maamme kir­ja 1960-luvul­ta on usei­den asiantun­ti­joiden ja Don­ner­in omia visioi­ta tästä. Sitkeästi on kuitenkin Suomen maaseu­tu ja maaseu­tu­mainen asum­i­nen kaupunkien ympäril­lä pysynyt hyvin elin­voimaise­na esimerkik­si länsi­naa­puri­imme verrattuna. 

    Olen lukenut 60-luvun Don­ner­in Maamme-kir­jan ja sain sen käsi­tyk­sen että hän piti Suomen maalais­maisu­ut­ta pysähtyneisyy­den perikuvana. 

    Samal­la voi kysyä että mik­si Don­ner ei itse asu maal­la? Tiedän että hän asui n 10 vuo­den ajan Tam­misaaren ulkop­uolel­la mut­ta kun lapset (viimeisen vai­mon kanssa teh­dyn pesueen) kasvoivat yläasteikään he muut­ti­vat Stadi­in takaisin.

  122. Osmo Soin­in­vaara:
    az:n siteer­aa­ma tutkimus kaupunkikeskuste­jon näivet­tymis­es­tä on mie­lenki­in­toinen, mut­ta mikäli en sotke aitä johonkin toiseen tutkimuk­seen, se ei koskenut Helsinkiä. Tren­di lap­siper­hei­den hakeu­tu­mis­es­ta Helsin­gin kan­takaupunki­in on todel­lakin vain kymme­nen vuot­ta van­ha. Juuri niin olen sanonut.

    Miten se näkyy, kun Helsingis­sä on edelleenkin 0–6 vuo­ti­ai­ta lap­sia suh­teessa vähän ver­rat­tuna vaik­ka Nur­mi­järveen tai Espooseen. Onko jokin tutkimus ole­mas­sa ja mis­sä julkaistu ?

  123. Lau­ri Kumpu­lainen: Vuon­na 2013 HUSs­sa syn­ty 18 308 vau­vaa. Melkein entisen kotikaupunk­i­ni Iisalmen ver­ran, jos­ta syn­ny­tysosas­tokin on jo aikapäiviä sit­ten lakkautettu.

    Lap­sia syn­tyi koko maas­sa 58 134 ja se on yli 30 pros­ent­tia kaik­ista Suomes­sa syn­tyneistä lapsista.

    Läh­es joka kol­mas lap­si syn­tyy siis Helsin­gin seudulle. Miet­tikääpä sitä huviksenne. 

    Mut­ta Uudel­la­maal­la on paljon muu­ta maa­ta parem­pi ikä­jakau­ma syn­nyt­tämistä ajatellen. Eli siel­lä on olta­va ump­isurkea kokon­aishedelmäl­lisyys­luku, kuten ylem­pänä jo todet­ti­in. (Uusi­maa 1,58 ja Helsin­ki 1,35)

    Tämä tarkoit­taa sitä, että nämä alueet ovat väestönielu­ja: ne tuh­laa­vat nuoren väestön­sä uusi­u­tu­mis­po­ten­ti­aalia. Tämä on eri­tyisen hälyt­tävää, kos­ka kaupungeis­sa asuu suuri osa maan parhaim­mis­tos­ta, ns. luo­va luok­ka. On myös ilmeistä, että kaupunki­laiset loisi­vat muiden tekemien lap­sien huole­htimil­la eläkkeillä.

    Kos­ka kaupun­git eivät ole väestön suh­teen läh­eskään omavaraisia, niiden on tietenkin tuo­ta­va sitä muual­ta. Vaik­ka sit­ten hurma­henkisyy­teen taipu­vaista savolais-kört­tiläistä aines­ta, joka ryn­tää heti ensim­mäisen ratikan nähdessään DTM:ään huu­ta­maan hallelujaa.

  124. Anomuu­mi: Mut­ta Uudel­la­maal­la on paljon muu­ta maa­ta parem­pi ikä­jakau­ma syn­nyt­tämistä ajatellen. Eli siel­lä on olta­va ump­isurkea kokon­aishedelmäl­lisyys­luku, kuten ylem­pänä jo todet­ti­in. (Uusi­maa 1,58 ja Helsin­ki 1,35)

    Tämä tarkoit­taa sitä, että nämä alueet ovat väestönielu­ja: ne tuh­laa­vat nuoren väestön­sä uusi­u­tu­mis­po­ten­ti­aalia. Tämä on eri­tyisen hälyt­tävää, kos­ka kaupungeis­sa asuu suuri osa maan parhaim­mis­tos­ta, ns. luo­va luok­ka. On myös ilmeistä, että kaupunki­laiset loisi­vat muiden tekemien lap­sien huole­htimil­la eläkkeillä. 

    Loisimista tai ei, mut­ta ei se ole mikään uusi asia että maaseudul­la ja pienis­sä taa­jamis­sa syn­tyvyys on korkeampi kuin suurkaupungeis­sa. Niin se on kaikissa teol­lisu­us­mais­sa. Joka tapauk­ses­sa kaupunkien korkeampi työn tuot­tavu­us ja maaseudun korkeampi syn­tyvyys ovat molem­mat omi­aan pitämään hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa yllä.

    1. Pide­tään kiin­ni käsit­teistä. Syn­tyvyys on maaseudul­la vähäistä (syntyneitä/1000 asukas­ta) mut­ta hedelmäl­lisyys­lu­vut korkeita.

  125. az:
    Lue seuraava:

    Keskus­ta-aluei­den heiken­tymiselle ei näy lop­pua, ilme­nee ympäristömin­is­ter­iön Suomen ympäristökeskuk­selta (Syke) tilaa­mas­ta selvityksestä.


    Maanan­taina julk­iste­tun selvi­tyk­sen mukaan kaupunkiseu­tu­jen keskus­ta-aluei­den ase­ma on asumises­sa edelleen vah­va, mut­ta rin­nalle on muo­dos­tunut läh­es yksi­no­maan kau­pan ja autoilun varas­sa toimivia aluei­ta kauem­mas keskustasta.

    Myös per­in­teiset keskus­tan erikoiskau­pat, kuten vaate‑, kir­ja- ja urheilukaup­pa ovat viime vuosi­na hakeu­tuneet keskus­to­jen ulkop­uolelle. Samal­la myös työ­paikat ovat siir­tyneet pois keskus­toista. Selvi­tyk­sen mukaan vuo­teen 2020 men­nessä kau­pan aluei­den työ­paikkamäärä kas­vaa pääkeskus­to­ja suuremmaksi.

    Jois­sain tapauk­sis­sa keskus­ta-aluei­den kau­palli­nen vetovoima on heiken­tynyt huomattavasti.

    http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/623560/Keskustat+naivettyvat+kaupan+keskittyessa+kaupunkien+laidoille

    Olen lukenut. Mut­ta olen lukenut myös koko tutkimuk­sen, johon tuos­sa viitataan ja se ei tosi­aan päde Helsin­gin keskus­taan. Tuol­la tutkimuk­ses­sa on keski­tyt­ty keskisu­uri­in kaupunkikeskuk­si­in ja vieläpä suo­raan tode­taan, että Helsin­gin keskus­ta on poikeuk­selli­nen ja sen kehit­tyy eri suuntaan.

    Dataa asi­as­ta löy­tyy vaikka­pa Helsin­gin tietokeskuk­sen raportista: http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/14_02_06_Tilastoja_4_14_Hietaniemi.pdf

    Kan­takaupungis­sa liiketilo­jen käyt­töaste on reilusti yli 90% (mikä tarkoit­taa, että ne ovat käytän­nössä ylitäyn­nä) ja pysyneet samal­la tasol­la huoli­mat­ta taan­tu­mas­ta. Samoin vuokrat ovat jatka­neet tasaista nousua. Onko tämä kuol­e­van keskus­tan merk­ki? Kivi­jalka­kaup­po­jen kuole­man merkki?

    Toi­vo Sukari, jol­la on oma hän­tä kainalos­sa, tai joka näistä sit­ten jotain tietää, tote­si YLE:n haas­tat­telus­sa taan­noin, että tori­parkin rak­en­tu­misen pitkit­tymi­nen näivet­ti Turun keskus­tan ja johti suurten kaup­pakeskusten rak­en­tamiseen pel­loille kaupun­gin ulkop­uolelle. Auto on erot­tam­a­ton osa suuren osan ihmi­sistä kaupoil­la käyn­tiä. Ei ole min­un, eikä ehkä useim­man tänne kir­joit­ta­van, mut­ta suuren osan kans­saih­mi­sistämme, ja on aivan käsit­tämätön­tä voi­da kuvitel­la rak­en­ta­vansa hyvää yhteiskun­taa otta­mat­ta huomioon omaa viiteryh­mään­sä laa­jem­pi­en kansan­joukko­jen toivei­ta ja toimintatapoja. 

    Turku on esimerk­ki siitä mil­lainen on aikasem­min lainaa­mas­sa rapor­tis­sasi esitet­ty näivet­tyvä keskus ja sitä on opet­tavaista ver­ra­ta Helsin­gin keskus­taan. Turkua on vuosikym­meniä kehitet­ty siten, että keskus­tas­sa asioidaan autol­la. Kau­pat siel­lä nojaa­vat juurikin autoile­vien asi­akkaiden ostovoimaan, kos­ka käve­lyetäisyy­del­lä ei ole riit­tävästi väekä elät­tämään niitä ja joukkoli­iken­nejär­jestelmä on tyyp­iltään bus­sei­hin perus­tu­va ensisi­jais­es­ti koulu- ja työ­matkali­iken­net­tä palvel­e­va jär­jestelmä. Se ei ole riit­tävän help­po (=nopea ja tiheästi kulke­va), jot­ta se houkut­telisi niil­lä kaup­poi­hin. Helsin­gin keskus­tan liik­keet sen sijaan elävät ensisi­jas­sa kävellen ja julk­isil­la paikalle tulevil­la asi­akkail­la, joi­ta täy­den­tävät autol­la paikalla tule­vat asiakkaat.

    Turun kaltaises­sa keskus­tas­sa ongel­ma on, että se ei koskaan pysty kil­paile­maan kehätiel­lä oleville automar­keteille. Vaik­ka mil­laista tori­parkkia tehtäisi­in, automar­ketit ovat autol­la paikalla tuleville aina kätevämpiä ja nopeampia. Ja kun keskus­taa on kehitet­ty kuten on, mitään muu­ta asi­akasseg­ment­tiä, johon voisi tukeu­tua, ei ole. Helsin­gin keskus­ta elää joukkoli­iken­teel­lä paikalla tulevil­la asi­akkail­la (jot­ka usein ovat matkalla töistä koti­in) ja kan­takaupun­gin kivi­jal­ka­li­ik­keet lähialueelta paikalle kävelevil­lä asi­akkail­la. Automar­ketit eivät puolestaan ole kil­pailukyky­isiä näi­den asi­akkaiden kohdalta.

    Keskus­to­jen elin­voima riip­puu lähin­nä siitä, onko niitä kehitet­ty niin, että niiden vaiku­tus­pi­iris­sä on riit­tävä kävellen ja joukkoli­iken­teel­lä paikalle tule­va asi­akaspi­iri. Helsin­ki on sel­l­ainen, Tam­pere voi olla sellainen.

    Onko tämä asia, johon olet pere­htynyt vai halu­atko uskoa noin? Itse en ole tähän sen pidem­min pere­htynyt, kuin että netistä hake­mal­la löy­tyvät selvi­tyk­set väit­tävät päin­vas­taista, kuin mitä tuos­sa sanot. 

    Aika perus­teel­lis­es­ti. Noin vinkkinä, kan­nat­taa aina kaivaa se alku­peräi­nen tutkimus jonkun jutun takana. Aika usein niitä joko refer­oidaan väärin tai jätetään osia olen­nai­sista asioista ker­tomat­ta (kuten tuon Helsin­gin keskus­tan poikkeus).

    Jos ver­tailet län­si- ja keskieu­roop­palais­ten maid­en urban­isoi­tu­misas­tei­ta ja niiden häm­mästyt­tävänkin suur­ta vai­htelua, niin ehkä kykenet vaku­ut­tumaan siitä, että erit­täin korkea urban­isoi­tu­misas­te ei ole kehi­tyk­sen vält­tämätön edellytys. 

    Urban­isoi­tu­misas­te on tässä vai­heessa aika epäolen­nainen, tärkeämpi on sen muu­tok­sen suun­ta. Kaikkial­la Euroopas­sa (kuten maail­mas­sa yleen­säkin) urban­isoi­tu­misas­te kas­vaa. Mik­si Suo­mi olisi poikkeus tästä kehityksestä?

    Tot­takai jälkim­mäi­nen on suuri osa kehi­tys­tä. Tak­er­rut nyt itses­tään selvyyk­si­in. Mut­ta toisaal­ta olet väärässä siinä, että poli­it­tiset päätök­set eivät vaikut­taisi. Alue­poli­ti­ik­ka vaikut­taa elin­voimaisu­u­teen, kun­tien yhdis­tämi­nen tyh­jen­tää syr­jäseu­tu­ja, päätös olla anta­mat­ta raken­nu­soikeut­ta automar­ketille voi kaataa mukanaan myös suun­nitel­mat lähialueelle kaavail­luista pien- ja riv­i­talolähiöstä. Samoin kuin rahan eväämi­nen tien rak­en­tamiselta. Kyl­lä monil­la täl­laisil­la on vaikutusta. 

    Paikallis­es­ti sil­lä on kyl­lä vaiku­tus­ta. Mut­ta kokon­aisu­u­teen ei kyl­lä käytän­nössä. Automar­keteille ei ole lop­ut­tomasti kysyn­tää, joten jos tehdään jon­nekin, se jää tekemät­tä jon­nekin muualle. Täl­laisil­la ratkaisuil­la vaikute­taan siihen, miten häviöt ja voitot jakau­tu­vat paikallis­es­ti, mut­ta ei siihen kuin­ka paljon se kaupungis­tu­mi­nen etenee.

    Et tai­da tietää, kuin­ka pitkään tuo­ta on ennustet­tu. Kylk­iäisenään Keskus­ta-puolueen kui­h­tu­mi­nen. Esimerkik­si Don­ner­in teok­ses­sa Uusi maamme kir­ja 1960-luvul­ta on usei­den asiantun­ti­joiden ja Don­ner­in omia visioi­ta tästä. Sitkeästi on kuitenkin Suomen maaseu­tu ja maaseu­tu­mainen asum­i­nen kaupunkien ympäril­lä pysynyt hyvin elin­voimaise­na esimerkik­si länsi­naa­puri­imme ver­rat­tuna. Paljon elin­voimaisem­pana kuin urban­is­tit ovat vuosikymmen­estä toiseen ennus­ta­neet. Ja aina myös nämä men­neet ennus­ta­jat näkivät, mik­si asia juuri hei­dän aikanaan olisi ollut toisin kuin aiem­min ja muu­tos oven takana. Keskus­ta on toden­näköis­es­ti seu­raa­va pääministeri-puolue. 

    Maaseudun tyh­jen­tymi­nen­hän on tote­unut, lähin­nä erona ennus­tuk­si­in oli, että väestö muut­ti lähiöi­hin eikä kan­takaupunki­maiseen ympäristöön. Tuol­ta voi vaikka­pa kat­soa tilastoja:
    http://esa.un.org/unpd/wup/CD-ROM/Urban-Rural-Population.htm

    Vuodes­ta 1960 taa­ja­maväestön osu­us Suomen asukaslu­vus­ta on nous­sut 55,3%:ta 84,2%:iin. Ja sen ennuste­taan nou­se­van edellen. Lähiöi­den kasvun lisäk­si pieleen meni Keskus­tan kuolemisen ennus­t­a­mi­nen, mut­ta se ei johtunut siitä, että väestön kehi­tys olisi ennustet­tu väärin vaan siitä, että Keskus­ta onnis­tui muut­tumaan maaseudun puolueesta pikkukaupunkipuolueeksi.

  126. Antero: Olen lukenut. Mut­ta olen lukenut myös koko tutkimuk­sen, johon tuos­sa viitataan ja se ei tosi­aan päde Helsin­gin keskustaan. 

    Se, mitä itse väi­tit, ei taasen päde yleistyk­senä muun Suomen kaupunkien ja kivi­jalka­kau­pan kehi­tys­tren­dei­hin. Joten jos olet tutkimuk­sen lukenut, niin et ollut rehelli­nen yleisessä kuvauksessasi.

    Aika perus­teel­lis­es­ti. Noin vinkkinä, kan­nat­taa aina kaivaa se alku­peräi­nen tutkimus jonkun jutun takana.

    Ei kan­na­ta. Vain jos on perustel­lumpaa syytä. Luet­tavaa ja pere­hdyt­tävää on aivan liikaa, jot­ta olisi mil­lään taval­la mielekästä lukea kaikkia alku­peräisiä tutkimuk­sia. Esimerkik­si psykolo­gian teok­ses­sa voidaan viita­ta sataan tutkimuk­seen. Olisi aivan mieletön urak­ka etsiä ja lukea niitä kaikkia. Hyödyl­lisem­pää on noin yleis­es­ti tukeu­tua refer­oin­ti­in kri­it­tistä asen­net­ta uno­hta­mat­ta ja siir­tyä seu­raa­van kir­jaan (tai uutiseen).

    Enkä olisi niin var­ma kivi­jalka­kau­pan kasvutrendis­tä Helsingis­säkään. Kaupun­ki on pyrkinyt suo­jaa­maan kivi­jalka­kaup­paa raken­nuskiel­loil­la, kos­ka tilat tun­tu­isi­vat menevän parem­min kau­pak­si asun­toina suurten kau­pan yksiköi­den kas­vat­taes­sa osuuttaan.

    Helsin­gin Sanomien uuti­nen aiheesta: http://www.hs.fi/kaupunki/a1387605057222

    Helsin­gin Uutis­ten artikke­li samas­ta aiheesta, joka on uuti­soitu raflaavasti Kivi­jalka­kaup­pa kuoli jo: http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/stub-595

    Aika usein niitä joko refer­oidaan väärin tai jätetään osia olen­nai­sista asioista ker­tomat­ta (kuten tuon Helsin­gin keskus­tan poikkeus).

    Itse jätit aiem­mas­sa viestis­säsi sen toisen puolen ker­tomat­ta. Puhe on kuitenkin Suomen yleis­es­tä kehi­tyk­ses­tä ja suo­ma­lais­ten ylei­sistä pref­er­ens­seistä, ja Helsin­gin kan­takaupun­ki ei tätä kysymys­tä kata. Puhutaan kuitenkin alle 4%:sta Suomen väestöstä.
    Et toki viitan­nut ko. tutkimuk­seen, mut­ta keskustelu oli yleis­es­tä kehi­tyk­ses­tä, joka on eden­nyt vajaan kymme­nen vuo­den ajan Helsin­gin kan­takaupungis­sa jos­sain määrin kuvaa­masi suun­tais­es­ti, mut­ta päin­vas­tais­es­ti suurim­mas­sa osas­sa muu­ta Suomea.

    Turun tilanteen kään­nät päälaelleen. Yrit­täjät ovat sitä mieltä, että tori­parkin rak­en­ta­mat­to­muus näivet­ti kaup­paa. Sukarin näke­mys oli, että tori­parkin mukana keskus­taan olisi raken­net­tu suuria kau­pan yksiköitä (kuten on Helsinginkin keskus­tas­sa) ja näi­den vetämänä ja lomas­sa oli­si­vat myös kivi­jal­ka­li­ik­keet pär­jän­neet nyky­istä parem­min. Et nyt tun­nu myön­tävän sitä, että hyvin use­at ihmiset halu­a­vat asioi­da kaupoil­la auton kanssa, vaik­ka sinä et asioisi, tai et siitä pitäisi. Niin se on, ja se ei ole muut­tumas­sa ja se on otet­ta­va huomioon.

    Urban­isoi­tu­misas­te on tässä vai­heessa aika epäolen­nainen, tärkeämpi on sen muu­tok­sen suun­ta. Kaikkial­la Euroopas­sa (kuten maail­mas­sa yleen­säkin) urban­isoi­tu­misas­te kas­vaa. Mik­si Suo­mi olisi poikkeus tästä kehityksestä?

    Jos lähde­tään 1800-luvun yli­jäämäväestö­jen suurista muut­toli­ikkeistä Poh­jan­maal­ta ja Hämeestä, 1950-luvun pien­tilo­jen katoamis­es­ta, syr­jäseu­tu­jen tyh­jen­e­mis­es­tä, niin toki tämä tren­di on mod­ernin yleisiä lin­jo­ja nou­dat­ta­va, mut­ta sen muodot ja suh­teel­lisu­us eri asteikoil­laan vai­htel­e­vat hyvin merkit­tävästi. Yksi tek­i­jä, esimerkik­si, mis­sä Suo­mi poikkeaa mon­es­ta kehit­tyneestä maas­ta, on alhainen väestöntiheytemme.

    Paikallis­es­ti sil­lä on kyl­lä vaiku­tus­ta. Mut­ta kokon­aisu­u­teen ei kyl­lä käytän­nössä. Automar­keteille ei ole lop­ut­tomasti kysyn­tää, joten jos tehdään jon­nekin, se jää tekemät­tä jon­nekin muualle.

    Tuo väite ei tietenkään pidä paikkaansa. Kah­den ääripään välis­sä on suh­teelli­nen liikku­mati­la, jota mm. kaavoitus­päätöksin pyritään ohjaamaan.

    Täl­laisil­la ratkaisuil­la vaikute­taan siihen, miten häviöt ja voitot jakau­tu­vat paikallis­es­ti, mut­ta ei siihen kuin­ka paljon se kaupungis­tu­mi­nen etenee.

    Kyl­lä täl­laisil­la päätök­sil­lä kaupungis­tu­misen eten­e­miseen jos­sain määrin vaikute­taan ja pyritään vaikut­ta­maan. Kysy Osmol­ta, tulisiko automar­ketit vapaut­taa kaavoitus­päätök­sien rajoit­teista, jos et usko. Yksit­täi­nen yrit­täjähän siinä lähin­nä menet­täisi rahansa, jos ei kaup­pa kan­nat­taisikaan. Nimeno­maan pelkona on, että se voisi kan­nat­taa, ja yleisem­min vapail­la markki­noil­la yhdyskun­tarakenne lev­itä tiivi­in sijaan mat­tomaisem­mak­si. Eikä se tule kyseeseen, kos­ka CO2.

    Maaseudun tyh­jen­tymi­nen­hän on tote­unut, lähin­nä erona ennus­tuk­si­in oli, että väestö muut­ti lähiöi­hin eikä kan­takaupunki­maiseen ympäristöön. Tuol­ta voi vaikka­pa kat­soa tilastoja:

    En nyt tiedä, miten YK:n tilas­tot toi­sis­taan hyvin poikkeav­ista yhteiskun­nista, ympäristöistä ja kehi­tys­ta­soista oli­si­vat kovin rel­e­vant­te­ja keskustelulle Suomes­ta. Suomen maaseudun tyh­jen­tymi­nen voidaan tietysti määritel­lä use­al­la tapaa. Jos käytetään tilas­tokeskuk­sen määritelmää, johon yleisim­min viitataan, niin Suomen kaupungis­tu­misas­te on hie­man yli 65% ja samal­la tilas­tokeskuk­sen määritelmäl­lä Ruotsin n. 85% vertauksena.

    Vuodes­ta 1960 taa­ja­maväestön osu­us Suomen asukaslu­vus­ta on nous­sut 55,3%:ta 84,2%:iin. Ja sen ennuste­taan nou­se­van edellen. Lähiöi­den kasvun lisäk­si pieleen meni Keskus­tan kuolemisen ennus­t­a­mi­nen, mut­ta se ei johtunut siitä, että väestön kehi­tys olisi ennustet­tu väärin vaan siitä, että Keskus­ta onnis­tui muut­tumaan maaseudun puolueesta pikkukaupunkipuolueeksi.

    Käytät nyt tilas­to­ja hyvin tarkoi­tushakuis­es­ti. Olen elänyt elämäni ensim­mäiset 20 vuot­ta taa­ja­mak­si määritellyssä kirkonkylässä, jos­sa asu­tus oli lähin­nä omakoti­talo­ja ja riv­i­talo­ja, pel­to­ja asuin­lam­parei­den välil­lä, laa­jo­ja met­säaluei­ta ja järviä lyhyehkön käve­ly­matkan päässä, neva­suo muu­ta­man sata metriä kirkol­ta. Oma talomme oli niin lähel­lä keskus­taa kuin mah­dol­lista, kirkon kupeessa, mut­ta koiran saat­toi silti päästää huo­let­ta juok­sen­tele­maan vapaana pel­toteille n. 300m taloltamme.
    Toki löy­tyvät vielä syr­jäkylät, joista oppi­laista vielä 1950-luvul­la pullis­telleet koulut on nyt sul­jet­tu ja rän­sistyvät, hylä­tyt asun­not täplit­tävät maisemaa.

    Käsit­teet eivät ole yksiselit­teisiä. Sik­si itsekin käytin yllä use­am­man ker­ran käsitet­tä maaseutumainen.

    Kan­takaupun­gin tren­di­en lin­eaariseen kasvu­un uskovia muis­tut­taisin siitä, että 1960-luvun puo­livälis­sä Helsin­gin niemel­lä asui 300 000 ihmistä, nykyään vajaan 200 000. Alle 10 vuo­den mit­taista käyrää ei vält­tämät­tä kan­na­ta jatkaa ylöspäin hamaan loppumattomuuteen.

  127. Turun keskus­ta on aika mon­en mielestä Suomen paras ainakin kesäl­lä. Mut­ta saa­han sitä olla eri mieltä.

  128. B.J:
    Oman näke­myk­seni mukaan Helsinki­in muute­taan pakos­ta ja sieltä pois pääsem­i­nen osaa olla todel­la han­kalaa. Mon­et pää­sevät pois vas­ta eläkkeellä.

    Ahaa. Mik­si sit­ten syr­jäseu­tu­jen talo­jen arvot saat­ta­vat lähen­nel­lä nol­laa, jos se on unel­ma asua maalla?

  129. Menee kir­jeen­vai­h­dok­si, mut­ta ei se mitään.

    az: Suomeen kult­tuuris­es­ti inte­groi­tu­mat­tomat maa­han­muut­ta­jat ovat erit­täin suuri tule­vaisu­u­den ongel­ma Helsingille, mikä tulee näkymään myös kan­ta­suo­ma­lais­ten asum­is­päätök­sis­sä pääkaupunkiseudul­la, mut­ta se on ohi tämän keskustelun, eikä sitä ratkaista yhdyskuntasuunnittelulla

    No piti­hän se arva­ta, että lis­t­a­sit nuo sinkut, opiske­li­jat ja muut tuo­hon ihan vaan täyt­teek­si ja se oikea ketu­tuk­sen aihe oli ne inhat mamut. Täy­tyy tosin myön­tää, että en itsekään halua tänne mitään Rinke­byn tapaista seg­re­gaa­tio­ta ja sik­si human­i­taarisen maa­han­muu­ton rajoit­ta­mi­nen on minus­ta ihan käypä aja­tus. Mut­ta kuten sanoit, tämä on asia, jos­ta päätetään ensisi­jas­sa eduskunnassa.

    az:Yleisem­min poikkea­vat väestörak­en­teet tai ikä­jakau­mat eivät ole ongel­ma, enkä siihen viitan­nut. Päin­vas­toin kyse oli siitä, että eri elämän­ti­lanteis­sa eri­laiset ihmiset kaipaa­vat eri­laisia asum­isym­päristöjä, ja tämä ei ole ongel­ma, kun­han tulevaisuudessa(kin) edesaute­taan monipuolisen, ihmis­ten toivei­ta vas­taa­van yhdyskun­tarak­en­teen toteuttamista.

    Jos et ilmaise itseäsi yhtään konkreet­tisem­min, niin en kyl­lä voi vas­ta­ta näi­hin viestei­hin ollenkaan. Pitäisikö rak­en­taa lisää omakoti­talo­ja? Minne? Entä ker­rostalo­ja? Minne? Mil­laisia tehokkuuk­sia jne.?

    az:Oletit nyt, että vas­tasin vain sin­ulle ja yritin jotenkin lukea ja olet­taa kan­to­jasi. Vies­ti­ni oli vähäis­es­ti vas­taus­ta viesti­isi, jota lainasin, ja pidem­min yhdyskun­ta­su­un­nit­telun yleisem­pää pohtimista.

    Okei, pahoit­te­lut siitä.

    az:Siinä yhdyskun­ta­su­un­nit­telun visios­sa, jota Osmo ja hänen lail­laan ajat­tel­e­vat kan­nat­ta­vat, CO2-vaiku­tuk­seltaan alhainen yhdyskun­tarakenne on keskeinen päämäärä. Hyvin tärkeä kysymys on se, kuin­ka hal­lit­se­va tämä CO2-vaiku­tuk­sen vähen­tämisen päämäärä heille on? Mis­sä määrin selvi­tyk­set ihmis­ten asum­is­toiveista ovat sille yhden­teke­viä? Mis­sä määrin, jos he tule­vaisu­udessa pää­sevät visio­taan pääkaupunkiseudul­la toteut­ta­maan, tul­laan päätök­sil­lä rajaa­maan ja vaikeut­ta­maan sel­l­ais­ten asum­is­toivei­den toteu­tu­mista, jot­ka eivät mukaudu vähäpäästöisen yhdyskun­tarak­en­teen visioon? Mis­sä määrin CO2 on hal­lit­se­va suh­teessa siihen ja ylitse sen, miten ihmiset(kaikenlaiset ihmiset, eivät vain ne Osmon tutut ja kaver­it, joiden val­in­to­jen poh­jal­ta hän yllä tekee yleistyk­sen ihmis­ten asum­is­päätök­sistä) halu­aisi­vat asua ja elää?

    Jaa‑a. Kuu­lostaa vähän olk­iukkoilul­ta. CO2-päästö­jen vähen­tämi­nen voi olla joillekin osasyy kan­nat­taa yhdyskun­tarak­en­teen tiivistämistä, mut­ta minus­ta siihen on monia CO2-päästöistä riip­pumat­to­mia teknistaloudel­lisia syitä, kuten vaik­ka se, että tont­ti­maa­ta ei ole tuh­lat­tavak­si, mut­ta asun­to­tar­jon­taa tarvi­taan lisää, jot­ta hin­to­jen nousu saadaan pysähtymään. Asumisen kalleus on aivan jär­jetön taloudelli­nen rasite koko seudulle. Voi toki olla, että minä en vain näe esim. Oden “todel­lisia motiiveja”.

    az:Yhdyskun­ta­su­un­nit­telun nimeno­maan pitäisi aset­tua puolue­poli­ti­ikan yläpuolelle ja olla perusteil­taan avoin­ta ja läpinäkyvää. Toi­sis­taan hyvin paljonkin poikkeav­ia toivei­ta pitäisi pystyä otta­maan huomioon. Eikä CO2:n kaltais­ten ide­olo­gioiden pitäisi men­nä asum­is­mukavu­u­den edelle. Pitäisi rak­en­taa mah­dol­lisim­man viihty­isää yhdyskun­taa koko väestölle, niin automar­ket­tien kansalle kuin Kallios­sa viihtyville, ja eril­lisenä kysymyk­senä ratkaista se, kuin­ka me tuo­tamme riit­tävän puh­taasti sen muka­van yhdyskun­tarak­en­teen tarvit­se­man energian.

    Tuo tässä ketjus­sa esil­lä ollut tutkimus on ilmeisen selkeästi lob­baus­tarkoituk­si­in tuotet­tua nol­latutkimus­ta, syistä, jot­ka Lep­oti­la zZ hyvin perusteli. Mut­ta tämän blo­gin kon­tek­stis­sa koko yhdyskun­ta­su­un­nit­telukeskustelus­sa min­ua epäi­lyt­tää se, että yleisem­min ihmis­ten asum­is­toiveet eivät ole Osmolle ja hänen lail­laan ajat­televille hal­lit­se­va lähtöko­h­ta vaan alisteinen.
    Tuol­lainen nol­latutkimus on help­po ampua alas, mut­ta on myös paljon hyvin validia tutkimus­ta, joi­ta ei kuitenkaan tun­nu­ta juuri huomioivan sel­l­ai­sis­sa visiois­sa, ja toiv­ot­tavasti visioik­si jäävis­sä, kuten täl­lä blogilla paljon käsitel­ty vuo­den 2050 visio.

    Samoil­la lin­joil­la ollaan. Yleis­es­ti ottaenkin kaupunkisu­un­nit­telu on tas­apain­ot­telua ja eri näkökul­mien huomioon ottamista.

    az:Suuren osan 2000-lukua Helsin­ki kär­si ei vain lap­siper­hei­den vaan ylipään­sä kan­ta­suo­ma­lais­ten muut­to­tap­pi­o­ta ympäryskun­ti­in. Silti Osmon puheis­sa kukaan ei halua ympäryskun­ti­in muut­taa ja kaik­ki halu­a­vat kan­takaupunki­in ratikkaverkon ääreen. Espoolaiset ovat selvästi helsinkiläisiä vau­raampia, joten tästäkin ver­tailus­ta voisi saa­da jotain osvi­it­taa sille, mil­laisia asum­is­päätök­siä ihmiset tekevät, kun raha ei ole heille este. Kan­takaupun­gin niukan tar­jon­nan syn­nyt­tämästä korkeas­ta hin­nas­ta päätel­lään raja­ton kysyn­tä eikä arvio­ta rajatun kysyn­nän mittaluokasta.

    Taasko olk­iukko? Kan­takaupunki­a­sumisen kysyn­tä on tar­jon­taa suurem­paa, mut­ta ei se nyt raja­ton­ta kenenkään mielestä voi olla. Mitä tuo­hon varakku­usaspek­ti­in tulee, niin kan­takaupungis­sa asu­vat taas ovat varakkaampia kuin espoolaiset keskimäärin ja huo­mat­tavasti varakkaampia kuin helsinkiläiset keskimäärin. Kaupunkia ei tietenkään pidä rak­en­taa vain varakkai­ta varten, mut­ta minus­ta tuokin ker­too, että edes kaik­ki varakkaat eivät pidä kaupunkia pahana. Lähiöt Helsingis­sä ja Espoos­sa eivät eroa toi­sis­taan käytän­nössä mitenkään.

    Kan­ta­suo­ma­lais­ten lap­siper­hei­den muut­ta­mi­nen ympäryskun­ti­in taas on mielestäni täysin luon­nol­lista tilanteessa, jos­sa 100+ neliön asun­non saa ympäryskun­nas­ta puo­let halvem­mal­la kuin Helsingistä. Tähän on lop­pu­jen lopuk­si vaikea edes vaikut­taa. Osmo taitaa kan­nat­taa keskikokosään­nöste­lyä lap­siper­hei­den houkut­telemisek­si, mut­ta itse pidän niitäkin ylimitoitettuina. 

    Lop­pu­jen lopuk­si kyse on melko luon­nol­lis­es­ta kaupunkiseu­tu­jen dynami­ikas­ta: lap­siper­heet tarvit­se­vat isom­pia asun­to­ja, joten kehyskun­nat ja hal­pa maa ovat luon­te­va ratkaisu. Sit­ten niistä Helsingis­sä asu­vista sinkuista ja opiske­li­joista tulee uusia lap­siper­heitä ja kehyskun­nis­sa asu­vien lap­siper­hei­den sinkut ja opiske­li­jat muut­ta­vat Helsinki­in. Näin niin kuin yksinker­tais­tet­tuna. Hyvin mie­lenki­in­toista on myös, että kan­takaupun­ginssa lap­siper­hei­den määrä on viime aikoina ollut kasvussa.

    Yleis­es­ti ottaen osa lap­siper­heistä halu­aa aivan var­masti muut­taa omakoti­taloon kehyskun­taan, mikä ei minus­ta ole ollenkaan huono asia. Joillekin muut­to tapah­tuu olo­suhtei­den pakos­ta, mikä on ikävää, mut­ta ainakaan minä en tiedä, miten Helsin­ki voi rajal­lisel­la tont­ti­maal­la ja korkeal­la maan arvol­la kil­pail­la kehyskun­tien kanssa näistä muut­ta­jista. Nim­imerk­ki Liian van­ha ehdot­ti, että myy­dään ton­tit pois kun­nal­is­tekni­ikan hin­nal­la, mis­sä ei olisi taloudel­lises­sa mielessä jär­jen hiven­tä. Luul­tavasti koko kaupun­gin ton­tit lop­puisi­vat ennen kuin kysyn­tä olisi tyydytetty.

    Jos vih­jailet tuos­sa myös white flight­ista, niin var­masti sitäkin on, ainakin lähiöistä. Toisaal­ta lähiöistä kyn­nelle kykenevät muut­ta­vat usein demografi­sista syistä huoli­mat­takin, joko kehyskun­ti­in tai lähem­mäs keskus­taa. Jos pitää omas­ta rauhas­ta, asuu var­maan mielu­um­min kehyskun­nas­sa kuin lähiössä ja jos pitää kaupunkielämästä, asuu var­maan mielu­um­min kaupungis­sa kuin lähiössä. Tietysti työ­matkan pitu­us ja muut tek­i­jät saat­ta­vat tehdä lähiöstä hyvän kom­pro­missin, mut­ta aika har­va noista lähiöistä itsessään pitää. Minus­ta se on ihan osu­vasti san­ot­tu, että lähiöis­sä tulee samas­sa paketis­sa ker­rosta­lo- ja omakoti­taloa­sumisen huonot puolet.

    az:Tai toisaal­ta, jos ihmiset ostopäätök­sil­lään osoit­ta­vat, että suurille mar­keteille on kysyn­tää, mut­ta kivi­jalka­kau­pat kär­sivät, niin se ei estä vuo­den 2050 vision ide­olo­ge­ja kaavaile­mas­ta, että automar­ket­tien rak­en­t­a­mi­nen kiel­let­täisi­in lähivu­osi­na ja jo 2020-luvul­la ihmiset ilois­es­ti käyt­täi­sivät lähikaup­po­jaan. Kan­nat­taa oikeasti joskus lukea niitä pidem­piä selvi­tyk­siä, jos halu­aa ymmärtää, miten nämä ihmiset “järkeilevät”. Ne peruste­lut ovat usein todel­la onnet­to­mia. Automar­ket­tien suo­sion pääsyy, eli vai­vat­to­muus, “kumo­taan” sil­lä “argu­men­til­la”, että joutu­uhan mar­ketis­sakin kan­ta­maan ostok­set pitkän matkaa autolle, kuten kivi­jalka­kau­pas­ta kotiovelle. Siel­lä mar­ketis­sa ne ostok­set pystyy työn­tämään kär­ryl­lä sen auton viereen ja sit­ten jät­tämään tyhjän kär­ryn auto­hallin tai parkkipaikan lähim­pään kär­ryjonoon. Sit­ten autol­la ostok­set kotiovelle. Eikä kan­tamista ole kuin autos­ta sisälle. Hie­man helpom­paa viisi­henkiselle per­heelle, kuin kan­taa sitä kaikkea use­am­mal­la ker­taa kivi­jalka­kau­pas­ta. Jos täl­laisia täysin selviä asioi­ta ei pystytä myön­tämään, vaan kek­sitään noin onneton “argu­ment­ti”, kuten yllä kuvasin, mitätöimään aivan ilmi­selvää todel­lisu­ut­ta, niin moti­iveista herää vält­tämät­tä kysymys.

    Var­masti joku on tuonkin argu­mentin joskus sanonut, mut­ta se ei ole mis­sään tapauk­ses­sa oleelli­nen. Huonoim­man argu­mentin etsimi­nen, vai pitäisikö sanoa olk­iukkoilu, tun­tuu kyl­lä ole­van leipäla­ji sinulle. 

    Mut­ta joo, voin­han mä niitä “oikeitakin” argu­ment­te­ja tässä selit­tää. Eli mietitään­pä vaik­ka Kalasa­ta­maa, jon­ka jät­tiostari on hiertänyt monia. Pähk­inänkuores­sa hom­ma meni niin, että poli­it­tisel­la päätök­sel­lä annet­ti­in kaupungi­nosan keskeisin sijain­ti tälle ostoskeskuk­selle ja sit­ten vielä jätet­ti­in kivi­jalka­kau­pat käytän­nössä kokon­aan kaavoit­ta­mat­ta, kos­ka “ei niille kuitenkaan ole enää kysyn­tää, kun ostari on jo siel­lä metroase­mal­la”. Sinän­sä ihan loogista, mut­ta on melko käsit­tämätön­tä, että esimerkik­si Sörnäis­ten­lai­turin meren­ran­nal­la sijait­se­vat sei­nu­s­tat jätet­ti­in hyö­dyn­tämät­tä. Var­masti niistä olisi joku kahvi­la tms. paikkansa löytänyt. Joku voisi myös väit­tää, että on hive­nen miel­lyt­täväm­pää kaupunkiym­päristöä, kun kadut eivät ole muure­ja, kuten Kalasa­ta­mas­sa tulee nyt sit­ten ole­maan. Kuva: http://i.imgur.com/Wx7jG38.jpg

    Ja mikä tässä jät­tiostaris­sa sit­ten hiertää on se, että näil­lä päätök­sil­lä se saa alueel­lisen monop­o­lin. Käytän­nössä kaik­ki Kalasa­ta­mas­sa tapah­tu­va kaup­pa tul­laan käymään kaup­pakeskus Redis­sä sit­ten kun se aikanaan valmis­tuu. Ja mikä tässä jät­tiostarin alueel­lises­sa monop­o­lis­sa ennen kaikkea hiertää on se, että ostaria tulee oper­oimaan joku kiin­teistösi­joi­tus­fir­ma, kuten vaik­ka City­con, joka voi kiskoa liiketiloista sel­l­aisia vuokria, että niihin on varaa vain S‑ryhmällä, H&M:llä, Lin­dex­il­lä ja näil­lä tutu­il­la jät­tiostarien ankkurivuokralaisil­la. Täl­lä taval­la duop­o­linkin ylivoimaa on pönkitet­ty: Pris­ma ja Cit­tari vierekkäin kaupungi­nosan parhait­en saavutet­tavalle paikalle -> ei tarvitse pelätä, että joku kol­mas toim­i­ja pääse apa­jille. Jos nämä liiketi­lat olisi kaavoitet­tu asuin­raken­nusten kivi­jalkoi­hin, hyö­ty­i­sivät kiin­teistösi­joi­tus­fir­man sijaan taloy­htiöt liiketilavuokrista ja pienyrit­täjil­läkin olisi parem­mat mah­dol­lisu­udet ylipään­sä saa­da sitä liiketilaa. 

    Nau­ret­tavin­ta tässä on se, että sen jäl­keen kun yhteiskun­ta on luonut nämä jät­tiostar­it, se tun­tuu myös pyrkivän pönkit­tämään niiden yli­val­taa sijoit­ta­mal­la pos­tit, alkot ja ter­veyskeskuk­set niiden yhtey­teen. Esimerkik­si Kalasa­ta­man jät­tiostari­in tulee aivan var­masti Alko ja Posti, kun ei niille näil­lä näkymin ole muual­takaan liiketi­laa varat­tu. Ter­veyskeskuk­sen piti tul­la myös, mut­ta se siir­tyi viereiselle ton­tille, kos­ka SRV:llä ei ollut rahaa aloit­taa ostarin rak­en­tamista. Pos­tit ovat täl­lä vuosi­tuhan­nel­la siir­tyneet ihan oma­toimis­es­ti mak­samaan korkeam­paa liiketilavuokraa ostare­i­ta halli­noiville kiin­teistösi­joi­tus­fir­moille, vaik­ka oikeasti kiin­teistösi­joi­tus­fir­mo­jen pitäisi mak­saa Pos­tille siitä, että saa­vat tuol­laisen vetovoi­matek­i­jän kaup­pakeskuk­seen­sa. Alko on sen­tään pyrkinyt viime aikoina päin­vas­taiseen. Joka tapauk­ses­sa tämä ei ole markki­na­t­alout­ta, vaan kokoomus­de­mar­i­laista suunnitelmataloutta.

    Kaikkial­la kivi­jal­ka­li­iketi­lat eivät tietenkään men­esty. Jostain Tuusu­las­ta aje­taan ihan suo­si­ol­la Jum­boon, enkä muista kenenkään sitä suuresti kri­ti­soi­neen. Jos se jotain hait­taa, niin hai­tan­nee lähin­nä tuusu­lalaisia, joiden omat lähipalve­lut näivet­tyvät entisestään.

    Sen sijaan Kalasa­ta­mas­sa kivi­jal­ka­li­ik­keet oli­si­vat aivan taa­tusti pär­jän­neet, kos­ka sinne kaavoite­taan kuitenkin suh­teel­lisen tiivistä kaupunkia. Samoin ne oli­si­vat pär­jän­neet Ruo­ho­lahdessa ja Ara­bi­an­ran­nas­sa ja luul­tavasti myös Etelä-Lep­pä­vaaras­sa, jois­sa kaikissa val­taosa liiketiloista keskitet­ti­in jät­tikeskuk­seen. Mitä niihin markki­noi­hin muuten vielä tulee, niin hesarin jutun mukaan juuri tämä jät­tiostari ei niin kauheasti tun­tunut sijoit­ta­jia kiin­nos­ta­van, asuin­tor­nit kyl­läkin. Ymmär­rän kyl­lä, mik­si automar­ketin rak­en­t­a­mi­nen kan­takaupun­gin kyl­keen ei kiin­nos­ta kiin­teistösi­joit­ta­jia: koko aja­tus on yksinker­tais­es­ti jär­jetön. Se on itse asi­as­sa jok­seenkin yhtä jär­jetön kuin olisi vaa­tia lisää kivi­jal­ka­li­iketi­laa Tuusu­laan. Kalasa­ta­ma ei ole mikään maail­man paras autoshoppailukohde.

    “Suurille kaup­pakeskuk­sille on kau­pan mur­roksen vuok­si vaikeaa löytää kiinteistösijoittajia.
    […]
    Keskuk­sen päälle tule­vat tor­ni­talot kiin­nos­ta­vat Hienosen mukaan kovasti. SRV:lle on ilmoit­tau­tunut tuhat kiin­nos­tunut­ta.” http://www.hs.fi/kaupunki/a1407302134327

    Toinen näkökan­ta liit­tyy maan arvoon ja siihen, että ton­tit myy­dään raken­nu­soikeu­den mukaan, joten esimerkik­si ison parkkiken­tän sisältävä tont­ti läh­tee käytän­nössä yhtä hal­val­la kuin tont­ti, jol­la ei ole sitä parkkikent­tää. Ylipään­sä kaik­ki mata­lat kaup­pa­raken­nuk­set, jot­ka olisi voin­ut kaavoit­taa ker­rostalo­jen kivi­jalkoi­hin, ja joista ei ole mak­set­tu tämän vai­h­toe­htoiskäytön mukaista hin­taa, ovat almu­jen jakamista kaup­pi­aille. Onko se sit­ten markki­na­t­alout­ta, että automar­ket­te­ja tue­taan luop­umal­la kaupun­gin maavaran­nos­ta polkuhin­taan? Ja tämä siis pätee vain siel­lä, mis­sä maan arvo on korkea.

    Kol­man­nek­si voisi kysyä onko tässä edes kyse pelkästään ihmis­ten valin­noista. Jos viimeiset vuosikymmenet on kaavoitet­tu yksi­no­maan automar­ket­tei­hin tukeu­tu­vaa autokaupunkia, niin tot­ta kai se kas­vanut kysyn­täkin suun­tau­tuu niihin automar­ket­tei­hin. Itse en kyl­lä mitenkään näe, että tässä voisi puhua vapaas­ta kil­pailus­ta, vaan pikem­minkin päin­vas­toin. Jostain ostoskär­ry­istä ja käve­ly­matkoista olk­iukkoilem­i­nen osoit­taa, että asia on joko ollut sin­ulle liian vaikea sisäis­tet­täväk­si (mihin en usko) tai sit­ten et vain ole halun­nut sisäistää sitä.

    Tuo tari­na autoil­ev­as­ta viisi­henkises­tä per­heestä on kyl­lä tosi sym­pa­at­ti­nen ja mon­een ker­taan kuul­tu, mut­ta se tosi­aan kos­kee enem­män näitä, jot­ka asioi­vat kehätei­den jät­tiostareil­la ja asu­vat kehyskun­nis­sa jo valmi­ik­si. Tuo per­he tuskin olisi Kalasa­ta­maan ensim­mäisenä muut­ta­mas­sa, oli jät­tiostaria tai ei. Ylipään­sä Helsin­gin mah­dol­lisu­udet tyy­dyt­tää näi­den tarpei­ta ovat aika vähissä. Voi sitä jonkun omakoti­talo­ton­tin kaavoit­taa Pak­i­laan, jos­ta pääsee tosi nopeasti mon­eenkin jät­tiostari­in, mut­ta laa­jas­sa kuvas­sa kehyskun­nat kah­mi­vat omakoti­taloista ja automar­keteista haaveilevat. 

    az:Tuol­lai­sis­sa 2050-visiois­sa rajat­tu seg­ment­ti yhteiskun­taa pyrkii visioimaan omien visioiden näköistä yhteiskun­taa, eikä todel­la tun­nu välit­tävän sen huomioon ottamis­es­ta, mitä ihmiset laa­jem­min haluavat.

    Ketä ne “ihmiset laa­jem­min” sit­ten ovat? Aika moni halu­aa nimeno­maan tuol­laista ja valitet­tavasti ei ole mah­dol­lista tehdä kaupunkia, joka on samanaikaises­ti jotain ja samanaikaises­ti jotain muu­ta, ellei sit­ten kvant­timekani­ikan ilmiöitä saa­da siir­ret­tyä yhdyskun­ta­su­un­nit­telun osak­si. Lisäk­si en edelleenkän tiedä, mitä konkreet­tis­es­ti ottaen vaa­dit tai ehdo­tat, mut­ta ainakin joku lisää Nur­mi­järveä Helsinki­in kuu­lostaa about yhtä type­r­ältä kuin lisää kaupunkia Nurmijärvelle. 

    Ode ja kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta kävivät muuten viime tal­ve­na Van­cou­veris­sa, mis­sä on yhdis­tel­ty town­house­ja ja tor­ni­talo­ja ja saatu aikaisek­si taval­laan pienimit­takaavaista kaupunkiku­vaa kuitenkin melko hyväl­lä tehokku­udel­la. Toiv­ot­tavasti ainakin tuol­laisia kokeil­laan jos­sain päin Helsinkiä.

    az:Nuo visiot ovat sik­sikin onnet­to­mia, että teknolo­gia tulee sotke­maan ne pahem­man ker­ran. Robot­tikulkuneu­vot voivat tehdä jo kauan ennen vuot­ta 2050 niiden pre­mis­sit tyhjik­si. Autoilun suo­sio kas­vaa ja epä­mukavu­us vähe­nee, jos robot­ti ajaa virheet­tömästi per­ille ja itse voi hyö­dyn­tää mat­ka-ajan työn­tekoon tai lehden­luku­un. Täl­löin se ratikkaverkko ei ehkä yhtä mon­taa houku­takaan. Ylipään­sä suuri osa niistä työ­paikoista voi kado­ta konei­den tekemäk­si, kor­vau­tu­mat­ta mil­lään. Kau­pas­sa ei ehkä tarvitse käy­dä, vaan ruoat tilataan netistä ja robot­ti­au­to tuo ne kylmä­pakat­tuina kotiovelle.

    En ollenkaan ymmär­rä, miten voit nähdä tämänkin asian täysin yksisu­un­tais­es­ti. Ilmeis­es­ti tässä pais­taa jälleen sin­un henkilöko­htainen makusi läpi. Itse näen, että tek­nol­o­giset edis­tysaskeleet mah­dol­lis­ta­vat viihty­isäm­män elinympäristön sekä kaupungis­sa että maaseudul­la viihtyville. Kyl­lähän kaupunkiym­päristö para­nee esim. siitä, että pysäköin­ti­in ei tarvitse uhra­ta niin paljon tilaa, kun autot osaa­vat suun­nistaa hallei­hin vähän väl­jem­mille vesille. 

    Samoin jon­ain päivänä automaat­ti­au­tot tule­vat hyö­dyn­tämään tieka­p­a­siteet­tia ihmis­ten ohjaamia auto­ja tehokkaam­min. Ero ei ole merkit­tävä, mut­ta ruuhkat kas­va­vat ja vähenevät hyvin nopeasti automäärien muuttues­sa. Toisin sanoen 10 % vähen­tynyt autoli­ikenne (tai 10 % tehokkaam­min hyö­dyn­net­ty tieka­p­a­siteet­ti) voi tehdä ruuhkaises­ta kadus­ta täysin ruuhkat­toman. Täl­läi­nen saat­taisi mah­dol­lis­taa esimerkik­si nelikaistaisen tien kak­sikaistais­tamisen, joka mah­dol­lis­taisi jalka­käytävien lev­en­tämisen ja puuis­tu­tuk­set tyyli­in se Man­ner­heim­intie-ehdo­tus. Tämä jos mikä paran­taisi myös kaupunki­laisen elämän­laat­ua ja ympäristön viihty­isyyt­tä. Toki nuo roboti­ikan suuret läpimur­rot autoli­iken­teessä ovat vielä vuosikym­menten päässä.

    Teknolo­gian kehit­tymis­es­tä vielä sen ver­ran, että juuri se on tehnyt kaupunki­a­sumis­es­ta inhimil­listä viimeisen 50 vuo­den aikana. Esimerkik­si taloko­htaisen läm­mi­tyk­sen vai­h­tu­mi­nen kaukoläm­pöön ja lyi­jyt­tömään ben­si­ini­in siir­tymi­nen ovat aika merkit­täviä edis­tysaske­lia. Näistä Odekin on kir­joit­tanut vaik­ka kuin­ka paljon. Mitä ratikoi­hin tulee, niin niille olisi jo nykyte­knolo­gial­la mah­dol­lista taa­ta nopeampi kulku ja toimi­vat liiken­neval­oe­tu­udet, jot­ka eivät edes olisi pois autoli­iken­teeltä, mut­ta ilmeis­es­ti poli­it­ti­sista syistä johtuen näin ei tehdä. Muutenkin joukkoli­iken­teen kil­pailukyky seudul­la on taas pitkästä aikaa läht­enyt kasvu­un mobi­ilite­knolo­gian, reit­tiop­paiden ym. ansios­ta, vaik­ka hajaut­tamiske­hi­tys jatkuu edelleenkin.

    az:Yhdyskun­ta­su­un­nit­telu ei todel­lakaan ole kiin­nos­tuk­senko­hteis­tani pääl­lim­mäisiä, mut­ta sen ver­ran olen lukenut, että luulen todel­lakin, että noi­ta asioi­ta ei juuri mietitä.

    Tästä en jak­sa edes vään­tää peistä. Kan­nat­taa tutus­tua aiheeseen tarkemmin.

    az:Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telun visioiden kohdal­la tilaa vihreältä ja muul­ta viihty­isältä kaupunkiym­päristöltä viedään sil­lä yhtälöl­lä, jos­sa halu­taan “tiivistä mut­ta har­vaa” ja “korkea tont­tite­hokku­us, mut­ta rak­en­ta­mat­ta ylöspäin, jot­tei rikko­ta Helsin­gin silhuettia”.

    Jaa‑a. Tuo siluet­tiar­gu­ment­ti kos­kee ymmärtääk­seni lähin­nä Viron­niemeä, jol­la ei enää muutenkaan ole suuresti raken­nus­po­ten­ti­aalia. Jätkäsaaren 33-ker­roksi­nen typ­istyi 16-ker­roksisek­si osit­tain siluet­ti­höpinöi­den takia, mut­ta siinä vaikut­ti myös tornin suun­na­ton rumuus ja äänestyskin ratke­si vain yhden äänen turvin. Pasi­laan ja Kalasa­ta­maan tehdäänkin jo sit­ten korkeaa. Punavuoren Cloud City on toinen pro­jek­ti, jon­ka muis­tan herät­täneen närää siluet­ti­porukan kesku­udessa, mut­ta mui­ta siluet­tikauhis­tuk­sia en tähän hätään edes muista. Onko niitä ollut paljonkin?

    Nähdäk­seni suurem­pi ongel­ma korkean rak­en­tamisen kannal­ta ovat val­okul­masään­nök­set ja parkkipaikkanor­mi. Parkkipaikkanormista jous­ta­mat­to­muu­den syytä on osit­tain myös se, että Kalasa­ta­man ja Pasi­lan tornien kupeeseen piti tehdä ne jät­tiostar­it. Tornien asukaspysäköin­tipaikoista val­taosa nimit­täin sijoite­taan ostarien parkki­hallei­hin. Olen kuul­lut san­ot­ta­van, että näil­lä pysäköinti­normeil­la tuon korkuisia torne­ja ei voi toteut­taa taloudel­lis­es­ti kestävästi, jos ei kaavoite­ta ostare­i­ta siihen viereen jaka­maan pysäköin­tikuor­maa. Pasi­lan ja Kalasa­ta­man ostareista sanoinkin jo kan­tani: ne ovat haitallisia ja niitä ei olisi pitänyt kaavoit­taa. Täten olisi pitänyt jous­taa parkki­normista, mut­ta ilmeis­es­ti se olisi ollut liikaa vaa­dit­tu. Lisäk­si korkeaan rak­en­tamiseen liit­tyen min­ua ihme­tyt­tää, että jos Jätkäsaa­reen saa rak­en­taa sen 16-ker­roksisen hotellin ja se ei pilaa siluet­tia, niin mik­si sinne ei sit­ten ole kaavoitet­tu yhtään 12–16-kerroksisia asuin­raken­nuk­sia? Ehkä siluetin var­jelem­i­nen ei olekaan tässä se jut­tu, vaan kaiken takana piilee jokin aivan muu? 

    Jos nyt mietitään moti­vaa­tiotek­i­jöitä, niin tont­ti­maas­ta on tiem­mä pulaa ja tehokas­ta pitäisi rak­en­taa. Lisäk­si Jätkäsaari sijait­see aivan keskus­tan tun­tu­mas­sa (alle kymme­nen min­uutin spo­ra- tai fil­lari­mat­ka Kai­vokadulle), joten maan arvo on korkea ja tehokas­ta olisi ilman muu­ta syytä rak­en­taa. Mut­ta ei raken­neta. Mik­si? Hmm, hmm, hmm. Voisiko se olla pysäköintinormi? 

    Kalasa­ta­mas­sa pistää silmään Som­pasaaren kaa­va (http://i.imgur.com/jxgUgJt.png), jos­sa ensim­mäistä ker­taa sovel­letaan parkki­normia siten, että osa paikoista varaudu­taan tekemään jälkikä­teen, jos mak­suhalukas­ta kysyn­tää ilme­nee. Yhtäkkiä siel­lä onkin tiivistä kort­telia ja 12-ker­roksisia torne­ja kul­mis­sa jne. Täl­läistä ei ole ennen nähtykään, mut­ta voiko se olla sat­tumaa, että tämä tapah­tuu juuri, kun kaavas­sa sal­li­taan pysäköinti­normista jous­t­a­mi­nen? Kaavoit­ta­jat var­maan tietävät vas­tauk­sen. Joku KSV:n arkkite­hti ainakin sanoi ker­ran lehti­haas­tat­telus­sa näin: “Täl­lä het­kel­lä mikä tahansa ase­makaavoitus läh­tee siitä, että mietitään ensin miten paljon parkkipaikko­ja alueelle mah­tuu. Ei se ihan niin voi men­nä.” Googlel­la löytyy.

    az:Näis­sä visiois­sa ei jää kaupunkiku­vaan suurelti tilaa seu­raa­van­laisille tek­i­jöille kokon­aisuute­naan kuten: koira­puis­tot, käve­ly­puis­tot, leikkipuis­tot, viihty­isän kokoiset päiväko­tien pihat, jalka­pal­lon treeniken­tät, käve­lykadut, tei­den var­sien puut, käve­lykatu­jen var­sien puut, skeit­tipuis­tot, koulu­jen viihty­isät ja riit­tävän suuret pihat, talojen/korttelien sisäpi­hat, jot­ka ovat muu­takin kuin parkkipaikko­ja yhdel­lä tai kahdel­la muodon vuok­si istute­tul­la puul­la, puu­tarha-alueet, uimaran­nat ja muut vastaavat.

    Hyvin sitä tilaa jää tilaa, kun rak­en­taa tehokkai­ta umpiko­rt­telei­ta (jois­sa niis­säkin on sisäpi­hat puis­toa). Jos kort­telite­hokku­us on vaik­ka 3, niin korkeahkon (Suomen mit­takaavas­sa hyvin korkean) e=1,5 aluete­hokku­u­den saavut­tamisek­si 50 % pin­ta-alas­ta pitää olla kort­telei­ta ja niiden sisäpi­ho­ja. Umpiko­rt­telien kort­telite­hokku­ut­ta voi myös nos­taa rak­en­ta­mal­la kul­mi­in torne­ja, jol­loin pin­ta-alaa jää vielä enem­män muuhun käyt­töön. Som­pasaaren kaa­va vaikut­taa tässä mielessä jo aika hyvältä, vaik­ka olisi siitä parem­mankin voin­ut saa­da. Esteet parem­malle ovat lähin­nä sään­nök­sis­sä. Se miten muu pin­ta-ala käytetään on tässä oleelli­nen kysymys.

    az:Näi­den ei pitäisi olla mah­dot­to­mia yhteenso­vitet­tavia pääkaupunkiseudun kaupunki­rak­en­teen visioi­hin. Liian usein niis­sä visiois­sa tiivis mut­ta har­va tun­tuu tarkoit­ta­van sitä, että riit­tää kun vieri viereen raken­netun alueen ulkop­uolel­la on keskus­puis­to tai muu puinen lam­pare, ja esimerkik­si koulun­pihak­si riit­tää pieni asfal­toitu kaistale, jos­sa oppi­laat seiso­vat tiivi­inä ryh­minä, kos­ka viihty­isäm­mät pihat veisivät liiak­si arvokas­ta tont­ti­maa­ta asun­noil­ta ja virastoilta.

    Mä en nyt tarkalleen tiedä, mis­tä visioista puhut. Voisitko tar­jo­ta jotain konkre­ti­aa noiden jut­tu­jen tueksi?

  130. az:
    Keskus­ta-aluei­den heiken­tymiselle ei näy lop­pua, ilme­nee ympäristömin­is­ter­iön Suomen ympäristökeskuk­selta (Syke) tilaa­mas­ta selvityksestä.

    Kuten tuli jo ilmi, tämä selvi­tys kos­kee Suomen keskisu­uria kaupunke­ja. Esimerkik­si Raisios­sa sijait­se­va kaup­pakeskus Myl­ly ei vie asi­akkai­ta Helsin­gin kan­takaupun­gin kivi­jal­ka­li­ikkeiltä, vaik­ka kuin­ka koit­taisit muu­ta väittää.

    Any­way, eipä tarvitse kuin kat­soa satel­li­it­tiku­via ja tajuaa mik­si ne keskisu­urien kesku­s­tat näivet­tyvät: ne ovat niin pieniä, ettei niiden oma asukaspo­h­ja riitä elät­tämään kivi­jalka­kaup­po­ja. Muut ihmiset taas asu­vat autovyöhyk­keel­lä ja kulke­vat sieltä kaup­paan autol­la ja autol­la men­nään tietenkin automar­ket­ti­in. Lop­ul­ta keskus­tas­takin saate­taan ajaa autol­la muualle palvelu­iden perässä, kun sieltä ne ovat jo kadon­neet. Mut­ta kuten san­ot­tu, suuria kaupunkikeskus­to­ja tämä ei koske. Kos­ka Helsin­ki on Suomen ain­oa suuri kaupunkikeskus, esimerkke­jä täy­tyy hakea maail­mal­ta, jos ei muuten usko.

    Antero tuos­sa jo hyvin tiivis­tikin hom­man nimen.

    Helsin­gin seudus­ta vielä sen ver­ran, että tääl­läkin autovyöhyk­keel­lä asu­vat menevät usein autol­la automar­ket­ti­in, mut­ta kan­takaupun­ki pysyy elävänä oman laa­jan asukaspo­h­jansa ansios­ta ja siihen päälle tulee vielä joukkoli­iken­teen käyt­täjät, joi­ta tääl­lä on enem­män kuin muis­sa Suomen kaupungeis­sa yhteen­sä. Kaik­ki heistä eivät toki tule keskus­taan shop­paile­maan, mut­ta osa tulee sil­loin täl­löin, minkä kokon­ais­vaiku­tus lie­nee melko suuri. Autol­la Helsin­gin keskus­taan tul­laan shop­paile­maan merkit­tävis­sä määrin lähin­nä jostain Laut­tasaares­ta ja Kulosaares­ta. Kauem­pana asuvil­la on hyper­mar­ketit lähempänä. Kaukaa saate­taan tul­la rav­in­toloi­hin yms. mut­ta ei Helsin­gin kan­takaupun­ki kyl­lä mikään autoshop­pailumes­ta ole. Ihan kuriosi­teet­ti­na vielä, että itse tun­nen tyypin, joka ajaa Töölöstä Sel­l­olle, kos­ka “sieltä saa niin kätevästi kaiken”. Näitäkin siis on, mut­ta laa­jas­sa kuvas­sa Helsin­gin keskus­ta on riit­tävän iso ja palvelee ihmisiä riit­tävän hyvin ollak­seen jatkos­sakin elinvoimainen.

    Vielä sel­l­ainen main­in­ta Helsinki­in liit­tyen, että kan­takaupun­gin elävyy­den kannal­ta on kuitenkin vähän ongel­mallista, että sen asukas­määrä on pudon­nut 50 vuodessa läh­es puolel­la asum­isväljyy­den kas­vamisen myötä(mikä taas itsessään on hyvä asia). Asum­isväljyys kas­va­nee jatkos­sakin, ei tosin kovin radikaal­isti, mut­ta jonkun ver­ran kuitenkin. Samoin lähiöistä toiv­ot­tavasti kehit­tyy omavaraisem­pia kaupunkikeskus­to­ja, mikä vähen­täisi asioin­tia kan­takaupungis­sa jonkin ver­ran. Myös tämän vuok­si on tärkeää, että kan­takaupunkia laa­jen­netaan bule­vardis­oimal­la säteit­täiset moot­tori­ti­et Kehä I:n sisäl­lä. Niiden var­relta tulee ole­maan todel­la lyhyt ja vai­va­ton joukkoliikenne‑, auto‑, pyörä- tai käve­ly­mat­ka ympäri kan­takaupunkia. Tämä lisään­tyvä asioin­ti kom­pen­soi mah­dol­lisia mene­tyk­siä ja pitää kan­takaupun­gin jatkos­sakin elinvoimaisena.

    az:Toi­vo Sukari, jol­la on oma hän­tä kainalos­sa, tai joka näistä sit­ten jotain tietää, tote­si YLE:n haas­tat­telus­sa taan­noin, että tori­parkin rak­en­tu­misen pitkit­tymi­nen näivet­ti Turun keskus­tan ja johti suurten kaup­pakeskusten rak­en­tamiseen pel­loille kaupun­gin ulkop­uolelle. Auto on erot­tam­a­ton osa suuren osan ihmi­sistä kaupoil­la käyn­tiä. Ei ole min­un, eikä ehkä useim­man tänne kir­joit­ta­van, mut­ta suuren osan kans­saih­mi­sistämme, ja on aivan käsit­tämätön­tä voi­da kuvitel­la rak­en­ta­vansa hyvää yhteiskun­taa otta­mat­ta huomioon omaa viiteryh­mään­sä laa­jem­pi­en kansan­joukko­jen toivei­ta ja toimintatapoja.

    Kukaan ei estä autol­la kau­pas­sa käyn­tiä Helsingis­sikään. Sen sijaan kysymys on lähin­nä siitä, pitääkö koko yhdyskun­tarakenne suun­nitel­la sen varaan, että ihmiset asu­vat pitkin pel­to­ja ja huris­tel­e­vat autol­la hyper­mar­ket­ti­in. Minus­ta ainakaan Helsinkiä ei pidä rak­en­taa sil­lä tavalla.

    Kum­ma muuten, kun et ole vielä nos­tanut esille kaupunkikeskus­to­jen alen­nusti­laa Yhdys­val­lois­sa ja tar­jon­nut sitä “todis­tu­saineis­tok­si” jostain, mitä nyt ikinä koi­tatkaan todis­taa. Jenkeis­sähän kaupunkikesku­s­tat näyt­tävät tältä (Detroit: http://imgur.com/IDwe8iu) ja ovat kyl­lä aika karu­ja paikko­ja noin enim­mäk­seen. Mikähän mah­taa muuten olla syy, että noinkin hyvin autol­la saavutet­ta­vat kaupunkikesku­s­tat kukois­tamisen sijaan näivet­tyvät? Beats me.

    az:Onko tämä asia, johon olet pere­htynyt vai halu­atko uskoa noin? Itse en ole tähän sen pidem­min pere­htynyt, kuin että netistä hake­mal­la löy­tyvät selvi­tyk­set väit­tävät päin­vas­taista, kuin mitä tuos­sa sanot.

    Lob­baa­jat lob­baa. Ei Tukhol­man kan­takaupunkikaan ole näivet­tynyt, vaik­ka siel­lä on esimerkik­si ruuhka­mak­sut ja kymme­nen ker­taa kalli­impi asukaspysäköinti.

    az:En ymmär­rä tuo­ta väitet­tä. Logis­ti­ik­ka tulee suosi­maan suuria koko­ja, jota automar­ketit edus­ta­vat. Hypo­teet­tises­sa tule­vaisu­udessa ne muun­tu­vat varas­to­myymälöik­si, ole­mas­saolevine han­k­in­taketjuineen. Pienet liik­keet ovat jälleen häviäjiä, joi­ta ylläpi­de­tään muu­tamia pystyssä LP-levy­jen kaltaisel­la hifistely-trendillä.

    Vaik­ka tämä pitäisi paikkansa, niin yhteiskun­nan tehtävä ei ole suosia (esim. keskus­li­ikkei­den) logis­ti­ikkaa siten kuin se on viimeiset vuosikymmenet suosinut.

    Erikoiskau­pan (kir­jakau­pat yms.) kuole­ma tapah­tunee inter­net-kau­pan kasvun seu­rauk­se­na jos­sain vai­heessa. Se ker­too jonkin­lais­es­ta raken­nemuu­tok­ses­ta, mut­ta kivi­jal­ka­li­iketi­lan kysyn­tään sen ei tarvitse vaikut­taa. Jos tilalle tulee vaik­ka hiero­mo ja kir­jat tilataan jatkos­sa netistä, niin ei maail­mas­ta tul­lut yhtään huonom­pi paik­ka sen takia. Pienenä kuriosi­teet­ti­na myös, että jopa inter­netin aikakaut­e­na riit­tävän suuri asi­akasti­heys mah­dol­lis­taa sel­l­aisia fri­ikah­tavia jut­tu­ja kuin vaikka­pa pos­timerkkikau­pat kivi­jalois­sa. Helsingis­sä niin suurin tiheyk­si­in ei ole tarvet­ta, mut­ta Man­hat­tanil­la on tuol­laisi­akin pysynyt pystyssä. 

    Lop­pu­jen lopuk­si kivi­jal­ka­li­iketi­la ei eroa siitä ostarista käytän­nössä mitenkään muuten kuin siten, että kivi­jal­ka­li­iketi­la on markki­na­t­alout­ta ja ostari suunnitelmataloutta.

    az:Jos ver­tailet län­si- ja keskieu­roop­palais­ten maid­en urban­isoi­tu­misas­tei­ta ja niiden häm­mästyt­tävänkin suur­ta vai­htelua, niin ehkä kykenet vaku­ut­tumaan siitä, että erit­täin korkea urban­isoi­tu­misas­te ei ole kehi­tyk­sen vält­tämätön edellytys.

    Min­ua ei eri­tyis­es­ti kiin­nos­ta täl­läiset suuret kysymyk­set, kuten maan­laa­juinen urban­isoi­tu­misas­te, vaan olen enem­män ns. ruo­hon­ju­u­ri­ta­son “kaupunki­tutk­i­ja”. “Ide­olo­gias­sani” ihmiset tule­vat kaupunki­in, jos koke­vat sen hyväk­si ja sit­ten itse mietin, miten sitä kaupunkia tehdään parem­mak­si. Kuitenkin kiin­nos­taisi tietää, että mis­sä Kes­ki-Euroopan mais­sa on vähem­män urbaane­ja keskit­tymiä kuin Suomessa?

  131. az: Se, mitä itse väi­tit, ei taasen päde yleistyk­senä muun Suomen kaupunkien ja kivi­jalka­kau­pan kehi­tys­tren­dei­hin. Joten jos olet tutkimuk­sen lukenut, niin et ollut rehelli­nen yleisessä kuvauksessasi. 

    En minä koskaan väit­tänytkään että se sel­l­aise­naan pätee. Mut­ta tuol­la kohdal­la keskustelu koskikin Helsin­gin tilan­net­ta, joka on eri­lainen kuin käytän­nössä suurim­mas­sa osas­sa mui­ta kaupunke­ja. Minä juuri protestoin sitä, että mui­ta suo­ma­laisia kaupunke­ja koskev­as­ta tutkimuk­ses­ta ei voi vetää johtopäätöstä Helsin­gin kehi­tyk­seen. Tot­ta kai siitä seu­raa, että Helsin­gin kehi­tyk­ses­tä ei voi vetää johtopäätöstä muiden kaupunkien kehi­tyk­seen. Niiden dynami­ik­ka on aivan erilaista.

    Enkä olisi niin var­ma kivi­jalka­kau­pan kasvutrendis­tä Helsingis­säkään. Kaupun­ki on pyrkinyt suo­jaa­maan kivi­jalka­kaup­paa raken­nuskiel­loil­la, kos­ka tilat tun­tu­isi­vat menevän parem­min kau­pak­si asun­toina suurten kau­pan yksiköi­den kas­vat­taes­sa osuuttaan. 

    Siitä on ihan dataa (liikepin­ta-ala, vuokrata­so, käyt­tö­ta­so), jot­ka osoit­ta­vat nou­se­vaa trendiä. Mitä muu­ta sen osoit­tamiseen tarvi­taan? Helsingis­sä ongel­ma on paikoitellen se, että vaik­ka liiketiloista on käytän­nössä täyskysyn­tä, asun­noista on vielä korkeampi kysyn­tä, minkä takia niistä saa korkeam­mat tulot. Tuo muu­tos on siis oire asun­tomarkki­noiden vinou­tu­mis­es­ta eikä liiketilo­jen kysynnästä.

    Itse jätit aiem­mas­sa viestis­säsi sen toisen puolen ker­tomat­ta. Puhe on kuitenkin Suomen yleis­es­tä kehi­tyk­ses­tä ja suo­ma­lais­ten ylei­sistä pref­er­ens­seistä, ja Helsin­gin kan­takaupun­ki ei tätä kysymys­tä kata. Puhutaan kuitenkin alle 4%:sta Suomen väestöstä.
    Et toki viitan­nut ko. tutkimuk­seen, mut­ta keskustelu oli yleis­es­tä kehi­tyk­ses­tä, joka on eden­nyt vajaan kymme­nen vuo­den ajan Helsin­gin kan­takaupungis­sa jos­sain määrin kuvaa­masi suun­tais­es­ti, mut­ta päin­vas­tais­es­ti suurim­mas­sa osas­sa muu­ta Suomea. 

    En ilmeis­es­ti ilmais­sut itseäni riit­tävän selkeästi. Alku­peräisen lain­auk­sen kohdas­sa, johon kom­men­toin puhut­ti­in Helsinki­in liit­tyvis­sä kehi­tyk­ses­tä ja juuri sen kohdal­la tilanne on eri. Tarkoi­tus ei ollut väit­tää, että kivi­jalka­kau­pat pär­jäävät uni­ver­saal­isti ympäri Suomen vaan että on aluei­ta, jos­sa ne pär­jäävät. Suures­sa osas­sa maa­ta ne eivät tosi­aan pär­jää, juuri kuten tuo linkat­tu tutkimus esit­ti. Johtuen siitä, että aluei­den yhteiskun­tarakenne ei mah­dol­lista riit­tävää asi­akaspo­h­jaa niille.

    Turun tilanteen kään­nät päälaelleen. Yrit­täjät ovat sitä mieltä, että tori­parkin rak­en­ta­mat­to­muus näivet­ti kaup­paa. Sukarin näke­mys oli, että tori­parkin mukana keskus­taan olisi raken­net­tu suuria kau­pan yksiköitä (kuten on Helsinginkin keskus­tas­sa) ja näi­den vetämänä ja lomas­sa oli­si­vat myös kivi­jal­ka­li­ik­keet pär­jän­neet nyky­istä paremmin. 

    Min­un point­ti­ni oli, että tori­park­ki erit­täin toden­näköis­es­ti ei riitä. Suuret kau­pan yksiköt pär­jäävät parem­min kehäteil­lä vaik­ka se olisi raken­net­tu, joten tori­park­ki ei niitä sinne houkut­telisi — tai ainakaan asi­akkai­ta sinne riit­tävis­sä määrin. Kehän mar­keteil­la on niin huo­mat­ta­va saavutet­tavu­use­tu, että pelkästään parkki­jär­jeste­ly­jen hoit­a­mi­nen ei tilan­net­ta nykyis­es­tä muuta.

    Et nyt tun­nu myön­tävän sitä, että hyvin use­at ihmiset halu­a­vat asioi­da kaupoil­la auton kanssa, vaik­ka sinä et asioisi, tai et siitä pitäisi. Niin se on, ja se ei ole muut­tumas­sa ja se on otet­ta­va huomioon. 

    Päin vas­toin, minähän sen myönsin aiem­min. Min­un point­ti­ni on, että kesku­s­tat eivät kykene kil­pa­maile­maan kehien kaup­pakeskusten kanssa autol­la asioivista asi­akkaista mil­lään. Vaik­ka tori­parkkia ja vas­taavia kuin­ka raken­net­taisi­in, autol­la asioi­vat tekevät sen ennem­min helpom­min saavutet­tavis­sa automar­keteis­sa kuin keskus­tas­sa. Ja se on kaiken puolin järkeväm­pääkin, ei täl­laista asioin­tili­iken­net­tä kan­na­ta keskus­taan yrit­tää viedä ruuhkaut­ta­maan katuja.

    Keskus­ta ei pysty mil­lään kil­paile­maan noista autol­la asioivista asi­akkaista ja sik­si niiden yrit­tämi­nen houkutel­la enem­mis­sä määrin keskus­taan on pitkälti hukkaan heit­et­tyjä investoin­te­ja. Sen sijaan keskustal­la on luon­taiset kil­pailue­dut muista asi­akasseg­menteistä ja investoin­ti niiden houkut­telu­un asioimaan sieltä tuot­taa paljon parem­pia tuloksia.

    En nyt tiedä, miten YK:n tilas­tot toi­sis­taan hyvin poikkeav­ista yhteiskun­nista, ympäristöistä ja kehi­tys­ta­soista oli­si­vat kovin rel­e­vant­te­ja keskustelulle Suomes­ta. Suomen maaseudun tyh­jen­tymi­nen voidaan tietysti määritel­lä use­al­la tapaa. Jos käytetään tilas­tokeskuk­sen määritelmää, johon yleisim­min viitataan, niin Suomen kaupungis­tu­misas­te on hie­man yli 65% ja samal­la tilas­tokeskuk­sen määritelmäl­lä Ruotsin n. 85% vertauksena.

    Käytät nyt tilas­to­ja hyvin tarkoi­tushakuis­es­ti. Olen elänyt elämäni ensim­mäiset 20 vuot­ta taa­ja­mak­si määritellyssä kirkonkylässä, jos­sa asu­tus oli lähin­nä omakoti­talo­ja ja riv­i­talo­ja, pel­to­ja asuin­lam­parei­den välil­lä, laa­jo­ja met­säaluei­ta ja järviä lyhyehkön käve­ly­matkan päässä, neva­suo muu­ta­man sata metriä kirkol­ta. Oma talomme oli niin lähel­lä keskus­taa kuin mah­dol­lista, kirkon kupeessa, mut­ta koiran saat­toi silti päästää huo­let­ta juok­sen­tele­maan vapaana pel­toteille n. 300m taloltamme.
    Toki löy­tyvät vielä syr­jäkylät, joista oppi­laista vielä 1950-luvul­la pullis­telleet koulut on nyt sul­jet­tu ja rän­sistyvät, hylä­tyt asun­not täplit­tävät maisemaa. 

    Voit vali­ta tilas­tosi: YK, Tilas­tokeskus, EU. Ihan sama mil­lä määritelmäl­lä ote­taan, Suo­mi on kaupungis­tunut kohtu­ullisen nopeaa tah­tia aina 1950-luvus­ta läh­tien ja kaikkien ennustei­den mukaan se jatkuu. Absolu­ut­ti­nen pros­ent­tio­su­us riip­puu siitä, mitä määritelmää “kaupungista” käytetään, mut­ta kaikil­la määritelmil­lä on se täs­mälleen saman­lainen kasvukäyrä ollut viimeiset 60 vuot­ta. Ja muis­sa mais­sa on aivan saman­lainen tilanne.

    Kan­takaupun­gin tren­di­en lin­eaariseen kasvu­un uskovia muis­tut­taisin siitä, että 1960-luvun puo­livälis­sä Helsin­gin niemel­lä asui 300 000 ihmistä, nykyään vajaan 200 000. Alle 10 vuo­den mit­taista käyrää ei vält­tämät­tä kan­na­ta jatkaa ylöspäin hamaan loppumattomuuteen. 

    Ja samas­sa ajas­sa kaupunki­maisen rak­en­tamisen alue on kas­vanut voimakkaasti, minkä takia Helsingis­sä kaupunki­maisel­la alueel­la asuu paljon enem­män asukkai­ta kuin 1960-luvul­la. Rajaa­mal­la tarkastelu sopi­vasti saadaan toki halu­tun näköi­nen johtopäätös.

  132. Ihan hyviä kom­ment­te­ja Antero ja ze. Jos vielä lähtisin yksi­tyisko­htais­es­ti vas­taa­maan, niin tek­stiä tulisi jo kym­meniä sivu­ja ja väistämät­tä tois­taisin paljon siitä, mitä yllä jo totesin. Pari­in kohtaan lähin­nä kiin­nit­täisin huomio­ta kommenteistanne:

    Suo­mi on kaupungis­tunut kohtu­ullisen nopeaa tah­tia aina 1950-luvus­ta läh­tien ja kaikkien ennustei­den mukaan se jatkuu. Absolu­ut­ti­nen pros­ent­tio­su­us riip­puu siitä, mitä määritelmää “kaupungista” käytetään, mut­ta kaikil­la määritelmil­lä on se täs­mälleen saman­lainen kasvukäyrä ollut viimeiset 60 vuot­ta. Ja muis­sa mais­sa on aivan saman­lainen tilanne.

    Ei saman­lainen vaan saman­su­un­tainen. Suun­nas­ta ei ole erim­ielisyyt­tä, mut­ta käyrät ja niiden muodot, jyrkkyys eivät suinkaan ole saman­laisia, ja tähän vai­htelu­väli­in tämän keskustelun aihe asettuu.

    Käytän­nössä kaik­ki Kalasa­ta­mas­sa tapah­tu­va kaup­pa tul­laan käymään kaup­pakeskus Redis­sä sit­ten kun se aikanaan valmis­tuu. Ja mikä tässä jät­tiostarin alueel­lises­sa monop­o­lis­sa ennen kaikkea hiertää on se, että ostaria tulee oper­oimaan joku kiin­teistösi­joi­tus­fir­ma, kuten vaik­ka City­con, joka voi kiskoa liiketiloista sel­l­aisia vuokria, että niihin on varaa vain S‑ryhmällä, H&M:llä, Lin­dex­il­lä ja näil­lä tutu­il­la jät­tiostarien ankkurivuokralaisilla.

    Myös mui­ta saman­su­un­taisia argu­ment­te­ja ja kuvauk­sia ei-toiv­o­tus­ta kehi­tyk­ses­tä, jot­ka selitetään poli­it­tisil­la kaavoitus­päätök­sil­lä tai vääristyneil­lä asun­to­jen hinnoilla.

    Mitätöimät­tä annet­tu­jen seli­tys­ten merk­i­tys­tä, niin kai nyt näi­hin kehi­tyk­si­in myös vaikut­taa ihmis­ten ostoskäyt­täy­tymi­nen ja sen suun­tau­tu­mi­nen, ks. aiem­mat linkit Helsin­gin Sanomi­in ja Helsin­gin Uutisiin.

    Mikä palaakin siihen kom­ment­ti­in, jos­ta keskustelu versosi:

    ze: Kan­nat­taa antaa ihmis­ten ja markki­noiden päät­tää, eikä jos­sitel­la turhia ja ker­toa tarinoita

  133. az:
    Ihan hyviä kom­ment­te­ja Antero ja ze. Jos vielä lähtisin yksi­tyisko­htais­es­ti vas­taa­maan, niin tek­stiä tulisi jo kym­meniä sivuja…

    Joo, enpä minäkään jak­sa enää noin pitk­iä vas­tauk­sia vään­tää. Tule kaup­supu­bi­in jut­tele­maan kuun ensim­mäisenä tiis­taina, jos kiin­nos­taa jutel­la kaupunkisuunnittelusta.

    az:
    Myös mui­ta saman­su­un­taisia argu­ment­te­ja ja kuvauk­sia ei-toiv­o­tus­ta kehi­tyk­ses­tä, jot­ka selitetään poli­it­tisil­la kaavoitus­päätök­sil­lä tai vääristyneil­lä asun­to­jen hinnoilla.

    Mitätöimät­tä annet­tu­jen seli­tys­ten merk­i­tys­tä, niin kai nyt näi­hin kehi­tyk­si­in myös vaikut­taa ihmis­ten ostoskäyt­täy­tymi­nen ja sen suun­tau­tu­mi­nen, ks. aiem­mat linkit Helsin­gin Sanomi­in ja Helsin­gin Uutisiin. 

    Tsssk, pakko vas­ta­ta. Edelleenkään tässä ei ole kyse ihmis­ten ostopäätök­sistä. Kaupun­ki saa kaavoit­taa mitä halu­aa, vaik­ka sille ei edes olisi kysyn­tää ja sitä se on mon­esti tehnytkin. Kokoomus­de­mar­it kaavoit­ti­vat ide­olo­giaki­ihkos­saan Kalasa­ta­maan automar­ketin, johon osal­lis­tu­mista kiin­teistösi­joit­ta­jat tun­tu­i­v­at hyvin vah­vasti epäröivän, mut­ta asuin­tor­nit kään­sivät vaakakupin. 

    Jos olisi kaavoitet­tu asun­to­ja ja niihin kivi­jal­ka­li­iketi­laa, oli­si­vat ne men­neet kuin kuumille kiville. Täl­löin myös vähit­täiskaup­pa ja palveluyri­tyk­set oli­si­vat saa­neet toimia enem­män markki­na­t­alout­ta vas­taavas­sa tilanteessa. Se, että kulut­ta­jat autokaupungis­sa aja­vat autoil­la automar­ket­ti­in ei liity mitenkään siihen, miten kaupunkia, jota ainakin Kalasa­ta­mas­ta piti tul­la, tulee kaavoit­taa. Kukaan ei myöskään tai­da olla pakot­ta­mas­sa kivi­jal­ka­li­iketi­laa maaseudulle?

    Ja tsekkas­in­pa nyt vielä huvikseni SRV:n ja kaupun­gin sopimuk­sen tuos­ta Kalasa­ta­man keskuk­ses­ta. Siinä lukee, että SRV mak­saa asun­toraken­nu­soikeud­es­ta 800 €/k‑m² ja liik­er­ak­en­tamisoikeud­es­ta 400–600 €/k‑m². Eli kun äsken vetosit siihen, että kivi­jal­ka­li­iketilo­ja halu­taan muut­taa asun­noik­si, kos­ka asun­noista saa parem­man hin­nan, niin näyt­tää tuo sama pätevän myös automarkettiin.

    On muuten aika pieniä sum­mia kanssa. Liekö kaa­va ollut niin kallis toteut­taa, että hin­nas­ta on joustettu.

    az:
    Mikä palaakin siihen kom­ment­ti­in, jos­ta keskustelu versosi: 

    Joo, tosin tarkoitin tuol­la asun­tomarkki­noi­ta, minkä nyt pitäisi olla ihan ilmi­selvää. Liiketi­laa on tässä tilanteessa pakko pakot­taa rak­en­ta­maan, kos­ka ei sitä Kalasa­ta­maan kukaan vapaae­htois­es­ti rak­en­taisi (ei edes sitä automar­ket­tia), kun asun­noista saa niin kovan hinnan.

  134. Suomes­sa päivit­täis­tavarakaup­paa vääristää se seik­ka että markki­na­jo­hta­jan SOK:n alueel­liset kaup­pali­ikeet ovat osu­uskaup­po­ja eli niiden ei tarvitse mak­saa veroa voitois­taan. Lisäk­si niiden hallintoe­limis­sä istuu poli­tikko­ja pil­vin pimein. S‑ryhmä päät­tää käytän­nössä minne kaup­po­ja raken­netaan Suomes­sa ja määrää hin­nat. Muut (käytän­nössä Kesko) seu­raa­vat perässä. Mui­ta kil­pail­i­joo­ta SOK ei sal­li naa­pureik­seen. Lidl ja punapääo­man per­illi­nen Trade­ka ovat liian pieniä tek­i­jöitä että olisi mitään san­ot­tavaa. Sik­si kivi­jalka­kau­patkin ovat S‑ryhmän tai Keskon ja voivat hin­ta- ja tuotepoli­ti­ikallaan ohja­ta ihmisiä osta­maan käytän­nössä vain maitoa ja peruselin­tarvikkei­ta niistä, kaik­ki muut ruu­at on käytävä osta­mas­sa kaup­pakeskusten pris­moista tai cittareista. 

    Jotain muu­tos­ta voitaisi­in saa­da jos S‑ryhmän kau­pat menet­täi­sivät osu­uskaup­pa-statuk­sen ja pakotet­taisi­in yksi­ty­isik­si veroa mak­saviksi yrityksiksi.

  135. R.Silfverberg: Suomes­sa päivit­täis­tavarakaup­paa vääristää se seik­ka että markki­na­jo­hta­jan SOK:n alueel­liset kaup­pali­ikeet ovat osu­uskaup­po­ja eli niiden ei tarvitse mak­saa veroa voitoistaan. 

    Mis­tä olet moi­sen käsi­tyk­sen saanut?
    Osu­uskau­pat mak­sa­vat yhteisöveroa tulok­ses­taan ihan nor­maal­isti ja S‑ryhmä on kokon­aisuute­na kahdek­san­nek­si suurin yhteisöveron mak­sa­ja Suomessa.
    Osu­uskaup­po­jen jäse­nilleen mak­saman tulok­sen vero­tus on ollut samal­la tasol­la lis­taa­mat­tomien osakey­htiöi­den kanssa, jopa kireäm­pää alem­pi­en huo­jen­nus­ra­jo­jen takia. Ensi vuodes­ta alka­en Osu­uskun­tien jäse­nilleen mak­samas­ta voitos­ta (osu­us­pääo­man korko) pois­tuu verova­paa huo­jen­nu­so­su­us kokon­aan ja vaikka­pa Elan­non vuosit­tais­es­ta 3,5 euron koros­ta menee veroa ensim­mäis­es­tä sen­tistä alkaen.

    https://www.s‑kanava.fi/uutinen/s‑ryhma-suomen-8-suurin-yhteisoveron-maksaja/593710_384136

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.