Taustaa eläkeiän nousulle

Aika paljon sain kuraa niskaani kir­joit­taes­sani X:ssä, että eläkeiän nousu on vääjäämätön­tä ja että se taas edel­lyt­tää että viimeiset työvuodet tehdään jotain helpompaa.

Moni myös syyt­ti min­ua ja Juhana Var­ti­aisen eläkeiän nos­ton kek­simis­es­tä. Meil­lä kum­mal­lakaan ei ole sen kanssa mitään tekemistä. Halusin vain sanoa, että eläkeiän noustes­sa olisi hyväk­si, että ennen eläk­keelle siir­tymistä tehdään jotain kevyem­pää ja ikään­tyville sopivampaa.

Kom­men­toi­jat eivät näyt­täneet tietävän, että kolmikan­ta on ajat sit­ten sopin­ut eläkeiän nous­ta yli 70 vuo­teen eli­naikak­er­toimen kaut­ta. VM:n virkamiehet esit­tivät vain tämän aikaistamista. Min­ul­ta jäi ymmärtämät­tä, miten 70-vuo­ti­aak­si työsken­te­ly on mah­do­ton­ta vuon­na 1967 syn­tyneiltä, mut­ta ihan ok 1985 syntyneillä.

Aivan mah­dot­tomana pidet­ti­in palomiehen tai sairaan­hoita­jan jatkamista 70-vuo­ti­aak­si. On monia ammat­te­ja, jois­sa van­hana työsken­te­ly todel­la on han­kalaa, mut­ta ei palomiehillä eikä sairaan­hoita­jil­la. Vaik­ka savusukel­lus ei onnis­tu, palotarkas­ta­jan työ sovel­tuu hyvin. Moni eläk­keel­lä ole­van sairaan­hoita­ja on palan­nut töi­hin eläkeläisenä, joten ei se ihan mah­do­ton­ta tun­nu olevan.

Eläke määräy­tyi ennen viimeis­ten työvu­osien ansioiden perus­teel­la. Sik­si töis­sä piti ottaa lop­pukiri. Nor­maalia olisi hel­lit­tää tah­tia ja siir­tyä vähem­män rasit­tavi­in töi­hin. Van­ha levy on kuitenkin jäänyt päälle. Työelämästä ajatel­laan edelleen pois­tut­ta­van ker­ral­la eikä vaiheittain.

On velvoitet­ta­va työ­nan­ta­jat tar­joa­maan keven­net­tyä työtä ikään­tyneille työn­tek­i­jöilleen, kuten on tehty Sin­ga­pores­sa. Keven­netys­tä työstä tietysti keven­net­ty palk­ka, sil­lä muuten­han työ­nan­ta­jat ryhtyvät irti­sanomaan rajaa läh­estyviä ennal­taehkäi­sevästi. Esimerkik­si Ruot­sis­sa yleisko­ro­tuk­sia ei juuri enää suun­na­ta ikään­tyville, mikä selit­tää osaltaan ikään­tynei­den parem­paa työllisyyttä.

Suomes­sa on osaeläke­jär­jestelmä sitä varten, että iän karttues­sa voi siir­tyä pieni­palkkaisem­paan työhön ja täy­den­tää ansioitaan osa-eläkkeellä.

Eläkeiän nousu herät­tää niin voimakkai­ta vasta­lau­sei­ta, että ennen vaale­ja kaik­ki puolueet var­maankin tor­ju­vat sen. Ennus­tan silti, että tähän joudu­taan kuitenkin men­emään, varsinkin kun siitä on oikeas­t­aan jo päätet­ty. Se johtuu Suomen epäedullis­es­ta ikä­jakau­mas­ta ja tupakoin­nin vähenemisestä.

Ketjukirjepeli

Työssä ole­vat mak­sa­vat eläk­keel­lä ole­vien eläk­keet. Nyt eläk­keel­lä ole­vat ovat kylä mak­sa­neet jotain, mut­ta rahoit­ta­neet sil­lä lähin­nä van­hempi­en­sa ikälu­okat olen­nais­es­ti huonom­mat eläk­keet. Nuorem­mat ikälu­okat ovat aiheel­lis­es­ti nyreis­sään siitä, ettei eläke­jär­jestelmä kohtele eri ikälu­okkia tas­a­puolis­es­ti. Sik­si pitäisi kat­soa myös mak­sus­sa ole­via eläkkeitä, eikä laskut­taa kaikkea nuorem­mil­la ikälu­okil­la. Tästähän Osku Pajamä­ki on kir­joit­tanut niin osuvasti.

Paljon on mölisty Suomen liian suures­ta julkises­ta sek­torista. Tilas­tolli­nen fak­ta on kuitenkin, että jos julk­i­sista menoista vähen­tää eläk­keet ja van­hus­ten hoidon menot, julki­nen sek­tori ei ole kas­vanut suh­teessa brut­tokansan­tuot­teeseen kolmeenkymme­neen vuoteen.

Eläkejärjestelmä paremmassa kunnossa kuin vanhusten hoito

Suomen eläke­jär­jestelmä on sinän­sä hoi­tanut asiansa kauaskat­seis­es­ti. Eläkkeitä on heiken­net­ty eli­na­jan odot­teen piden­net­tyä ja eläkeikää nos­tet­tu. Toisin on kun­nal­li­sis­sa ja hyv­in­voin­tialuei­den palveluis­sa, jois­sa van­hus­ten määrän kasvu näyt­tää tulleen täytenä yllä­tyk­senä, vaik­ka tilas­tot tiesivät sen jo 50 vuot­ta sitten.

Toiv­ot­tavasti VM:ssä ei kaavail­la eläke­jär­jestelmän raho­jen siirtämist5ä julkisen sek­torin katteeksi.

Eläk­keen mak­sajien taakkaa vaikeut­taa se, että elin­iän odote on nous­sut ennustet­tua enem­män. Ilkikuris­es­ti voin sanoa, että tähän suurin syy on tupakoin­nin vähen­e­m­i­nen. Kuolee­han tupakoi­ja keskimäärin kymme­nen vuot­ta nuorempana.

Eläke­jär­jestelmämme on sosi­aalis­es­ti epäoikeu­den­mukainen. Hyväo­saiset elävät pitkään ja ter­veinä ja huono-osaiset kuol­e­vat aiem­min. Sik­si huono-osaiset sub­ven­toi­vat hyväo­saisia eläke­jär­jestelmän sisäl­lä – ja miehet naisia. Mieleen tulisi ammat­tialako­htainen eläkeikä, mut­ta riit­tääkö data sen tueksi?

Syntyvyyden romahdus

Nykyisel­lä syn­tyvyy­del­lä jokainen suo­ma­laisen ikälu­ok­ka on 40 pros­ent­tia edeltävään­sä pienem­pi. Tämä tekee tule­vien eläkkei­den mak­sajien ase­man tukalak­si. Joko on heiken­net­tävä eläkkeitä merkit­tävästi siitä, mitä on luvat­tu, tai on nos­tet­ta­va eläke­mak­su­ja roimasti tai on nos­tet­ta­va eläkeikää. Oman ennus­teeni on, että tehdään näitä kaikkia.

On tietysti mah­dol­lista helpot­taa mak­sajien taakkaa tuo­ma­l­la maa­han lisää mak­sajia eli maa­han­muu­tol­la, mut­ta tätähän hal­li­tus on vaikeut­tanut tarkoituk­sel­lis­es­ti. Suo­mi ei ole myöskään hyvä houkut­tele­maan maa­han ”hyviä” maa­han­muut­ta­jia ulko­maalaisvi­hamielisen ilmapi­irin­sä vuok­si.  Maa­han­muut­ta­jien ja eri­tyis­es­ti hei­dän las­ten­sa kiusaami­nen ja pelot­telu kar­sii niitä  maa­han­muut­ta­jia, joil­la on varaa vali­ta. Se on hyvin tyh­mää, eri­tyis­es­ti nyt kun kil­pailu ”hyvistä” maa­han­muut­ta­jista kiristyy syn­tyvyy­den vähen­nyt­ty vähän kaikkialla.

En tiedä asi­aa tarkasti, mut­ta min­ul­la on käsi­tys, että eläke­jär­jestelmässä tehdään maa­han­muu­tos­ta vähän liian opti­mistisia oletuksia.

Odot­takaa vain, mitä Riik­ka Purran ykköshal­li­tus tekee.

Pitäisikö eli­naikak­er­toimen rin­nalle ottaa ikärakennekerroin?