Kokouksen tärkein asia taitaa olla Hämeentie pyörätiet.
Valtuustoaloite kolme vuotta tyhjillään olevien toimistojen muuttamisesta asuintaloiksi
Virasto puolustaa totuttua linjaansa noudattaen tilojen pitämistä toimistoina vaikka juuri nyt onkin paljon toimistotilaa tyhjillään. Erityisesti näin tulee tehdä keskustassa, jossa vajaakäyttöaste on vain 7,2 %. Minulla on jonkin verran ymmärrystä sille, että tarjolla on oltava myös vähän huonompaa ja ennen kaikkea paljon halvempaa toimistotilaa, mutta jotenkin tuntuu, ettei suhteellisen edus käsite kuulu arkkitehtien opetukseen. Se, että keskustan toimistot menevät paremmin kaupaksi kuin toimistot jossain Espoon perukoilla ei tarkoita, että alue soveltuu paremmin toimistoihin kuin asumiseen, koska ne ovat myös hyvin haluttuja asumiseen.
Toistan ajatuksen, että pitäisi soveltaa jotain kynnystä. Esimerkiksi, että toimisto on järkevää muuttaa asumiseen, jos sen arvo asuntoina on vaikkapa 1000 €/neliö korkeampi kuin toimistoina. Toimistoja suosittaisiin suhteessa asuntoihin, mutta suhteellisen edun periaate voisi toimia. Pahinta on, jos lupa heltiää suhteilla.
Se on todella huono peruste muutokselle, että on pitänyt taloa kolme vuotta tyhjänä. Kannusteena ongelmallinen, eikä johda oikeiden toimistojen muuntamiseen.
Munkkiniemen Rakuunantielle 400 uutta asukasta.
Huopalahdentien varrella, paikassa jossa Turunväylä kohtaa Huopalahdentien, muutetaan käyttämättömäksi jäänyt toimistokaava asuntakaavaksi. Bulevardin äärellä asumista päästään kokeilemaan käytännössä, koska aika vilkasliikenteinen paikka tuo on. Mutta asutaanhan Huopalahdentien varrella nytkin ja vanhoissa taloissa, joissa äänen eristys ja puhtaan ilman saaminen eivät taida olla ihan nykytasolla.
Myllypuron täydennysrakentamisen suunnitteluperiaatteet
(Pöydältä)
Risto Rautava pyysi pöydälle, mutta en tiedä, mitä hänellä on mielessä. Myllypuroa tiivistämällä 2500 asukasta lisää. Voisi tulla paljon enemmänkin, jos yleiskaavaa ei tulkittaisi sen minimitasolla. Olisi hyvä, jos asunto-osakeyhtiöissä voisi kohtuullisella määräenemmistöllä päättää, että peruskorjaukseen menossa oleva talo puretaan ja rakennetaan tilalle neljä uutta.
Tämä pitäisi toteuttaa hyvin, jotta siitä tulisi myönteinen esimerkki lähiöiden tiivistämisestä. Ollaanhan tässä muuttamassa lähiön ilmettä selvästi kaupunkimaisemmaksi.
Kivikkoon kaava ampumaurheiluhallille ja agility-hallille
Me vain kaavoitamme, emme ota kantaa siihen, onko näiden hankkeiden toteuttaminen hyvä rahankäyttöä. Hyvää nyt ainakin on, että pyssyjen paukuttelu tapahtuu sisätiloissa eikä siten häiritse muita.
Hämeentien pyörätie-suunnitelma
Virasto esittää, että Hämeentiellä pyöräilijöiden ja raitiovaunujen käytössä olevaa tilaa lisätään laittamalla Hämeentielle kolmitasoratkaisuna pyörätiet. Autoliikenteen kaistat karsitaan 1+1:ksi. Henkilöautolla läpiajo estetään, mutta Hämeentien sivukaduilta saa ajaa Hämeentielle, jotta tonteille on mahdollista päästä.
Koska ratikka saa ratkaisevat sentit lisää tilaa, ratikoiden nopeus paranee aivan olennaisesti esteettömän kulun vuoksi.
Etelään tultaessa poistuu Käenkujan ratikkapysäkki (ei tilaa). Muutama liikennevalo on mahdollista poistaa, koska Hämeentien liikenne vähenee. Tämä nopeuttaa kaikkien osapuolten liikkumista.
Autoliikenne hidastuu jonkin verran, mutta tämän kompensoi moninkertaisesti joukkoliikenteen nopeutuminen, onhan busseissa ja ratikoissa paljon enemmän ihmisiä kuin henkilöautoissa.
“Etelään tultaessa poistuu Käenkujan ratikkapysäkki (ei tilaa).”
Näin tosiaan näkyy tehtävän, eli pohjoisen suunnan pysäkki säilyisi. Toivottavasti HSL kuitenkin tajuaa poistaa senkin. Varsinkaan ratikkaverkolla ei pidä olla vaikeasti hahmotettavia epäsymmetrisiä pysäkkejä. Käenkujan kanssa pysäkkiväli on todella lyhyt, ja ilman sitä vielä täysin halutun palvelutason mukainen. Hämeentien ratikoista tulee kahden bulevardin runkoratikan reitti, joten pysähdysten suhteen on harrastettava riittävää kriittisyyttä.
Ei kuitenkaan yhtään haittaisi, jos lautakunta poistaisi tuon pohjoisen pysäkin saman tien, niin sen tilan voi käyttää johonkin hyödyllisempään.
KSV:n Tuomas Hakalan mukaan katutason liiketilat eivät kiinnosta rakentajia, koska mm. “[ei] liiketiloihin kukaan tule, kun vieressä on tuollainen keskus” (Kalasataman keskus) tai “ne eivät mahdu, kun vaaditaan niin paljon yhteistiloja, tai talous ei juuri nyt millään kestä”. Kalasatamassa taidettiin ihan sopia kauppakeskuksen developperin kanssa, ettei kilpailevia liiketiloja kaavoiteta, mutta ruokakauppa piti sitten sallia, kun kauppakeskuksen rakentaminen viivästyi. Ruoholahdessa yritettiin olla fiksuja ja rakennuksiin tehtiin liikuntavälinevarastoja katutason näyteikkunoiden taakse, mutta hankalasti ne muuttuvat jälkikäteen liiketiloiksi. Yleisesti ottaen ongelmana on, että kaavoituksessa määrätään liian tiukasti, mihin mitäkin tilaa saa käyttää ja mitä muutoksia julkisivuun saa tehdä. Rakennuksia ja tilojen käyttötarkoituksia pitää voida muuttaa (helpommin) tarpeiden muuttuessa.
Onko mietitty, miten ja minne pohjoisesta tulevat autot siirtyvät pois Hämeentieltä?
Erityisesti Mäkelänkadulta Sörnäisten rantatielle siirtyminen on tällä hetkellä varsin tukkoinen, eikä varmasti tee aamuruuhkalle hyvää, jos tämä liikenne tukkii Junatien?
>Hämeentien pyörätie-suunnitelma
Vihdoin. Suunnitelma on katupuita vaille erinomainen (toki nämä eivät taida liikennesuunnitelmatason kysymys ollakaan).
Läpiajo Rantatielle siirtämällä saadaan rakennettua hyvin tärkeä pyöräyhteys kunnolla, vähennettyä melua ja saasteita, parannettua jalankulkuolosuhteita pyörät jalkakäytävältä poistamalla sekä paikoin jalkakäytävää leventämällä, lisättyä lastausruudut sekä nopeutettua huomattavasti raitiovaunu- ja bussiliikennettä. Hyödyt ylittävät selvästi monin verroin haitat.
Kun vielä saisi joukkoliikennettä enemmissä määrin busseista raiteille ja siten vähennettyä entisestään pienhiukkasia ja melua niin hyvä olisi.
OS: “Autoliikenne hidastuu jonkin verran, mutta tämän kompensoi moninkertaisesti joukkoliikenteen nopeutuminen, onhan busseissa ja ratikoissa paljon enemmän ihmisiä kuin henkilöautoissa.”
Tässä vihreät kaivavat Kalliossa asuville kavereilleen oikein kaikkien aikojen kuopan, kun henkilöautoliikenne pakotetaan Kallion ahtaille ja mutkaisille pienille asuntokaduille. Juuri näin kävi Tampereella, kun Hämeenkatu suljettiin henkilöautoliikenteeltä. Näin saadaan aikaan kaaos, mutta sehän lieneekin tarkoitus.
Olisikohan mahdollista, että Hämeentien jalkakäytäville tulisi luonnonkiveä tai muuta katukiveystä? Se nostaisi kadun viihtyisyyttä ja arvoa yhtenä Helsingin pääkaduista. No, varmaa näyttäisi olevan, että katu ei näiden suunnitelmien toteutuessa enää olisi yhtä tylsä ja meluisa asfalttikuilu kuin aikaisemmin. Kiitokset siitä.
Aamen.
Lisäksi pitäisi sallia yrittäjän yrittää tai asukin asua ao. tilassa mikäli hän niin tahtoo huolimatta siitä minkälaisia fasiliteetteja ao. tilassa mahdollisesti on tai ei ole.
Hei!
Soudetaan ja huovataan.…Hämeentiellä oli pyörätiet ennen. Sitten tuli 2+2 autokaistaa ja pyörätiet hävitettiin. Myös Mäkelänkatu oli todellinen kaupunkibulevardi. Puiden suojissa penkkejä nykyisen ratikkaväylän tilalla ja ihmiset käyskentelivät ja pyöräilivät hiekkaväylillä. Luonnonkiviä oli mukulakivien muodossa, jotka sitten kärrättin Kyläsaaren jätemaalle ja sieltä pikkuhiljaa löysivät yksityishenkilöiden hoteisiin. Näkeehän tämän Helsingin kehityksen myös hienojen vanhojen talojen purkamisessa ja kun uusia rakennetaan, ei voi ylpeillä suomalaisella arkkitehtuurilla.
Miten olisi Katajanokan tiivistäminen? Olisi upean lähellä kauppatoria ja kaupungintalon lehtereille lyhyt matka…
Yleiskaava tuo Katajanokalle 2 000 asukasta lisää.
Tietenkin on mietitty, välistä tuntuu ettei liikennesuunnittelu muuta mietikään kuin mihin ratti mahtanee kääntyä. Virallinen vastaus on että aamun autoliikenteeseen vaikutus on kokonaisuudessaan +/-0% alueella, iltaliikenteessä vaikutus on 5% hidastus. Suomeksi puhutaan noin 28 sekuntista keskimäärin autoa kohti pahimmillaan.
Jos tämä kuulostaa hämmentävän olemattomattomalta vaikutukselta, niin taustalla lienee vanhentunut käsitys Hämeentien roolista. Hämeentiellä ei nytkään ole niin kovin paljoa henkilöautoliikennettä, se on jo siirtynyt Rantatielle joka on se valtaväylä autoille.
Ei käyttistä. Kallista laittaa ja vielä kalliimpi ylläpitää eikä tuo mitään lisäarvoa, päin vastoin. Esim. rullaluistimilla liikkuville kaikenlaiset muut päällysteinnovaatiot paitsi asfaltti ovat hengenvaarallisia.
Ainoa paikka minne luonnonkivipäällysteen voipi jättää on Torikorttelin ympäristö. Tosin siinäkin on moni hienohelma turistitypykkä hätää kärsimässä, mutta se on learning curve… Itkekööt tai oppikoot paremmiksi stileteillä tanssijoiksi.
Kyllä se alueen arvo ja arvostus lähtee ihan muista asioista liikkelle kuin mukulakivistä.
Eikö pitkänsillan ja samantien myös Kaisaniemenkadun ja Rautatientorin ympäristön voisi rauhoittaa yksityisautoilulta? Hämeentien liikenteen loppuessa liikenne suuntautunee rantatielle ja tarve tulla rautatieaasemalla pohjoisen suunnasta loppuu.
Jos voi valita, vähentäisin liikennettä ennemmin Espalla kuin Kaisaniemenkadulla — käytännössä nämä ovat vaihtoehdot keskustan läpi menevälle liikenteelle. Mieluiten molemmille reiteille läpiajokielto, tontille ajo sallittu…
“Henkilöautolla läpiajo estetään, mutta Hämeentien sivukaduilta saa ajaa Hämeentielle, jotta tonteille on mahdollista päästä.”
Mitähän läpiajolla tässä tarkoitetaan? Jos on tulossa pohjoisen suunnasta ja menossa Siltasaareen niin onko Hämeentien käyttäminen tällöin läpiajoa?
Itse siirtäisin pyöräliikenteen Porthaninkadulle, Torkkelinkadulle jne. Ja vaikka Flemarille. Hyvin mahtuisivat pyörät jo nyt sekaan ja lisätilaa poistamalla kadunvarren pysäköintipaikat ja läpiajoliikenteen. Aika harva Kalliosta ja Alppilasta lähtee Hämeentien kautta pyörällä kiertämään. Ja eipä taida bussien seassa pyöräily ihan herkkua olla.
Onko muuten tutkittu montako pyörää per päivä Hämeentietä tulisi käyttämään?
Vesa.
Ilmeisesti sinusta polkupyöräily pitäisi kieltää. Tuollainen vuoristorata, jota pyöräilijälle suositat, soveltuu vain huippu-urheilijalle.
Oli vissiin sitä aikaa kun pappa automobiilin osti…?
Autoja on nyt vähän eri tavalla ja vaikka pakokaasuista, päästöistä ja metelistä sähköautojen myötä joskus päästäisiinkin kokonaan eroon, jäljelle jää näistäkin parannuksista huolimatta sellainen vähän vähemmän charmantti ympäristö jossa harvempi kaupunkilainen preferoisi istuskella vaikkapa katkeamatonta autoletkaa katsellessa.
Nostalgian isoin ongelma on siinä, että tupataan muistella asioita paremmaksi kuin mitä ne tosiasiassa olivatkaan.
***
Itse en kylläkään intuitiivisesti ole ollenkaan sisäistänyt viimeaikaista terveyspaniikkihälyä koskien isojen väylien bulevardisointia.
Eikö bulevardisointi nimenomaan lannistaisi useampaa jatkossa ajelemasta keskustaan ja sieltä pois mikäli muitakin vaihtoehtoja heille on helpohkosti olemassa sekä vieläkin parempia julkisia yhteyksiä luvassa?
Toisin sanoen vähemmän autoilijoita?
Oletettavasti myös ajonopeudet jonkin verran vielä laskisivat eli ainakin periaatteessa pitäisi näkyä päästöjen vähenemisenä sekä ajometelin laskuna, oder?
Yhä useamman uuden autonhan ei edes pitäisi tupruttaa ulos mitään sen ajan mitä joutuvat valoissa seisomaan. Tekniikka ei tietenkään ole vielä idioottivarmalla tasolla, mutta riittävän lähelle sitä tullee kyllä yltämään aikanaan.
Ja sähköautoihin siirryttäessähän kitinän päästöistä pitäisi loppua kuin seinään ja marmatuksen ajometelistäkin aikalailla minimiin, no?
Sähköilyyn siirtymistä voitaisiin toki halutessa jouduttaa kieltämällä bensa- ja dieselkoneilla tulo keskustaan kokonaan (yksityisautoilijoilta) niin ei olis pakko venaa vuosikymmeniä ennen kuin PK-seutulaistenkaan autokanta olisi riittävässä määrin luonut nahkansa.
Ei köyhällä — ja alati köyhtyvämmällä — kansalla voi olla varaa sähköautoihin. Niille joille työnteko ilman autoilua ei mitenkään onnistu pitäisi luoda verokarhun kanssa sellainen systeemi, että sähköauton hankkiminen on tosiasiallisesti mahdollista (vaikka laskun kuittaisikin hra/rva Yrittäjä itse — in the long run).
Me köyhät ja autoa tarvitsettomat mennään julkisilla, kävellen tai fillarille kuten tähänkin asti. Tauti ei ole tappava, ainoastaan epämukava (jos on tottunut autolla joka paikkaan liikkumaan).
Myönnän heti etten ole ollenkaan jaksanut tutustua terveysviranomaisten saati alarmistien pääargumentteihin joilla bulevardit on tuomittu nostavan terveysriskiä, saati lisäävän kuolleisuutta.
Eli millä perusteella päästöt lisääntyisivät?
Entä koska viimeksi on (vai onko koskaan?) todella juurta jaksain tutkittu väitteet, että ajotien vieressä tälläkin hetkellä asuva keskiverto helsinkiläinen kantakaupunkilainen todella joutuu altistumaan liikennepäästöille siinä määrin, että ne todella kykenisivät lyhyntämään elinajanodotetta?
Me ollaan rannikolla joka tuulettaa tehokkaasti koko kaupunkia useita kertoja päivässä 365 kertaa vuodessa.
Onko edes teoriassa mahdollista havaita vieläpä koko ajan vähenevistä liikennepäästöistä aiheutuvaa lisäkuormitusta ihmisen terveyteen kun yhtälöön faktoroidaan suomalaisten harrastama yli 5 miljardin vuosittaisen tupakan ja sikarin röyhyttely sekä kaikkia kansaosia koskeva arkipäiväistynyt tolkuton humalahakuinen juominen? Liikkumattomuudesta puhumattakaan (ellei autoilua lasketa liikkumiseksi).
En ollenkaan sano sitä, että autoilua pitäisi lisätä tai että puhtaampia moottoreita ei kannattaisi kehittää. Peräänkuulutan ainoastaan pientä suhteellisuuden tajua tähän usein niin kovin epä-älylliseen keskusteluun.
Eli siltä varalta jos joku osaa heti suoralta kädeltä sanoa miksi bulevardisointi olisi pahennus nykytilaan verrattuna kun käytetään esimerkkinä vaikkapa Manskua, niin olisin tiedosta kovin kiitollinen.
Terveellistä maanantain jatkoa vaan kaikille ikään, sukupuoleen ja poliittiseen orientoitumiseen katsomatta.
Ja kerrotko vielä mitä on suomalainen arkkitehtuuri ja mistä sen voi tyhmempikin tunnistaa. Jotenkin itse muistelisin, että esim. jugend/art nouveau ‑suuntaus oli muualta kuin Suomesta lähtöisin, mutta voin toki olla väärässä.
Kertonet myös muutaman esimerkin kauniista rakennuksista jotka Helsinki on purattanut viime vuosina. Kiitos jo etukäteen.
Hämeentiellä ei ole paljoa henkilöautoja, se on totta. Mutta kun katsoo yhteyttä Mäkeläntieltä Sörnäisten rantatielle, niin minusta ei ole selvää että Vääksyntie-Teollisuuskatu-Junatie-Pääskylänkatu ‑yhteys sietää sitäkään liikenteen lisäystä.
Hieman ihmettelen, että vaikutus on iltaliikenteessä arvioitu suuremmaksi, kun tuntuisi että tuo Lautatarhankatu olisi pienempi haaste liikenteelle.
H.Havu
Lue se simulointi.
Hämeentien pyörätie-suunnitelma
Juuri näin esimerkiksi pyöräilyn mallimaassa Hollannissa toimitaan: kevyt liikenne ja joukkoliikenne kulkevat läpi alueen ytimen, eikä esimerkiksi liikennevaloja tarvita ollenkaan. Autot meluavat, kiilailevat ja jonottavat keskenään n‑kaistaisilla moottoriteillään takapihan puolella. Aivan vastaavalla tavalla kuin nyt ollaan siirtämässä omien peltilaatikkojensa kanssa kulkevat Sörnäisten rantamoottoritielle ja tiiviisti asuttu alue rauhoitetaan kevyelle liikenteelle sekä tehokkaalle ihmisten liikuttamiselle.
Toivotaan, että esitys siirtyy pikaisesti toteutettavaksi ja monistetaan nopeasti muuallekin kantakaupungin alueelle.
Seuraavaksi voitaisiin järkeistää esimerkiksi Esplanadien, Kaivokadun ja Mannerheimintien eteläpään moottoritiemäiset autokaistat. Kapea kaista suuntaansa riittää, kun liikenne seisoo joka tapauksessa valo-ohjatuissa risteyksissä. Kaupunkien keskustat eivät ole tarkoitettu autojen kiihdytysajoja varten, kuten nykyään on asiantila.
Ja milloin alkaa vihreän Käpylä-reservaatin täydennysrakentaminen betonoimalla? Ja sitten on edelleen rakentamatta tämä Alppiharjun ainoa tyhjä kortteli eli Josafatin kallioiden piknikpyhättö, joka ei ole edes puisto vaan vaarallinen kalliojyrkänne.
Kalliota ruvetaan täydennysrakentamaan heti, kun muu Helsinki on saavuttanut Kallion asukastiheyden. Silloin Helsingissä onkin jo noin 3 miljoonaa asukasta.
En hae takaa mukulakiviä, vaan jotain sellaista mitä Aleksanterinkadulla tai Kampin keskuksen ympäristössä on, eikä välttämättä edes niin hienoa. Kyllä siellä siis korkokengilläkin pysyisi pystyssä.
Ja nämähän ovat toki sellaisia kaupunkiympäristön pieniä esteettisiä yksityiskohtia, joita ilmankin pärjätään, mutta jotka yhdessä tekevät ympäristöstä laadukkaan. Yhdessä siis esim. istutusten ja puiden sekä valaisimien, tolppien ja penkkien designin kanssa. Voi toki olla toistakin mieltä siitä, mikä tekee jostain kadusta erinomaista kävely-ympäristöä, ja onko sellaisen edistämiseen rahaa. Selvää kuitenkin on, että nykyisellään Hämeentie ei ole hyvää tai edes kelvollista kävely-ympäristöä.
Oma ehdotukseni olisi seuraava:
— Kaisaniemenkatu/Kaivokatu yksisuuntaisiksi idästä länteen
— Pohjoisespasta kävelykatu
— Eteläespa säilyisi yksisuuntaisena lännestä itään
— Pohjoisranta yksisuuntaiseksi etelästä pohjoiseen
— Unioninkatu säilyisi yksisuuntaisena pohjoisesta etelään
— Rautatieasemalle/-lta säilyisi yhteys Kaisaniemen puiston kautta (saattoliikenne)
Plussat:
— kävelykatu P‑Espalle
— jalankulkijoille ja ratikoille enemmän tilaa Kaivokadulle
— Pohjoisrantaan tilaa Laajasalon ratikoille
— keskustan saavutettavuus säilyy aika hyvänä (liikenne voi jopa sujuvoitua yksisuuntaisten katujen ansiosta)
Miinukset
‑rekkojen reittejä Eteläsatamaan ja Katajanokalle pitää vähän miettiä
Autolauttasatamat nyt eivät oikein muutenkaan sovi Helsingin niemelle…
Heh, ja ei, polkupyörä on fiksuin liikenneväline ja pyöräilen päivittäin. Joten päinvastoin tekisin pyöräilystä kaikille pakollista! Kallion nurkilla pyöräilin jo 30 vuotta sitten.
Kyllä huonokuntoisempikin pärjää kun matkalla Kalliossa on nääs monta tankkauspistettä. Kieltämättä paluu töistä takaisin Stadin huipulle voi olla raskas, mutta sama nousu tulee Hämeentielläkin vaikka se onkin vähän loivempi ja monelle pitempi kiertotie.
Muuten Hämeentietäkin keskustaan lasketellessa saa fillarilla helposti neljänkympin vauhdin. Onnettomuudet jalankulkijoiden kanssa mm. risteyksissä päivittäisiä jos nopeuksia ei jotenkin saada hallintaan.
Nykyään tuo Hakaniemen torin seutu on jonkinlainen tulppa pyöräliikenteelle. Jos Hämeentielle on nyt tulossa pyörätiet, olisi pyörätieyhteys saatava jatkumaan myös keskustan suuntaan. Jos pyörätietä ei voi rakentaa Siltasaarenkatua Pitkäsillalle, niin ainakin Hakaniemen torin laitaa John Stenberginrantaan, mistä nykyinen pyörätie jatkuu Pitkäsillalle.
Juuri esillä olleesta mainostoimiston Töölönlahden suunnitelmasta voi toki olla montaa mieltä, mutta siinä taisi olla ehdotus Baanan jatkeesta Töölönlahden kupeesta rautatien ali Eläintarhanlahdenrantaan. Tästä tulisi hyvä yhteys Hämeentien pyörätielle.
Jos todella ei uskalla ajaa laillisesti Siltasaaren katua, voi koukata sieltä työväentalon kautta Pitkälle sillalle.
Siltasaarenkadulla taitaa olla helpompi bongata pyöräilijä jalkakäytävältä kuin ajoradalta — niin vilkkaan liikenteen joukossa harva mielellään pyöräilee. Työväentalon kautta mennessä reitti kiertää ja siellä on ikävä mukulakivipätkä.
Tästä luultavasti kaikki samaa mieltä.
Itse kylläkin myös sitä mieltä, että Hämmäri ei ole hyvää fillarointiympäristöäkään (paitsi alamäkeen ellei olisi nykymuodossaan varsin hengenvaarallista touhua) koska 1,3 km:n tauoton nousu yhtä notkahdusta lukuunottamatta…
Spandexsankarit toki handlaavat mitä vain koska vain koska heidän mielestä pyöräilijällä jolla ei ole Armstrongin pohkeita ei ole ylipäätään oikeutta fillaroida missään — ovat vain nopeampien tiellä ja muutenkin ihmisinä verrattain huonoja.
Hyvä kompromissi olisi tehdä alamäkeen fillarikaista ja kieltää ylämäkeen sotkeminen kokonaan ja ohjeistaa munamankelit kulkemaan Sörnäisten rantatien kautta (Vilhovuorenkatu-Pääskylänrinne-Pääskyläntie-Hämmäri).
Flätistä Sörnäisten rantatiestä pitäisi muokata fillaroinnin superbaana jonne ajo aamulla sivukaduilta ja jolta illalla pääsy sivukaduille ruuhka-aikaan pitäisi kieltää kokonaan.
Autolla liikkuvat opettelisivat aikatauluttamaan ajonsa joko näiden rajoitteiden mukaisiksi tai alkaisivat käyttää vaihtoehtoisia reittejä.
Luultavaa onkin, että yllättävän moni “löytäisikin” kotoa työpaikalle sellaisen ajoreitin jota tieliikennesuunnittelija on alunperinkin varovaisen optimistisesti toivonutkin jengin käyttävän.
Jos todella haluttaisiin edistää fillarointia Pääskyläntieltä vedettäisiin kapea kevyenliikenteen siltayhteys Junatien yli diagonaalisti Hämeenkadulle.
Vilhovuorenkatuosuus tarjoaisi lyhyen pätkän pohkeenkasvatusharjoittelua niille jotka halajavat sykettä iltapäivän kunniaksi, muut ehkä preferoisivat pienen alkuspurtin päätteeksi (sillä miksi haaskata momentumia kokonaan?) nousta satulan selästä ja samalla vetreyttää jalkojaan niiden muutamien sekuntien ajaksi jonka joutuisi taittamaan jalkaisin Pääskylänrinteen alkuun päästäkseen.
Fafa’s Cafekin luultavasti kykenisi jokusen ohikulkijan houkuttelemaan keväästä syksyyn terdelle lattea litkimään.
Iltapäivällä, kotimatkalla, eikä myöhemminkään harrasteista palattaessa pitäisi kenelläkään olla enää niin kiire mihinkään etteikö malttaisi hetkeksi nousta satulasta.
Vaihtoehtoisesti ei myöskään olisi enää missään muotoa vaarallista vaikka kainalo hetkeksi vähän kastuisikin. Pohkeenkasvattajilla säilyisi siis aina mahdollisuus nostaa sykettä hetkellisesti mikäli halua siihen on.
Terveydenkin kannalta lyhytkestoinen mutta high intensity harjoittelu on todettu tasaista matalasykkeistä puurtamista paremmaksi vaihtoehdoksi.
Henk.koht. en jaksa uskoa siihen, että Hämmäristä tulisi koskaan koko matkaltaan ihmisiä villitsevä ja ennen kaikkea vilisevä ajanviettopaikka. Ei siinäkään tapauksessa että bussitkin kiellettäisiin.
Persaukiset lihaakaihtavat opiskelijat ja sossun työllistämät velikullat eivätkä kouralliset turistit Hakaniemen hallia pidä yksin pystyssä.
Tiedän omastakin tuttavapiiristä jengiä joka ajaa Vantaalta asti hakemaan lihansa Hakaniemen hallista.
En usko, että kukaan haluaa Hakaniemen hallin tai laajemminkaan torin seudun näivettyvän, mutta sen me voimme hyvinkin saada mikäli autoilu Hämmärillä eksklusiivisesti kielletään.
En sano, että näin käy, totean ainoastaan, että näin voi käydä. Itse liikun fillarilla ja julksilla, autoa en omista enkä myöskään aja ellei ole muuta vaihtoehtoa.
Hyvää tiistain jatkoa.
N2:n Töölönlahden suunnitelma on hyvä ja itseasiassa helsinkiläisille veronmaksajillekin vielä heidän edellistäkin suunnitelmaa parempi koska nyt samalla diilillä hoitaisivat myös tuon radan alituksen (joka 1.0 suunnitelmassa olisi siis jäänyt kaupungin maksettavaksi).
Töölönlahti on paraatipaikalla. Nykytilanteen ei pitäisi missään tapauksessa antaa jatkua pitkään — saati loputtomiin! — ja kuitenkin samaan aikaan tiedämme ettei kaupungilla ole rahaa Töölönlahden kasvojen kohottamiseen. Ei nyt eikä tulevaisuudessakaan.
Henkilökohtainen mielipiteeni on, että kannattaisi kiristää vieläkin vähän lisää gutaa N2:n poijjiilta: vihreää valoa kun vaihdattavat vielä vedenkin samalla vaivalla Päijänteen suloisen puhtaaseen veteen. Lisäksi läjittäminen ja uimarannan rakentaminen pitäisi luonnollisesti tehdä etelärantaan missä on jo valmiiksi ihmisiä, palveluita ja pörinää sen sijaan, että ranta sijaitsisi autotien varrella.
Kelatkaan: saisimme taas järven Helsinkiin! Se onkin ainoa asia joka Helsingissä asuvaa on **tuttanut oikein kunnolla.
Ja minkälaisen, voi pojat! Kirkas vesi tarjoaisi parhaimmillaan sukeltamisen 30 metrin asti (or thereabouts).
Sukelluskelpoinen tuulilta suojassa oleva järvi ja uimaranta aivan ydinkeskustassa.
Miettikää hetki mitä kaikkea sellainen ympäristö voisi mahdollistaa. Turvallinen paikka opetella merimelonnan alkeet. Kansainvälisiä uinti- ja sukelluskisoja. Mieletön venue kesän kaupunkifestareille.
Miten mageeta olis käydä lainaamassa rannalle hyvää luettavaa viereisestä Keskustakirjastosta kesäisin ja talvella puolestaan pääsisi avantoon keskellä Helsinkiä! Tarvittaessa vaikka savusaunan kautta.
Ainoa haitta joka Töölönlahden sulkemisesta seuraisi olisi melontayhteyden katkeaminen, mutta se on aika pienen mittakaavan ongelma ja koskettaa hyvin marginaalista porukkaa. Ja kun alikulku suunnitellaan huolella, kyllä siellä mahtuu kajakkikin ohittamaan.
Oikeasti, en ymmärrä miksi persaukinen kaupunki hannaa vastaan.
Tai ymmärrän tietysti: yksityinen yritys ulkopuolisella rahoituksella hyvällä valmiilla ja toteuttamiskelpoisella suunnitelmalla. Eihän sellainen käy. Suomessa kuuluu haaskata veronmaksajien rahoja huonosti suunniteltuihin ja torsosti toteutettuihin hankkeisiin jotka eivät valmistuttuaan tyydytä ketään. Mutta saatiinpahan rahaa palamaan ja muistioita väännetyksi. Eikä päässyt paha kapitalisti hyppimään silmille.
Tämä projekti nostaisi Helsingin ja koko Suomen profiilia noin miljoona kertaa enemmän kuin tuhatkaan Guggenheimia ja toisi ilmaista iloa niin kaupunkilaisille kuin turisteillekin 365 päivää vuodessa. Forever.
No onpas erikoinen lausunto Helsingin fillaristien ykkösmannekiinilta. Jos Kallion kadut eivät sovellu pyöräilyyn, niin mistä ovat tipahtaneet Kallion kaduilla ja pihoilla seisovat ja lojuvat sadat polkupyörät? Lentokoneesta vai?
Olisikohan Pitkäsilta mahdollista rauhoittaa yksityisautoilta ja johtaa Kalliosta Kaisaniemenkadulle suuntautuva henkilöautoliikenne uutta leveämpää Hakaniemen siltaa ja Siltavuorenrantaa pitkin? Uusi Hakaniemen silta olisi tässä tapauksessa siis 3+3‑kaistainen ja sallisi kääntymisen länteen päin Siltavuorenrantaan Kruununhaan päässä. Pitkälle sillalle jäisi 1+1 kaistaa busseille ja takseille sekä kaistat raitiovaunuille, pyörille ja kävelijöille. Ankea Hakaniemen torin seutu ja Siltasaarenkatu muuttuisivat huomattavasti viihtyisämmiksi, kun läpikulkuliikenne ohjataan alueen ohi. Autoilta vapautuva Hakaniemenranta olisi mahdollista rakentaa viihtyisäksi urbaaniksi ranta-alueeksi.
Pitkäsilta ja Siltasaarenkatu ovat varsinkin raitiovaunuille ja pyörille todelliset pullonkaulat ja jos raitiovaunut Laajasalosta ja muista lähiöistä tulevaisuudessa kulkevat tuolta kautta, niin melkoisia tukoksia on luvassa, jos asialle ei tehdä mitään.
Jep, ja autoiluun sopii oikein mainiosti sellainen katu, joka on yksisuuntainen, ja jonka molemmat puolet parkkeerattu autoja niin täyteen, että saa koko ajan varoa peilejä. Myös parkkihalli on oikein mainio autoiluun.
Mistä ne autot kadunvarteen tai pysäköintihalliin ovat tippuneet, vai miten se meni…
Kallion läpi pyöräily Hämeentietä on hitusen eri asia kuin kalliolaisille tonteille pyöräily. Jälkimmäisessä on ensinnäkin pakko käyttää niitä katuja, joita on tarjolla, ja lisäksi laatutaso ei ole niin olennainen viimeisillä metreillä. Tontille ajo autollakin tarkoittaa hitaiden ja kapeiden katujen käyttöä, mutta silti autoilulle on katsottu tarkoituksenmukaisesti rakentaa leveitä katuja ja jopa motareita siirtymätaipaleisiin. Tässä on kyse ihan samasta, paitsi että polkupyörän mittakaava ajoneuvona soveltuu paljon paremmin kaupunkiin.
Hämeentien pyöräkaistojen idea on siis tarjota laadukas väylä siirtymiseen sitten, kun sieltä asuntokaduilta päästään pois. Toki niistä hyötyvät myös kalliolaiset, mutta ennen kaikkea kauempaa keskustaan tulevat. Kalliossa pyörien määrää lisää ennen kaikkea keskustan läheisyys. Pyöräilyn houkuttelevuuden lisäämiseen myös pidemmillä matkoilla tarvitaan laadukkaita väyliä.
Erittäin hyvä pointti. Jos kohta itse uskallankin bussien sekaan Siltasaarenkadulle, niin en missään nimessä suosittelisi sitä nykyisellään esim. ikääntyneille eläkeläisille tai 12 vuotta täyttäneille, mutta vielä rajoittuneen liikennesilmän omaaville varhaisnuorille. Näidenkin ryhmien kuitenkin pitäisi siellä ajoradalla kulkea.
Muuten olen sitä mieltä, että Hämeentien melu- ja saastehaitat lienevät nykyään enemmän raskaan liikenteen kuin henkilöautojen peruja — viihtyisästä kadunvarsitilasta voitaneen puhua lähinnä vasta jos ainakin Lahdentielle suuntaavat bussit reititetään kulkemaan rantatien kautta.
“Olisi hyvä, jos asunto-osakeyhtiöissä voisi kohtuullisella määräenemmistöllä päättää, että peruskorjaukseen menossa oleva talo puretaan ja rakennetaan tilalle neljä uutta.
Tämä pitäisi toteuttaa hyvin, jotta siitä tulisi myönteinen esimerkki lähiöiden tiivistämisestä. Ollaanhan tässä muuttamassa lähiön ilmettä selvästi kaupunkimaisemmaksi.”
Tämä muuten olisi hyvä. Yksi syy miksi en yleensä pidä täydennysrakentamisesta ja tiivistämisestä on se, että siinä käytännössä aina pilataan se minkä joku on aikaisemmin toimivaksi suunnitellut. Tuodaan uusi elementti keskelle sitä vanhaa ja kavennetaan elintilaa ja tuhotaan maisemaa. Jos sen sijaan olisi mahdollista suunnitella alusta asti, mutta tiiviimmin, lopputulos olisi luultavasti aina parempi. Ei uutta huonekaluakaan kanneta keskelle lattiaa, vaan mietitään huoneen koko sisustus uudeksi toimivaksi kokonaisuudeksi.
Tuo asunnoiksi muuttaminen on vähän kaksipiippuinen juttu, firmani osti konttorin hintaan alle 1000€/neliö, mutta asuinrakennuksissa samalla alueella neliöhinta on noin 3000.
Näppärä pikavoitto tehdä halvat väliseinät (sellaisiahan ne aina ovat) ja pistää se myyntiin noin 250k€:lla, neliöhinta on ympäristön kerrostaloja korkeampi koska tässä on omia sisäänkäyntejä 2kpl, “omaa pihaa” joka säilyy, kiitos museoviraston.. ja seinänaapuri vain yhden seinän takana. Luulen vaan että joku muukin hoksaa tämän ja keksii alkaa hamstraamaan konttoritilaa — tämä nostaa konttorien neliöhinnan vähintään tuplaksi ja siinä kyllä helsinkiläinen pienyrittäjyys kärsii ja kunnolla.
Jos halpa konttoritila Hesasta katoaa niin aika moni muukin työpaikka muuttaa muualle, konttorin omistajat rahastavat ja vuokralaisilla ei ole enää varaa pitää toimintojaan hesassa.
Idean järjettömyys tulee vielä paremmin ilmi satelliittikuvista, koska vieressä on tyhjää lääniä noin 2000 uudelle asukkaalle, ja jos korkeuskammo (toiselta nimeltään kai hissinormi), jätetään pois niin 4000 menee helposti. Mutta tuo niukkuus on se jolla hinnat pidetään kaikille saajaosapuolille sopivina.
Jos vaikka ajatellaan sijoitusluukkuja niin ne ovat yleensä olleet yksiöitä, joten yksiöitä ei ole rakennettu … ehkä yhtään kappaletta Hesassa noin aikavälillä 1975–2010. “Hyviä” syitä normeille löytyy, ja poliitikon pääasiallinen tehtävä äänestäjän suuntaan on selitellä typerien hintaa nostavien sääntelyjen olemassaoloa.