Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.11.2015

Kok­ouk­sen tärkein asia taitaa olla Hämeen­tie pyörätiet.

Val­tu­us­toaloite kolme vuot­ta tyhjil­lään ole­vien toimis­to­jen muut­tamis­es­ta asuintaloiksi

Viras­to puo­lus­taa totut­tua lin­jaansa nou­dat­taen tilo­jen pitämistä toimis­toina vaik­ka juuri nyt onkin paljon toimis­toti­laa tyhjil­lään. Eri­tyis­es­ti näin tulee tehdä keskus­tas­sa, jos­sa vajaakäyt­töaste on vain 7,2 %. Min­ul­la on jonkin ver­ran ymmär­rystä sille, että tar­jol­la on olta­va myös vähän huonom­paa ja ennen kaikkea paljon halvem­paa toimis­toti­laa, mut­ta jotenkin tun­tuu, ettei suh­teel­lisen edus käsite kuu­lu arkkite­htien opetuk­seen. Se, että keskus­tan toimis­tot menevät parem­min kau­pak­si kuin toimis­tot jos­sain Espoon perukoil­la ei tarkoi­ta, että alue sovel­tuu parem­min toimis­toi­hin kuin asumiseen, kos­ka ne ovat myös hyvin halut­tu­ja asumiseen.

Tois­tan ajatuk­sen, että pitäisi soveltaa jotain kyn­nys­tä. Esimerkik­si, että toimis­to on järkevää muut­taa asumiseen, jos sen arvo asun­toina on vaikka­pa 1000 €/neliö korkeampi kuin toimis­toina. Toimis­to­ja suosit­taisi­in suh­teessa asun­toi­hin, mut­ta suh­teel­lisen edun peri­aate voisi toimia. Pahin­ta on, jos lupa heltiää suhteilla.

Se on todel­la huono peruste muu­tok­selle, että on pitänyt taloa kolme vuot­ta tyhjänä. Kan­nus­teena ongel­malli­nen, eikä joh­da oikei­den toimis­to­jen muuntamiseen.

Munkkiniemen Raku­u­nantielle 400 uut­ta asukasta.

Huopalah­den­tien var­rel­la, paikas­sa jos­sa Turun­väylä kohtaa Huopalah­den­tien, muute­taan käyt­tämät­tömäk­si jäänyt toimis­tokaa­va asun­takaavak­si. Bule­vardin äärel­lä asum­ista päästään kokeile­maan käytän­nössä, kos­ka aika vilka­sli­iken­teinen paik­ka tuo on. Mut­ta asu­taan­han Huopalah­den­tien var­rel­la nytkin ja van­hois­sa talois­sa, jois­sa äänen eristys ja puh­taan ilman saami­nen eivät tai­da olla ihan nykytasolla.

Myl­ly­puron täy­den­nys­rak­en­tamisen suunnitteluperiaatteet

(Pöy­dältä)

Ris­to Rauta­va pyysi pöy­dälle, mut­ta en tiedä, mitä hänel­lä on mielessä. Myl­ly­puroa tiivistämäl­lä 2500 asukas­ta lisää. Voisi tul­la paljon enem­mänkin, jos yleiskaavaa ei tulkit­taisi sen minim­i­ta­sol­la. Olisi hyvä, jos asun­to-osakey­htiöis­sä voisi kohtu­ullisel­la määräen­em­mistöl­lä päät­tää, että perusko­r­jauk­seen menos­sa ole­va talo pure­taan ja raken­netaan tilalle neljä uutta.

Tämä pitäisi toteut­taa hyvin, jot­ta siitä tulisi myön­teinen esimerk­ki lähiöi­den tiivistämis­es­tä. Ollaan­han tässä muut­ta­mas­sa lähiön ilmet­tä selvästi kaupunkimaisemmaksi.

 Kivikkoon kaa­va ampumau­rheiluhallille ja agility-hallille

Me vain kaavoita­mme, emme ota kan­taa siihen, onko näi­den han­kkei­den toteut­ta­mi­nen hyvä rahankäyt­töä. Hyvää nyt ainakin on, että pyssy­jen paukut­telu tapah­tuu sisätilois­sa eikä siten häir­itse muita.

Hämeen­tien pyörätie-suunnitelma

Viras­to esit­tää, että Hämeen­tiel­lä pyöräil­i­jöi­den ja raitio­vaunu­jen käytössä ole­vaa tilaa lisätään lait­ta­mal­la Hämeen­tielle kolmi­ta­so­ratkaisuna pyöräti­et. Autoli­iken­teen kai­stat kar­si­taan 1+1:ksi. Henkilöau­tol­la läpi­a­jo estetään, mut­ta Hämeen­tien sivukaduil­ta saa ajaa Hämeen­tielle, jot­ta ton­teille on mah­dol­lista päästä.

Kos­ka ratik­ka saa ratkai­se­vat sen­tit lisää tilaa, ratikoiden nopeus para­nee aivan olen­nais­es­ti esteet­tömän kulun vuoksi.

Etelään tul­taes­sa pois­tuu Käenku­jan ratikkapysäk­ki (ei tilaa). Muu­ta­ma liiken­neva­lo on mah­dol­lista pois­taa, kos­ka Hämeen­tien liikenne vähe­nee. Tämä nopeut­taa kaikkien osa­puolten liikkumista.

Autoli­ikenne hidas­tuu jonkin ver­ran, mut­ta tämän kom­pen­soi moninker­tais­es­ti joukkoli­iken­teen nopeu­tu­mi­nen, onhan bus­seis­sa ja ratikois­sa paljon enem­män ihmisiä kuin henkilöautoissa.

 

 

37 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.11.2015”

  1. “Etelään tul­taes­sa pois­tuu Käenku­jan ratikkapysäk­ki (ei tilaa).”

    Näin tosi­aan näkyy tehtävän, eli pohjoisen suun­nan pysäk­ki säi­ly­isi. Toiv­ot­tavasti HSL kuitenkin tajuaa pois­taa senkin. Varsinkaan ratikkaverkol­la ei pidä olla vaikeasti hah­motet­tavia epäsym­metrisiä pysäkke­jä. Käenku­jan kanssa pysäkkiväli on todel­la lyhyt, ja ilman sitä vielä täysin halu­tun palve­lu­ta­son mukainen. Hämeen­tien ratikoista tulee kah­den bule­vardin runk­o­ratikan reit­ti, joten pysähdys­ten suh­teen on har­rastet­ta­va riit­tävää kriittisyyttä.

    Ei kuitenkaan yhtään hait­taisi, jos lau­takun­ta pois­taisi tuon pohjoisen pysäkin saman tien, niin sen tilan voi käyt­tää johonkin hyödyllisempään.

  2. KSV:n Tuo­mas Hakalan mukaan katu­ta­son liiketi­lat eivät kiin­nos­ta rak­en­ta­jia, kos­ka mm. “[ei] liiketiloi­hin kukaan tule, kun vier­essä on tuol­lainen keskus” (Kalasa­ta­man keskus) tai “ne eivät mah­du, kun vaa­di­taan niin paljon yhteis­tilo­ja, tai talous ei juuri nyt mil­lään kestä”. Kalasa­ta­mas­sa taidet­ti­in ihan sopia kaup­pakeskuk­sen devel­op­perin kanssa, ettei kil­paile­via liiketilo­ja kaavoite­ta, mut­ta ruokakaup­pa piti sit­ten sal­lia, kun kaup­pakeskuk­sen rak­en­t­a­mi­nen viivästyi. Ruo­ho­lahdessa yritet­ti­in olla fik­su­ja ja raken­nuk­si­in tehti­in liikun­tavä­linevaras­to­ja katu­ta­son näyteikkunoiden taakse, mut­ta han­kalasti ne muut­tuvat jälkikä­teen liiketiloik­si. Yleis­es­ti ottaen ongel­mana on, että kaavoituk­ses­sa määrätään liian tiukasti, mihin mitäkin tilaa saa käyt­tää ja mitä muu­tok­sia julk­i­sivu­un saa tehdä. Raken­nuk­sia ja tilo­jen käyt­tö­tarkoituk­sia pitää voi­da muut­taa (helpom­min) tarpei­den muuttuessa.

  3. Onko mietit­ty, miten ja minne pohjois­es­ta tule­vat autot siir­tyvät pois Hämeentieltä?

    Eri­tyis­es­ti Mäkelänkadul­ta Sörnäis­ten rantatielle siir­tymi­nen on täl­lä het­kel­lä varsin tukkoinen, eikä var­masti tee aamu­ru­uhkalle hyvää, jos tämä liikenne tukkii Junatien?

  4. >Hämeen­tien pyörätie-suunnitelma

    Vih­doin. Suun­nitel­ma on katupui­ta vaille eri­no­mainen (toki nämä eivät tai­da liiken­nesu­un­nitel­mata­son kysymys ollakaan).

    Läpi­a­jo Rantatielle siirtämäl­lä saadaan raken­net­tua hyvin tärkeä pyöräy­hteys kun­nol­la, vähen­net­tyä melua ja saastei­ta, paran­net­tua jalankulkuolo­suhtei­ta pyörät jalka­käytävältä pois­ta­mal­la sekä paikoin jalka­käytävää lev­en­tämäl­lä, lisät­tyä las­taus­ru­udut sekä nopeutet­tua huo­mat­tavasti raitio­vaunu- ja bus­sili­iken­net­tä. Hyödyt ylit­tävät selvästi monin ver­roin haitat.

    Kun vielä saisi joukkoli­iken­net­tä enem­mis­sä määrin bus­seista raiteille ja siten vähen­net­tyä entis­es­tään pien­hiukka­sia ja melua niin hyvä olisi.

  5. OS: “Autoli­ikenne hidas­tuu jonkin ver­ran, mut­ta tämän kom­pen­soi moninker­tais­es­ti joukkoli­iken­teen nopeu­tu­mi­nen, onhan bus­seis­sa ja ratikois­sa paljon enem­män ihmisiä kuin henkilöautoissa.”

    Tässä vihreät kaiva­vat Kallios­sa asuville kavereilleen oikein kaikkien aiko­jen kuopan, kun henkilöau­toli­ikenne pakote­taan Kallion ahtaille ja mutkaisille pie­nille asun­tokaduille. Juuri näin kävi Tam­pereel­la, kun Hämeenkatu sul­jet­ti­in henkilöau­toli­iken­teeltä. Näin saadaan aikaan kaaos, mut­ta sehän lie­neekin tarkoitus.

  6. Olisiko­han mah­dol­lista, että Hämeen­tien jalka­käytäville tulisi luon­nonkiveä tai muu­ta katukiveystä? Se nos­taisi kadun viihty­isyyt­tä ja arvoa yht­enä Helsin­gin pääkaduista. No, var­maa näyt­täisi ole­van, että katu ei näi­den suun­nitelmien toteutues­sa enää olisi yhtä tyl­sä ja meluisa asfalt­tikuilu kuin aikaisem­min. Kiitok­set siitä.

  7. Ville: Raken­nuk­sia ja tilo­jen käyt­tö­tarkoituk­sia pitää voi­da muut­taa (helpom­min) tarpei­den muuttuessa.

    Aamen.

    Lisäk­si pitäisi sal­lia yrit­täjän yrit­tää tai asukin asua ao. tilas­sa mikäli hän niin tah­too huoli­mat­ta siitä minkälaisia fasili­teet­te­ja ao. tilas­sa mah­dol­lis­es­ti on tai ei ole.

  8. Hei!
    Soude­taan ja huovataan.…Hämeentiellä oli pyöräti­et ennen. Sit­ten tuli 2+2 autokaistaa ja pyöräti­et hävitet­ti­in. Myös Mäkelänkatu oli todel­li­nen kaupunkibule­var­di. Puiden suo­jis­sa penkke­jä nykyisen ratikkaväylän tilal­la ja ihmiset käysken­te­liv­ät ja pyöräilivät hiekkaväylil­lä. Luon­nonkiviä oli muku­lakivien muo­dos­sa, jot­ka sit­ten kär­rät­tin Kyläsaaren jätemaalle ja sieltä pikkuhil­jaa löy­sivät yksi­ty­ishenkilöi­den hoteisi­in. Näkee­hän tämän Helsin­gin kehi­tyk­sen myös hieno­jen van­ho­jen talo­jen purkamises­sa ja kun uusia raken­netaan, ei voi ylpeil­lä suo­ma­laisel­la arkkitehtuurilla.
    Miten olisi Kata­janokan tiivistämi­nen? Olisi upean lähel­lä kaup­pa­to­ria ja kaupung­in­talon lehtereille lyhyt matka…

  9. Her­bert Havu:
    Onko mietit­ty, miten ja minne pohjois­es­ta tule­vat autot siir­tyvät pois Hämeentieltä?

    Eri­tyis­es­ti Mäkelänkadul­ta Sörnäis­ten rantatielle siir­tymi­nen on täl­lä het­kel­lä varsin tukkoinen, eikä var­masti tee aamu­ru­uhkalle hyvää, jos tämä liikenne tukkii Junatien?

    Tietenkin on mietit­ty, välistä tun­tuu ettei liiken­nesu­un­nit­telu muu­ta mietikään kuin mihin rat­ti mah­ta­nee kään­tyä. Viralli­nen vas­taus on että aamun autoli­iken­teeseen vaiku­tus on kokon­aisu­udessaan +/-0% alueel­la, iltali­iken­teessä vaiku­tus on 5% hidas­tus. Suomek­si puhutaan noin 28 sekun­tista keskimäärin autoa kohti pahimmillaan.

    Jos tämä kuu­lostaa häm­men­tävän olemat­tomat­toma­l­ta vaiku­tuk­selta, niin taustal­la lie­nee van­hen­tunut käsi­tys Hämeen­tien roolista. Hämeen­tiel­lä ei nytkään ole niin kovin paljoa henkilöau­toli­iken­net­tä, se on jo siir­tynyt Rantatielle joka on se val­taväylä autoille.

  10. Nimetön: Olisiko­han mah­dol­lista, että Hämeen­tien jalka­käytäville tulisi luon­nonkiveä tai muu­ta katukiveystä? Se nos­taisi kadun viihty­isyyt­tä ja arvoa yht­enä Helsin­gin pääkaduista.

    Ei käyt­tistä. Kallista lait­taa ja vielä kalli­impi ylläpitää eikä tuo mitään lisäar­voa, päin vas­toin. Esim. rul­laluis­timil­la liikkuville kaiken­laiset muut päällystein­no­vaa­tiot pait­si asfalt­ti ovat hengenvaarallisia.

    Ain­oa paik­ka minne luon­nonkivipäällysteen voipi jät­tää on Toriko­rt­telin ympäristö. Tosin siinäkin on moni hieno­hel­ma tur­is­ti­typykkä hätää kär­simässä, mut­ta se on learn­ing curve… Itkekööt tai oppikoot parem­mik­si stileteil­lä tanssijoiksi.

    Kyl­lä se alueen arvo ja arvos­tus läh­tee ihan muista asioista liikkelle kuin mukulakivistä.

  11. Eikö pitkän­sil­lan ja samantien myös Kaisaniemenkadun ja Rauta­tien­torin ympäristön voisi rauhoit­taa yksi­ty­isautoilul­ta? Hämeen­tien liiken­teen lop­pues­sa liikenne suun­tau­tunee rantatielle ja tarve tul­la rautatieaase­mal­la pohjoisen suun­nas­ta loppuu.

  12. Rolle:
    Eikö pitkän­sil­lan ja samantien myös Kaisaniemenkadun ja Rauta­tien­torin ympäristön voisi rauhoit­taa yksi­ty­isautoilul­ta? Hämeen­tien liiken­teen lop­pues­sa liikenne suun­tau­tunee rantatielle ja tarve tul­la rautatieaase­mal­la pohjoisen suun­nas­ta loppuu. 

    Jos voi vali­ta, vähen­täisin liiken­net­tä ennem­min Espal­la kuin Kaisaniemenkadul­la — käytän­nössä nämä ovat vai­h­toe­hdot keskus­tan läpi menevälle liiken­teelle. Mieluiten molem­mille reit­eille läpi­a­jok­iel­to, ton­tille ajo sallittu…

  13. “Henkilöau­tol­la läpi­a­jo estetään, mut­ta Hämeen­tien sivukaduil­ta saa ajaa Hämeen­tielle, jot­ta ton­teille on mah­dol­lista päästä.”

    Mitähän läpi­a­jol­la tässä tarkoite­taan? Jos on tulos­sa pohjoisen suun­nas­ta ja menos­sa Sil­tasaa­reen niin onko Hämeen­tien käyt­tämi­nen täl­löin läpiajoa?

    Itse siirtäisin pyöräli­iken­teen Porthaninkadulle, Torkke­linkadulle jne. Ja vaik­ka Fle­mar­ille. Hyvin mah­tu­isi­vat pyörät jo nyt sekaan ja lisäti­laa pois­ta­mal­la kadun­var­ren pysäköin­tipaikat ja läpi­a­joli­iken­teen. Aika har­va Kallios­ta ja Alp­pi­las­ta läh­tee Hämeen­tien kaut­ta pyöräl­lä kiertämään. Ja eipä tai­da bussien seassa pyöräi­ly ihan herkkua olla.

    Onko muuten tutkit­tu mon­tako pyörää per päivä Hämeen­ti­etä tulisi käyttämään?

    1. Vesa.
      Ilmeis­es­ti sinus­ta polkupyöräi­ly pitäisi kieltää. Tuol­lainen vuoris­tora­ta, jota pyöräil­i­jälle suosi­tat, sovel­tuu vain huippu-urheilijalle.

  14. Cater­pil­lar: Puiden suo­jis­sa penkke­jä nykyisen ratikkaväylän tilal­la ja ihmiset käysken­te­liv­ät ja pyöräilivät hiekkaväylillä.

    Oli vis­si­in sitä aikaa kun pap­pa auto­mo­bi­ilin osti…?

    Auto­ja on nyt vähän eri taval­la ja vaik­ka pakokaa­su­ista, päästöistä ja metelistä sähköau­to­jen myötä joskus päästäisi­inkin kokon­aan eroon, jäl­jelle jää näistäkin paran­nuk­sista huoli­mat­ta sel­l­ainen vähän vähem­män char­mant­ti ympäristö jos­sa harvem­pi kaupunki­lainen prefer­oisi istuskel­la vaikka­pa katkeam­a­ton­ta auto­letkaa katsellessa.

    Nos­tal­gian isoin ongel­ma on siinä, että tupataan muis­tel­la asioi­ta parem­mak­si kuin mitä ne tosi­asi­as­sa olivatkaan.

    ***

    Itse en kyl­läkään intu­iti­ivis­es­ti ole ollenkaan sisäistänyt viimeaikaista ter­veyspani­ikki­hä­lyä koskien iso­jen väylien bulevardisointia.

    Eikö bule­vardis­oin­ti nimeno­maan lan­nistaisi use­am­paa jatkos­sa ajele­mas­ta keskus­taan ja sieltä pois mikäli muitakin vai­h­toe­hto­ja heille on helpohkosti ole­mas­sa sekä vieläkin parem­pia julk­isia yhteyk­siä luvassa?

    Toisin sanoen vähem­män autoilijoita?

    Oletet­tavasti myös ajonopeudet jonkin ver­ran vielä lask­i­si­vat eli ainakin peri­aat­teessa pitäisi näkyä päästö­jen vähen­e­misenä sekä ajome­telin lasku­na, oder?

    Yhä use­am­man uuden auton­han ei edes pitäisi tuprut­taa ulos mitään sen ajan mitä joutu­vat val­ois­sa sei­so­maan. Tekni­ik­ka ei tietenkään ole vielä idioot­ti­var­mal­la tasol­la, mut­ta riit­tävän lähelle sitä tullee kyl­lä yltämään aikanaan.

    Ja sähköau­toi­hin siir­ryt­täessähän kit­inän päästöistä pitäisi lop­pua kuin seinään ja mar­matuk­sen ajome­telistäkin aikalail­la min­imi­in, no?

    Sähköi­lyyn siir­tymistä voitaisi­in toki halutes­sa joudut­taa kieltämäl­lä ben­sa- ja dieselkoneil­la tulo keskus­taan kokon­aan (yksi­ty­isautoil­i­joil­ta) niin ei olis pakko venaa vuosikym­meniä ennen kuin PK-seu­tu­lais­tenkaan autokan­ta olisi riit­tävässä määrin luonut nahkansa.

    Ei köy­häl­lä — ja alati köy­htyväm­mäl­lä — kansal­la voi olla varaa sähköau­toi­hin. Niille joille työn­teko ilman autoilua ei mitenkään onnis­tu pitäisi luo­da verokarhun kanssa sel­l­ainen sys­tee­mi, että sähköau­ton han­kkimi­nen on tosi­asial­lis­es­ti mah­dol­lista (vaik­ka laskun kuit­taisikin hra/rva Yrit­täjä itse — in the long run).

    Me köy­hät ja autoa tarvit­set­tomat men­nään julk­isil­la, kävellen tai fil­lar­ille kuten tähänkin asti. Tau­ti ei ole tap­pa­va, ain­oas­taan epä­muka­va (jos on tot­tunut autol­la joka paikkaan liikkumaan).

    Myön­nän heti etten ole ollenkaan jak­sanut tutus­tua ter­veysvi­ra­nomais­ten saati alarmistien pääar­gu­ment­tei­hin joil­la bule­vardit on tuomit­tu nos­ta­van ter­veysriskiä, saati lisäävän kuolleisuutta.

    Eli mil­lä perus­teel­la päästöt lisääntyisivät?

    Entä kos­ka viimek­si on (vai onko koskaan?) todel­la juur­ta jak­sain tutkit­tu väit­teet, että ajo­tien vier­essä täl­läkin het­kel­lä asu­va keskiver­to helsinkiläi­nen kan­takaupunki­lainen todel­la joutuu altistu­maan liiken­nepäästöille siinä määrin, että ne todel­la kykeni­sivät lyhyn­tämään elinajanodotetta?

    Me ollaan ran­nikol­la joka tuulet­taa tehokkaasti koko kaupunkia usei­ta ker­to­ja päivässä 365 ker­taa vuodessa.

    Onko edes teo­ri­as­sa mah­dol­lista havai­ta vieläpä koko ajan vähenevistä liiken­nepäästöistä aiheutu­vaa lisäkuor­mi­tus­ta ihmisen ter­vey­teen kun yhtälöön fak­toroidaan suo­ma­lais­ten har­ras­ta­ma yli 5 mil­jardin vuosit­taisen tupakan ja sikarin röy­hyt­te­ly sekä kaikkia kansaosia koske­va arkipäiväistynyt tolku­ton humala­hakuinen juomi­nen? Liikku­mat­to­muud­es­ta puhu­mat­takaan (ellei autoilua las­ke­ta liikkumiseksi).

    En ollenkaan sano sitä, että autoilua pitäisi lisätä tai että puh­taampia moot­tor­e­i­ta ei kan­nat­taisi kehit­tää. Peräänku­u­lu­tan ain­oas­taan pien­tä suh­teel­lisu­u­den tajua tähän usein niin kovin epä-älyl­liseen keskusteluun.

    Eli siltä var­al­ta jos joku osaa heti suo­ral­ta kädeltä sanoa mik­si bule­vardis­oin­ti olisi pahen­nus nykyti­laan ver­rat­tuna kun käytetään esimerkkinä vaikka­pa Man­skua, niin olisin tiedos­ta kovin kiitollinen.

    Ter­veel­listä maanan­tain jatkoa vaan kaikille ikään, sukupuoleen ja poli­it­tiseen ori­en­toi­tu­miseen katsomatta.

    Cater­pil­lar: Näkee­hän tämän Helsin­gin kehi­tyk­sen myös hieno­jen van­ho­jen talo­jen purkamises­sa ja kun uusia raken­netaan, ei voi ylpeil­lä suo­ma­laisel­la arkkitehtuurilla.

    Ja ker­rotko vielä mitä on suo­ma­lainen arkkite­htu­uri ja mis­tä sen voi tyh­mem­pikin tun­nistaa. Jotenkin itse muis­telisin, että esim. jugend/art nou­veau ‑suun­taus oli muual­ta kuin Suomes­ta lähtöisin, mut­ta voin toki olla väärässä.

    Ker­tonet myös muu­ta­man esimerkin kau­ni­ista raken­nuk­sista jot­ka Helsin­ki on purat­tanut viime vuosi­na. Kiitos jo etukäteen.

  15. tpyy­lu­o­maHämeen­tiel­lä ei nytkään ole niin kovin paljoa henkilöau­toli­iken­net­tä, se on jo siir­tynyt Rantatielle joka on se val­taväylä autoille. 

    Hämeen­tiel­lä ei ole paljoa henkilöau­to­ja, se on tot­ta. Mut­ta kun kat­soo yhteyt­tä Mäkelän­tieltä Sörnäis­ten rantatielle, niin minus­ta ei ole selvää että Vääksyn­tie-Teol­lisu­uskatu-Junatie-Pääskylänkatu ‑yhteys sietää sitäkään liiken­teen lisäystä.

    Hie­man ihmette­len, että vaiku­tus on iltali­iken­teessä arvioitu suurem­mak­si, kun tun­tu­isi että tuo Lau­tatarhankatu olisi pienem­pi haaste liikenteelle.

  16. Hämeen­tien pyörätie-suunnitelma

    Juuri näin esimerkik­si pyöräi­lyn malli­maas­sa Hol­lan­nis­sa toim­i­taan: kevyt liikenne ja joukkoli­ikenne kulke­vat läpi alueen yti­men, eikä esimerkik­si liiken­neval­o­ja tarvi­ta ollenkaan. Autot melu­a­vat, kiilail­e­vat ja jonot­ta­vat keskenään n‑kaistaisilla moot­toriteil­lään takapi­han puolel­la. Aivan vas­taaval­la taval­la kuin nyt ollaan siirtämässä omien pelti­laatikko­jen­sa kanssa kulke­vat Sörnäis­ten ranta­moot­tori­tielle ja tiivi­isti asut­tu alue rauhoite­taan kevyelle liiken­teelle sekä tehokkaalle ihmis­ten liikuttamiselle.

    Toiv­otaan, että esi­tys siir­tyy pikaises­ti toteutet­tavak­si ja monis­te­taan nopeasti muuallekin kan­takaupun­gin alueelle.

    Seu­raavak­si voitaisi­in järkeistää esimerkik­si Esplana­di­en, Kai­vokadun ja Man­ner­heim­intien eteläpään moot­tori­tiemäiset autokai­stat. Kapea kaista suun­taansa riit­tää, kun liikenne seisoo joka tapauk­ses­sa valo-ohja­tuis­sa risteyk­sis­sä. Kaupunkien kesku­s­tat eivät ole tarkoitet­tu auto­jen kiihdy­tysajo­ja varten, kuten nykyään on asiantila.

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Yleiskaa­va tuo Kata­janokalle 2 000 asukas­ta lisää.

    Ja mil­loin alkaa vihreän Käpylä-reser­vaatin täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen betonoimal­la? Ja sit­ten on edelleen rak­en­ta­mat­ta tämä Alp­pi­har­jun ain­oa tyhjä kort­teli eli Josafatin kallioiden piknikpy­hät­tö, joka ei ole edes puis­to vaan vaar­alli­nen kalliojyrkänne.

    1. Kallio­ta ruve­taan täy­den­nys­rak­en­ta­maan heti, kun muu Helsin­ki on saavut­tanut Kallion asukasti­hey­den. Sil­loin Helsingis­sä onkin jo noin 3 miljoon­aa asukasta.

  18. Cap­tain Awe­some:Kyl­lä se alueen arvo ja arvos­tus läh­tee ihan muista asioista liikkelle kuin mukulakivistä

    En hae takaa muku­lakiviä, vaan jotain sel­l­aista mitä Alek­san­terinkadul­la tai Kampin keskuk­sen ympäristössä on, eikä vält­tämät­tä edes niin hienoa. Kyl­lä siel­lä siis korko­kengilläkin pysy­isi pystyssä.

    Ja nämähän ovat toki sel­l­aisia kaupunkiym­päristön pieniä esteet­tisiä yksi­tyisko­htia, joi­ta ilmankin pär­jätään, mut­ta jot­ka yhdessä tekevät ympäristöstä laadukkaan. Yhdessä siis esim. istu­tusten ja puiden sekä valaisimien, tolp­pi­en ja penkkien designin kanssa. Voi toki olla tois­takin mieltä siitä, mikä tekee jostain kadus­ta eri­no­maista käve­ly-ympäristöä, ja onko sel­l­aisen edis­tämiseen rahaa. Selvää kuitenkin on, että nykyisel­lään Hämeen­tie ei ole hyvää tai edes kelvol­lista kävely-ympäristöä.

  19. Ville: Jos voi vali­ta, vähen­täisin liiken­net­tä ennem­min Espal­la kuin Kaisaniemenkadul­la – käytän­nössä nämä ovat vai­h­toe­hdot keskus­tan läpi menevälle liiken­teelle. Mieluiten molem­mille reit­eille läpi­a­jok­iel­to, ton­tille ajo sallittu…

    Oma ehdo­tuk­seni olisi seuraava:
    — Kaisaniemenkatu/Kaivokatu yksisu­un­taisik­si idästä länteen
    — Pohjois­es­pas­ta kävelykatu
    — Eteläes­pa säi­ly­isi yksisu­un­taise­na lännestä itään
    — Pohjois­ran­ta yksisu­un­taisek­si etelästä pohjoiseen
    — Unioninkatu säi­ly­isi yksisu­un­taise­na pohjois­es­ta etelään
    — Rautatiease­malle/-lta säi­ly­isi yhteys Kaisaniemen puis­ton kaut­ta (saat­toli­ikenne)

    Plus­sat:
    — käve­lykatu P‑Espalle
    — jalankulk­i­joille ja ratikoille enem­män tilaa Kaivokadulle
    — Pohjois­ran­taan tilaa Laa­jasa­lon ratikoille
    — keskus­tan saavutet­tavu­us säi­lyy aika hyvänä (liikenne voi jopa suju­voitua yksisu­un­tais­ten katu­jen ansiosta)

    Miinuk­set
    ‑rekko­jen reit­te­jä Eteläsa­ta­maan ja Kata­janokalle pitää vähän miettiä

  20. EKK: Oma ehdo­tuk­seni olisi seuraava:
    – Kaisaniemenkatu/Kaivokatu yksisu­un­taisik­si idästä länteen
    – Pohjois­es­pas­ta kävelykatu
    – Eteläes­pa säi­ly­isi yksisu­un­taise­na lännestä itään
    – Pohjois­ran­ta yksisu­un­taisek­si etelästä pohjoiseen
    – Unioninkatu säi­ly­isi yksisu­un­taise­na pohjois­es­ta etelään
    – Rautatiease­malle/-ltasäi­ly­isi yhteys Kaisaniemen puis­ton kaut­ta (saat­toli­ikenne)

    Plus­sat:
    – käve­lykatu P‑Espalle
    – jalankulk­i­joille ja ratikoille enem­män tilaa Kaivokadulle
    – Pohjois­ran­taan tilaa Laa­jasa­lon ratikoille
    – keskus­tan saavutet­tavu­us säi­lyy aika hyvänä (liikenne voi jopa suju­voitua yksisu­un­tais­ten katu­jen ansiosta)

    Miinuk­set
    ‑rekko­jen reit­te­jä Eteläsa­ta­maan ja Kata­janokalle pitää vähän miettiä

    Auto­laut­tasa­ta­mat nyt eivät oikein muutenkaan sovi Helsin­gin niemelle…

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Vesa.
    Ilmeis­es­ti sinus­ta polkupyöräi­ly pitäisi kieltää. Tuol­lainen vuoris­tora­ta, jota pyöräil­i­jälle suosi­tat, sovel­tuu vain huippu-urheilijalle.

    Heh, ja ei, polkupyörä on fik­suin liiken­nevä­line ja pyöräilen päivit­täin. Joten päin­vas­toin tek­isin pyöräilystä kaikille pakol­lista! Kallion nurkil­la pyöräilin jo 30 vuot­ta sitten. 

    Kyl­lä huonokun­toisem­pikin pär­jää kun matkalla Kallios­sa on nääs mon­ta tankkaus­pis­tet­tä. Kieltämät­tä paluu töistä takaisin Stadin huip­ulle voi olla raskas, mut­ta sama nousu tulee Hämeen­tiel­läkin vaik­ka se onkin vähän loivem­pi ja mon­elle pitem­pi kiertotie.

    Muuten Hämeen­ti­etäkin keskus­taan las­ketel­lessa saa fil­lar­il­la hel­posti neljänkympin vauhdin. Onnet­to­muudet jalankulk­i­joiden kanssa mm. risteyk­sis­sä päivit­täisiä jos nopeuk­sia ei jotenkin saa­da hallintaan.

  22. Nykyään tuo Hakaniemen torin seu­tu on jonkin­lainen tulp­pa pyöräli­iken­teelle. Jos Hämeen­tielle on nyt tulos­sa pyöräti­et, olisi pyörätiey­hteys saata­va jatku­maan myös keskus­tan suun­taan. Jos pyöräti­etä ei voi rak­en­taa Sil­tasaarenkat­ua Pitkäsil­lalle, niin ainakin Hakaniemen torin laitaa John Sten­bergin­ran­taan, mis­tä nykyi­nen pyörätie jatkuu Pitkäsillalle.

    Juuri esil­lä olleesta main­os­toimis­ton Töölön­lah­den suun­nitel­mas­ta voi toki olla mon­taa mieltä, mut­ta siinä taisi olla ehdo­tus Baanan jat­keesta Töölön­lah­den kupeesta rauta­tien ali Eläin­tarhan­lah­den­ran­taan. Tästä tulisi hyvä yhteys Hämeen­tien pyörätielle.

    1. Jos todel­la ei uskalla ajaa lail­lis­es­ti Sil­tasaaren kat­ua, voi kouka­ta sieltä työväen­talon kaut­ta Pitkälle sillalle.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos todel­la ei uskalla ajaa lail­lis­es­ti Sil­tasaaren kat­ua, voi kouka­ta sieltä työväen­talon kaut­ta Pitkälle sillalle.

    Sil­tasaarenkadul­la taitaa olla helpom­pi bon­ga­ta pyöräil­i­jä jalka­käytävältä kuin ajo­radal­ta — niin vilkkaan liiken­teen joukos­sa har­va mielel­lään pyöräilee. Työväen­talon kaut­ta men­nessä reit­ti kiertää ja siel­lä on ikävä mukulakivipätkä.

  24. Nimetön: Selvää kuitenkin on, että nykyisel­lään Hämeen­tie ei ole hyvää tai edes kelvol­lista kävely-ympäristöä.

    Tästä luul­tavasti kaik­ki samaa mieltä.

    Itse kyl­läkin myös sitä mieltä, että Häm­märi ei ole hyvää fil­laroin­tiym­päristöäkään (pait­si alamä­keen ellei olisi nyky­muo­dos­saan varsin hen­gen­vaar­al­lista touhua) kos­ka 1,3 km:n tauo­ton nousu yhtä notkah­dus­ta lukuunottamatta…

    Span­dexsankar­it toki hand­laa­vat mitä vain kos­ka vain kos­ka hei­dän mielestä pyöräil­i­jäl­lä jol­la ei ole Arm­stron­gin pohkei­ta ei ole ylipäätään oikeut­ta fil­laroi­da mis­sään — ovat vain nopeampi­en tiel­lä ja muutenkin ihmis­inä ver­rat­tain huonoja.

    Hyvä kom­pro­mis­si olisi tehdä alamä­keen fil­larikaista ja kieltää ylämä­keen sotkem­i­nen kokon­aan ja ohjeis­taa muna­manke­lit kulke­maan Sörnäis­ten ranta­tien kaut­ta (Vil­hovuorenkatu-Pääskylän­rinne-Pääskylän­tie-Häm­märi).

    Flätistä Sörnäis­ten rantati­estä pitäisi muoka­ta fil­laroin­nin super­baana jonne ajo aamul­la sivukaduil­ta ja jol­ta illal­la pääsy sivukaduille ruuh­ka-aikaan pitäisi kieltää kokonaan.

    Autol­la liikku­vat opet­telisi­vat aikataulut­ta­maan ajon­sa joko näi­den rajoit­tei­den mukaisik­si tai alka­isi­vat käyt­tää vai­h­toe­htoisia reittejä.

    Luul­tavaa onkin, että yllät­tävän moni “löytäisikin” kotoa työ­paikalle sel­l­aisen ajor­e­itin jota tieli­iken­nesu­un­nit­teli­ja on alun­perinkin varovaisen opti­mistis­es­ti toivonutkin jen­gin käyttävän.

    Jos todel­la halut­taisi­in edis­tää fil­laroin­tia Pääskylän­tieltä vedet­täisi­in kapea kevyen­li­iken­teen sil­tay­hteys Juna­tien yli diag­o­naal­isti Hämeenkadulle.

    Vil­hovuorenkatu­o­su­us tar­joaisi lyhyen pätkän pohkeenkas­va­tushar­joit­telua niille jot­ka hala­ja­vat syket­tä iltapäivän kun­ni­ak­si, muut ehkä prefer­oisi­vat pienen alkus­purtin päät­teek­si (sil­lä mik­si haaska­ta momen­tu­mia kokon­aan?) nous­ta sat­u­lan selästä ja samal­la vetreyt­tää jalko­jaan niiden muu­tamien sekun­tien ajak­si jon­ka jou­tu­isi tait­ta­maan jalka­isin Pääskylän­rin­teen alku­un päästäkseen.

    Fafa’s Cafekin luul­tavasti kykenisi jokusen ohikulk­i­jan houkut­tele­maan keväästä syksyyn ter­delle lat­tea litkimään.

    Iltapäiväl­lä, koti­matkalla, eikä myöhem­minkään har­rasteista palat­taes­sa pitäisi kenel­läkään olla enää niin kiire mihinkään etteikö malt­taisi het­kek­si nous­ta satulasta.

    Vai­h­toe­htois­es­ti ei myöskään olisi enää mis­sään muo­toa vaar­al­lista vaik­ka kaina­lo het­kek­si vähän kas­tu­isikin. Pohkeenkas­vat­ta­jil­la säi­ly­isi siis aina mah­dol­lisu­us nos­taa syket­tä het­kel­lis­es­ti mikäli halua siihen on.

    Ter­vey­denkin kannal­ta lyhytkestoinen mut­ta high inten­si­ty har­joit­telu on todet­tu tasaista mata­lasykkeistä puur­tamista parem­mak­si vaihtoehdoksi.

    Henk.koht. en jak­sa uskoa siihen, että Häm­märistä tulisi koskaan koko matkaltaan ihmisiä vil­lit­sevä ja ennen kaikkea vili­sevä ajan­vi­et­topaik­ka. Ei siinäkään tapauk­ses­sa että bus­sitkin kiellettäisiin.

    Per­saukiset lihaakai­h­ta­vat opiske­li­jat ja sos­sun työl­listämät velikul­lat eivätkä koural­liset tur­is­tit Hakaniemen hal­lia pidä yksin pystyssä.

    Tiedän omas­takin tut­tava­pi­iristä jengiä joka ajaa Van­taal­ta asti hake­maan lihansa Hakaniemen hallista.

    En usko, että kukaan halu­aa Hakaniemen hallin tai laa­jem­minkaan torin seudun näivet­tyvän, mut­ta sen me voimme hyvinkin saa­da mikäli autoilu Häm­märil­lä eksklusi­ivis­es­ti kielletään.

    En sano, että näin käy, totean ain­oas­taan, että näin voi käy­dä. Itse liikun fil­lar­il­la ja julk­sil­la, autoa en omista enkä myöskään aja ellei ole muu­ta vaihtoehtoa.

    Hyvää tiis­tain jatkoa.

  25. ML: Juuri esil­lä olleesta main­os­toimis­ton Töölön­lah­den suun­nitel­mas­ta voi toki olla mon­taa mieltä, mut­ta siinä taisi olla ehdo­tus Baanan jat­keesta Töölön­lah­den kupeesta rauta­tien ali Eläin­tarhan­lah­den­ran­taan. Tästä tulisi hyvä yhteys Hämeen­tien pyörätielle.

    N2:n Töölön­lah­den suun­nitel­ma on hyvä ja itseasi­as­sa helsinkiläisille veron­mak­sajillekin vielä hei­dän edel­listäkin suun­nitel­maa parem­pi kos­ka nyt samal­la diilil­lä hoitaisi­vat myös tuon radan ali­tuk­sen (joka 1.0 suun­nitel­mas­sa olisi siis jäänyt kaupun­gin maksettavaksi).

    Töölön­lahti on paraati­paikalla. Nykyti­lanteen ei pitäisi mis­sään tapauk­ses­sa antaa jatkua pitkään — saati lop­ut­tomi­in! — ja kuitenkin samaan aikaan tiedämme ettei kaupungilla ole rahaa Töölön­lah­den kasvo­jen kohot­tamiseen. Ei nyt eikä tulevaisuudessakaan.

    Henkilöko­htainen mielip­i­teeni on, että kan­nat­taisi kiristää vieläkin vähän lisää gutaa N2:n poi­jji­il­ta: vihreää val­oa kun vai­h­dat­ta­vat vielä vedenkin samal­la vaival­la Päi­jän­teen suloisen puh­taaseen veteen. Lisäk­si läjit­tämi­nen ja uimaran­nan rak­en­t­a­mi­nen pitäisi luon­nol­lis­es­ti tehdä eteläran­taan mis­sä on jo valmi­ik­si ihmisiä, palvelui­ta ja pörinää sen sijaan, että ranta sijait­sisi auto­tien varrella.

    Kelatkaan: saisimme taas jär­ven Helsinki­in! Se onkin ain­oa asia joka Helsingis­sä asu­vaa on **tut­tanut oikein kunnolla.

    Ja minkälaisen, voi pojat! Kirkas vesi tar­joaisi parhaim­mil­laan sukeltamisen 30 metrin asti (or thereabouts).

    Sukel­luskelpoinen tuulil­ta suo­jas­sa ole­va järvi ja uimaran­ta aivan ydinkeskustassa.

    Miet­tikää het­ki mitä kaikkea sel­l­ainen ympäristö voisi mah­dol­lis­taa. Tur­valli­nen paik­ka opetel­la mer­imel­on­nan alkeet. Kan­sain­välisiä uin­ti- ja sukel­luskiso­ja. Mieletön venue kesän kaupunkifestareille.

    Miten magee­ta olis käy­dä lainaa­mas­sa ran­nalle hyvää luet­tavaa viereis­es­tä Keskus­takir­jas­tos­ta kesäisin ja talvel­la puolestaan pää­sisi avan­toon keskel­lä Helsinkiä! Tarvit­taes­sa vaik­ka savusaunan kautta.

    Ain­oa hait­ta joka Töölön­lah­den sulkemis­es­ta seu­raisi olisi mel­on­tay­htey­den katkeami­nen, mut­ta se on aika pienen mit­takaa­van ongel­ma ja kos­ket­taa hyvin mar­gin­aal­ista porukkaa. Ja kun alikulku suun­nitel­laan huolel­la, kyl­lä siel­lä mah­tuu kajakkikin ohittamaan.

    Oikeasti, en ymmär­rä mik­si per­sauki­nen kaupun­ki han­naa vastaan.

    Tai ymmär­rän tietysti: yksi­tyi­nen yri­tys ulkop­uolisel­la rahoituk­sel­la hyväl­lä valmi­il­la ja toteut­tamiskelpoisel­la suun­nitel­mal­la. Eihän sel­l­ainen käy. Suomes­sa kuu­luu haaska­ta veron­mak­sajien raho­ja huonos­ti suun­nitel­tu­i­hin ja tor­sosti toteutet­tui­hin han­kkeisi­in jot­ka eivät valmis­tut­tuaan tyy­dytä ketään. Mut­ta saati­in­pa­han rahaa pala­maan ja muis­tioi­ta vään­netyk­si. Eikä päässyt paha kap­i­tal­isti hyp­pimään silmille.

    Tämä pro­jek­ti nos­taisi Helsin­gin ja koko Suomen profi­il­ia noin miljoona ker­taa enem­män kuin tuhatkaan Guggen­heimia ja toisi ilmaista iloa niin kaupunki­laisille kuin tur­is­teillekin 365 päivää vuodessa. Forever.

  26. Osmo Soin­in­vaara:
    Vesa.
    Ilmeis­es­ti sinus­ta polkupyöräi­ly pitäisi kieltää. Tuol­lainen vuoris­tora­ta, jota pyöräil­i­jälle suosi­tat, sovel­tuu vain huippu-urheilijalle.

    No onpas erikoinen lausun­to Helsin­gin fil­lar­istien ykkös­man­neki­inil­ta. Jos Kallion kadut eivät sovel­lu pyöräi­lyyn, niin mis­tä ovat tipah­ta­neet Kallion kaduil­la ja pihoil­la seiso­vat ja loju­vat sadat polkupyörät? Lentokoneesta vai?

  27. ML:
    Nykyään tuo Hakaniemen torin seu­tu on jonkin­lainen tulp­pa pyöräli­iken­teelle. Jos Hämeen­tielle on nyt tulos­sa pyöräti­et, olisi pyörätiey­hteys saata­va jatku­maan myös keskus­tan suun­taan. Jos pyöräti­etä ei voi rak­en­taa Sil­tasaarenkat­ua Pitkäsil­lalle, niin ainakin Hakaniemen torin laitaa John Sten­bergin­ran­taan, mis­tä nykyi­nen pyörätie jatkuu Pitkäsillalle.

    Juuri esil­lä olleesta main­os­toimis­ton Töölön­lah­den suun­nitel­mas­ta voi toki olla mon­taa mieltä, mut­ta siinä taisi olla ehdo­tus Baanan jat­keesta Töölön­lah­den kupeesta rauta­tien ali Eläin­tarhan­lah­den­ran­taan. Tästä tulisi hyvä yhteys Hämeen­tien pyörätielle. 

    Olisiko­han Pitkäsil­ta mah­dol­lista rauhoit­taa yksi­ty­isautoil­ta ja johtaa Kallios­ta Kaisaniemenkadulle suun­tau­tu­va henkilöau­toli­ikenne uut­ta lev­eäm­pää Hakaniemen sil­taa ja Sil­tavuoren­ran­taa pitkin? Uusi Hakaniemen sil­ta olisi tässä tapauk­ses­sa siis 3+3‑kaistainen ja sal­lisi kään­tymisen län­teen päin Sil­tavuoren­ran­taan Kru­u­nun­haan päässä. Pitkälle sil­lalle jäisi 1+1 kaistaa bus­seille ja tak­seille sekä kai­stat raitio­vaunuille, pyörille ja käveli­jöille. Ankea Hakaniemen torin seu­tu ja Sil­tasaarenkatu muut­tuisi­vat huo­mat­tavasti viihty­isäm­mik­si, kun läpikulkuli­ikenne ohjataan alueen ohi. Autoil­ta vapau­tu­va Hakaniemen­ran­ta olisi mah­dol­lista rak­en­taa viihty­isäk­si urbaaniksi ranta-alueeksi.

    Pitkäsil­ta ja Sil­tasaarenkatu ovat varsinkin raitio­vaunuille ja pyörille todel­liset pul­lonkaulat ja jos raitio­vaunut Laa­jasa­losta ja muista lähiöistä tule­vaisu­udessa kulke­vat tuol­ta kaut­ta, niin melkoisia tukok­sia on luvas­sa, jos asialle ei tehdä mitään.

  28. Jalankulk­i­ja: No onpas erikoinen lausun­to Helsin­gin fil­lar­istien ykkös­man­neki­inil­ta. Jos Kallion kadut eivät sovel­lu pyöräi­lyyn, niin mis­tä ovat tipah­ta­neet Kallion kaduil­la ja pihoil­la seiso­vat ja loju­vat sadat polkupyörät? Lentokoneesta vai?

    Jep, ja autoilu­un sopii oikein main­iosti sel­l­ainen katu, joka on yksisu­un­tainen, ja jon­ka molem­mat puo­let park­keer­at­tu auto­ja niin täy­teen, että saa koko ajan varoa peile­jä. Myös parkki­hal­li on oikein mainio autoiluun.

    Mis­tä ne autot kadun­var­teen tai pysäköin­ti­hal­li­in ovat tip­puneet, vai miten se meni…

  29. Jalankulk­i­ja: No onpas erikoinen lausun­to Helsin­gin fil­lar­istien ykkös­man­neki­inil­ta. Jos Kallion kadut eivät sovel­lu pyöräi­lyyn, niin mis­tä ovat tipah­ta­neet Kallion kaduil­la ja pihoil­la seiso­vat ja loju­vat sadat polkupyörät? Lentokoneesta vai? 

    Kallion läpi pyöräi­ly Hämeen­ti­etä on hitusen eri asia kuin kalli­o­laisille ton­teille pyöräi­ly. Jälkim­mäisessä on ensin­näkin pakko käyt­tää niitä katu­ja, joi­ta on tar­jol­la, ja lisäk­si laatu­ta­so ei ole niin olen­nainen viimeisil­lä metreil­lä. Ton­tille ajo autol­lakin tarkoit­taa hitaiden ja kapei­den katu­jen käyt­töä, mut­ta silti autoilulle on kat­sot­tu tarkoituk­sen­mukaises­ti rak­en­taa lev­eitä katu­ja ja jopa motare­i­ta siir­tymä­taipaleisi­in. Tässä on kyse ihan samas­ta, pait­si että polkupyörän mit­takaa­va ajoneu­vona sovel­tuu paljon parem­min kaupunkiin.

    Hämeen­tien pyöräkaisto­jen idea on siis tar­jo­ta laadukas väylä siir­tymiseen sit­ten, kun sieltä asun­tokaduil­ta päästään pois. Toki niistä hyö­tyvät myös kalli­o­laiset, mut­ta ennen kaikkea kauem­paa keskus­taan tule­vat. Kallios­sa pyörien määrää lisää ennen kaikkea keskus­tan läheisyys. Pyöräi­lyn houkut­tele­vu­u­den lisäämiseen myös pidem­mil­lä matkoil­la tarvi­taan laadukkai­ta väyliä.

  30. ML:
    Nykyään tuo Hakaniemen torin seu­tu on jonkin­lainen tulp­pa pyöräli­iken­teelle. Jos Hämeen­tielle on nyt tulos­sa pyöräti­et, olisi pyörätiey­hteys saata­va jatku­maan myös keskus­tan suun­taan. Jos pyöräti­etä ei voi rak­en­taa Sil­tasaarenkat­ua Pitkäsil­lalle, niin ainakin Hakaniemen torin laitaa John Sten­bergin­ran­taan, mis­tä nykyi­nen pyörätie jatkuu Pitkäsillalle.

    Erit­täin hyvä point­ti. Jos koh­ta itse uskallankin bussien sekaan Sil­tasaarenkadulle, niin en mis­sään nimessä suosit­telisi sitä nykyisel­lään esim. ikään­tyneille eläkeläisille tai 12 vuot­ta täyt­täneille, mut­ta vielä rajoit­tuneen liiken­nesilmän omaav­ille varhais­nuo­rille. Näi­denkin ryh­mien kuitenkin pitäisi siel­lä ajo­radal­la kulkea.

    Muuten olen sitä mieltä, että Hämeen­tien melu- ja saaste­hai­tat lienevät nykyään enem­män raskaan liiken­teen kuin henkilöau­to­jen peru­ja — viihty­isästä kadun­var­si­ti­las­ta voita­neen puhua lähin­nä vas­ta jos ainakin Lah­den­tielle suun­taa­vat bus­sit reititetään kulke­maan ranta­tien kautta.

  31. “Olisi hyvä, jos asun­to-osakey­htiöis­sä voisi kohtu­ullisel­la määräen­em­mistöl­lä päät­tää, että perusko­r­jauk­seen menos­sa ole­va talo pure­taan ja raken­netaan tilalle neljä uutta.

    Tämä pitäisi toteut­taa hyvin, jot­ta siitä tulisi myön­teinen esimerk­ki lähiöi­den tiivistämis­es­tä. Ollaan­han tässä muut­ta­mas­sa lähiön ilmet­tä selvästi kaupunkimaisemmaksi.”

    Tämä muuten olisi hyvä. Yksi syy mik­si en yleen­sä pidä täy­den­nys­rak­en­tamis­es­ta ja tiivistämis­es­tä on se, että siinä käytän­nössä aina pilataan se minkä joku on aikaisem­min toimi­vak­si suun­nitel­lut. Tuo­daan uusi ele­ment­ti keskelle sitä van­haa ja kaven­netaan elin­ti­laa ja tuho­taan maise­maa. Jos sen sijaan olisi mah­dol­lista suun­nitel­la alus­ta asti, mut­ta tiivi­im­min, lop­putu­los olisi luul­tavasti aina parem­pi. Ei uut­ta huonekalu­akaan kan­neta keskelle lat­ti­aa, vaan mietitään huoneen koko sis­us­tus uudek­si toimi­vak­si kokonaisuudeksi.

  32. Tuo asun­noik­si muut­ta­mi­nen on vähän kak­sipi­ip­puinen jut­tu, fir­mani osti kont­torin hin­taan alle 1000€/neliö, mut­ta asuin­raken­nuk­sis­sa samal­la alueel­la neliöhin­ta on noin 3000.

    Näp­pärä pikavoit­to tehdä hal­vat väli­seinät (sel­l­aisi­a­han ne aina ovat) ja pistää se myyn­ti­in noin 250k€:lla, neliöhin­ta on ympäristön ker­rostalo­ja korkeampi kos­ka tässä on omia sisäänkäyn­te­jä 2kpl, “omaa pihaa” joka säi­lyy, kiitos museovi­ras­ton.. ja seinä­naa­puri vain yhden seinän takana. Luulen vaan että joku muukin hok­saa tämän ja kek­sii alkaa ham­straa­maan kont­tori­ti­laa — tämä nos­taa kont­to­rien neliöhin­nan vähin­tään tuplak­si ja siinä kyl­lä helsinkiläi­nen pienyrit­täjyys kär­sii ja kunnolla. 

    Jos hal­pa kont­tori­ti­la Hesas­ta katoaa niin aika moni muukin työ­paik­ka muut­taa muualle, kont­torin omis­ta­jat rahas­ta­vat ja vuokralaisil­la ei ole enää varaa pitää toim­into­jaan hesassa.

    Idean jär­jet­tömyys tulee vielä parem­min ilmi satel­li­it­tiku­vista, kos­ka vier­essä on tyhjää lääniä noin 2000 uudelle asukkaalle, ja jos korkeuskam­mo (toiselta nimeltään kai hissi­nor­mi), jätetään pois niin 4000 menee hel­posti. Mut­ta tuo niukku­us on se jol­la hin­nat pide­tään kaikille saa­jaos­a­puo­lille sopivina. 

    Jos vaik­ka ajatel­laan sijoi­tus­luukku­ja niin ne ovat yleen­sä olleet yksiöitä, joten yksiöitä ei ole raken­net­tu … ehkä yhtään kap­palet­ta Hesas­sa noin aikavälil­lä 1975–2010. “Hyviä” syitä normeille löy­tyy, ja poli­itikon pääasialli­nen tehtävä äänestäjän suun­taan on selitel­lä type­r­ien hin­taa nos­tavien sään­te­ly­jen olemassaoloa.

Vastaa käyttäjälle Herbert Havu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.