Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 9.6.2015

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Kaava­muu­tos Kan­nelmäen Halsuantiellä

Pöy­dältä. Mat­ti Niira­nen (kok) pyysi pöy­dälle, kos­ka alueel­la oli kiis­taa autotallipaikoista.

Torni­hotel­li laa­je­nee Son­ckin makasiineihin

Jätkäsaaren torni­hotellil­la on jo raken­nuslu­pa, mut­ta nyt kaavoite­taan viereisiä makasi­ine­ja osit­tain hotellikäyttöön.

Matkus­ta­jater­mi­naalin asemakaava

Täl­lä kaaval­la palaute­taan Jätkäsaares­ta Vuosaa­reen siir­ret­ty sata­mali­ikenne osit­tain takaisin Jätkäsaa­reen. Pelkästään henkilöau­to­ja tulee 1,2 miljoon­aa autoa vuodessa. Jätkäsaares­ta tulee paha liiken­nesump­pu tai sit­ten eri­laisi­in tun­neli­ratkaisui­hin pan­naan sato­ja miljoo­nia euro­ja. Minus­ta tämä on virhe, mut­ta kaupung­in­hal­li­tus on puin­ut asi­aa ja päät­tänyt han­kkeesta. Valitet­tavasti khs on hier­arki­as­sa lau­takun­nan yläpuolel­la. Me siis var­maankin hyväksymme tämän kaa­van, vaik­ka harmittaa.

Teras­si­taloko­rt­telin asemakaava

Tämä oli meil­lä 21.10.2014. Nyt se on ollut lausun­nol­la. Kaava­muu­tos, jol­la mata­lasti raken­net­tu koulu­tont­ti muute­taan korkeasti raken­net­tavak­si asuin­ton­tik­si, hatut­taa läheisen Mal­ta-talon väkeä, kos­ka ton­tin talo­su­un­nit­telu ja esimerkik­si parvekkei­den sijoit­telu tehti­in perustuen voimas­sa ole­vaan kaavaan. Liikaa tiiviyt­tä vas­tus­ta­vat muutkin alueen asuintalot.

Kirvesmiehenkatu 2, Herttoniemi

Alueen kaa­va oli lau­takun­nas­sa joulu- ja tam­miku­us­sa. Palau­timme sen ja esitimme käyt­tö­tarkoituk­sen muut­tamista koko kaa­va-alueel­la asumiseen. Nyt tämä ATT:lle varat­tu tont­ti on irrotet­tu kaavas­ta, kos­ka kaupun­gin vuokrat­alo­tuotan­to laa­haa tavoit­teis­taan jäljessä.

Lausun­nois­sa ovat puhet­ta herät­täneet kadun­var­teen laite­tut taloy­htiölle varatut autopaikat, kos­ka ton­tille ahdet­tuina ne oli­si­vat tehneet kohteesta liian kalli­in. Paljonko­han auto­ja metroase­man vier­essä ATT:n asukkail­la on? Autopaikkanor­mi on käytän­nössä 0,6 autopaikkaa/asunto (tai vähin­tään 1 ap/120k‑m2 ) eli vähin­tään 113 autopaikkaa tai enem­män, jos asun­not ovat pieniä. Viisi autopaikkaa yhteiskäyt­töau­toille vähen­tää autopaikkavaa­timus­ta 22 autopaikalla. Fil­lar­i­paikko­ja 450.

Asun­to­ja noin 350 asukkaalle. Tont­tite­hokku­us 2,2.

Laa­jasa­lon kaupunkibule­vardin suunnitteluperiaatteet

Sanoin joskus leikil­läni, että Laa­jasa­lon­tie pitää muut­taa motarista kaduk­si nopeasti, ennen kuin museovä­ki kek­sii suo­jel­la tämänkin älyt­tömyy­den. Sel­l­aisia kan­to­ja on esiintynyt…

Nämä suun­nit­telu­pe­ri­aat­teet esitelti­in meille epävi­ral­lis­es­ti jo viime viikol­la. Näyt­tävät hyviltä.

Tilaa vapau­tuu noin 3 000 asukkaalle.

Jos tuo kapea kaistale saisi kun­nal­lisen itse­hallinnon, se olisi suu­rusjärjestyk­sessä 236. kun­ta Suomes­sa. Sitä pienem­piä olisi 82.

Ratikkapro­jek­tin tilan­nekat­saus ja kehittämistavoitteet

Jos ratikoiden nopeus saataisi­in nos­te­tuk­si tavoitel­tu­un 17 km/h:iin tulisi pelkästään HKL:lle 5 miljoo­nan säästöt vuodessa. Tavoit­teena on, etteivät ratikat joudu pysähtymään kuin pysäkeil­lä. Suosi­tuk­si tul­lut­ta auto­jen pysäköin­tiä kiskoille voisi tor­jua aika isoin sank­tioin, jot­ka voisi­vat olla suh­teessa edes aiheutet­tuun vahinkoon. Lipun­myyn­nis­sä ratikois­sa luovu­taan vuon­na 2017, lop­ul­takin. (Enää ei kuskien siis tarvitse selit­tää ruot­salaisille tur­is­teille, mik­si Ruotsin kru­unu ei kel­paa ratikois­sa mak­su­vä­li­neenä. Tiedäthän, von Döbeln sijoit­ti tyk­it Juut­taal­la aivan väärin ja sik­si on nyt euro.)

Rei­jolankadulle ratikkakiskot.

Seiska pitää saa­da men­emään Meilah­teen ja sik­si tähän välille tarvi­taan ratikkakiskot.

Töölönkatu 28 asuinkäyttöön. 

Tämä oli meil­lä mar­rasku­us­sa. Nyt siitä on saatu lausun­not ja muis­tu­tuk­set. Ne aiheut­ta­vat vain vähäisiä muu­tok­sia kaavaan.

Sibelius-Akatemi­an käytössä ole­va talo muute­taan asun­noik­si ja naa­purei­den harmik­si raken­netaan pieni pihasi­ipi. Tont­tite­hokkaas lähen­telee Kata­janokan luku­ja: 2,5. Autopaikko­ja ei saa sijoit­taa ton­tille, vaan 60 autopaikkaa on ostet­ta­va tai vuokrat­ta­va lähei­sistä pysäköin­ti­laitok­sista, oli asukkail­la auto­ja tai ei. Kepu­lais­ten harmik­si 200 helsinkiläistä lisää.

98 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 9.6.2015”

  1. Rei­jolankadun liiken­nesu­un­nitel­mas­sa hyvää on se, että ratikkakai­stat ovat riit­tävän lev­eitä ja auto­jen kään­tymi­nen kisko­jen yli vasem­malle on kielletty.

    Huonoa taas on se, että län­teen menevät ratikat on sijoitet­tu vilkkaal­la kadul­la auto­jen sekaan. Muut­takaa­han suun­nitel­maa siten, että ratikalla on oma kaista län­teen ekan kort­te­liv­älin osalta. 

    Nytkin autoil­la on vain yksi kään­tyvä kaista Nor­den­skiöldiltä Rei­jo­lalle, joten ei tuo maail­maa kaa­da. Viras­to ei var­maan tykkää. Mut­ta viras­ton olisi hyvä ymmärtää, kuin­ka kalli­ik­si tulee rak­en­taa ja liiken­nöidä sel­l­aista raiti­oti­etä, jol­la vaunut seiso­vat autoru­uhkas­sa. Oikeas­t­aan sel­l­aista ei pitäisi edes rakentaa.

    Mitä muuten tapah­tui niille lukuisille ja ilah­dut­taville palaut­teille, jois­sa tätä ratikkakaistaa tah­doti­in? Ne on “huomioitu”?

    Sen ver­ran myön­nyn, että Urheilukadun jäl­keen autot voi päästää kiskoille, kun­han se tehdään valo-ohjauk­sel­la niin, että ratik­ka pääsee osu­udelle ennen auto­ja. Muu­toin Man­skun val­o­vai­heet pitenevät liikaa, mis­tä on hait­taa kaikille.

  2. Toisaal­ta halu­taan että ratik­ka pysähty­isi vain pysäkeil­lä, mut­ta sit­ten kuitenkin raken­netaan ruuhkaisi­in risteyk­si­in sekaliikennekaistoja.

    Rei­jolankadulle pitäisi ehdot­tomasti saa­da ratik­ka oma­lle kaistalleen molem­pi­in suun­ti­in. Välil­lä Nor­den­skiöldinkatu — Urheilukatu pitäisi olla help­poa. Kat­ua voi laa­jen­taa sekä pohjois että eteläpuolelle.

    Man­ner­heim­intien ja Urheilukadun välil­läkin onnis­tuu, kun pistää kaistalevey­det min­imi­in ja luop­uu jalanku­lus­ta pohjoisel­la puolel­la. Tai sit­ten limikisko­ratkaisu, sekin on parem­pi kuin sekaliikennekaista.

  3. Niin, viras­to perustelee että on ilmeis­es­ti ihan OK seisot­taa ratikoi­ta ruuhkas­ta, kun­han ne ovat lähel­lä päät­täriä? 🙂 Rei­jolankadun listatekstistä:

    Oma kaista on itään päin ajet­taes­sa, kos­ka län­nessä päätepysäk­it ovat lähempänä. Näin lin­joille saadaan parem­pi luotet­tavu­us lin­jan alkupäässä.

    Vakavasti, eiköhän ne Rei­jolankat­ua käyt­tävät lin­jat aikanaan jat­ka pidem­mällekin, eli tehdään nyt ker­ral­la kun­toon tämä.

  4. Onko jokin eri­tyisen syy mik­si monel­la ratikkapysäkil­lä on suo­ja­tien liiken­neval­ot ennen ja jäl­keen pysäkin? Näi­den val­o­jen takia keskinopeus hidas­tuu merkit­tävästi. Esim lin­ja 6.

    Kuulem­ma jos­sain muual­la riit­tää että ratikkakus­ki soit­taa varoi­tuskel­loa pysäkille tul­taes­sa ja sieltä lähtiessä, ja jalankulk­i­jat osaa­vat pysyä sivussa.

    Autokaistoil­la suo­jatieval­ot silti tarvittaneen.

    1. Ratikkapysäkeille pitäisi lait­taa saman­laiset val­ot kun on Sokok­sen edessä. Anta­vat ratikoille aina esteet­tömän kulun mut­ta eivät pala jalankulk­i­joille turhaan punaisina.

  5. Löy­tyykö Sibik­sen ympäristöstä oikeasti noin mon­ta paikkaa ostettavaksi/oikeasti varat­tavak­si asuin­raken­nuk­selle vai pitääkö tässä heti kin­u­ta raken­nuslu­pavai­heessa poikkeus, kun KSV:ssa pide­tään kiin­ni paikkavaatimuksista?

  6. Laa­jasa­lon kaupunkibule­vardin suun­nit­telu­pe­ri­aat­teet vaikut­ta­vat sinän­sä hyviltä. Jak­san olla kuitenkin jatku­vasti huolis­sani raiti­oli­iken­teen laa­jen­tamisedel­ly­tys­ten realistisuudesta. 

    En ole vielä näh­nyt selvi­tys­tä Laa­jasa­lon- Var­tiosaaren suun­nan raiti­olin­jo­jen sovit­tamis­es­ta kan­takaupun­gin varsin ahtaaseen rataverkkoon. Seurasin kyl­lä moi­sen selvi­tyk­sen laad­in­taa jonkin aikaa. Valmista ei syntynyt.

    Kaupunkibule­vardikon­septin sovelt­a­mi­nen laa­jalti sisään­tuloväylien kor­ri­door­eis­sa perus­tuu yleiskaavoit­ta­jien ajatuk­sis­sa raitioverkon laa­jen­tamiseen. Kehoit­taisin otta­maan vakavasti verkon väl­i­tyskyvyn rajallisuuden.

  7. Hal­li­tuk­sen hölmöi­lyä ei asiantun­ti­ja-lau­takun­nan tulisi hyväksyä. Hylätkää län­sisa­ta­man kaa­va, kos­ka se on virhe. Khs voisi tehdä tutusmisretken
    Jätkäsaa­reen laivan tul­lessa sata­maan ja miet­tiä mil­lainen katas­trofi tilanne on Jätkäsaaren rak­en­tamisen edetessä ja jätkäsaare­lais­ten asun­to­jen ja työ­paikko­jen määrän kasvaessa.

  8. Jätkäsaaren sata­man paisut­ta­mi­nen on aivan käsit­tämätön ratkaisu. Koko Etelä-Helsin­gin liikenne on jo nyt sekaisin aina, kun joku paat­ti saa­puu tai läh­tee. Ja tätä halu­taan pahen­taa lisää vain sik­si, että Helsin­ki saa viinar­al­lista lisää tulo­ja per nuppi.

    Mitä järkeä on ajat­taa koko Suomen viinanos­ta­jat keskus­tan läpi, kun Vuosaaren sata­maa tehosta­mal­la saataisi­in asia paljon parem­paan kuntoon?

  9. Sana lie­nee vapaa, siis­pä kom­men­toin minäkin aiheesta:
    Torni­hotel­li laa­je­nee Son­ckin makasineihin

    Ote selostuk­ses­ta: “Torni­hotellin ja suo­jel­tu­jen makasi­inien yhteisessä julk­i­sivukokon­aisu­udessa luo­daan mie­lenki­in­toisia kaupunkiku­val­lisia kon­traste­ja uuden ja van­han, korkean ja mata­lan rak­en­tamisen välille. Hotel­li ja makasi­init tulevat
    muo­dosta­maan näyt­tävän Hieta­lah­den yli itään avau­tu­van julkisivun” 

    Tuo “luo­daan mie­lenki­in­toisia kaupunkiku­val­lisia kon­traste­ja” kuu­lostaa kyl­lä minus­ta pelkältä arkkite­htien yri­tyk­seltä pukea kaunok­ieliseen, kir­jal­liseen ilmaisumuo­toon nolo tapaus, jos­sa yritetään, siinä onnis­tu­mat­ta, sovit­taa yhteen yhteensopimattomat! 

    Läh­teen (JÄTKÄSAARI, TORNIHOTELLI JA
    SONCKIN MAKASIINIT
    ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS) kan­siku­va ker­too Hieta­lah­den ran­nalle suun­nitel­lun torni-rumiluk­sen ja makasi­inien yhteenso­vit­tamisen toteu­tuk­sen vaikeud­es­ta aika paljon … 

    Tuos­sa kuvas­sa­han torni­hotel­li suo­ras­taan huu­taa ympärilleen yhtä korkei­ta raken­nus­mas­so­ja! Oliko siihen tarkoi­tus tul­la enim­mil­lään 16 ker­rosta? Miten korkei­ta ovat/tulevat ole­maan muut raken­nuk­set Jätkäsaa­res­sa sen naapurustossa?

  10. Itämerenkadul­la ei ole kuin yksi uusi talo tiel­lä, kun Län­sisa­ta­man kadun ohjaa suo­raan Län­siväylälle. Olen aina ihme­tel­lyt, mikä idea on alun perin ollut, ettei tuo­ta ole suun­nitel­tu toisin. Kenen omis­tuk­ses­sa tuo talo on? Jos se on kaupun­gin vuokrakasar­mi, niin se on help­po purkaa, muuten tarvi­taan pakkol­u­nas­tuk­sia. Joka tapauk­ses­sa Län­sisa­ta­man liikenne kan­nat­taa ohja­ta suo­raan motar­ille, ei keskus­tan kautta.

    Teras­si­talon kinan on aiheut­ta­mut kaupun­ki ihan itse. Ei kan­na­ta kaavoit­taa mitään muu­ta kuin 6 ker­rosta ja umpiko­rt­teli. Ton­tin omis­ta­jan tehtävä on sit­ten miet­tiä, mitä hän ton­tille lop­ul­ta rakentaa.

    Kadun var­ren autopaikat ovat rikos­ris­ki. Esimerkik­si Tan­skas­sa ne ovat yksiselit­teis­es­ti kiel­let­ty. Halu­aisin joskus nähdä sen pösilön, joka noi­ta tehtailee Helsinki­in. Hänel­lä ei liene ihan kaik­ki kotona, kos­ka tietoa asi­as­ta on ole­mas­sa, jos vain viit­sii lukea? Kaivakaa jostain ne tan­skalaiset rak­en­tamisen nyrkkisään­nöt, niis­sä on paljon tutkit­tua tietoa tiivis­tet­tynä muu­ta­maan ranskikseen.

    Spåran nopeut­ta voidaan nos­taa keskus­tas­sa hel­posti lopet­ta­mal­la tarpeet­tomat keskus­taan ajet­ta­vat bus­sivuorot. Käytän spåraa läh­es päivit­täin ja tien tuk­keena on 99%:sti bussi.

    1. Mis­sä ihmeessä sinä ajat ratikalla, jos bus­si, eikä henkilöau­to tulee spo­ran eteen? Jos nyt kul­kee esimerkik­si Skat­tal­ta Sokok­selle ratikalla, bus­sit eivät pääse mitenkään eteen, mut­ta henkilöau­tot, pysäköi­ty­inä tai liiken­teessä, tule­vat eteen yhtenään.

  11. Daniel Fed­er­ley:
    Rei­jolankadun liiken­nesu­un­nitel­mas­sa hyvää on se, että ratikkakai­stat ovat riit­tävän lev­eitä ja auto­jen kään­tymi­nen kisko­jen yli vasem­malle on kielletty… 

    Turhan vasem­mallekään­ty­i­lyn kieltämi­nen on kaikkien etu. Se paran­taa yleis­es­ti liken­teen nopeut­ta, ei pelkästään raitio­vaunuli­iken­teen nopeutta.

    Sen sijaaan lev­eät raitio­vaunukai­stat eivät ole yksiselit­teis­es­ti hyvä asia. Yksi raitio­vaunuli­iken­teen eduista ver­rat­tuna muuhun julkiseen liiken­teeseen on ollut sen viemä pieni katu­ti­la. Nyt on speksat­tu tarpeet­toman lev­eät uudet raitio­vaunut ja halu­taan entistä lev­eämpiä raitio­vaunukaisto­ja. Ollaan menet­tämässä yksi kilpailuvalteista!

    1. Ratikkakai­stat on tehtävä riit­tävän lev­eik­si, että suo­ma­laisen autoil­i­jan taiu­doil­la ei tule tunke­neek­si peil­iään ratikan eteen. ne pitäisi myös sulku­vi­ivo­jen sijas­ta erot­taa riit­tävän korkeal­la korokkeel­la, jot­ta eteen ei yksinker­tais­es­ti pääsisi.

  12. Kalle: Sen sijaaan lev­eät raitio­vaunukai­stat eivät ole yksiselit­teis­es­ti hyvä asia. Yksi raitio­vaunuli­iken­teen eduista ver­rat­tuna muuhun julkiseen liiken­teeseen on ollut sen viemä pieni katu­ti­la. Nyt on speksat­tu tarpeet­toman lev­eät uudet raitio­vaunut ja halu­taan entistä lev­eämpiä raitio­vaunukaisto­ja. Ollaan menet­tämässä yksi kilpailuvalteista!

    Täl­laista, rohkenisinko sanoa harhaista, ajat­telua esi­in­tyy myös viras­tossa. Ei ole mikään kil­pailu­valt­ti, että kaikkein suurika­p­a­siteet­tisin moot­to­rili­ikenne ram­paute­taan änkemäl­lä se liian ahtaaseen tilaan ja eniten löysää varataan kaikkein tehot­tomim­malle liikennemuodolle.

    Urbaa­nia matem­ati­ikkaa: Kumpi luvuista on suurem­pi, 12,6 m vai 12,6 m?

    Tuon voi jakaa joko 3,5 + 5,6 + 3,5 jol­loin autot eivät nou­da­ta nopeusra­joi­tus­ta ja niiden peilit blokkaa­vat ratikan, tai sit­ten sen voi jakaa 3,1 + 6,4 + 3,1, jol­loin autokaisto­jen lev­eys riit­tää oikein hyvin 30–40 km/h nopeuk­sille ja ratik­ka saa kulkea peileistä välittämättä.

    Articin lev­ey­destä on turha tehdä tässä kiis­taa, sen kokon­aisu­lot­tuma on van­ho­ja vaunu­ja pienempi.

  13. sep­po vep­säläi­nen:
    Laa­jasa­lon kaupunkibule­vardin suun­nit­telu­pe­ri­aat­teet vaikut­ta­vat sinän­sä hyviltä. Jak­san olla kuitenkin jatku­vasti huolis­sani raiti­oli­iken­teen laa­jen­tamisedel­ly­tys­ten realistisuudesta. 

    Ei tarvitse olla huolis­saan. Sekä HSL:ssä että KSV:ssa on pikku hil­jaa herät­ty huo­maa­maan, että Laa­jasa­lon ratikkaa ei pidä täysin inte­groi­da nykyverkkoon, kuten olen vuosikau­sia hokenut.

    Ensin­näkin Laa­jasa­losta tulee surkeim­mas­sakin tapauk­ses­sa niin paljon matkus­ta­jia, etteivät nykyiset pikku­vaunut mitenkään riitä sinne. Toisek­si rata jatkuu vai­heit­tain, eikä Var­tiosaares­ta ole tarkoi­tus vara­ta kään­tösil­mukalle tilaa. Em. syi­den vuok­si suun­nit­telun lähtöko­htana on nyt jok­eriy­h­teen­sopi­va 45-metri­nen kak­sisu­un­tavaunu. Sel­l­aisel­la ei aje­ta nykyverkkoon, ei ainakaan joka paikkaan, ilman pysäk­ki- ja ryhmitysmuutoksia.

    Kol­man­nek­si on vih­doin annet­tu riit­tävästi pain­oar­voa sille, että lähiölin­jan kuor­mi­tus­profi­ili on aivan toisen­lainen kuin nyky­is­ten kan­takaupun­gin jakelulin­jo­jen. Tulisi siis kalli­ik­si ja tehot­tomak­si pakkon­ait­taa näitä keskenään ja ajaa koko pitkää lin­jaa pis­teit­täis­ten kysyn­täpi­ikkien mukaan.

    Tarkoituk­sen­mukaisin­ta on ajat­taa Laa­jasa­lon vaunut Pohjois­ran­taa Alek­sille. Kään­töraitei­den paikkaa vielä etsitään. Kai­vokadulle niitä on kuulem­ma alus­tavasti luonnosteltu.

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Mis­sä ihmeessä sinä ajat ratikalla… 

    Lin­jat joi­ta käytän eniten ovat 2, 4, 7, 10. Erit­täin ongel­mallisia ovat ase­man seu­tu, Kamp­pi ja Bule­var­di. Mik­si bus­sil­in­jo­ja ajate­taan keskus­taan? Bussien päät­täreinä Tapi­o­la, Pasi­la ja Hert­tonie­mi ovat paljon fiksumpia.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Ratikkakai­stat on tehtävä riit­tävän lev­eik­si, että suo­ma­laisen autoil­i­jan taiudoilla… 

    Uudessa spåras­sa on vai­hdet­ta­vat paneel­it. Muual­la maail­mas­sa raitio­vaunuli­ikenne varoo paljon vähem­män jalankulk­i­joi­ta ja auto­ja kuin Suomes­sa. Jos auton peilit jäävät mukaan, on mak­sa­ja auto. Eiköhän asia vähitellen kor­jaan­nu, kun lasku paneel­ista läh­tee auton kuljettajalle.

  15. sep­po vep­säläi­nen: En ole vielä näh­nyt selvi­tys­tä Laa­jasa­lon- Var­tiosaaren suun­nan raiti­olin­jo­jen sovit­tamis­es­ta kan­takaupun­gin varsin ahtaaseen rataverkkoon. Seurasin kyl­lä moi­sen selvi­tyk­sen laad­in­taa jonkin aikaa. Valmista ei syntynyt.

    Mä annoin itsel­leni ker­toa ettei sille ollut oikein rahaa/tekijää, mut­ta nyt on työn alla. Kai tuos­sa on nyt lähin­nä se että pitäisi päät­tää jotain, ja kaik­ki liit­tyy kaik­keen. Laa­jasa­los­sa on var­mas­tikin ainakin kak­si lin­jaa, mut­ta voi olla neljäkin. Varsinkin jos enem­män, niin joku tai jopa jotkut lin­joista voisi­vat olla poikit­taisia, mut­ta ne on taas kiin­ni niiden kiskoista esimerkik­si Vallilan laak­sos­sa. Keskus­tan suun­taan on kolme vai­h­toe­htoa, jot­ka eivät ole edes toise­na pois­sulke­via. Ja niin edelleen. Mut­ta sem­moista se suun­nit­telu ja päät­tämi­nen on.

    Kaupunkibule­vardikon­septin sovelt­a­mi­nen laa­jalti sisään­tuloväylien kor­ri­door­eis­sa perus­tuu yleiskaavoit­ta­jien ajatuk­sis­sa raitioverkon laa­jen­tamiseen. Kehoit­taisin otta­maan vakavasti verkon väl­i­tyskyvyn rajallisuuden.

    Mä näin yhden tuoreen selvi­tyk­sen ratikkaverkon kap­a­siteetista, kyl­lä se sinän­sä riit­tää, mut­ta nämä kiskot nyt ker­takaikki­aan pitää tehdä kun­nol­la ja laka­ta tekemästä kom­pro­mis­se­ja joka iki­nen ker­ta kun on joku todel­li­nen tai käytän­nössä kuvit­teelli­nen intres­siri­s­tiri­ita (ajanko­htais­es­ti Reijolankatu).

    Toisaal­ta, ei siitä niin kovin mon­taa vuot­ta ole, kun tässä kaupungis­sa piti ihan aikuisille ihmisille vään­tää ratakiskos­ta, että ei niitä Bule­var­di­en liiken­nemas­so­ja nyt ainakaan bus­seil­la voi hoitaa.

  16. Onko tot­ta vai leg­en­daa, että Län­sisa­ta­mankadun ja Crusellin sil­lan kaut­ta Jätkäsaares­ta Län­siväylälle kulke­va reit­ti joudut­ti­in siirtämään alku­peräis­es­tä, kos­ka joku oli kuvitel­lut Ruo­ho­lah­den var­avoimalan pois­tu­van muu­ta­mas­sa vuodessa.

  17. Kalle:

    Kadun var­ren autopaikat ovat rikos­ris­ki. Esimerkik­si Tan­skas­sa ne ovat yksiselit­teis­es­ti kielletty.

    Oletko ken­ties espoolainen?

    Espoos­sa lie­nee parkkipaikkaa lisäk­seni usein turhaan moni muukin helsinkiläi­nen hak­enut. Har­va kaupun­ki Suomes­sa lie­nee vierail­i­joitaan kohtaan tuos­sa asi­as­sa yhtä ynseä kuin Espoo. 

    Mikä mah­taa olla viera­s­paikko­jen lukumäärä espoolaises­sa taloy­htiössä (vaikka­pa keskimääräis­es­ti sataa asun­toa kohden)? Ainakin tähä­nas­tis­ten koke­musteni perus­teel­la voin väit­tää, että luku on aivan liian alhainen. 

    Valitet­tavasti Helsingis­sä ollaan (yleis­ten parkkipaikko­jen hävit­tämisessä) menos­sa samaan suun­taan. Kadun­var­ren pysäköidyt autot anta­vat mas­sal­laan suo­jaa liiken­teeltä, mm. sadesääl­lä sen roiskeil­ta, jalka­käytäviä pitkin kulkeville, mut­ta tätä etua eivät kaik­ki, kovin ‘putkikat­seiset’ tai­da edes ymmärtää.

    Jos kadun­var­ren pysäköin­ti on rikos­ris­ki, lie­nee sitä sil­loin samoin myös kaik­ki muu yksi­tyisessä ja yhteisessä omis­tuk­ses­sa ole­va omaisu­us, joka on yleis­es­ti esil­lä ja vapaasti saavutet­tavis­sa, luku­unot­ta­mat­ta piikki­lanko­jen, muurien, teräso­vien, lukko­jen, valvon­takameroiden ja var­ti­joiden keskel­lä elävien maal­lista mammonaa.

    Mah­dol­lisu­us kadun­var­ren pysäköin­ti­in helpot­taa mm. asioin­tia kaupois­sa. Ei sitä ole kaupungis­sa syytä kieltää, sil­lä kau­pankäyn­ti on tärkeä elinkeino kaikissa kaupungeis­sa. Tuon ymmärtänee jokainen aito kaupunki­lainen. Se oli sitä myös aiem­min kaup­palois­sa, jol­lainen Espookin oli, (wikipedi­an mukaan) peräti yhdek­sän vuo­den ajan (1963–1972), ennen hallinnol­lista päätöstään muut­tua “kaupungik­si”, vas­ta vain noin 43 vuot­ta sitten. 

    Olisiko lyhy­il­lä per­in­teil­lä ja uudel­la, isol­la, mut­ta juuret­toma­l­la ja kaupun­gin eline­hto­ja ymmärtämät­tömäl­lä asukasjoukol­la vaiku­tuk­sen­sa kun­nan päätök­sen­tekoon tässä suhteessa?

  18. Mik­si muuten entisen Sibik­sen asun­to­jen autopaiko­ja ei saa tehdä ton­tille? Tilaa­han tuos­sa on, jollei pis­aran ase­man varaus ole liian lähellä.

    1. Asuin­talos­sa pitää olla myös piha esimerkik­si las­ten leik­iä. Aivan kai­ikkien mielestä auto­jen säi­ly­tys ei ole leikkipaikko­ja tärkeäm­pää. Tai­dat ola vähem­mistönä mielipåiteine­si, että lapset väistykööt parkkipåaikko­jen tieltä.

  19. tpyy­lu­o­ma:
    Vakavasti, eiköhän ne Rei­jolankat­ua käyt­tävät lin­jat aikanaan jat­ka pidem­mällekin, eli tehdään nyt ker­ral­la kun­toon tämä.

    Mielestäni voisi tehdä vaik­ka näin:

    Nor­den­skiöldinkatu – Urheilukatu

    Jalanku­lu 2,0m
    Pyörätie 1,25m
    Autokai­stat 6,5m
    Ratikkakaista 6,5m
    Autokai­stat 6,5m
    Pyörätie 1,25m
    Jalanku­lu 2,0m

    Yhteen­sä 26m. Katu lev­enisi 1,75m, eli jos jakaa tasan, niin molem­mil­ta puo­lil­ta n. 90cm.

    Urheilukatu — Man­ner­heim­intie (pohjois­es­ta etelään)

    Pyörätie 1,25m
    Autokai­stat 6,5m
    Ratikkakaista 6,5m
    Autokai­stat 6,5m
    Pyörätie 1,25m
    Jalanku­lu 2,0m

    Eli yhteen­sä 24m, katu ei levenisi.

  20. Sata­man ter­mi­naalisekoilu on ver­taansa vailla.
    Vielä viime vuon­na lau­takun­nas­sa oli kaaval­u­on­nos ran­nan suun­taiselle pitkäno­maiselle terminaalille.
    Nyt suun­nitelmia on muutet­tu (ilmeis­es­ti eri tek­i­jäkin) ja ter­mi­naalia ehdote­taan viimeiseen kärkeen.
    Miten voi olla, että näinkin iso asia kuin ter­mi­naalin sijain­ti, vai­htelee vuo­den välein?
    Lisään­tyvän kumipyöräli­iken­teen hai­tat näkyvät Ruo­ho­lah­den lisäk­si pitkälle Töölöön, ehdo­tus metron jatkamis­es­ta Vuosaaren sata­maan olisi edelleen täysin relevantti.

  21. Laskekaa­han siel­lä lau­takun­nas­sa ja viras­tossa, paljonko ihmisiä Rei­jolankadul­la tule­vaisu­udessa tulee liikku­maan raitio­vaunul­la ja miet­tikää sen jäl­keen, onko tosi­aan oikein lait­taa täy­det vaunut sei­so­maan tyhjää täyn­nä ole­vien yksi­ty­isauto­jen sekaan.

    Keskus­tan lai­vater­mi­naalin miljoon­alaa­jen­nus. Käytetään rahat Vuosaaren metrolin­jan jatkamiseen sata­maan asti ja rauhoite­taan uudet hienot asuinalueet ihmisille. Ei autoille. Viinar­al­lista ei lop­ul­ta oikeasti hyödy kukaan.

    Nykyisenkaltaisen raitio­vaunuli­iken­teen nopeut­tamiseen on yksi keino ylitse muiden: ne eivät pysähdy koskaan liiken­neval­oi­hin. Kevyelle liiken­teelle saman­laiset 100% etu­u­den anta­vat val­ot joi­ta Kansal­lis­museon ja Sokok­sen kohdal­la on “tes­tat­tu” vuosikau­sia ja ris­teävän autoli­iken­teen val­ot AINA punaiselle, kun ratik­ka lähestyy.

    Kun ain­oas­taan 15% liikku­mis­es­ta tapah­tuu yksi­ty­isautoil­la, sen tulee myös näkyä kaikessa suun­nit­telus­sa ja toteu­tuk­ses­sa. Pääsään­tönä tulee olla, että noin mar­gin­aalisen ja tehot­toman liikku­mis­muodon armoil­la ei pidä tehdä enää yhtään mitään.

    Todel­la iso­ja ja kauaskan­toisia asioi­ta ja päätöksiä.

  22. Kan­nat­taako Jätkäsaaren infraa rak­en­taa sen ole­tuk­sen varaan, että merelli­nen viinar­al­li on ikuista tai jatkuu ainakin sen aikaa, että infrain­vestoin­nit mak­sa­vat itsen­sä takaisin? Yksi päätös, kos­kee se sit­ten junatun­nelia tai viinaveroa jom­mal­la kum­mal­la puolel­la lahtea, tekee aika paljon liiken­neka­p­a­siteet­tia tarpeettomaksi. 

    Nämä nykylin­jauk­sen mukaiset päätök­sethän eivät tule jäämään ter­mi­naali­in, vaan ennem­min tai myöhem­min Jätkäsaa­reen pitää rak­en­taa auto­tun­neli län­siväylältä. Eikä kyse ole vain Jätkäsaares­ta, vaan myös Töölön ja etelä-Helsin­gin läpi­a­joli­iken­teestä. Sata­mal­la luo­daan kan­takaupunki­in rek­ka- ja henkilöau­toli­iken­net­tä, joiden var­jol­la tul­laan jatkos­sa torp­paa­maan ja lykkäämään kevyen- ja joukkoli­iken­teen han­kkei­ta use­al­la suunnalla. 

    Sanois­in, että ennen­näkemätön­tä type­r­yyt­tä, jos asut­taisi­in jos­sain muual­la kuin Helsingis­sä. Helsingis­sä tätä on kuitenkin nähty.

  23. Daniel Fed­er­ley: Nytkin autoil­la on vain yksi kään­tyvä kaista Nor­den­skiöldiltä Rei­jo­lalle, joten ei tuo maail­maa kaada.

    Lop­putu­lok­ses­ta en tiedä, mut­ta näin yksinker­tais­es­ti vaiku­tus­ta jonoi­hin ja niiden riip­pu­vu­u­teen kap­a­siteetista ei voi laskea. N:ltä Rei­jolankadulle pääsee suurem­man ajal­lisen osu­u­den val­ok­ier­rosta (vain suo­jatie katkoo), kuin Rei­jolankadul­ta Man­skulle (ei pelkästään tämän risteyk­sen bus­sio­su­u­den, vaan myös seu­raavien val­o­jen — sekä suo­jatie kort­telin keskel­lä että Tukhol­mankatu — takia), jol­loin kahdel­la kaistal­la Man­skun päässä saadaan Rei­jolankadulle päästetty/päässyt “rypäs” nopeam­min eteen­päin Man­skulle, pohjoiseen suun­tavia busse­ja katkomasta.

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Asuin­talos­sa pitää olla myös piha esimerkik­si las­ten leik­iä. Aivan kai­ikkien mielestä auto­jen säi­ly­tys ei ole leikkipaikko­ja tärkeäm­pää. Tai­dat ola vähem­mistönä mielipåiteine­si, että lapset väistykööt parkkipåaikko­jen tieltä.

    “Ei keskus­tan pimeä piha ole mikään viihty­isä leikkipaik­ka lapsille”

    “Lap­siper­hei­den kuu­luu asua Nurmijärvellä”

    “Kyl­lä kan­takaupungis­sakin asukkail­la on oikeus omis­taa auto”

    Tuos­sa nyt alku­un kolme, kun Kalle ei näem­mä ole ehtinyt. Var­maan saadaan kuul­la vielä lisää…

    Min­ua tuo parkkipaikkanor­mi­tus hirvit­tää senkin takia, että jos kan­takaupun­gin uusil­la alueil­la tosi­aan ryhdytään han­kki­maan auto­ja niin paljon kuin sinne parkkipaikko­ja tehdään, niin sen jäl­keen koko kan­takaupun­ki on yhtä autoru­uhkaa koko päivän. Eivät ne autot mah­du liikenteeseen!

    Kaupun­ki pitäisi jakaa vyöhykkeisi­in sen mukaan, miten hyvää joukkoli­iken­net­tä siel­lä tar­jo­taan ja kuin­ka paljon auto­ja siel­lä täl­lä het­kel­lä omis­te­taan. Parkkipaikkanor­mi sit­ten suh­teutetaan siihen.

  25. hukkaan meni: Lop­putu­lok­ses­ta en tiedä, mut­ta näin yksinker­tais­es­ti vaiku­tus­ta jonoi­hin ja niiden riip­pu­vu­u­teen kap­a­siteetista ei voi laskea. N:ltä Rei­jolankadulle pääsee suurem­man ajal­lisen osu­u­den val­ok­ier­rosta (vain suo­jatie katkoo), kuin Rei­jolankadul­ta Man­skulle (ei pelkästään tämän risteyk­sen bus­sio­su­u­den, vaan myös seu­raavien val­o­jen – sekä suo­jatie kort­telin keskel­lä että Tukhol­mankatu – takia), jol­loin kahdel­la kaistal­la Man­skun päässä saadaan Rei­jolankadulle päästetty/päässyt “rypäs” nopeam­min eteen­päin Man­skulle, pohjoiseen suun­tavia busse­ja katkomasta.

    Toisaal­ta Man­skulle pohjoisen suun­taan pääsee myös Urheilukadun ja Lääkärinkadun kaut­ta. Tukhol­mankadun suun­taan toki ei pääse, joten sitä suun­taa Man­skun ja Rei­jolankadun risteyk­sen val­ot rajoit­ta­vat. Eri asia on sit­ten, mitä Urheilukadun asukkaat pitävät lisään­tyvästä läpiajoliikenteestä.

  26. j‑lu: Kan­nat­taako Jätkäsaaren infraa rak­en­taa sen ole­tuk­sen varaan, että merelli­nen viinar­al­li on ikuista tai jatkuu ainakin sen aikaa, että infrain­vestoin­nit mak­sa­vat itsen­sä takaisin? Yksi päätös, kos­kee se sit­ten junatun­nelia tai viinaveroa jom­mal­la kum­mal­la puolel­la lahtea, tekee aika paljon liiken­neka­p­a­siteet­tia tarpeettomaksi. 

    Olen valmis usko­maan, että työ­mat­ka- ja muu­tali­iken­net­tä riit­tää ja se myös kas­vaa sen jäl­keenkin, kun viinar­al­lista on päästy. Sikäli uusi ter­mi­naali Tallinnan-lau­toille on var­maan tarpeen. Ongel­ma on rekat ja muut autot, jot­ka pitäisi lajitel­la erik­seen Vuosaareen.

  27. hukkaan meni: Lop­putu­lok­ses­ta en tiedä, mut­ta näin yksinker­tais­es­ti vaiku­tus­ta jonoi­hin ja niiden riip­pu­vu­u­teen kap­a­siteetista ei voi laskea. N:ltä Rei­jolankadulle pääsee suurem­man ajal­lisen osu­u­den val­ok­ier­rosta (vain suo­jatie katkoo), kuin Rei­jolankadul­ta Man­skulle (ei pelkästään tämän risteyk­sen bus­sio­su­u­den, vaan myös seu­raavien val­o­jen – sekä suo­jatie kort­telin keskel­lä että Tukhol­mankatu – takia), jol­loin kahdel­la kaistal­la Man­skun päässä saadaan Rei­jolankadulle päästetty/päässyt “rypäs” nopeam­min eteen­päin Man­skulle, pohjoiseen suun­tavia busse­ja katkomasta.

    Näin on. Sen vuok­si myön­nyinkin aiem­mas­sa viestis­säni siihen, että kort­te­liv­älil­lä Urheilukatu-Man­sku ratik­ka olisi sekakaistal­la. Voitaisi­in syöt­tää Man­skua kuten nytkin, kahdelta autokaistal­ta, jot­teivät ko. risteyk­sen val­o­vai­heet pitene aivan hirvittävästi.

    Siitäkin huoli­mat­ta ratikkakaista vain osu­udel­la Nor­den­skiöld-Urheilukatu lisäisi auto­jen ruuhkia.

    Valit­ta­vana on joko auto­jen ruuhkau­tu­mi­nen taik­ka raiti­o­tien ruuhkau­tu­mi­nen. Molem­pia ei voi saa­da. Viras­to esit­tää raiti­o­tien ruuhkaut­tamista, mikä tulee veron­mak­sajille todel­la kalli­ik­si. Minä esit­täisin toisin.

  28. “Kyl­lä kan­takaupungis­sakin asukkail­la on oikeus omis­taa auto” 

    No tot­ta kai on, kas kun maakun­taan nyt ei tur­is­tik­si muuten vält­tämät­tä niin vaan lähde­täkään. Ja tuo­ta suur­ta inhoket­taan varten kan­nat­taa sivu­men­nen sanoen vuokra­ta hal­li­paik­ka läheltä asun­toaan, kuten itse olen tehnyt. 

    Kokon­aan toinen kysymys toki on, että paljonko, minne ja mil­loin autol­la kan­nat­taa ajaa. Mut­ta ethän sinä _sitä_ tuol­ta asian aiheut­ta­mal­ta maail­man­tuskaltasi näköjään huo­man­nut, joten täl­lainen sat­un­nainen har­raste- ja kesäkrui­sailukin sit­ten var­maan närästänee? 

    Kukaan täysjärki­nen ei aja kan­takaupungis­sa, jos vain vai­h­toe­hto­ja on tar­jol­la. Her­mo­han siinä menee. Mut­ta kun täältä läh­tee POIS, ei sille pirssille vält­tämät­tä mitään aika- ja kus­tan­nuste­hokkai­ta vai­h­toe­hto­ja enää löydykään. 

    Joten kiitos nyt vaan, mut­ta taidan minä tuon kirp­puni pitää edelleenkin. Tai no joo, lupaan suos­tua uudelleen­hark­in­taan, kun Haav­is­ton Pekka luop­uu kuplavolkkareistaan…

  29. Daniel Fed­er­ley:
    Valit­ta­vana on joko auto­jen ruuhkau­tu­mi­nen taik­ka raiti­o­tien ruuhkau­tu­mi­nen. Molem­pia ei voi saa­da. Viras­to esit­tää raiti­o­tien ruuhkaut­tamista, mikä tulee veron­mak­sajille todel­la kalli­ik­si. Minä esit­täisin toisin.

    Usko­ma­ton­ta, miten pienen piirin etu­ja kyseinen viras­to jatku­vasti, vuodes­ta toiseen, päätök­siä valmis­tel­lessaan ajaa. Ja lau­takun­ta hyväksyy. Suuren enem­mistön kus­tan­nuk­sel­la. Autol­la tehdään vain noin 15% matkoista.

  30. Daniel Fed­er­ley: … jol­loin autot eivät nou­da­ta nopeusra­joi­tus­ta ja niiden peilit blokkaa­vat ratikan… 

    Suomes­sa autos­ta on liian kovan vero­tuk­sen takia tul­lut jonkin­lainen pyhä lehmä. Kun kat­se­lee raitio­vaunu­jen menoa muual­la Län­si-Euroopas­sa, eivät ne varo jalankulk­i­joi­ta tai auto­ja. Auto on kulu­tus­tavaraa ihan samal­la taval­la kuin jääkaap­pi tai farkut. Jos joku tun­kee peilin­sä ratikan eteen, ei nor­maal­isti ole todel­lakaan ratikkakuskin tehtävä varoa. Kun kat­soo koko­eroa, ymmärtää, ettei auto voi bloka­ta spåran menoa. Tuo väite, jos joku, on harhaista. 😉

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Ratikkapysäkeille pitäisi lait­taa saman­laiset val­ot kun on Sokok­sen edessä. Anta­vat ratikoille aina esteet­tömän kulun mut­ta eivät pala jalankulk­i­joille turhaan punaisina.

    Eivät valitet­tavasti ole esteet­tömät pait­si sil­loin kun raitio­vaunu läh­tee pysäk­iltä jol­loin kus­ki voi kytkeä ne ennen lähtöä näyt­tämään punaista jalankulk­i­joille. Saa­pues­sa pysäkille Varo­va-val­ot nou­dat­ta­vat ajokaisto­jen val­o­ryt­miä eli ratik­ka voi jäädä sei­so­maan ennen pysäkkiä siitä huoli­mat­ta. Tämä tois­tuu usein esim kansal­lis­museon kohdal­la. http://www.liikennevalot.info/tieto/varova.shtml

    Jos halut­taisi­in raitio­vaunuille esteetön kulku pitäisi var­maan lakia muut­taa. Itse ihmette­len mik­si se on niin vaikeaa kos­ka ajo­radan ja kisko­jen välis­sä on pysäkkien kohdal­la aina koroke jol­la on tarkoi­tus odot­taa vihreää valoa.

    1. Tätä yritet­ti­in Man­ner­heim­intiel­lä vuosia sit­ten. Tulok­se­na oli kovin paljon ratikan alle jäämisiä. Monis­sa mais­sa tämä on väl­tet­ty sil­lä, että jalankulk­i­joille on siinä shikaani nii, että suojat5ien jat­keen kohdal­la on aita ja täy­tyy väistää pari metriä sivulle. Siitä on taas omat harminsa.

  32. Daniel Fed­er­ley:
    …Min­ua tuo parkkipaikkanor­mi­tus hirvit­tää senkin takia, että jos kan­takaupun­gin uusil­la alueil­la tosi­aan ryhdytään han­kki­maan auto­ja niin paljon kuin sinne parkkipaikko­ja tehdään, niin sen jäl­keen koko kan­takaupun­ki on yhtä autoru­uhkaa koko päivän… 

    Nyt on puurot ja vel­lit sekaisin. Ensin­näkin jos meil­lä olisi toimi­va rak­en­tamisen pääomi­tus, ei tarvit­taisi mitään parkkipaikkanormia. Pääo­maköy­hyys on siis peri­aat­teessa ongel­man ydin. Nyt on pakko elää gryn­deriv­e­toisen rak­en­tamisen kanssa, jos­sa yksi tapa tehdä hel­posti hyvä tili, on rak­en­taa liian vähän parkkipaikko­ja ja myy­dä vähät tolkut­toma­l­la katteella.

    Itse ole­tan loogis­es­ti, että riit­tävää paikoi­tus­ta vas­tus­ta­vat saa­vat jotain, jostain. Onko se rahaa ja raken­nus­li­ikeiltä, en tiedä. Osmo kir­joit­ti aikoinaan hyvän jut­tusar­jan aiheesta niiltä ajoil­ta, kun hän aloit­teli poli­itikkona eikä kukaan vielä halun­nut mak­saa Vihreille. Jos tehdään asukkaiden edun vas­taisia päätök­siä, joku hyö­tyy siitä. Hyö­tyjä ei vält­tämät­tä ole edes nap­in­paina­ja, vaan joku muu, joka voi vaikut­taa asiaan.

    Toisek­si kaupunki­maises­sa rak­en­tamises­sa pitää kyetä erot­ta­maan asiakas‑, työ­paik­ka- ja asuka­s­paikoi­tus. Kadun­var­ret kuu­lu­vat asi­akkaille ja ehkä rajoite­tusti työ­paikoille, mut­ta asuka­s­paikoi­tus kuu­luu ton­tille. Jos alueel­la ei ole ilmaisia tai edes edullisia asi­aka­s­paikko­ja, yri­tyk­set kaikkoa­vat sieltä.

    Nyt esimerkik­si tiedän oma­l­ta alueeltani ainakin neljä auto­hal­lia, joista vain yksi on paikoi­tuskäytössä. Asukkaat pitävät auto­jaan kadun­var­res­sa, kos­ka se on käytän­nössä ilmaista. Alueen yri­tyk­set kär­sivät ja muut­ta­vat pois, joten alueen palve­lut huononevat. Lop­ul­ta ollaan kier­teessä, joka pahim­mil­laan johtaa summiutumiseen.

    Toisaal­ta hal­lien käyt­tö muuhun kuin paikoituk­seen osoit­taa, kuin­ka paljon alueel­la tarvi­taan toim­i­ti­laa. Paikoi­tusti­laa ei voi tehdä liikaa! 🙂

    1. Kall,
      Uskon kiihkosi on niin vah­vaa, ettei siihen näköjään mitkään tosi­asian havain­not pääse vaikut­ta­maan. Meil­lä on kaavois­sa tiet­ty pysäköin­tipaikko­jen min­imim­i­toi­tus, jon­ka asun­to-osakey­htiö saa halutes­saan ylit­tää. Autopaika­tr ovat tuon yhtiön, ei minkään mys­tisen gryn­derin omis­tuk­ses­sa. Siuel­lä mis­sä raken­nut­ta­ja on yrit­tänyt myy­dä autopaikat erik­seen, ne eivät ole men­neet kau­pak­si kus­tan­nuk­sia vas­taaval­la hin­nal­la vaan ovat jääneet asun­to-osakey­htiön tap­piok­si. Autopaikko­jen kus­tan­nuk­set ovat Suomes­sa täysin ver­tailukel­posia esimerkik­si >Kööpen­ham­i­naan, joten tuon suo­ma­lais­ten gryn­de­rien salali­iton täy­tyy olla kasainvälinen.

  33. Tuo auton tarvit­sem­i­nen mökkeilyyn on aika surkea argu­ment­ti auton omis­tamisen puolesta.

    Vas­ta julka­isti­in tutkimus, jon­ka mukaan mökille men­nään keskimäärin 17 ker­taa vuodessa ja siel­lä ollaan se pari päivää.

    17*2*40=1360

    Siis, olete­taan, että auton vuokraami­nen mak­saa 40 euroa vuorokaudelta ja siihen sisäl­tyy 500 km (esim Tam­pereel­la on täl­läi­nen tarjous).

    Sil­lä pääsee reilun 200 km päähän tur­val­lis­es­ti, ilman että 500 km menee rikki.

    Jos oste­taan 15 000 eurol­la auto, niin 48 kuukau­den mak­sua­jal­la se on reilut 300 euroa kuukaudessa. Eli vuodessa ainakin 3 600 euroa pääo­maku­lu­ja. Lisäk­si yli 500 euroa vero­ja ja vaku­u­tus­mak­su­ja. Mut­ta vielä polt­toaineku­lut, huolto ja varaosat.

    Jos muu­ta ajoa kaupun­gin ulkop­uolelle ei ole, niin auton omis­t­a­mi­nen on yksinker­tais­es­ti irrationaalista.

    Jos on varaa ostaa se auto ja omis­tusasun­to Helsin­gin kan­takaupungista, niin taa­tusti on varaa vuokra­ta vaik­ka bemari vähän parem­mas­ta vuokra-auto fir­mas­ta mökkimatkoille.

    Ennen yhteiskäyt­töau­to­ja ym. sel­l­aista voisi kyl­lä tarkastel­la tätä tak­si­jär­jestelmää. Tak­si­matko­jen lisään­tymi­nen vähen­täisi liiken­teessä ole­vien auto­jen määrää.

    Yllä esit­tämäl­läni laskel­mal­la ajaa jo aika mon­ta tak­si­matkaa vuodessa. Ja 48 kuukau­den jäl­keen moni auto tarvit­seekin jo remont­tia. Esimerkik­si ilmas­toin­nin kor­jaus on hel­posti yli tuhat euroa.

    Aina voi tietysti ajaa läh­es 20 vuot­ta van­hal­la koslal­la, jota kor­jataan vain, jos kat­sas­tus­mies (tai ‑nainen) käs­kee. Se taas on jo hiukan arve­lut­tavaa ihan noin yleisen liiken­netur­val­lisu­u­denkin kannalta. 

    On toki tilantei­ta, jos­sa auto on elämälle vält­tämätön. Jos vaik­ka asut Van­taal­la ja työ­paik­ka on Espoos­sa. Mut­ta tässähän oli kuitenkin kyse Helsin­gin kan­takaupungista, jos­ta kyl­lä käsit­tääk­seni pääsee edestakaisin kaikki­in suun­ti­in aika suju­vasti joukkoli­iken­teel­läkin. Pyörästä puhumattakaan.

    Elämä on valintoja.

  34. Lisään vielä, että jos joskus halu­aa käy­dä krui­saile­mas­sa, niin sitäkin varten voi kyl­lä vuokra­ta ihan oikean auton sen per­he­farkun sijaan.

    Sil­lä taas ei ole väliä, onko se auto oma vai vuokrat­tu, jos sil­lä on ilo ajaa.

  35. sep­po vep­säläi­nen: Kaupunkibule­vardikon­septin sovelt­a­mi­nen laa­jalti sisään­tuloväylien kor­ri­door­eis­sa perus­tuu yleiskaavoit­ta­jien ajatuk­sis­sa raitioverkon laa­jen­tamiseen. Kehoit­taisin otta­maan vakavasti verkon väl­i­tyskyvyn rajallisuuden.

    Ker­rop­pa maal­likolle mik­sei esim Lah­den­väylä-Län­siväylä reit­tiä keskus­tan läpi, nyky­isin taitaa olla jär­jestään 3+3 kaistaa autoille, voisi muut­taa 2+2 kaistaisek­si ja lait­taa raitei­ta yhdelle kaistalle? Ties vaik­ka pyöräti­et saataisi­in mah­tu­maan samalle pan­nukakun tasaiselle kor­ri­do­rille myös?

  36. “Matkus­ta­jater­mi­naalin asemakaava

    Täl­lä kaaval­la palaute­taan Jätkäsaares­ta Vuosaa­reen siir­ret­ty sata­mali­ikenne osit­tain takaisin Jätkäsaa­reen. Pelkästään henkilöau­to­ja tulee 1,2 miljoon­aa autoa vuodessa.”

    Tämä nyt on niin type­r­ää, että ain­oa seli­tys on laivay­htiöi­den ja tun­neli­rak­en­ta­jien lop­ut­tomat mus­tat kas­sat lahjusten mak­samiseen ja kaupung­in­hallinnos­sa merkit­tävässä ase­mas­sa ole­vat ystävät.

  37. Hie­man off-top­i­cia, mut­ta kun Ode on talous­mies. Kysymys kuu­luu tästä sitaatista:

    “Verovähen­nyskelpoisu­us ja lahjoite­tun pääo­man moninker­tais­tamien val­tion varoista tar­joa­vat Koikkalaisen mukaan yksi­ty­isille tahoille tehokkaan keinon “äänestää lom­pakol­laan” mielestään tärkeistä yliopis­toista ja tieteenaloista.”

    http://www.hs.fi/kotimaa/a1433902904474

    Eikö verovähen­nysoikeus lahjoituk­ses­ta tarkoi­ta, että muut veron­mak­sa­jat mak­sa­vat vähen­nyk­sen omis­sa verois­saan lahjoit­ta­jan puolesta?

  38. “Tuo auton tarvit­sem­i­nen mökkeilyyn on aika surkea argu­ment­ti auton omis­tamisen puolesta.” 

    No mut­ta tulee­han sitä käytet­tyä muuhunkin, mm. Euroopan matkailu ja lähi­tur­is­mi, eli sanokaamme että sel­l­aiset 5000–10000 km vuodessa tulee ajet­tua — ja ne läh­es täysin ruuh­ka-ajan ja Helsin­gin keskus­tan ulkop­uolel­la. Ja jos sitä vielä seisot­taa suurim­man osan vuot­ta, niin eihän se nyt her­ran­ju­mala NIIN kalli­ik­si tule. Ja tämähän on vieläpä kestävä & hyvä pikkuau­to ja hal­pa huoltaakin. 

    Niin ja tuo alku­peräi­nen­hän ei itse asi­as­sa ollut argu­ment­ti, kos­ka en ensin­näkään yrit­tänyt perustel­la tai levit­tää käsi­tyk­siäni ja/tai kan­to­jani sinän­sä, taik­ka taivut­taa mui­ta tekemään kuten teen. Tämä oli/on uloslausut­tu oma val­in­ta, johon olen tyy­tyväi­nen — ja jon­ka mah­dol­lis­taa mm. se, että kan­takaupungis­sa asu­val­lakin tosi­aan on oikeus omis­taa auto. Ja näin, vaik­ka se tiet­tyä porukkaa närästäisikin. 

    Eli joo. Kat­so­taan tosi­aan vaik­ka sit­ten uud­estaan, kun Haav­is­ton Pekka luop­uu niistä kuplavolkkareis­taan, mut­ta sitä ennen men­nään näil­lä. Ja Late­han saa tietenkin vuokra­ta beemer­iä min­un puolestani vaik­ka kuin­ka, kos­ka kan­natan valin­nan­va­paut­ta. Eikös vain olekin mukavaa? 

    PS. Puhuin myös har­rastea­spek­tista edel­lisessä viestis­säni, kos­ka pirssi­ni on Suomes­sa kohtu­uharv­inainen. Mis­tähän moko­man sit­ten vuokraisi, jos Late pakot­taisi min­ut sen myymään?

  39. “kaikki­in suun­ti­in aika suju­vasti joukkoli­iken­teel­läkin. Pyörästä puhumattakaan.” 

    Joo, pait­si että minä puhuin sel­l­ais­es­ta auton käytöstä, mil­lä ei ole esim. kan­takaupun­gin tai toitot­tamiesi *KÖH* argu­ment­tien kanssa mitään tekemistä, jon­ka olisit tietenkin voin­ut ymmärtää ihan ilman vään­net­tyä ratakiskoakin. Mut­ta elämähän on tosi­aan val­in­to­ja, ml. halut­to­muus puhua asi­as­ta sen vieren sijaan :0

    Ja näi­hin kuvi­in ja tun­nelmi­in. Too­dle-oo, geezers & geezerettes!

  40. “Sil­lä taas ei ole väliä, onko se auto oma vai vuokrat­tu, jos sil­lä on ilo ajaa.” 

    Jep, en huo­man­nutkaan tätä ennen kuin oli melkein liian myöhäistä. Eli point­ti siis juurikin edel­läku­vatun kaltainen(kin).

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    …Meil­lä on kaavois­sa tiet­ty pysäköin­tipaikko­jen min­imim­i­toi­tus, jon­ka asun­to-osakey­htiö saa halutes­saan ylittää… 

    Mon­tako yhtiötä Helsingis­sä on viime vuosikym­meninä rahoitet­tu asukkaiden toimes­ta? Ne muu­ta­mat erikoisu­udet, joi­ta kut­su­taan ryh­märak­en­tamisek­si. Tuo oli aikaisem­min nor­maali tapa rahoit­taa asun­to­tuotan­toa ja rahoit­ta­ja = asukas sai juuri sel­l­aista tilaa kuin tarvitsi.

    Gryn­deri­ra­hoituk­ses­sa ain­oa tavoite on mak­si­moi­da gryn­derin tuot­to. Yksi näp­pärä tapa on rak­en­taa jotain vält­tämätön­tä, kuten paikoi­tus­ta, liian vähän. Sil­loin saa kat­teet kohdalleen. Niin minäkin tek­isin, jos ammat­ti­ni olisi talonrakennus.

    Gryn­der­it säästävät paikoituk­sen lisäk­si mm. varas­totilois­sa ja ker­rosko­rkeudessa. Ker­rosko­rkeu­den vaiku­tuk­ses­ta kat­teeseen oli aikoinaan HS:ssa (muis­taak­seni kuukausili­it­teesä) hyvä jut­tu liit­tyen Kampin kaup­pakeskuk­sen asuntoihin.

    1. Näis­sä ryh­märak­en­tamisko­hteis­sa on riideltä autopaikoista. Kaupun­ki on vaat­in­ut rak­en­ta­maan niitä paljon enem­män kuin asukkaat ilmoit­ti­vat tarvit­se­vansa, kos­ka kaupun­ki tietää asukkai­ta parem­min, onko näil­lä autoa.
      Kun raken­netaan kaupunkia (e>1,5) pyusäköin­ti tulee niin kalli­ik­si, että vapaae­htois­es­ti asukkat eivät haluia sel­l­aisia rak­en­taa. Tak­sil­la ajami­nenkin tulee halvem­mak­si, kos­ka kaupungis­sa­han ei ihmi­nen tarvitse autoa muuhun kuin sat­u­naisi­in matkoi­hin kepulandiaan.

  42. Parkkipaikois­sa on sel­l­ainen ongel­ma, että niiden kus­tan­nuk­set niin rahas­sa kuin kokon­ais­in­fra­struk­tu­urinkin kannal­ta kas­va­vat jyrkästi heti, jos niitä ei tiivi­il­lä kaupunkialuei­ta teetätä riit­tävässä määrin välit­tömästi rak­en­tamis­vai­heessa. Jos ne ovat kaavas­sa ja ne raken­netaan, vaik­ka vähän kalli­im­min parkki­taloon tai maan alle, ne kuitenkin saadaan kohta­laisen ennakoitu­un hin­taan siihen paikkaan mihin kaavoit­ta­ja halusi. Jos ne eivät ole kaavas­sa ja niille tulee myöhem­min lisä­tarvet­ta, aivan liian usein poli­it­tiset ja markki­na­t­aloudel­liset paineet johta­vat siihen, että parkkipaikat lop­pu­jen lopuk­si rai­vataan viher­alueista, kort­telien sisäpi­hoista ja las­ten leikkipaikoista.

    1. En tiedä yhtään tapaus­ta, jos­sa autopaikat eivät olisi riit­täneet sil­loin, kun niistä per­itään kus­tan­nuk­sia vas­taa­va hin­ta, joka kaupunki­maises­sa rak­en­tamises­sa on 30 000 — 50 000 €. (Kööpen­ham­i­nas­sa meille ker­rot­ti­in, että siel­lä paikat mak­sa­vat usein 100 000 €.
      Kaavaan voidaan lait­taa pysäköin­ti­ta­lo 0 — 7 ker­rosta ja korot­taa sitä mak­suhalukkaan kysyn­nän tahdissa.
      Nämä “pysäköin­tipaikko­ja on liian vähän” ‑tilanteet ovat aina sel­l­aisia, jos­sa autoil­i­jat ovart ryhtyneet sosi­aalipum­meik­si ja vaati­neet mui­ta rahoit­ta­maan autopaikkansa. Min­ulle valitet­ti­in Ara­bi­an­ran­nas­sa, että autopaikko­ja oli ton­til­la liian vähän (46 000 €/kpl) Jos olisimme vaati­neet niitä ton­tille vielä lisää, olisi pitänyt men­nä meren­pin­nan ala­puolelle ja hin­naksi olisi tul­lut 100 000 €/kpl. Samanaikaises­ti yksi­tyis­es­tä hal­lista sai paikko­ja mur­to-osal­la näi­den omien paikko­jen hin­nas­ta. Toisaal­ta ymmär­rän valit­ta­jaa, kun taloy­htiön hal­li­tus oli jakanut paikat kavereilleen ilmaisek­si. Hänkin mak­soi paikoista asun­non hin­nas­sa, mut­ta ei saanut paikkaa. Paikat pitäisi jakaa aina omakus­tan­nush­in­taan ja jos halukkai­ta ei löy­dy tarpåeek­si, huu­tokau­pa­ta. Jos paikan rak­en­t­a­mi­nen mak­saa 46 000 €, neljän pros­entin korol­la omakus­tan­nush­in­ta on noin 150/kk + hoitokulut.

  43. Ode, pyysit Rei­jolankadun pöy­dälle. Toiveikkaana kyse­len, merk­it­seekö se sitä, että käyt keskustelua län­teen päin menevästä raitiovaunukaistasta?

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    Näis­sä ryh­märak­en­tamisko­hteis­sa on riideltä autopaikoista. Kaupun­ki on vaat­in­ut rak­en­ta­maan niitä paljon enem­män kuin asukkaat ilmoit­ti­vat tarvit­se­vansa, kos­ka kaupun­ki tietää asukkai­ta parem­min, onko näil­lä autoa.
    Kun raken­netaan kaupunkia (e>1,5) pyusäköin­ti tulee niin kalli­ik­si, että vapaae­htois­es­ti asukkat eivät haluia sel­l­aisia rak­en­taa. Tak­sil­la ajami­nenkin tulee halvem­mak­si, kos­ka kaupungis­sa­han ei ihmi­nen tarvitse autoa muuhun kuin sat­u­naisi­in matkoi­hin kepulandiaan.

    Taas vale­htelet. Olen itse ollut rak­en­ta­mas­sa itsel­leni ryh­märaken­nusko­hdet­ta, kon­sul­toin­ut sen jäl­keen monia han­kkei­ta ja tun­nen sitä kaut­ta käytän­nössä kaik­ki tuol­la taval­la toteutetut ohteet. Autopaikoista ei todel­lakaan ole riidel­ty mis­sään. Ryh­märaken­nusko­hteis­sa kun asukkaat voivat ratkaista kaavoit­ta­jan hul­luim­matkin vaa­timuk­set järkevästi. Älä lev­itä mielikuvia.

  45. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Tuo auton tarvit­sem­i­nen mökkeilyyn on aika surkea argu­ment­ti auton omis­tamisen puolesta.

    Vas­ta julka­isti­in tutkimus, jon­ka mukaan mökille men­nään keskimäärin 17 ker­taa vuodessa ja siel­lä ollaan se pari päivää.

    17*2*40=1360

    Siis, olete­taan, että auton vuokraami­nen mak­saa 40 euroa vuorokaudelta ja siihen sisäl­tyy 500 km (esim Tam­pereel­la on täl­läi­nen tarjous).

    Sil­lä pääsee reilun 200 km päähän tur­val­lis­es­ti, ilman että 500 km menee rikki.

    Jos oste­taan 15 000 eurol­la auto, niin 48 kuukau­den mak­sua­jal­la se on reilut 300 euroa kuukaudessa. Eli vuodessa ainakin 3 600 euroa pääo­maku­lu­ja. Lisäk­si yli 500 euroa vero­ja ja vaku­u­tus­mak­su­ja. Mut­ta vielä polt­toaineku­lut, huolto ja varaosat.

    Jos muu­ta ajoa kaupun­gin ulkop­uolelle ei ole, niin auton omis­t­a­mi­nen on yksinker­tais­es­ti irrationaalista.

    Jos on varaa ostaa se auto ja omis­tusasun­to Helsin­gin kan­takaupungista, niin taa­tusti on varaa vuokra­ta vaik­ka bemari vähän parem­mas­ta vuokra-auto fir­mas­ta mökkimatkoille.

    Ennen yhteiskäyt­töau­to­ja ym. sel­l­aista voisi kyl­lä tarkastel­la tätä tak­si­jär­jestelmää. Tak­si­matko­jen lisään­tymi­nen vähen­täisi liiken­teessä ole­vien auto­jen määrää.

    Yllä esit­tämäl­läni laskel­mal­la ajaa jo aika mon­ta tak­si­matkaa vuodessa. Ja 48 kuukau­den jäl­keen moni auto tarvit­seekin jo remont­tia. Esimerkik­si ilmas­toin­nin kor­jaus on hel­posti yli tuhat euroa.

    Aina voi tietysti ajaa läh­es 20 vuot­ta van­hal­la koslal­la, jota kor­jataan vain, jos kat­sas­tus­mies (tai ‑nainen) käs­kee. Se taas on jo hiukan arve­lut­tavaa ihan noin yleisen liiken­netur­val­lisu­u­denkin kannalta. 

    On toki tilantei­ta, jos­sa auto on elämälle vält­tämätön. Jos vaik­ka asut Van­taal­la ja työ­paik­ka on Espoos­sa. Mut­ta tässähän oli kuitenkin kyse Helsin­gin kan­takaupungista, jos­ta kyl­lä käsit­tääk­seni pääsee edestakaisin kaikki­in suun­ti­in aika suju­vasti joukkoli­iken­teel­läkin. Pyörästä puhumattakaan.

    Elämä on valintoja. 

    Osmon intresse­jä ja peri­aat­teitakin ehkä jos­sain määrin jo tun­temaan oppi­neena vai­h­dan seu­raavaan kir­joituk­seen auton tilalle polkupyörän. Ei, otankin sen tilalle sit­tenkin mielum­min hevosen, vaik­ka tässä pyöräkin kyl­lä mielestäni val­lan hyvin kävisi:

    Hevo­nen on monille kaupungis­sakin enem­män tai vähem­män tarpeelli­nen, sitä ei var­maankaan käy kiistämi­nen. Myös mökki­matko­ja ajatellen se lie­nee usein aika kätevä. Hevosen avul­la kauem­panakin sijait­se­vat kesähuvi­la-alueet ovat parem­min ja ennenkaikkea nopeam­min saavutet­tavis­sa, kuin esim. jalka­p­atikas­sa, itse kär­ryjä vetäen.

    Olisi kiin­toisaa tava­ta se hevosvuokraamo, joka mitoit­taa kap­a­siteet­tin­sa huip­pus­esongin tarpeen mukaan. Kun näin ei käytän­nössä tehdä, on seu­rauk­se­na ajoit­tain pulaa vos­sikoista. Veikkaan­pa, että vaik­ka vuokra­hevosten määrä kas­vaisi nykyis­es­tä, niin sesonkien myötä hevosten vuokrata­sot nousevat/nousisivat, kuten esimerkik­si loma­matko­jen hin­nat, koul­u­lais­ten hiih­tolomien aikaan. 

    Oma hevo­nen, varsinkin, jos sitä hyvin hoitaa, antaa parem­mat takeet siitä, että se on tarvit­taes­sa aina parem­min käytet­tävis­sä, kuin jos sitä lähtisi vuokraamos­ta esim. liian myöhään sesongin alla kyse­lemään. Kel­lä sel­l­ainen on, ei ole riip­pu­vainen kaupun­gin vuokra-ajureista. Oma hevo­nen antaa toisen­laista vapaut­ta, vaik­ka siitä kulu­ja hie­man enem­män olisikin. Tarvit­see­han se toki oman pilttuunkin.

    Omaa hevos­ta ja vuokra-hevos­ta voi toki joku pyrk­iä ver­taile­maan pelkkien kus­tan­nusten osalta, mut­ta sel­l­ainen ver­tailu jää luon­nol­lis­es­ti monil­ta muil­ta osil­taan melko puut­teel­lisek­si. Vuokra-hevo­nen­han, jos sel­l­aisen onnis­tuu saa­maan, voi olla sat­tuman nojal­la joka vuokrausker­ral­la eri yksilö ja luon­teeltaan varsin eri­lainen. Edel­lisen hevos­miehen käytös ja otteet voivat sen käyt­täy­tymiseen takau­tu­vastikin vaikut­taa. Myös vuokra­hevosten ruoka­halu saat­taa vai­hdel­la suuresti.

    Suru voi tul­la mon­elle puseroon, sit­ten kun joskus sen oman hevosen aika alkaa olla lopuil­laan, tai sit­ten, kun lop­ul­ta Polle pois­sa on! Kaik­ki eivät todel­lakaan mit­taa kaikkea vain rahassa …

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    Tak­sil­la ajami­nenkin tulee halvem­mak­si, kos­ka kaupungis­sa­han ei ihmi­nen tarvitse autoa muuhun kuin sat­u­naisi­in matkoi­hin kepulandiaan.

    Moni tarvit­see autoa työa­joi­hin kuten myös esimerkik­si har­ras­tu­s­paikoille kulkemisi­in / kul­jet­tamisi­in. Kort­te­likaupungis­sa asu pk-seudul­la alle 10% asukkaista (kiitos kaavoit­ta­jien), vain täl­lä alueel­la on läh­es riitt­tävät julkiset ja yksi­tyiset palve­lut joukkoli­iken­teel­lä tai tak­sil­la kujettavaksi. 

    Taksin halpu­ud­es­ta voi olla mon­ta mieltä, sata edestakaista matkaa vuodessa esimerkik­si rat­sas­tushar­ras­tuk­seen mak­saa hel­posti 5000 — 10000€ vuodessa, tulee har­ras­tuk­selle hintaa. 

    Pääkaupunkiseu­tu on yhtä työaluet­ta, mon­es­sa amma­tis­sa tarvi­taan tehokas­ta ja nopeaa liikku­mista ympäri pk-seutua.
    Itsel­läni työ­matko­jen (siir­tymi­nen kiin­teältä työ­paikalta asi­akkaan luokse) tekem­i­nen ympäri pk-seu­tua julk­isil­la kulkien lisäisi mat­ka-aikaa jopa nelink­er­taisek­si. Tosin se ei edes olisi mah­dol­lista kos­ka autossa kul­kee välineistöä sen ver­ran, että sitä ei saisi kan­net­tua mukana.
    En mil­lään usko että asi­akkaat edes oli­si­vat valmi­it mak­samaan lisähin­taa tuote­tus­ta palvelus­ta vain sen takia että kulkem­i­nen tapah­tuu muul­la kuin henkilöau­tol­la. Myöskään alueen kil­pailukyky ei ainakaan lisään­ty­isi, jos palvelu­iden hin­ta nousisi lisää.

    Tietenkään punav­ihreässä kuplas­sa ei tarvi­ta henkilöau­to­ja, mut­ta oike­as­sa maail­mas­sa tarvitaan.

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Mal­ta-talo pakotet­ti­in osta­maan pysäköin­ti­ti­laa miljoon­al­la eurol­la tyhjänä pidettäväksi. 

    Sitäkö ei saa vuokra­ta eteen­päin jos omaa käyt­töä ei ole…? Miten tätä valvotaan ja miksi?

    1. Niistä on val­ta­va yli­tar­jon­ta sil­lä alueel­la. Pauikas­ta pitäisi saa­da sel­l­aiset 200 €/kk jot­ta pää­sisi omilleen, eikä sel­l­aista vuokraa mak­savia ilmaan­nu. Muil­lakin on tämä ylim­i­toitet­tu nor­mi niskassaan.

  48. antti: Ker­rop­pa maal­likolle mik­sei esim Lah­den­väylä-Län­siväylä reit­tiä keskus­tan läpi, nyky­isin taitaa olla jär­jestään 3+3 kaistaa autoille, voisi muut­taa 2+2 kaistaisek­si ja lait­taa raitei­ta yhdelle kaistalle? Ties vaik­ka pyöräti­et saataisi­in mah­tu­maan samalle pan­nukakun tasaiselle kor­ri­do­rille myös?

    Kyl­lä reit­ti Lah­den­väylä — Län­siväylä toki voidaan raiteis­taa omille raitioliikennekaistoilleen. 

    Raitioverkon väl­i­tyskyky on ratkai­sev­asti Helsingis­sä kiin­ni sen pysäkkien väl­i­tyskyvys­tä ja kat­uli­it­tymäaluei­den läpäisykyvys­tä. Kun raitio­vaunut eivät pysty ohit­ta­maan toisi­aan, kaistan vetävyys kär­sii myös liian tiheästä liikenteestä. 

    Välil­lä Hakanie­mi — Kai­vokatu on jo nyt hulp­peasti metron lisäk­si niin raitio- kuin bus­sili­iken­net­tä. Ko reitin pysäkeille ei pysty lisäämään radikaal­isti uut­ta liiken­net­tä, vaik­ka pysäkke­jä har­ven­net­taisi­in ja jatkettaisiin.

    Jos esimerkik­si Laa­jasa­losta keskus­taan jophde­taan 3 — 4 uut­ta raiti­olin­jaa ( San­ta­ham­i­nan käyt­tö on tor­pat­tu ), ne mah­tu­vat tule­maan vain Pohjois­ran­nan reit­tiä Alek­sille ja Espalle. Alek­sia pitkin saadaan kas­va­va lin­ja­joukko val­utet­tua ehkä nyky­is­ten lin­jo­jen joukkoon, kun sähköasemia lisätään ja hyväksytään jono­tuk­set pysäkeillä.

    Ongel­mak­si muo­dos­tuu ydinkeskus­tan läpire­iti­tys. Aja­tus päät­tää linja/linjoja keskus­taan on kuolleena syn­tynyt. Keskus­taan ei pysty jär­jestämään hyväl­lä palve­lu­ta­sol­la niin mas­si­ivista lisälin­jas­toa, jota nyt suun­nitel­laan Laa­jasa­lon suunnalta.

    Ongel­mat oli­vat kyl­lä tiedos­sa jo val­tu­us­ton tehdessä asi­as­ta päätök­sen­sä. Val­lal­la on nyt inkre­mal­isti­nen ajat­te­lu­ta­pa. Men­nään pala ker­ral­laan ja toiv­otaan ratkaisu­jen löy­tyvän sit­ten kun ne kaatu­vat päälle.

    Bule­vardis­oin­nin taus­tavi­sio pikaraitioverkos­ta on sit­ten jo uuden kokolu­okan juttu.

  49. Osmo Soin­in­vaara:
    Niistä on val­ta­va yli­tar­jon­ta sil­lä alueella. 

    Asuka­s­paikko­jen osalta ehkä. Sen sijaan lyhyem­piaikaisi­ta paikoista on pulaa päätellen siitä että Län­sisa­ta­man pysäköin­ti­hin­nat ovat reilusti tuon yli. Mal­ta-talon kan­nat­taakin alkaa tar­jo­ta paikko­ja ris­teily­matkus­ta­jille, käve­ly­mat­ka ei ole kohtuuton. 

    Vai löy­tykö tämänkin estämiseen joku kaupun­gin päätös kos­ka Sata­man merkit­tävän bis­nek­sen kanssa kil­pailua halu­taan rajoittaa..?

  50. Sakke: naulan kantaan. 

    “Sil­lä taas ei ole väliä, onko se auto oma vai vuokrat­tu, jos sil­lä on ilo ajaa.” 

    Ja vielä Latelle tästä. Tarkoitin edel­lä siis sitä, ettei väliä tosi­aankaan ole. Ja täl­löin­hän toim­i­taan henkilöko­htais­ten pref­er­enssien mukaan, jot­ka siis min­un tapauk­ses­sani ovat selvästi auton omis­tamisen puolella. 

    Sanovat, että auto on joillekuille pyhä lehmä. No ehkäpä niinkin. Mut­ta mikäs se fix­ie sit­ten par­ta­suu-urpolle on?

  51. Cam­pag­no­lo: Asuka­s­paikko­jen osalta ehkä. Sen sijaan lyhyem­piaikaisi­ta paikoista on pulaa päätellen siitä että Län­sisa­ta­man pysäköin­ti­hin­nat ovat reilusti tuon yli. Mal­ta-talon kan­nat­taakin alkaa tar­jo­ta paikko­ja ris­teily­matkus­ta­jille, käve­ly­mat­ka ei ole kohtuuton. 

    Vai löy­tykö tämänkin estämiseen joku kaupun­gin päätös kos­ka Sata­man merkit­tävän bis­nek­sen kanssa kil­pailua halu­taan rajoittaa..? 

    Sit­ten voidaankin kysyä, onko mitään järkeä pakot­taa asun­to-osakey­htiöt har­ras­ta­maan pysäköin­tibisnestä, sen sijaan että ne oli­si­vat itse bysäköin­tibis­nek­seen erikois­tuneen yri­tyk­sen asi­akkaina. Tuo kun näyt­tää sel­l­aiselta toiminnal­ta, että hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta syn­tyy melkein väkisin.

    Edes Stock­mann ei jär­jestä omaa pysäköin­tiään itse, vaan ostaa sen palvelu­na alalle erikois­tuneelta Q‑Parkilta. Ja Stock­alla kuitenkin luulisi ole­van vähän parem­mat edel­ly­tyk­set toimin­nan kan­nat­tavaan pyörit­tämiseen kuin as.oy:llä.

  52. Mau­r­izio:
    Sakke: naulan kantaan. 

    “Sil­lä taas ei ole väliä, onko se auto oma vai vuokrat­tu, jos sil­lä on ilo ajaa.” 

    Ja vielä Latelle tästä. Tarkoitin edel­lä siis sitä, ettei väliä tosi­aankaan ole. Ja täl­löin­hän toim­i­taan henkilöko­htais­ten pref­er­enssien mukaan, jot­ka siis min­un tapauk­ses­sani ovat selvästi auton omis­tamisen puolella. 

    Sanovat, että auto on joillekuille pyhä lehmä. No ehkäpä niinkin. Mut­ta mikäs se fix­ie sit­ten par­ta­suu-urpolle on?

    Muut helsinkiläiset eivät joudu mak­samaan huo­mat­tavia sum­mia muiden ihmis­ten fixie-pyöristä.
    Näin yksinkertaista.

  53. Mau­r­izio:
    Sakke: naulan kantaan. 

    “Sil­lä taas ei ole väliä, onko se auto oma vai vuokrat­tu, jos sil­lä on ilo ajaa.” 

    Ja vielä Latelle tästä. Tarkoitin edel­lä siis sitä, ettei väliä tosi­aankaan ole. Ja täl­löin­hän toim­i­taan henkilöko­htais­ten pref­er­enssien mukaan, jot­ka siis min­un tapauk­ses­sani ovat selvästi auton omis­tamisen puolella. 

    Sanovat, että auto on joillekuille pyhä lehmä. No ehkäpä niinkin. Mut­ta mikäs se fix­ie sit­ten par­ta­suu-urpolle on? 

    Se ei liene mikään fix­ie-pyörä, vaan ehkä pikem­minkin vaikka­pa esim. eräs hiilikuitu­runk­oinen malli (7.9?), joka kan­netaan koti­in tul­lessa rap­puset ylös, sisälle vaik­ka makkari­in, kun ei eteiseen sitä (tietenkään) kukaan hen­no jät­tää, ja jol­la on hin­taa vähin­tään noin 9.5 kilo­eu­roa ja jos­sa on lisäksi … 

    Nyt pitää lopet­taa ennen muiden yksi­tysko­h­tien (lue: herkku­jen) kuvaus­ta, sil­lä luu­len­pa, että pak­suinkaan par­ta ei muuten koh­ta kaikkea kuo­laa enää ime!

  54. Olisiko liian mas­si­ivista purkaa Laa­jasa­lon­tien moot­tori­tieo­su­us kokon­aan ja vas­taavasti tehdä Kuvernöörin­ti­estä Laa­jasa­lon autoli­iken­teen pääväylä? Täl­lä het­kel­lä Laa­jasa­lon- ja Kuvernöörin­tie ovat aikamoista tilan­tuh­laus­ta ihan sik­sikin, että ne vas­taa­vat toisi­aan niin hyvin.

    Oma ehdo­tuk­seni. Punainen: tie, mus­ta: nykyi­nen raken­nuskan­ta, ruskea: uusi ker­rosta­lo, oranssi: uusi pien­ta­lo, vio­let­ti: uusi palvelu-/työ­paikkaraken­nus, vihreä: viher-/virk­istysalue, sini­nen: vesialue.

    https://www.dropbox.com/s/ywlaqy3w9b3kpuf/t%C3%A4yd.suun..png?dl=0

  55. “Näin yksinker­taista.”

    No jos minä pidän autoani jo ammoin raken­netus­sa parkki­hal­lis­sa ja joku kokee sen takia kärsi­neen­sä taloudel­lista tai muu­ta vääryyt­tä, niin se on sit­ten voi voi. Mut­ta koi­ta nyt kestää kuitenkin.

  56. teekkari:
    Edes Stock­mann ei jär­jestä omaa pysäköin­tiään itse, vaan ostaa sen palvelu­na alalle erikois­tuneelta Q‑Parkilta. Ja Stock­alla kuitenkin luulisi ole­van vähän parem­mat edel­ly­tyk­set toimin­nan kan­nat­tavaan pyörit­tämiseen kuin as.oy:llä.

    Aivan kuten sanoitkin, pysäköin­tibis­nek­sen voi hoitaa joku muu. Asun­toy­htiö on pakotet­tu har­joit­ta­maan kiin­teistösi­joit­tamista (joka kuulem­ma pääkaupunkiseudul­la on eri­tyisen kan­nat­tavaa..) mut­ta se voi antaa käytän­nön pyörit­tämisen eniten tar­joavalle. Luulisi siitä jäävän osakkaille enem­män käteen kuin tyhjänä seisottamisesta.

    1. Velvoitepaiko­jen ulosvuokraus ei vält­tämät­tä ole sal­lit­tua, kos­ka sil­loin taloy­htiön asukkail­la ei ole kaa­van­mukaisia paikkoja.

  57. Töölöläi­nen:
    Löy­tyykö Sibik­sen ympäristöstä oikeasti noin mon­ta paikkaa ostettavaksi/oikeasti varattavaksi… 

    Melkein talon alle on suun­nitel­tu use­an sadan auton luo­la, kun­han pis­araradan louhin­ta saadaan käyn­ti­in. Itse en pidä ideas­ta, jos­sa kytketään autopaikoi­tus­ta johonkin ehkä tule­vaisu­udessa tule­vaan ase­malu­o­laan. Töölössä on huu­ta­va parkipaikka­pu­la, joka on syytä saa­da ratkaistua, tuli rata tai ei.

  58. Abdirisak: Muut helsinkiläiset eivät joudu mak­samaan huo­mat­tavia sum­mia muiden ihmis­ten fixie-pyöristä.
    Näin yksinkertaista. 

    En omista par­taa, mut­ta pari fix­iä kyl­läkin. Omis­tan myös auton, enkä ymmär­rä vas­takkainaset­telua. Läh­es poikkeuk­set­ta ratkaisut, jot­ka ovat toimivia autoli­iken­teen kannal­ta, ovat toimivia myös pyöräli­iken­teen kannalta.

    Helsin­gin keskus­tan suurin ongel­ma, kat­so­taan sitä sit­ten julkisen liiken­teen käyt­täjänä (spåra), auton ratin takaa tai pyörän selästä ovat bus­sit. Ne pitää saa­da pois keskustasta.

  59. Osmo Soin­in­vaara:
    Niistä on val­ta­va yli­tar­jon­ta sil­lä alueel­la. Pauikas­ta pitäisi saa­da sel­l­aiset 200 €/kk jot­ta pää­sisi omilleen, eikä sel­l­aista vuokraa mak­savia ilmaan­nu. Muil­lakin on tämä ylim­i­toitet­tu nor­mi niskassaan. 

    Parem­mil­takin paikoil­ta ihan keskus­tas­ta saa markki­nahin­taisen hal­li­paikan paljon halvem­mal­la! Tuo osoit­taa lähin­nä sen, että joku vetää välistä ja todel­la rankasti. Tukkuhin­tainen hal­li­paik­ka ei voi mak­saa edes 50€ kuus­sa noin kaukana keskus­tas­ta. Osmo, oletko yrit­tänyt selvit­tää, mikä on ansain­ta­logi­ik­ka tuos­sa ja kuka siitä hyötyy?

    1. Markki­nahin­tainen paik­ka saat­taa tuot­taa myös tap­pi­o­ta. Noi­ta on aikanaan rahoitet­tu kaavoitusverol­la. Joka perusko­r­jasi kiin­teistöä keskus­tas­ta, jou­tui sub­ven­toimaan parkkilu­o­lia. Tont­tiko­htainen paikoi­tus tulee määritelmäl­lis­es­ti kalli­im­mak­si kuin se, että parkkipaikan sijain­nin voi opti­moi­da kaupungi­nosan sisällä.

  60. Abdirisak: Muut helsinkiläiset eivät joudu mak­samaan huo­mat­tavia sum­mia muiden ihmis­ten fixie-pyöristä.
    Näin yksinkertaista. 

    Onko epäko­r­rek­tia näin Osmon pal­stal­la kysyä, paljonko on sijoitet­tu kaupun­gin veron­mak­sajien raho­ja Helsin­gin pyörätiev­erkos­ton nyk­yarvoon viimeis­ten kymme­nen tai kah­denkymme­nen vuo­den aikana ja mikä mah­taa olla tuon koko verkos­ton nykyarvo? 

    Kai siihen pyörätiev­erkos­toonkin on jonkun ver­ran pen­nosia per akti­ivikäytössä ole­va polkupyörä (tai sel­l­ais­ten keskimääräi­nen vuo­tu­inen käyt­töai­ka) käytetty?

    Maastopy­öräil­i­jöi­den kovin ahk­eras­sa käytössä ole­val­la reit­il­lä voi taasen kasvil­lisu­us kulua (ja kuluukin) aika hel­posti puh­ki. Se ei ole aina yhtä kau­nista kat­sot­tavaa kuin esim. joidenkin kasvien kukinnot.

    Taloy­htiönkin pyöräkel­lari voisi olla yhden tai use­am­mankin asukkaan kannal­ta paljon tuot­toisampi esimerkik­si ulkop­uoliselle liik­keen­har­joit­ta­jalle vuokrat­tuna kioskina. 

    Kaikkia tärkeitä asioi­ta ei ehkä kuitenkaan pidä mita­ta vain rahas­sa. Yhdelle voi olla autopaik­ka tärkeä, toiselle taas voi sel­l­ainen olla esim. hyvin toimi­va pyöräkel­lari. Kol­mas taas on tyy­tyväi­nen vas­ta sil­loin, jos nuo edel­liset eivät keskenään tap­pele. Mil­loin mah­ta­vat olla tyy­tyväisiä kaikki?

    Maail­mas­samme tun­tuu aina vain yhä harvem­pi asia ole­van sel­l­ainen, jos­ta voi joku tai joskus saa­vat jopa kaik­ki ilmaisek­si naut­tia. Jonkun mielestä tuo saat­taa olla hyvä, jonkun toisen kannal­ta taasen huono ja jopa valitet­tavakin asia.

    1. Pyörätei­hin on sijoitet­tu lähin­nä sik­si, että sil­lä tavoin voidaan kielt6ää pyöräi­ly ajo­radal­la. Pyöräteitä on neliöinä las­ket­tuna paljon vähem­män kuin autoteitä jaet­tuna vaik­ka autol­la ja pyöräl­lä tehdy­il­lä helsinkiläis­ten hinkilök­ilo­me­treil­lä, joten kaupun­ki sub­ven­toi kyl­lä autoli­iken­nt­teä paljon enem­män. Autoli­iken­net­tä palver­levi­in investoin­tei­hin käytetään 100 miljoon­aa euroa vuodessa, pyörätei­hin noin viisi miljoon­aa ja molem­mat mak­sa­vat samaa kun­nal­lisveroa. Josa kus­tan­nuk­set kohdis­tet­ti­aisi­in käyt­täjhillä, autoil­i­jat jou­tu­isi­vat mak­samaan pyöräilijöille.

  61. Sitä­pait­si kun nyt ker­ran pimeää tak­si­toim­intaa ja loma-asun­non­va­i­h­toa varten on omat share­tussys­teeminsä, mikä estää tar­joa­mas­ta samaa pysäköin­ti­in. Kun Vir­taset lähtevät loma­lle, he tar­joa­vat oman autopaikkansa viikok­si jonkun muun käyt­töön ja saa­vat vasti­neek­si yhden päivän pysäköin­nin Jätkäsaa­res­sa Lahtis­ten paikalla ja lop­ut jostain muual­ta. Välistä vie jär­jestelmän ylläpitäjä oman siivun­sa ja verot­ta­ja myös tai sit­ten ei. 

    Tämä on sit­ten näkökul­mas­ta joko tosi hyvä aja­tus kos­ka se vähen­tää päällekkäis­ten parkkipaikko­jen rak­en­tamisen tarvet­ta tai aivan kauhea aja­tus kos­ka se helpot­taa yksi­ty­isau­ton käyt­töä ja sitä kaut­ta ihmis­ten elämää…

  62. Fik­sipyörä on kyl­lä kaikkin surkein pyöräkeksin­tö aikoi­hin. En kek­si fik­sis­sä muu­ta järkeä kuin sen, ettei se kel­paa varkaille. Siinä ei ole mitään osia, mitä myy­dä eteen­päin, eikä itse pyörä var­maan kel­paa kenellekään täysi­järkiselle ja hip­sterin-pip­ster­it taas tykkäävät raken­nel­la omat fiksinsä.

    Val­is­takaa min­ua, onko fiksin ideana tämä vai mikä muu? Parin kun­nol­lisen pyörän omis­ta­jana moinen rot­ti­lo on täysin jär­jetön kapine.

  63. Osmo Soin­in­vaara:
    Velvoitepaiko­jen ulosvuokraus ei vält­tämät­tä ole sal­lit­tua, kos­ka sil­loin taloy­htiön asukkail­la ei ole kaa­van­mukaisia paikkoja. 

    Okei, eihän Suomes­sa saa. Sen vuok­si tämä on hyvinvointivaltio. 

    Taloy­htiön ja asukkaiden kan­nat­taa kek­siä siis omaa käyttöä. 

    Mut­ta mikä yleen­sä on vira­nomais­ten tahol­ta sal­lit­tua (olet­taen että yhtiön sisäl­lä muuten tarpeet­tomak­si jäänei­den paikko­jen hyö­tykäytöstä päästään yhteisymmärrykseen)? 

    Voiko autopaikalle tuo­da pyöräil­lä liikku­van naftisti 5x2 ‑kokoisen tilaele­mentin “varas­tok­si” jon­ka sit­ten sis­us­taa trendikkäästi man­cavek­si, kasvi­huoneek­si, retri­it­tikam­miok­si tai muuten vaan työtilaksi? 

    Palo- yms. tur­val­lisu­ussy­istä var­maankaan ei.…

  64. Cam­pag­no­lo: Voiko autopaikalle tuo­da pyöräil­lä liikku­van naftisti 5×2 ‑kokoisen tilaele­mentin “varas­tok­si” jon­ka sit­ten sis­us­taa trendikkäästi man­cavek­si, kasvi­huoneek­si, retri­it­tikam­miok­si tai muuten vaan työtilaksi?
    Palo- yms. tur­val­lisu­ussy­istä var­maankaan ei….

    Autopaikalle voi kyl­lä tuo­da asun­toau­ton tai asun­to­vau­nun. Ilmeis­es­ti näitä ei kuitenkaan saa käyt­tää varasto‑, työ- tai asuin­ti­lana, jos autopaik­ka on raken­nuk­sen sisällä…

  65. “Markki­nahin­tainen paik­ka saat­taa tuot­taa myös tappiota.” 

    Jol­loin se ei itse asi­as­sa ole markki­nahin­tainen ainakaan sil­lä ajan­hetkel­lä. Joten point­ti oli?

    1. Kyl­lä påaik­ka voi olla markki­nahin­tainen, vaik­ka se tuot­taa tap­pi­o­ta. Ei ole kovinkaan harv­inaista, että markki­noil­la toimi­va yri­tys tuot­taa tappiota.

  66. “man­cave”

    Ymmär­rän, mitä ajat takaa. Ei ikävä kyl­lä var­maankaan onnis­tu. Mut­ta ajatelka­amme: man­cave parkki­hal­lis­sa ja vaik­ka JOKA PERJANTAI möykkääviä urpo­ja mes­ta täyn­nä, mukaan­lukien itseni… eikä mitään häir­iötä asukkaille! SVIDUN hyvä ajatus!!! 

    Häh Osmo, vetäs­es lävitte?!? 

    PS. Joo ja vois jopa ras­saa mopookin samal­la, muiden asioiden ohel­la. KOMPPIA!!!

  67. Osmo Soin­in­vaara:
    Pyörätei­hin on sijoitet­tu lähin­nä sik­si, että sil­lä tavoin voidaan kielt6ää pyöräi­ly ajo­radal­la. Pyöräteitä on neliöinä las­ket­tuna paljon vähem­män kuin autoteitä jaet­tuna vaik­ka autol­la ja pyöräl­lä tehdy­il­lä helsinkiläis­ten hinkilök­ilo­me­treil­lä, joten kaupun­ki sub­ven­toi kyl­lä autoli­iken­nt­teä paljon enem­män. Autoli­iken­net­tä palver­levi­in investoin­tei­hin käytetään 100 miljoon­aa euroa vuodessa, pyörätei­hin noin viisi miljoon­aa ja molem­mat mak­sa­vat samaa kun­nal­lisveroa. Josa kus­tan­nuk­set kohdis­tet­ti­aisi­in käyt­täjhillä, autoil­i­jat jou­tu­isi­vat mak­samaan pyöräilijöille. 

    En olisi tuos­ta asi­as­ta niinkään varma.

    Näkemäni mukaan fil­lar­is­tit käyt­tävät sekä katu­ja ja ajoteitä (vaik­ka vier­essä olisi pyörätie!), että pyöräteitä. Taisi niitä pyöräil­i­jöitä olla jopa Län­siväyläl­lä ainakin ker­ran. (Jos käyt­töä on vähän, saat­taa tietysti hin­takin suh­teessa käyt­töön nous­ta aika korkeak­si!) Käyt­tävätkö autoil­i­jat mielestäsi paljonkin pyöräteitä?

    Mitä teitä pitkin tuo­daan ruo­ka ja kaik­ki muu mm. kaupunki­lais­ten nälkään­sä tarvit­se­ma kaupunki­in? Ei kai vaan pyöräteitä pitkin?

    Kaupun­ki ei olisi kaupun­ki ilman katu­ja ja jalka­käytäviä, eikä se tulisi edes toimeen ilman tie- ja mui­ta yhteyk­siään muualle. Tästä syys­tä tuos­ta kaikesta kuu­luu myös pyöräil­i­jöi­den (kuten muidenkin) mak­saa vain nöyrästi kiit­täen oma osansa.

  68. Osmo Soin­in­vaara:
    Autoil­i­jat käyt­tävät erit­täin paljon pyöräteitä pysäköintiin. 

    Noinko­han on? (Joku tosin lie­nee toden­nut, että kaik­ki on maail­mas­sa kovin suhteellista!)

    Jos noin silti todel­lakin on, saat­taa se sit­ten olla melko selvä merk­ki siitä, että sal­lit­tu­ja pysäköin­tipaikko­ja on autoil­i­joille aivan liian vähän, vai mis­tä moinen ilmiö voisi muu­toin johtua?

  69. Mau­r­izio:
    “Markki­nahin­tainen paik­ka saat­taa tuot­taa myös tappiota.” 

    Jol­loin se ei itse asi­as­sa ole markki­nahin­tainen ainakaan sil­lä ajan­hetkel­lä. Joten point­ti oli? 

    Gos­plan pakot­taa investoimaan nämä rahat ja niistä on vain koitet­ta­va saa­da edes osa takaisin edes jotenkin. Tähän se Neukku­lakin kaa­tui: ne muut­ti­vat ihan kelpo raa­ka-ainei­ta skei­dak­si, jota kukaan ei halun­nut, kos­ka viisivuo­tis­su­un­nitel­ma, ja hin­noil­la ja kus­tan­nuk­sil­la ei ollut mitään väliä.

  70. “ja pyöräteille pysäköin­ti maksutonta.” 

    Jos saa sakot — joka siis on tietenkin tässä tapauk­ses­sa ihan perustel­tua — niin eipähän se sil­loin _ilmaista_ kuitenkaan ole. 

    Ja sit­ten suju­vasti aasin­sil­lat jo edeltäkäsin polt­taen asi­as­ta kol­man­teen, kos­ka parkki­hal­li-man­cave tun­tui kyl­lä eilen snadis­sa hiivas­sa parem­mal­ta ide­al­ta kuin tänään. Mis­tä lie sit­ten johtuukaan 😀 Mut­ta voisi­han tähän har­raste­va­likoimaansa tietenkin mope­din ras­saamisenkin vielä lisätä jos tuol­laisia joskus tulisi — ja tarkoi­tan siis todel­lakin mopoa tyyli­in max. 50 cm³ van­ha derkku­ve­hje tai vas­taa­va. Olispa­han äree!

  71. Onnek­si tekni­ik­ka ratkaisee lähivu­osikym­meninä pysäköin­tion­gel­mat, sil­lä automaat­ti­au­tot voivat pysäköidä itsen­sä vaik­ka Hämeen­lin­naan Sun­ny Car Cen­terin ton­tille, kun eivät ole ajossa.

  72. Osmo Soin­in­vaara:
    Se johtuu siitä, että sal­li­tut pysäköin­tipaikat ovat mak­sullisia ja pyöräteille pysäköin­ti maksutonta. 

    Osmo, nyt menee kyl­lää vähän pak­suk­si. Sen ver­ran pitkään olen ollut töis­sä ja nyt myös asunut Helsingis­sä, että tiedän keskus­tan parkkipaikkakatastrofin.

    Ehdot­taisin, että paikoituk­seen liit­tyvis­sä asiois­sa äänioikeus rajataan vain auton omis­ta­jille ja polkupyöräi­lyyn liit­tyvis­sä asiois­sa polkupyörän omis­ta­jille. Nyt tun­tuu, että sen sijaan että oltaisi­in kiinos­tut­tu kehit­tämään oman liiken­nemuodon edel­ly­tyk­siä, pyritään mak­si­moimaan muiden liiku­jien haittoja.

    1. Se, että keskus­tas­sa on pulaa pysäköin­tipaikoista osoit­taa, että ne on hin­noitel­tu väärin. Teo­ri­an mukaan pysäköin­tipaikat pitää hin­noitel­la niin, että 10 % on vapaana. Autoil­i­jat kuitenkin ovat sosi­aalipum­m­me­ja, jot­ka haluia­vat veron­mak­sajien mak­sa­van autoilun kuluista, joista siis pysäköin­tipåaik­ka on yliv­er­tais­es­ti suurin kulu, kaupungis­sa. Maal­la se ei mak­sa mitään.

  73. “osoit­taa, että ne on hin­noitel­tu väärin.” 

    Mah­dol­lis­es­ti. Tosin se saat­taa myös osoit­taa, että keskus­tas­sa on pulaa pysäköintipaikoista. 

    No siis enhän minä tiedä, onko. Mikäköhän kan­takaupun­gin pysäköin­tilu­o­las­ton käyt­töaste on?

  74. Jos pysäköin­tipaikoista on pulaa nykyisel­lä hin­tata­sol­la, niin kyl­lä hin­nat ovat liian alhaiset. Jos paikko­ja ei voi rak­en­taa kan­nat­tavasti kusää, niin pääkeino kysyn­nän ja tar­jon­nan tas­apain­ot­tamiseen on hin­to­jen korotukset.

  75. Osmo Soin­in­vaara:
    Se, että keskus­tas­sa on pulaa pysäköin­tipaikoista osoit­taa, että ne on hin­noitel­tu väärin. Teo­ri­an mukaan pysäköin­tipaikat pitää hin­noitel­la niin, että 10 % on vapaana. Autoil­i­jat kuitenkin ovat sosi­aalipum­m­me­ja, jot­ka haluia­vat veron­mak­sajien mak­sa­van autoilun kuluista, joista siis pysäköin­tipåaik­ka on yliv­er­tais­es­ti suurin kulu, kaupungis­sa. Maal­la se ei mak­sa mitään. 

    Pitäisikö myös kaupun­gin vuokra-asun­to­jen vuokrat hin­noitel­la Helsingis­sä tuo­ta samaa peri­aatet­ta nou­dat­taen, jot­ta vält­ty­isimme sosiaalipummeilta?

    Lie­nee myös ole­mas­sa sel­l­aisia teo­ri­oi­ta tai ainakin vira­nomais­määräyk­siä (muil­la aloil­la tosin), joiden mukaan kap­a­siteet­tia on olta­va yli tarpeen. Kun on Helsingistä kyse, voisi joku perään vielä tode­ta, että ei vara venet­tä kaada.

    Jos autopaikko­jakin olisi vas­taavasti, eli tarvet­ta enem­män, siis enem­män kuin on ilmeis­es­ti nyt, ei tuo­ta harmia, vaivaa ja keskustelua aiheut­tanut­ta ongel­maa kaiketi kaupungis­sa tässä nykyisessä laa­ju­udessa olisi. Auto­jen pysäköin­tipaikathan ovat kaupun­gin perus­in­fraa, siinä mis­sä kadut ja jalkakäytävätkin! 

    Esim. bus­sis­sa, raitio­vaunus­sa ja met­rossa on mukavampi matkus­taa (ja kaupungis­sa asua!) niin kauan kuin väljyyt­tä on jokaiselle riittävästi.

  76. Osmo Soin­in­vaara: Foru­min parkkilu­olan alin­ta ker­rosta ei kai ole ker­taakaan otet­tu käyt­töön. Tilaa siis on

    vrt. “Hul­luil­ta päiviltä ei kai ole ker­taakaan lop­punut ruo­ka. Ruokakaup­po­ja siis on riit­tävästi.” 😉 Se, onko Foru­min luo­las­sa vapaa paik­ka on yhden­tekevää, jos asioin­ti­tarve on eri puolel­la keskus­taa. Hal­liyri­tyk­sen tavoite voi olla opti­moi­da pääo­man tuot­toa, mut­ta jär­jestelmä­ta­sol­la käyt­täjien tavoite on opti­moi­da vapaan ruudun hin­taa ja etäisyyt­tä kohteesta (pysäköin­nin alet­tua kävelysi­ir­tymä mak­saa suo­raan parkki­tak­san ver­ran + oma aika).

  77. Osmo Soin­in­vaara:
    Se, että keskus­tas­sa on pulaa pysäköin­tipaikoista osoit­taa, että ne on hin­noitel­tu väärin. Teo­ri­an mukaan pysäköin­tipaikat pitää hin­noitel­la niin, että 10 % on vapaana. Autoil­i­jat kuitenkin ovat sosi­aalipum­m­me­ja, jot­ka haluia­vat veron­mak­sajien mak­sa­van autoilun kuluista, joista siis pysäköin­tipåaik­ka on yliv­er­tais­es­ti suurin kulu, kaupungis­sa. Maal­la se ei mak­sa mitään. 

    Taval­laan olet oike­as­sa, mut­ta pysäköin­tipaikko­jen hin­noit­telun lisäk­si ongel­ma on asukaspysäköin­nin osalta myös niiden omis­tus­suh­teessa. Helsin­ki suosii yhtiöitet­tyjä ja ulkois­tet­tu­ja pysäköin­ti­laitok­sia. Niiden tavoite on vain mak­si­moi­da tuot­toa omis­ta­jille. Eikä niil­lä voi muu­ta tavoitet­ta ollakkaan. Tätä tue­taan vielä jonkin ver­ran liian pienel­lä pysäköin­tipaikkamääräl­lä ja alueel­lisel­la monop­o­lil­la, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat hin­to­jen hinaamisen tappiin.

    Asukkaan kannal­ta ain­oa järkevä vai­h­toe­hto on omis­taa oma pysäköin­tipaik­ka. Jos joudu­taan tilanteeseen, että pysäköin­tipaikko­ja omis­ta­vat yri­tyk­set, on edes taat­ta­va kil­pailu. Eli samal­la alueel­la pitää olla usei­ta yrit­täjiä, joiden kil­pailua valvotaan. Jos raken­netaan iso pysäköin­ti­ta­lo, on min­imis­sään eri ker­rokset myytävä eri yrit­täjälle. Yht­enäi­nen hin­noit­telu on merk­ki kartel­lista, siis rikol­lis­es­ta toiminnasta.

    Nyt kaupun­ki tukee kaavoituk­sel­la voimakkaasti monop­o­lien syn­tymistä ja lait­taa pahim­mil­laan asun­to-osakey­htiön pahaan välikä­teen pakko-ostat­ta­mal­la paikko­ja. Kun riit­tävä määrä paikko­ja on myytävä markki­noil­la, niin kate gryn­der­ille jää taku­ul­la pienem­mäk­si kuin nykyään. Samal­la gryn­derikin miet­tii, kan­nat­taako voiton mak­si­moimisek­si tehdä yhtä parkki­taloa vai taloy­htiöko­htais­es­ti auto­talle­ja ja ‑halle­ja. Asukkaan tarve on jälkim­mäi­nen, muu­ta se hie­man pienen­tää gryn­derin voittoa. 

    Koko ongel­maa ei olisi uusil­la alueil­la, jos rak­en­tamisen pääomi­tus olisi kun­nos­sa. Raken­net­taisi­in riit­tävästi paikko­ja ilman ohjaus­takin. Nyt gryn­der­il­lä on vain yksi tavoite, voiton mak­si­moin­ti, mikä hänelle suo­takoon. Poli­it­tisen ohjauk­sen tavoit­teen toivoisin siir­tyvän vähän muualle, asukkaiden hyv­in­voin­nin takaamiseen.

    1. Kalle, jos sinus­ta pysäköin­nistä saa monop­o­lis­tisia voit­to­ja, mik­si et perus­ta omaa pysäköin­tilu­o­laa. On var­maankin kyse luo­vas­ta kir­jan­pidos­ta, kun ne tähä­nas­tiset näyt­tävägt aika huonoa tulosta.
      Kum­mallista, kun kaupun­ki pakot­taa gryn­derin tekemään enem­män paikko­ja kuin gryn­deri halu­aisi ja tämä yrit­tää sen jäl­keen myy­dä ne asukkaille, asukkaat eivät halua ostaa tuotan­tokus­tan­nush­in­taan, siis ilman mitään voit­toa. Gryn­deri joutuu pakkomyymään autopaikat: jos halu­at täältä asun­nion (asun­noille on kysyn­tää) sin­un on ostet­ta­va myös autopaik­ka, vaik­ka et omis­taisi autoa.

Vastaa käyttäjälle Mikko Nummelin Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.