Oden veromalli (4/4): Muita veroja

Vaik­ka arvon­lisäverona kerät­täisi­in val­taosa veroista, muitakin vero­ja tarvittaisiin.

Ohjaa­vat verot

Ohjaa­van veron tarkoituk­se­na on vähen­tää jotain haitallista asi­aa, jota ei kuitenkaan voi tai kan­na­ta kieltää kokon­aan. Nykyiset valmis­teverot säi­lyt­täi­sivät tason­sa suurin piirtein. Vero­jen tasot ja kohdis­tu­mi­nen pitäisi nyky­istä parem­min määrätä tuo­ta tor­jut­tavaa hait­taa, siis ohjaus­vaiku­tus­ta ajatellen.

Olen sen ver­ran opti­misti­nen, että uskon vuon­na 2040 ote­tun ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­misen tosis­saan niin, että hiilid­iok­sidipäästöi­hin kohdis­tuu nyky­istä huo­mat­tavasti korkeampi vero päästöoikeuk­sien hin­to­jen tai suo­ran hiiliv­eron kaut­ta. Ripaus pes­simis­miäkin on mukana: vuon­na 2040 on vielä joitain verotet­tavia päästöjä. Tulop­uolelle kir­jaan noin kolme mil­jar­dia euroa nyky­istä enemmän.

Raa­ka-ain­everot

Uskon luon­non­va­ro­jen niukku­u­den ole­van vuon­na 2040 huo­mat­tavasti nyky­istä merkit­täväm­pää taloudel­lis­es­ti. Kun teolli­nen valmis­tus muut­tuu automaa­tion myötä halvem­mak­si, raa­ka-ainei­den ja ener­gian osu­us hin­nas­ta nousee. Raa­ka-aineisi­in kohdis­tu­va vero kan­nus­taa käyt­tämään raa­ka-ainei­ta säästeliäästi. Veron varsi­nainen tavoite on kuitenkin järkevöit­tää tulon­jakoa. Jos Suo­mi verot­taisi raa­ka-ainei­ta ja ener­giaa yksipuolis­es­ti, vero jäisi mei­dän mak­set­tavak­semme, mut­ta jos kulut­ta­ja­maat tek­i­sivät tämän yhdessä, pääosa veros­ta menisi tuot­ta­jien mak­set­tavak­si alen­taen raa­ka-ainei­den maail­man­markki­nahin­to­ja. Täl­lä olisi myön­teinen vaiku­tus maail­man­talouden tulonjakoon.

Luon­nolli­nen niukkuus 

Oma vero­tuk­sen lajin­sa olisi luon­nol­lisen niukku­den vero­tus. Tämä olisi lähin­nä urbaanin elämän­muodon vero. Vero kohdis­tu­isi keskeis­es­ti sijait­se­vaan kaupunki­maa­han (kiin­teistövero) ja liiken­teen viemään tilaan (ruuhka­mak­sut), mut­ta muitakin kohtei­ta on help­po kek­siä. Täl­laisen veron tuot­to ei olisi huima, mut­ta vero edis­täisi kaupungis­tu­misen ohjaamises­sa myön­teisel­lä taval­la. Luon­nolli­nen niukku­us nos­taa hin­to­ja, mikä on vält­tämätön­tä, mut­ta tuo lisähin­ta ei kuu­lu oikein kenellekään, joten on yksinker­tais­in­ta ottaa se yhteiskun­nalle eli kaikille.

Vero opetuk­sen ja ter­vey­den­huol­lon rahoittamiseksi? 

Peri­aat­teessa oikeus ter­vey­den­huoltoon ja las­ten koulu­tuk­seen perus­tuu siihen, mihin maa­han tulovero mak­se­taan. (Ter­veisiä Por­tu­gali­in!) Tämä ei oikein toi­mi, jos vero­tus perus­tuu kulu­tuk­seen. Sil­loin voi olla perustel­tua ottaa käyt­töön erilli­nen mak­su ter­vey­den­huol­lon ja opetuk­sen rahoit­tamiseen. Sen voi mak­saa Suomeen, vaik­ka asu­isi Por­tu­galis­sa. Tätä en kuitenkaan ole miet­tinyt sen pidemmälle.

Tulovero suuril­la ansiotuloille 

Kulu­tusveroi­hin liit­tyvä ”veron­palau­tus” riit­tää oikaise­maan tulon­jaon pieni- ja keski­t­u­lois­t­en välil­lä, mut­ta jos halu­taan estää suu­rit­u­lois­t­en liial­lisek­si koet­tu vauras­tu­mi­nen, voidaan suurim­mille tuloille aset­taa erilli­nen tulovero, jota mak­saisi ehkä kol­mannes palkansaajista.

Piket­ty-vero

Piket­ty varoit­taa aivan oikein val­loilleen pää­sevästä tulo- ja omaisu­usero­jen kasvus­ta. Hänen mielestään var­al­lisu­userot Ruot­sis­sa ovat ihanteel­liset, joten Suomes­sa var­al­lisu­ut­ta var­maankin on siis kasautunut liian vähän. Suurten omaisuuk­sien kasautu­mi­nen ei vielä ole meil­lä ongel­ma – pikem­minkin ongel­ma on puo­lus­tuskyvyt­tömyytemme, kun kaik­ki hyvät ideat on myytävä ulko­maille, kos­ka koti­maista osta­jaa ei löy­dy. Mut­ta olka­amme opti­mistisia, että kansalais­ten liial­lis­es­ta vauras­tu­mis­es­ta tulee meillekin ongel­ma. Sil­loin tarvi­taan jokin suuri­in var­al­lisuuk­si­in kohdis­tu­va vero – omaisu­usvero tai per­in­tövero tai jotain muu­ta. Vuo­teen 2040 men­nessä on kuitenkin mon­ta poli­itikkoikälu­okkaa tul­lut kehi­in. Olisi aivan kohtu­u­ton­ta heitä kohtaan, jos ratkai­sisin vielä tämänkin ongel­man – varsinkin kun tilaisu­u­den puheen­jo­hta­ja jo kat­se­lee kel­loaan. Antaa tämän siis jäädä hautumaan!

 

64 vastausta artikkeliin “Oden veromalli (4/4): Muita veroja”

  1. Arvon­lisäveron pitäisi olla sidot­tu oste­tun tuot­teen taku­uaikaan. Takuu 20–30 v. alv 0%.
    Takuu mor­maali 1–2 v. Alv 24%.Muut siltä väliltä. Kulut­ta­ja saat­taisi ajatel­la, että tuot­teen mata­lampi vero­tus mah­dol­lis­taisi tarvit­ta­vat kor­jaus- ja huoltopalve­lut käyt­tövu­osien aikana.
    Mielestäni olisi aika muka­va ajatel­la jonkin han­kki­mani esineen kestävän tule­viankin sukupolvien käyt­töä. Ennen­van­haan oli itses­tään selvää, että hyvin tehty esine palveli “isältä pojalle” , nykyi­nen ker­takayt­töhel­vetti syö ylpeytemme ja ymmär­ryk­semme. Köy­hän­hän ei kan­nataisi han­kkia sekundaa.
    kertakayttöhelvettiä.

  2. Luon­nolli­nen niukku­us Oma vero­tuk­sen lajin­sa olisi luon­nol­lisen niukku­den verotus.

    Minä kyl­lä verot­taisin keinotekois­takin niukku­ut­ta (imma­te­ri­aalioikeuk­sia) On jotenkin erikoista, että tuo var­al­lisu­u­den muo­to on niin pyhä, että sen verot­tamis­es­ta ei ole edes kun­nol­la keskustel­tu, vaik­ka ko. var­al­lisu­u­den muo­to on min­un nähdäk­seni yksi merkit­tävistä syistä mik­si piket­ty-veroa tul­laan tarvitsemaan.

  3. Miten sin­un mielestäsi (ja Vihrei­d­den mielestä) autoilun vero­tus pitäisi jär­jestää? mil­laiset real­is­tiset mah­dol­lisu­udet niiden mallien toteut­tamiseen on kun 3 suur­ta puoluet­ta neljästä halu­aa “autoveron val­tion maksettavaksi”?

  4. “Val­tio myi 30 pros­entin osuuten­sa GrowHow’n osakkeista nor­jalaisy­htiölle 208 miljoon­al­la eurol­la vuon­na 2007. GrowHow’n mukana Yara Suomelle siir­tyivät Sok­lin kaivosoikeudet. Arvostelijoiden mukaan kaup­pa on Suomen taloushis­to­ri­an suurimpia virheitä, kos­ka pelkästään Sok­lin malmiesi­in­tymä arvioidaan nyky­isin kym­me­nien mil­jar­di­en arvoiseksi.”

    Voisiko Yaralle paukaut­taa O.S:n esit­tämää raa­ka-ain­everoa. Ainakin Venäjäl­lä moinen onnis­tu­isi takau­tu­vasti? Vero voisi olla vähem­män rankai­se­va, jos Yara rak­en­taisi rikas­ta­mon Suomeen ja radan kai­vok­selle itse, ei Suomen valtio.

  5. Talousti­eteil­i­jät ovat melkein yksimielisiä siitä, että transak­tioverot ovat kaikkein haitallisimpia vero­ja. Niitä ovat mm. Tobinin vero ja leimaverot asun­tokau­pas­sa ja muis­sa osakekaupois­sa. Johta­vat talousti­eteil­i­jät vasem­mis­to­lais­es­ta Lar­ry Sum­mer­sista Ace­moglu­un ovat osoit­ta­neet Piket­tyn teo­ri­an ole­van ihan pielessä. Jos silti rikkai­ta halu­taan verot­taa, var­al­lisu­usvero on pienin paha mut­ta siitäkin on enem­män hait­taa, kos­ka sil­loin yhä use­ampi val­it­see heinäsirkan uran ja yhä harvem­pi muu­ra­haisen, ja investoin­nit jäävät vähemmälle.

  6. Nuo raa­ka-ain­everot lisäi­sivät automaat­tis­es­ti myös kierrätystä.

  7. Hyvä jut­tusar­ja. Vaatii enem­män pohd­in­taa, jot­ta tähän voi vas­ta­ta fiksusti.

    Huo­mau­tus:
    Etu­sivun kom­men­toin­ti-lisäke on taas alka­nut osoit­taa ärsyt­täviä piirteitä. Hiiren kur­sorin harhau­tu­mi­nen email/sähköposti kuvak­keen päälle pom­paut­taa esi­in pop-up ikku­nan jos­sa kysel­lään sähkö­posti­palvelua, vaik­ka vaik­ka hiiren painiket­ta ei painaisikaan. On ikävää kun hiirtä pitää liikutel­la eri­tyis­es­ti tiet­tyjä kuvakkei­ta väis­tellen jos ei halua kat­sel­la noi­ta hyppyruutuja.

  8. Mik­si elämän­muo­dos­ta pitäisi mak­saa veroa? Kaikil­la meil­lä kai sel­l­ainen jonkin­lainen on, vaikkei vält­tämät­tä ihan saman­lainen kuin jol­lakul­la toisella.

    Entä luon­nol­lisen niukku­u­den vero? Tuo nyt tun­tuu vähin­tään kum­malliselta. Tulee ihan mieleen poruk­ka, joka syö omat retkievään­sä ennen aiko­jaan ja vaatii sit­ten päästä jaka­maan vielä sen viimeisen jäse­nen eväät, hänen joka päät­tikin syödä ne vas­ta ruo­ka-aikana. Onhan eväi­den arvo toki sil­loin ehkä jo kohon­nut (ellei nuo eväät ole ehti­neet pilaan­tua), mut­ta jokainen­han päät­täköön itse siitä, miten omat leiviskän­sä käyttää.

    Eiköhän se lisähin­ta kuu­lu (sen perushin­nan lisäk­si) maan­omis­ta­jalle? Jos nyt joku alkaa rak­en­ta­maan kaupunkia hänen tont­tin­sa reunalle tai ympärille, ei kai se maan­omis­ta­jan vika ole? 

    Jos hyvä tont­ti on aikoinaan huolel­la valit­tu ja hän (maan­omis­ta­ja tai vuokralainen sil­lä ton­til­la) elää siivosti, ja pitää nurkkansa ja ympäristön­sä kun­nos­sa, voi toki olla, että sinne naa­purik­si joku toinen hala­jaa. Mik­si ihmeessä maan­omis­ta­jaa pitäisi tuos­ta kaikesta tont­tin­sa ympäril­lä (ja kohdal­la) tapah­tu­vas­ta muu­tok­ses­ta verol­la rankaista? On kuin mer­ta pitäisi rankaista siitä, että joet pyrkivät sinne veten­sä laskemaan. 

    Pitäisikö Osmon esim. mak­saa tupakkaveroa sen täh­den, jos poruk­ka ympäril­lä saisi jostain syys­tä päähän­sä halu­ta alkaa tupakoi­da, ja savua lev­iäisi sit­ten Osmonkin nenään, vaikkei Osmo siitä eri­tyisem­min pitäisi? … ja vaik­ka pitäisi, niin mielestäni ei pitäisi (Osmon veroa siitä mak­saa) sittenkään.

  9. Omat ennusteeni/toiveeni vasti­neek­si Osmon esittämiin:
    — kokon­aisveroas­t­eet tule­vat nykyis­es­tä laske­maan ja mm. Suomes­sa julk­ista sek­to­ria tul­laan pienen­tämään. Yksilön taloudel­lista vas­tu­u­ta omas­ta sosi­aal­i­tur­vas­taan tul­laan lisäämään. Van­ha sosi­aalidemokraat­ti­nen, sosial­is­mi­in poh­jau­tu­va tulo­jen­tasaus vero­tuk­sen kaut­ta heikke­nee ja siir­rymme Suomes­sa enem­män oikean markki­na­t­alouden suun­taan. Tämä on seu­raus­ta siitä, jos/kun halu­amme pääo­man, työn, tavaroiden ja ihmis­ten liikku­van vapaasti.
    — yhteisövero­tus ei katoa. EU vih­doinkin hok­saa, että yhteisövero­tus­ta on pakko har­mon­isoi­da ja siten sääde­tään minim­i­ta­so + jonkin­lainen yht­eneväi­nen osinko­jen verotus.
    — asun­to­tu­lo on absur­dia­ja­tus. Miten olisi vas­taavasti auto­tu­lo, vene­tu­lo, vaate­tu­lo, jääkaap­pit­u­lo, kesämökki­t­u­lo jne.?
    — arvon­lisäveron korot­ta­mi­nen 30–35 %:iin olisi täys­tuho taloudel­liselle toimeli­aisu­udelle. Jo nyt uuden asun­non hin­nas­ta läh­es puo­let menee jok­seenkin suo­raan veroina ja muina mak­suina val­ti­olle ja kun­nille. Jos ALV nos­tet­taisi­in näin korkealle, niin suurin osa ihmi­sistä käper­ty­isi esim. kas­vat­ta­maan ruokansa, ompele­maan vaat­teen­sa ja tekemään yleen­säkin kaiken itse tai kaver­il­la esim. asun­to­tuotan­to kui­h­tu­isi olemat­tomak­si. ALV on yksi suurim­mista syistä siihen, mik­si Suo­mi on niin kallis maa asua ja yrit­tää ja mik­si esim. palka­n­mak­su­tarve eli työvoimakus­tan­nuk­set ovat niin korkeat ja työt­tömyys korkea.
    — pro­gres­si­ivi­nen ansio­tulovero­tus säi­lyy ja toiv­ot­tavasti ansio- ja pääo­mat­u­lo­jen pro­gres­siot läh­estyvät toisi­aan (ansio­tu­lo­jen vero­tus­ta yleis­es­ti alen­ta­mal­la ja pien­ten pääo­mat­u­lo­jen vero­tus­ta keven­tämäl­lä). Toiv­ot­tavasti Her­lin­in ja muu­ta­man muun pörssirikkaan osinko­jen verova­paus poistetaan.
    — Viro pakote­taan nos­ta­maan alko­ho­liv­ero­jaan selvästi lähem­mäs Suomen tasoa. Näin Suomes­sa voidaan korot­taa päi­hde­vero­tus­ta ja säästää mil­jarde­ja pienenevien hait­to­jen myötä. Saakoon Viro vaik­ka ne kaa­suter­mi­naalit tai jotain muu­ta kompensaationa.
    — speku­lati­ivisille rahan liikkeille tulee Tobinin tai joku muu vero
    — veroparati­isit on tietysti EU:n alueel­la ja laa­jem­min tapettava
    — var­al­lisu­usveron palaut­tamiselle on erit­täin hyviä perustei­ta. Tosin alara­ja pääo­man osalta tulisi olla jos­sakin parin miljoo­nan kohdal­la, siis pääo­ma todel­lis­ten markki­na-arvo­jen mukaan laskettuna.

    Täl­laisil­la muu­tok­sil­la ei ole kyl­lä aikaa odot­taa vuo­teen 2040. Poli­it­ti­nen päätök­sen­teko on onnet­toman hidasta/olematonta ja sik­si toivon, että jokin paikalli­nen maan­järistys täräyt­tää eduskun­taan ja edun­valvon­tal­in­nakkeisi­in jo lähivuosina.

  10. OS kir­joit­taa: “Suurten omaisuuk­sien kasautu­mi­nen ei vielä ole meil­lä ongel­ma – pikem­minkin ongel­ma on puo­lus­tuskyvyt­tömyytemme, kun kaik­ki hyvät ideat on myytävä ulko­maille, kos­ka koti­maista osta­jaa ei löydy.”

    Kyl­lä tämä on ihan todel­li­nen ongel­ma jo nyt. Ei kan­nat­taisi pan­na päätä tässä asi­as­sa pensaaseen.

    Hyvän idean kehit­tämi­nen tuot­teek­si ja yri­tyk­sen kas­vat­ta­mi­nen niiden varas­sa on taval­lis­es­ti monivuoti­nen 24/7 ponnistus.

    On harv­inainen onnen­potku, jos tässä men­estyy, kaikkien sivus­takat­so­jien häm­mästyk­sek­si. Esim. Rovi­o­l­la tuli men­estys­tä vas­ta Angry Birds-pelil­lä, joka oli 53. yritys… 

    Kaik­ki tämä tapah­tuu kovas­sa kan­sain­välisessä kil­pailus­sa, sil­lä jopa suo­ma­lainen nakkikios­ki kohtaa kan­sain­väliset veroparati­isiy­htiöt, kuten McDon­ald’s, Burg­er King, etc.

    Nyt suo­ma­lainen yrit­täjä on jo alus­sa tietoinen siitä, että jos men­estys­tä sat­tuu tule­maan, hän­tä tul­laan tääl­lä verot­ta­maan epäoikeu­den­mukaisen julmasti.

    Tässä tilanteessa kaikille pitää olla selvää se, ettei yrit­täjä täl­löin investoi ja työl­listä Suomes­sa, vaan hakee mui­ta ratkaisuja.

    Sep­po Korppoo
    Suo­ma­lainen yrit­täjä jo yli 25 vuotta

    1. Sep­po Korp­poo. Luitko­han huolel­lis­es­ti, mikä ei vielä ole ongel­ma. Ihan kuin olisimme ker­rankin olleet samaa mieltä, mikä taisi jäädä sin­ul­ta huomaamatta.

  11. Onko joku syy, mik­si veroista vähiten huonon, eli kiin­teistöveron osa on noinkin marginaalinen?

    Olisi­han tässä speku­laa­tios­sa kuitenkin 25 vuot­ta aikaa hivut­taa sitä ylöspäin.

    1. Kyl­lä se kiin­te­sitövero siel­lä oli. (Niukku­u­den verot­ta­mi­nen) Maapo­h­jan ja raken­nu­soikeu­den verot­ta­mi­nen fikumpaa kuin raken­nuk­sen verottaminen.

  12. Vesa: – asun­to­tu­lo on absur­dia­ja­tus. Miten olisi vas­taavasti auto­tu­lo, vene­tu­lo, vaate­tu­lo, jääkaap­pit­u­lo, kesämökki­t­u­lo jne.?

    Ihan tosis­saan koti­työn vero­tus voisi olla ihan perustel­tua. Omavaraistaloudessa on kiva elää, kunnes omavaraisu­us ei enää riitäkään. Sit­ten tarvit­taisi­in muiden tukea, mut­ta mil­lä mak­sat kun omavaraisu­ud­es­ta ei ole minkään­laista veroa koskaan kerätty?

    Mitä enem­män ihmiset käyt­tävät palvelui­ta, sitä enem­män raha liikkuu, sitä parem­pi on työl­lisyys­ti­lanne ja sitä parem­pi on kaikkien hyv­in­voin­ti. Arvon­lisävero näyt­täisi heiken­tävän tavaran liikku­mista, mut­ta jos samaan aikaan vähen­netään työn vero­tus­ta (tulovero) saman ver­ran, muo­dos­tuukin alv pääomaveroksi.

  13. Vesa: – arvon­lisäveron korot­ta­mi­nen 30–35 %:iin olisi täys­tuho taloudel­liselle toimeli­aisu­udelle. Jo nyt uuden asun­non hin­nas­ta läh­es puo­let menee jok­seenkin suo­raan veroina ja muina mak­suina val­ti­olle ja kun­nille. Jos ALV nos­tet­taisi­in näin korkealle, niin suurin osa ihmi­sistä käper­ty­isi esim. kas­vat­ta­maan ruokansa, ompele­maan vaat­teen­sa ja tekemään yleen­säkin kaiken itse tai kaver­il­la esim. asun­to­tuotan­to kui­h­tu­isi olemat­tomak­si. ALV on yksi suurim­mista syistä siihen, mik­si Suo­mi on niin kallis maa asua ja yrit­tää ja mik­si esim. palka­n­mak­su­tarve eli työvoimakus­tan­nuk­set ovat niin korkeat ja työt­tömyys korkea.

    Eikö ALVi­in siir­tymi­nen pikem­minkin lisäisi taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta siinä mielessä, että se paran­taisi koti­maisen työn ja tuot­tei­den kil­pailukykyä kotimarkkinoilla?

    Veronkier­to muo­dos­tuu tietenkin ALVin kanssa ongel­mak­si, mut­ta sitä vas­taan voisi kamp­pail­la lait­ta­mal­la aika­pankit, kul­ta ja hopea ALVin alle ja siir­tymäl­lä digi­val­u­ut­taan (mielu­um­min keskite­tyn auk­tori­teetin poh­jal­ta toimi­va kuin bit­coinin tapainen). Myös tullin pitäisi toimia, jot­ta ihmiset eivät alka­isi käymään kaup­paa vier­aas­sa valuutassa.

    Digi­val­u­ut­ta myös mah­dol­lis­taisi Wahlroosin haikaile­man negati­ivisen tal­letusko­ron. Ja sen yhtey­dessä tulisi var­maan toteutet­tua vah­va tun­nis­tus ja allekir­joituk­set. Ken­ties euroerokin?

  14. Anomuu­mi: Eikö ALVi­in siir­tymi­nen pikem­minkin lisäisi taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta siinä mielessä, että se paran­taisi koti­maisen työn ja tuot­tei­den kil­pailukykyä kotimarkkinoilla?

    @Anomuumi Avaatko vähän miten ALV:n nos­to mielestäsi paran­taisi koti­maisen työn ja tuot­tei­den kilpailukykyä?

  15. Olen hert­taisen samaa mieltä OSn kanssa siitä, että suurten omaisuuk­sien kasaan­tu­mi­nen ei ole meil­lä ongelma.

    Ongel­ma onkin siinä, että päin­vas­toin kuin muis­sa yrit­täjyy­teen perus­tu­vis­sa talouk­sis­sa, Suomes­sa tehdään “kaik­ki mah­dolli­nen”, jot­ta ris­ki-yrit­täjien varo­jen kasaan­tu­mista ei koskaan tapahtuisikaan.

    Suomes­sa ollaan niin hegeliläis-marx­i­laisia, että yrit­täjä-riskin käsitekin on tuntematon.

    Näi­nollen ei voi edes järkevästi keskustel­la siitä, että miten riskin otta­jaa oikeu­den­mukaises­ti tulisi palkita.

    En nyt ehdi kaiva­maan luku­ja, mut­ta esimerkik­si Sak­sas­sa 60% kasvus­ta tulee nimen omaan PK-sek­torin kautta. 

    Suomes­ta pitäisi tässä seu­ra­ta Sak­san esimerkkiä. Sil­loin suo­ma­lainen teknolo­gia-osaami­nen pää­sisi taas kukoistamaan.

    Pidem­mäl­lä tähtäyk­sel­lä juuri siel­lä se Suomen talouskasvun paras mah­dol­lisu­us on! Sitä pitää nyt kaikin tavoin stimuloida.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka odot­taa stimulointia

  16. Kun Suomeen tuo­daan keskustelua USA:sta kat­so­mat­ta mitä ja keneltä, saadaan tääl­lä keskustelu todel­la sekavaksi. 

    Lar­ry Sum­mers ei ole vasem­mis­to­lainen talousti­eteil­i­jä kuin jonkin ääripikeis­to­lais­ten uskon­nol­lis­ten hih­hulien mielestä. Paul Krug­man myös suo­ma­laises­sa yhtey­dessä olisi Juhana Var­ti­ais­es­ta oikealle pääosin. 

    USA:n repub­likaa­nipuolueen osoi­ta ovat tuoneet Kokoomus ja ilman lähdet­tä Perus­suo­ma­laiset. Heille vasem­mis­ton tun­nus­merk­ki lie­nee aja­tus ylipäätään val­tios­ta muu­na kuin armeijana. 

    Hiil­iä niskaan ansait­see myös media, joka aika suo­raan siteer­aa ääri­oikeis­ton Tea­Party-liik­keen ideoita. Occuypy ‑liike taas leimat­ti­in vasem­mis­to­laisek­si anark­ismik­si ihan tuos­ta vaan, kos­ka ajatuk­set muis­tut­ti­vat Kanadaa ja Pohjoismaita.
    Vink­ki pää­toimit­ta­jille, olkaa Apusen Matin tavoin avoimesti mitä olette, niin elämä on helpompaa. 

    Kun tääl­lä käy­dään USA:n verokeskustelun sisäl­löil­lä debat­tia, tulos on huono ja harhaanjohtava.

  17. Vesa:
    Omat ennusteeni/toiveeni vasti­neek­si Osmon esittämiin:
    – kokon­aisveroas­t­eet tule­vat nykyis­es­tä laske­maan ja mm. Suomes­sa julk­ista sek­to­ria tul­laan pienen­tämään. Yksilön taloudel­lista vas­tu­u­ta omas­ta sosi­aal­i­tur­vas­taan tul­laan lisäämään. Van­ha sosi­aalidemokraat­ti­nen, sosial­is­mi­in poh­jau­tu­va tulo­jen­tasaus vero­tuk­sen kaut­ta heikke­nee ja siir­rymme Suomes­sa enem­män oikean markki­na­t­alouden suun­taan. Tämä on seu­raus­ta siitä, jos/kun halu­amme pääo­man, työn, tavaroiden ja ihmis­ten liikku­van vapaasti.
    – yhteisövero­tus ei katoa. EU vih­doinkin hok­saa, että yhteisövero­tus­ta on pakko har­mon­isoi­da ja siten sääde­tään minim­i­ta­so + jonkin­lainen yht­eneväi­nen osinko­jen verotus.
    – asun­to­tu­lo on absur­dia­ja­tus. Miten olisi vas­taavasti auto­tu­lo, vene­tu­lo, vaate­tu­lo, jääkaap­pit­u­lo, kesämökki­t­u­lo jne.?
    – arvon­lisäveron korot­ta­mi­nen 30–35 %:iin olisi täys­tuho taloudel­liselle toimeli­aisu­udelle. Jo nyt uuden asun­non hin­nas­ta läh­es puo­let menee jok­seenkin suo­raan veroina ja muina mak­suina val­ti­olle ja kun­nille. Jos ALV nos­tet­taisi­in näin korkealle, niin suurin osa ihmi­sistä käper­ty­isi esim. kas­vat­ta­maan ruokansa, ompele­maan vaat­teen­sa ja tekemään yleen­säkin kaiken itse tai kaver­il­la esim. asun­to­tuotan­to kui­h­tu­isi olemat­tomak­si. ALV on yksi suurim­mista syistä siihen, mik­si Suo­mi on niin kallis maa asua ja yrit­tää ja mik­si esim. palka­n­mak­su­tarve eli työvoimakus­tan­nuk­set ovat niin korkeat ja työt­tömyys korkea.
    – pro­gres­si­ivi­nen ansio­tulovero­tus säi­lyy ja toiv­ot­tavasti ansio- ja pääo­mat­u­lo­jen pro­gres­siot läh­estyvät toisi­aan (ansio­tu­lo­jen vero­tus­ta yleis­es­ti alen­ta­mal­la ja pien­ten pääo­mat­u­lo­jen vero­tus­ta keven­tämäl­lä). Toiv­ot­tavasti Her­lin­in ja muu­ta­man muun pörssirikkaan osinko­jen verova­paus poistetaan.
    – Viro pakote­taan nos­ta­maan alko­ho­liv­ero­jaan selvästi lähem­mäs Suomen tasoa. Näin Suomes­sa voidaan korot­taa päi­hde­vero­tus­ta ja säästää mil­jarde­ja pienenevien hait­to­jen myötä. Saakoon Viro vaik­ka ne kaa­suter­mi­naalit tai jotain muu­ta kompensaationa.
    – speku­lati­ivisille rahan liikkeille tulee Tobinin tai joku muu vero
    – veroparati­isit on tietysti EU:n alueel­la ja laa­jem­min tapettava
    – var­al­lisu­usveron palaut­tamiselle on erit­täin hyviä perustei­ta. Tosin alara­ja pääo­man osalta tulisi olla jos­sakin parin miljoo­nan kohdal­la, siis pääo­ma todel­lis­ten markki­na-arvo­jen mukaan laskettuna.

    Täl­laisil­la muu­tok­sil­la ei ole kyl­lä aikaa odot­taa vuo­teen 2040. Poli­it­ti­nen päätök­sen­teko on onnet­toman hidasta/olematonta ja sik­si toivon, että jokin paikalli­nen maan­järistys täräyt­tää eduskun­taan ja edun­valvon­tal­in­nakkeisi­in jo lähivuosina. 

    Listal­tasi taisi uno­htua polkupyörä­tu­loa ja potku­lau­tat­u­loa koske­vat verot!

    Pitkälti olen muu­toin samoil­la lin­joil­la, mut­ta … eikö ihmisiä pitäisi kan­nus­taa keräämään enem­män var­al­lisu­ut­ta, ja tekemään hyviä sijoituk­sia (huom! joista vaik­ka jokin tiet­ty vähim­mäiso­su­us koti­maa­han), jot­ta emme olisi kansana niin p*rs’aukinen joukko? Var­al­lisu­u­den verot­ta­mi­nen ei mielestäni tuo­hon kannusta.

    Tulot voisi saat­taa kaik­ki yhtä suuren vero­pros­entin alle, lajista riip­pumat­ta. Se olisi jotenkin reilumpaa ja suit­sisi keplot­telua osinko- ja palkkat­u­lo­jen välil­lä ainakin kai jonkin verran.

    Vero­tuk­sen yksi peru­songel­ma on tietysti se, että vero­tu­lo­jen tulisi olla varsin vakai­ta. Jos hait­tavero­jen tai sel­l­ais­ten vero­jen osu­us, jot­ka voivat muut­tuvat suh­dan­tei­den muuttues­sa, osu­us on kovin suuri, kas­vaa mah­dol­lis­ten vero­tu­lo­jen muu­tosten dynamiikka. 

    Vero­jen pitäisi olla sel­l­aisia sta­tussym­bol­in kaltaisia jut­tu­ja, että jokainen halu­aisi niitä (mak­saak­seen) mah­dol­lisim­man paljon. … mut­ta miten? Miten palki­ta parhaat veron­mak­sa­jat, kas siinäpä kysymys!

    1. Ette ehkä huo­man­neet, että jos tuloveros­ta siir­ry­tään kulu­tusveroon, velat­tomas­sa omis­tusasun­nos­sa asu­va joutuu mak­samaan enem­män veroa suh­teessa saman­tu­loiseen vuokral­la asu­vaan, kos­ka hänelle jää enem­män rahaa kulut­tamiseen. Tätä ei kukaan pidä ongel­mana, mut­ta jos vero­tus on tulo­jen kohdal­la eikä kulu­tuk­sen, se onkin ongelma.

  18. Vesa: @Anomuumi Avaatko vähän miten ALV:n nos­to mielestäsi paran­taisi koti­maisen työn ja tuot­tei­den kilpailukykyä?

    ALV paran­taa kil­pailukykyä koti­markki­noil­la, kuten sanoin. Kun vero­tus­ta siir­retään kulu­tuk­seen, koti­maisen työn kokon­aisveror­a­situs pysyy suurin piirtein samana. Olete­taan ainakin näin. Tuon­ti­tuot­tei­den hin­ta taas on noussut.

    Ole­tuk­se­na on myös se, ettei oste­ta vero­ton­ta tavaraa ulko­maalaisil­ta rikollisverkkokauppiailta.

  19. Tuo Port­tugali-heit­to on vähän outo. Et kai luule, että nykyiset verosopimuk­set ovat voimas­sa kovin kauaa? Kyse on kil­pailu­ti­lanteesta EU-maid­en välil­lä, jon­ka Suo­mi häviää 100–0. Verot mak­se­taan tule­vaisu­udessa sinne, mis­sä asutaan.

    En usko että nykyisenkaltaisia poikkeuk­sia val­tion eläkkeistäkään on enää 10 vuo­den päästä. Nykyjär­jeste­lylle ei ole ole­mas­sa perusteita.

    Suomelle jää luu käteen, jos asioi­ta ei hoide­ta kun­nol­la. Jokainen ter­ve­järki­nen eläkeläi­nen vai­h­taa kir­jansa johonkin kil­pailukykyisem­pään maa­han ja he tule­vat takaisin vas­ta hau­dan par­taal­la, jol­loin kus­tan­nuk­set ovat kovat. 

    Ei kan­na­ta syyt­tää Por­tu­galia, jos on itse sössinyt asiansa.

    1. Ongel­ma nois­sa Espan­jan ja Por­tu­galin verosopimuk­sius­sa on, että eläkeläi­nen mak­saa veron­sa asuin­maa­han, saa “ilmaisen” ter­vey­den­hoidon, jon­ka kuitenkin Suomen val­tio mak­saa. Jos Por­tu­gali halu­aa olla verot­ta­mat­ta asukkaitaa, se ei meille kuu­lu, mut­ta asuin­maan pitäisi vas­ta­ta terveydenhuollosta.

  20. Jon­nekin luon­non­va­ra-veron ja kiin­teistöveron väli­maas­toon sopi­si­vat ydin­voima- ja vesivoimaverot. Ensim­mäisen niukku­ut­ta sään­telee eduskun­ta peri­aatepäätök­sil­lään ja jälkim­mäis­es­tä tiede­tään, että suur­in­pi­irtein kaik­ki Suomen rak­en­tamiskelpoiset paikat (Kol­la­jaa luku­unot­ta­mat­ta) on jo raken­net­tu. Osat­ti­inko vesistö­jen rak­en­tamisen aikaan arvioi­da vesivoiman arvo oikein, vai olisiko aihet­ta ottaa osa vesistö­jen arvos­ta takaisin kansalle verotuloina?

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Ette ehkä huo­man­neet, että jos tuloveros­ta siir­ry­tään kulu­tusveroon, velat­tomas­sa omis­tusasun­nos­sa asu­va joutuu mak­samaan enem­män veroa suh­teessa saman­tu­loiseen vuokral­la asuvaan… 

    Tuos­ta puut­tuu logi­ik­ka. Onhan se vuokral­la asum­i­nenkin kulu­tus­ta ja Suomes­sa aika hyvin verotet­tua sel­l­aista. Pääo­ma- ja paao­mat­u­lon vero­tus menee suo­raan vuokri­in, mikä joskus joil­takin tun­tuu unohtuvan.

    Tasainen, mata­la ja kat­ta­va vero­tus on järkevää. Pis­teverot, oli kyse alko­holista, autoista tai sok­erista, on type­r­ää. Ener­gian pis­tevero­tus, oli se sähköä tai ben­saa, on jo taloudelli­nen seppuku.

  22. Joo Odelle Oden mallista vaan sen ver­ran, että olit varsin hyvin men­estyvä poli­itikko nimeno­maan rehelli­sine ja lasken­nal­li­sine kan­nan­otoil­lasi poli­ti­ikan asiois­sa n. 10–15 vuot­ta sit­ten. Mut­ta niin se vaan käy kenelle tahansa hyvälle poli­ti­ikan tek­i­jälle, että poruk­ka nos­taa tek­i­jää tai/ja poruk­ka kamp­paa tek­i­jän alkuasentoonsa.

    Muuten, olisiko sin­ul­ta luvas­sa tänä kesänä fil­lari-uutisia sivul­lasi ja uutista uud­es­ta fillaristasi?

  23. “Onhan se vuokral­la asum­i­nenkin kulu­tus­ta” samoin kuin omis­tusasum­i­nen. Jos pääo­mat­ulovero ja sen korkovähen­nys pois­te­taan molem­mista, kuten Oden mallis­sa, tai palaute­taan molem­pi­in, ongel­ma katoaa. Alvia vuokranan­ta­ja ja omis­tusasukas mak­sa­vat samoin.

  24. Anomuu­mi: ALV paran­taa kil­pailukykyä koti­markki­noil­la, kuten sanoin. Kun vero­tus­ta siir­retään kulu­tuk­seen, koti­maisen työn kokon­aisveror­a­situs pysyy suurin piirtein samana. Olete­taan ainakin näin. Tuon­ti­tuot­tei­den hin­ta taas on noussut.

    Ole­tuk­se­na on myös se, ettei oste­ta vero­ton­ta tavaraa ulko­maalaisil­ta rikollisverkkokauppiailta.

    Siis jos ymmär­rän oikein niin ehdo­tuk­sesi tarkoit­taisi sitä, että kaikkien (koti­mais­ten ja ulko­mais­ten) tuot­tei­den hin­nat nousi­si­vat, mut­ta koti­mais­ten vähem­män kos­ka koti­mais­ten tuot­tei­den valmis­ta­jat nos­taisi­vat hin­to­jaan ALV:n nos­ton vaiku­tus­ta vähem­män saat­u­aan alen­nuk­sen työvoimakustannuksiin.

    Tämä ehdo­tus vesit­tyy kah­teen seikkaan:

    1. Suomes­sa ei juurikaan enää valmis­te­ta kulu­tus­tuot­tei­ta elin­tarvikkei­den lisäk­si. Eli ei ole koti­maista tavaratuotan­toa jon­ka kil­pailue­t­ua paran­taa. Palvelu­jen tuon­tia ei täl­lä het­kel­lä juuri tapah­du, luku­unot­ta­mat­ta verkkopalvelu­ja (google, face­book etc.). Nehän pyörivät pääosin mak­sut­tom­i­na eli myös ALVit­tom­i­na. Enem­mänkin tuon­tia tapah­tuu palvelu­alan työn­tek­i­jöi­den muodossa…

    2. Jos koti­maiset yri­tyk­set saisi­vat työvoimakus­tan­nuk­si­in alen­nuk­sen, joka siis yhdis­tet­täisi­in ALV:n nos­toon, niin val­taosa yri­tyk­sistä jät­täisi kus­tan­nusalen omaan tasku­un­sa. Eli yrit­täjä perus­tavoit­teen­sa mukaises­ti nos­taisi omaa osu­ut­taan voiton­jaos­ta, ellei val­tio neu­traloi vaikka­pa eläke­mak­su­jen alen­tamista yhteisöveron korotuksella.

    Olen var­ma, että ALV:n voimakas korot­ta­mi­nen johtaisi Suomen talouden ojas­ta allikkoon. Taloudel­lisen toimeli­aisu­u­den, eli talouskasvun vauhdit­tamisen kannal­ta ALVia pitäisi laskea ja reilusti. Talouskasvu on myös veroina ym. kerä­tyn avun varas­sa eläville täysin vält­tämätön­tä. Kyl­lä kaikkien pitäisi nyt viimeistään (6–7 vuot­ta myöhässä) taju­ta mihin kurimuk­seen talouskasvun hyy­tymi­nen ajaa julkisen sektorin.

  25. Kun tuo­hon on heit­et­ty tuo vuosi 2040, niin mun näke­myk­sen mukaan siinä vai­heessa har­maa talous on vir­tu­aali­val­u­ut­to­jen kasvun takia kohtu­ullisen merkit­tävä, eikä pankki­tilin sal­do enää ole sel­l­ainen julki­nen salaisu­us kuin nyt.
    Kos­ka vir­tu­aali­val­u­ut­ta ei ymmär­rä keskus­pankeista, pankkisek­torista tai kansal­lisuuk­sista yhtään mitään tarvi­taan vähän järeämpiä asei­ta jos vero­ja aio­taan jatkos­sa kerätä. Toki vir­tu­aali­val­u­u­tat voidaan kieltääkin jol­loin tämä etuoikeus säi­lyy vain rikollisilla.

    (peri­aate: jos joku ei hyödytä julk­ista sek­to­ria krim­i­nal­isoidaan se — tai suo­ma­lainen ver­sio: jos joku asia tuot­taa ihmiselle mieli­hyvää verote­taan asia kuo­li­aak­si ja taivastel­laan masen­tunut­ta ja negati­ivisen elämä­nasen­teen omaavaa kansakuntaa.)

    Nykyisel­lään vir­tu­aali­val­u­u­toista tajuaa jotain poruk­ka noin 40 ikävuo­teen asti ja 2040 vir­tu­aali­val­u­u­tat ovat arkipäivää porukalle joka rahaa eniten käyt­tää eli 18–65 vuotiaat.

  26. esa parkat­ti: Mielestäni olisi aika muka­va ajatel­la jonkin han­kki­mani esineen kestävän tule­viankin sukupolvien käyttöä. 

    Juuri tämä ajat­telu on johtanut siihen, että nykya­jan ihmisil­lä on varas­tot ja auto­tal­lit täyn­nä krääsää, joi­ta he eivät hen­no heit­tää pois, vaikkeivät niitä koskaan käytäkään. Tuo oli järkevä ajat­te­lu­ta­pa joskus sodan jäl­keen, kun kaikesta oli pulaa ja olti­in köy­hiä. Nykyisessä yltäkyltäisyy­den yhteiskun­nas­sa kaiken säi­lyt­tämi­nen on Amerikas­sa johtanut siihen, että ihmiset palkkaa­vat henkilöko­htaisia aut­ta­jia setvimään omia krääsävuo­ri­aan, jot­ka täyt­tävät kaik­ki varastotilat. 

    Ainakin itsel­leni rikki­men­neestä tuot­teesta luop­umi­nen on paljon helpom­paa kuin vielä hyväkun­tois­es­ta, mut­ta van­hak­si jääneestä. Aina ajat­telee: “Kyl­lä tälle jotain käyt­töä vielä joutuu”, vaikkei sit­ten käytän­nössä sitä koskaan käytäkään. 

    Jois­sain har­vois­sa tapauk­sis­sa toivoisi tuot­tei­den ole­van kestävämpiä. Nämä koske­vat ennen kaikkea sel­l­aisia asioi­ta, joi­ta sit­ten kor­jataan, jos ne menevät rik­ki, kuten auto tai polkupyörä.

  27. Sakke: Eiköhän se lisähin­ta kuu­lu (sen perushin­nan lisäk­si) maan­omis­ta­jalle? Jos nyt joku alkaa rak­en­ta­maan kaupunkia hänen tont­tin­sa reunalle tai ympärille, ei kai se maan­omis­ta­jan vika ole?

    Ei vika, mut­tei ansiokaan. Hän­tä ei siitä naa­puri­in ilmaan­tuneesta kaupungista tule ran­gaista, mut­tei hänelle myöskään kuu­lu sen ansios­ta hänen maansa nous­sut hin­ta. Hän­hän ei tehnyt sen hin­nan­nousun hyväk­si yhtään mitään. Eli hän saa pitää sen maansa alku­peräisen arvon, mut­ta kaupun­gin naa­puri­in tulon aiheut­tanut hin­nan­nousu on järkev­in­tä verot­taa pois.

  28. Paljon hyvää pohdintaa! 

    Raa­ka-ain­evero on kuitenkin ongel­malli­nen. Jo ener­giaverois­sa on huo­mat­tu, että paljon ener­giaa vaa­ti­van tuotan­non ener­gian verot­ta­mi­nen ohjaa tuotan­non veroalueen ulkop­uolelle. Sama pätee myös raa­ka-aineisi­in. EU:n per­imät raa­ka-ain­everot ohjaa­vat raa­ka-aineet Union­ista tois­t­en maid­en tehtaisin ja ne palaa­vat valmi­ina tuot­teina takaisin. Tuot­tei­ta ei voi tullis­sa enää raa­ka-ain­everot­taa. Kumi­ankko­jen kohdal­la tämä vielä jotenkin onnis­tu­isi, mut­ta tele­vi­sion raa­ka-ainei­den setvimi­nen ei enää ole mahdollista.

    Raa­ka-ain­evero­tus voisi toimia, jos sen oheen EU aset­taisi kaikelle tuon­nille tul­lit vas­taa­maan raa­ka-ain­evero­tuk­sen aiheut­ta­maa kustannushaittaa.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä se kiin­te­sitövero siel­lä oli. (Niukku­u­den verot­ta­mi­nen) Maapo­h­jan ja raken­nu­soikeu­den verot­ta­mi­nen fikumpaa kuin raken­nuk­sen verottaminen. 

    Jos tuo niukku­u­den verot­ta­mi­nen pitää teo­ri­ata­sol­la paikkansa, niin tästä muo­dos­tuu pitkän päälle ongel­ma. Olen itse pitänyt maapo­h­jan verot­tamista ain­oana vero­la­ji­na, jos­sa meil­lä on varaa nos­taa vero­ja, mut­ta meil­lä ei ole niukku­ut­ta maas­ta, joten pitää ken­ties ajatel­la tuokin uudestaan.

    Raken­nu­soikeu­den verot­tamista en pidä järkevänä, kos­ka en näe yhteiskun­nal­la osaa enkä arpaa ton­tin rak­en­tamiseen. Asia on puh­taasti tntin omis­ta­jan halin­nas­sa ole­va ja sään­te­ly vain heiken­tää tilannetta.

  30. Autoista en sano mitään (voi olla samas­sa kat­e­go­ri­as­sa mut­ta omat ongel­mansa siinä on), mut­ta sok­erin, alko­holin, tupakan, huumei­den, jne verot­tamiseen on ihan hyvä lait­taa pien­tä lisää. Muus­sa vero­tuk­ses­sa­han se, että verotet­tu toim­inta vähe­nee, on yleis­es­tiot­taen huono asia. Näi­den asioiden kohdal­la se on peräti hyvä bonus. 

    Esimerkik­si jos kannabista myy­dään nyt vaik­ka kympil­lä gram­ma, niin tässä on aika moinen rikol­lispre­emio. Jos sitä myytäisi­in vaik­ka alkos­sa sil­lä samal­la kympil­lä gram­ma, niin siitä hin­nas­ta saisi olla valmis­teveroa luokkaa puolet. 

    Varovasti arvioiden sitä kannabista menee Suomes­sa parisa­taa kiloa päivässä. Jos alko myisi kannabista 60 ton­nia vuodessa, niin val­tio tien­aisi 300 miljoon­aa. Ja kas­vat­ta­jalle jäisi vielä toinen moko­ma, joka näky­isi BKT:ssa.

    Tämä siis olet­taen että kulu­tus ei nykyis­es­tään muut­tuisi. Jos kulu­tus kas­vaisi, niin tien­estit oli­si­vat vielä suurem­mat, mut­ta sit­ten täy­ty­isi tietenkin alkaa laskea jotain lisiä ter­veyshaitoista. Veikkaan kuitenkin että dynaamis­es­ti ajatellen ter­veyshai­tat toden­näköis­es­ti putoaisi­vat, joten koko kansan­taloudelle vaiku­tus olisi plus­saa luokkaa mil­jardin, mis­tä val­tion siivu olisi ehkä 500 miljoonaa. 

    Sitä on syytä miet­tiä. Onko meil­lä varaa olla lail­lis­ta­mat­ta kannabista?

  31. Samuli Saarel­ma: Ei vika, mut­tei ansiokaan. Hän­tä ei siitä naa­puri­in ilmaan­tuneesta kaupungista tule ran­gaista, mut­tei hänelle myöskään kuu­lu sen ansios­ta hänen maansa nous­sut hin­ta. Hän­hän ei tehnyt sen hin­nan­nousun hyväk­si yhtään mitään. Eli hän saa pitää sen maansa alku­peräisen arvon, mut­ta kaupun­gin naa­puri­in tulon aiheut­tanut hin­nan­nousu on järkev­in­tä verot­taa pois.

    Eli ei ole pakko myy­dä, eihän?

  32. Eräs seik­ka vero­tuk­ses­ta puhut­taes­sa tulee muis­taa. Sitä pitäisi analysoi­da rahavir­to­jen näkökul­mas­ta, kuten mod­eri raha­teo­ria (MMT) tekee. Sen keskeinen point­ti on se, että val­tio on rahavir­ran lähde ja vero­tus on paluuvirta.

    Tästä näkökul­mas­ta siis val­tion kulu­tus tapah­tuu aina ennen vero­tus­ta. Näin ollen veroil­la ei tosi­asi­as­sa rahoite­ta mitään (kuten koulu­tus­ta yms.) vaan koulu­tus­ra­hat luo­daan (keskus)pankissa ja val­tio kulut­taa ne kier­toon ja keräilee myöhem­min takaisin veroina sieltä täältä. Mekanis­min tärkeä omi­naisu­us on se, että näin val­tion verot­ta­mas­ta val­u­u­tas­ta tulee yleis­es­ti hyväksyt­ty mak­su­vä­line. Muuten­han rahana voitaisi­in käyt­tää mitä vain velkasopimusta.

    Tämä muut­taa melkois­es­ti sitä tarkoi­tus­ta ja määrää, mitä val­tion tulisi vero­ja kerätä ja mis­tä. Oden ajatuk­set ovat oikean suun­taisia: perus­pe­ri­aat­teen tulisi olla sel­l­ainen, että niitä asioi­ta verote­taan jos­ta on fak­tis­es­ti hait­taa ja toisaal­ta hyödyl­lisiä asioi­ta ei kan­na­ta verot­taa tai niitä kan­nat­taa jopa tukea. Val­tion­talouden tas­apain­ol­la sinän­sä ei ole merk­i­tys­tä jos val­tio on talous­poli­it­tis­es­ti suvereeni ja sil­lä on kel­lu­va valuutta.

  33. Samuli Saarel­ma: …mut­ta kaupun­gin naa­puri­in tulon aiheut­tanut hin­nan­nousu on järkev­in­tä verot­taa pois. 

    Tuo­ta san­o­taan sosial­is­mik­si ja se on täysin kelvo­ton talousjärjestelmäksi. 🙁 

    Juuri tuol­la taval­la ajat­tel­e­vat ovat aiheut­ta­neet Suomen ahdin­gon. Suomen ain­oa oikea ongel­ma on pääo­maköy­hyys. Joku syr­jäy­tymi­nen on ihan nap­pikaup­paa ver­rat­tuna pääo­maköy­hyy­teen, jon­ka kateus on aiheuttanut.

    1. Ansiot­toman arvon­nousun vetrot­ta­mi­nen yhteisku­nalle on yleistä sel­l­ai­sis­sa sosial­is­ti­sis­sa mais­sa kuin Bri­tan­nia, Yhdys­val­lat ja Sveitisi. Ryöstäkap­i­tal­is­mi, jos­sa ansiot­to­mia etu­ja jae­taan sat­un­nais­es­ti, on tyyp­illi­nen sel­l­aisille maille kuin Venäjä ja Kiina.

  34. Samuli Saarel­ma: Ei vika, mut­tei ansiokaan. Hän­tä ei siitä naa­puri­in ilmaan­tuneesta kaupungista tule ran­gaista, mut­tei hänelle myöskään kuu­lu sen ansios­ta hänen maansa nous­sut hin­ta. Hän­hän ei tehnyt sen hin­nan­nousun hyväk­si yhtään mitään. Eli hän saa pitää sen maansa alku­peräisen arvon, mut­ta kaupun­gin naa­puri­in tulon aiheut­tanut hin­nan­nousu on järkev­in­tä verot­taa pois. 

    Et tain­nut lukea kaikkea, mitä kir­joitin. Kir­joitin, että hän on elel­lyt siis­tisti ja pitänyt monin eri tavoin paikat asuinympäristössään kun­nos­sa. Kyl­lä se myös vaikut­taa alueen ‘halut­tavu­u­teen’ ja hin­tata­soon (ja toiseenkin suun­taan taas päin­vas­taisen esimerkin tapauk­ses­sa). Ei pidä uno­htaa, että inflaa­tiokin vaikut­taa hin­toi­hin. Pitääkö ihmisiä ryhtyä verot­ta­maan myös inflaa­tios­ta, jon­ka suu­ru­us voi olla eri alueil­la eri syistä erisuuri? 

    Hin­nan­nousuko aiheut­taa “kaupun­gin naa­puri­in tulon”? Nyt taitaa men­nä kyl­lä syy ja seu­raus sekaisin!

    Jos hin­nan­nousu verotet­taisi­in pois, olisi tuos­ta se seu­raus, että asut­tuaan paikalla ensin N vuot­ta, mis­sä N voi vai­hdel­la esim. välil­lä 2–100 vuot­ta, ja halu­aisi vai­h­taa kiin­teistöä (van­ha myy­den ja uusi ostaen) vaikka­pa naa­puriko­rt­teli­in, sit­ten, kun hin­nat oli­si­vat aikoinaan mak­se­tus­ta, alku­peräis­es­tä hin­nas­ta kaksinker­tais­tuneet, jäisi oman kiin­teistön­sä nyt myy­tyään (veron jäl­keen) rahaa enää puo­likkaaseen muuten saman­lais­es­ta kiin­teistöstä naa­puris­sa. Itse asi­as­sa rahaa taitaisi jäädä vieläkin vähem­män, kun kaik­ki vai­h­toon liit­tyvät kuluerät huomioitaisiin. 

    Ehdote­tul­la peri­aat­teel­la pitäisi kai kaik­ista palkois­takin per­iä verona se “alku­peräisen lähtö­palkan” ylit­tävä osuus?

    1. Miten se paikko­jen pitämi­nen siistäinä vaikut­taa vaikka­pa siihen, että yhteiskun­ta tuo tont­tisi rajalle metroase­man? Jos ansioton arvon­nousu — rahakas kaa­va — ohjaa rahaa joillekin onnekkaille ansiot­tomasti, sit­ten on kai ihan oikein sekin, että kahdes­ta naa­pu­ruk­ses­ta toisen tont­ti kaavoite­taan hotel­lik­si ja toisen viher­alueek­si. Tätä ei oikein voi kut­sua markkinataloudeksi.

  35. Kakkosautoa voisi verot­taa aikalailla
    reip­paam­min (vrt. yhden lapsen politiikka)

  36. Tiedemies:
    Esimerkik­si jos kannabista myy­dään nyt vaik­ka kympil­lä gramma, 

    Jos saat Suomes­ta kympil­lä gram­ma mitään kelvol­lista, ker­ro mullekin. (Ei tosis­saan, en halua yllyt­tää rikok­seen.) Mut­ta hyvin vaku­ut­ta­vana asioista per­il­lä olevil­ta kavereil­ta kuul­tuna tiet­ona voin ker­toa, että täl­lä het­kel­lä 15 euroa/gramma on jo hal­paa C. sati­van emikukin­nos­ta. Tyyp­illi­nen “katuhin­ta” on vähin­tään 20 euroa.

    Mikä toki vahvis­taa point­ti­asi. Rikol­lispre­emio on vieläkin suurem­pi. Ja näin ollen veropo­ten­ti­aali on val­ta­va. Jo pelkkä ALV tuot­taisi aika reip­paasti verotuloja.

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    … Jos ansioton arvon­nousu – rahakas kaa­va – ohjaa rahaa joillekin onnekkaille ansiot­tomasti, sit­ten on kai ihan oikein sekin, että kahdes­ta naa­pu­ruk­ses­ta toisen tont­ti kaavoite­taan hotel­lik­si ja toisen viheralueeksi… 

    Viher­alueek­si kaavoit­tami­enn on hyvin kyseenalaista. Espoohan käyt­ti tuo­ta keinoa yhteen aikaan hyvinkin räikeästi. Kaavoit­ti viher­alueek­si, pakkol­u­nas­ti ja muut­ti kaa­van. Yhtään poli­itikkoa tai virkami­estä ei edes syytet­ty, vaik­ka jäl­jet tunnetaan! 

    Mitä ton­til­la tehdään ei kuu­lu kaavoit­ta­jalle vaan ton­tin omis­ta­jalle. Ongelma­han muo­dos­tuu kun­nan kaavoitus­mo­nop­o­lista, oikeud­es­ta pakkol­u­nas­taa ja oikeud­es­ta omis­taa maa­ta. Tämä on jotenkin rikot­ta­va, jot­ta jär­jestelmä toimii. Monop­o­li ei toi­mi koskaan.

    Oma kan­tani on, että kaavoitus, sel­l­aise­na kuin se on järkevää, pitää säi­lyt­tää kun­nal­la. Sen vuok­si pakkol­u­nas­tu­soikeus pitää pois­taa ja kun­tien maan­omis­tu­soikeu­teen tulee tehdä rajoituk­sia. Poli­itikot eivät ole oikea taho ohjaa­maan yhdyskun­tarak­en­teen kehit­tymistä, kuten voimme esimerkik­si Helsingistä huo­ma­ta. Vielä huonom­pi yhdis­telmä on gryn­der­it ja poli­itikot, mut­ta sitähän ei enää ole — eihän.

  38. Panu Heinonen: Näin ollen veroil­la ei tosi­asi­as­sa rahoite­ta mitään 

    Ei tietenkään, komen­to­taloudessa insen­ti­iv­inä ei niinkään ole se kasa ruplia, vaan sisämin­is­ter­iön miehet, jot­ka tule­vat hake­maan leir­ilo­ma­lle, jos val­tion­ti­laus­ta ei toimite­ta val­tion määräämään hintaan.

    MMT:n mukaan val­tio kor­vaa keskus­pankin roolin ja pitää raha­nar­von vakaana verot­ta­mal­la ja avo­markki­na­op­er­aa­tioil­la, eli osta­mal­la ja myymäl­lä omia bon­de­jaan. On enem­pi pilkun­hinkkaus­ta väit­tää, että val­tio ei tarvitse vero­ja ja lainan­ot­toa rahoituk­seen, jos sen kuitenkin tarvit­see verot­taa ja myy­dä laina­pa­pere­i­ta aivan sama määrä, jot­ta sen liik­keelle laske­mal­la rahal­la olisi jokin arva.

  39. Panu Heinonen:
    Val­tion­talouden tas­apain­ol­la sinän­sä ei ole merk­i­tys­tä jos val­tio on talous­poli­it­tis­es­ti suvereeni ja sil­lä on kel­lu­va valuutta.

    Jos ja Jos, joista kumpikaan ei päde Euroopas­sa, sil­lä euro­mail­la ei ole itsenäistä talous­poli­ti­ikkaa, eikä omaa kel­lu­vaa valuuttaa.

  40. Pekka Pes­si: On enem­pi pilkun­hinkkaus­ta väit­tää, että val­tio ei tarvitse vero­ja ja lainan­ot­toa rahoituk­seen, jos sen kuitenkin tarvit­see verot­taa ja myy­dä laina­pa­pere­i­ta aivan sama määrä, jot­ta sen liik­keelle laske­mal­la rahal­la olisi jokin arva.

    Lik­vidi­teet­tiansan olois­sa rahan määrää voidaan lisätä vastik­keet­ta. Rahan arvo perus­tuu enem­mänkin luot­ta­muk­seen, että sil­lä on arvoa, kuin että sille olisi oikeasti jotain vastinetta.

  41. Mitä jos tehdäänkin näin:
    * Kohdis­te­taan vero­tus vielä enem­män luon­non­va­ro­jen, eri­tyis­es­ti uusi­u­tu­mat­tomien, käyt­töön. Samal­la las­ke­taan tulovero­ja entis­es­tään, ehkä myös ALVia.
    * Mikäli muu maail­ma ei seu­raa perässä, verote­taan rajal­la sisään tule­vaa tavaraa sen mukaan paljonko luon­non­va­ro­ja sen tuotan­to on (arvi­ol­ta) kuluttanut.

    Samaa menet­te­lyä on ehdotet­tu ainakin hiilid­iok­sidi­verolle. Tähän pitäisi saa­da koko EU mukaan. TTIP:tä yms sopimuk­sia neu­voteltaes­sa tähän pitäisi varautua.

    Oden malli on toki huo­mat­ta­va paran­nus nykyti­lanteeseen, kun vero­tuk­sen pain­opiste siir­tyy työn­teosta arvon­lisän vero­tuk­seen. ALV kohdis­tuu kuitenkin jokaiseen tuotan­toketjun vai­heeseen, myös työhön.

  42. Mikko A.: Tuot­tei­ta ei voi tullis­sa enää raa­ka-ain­everot­taa. Kumi­ankko­jen kohdal­la tämä vielä jotenkin onnis­tu­isi, mut­ta tele­vi­sion raa­ka-ainei­den setvimi­nen ei enää ole mahdollista.

    Kyl­lä tämä on melkoisel­la tarkku­udel­la mah­dol­lista, jos verope­rus­teena on raa­ka-aine (mate­ri­aali), ei raa­ka-aineen alku­perä. Voimas­sa ole­va EU:n lain­säädän­tö nimit­täin edel­lyt­tää, että valmis­ta­ja ja/tai maa­han­tuo­ja tun­tee ainakin muu­tamil­la toimi­aloil­la tuot­teen­sa koos­t­u­muk­sen (mm. REACH ja RoHS, mon­et jät­teisi­in ja kier­rä­tyk­seen liit­tyvät lait, esim “kumi­ankko­jen” materiaalimerkintä).

    Jos se voidaan tehdä muu­tamil­la toimi­aloil­la, mik­sei kaikilla?

    Alku­perätiedon lisäämi­nen lisäisi ongemia useil­la ker­talu­vuil­la, mut­ta siihen suun­taan ollaan menossa.

  43. Mikko A.:
    Tuot­tei­ta ei voi tullis­sa enää raa­ka-ain­everot­taa. Kumi­ankko­jen kohdal­la tämä vielä jotenkin onnis­tu­isi, mut­ta tele­vi­sion raa­ka-ainei­den setvimi­nen ei enää ole mahdollista. 

    Raa­ka-ainei­den setvimi­nen ei tarvitse olla tullin tehtävä, vaan tuot­teen tuojan/valmistajan on esitet­tävä tarpeel­liset doku­men­tit. Jos ei saa­da luotet­tavaa selvi­tys­tä raa­ka-aineista, niin sit­ten tehdään vaik­ka arviovero­tus yläkanttiin.

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    Miten se paikko­jen pitämi­nen siistäinä vaikut­taa vaikka­pa siihen, että yhteiskun­ta tuo tont­tisi rajalle metroase­man? Jos ansioton arvon­nousu – rahakas kaa­va – ohjaa rahaa joillekin onnekkaille ansiot­tomasti, sit­ten on kai ihan oikein sekin, että kahdes­ta naa­pu­ruk­ses­ta toisen tont­ti kaavoite­taan hotel­lik­si ja toisen viher­alueek­si. Tätä ei oikein voi kut­sua markkinataloudeksi. 

    Sörnäis­ten metroase­man ympäristöä pitäisi ainakin siistiä!
    Ei metroase­ma, tai sen ympäristön siisteys, ole käsit­tääk­seni mikään onnekas sat­tuma. Mitä on onni? Mielestäni se on ihan jotakin muu­ta kuin metroasema.

    Tässä yhtey­dessä en (ker­ta kaikki­aan, vaik­ka en mikään eri­tyisen usko­vainen olekaan,) mal­ta olla Osmolle suosit­telemat­ta tutus­tu­maan esim. pal­musun­nun­tain aat­tona Psalmien kir­jan 37. luku­un, jos­sa viitataan mm. kär­siväl­lisyy­teen, maan omis­tuk­seen, onneen ja asumiseen. 

    Sanat “onnekas” ja “ansioton” eivät mielestäni ole ihan joka yhtey­dessä tai tapauk­ses­sa käyt­töön sopivia. Mil­loin on esimerkik­si urheil­i­jan, kaup­pi­aan tai asun­non­va­i­h­ta­jan men­estys, tai voit­to, “onnekas”, tai tap­pio “ansioton”, mil­loin ei? Sil­loinko, jos ensim­mäisenä maal­isuo­ral­la kiitävä kil­pakump­pani sotkeu­tuu omi­in jalkoi­hin­sa ja kaatuu, jol­loin voiton kor­jaakin tuol­loin toise­na ole­va? Entä mara­tonil­la, jos voimi­aan hark­i­tum­min jakanut jak­saa maali­in mui­ta paremmin?

    On toimin­nan laje­ja, ja tapauk­sia, jois­sa sat­tumal­la voi toki olla suurem­pi merk­i­tys tulok­sen kannal­ta kuin jois­sakin toi­sis­sa. Ei pitäisi silti vähätel­lä muitakaan tek­i­jöitä, kuten esimerkik­si tiedonhank­in­nan, työn, vaivan­näön, osaamisen ja jopa viisauden merk­i­tys­tä. Urheilus­sa tiet­tävästi vain riit­tävä har­joi­tus tekee (pääsään­töis­es­ti) mes­tarin, vaik­ka luon­taisia edel­ly­tyk­siäkin tarvi­taan. En usko, että poli­it­tiset päätök­set ovat täysin sat­tuman­varaisia, sil­lä osa niistä on ennakoitavis­sa melko suurel­la toden­näköisyy­del­lä tai ns. “pitkässä juoksussa”.

    Eikö tuo esit­tämäsi esimerkki­ta­paus olisi ehkä ratkaistavis­sa oikeu­den­mukaisem­min, käsit­telemäl­lä ton­tit yht­enä kokon­aisuute­na, tai sijoit­ta­mal­la se hotel­li puo­lik­si (tai oike­as­sa suh­teessa) kum­mallekin ton­tille, jos kyse on vain kahdes­ta, ja jaka­mal­la viher­alue samaa peri­aatet­ta käyttäen?

  45. Ei todel­lakaan mitään lisäau­tovero­ja kakkosautoille!

    Päin­vas­toin, autovero kokon­aan pois ja vero­tus sat­apros­ent­tis­es­ti kulutukseen!

    Mitä nopeam­min suo­ma­lainen autokan­ta siir­tyy täyssähköau­toi­hin, niin sitä nopeam­min kaupunkien ilman­laatu paranee.

    Auto on suurim­malle osalle suo­ma­lai­sista vält­tämätön työkalu! Auto ei myöskään kulu­ta eikä päästä paikallaan seisoessa.

    Lypsetään mil­jarde­ja tien­hoidon var­jol­la ja tiet ovat vaar­al­lisen heikos­sa kun­nos­sa. Ei oikein täs­mää tämä yhtälö. Esimerkik­si 9‑tie Tam­pereelta Orivedelle päin on todel­la pahasti urautunut, mut­ta myöskin etelään Pirkkalaan päin. Ruumi­takin on jo tullut.

    Sen ymmär­rän, että syr­jäisiä, vähäl­lä käytöl­lä ole­via teitä muute­taan hiekkateik­si, mut­ta sitä en ymmär­rä, että mil­jardeil­la ei kyetä saa­maan edes pääväyliä tur­val­liseen kun­toon! Märkä ja leu­to talvi on vain tekosyy. 

    Nytkin olisi voitu 9‑tien urat paika­ta (ei routaa), mut­ta antaa­han nyt kansalais­ten odotel­la vielä sinne heinäku­ulle. Onhan se mukavampi loma­matkalaisia kiusa­ta ja pistää kai­stat kiinni.….…..

    Tai mitä jos laite­taankin 9‑tielle 60 km/h, niin voidaan odot­taa vielä pari kolme vuot­ta, ennen kuin matal­im­mat autot jäävät pohjis­taan kiinni.…

    Kun­han 6 mil­jardin euron leikkuril­la lähde­tään hutki­maan, niin pääkaupunkiseudun kehäteil­läkin päästään aja­maan pottupellossa…

  46. Kalle:
    Mitä ton­til­la tehdään ei kuu­lu kaavoit­ta­jalle vaan ton­tin omistajalle. 

    Ei tämä ole mikään järkevä ohjenuora.

    Onko sinus­ta sit­ten ok rak­en­taa vaikka­pa (kohtu­ullis­es­ti haiskah­ta­va) sikala keskelle viihty­isää omakoti­taloaluet­ta? Tai tuulimyl­lyjä, voimalaitos? Entäpä klapite­hdas jyskyt­tämään? Eihän se naa­purille kuu­lu, mitä ton­til­laan tekee…?

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Nkiukku­ut­ta ei ole maas­ta yleen­sä vaan kaupunkien keskus­tois­sa sijait­sev­as­ta maasta. 

    Peri­aat­teessa noin, mut­ta pitäisi olla se kaupun­ki! Kan­nat­taa kat­sel­la Helsinkiä enisn Google map­s’in kart­taverisona, joil­loin Helsin­ki näyt­tää ihan kaupungilta. Kun näkymäk­si kään­tää ilmaku­van, tajuaa ettei kaupunkia ole kuin muu­ta­ma kort­teli niemel­lä. Sen jäkeen on pelkkää vihreää.

    Eli tont­ti­maas­ta ei Helsingis­sä ole pulaa. Kaavoituk­sen osaamis­es­ta sitäkin enm­män. Jos vain tont­ti­maan puute mah­dol­lis­taa maan verot­tamisen, ei se Suomes­sa ole mah­dol­lista. Täy­tyy olla muitakin perustei­ta kuin puute.

    Yleisem­min keskustelu pitää kään­tää siihen, miten laskemme veroast­et­ta hal­li­tusti. On toki per­in­töveron tapaisia idioot­ti­maisuuk­sia, jot­ka tulee pois­taa välit­tömästi, mut­ta laa­jem­min pitää pohtia, mikä on mah­dol­lista ja mikä järkevää. Nykyisel­lä veroas­t­eel­la teemme vain taloudel­lisen itsemurhan.

  48. Sylt­ty: Ei tämä ole mikään järkevä ohjenuora.

    Onko sinus­ta sit­ten ok rak­en­taa vaikka­pa (kohtu­ullis­es­ti haiskah­ta­va) sikala keskelle viihty­isää omakoti­taloaluet­ta? Tai tuulimyl­lyjä, voimalaitos? Entäpä klapite­hdas jyskyt­tämään? Eihän se naa­purille kuu­lu, mitä ton­til­laan tekee…? 

    Sinän­sä hyvä vedä­tys, mut­ta yleen­sä on taloudel­lis­es­ti järkevää tehdä alueelle jotain saman­laista, mitä sil­lä jo on. Niin ter­veet kaupun­git kas­va­vat kehit­täin. Helsin­ki ei kas­va kehit­täin. Se ei ole kas­vanut sodan jälkeen.

    Sitä pait­si et voi tosis­sasi väit­tää, että täysin vapaal­la rak­en­tamisel­la tehtäisi­in ainakaan huonom­paa jälkeä kuin nyt? 😉 Tavoit­teena voi pitää järkevää ohjaus­ta, nykyi­nen ei sitä ole. Paras­ta on tehdä kohtuu lib­er­aali kaavoitus­lain­säädän­tö, ostaa muu­ta­ma viiv­otin jäl­jelle jätet­täville kaavoita­jille ja alkaa rak­en­taa sys­teemiä uud­estaan. Nykyi­nen on kelvoton.

  49. Kalle: Tuo­ta san­o­taan sosial­is­mik­si ja se on täysin kelvo­ton talousjärjestelmäksi. 

    Ei san­o­ta. Sosial­is­mik­si kut­su­taan tuotan­tovä­linei­den yhtei­somis­tus­ta. Maa, jon­ka arvo nousee omis­ta­jan mitään tekemät­tä vain sik­si, että viereen nousee kaupun­ki, ei ole tuotan­tovä­line. Jos sen ton­tin arvo nousee sik­si, että omis­ta­ja rak­en­taa siihen tehtaan, niin tämän arvon­nousun leikkaami­nen vero­tuk­sel­la yhteiskun­nalle olisi sosialismia.

  50. Sakke: Et tain­nut lukea kaikkea, mitä kir­joitin. Kir­joitin, että hän on elel­lyt siis­tisti ja pitänyt monin eri tavoin paikat asuinympäristössään kunnossa.

    Niin? Maan­paran­nus­toimen­pitei­den arvo tosi­aan kuu­luu sille tek­i­jälle. Suurin osa esim. pääkaupunkiseudun kalli­in maan hin­nas­ta ei vaan ole tätä. 

    Sakke: Hin­nan­nousuko aiheut­taa “kaupun­gin naa­puri­in tulon”? Nyt taitaa men­nä kyl­lä syy ja seu­raus sekaisin!

    Luit väärin. Kirjoitin:“Kaupungin naa­puri­in tulon aiheut­tanut hin­nan­nous”, eli sivu­lauseel­la saman sanoen:“Hinnannousu, jon­ka on aiheut­tanut naa­puri­in tul­lut kaupunki”. 

    Sakke: Jos hin­nan­nousu verotet­taisi­in pois, olisi tuos­ta se seu­raus, että asut­tuaan paikalla ensin N vuot­ta, mis­sä N voi vai­hdel­la esim. välil­lä 2–100 vuot­ta, ja halu­aisi vai­h­taa kiin­teistöä (van­ha myy­den ja uusi ostaen) vaikka­pa naa­puriko­rt­teli­in, sit­ten, kun hin­nat oli­si­vat aikoinaan mak­se­tus­ta, alku­peräis­es­tä hin­nas­ta kaksinker­tais­tuneet, jäisi oman kiin­teistön­sä nyt myy­tyään (veron jäl­keen) rahaa enää puo­likkaaseen muuten saman­lais­es­ta kiin­teistöstä naapurissa. 

    Ei jäisi, kos­ka sen kiin­teistöveron ansios­ta sen naa­puriko­rt­telin hin­natkaan eivät olisi nousseet. Jos hin­nan­nousu verotet­taisi­in pois, eli siis käytän­nössä olisi käytössä kiin­teistövero, jon­ka ansios­ta maan hin­ta ei nousisi, saisi kiin­teistön myyjä myyn­ti­hetkel­lä siitä ton­tis­taan saman hin­nan kuin oli siitä mak­sanut ja täl­lä hin­nal­la saisi siis sieltä naa­puriko­rt­telista ihan vas­taa­van tontin.

  51. Kalle: Mitä ton­til­la tehdään ei kuu­lu kaavoit­ta­jalle vaan ton­tin omistajalle.

    Niin kauan, kun meil­lä val­tiot ovat suvereenin val­lan yksiköitä, niin tuo ei päde. Yksi­tyi­nen maan­omis­tus nykyaikaisten val­tioiden sisäl­lä ei suinkaan tarkoi­ta suvereenisu­ut­ta maan käytön suh­teen, vaan ennem­minkin jotain tyyliin:“Muu yhteiskun­ta antaa sin­un nyt päät­tää tämän maapläntin käytöstä, kun­han pysyt toimin­nas­sasi näi­den rajoi­tusten sisäl­lä”. Ei sen enempää.

  52. Samuli Saarel­ma:
    1) Luit väärin. Kirjoitin:”Kaupungin naa­puri­in tulon aiheut­tanut hin­nan­nous”, eli sivu­lauseel­la saman sanoen:”Hinnannousu, jon­ka on aiheut­tanut naa­puri­in tul­lut kaupunki”. 

    2) Ei jäisi, kos­ka sen kiin­teistöveron ansios­ta sen naa­puriko­rt­telin hin­natkaan eivät olisi nousseet. Jos hin­nan­nousu verotet­taisi­in pois, eli siis käytän­nössä olisi käytössä kiin­teistövero, jon­ka ansios­ta maan hin­ta ei nousisi, saisi kiin­teistön myyjä myyn­ti­hetkel­lä siitä ton­tis­taan saman hin­nan kuin oli siitä mak­sanut ja täl­lä hin­nal­la saisi siis sieltä naa­puriko­rt­telista ihan vas­taa­van tontin. 

    1) Luin juuri sen, minkä kir­joitit ja miten kir­joitit. En tulkin­nut. Virhe oli tek­stis­säsi. Ei ole min­un vikani, jos kir­joitit muu­ta kuin mitä nyt ker­rot uuden sivu­lauser­ak­en­teen avul­la pyrki­neesi ilmaise­maan. Kor­jauk­sesi lauseel­la: ”Hin­nan­nousu, jon­ka on aiheut­tanut naa­puri­in tul­lut kaupun­ki” vain sat­tuu tarkoit­ta­maan ihan päin­vas­taista, kuin mitä lause: ”Kaupun­gin naa­puri­in tulon aiheut­tanut hin­nan­nousu” tarkoittaa. 

    (Toiv­ot­tavasti et pahas­tunut tästä kieliopin osaamisen tärkey­teen liit­tyvästä esimerk­istä, jon­ka var­maankin joku voi tulki­ta ‘nipo­tuk­sek­si’. En itsekään usko suomen kie­len kieliop­pia aivan sat­apros­ent­tisen täy­del­lis­es­ti hallitsevani.

    Miten muuten halu­aisit tulki­ta tun­netun lauseen: “Armoa ei Siperi­aan”? Pilkun käyt­tö, ja vieläpä sen oikea paik­ka, voi olla joskus jonkun asian tulkin­nan kannal­ta ratkai­se­van tärkeää. Muu­toin asete­taan luk­i­jalle tehtäväk­si toimia, ei kir­joite­tun tek­stin, vaan pikem­minkin ajatustenlukijana. 

    Eri asia on sit­ten, jos moniselit­teisyyt­tä ja tulkin­nan­varaa halu­taan tek­sti­in tarkoituk­sel­la jät­tää … Vero­tuk­sen osalta se voisi tosin johtaa melko kir­javaan käytän­töön, joten se ei ole mis­sään nimessä suositeltavaa.

    Moniselit­teisyy­den, kir­joi­tus- tai aja­tusvirhei­den takia ei saisi lop­putu­lok­se­na syn­tyä virheel­lisiä tulk­in­to­ja, väärinkäsi­tyk­siä vero­tuk­seen, saati epäoikeu­den­mukaisu­ut­ta verokäytän­töi­hin. Vero­tuk­seen liit­tyvis­sä asiois­sa ei saa syn­tyä paho­ja virheitä.) 

    2) Jos kiin­teistön omis­ta­ja jou­tu­isi mak­samaan paljon kiin­teistövero­ja vuosit­tain, olisi kai aika toden­näköistä, että hän halu­aisi saa­da jotakin vastinet­ta niille vero­mak­suille joskus kiin­teistöä myy­dessään? Sitä enem­män, mitä korkeampi verotus.

    Olisi lisäk­si täysin oikeusta­jun vas­taista, että kiin­teistön myyjä jou­tu­isi verovas­tu­useen inflaa­tion aiheut­ta­mas­ta hin­to­jen nousus­ta, mut­ta näin juuri kävisi, jos kiin­teistövero olisi ker­talu­on­teinen, eli suu­ru­udeltaan aikoinaan mak­se­tun osto­hin­nan ja nyt saadun myyn­ti­hin­nan väli­nen ero­tus. Mah­dol­lisen inflaa­tion vaiku­tus kiin­teistö­jen hin­toi­hin voi olla varsin suuri, ja käsit­tääk­seni ehkä myös osin ennakoima­ton. Siinä voinee esi­in­tyä myös alueel­lisia ero­ja, joiden suu­ruuk­sia voi olla täysin mah­do­ton­ta arvioi­da, ainakaan mil­lään oikeu­den­mukaisel­la tarkkuudella.

    Miten ihmeessä eroteltaisi­in inflaa­tion ja kaavoituk­sen vaiku­tuk­set kiin­teistön hin­taan, varsinkaan, kun nuo eivät liene mitenkään selkeästi eroteltavis­sa? Jos kiin­teistöstä saatu myyn­ti­hin­ta olisi alhaisem­pi kuin aiem­min mak­set­tu osto­hin­ta, mak­saisiko verot­ta­ja ero­tuk­sen myyjälle, eli toimisi tässä jonkin­laise­na vaku­u­tus­laitok­se­na? En usko.

    Entä miten kyet­täisi­in huomioimaan eri aikoina tapah­tunei­den kaup­po­jen ja inflaation/deflaation yhteisvaikutukset?

    Ehdotet­tu uusi käytän­tö, jota lie­nee joskus ennenkin joku esit­tänyt tääl­lä O.S.:n blo­gi­sivus­tol­la, mis­sä sitä on myös kri­ti­soitu, johtaisi nähdäk­seni pois nykyis­es­tä, hyvästä, markki­na­t­alouden mukaises­ta jär­jestelmästä. Pahim­mil­laan se veisi kohti verottajan/hallinnon mieli­v­al­taa. Ei hyvä!

  53. Mitä ihmettä? Mien inflaa­tio liit­tyy kiinteistöveroon? 

    Jos inflaa­tio on 10 000% niin kiin­teis­rtöveroa menee aikaisem­paan ver­rat­tnua 10 000% enem­män ja toden­näköis­es­ti kiin­teistöveron mak­sa­jan tulot, tai ainakin kiin­teistön arvo on nous­sut sen samaisen 10 000%.

  54. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä se kiin­te­sitövero siel­lä oli. (Niukku­u­den verot­ta­mi­nen) Maapo­h­jan ja raken­nu­soikeu­den verot­ta­mi­nen fikumpaa kuin raken­nuk­sen verottaminen. 

    En olisi tuos­ta aivan varma …

    Onko raken­nuk­sen tyhjil­lään pitämi­nen fik­sua? Raken­nushan on yleen­sä ihmisen tekemä, siis ahtaasti tulkiten jotakin ylimääräistä maa­pal­lol­lamme. Avaram­mal­la näkökul­mal­la tosin myös ihmi­nen on osa luo­makun­taa. Maan täyt­tämi­nen ei sen sijaan ole mielestäni mikään kestävä tavoite.

    Eikö saat­taisi joskus olla jopa etua siitä, että sel­l­ainen, mitä ei kukaan käytä, ainakaan, jos mitään perustei­ta (ml. museo, nähtävyys, maa- tai muis­tomerk­ki) sen säi­ly­tyk­selle ei pitkän ajan kulues­sa löy­dy, ao. raken­nus­ta koske­van veron perus­teen pois­tamisek­si pure­taan, ja pure­tut osat ote­taan hyödyl­lisem­pään tai tarkoituk­sen­mukaisem­paan käyt­töön? Mielestäni maa, joka on ollut jo ennen ihmistä, ei ole mikään järkevä veron kohde. 

    Sen sijaan oikea, todel­li­nen tuot­to, jota esim. ton­til­la olevas­sa raken­nuk­ses­sa syn­tyy, jos syn­tyy, ja jonkun tilille sal­doa kas­vat­taen muo­dos­tuu, on paljon parem­pi vero­tuk­sen kohde, mut­ta tuol­loinkin veron tulee olla korkein­taan kohtu­ulli­nen, jol­loin moti­vaa­tio, eli kan­nustin parem­man lisä­tuo­ton saamisek­si (ja veronkin mak­samisek­si!) aina säilyy.

    Ohjaavi­in veroi­hin liit­tyy hyvien vaiku­tusten (hait­to­jen vähen­e­misen) ohel­la (nähdäk­seni) sisään­raken­net­tu ongel­ma. Tuol­lainen vero saa verov­elvol­liset ilmeis­es­ti lop­ul­ta, ainakin riit­tävän korkeak­si kohotes­saan, toim­i­maan ohjaa­jan halu­a­mal­la taval­la(?), eli vähen­tämään sitä, mis­tä kyseistä veroa per­itään, mut­ta sil­loin tuon veron tuot­to piene­nee. Vero­tuo­ton pitäisi kaiketi olla suh­teel­lisen tasainen, ainakin kun kokon­aisu­ut­ta takastellaan..

    Mak­saako sit­ten viimeinen mak­sum­ies, tai ‑nainen, lop­ul­ta kaiken sen vero­ker­tymäo­su­u­den, joka alun perin oli vero­tuo­tok­si suun­nitel­tu? Mitä tehdään sit­ten, kun tuo viimeinenkin ko. veron mak­sa­ja luop­uu ao. veron perus­teesta ja lakkaa mak­samas­ta? Verot­ta­jan on etsit­tävä sil­loin lisää sopivia vero­tuk­sen kohteita …

    Olisiko yksi sel­l­ainen korkean asumisen vero? … sitä suurem­pi, mitä ylem­mässä ker­rokses­sa, näil­lä lev­eysasteil­la, val­on saan­tia sekä avaria ja pitk­iä näkymiä muil­ta rajoit­taen asuu, työsken­telee(?) tai raken­nuk­sel­laan vain peit­tää. Olisiko tuo hait­tavero vai samal­la ken­ties (niukku­ut­ta koske­va) “ylel­lisyysvero”?

    Kestävän kehi­tyk­sen aikaansaami­nen voi edel­lyt­tää huole­htimista siitä, että paine kas­vaa epä­suo­tu­isan ilmiön hillit­semisek­si. Muis­taak­seni J.W. For­rester oli kir­joit­tanut myös tästä mon­imutkaisia kytken­töjä sekä osin myös epä­lin­eaare­ja ilmiöitä käsit­tävästä aiheesta jotain (ks. “Urban dynamics”).

Vastaa käyttäjälle Kalle Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.