Oden veromalli (4/4): Muita veroja

Vaik­ka arvon­li­sä­ve­ro­na kerät­täi­siin val­tao­sa verois­ta, mui­ta­kin vero­ja tarvittaisiin.

Ohjaa­vat verot

Ohjaa­van veron tar­koi­tuk­se­na on vähen­tää jotain hai­tal­lis­ta asi­aa, jota ei kui­ten­kaan voi tai kan­na­ta kiel­tää koko­naan. Nykyi­set val­mis­te­ve­rot säi­lyt­täi­si­vät tason­sa suu­rin piir­tein. Vero­jen tasot ja koh­dis­tu­mi­nen pitäi­si nykyis­tä parem­min mää­rä­tä tuo­ta tor­jut­ta­vaa hait­taa, siis ohjaus­vai­ku­tus­ta ajatellen.

Olen sen ver­ran opti­mis­ti­nen, että uskon vuon­na 2040 ote­tun ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­sen tosis­saan niin, että hii­li­diok­si­di­pääs­töi­hin koh­dis­tuu nykyis­tä huo­mat­ta­vas­ti kor­keam­pi vero pääs­tö­oi­keuk­sien hin­to­jen tai suo­ran hii­li­ve­ron kaut­ta. Ripaus pes­si­mis­miä­kin on muka­na: vuon­na 2040 on vie­lä joi­tain vero­tet­ta­via pääs­tö­jä. Tulo­puo­lel­le kir­jaan noin kol­me mil­jar­dia euroa nykyis­tä enemmän.

Raa­ka-aine­ve­rot

Uskon luon­non­va­ro­jen niuk­kuu­den ole­van vuon­na 2040 huo­mat­ta­vas­ti nykyis­tä mer­kit­tä­väm­pää talou­del­li­ses­ti. Kun teol­li­nen val­mis­tus muut­tuu auto­maa­tion myö­tä hal­vem­mak­si, raa­ka-ainei­den ja ener­gian osuus hin­nas­ta nousee. Raa­ka-ainei­siin koh­dis­tu­va vero kan­nus­taa käyt­tä­mään raa­ka-ainei­ta sääs­te­li­ääs­ti. Veron var­si­nai­nen tavoi­te on kui­ten­kin jär­ke­vöit­tää tulon­ja­koa. Jos Suo­mi verot­tai­si raa­ka-ainei­ta ja ener­gi­aa yksi­puo­li­ses­ti, vero jäi­si mei­dän mak­set­ta­vak­sem­me, mut­ta jos kulut­ta­ja­maat teki­si­vät tämän yhdes­sä, pää­osa veros­ta meni­si tuot­ta­jien mak­set­ta­vak­si alen­taen raa­ka-ainei­den maa­il­man­mark­ki­na­hin­to­ja. Täl­lä oli­si myön­tei­nen vai­ku­tus maa­il­man­ta­lou­den tulonjakoon.

Luon­nol­li­nen niukkuus 

Oma vero­tuk­sen lajin­sa oli­si luon­nol­li­sen niuk­ku­den vero­tus. Tämä oli­si lähin­nä urbaa­nin elä­män­muo­don vero. Vero koh­dis­tui­si kes­kei­ses­ti sijait­se­vaan kau­pun­ki­maa­han (kiin­teis­tö­ve­ro) ja lii­ken­teen vie­mään tilaan (ruuh­ka­mak­sut), mut­ta mui­ta­kin koh­tei­ta on help­po kek­siä. Täl­lai­sen veron tuot­to ei oli­si hui­ma, mut­ta vero edis­täi­si kau­pun­gis­tu­mi­sen ohjaa­mi­ses­sa myön­tei­sel­lä taval­la. Luon­nol­li­nen niuk­kuus nos­taa hin­to­ja, mikä on vält­tä­mä­tön­tä, mut­ta tuo lisä­hin­ta ei kuu­lu oikein kenel­le­kään, joten on yksin­ker­tai­sin­ta ottaa se yhteis­kun­nal­le eli kaikille.

Vero ope­tuk­sen ja ter­vey­den­huol­lon rahoittamiseksi? 

Peri­aat­tees­sa oikeus ter­vey­den­huol­toon ja las­ten kou­lu­tuk­seen perus­tuu sii­hen, mihin maa­han tulo­ve­ro mak­se­taan. (Ter­vei­siä Por­tu­ga­liin!) Tämä ei oikein toi­mi, jos vero­tus perus­tuu kulu­tuk­seen. Sil­loin voi olla perus­tel­tua ottaa käyt­töön eril­li­nen mak­su ter­vey­den­huol­lon ja ope­tuk­sen rahoit­ta­mi­seen. Sen voi mak­saa Suo­meen, vaik­ka asui­si Por­tu­ga­lis­sa. Tätä en kui­ten­kaan ole miet­ti­nyt sen pidemmälle.

Tulo­ve­ro suu­ril­la ansiotuloille 

Kulu­tus­ve­roi­hin liit­ty­vä ”veron­pa­lau­tus” riit­tää oikai­se­maan tulon­jaon pie­ni- ja kes­ki­tu­lois­ten välil­lä, mut­ta jos halu­taan estää suu­ri­tu­lois­ten lii­al­li­sek­si koet­tu vau­ras­tu­mi­nen, voi­daan suu­rim­mil­le tuloil­le aset­taa eril­li­nen tulo­ve­ro, jota mak­sai­si ehkä kol­man­nes palkansaajista.

Piket­ty-vero

Piket­ty varoit­taa aivan oikein val­loil­leen pää­se­väs­tä tulo- ja omai­suuse­ro­jen kas­vus­ta. Hänen mie­les­tään varal­li­suuse­rot Ruot­sis­sa ovat ihan­teel­li­set, joten Suo­mes­sa varal­li­suut­ta var­maan­kin on siis kasau­tu­nut lii­an vähän. Suur­ten omai­suuk­sien kasau­tu­mi­nen ei vie­lä ole meil­lä ongel­ma – pikem­min­kin ongel­ma on puo­lus­tus­ky­vyt­tö­myy­tem­me, kun kaik­ki hyvät ideat on myy­tä­vä ulko­mail­le, kos­ka koti­mais­ta osta­jaa ei löy­dy. Mut­ta olkaam­me opti­mis­ti­sia, että kan­sa­lais­ten lii­al­li­ses­ta vau­ras­tu­mi­ses­ta tulee meil­le­kin ongel­ma. Sil­loin tar­vi­taan jokin suu­riin varal­li­suuk­siin koh­dis­tu­va vero – omai­suus­ve­ro tai perin­tö­ve­ro tai jotain muu­ta. Vuo­teen 2040 men­nes­sä on kui­ten­kin mon­ta polii­tik­koi­kä­luok­kaa tul­lut kehiin. Oli­si aivan koh­tuu­ton­ta hei­tä koh­taan, jos rat­kai­si­sin vie­lä tämän­kin ongel­man – var­sin­kin kun tilai­suu­den puheen­joh­ta­ja jo kat­se­lee kel­lo­aan. Antaa tämän siis jää­dä hautumaan!

 

64 vastausta artikkeliin “Oden veromalli (4/4): Muita veroja”

  1. Hyviä point­te­ja!
    En kui­ten­kaan unoh­tai­si Tobi­nin veroa.

  2. Arvon­li­sä­ve­ron pitäi­si olla sidot­tu oste­tun tuot­teen takuu­ai­kaan. Takuu 20–30 v. alv 0%.
    Takuu mor­maa­li 1–2 v. Alv 24%.Muut sil­tä välil­tä. Kulut­ta­ja saat­tai­si aja­tel­la, että tuot­teen mata­lam­pi vero­tus mah­dol­lis­tai­si tar­vit­ta­vat kor­jaus- ja huol­to­pal­ve­lut käyt­tö­vuo­sien aikana.
    Mie­les­tä­ni oli­si aika muka­va aja­tel­la jon­kin hank­ki­ma­ni esi­neen kes­tä­vän tule­vian­kin suku­pol­vien käyt­töä. Ennen­van­haan oli itses­tään sel­vää, että hyvin teh­ty esi­ne pal­ve­li “isäl­tä pojal­le” , nykyi­nen ker­ta­kayt­tö­hel­vet­ti syö ylpey­tem­me ja ymmär­ryk­sem­me. Köy­hän­hän ei kan­na­tai­si hank­kia sekundaa.
    kertakayttöhelvettiä.

  3. Luon­nol­li­nen niuk­kuus Oma vero­tuk­sen lajin­sa oli­si luon­nol­li­sen niuk­ku­den verotus.

    Minä kyl­lä verot­tai­sin kei­no­te­kois­ta­kin niuk­kuut­ta (imma­te­ri­aa­lioi­keuk­sia) On joten­kin eri­kois­ta, että tuo varal­li­suu­den muo­to on niin pyhä, että sen verot­ta­mi­ses­ta ei ole edes kun­nol­la kes­kus­tel­tu, vaik­ka ko. varal­li­suu­den muo­to on minun näh­däk­se­ni yksi mer­kit­tä­vis­tä syis­tä mik­si piket­ty-veroa tul­laan tarvitsemaan.

  4. Miten sinun mie­les­tä­si (ja Vih­reid­den mie­les­tä) autoi­lun vero­tus pitäi­si jär­jes­tää? mil­lai­set rea­lis­ti­set mah­dol­li­suu­det nii­den mal­lien toteut­ta­mi­seen on kun 3 suur­ta puo­luet­ta nel­jäs­tä halu­aa “auto­ve­ron val­tion maksettavaksi”?

  5. Val­tio myi 30 pro­sen­tin osuu­ten­sa GrowHow’n osak­keis­ta nor­ja­lais­yh­tiöl­le 208 mil­joo­nal­la eurol­la vuon­na 2007. GrowHow’n muka­na Yara Suo­mel­le siir­tyi­vät Soklin kai­vo­soi­keu­det. Arvos­te­li­joi­den mukaan kaup­pa on Suo­men talous­his­to­rian suu­rim­pia vir­hei­tä, kos­ka pel­käs­tään Soklin mal­mie­siin­ty­mä arvioi­daan nykyi­sin kym­me­nien mil­jar­dien arvoiseksi.”

    Voi­si­ko Yaral­le pau­kaut­taa O.S:n esit­tä­mää raa­ka-aine­ve­roa. Aina­kin Venä­jäl­lä moi­nen onnis­tui­si takau­tu­vas­ti? Vero voi­si olla vähem­män ran­kai­se­va, jos Yara raken­tai­si rikas­ta­mon Suo­meen ja radan kai­vok­sel­le itse, ei Suo­men valtio.

  6. Talous­tie­tei­li­jät ovat mel­kein yksi­mie­li­siä sii­tä, että tran­sak­tio­ve­rot ovat kaik­kein hai­tal­li­sim­pia vero­ja. Nii­tä ovat mm. Tobi­nin vero ja lei­ma­ve­rot asun­to­kau­pas­sa ja muis­sa osa­ke­kau­pois­sa. Joh­ta­vat talous­tie­tei­li­jät vasem­mis­to­lai­ses­ta Lar­ry Sum­mer­sis­ta Ace­mogluun ovat osoit­ta­neet Piket­tyn teo­rian ole­van ihan pie­les­sä. Jos sil­ti rik­kai­ta halu­taan verot­taa, varal­li­suus­ve­ro on pie­nin paha mut­ta sii­tä­kin on enem­män hait­taa, kos­ka sil­loin yhä useam­pi valit­see hei­nä­sir­kan uran ja yhä har­vem­pi muu­ra­hai­sen, ja inves­toin­nit jää­vät vähemmälle.

  7. Nuo raa­ka-aine­ve­rot lisäi­si­vät auto­maat­ti­ses­ti myös kierrätystä.

  8. Hyvä jut­tusar­ja. Vaa­tii enem­män poh­din­taa, jot­ta tähän voi vas­ta­ta fiksusti.

    Huo­mau­tus:
    Etusi­vun kom­men­toin­ti-lisä­ke on taas alka­nut osoit­taa ärsyt­tä­viä piir­tei­tä. Hii­ren kur­so­rin har­hau­tu­mi­nen email/sähköposti kuvak­keen pääl­le pom­paut­taa esiin pop-up ikku­nan jos­sa kysel­lään säh­kö­pos­ti­pal­ve­lua, vaik­ka vaik­ka hii­ren pai­ni­ket­ta ei pai­nai­si­kaan. On ikä­vää kun hiir­tä pitää lii­ku­tel­la eri­tyi­ses­ti tiet­ty­jä kuvak­kei­ta väis­tel­len jos ei halua kat­sel­la noi­ta hyppyruutuja.

  9. Mik­si elä­män­muo­dos­ta pitäi­si mak­saa veroa? Kai­kil­la meil­lä kai sel­lai­nen jon­kin­lai­nen on, vaik­kei vält­tä­mät­tä ihan saman­lai­nen kuin jol­la­kul­la toisella.

    Entä luon­nol­li­sen niuk­kuu­den vero? Tuo nyt tun­tuu vähin­tään kum­mal­li­sel­ta. Tulee ihan mie­leen poruk­ka, joka syö omat ret­kie­vään­sä ennen aiko­jaan ja vaa­tii sit­ten pääs­tä jaka­maan vie­lä sen vii­mei­sen jäse­nen eväät, hänen joka päät­ti­kin syö­dä ne vas­ta ruo­ka-aika­na. Onhan eväi­den arvo toki sil­loin ehkä jo kohon­nut (ellei nuo eväät ole ehti­neet pilaan­tua), mut­ta jokai­nen­han päät­tä­köön itse sii­tä, miten omat lei­vis­kän­sä käyttää.

    Eikö­hän se lisä­hin­ta kuu­lu (sen perus­hin­nan lisäk­si) maa­no­mis­ta­jal­le? Jos nyt joku alkaa raken­ta­maan kau­pun­kia hänen tont­tin­sa reu­nal­le tai ympä­ril­le, ei kai se maa­no­mis­ta­jan vika ole? 

    Jos hyvä tont­ti on aikoi­naan huo­lel­la valit­tu ja hän (maa­no­mis­ta­ja tai vuo­kra­lai­nen sil­lä ton­til­la) elää sii­vos­ti, ja pitää nurk­kan­sa ja ympä­ris­tön­sä kun­nos­sa, voi toki olla, että sin­ne naa­pu­rik­si joku toi­nen hala­jaa. Mik­si ihmees­sä maa­no­mis­ta­jaa pitäi­si tuos­ta kai­kes­ta tont­tin­sa ympä­ril­lä (ja koh­dal­la) tapah­tu­vas­ta muu­tok­ses­ta verol­la ran­kais­ta? On kuin mer­ta pitäi­si ran­kais­ta sii­tä, että joet pyr­ki­vät sin­ne veten­sä laskemaan. 

    Pitäi­si­kö Osmon esim. mak­saa tupak­ka­ve­roa sen täh­den, jos poruk­ka ympä­ril­lä sai­si jos­tain syys­tä pää­hän­sä halu­ta alkaa tupa­koi­da, ja savua leviäi­si sit­ten Osmon­kin nenään, vaik­kei Osmo sii­tä eri­tyi­sem­min pitäi­si? … ja vaik­ka pitäi­si, niin mie­les­tä­ni ei pitäi­si (Osmon veroa sii­tä mak­saa) sittenkään.

  10. Omat ennusteeni/toiveeni vas­ti­neek­si Osmon esittämiin:
    — koko­nais­ve­roas­teet tule­vat nykyi­ses­tä las­ke­maan ja mm. Suo­mes­sa jul­kis­ta sek­to­ria tul­laan pie­nen­tä­mään. Yksi­lön talou­del­lis­ta vas­tuu­ta omas­ta sosi­aa­li­tur­vas­taan tul­laan lisää­mään. Van­ha sosi­aa­li­de­mo­kraat­ti­nen, sosia­lis­miin poh­jau­tu­va tulo­jen­ta­saus vero­tuk­sen kaut­ta heik­ke­nee ja siir­rym­me Suo­mes­sa enem­män oikean mark­ki­na­ta­lou­den suun­taan. Tämä on seu­raus­ta sii­tä, jos/kun haluam­me pää­oman, työn, tava­roi­den ja ihmis­ten liik­ku­van vapaasti.
    — yhtei­sö­ve­ro­tus ei katoa. EU vih­doin­kin hok­saa, että yhtei­sö­ve­ro­tus­ta on pak­ko har­mo­ni­soi­da ja siten sää­de­tään mini­mi­ta­so + jon­kin­lai­nen yhte­ne­väi­nen osin­ko­jen verotus.
    — asun­to­tu­lo on absur­dia­ja­tus. Miten oli­si vas­taa­vas­ti auto­tu­lo, vene­tu­lo, vaa­te­tu­lo, jää­kaap­pi­tu­lo, kesä­mök­ki­tu­lo jne.?
    — arvon­li­sä­ve­ron korot­ta­mi­nen 30–35 %:iin oli­si täys­tu­ho talou­del­li­sel­le toi­me­liai­suu­del­le. Jo nyt uuden asun­non hin­nas­ta lähes puo­let menee jok­seen­kin suo­raan veroi­na ja mui­na mak­sui­na val­tiol­le ja kun­nil­le. Jos ALV nos­tet­tai­siin näin kor­keal­le, niin suu­rin osa ihmi­sis­tä käper­tyi­si esim. kas­vat­ta­maan ruo­kan­sa, ompe­le­maan vaat­teen­sa ja teke­mään yleen­sä­kin kai­ken itse tai kave­ril­la esim. asun­to­tuo­tan­to kuih­tui­si ole­mat­to­mak­si. ALV on yksi suu­rim­mis­ta syis­tä sii­hen, mik­si Suo­mi on niin kal­lis maa asua ja yrit­tää ja mik­si esim. pal­kan­mak­su­tar­ve eli työ­voi­ma­kus­tan­nuk­set ovat niin kor­keat ja työt­tö­myys korkea.
    — progres­sii­vi­nen ansio­tu­lo­ve­ro­tus säi­lyy ja toi­vot­ta­vas­ti ansio- ja pää­oma­tu­lo­jen progres­siot lähes­ty­vät toi­si­aan (ansio­tu­lo­jen vero­tus­ta ylei­ses­ti alen­ta­mal­la ja pien­ten pää­oma­tu­lo­jen vero­tus­ta keven­tä­mäl­lä). Toi­vot­ta­vas­ti Her­li­nin ja muu­ta­man muun pörs­si­rik­kaan osin­ko­jen vero­va­paus poistetaan.
    — Viro pako­te­taan nos­ta­maan alko­ho­li­ve­ro­jaan sel­väs­ti lähem­mäs Suo­men tasoa. Näin Suo­mes­sa voi­daan korot­taa päih­de­ve­ro­tus­ta ja sääs­tää mil­jar­de­ja pie­ne­ne­vien hait­to­jen myö­tä. Saa­koon Viro vaik­ka ne kaa­su­ter­mi­naa­lit tai jotain muu­ta kompensaationa.
    — spe­ku­la­tii­vi­sil­le rahan liik­keil­le tulee Tobi­nin tai joku muu vero
    — vero­pa­ra­tii­sit on tie­tys­ti EU:n alu­eel­la ja laa­jem­min tapettava
    — varal­li­suus­ve­ron palaut­ta­mi­sel­le on erit­täin hyviä perus­tei­ta. Tosin ala­ra­ja pää­oman osal­ta tuli­si olla jos­sa­kin parin mil­joo­nan koh­dal­la, siis pää­oma todel­lis­ten mark­ki­na-arvo­jen mukaan laskettuna.

    Täl­lai­sil­la muu­tok­sil­la ei ole kyl­lä aikaa odot­taa vuo­teen 2040. Poliit­ti­nen pää­tök­sen­te­ko on onnet­to­man hidasta/olematonta ja sik­si toi­von, että jokin pai­kal­li­nen maan­jä­ris­tys täräyt­tää edus­kun­taan ja edun­val­von­ta­lin­nak­kei­siin jo lähivuosina.

  11. OS kir­joit­taa: “Suur­ten omai­suuk­sien kasau­tu­mi­nen ei vie­lä ole meil­lä ongel­ma – pikem­min­kin ongel­ma on puo­lus­tus­ky­vyt­tö­myy­tem­me, kun kaik­ki hyvät ideat on myy­tä­vä ulko­mail­le, kos­ka koti­mais­ta osta­jaa ei löydy.”

    Kyl­lä tämä on ihan todel­li­nen ongel­ma jo nyt. Ei kan­nat­tai­si pan­na pää­tä täs­sä asias­sa pensaaseen.

    Hyvän idean kehit­tä­mi­nen tuot­teek­si ja yri­tyk­sen kas­vat­ta­mi­nen nii­den varas­sa on taval­li­ses­ti moni­vuo­ti­nen 24/7 ponnistus.

    On har­vi­nai­nen onnen­pot­ku, jos täs­sä menes­tyy, kaik­kien sivus­ta­kat­so­jien häm­mäs­tyk­sek­si. Esim. Roviol­la tuli menes­tys­tä vas­ta Angry Birds-pelil­lä, joka oli 53. yritys… 

    Kaik­ki tämä tapah­tuu kovas­sa kan­sain­vä­li­ses­sä kil­pai­lus­sa, sil­lä jopa suo­ma­lai­nen nak­ki­kios­ki koh­taa kan­sain­vä­li­set vero­pa­ra­tii­siyh­tiöt, kuten McDo­nald’s, Bur­ger King, etc.

    Nyt suo­ma­lai­nen yrit­tä­jä on jo alus­sa tie­toi­nen sii­tä, että jos menes­tys­tä sat­tuu tule­maan, hän­tä tul­laan tääl­lä verot­ta­maan epä­oi­keu­den­mu­kai­sen julmasti.

    Täs­sä tilan­tees­sa kai­kil­le pitää olla sel­vää se, ettei yrit­tä­jä täl­löin inves­toi ja työl­lis­tä Suo­mes­sa, vaan hakee mui­ta ratkaisuja.

    Sep­po Korppoo
    Suo­ma­lai­nen yrit­tä­jä jo yli 25 vuotta

    1. Sep­po Korp­poo. Luit­ko­han huo­lel­li­ses­ti, mikä ei vie­lä ole ongel­ma. Ihan kuin oli­sim­me ker­ran­kin olleet samaa miel­tä, mikä tai­si jää­dä sinul­ta huomaamatta.

  12. Onko joku syy, mik­si verois­ta vähi­ten huo­non, eli kiin­teis­tö­ve­ron osa on noin­kin marginaalinen?

    Oli­si­han täs­sä spe­ku­laa­tios­sa kui­ten­kin 25 vuot­ta aikaa hivut­taa sitä ylöspäin.

    1. Kyl­lä se kiin­te­si­tö­ve­ro siel­lä oli. (Niuk­kuu­den verot­ta­mi­nen) Maa­poh­jan ja raken­nusoi­keu­den verot­ta­mi­nen fikum­paa kuin raken­nuk­sen verottaminen.

  13. Vesa: – asun­to­tu­lo on absur­dia­ja­tus. Miten oli­si vas­taa­vas­ti auto­tu­lo, vene­tu­lo, vaa­te­tu­lo, jää­kaap­pi­tu­lo, kesä­mök­ki­tu­lo jne.?

    Ihan tosis­saan koti­työn vero­tus voi­si olla ihan perus­tel­tua. Oma­va­rais­ta­lou­des­sa on kiva elää, kun­nes oma­va­rai­suus ei enää rii­tä­kään. Sit­ten tar­vit­tai­siin mui­den tukea, mut­ta mil­lä mak­sat kun oma­va­rai­suu­des­ta ei ole min­kään­lais­ta veroa kos­kaan kerätty?

    Mitä enem­män ihmi­set käyt­tä­vät pal­ve­lui­ta, sitä enem­män raha liik­kuu, sitä parem­pi on työl­li­syys­ti­lan­ne ja sitä parem­pi on kaik­kien hyvin­voin­ti. Arvon­li­sä­ve­ro näyt­täi­si hei­ken­tä­vän tava­ran liik­ku­mis­ta, mut­ta jos samaan aikaan vähen­ne­tään työn vero­tus­ta (tulo­ve­ro) saman ver­ran, muo­dos­tuu­kin alv pääomaveroksi.

  14. Vesa: – arvon­li­sä­ve­ron korot­ta­mi­nen 30–35 %:iin oli­si täys­tu­ho talou­del­li­sel­le toi­me­liai­suu­del­le. Jo nyt uuden asun­non hin­nas­ta lähes puo­let menee jok­seen­kin suo­raan veroi­na ja mui­na mak­sui­na val­tiol­le ja kun­nil­le. Jos ALV nos­tet­tai­siin näin kor­keal­le, niin suu­rin osa ihmi­sis­tä käper­tyi­si esim. kas­vat­ta­maan ruo­kan­sa, ompe­le­maan vaat­teen­sa ja teke­mään yleen­sä­kin kai­ken itse tai kave­ril­la esim. asun­to­tuo­tan­to kuih­tui­si ole­mat­to­mak­si. ALV on yksi suu­rim­mis­ta syis­tä sii­hen, mik­si Suo­mi on niin kal­lis maa asua ja yrit­tää ja mik­si esim. pal­kan­mak­su­tar­ve eli työ­voi­ma­kus­tan­nuk­set ovat niin kor­keat ja työt­tö­myys korkea.

    Eikö ALViin siir­ty­mi­nen pikem­min­kin lisäi­si talou­del­lis­ta toi­me­liai­suut­ta sii­nä mie­les­sä, että se paran­tai­si koti­mai­sen työn ja tuot­tei­den kil­pai­lu­ky­kyä kotimarkkinoilla?

    Veron­kier­to muo­dos­tuu tie­ten­kin ALVin kans­sa ongel­mak­si, mut­ta sitä vas­taan voi­si kamp­pail­la lait­ta­mal­la aika­pan­kit, kul­ta ja hopea ALVin alle ja siir­ty­mäl­lä digi­va­luut­taan (mie­luum­min kes­ki­te­tyn auk­to­ri­tee­tin poh­jal­ta toi­mi­va kuin bitcoi­nin tapai­nen). Myös tul­lin pitäi­si toi­mia, jot­ta ihmi­set eivät alkai­si käy­mään kaup­paa vie­raas­sa valuutassa.

    Digi­va­luut­ta myös mah­dol­lis­tai­si Wahl­roo­sin hai­kai­le­man nega­tii­vi­sen tal­le­tus­ko­ron. Ja sen yhtey­des­sä tuli­si var­maan toteu­tet­tua vah­va tun­nis­tus ja alle­kir­joi­tuk­set. Ken­ties euroerokin?

  15. Ano­muu­mi: Eikö ALViin siir­ty­mi­nen pikem­min­kin lisäi­si talou­del­lis­ta toi­me­liai­suut­ta sii­nä mie­les­sä, että se paran­tai­si koti­mai­sen työn ja tuot­tei­den kil­pai­lu­ky­kyä kotimarkkinoilla?

    @Anomuumi Avaat­ko vähän miten ALV:n nos­to mie­les­tä­si paran­tai­si koti­mai­sen työn ja tuot­tei­den kilpailukykyä?

  16. Olen hert­tai­sen samaa miel­tä OSn kans­sa sii­tä, että suur­ten omai­suuk­sien kasaan­tu­mi­nen ei ole meil­lä ongelma.

    Ongel­ma onkin sii­nä, että päin­vas­toin kuin muis­sa yrit­tä­jyy­teen perus­tu­vis­sa talouk­sis­sa, Suo­mes­sa teh­dään “kaik­ki mah­dol­li­nen”, jot­ta ris­ki-yrit­tä­jien varo­jen kasaan­tu­mis­ta ei kos­kaan tapahtuisikaan.

    Suo­mes­sa ollaan niin hege­li­läis-marxi­lai­sia, että yrit­tä­jä-ris­kin käsi­te­kin on tuntematon.

    Näi­nol­len ei voi edes jär­ke­väs­ti kes­kus­tel­la sii­tä, että miten ris­kin otta­jaa oikeu­den­mu­kai­ses­ti tuli­si palkita.

    En nyt ehdi kai­va­maan luku­ja, mut­ta esi­mer­kik­si Sak­sas­sa 60% kas­vus­ta tulee nimen omaan PK-sek­to­rin kautta. 

    Suo­mes­ta pitäi­si täs­sä seu­ra­ta Sak­san esi­merk­kiä. Sil­loin suo­ma­lai­nen tek­no­lo­gia-osaa­mi­nen pää­si­si taas kukoistamaan.

    Pidem­mäl­lä täh­täyk­sel­lä juu­ri siel­lä se Suo­men talous­kas­vun paras mah­dol­li­suus on! Sitä pitää nyt kai­kin tavoin stimuloida.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, joka odot­taa stimulointia

  17. Kun Suo­meen tuo­daan kes­kus­te­lua USA:sta kat­so­mat­ta mitä ja kenel­tä, saa­daan tääl­lä kes­kus­te­lu todel­la sekavaksi. 

    Lar­ry Sum­mers ei ole vasem­mis­to­lai­nen talous­tie­tei­li­jä kuin jon­kin ääri­pi­keis­to­lais­ten uskon­nol­lis­ten hih­hu­lien mie­les­tä. Paul Krug­man myös suo­ma­lai­ses­sa yhtey­des­sä oli­si Juha­na Var­tiai­ses­ta oikeal­le pääosin. 

    USA:n republi­kaa­ni­puo­lu­een osoi­ta ovat tuo­neet Kokoo­mus ja ilman läh­det­tä Perus­suo­ma­lai­set. Heil­le vasem­mis­ton tun­nus­merk­ki lie­nee aja­tus yli­pää­tään val­tios­ta muu­na kuin armeijana. 

    Hii­liä nis­kaan ansait­see myös media, joka aika suo­raan sitee­raa äärioi­keis­ton Tea­Par­ty-liik­keen ideoi­ta. Occu­ypy ‑lii­ke taas lei­mat­tiin vasem­mis­to­lai­sek­si anar­kis­mik­si ihan tuos­ta vaan, kos­ka aja­tuk­set muis­tut­ti­vat Kana­daa ja Pohjoismaita.
    Vink­ki pää­toi­mit­ta­jil­le, olkaa Apusen Matin tavoin avoi­mes­ti mitä olet­te, niin elä­mä on helpompaa. 

    Kun tääl­lä käy­dään USA:n vero­kes­kus­te­lun sisäl­löil­lä debat­tia, tulos on huo­no ja harhaanjohtava.

  18. Vesa:
    Omat ennusteeni/toiveeni vas­ti­neek­si Osmon esittämiin:
    – koko­nais­ve­roas­teet tule­vat nykyi­ses­tä las­ke­maan ja mm. Suo­mes­sa jul­kis­ta sek­to­ria tul­laan pie­nen­tä­mään. Yksi­lön talou­del­lis­ta vas­tuu­ta omas­ta sosi­aa­li­tur­vas­taan tul­laan lisää­mään. Van­ha sosi­aa­li­de­mo­kraat­ti­nen, sosia­lis­miin poh­jau­tu­va tulo­jen­ta­saus vero­tuk­sen kaut­ta heik­ke­nee ja siir­rym­me Suo­mes­sa enem­män oikean mark­ki­na­ta­lou­den suun­taan. Tämä on seu­raus­ta sii­tä, jos/kun haluam­me pää­oman, työn, tava­roi­den ja ihmis­ten liik­ku­van vapaasti.
    – yhtei­sö­ve­ro­tus ei katoa. EU vih­doin­kin hok­saa, että yhtei­sö­ve­ro­tus­ta on pak­ko har­mo­ni­soi­da ja siten sää­de­tään mini­mi­ta­so + jon­kin­lai­nen yhte­ne­väi­nen osin­ko­jen verotus.
    – asun­to­tu­lo on absur­dia­ja­tus. Miten oli­si vas­taa­vas­ti auto­tu­lo, vene­tu­lo, vaa­te­tu­lo, jää­kaap­pi­tu­lo, kesä­mök­ki­tu­lo jne.?
    – arvon­li­sä­ve­ron korot­ta­mi­nen 30–35 %:iin oli­si täys­tu­ho talou­del­li­sel­le toi­me­liai­suu­del­le. Jo nyt uuden asun­non hin­nas­ta lähes puo­let menee jok­seen­kin suo­raan veroi­na ja mui­na mak­sui­na val­tiol­le ja kun­nil­le. Jos ALV nos­tet­tai­siin näin kor­keal­le, niin suu­rin osa ihmi­sis­tä käper­tyi­si esim. kas­vat­ta­maan ruo­kan­sa, ompe­le­maan vaat­teen­sa ja teke­mään yleen­sä­kin kai­ken itse tai kave­ril­la esim. asun­to­tuo­tan­to kuih­tui­si ole­mat­to­mak­si. ALV on yksi suu­rim­mis­ta syis­tä sii­hen, mik­si Suo­mi on niin kal­lis maa asua ja yrit­tää ja mik­si esim. pal­kan­mak­su­tar­ve eli työ­voi­ma­kus­tan­nuk­set ovat niin kor­keat ja työt­tö­myys korkea.
    – progres­sii­vi­nen ansio­tu­lo­ve­ro­tus säi­lyy ja toi­vot­ta­vas­ti ansio- ja pää­oma­tu­lo­jen progres­siot lähes­ty­vät toi­si­aan (ansio­tu­lo­jen vero­tus­ta ylei­ses­ti alen­ta­mal­la ja pien­ten pää­oma­tu­lo­jen vero­tus­ta keven­tä­mäl­lä). Toi­vot­ta­vas­ti Her­li­nin ja muu­ta­man muun pörs­si­rik­kaan osin­ko­jen vero­va­paus poistetaan.
    – Viro pako­te­taan nos­ta­maan alko­ho­li­ve­ro­jaan sel­väs­ti lähem­mäs Suo­men tasoa. Näin Suo­mes­sa voi­daan korot­taa päih­de­ve­ro­tus­ta ja sääs­tää mil­jar­de­ja pie­ne­ne­vien hait­to­jen myö­tä. Saa­koon Viro vaik­ka ne kaa­su­ter­mi­naa­lit tai jotain muu­ta kompensaationa.
    – spe­ku­la­tii­vi­sil­le rahan liik­keil­le tulee Tobi­nin tai joku muu vero
    – vero­pa­ra­tii­sit on tie­tys­ti EU:n alu­eel­la ja laa­jem­min tapettava
    – varal­li­suus­ve­ron palaut­ta­mi­sel­le on erit­täin hyviä perus­tei­ta. Tosin ala­ra­ja pää­oman osal­ta tuli­si olla jos­sa­kin parin mil­joo­nan koh­dal­la, siis pää­oma todel­lis­ten mark­ki­na-arvo­jen mukaan laskettuna.

    Täl­lai­sil­la muu­tok­sil­la ei ole kyl­lä aikaa odot­taa vuo­teen 2040. Poliit­ti­nen pää­tök­sen­te­ko on onnet­to­man hidasta/olematonta ja sik­si toi­von, että jokin pai­kal­li­nen maan­jä­ris­tys täräyt­tää edus­kun­taan ja edun­val­von­ta­lin­nak­kei­siin jo lähivuosina. 

    Lis­tal­ta­si tai­si unoh­tua pol­ku­pyö­rä­tu­loa ja pot­ku­lau­ta­tu­loa kos­ke­vat verot!

    Pit­käl­ti olen muu­toin samoil­la lin­joil­la, mut­ta … eikö ihmi­siä pitäi­si kan­nus­taa kerää­mään enem­män varal­li­suut­ta, ja teke­mään hyviä sijoi­tuk­sia (huom! jois­ta vaik­ka jokin tiet­ty vähim­mäi­so­suus koti­maa­han), jot­ta emme oli­si kan­sa­na niin p*rs’aukinen jouk­ko? Varal­li­suu­den verot­ta­mi­nen ei mie­les­tä­ni tuo­hon kannusta.

    Tulot voi­si saat­taa kaik­ki yhtä suu­ren vero­pro­sen­tin alle, lajis­ta riip­pu­mat­ta. Se oli­si joten­kin rei­lum­paa ja suit­si­si keplot­te­lua osin­ko- ja palk­ka­tu­lo­jen välil­lä aina­kin kai jon­kin verran.

    Vero­tuk­sen yksi perus­on­gel­ma on tie­tys­ti se, että vero­tu­lo­jen tuli­si olla var­sin vakai­ta. Jos hait­ta­ve­ro­jen tai sel­lais­ten vero­jen osuus, jot­ka voi­vat muut­tu­vat suh­dan­tei­den muut­tues­sa, osuus on kovin suu­ri, kas­vaa mah­dol­lis­ten vero­tu­lo­jen muu­tos­ten dynamiikka. 

    Vero­jen pitäi­si olla sel­lai­sia sta­tus­sym­bo­lin kal­tai­sia jut­tu­ja, että jokai­nen haluai­si nii­tä (mak­saak­seen) mah­dol­li­sim­man pal­jon. … mut­ta miten? Miten pal­ki­ta par­haat veron­mak­sa­jat, kas sii­nä­pä kysymys!

    1. Ette ehkä huo­man­neet, että jos tulo­ve­ros­ta siir­ry­tään kulu­tus­ve­roon, velat­to­mas­sa omis­tusa­sun­nos­sa asu­va jou­tuu mak­sa­maan enem­män veroa suh­tees­sa saman­tu­loi­seen vuo­kral­la asu­vaan, kos­ka hänel­le jää enem­män rahaa kulut­ta­mi­seen. Tätä ei kukaan pidä ongel­ma­na, mut­ta jos vero­tus on tulo­jen koh­dal­la eikä kulu­tuk­sen, se onkin ongelma.

  19. Vesa: @Anomuumi Avaat­ko vähän miten ALV:n nos­to mie­les­tä­si paran­tai­si koti­mai­sen työn ja tuot­tei­den kilpailukykyä?

    ALV paran­taa kil­pai­lu­ky­kyä koti­mark­ki­noil­la, kuten sanoin. Kun vero­tus­ta siir­re­tään kulu­tuk­seen, koti­mai­sen työn koko­nais­ve­ro­ra­si­tus pysyy suu­rin piir­tein sama­na. Ole­te­taan aina­kin näin. Tuon­ti­tuot­tei­den hin­ta taas on noussut.

    Ole­tuk­se­na on myös se, ettei oste­ta vero­ton­ta tava­raa ulko­maa­lai­sil­ta rikollisverkkokauppiailta.

  20. Tuo Port­tu­ga­li-heit­to on vähän outo. Et kai luu­le, että nykyi­set vero­so­pi­muk­set ovat voi­mas­sa kovin kau­aa? Kyse on kil­pai­lu­ti­lan­tees­ta EU-mai­den välil­lä, jon­ka Suo­mi hävi­ää 100–0. Verot mak­se­taan tule­vai­suu­des­sa sin­ne, mis­sä asutaan.

    En usko että nykyi­sen­kal­tai­sia poik­keuk­sia val­tion eläk­keis­tä­kään on enää 10 vuo­den pääs­tä. Nyky­jär­jes­te­lyl­le ei ole ole­mas­sa perusteita.

    Suo­mel­le jää luu käteen, jos asioi­ta ei hoi­de­ta kun­nol­la. Jokai­nen ter­ve­jär­ki­nen elä­ke­läi­nen vaih­taa kir­jan­sa johon­kin kil­pai­lu­ky­kyi­sem­pään maa­han ja he tule­vat takai­sin vas­ta hau­dan par­taal­la, jol­loin kus­tan­nuk­set ovat kovat. 

    Ei kan­na­ta syyt­tää Por­tu­ga­lia, jos on itse sös­si­nyt asiansa.

    1. Ongel­ma nois­sa Espan­jan ja Por­tu­ga­lin vero­so­pi­muk­sius­sa on, että elä­ke­läi­nen mak­saa veron­sa asuin­maa­han, saa “ilmai­sen” ter­vey­den­hoi­don, jon­ka kui­ten­kin Suo­men val­tio mak­saa. Jos Por­tu­ga­li halu­aa olla verot­ta­mat­ta asuk­kai­taa, se ei meil­le kuu­lu, mut­ta asuin­maan pitäi­si vas­ta­ta terveydenhuollosta.

  21. Jon­ne­kin luon­non­va­ra-veron ja kiin­teis­tö­ve­ron väli­maas­toon sopi­si­vat ydin­voi­ma- ja vesi­voi­ma­ve­rot. Ensim­mäi­sen niuk­kuut­ta sään­te­lee edus­kun­ta peri­aa­te­pää­tök­sil­lään ja jäl­kim­mäi­ses­tä tie­de­tään, että suu­rin­piir­tein kaik­ki Suo­men raken­ta­mis­kel­poi­set pai­kat (Kol­la­jaa lukuu­not­ta­mat­ta) on jo raken­net­tu. Osat­tiin­ko vesis­tö­jen raken­ta­mi­sen aikaan arvioi­da vesi­voi­man arvo oikein, vai oli­si­ko aihet­ta ottaa osa vesis­tö­jen arvos­ta takai­sin kan­sal­le verotuloina?

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ette ehkä huo­man­neet, että jos tulo­ve­ros­ta siir­ry­tään kulu­tus­ve­roon, velat­to­mas­sa omis­tusa­sun­nos­sa asu­va jou­tuu mak­sa­maan enem­män veroa suh­tees­sa saman­tu­loi­seen vuo­kral­la asuvaan… 

    Tuos­ta puut­tuu logiik­ka. Onhan se vuo­kral­la asu­mi­nen­kin kulu­tus­ta ja Suo­mes­sa aika hyvin vero­tet­tua sel­lais­ta. Pää­oma- ja paa­oma­tu­lon vero­tus menee suo­raan vuo­kriin, mikä jos­kus joil­ta­kin tun­tuu unohtuvan.

    Tasai­nen, mata­la ja kat­ta­va vero­tus on jär­ke­vää. Pis­te­ve­rot, oli kyse alko­ho­lis­ta, autois­ta tai soke­ris­ta, on type­rää. Ener­gian pis­te­ve­ro­tus, oli se säh­köä tai ben­saa, on jo talou­del­li­nen seppuku.

  23. Joo Odel­le Oden mal­lis­ta vaan sen ver­ran, että olit var­sin hyvin menes­ty­vä polii­tik­ko nime­no­maan rehel­li­si­ne ja las­ken­nal­li­si­ne kan­na­no­toil­la­si poli­tii­kan asiois­sa n. 10–15 vuot­ta sit­ten. Mut­ta niin se vaan käy kenel­le tahan­sa hyväl­le poli­tii­kan teki­jäl­le, että poruk­ka nos­taa teki­jää tai/ja poruk­ka kamp­paa teki­jän alkuasentoonsa.

    Muu­ten, oli­si­ko sinul­ta luvas­sa tänä kesä­nä fil­la­ri-uuti­sia sivul­la­si ja uutis­ta uudes­ta fillaristasi?

  24. Onhan se vuo­kral­la asu­mi­nen­kin kulu­tus­ta” samoin kuin omis­tusa­su­mi­nen. Jos pää­oma­tu­lo­ve­ro ja sen kor­ko­vä­hen­nys pois­te­taan molem­mis­ta, kuten Oden mal­lis­sa, tai palau­te­taan molem­piin, ongel­ma kato­aa. Alvia vuo­kra­nan­ta­ja ja omis­tusa­su­kas mak­sa­vat samoin.

  25. Ano­muu­mi: ALV paran­taa kil­pai­lu­ky­kyä koti­mark­ki­noil­la, kuten sanoin. Kun vero­tus­ta siir­re­tään kulu­tuk­seen, koti­mai­sen työn koko­nais­ve­ro­ra­si­tus pysyy suu­rin piir­tein sama­na. Ole­te­taan aina­kin näin. Tuon­ti­tuot­tei­den hin­ta taas on noussut.

    Ole­tuk­se­na on myös se, ettei oste­ta vero­ton­ta tava­raa ulko­maa­lai­sil­ta rikollisverkkokauppiailta.

    Siis jos ymmär­rän oikein niin ehdo­tuk­se­si tar­koit­tai­si sitä, että kaik­kien (koti­mais­ten ja ulko­mais­ten) tuot­tei­den hin­nat nousi­si­vat, mut­ta koti­mais­ten vähem­män kos­ka koti­mais­ten tuot­tei­den val­mis­ta­jat nos­tai­si­vat hin­to­jaan ALV:n nos­ton vai­ku­tus­ta vähem­män saa­tu­aan alen­nuk­sen työvoimakustannuksiin.

    Tämä ehdo­tus vesit­tyy kah­teen seikkaan:

    1. Suo­mes­sa ei juu­ri­kaan enää val­mis­te­ta kulu­tus­tuot­tei­ta elin­tar­vik­kei­den lisäk­si. Eli ei ole koti­mais­ta tava­ra­tuo­tan­toa jon­ka kil­pai­lue­tua paran­taa. Pal­ve­lu­jen tuon­tia ei täl­lä het­kel­lä juu­ri tapah­du, lukuu­not­ta­mat­ta verk­ko­pal­ve­lu­ja (google, face­book etc.). Nehän pyö­ri­vät pää­osin mak­sut­to­mi­na eli myös ALVit­to­mi­na. Enem­män­kin tuon­tia tapah­tuu pal­ve­lua­lan työn­te­ki­jöi­den muodossa…

    2. Jos koti­mai­set yri­tyk­set sai­si­vat työ­voi­ma­kus­tan­nuk­siin alen­nuk­sen, joka siis yhdis­tet­täi­siin ALV:n nos­toon, niin val­tao­sa yri­tyk­sis­tä jät­täi­si kus­tan­nus­alen omaan tas­kuun­sa. Eli yrit­tä­jä perus­ta­voit­teen­sa mukai­ses­ti nos­tai­si omaa osuut­taan voi­ton­jaos­ta, ellei val­tio neut­ra­loi vaik­ka­pa elä­ke­mak­su­jen alen­ta­mis­ta yhtei­sö­ve­ron korotuksella.

    Olen var­ma, että ALV:n voi­ma­kas korot­ta­mi­nen joh­tai­si Suo­men talou­den ojas­ta allik­koon. Talou­del­li­sen toi­me­liai­suu­den, eli talous­kas­vun vauh­dit­ta­mi­sen kan­nal­ta ALVia pitäi­si las­kea ja rei­lus­ti. Talous­kas­vu on myös veroi­na ym. kerä­tyn avun varas­sa elä­vil­le täy­sin vält­tä­mä­tön­tä. Kyl­lä kaik­kien pitäi­si nyt vii­meis­tään (6–7 vuot­ta myö­häs­sä) taju­ta mihin kuri­muk­seen talous­kas­vun hyy­ty­mi­nen ajaa jul­ki­sen sektorin.

  26. Kun tuo­hon on hei­tet­ty tuo vuo­si 2040, niin mun näke­myk­sen mukaan sii­nä vai­hees­sa har­maa talous on vir­tu­aa­li­va­luut­to­jen kas­vun takia koh­tuul­li­sen mer­kit­tä­vä, eikä pank­ki­ti­lin sal­do enää ole sel­lai­nen jul­ki­nen salai­suus kuin nyt.
    Kos­ka vir­tu­aa­li­va­luut­ta ei ymmär­rä kes­kus­pan­keis­ta, pank­ki­sek­to­ris­ta tai kan­sal­li­suuk­sis­ta yhtään mitään tar­vi­taan vähän järeäm­piä asei­ta jos vero­ja aio­taan jat­kos­sa kerä­tä. Toki vir­tu­aa­li­va­luu­tat voi­daan kiel­tää­kin jol­loin tämä etuoi­keus säi­lyy vain rikollisilla.

    (peri­aa­te: jos joku ei hyö­dy­tä jul­kis­ta sek­to­ria kri­mi­na­li­soi­daan se — tai suo­ma­lai­nen ver­sio: jos joku asia tuot­taa ihmi­sel­le mie­li­hy­vää vero­te­taan asia kuo­li­aak­si ja tai­vas­tel­laan masen­tu­nut­ta ja nega­tii­vi­sen elä­mä­na­sen­teen omaa­vaa kansakuntaa.)

    Nykyi­sel­lään vir­tu­aa­li­va­luu­tois­ta taju­aa jotain poruk­ka noin 40 ikä­vuo­teen asti ja 2040 vir­tu­aa­li­va­luu­tat ovat arki­päi­vää poru­kal­le joka rahaa eni­ten käyt­tää eli 18–65 vuotiaat.

  27. esa par­kat­ti: Mie­les­tä­ni oli­si aika muka­va aja­tel­la jon­kin hank­ki­ma­ni esi­neen kes­tä­vän tule­vian­kin suku­pol­vien käyttöä. 

    Juu­ri tämä ajat­te­lu on joh­ta­nut sii­hen, että nyky­ajan ihmi­sil­lä on varas­tot ja auto­tal­lit täyn­nä krää­sää, joi­ta he eivät hen­no heit­tää pois, vaik­kei­vät nii­tä kos­kaan käy­tä­kään. Tuo oli jär­ke­vä ajat­te­lu­ta­pa jos­kus sodan jäl­keen, kun kai­kes­ta oli pulaa ja oltiin köy­hiä. Nykyi­ses­sä yltä­kyl­täi­syy­den yhteis­kun­nas­sa kai­ken säi­lyt­tä­mi­nen on Ame­ri­kas­sa joh­ta­nut sii­hen, että ihmi­set palk­kaa­vat hen­ki­lö­koh­tai­sia aut­ta­jia set­vi­mään omia krää­sä­vuo­ri­aan, jot­ka täyt­tä­vät kaik­ki varastotilat. 

    Aina­kin itsel­le­ni rik­ki­men­nees­tä tuot­tees­ta luo­pu­mi­nen on pal­jon hel­pom­paa kuin vie­lä hyvä­kun­toi­ses­ta, mut­ta van­hak­si jää­nees­tä. Aina ajat­te­lee: “Kyl­lä täl­le jotain käyt­töä vie­lä jou­tuu”, vaik­kei sit­ten käy­tän­nös­sä sitä kos­kaan käytäkään. 

    Jois­sain har­vois­sa tapauk­sis­sa toi­voi­si tuot­tei­den ole­van kes­tä­väm­piä. Nämä kos­ke­vat ennen kaik­kea sel­lai­sia asioi­ta, joi­ta sit­ten kor­ja­taan, jos ne mene­vät rik­ki, kuten auto tai polkupyörä.

  28. Sak­ke: Eikö­hän se lisä­hin­ta kuu­lu (sen perus­hin­nan lisäk­si) maa­no­mis­ta­jal­le? Jos nyt joku alkaa raken­ta­maan kau­pun­kia hänen tont­tin­sa reu­nal­le tai ympä­ril­le, ei kai se maa­no­mis­ta­jan vika ole?

    Ei vika, mut­tei ansio­kaan. Hän­tä ei sii­tä naa­pu­riin ilmaan­tu­nees­ta kau­pun­gis­ta tule ran­gais­ta, mut­tei hänel­le myös­kään kuu­lu sen ansios­ta hänen maan­sa nous­sut hin­ta. Hän­hän ei teh­nyt sen hinn­an­nousun hyväk­si yhtään mitään. Eli hän saa pitää sen maan­sa alku­pe­räi­sen arvon, mut­ta kau­pun­gin naa­pu­riin tulon aiheut­ta­nut hinn­an­nousu on jär­ke­vin­tä verot­taa pois.

  29. Pal­jon hyvää pohdintaa! 

    Raa­ka-aine­ve­ro on kui­ten­kin ongel­mal­li­nen. Jo ener­gia­ve­rois­sa on huo­mat­tu, että pal­jon ener­gi­aa vaa­ti­van tuo­tan­non ener­gian verot­ta­mi­nen ohjaa tuo­tan­non veroa­lu­een ulko­puo­lel­le. Sama pätee myös raa­ka-ainei­siin. EU:n peri­mät raa­ka-aine­ve­rot ohjaa­vat raa­ka-aineet Unio­nis­ta tois­ten mai­den teh­tai­sin ja ne palaa­vat val­mii­na tuot­tei­na takai­sin. Tuot­tei­ta ei voi tul­lis­sa enää raa­ka-aine­ve­rot­taa. Kumiank­ko­jen koh­dal­la tämä vie­lä joten­kin onnis­tui­si, mut­ta tele­vi­sion raa­ka-ainei­den set­vi­mi­nen ei enää ole mahdollista.

    Raa­ka-aine­ve­ro­tus voi­si toi­mia, jos sen oheen EU aset­tai­si kai­kel­le tuon­nil­le tul­lit vas­taa­maan raa­ka-aine­ve­ro­tuk­sen aiheut­ta­maa kustannushaittaa.

  30. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä se kiin­te­si­tö­ve­ro siel­lä oli. (Niuk­kuu­den verot­ta­mi­nen) Maa­poh­jan ja raken­nusoi­keu­den verot­ta­mi­nen fikum­paa kuin raken­nuk­sen verottaminen. 

    Jos tuo niuk­kuu­den verot­ta­mi­nen pitää teo­ria­ta­sol­la paik­kan­sa, niin täs­tä muo­dos­tuu pit­kän pääl­le ongel­ma. Olen itse pitä­nyt maa­poh­jan verot­ta­mis­ta ainoa­na vero­la­ji­na, jos­sa meil­lä on varaa nos­taa vero­ja, mut­ta meil­lä ei ole niuk­kuut­ta maas­ta, joten pitää ken­ties aja­tel­la tuo­kin uudestaan.

    Raken­nusoi­keu­den verot­ta­mis­ta en pidä jär­ke­vä­nä, kos­ka en näe yhteis­kun­nal­la osaa enkä arpaa ton­tin raken­ta­mi­seen. Asia on puh­taas­ti tntin omis­ta­jan halin­nas­sa ole­va ja sään­te­ly vain hei­ken­tää tilannetta.

  31. Autois­ta en sano mitään (voi olla samas­sa kate­go­rias­sa mut­ta omat ongel­man­sa sii­nä on), mut­ta soke­rin, alko­ho­lin, tupa­kan, huu­mei­den, jne verot­ta­mi­seen on ihan hyvä lait­taa pien­tä lisää. Muus­sa vero­tuk­ses­sa­han se, että vero­tet­tu toi­min­ta vähe­nee, on ylei­ses­tiot­taen huo­no asia. Näi­den asioi­den koh­dal­la se on perä­ti hyvä bonus. 

    Esi­mer­kik­si jos kan­na­bis­ta myy­dään nyt vaik­ka kym­pil­lä gram­ma, niin täs­sä on aika moi­nen rikol­lispree­mio. Jos sitä myy­täi­siin vaik­ka alkos­sa sil­lä samal­la kym­pil­lä gram­ma, niin sii­tä hin­nas­ta sai­si olla val­mis­te­ve­roa luok­kaa puolet. 

    Varo­vas­ti arvioi­den sitä kan­na­bis­ta menee Suo­mes­sa pari­sa­taa kiloa päi­väs­sä. Jos alko myi­si kan­na­bis­ta 60 ton­nia vuo­des­sa, niin val­tio tie­nai­si 300 mil­joo­naa. Ja kas­vat­ta­jal­le jäi­si vie­lä toi­nen moko­ma, joka näkyi­si BKT:ssa.

    Tämä siis olet­taen että kulu­tus ei nykyi­ses­tään muut­tui­si. Jos kulu­tus kas­vai­si, niin tie­nes­tit oli­si­vat vie­lä suu­rem­mat, mut­ta sit­ten täy­tyi­si tie­ten­kin alkaa las­kea jotain lisiä ter­veys­hai­tois­ta. Veik­kaan kui­ten­kin että dynaa­mi­ses­ti aja­tel­len ter­veys­hai­tat toden­nä­köi­ses­ti putoai­si­vat, joten koko kan­san­ta­lou­del­le vai­ku­tus oli­si plus­saa luok­kaa mil­jar­din, mis­tä val­tion sii­vu oli­si ehkä 500 miljoonaa. 

    Sitä on syy­tä miet­tiä. Onko meil­lä varaa olla lail­lis­ta­mat­ta kannabista?

  32. Samu­li Saa­rel­ma: Ei vika, mut­tei ansio­kaan. Hän­tä ei sii­tä naa­pu­riin ilmaan­tu­nees­ta kau­pun­gis­ta tule ran­gais­ta, mut­tei hänel­le myös­kään kuu­lu sen ansios­ta hänen maan­sa nous­sut hin­ta. Hän­hän ei teh­nyt sen hinn­an­nousun hyväk­si yhtään mitään. Eli hän saa pitää sen maan­sa alku­pe­räi­sen arvon, mut­ta kau­pun­gin naa­pu­riin tulon aiheut­ta­nut hinn­an­nousu on jär­ke­vin­tä verot­taa pois.

    Eli ei ole pak­ko myy­dä, eihän?

  33. Eräs seik­ka vero­tuk­ses­ta puhut­taes­sa tulee muis­taa. Sitä pitäi­si ana­ly­soi­da raha­vir­to­jen näkö­kul­mas­ta, kuten mode­ri raha­teo­ria (MMT) tekee. Sen kes­kei­nen point­ti on se, että val­tio on raha­vir­ran läh­de ja vero­tus on paluuvirta.

    Täs­tä näkö­kul­mas­ta siis val­tion kulu­tus tapah­tuu aina ennen vero­tus­ta. Näin ollen veroil­la ei tosia­sias­sa rahoi­te­ta mitään (kuten kou­lu­tus­ta yms.) vaan kou­lu­tus­ra­hat luo­daan (keskus)pankissa ja val­tio kulut­taa ne kier­toon ja keräi­lee myö­hem­min takai­sin veroi­na siel­tä tääl­tä. Meka­nis­min tär­keä omi­nai­suus on se, että näin val­tion verot­ta­mas­ta valuu­tas­ta tulee ylei­ses­ti hyväk­syt­ty mak­su­vä­li­ne. Muu­ten­han raha­na voi­tai­siin käyt­tää mitä vain velkasopimusta.

    Tämä muut­taa mel­koi­ses­ti sitä tar­koi­tus­ta ja mää­rää, mitä val­tion tuli­si vero­ja kerä­tä ja mis­tä. Oden aja­tuk­set ovat oikean suun­tai­sia: perus­pe­ri­aat­teen tuli­si olla sel­lai­nen, että nii­tä asioi­ta vero­te­taan jos­ta on fak­ti­ses­ti hait­taa ja toi­saal­ta hyö­dyl­li­siä asioi­ta ei kan­na­ta verot­taa tai nii­tä kan­nat­taa jopa tukea. Val­tion­ta­lou­den tasa­pai­nol­la sinän­sä ei ole mer­ki­tys­tä jos val­tio on talous­po­liit­ti­ses­ti suve­ree­ni ja sil­lä on kel­lu­va valuutta.

  34. Samu­li Saa­rel­ma: …mut­ta kau­pun­gin naa­pu­riin tulon aiheut­ta­nut hinn­an­nousu on jär­ke­vin­tä verot­taa pois. 

    Tuo­ta sano­taan sosia­lis­mik­si ja se on täy­sin kel­vo­ton talousjärjestelmäksi. 🙁 

    Juu­ri tuol­la taval­la ajat­te­le­vat ovat aiheut­ta­neet Suo­men ahdin­gon. Suo­men ainoa oikea ongel­ma on pää­oma­köy­hyys. Joku syr­jäy­ty­mi­nen on ihan nap­pi­kaup­paa ver­rat­tu­na pää­oma­köy­hyy­teen, jon­ka kateus on aiheuttanut.

    1. Ansiot­to­man arvon­nousun vet­rot­ta­mi­nen yhteis­ku­nal­le on yleis­tä sel­lai­sis­sa sosia­lis­ti­sis­sa mais­sa kuin Bri­tan­nia, Yhdys­val­lat ja Svei­ti­si. Ryös­tä­ka­pi­ta­lis­mi, jos­sa ansiot­to­mia etu­ja jae­taan satun­nai­ses­ti, on tyy­pil­li­nen sel­lai­sil­le mail­le kuin Venä­jä ja Kiina.

  35. Samu­li Saa­rel­ma: Ei vika, mut­tei ansio­kaan. Hän­tä ei sii­tä naa­pu­riin ilmaan­tu­nees­ta kau­pun­gis­ta tule ran­gais­ta, mut­tei hänel­le myös­kään kuu­lu sen ansios­ta hänen maan­sa nous­sut hin­ta. Hän­hän ei teh­nyt sen hinn­an­nousun hyväk­si yhtään mitään. Eli hän saa pitää sen maan­sa alku­pe­räi­sen arvon, mut­ta kau­pun­gin naa­pu­riin tulon aiheut­ta­nut hinn­an­nousu on jär­ke­vin­tä verot­taa pois. 

    Et tain­nut lukea kaik­kea, mitä kir­joi­tin. Kir­joi­tin, että hän on elel­lyt siis­tis­ti ja pitä­nyt monin eri tavoin pai­kat asui­nym­pä­ris­tös­sään kun­nos­sa. Kyl­lä se myös vai­kut­taa alu­een ‘halut­ta­vuu­teen’ ja hin­ta­ta­soon (ja toi­seen­kin suun­taan taas päin­vas­tai­sen esi­mer­kin tapauk­ses­sa). Ei pidä unoh­taa, että inflaa­tio­kin vai­kut­taa hin­toi­hin. Pitää­kö ihmi­siä ryh­tyä verot­ta­maan myös inflaa­tios­ta, jon­ka suu­ruus voi olla eri alueil­la eri syis­tä erisuuri? 

    Hinn­an­nousu­ko aiheut­taa “kau­pun­gin naa­pu­riin tulon”? Nyt tai­taa men­nä kyl­lä syy ja seu­raus sekaisin!

    Jos hinn­an­nousu vero­tet­tai­siin pois, oli­si tuos­ta se seu­raus, että asut­tu­aan pai­kal­la ensin N vuot­ta, mis­sä N voi vaih­del­la esim. välil­lä 2–100 vuot­ta, ja haluai­si vaih­taa kiin­teis­töä (van­ha myy­den ja uusi ostaen) vaik­ka­pa naa­pu­ri­kort­te­liin, sit­ten, kun hin­nat oli­si­vat aikoi­naan mak­se­tus­ta, alku­pe­räi­ses­tä hin­nas­ta kak­sin­ker­tais­tu­neet, jäi­si oman kiin­teis­tön­sä nyt myy­ty­ään (veron jäl­keen) rahaa enää puo­lik­kaa­seen muu­ten saman­lai­ses­ta kiin­teis­tös­tä naa­pu­ris­sa. Itse asias­sa rahaa tai­tai­si jää­dä vie­lä­kin vähem­män, kun kaik­ki vaih­toon liit­ty­vät kulue­rät huomioitaisiin. 

    Ehdo­te­tul­la peri­aat­teel­la pitäi­si kai kai­kis­ta pal­kois­ta­kin periä vero­na se “alku­pe­räi­sen läh­tö­pal­kan” ylit­tä­vä osuus?

    1. Miten se paik­ko­jen pitä­mi­nen siis­täi­nä vai­kut­taa vaik­ka­pa sii­hen, että yhteis­kun­ta tuo tont­ti­si rajal­le met­roa­se­man? Jos ansio­ton arvon­nousu — raha­kas kaa­va — ohjaa rahaa joil­le­kin onnek­kail­le ansiot­to­mas­ti, sit­ten on kai ihan oikein sekin, että kah­des­ta naa­pu­ruk­ses­ta toi­sen tont­ti kaa­voi­te­taan hotel­lik­si ja toi­sen vihe­ra­lu­eek­si. Tätä ei oikein voi kut­sua markkinataloudeksi.

  36. Kak­ko­sau­toa voi­si verot­taa aikalailla
    reip­paam­min (vrt. yhden lap­sen politiikka)

  37. Tie­de­mies:
    Esi­mer­kik­si jos kan­na­bis­ta myy­dään nyt vaik­ka kym­pil­lä gramma, 

    Jos saat Suo­mes­ta kym­pil­lä gram­ma mitään kel­vol­lis­ta, ker­ro mul­le­kin. (Ei tosis­saan, en halua yllyt­tää rikok­seen.) Mut­ta hyvin vakuut­ta­va­na asiois­ta peril­lä ole­vil­ta kave­reil­ta kuul­tu­na tie­to­na voin ker­toa, että täl­lä het­kel­lä 15 euroa/gramma on jo hal­paa C. sati­van emi­ku­kin­nos­ta. Tyy­pil­li­nen “katu­hin­ta” on vähin­tään 20 euroa.

    Mikä toki vah­vis­taa point­tia­si. Rikol­lispree­mio on vie­lä­kin suu­rem­pi. Ja näin ollen vero­po­ten­ti­aa­li on val­ta­va. Jo pelk­kä ALV tuot­tai­si aika reip­paas­ti verotuloja.

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    … Jos ansio­ton arvon­nousu – raha­kas kaa­va – ohjaa rahaa joil­le­kin onnek­kail­le ansiot­to­mas­ti, sit­ten on kai ihan oikein sekin, että kah­des­ta naa­pu­ruk­ses­ta toi­sen tont­ti kaa­voi­te­taan hotel­lik­si ja toi­sen viheralueeksi… 

    Vihe­ra­lu­eek­si kaa­voit­ta­mienn on hyvin kysee­na­lais­ta. Espoo­han käyt­ti tuo­ta kei­noa yhteen aikaan hyvin­kin räi­keäs­ti. Kaa­voit­ti vihe­ra­lu­eek­si, pak­ko­lu­nas­ti ja muut­ti kaa­van. Yhtään polii­tik­koa tai vir­ka­mies­tä ei edes syy­tet­ty, vaik­ka jäl­jet tunnetaan! 

    Mitä ton­til­la teh­dään ei kuu­lu kaa­voit­ta­jal­le vaan ton­tin omis­ta­jal­le. Ongel­ma­han muo­dos­tuu kun­nan kaa­voi­tus­mo­no­po­lis­ta, oikeu­des­ta pak­ko­lu­nas­taa ja oikeu­des­ta omis­taa maa­ta. Tämä on joten­kin rikot­ta­va, jot­ta jär­jes­tel­mä toi­mii. Mono­po­li ei toi­mi koskaan.

    Oma kan­ta­ni on, että kaa­voi­tus, sel­lai­se­na kuin se on jär­ke­vää, pitää säi­lyt­tää kun­nal­la. Sen vuok­si pak­ko­lu­nas­tusoi­keus pitää pois­taa ja kun­tien maa­no­mis­tusoi­keu­teen tulee teh­dä rajoi­tuk­sia. Polii­ti­kot eivät ole oikea taho ohjaa­maan yhdys­kun­ta­ra­ken­teen kehit­ty­mis­tä, kuten voim­me esi­mer­kik­si Hel­sin­gis­tä huo­ma­ta. Vie­lä huo­nom­pi yhdis­tel­mä on gryn­de­rit ja polii­ti­kot, mut­ta sitä­hän ei enää ole — eihän.

  39. Panu Hei­no­nen: Näin ollen veroil­la ei tosia­sias­sa rahoi­te­ta mitään 

    Ei tie­ten­kään, komen­to­ta­lou­des­sa insen­tii­vi­nä ei niin­kään ole se kasa ruplia, vaan sisä­mi­nis­te­riön mie­het, jot­ka tule­vat hake­maan lei­ri­lo­mal­le, jos val­tion­ti­laus­ta ei toi­mi­te­ta val­tion mää­rää­mään hintaan.

    MMT:n mukaan val­tio kor­vaa kes­kus­pan­kin roo­lin ja pitää raha­nar­von vakaa­na verot­ta­mal­la ja avo­mark­ki­nao­pe­raa­tioil­la, eli osta­mal­la ja myy­mäl­lä omia bon­de­jaan. On enem­pi pil­kun­hink­kaus­ta väit­tää, että val­tio ei tar­vit­se vero­ja ja lai­nan­ot­toa rahoi­tuk­seen, jos sen kui­ten­kin tar­vit­see verot­taa ja myy­dä lai­na­pa­pe­rei­ta aivan sama mää­rä, jot­ta sen liik­keel­le las­ke­mal­la rahal­la oli­si jokin arva.

  40. Panu Hei­no­nen:
    Val­tion­ta­lou­den tasa­pai­nol­la sinän­sä ei ole mer­ki­tys­tä jos val­tio on talous­po­liit­ti­ses­ti suve­ree­ni ja sil­lä on kel­lu­va valuutta.

    Jos ja Jos, jois­ta kum­pi­kaan ei päde Euroo­pas­sa, sil­lä euro­mail­la ei ole itse­näis­tä talous­po­li­tiik­kaa, eikä omaa kel­lu­vaa valuuttaa.

  41. Pek­ka Pes­si: On enem­pi pil­kun­hink­kaus­ta väit­tää, että val­tio ei tar­vit­se vero­ja ja lai­nan­ot­toa rahoi­tuk­seen, jos sen kui­ten­kin tar­vit­see verot­taa ja myy­dä lai­na­pa­pe­rei­ta aivan sama mää­rä, jot­ta sen liik­keel­le las­ke­mal­la rahal­la oli­si jokin arva.

    Likvi­di­teet­tian­san olois­sa rahan mää­rää voi­daan lisä­tä vas­tik­keet­ta. Rahan arvo perus­tuu enem­män­kin luot­ta­muk­seen, että sil­lä on arvoa, kuin että sil­le oli­si oikeas­ti jotain vastinetta.

  42. Mitä jos teh­dään­kin näin:
    * Koh­dis­te­taan vero­tus vie­lä enem­män luon­non­va­ro­jen, eri­tyi­ses­ti uusiu­tu­mat­to­mien, käyt­töön. Samal­la las­ke­taan tulo­ve­ro­ja enti­ses­tään, ehkä myös ALVia.
    * Mikä­li muu maa­il­ma ei seu­raa peräs­sä, vero­te­taan rajal­la sisään tule­vaa tava­raa sen mukaan pal­jon­ko luon­non­va­ro­ja sen tuo­tan­to on (arviol­ta) kuluttanut.

    Samaa menet­te­lyä on ehdo­tet­tu aina­kin hii­li­diok­si­di­ve­rol­le. Tähän pitäi­si saa­da koko EU mukaan. TTIP:tä yms sopi­muk­sia neu­vo­tel­taes­sa tähän pitäi­si varautua.

    Oden mal­li on toki huo­mat­ta­va paran­nus nyky­ti­lan­tee­seen, kun vero­tuk­sen pain­opis­te siir­tyy työn­teos­ta arvon­li­sän vero­tuk­seen. ALV koh­dis­tuu kui­ten­kin jokai­seen tuo­tan­to­ket­jun vai­hee­seen, myös työhön.

  43. Mik­ko A.: Tuot­tei­ta ei voi tul­lis­sa enää raa­ka-aine­ve­rot­taa. Kumiank­ko­jen koh­dal­la tämä vie­lä joten­kin onnis­tui­si, mut­ta tele­vi­sion raa­ka-ainei­den set­vi­mi­nen ei enää ole mahdollista.

    Kyl­lä tämä on mel­koi­sel­la tark­kuu­del­la mah­dol­lis­ta, jos vero­pe­rus­tee­na on raa­ka-aine (mate­ri­aa­li), ei raa­ka-aineen alku­pe­rä. Voi­mas­sa ole­va EU:n lain­sää­dän­tö nimit­täin edel­lyt­tää, että val­mis­ta­ja ja/tai maa­han­tuo­ja tun­tee aina­kin muu­ta­mil­la toi­mia­loil­la tuot­teen­sa koos­tu­muk­sen (mm. REACH ja RoHS, monet jät­tei­siin ja kier­rä­tyk­seen liit­ty­vät lait, esim “kumiank­ko­jen” materiaalimerkintä).

    Jos se voi­daan teh­dä muu­ta­mil­la toi­mia­loil­la, mik­sei kaikilla?

    Alku­pe­rä­tie­don lisää­mi­nen lisäi­si onge­mia useil­la ker­ta­lu­vuil­la, mut­ta sii­hen suun­taan ollaan menossa.

  44. Mik­ko A.:
    Tuot­tei­ta ei voi tul­lis­sa enää raa­ka-aine­ve­rot­taa. Kumiank­ko­jen koh­dal­la tämä vie­lä joten­kin onnis­tui­si, mut­ta tele­vi­sion raa­ka-ainei­den set­vi­mi­nen ei enää ole mahdollista. 

    Raa­ka-ainei­den set­vi­mi­nen ei tar­vit­se olla tul­lin teh­tä­vä, vaan tuot­teen tuojan/valmistajan on esi­tet­tä­vä tar­peel­li­set doku­men­tit. Jos ei saa­da luo­tet­ta­vaa sel­vi­tys­tä raa­ka-aineis­ta, niin sit­ten teh­dään vaik­ka arvio­ve­ro­tus yläkanttiin.

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Miten se paik­ko­jen pitä­mi­nen siis­täi­nä vai­kut­taa vaik­ka­pa sii­hen, että yhteis­kun­ta tuo tont­ti­si rajal­le met­roa­se­man? Jos ansio­ton arvon­nousu – raha­kas kaa­va – ohjaa rahaa joil­le­kin onnek­kail­le ansiot­to­mas­ti, sit­ten on kai ihan oikein sekin, että kah­des­ta naa­pu­ruk­ses­ta toi­sen tont­ti kaa­voi­te­taan hotel­lik­si ja toi­sen vihe­ra­lu­eek­si. Tätä ei oikein voi kut­sua markkinataloudeksi. 

    Sör­näis­ten met­roa­se­man ympä­ris­töä pitäi­si aina­kin siistiä!
    Ei met­roa­se­ma, tai sen ympä­ris­tön siis­teys, ole käsit­tääk­se­ni mikään onne­kas sat­tu­ma. Mitä on onni? Mie­les­tä­ni se on ihan jota­kin muu­ta kuin metroasema.

    Täs­sä yhtey­des­sä en (ker­ta kaik­ki­aan, vaik­ka en mikään eri­tyi­sen usko­vai­nen ole­kaan,) mal­ta olla Osmol­le suo­sit­te­le­mat­ta tutus­tu­maan esim. pal­musun­nun­tain aat­to­na Psal­mien kir­jan 37. lukuun, jos­sa vii­ta­taan mm. kär­si­väl­li­syy­teen, maan omis­tuk­seen, onneen ja asumiseen. 

    Sanat “onne­kas” ja “ansio­ton” eivät mie­les­tä­ni ole ihan joka yhtey­des­sä tai tapauk­ses­sa käyt­töön sopi­via. Mil­loin on esi­mer­kik­si urhei­li­jan, kaup­pi­aan tai asun­non­vaih­ta­jan menes­tys, tai voit­to, “onne­kas”, tai tap­pio “ansio­ton”, mil­loin ei? Sil­loin­ko, jos ensim­mäi­se­nä maa­li­suo­ral­la kii­tä­vä kil­pa­kump­pa­ni sot­keu­tuu omiin jal­koi­hin­sa ja kaa­tuu, jol­loin voi­ton kor­jaa­kin tuol­loin toi­se­na ole­va? Entä mara­to­nil­la, jos voi­mi­aan har­ki­tum­min jaka­nut jak­saa maa­liin mui­ta paremmin?

    On toi­min­nan laje­ja, ja tapauk­sia, jois­sa sat­tu­mal­la voi toki olla suu­rem­pi mer­ki­tys tulok­sen kan­nal­ta kuin jois­sa­kin toi­sis­sa. Ei pitäi­si sil­ti vähä­tel­lä mui­ta­kaan teki­jöi­tä, kuten esi­mer­kik­si tie­don­han­kin­nan, työn, vai­van­näön, osaa­mi­sen ja jopa vii­sau­den mer­ki­tys­tä. Urhei­lus­sa tiet­tä­väs­ti vain riit­tä­vä har­joi­tus tekee (pää­sään­töi­ses­ti) mes­ta­rin, vaik­ka luon­tai­sia edel­ly­tyk­siä­kin tar­vi­taan. En usko, että poliit­ti­set pää­tök­set ovat täy­sin sat­tu­man­va­rai­sia, sil­lä osa niis­tä on enna­koi­ta­vis­sa mel­ko suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä tai ns. “pit­käs­sä juoksussa”.

    Eikö tuo esit­tä­mä­si esi­merk­ki­ta­paus oli­si ehkä rat­kais­ta­vis­sa oikeu­den­mu­kai­sem­min, käsit­te­le­mäl­lä ton­tit yhte­nä koko­nai­suu­te­na, tai sijoit­ta­mal­la se hotel­li puo­lik­si (tai oikeas­sa suh­tees­sa) kum­mal­le­kin ton­til­le, jos kyse on vain kah­des­ta, ja jaka­mal­la vihe­ra­lue samaa peri­aa­tet­ta käyttäen?

  46. Ei todel­la­kaan mitään lisä­au­to­ve­ro­ja kakkosautoille!

    Päin­vas­toin, auto­ve­ro koko­naan pois ja vero­tus sata­pro­sent­ti­ses­ti kulutukseen!

    Mitä nopeam­min suo­ma­lai­nen auto­kan­ta siir­tyy täys­säh­kö­au­toi­hin, niin sitä nopeam­min kau­pun­kien ilman­laa­tu paranee.

    Auto on suu­rim­mal­le osal­le suo­ma­lai­sis­ta vält­tä­mä­tön työ­ka­lu! Auto ei myös­kään kulu­ta eikä pääs­tä pai­kal­laan seisoessa.

    Lyp­se­tään mil­jar­de­ja tien­hoi­don var­jol­la ja tiet ovat vaa­ral­li­sen hei­kos­sa kun­nos­sa. Ei oikein täs­mää tämä yhtä­lö. Esi­mer­kik­si 9‑tie Tam­pe­reel­ta Ori­ve­del­le päin on todel­la pahas­ti urau­tu­nut, mut­ta myös­kin ete­lään Pirk­ka­laan päin. Ruu­mi­ta­kin on jo tullut.

    Sen ymmär­rän, että syr­jäi­siä, vähäl­lä käy­töl­lä ole­via tei­tä muu­te­taan hiek­ka­teik­si, mut­ta sitä en ymmär­rä, että mil­jar­deil­la ei kye­tä saa­maan edes pää­väy­liä tur­val­li­seen kun­toon! Mär­kä ja leu­to tal­vi on vain tekosyy. 

    Nyt­kin oli­si voi­tu 9‑tien urat pai­ka­ta (ei rou­taa), mut­ta antaa­han nyt kan­sa­lais­ten odo­tel­la vie­lä sin­ne hei­nä­kuul­le. Onhan se muka­vam­pi loma­mat­ka­lai­sia kiusa­ta ja pis­tää kais­tat kiinni.….…..

    Tai mitä jos lai­te­taan­kin 9‑tielle 60 km/h, niin voi­daan odot­taa vie­lä pari kol­me vuot­ta, ennen kuin mata­lim­mat autot jää­vät poh­jis­taan kiinni.…

    Kun­han 6 mil­jar­din euron leik­ku­ril­la läh­de­tään hut­ki­maan, niin pää­kau­pun­ki­seu­dun kehä­teil­lä­kin pääs­tään aja­maan pottupellossa…

  47. Kal­le:
    Mitä ton­til­la teh­dään ei kuu­lu kaa­voit­ta­jal­le vaan ton­tin omistajalle. 

    Ei tämä ole mikään jär­ke­vä ohjenuora.

    Onko sinus­ta sit­ten ok raken­taa vaik­ka­pa (koh­tuul­li­ses­ti hais­kah­ta­va) sika­la kes­kel­le viih­tyi­sää oma­ko­ti­ta­loa­luet­ta? Tai tuu­li­myl­ly­jä, voi­ma­lai­tos? Entä­pä kla­pi­teh­das jys­kyt­tä­mään? Eihän se naa­pu­ril­le kuu­lu, mitä ton­til­laan tekee…?

  48. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Nkiuk­kuut­ta ei ole maas­ta yleen­sä vaan kau­pun­kien kes­kus­tois­sa sijait­se­vas­ta maasta. 

    Peri­aat­tees­sa noin, mut­ta pitäi­si olla se kau­pun­ki! Kan­nat­taa kat­sel­la Hel­sin­kiä enisn Google maps’in kart­ta­ve­ri­so­na, joil­loin Hel­sin­ki näyt­tää ihan kau­pun­gil­ta. Kun näky­mäk­si kään­tää ilma­ku­van, taju­aa ettei kau­pun­kia ole kuin muu­ta­ma kort­te­li nie­mel­lä. Sen jäkeen on pelk­kää vihreää.

    Eli tont­ti­maas­ta ei Hel­sin­gis­sä ole pulaa. Kaa­voi­tuk­sen osaa­mi­ses­ta sitä­kin enm­män. Jos vain tont­ti­maan puu­te mah­dol­lis­taa maan verot­ta­mi­sen, ei se Suo­mes­sa ole mah­dol­lis­ta. Täy­tyy olla mui­ta­kin perus­tei­ta kuin puute.

    Ylei­sem­min kes­kus­te­lu pitää kään­tää sii­hen, miten las­kem­me veroas­tet­ta hal­li­tus­ti. On toki perin­tö­ve­ron tapai­sia idioot­ti­mai­suuk­sia, jot­ka tulee pois­taa välit­tö­mäs­ti, mut­ta laa­jem­min pitää poh­tia, mikä on mah­dol­lis­ta ja mikä jär­ke­vää. Nykyi­sel­lä veroas­teel­la teem­me vain talou­del­li­sen itsemurhan.

  49. Sylt­ty: Ei tämä ole mikään jär­ke­vä ohjenuora.

    Onko sinus­ta sit­ten ok raken­taa vaik­ka­pa (koh­tuul­li­ses­ti hais­kah­ta­va) sika­la kes­kel­le viih­tyi­sää oma­ko­ti­ta­loa­luet­ta? Tai tuu­li­myl­ly­jä, voi­ma­lai­tos? Entä­pä kla­pi­teh­das jys­kyt­tä­mään? Eihän se naa­pu­ril­le kuu­lu, mitä ton­til­laan tekee…? 

    Sinän­sä hyvä vedä­tys, mut­ta yleen­sä on talou­del­li­ses­ti jär­ke­vää teh­dä alu­eel­le jotain saman­lais­ta, mitä sil­lä jo on. Niin ter­veet kau­pun­git kas­va­vat kehit­täin. Hel­sin­ki ei kas­va kehit­täin. Se ei ole kas­va­nut sodan jälkeen.

    Sitä pait­si et voi tosis­sa­si väit­tää, että täy­sin vapaal­la raken­ta­mi­sel­la teh­täi­siin aina­kaan huo­nom­paa jäl­keä kuin nyt? 😉 Tavoit­tee­na voi pitää jär­ke­vää ohjaus­ta, nykyi­nen ei sitä ole. Paras­ta on teh­dä koh­tuu libe­raa­li kaa­voi­tus­lain­sää­dän­tö, ostaa muu­ta­ma vii­vo­tin jäl­jel­le jätet­tä­vil­le kaa­voi­ta­jil­le ja alkaa raken­taa sys­tee­miä uudes­taan. Nykyi­nen on kelvoton.

  50. Kal­le: Tuo­ta sano­taan sosia­lis­mik­si ja se on täy­sin kel­vo­ton talousjärjestelmäksi. 

    Ei sano­ta. Sosia­lis­mik­si kut­su­taan tuo­tan­to­vä­li­nei­den yhtei­so­mis­tus­ta. Maa, jon­ka arvo nousee omis­ta­jan mitään teke­mät­tä vain sik­si, että vie­reen nousee kau­pun­ki, ei ole tuo­tan­to­vä­li­ne. Jos sen ton­tin arvo nousee sik­si, että omis­ta­ja raken­taa sii­hen teh­taan, niin tämän arvon­nousun leik­kaa­mi­nen vero­tuk­sel­la yhteis­kun­nal­le oli­si sosialismia.

  51. Sak­ke: Et tain­nut lukea kaik­kea, mitä kir­joi­tin. Kir­joi­tin, että hän on elel­lyt siis­tis­ti ja pitä­nyt monin eri tavoin pai­kat asui­nym­pä­ris­tös­sään kunnossa.

    Niin? Maan­pa­ran­nus­toi­men­pi­tei­den arvo tosi­aan kuu­luu sil­le teki­jäl­le. Suu­rin osa esim. pää­kau­pun­ki­seu­dun kal­liin maan hin­nas­ta ei vaan ole tätä. 

    Sak­ke: Hinn­an­nousu­ko aiheut­taa “kau­pun­gin naa­pu­riin tulon”? Nyt tai­taa men­nä kyl­lä syy ja seu­raus sekaisin!

    Luit vää­rin. Kirjoitin:“Kaupungin naa­pu­riin tulon aiheut­ta­nut hinn­an­nous”, eli sivu­lauseel­la saman sanoen:“Hinnannousu, jon­ka on aiheut­ta­nut naa­pu­riin tul­lut kaupunki”. 

    Sak­ke: Jos hinn­an­nousu vero­tet­tai­siin pois, oli­si tuos­ta se seu­raus, että asut­tu­aan pai­kal­la ensin N vuot­ta, mis­sä N voi vaih­del­la esim. välil­lä 2–100 vuot­ta, ja haluai­si vaih­taa kiin­teis­töä (van­ha myy­den ja uusi ostaen) vaik­ka­pa naa­pu­ri­kort­te­liin, sit­ten, kun hin­nat oli­si­vat aikoi­naan mak­se­tus­ta, alku­pe­räi­ses­tä hin­nas­ta kak­sin­ker­tais­tu­neet, jäi­si oman kiin­teis­tön­sä nyt myy­ty­ään (veron jäl­keen) rahaa enää puo­lik­kaa­seen muu­ten saman­lai­ses­ta kiin­teis­tös­tä naapurissa. 

    Ei jäi­si, kos­ka sen kiin­teis­tö­ve­ron ansios­ta sen naa­pu­ri­kort­te­lin hin­nat­kaan eivät oli­si nous­seet. Jos hinn­an­nousu vero­tet­tai­siin pois, eli siis käy­tän­nös­sä oli­si käy­tös­sä kiin­teis­tö­ve­ro, jon­ka ansios­ta maan hin­ta ei nousi­si, sai­si kiin­teis­tön myy­jä myyn­ti­het­kel­lä sii­tä ton­tis­taan saman hin­nan kuin oli sii­tä mak­sa­nut ja täl­lä hin­nal­la sai­si siis siel­tä naa­pu­ri­kort­te­lis­ta ihan vas­taa­van tontin.

  52. Kal­le: Mitä ton­til­la teh­dään ei kuu­lu kaa­voit­ta­jal­le vaan ton­tin omistajalle.

    Niin kau­an, kun meil­lä val­tiot ovat suve­ree­nin val­lan yksi­köi­tä, niin tuo ei päde. Yksi­tyi­nen maa­no­mis­tus nyky­ai­kais­ten val­tioi­den sisäl­lä ei suin­kaan tar­koi­ta suve­ree­ni­suut­ta maan käy­tön suh­teen, vaan ennem­min­kin jotain tyyliin:“Muu yhteis­kun­ta antaa sinun nyt päät­tää tämän maaplän­tin käy­tös­tä, kun­han pysyt toi­min­nas­sa­si näi­den rajoi­tus­ten sisäl­lä”. Ei sen enempää.

  53. Samu­li Saa­rel­ma:
    1) Luit vää­rin. Kirjoitin:”Kaupungin naa­pu­riin tulon aiheut­ta­nut hinn­an­nous”, eli sivu­lauseel­la saman sanoen:”Hinnannousu, jon­ka on aiheut­ta­nut naa­pu­riin tul­lut kaupunki”. 

    2) Ei jäi­si, kos­ka sen kiin­teis­tö­ve­ron ansios­ta sen naa­pu­ri­kort­te­lin hin­nat­kaan eivät oli­si nous­seet. Jos hinn­an­nousu vero­tet­tai­siin pois, eli siis käy­tän­nös­sä oli­si käy­tös­sä kiin­teis­tö­ve­ro, jon­ka ansios­ta maan hin­ta ei nousi­si, sai­si kiin­teis­tön myy­jä myyn­ti­het­kel­lä sii­tä ton­tis­taan saman hin­nan kuin oli sii­tä mak­sa­nut ja täl­lä hin­nal­la sai­si siis siel­tä naa­pu­ri­kort­te­lis­ta ihan vas­taa­van tontin. 

    1) Luin juu­ri sen, min­kä kir­joi­tit ja miten kir­joi­tit. En tul­kin­nut. Vir­he oli teks­tis­sä­si. Ei ole minun vika­ni, jos kir­joi­tit muu­ta kuin mitä nyt ker­rot uuden sivu­lause­ra­ken­teen avul­la pyr­ki­nee­si ilmai­se­maan. Kor­jauk­se­si lauseel­la: ”Hinn­an­nousu, jon­ka on aiheut­ta­nut naa­pu­riin tul­lut kau­pun­ki” vain sat­tuu tar­koit­ta­maan ihan päin­vas­tais­ta, kuin mitä lause: ”Kau­pun­gin naa­pu­riin tulon aiheut­ta­nut hinn­an­nousu” tarkoittaa. 

    (Toi­vot­ta­vas­ti et pahas­tu­nut täs­tä kie­lio­pin osaa­mi­sen tär­key­teen liit­ty­väs­tä esi­mer­kis­tä, jon­ka var­maan­kin joku voi tul­ki­ta ‘nipo­tuk­sek­si’. En itse­kään usko suo­men kie­len kie­liop­pia aivan sata­pro­sent­ti­sen täy­del­li­ses­ti hallitsevani.

    Miten muu­ten haluai­sit tul­ki­ta tun­ne­tun lauseen: “Armoa ei Sipe­ri­aan”? Pil­kun käyt­tö, ja vie­lä­pä sen oikea paik­ka, voi olla jos­kus jon­kun asian tul­kin­nan kan­nal­ta rat­kai­se­van tär­ke­ää. Muu­toin ase­te­taan luki­jal­le teh­tä­väk­si toi­mia, ei kir­joi­te­tun teks­tin, vaan pikem­min­kin ajatustenlukijana. 

    Eri asia on sit­ten, jos moni­se­lit­tei­syyt­tä ja tul­kin­nan­va­raa halu­taan teks­tiin tar­koi­tuk­sel­la jät­tää … Vero­tuk­sen osal­ta se voi­si tosin joh­taa mel­ko kir­ja­vaan käy­tän­töön, joten se ei ole mis­sään nimes­sä suositeltavaa.

    Moni­se­lit­tei­syy­den, kir­joi­tus- tai aja­tus­vir­hei­den takia ei sai­si lop­pu­tu­lok­se­na syn­tyä vir­heel­li­siä tul­kin­to­ja, vää­rin­kä­si­tyk­siä vero­tuk­seen, saa­ti epä­oi­keu­den­mu­kai­suut­ta vero­käy­tän­töi­hin. Vero­tuk­seen liit­ty­vis­sä asiois­sa ei saa syn­tyä paho­ja virheitä.) 

    2) Jos kiin­teis­tön omis­ta­ja jou­tui­si mak­sa­maan pal­jon kiin­teis­tö­ve­ro­ja vuo­sit­tain, oli­si kai aika toden­nä­köis­tä, että hän haluai­si saa­da jota­kin vas­ti­net­ta niil­le vero­mak­suil­le jos­kus kiin­teis­töä myy­des­sään? Sitä enem­män, mitä kor­keam­pi verotus.

    Oli­si lisäk­si täy­sin oikeus­ta­jun vas­tais­ta, että kiin­teis­tön myy­jä jou­tui­si vero­vas­tuuseen inflaa­tion aiheut­ta­mas­ta hin­to­jen nousus­ta, mut­ta näin juu­ri kävi­si, jos kiin­teis­tö­ve­ro oli­si ker­ta­luon­tei­nen, eli suu­ruu­del­taan aikoi­naan mak­se­tun osto­hin­nan ja nyt saa­dun myyn­ti­hin­nan väli­nen ero­tus. Mah­dol­li­sen inflaa­tion vai­ku­tus kiin­teis­tö­jen hin­toi­hin voi olla var­sin suu­ri, ja käsit­tääk­se­ni ehkä myös osin enna­koi­ma­ton. Sii­nä voi­nee esiin­tyä myös alu­eel­li­sia ero­ja, joi­den suu­ruuk­sia voi olla täy­sin mah­do­ton­ta arvioi­da, aina­kaan mil­lään oikeu­den­mu­kai­sel­la tarkkuudella.

    Miten ihmees­sä ero­tel­tai­siin inflaa­tion ja kaa­voi­tuk­sen vai­ku­tuk­set kiin­teis­tön hin­taan, var­sin­kaan, kun nuo eivät lie­ne miten­kään sel­keäs­ti ero­tel­ta­vis­sa? Jos kiin­teis­tös­tä saa­tu myyn­ti­hin­ta oli­si alhai­sem­pi kuin aiem­min mak­set­tu osto­hin­ta, mak­sai­si­ko verot­ta­ja ero­tuk­sen myy­jäl­le, eli toi­mi­si täs­sä jon­kin­lai­se­na vakuu­tus­lai­tok­se­na? En usko.

    Entä miten kyet­täi­siin huo­mioi­maan eri aikoi­na tapah­tu­nei­den kaup­po­jen ja inflaation/deflaation yhteisvaikutukset?

    Ehdo­tet­tu uusi käy­tän­tö, jota lie­nee jos­kus ennen­kin joku esit­tä­nyt tääl­lä O.S.:n blo­gi­si­vus­tol­la, mis­sä sitä on myös kri­ti­soi­tu, joh­tai­si näh­däk­se­ni pois nykyi­ses­tä, hyväs­tä, mark­ki­na­ta­lou­den mukai­ses­ta jär­jes­tel­mäs­tä. Pahim­mil­laan se vei­si koh­ti verottajan/hallinnon mie­li­val­taa. Ei hyvä!

  54. Mitä ihmet­tä? Mien inflaa­tio liit­tyy kiinteistöveroon? 

    Jos inflaa­tio on 10 000% niin kiin­teisr­tö­ve­roa menee aikai­sem­paan ver­ratt­nua 10 000% enem­män ja toden­nä­köi­ses­ti kiin­teis­tö­ve­ron mak­sa­jan tulot, tai aina­kin kiin­teis­tön arvo on nous­sut sen samai­sen 10 000%.

  55. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä se kiin­te­si­tö­ve­ro siel­lä oli. (Niuk­kuu­den verot­ta­mi­nen) Maa­poh­jan ja raken­nusoi­keu­den verot­ta­mi­nen fikum­paa kuin raken­nuk­sen verottaminen. 

    En oli­si tuos­ta aivan varma …

    Onko raken­nuk­sen tyh­jil­lään pitä­mi­nen fik­sua? Raken­nus­han on yleen­sä ihmi­sen teke­mä, siis ahtaas­ti tul­ki­ten jota­kin yli­mää­räis­tä maa­pal­lol­lam­me. Ava­ram­mal­la näkö­kul­mal­la tosin myös ihmi­nen on osa luo­ma­kun­taa. Maan täyt­tä­mi­nen ei sen sijaan ole mie­les­tä­ni mikään kes­tä­vä tavoite.

    Eikö saat­tai­si jos­kus olla jopa etua sii­tä, että sel­lai­nen, mitä ei kukaan käy­tä, aina­kaan, jos mitään perus­tei­ta (ml. museo, näh­tä­vyys, maa- tai muis­to­merk­ki) sen säi­ly­tyk­sel­le ei pit­kän ajan kulues­sa löy­dy, ao. raken­nus­ta kos­ke­van veron perus­teen pois­ta­mi­sek­si pure­taan, ja pure­tut osat ote­taan hyö­dyl­li­sem­pään tai tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sem­paan käyt­töön? Mie­les­tä­ni maa, joka on ollut jo ennen ihmis­tä, ei ole mikään jär­ke­vä veron kohde. 

    Sen sijaan oikea, todel­li­nen tuot­to, jota esim. ton­til­la ole­vas­sa raken­nuk­ses­sa syn­tyy, jos syn­tyy, ja jon­kun tilil­le sal­doa kas­vat­taen muo­dos­tuu, on pal­jon parem­pi vero­tuk­sen koh­de, mut­ta tuol­loin­kin veron tulee olla kor­kein­taan koh­tuul­li­nen, jol­loin moti­vaa­tio, eli kan­nus­tin parem­man lisä­tuo­ton saa­mi­sek­si (ja veron­kin mak­sa­mi­sek­si!) aina säilyy.

    Ohjaa­viin veroi­hin liit­tyy hyvien vai­ku­tus­ten (hait­to­jen vähe­ne­mi­sen) ohel­la (näh­däk­se­ni) sisään­ra­ken­net­tu ongel­ma. Tuol­lai­nen vero saa vero­vel­vol­li­set ilmei­ses­ti lopul­ta, aina­kin riit­tä­vän kor­keak­si koho­tes­saan, toi­mi­maan ohjaa­jan halua­mal­la taval­la(?), eli vähen­tä­mään sitä, mis­tä kyseis­tä veroa peri­tään, mut­ta sil­loin tuon veron tuot­to pie­ne­nee. Vero­tuo­ton pitäi­si kai­ke­ti olla suh­teel­li­sen tasai­nen, aina­kin kun koko­nai­suut­ta takastellaan..

    Mak­saa­ko sit­ten vii­mei­nen mak­su­mies, tai ‑nai­nen, lopul­ta kai­ken sen vero­ker­ty­mä­osuu­den, joka alun perin oli vero­tuo­tok­si suun­ni­tel­tu? Mitä teh­dään sit­ten, kun tuo vii­mei­nen­kin ko. veron mak­sa­ja luo­puu ao. veron perus­tees­ta ja lak­kaa mak­sa­mas­ta? Verot­ta­jan on etsit­tä­vä sil­loin lisää sopi­via vero­tuk­sen kohteita …

    Oli­si­ko yksi sel­lai­nen kor­kean asu­mi­sen vero? … sitä suu­rem­pi, mitä ylem­mäs­sä ker­rok­ses­sa, näil­lä levey­sas­teil­la, valon saan­tia sekä ava­ria ja pit­kiä näky­miä muil­ta rajoit­taen asuu, työs­ken­te­lee(?) tai raken­nuk­sel­laan vain peit­tää. Oli­si­ko tuo hait­ta­ve­ro vai samal­la ken­ties (niuk­kuut­ta kos­ke­va) “ylel­li­syys­ve­ro”?

    Kes­tä­vän kehi­tyk­sen aikaan­saa­mi­nen voi edel­lyt­tää huo­leh­ti­mis­ta sii­tä, että pai­ne kas­vaa epä­suo­tui­san ilmiön hil­lit­se­mi­sek­si. Muis­taak­se­ni J.W. For­res­ter oli kir­joit­ta­nut myös täs­tä moni­mut­kai­sia kyt­ken­tö­jä sekä osin myös epä­li­ne­aa­re­ja ilmiöi­tä käsit­tä­väs­tä aihees­ta jotain (ks. “Urban dynamics”).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.