Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 20.1.2015

Joulu­tauko on taas päät­tynyt. (Esi­tys­lis­taan tästä)

Hert­toniemen Puusepänkadun kort­telei­den asemakaava

Viras­to esit­tää alueen eteläosan tont­tien muut­tamista teol­lisu­us­ton­teista asuin­ton­teik­si, jol­loin uut­ta asuinker­rosalaa tulisi 46 000 k‑m2. Asukkai­ta tulisi siis yli tuhat. Lau­takun­nas­sa oli jouluku­us­sa kuitenkin halu­ja laa­jen­taa asuinalueek­si muutet­tavaa aluet­ta niin, että se koskisi koko kaa­va-alaa. Nyt on kyse enää siitä, miten tämä teknis­es­ti tehtäisi­in. Viras­to esit­ti, että nyt asun­noik­si kaavoitet­tu alue hyväksyt­täisi­in, ja palau­tus koskisi vain noi­ta mui­ta tont­te­ja. Ris­to Rauta­va halusi palaut­taa koko kaa­van, kos­ka kaavae­si­tys on eri­tyis­es­ti pysäköin­nin osalta kohtu­ut­toman kallis, kos­ka pysäköin­ti on maan alla poh­javesir­a­jan ala­puolel­la. Olen kovasti samaa mieltä siitä, ettei pysäköin­ti saisi mak­saa ihan miten paljon tahansa, vaik­ka kyse onkin yksi­tyis­es­tä kovan rahan alueesta. Asun­to­jen myyn­ti­hin­taan kaa­van kalleus ei vaiku­ta, mut­ta rahan haaskaus­ta kallis pysäköin­ti silti on. Ymmärtääk­seni halvem­pi kaa­va tuot­taisi kaupungille selvää rahaa arvon­nousun leikkauk­sen kaut­ta, mut­ta nämä taas kuu­lu­vat kiin­teistölau­takun­nan toimialaan.

Niin­pä halu­aisin palaut­taa koko kaa­van halvem­man pysäköin­ti­ratkaisun löytämisek­si. Kos­ka alue on lähel­lä Hert­toniemen metroase­maa ja asun­to­ja kaavail­laan nuo­rille ensi­a­sun­noik­si, pysäköinti­normia voisi tulki­ta myös vapaamielis­es­ti, mihin hyväksyt­ty pysäköin­tipoli­it­ti­nen ohjel­ma antaa mahdollisuudet.

Punan­otkonkadun poli­isi­taloon asuntoja

Tämä kaa­va oli meil­lä jo syysku­us­sa. Nyt siihen on muis­tu­tuk­sen vuok­si tehty tekni­nen kor­jaus liit­tyen ”kallioresurs­sei­hin”. 150 asukas­ta Kaartin kaupunkiin.

Pohjolan pääkont­tori Munkkivuoressa

Pohjolan pääkont­tori halu­taan osit­tain säi­lyt­tää ja suo­jel­la, mut­ta ton­tille on tarkoi­tus mah­dut­taa kuitenkin asun­to­ja yli tuhan­nelle hen­gelle. Ihan hyvä, mut­ta: Liiken­teen tuot­tamien häir­iöi­den vuok­si rak­en­tamista ei esitetä kadun var­teen vaan vähän kauem­mak­si. Miten tämä sopii yhteen yleiskaavae­si­tyk­sen kaupunkibule­var­di­en kanssa? Jos liikenne tässä pakot­taa rak­en­tamisen kauem­mak­si, miten jatkos­sa ei pakottaisikaan?

Raken­nuskiel­lon purkami­nen Katajanokalla

Kirkko­hal­li­tuk­sen ton­tille Sata­makadul­la tulee näköjään Turkin suurlähetystö

27 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 20.1.2015”

  1. Lista-asioiden ulkop­uolelta: Hesaris­sa on tänään jut­tu Keskon suun­nit­tele­mas­ta ostoskeskuk­ses­ta Itäkeskuk­seen. Mata­la laatikko peit­tää ainakin kuu­den ison kaupunkiko­rt­telin alan. Ks.

    http://www.hs.fi/talous/a1421637178010

    ja myös yleiskaavae­si­tyk­sen liit­teet Itäkeskuk­sen osalta.

    Eikö tässä olla tekemässä aivan jät­timäistä mokaa Itäkeskuk­sen kehit­tämisen suh­teen? Voiko asialle enää mitään? Ovatko viras­to ja päät­täjät tässä tykkänään Keskon taskus­sa, vai miten ihmeessä tuom­moinen idea­park on voin­ut päästä noin pitkälle?

  2. Liiken­teen tuomi­in häir­iöi­hin vetoami­nen Pohjolan pääkont­torin ton­tin kohdal­la on jo vähän hätä­var­jelun liioit­telua. Nykyaikaiset raken­nuk­set voidaan tehdä pöly- ja melu­ti­ivi­ik­si varsin hel­posti, eikä tuos­sa mitään kuusikaistaista moot­tori­ti­etä jyrää.

    Tuosta­han voisi saa­da aika hyvän, jos ne taloriv­it nimeno­maan rak­en­taisi mah­dol­lisim­man lähelle tietä ole­vak­si muurik­si, kos­ka sit­ten taakse jäisi isom­pi ja rauhal­lisem­pi puistoalue.

  3. “Liiken­teen tuot­tamien…” Kuka on tuon lauseen takana? Munkkivuori pitää saa­da vähitellen kaupunki­maisen rak­en­tamisen piiri­in (siis kokon­aan) ja kaupungis­sa raken­netaan ruu­tukaavaan umpiko­rt­telie reunoille.

    Sinän­sä pidän aja­tus­ta suo­jel­la Pohjolan kont­torin osia lähin­nä huonona vitsinä. 😀 Helsin­gin suo­jeltavak­si kel­paa­vat raken­nuk­set ovat eduskun­tat­aloa luku­unot­ta­mat­ta kaik­ki kiv­en heiton päässä Senaatintorilta.

  4. Mitä tarkoit­taa kaa­van palau­tus, a) kaa­van, b) osayleiskaa­van, c) yleiskaa­van tapauksessa? 

    Tarkoit­taako palau­tus sitä, että KSV:n tulee tehdä siihen paran­nuk­sia tai jonkin­laisia mui­ta muu­tok­sia. Edel­lyt­tääkö palaut­ta­mi­nen KSL:n kok­ouk­sen edus­ta­jien enem­mistön tukea (tasati­lanteessa puheen­jo­hta­jan äänen ollessa ratkai­sevas­sa asemassa)?

    1. Kaa­van palau­tus tarkoit­taa, että kaavae­si­tys­tä kehote­taan muyut­ta­maan johonkin suun­taan ja se tuo­daan sit­ten muutet­tuna takaisin . Päy­däöllepano tarkoit­taa, että käsit­te­lyä siir­retään eikä sinä aikana esi­tyk­seen tehdä muu­tok­sia. Palau­tus vaatii enem­mistön tuen.

  5. Mikko H: Eikö tässä olla tekemässä aivan jät­timäistä mokaa Itäkeskuk­sen kehit­tämisen suh­teen? Voiko asialle enää mitään? Ovatko viras­to ja päät­täjät tässä tykkänään Keskon taskus­sa, vai miten ihmeessä tuom­moinen idea­park on voin­ut päästä noin pitkälle?

    Pris­man pyhä liike­vai­h­to vaaras­sa! Osu­uskau­pan vas­taisku alkaa?

  6. Mikko H: Lista-asioiden ulkop­uolelta: Hesaris­sa on tänään jut­tu Keskon suun­nit­tele­mas­ta ostoskeskuk­ses­ta Itäkeskuk­seen. Mata­la laatikko peit­tää ainakin kuu­den ison kaupunkiko­rt­telin alan. Ks.

    Kyl­lähän tuo aika mas­si­iviselta laatikol­ta näyt­tää tuolle ton­tille. Toisaal­ta itseäni enem­män ihme­tyt­tää miten kaik­ki tule­vaisu­u­den han­kkeet voivat olla kan­nat­tavia. Pasi­laan tule­vat ikeat ja muut kau­pat, Kalasa­ta­maan ostari Redi, Hert­sikkaan Giga­hert­si ja Itik­seen laite­taan satamil­liä cit­tari­in ja mui­hin raken­nuk­seen tule­vi­in liikkeisi­in. Eipä siinä, jos käytetään yksi­ty­istä rahaa. Pien­tä kaupunki­laista vaan ihmetyttää. 

    Pohjolan kont­torin suo­jelem­i­nen kuu­lostaa omi­tuiselta. Sisäl­läkin käyneenä en oikeen ymmär­rä sen esteet­tistä hienout­ta. Onhan se aikansa tuote, mut­ta en tiedä onko se posi­ti­ivi­nen argumentti.

  7. Kalle:
    “Liiken­teen tuot­tamien…” Kuka on tuon lauseen takana? Munkkivuori pitää saa­da vähitellen kaupunki­maisen rak­en­tamisen piiri­in (siis kokon­aan) ja kaupungis­sa raken­netaan ruu­tukaavaan umpiko­rt­telie reunoille. 

    Joo, mut­ta kun Munkkivuor­ta ei ole tarkoi­tus muut­taa mik­sikään rah­vaan halpo­jen asun­to­jen alueek­si, niin eihän sil­loin sovi rak­en­taa ihan katu­un kiinni 😀

    Kalle:

    Sinän­sä pidän aja­tus­ta suo­jel­la Pohjolan kont­torin osia lähin­nä huonona vitsinä. 

    Niin, siis minkä takia Pohjo­la on muut­tanut pois siitä, ja minne se muut­ti? Jos talos­sa on kos­teus tai homevau­ri­oi­ta niin purku­un vaan.

  8. Kalle:
    Sinän­sä pidän aja­tus­ta suo­jel­la Pohjolan kont­torin osia lähin­nä huonona vitsinä. Helsin­gin suo­jeltavak­si kel­paa­vat raken­nuk­set ovat eduskun­tat­aloa luku­unot­ta­mat­ta kaik­ki kiv­en heiton päässä Senaatintorilta. 

    Demokraat­tisel­la äänestyspäätök­sel­lä voinemme lakkaut­taa Museovi­ras­ton raken­nus­perin­nöstä vas­taa­van osas­ton, tai mikä lie­neekään, pait­si kus­tan­nussäästö­jen aikaansaamisek­si val­tion­hallinnos­sa niin myös epäon­nis­tuneen toimin­nan perusteella.

    Hei­dän toim­intansa on aiheut­tanut mit­taa­mat­to­mia henkisiä ja taloudel­lisia vahinko­ja eri­lais­ten han­kkei­den viivästymiselle, toteut­ta­mat­ta jäämiselle tai sit­ten arkkite­htoonis­es­ti mitättömien/rumien raken­nusten suojelupäätöksin.

  9. Urbaa­n­iMikko: Toisaal­ta itseäni enem­män ihme­tyt­tää miten kaik­ki tule­vaisu­u­den han­kkeet voivat olla kan­nat­tavia. Pasi­laan tule­vat ikeat ja muut kau­pat, Kalasa­ta­maan ostari Redi, Hert­sikkaan Giga­hert­si ja Itik­seen laite­taan satamil­liä cit­tari­in ja mui­hin raken­nuk­seen tule­vi­in liikkeisiin.

    On tämä vis­si­in ihme­tyt­tänyt rahoit­ta­ji­akin, kun Gigagertsin kanssa arvot­ti­in ja lykät­ti­in vuosikaudet, samoin Redin, jon­ka rahoi­tus on vis­si­in vieläkin vähän auki.

    Giga­hertsin kohdal­la suun­nitel­lut sil­lat ja kan­net Itäväylän yli kutis­tu­i­v­at ver­sios­ta toiseen, ja nyt uusim­mis­sa kuvis­sa on ostoskeskuk­seen on yksi kapea jalankulkusil­ta. Itäkeskuk­ses­sa on ideoitu niin san­otusti lisää kaupunkia kan­nelle Itäväylän päälle. Jos ja kun kan­si jää toteu­tu­mat­ta, niin jäl­jelle jää tuo ostoskeskus­laatikko, ja se estää kaupun­gin rak­en­tamisen sille paikalle, jolle kaupunkiko­rt­telit Itäkeskuk­ses­sa ilmi­selvästi kuu­luisi­vat ja johon ne voisi kohtu­uhin­nal­la tehdä.

  10. Vesa: Demokraat­tisel­la äänestyspäätök­sel­lä voinemme lakkaut­taa Museovi­ras­ton raken­nus­perin­nöstä vas­taa­van osaston… 

    Tuo­ta voisi sanoa hyväk­si aluk­si. 😀 😀 😀 Ymmär­rän kyl­lä raken­nus­perin­nön suo­jelun, kun siihen on aihet­ta ja mak­sa­ja. Nyky­isin suo­jelupäätök­set ovat pääosin lähin­nä surkuhu­paisia, eivätkä aja ainakaan kaupunki­lais­ten asi­aa. Ne lähin­nä estävät kaupun­gin ter­veen kehittymisen.

  11. R.Silfverberg
    Niin, siis minkä takia Pohjo­la on muut­tanut pois siitä, ja minne se muut­ti? Jos talos­sa on kos­teus tai homevau­ri­oi­ta niin purku­un vaan.

    Eikös Vallilaan Teol­lisu­uskadulle ole valmis­tu­mas­sa uusi finanssiko­rt­teli… Eiköhän erilli­nen Pohjolan kont­tori ole vain muinaisjäänne ajal­ta, jol­loin Pohjo­la oli vielä oma itsenäi­nen (pörssi)yhtiö.

  12. Mikko H: ostoskeskus­laatikko, estää kaupun­gin rak­en­tamisen sille paikalle, jolle kaupunkiko­rt­telit Itäkeskuk­ses­sa ilmi­selvästi kuu­luisi­vat ja johon ne voisi kohtu­uhin­nal­la tehdä. 

    Oletet­tavasti kyseessä on vuokra­tont­ti ja keskon ei sik­si kan­na­ta ajatel­la kuin omaa liike­toim­intaansa? Eli sen ei kan­na­ta edes halu­ta kort­teli­in asun­to­ja jos niiden tekemis­es­tä on vain vaivaa eikä yhtään tuloja.

  13. Paras tapa ehkäistä hiilipäästöjä on väestömäärän
    alen­t­a­mi­nen eikä suinkaan kaupun­gin sisäisen liikku­misen rajoittaminen.

    Afrikas­ta tule­van hiil­i­jalan­jäl­ki on melkoinen Suomes­sa ver­rat­tuna kotimaahan.
    Jos Helsin­gin asukas­määrä ale­nee 300000 niin ei ole mitään ongelmia ; ei auto- eikä asunto-ongelmia.
    Asukas­määrän alen­t­a­mi­nen pitää aset­taa ehdot­tomasti vihrei­den tavoit­teek­si, kos­ka se on halvin ja nopein keino alen­taa maamme hiilijalanjälkeä.

    1. Jos Helsin­gin asukas­määrä ale­nee 300000 niin ei ole mitään ongelmia ; ei auto- eikä asunto-ongelmia.
      Asukas­määrän alen­t­a­mi­nen pitää aset­taa ehdot­tomasti vihrei­den tavoit­teek­si, kos­ka se on halvin ja nopein keino alen­taa maamme hiilijalanjälkeä. 

      Mitä ajat­telit niille 300 000 helsinkiläiselle tehdä?
      Jos heitä ei likvi­doi­da, he var­maankin jatka­vat kulut­tamista siel­lä jossain.
      Helsinkiläis­ten CO2 päästöt muuten ovat alen­tuneet viimeisen 20 vuo­den aikana huoli­mat­ta asukaslu­vun kasvus­ta. Samaa ei voi sanoa muus­ta Suomesta.

  14. Sinän­sä pidän aja­tus­ta suo­jel­la Pohjolan kont­torin osia lähin­nä huonona vitsinä. Helsin­gin suo­jeltavak­si kel­paa­vat raken­nuk­set ovat eduskun­tat­aloa luku­unot­ta­mat­ta kaik­ki kiv­en heiton päässä Senaatintorilta.

    Kuin­ka raikkaan 60-lukuista.

  15. Eikö tässä olla tekemässä aivan jät­timäistä mokaa Itäkeskuk­sen kehit­tämisen suh­teen? Voiko asialle enää mitään? Ovatko viras­to ja päät­täjät tässä tykkänään Keskon taskus­sa, vai miten ihmeessä tuom­moinen idea­park on voin­ut päästä noin pitkälle?

    Lohdu­tuk­se­na voita­neen tode­ta, että suun­nitel­tu jät­ti­mar­ket­ti ei ole pelkästään autoli­iken­teen varas­sa, vaan lähel­lä tärkeää raideli­iken­teen sol­muko­htaa, kuten muutkin Itäkeskuk­sen toiminnot.

  16. Osmo Soin­in­vaara: Mitä ajat­telit niille 300 000 helsinkiläiselle tehdä?
    Jos heitä ei likvi­doi­da, he var­maankin jatka­vat kulut­tamista siel­lä jossain.
    Helsinkiläis­ten CO2 päästöt muuten ovat alen­tuneet viimeisen 20 vuo­den aikana huoli­mat­ta asukaslu­vun kasvus­ta. Samaa ei voi sanoa muus­ta Suomesta. 

    Ei pidä likvi­doi­da, tai tois­taa tois­t­en tekemiä type­r­iä virheitä. Rajaseu­tumme saat­ta­vat sen sijaan kai­va­ta lisää valp­pai­ta rajavar­ti­joi­ta. Ainakin Helsin­gin län­sir­a­jan tun­tu­maan on ilmeis­es­ti valmis­teil­la noin 5000 hen­gen invaa­sio, vieläpä KSL:n juuri vas­taan­pane­mat­ta. Kai läskipyöril­lä voisi olla käyt­töä muual­lakin kuin Helsingis­sä. Lento­ken­tän puo­lus­ta­jil­la olisi myös kysyn­tää aika monel­lakin paikakunnalla.

    Toimi­vatko hiil­isi­ilot hiili(dioksidi)nieluina? Salmisaaren lähelle olisi pitänyt perus­taa kasvi­huonei­ta, jois­sa voimalan hiilid­iok­sidil­la voisi olla ehkä (puhdis­tet­tuna) nyky­istä parm­paa käyt­töä sadon lisääjänä. Tarvit­sem­meko Helsinki­in lisää met­siä, pui­ta, pen­sai­ta, puis­to­ja ja kasvi­huonei­ta, jois­sa hiilid­iok­si­di lisää taan­tu­man sijaan kasvua?

  17. Kalle: Tuo­ta voisi sanoa hyväk­si aluk­si. Ymmär­rän kyl­lä raken­nus­perin­nön suo­jelun, kun siihen on aihet­ta ja mak­sa­ja. Nyky­isin suo­jelupäätök­set ovat pääosin lähin­nä surkuhu­paisia, eivätkä aja ainakaan kaupunki­lais­ten asi­aa. Ne lähin­nä estävät kaupun­gin ter­veen kehittymisen. 

    Onko sit­ten uusien, arkkite­htoonis­es­ti mitättömien/rumien raken­nusten rak­en­t­a­mi­nen entis­ten, puret­tavien tilalle sitä ns. ter­vet­tä kehitystä? 

    Oli­vatko Ruo­ho­lah­den puna­mul­lal­la(?) maalatut mata­lat puiset raken­nuk­set ja lau­ta-aidat niiden välis­sä, jot­ka reunus­ti­vat aikoinaan raitio­vaunu 8:n sil­loista reit­tiä, siel­lä päin, mis­sä se jou­tui usein harmil­lis­es­ti odot­tele­maan Salmisaaren päätepysäk­iltä lähtevää, samo­ja kisko­ja käyt­tävää vaunua (vai kum­min päin se nyt tapah­tuikaan), ja reitin tuon osan vierel­lä, oikeas­t­aan (aikaansa suh­teutet­tuna) juuri sen kum­mem­pia kuin nykyisetkään raken­nuk­set Porkkalankadun var­rel­la. Edel­li­sis­sä oli sen­tään (näin jälkikä­teen arvioiden) ihan oman­laisen­sa “viehä­tys”, ja oman aikansa tuot­tei­ta nekin tietysti oli­vat. Niitä ei kaupun­ki läht­enyt suo­jele­maan. En silti väitä, että olisi pitänyt.

    Pohjolan pääkont­tori oli aikoinaan varsin komea ilmestys tuol­la paikallaan Munkkivuores­sa, mut­ta nyky­isin ovat lähistölle kohon­neet muut (rumem­mat?) raken­nuk­set syöneet (ehkä ajan ham­paankin kera) osan men­neit­ten aiko­jen prameud­es­ta, ainakin jos katu­ta­sol­ta jois­takin suun­nista näkymää ja ko. taloa tarkastelee. Ihan muka­vat näkymät sieltä kont­torin ikkunoista (ja pieneltä kat­toteras­sil­ta!) taisi avau­tua, ja autotkin sai arkkite­hti aikoinaan kätevästi piilotet­tua kyseisen raken­nuk­sen alaosan/kellarin parkkitiloihin. 

    En ole täysin vaku­ut­tunut siitä, että tuo nyt esitet­ty suun­nitel­ma olisi paras mah­dolli­nen (tai riit­tävän hyvä). Vaku­u­tusy­htiön miehet (ja naiset!) saat­taisi­vat olla siinä työssä uskot­tavampia kuin nuo nyt tar­jol­la ole­vat suunnitelmat.p

  18. Osmo Soin­in­vaara: Mitä ajat­telit niille 300 000 helsinkiläiselle tehdä?
    Jos heitä ei likvi­doi­da, he var­maankin jatka­vat kulut­tamista siel­lä jossain.
    Helsinkiläis­ten CO2 päästöt muuten ovat alen­tuneet viimeisen 20 vuo­den aikana huoli­mat­ta asukaslu­vun kasvus­ta. Samaa ei voi sanoa muus­ta Suomesta.

    Tarkoit­tiko tuo vas­taus mai­ja met­säläiselle, että OS tai vihreät vähät välit­tävät väestönkasvus­ta ja sen aiheut­tamista ongelmista, ja tavoit­teena on sen sijaan lisätä Suomen / Helsin­gin väkilukua?

    1. Juho, ymmärsin, että Mai­ja Meikäläi­nen esit­ti väestön siir­toa pois Helsingistä. Se on eri asia kuin toivoa, ettei maa­pal­lon väk­iluku kasva.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho, ymmärsin, että Mai­ja Meikäläi­nen esit­ti väestön siir­toa pois Helsingistä. Se on eri asia kuin toivoa, ettei maa­pal­lon väk­iluku kasva.

    En havain­nut, että mai­ja meikäläi­nen olisi ehdot­tanut likvi­doin­te­ja tai pakkosi­ir­to­ja, vaik­ka maini­tiskin, että suurikaan väestön vähen­e­m­i­nen Helsingis­sä ei olisi ongelmallista.

    Ainakin joidenkin Helsin­gin vihrei­den suun­nitelmi­in taitaa kuu­lua 400 000 asukkaan kokoinen väestön­si­ir­to Helsinki­in. Olen ymmärtänyt, että tavoite on kas­vat­taa Suomen kokon­aisväkimäärää tuo­ma­l­la nuo ihmiset pääosin muista maista. Mai­ja met­säläi­nen varoit­ti myös Afrikas­ta siirtämisen hiil­i­jalan­jälkeä kas­vat­tavas­ta vaikutuksesta.

    Mietiske­len tässä siis sitä, onko vihrei­den tavoite kas­vat­taa väestöä vai hillitä sen kasvua, ja myös sitä, onko hiil­i­jalan­jäl­jen kas­vat­ta­mi­nen tavoite vai ei. Mah­dolli­nen toive siitä, että maa­pal­lon väk­iluku ei kas­vaisi, on ris­tiri­idas­sa sen kanssa, että kukin maa ja kaupun­ki kas­vat­taa paikallis­es­ti omaa väk­ilukuaan. Ainakin kaipaisin seli­tys­tä siitä, miten nämä ris­tiri­itaiset tavoit­teet aio­taan sovit­taa yhteen.

    1. Juho Laatu, älä nyt viit­si. Helsinki­in ei ole tarkoi­tus tuo­da 400 000 henkeä Afrikas­ta. Miten voit väit­tää tuollaista?

  20. Osmo Soin­in­vaara: Helsinkiläis­ten CO2 päästöt muuten ovat alen­tuneet viimeisen 20 vuo­den aikana huoli­mat­ta asukaslu­vun kasvus­ta. Samaa ei voi sanoa muus­ta Suomesta.

    Niin lienevät laske­neet koko maas­sa kun on oltu taan­tu­mas­sa. Näis­sä laskelmis­sa ei liene mukana epä­suo­rat CO2-päästöt, mitä aiheut­ta­vat mm. Kiinas­sa kivi­hi­iliener­gial­la tuote­tut tavarat. Luulisin, että päästöt ovat eniten vähen­tyneet taan­tuvil­la teol­lisu­u­s­paikkakun­nil­la esim. Kymen­laak­sos­sa. Varsinkin kun siel­lä on siir­ryt­ty pääosin uusi­u­tu­van ener­gian käyt­töön (KSS Ener­gia, Kymen Bioen­er­gia jne). 

    Aal­to yliopis­ton tutkimuk­sen mukaan­han pienin kulu­tus CO2-päästöinä oli puh­taal­la maaseudul­la kaukana keskuksista.

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho Laatu, älä nyt viit­si. Helsinki­in ei ole tarkoi­tus tuo­da 400 000 henkeä Afrikas­ta. Miten voit väit­tää tuollaista?

    Helsinki­in on tarkoi­tus saa­da 400 000 uut­ta asukas­ta. Suomeen ei pääse töi­hin EUn ulkop­uolelta. Kukaan oikea osaa­ja ei muutenkaan halua töi­hin korkean vero­tuk­sen ja ikävän ilmas­ton maa­han. Suomen maabrän­di naut­tii paras­ta arvos­tus­ta niiden kesku­udessa jot­ka arvosta­vat hyvää sosi­aal­i­tur­vaa. Kohderyh­mät ovat siis pääasi­as­sa Afrikas­sa ja Lähi-Idässä.

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho Laatu, älä nyt viit­si. Helsinki­in ei ole tarkoi­tus tuo­da 400 000 henkeä Afrikas­ta. Miten voit väit­tää tuollaista?

    En väit­tänyt tuol­laista sen enem­pää kuin mai­ja met­säläi­nen vaati helsinkiläis­ten likvi­doimista. Lue tarkem­min, mitä ihmiset kir­joit­ta­vat. Toistin vain mai­ja met­säläisen mainit­se­mat väestönkasvun ongel­mallisu­u­den ja ihmis­ten Afrikas­ta Suomeen siirtämisen hiil­i­jalan­jälkeä kas­vat­ta­van vaikutuksen.

    Ole­tan siis, että kan­natat väestönkasvua, ja olet halukas han­kki­maan Helsinki­in 400 000 uut­ta asukas­ta (jot­ka siis tuli­si­vat suurelta osin lisäämään Suomen väk­ilukua, eivätkä vain väestön­si­ir­tona Suomen maaseudul­ta ja muista kaupungeista Helsinki­in). Tämä näyt­tää ilmeis­esltä, ja pidän tätä siis tote­na, ellet erik­seen halua ilmoit­taa, että vas­tu­s­tat tuol­laista väestön kasvattamista.

    P.S. Vaik­ka Helsinki­in han­kit­taisi­in väkeä Lon­toos­ta, Lon­tookin har­ras­ta­nee vas­taavaa kasvupoli­ti­ikkaa, samoin kuin muutkin suuret kaupun­git, ja pienem­mätkin, ja yhtälön lop­put­lok­se­na on maail­man­laa­juisen väestönkasvun jatku­mi­nen. Perustelita kai­vataan, jos halu­at väit­tää, että väki vähen­ty­isi jos­sain yhtä paljon kuin mitä aiotte sitä Helsinki­in ja mui­hin kaupunkei­hin lisää han­kkia (tai edes jotain merkit­tävää tuo­hon suuntaan).

  23. Mikko Num­melin: Lohdu­tuk­se­na voita­neen tode­ta, että suun­nitel­tu jät­ti­mar­ket­ti ei ole pelkästään autoli­iken­teen varas­sa, vaan lähel­lä tärkeää raideli­iken­teen sol­muko­htaa, kuten muutkin Itäkeskuk­sen toiminnot.

    Kun käyn Itik­sessä ajan ensin Puhok­sen parkki­in (etni­nen kaup­pa), sit­ten kaup­pakeskuk­sen parkki­in (fys­ioter­apia), sit­ten Cit­tarin parkki­in (ruokaos­tok­set) ja lopuk­si Pris­man parkki­in (parem­mat leivät).

    Sum­ma sum­marum: onko ylipäätään ihmis­läheistä suun­nitel­la kaup­pakeskuk­sia tei­den risteysten lomaan kuten Itik­sessä ja Hert­sikas­sa? Itik­sen Pris­ma on eril­lisessä liit­tymiä vaa­ti­vas­sa kainalos­saan todel­li­nen kaavoituk­sen laatumerkki.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.