Vetokratia

101 vastausta artikkeliin “Vetokratia”

1. No yksi ongelmista on se, että nykyi­nen hal­li­tus keskit­tyi demarien kan­natuk­sen paran­tamiseen eikä ongelmien ratkomiseen. Demar­it syyt­tivät mil­loin kan­natuk­sen­sa laskus­ta var­al­lisu­usvero­jen muut­tamista, mil­loin tulovero­jen muut­tamista. Kun kan­na­tus tip­pui, keskit­tyi nykyi­nen hal­li­tus tekemään kaik­ki päätk­set sen mukaan, mikä demareille olisi teo­ri­as­sa parasta.

   Vastaa

2. sam­makko tot­tuu kat­ti­lan hitaasti lämpiävään veteen ymmärtämät­tä hypätä pois. 

   http://www.snopes.com/critters/wild/frogboil.asp

   val­tion taloudelli­nen tilanne on kauhistuttava. 

   Hyvä puoli asi­as­sa on se, että julkisen talouden tila on huono vain kos­ka ei ole poli­it­tista halua kor­ja­ta sitä. Ansiosi­don­naisen ansio­tur­van ja eläk­keen yksi­ty­istämäl­lä ja rahoit­ta­mal­la koulu­tus, perus­tur­va ja ter­vey­den­hoito jonkin­laisel­la Lib­er­an ehdot­ta­man tili­jär­jestelmän tyyp­pisel­lä ratkaisul­la voidaan pienen­tää julkisen sek­torin menot mur­to-osaan. Paras­ta nois­sa on, että hyvin toteutet­tuna jokainen päätös paran­taa kansalais­ten elämää, kär­si­jöik­si jäävät lähin­nä jäärät, jot­ka puo­lus­ta­vat omia, eivät edus­tamien­sa ihmis­ten, saavutet­tu­ja etuja.

   Voidaan liioit­telemat­ta sanoa, että kyvyt­tömyys päätök­si­in on mak­sanut Euroopalle sen johta­van ase­man maailmassa. 

   Katainen&Urpilainen jäänevät his­to­ri­aan Suomen huonoim­pana ja kalleim­pana pääministeri/valtiovarainministeri parivaljakkona.

   Vastaa

3. Epäilemät­tä olemme hal­vaan­tuneessa tilas­sa, mut­ta samal­la kär­simme myös siitä, että ennen tehti­in päätök­siä liiankin rehvakkaasti. 

   Euro perustet­ti­in otta­mat­ta huomioon asiantun­ti­joiden varoituk­sia. Kreik­ka hui­jasi luvuil­la, mut­ta otet­ti­in silti euroon mukaan. 

   Myös Nokian alamä­ki joh­tui pitkälti ylim­ieli­sistä, “vahvoista”, päätök­senkyky­i­sistä johta­jista, joiden kuun­telukyky oli heikentynyt.

   Vastaa

4. O.S. kir­joit­ti: “… tämä kri­isi on kehit­tynyt niin hitaasti, että siihen on totut­tu niin kuin sam­makko tot­tuu kat­ti­lan hitaasti lämpiävään veteen ymmärtämät­tä hypätä pois.”

   Olen itse joskus poht­in­ut, onko Suomen nykyti­lanteessa osin samo­ja ainek­sia kuin osas­sa Kreikan kri­isin syitä. Kyky tehdä päätök­siä, ennen kuin on liian myöhäistä, on tässä se olen­nainen asia, ei se, onko päätös paras vai ehkä vain toisek­si paras. 

   Ket­teryy­teen tarvit­taes­sa kykenevät pär­jäävät evoluu­tios­sa jäh­meitä parem­min. Sen tietänevät jopa mon­et eri otuk­set Helsin­gin lähilu­on­nos­sa, niin pedot (ja kaikkiruokaiset) kuin hengssä säi­lyneet saaliseläimetkin.

   Vastaa

5. Kuvaa­va esimerk­ki tuos­ta päätök­sen­teon mah­dot­to­muud­es­ta on suh­tau­tu­mi­nen Kataisen investoin­tipaket­ti­in, jon­ka käyt­tämistä esimerkik­si Sip­ilä hehkut­ti. Vahinko vain, että val­tio saisi halvem­mal­la investoin­ti­ra­haa itse, mut­ta kos­ka päätök­siä ei kukaan vis­si­in halua omi­in nimi­in, niin vas­tu­u­ta halu­taan jakaa EU:n nimi­in julk­isu­udessa. Samal­la sit­ten tuh­lataan taas oikein urakalla.

   Vastaa

6. Sep­po S:
   Epäilemät­tä olemme hal­vaan­tuneessa tilas­sa, mut­ta samal­la kär­simme myös siitä, että ennen tehti­in päätök­siä liiankin rehvakkaasti. 

   Euro perustet­ti­in otta­mat­ta huomioon asiantun­ti­joiden varoituk­sia. Kreik­ka hui­jasi luvuil­la, mut­ta otet­ti­in silti euroon mukaan. 

   Myös Nokian alamä­ki joh­tui pitkälti ylim­ieli­sistä, “vahvoista”, päätök­senkyky­i­sistä johta­jista, joiden kuun­telukyky oli heikentynyt.

   Nokia kaa­tui kyl­läkin juuri tuo­hon veto-johta­ju­u­teen. Liian mon­elta johta­jal­ta piti matri­i­sis­sa saa­da hyväksyn­tä, ja yhtiön toim­inta halvaantui.

   Vastaa

7. Olen samaa mieltä siitä, että päätök­sen­teko­tavois­sa olisi paran­tamisen varaa, mut­ta en yhdy lop­pupäätelmään siitä, että EU:n tai Suomen ongel­mat ratkeaisi­vat siir­tymäl­lä EU:ssa enemmistöpäätösmallin.

   Suomen sisäl­lä sik­späk on yrit­tänyt vetää monien vas­tus­tamia han­kkeitaan läpi pienel­lä enem­mistöl­lä eduskun­nas­sa, ja usein ehkä enem­mistöpäätöksin sik­späkin sisäl­läkin. Ei ihme jos jos­sain vai­heessa alkaa kit­ka kas­vaa suurek­si (kun usein han­kkei­ta vetää vain pienen enem­mistön sisäi­nen pieni enem­mistö). Kunkin puolueen hal­li­tu­so­hjel­maan ujut­tamien han­kkei­den jyräämi­nen tuol­laisen pienen enem­mistön turvin ei ole fik­suin mah­dolli­nen filosofia, eikä tuo­ta kovin toim­intakykky­isiä hallituksia.

   Kir­joituk­ses­sa maini­tus­sa esimerkissä, jos­sa kolme tahoa pyrkii kolmeen uud­is­tuk­seen, ne uud­is­tuk­set voisi­vat olla vaikka­pa kolme suur­ta avus­tus­ta kolmelle puolueelle. Ei siis ole mitään takei­ta siitä, että vain yhden tahon innokkaasi kan­nat­ta­mat “uud­is­tuk­set” oli­si­vat hyväk­si koko yhteiskunnalle.

   Vähem­mistöhal­li­tusasen­teen vahvis­t­a­mi­nen voisi sen sijaan olla hyvä muu­tos. Vähem­mistöhal­li­tus­mall­in voi nähdä niin, että siinä yksi taho tekee ehdo­tuk­sia, joiden arvaa ole­van _kaikkien_ mieleen. Kir­joi­tus tun­tui valitet­tavasti etsivän enem­män keino­ja siihen, miten päätök­siä saataisi­in aikaan, vaik­ka enem­mistö edus­ta­jista tai kansas­ta niitä vastustaakin.

   Kyl­lä Suomes­sa kansa hyväksy vaikeitakin päätök­siä, jos se kokee ne tarpeel­lisik­si tai vält­tämät­tömik­si. Esimerkkinä käyte­tyn kun­tau­ud­is­tuk­sn kaltaiset han­kkeet eivät sitä todl­lakaan ole. Ei kan­na­ta kulut­taa aikaa sen miet­timiseen, miten monien mielestä tarpeet­tomat ja haitallisetkin han­kkeet saataisi­in maali­in siitä huoli­mat­ta, että niil­lä ei ole laa­jaa kan­na­tus­ta takanaan. Myös hyödyl­lisiä ja kansan tukemia paran­nuk­sia on jonos­sa poli­itikko­jen toimia odottamassa.

   Väitän että Suomea on raken­net­tu hyvähköön nykyku­osi­in­sa eri­tyis­es­ti kon­sen­sus­päätöksin, jot­ka val­taosa kansas­ta on hyväksynyt ja allekir­joit­tanut. Näin raken­netaan toimi­vaa, kansalaisen keskenäiseen luot­ta­muk­seen ja kansalais­ten ja hallinnon väliseen luot­ta­muk­seen perus­tu­vaa yhteiskun­taa, jon­ka rak­en­tamiseen kaik­ki kansalaiset myös halu­a­vat akti­ivis­es­ti osallistua.

   Niukan enem­mistön tekemi­in yksit­täis­ten puoluei­den halu­jen mukaisi­in päätök­si­in tai EU:n enem­mistön tekemi­in (usein yksit­täis­ten maid­en mielip­i­teen vas­taisi­in) päätök­si­in tähtäämi­nen edus­taa aivan toista lin­jaa. Jos toimi­van kansalaisy­hteiskun­nan halu­aa pila­ta, niin ehkä se juuri noin onnistuu.

   Vastaa

8. Vetokra­t­ian voisi kor­va­ta sanal­la jakokra­tia tai parem­minkin sen puut­teel­la. Euroopan tule­va ja pysyvä köy­htymi­nen tai siihen ver­rat­ta­va vajaan pros­entin talouskasvu aset­taa hyv­in­voin­ti­val­tion perus­tan kyseenalaisek­si myös Suomes­sa. Se kuin­ka lähelle ”yövar­ti­javal­tio­ta” men­nään ja miten on peruskysymys. Poli­it­tisen näytelmän toinen puoli on irvokas velka­an­tu­mi­nen, joka tähtää vain poli­it­tisen vaiku­tus­val­lan säilyttämiseen.
   Suomen ja Ruotsin viimeaikaisen tulosten poh­jal­ta tulisi kai pyrk­iä kak­sipuolue­jär­jestelmään, jos­sa pääministeri(kanslia) johtaisi maa­ta vaaleis­sa ilmoite­tun suun­nitel­man pohjalta.
   Olli Rehn esit­ti tv:ssä komis­sion (omansa?) ajatuk­sen, että Sak­sa romut­taisi oman talouten­sa infla­toris­es­ti ja siten aut­taisi mui­ta mai­ta talouk­sien­sa kor­jaamises­sa. Jos EKP käyt­tää setelira­hoi­tus­ta ja ostaa val­tioiden velka­kir­jo­ja, niin syn­tyy roska­pank­ki, jon­ka riskipreemiot näkyvät pitkään ja näin estävät nor­maalin pankki­toimin­nan. Jos ystävän ohjeet ovat täl­laisia, niin tarvi­taanko edes vihollisia?

   Vastaa

9. O.S. kir­joit­ti: “Lip­posen hal­li­tuk­ses­sa mukana olleet puolueet pidet­ti­in tyy­tyväis­inä sil­lä, että jokainen sai läpi joitain itselleen tärkeitä asioi­ta, Kataisen hal­li­tuk­ses­sa sil­lä, että kaikil­la oli veto-oikeus läh­es kaikkeen.”

   Mitenkähän paljon tuo­hon nykyti­laan on vaikut­tanut medi­an ja poli­itikoiden har­ras­ta­ma asioiden yksinker­tais­t­a­mi­nen? Eli tehdään asioista “kyn­nyskysymyk­siä” joista saa hel­posti otsikon medi­aan, ja siten julk­isu­ut­ta. Sit­ten kun asi­at on esitet­ty täl­lä tavoin, on vaikea hyväksyä muiden ajamia näkökan­to­ja, kos­ka muuten vas­tus­ta­jat saa­vat hyviä piikit­te­lyn kohtei­ta. Esimerkik­si olet­teko viime aikoina näh­neet poli­it­tista keskustelu­o­hjel­maa, jos­sa joku ei olisi kri­ti­soin­ut toista puoluet­ta tyyli­in: “tei­dän ollessa hal­li­tuk­ses­sa tehti­in täl­laisia päätök­siä, jok­ta oli­vat vas­toin tei­dän vaaliohjelmianne”.

   Mut­ta kun tämä päät­tämät­tömyysa­sia on nyt six­packin jäl­keen alka­nut saa­da huomio­ta, niin ehkäpä siitäkin opitaan.

   Vastaa

10. tcrown: Hyvä puoli asi­as­sa on se, että julkisen talouden tila on huono vain kos­ka ei ole poli­it­tista halua kor­ja­ta sitä. Ansiosi­don­naisen ansio­tur­van ja eläk­keen yksi­ty­istämäl­lä ja rahoit­ta­mal­la koulu­tus, perus­tur­va ja ter­vey­den­hoito jonkin­laisel­la Lib­er­an ehdot­ta­man tili­jär­jestelmän tyyp­pisel­lä ratkaisul­la voidaan pienen­tää julkisen sek­torin menot murto-osaan

    Entä jos jätetään raha pois laskuista ja tarkastel­laan työtä? Nykyään iso osa porukas­ta tekee julkiselle sek­to­rille työtä, isoimp­ina paloina koulu­tus ja ter­vey­den­hoito. Nämä tietysti tarvit­se­vat myös yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta työtä (vaikka­pa sairaalan rak­en­t­a­mi­nen), joka pitää myös huomioida.

    Tämän työn tarve (lähin­nä ter­vey­den­hoi­dos­sa) kas­vaa, ja samal­la muun työn määrä piene­nee tek­i­jämäärän vähetessä. Nähdäk­seni julkisen talouden pitkän aikavälin ongel­mat tule­vat tästä, vaik­ka lyhyel­lä aikavälil­lä suh­dan­teil­la ym. on iso merkitys.

    Ajat­telitko esit­tämiesi jär­jeste­ly­jen vähen­tävän hoi­vatyön tai koulu­tuk­sen tarvet­ta vai lisäävän muuten tehty­jen työ­tun­tien määrää? Julk­ista sek­to­ria voidaan jonkin ver­ran kutis­taa siirtämäl­lä keskilu­okan kus­tan­nuk­sia itse mak­set­tavak­si, mut­ta perusasiana poh­jal­la on se, että suuri osa kus­tan­nuk­sista syn­tyy ihmi­sistä, joil­la ei ole rahaa mak­saa palveluista.

    Esimerkik­si tili­jär­jestelmän kohdal­la kyse on aika paljon arvoista. Onko ok, että vaikka­pa rin­ta­syövän saanut työikäi­nen joutuu vetämään tilin­sä tyhjäk­si kalli­in lääke­hoidon vuok­si? Hoide­taanko ihmi­nen, jol­la on tili tyhjä? Mak­saako van­hus hoiton­sa koko omaisu­udel­laan? (Säi­lyykö se omaisu­us silloin?)

    Min­ul­la ei ole mitään peri­aat­teel­lista yksi­ty­istämisen puoles­ta tai vas­taan. Se toimii joskus hyvin, joskus huonom­min. Pidän myös siitä, että ihmisen itsen­sä pitäisi pys­tä mah­dol­lisim­man paljon vaikut­ta­maan omil­la valin­noil­laan elämän­laatu­un­sa. En kuitenkaan näe ihan suo­raa yhtäläisyys­merkke­jä näi­den asioiden välillä.

    Julki­nenkin puoli voi tiuken­taa työe­hto­ja ja rak­en­taa kan­nustin­jär­jestelmiä. Julki­nen puoli voi nos­taa eläkeikää tai heiken­tää ansiosi­don­naista. Vain julki­nen puoil voi huole­htia siitä, että mata­la­palkkatöitäkin kan­nat­taa tehdä. Tarvi­taan siis raken­nepäätök­siä, ja toteut­ta­mi­nen julkises­ti tai yksi­tyis­es­ti on vain tekni­ikkaa, joka kan­nat­taa tehdä tilanteen mukaan parhaal­la tavalla.

    Vastaa

11. Vas­taus poli­it­tisen jär­jestelmämme kyvyt­tömyy­teen tehdä tarpeel­lisia päätök­siä on tämän jär­jestelmän siirtämi­nen tilapäis­es­ti syr­jään. Olemme hukan­neet BKT:stä kym­meniä mil­jarde­ja oikei­den päätösten puut­tumisen seu­rauk­se­na. Jotain muu­ta on kokeiltava.

    Elii vas­taus löy­tyy 70-luvul­ta: hätäti­la­hal­li­tus virkamiehistä koost­uen. Pres­i­dent­ti voi puolestani ottaa hal­li­tuk­sen johdet­tavak­seen. Jos joku alkaa vinku­maan perus­tus­laista, niin joko sovel­letaan luo­vaa tulk­in­taa tai sit­ten muute­taan perus­tus­lakia. Hätä ei lue lakia ja tarkoi­tus pyhit­tää keinot.

    Ajan­jak­sok­si vaik­ka neljä vuot­ta, eduskun­ta kumileimasimek­si ja puo­lik­si lomautet­tuna, uudet vaalit 2019 ja sen jäl­keen paluu nor­maali­in. Tähän paket­ti­in neliv­uo­tiset palk­ka- ym. ratkaisut. Sotet ja kun­tau­ud­is­tuk­set maaliin.

    Vastaa

    1. Sanoin pari vuot­ta sit­ten eräässä sul­je­tus­sa tilaisu­udessa, että meil­lä on maan his­to­ri­an huonoin hal­li­tus. Tähän Raimo Saulas sanoi, että tuo kehu­masi hätäti­la­hal­li­tus oli vielä huonompi.

       Vastaa

12. Joku lop­pu kri­isille tulee kyl­lä… sit­ten joskus. Lop­putu­los on se mikä on. Voisi sitä kir­joit­taa pitkän tili­tyk­sen mut­ta en usko että se oikeasti kan­nat­taa. Jos tili­tyk­set tehoaisi­vat niin koko kri­isi olisi jo ratken­nut. Teko on se mikä asi­at ratkaisee ja elämäni on liian lyhyt mure­hti­ak­seni tätä kollek­ti­ivista epäon­nis­tu­mista johon min­ul­la ei ole ollut mitään sanan­val­taa. Tais­telkaa te noista vähäi­sistä muru­sista ja huo­matkaa miten maail­manne silti mure­nee silmi­enne edessä kun ratkaisua ette saa aikaan. Minä taas keski­tyn omi­in jut­tui­hi­ni ja teen niistä jotakin omas­ta mielestäni fiksua. 

    Kan­nat­taa opetel­la pelaa­maan niil­lä kor­te­il­la jot­ka elämä on jakanut. Se jako ei ole ollut tasaver­tainen, joten paras ottaa ilo irti niistä kor­te­ista jot­ka itsel­lä on. Ehkä fik­susti pelaa­mal­la saa parem­mat kor­tit tule­vaisu­udessa. Harmil­lista enem­mistön kannal­ta kun kaik­ki eivät osaa pela­ta pok­e­ria. Feenix lin­tu kuolee, muut­tuu tuhkak­si ja syn­tyy uudelleen. Kuole­ma voi olla hidas, kivu­lias ja pitkä, mut­ta huomi­nen tulee aina ja jokin uusi asia syn­tyy tuhkas­ta. Tuhkan perään ei kan­nat itkeä.

    Vastaa

13. Osmo: “Suomen hyv­in­voin­ti­val­tio raken­net­ti­in pitkälti kolmikan­tais­es­ti, mut­ta nyt työ­markki­na­jär­jestöistä on tul­lut jarrumiehiä.”

    Työ­markki­na-asi­at kuu­lu­vat työ­markki­na­jär­jestöille — ja tuskin se hal­li­tus siinä kolmikan­nas­sa eri­tyis­es­ti jarruttelee?

    Keskit­tyköön hal­li­tus siis hal­lit­se­maan ja val­tion talouteen ja pysyköön erossa asioista, jot­ka eivät sille kuulu.

    Ikävä asia on se, että hal­li­tuk­ses­ta on tul­lut palkkapoli­ti­ikan osa­puoli, kun työ­nan­ta­jat halu­a­vat val­taosan palkanko­ro­tuk­sista veronalen­nuksi­na eli palka­n­mak­sa­jan rooli on hämärretty.

    Vastaa

14. Kun­pa tämä tärkeä puheen­vuoro saavut­taisi mah­dol­lisim­man mon­et silmät ja kor­vat. Kyse ei ole pelkästään Suomen ongel­mas­ta, ei edes EU:n ongel­mas­ta, vaan län­si­maisen demokra­t­ian ongel­mas­ta ylipäätään.

    Län­si­mainen demokra­tia toi­mi hyvin niin kauan kun elet­ti­in nou­se­van talouden aikaan. Ongel­mat alkoi­vat heti, kun päätök­set menivät vaikeik­si — jakamisen sijas­ta piti ruve­ta kar­si­maan. Se on osoit­tau­tunut poli­itikko­jen enem­mistölle ylivoimaisen vaikeak­si tehtäväksi.

    On tärkeä huo­ma­ta, että kyse ei ole puolue­poli­it­tis­es­ta kysymyk­ses­tä, vaik­ka tilan­net­ta sel­l­aiseen pikkupoli­tikoin­ti­in paljon käytetäänkin. Nyky­hal­li­tus on epäilemät­tä ollut melkoisen huono, mut­ta niin on ollut myös oppo­si­tio. Ei se siitä vai­h­ta­mal­la parane, ellei samal­la ymmär­retä maail­man muut­tumista ja muute­ta toim­intat­a­paa sen mukaisesti.

    Tämä on mei­dän län­si­maid­en kohtalonkysymys. Pääsem­mekö irti tästä seitistä, vai jatkam­meko vain saavutet­tu­jen etu­jen vim­mat­tua puo­lus­tamista estäen samal­la ikävien, mut­ta pakol­lis­ten päätösten teon. Onko meil­lä malt­tia sopeutua?

    Suomel­la seu­raa­va kohtalon paik­ka ovat keväiset eduskun­tavaalit. Vieläkö pop­ulis­mi ja lyhytjän­teinen käh­mintä jyl­läävät, vai voit­taisiko välil­lä jär­ki? Toiv­ot­tavasti ehdokkaat ja puolueet eivät mene vaal­i­tais­telun tuoksi­nas­sa lupaile­maan mitään hölmöä, vaan pitävät pään kylmänä.

    Voi että toivoisin jär­jen voit­toa, mut­ta pelkään kuitenkin pahinta.

    Vastaa

15. Kaiken viisauden alku on tosi­a­sioiden tun­nus­t­a­mi­nen, mut­ta kun uutisia kat­soo niin koko ajan sieltä työn­netään pelkkää sumu­tus­ta kuin Neuvostoliitossa.

    Ydin­voiman rak­en­tamises­sa ei ole järkeä jos pörssistä saa ostaa sähköä 10-vuo­den päähän halvem­mal­la kuin mankala hin­ta ydin­voimalle sil­loin on!

    Turve on edulli­nen ener­gia joka on Suomen uusi­u­tu­va luon­non­va­ra jon­ka hai­tat ovat hallinnas­sa. kan­nat­taa lisätä

    Vihreät kaa­toi­vat Tal­vi­vaaran jous­ta­mat­toma­l­la luvi­tuk­sel­la ja liioit­tele­mal­la porakaivolaa­tuisen jäteve­den ympäristökatastrofiksi.

    Ilmas­ton­muu­tos on niin hidas pros­es­si että sen var­jol­la ei olisi kan­nat­tanut ajaa rauta- ja paper­i­hier­re­te­ol­lisu­ut­ta kehi­tys­mai­hin tai tuho­ta kansakun­nan var­al­lisu­ut­ta siirtämäl­lä ihmiset betonikerrostaloihin.

    Julkisen sek­torin suosimi­nen markki­namekanis­min sijas­ta tuh­laa val­tavasti raho­jamme kalli­iseen päivähoitoon, kalli­iseen ter­vey­den­hoitoon ja koulutukseen.Eläkeläiset hoitaisi­vat lapsen­lapset usein­mur­to-osal­la jos se heille tehtäisi­in mah­dol­lisek­si vaik­ka palvelusetelil­lä, Kouluis­sa opete­taan itsepetok­sel­la vaik­ka met­al­lim­iehiä itseopiskelupäiviä käyt­tämäl­lä vaik­ka työssä voisi oppia saman. Lääkäri tekee yksi­tyisenä moninker­taisen määrän toimen­piteitä kuin kuuukausipalkkaisena.

    Elämme jatku­vas­sa itsepetok­ses­sa, jokainen puolue työn­tää ide­ol­o­gista son­taa, puoli­to­tuuk­sia. Hal­li­tuo­hjel­mak­si riit­täisi yksi lause, ollaaan totu­udel­lisia ja toim­i­taan siitä lähtien.

    Vastaa

16. Suomes­sa on vetokra­t­ian lisäk­si kor­po­ra­tivis­mi. Kol­ma­sosa väestöstä jakaa kakkua omak­si eduk­seen. Kak­si kol­ma­sosaa on syr­jäytet­ty ja ajet­tu köy­htymiseen ja ostovoiman ulkop­uolelle. Kansan­talous kuihtuu.

    Sit­ten selitetään kansan­talouden supis­tu­mista paperi­te­ol­lisu­u­den ja elek­toni­ikka­te­ol­lisu­u­den + globaal­isaa­tion tuomil­la ongelmil­la. Samaa fak­to­jen vas­taista puhet­ta vuodes­ta toiseen. 

    Ruotsin talous on kokenut kaiken saman enem­mänkin ja silti siel­lä talous kas­vaa. Kun ruot­salainen poli­itikko tai ekon­o­misti puhuu, vas­tuu ei siir­ry kuuli­jalle, kuten Suomessa. 

    Jos Ruot­si olisi hairah­tanut euroon, se olisi irrot­tau­tunut siitä jo aiko­ja sitten.

    Viimek­si tänään STTK:n Antti Palo­la puhui TV 1:n Ykkösaa­mus­sa samaa pup­pua kuin Antti Rinne ja Etlan Vihriälä ym, että Suomen talouden ongel­mat johtu­vat glob­al­isaa­tios­ta ja muista henki­maail­man jutuista.

    Vastaa

17. Mitään ei ole tehtävis­sä sen rak­en­teen puit­teis­sa, jos­sa nykyi­nen poli­it­ti­nen jär­jestelmämme toimii. Vai tun­tuuko jotenkin erikoiselta, että tämä “vetokra­tia” on val­lal­la joka puolel­la eurooppaa?

    Ero eurosta tuskin tulee kysymyk­seen, mut­ta se on ain­oa päätös, joka mei­dät voisi pelas­taa. Mil­ton Fried­man kir­joit­ti näin vuon­na 1953:
    “If the exter­nal changes are deep-seat­ed and per­sis­tent, the unem­ploy­ment pro­duces steady down­ward pres­sure on prices and wages, and the adjust­ment will not have been com­plet­ed until the defla­tion has run its sor­ry course.”
    Essays in Pos­i­tive Economics

    Tämä siis 62 vuot­ta sit­ten. Puhumme talouden keinotekois­es­ta ja väki­val­tais­es­ta defla­toin­nista siihen pis­teeseen, että se taas on kil­pailukykyi­nen. Tämä on isoin jut­tu Suomen sodan­jälkeisessä his­to­ri­as­sa. Ei ole mikään ihme ettei hal­li­tus tee mitään päätöksiä.

    Edessämme on jotain sel­l­aista, jota emme koskaan ennen ole käyneet läpi:
    https://drive.google.com/file/d/0B4e1RBANe0uVdjhGZkM1cUdEUmc/view?usp=sharing

    Jotain sel­l­aista, johon poli­it­tista ja yhteiskun­nal­lista jär­jestelmäämme ei ole mil­lään taval­la suunniteltu.

    Vastaa

18. Lisäk­si liian tark­ka selus­tan varmis­telu yli­tarkalla hal­li­tu­so­hjel­mal­la ja vaal­i­tavoit­tei­den nos­t­a­mi­nen ‑lupauk­sik­si pahen­ta­vat Osmon ker­tomaa tilaa. On vas­tu­u­ton­ta luva­ta äänestäjille jotain yksi­tyisko­htaa ennen vaale­ja — kokon­aisu­u­den pitäisi ratkaista. On vas­tu­u­ton­ta myös detaljoi­da neljän vuo­den päätök­sen­tekoa yksi­tyisko­htais­es­ti, kun maail­ma muut­tuu koko ajan.

    Vastaa

19. Taustal­la on yhteiskun­nan hajoami­nen ja pirstaloituminen.Vielä 90-luvul­la tavoit­teet oli­vat yhteisiä, ei hyv­in­voin­ti­val­tios­ta ollut erimielisyyttä.

    Nyt tilanne on toinen ja kun päätök­sen­tekoon tarvi­taan 4–6 puoluet­ta niin eipä päätök­siä enää syn­ny, kun ei ole yhteistä päämäärää eikä yhteisiä arvo­ja ole enää.okkomus halu­aa vakaat olot ja tulot yrit­täjälle ja epä­var­muu­den , vai­htel­e­vat tulot ja pelon työn­tek­i­jälle, sos­sut päinvastoin

    Vastaa

20. Päätök­sen­teon hal­vaan­tu­miseen johtaa myös demokra­t­ian rakenne

    Suomen vaal­i­jär­jestelmä tuot­taa tulok­sen, jos­sa ide­ol­o­giset erot eivät ole puoluei­den välil­lä vaan puoluei­den sisällä.

    Jos puolue halu­aa men­estyä yleis­puolueena eli suure­na puolueena niin ehdol­la pitää olla niin oikeis­to­laisia kuin vasem­mis­to­laisia edustajia

    Kokoomus on koulues­imerk­ki tästä

    Vastaa

21. Evert The NeveR­est:
    ‘snip’
    Sit­ten selitetään kansan­talouden supis­tu­mista paperi­te­ol­lisu­u­den ja elek­toni­ikka­te­ol­lisu­u­den + globaal­isaa­tion tuomil­la ongelmil­la. Samaa fak­to­jen vas­taista puhet­ta vuodes­ta toiseen. 

    Ruotsin talous on kokenut kaiken saman enem­mänkin ja silti siel­lä talous kas­vaa. Kun ruot­salainen poli­itikko tai ekon­o­misti puhuu, vas­tuu ei siir­ry kuuli­jalle, kuten Suomessa. 

    Jos Ruot­si olisi hairah­tanut euroon, se olisi irrot­tau­tunut siitä jo aiko­ja sitten.
    ‘snip’

    Siis mielestäsi met­sä­te­ol­lisu­us ja elek­tron­i­ikka­te­ol­lisu­us eivät ole Suomes­sa supis­tuneet, vaan se on fak­to­jen vastaista?
    Ja Ruot­sis­sa päät­täjät eivät kan­nat­taisi euroon siirymistä?

    Kyl­lä Ruot­sis­sa on tehty järke­viä päätök­siä, toisin kuin Suomes­sa: Ruot­sis­sa investoidaan, Suomes­sa vain säästetään ja säästetään — ja sitä lajia halu­taan vaan lisää!

    Vastaa

22. Mikko-Ville Määt­tä:
    ‘snip’
    Ero eurosta tuskin tulee kysymyk­seen, mut­ta se on ain­oa päätös, joka mei­dät voisi pelas­taa. Mil­ton Fried­man kir­joit­ti näin vuon­na 1953:
    “If the exter­nal changes are deep-seat­ed and per­sis­tent, the unem­ploy­ment pro­duces steady down­ward pres­sure on prices and wages, and the adjust­ment will not have been com­plet­ed until the defla­tion has run its sor­ry course.”
    Essays in Pos­i­tive Economics

    Tämä siis 62 vuot­ta sitten.
    ‘snip’

    Vai niin kir­joit­ti pro­feet­ta Fried­man 62 vuot­ta sit­ten — eikä sitä ole vieläkään tapah­tunut. Jos odotamme toiset 62 vuot­ta, ehkä sit­ten alkaa tapah­tua — jos ben­san hin­ta ei nouse 😉

    Ja mitä mah­toikaan pro­feet­ta kir­joit­taa eurosta ja siitä eroamisesta?

    Vastaa

23. Ei sitä hätäti­la­hal­li­tus­ta koot­tu talouden ongelmien vuok­si vaan puoluei­den riite­lyn sekä valtapelin.

    1970-luku oli kyynisyy­den kul­ta-aikaa poli­ti­ikas­sa. Vas­ta vah­vat enem­mistöt muut­ti­vat tilanteen. Heikot enem­mistöt, vahvoin sisäisin oppo­si­tioin, taas sekoit­ta­vat pakkaa.…

    Vastaa

24. mai­ju:
    Kaiken viisauden alku on tosi­a­sioiden tun­nus­t­a­mi­nen, mut­ta kun uutisia kat­soo niin koko ajan sieltä työn­netään pelkkää sumu­tus­ta kuin Neuvostoliitossa.

    Mai­ju kehot­taa tun­nus­ta­maan tosi­asi­at, ja siitä täy­tyy olla ehdot­tomasti samaa mieltä.

    Vaan minkä ihmeen takia hän keho­tuk­sen­sa jäl­keen lataa kiis­tat­tomien tosi­a­sioiden sijaan usei­ta hyvin arvolatau­tunei­ta väitteitä? 

    Eihän se näin toi­mi, että tosi­a­sioina pide­tään yksioikoisia “omia totuuk­sia” ja odote­taan, että maail­ma rupeaa toim­i­maan niiden mukaan. Totu­us on hyvin mon­imuo­toinen asia, ja eteen­päin päästään vain hyväksymäl­lä tämä tosiasia.

    Vastaa

25. Rolle: Nokia kaa­tui kyl­läkin juuri tuo­hon veto-johta­ju­u­teen. Liian mon­elta johta­jal­ta piti matri­i­sis­sa saa­da hyväksyn­tä, ja yhtiön toim­inta halvaantui.

    Hyvin havait­tu. Ja tämän takaa löy­tyy se suo­ma­laisen hallinnoon ja johtamisen hel­masyn­ti. Ryhdytään leikkimään organ­isaa­tiopele­jä ja laatikkoleikke­jä, kun pitäisi paneu­tua siihen, miten men­estytään ja mitä pitää tehdä, että men­estyt­täisi­in. Nokian organ­isaa­tiopelit tun­netaan. Sote ‑sekoilut ovat liiankin tuttuja.

    Vastaa

26. Osmo Soin­in­vaara:
    Sanoin pari vuot­ta sit­ten eräässä sul­je­tus­sa tilaisu­udessa, että meil­lä on maan his­to­ri­an huonoin hal­li­tus. Tähän Raimo Sauilas sanoi, että tuo kehu­masi hät­gäti­la­hal­li­tus oli vielä huonompi.

    No enpä ehdo­takaan, että Mau­ri Miet­tus­ta kaive­taan hau­das­ta. Tosin joidenkin nykymin­is­terei­den kohdal­la eroa ei vält­tämät­tä huo­maisi. Todel­lisu­udessa tuol­loinen 1975 hal­li­tus muo­dos­tui pääosin poli­it­tis­ten puoluei­den edus­ta­jista ja keskit­tyi lähin­nä sisäiseen riite­lyyn etu­jen jakamis­es­ta taus­taryh­milleen. Eli sitä samaa tuubaa mitä tänäänkin puolueet pyörit­tävät. Sik­sipä ehdotinkin virkamiehistä koos­t­u­vaa hal­li­tus­ta. Edel­ly­tyk­senä voisi olla jäsenkirjattomuus.

    R. Sailak­sen lait­taisin valtionvarainministeriksi.

    Vastaa

27. Ammat­tili­it­to­jen uut­ta keskus­li­it­toa ollaan kokoamassa.
    Mainio veto mak­si­moi­da vaiku­tus­val­ta tilanteessa, jos­sa vaaleil­la mitat­ta­va kan­na­tus on pudon­nut 15 % hujakoille.

    Vastaa

28. Ihan täl­lainen työjärjestyspuheenvuoro:

    Kom­men­toit Osmo aina välil­lä kir­joituk­sia, esimerkik­si tänään sun­nun­taina klo 9.14 kom­men­toit Vesan kir­joi­tus­ta lauan­tail­ta kel­lo 14:57. Siinä välis­sä oli 9 muu­ta kir­joi­tus­ta. On välil­lä vaikea hah­mot­taa, kenelle vastaat. 

    Ehdot­taisin, että kohdis­taisit vas­tauk­set ihan nimel­lä ja ehkä mielel­lään jopa kir­joi­tusa­jan mainitsemalla. 

    Touko

    Vastaa

29. Raimo K:Työ­markki­na-asi­at kuu­lu­vat työ­markki­na­jär­jestöille – ja tuskin se hal­li­tus siinä kolmikan­nas­sa eri­tyis­es­ti jarruttelee?

    Keskit­tyköön hal­li­tus siis hal­lit­se­maan ja val­tion talouteen ja pysyköön erossa asioista, jot­ka eivät sille kuulu.

    Minä kuvit­telin että Suo­mi on tasaval­ta, jos­sa lain­säädän­tö­val­ta kuu­luu demokraat­tis­es­ti val­i­t­ulle eduskun­nalle, eikä mikään har­vain­val­ta, jota hal­lit­see korporaatiot.

    En minä ihmettele, mik­sei mitään saa­da aikaan. Onhan suo­ma­laises­sa jär­jetelmässä, jos­sa vero­jen osu­us on aivan maail­man huip­pu­lu­okkaa, suurin osa ihmi­sistä kuitenkin koko ajan net­tona saama­puolel­la. Niin­pä ylivoimais­es­ti suurin osa äänestäjistä ei var­masti äänestä sen puoles­ta, että muiden mak­samia vero­ja las­ket­taisi­in ja hei­dän naut­timia etuuk­sia vähen­net­täisi­in. Sitähän se julkisen sek­torin leikkaus tarkoittaa.

    Lähin­nä vain ihmettää SDP+vas mata­la kan­na­tus, voisi kuvitel­la että tois­t­en lom­pakol­la käymiselle olisi suurem­paakin kannatusta.

    Vastaa

30. Suo­mi on kansakun­ta, joka on tot­tunut ole­maan johdet­ta­vana — tämä toi­mi hyvin niin kauan kuin meil­lä oli työ­paikkana joko tehdas tai kunta.

    Yhteiskun­ta on suun­nitel­tu täm­möisen teol­lisen ajan mukaan, jos­sa työn­tek­i­jöi­den ei tarvin­nut tehdä suuria keksin­töjä itse.

    Nyky­isin mon­es­sa fir­mas­sa jokainen työn­tek­i­jä vas­taa panok­sel­laan suures­ta osas­ta yri­tyk­sen tulosta ja tehokku­ut­ta. Automati­ikan avul­la pystyy tekemään nykyään aivan val­ta­van määrän työtä, mikäli niin haluaa.

    Toisaal­ta, nyky-yhteiskun­ta myös mah­dol­lis­taa sen, että töitä ei tarvitse tehdä — moni voi tehdä vaik­ka puoli vuot­ta töitä ja viet­tää puoli vuot­ta ulko­mail­la, matkus­taa vaik­ka Thaimaaseen jos­sa elinkus­tan­nuk­set ovat paljon Suomea edullisemmat.

    Korkak­oulute­tu­ille taas koko maail­ma on avoin — voit muut­taa het­kessä Aus­trali­aan, Piilaak­soon naut­ti­maan korkeas­ta palka­s­ta ja suo­tu­isas­ta säästä — etenkin nuo­rille tämä on help­poa. Moni miet­ti­ikin, mik­si tehdä Suomes­sa pienel­lä pal­ka­lla töitä jos­ta ei saa palkkaa.

    Ei ole help­po­ja ongelmia eikä niiden ratkaisu ehkä onnis­tu ilman että päätök­sen­tekoon saadaan mukaan parhai­ta aivo­ja mitä meil­lä on, ja osa niistä voi olla myös ulkomailla.

    Myös julk­isu­us hait­taa päätök­sen­tekoa — yksit­täi­nen min­is­teri voi olla val­ta­va paineen alla. Inter­netin aikana voisimme tehdä nopeasti päätök­siä netin kaut­ta käsit­telemäl­lä niitä siten, että yksit­täistä henkilöä ei voitaisi alkaa pain­os­taa ja syyl­listää päätösten tekemisestä.

    Vastaa

31. Raimo K: Siis mielestäsi met­sä­te­ol­lisu­us ja elek­tron­i­ikka­te­ol­lisu­us eivät ole Suomes­sa supis­tuneet, vaan se on fak­to­jen vastaista?

    Toki näin on käynyt, mut­ta kokon­aisku­va pysyy samana, vaik­ka Nokia ja sel­lu & paperi elim­i­noitaisi­in luvuista: Tuot­tavu­us on jämähtänyt paikoilleen ja työikäis­ten määrä vähenee.

    Jos­sakin kir­jas­sa kai puhut­ti­in, että on help­po nähdä rik­ka toisen silmässä, mut­ta omas­sa silmässä ole­vaa malkaa ei huomata.

    Vastaa

32. Osmo Soin­in­vaara:
    Sanoin pari vuot­ta sit­ten eräässä sul­je­tus­sa tilaisu­udessa, että meil­lä on maan his­to­ri­an huonoin hal­li­tus. Tähän Raimo Sauilas sanoi, että tuo kehu­masi hät­gäti­la­hal­li­tus oli vielä huonompi. 

    Kekko­nen “run­noi” kasaan Miet­tusen II hal­li­tuk­sen, eli ns. hätäti­la­hal­li­tuk­sen v. 1975, mut­ta sen syn­tymisen jäl­keen tiet­tävästi työt­tömyys vielä kaksinker­tais­tui seu­raavien kah­den vuo­den aikana. Tuos­ta sil­lois­es­ta hätäti­las­ta (todel­lakin!) kir­joit­taa lähde (“http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kansallinen_hatatilahallitus_9890.html#media=9891”): “Öljykri­isi ja kansan­talouden kasvun hidas­tu­mi­nen nos­ti­vat työt­tömyyt­tä jyrkästi 1970-luvun puo­livälis­sä. Vuon­na 1975 maas­sa oli ennä­tyk­sel­liset 60 000 työtöntä.” 

    Mitä pitäisi ajatel­la maamme joh­dos­ta, kun olemme ajau­tuneet tilanteeseen, jos­sa on 326 500 työtön­tä työn­hak­i­jaa? (ks. “http://www.temtyollisyyskatsaus.fi/graph/tkat/tkat.aspx#”) Nyt ovat hyvät neu­vot tarpeen. Puoluei­den sisäiset ja ulkoiset mielipi­de-erot, poli­tikoin­ti sekä vaalit on syytä uno­htaa, kun Suo­mi ja suo­ma­laiset on pelastettava! 

    Kansal­lis­es­ta hätäti­las­ta olemme päässeet vas­ta sit­ten, kun tuo työt­tömien työn­hak­i­joiden luku on reilusti alle 50 000. Työt­tömyys voi silti tuon jäl­keenkin olla ihmisen, tai paikkakun­nan hätää aiheut­ta­va tek­i­jä, mitä ei ole syytä unohtaa. 

    Hätäti­la­hal­li­tus­ta edel­si aikoinaan Liina­maan virkamieshal­li­tus, jon­ka elinikä oli varsin lyhyt, vain 171 vuorokaut­ta. Hätäti­la­hal­li­tus, eli Miet­tunen II, oli ns. kansan­rin­tama­hal­li­tus, jos­sa oli vain kak­si ammat­ti­min­is­ter­iä. Se oli iältään myös melko lyhytikäi­nen, 305 päivää. Puoluei­den itsekäs huoli oman kan­natuk­sen­sa takia teki ilmeis­es­ti sil­loinkin viimek­si maini­tun hal­li­tuk­sen työn jatkamisen mahdottomaksi.

    Hätäti­la­hal­li­tus­ta on nykyti­lanteessa peräänku­u­lutet­tu jo mon­eltakin eri tahol­ta (ks. esimerkik­si: “http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013081517370694_uu.shtml”, tai “http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2014/03/03/tassa-on-suomelle-hatatilahallitus/20142914/12”). Ilask­iv­en haas­tat­telu Iltale­hdessä julka­isti­in jo 15.8.2013 ja jälkim­mäi­nenkin uuti­nen Talous­sanomis­sa 3.3.2014.

    Halu­aako joku vielä jatkaa jahkailua? Nyt olisi saata­va töi­hin osaa­vat, yhteistyökykyiset ihmiset, joil­la on koke­mus­ta, tietoa ja taitoa, viisaut­ta, yhteistyökykyä sekä näke­mys­tä siitä, miten maa johde­taan lamas­ta. Henkilöitä, joil­la on näyt­töä osaamis­es­ta, tarvi­taan kaikesta päätellen maan hal­li­tuk­seen nyt kipeästi. 

    Poli­tikoin­nille tulee aikansa, mut­ta vas­ta sen jäl­keen, kun Suo­mi on saatu nouse­maan suosta!

    Vastaa

33. Uno­hdin lisätä edel­liseen kir­joituk­seeni (18.1.2015 klo 17:12), että
    a) tämä Näkökul­ma-artikke­lin, “Vetokra­tia”, tek­sti oli jälleen hyvä, osu­va kir­joi­tus Osmol­ta, olkoonkin oppositiosta,
    b) läh­teeni hal­li­tusten, Liina­maa ja Miet­tunen II, ikätiedoille oli­vat: “http://fi.wikipedia.org/wiki/Liinamaan_hallitus” ja “http://fi.wikipedia.org/wiki/Miettusen_II_hallitus”.

    Vastaa

34. Raimo K:
    Osmo: “Suomen hyv­in­voin­ti­val­tio raken­net­ti­in pitkälti kolmikan­tais­es­ti, mut­ta nyt työ­markki­na­jär­jestöistä on tul­lut jarrumiehiä.”

    Raimo: “Työ­markki­na-asi­at kuu­lu­vat työ­markki­na­jär­jestöille – ja tuskin se hal­li­tus siinä kolmikan­nas­sa eri­tyis­es­ti jarruttelee?
    Keskit­tyköön hal­li­tus siis hal­lit­se­maan ja val­tion talouteen ja pysyköön erossa asioista, jot­ka eivät sille kuulu.”

    Tässä kohtaa olen kyl­lä selvästi Osmon kan­nal­la. Palka­nsaa­jali­it­to­ja ei todel­lakaan kiin­nos­ta ajaa työt­tömien, nuorten tai muiden heikom­mas­sa ase­mas­sa ole­vien ase­maa. Sydän­tä lähel­lä ovat vain oman porukan edut nyt ja tule­vaisu­udessa. Uud­is­tusten pahimpia jar­ru­miehiä, ja jos sama lin­ja jatkuu, niin Suomen rak­en­teel­li­sista uud­is­tuk­sista jää työelämää koske­vat asi­at kokon­aan ulkop­uolelle, eli aivan olen­nainen osa.

    Palka­nsaa­ja­jär­jestöt ovat suurin syylli­nen surkeaan työt­tömyys­ti­lanteeseemme. Kan­natan jäsen­mak­su­jen verovähen­nysoikeu­den poistoa.

    Työ­nan­ta­ja­jär­jestöt taas ovat viime aikoina keskit­tyneet lähin­nä veroe­tu­jen kah­mimiseen (yhteisövero, kela­mak­su, per­in­tövero­tus…). Ahneus on valloillaan.

    Vastaa

35. Sylt­ty: Minä kuvit­telin että Suo­mi on tasaval­ta, jos­sa lain­säädän­tö­val­ta kuu­luu demokraat­tis­es­ti val­i­t­ulle eduskun­nalle, eikä mikään har­vain­val­ta, jota hal­lit­see korporaatiot.
    ‘snip’

    Kyl­lä Suomes­sa eduskun­ta lait säätää (vaik­ka muu­ta yritetään usein uskotel­la) — mut­ta eduskun­ta tai hal­li­tus eivät tee työe­htosopimuk­sia (jot­ka ovat sopimuksia).

    Ja muis­tamme var­maan, mitä tapah­tui, kun eräs poli­itikko sekaan­tui Sari Sairaan­hoita­jan palkkaukseen.

    Vastaa

36. Val­tioiden itsemääräämisoikeus on myös kaven­tunut, val­tiot eivät ole enää itsenäisiä tekemään päätöksiä

    Eri­laiset sopimuk­set, kaup­pali­itot ja EU rajoit­ta­vat kansal­lista päätäntävaltaa.

    Hyvä esimerk­ki on TTIP sopimus joka uhkaa supis­taa kansal­lista lain­säädän­tö­val­taa merkit­tävästi , suuryri­tyk­sille jää käytän­nössä veto-oikeus

    Suomen Eduskun­nan säätämistä laes­ta perus­tuu EU antami­in eri­laisi­in direk­ti­ivei­hin ja määräyksiin

    Myöskin suuret kan­sain­väliset yri­tyk­set rajoit­ta­vat val­tioiden päätök­sen­tekoa esim yri­tysvero­tus on hyvä esimerk­ki, jos­sa suuret yri­tyk­set kykenevät kil­pailut­ta­maan val­tioi­ta toisi­aan vastaan

    Ja val­tioiden pain­oar­vo taloudessa ja päätök­sen­teossa on vähen­tynyt ja vähe­nee koko ajan:
    Maail­man 100 suurim­mas­ta taloud­es­ta alle puo­let on val­tioi­ta, enem­mistö on yrityksiä

    Vastaa

37. Sylt­ty: Lähin­nä vain ihmettää SDP+vas mata­la kan­na­tus, voisi kuvitel­la että tois­t­en lom­pakol­la käymiselle olisi suurem­paakin kannatusta

    Eniten tulon­si­ir­to­ja saa­vat kes­ki-ja hyvä­tu­loiset eli Kokoomuk­sen kan­nat­ta­jat, vähiten pienituloiset.

    Kokoomuk­sen ja SDP leikkaus­lis­tatkin kohdis­tu­vat kaik­ista pienituloisimpiin.Tällä poli­ti­ikalla Kokoomus voit­taa, SDP häviää

    Vastaa

38. Myös poli­ti­ikan etk­i­jät ovat muut­tuneet ja Arka­di­an mäeltä ovat yksi­tyisen sek­torin palka­nsaa­jat hävinneet

    Kansane­dus­ta­jat ovat pääosin virkami­es­taus­taisia tai poli­ikan ammat­ti­laisia, joil­la ei ole koke­mus­ta oikeas­ta työelämästä.

    Pieni joukko on eri­laisia yrittäjiä

    Niin­pä kun lukee lausun­to­ja työelämästä niin ne ovat lähin­nä blondi­v­it­sien tasoa.

    Virkamies­porukalla ei myöskään saa aikaisek­si kuin pilkun viilaus­ta ja kun on totut­tu, ettei mitään merkit­tävää tarvitse saa­da aikaisek­si niin voidaan olla tekev­inään jotakin niin kuin esim kun­tau­ud­is­tus tai sote

    Vastaa

39. Viherinssi: Tämän työn tarve (lähin­nä ter­vey­den­hoi­dos­sa) kas­vaa, ja samal­la muun työn määrä piene­nee tek­i­jämäärän vähetessä. Nähdäk­seni julkisen talouden pitkän aikavälin ongel­mat tule­vat tästä, vaik­ka lyhyel­lä aikavälil­lä suh­dan­teil­la ym. on iso merkitys.

    Ajat­telitko esit­tämiesi jär­jeste­ly­jen vähen­tävän hoi­vatyön tai koulu­tuk­sen tarvet­ta vai lisäävän muuten tehty­jen työ­tun­tien määrää?

    En, vaan ajat­telin siirtää tuon työn pääosin pois julkiselta sek­to­ril­ta yksi­tyiselle. (Toki julkisen ja ykstyisen raja on veteen piir­ret­ty vii­va, lak­isääteinen liiken­nevaku­u­tus on yksty­istä kun lak­isääteinen eläke­vaku­u­tus taitaa olla julkisen puolel­la.) Mut­ta joka tapauk­ses­sa valtion/kunnan taseesta pois. 

    Tämän Bau­molin taudin ongelma­han on lähin­nä siinä, että ilman tuot­tavu­usjäniksen hatus­ta vetäisemistä merkit­tävä osa näistä heikon tuot­tavu­u­den kehi­tyk­sen aloista on täl­lä het­kel­lä nimeno­maan julkisen sek­torin piiris­sä. Ja on monel­la taval­la vaikeaa jos vielä merkit­tävästi nyky­istä suurem­pio osa kansan­tuot­teesta pyöräytetään julkisen sek­torin kaut­ta. Sinän­sä en ymmär­rä Bau­molin taudin pejo­rati­ivishenkistä nimeä, min­un mielestäni on vain hienoa jos kansakun­nal­la on entistä enem­män varaa panos­taa sivistyk­seen ja ruumi­il­liseen ja henkiseen hyv­in­voin­ti­in. Se panos­tus vain pitää saa­da julkiselta yksi­tyiselle puolelle, taval­la tai toisel­la, kos­ka muuten olemme liemessä. Min­un nähdäk­seni kun niitä julkisen sek­torin koulutk­sen ja ter­vey­den­huol­lon liikku­via osia on aika vähän jos/kun niiden suh­teelli­nen osu­us BKT:stä kas­vaa. Joko kiris­tetään vero­tus­ta, mis­tä ei hyvä heilu. Tai leikataan koulu­tuk­ses­ta ja ter­vey­den­huol­losta, mikä ei sekään ennus­ta kovin ruusu­ista tule­vaisu­ut­ta. Jäl­jelle ei jää kuin jokin poli­ti­ikka­jä­nis, mil­lä nuo siir­tyvät julkiselta yksityiselle. 

    Tuon jäniksen kek­simi­nen (oli se sit­ten ehdot­ta­mani sosi­aal­i­tilei­hin perus­tu­va jär­jestelmä tai jotain aivan muu­ta) on meidän
    yhteiskun­tamme tärkeimpiä haastei­ta lähi­t­ule­vaisu­udessa. Ikävä kyl­lä en usko, että poli­itikkomme kykenevät tuo­ta jänöä kisko­maan esi­in ennen kuin olemme paljon syvem­mäl­lä suossa. 

    Aika aikansa kutakin. Julki­nen koulu­tus ja ter­vey­den­hoito ovat olleet aivan kri­it­tisiä ele­ment­te­jä nykyisen hyv­in­voin­timme luomises­sa, mut­ta nyt pitäisi tun­nus­taa, että niiden aika nykyisessä muo­dos­saan on ohi.

    Viherinssi: Esimerkik­si tili­jär­jestelmän kohdal­la kyse on aika paljon arvoista. Onko ok, että vaikka­pa rin­ta­syövän saanut työikäi­nen joutuu vetämään tilin­sä tyhjäk­si kalli­in lääke­hoidon vuok­si? Hoide­taanko ihmi­nen, jol­la on tili tyhjä? Mak­saako van­hus hoiton­sa koko omaisu­udel­laan? (Säi­lyykö se omaisu­us silloin?)

    Toki hoide­taan. Sehän täl­lais­ten sosi­aal­i­tilien point­ti on, että ne voivat men­nä pakkaselle ilman mui­ta seu­rauk­sia, kuin että tule­vista tuloista ote­taan sinne siivu kunnes taas ollaan riit­tävästi plus­san puolel­la. Se on sit­ten yksi monista mietit­tävistä para­me­treistä, miten ne miinuk­selle jääneet tilit rahoite­taan sys­teemin ulkopuolelta.

    Vastaa

40. http://www.uusisuomi.fi/raha/76634-tassa-kuvassa-nakyy-suomen-hata-kataisen-hallitus-kiristi-veroja

    Miten hyvin tämä kuvaa­ja kuvaa totuutta?

    Vastaa

41. Liian van­ha: Eniten tulon­si­ir­to­ja saa­vat kes­ki-ja hyvä­tu­loiset eli Kokoomuk­sen kan­nat­ta­jat, vähiten pienituloiset. 

    Tulon­si­ir­to­ja saa eniten kol­man­nek­si pien­i­t­u­loisin kym­menys koti­talouk­sista – jos siis työ- ja ansioeläke kat­so­taan tulon­si­ir­roksi. Jos ei, niin tulon­si­ir­rot pienevät tuloky­menyk­sit­täin, pien­i­t­u­loisin kym­menys koti­talouk­sista saa reilut 7400 ekeä vuodessa, suu­rit­u­loisin 2700.

    Voisit vähän opetel­la vale­htele­maan, tuol­lainen aiheutaa lähin­nä myötähäpeää.

    Vastaa

42. Pekka Pes­si: Tulon­si­ir­to­ja saa eniten kol­man­nek­si pien­i­t­u­loisin kym­menys koti­talouk­sista – jos siis työ- ja ansioeläke kat­so­taan tulon­si­ir­roksi. Jos ei, niin tulon­si­ir­rot pienevät tuloky­menyk­sit­täin, pien­i­t­u­loisin kym­menys koti­talouk­sista saa reilut 7400 ekeä vuodessa, suu­rit­u­loisin 2700.

    Voisit vähän opetel­la vale­htele­maan, tuol­lainen aiheutaa lähin­nä myötähäpeää.

    Eläkekin on tulosnsi­ir­to välil­lä työssäkäyvät-eläkeläiset.

    Suomes­sa eläkket las­ke­taan julkiseen talouteen ja luokitel­laan sosiaalimenoihin.Yksi syy eläkeiän nos­toon oli juuri julkisen talouden tasapainottaminen

    Kyl­lä eläkket ovat osa tulon­si­ir­to­ja siinä kuin työt­tömyysko­r­vaus, joka myös on tulosidonnainen.

    Ja har­va eläkeläi­nen saa palk­ka, joten eläkeläi­nen tip­puu tulo­ti­as­tossa mon­ta pykälää alaspäin

    Vastaa

43. Itse asi­as­sa vielä suurem­pi val­he on väit­tää hyvä­tu­loisen saa­mat tulon­si­ir­rot ei-tulonsiirroiksi.

    Tuo­ta voisi kut­sua poli­it­tisek­si tarkoituksenmaukaisuudeksi

    Vastaa

    1. Ovatko ansioeläk­keet lykät­tyä palkkaa vai tulon­si­ir­to­ja, on kyl­lä vähän makua­sia. Onko kesäloma­palk­ka tulonsiirto?

       Vastaa

44. Ja vaik­ka eläk­keet puhdis­te­taan pois niin alim­mas­sa tulode­si­ilis­sä koti­talous saa tulon­si­ir­to­ja n 4900 euroa, viiden­nessä n 4400 euroa ja ylim­mässäkin 2800, joten tulon­si­ir­to­jen tulo­ja tasaa­va vaiku­tus on aika mitätön 

    Tulon­si­ir­roista on hävin­nyt sosi­aaliseen tarpeeseen perus­tu­va elementti

    Vastaa

45. Eläkkei­den ymp­päämi­nen kun­tien ja val­tion menoik­si samaan set­ti­in muiden tulon­si­ir­to­jen kanssa on ihan per­in­teinen vasem­mis­to­lainen sumutus.

    Mut­ta nyt kun ker­ra aloitet­ti­in, niin kyl­lähän eläkkeis­sä on leikkaamista. Oli kaamea virhe sil­loin joskus 70-luvul­la ker­ta­laak­ista nos­taa työeläk­keen tasoa 50% elikkä 40%:sta 60%:iin. Talkoot voidaan hoitaa yksinker­tais­es­ti jäädyt­tämäl­lä eläkein­dek­sit niin pitkään, että ollaan tuos­sa 40%:ssa. Kan­natan lämpimästi, var­maan liian van­hakin yhtyy tähän kos­ka sil­loin­han mitä parem­pi eläke, sitä enem­män rahaa menettää.

    Mitä tulee julkisen sek­torin leikkauk­si­in, niin tietenkin niiltä leikataan, jot­ka niitä eniten käyt­tävät. Pieni poruk­ka kuitenkin käyt­tää suurim­man osan rahoista ja se pienin poruk­ka ei ole “hyvä­tu­loiset ja eri­tyis­es­ti rikkaat”. 

    Itse kan­natan lämpimästi keski­t­u­lois­t­enkin etu­jen kar­simista. Sen jäl­keen kun hyv­in­voin­ti­val­tion tuet & palve­lut suun­nataan lähin­nä köy­hille. Sen jäl­keen kaik­ki onkin helpom­paa, kos­ka tavalli­nen äänestäjä saat­taa jos­sakin vai­heessa kysäistä että “Mik­siköhän minä tätä maail­man TOP-veroast­et­ta oikein mak­se­len kun kaik­ki rahat menevät vasem­mis­toli­iton kan­nat­ta­jille ja pini­t­u­loisim­mille demareille?”

    Vastaa

46. Tero Tolo­nen: Korkak­oulute­tu­ille taas koko maail­ma on avoin – voit muut­taa het­kessä Aus­trali­aan, Piilaak­soon naut­ti­maan korkeas­ta palka­s­ta ja suo­tu­isas­ta säästä – etenkin nuo­rille tämä on help­poa. Moni miet­ti­ikin, mik­si tehdä Suomes­sa pienel­lä pal­ka­lla töitä jos­ta ei saa palkkaa.

    Joo ja ei. Korkeak­oulutet­tu­ja on nyky­isin niin paljon, että tämä pätee vain parhaim­mis­toon. Lisäk­si tietenkin se, että jos on per­het­tä, se on entistä han­kalam­paa. Itse kokeilin tätä ja muutin jok­sikin aikaa ulko­maille. Vieläpä maa­han jos­sa on korkeat palkat ja mata­lat verot. 

    Moni asia oli parem­min, mut­ta ei kaik­ki. Reaalian­siot eivät olleet lop­ul­ta juurikaan Suomea suuremmat.

    Vastaa

47. Osmo Soin­in­vaara:
    Ovatko ansi­uoeläk­keet lytkät­tyä palkkaa vain tulon­si­ir­to­ja, on kyl­lä vähän makua­sia. Onko kesäloma­palk­ka tulonsiirto?

    Onhan se tulon­si­ir­to, mut­ta kyl­lähän tuo on puh­taasti reotri­nen kik­ka, ellei taikasanaa “eläk­keet” löy­dy niistä perusteluista.

    Val­tion & kun­tien eläk­keet toki mak­saa val­tio & kunnat.

    Mitä tulee Raimo K:n viisas­telu­un lain­säädän­tö­val­las­ta, niin työe­htosopimuk­set ovat de fac­to lake­ja ja mitäpä muu­ta siel­lä kolmikan­nas­sa tehdään, pait­si sor­vataan lakeja?

    Muis­taak­seni edes Rooman keis­ar­il­la ei ollut pitkään muodol­lista lain­säädän­tö­val­taa, enkä kuitenkaan noil­la perusteil­la menisi väit­tämään etteikö keis­arin sana olisi ollut laki.

    Vastaa

48. Liian van­ha:
    Ja vaik­ka eläk­keet puhdis­te­taan pois niin alim­mas­sa tulode­si­ilis­sä koti­talous saa tulon­si­ir­to­ja n 4900 euroa, viiden­nessä n 4400 euroa ja ylimmässäkin2800, joten tulon­si­ir­to­jen tulo­ja tasaa­va vaiku­tus on aika mitätön 

    Mon­tako henkeä kuu­luu keskimäärin ylimpään ja mon­tako alimpaan tulode­si­ili­in? Ihan näin ensim­mäisenä tulee mieleen että parhaim­mille palkoille ei yleen­sä yllä lappeen­ran­ta­lainen sinkku, joka opiskelee teknil­lisessä yliopis­tossa. 20v kulut­tua tämän alimpaan tulode­si­ili­in kuu­lu­van esimerkki­henkilömme tilanne voi toki olla toinen.

    Mut­ta nuo tulon­jakoti­las­to­jen lis­taami­nen ilman mitään lisäti­eto­ja on kyl­lä ihan turhaa. On aika selvää että viiden hen­gen per­he ja yhden hen­gen sinkku­talous toimi­vat ihan eri logiikalla.

    Vastaa

49. Vesa: Tässä kohtaa olen kyl­lä selvästi Osmon kan­nal­la. Palka­nsaa­jali­it­to­ja ei todel­lakaan kiin­nos­ta ajaa työt­tömien, nuorten tai muiden heikom­mas­sa ase­mas­sa ole­vien ase­maa. Sydän­tä lähel­lä ovat vain oman porukan edut nyt ja tule­vaisu­udessa. Uud­is­tusten pahimpia jar­ru­miehiä, ja jos sama lin­ja jatkuu, niin Suomen rak­en­teel­li­sista uud­is­tuk­sista jää työelämää koske­vat asi­at kokon­aan ulkop­uolelle, eli aivan olen­nainen osa.

    Palka­nsaa­ja­jär­jestöt ovat suurin syylli­nen surkeaan työt­tömyys­ti­lanteeseemme. Kan­natan jäsen­mak­su­jen verovähen­nysoikeu­den poistoa.

    Työ­nan­ta­ja­jär­jestöt taas ovat viime aikoina keskit­tyneet lähin­nä veroe­tu­jen kah­mimiseen (yhteisövero, kela­mak­su, per­in­tövero­tus…). Ahneus on valloillaan. 

    Ker­ropa nyt ensik­si, mitä ovat ne rak­en­teel­liset uud­is­tuk­set, jot­ka jäävät ‘kokon­aan ulkopuolelle’.
    Rak­en­teel­lis­ten uud­is­tusten toteut­ta­mi­nen olisi nimit­täin paljon helpom­paa, jos joku ker­toisi, mitä ne ovat — mielel­lään selkokielellä.
    Vai että olen­nainen osa — eikä kukaan ker­ro, mitä ne ovat.

    Ammat­ti­jär­jestö­jen jäsen­mak­sun verovähen­nysoikeu­den voi pois­taa samal­la, kun pois­tuu työ­nan­ta­ja­jär­jestö­jen jäsen­mak­sun vähennysoikeus.

    Ja edelleen olen sitä mieltä, että työ­markki­na-asi­at kuu­lu­vat työ­markki­na­jär­jestöille, eivät hallitukselle.
    Ja jos työ­nan­ta­ja­jär­jestöt eivät saa asioitaan läpi, syyt­täkööt itseään — eikä pelkästään epäon­nis­tunut­ta viestintäänsä.

    Vastaa

50. Osmo Soin­in­vaara:
    Ovatko ansi­uoeläk­keet lytkät­tyä palkkaa vain tulon­si­ir­to­ja, on kyl­lä vähän makua­sia. Onko kesäloma­palk­ka tulonsiirto?

    Pitää kai ver­ra­ta vasen­ta ja oikeaa vaakakup­pia keskenään. Osaako joku sanoa, paljonko kukin kym­menys saa yhteiskunnal­ta rahaa, ja kuin­ka paljon kukin kym­menys mak­saa yhteiskun­nalle (itse tai työ­nan­ta­jan toimes­ta) rahaa?

    Työ­suorit­teesta mak­set­tua palkkaa ei las­ke­ta (vaik­ka mak­sa­jana olisi val­tio tai kun­ta), eikä kesäloma­palkkaa (joka on myös kor­vaus­ta vuo­den töistä), mut­ta eläk­keet kyllä.

    Vastaa

51. Vesa: Tässä kohtaa olen kyl­lä selvästi Osmon kan­nal­la. Palka­nsaa­jali­it­to­ja ei todel­lakaan kiin­nos­ta ajaa työt­tömien, nuorten tai muiden heikom­mas­sa ase­mas­sa ole­vien ase­maa. Sydän­tä lähel­lä ovat vain oman porukan edut nyt ja tule­vaisu­udessa. Uud­is­tusten pahimpia jar­ru­miehiä, ja jos sama lin­ja jatkuu, niin Suomen rak­en­teel­li­sista uud­is­tuk­sista jää työelämää koske­vat asi­at kokon­aan ulkop­uolelle, eli aivan olen­nainen osa.

    Palka­nsaa­ja­jär­jestöt ovat suurin syylli­nen surkeaan työt­tömyys­ti­lanteeseemme. Kan­natan jäsen­mak­su­jen verovähen­nysoikeu­den poistoa.

    Työ­nan­ta­ja­jär­jestöt taas ovat viime aikoina keskit­tyneet lähin­nä veroe­tu­jen kah­mimiseen (yhteisövero, kela­mak­su, per­in­tövero­tus…). Ahneus on valloillaan.

    Vah­vasti samaa mieltä. 

    Ehkä syväl­lisin ongel­ma on, että sekä työn­tek­i­jä- että työ­nan­ta­ja­jär­jestö­jen luot­ta­mus­miesjo­h­dos­sa on pääasi­as­sa vaki­in­tunei­den iso­jen yri­tys­ten ja toimi­alo­jen edus­ta­jia ja puolestapuhu­jia. Taval­lis­ten PK-yrit­täjien sanan­val­ta on todel­la heikko, vaik­ka nimeno­maan he ovat suuria työllistäjiä. 

    Ei siis ihme, että jär­jestöt aset­ta­vat tavoit­teen­sa peru­u­tus­peili­in katsomalla.

    Jäsen­mak­su­jen verovähen­nysoikeu­den pois­to olisi ter­ve­tul­lut muu­tos. Siihen kan­nat­taisi kopla­ta merkit­tävä yri­tys­tukien kar­simi­nen. Syn­ty­isi ker­rankin yksimielisyys työ­nan­ta­jien ja ‑tek­i­jöi­den välillä.

    Vastaa

52. Sylt­ty: En minä ihmettele, mik­sei mitään saa­da aikaan. Onhan suo­ma­laises­sa jär­jetelmässä, jos­sa vero­jen osu­us on aivan maail­man huip­pu­lu­okkaa, suurin osa ihmi­sistä kuitenkin koko ajan net­tona saama­puolel­la. Niin­pä ylivoimais­es­ti suurin osa äänestäjistä ei var­masti äänestä sen puoles­ta, että muiden mak­samia vero­ja las­ket­taisi­in ja hei­dän naut­timia etuuk­sia vähen­net­täisi­in. Sitähän se julkisen sek­torin leikkaus tarkoittaa.

    En ihan ymmärtänyt tek­stistäsi, mik­si tämä piirre koskisi jotenkin vain Suomea, eikä kaikkia demokra­tioi­ta, jois­sa enem­mistöpäätök­sil­lä voidaan korot­taa vero­ja ja lisätä tulonsiirtoja. 

    Toisek­si sanois­in, että tuo ajat­telu menee pieleen siinä, että on ihmisiä, jot­ka uskovat/toivovat kuu­lu­vansa parem­pit­u­loisi­in tule­vaisu­udessa ja näkevät mata­lat verot yht­enä keinona sinne pääsemiseen. Etenkin tähän ryh­mään kuu­lu­vat yhteiskun­nan pien­i­t­u­loisim­mat aikuiset, eli opin­tora­hal­la elävät opiske­li­jat. Toinen ryh­mä, joka tulee mieleen, on yrit­täjät, jot­ka luon­nol­lis­es­ti näkevät tule­vaisu­udessa itsen­sä jos ei nyt ison yri­tysim­peri­u­min huip­ul­la, niin ainakin keskinker­taista ansio­työläistä suurem­pit­u­loise­na. Muus­sa tapauk­ses­sa yrit­tämiseen liit­tyvien riskien otta­mi­nen on aika vaikea perustella.

    Vastaa

53. Sylt­ty: Lähin­nä vain ihmettää SDP+vas mata­la kan­na­tus, voisi kuvitel­la että tois­t­en lom­pakol­la käymiselle olisi suurem­paakin kannatusta.

    No se johtuu siitä, että muutkin puolueet ovat keskit­tyneet tois­t­en lom­pakol­la käymiseen, eli osta­neet ääniä kuka mitenkin.

    Niiden ään­ten mak­sajista alkaa nyt sit­ten olla pulaa.

    Vastaa

54. Osmo Soin­in­vaara: Ovatko ansi­uoeläk­keet lytkät­tyä palkkaa vain tulon­si­ir­to­ja, on kyl­lä vähän makua­sia. Onko kesäloma­palk­ka tulonsiirto?

    Mielestäni ansioeläk­keet ovat lykät­tyä palkkaa siltä osin kun ne ovat lykät­tyä palkkaa eli kerät­ty aiem­min eläke­mak­suina, eivätkä nyt työssä käyviltä veroina kerät­tyä rahaa. 

    Tosin ansioeläkkeis­säkin on sit­ten vielä pyrkimys­tä tulon­tasausjär­jestelmi­in (puheet eläkekatos­ta jne) jol­loin jär­jestelmä on entistä enem­män vero­tus­ta, eikä palkan lykkäämistä.

    Vastaa

55. Sateen sattues­sa voidaan kiis­tel­lä, onko sade­tak­ki parem­pi kuin sateen­var­jo, mut­ta tyh­mintä on jäädä riitelemään sateeseen ja kastua.

    Nähdäk­seni keskustelu on enne­minkin liikkunut vai­h­toe­hdois­sa, onko parem­pi riisua pois päälystak­ki vai ken­ties kokeil­la kas­tu­isiko vähem­män, jos alkaa kiivaasti juok­se­maan ympyrää.

    Sano mikä puolue Suomes­sa on selkeästi aset­tunut tuke­maan linjaa:
    A) että tämä Euroopan epäon­nis­tunut yht­enäis­val­u­ut­takokeilu lopetetaan
    TAI
    B) raken­netaan sen ympärille sit­ten tulosi­ir­to­val­tio, jon­ka keskus­pank­ki har­joit­taa akti­ivista elvyt­tävää rahapolitiikkaa

    Vastaa

56. Osmo Soin­in­vaara: Ovatko ansioeläk­keet lykät­tyä palkkaa vai tulon­si­ir­to­ja, on kyl­lä vähän makua­sia. Onko kesäloma­palk­ka tulonsiirto?

    Kesälomaplkkaa ei las­ke­ta veroas­t­eeseen, eläke­mak­sut kylläkin.Kun joku luokitel­lan veroksi niin selas­ke­tan julkisek­si menoksi

    Eli­it­ti vain yrit­tää hämärtää tulon­si­ir­to­jen luokit­telua niin, että eli­itin saa­mat tulon­si­ir­rot eivät olekaan tulon­si­ir­to­ja vaan jotain muuta.

    Vastaa

57. Sylt­ty: Eläkkei­den ymp­päämi­nen kun­tien ja val­tion menoik­si samaan set­ti­in muiden tulon­si­ir­to­jen kanssa on ihan per­in­teinen vasem­mis­to­lainen sumutus.

    Sylt­ty: Mitä tulee julkisen sek­torin leikkauk­si­in, niin tietenkin niiltä leikataan, jot­ka niitä eniten käyt­tävät. Pieni poruk­ka kuitenkin käyt­tää suurim­man osan rahoista ja se pienin poruk­ka ei ole “hyvä­tu­loiset ja eri­tyis­es­ti rikkaat”.

    Hyvä vit­si, kyl­lä se oli Van­hasen por­var­i­hal­li­tus, joka aloit­ti rum­mu­tuk­sen, jon­ka mukaan eläk­keet ovat julk­isia menoja

    Ja kuten nuo Tilas­tokeskuk­sen luvut osoit­ta­vat niin muut tulon­si­ir­rot kuin eläk­keet jakaan­tu­vat aika tasais­es­ti kaikki­in tulolu­okki­in , joten myös edun­saa­jia on paljon.

    Mon­et tulon­si­ir­rot ovat tulosi­don­naisia, joten hyvä­tu­loinen saa enem­män tulon­si­ir­to­ja kuin köyhä.

    Ja eläkkei­den leikkaus ei paran­na julk­ista talout­ta, kos­ka eläkkeitä ei mak­se­ta val­tion ja kun­tien kas­sas­ta vaan pääosin yki­ty­i­sistä rahastoista.Itse asi­as­sa eläkkei­den jäädyt­tämi­nen heiken­tää julk­ista talout­ta, kos­ka myös vero­tu­lot jäätyvät

    Vain virkami­esten palkko­jen leikkaus/jäädyttäminen tuot­taa hyvää julkiselle taloudelle

    Vastaa

58. Ei nyt voi olla huo­maa­mat­ta, että puheet lep­pois­tamisen ja down­shif­taamisen autu­ud­es­ta ovat muut­tuneet, kun onkin mah­dol­lisu­us, että joku tek­isi sitä ehkä per­in­tön­sä turvin. Leu­ka alkaa väpät­tää, ohi­mo­suonet pullis­tu­vat ja pää pune­htuu. Nyt se onkin yhtäkkiä laisku­ut­ta, ja ihan var­masti epäoikeu­den­mukaista. Sel­l­ainen omaisu­ushan pitää heti tclown­in mielisanon­nan mukaises­ti kon­fiskoi­da. Omaisu­us ja ihmis­ten rahat ovatkin sit­ten olen­nais­es­ti vain jotain, mikä kon­fiskoidaan ad maiorem Osmo­nis glo­ri­am. Maailma­han on pelastet­ta­va, mak­soi mitä maksoi.

    Vastaa

59. Sylt­ty: Mut­ta nyt kun ker­ra aloitet­ti­in, niin kyl­lähän eläkkeis­sä on leikkaamista. Oli kaamea virhe sil­loin joskus 70-luvul­la ker­ta­laak­ista nos­taa työeläk­keen tasoa 50% elikkä 40%:sta 60%:iin. Talkoot voidaan hoitaa yksinker­tais­es­ti jäädyt­tämäl­lä eläkein­dek­sit niin pitkään, että ollaan tuos­sa 40%:ssa.

    Sotavet­er­aan­it halu­si­vat itselleen kun­non eläkkeen.Silloin val­las­sa oli­avt sodan käyneet sukupol­vet eli 1900–1930-syntyneet

    Vastaa

60. tcrown: Joko kiris­tetään vero­tus­ta, mis­tä ei hyvä heilu. Tai leikataan koulu­tuk­ses­ta ja ter­vey­den­huol­losta, mikä ei sekään ennus­ta kovin ruusu­ista tule­vaisu­ut­ta. Jäl­jelle ei jää kuin jokin poli­ti­ikka­jä­nis, mil­lä nuo siir­tyvät julkiselta yksityiselle.

    Olen samaa mieltä siitä, ettei hyvältä näytä. Voi tosi­aan olla, että joidenkin osien yksi­ty­istämi­nen aut­taa. Peru­songel­ma on kuitenkin se, että palvelui­ta tarvit­se­vat köy­hät ja sairaat, ja niitä mak­sa­vat rikkaat ja terveet.

    Tämä on vähän han­kalaa sote-tilin kannal­ta, kos­ka mak­sut eivät mene yksilön täysi-ikäisen elinkaaren aikana kovinkaan tasan. Tili olisi eri­no­mainen väline, jos kyse olisi yhden yksilön kulu­jen ajal­lis­es­ta tasoittamisesta.

    Mak­sajien ja saa­jien ryh­mien eriy­tymi­nen on kuitenkin siinä ongel­malli­nen, että tili­jär­jestelmäl­läkään ei mak­sajien mak­sur­a­sitet­ta voi­da kovin paljon keven­tää. Sen sijaan mak­sajien saamiset voivat kuitenkin keven­tyä, jos heil­lä käy huono tuuri.

    Edel­lisessä viestis­säni otin esimerkik­si työikäisen syöpäpoti­laan. Jos vaikka­pa nelikymp­pinen nainen saa rin­ta­syövän, hoitokus­tan­nuk­set voivat olla hel­posti kuus­inu­meroisia erit­täin kalli­iden lääkkei­den vuok­si. Hoidol­la voi kuitenkin olla hyvä teho, ja jäl­jel­lä on puolenkol­mat­ta vuosikym­men­tä tehokas­ta työikää. Sairaus vie kuitenkin automaat­tis­es­ti henkilön sote-tilin nollille, joten siinä saa sit­ten sairau­den lisäk­si vielä per­heen taloudenkin sekaisin muutenkin kuin palkan ja sairaus­päivära­han erotuksella.

    Sairau­den ei tarvitse olla syöpä. Aika paljon on ole­mas­sa sairauk­sia, joiden hoit­a­mi­nen on kallista, mut­ta joista työikäi­nen kuntoutuu työkun­toon. Mikään niistä ei ole yleinen, mut­ta kohdalleo­sumisen toden­näköisyys ei ole ihan nol­la. Tai voihan se olla sairau­den sijas­ta vaik­ka paha liukas­tu­mi­nen, jolle ei löy­dy mak­sa­jaa. Olen­naista on lisäk­si se, että mitä nuorem­pi­in ikäryh­mi­in men­nään, sitä enem­män sairas­tu­mi­nen johtuu huonos­ta tuurista kuin elintavoista.

    Aika moni voi sit­ten taju­ta tämän ansan ja ottaa vakavien sairauk­sien var­alle yksi­tyisen vaku­u­tuk­sen. Vaku­u­tus ei vält­tämät­tä ole eri­tyisen kallis työssäkävi­jälle, mut­ta lop­putu­lok­se­na keskilu­ok­ka mak­saa köy­hien hoidon verois­saan ja oman hoiton­sa isol­ta osin vaku­u­tuk­sis­saan tai sit­ten sosi­aal­i­tilin kaut­ta. Isoa eroa nykyiseen ei ole, kos­ka mak­sa­jat ovat samo­ja ja hoidet­ta­vat ovat samoja.

    Valitet­tavasti yksi­tyiseen vaku­u­tuk­seen perus­tu­vista jär­jestelmistä ei ole yleis­es­ti kovin hyviä koke­muk­sia maail­mal­ta. Suo­ma­lainen jär­jestelmä on tuot­tami­in­sa palvelui­hin (määrä, hoito­tu­lok­set) näh­den halpa.

    Tili­jär­jestelmässä on help­po myös rak­en­taa tuloloukku silel köy­hälle sairaalle. Kos­ka tili­mak­sut ovat tapis­saan, köy­hän sairaan kan­nat­taa vielä vähem­män yrit­tää päästä työn syr­jään kuin aiem­min. Tämä on toki hoidet­tavis­sa sopivil­la tulosi­don­naisil­la jär­jeste­ly­il­lä, mut­ta sil­loin taas tuo­tot vähenevät.

    En halua kuitenkaan olla tässä epäilevä Tuo­mas siinä suh­teessa, etteikö asioi­ta voisi tehdä nyky­istä fik­sum­min. Suuret ter­vey­den­huol­lon säästöt kuitenkin edel­lyt­tävät hoidon­tarpeen vähen­e­mistä, ja se taas vaatii alko­ho­lion­gelmien, tupakoin­nin, yli­pain­on ja liikku­mat­to­muu­den vaiku­tusten suit­simista. Hel­posti san­ot­tu, vaikeasti tehty. (Ja toki tuo­hon sit­ten yhdis­tetään todel­lisen eläkeiän nos­to, muuten ei voite­ta mitään.)

    Itse näen, että Bau­molin tau­tia suit­si­naan tässä tilanteessa parem­min lisäämäl­lä mak­sajia. Aika iso osa työikäi­sistä on joko tekemät­tä mitään tai tekemässä jotain näen­näistä. Ter­vey­den­huol­los­sakin on tehostamisen varaa, mut­tei sil­lä niin isoista pros­en­teista puhuta, että sil­lä raken­neon­gelmia ratkaistaisiin.

    … mut­ta jos poli­ti­ikka­jä­nis tulee uskot­tavien ja aito­jen numeroiden kanssa, hyp­pään mielel­läni kyytiin!

    Vastaa

61. Osmo Soin­in­vaara:
    Ovatko ansioeläk­keet lykät­tyä palkkaa vai tulon­si­ir­to­ja, on kyl­lä vähän makua­sia. Onko kesäloma­palk­ka tulonsiirto? 

    Ansioeläk­keet jos las­ke­taan tulon­si­ir­roksi, sit­ten pitää laskea eläke­mak­sut veroik­si. Käy se niinkin, taitaa net­toti­lanne näyt­tää sen jäl­keen vielä paljon enem­män siltä, että jär­jestelmä tasoit­taa voimakkaasti.

    Vastaa

62. Tiedemies: Itse kokeilin tätä ja muutin jok­sikin aikaa ulko­maille. Vieläpä maa­han jos­sa on korkeat palkat ja mata­lat verot.

    Moni asia oli parem­min, mut­ta ei kaik­ki. Reaalian­siot eivät olleet lop­ul­ta juurikaan Suomea suuremmat.

    …varsinkin, jos otit per­heelle­si ja itselle­si Suomen sotu­un ver­rat­ta­vat sairaus- tap­atur­ma- ja eläkevakuutukset.

    Sama koke­mus.

    Vastaa

63. Osmo Soin­in­vaara:Ovatko ansioeläk­keet lykät­tyä palkkaa vai tulon­si­ir­to­ja, on kyl­lä vähän makua­sia. Onko kesäloma­palk­ka tulon­si­ir­to?Viherinssi: Ansioeläk­keet jos las­ke­taan tulon­si­ir­roksi, sit­ten pitää laskea eläke­mak­sut veroiksi. 

    Kesäloma­palk­ka ei ole ole tulon­si­ir­to, kos­ka työ­nan­ta­ja mak­saa sen suo­raan itse.
    Eläke­mak­suille on jo niiden verolu­on­net­ta kuvaa­va ter­mi: verolu­on­teinen mak­su. Kul­loinkin mak­set­tavia eläkkeitä mak­se­taan pääosin sil­lä het­kel­lä töis­sä ole­vien eläke­mak­suil­la, eli ne ovat selkeästi tulonsiirtoja.
    Eivät eläke­mak­sut ole mitään siir­ret­tyä palkkaa. Centinkään eläket­tä ei ole ker­tynyt alle 23 v ikäisenä tekemästäni työstä, vaik­ka ihan suju­vasti sil­loinkin perit­ti­in eläkemaksuja.

    Vastaa

64. Viherinssi: Ansioeläk­keet jos las­ke­taan tulon­si­ir­roksi, sit­ten pitää laskea eläke­mak­sut veroik­si. Käy se niinkin, taitaa net­toti­lanne näyt­tää sen jäl­keen vielä paljon enem­män siltä, että jär­jestelmä tasoit­taa voimakkaasti.

    Viherinssi: Peru­songel­ma on kuitenkin se, että palvelui­ta tarvit­se­vat köy­hät ja sairaat, ja niitä mak­sa­vat rikkaat ja terveet.

    Tilas­tokeskuk­sen koti­talouk­sien tulon­jakoti­las­ton mukaan alim­man tulode­si­ilin taloudet sai­vat tulon­si­ir­to­ja n 4900 euroa vuodessa ja ylim­män tulo­ryh­män n 2400 euroa

    Kun kus­sakin desi­ilis­sä on n 250000 per­het­tä niin tulo­ero­jen kaven­tamiseen käytetään n 630 miljoon­aa eli alle 1 % julkisen sek­torin rahoista.Siis kun eläkkeitä ei las­ke­ta mukaan

    Useim­mat tulon­si­ir­rot ovat riip­pumat­toma tuloista tai siten hyvä­tu­loinen saa enemmän

    Ja kun köy­hä elää kym­menku­nat vuot­ta vähem­män niin hän antaa rahat takaisin tuke­mal­la varakkaan eläkettä.

    Ja kun pien­i­t­u­loinen potk­i­taan kortis­toon 50-vuo­ti­aana hänen eläkkenä on lähin­nä säälit­tävä, mut­ta mak­sut ovat lihotan­neet hyvä­tu­loisen eläkettä

    Ja varakas käyt­tää enem­män yhteiskun­nan palveluja.OECDn mukaan varakas käyt­tää ter­veyspalvelu­ja enem­män kuin köyhä.

    Samoin­hyvä­tu­loinen on käyt­tänyt enem­män koulu­tus­palvelu­ja, keskimäärin 5–10 vuotta

    Vastaa

    1. Liian Van­ha. Väöite, etteivät tulon­si­ir­rot tasaa tulo­ero­ja on kyl­lä tuomit­tu häviölle. 

       Tarkastel­laan asi­aa vaik­ka giniker­toimen avul­la. Suomes­sa giniker­roin on
       Tuotan­non­tek­i­jä­tu­lo­jen osalta 0,48
       Brut­tora­hatuo­jen osalta 0,30
       net­tora­hat­u­lo­jen osalta 0,26

       Tyotan­non­tek­i­jä­tu­lot ovat palkko­ja ja pääo­mat­u­lo­ja ilman tulon­si­ir­to­ja ja verotusta
       Brut­tora­hat­u­loi­hin on lisät­ty tulonsiirrot
       Net­tora­hat­u­lois­sa brut­tora­hat­u­loista on vähen­net­tu verot
       Tulos­si­ir­rot laske­vat giniker­roin­ta 0,48:sta 0,30:een ja vero­tus edelleen 0,26:een. Tulon­si­ir­rot tasaa­vat siis enem­män kuin vero­tus, mut­ta molem­mat yhdessä tasaa­vat huo­mat­ta­van paljon. 

       Vastaa

65. Samuli Saarel­ma: En ihan ymmärtänyt tek­stistäsi, mik­si tämä piirre koskisi jotenkin vain Suomea, eikä kaikkia demokra­tioi­ta, jois­sa enem­mistöpäätök­sil­lä voidaan korot­taa vero­ja ja lisätä tulonsiirtoja. 

    En väit­tänytkään etteikö se koskisi muitakin demokra­tioi­ta. Väitin vain että eri­tyis­es­ti jos vero­ja sekä tulon­si­ir­to­ja on paljon, niin sekä veroista että tulon­si­ir­roista hyö­tyviä äänestäjiä on paljon enem­män kuin tilanteessa, jos­sa niitä on olen­nais­es­ti vähem­män -> kan­na­tus sille että mis­tään ei leika­ta on luul­tavasti korkeam­paa kuin tilanteessa, jos­sa hyö­tyjiä on vähemmän.

    siinä, että on ihmisiä, jot­ka uskovat/toivovat kuu­lu­vansa parem­pit­u­loisi­in tule­vaisu­udessa ja näkevät mata­lat verot yht­enä keinona sinne pääsemiseen. Etenkin tähän ryh­mään kuu­lu­vat yhteiskun­nan pien­i­t­u­loisim­mat aikuiset, eli opin­tora­hal­la elävät opiskelijat.

    Opiske­li­jois­sa toimii kuitenkin ihan sama jut­tu kuin muual­lakin äänestäjäkun­nas­sa: jos merkit­tävä osa opiske­li­joista otak­suu että sijoit­tuu julkisen sek­torin leipi­in, niin se vaikut­taa jo sil­loin äänestyspäätöksiin.

    Toinen ryh­mä, joka tulee mieleen, on yrittäjät

    Yrit­täjät ovat hyvin pieni ryh­mä äänestäjis­sä, vaik­ka voivat olla jollekin yksit­täiselle puolueelle merkit­täviä. Ja taas sama hom­ma toimii hei­dänkin kohdal­la: jos kon­sul­toi julk­ista sek­to­ria niin ei var­maan kan­na­ta niin innokkaasti sen leikkaamista kuin jos myy paperikonei­ta Kiinaan.

    Minus­ta tun­tuu että et huo­man­nut min­un kir­joituk­seni point­tia: mitä enem­män yhteiskun­nas­sa on leipän­sä taval­la taik­ka toiselta julkiselta sek­to­ril­ta saavia äänestäjiä, sitä vaikeam­mak­si julkisen sek­torin leikkauk­set tule­vat ver­rat­tuna sel­l­aiseen yhteiskun­taan, jos­sa on vähem­män suo­raan val­tion & kun­tien bud­jeteista eläviä äänestäjiä. 

    Ja julkisen sek­torin tilalle voi ihan hyvin lait­taa peri­aat­teessa minkä tahansa organ­isaa­tion ja demokra­t­ian tilalle minkä tahansa val­tiomuodon. Kyl­lä jos­sain pelkästään öljys­tä tulon­sa saavas­sa dik­tatu­uri­val­tios­sa, jos­sa kaik­ki kietoutuu öljyn­tuotan­non ympärille, kaik­ki ovat siel­lä joko töis­sä tai saa­vat sieltä rahansa, on vaikea tehdä mitään mikä leikkaa öljyn­tuotan­toa. Tai siis on vaikeampi tehdä ver­rat­tuna tilanteeseen, jos­sa kyseinen organ­isaa­tio olisi yksi monien joukossa.

    Vastaa

66. Liian van­ha:Mon­et tulon­si­ir­rot ovat tulosi­don­naisia, joten hyvä­tu­loinen saa enem­män tulon­si­ir­to­ja kuin köyhä. 

    Mis­tähän se kovin vas­tus­tus mm. ansiosi­don­naisen päivära­han pois­tolle onkaan tul­lut? Sieltä eli­itin vaiko sieltä duunarei­den suunnasta?

    Ja eläkkei­den leikkaus ei paran­na julk­ista talout­ta, kos­ka eläkkeitä ei mak­se­ta val­tion ja kun­tien kas­sas­ta vaan pääosin yki­ty­i­sistä rahastoista.

    Paran­taa­pa, kos­ka jokainen sent­ti minkä eläkeläi­nen saa, on pois kil­pailukyvys­tä ja/tai palkanmaksuvarasta. 

    Yksinker­tainen ja aivan äärim­mäi­nen aja­tusleik­ki pal­jas­taa asian: Jos kaikkien eläkkei­den mak­sami­nen lopetet­taisi­in ja eläke­mak­sut siir­ret­täisi­in suo­raan palkanko­ro­tuk­si­in (eikä mene­tyk­siä kor­vat­taisi toimeen­tu­lotues­ta tms. lisä­tu­il­la), niin huomattaisiin:
    a) val­tio & kun­nat saisi­vat yhtäkkiä yli 20% enem­män tulovero­ja kuin aikaisemmin
    b) töi­den tekem­i­nen muut­tuisi yhtäkkiä noin 20% kan­nat­tavam­mak­si kuin nyt (riip­puen progressiosta)
    c) eläkeläisille tulisi mieleen etsiä töitä

    Vastaa

67. Enem­män tai vähem­män itse mak­set­tui­hin vaku­u­tuk­si­in perus­tu­van jär­jestelmän etu ei ole hoidon halpu­us, vaan sys­teemin kan­nus­tavu­us. Jos täm­möisessä jär­jestelmässä ei ole töitä, ei myöskään ole varaa niihin lisävakuutuksiin. 

    Kyl­lä se niin vaan on, että oman ja per­heen ter­vey­den eteen on aika moni valmis puske­maan pitkää päivää.

    Vastaa

68. Liian van­ha: Sotavet­er­aan­it halu­si­vat itselleen kun­non eläkkeen.Silloin val­las­sa oli­avt sodan käyneet sukupol­vet eli 1900–1930-syntyneet

    Siinä 1970-luvun työeläkeko­ro­tuk­ses­sa ei kyl­lä kysel­ty, onko vet­er­aani vai ei, vaan se kyl­lä kos­ki kaikkia. Ja tietenkin vielä kaiken lisäk­si eniten naisia (eli ei sotavet­er­aane­ja), kos­ka he keskimäärin elävät pidempään. 

    Joka tapauk­ses­sa, jos olisi halut­tu, sotavet­er­aaneille olisi ollut mah­dol­lista kor­va­ta hei­dän uhrauk­sen­sa isän­maalle vain ja ain­oas­taan vet­er­aaneille tarkoite­tul­la tulon­si­ir­rol­la, joka olisi rahoitet­tu sen ajan työssä käyviä verot­ta­mal­la. Poli­it­tis­es­ti oli kuitenkin helpom­pi rak­en­taa pyra­mi­di, jon­ka todel­lisik­si mak­sum­iehik­si tuli­vat tule­vaisu­u­den sukupol­vet ja saa­japorukak­si laa­jen­net­ti­in kaik­ki, myös ne, jot­ka eivät olleet sotineet. 

    Kyseinen eläk­er­atkaisu on muuten hyvä esimerk­ki siitä, mis­sä tässä on keskustel­tu, eli kaikille hyvää jaka­vat poli­it­tiset päätök­set ovat aina help­po­ja. Vaikei­ta ovat ne, jois­sa pitää leikata.

    Vastaa

69. Viherinssi: Peru­songel­ma on kuitenkin se, että palvelui­ta tarvit­se­vat köy­hät ja sairaat, ja niitä mak­sa­vat rikkaat ja terveet.

    Koulu­tus oli yksi keskustelun aihe? 

    Viherinssi: Tämä on vähän han­kalaa sote-tilin kannal­ta, kos­ka mak­sut eivät mene yksilön täysi-ikäisen elinkaaren aikana kovinkaan tasan. Tili olisi eri­no­mainen väline, jos kyse olisi yhden yksilön kulu­jen ajal­lis­es­ta tasoittamisesta.

    Ellen väärin muista, Lib­er­an mukaan eri­lai­sista tulon­si­ir­roista n. 60% on yksilön elinkaaren sisäisiä. Ei varsi­nais­es­ti nap­pikaup­paa. Jos tuo saadaan julkisen talouden taseesta pois, julkisen talouden tilanne muut­tuu ker­ta­laak­ista paljon valoisammaksi.

    Viherinssi: Sairaus vie kuitenkin automaat­tis­es­ti henkilön sote-tilin nollille, joten siinä saa sit­ten sairau­den lisäk­si vielä per­heen taloudenkin sekaisin muutenkin kuin palkan ja sairaus­päivära­han erotuksella.

    Ajat­telet jotain kovin eri­laista sote-tiliä kuin minä. Ei tilin nollille tai edes miinuk­selle men­e­m­i­nen vaiku­ta talouteen lähtöko­htais­es­ti mitenkään. Seu­raavas­sa lyhyt kuvaus omista ajatuk­sis­tani vuo­den takaa, para­me­tre­ja ja tiet­tyjä detal­je­ja toki pitää miet­tiä tarkemmin:

    http://www.soininvaara.fi/2013/12/13/perustili/#comment-318299

    Vastaa

70. Samuli Saarel­ma: Siinä 1970-luvun työeläkeko­ro­tuk­ses­sa ei kyl­lä kysel­ty, onko vet­er­aani vai ei, vaan se kyl­lä kos­ki kaikkia. Ja tietenkin vielä kaiken lisäk­si eniten naisia (eli ei sotavet­er­aane­ja), kos­ka he keskimäärin elävät pidempään

    Näi­hin ratkaisui­hin liit­tyi myös vet­er­aaneille alem­pi eläkeikä ja ns tule­van ajan odote eli vet­er­aani pääsi eläk­keelle aluk­si 60-vuo­ti­aana ja koh­ta 55-vuotiaana.Ja eläke las­ket­ti­in kuin hän olisi tehnyt töitä 65-vuotiaaksi.

    Tilaa tehti­in suurille ikäluokille,muuten nuoriso olisi paen­nut lop­ullis­es­ti Ruotsiin

    Vet­er­aaneista yllät­tävän suuri osu­us on naisia. Äitinikin on sotavet­er­aani ja nyt elos­sa ole­vista merkit­tävä osa on naisia

    Ja minus­takin olisi tul­lut sotavet­er­aani, jos olisin ilen­nyt hakea tun­nus­ta, sen ver­ran tuli puret­tua miinoituksia.Hakuaika lop­pui 2004

    Vastaa

71. Sylt­ty: Mis­tähän se kovin vas­tus­tus mm. ansiosi­don­naisen päivära­han pois­tolle onkaan tul­lut? Sieltä eli­itin vaiko sieltä duunarei­den suunnasta?

    Paran­taa­pa, kos­ka jokainen sent­ti minkä eläkeläi­nen saa, on pois kil­pailukyvys­tä ja/taipalkanmaksuvarasta.

    Yksinker­tainen ja aivan äärim­mäi­nen aja­tusleik­ki pal­jas­taa asian: Jos kaikkien eläkkei­den mak­sami­nen lopetet­taisi­in ja eläke­mak­sut siir­ret­täisi­in suo­raan palkanko­ro­tuk­si­in (eikä mene­tyk­siä kor­vat­taisi toimeen­tu­lotues­ta tms. lisä­tu­il­la), niin huomattaisiin:
    a) val­tio & kun­nat saisi­vat yhtäkkiä yli 20% enem­män tulovero­ja kuin aikaisemmin
    b) töi­den tekem­i­nen muut­tuisi yhtäkkiä noin 20% kan­nat­tavam­mak­si kuin nyt (riip­puen progressiosta)
    c) eläkeläisille tulisi mieleen etsiä töitä

    Väärin , myös muut liitot kuin SAK on pitänyt kiin­ni ansiosidonnaisesta.Erityisesti nyt kun aka­teem­i­nen työt­tömyys on kasvus­sa ja pätkä­työt yleisiä julkisel­la sektorilla

    Eri­tyis­es­ti kun toim­i­henkilötkin ovat samal­la viival­la tai oikeas­t­aan huonom­mas­sa asemassa

    Jälkim­mäi­nen väite ei myöskään pidä paikkaansa, eläkeläiset mak­sa­vat veroa ja korkeam­paa kuin duu­nar­it, joten vero­tu­lo itse asi­as­sa lask­isi, kun vero­tus kevenisi

    Vastaa

72. Muitakin ongelmia tosi­aan on kuin vain tuo “veto-oikeus”, mut­ta peri­aat­teessa kaik­ki on vain todennäköisyyksiä.

    Jos meil­l­lä olisi ollut parem­pi tuuri, Suomel­la menisi yhtä hyvin kuin Ruot­sil­la, mut­ta kun ei ole ollut.

    Tietyl­lä taval­la pieni maa tarvit­see jotain pysyvää kil­pailue­t­ua pär­jätäk­seen. Viro­laiset sai­vat kehit­tää ikäänkuin uuden maan, me emme pär­jää Virolle vain imi­toimal­la alhaista yri­tysveroa, pitää olla jotain tehokkaampaa.

    Yksi idea tosi­aan voisi olla yri­tyk­sille oma pank­ki, jos­sa rahat oli­si­vat verot­ta­jal­ta suo­jas­sa ja johon yri­tys voisi sijoit­taa rahaa jota voitaisi­in käyt­tää palkkoi­hin, TEKES ‑tukien omara­hoituk­se­na tai muu­na rahoi­tustyökalu­na. Pank­ki olisi ikäänkuin Suomen ver­sio veroparati­i­sista, mut­ta siten että rahat oli­si­vat val­jastet­tuna yri­tyk­sen ja yhteiskun­nan käyttöön.

    Hyvin usein puhutaan rohkeud­es­ta. Rohkeut­ta ei niinkään vaa­di­ta siihen että läh­tee tekemään jotain uut­ta vaan siihen, että läh­tee tekemään jotain sem­moista, mikä on täysin itses­tään­selvää ja mitä vas­taan ilmi­selvästi joutuu kohtaa­maan todel­la kovaa kilpailua.

    Mikä tahansa organ­isaa­tio ajan mit­taan sam­maloituu, jos sil­lä on hal­lit­se­va markki­na-osu­us. Sama on käynyt var­maan poli­ti­ikalle ja poli­it­tisille puolueillekin. Demokra­ti­as­ta pitäisi tehdä uusi dynaamisem­pi ver­sio, ver­sio 2.0 jos­sa Inter­net­tiä, tilas­totiedet­tä ja avoimuut­ta hyö­dyn­net­täisi­in parem­min asioiden valmis­telus­sa. Ihmis­ten ja asiantun­ti­joiden pitää kuitenkin olla hyväksymässä päätök­siä, pelkkä kansanäänestys ei tuo­ta vält­tämät­tä paras­ta mah­dol­lista tulosta.

    Yksi asia voisi olla myös tehdä edus­ta­jista ennakko­vaalit, jois­sa ei valit­taisi suo­raan ehdokkai­ta, vaan esimerkik­si muu­ta­ma tuhat poten­ti­aal­ista edus­ta­jaa — ehkä jopa hie­man monipuolisem­min, esim. yri­tyk­set tai yhteistöt voisi­vat aset­taa omia ehdokkaitaan, eivät vain puolueet — ja näistä hyväksyt­tävät kri­teer­it ja riit­tävästi äänia saaneista edus­ta­jista lop­ul­ta arvot­taisi­in ne edus­ta­jat, jot­ka pää­sevät vuo­den koea­jalle edus­ta­jan virkaan, jol­loin voitaisi­in kar­sia pahim­mat tapauk­set pois sekä loiven­taa vaali­ra­han ja main­on­nan vaiku­tus­ta val­in­tat­u­lok­seen.. Nythän pahim­mil­laan joku julkkis voi kerätä protestiääniä ja siten päästä edustkun­taan vaik­ka tiedot ja taidot eivät ole ajan­tasal­la. Arvon­nal­la ikäänkuin suo­datet­taisi­in pois pahimpia tapauk­sia sekä “piikke­jä”, jot­ka ovat seu­raus­ta mainonnasta.

    Vastaa

73. Osmo Soin­in­vaara:
    Liian Van­ha. Väöite, etteivät tulon­si­ir­rot tasaa tulo­ero­ja on kyl­lä tuomit­tu häviölle. 

    No jaa, mukan tulon­si­is­r­rois­sa ovat eläk­keetkin, joil­la on val­ta­va painoarvo.

    Kuten noista Tilas­tokeskuk­sen absolu­ut­tista luvuista voi havai­ta niin tulon­si­ir­rot eivät juurikaan tasaa tulonjakoa .

    Tuos­sa sen voi tode­ta ilman hämäävää mon­imutkaista laskelmaa

    Ja palvelu­idenkin kohdal­la yhteiskun­nan tuot­ta­mat palve­lut eivä jakaan­nu tasan kuten olete­taan vaan suu­rit­u­loiset käyt­tävät niin ter­veys-kuin koulu­tus­palvelu­ja enem­män kuin köy­hät, joten voidaan enem­män puhua vero­tuk­sen kus­tan­nus­vas­taavu­ud­es­ta kuin sen tasoit­tavas­ta vaikutuksesta

    Vastaa

74. Osmo Soin­in­vaara: Ovatko ansioeläk­keet lykät­tyä palkkaa vai tulon­si­ir­to­ja, on kyl­lä vähän makua­sia. Onko kesäloma­palk­ka tulonsiirto? 

    Mak­su­jen ja eläkkei­den määrä vai­htelee esim sukupuolen, sukupol­ven, ammatin mukaan. Esim naiset mak­sa­vat suh­teessa vähem­män, mut­ta naut­ti­vat pidem­pään eläket­tä. Suuret ikälu­okat mak­soi­vat alhaisem­paa eläke­mak­sua, mut­ta saa­vat suurem­mat eläk­keet kuin nuorem­mat sukupol­vet. Maata­laousyrit­täjät ja apu­ra­hoil­la taiteilevat/tutkivat mak­sa­vat vähem­män, mut­ta naut­ti­vat eläkkeistä, jot­ka kus­tan­netaan lähin­nä verora­hoista. Lisäk­si kesäloma­palkan tuo­ma etu myös vai­htelee : julkisel­la kesälo­mail­laan pidem­pään, mut­ta kaik­ki yksi­tyisel­läkin puolel­la työsken­televät osal­lis­tu­vat hei­dän kesälomien­sa ja lomara­ho­jen­sa kus­tan­ta­miseen vaik­ka itse saa­vat lyhyem­mät lomat. Näyt­täi­sivät kovasti tulo­jen ja etu­jen siir­roil­ta kaik­ki nuo.

    Vastaa

75. ” Kun lisää jaet­tavaa ei olekaan, muu­tosten tekem­i­nen yhteisym­mär­ryk­sessä on vaikeaa, sil­lä joltakin pitäisi ottaa, jot­ta toiselle voitaisi­in antaa. En tiedä, onko real­is­tista toivoa, että kolmikan­nas­sa pystyt­täisi­in jatkos­sa parem­paan. Ellei pystytä, eduskun­nan on otet­ta­va itselleen takaisin val­ta, jon­ka se on kolmikan­nalle luovuttanut.”

    Ole­mas­saol­e­vaakin voi jakaa uusik­si ja jos ja kun kasvua syn­tyy niin sil­loin syn­tyy jaettavaakin.Eiköhän tuo taan­tu­ma ole poikkeus eikä tavoitetila ?

    Itse asi­as­sa nyt vaa­di­taan jo ole­mas­saol­e­van tulovir­ran jakoa uusiksi .
    Veronalen­nuk­sethan ovat ole­mas­saol­e­van uus­jakoa, jota mm EK ajaa .

    Veronalen­nuk­set kom­pen­soidaan leikkaa­mal­la niitä vähäisiäkin tulon­si­ir­to­ja eli pot­ti pysyy entisenä mut­ta vain tulo­jakau­maa muutetaan.

    Ja jos joku vas­tus­taa tätä muu­tos­ta niin hänet leimataan oitis men­nen maaiman edus­ta­jak­si ‚kom­mu­nis­tik­si tai terroristiksi .

    Vas­tus­ta­jan kansalaisoikeudet pitää nol­la­ta ja päätök­sen­tekoa siirtää pienelle piir­ille ja kansalais­toim­inta lopettaa.

    Itse asi­as­sa ns talousti­eteil­i­jät on val­jastet­tu suurten yri­tys­ten lob­bareik­si ja he ovat saa­neet kansal­lisen yksimielisyy­den rom­ah­tamisen ja kasalais­ryh­mät tais­tele­maan keskenään. Se jät­tää suuryri­tyk­sille ken­tän vapaak­si ja ne voivat tehdä mitä halu­a­vat val­tioiden häir­it­semät­tä niiden toimintaa

    Itse asi­as­sa Wahlroos taisi tode­ta tämän saman: Sijoit­ta­jan unel­ma on hal­vaan­tunut valtio

    Vastaa

76. Voisiko Soin­in­vaara yksilöidä, mitkä oli­vat Lip­posen ja Ahon hal­li­tuk­sen hyviä päätök­siä ja mitkä huono­ja päätöksiä.

    Vastaa

77. Osmo: “Min­u­akin moni Lip­posen hal­li­tuk­sen päätös har­mit­ti, mut­ta niiden jäl­keen maa oli eri­no­maises­sa kun­nos­sa sijoittuen kärk­i­joukkoon melkein kaikissa maid­en­väli­sis­sä kauneuskilpailuissa”.

    Niiden jäl­keen, mut­ta mis­sä määrin niiden ansios­ta? Kausaal­isuh­teet eivät ole näin yksinker­taisia tai ainakin ne kaipaisi­vat tarken­nuk­sia, joi­ta ei tai­da löytyä. 

    Lisäk­si maid­en­väliset kauneuskil­pailut käy­dään usein mittareil­la, jot­ka eivät ker­ro maan “sisäis­es­tä kauneud­es­ta” paljoakaan. Tarkoi­tan, että tuona aikana esim. kansalais­ten hyv­in­voin­ti muut­tui enem­män yksilöl­lisek­si kuin sosi­aalisek­si huole­nai­heek­si. Työt­tömät jou­tu­i­v­at kovem­man kyyky­tyk­sen kohteek­si. Tulo­e­ri­ar­voisu­us kasvoi vuodes­ta 1985 vuosi­tuhan­nen vai­h­teeseen saak­ka ja jäi sen jäl­keen korkealle tasolle. Jne.

    Ehkä on hyvä muis­taa sekin, että Lip­posen kaudel­la myös mark­ka vai­h­tui ilman kansanäänestys­tä euroon ja Suo­mi oli EUn ytimis­sä päät­tämässä Kreikan liit­tämis­es­tä euroalueeseen vuon­na 2001. Ratkaisun kauneud­es­ta voi olla tänään use­am­paa mieltä.

    Vastaa

78. aivoitus: Suuret ikälu­okat mak­soi­vat alhaisem­paa eläke­mak­sua, mut­ta saa­vat suurem­mat eläk­keet kuin nuorem­mat sukupolvet. 

    Mut­ta he naut­ti­vatkin vähem­män aikaa eläket­tä, nuoret saa­vat naut­tia n 5 vuot­ta pidempään.

    Ja nuoret eivät oikein tajua vastuutaan.He voivat mak­saa vaik­ka kuin­ka suur­ta eläket­tä itselleen.Jokainen sukupolvi on vuorol­laan päät­tämässä asioista ja nyt vuorossa ovat jo 70-ja 80-luvl­la syntyneet.

    Ei ole ihme , jos meil­lä menee huonos­ti kun meil­lä on val­las­sa sukupolvi, joka luulee, että muut päät­tävät tässä maas­sa ja kan­ta­vat rahat heille!!!

    Vastaa

79. Sylt­ty: Kyl­lä se niin vaan on, että oman ja per­heen ter­vey­den eteen on aika moni valmis puske­maan pitkää päivää.

    Onko? Yleen­sähän vapaae­htoi­sis­sa sairaus­vaku­u­tuk­sis­sa on juuri se ongel­ma, etteivät ihmiset tee ratio­naal­isia päätök­siä niiden suh­teen. Muutenkin jos menisit kysymään taval­lisil­ta pul­li­aisil­ta sairauk­sien X, Y ja Z toden­näköisyyk­siä, niin var­maan aika lail­la pieleen meni­sivät, mah­dol­lis­es­ti jopa kertaluokalla. 

    Ja mitä vielä yleis­es­ti ter­vey­teen tulee, niin sairauk­sien hoitoa tärkeämpi tek­i­jä sen suh­teen on elin­ta­vat. Jos ter­veys on niin tärkeä jut­tu ihmisille, niin mik­si niin moni elää epäter­veel­lis­es­ti? Etenkään tupakoin­nin suh­teen tuskin kel­lään on nykyaikana mitään epä­selvyyt­tä siitä, että se on pahak­si ter­vey­delle. Eikö ratio­naalis­es­ti olisi aika paljon fik­sumpaa luop­ua tupakas­ta kuin raataa pitkää päivää, jot­ta on varaa vaku­u­tuk­seen, joka kat­taa keuhkosyövän hoitotoimenpiteet?

    Vastaa

80. Liian van­ha:
    Itse asi­as­sa nyt vaa­di­taan jo ole­mas­saol­e­van tulovir­ran jakoa uusiksi . 

    Niin, aja­tus ei kai ole että seu­raa­van 10 vuo­den kaik­ki palkanko­ro­tus­varat käytetään kaik­ki eläke­mak­su­jen koro­tuk­si­in jot­ta suurille ikälu­okille saadaan mak­set­tua mojo­vat eläkkeet!

    Ei ole ihme , jos meil­lä menee huonos­ti kun meil­lä on val­las­sa sukupolvi, joka luulee, että muut päät­tävät tässä maas­sa ja kan­ta­vat rahat heille!!!

    Ja entis­ten päät­täjien sukupolvi taas kuvit­telee, että kun 2/3 heille kan­net­tavista rahoista tulee nyky­isiltä työikäisiltä, he ovat itse omat eläk­keen­sä maksaneet!

    Minä vähän veikkaan että kun suurten ikälu­okan lop­pu­jämät, kuten Tuo­mo­ja, Kan­er­va & muut YYA-ajan jäärät, pois­tu­vat poli­ti­ikas­ta, eläkkeille saat­taapi tapah­tua jotakin.

    Vastaa

81. Sylt­ty: En väit­tänytkään etteikö se koskisi muitakin demokra­tioi­ta. Väitin vain että eri­tyis­es­ti jos vero­ja sekä tulon­si­ir­to­ja on paljon, niin sekä veroista että tulon­si­ir­roista hyö­tyviä äänestäjiä on paljon enem­män kuin tilanteessa, jos­sa niitä on olen­nais­es­ti vähem­män -> kan­na­tus sille että mis­tään ei leika­ta on luul­tavasti korkeam­paa kuin tilanteessa, jos­sa hyö­tyjiä on vähemmän.

    Edelleenkään en ymmär­rä. Poten­ti­aal­isia hyö­tyjiähän on kaikissa “siir­retään fyrkkaa rikkail­ta köy­hille” ‑ideois­sa aina enem­män kuin vas­tus­ta­jia. Mikä on siis se mekanis­mi, joka estää niiden uusien tulon­si­ir­to­jen syn­tymisen alun alkaenkaan? 

    Sylt­ty: Minus­ta tun­tuu että et huo­man­nut min­un kir­joituk­seni point­tia: mitä enem­män yhteiskun­nas­sa on leipän­sä taval­la taik­ka toiselta julkiselta sek­to­ril­ta saavia äänestäjiä, sitä vaikeam­mak­si julkisen sek­torin leikkauk­set tule­vat ver­rat­tuna sel­l­aiseen yhteiskun­taan, jos­sa on vähem­män suo­raan val­tion & kun­tien bud­jeteista eläviä äänestäjiä.

    Minus­ta taas tun­tuu, ettet sinä tajun­nut min­un point­tiani. Minus­ta “leikataan” on täysin ident­ti­nen “ei lisätä” ‑propo­si­tion kanssa. Jos siis suuri julki­nen sek­tori nähdään oma­l­ta osalta hyvänä asiana tulon­si­ir­to­jen ja julk­isten palvelu­jen vuok­si, niin minus­ta tämä nähdään, riip­pumat­ta siitä, mikä se julkisen sek­torin koko nyt on. 

    Julkisen sek­torin työn­tek­i­jät ovat toki eri asia, mut­ta tästä et alun­perin puhunut, vaan ihmis­ten val­ti­ol­ta saamista eduista. Julkisen sek­torin työn­tek­i­jä ei näe saa­vansa mitään eri­ty­istä “etua” siinä, että työsken­telee julkisel­la sek­to­ril­la ihan niin kuin ei sitä näe yksi­tyisen sek­torin työn­tek­i­jäkään, vaan molem­mat näkevät myyvän­sä työtään markkinapalkalla.

    Vastaa

82. Liian van­ha: Mut­ta he naut­ti­vatkin vähem­män aikaa eläket­tä, nuoret saa­vat naut­tia n 5 vuot­ta pidempään.

    Ja nuoret eivät oikein tajua vastuutaan.He voivat mak­saa vaik­ka kuin­ka suur­ta eläket­tä itselleen.Jokainen sukupolvi on vuorol­laan päät­tämässä asioista ja nyt vuorossa ovat jo 70-ja 80-luvl­la syntyneet.

    Mil­lä perus­teel­la nuoret naut­ti­si­vat eläket­tä pidem­pään? Ei se ihmisen elinikä lop­ut­tomi­in kas­va. Eläk­keelle siir­tymisikä taas on nousus­sa. On myös mah­dol­lista että koko eläke­jär­jestelmä kaatuu omaan mahdottomuuteensa.

    Jokainen sukupolvi ei pääse päät­tämään asioista “vuorol­laan”, vaan sit­ten kun edel­lisen sukupol­ven edus­ta­jia on määräl­lis­es­ti vähem­män. Jär­jestelmässämme ei mil­lään taval­la tas­apain­ote­ta sukupolvien välisiä koko­ero­ja. Niin­pä suuret ikälu­okat ovat saa­neet päät­tää jo nuore­na van­hempi­en­sa asioista, ja nykyään he päät­tävät yhä edelleen, myös las­ten­sa asioista. Mainit­se­masi X‑sukupolvi odot­taa edelleen vuoroaan.

    Vastaa

83. Samuli Saarel­ma: Eikö ratio­naalis­es­ti olisi aika paljon fik­sumpaa luop­ua tupakas­ta kuin raataa pitkää päivää, jot­ta on varaa vaku­u­tuk­seen, joka kat­taa keuhkosyövän hoitotoimenpiteet?

    No etkös sinä itse juuri esit­tänyt, että ihmiset eivät arvioi riske­jä oikein? 😉

    Kyl­lä minus­ta vaku­u­tus­po­h­jaisen jär­jestelmän kan­nuste­vaiku­tuk­set ovat aivan ilmi­selviä. Jos surkea sairaan­hoito ei mielestäsi ole mikään kum­moinen kan­nuste, niin en kyl­lä kek­si että mikä ihme sit­ten ylipäätän­sä voisi kan­nus­taa, pait­si raha?

    Minus­ta taas tun­tuu, ettet sinä tajun­nut min­un point­tiani. Minus­ta “leikataan” on täysin ident­ti­nen “ei lisätä” ‑propo­si­tion kanssa. 

    Sinus­ta, mut­ta tutkimusten mukaan ihmiset eivät käyt­täy­dy näin. Tap­pi­oi­ta pide­tään yleis­es­ti voit­to­ja pahemp­ina, ts. hal­li­tuk­seen ilmoit­ta­ma leikkaus tukeen X ote­taan paljon raskaam­min, kuin se jos hal­li­tus ensin pistää vas­taa­van koro­tuk­sen ja peruu sen. Indek­sien jäädy­tys 1% vuosi­in­flaa­tios­sa ei ole ihmis­ten mielestä niin paha kuin 1% leikkaus nol­lain­flaa­tios­sa jne.

    Julkisen sek­torin työn­tek­i­jä ei näe saa­vansa mitään eri­ty­istä “etua” siinä, että työsken­telee julkisel­la sek­to­ril­la ihan niin kuin ei sitä näe yksi­tyisen sek­torin työn­tek­i­jäkään, vaan molem­mat näkevät myyvän­sä työtään markkinapalkalla.

    Yleen­sä kyl­lä näkee.

    Etkö ole yhtään seu­rail­lut, miten työn­tek­i­jät yleen­sä suh­tau­tu­vat valtion/kuntien fir­mo­jen yksi­ty­istämiseen? Eivät kyl­lä yleen­sä hur­raa, pikem­minkin päinvastoin.

    Vastaa

84. Saara: Niin­pä suuret ikälu­okat ovat saa­neet päät­tää jo nuore­na van­hempi­en­sa asioista, ja nykyään he päät­tävät yhä edelleen, myös las­ten­sa asioista. Mainit­se­masi X‑sukupolvi odot­taa edelleen vuoroaan.

    X‑sukupolveen kuu­lu­vat 1964–1979 syntyneet.

    Kansane­dus­ta­jista 55 % on syn­tynyt tuol­la välillä.

    Noi­ta 40-luvu­la syn­tyneitä on 13,5 % . Suuril­la ikälu­okil­la ei ole ollut enem­mistöä koskaan, sil­lä 5 vuo­den aika­haarukkaan ei satu riit­tävästi edustajia

    Jos Eduskun­nan enem­mistön hallinta ole val­las­sa oloa niin mikä sitten ?

    Vastaa

    1. Jos Eduskun­nan enem­mistön hallinta ole val­las­sa oloa niin mikä sitten ?

       Työ­markki­na­jär­jestöt?

       Vastaa

85. Osmo Soin­in­vaara: Työ­markki­na­jär­jestöt?

    Sehön on sitä Vihrei­den aja­maa kansalais­toim­intaa ja ‑aktivis­mia.
    Kyl­lä sel­l­ainen yhteiskun­ta on aika kuol­lut, jos­sa vain Eduskun­ta saa päät­tää mistään.

    Vastaa

86. Liian van­ha: X‑sukupolveen kuu­lu­vat 1964–1979 syntyneet.

    Kansane­dus­ta­jista 55 % on syn­tynyt tuol­la välillä.

    Noi­ta 40-luvu­la syn­tyneitä on 13,5 % . Suuril­la ikälu­okil­la ei ole ollut enem­mistöä koskaan, sil­lä 5 vuo­den aika­haarukkaan ei satu riit­tävästi edustajia

    Jos Eduskun­nan enem­mistön hallinta ole val­las­sa oloa niin mikä sitten ?

    pikahuo­mau­tuk­se­na voisin sanoa että kansane­dus­ta­jan ikä on epäolen­naista. nuori edus­ta­ja voi ajaa van­han asi­aa ja van­ha edus­ta­ja nuoren asi­aa. suuret ikälu­okat on merkit­tävä äänestäjä ryhmä.

    Vastaa

87. Osmo Soin­in­vaara: Työ­markki­na­jär­jestöt?

    Itse asi­as­sa eli­it­ti käy kovaa vään­töä siitä, että työn­tek­i­jöi­den neu­vot­telu­ase­ma saadaan nol­lat­tua ja he joutu­vat tyy­tymään työ­nan­ta­jan sanelu­un. Eli aje­taan fried­mani­laista talouspolitiikkaa

    Yksi keskeisiä teese­jä on ollut se, että työt­tömyy­den taso pitää pitää niin korkeana, näin ei syn­ny kil­pailua työvoimasta.

    Myös päätän­tä­val­ta halu­taan viedä kauas työ­paikoil­ta , hal­vaan­tuneeseen polit­ti­ikaympyröi­hin, jois­sa syn­tyy päätök­siä kym­me­nien vuosien viiveel­lä. Se on näennäisdemokratiaa

    Tai toises­sa suun­nas­sa , osa päätök­sistä halu­taan viedä yri­tys­ta­solle. Sil­lä taas pyritään rikko­maan työn­tek­i­jöi­den rintama
    Jos yhden yri­tyk­sen henkilökun­ta menee lakkoon niin muut yri­tyk­set voivat tukea lakon kohdet­ta niin pitkään, että työn­tek­i­jät nääntyvät.

    Yri­tys­ten val­lan kasvua ei taas arvostel­la eikä pyritä rajoit­ta­maan vaan tuetaan .

    EK on eri­tyine lob­bau­soikeus asi­as­sa kuin asi­as­sa ja niin­pä Eduskun­takin kuun­telee vain työ­nan­ta­jia , 80 % kuulemi­sista on suun­nat­tu työnantajille

    Vastaa

88. Osmo Soin­in­vaara:

    Suomes­sa giniker­roin on
    Tuotan­non­tek­i­jä­tu­lo­jen osalta 0,48
    Brut­tora­hatuo­jen osalta 0,30
    net­tora­hat­u­lo­jen osalta 0,26

    Tyotan­non­tek­i­jä­tu­lot ovat palkko­ja ja pääo­mat­u­lo­ja ilman tulon­si­ir­to­ja ja verotusta

    Ymmärsinkö oikein, että työ­nan­ta­jien jokaises­ta työn­tek­i­jästä mak­samat sotemak­sut yms. eivät näy tuos­sa ensim­mäisessäkään giniker­toimes­sa? Eli ketju­un voisi lisätä ensim­mäisek­si yhden vielä tasaa­mat­tomam­man (työ­nan­ta­jan työstä mak­samaa kokon­aish­in­taa kuvaa­van) ginikertoimen.

    Vastaa

89. nsaspy: pikahuo­mau­tuk­se­na voisin sanoa että kansane­dus­ta­jan ikä on epäolen­naista. nuori edus­ta­ja voi ajaa van­han asi­aa ja van­ha edus­ta­ja nuoren asi­aa. suuret ikälu­okat on merkit­tävä äänestäjä ryhmä.

    Pikahuo­ma­tus: X‑sukupolven edus­ta­jia on väestörek­isterikeskuk­sen mukaan yli 1000000 ja suuria ikälu­okkia n 350000 .Kum­mal­la on enem­män merk­i­tys­tä ään­ten kalastelussa ?

    Vastaa

90. Viherinssi: Olen samaa mieltä siitä, ettei hyvältä näytä. Voi tosi­aan olla, että joidenkin osien yksi­ty­istämi­nen aut­taa. Peru­songel­ma on kuitenkin se, että palvelui­ta tarvit­se­vat köy­hät ja sairaat, ja niitä mak­sa­vat rikkaat ja terveet. 

    Peru­songel­ma lie­nee, että päät­täjät eivät itse käytä niitä palvelui­ta mis­tä ovat päät­tämässä. Jos joku eduskun­nan jäsen olisi itse vaip­pa­hoi­dos­sa hoitokodis­sa, niin luu­len­pa että aika pian säädet­täisi­in laki jos­sa nos­te­taan henkilökun­nan määrää — tai jos SOTE ‑sotkua hoita­vat ihmiset itse oli­si­vat koke­mas­sa sitä jonot­tamisen tuskaa julkisen puolen vas­taan­otol­la, saataisi­in focus äkkiä oikeisi­in asioihin.

    Mut­ta kun siel­lä ei ole työt­tömiä eikä kroonis­es­ti sairai­ta tahi köy­hiä päät­tämässä, niin ei osa­ta myöskään hei­dän asioitaan hoitaa — on vain ammat­tipoli­itikko­ja, joil­la on omat sil­tarumpun­sa hoidet­ta­vana. Siiretään hyvin toimivia yksiköitä maakun­ti­in, rak­e­nen­taan kym­meniä kilo­metriä moot­tori­ti­etä kor­peen ja niin hoide­taan työl­lisyyt­tä ja puol­letaan omaa ään­imäärää rahoituk­sen kautta.

    Olen alka­nut jotenkin itse vält­tää kaikkia julk­isia palvelui­ta, kos­ka ne toimi­vat tosi huonos­ti yleis­es­ti ottaen. Täm­möi­nen yhteiskun­nan kah­ti­a­jakau­tu­mi­nen on todel­la merkit­tävä ilmiö mielestäni.

    Vastaa

91. nsaspy:suuret ikälu­okat on merkit­tävä äänestäjä ryhmä. 

    Ja nämähän äänestää 90-vuo­ti­aik­si asti (toisin kuin poli­ti­ikkaan ihme kyl­lä uskon­sa menet­tänyt nyky“nuoriso”, eli kaik­ki alle 40-vuo­ti­aat) että mis­tään ei leika­ta ja lisää eläkkeitä ja “palvelui­ta” kaikille. Kos­ka elämme ilmeis­es­ti edelleen 60-luvul­la. Kyl­lä täl­laiselle aina edus­ta­jat löy­tyy, huoli pois.

    Vastaa

92. Osmo Soin­in­vaara: Työ­markki­na­jär­jestöt?

    Työ­markki­na­jär­jestöt sopi­vat työ­markki­na-asioista, ei muuta.

    Lait säätää eduskun­ta, hal­li­tus hal­lit­see (jos hallitsee).
    Se että joku joskus kuun­telee jotaku­ta ei ole val­lan luovut­tamista — vai onko vihrei­den mielestä?

    Mut­ta, kuten aikaisem­min totesin, hal­li­tuk­sen ei pitäisi sekaan­tua työ­markki­na-asioi­hin eli kolmikan­ta ei tarkoi­ta sitä, että hal­li­tus työn­tää nokkansa joka asi­aan — vaik­ka työ­nan­ta­jat toivo­vatkin val­tion­a­pua palkanmaksuun.

    Vastaa

93. Raimo K:
    Lait säätää eduskun­ta, hal­li­tus hal­lit­see (jos hallitsee).
    Se että joku joskus kuun­telee jotaku­ta ei ole val­lan luovut­tamista – vai onko vihrei­den mielestä?

    Niin ja jos ei kuun­tele, niin yleis­lakko muis­tut­taa että kuun­telu on ihan jees!

    Ihan samal­la logi­ikalla ne Balt­ian maatkin liit­tyivät vapaae­htois­es­ti Neuvosoliittoon. 😉

    Vastaa

94. Raimo K: Ker­ropa nyt ensik­si, mitä ovat ne rak­en­teel­liset uud­is­tuk­set, jot­ka jäävät ‘kokon­aan ulkopuolelle’.
    Rak­en­teel­lis­ten uud­is­tusten toteut­ta­mi­nen olisi nimit­täin paljon helpom­paa, jos joku ker­toisi, mitä ne ovat – mielel­lään selkokielellä.
    Vai että olen­nainen osa – eikä kukaan ker­ro, mitä ne ovat. 

    Tässä min­un pikainen ehdo­tuk­seni, jos­sa kaik­ki tähtää siihen, että Suomes­sa päästään nyky­istä paljon parem­paan työl­lisyys­ti­lanteeseen alen­ta­mal­la työl­listämiskyn­nys­tä ja lisäämäl­lä työllistymishaluja:

    1. oppisopimusk­oulu­tuk­sen tulee olla oppisopimus, ei työ­sopimus. Hyväksy­tys­tä suorituk­ses­ta opiske­li­jalle var­ma työ­paik­ka vähin­tään 6kk:ksi. Oppisopimusk­oulu­tus­määrät moninkertaistettava.
    2. koeaikaa pidennettävä
    3. työn­tekemisen jous­tavu­ut­ta lisät­tävä esim. viikko­työa­jan osalta
    4. nol­latun­ti­työ­sopimuk­set kiellettävä
    5. vuos­i­työaikaa lisät­tävä lomaoikeuk­sia leikkaa­mal­la, 5 viikkoa/v pal­ka­llista riit­tää. Ylimenevät palkattomia.
    6. arkipy­hiä vähen­net­tävä tai muutet­ta­va palkattomiksi
    7. sairas­tuneelle (myös las­ten sairastues­sa) ei työ­nan­ta­jan tarvitse mak­saa palkkaa. Joko julki­nen sek­tori kor­vaa tai mielu­um­min jokainen itse mak­saa oman vaku­u­tuk­sen­sa. Nykysys­teemiä käytetään yleis­es­ti ja härskisti väärin.
    8. van­hempainva­pai­ta vähen­net­tävä ja kus­tan­nuk­sia nais­val­taisil­ta aloil­ta tasat­ta­va enemmän
    9. työ­nan­ta­jan byrokra­ti­aa kevennettävä
    10. työn­tek­i­jän tulee vas­ta­ta omas­ta työkun­nos­taan (henkises­tä ja fyysisestä)
    11. eläkeu­ud­is­tus­ta rukat­ta­va, jo eläk­keelle karan­neet suuret ikälu­okat saata­va talkoisi­in mukaan
    12. työe­htosopimuk­sien yleis­si­tovu­ut­ta leikattava
    13. lakko-oikeut­ta rajoitet­ta­va ja lait­tomien lakko­jen sakot kymmenkertaistettava
    14. työkyvyt­tömyy­seläk­keelle pääsyä tiuken­net­ta­va ja töi­hin on palat­ta­va (vaik­ka osapäiväisek­si) jos työkyky palau­tuu, vaik­ka toiselle alalle
    15. palkkauk­ses­sa voita­va huomioi­da nyky­istä enem­män yksilön suori­tu­mi­nen tehtävästään. Työelämän suorituk­sis­sa on saman­laisia ero­ja kuin vaik­ka urheilus­sa. Joku hyp­pää seivästä 1 metrin, toinen 5 metriä. Tämän pitää näkyä palkkauksessa.
    16. oppi­laitosten ja työelämän yhteistyötä lisät­tävä (har­joit­telu ym.)
    17. ansiosi­don­naisen työt­tömyys­tur­van pitu­udek­si max. 6 kk. Tur­vata­so voidaan por­ras­taa alka­maan vaik­ka 70 % palka­s­ta ja siitä pudo­tus 5 % per kk (65, 60, 55…).
    18. työeläke­mak­su­ja ja mui­ta sivuku­lu­ja alen­net­ta­va (esim. 10 vuo­den ohjelma)
    19. työn vero­tus­ta keven­net­tävä (esim. 10 vuo­den ohjelma)
    20. kaupungis­tu­mista hillit­tävä tuke­mal­la uusien yksi­ty­is­ten työ­paikko­jen syn­tymistä taan­tuvil­la paikkakunnilla
    21. työvelvoite pitkäaikaistyöt­tömille. Val­tio ja kun­nat jär­jestävät “ris­usavotat”.
    22. ammat­til­lises­sa ja korkeak­oulu­tuk­ses­sa huomioita­va parem­min työ­markki­noiden kysyn­tä. Kaikel­la kun­nioituk­sel­la ei ihmisiä kan­na­ta korkeak­oulut­taa kassatyöntekijöiksi. 

    Kaiken kaikki­aan työelämän ehtoi­hin pitää saa­da ennustet­tavu­ut­ta. Sik­si kan­natan pitk­iä palkka­sopimuk­sia, pitk­iä lukkoon lyö­tyjä verotus‑, palkka‑, eläke­mak­su- ym. päätök­siä. Onhan ihan hiton type­r­ää vaikka­pa riidel­lä ja lakkoil­la muu­ta­man vuo­den välein pros­entin kym­menyk­sistä palkankorotuksissa.

    100.000 työtön­tä töi­hin ja val­tion talous kohe­nee par­il­la mil­jardil­la. Saadaan posi­ti­ivi­nen kierre aikaisek­si Suomen talouteen, joka vie mei­dät kaik­ki parem­paan hyv­in­voin­ti­in, keveäm­pään vero­tuk­seen ja korkeam­paan elin­ta­soon. Sen eteen joudumme kaik­ki pon­nis­tele­maan vähän enemmän.

    Vastaa

95. Tero Tolo­nen: Jos joku eduskun­nan jäsen olisi itse vaip­pa­hoi­dos­sa hoitokodis­sa, niin luu­len­pa että aika pian säädet­täisi­in laki jos­sa nos­te­taan henkilökun­nan määrää – tai jos SOTE ‑sotkua hoita­vat ihmiset itse oli­si­vat koke­mas­sa sitä jonot­tamisen tuskaa julkisen puolen vas­taan­otol­la, saataisi­in focus äkkiä oikeisi­in asioihin.

    En ihan heti näe, miten tuo takaisi sen, että focus olisi oike­as­sa paikas­sa. Jos eduskun­nas­sa olisi paljon hoitokodis­sa asu­via, tästä voisi hyvinkin seu­ra­ta se, että hoitokotei­hin kaadet­taisi­in ihan liikaa rahaa. 

    Joka tapauk­ses­sa kansane­dus­ta­jat ovat Eduskun­nas­sa edus­ta­mas­sa kansaa. Ei ole tarkoituk­se­na se, että he mak­si­moi­vat omaa henkilöko­htaista etua ja sit­ten toiv­otaan, että ne kansane­dus­ta­jien edut sat­tuvat yksi­in kansan etu­jen kanssa.

    Vastaa

96. Samuli Saarel­ma: En ihan heti näe, miten tuo takaisi sen, että focus olisi oike­as­sa paikas­sa. Jos eduskun­nas­sa olisi paljon hoitokodis­sa asu­via, tästä voisi hyvinkin seu­ra­ta se, että hoitokotei­hin kaadet­taisi­in ihan liikaa rahaa. 

    Ei vält­tämät­tä liikaa — itse asi­as­sa tilanne voisi olla täysin päin vas­toin, kos­ka täl­löin myös ymmär­ret­täisi­in mikä on keskeinen ja ongel­ma ja se osat­taisi­in kor­ja­ta oikeal­la taval­la, jol­loin rahaa ei mene hukkaan.

    Yksi­tyi­nen ter­vey­den­huolto on erkaan­nut­tanut läh­es kaik­ki päät­täjät siitä arjes­ta mikä peruster­vey­den­huol­los­sa val­lit­see. Kos­ka se ei ole itselle aku­ut­ti ongel­ma, sen sisäl­lä ole­vi­in ongelmi­in ei lähde­tä myöskään etsimään ratkaisua aktiivisesti.

    Esimerkik­si yksi­tyiselle ter­vey­den­huol­lolle on saatu aikaisek­si Kela ‑kor­vauk­set ja uskon, että tämä johtuu siitä että päät­täjät käyt­tävät itse näitä palvelui­ta ja siten ovat koke­neet kor­vauk­set tarpeel­lisek­si. On ollut help­po hyväksyä asia, joka on kaikille yhteinen ongelma.

    Vastaa

97. Vesa: Tässä min­un pikainen ehdo­tuk­seni, jos­sa kaik­ki tähtää siihen, että Suomes­sa päästään nyky­istä paljon parem­paan työl­lisyys­ti­lanteeseen alen­ta­mal­la työl­listämiskyn­nys­tä ja lisäämäl­lä työllistymishaluja:

    1. oppisopimusk­oulu­tuk­sen tulee olla oppisopimus, ei työ­sopimus. Hyväksy­tys­tä suorituk­ses­ta opiske­li­jalle var­ma työ­paik­ka vähin­tään 6kk:ksi. Oppisopimusk­oulu­tus­määrät moninkertaistettava.
    2. koeaikaa pidennettävä
    3. työn­tekemisen jous­tavu­ut­ta lisät­tävä esim. viikko­työa­jan osalta
    4. nol­latun­ti­työ­sopimuk­set kiellettävä
    5. vuos­i­työaikaa lisät­tävä lomaoikeuk­sia leikkaa­mal­la, 5 viikkoa/v pal­ka­llista riit­tää. Ylimenevät palkattomia.
    6. arkipy­hiä vähen­net­tävä tai muutet­ta­va palkattomiksi
    7. sairas­tuneelle (myös las­ten sairastues­sa) ei työ­nan­ta­jan tarvitse mak­saa palkkaa. Joko julki­nen sek­tori kor­vaa tai mielu­um­min jokainen itse mak­saa oman vaku­u­tuk­sen­sa. Nykysys­teemiä käytetään yleis­es­ti ja härskisti väärin.
    8. van­hempainva­pai­ta vähen­net­tävä ja kus­tan­nuk­sia nais­val­taisil­ta aloil­ta tasat­ta­va enemmän
    9. työ­nan­ta­jan byrokra­ti­aa kevennettävä
    10. työn­tek­i­jän tulee vas­ta­ta omas­ta työkun­nos­taan (henkises­tä ja fyysisestä)
    11. eläkeu­ud­is­tus­ta rukat­ta­va, jo eläk­keelle karan­neet suuret ikälu­okat saata­va talkoisi­in mukaan
    12. työe­htosopimuk­sien yleis­si­tovu­ut­ta leikattava
    13. lakko-oikeut­ta rajoitet­ta­va ja lait­tomien lakko­jen sakot kymmenkertaistettava
    14. työkyvyt­tömyy­seläk­keelle pääsyä tiuken­net­ta­va ja töi­hin on palat­ta­va (vaik­ka osapäiväiseksi)jos työkyky palau­tuu, vaik­ka toiselle alalle
    15. palkkauk­ses­sa voita­va huomioi­da nyky­istä enem­män yksilön suori­tu­mi­nen tehtävästään. Työelämän suorituk­sis­sa on saman­laisia ero­ja kuin vaik­ka urheilus­sa. Joku hyp­pää seivästä 1 metrin, toinen 5 metriä. Tämän pitää näkyä palkkauksessa.
    16. oppi­laitosten ja työelämän yhteistyötä lisät­tävä (har­joit­telu ym.)
    17. ansiosi­don­naisen työt­tömyys­tur­van pitu­udek­si max. 6 kk. Tur­vata­so voidaan por­ras­taa alka­maan vaik­ka 70 % palka­s­ta ja siitä pudo­tus 5 % per kk (65, 60, 55…).
    18. työeläke­mak­su­ja ja mui­ta sivuku­lu­ja alen­net­ta­va (esim. 10 vuo­den ohjelma)
    19. työn vero­tus­ta keven­net­tävä (esim. 10 vuo­den ohjelma)
    20. kaupungis­tu­mista hillit­tävä tuke­mal­la uusien yksi­ty­is­ten työ­paikko­jen syn­tymistä taan­tuvil­la paikkakunnilla
    21. työvelvoite pitkäaikaistyöt­tömille. Val­tio ja kun­nat jär­jestävät “ris­usavotat”.
    22. ammat­til­lises­sa ja korkeak­oulu­tuk­ses­sa huomioita­va parem­min työ­markki­noiden kysyn­tä. Kaikel­la kun­nioituk­sel­la ei ihmisiä kan­na­ta korkeak­oulut­taa kassatyöntekijöiksi. 

    Kaiken kaikki­aan työelämän ehtoi­hin pitää saa­da ennustet­tavu­ut­ta. Sik­si kan­natan pitk­iä palkka­sopimuk­sia, pitk­iä lukkoon lyö­tyjä verotus‑, palkka‑, eläke­mak­su- ym. päätök­siä. Onhan ihan hiton type­r­ää vaikka­pa riidel­lä ja lakkoil­la muu­ta­man vuo­den välein pros­entin kym­menyk­sistä palkankorotuksissa.

    100.000 työtön­tä töi­hin ja val­tion talous kohe­nee par­il­la mil­jardil­la. Saadaan posi­ti­ivi­nen kierre aikaisek­si Suomen talouteen, joka vie mei­dät kaik­ki parem­paan hyv­in­voin­ti­in, keveäm­pään vero­tuk­seen ja korkeam­paan elin­ta­soon. Sen eteen joudumme kaik­ki pon­nis­tele­maan vähän enemmän. 

    Kaik­ki ovat ihan harkin­nan arvoisia asioi­ta, mut­ta mitä raken­net­ta niis­sä on?
    Tosin seiväshypyn merk­i­tys palkkauk­seen jää hie­man ohueksi.

    Vastaa