Vetokratia

(Kir­joi­tus on jul­kais­tu Suo­men Kuva­leh­des­sä Näkökulma-artikkelina)

Yhdys­val­ta­lai­nen poli­tii­kan­tut­ki­ja Francis Fuku­yama – mies, joka tun­ne­taan kir­jas­taan His­to­rian lop­pu, ajal­ta, jol­loin hän vie­lä kuvit­te­li län­si­mai­sen libe­ra­lis­min ole­van yhteis­kun­nal­li­sen evo­luu­tion hui­pen­tu­ma – on kehit­tä­nyt ter­min veto­kra­tia, kuvaa­maan län­si­mais­ten demo­kra­tioi­den hal­vaan­tu­nut­ta tilaa. Pää­tök­siä ei syn­ny, kun lii­an monel­la tahol­la on nii­hin veto-oikeus. Alun perin hän kuva­si sil­lä Yhdys­val­tain poli­tii­kan tilaa, jos­sa senaat­ti, edus­ta­jain­huo­ne ja pre­si­dent­ti voi­vat kumo­ta tois­ten­sa pää­tök­siä, mut­ta havait­si, että sama ongel­ma pätee län­si­mai­hin ylipäänsä.

Suo­mi menet­ti kykyn­sä teh­dä pää­tök­siä jos­kus kym­me­nen vuot­ta sit­ten. Ahon ja Lip­po­sen hal­li­tuk­set oli­vat sitä ennen pan­neet tuu­le­maan. Moni muis­te­lee Lip­po­sen aikaa pahal­la, kos­ka teh­tiin pal­jon hei­dän mie­les­tään huo­no­ja pää­tök­siä. Moniar­voi­ses­sa maas­sa kenen­kään kan­nal­ta eivät kaik­ki pää­tök­set voi olla hyviä. Jos oli­si­vat, tuo joku oli­si­kin yksinvaltias.

Minua­kin moni Lip­po­sen hal­li­tuk­sen pää­tös har­mit­ti, mut­ta nii­den jäl­keen maa oli erin­omai­ses­sa kun­nos­sa sijoit­tuen kär­ki­jouk­koon mel­kein kai­kis­sa mai­den­vä­li­sis­sä kau­neus­kil­pai­luis­sa. Hyvä maa tämä on vie­lä­kin, mut­ta sija sijal­ta on ran­kin­geis­sa pudot­tu ja val­tion talou­del­li­nen tilan­ne on kauhistuttava.

Sateen sat­tues­sa voi­daan kiis­tel­lä, onko sade­tak­ki parem­pi kuin sateen­var­jo, mut­ta tyh­min­tä on jää­dä rii­te­le­mään satee­seen ja kastua.

Puo­luei­den sisäi­sen yhte­näi­syy­den säi­lyt­tä­mi­sek­si jokai­nen puo­lue kaih­taa pää­tök­siä, jot­ka voi­si­vat repiä nii­tä sisäl­tä päin. Juu­ri tämän takia sosia­li­de­mo­kraa­tit kaa­toi­vat kun­ta­uu­dis­tuk­sen. Joh­ta­juus oli puo­luei­den sisäl­lä arvos­saan 1990-luvun talous­krii­sin vauh­dit­ta­ma­na, mut­ta tämä krii­si on kehit­ty­nyt niin hitaas­ti, että sii­hen on totut­tu niin kuin sam­mak­ko tot­tuu kat­ti­lan hitaas­ti läm­piä­vään veteen ymmär­tä­mät­tä hypä­tä pois.

Hal­li­tuk­ses­sa pitäi­si teh­dä enem­män äänes­tys­pää­tök­siä ja pää­mi­nis­te­rin pitäi­si tar­vit­taes­sa tur­vau­tua oppo­si­tion apuun. On sanot­tu, että vähem­mis­tö­hal­li­tuk­set voi­si­vat toi­mia moni­puo­lue­hal­li­tuk­sia parem­min, kos­ka sisäi­ses­ti yhte­näi­nen hal­li­tus toi­mii joh­don­mu­kai­sem­min. Neu­vot­te­lut oppo­si­tion kans­sa oli­si­vat tie­tys­ti työ­läi­tä. Edus­kun­nan val­ta kas­vai­si. Täs­sä on vedot­tu Ruot­sin esi­merk­kiin, joka juu­ri täl­lä het­kel­lä ei näy­tä par­hai­ta puoliaan.

Vaik­ka vähem­mis­tö­hal­li­tuk­siin ei men­täi­si, pitäi­si teh­dä mah­dol­li­sek­si hal­li­tuk­sen muo­dos­ta­mi­nen kapeam­mal­la poh­jal­la. Ruot­sis­sa ja Sak­sas­sa hal­li­tus voi hal­li­ta yhden äänen enem­mis­töl­lä. Jot­ta tämä oli­si mah­dol­lis­ta myös Suo­mes­sa, pitäi­si joko teh­dä her­ras­mies­so­pi­muk­sia oppo­si­tion kans­sa, jot­ta tila­päi­set pois­sao­lot eivät voi­si rat­kais­ta – tai pitäi­si siir­tyä nyky­ai­kaan niin, että vir­ka­mat­kal­la tai sai­raus­lo­mal­la ole­vat voi­si­vat äänes­tää kän­ny­käl­lään. On kai vuon­na 2015 on mui­ta­kin tapo­ja sel­vit­tää pää­mi­nis­te­rin kan­ta hal­li­tuk­sen­sa naut­ti­maan luot­ta­muk­seen kuin len­nät­tää hänet kes­ken tär­keän EU-kokouk­sen edus­kun­taan pai­na­maan nappia.

Oli­si hyvä saa­da läpi edes ne uudis­tuk­set, joi­ta edus­kun­nan enem­mis­tö tosia­sias­sa tukee. Vie­lä parem­paan tulok­seen pääs­täi­siin palaa­mal­la van­haan hyvään leh­män­kaup­po­jen aikaan. Enem­mis­tö­pää­tök­sis­sä on se vika, ettei koko­nai­suus aina ole hyvä min­kään ryh­män kan­nal­ta, kos­ka ei mita­ta kan­na­tuk­sen ja vas­tus­tuk­sen voimakkuutta.

Olet­ta­kaam­me, että päät­tä­ji­nä on kol­me yhtä suur­ta tahoa ja rat­kais­ta­va­na kol­me uudis­tus­ta, jois­ta kuta­kin kan­nat­taa yksi taho vuo­rol­laan mui­den vas­tus­taes­sa. Se yksi asia on aina tätä kan­nat­ta­val­le tahol­le elin­tär­keä ja niil­le kah­del­le muul­la asian vas­tus­ta­mi­nen jok­seen­kin saman­te­ke­vää. Enem­mis­tö­pää­tök­sel­lä yhtään uudis­tus­ta ei hyväk­sy­tä, mut­ta jos on mah­dol­lis­ta neu­vo­tel­la, kaik­ki kol­me hyväk­sy­tään. Lop­pu­tu­los on kaik­kien kan­nal­ta parem­pi kuin eril­li­siin enem­mis­tö­pää­tök­siin perus­tu­va. Aivan eri asioi­den niput­ta­mi­nen yhteen tuot­taa parem­pia pää­tök­siä kuin suo­ra­vii­vai­nen äänestäminen.

Lip­po­sen hal­li­tuk­ses­sa muka­na olleet puo­lu­eet pidet­tiin tyy­ty­väi­si­nä sil­lä, että jokai­nen sai läpi joi­tain itsel­leen tär­kei­tä asioi­ta. Katai­sen hal­li­tuk­ses­sa sil­lä, että kai­kil­la oli veto-oikeus lähes kaik­keen. Ero näkyi tuloksissa.

= = = =

Suo­men hyvin­voin­ti­val­tio raken­net­tiin pit­käl­ti kol­mi­kan­tai­ses­ti, mut­ta nyt työ­mark­ki­na­jär­jes­töis­tä on tul­lut jar­ru­mie­hiä. Kon­sen­suk­sel­la pää­see eteen­päin, kun kaik­kea tulee lisää. Kun lisää jaet­ta­vaa ei ole­kaan, muu­tos­ten teke­mi­nen yhtei­sym­mär­ryk­ses­sä on vai­ke­aa, sil­lä jol­ta­kin pitäi­si ottaa, jot­ta toi­sel­le voi­tai­siin antaa. En tie­dä, onko rea­lis­tis­ta toi­voa, että kol­mi­kan­nas­sa pys­tyt­täi­siin jat­kos­sa parem­paan. Ellei pys­ty­tä, edus­kun­nan on otet­ta­va itsel­leen takai­sin val­ta, jon­ka se on kol­mi­kan­nal­le luovuttanut.

Vai­kea­ta pää­tös­ten teko on ollut myös Euroo­pal­le. Jokai­sel­la Euroo­pan maal­la on oma sisäi­nen veto­kra­tian­sa, joi­den pääl­le tulee jäsen­mai­den väli­nen veto-oikeuk­sien sok­ke­lo. En ole var­ma, onko Suo­mi paran­ta­nut omaa ase­maan­sa aja­mal­la Mal­tal­le ja Kyprok­sel­le veto-oikeut­ta EU:n pää­tök­siin saa­dak­seen sen myös itselleen.

Euroop­pa on hukan­nut koh­ta vuo­si­kym­me­nen talous­krii­sis­sä, kos­ka perus­so­pi­mus on täyn­nä tapo­ja han­ka­loit­taa pää­tös­ten tekoa. Voi­daan lii­oit­te­le­mat­ta sanoa, että kyvyt­tö­myys pää­tök­siin on mak­sa­nut Euroo­pal­le sen joh­ta­van ase­man maa­il­mas­sa. Aasian maat ryn­ni­vät ohi ja Yhdys­val­lat vetää kaulaa.

 

101 vastausta artikkeliin “Vetokratia”

  1. No yksi ongel­mis­ta on se, että nykyi­nen hal­li­tus kes­kit­tyi dema­rien kan­na­tuk­sen paran­ta­mi­seen eikä ongel­mien rat­ko­mi­seen. Dema­rit syyt­ti­vät mil­loin kan­na­tuk­sen­sa las­kus­ta varal­li­suus­ve­ro­jen muut­ta­mis­ta, mil­loin tulo­ve­ro­jen muut­ta­mis­ta. Kun kan­na­tus tip­pui, kes­kit­tyi nykyi­nen hal­li­tus teke­mään kaik­ki päätk­set sen mukaan, mikä dema­reil­le oli­si teo­rias­sa parasta.

  2. sam­mak­ko tot­tuu kat­ti­lan hitaas­ti läm­piä­vään veteen ymmär­tä­mät­tä hypä­tä pois. 

    http://www.snopes.com/critters/wild/frogboil.asp

    val­tion talou­del­li­nen tilan­ne on kauhistuttava. 

    Hyvä puo­li asias­sa on se, että jul­ki­sen talou­den tila on huo­no vain kos­ka ei ole poliit­tis­ta halua kor­ja­ta sitä. Ansio­si­don­nai­sen ansio­tur­van ja eläk­keen yksi­tyis­tä­mäl­lä ja rahoit­ta­mal­la kou­lu­tus, perus­tur­va ja ter­vey­den­hoi­to jon­kin­lai­sel­la Libe­ran ehdot­ta­man tili­jär­jes­tel­män tyyp­pi­sel­lä rat­kai­sul­la voi­daan pie­nen­tää jul­ki­sen sek­to­rin menot mur­to-osaan. Paras­ta nois­sa on, että hyvin toteu­tet­tu­na jokai­nen pää­tös paran­taa kan­sa­lais­ten elä­mää, kär­si­jöik­si jää­vät lähin­nä jää­rät, jot­ka puo­lus­ta­vat omia, eivät edus­ta­mien­sa ihmis­ten, saa­vu­tet­tu­ja etuja.

    Voi­daan lii­oit­te­le­mat­ta sanoa, että kyvyt­tö­myys pää­tök­siin on mak­sa­nut Euroo­pal­le sen joh­ta­van ase­man maailmassa. 

    Katainen&Urpilainen jää­ne­vät his­to­ri­aan Suo­men huo­noim­pa­na ja kal­leim­pa­na pääministeri/valtiovarainministeri parivaljakkona.

  3. Epäi­le­mät­tä olem­me hal­vaan­tu­nees­sa tilas­sa, mut­ta samal­la kär­sim­me myös sii­tä, että ennen teh­tiin pää­tök­siä lii­an­kin rehvakkaasti. 

    Euro perus­tet­tiin otta­mat­ta huo­mioon asian­tun­ti­joi­den varoi­tuk­sia. Kreik­ka hui­ja­si luvuil­la, mut­ta otet­tiin sil­ti euroon mukaan. 

    Myös Nokian ala­mä­ki joh­tui pit­käl­ti yli­mie­li­sis­tä, “vah­vois­ta”, pää­tök­sen­ky­kyi­sis­tä joh­ta­jis­ta, joi­den kuun­te­lu­ky­ky oli heikentynyt.

  4. O.S. kir­joit­ti: “… tämä krii­si on kehit­ty­nyt niin hitaas­ti, että sii­hen on totut­tu niin kuin sam­mak­ko tot­tuu kat­ti­lan hitaas­ti läm­piä­vään veteen ymmär­tä­mät­tä hypä­tä pois.”

    Olen itse jos­kus poh­ti­nut, onko Suo­men nyky­ti­lan­tees­sa osin samo­ja ainek­sia kuin osas­sa Krei­kan krii­sin syi­tä. Kyky teh­dä pää­tök­siä, ennen kuin on lii­an myö­häis­tä, on täs­sä se olen­nai­nen asia, ei se, onko pää­tös paras vai ehkä vain toi­sek­si paras. 

    Ket­te­ryy­teen tar­vit­taes­sa kyke­ne­vät pär­jää­vät evo­luu­tios­sa jäh­mei­tä parem­min. Sen tie­tä­ne­vät jopa monet eri otuk­set Hel­sin­gin lähi­luon­nos­sa, niin pedot (ja kaik­ki­ruo­kai­set) kuin hengs­sä säi­ly­neet saaliseläimetkin.

  5. Kuvaa­va esi­merk­ki tuos­ta pää­tök­sen­teon mah­dot­to­muu­des­ta on suh­tau­tu­mi­nen Katai­sen inves­toin­ti­pa­ket­tiin, jon­ka käyt­tä­mis­tä esi­mer­kik­si Sipi­lä heh­kut­ti. Vahin­ko vain, että val­tio sai­si hal­vem­mal­la inves­toin­ti­ra­haa itse, mut­ta kos­ka pää­tök­siä ei kukaan vis­siin halua omiin nimiin, niin vas­tuu­ta halu­taan jakaa EU:n nimiin jul­ki­suu­des­sa. Samal­la sit­ten tuh­la­taan taas oikein urakalla.

  6. Sep­po S:
    Epäi­le­mät­tä olem­me hal­vaan­tu­nees­sa tilas­sa, mut­ta samal­la kär­sim­me myös sii­tä, että ennen teh­tiin pää­tök­siä lii­an­kin rehvakkaasti. 

    Euro perus­tet­tiin otta­mat­ta huo­mioon asian­tun­ti­joi­den varoi­tuk­sia. Kreik­ka hui­ja­si luvuil­la, mut­ta otet­tiin sil­ti euroon mukaan. 

    Myös Nokian ala­mä­ki joh­tui pit­käl­ti yli­mie­li­sis­tä, “vah­vois­ta”, pää­tök­sen­ky­kyi­sis­tä joh­ta­jis­ta, joi­den kuun­te­lu­ky­ky oli heikentynyt.

    Nokia kaa­tui kyl­lä­kin juu­ri tuo­hon veto-joh­ta­juu­teen. Lii­an monel­ta joh­ta­jal­ta piti mat­rii­sis­sa saa­da hyväk­syn­tä, ja yhtiön toi­min­ta halvaantui.

  7. Olen samaa miel­tä sii­tä, että pää­tök­sen­te­ko­ta­vois­sa oli­si paran­ta­mi­sen varaa, mut­ta en yhdy lop­pu­pää­tel­mään sii­tä, että EU:n tai Suo­men ongel­mat rat­ke­ai­si­vat siir­ty­mäl­lä EU:ssa enemmistöpäätösmallin.

    Suo­men sisäl­lä siks­päk on yrit­tä­nyt vetää monien vas­tus­ta­mia hank­kei­taan läpi pie­nel­lä enem­mis­töl­lä edus­kun­nas­sa, ja usein ehkä enem­mis­tö­pää­tök­sin siks­pä­kin sisäl­lä­kin. Ei ihme jos jos­sain vai­hees­sa alkaa kit­ka kas­vaa suu­rek­si (kun usein hank­kei­ta vetää vain pie­nen enem­mis­tön sisäi­nen pie­ni enem­mis­tö). Kun­kin puo­lu­een hal­li­tus­oh­jel­maan ujut­ta­mien hank­kei­den jyrää­mi­nen tuol­lai­sen pie­nen enem­mis­tön tur­vin ei ole fik­suin mah­dol­li­nen filo­so­fia, eikä tuo­ta kovin toi­min­ta­kyk­kyi­siä hallituksia.

    Kir­joi­tuk­ses­sa mai­ni­tus­sa esi­mer­kis­sä, jos­sa kol­me tahoa pyr­kii kol­meen uudis­tuk­seen, ne uudis­tuk­set voi­si­vat olla vaik­ka­pa kol­me suur­ta avus­tus­ta kol­mel­le puo­lu­eel­le. Ei siis ole mitään takei­ta sii­tä, että vain yhden tahon innok­kaa­si kan­nat­ta­mat “uudis­tuk­set” oli­si­vat hyväk­si koko yhteiskunnalle.

    Vähem­mis­tö­hal­li­tus­a­sen­teen vah­vis­ta­mi­nen voi­si sen sijaan olla hyvä muu­tos. Vähem­mis­tö­hal­li­tus­mal­lin voi näh­dä niin, että sii­nä yksi taho tekee ehdo­tuk­sia, joi­den arvaa ole­van _kaikkien_ mie­leen. Kir­joi­tus tun­tui vali­tet­ta­vas­ti etsi­vän enem­män kei­no­ja sii­hen, miten pää­tök­siä saa­tai­siin aikaan, vaik­ka enem­mis­tö edus­ta­jis­ta tai kan­sas­ta nii­tä vastustaakin.

    Kyl­lä Suo­mes­sa kan­sa hyväk­sy vai­kei­ta­kin pää­tök­siä, jos se kokee ne tar­peel­li­sik­si tai vält­tä­mät­tö­mik­si. Esi­merk­ki­nä käy­te­tyn kun­ta­uu­dis­tuksn kal­tai­set hank­keet eivät sitä todl­la­kaan ole. Ei kan­na­ta kulut­taa aikaa sen miet­ti­mi­seen, miten monien mie­les­tä tar­peet­to­mat ja hai­tal­li­set­kin hank­keet saa­tai­siin maa­liin sii­tä huo­li­mat­ta, että niil­lä ei ole laa­jaa kan­na­tus­ta taka­naan. Myös hyö­dyl­li­siä ja kan­san tuke­mia paran­nuk­sia on jonos­sa polii­tik­ko­jen toi­mia odottamassa.

    Väi­tän että Suo­mea on raken­net­tu hyväh­köön nyky­kuo­siin­sa eri­tyi­ses­ti kon­sen­sus­pää­tök­sin, jot­ka val­tao­sa kan­sas­ta on hyväk­sy­nyt ja alle­kir­joit­ta­nut. Näin raken­ne­taan toi­mi­vaa, kan­sa­lai­sen kes­ke­näi­seen luot­ta­muk­seen ja kan­sa­lais­ten ja hal­lin­non väli­seen luot­ta­muk­seen perus­tu­vaa yhteis­kun­taa, jon­ka raken­ta­mi­seen kaik­ki kan­sa­lai­set myös halua­vat aktii­vi­ses­ti osallistua.

    Niu­kan enem­mis­tön teke­miin yksit­täis­ten puo­luei­den halu­jen mukai­siin pää­tök­siin tai EU:n enem­mis­tön teke­miin (usein yksit­täis­ten mai­den mie­li­pi­teen vas­tai­siin) pää­tök­siin täh­tää­mi­nen edus­taa aivan tois­ta lin­jaa. Jos toi­mi­van kan­sa­lai­syh­teis­kun­nan halu­aa pila­ta, niin ehkä se juu­ri noin onnistuu.

  8. Veto­kra­tian voi­si kor­va­ta sanal­la jako­kra­tia tai parem­min­kin sen puut­teel­la. Euroo­pan tule­va ja pysy­vä köyh­ty­mi­nen tai sii­hen ver­rat­ta­va vajaan pro­sen­tin talous­kas­vu aset­taa hyvin­voin­ti­val­tion perus­tan kysee­na­lai­sek­si myös Suo­mes­sa. Se kuin­ka lähel­le ”yövar­ti­ja­val­tio­ta” men­nään ja miten on perus­ky­sy­mys. Poliit­ti­sen näy­tel­män toi­nen puo­li on irvo­kas vel­kaan­tu­mi­nen, joka täh­tää vain poliit­ti­sen vai­ku­tus­val­lan säilyttämiseen.
    Suo­men ja Ruot­sin vii­me­ai­kai­sen tulos­ten poh­jal­ta tuli­si kai pyr­kiä kak­si­puo­lue­jär­jes­tel­mään, jos­sa pääministeri(kanslia) joh­tai­si maa­ta vaa­leis­sa ilmoi­te­tun suun­ni­tel­man pohjalta.
    Olli Rehn esit­ti tv:ssä komis­sion (oman­sa?) aja­tuk­sen, että Sak­sa romut­tai­si oman talou­ten­sa infla­to­ri­ses­ti ja siten aut­tai­si mui­ta mai­ta talouk­sien­sa kor­jaa­mi­ses­sa. Jos EKP käyt­tää sete­li­ra­hoi­tus­ta ja ostaa val­tioi­den vel­ka­kir­jo­ja, niin syn­tyy ros­ka­pank­ki, jon­ka ris­kipree­miot näky­vät pit­kään ja näin estä­vät nor­maa­lin pank­ki­toi­min­nan. Jos ystä­vän ohjeet ovat täl­lai­sia, niin tar­vi­taan­ko edes vihollisia?

  9. O.S. kir­joit­ti: “Lip­po­sen hal­li­tuk­ses­sa muka­na olleet puo­lu­eet pidet­tiin tyy­ty­väi­si­nä sil­lä, että jokai­nen sai läpi joi­tain itsel­leen tär­kei­tä asioi­ta, Katai­sen hal­li­tuk­ses­sa sil­lä, että kai­kil­la oli veto-oikeus lähes kaikkeen.”

    Miten­kä­hän pal­jon tuo­hon nyky­ti­laan on vai­kut­ta­nut median ja polii­ti­koi­den har­ras­ta­ma asioi­den yksin­ker­tais­ta­mi­nen? Eli teh­dään asiois­ta “kyn­nys­ky­sy­myk­siä” jois­ta saa hel­pos­ti otsi­kon medi­aan, ja siten jul­ki­suut­ta. Sit­ten kun asiat on esi­tet­ty täl­lä tavoin, on vai­kea hyväk­syä mui­den aja­mia näkö­kan­to­ja, kos­ka muu­ten vas­tus­ta­jat saa­vat hyviä pii­kit­te­lyn koh­tei­ta. Esi­mer­kik­si olet­te­ko vii­me aikoi­na näh­neet poliit­tis­ta kes­kus­te­luoh­jel­maa, jos­sa joku ei oli­si kri­ti­soi­nut tois­ta puo­luet­ta tyy­liin: “tei­dän olles­sa hal­li­tuk­ses­sa teh­tiin täl­lai­sia pää­tök­siä, jok­ta oli­vat vas­toin tei­dän vaaliohjelmianne”.

    Mut­ta kun tämä päät­tä­mät­tö­myys­asia on nyt six­pac­kin jäl­keen alka­nut saa­da huo­mio­ta, niin ehkä­pä sii­tä­kin opitaan.

  10. tcrown: Hyvä puo­li asias­sa on se, että jul­ki­sen talou­den tila on huo­no vain kos­ka ei ole poliit­tis­ta halua kor­ja­ta sitä. Ansio­si­don­nai­sen ansio­tur­van ja eläk­keen yksi­tyis­tä­mäl­lä ja rahoit­ta­mal­la kou­lu­tus, perus­tur­va ja ter­vey­den­hoi­to jon­kin­lai­sel­la Libe­ran ehdot­ta­man tili­jär­jes­tel­män tyyp­pi­sel­lä rat­kai­sul­la voi­daan pie­nen­tää jul­ki­sen sek­to­rin menot murto-osaan

    Entä jos jäte­tään raha pois las­kuis­ta ja tar­kas­tel­laan työ­tä? Nyky­ään iso osa poru­kas­ta tekee jul­ki­sel­le sek­to­ril­le työ­tä, isoim­pi­na paloi­na kou­lu­tus ja ter­vey­den­hoi­to. Nämä tie­tys­ti tar­vit­se­vat myös yksi­tyi­sel­tä sek­to­ril­ta työ­tä (vaik­ka­pa sai­raa­lan raken­ta­mi­nen), joka pitää myös huomioida.

    Tämän työn tar­ve (lähin­nä ter­vey­den­hoi­dos­sa) kas­vaa, ja samal­la muun työn mää­rä pie­ne­nee teki­jä­mää­rän vähe­tes­sä. Näh­däk­se­ni jul­ki­sen talou­den pit­kän aika­vä­lin ongel­mat tule­vat täs­tä, vaik­ka lyhyel­lä aika­vä­lil­lä suh­dan­teil­la ym. on iso merkitys.

    Ajat­te­lit­ko esit­tä­mie­si jär­jes­te­ly­jen vähen­tä­vän hoi­va­työn tai kou­lu­tuk­sen tar­vet­ta vai lisää­vän muu­ten teh­ty­jen työ­tun­tien mää­rää? Jul­kis­ta sek­to­ria voi­daan jon­kin ver­ran kutis­taa siir­tä­mäl­lä kes­ki­luo­kan kus­tan­nuk­sia itse mak­set­ta­vak­si, mut­ta perus­asia­na poh­jal­la on se, että suu­ri osa kus­tan­nuk­sis­ta syn­tyy ihmi­sis­tä, joil­la ei ole rahaa mak­saa palveluista.

    Esi­mer­kik­si tili­jär­jes­tel­män koh­dal­la kyse on aika pal­jon arvois­ta. Onko ok, että vaik­ka­pa rin­ta­syö­vän saa­nut työi­käi­nen jou­tuu vetä­mään tilin­sä tyh­jäk­si kal­liin lää­ke­hoi­don vuok­si? Hoi­de­taan­ko ihmi­nen, jol­la on tili tyh­jä? Mak­saa­ko van­hus hoi­ton­sa koko omai­suu­del­laan? (Säi­lyy­kö se omai­suus silloin?)

    Minul­la ei ole mitään peri­aat­teel­lis­ta yksi­tyis­tä­mi­sen puo­les­ta tai vas­taan. Se toi­mii jos­kus hyvin, jos­kus huo­nom­min. Pidän myös sii­tä, että ihmi­sen itsen­sä pitäi­si pys­tä mah­dol­li­sim­man pal­jon vai­kut­ta­maan omil­la valin­noil­laan elä­män­laa­tuun­sa. En kui­ten­kaan näe ihan suo­raa yhtä­läi­syys­merk­ke­jä näi­den asioi­den välillä.

    Jul­ki­nen­kin puo­li voi tiu­ken­taa työ­eh­to­ja ja raken­taa kan­nus­tin­jär­jes­tel­miä. Jul­ki­nen puo­li voi nos­taa elä­kei­kää tai hei­ken­tää ansio­si­don­nais­ta. Vain jul­ki­nen puoil voi huo­leh­tia sii­tä, että mata­la­palk­ka­töi­tä­kin kan­nat­taa teh­dä. Tar­vi­taan siis raken­ne­pää­tök­siä, ja toteut­ta­mi­nen jul­ki­ses­ti tai yksi­tyi­ses­ti on vain tek­niik­kaa, joka kan­nat­taa teh­dä tilan­teen mukaan par­haal­la tavalla.

  11. Vas­taus poliit­ti­sen jär­jes­tel­mäm­me kyvyt­tö­myy­teen teh­dä tar­peel­li­sia pää­tök­siä on tämän jär­jes­tel­män siir­tä­mi­nen tila­päi­ses­ti syr­jään. Olem­me hukan­neet BKT:stä kym­me­niä mil­jar­de­ja oikei­den pää­tös­ten puut­tu­mi­sen seu­rauk­se­na. Jotain muu­ta on kokeiltava.

    Elii vas­taus löy­tyy 70-luvul­ta: hätä­ti­la­hal­li­tus vir­ka­mie­his­tä koos­tuen. Pre­si­dent­ti voi puo­les­ta­ni ottaa hal­li­tuk­sen joh­det­ta­vak­seen. Jos joku alkaa vin­ku­maan perus­tus­lais­ta, niin joko sovel­le­taan luo­vaa tul­kin­taa tai sit­ten muu­te­taan perus­tus­la­kia. Hätä ei lue lakia ja tar­koi­tus pyhit­tää keinot.

    Ajan­jak­sok­si vaik­ka nel­jä vuot­ta, edus­kun­ta kumi­lei­ma­si­mek­si ja puo­lik­si lomau­tet­tu­na, uudet vaa­lit 2019 ja sen jäl­keen paluu nor­maa­liin. Tähän paket­tiin neli­vuo­ti­set palk­ka- ym. rat­kai­sut. Sotet ja kun­ta­uu­dis­tuk­set maaliin.

    1. Sanoin pari vuot­ta sit­ten erääs­sä sul­je­tus­sa tilai­suu­des­sa, että meil­lä on maan his­to­rian huo­noin hal­li­tus. Tähän Rai­mo Sau­las sanoi, että tuo kehu­ma­si hätä­ti­la­hal­li­tus oli vie­lä huonompi.

  12. Joku lop­pu krii­sil­le tulee kyl­lä… sit­ten jos­kus. Lop­pu­tu­los on se mikä on. Voi­si sitä kir­joit­taa pit­kän tili­tyk­sen mut­ta en usko että se oikeas­ti kan­nat­taa. Jos tili­tyk­set tehoai­si­vat niin koko krii­si oli­si jo rat­ken­nut. Teko on se mikä asiat rat­kai­see ja elä­mä­ni on lii­an lyhyt mureh­tiak­se­ni tätä kol­lek­tii­vis­ta epä­on­nis­tu­mis­ta johon minul­la ei ole ollut mitään sanan­val­taa. Tais­tel­kaa te nois­ta vähäi­sis­tä murusis­ta ja huo­mat­kaa miten maa­il­man­ne sil­ti mure­nee sil­mien­ne edes­sä kun rat­kai­sua ette saa aikaan. Minä taas kes­ki­tyn omiin jut­tui­hi­ni ja teen niis­tä jota­kin omas­ta mie­les­tä­ni fiksua. 

    Kan­nat­taa ope­tel­la pelaa­maan niil­lä kor­teil­la jot­ka elä­mä on jaka­nut. Se jako ei ole ollut tasa­ver­tai­nen, joten paras ottaa ilo irti niis­tä kor­teis­ta jot­ka itsel­lä on. Ehkä fik­sus­ti pelaa­mal­la saa parem­mat kor­tit tule­vai­suu­des­sa. Har­mil­lis­ta enem­mis­tön kan­nal­ta kun kaik­ki eivät osaa pela­ta poke­ria. Fee­nix lin­tu kuo­lee, muut­tuu tuh­kak­si ja syn­tyy uudel­leen. Kuo­le­ma voi olla hidas, kivu­lias ja pit­kä, mut­ta huo­mi­nen tulee aina ja jokin uusi asia syn­tyy tuh­kas­ta. Tuh­kan perään ei kan­nat itkeä.

  13. Osmo: “Suo­men hyvin­voin­ti­val­tio raken­net­tiin pit­käl­ti kol­mi­kan­tai­ses­ti, mut­ta nyt työ­mark­ki­na­jär­jes­töis­tä on tul­lut jarrumiehiä.”

    Työ­mark­ki­na-asiat kuu­lu­vat työ­mark­ki­na­jär­jes­töil­le — ja tus­kin se hal­li­tus sii­nä kol­mi­kan­nas­sa eri­tyi­ses­ti jarruttelee?

    Kes­kit­ty­köön hal­li­tus siis hal­lit­se­maan ja val­tion talou­teen ja pysy­köön eros­sa asiois­ta, jot­ka eivät sil­le kuulu.

    Ikä­vä asia on se, että hal­li­tuk­ses­ta on tul­lut palk­ka­po­li­tii­kan osa­puo­li, kun työ­nan­ta­jat halua­vat val­tao­san pal­kan­ko­ro­tuk­sis­ta veron­alen­nuk­si­na eli pal­kan­mak­sa­jan roo­li on hämärretty.

  14. Kun­pa tämä tär­keä puheen­vuo­ro saa­vut­tai­si mah­dol­li­sim­man monet sil­mät ja kor­vat. Kyse ei ole pel­käs­tään Suo­men ongel­mas­ta, ei edes EU:n ongel­mas­ta, vaan län­si­mai­sen demo­kra­tian ongel­mas­ta ylipäätään.

    Län­si­mai­nen demo­kra­tia toi­mi hyvin niin kau­an kun elet­tiin nouse­van talou­den aikaan. Ongel­mat alkoi­vat heti, kun pää­tök­set meni­vät vai­keik­si — jaka­mi­sen sijas­ta piti ruve­ta kar­si­maan. Se on osoit­tau­tu­nut polii­tik­ko­jen enem­mis­töl­le yli­voi­mai­sen vai­keak­si tehtäväksi.

    On tär­keä huo­ma­ta, että kyse ei ole puo­lue­po­liit­ti­ses­ta kysy­myk­ses­tä, vaik­ka tilan­net­ta sel­lai­seen pik­ku­po­li­ti­koin­tiin pal­jon käy­te­tään­kin. Nyky­hal­li­tus on epäi­le­mät­tä ollut mel­koi­sen huo­no, mut­ta niin on ollut myös oppo­si­tio. Ei se sii­tä vaih­ta­mal­la para­ne, ellei samal­la ymmär­re­tä maa­il­man muut­tu­mis­ta ja muu­te­ta toi­min­ta­ta­paa sen mukaisesti.

    Tämä on mei­dän län­si­mai­den koh­ta­lon­ky­sy­mys. Pää­sem­me­kö irti täs­tä sei­tis­tä, vai jat­kam­me­ko vain saa­vu­tet­tu­jen etu­jen vim­mat­tua puo­lus­ta­mis­ta estäen samal­la ikä­vien, mut­ta pakol­lis­ten pää­tös­ten teon. Onko meil­lä malt­tia sopeutua?

    Suo­mel­la seu­raa­va koh­ta­lon paik­ka ovat keväi­set edus­kun­ta­vaa­lit. Vie­lä­kö popu­lis­mi ja lyhyt­jän­tei­nen käh­min­tä jyl­lää­vät, vai voit­tai­si­ko välil­lä jär­ki? Toi­vot­ta­vas­ti ehdok­kaat ja puo­lu­eet eivät mene vaa­li­tais­te­lun tuok­si­nas­sa lupai­le­maan mitään höl­möä, vaan pitä­vät pään kylmänä.

    Voi että toi­voi­sin jär­jen voit­toa, mut­ta pel­kään kui­ten­kin pahinta.

  15. Kai­ken vii­sau­den alku on tosi­asioi­den tun­nus­ta­mi­nen, mut­ta kun uuti­sia kat­soo niin koko ajan siel­tä työn­ne­tään pelk­kää sumu­tus­ta kuin Neuvostoliitossa.

    Ydin­voi­man raken­ta­mi­ses­sa ei ole jär­keä jos pörs­sis­tä saa ostaa säh­köä 10-vuo­den pää­hän hal­vem­mal­la kuin man­ka­la hin­ta ydin­voi­mal­le sil­loin on!

    Tur­ve on edul­li­nen ener­gia joka on Suo­men uusiu­tu­va luon­non­va­ra jon­ka hai­tat ovat hal­lin­nas­sa. kan­nat­taa lisätä

    Vih­reät kaa­toi­vat Tal­vi­vaa­ran jous­ta­mat­to­mal­la luvi­tuk­sel­la ja lii­oit­te­le­mal­la pora­kai­vo­laa­tui­sen jäte­ve­den ympäristökatastrofiksi.

    Ilmas­ton­muu­tos on niin hidas pro­ses­si että sen var­jol­la ei oli­si kan­nat­ta­nut ajaa rau­ta- ja pape­ri­hier­re­teol­li­suut­ta kehi­tys­mai­hin tai tuho­ta kan­sa­kun­nan varal­li­suut­ta siir­tä­mäl­lä ihmi­set betonikerrostaloihin.

    Jul­ki­sen sek­to­rin suo­si­mi­nen mark­ki­na­me­ka­nis­min sijas­ta tuh­laa val­ta­vas­ti raho­jam­me kal­lii­seen päi­vä­hoi­toon, kal­lii­seen ter­vey­den­hoi­toon ja koulutukseen.Eläkeläiset hoi­tai­si­vat lap­sen­lap­set usein­mur­to-osal­la jos se heil­le teh­täi­siin mah­dol­li­sek­si vaik­ka pal­ve­luse­te­lil­lä, Kou­luis­sa ope­te­taan itse­pe­tok­sel­la vaik­ka metal­li­mie­hiä itseo­pis­ke­lu­päi­viä käyt­tä­mäl­lä vaik­ka työs­sä voi­si oppia saman. Lää­kä­ri tekee yksi­tyi­se­nä monin­ker­tai­sen mää­rän toi­men­pi­tei­tä kuin kuuukausipalkkaisena.

    Eläm­me jat­ku­vas­sa itse­pe­tok­ses­sa, jokai­nen puo­lue työn­tää ideo­lo­gis­ta son­taa, puo­li­to­tuuk­sia. Hal­li­tuoh­jel­mak­si riit­täi­si yksi lause, ollaaan totuu­del­li­sia ja toi­mi­taan sii­tä lähtien.

  16. Suo­mes­sa on veto­kra­tian lisäk­si kor­po­ra­ti­vis­mi. Kol­mas­osa väes­tös­tä jakaa kak­kua omak­si eduk­seen. Kak­si kol­mas­osaa on syr­jäy­tet­ty ja ajet­tu köyh­ty­mi­seen ja osto­voi­man ulko­puo­lel­le. Kan­san­ta­lous kuihtuu.

    Sit­ten seli­te­tään kan­san­ta­lou­den supis­tu­mis­ta pape­ri­teol­li­suu­den ja elek­to­niik­ka­teol­li­suu­den + glo­baa­li­saa­tion tuo­mil­la ongel­mil­la. Samaa fak­to­jen vas­tais­ta puhet­ta vuo­des­ta toiseen. 

    Ruot­sin talous on koke­nut kai­ken saman enem­män­kin ja sil­ti siel­lä talous kas­vaa. Kun ruot­sa­lai­nen polii­tik­ko tai eko­no­mis­ti puhuu, vas­tuu ei siir­ry kuu­li­jal­le, kuten Suomessa. 

    Jos Ruot­si oli­si hai­rah­ta­nut euroon, se oli­si irrot­tau­tu­nut sii­tä jo aiko­ja sitten.

    Vii­mek­si tänään STTK:n Ant­ti Palo­la puhui TV 1:n Ykkö­saa­mus­sa samaa pup­pua kuin Ant­ti Rin­ne ja Etlan Vih­riä­lä ym, että Suo­men talou­den ongel­mat joh­tu­vat glo­ba­li­saa­tios­ta ja muis­ta hen­ki­maa­il­man jutuista.

  17. Mitään ei ole teh­tä­vis­sä sen raken­teen puit­teis­sa, jos­sa nykyi­nen poliit­ti­nen jär­jes­tel­mäm­me toi­mii. Vai tun­tuu­ko joten­kin eri­koi­sel­ta, että tämä “veto­kra­tia” on val­lal­la joka puo­lel­la eurooppaa?

    Ero euros­ta tus­kin tulee kysy­myk­seen, mut­ta se on ainoa pää­tös, joka mei­dät voi­si pelas­taa. Mil­ton Fried­man kir­joit­ti näin vuon­na 1953:
    “If the exter­nal chan­ges are deep-sea­ted and per­sis­tent, the unemplo­y­ment pro­duces stea­dy downward pres­su­re on prices and wages, and the adjust­ment will not have been comple­ted until the defla­tion has run its sor­ry course.”
    Essays in Posi­ti­ve Economics

    Tämä siis 62 vuot­ta sit­ten. Puhum­me talou­den kei­no­te­koi­ses­ta ja väki­val­tai­ses­ta defla­toin­nis­ta sii­hen pis­tee­seen, että se taas on kil­pai­lu­ky­kyi­nen. Tämä on isoin jut­tu Suo­men sodan­jäl­kei­ses­sä his­to­rias­sa. Ei ole mikään ihme ettei hal­li­tus tee mitään päätöksiä.

    Edes­säm­me on jotain sel­lais­ta, jota emme kos­kaan ennen ole käy­neet läpi:
    https://drive.google.com/file/d/0B4e1RBANe0uVdjhGZkM1cUdEUmc/view?usp=sharing

    Jotain sel­lais­ta, johon poliit­tis­ta ja yhteis­kun­nal­lis­ta jär­jes­tel­määm­me ei ole mil­lään taval­la suunniteltu.

  18. Lisäk­si lii­an tark­ka selus­tan var­mis­te­lu yli­tar­kal­la hal­li­tus­oh­jel­mal­la ja vaa­li­ta­voit­tei­den nos­ta­mi­nen ‑lupauk­sik­si pahen­ta­vat Osmon ker­to­maa tilaa. On vas­tuu­ton­ta luva­ta äänes­tä­jil­le jotain yksi­tyis­koh­taa ennen vaa­le­ja — koko­nai­suu­den pitäi­si rat­kais­ta. On vas­tuu­ton­ta myös detal­joi­da nel­jän vuo­den pää­tök­sen­te­koa yksi­tyis­koh­tai­ses­ti, kun maa­il­ma muut­tuu koko ajan.

  19. Taus­tal­la on yhteis­kun­nan hajoa­mi­nen ja pirstaloituminen.Vielä 90-luvul­la tavoit­teet oli­vat yhtei­siä, ei hyvin­voin­ti­val­tios­ta ollut erimielisyyttä.

    Nyt tilan­ne on toi­nen ja kun pää­tök­sen­te­koon tar­vi­taan 4–6 puo­luet­ta niin eipä pää­tök­siä enää syn­ny, kun ei ole yhteis­tä pää­mää­rää eikä yhtei­siä arvo­ja ole enää.okkomus halu­aa vakaat olot ja tulot yrit­tä­jäl­le ja epä­var­muu­den , vaih­te­le­vat tulot ja pelon työn­te­ki­jäl­le, sos­sut päinvastoin

  20. Pää­tök­sen­teon hal­vaan­tu­mi­seen joh­taa myös demo­kra­tian rakenne

    Suo­men vaa­li­jär­jes­tel­mä tuot­taa tulok­sen, jos­sa ideo­lo­gi­set erot eivät ole puo­luei­den välil­lä vaan puo­luei­den sisällä.

    Jos puo­lue halu­aa menes­tyä yleis­puo­lu­ee­na eli suu­re­na puo­lu­ee­na niin ehdol­la pitää olla niin oikeis­to­lai­sia kuin vasem­mis­to­lai­sia edustajia

    Kokoo­mus on kou­lue­si­merk­ki tästä

  21. Evert The Neve­Rest:
    ‘snip’
    Sit­ten seli­te­tään kan­san­ta­lou­den supis­tu­mis­ta pape­ri­teol­li­suu­den ja elek­to­niik­ka­teol­li­suu­den + glo­baa­li­saa­tion tuo­mil­la ongel­mil­la. Samaa fak­to­jen vas­tais­ta puhet­ta vuo­des­ta toiseen. 

    Ruot­sin talous on koke­nut kai­ken saman enem­män­kin ja sil­ti siel­lä talous kas­vaa. Kun ruot­sa­lai­nen polii­tik­ko tai eko­no­mis­ti puhuu, vas­tuu ei siir­ry kuu­li­jal­le, kuten Suomessa. 

    Jos Ruot­si oli­si hai­rah­ta­nut euroon, se oli­si irrot­tau­tu­nut sii­tä jo aiko­ja sitten.
    ‘snip’

    Siis mie­les­tä­si met­sä­teol­li­suus ja elekt­ro­niik­ka­teol­li­suus eivät ole Suo­mes­sa supis­tu­neet, vaan se on fak­to­jen vastaista?
    Ja Ruot­sis­sa päät­tä­jät eivät kan­nat­tai­si euroon siirymistä?

    Kyl­lä Ruot­sis­sa on teh­ty jär­ke­viä pää­tök­siä, toi­sin kuin Suo­mes­sa: Ruot­sis­sa inves­toi­daan, Suo­mes­sa vain sääs­te­tään ja sääs­te­tään — ja sitä lajia halu­taan vaan lisää!

  22. Mik­ko-Vil­le Määt­tä:
    ‘snip’
    Ero euros­ta tus­kin tulee kysy­myk­seen, mut­ta se on ainoa pää­tös, joka mei­dät voi­si pelas­taa. Mil­ton Fried­man kir­joit­ti näin vuon­na 1953:
    “If the exter­nal chan­ges are deep-sea­ted and per­sis­tent, the unemplo­y­ment pro­duces stea­dy downward pres­su­re on prices and wages, and the adjust­ment will not have been comple­ted until the defla­tion has run its sor­ry course.”
    Essays in Posi­ti­ve Economics

    Tämä siis 62 vuot­ta sitten.
    ‘snip’

    Vai niin kir­joit­ti pro­feet­ta Fried­man 62 vuot­ta sit­ten — eikä sitä ole vie­lä­kään tapah­tu­nut. Jos odo­tam­me toi­set 62 vuot­ta, ehkä sit­ten alkaa tapah­tua — jos ben­san hin­ta ei nouse 😉

    Ja mitä mah­toi­kaan pro­feet­ta kir­joit­taa euros­ta ja sii­tä eroamisesta?

  23. Ei sitä hätä­ti­la­hal­li­tus­ta koot­tu talou­den ongel­mien vuok­si vaan puo­luei­den rii­te­lyn sekä valtapelin.

    1970-luku oli kyy­ni­syy­den kul­ta-aikaa poli­tii­kas­sa. Vas­ta vah­vat enem­mis­töt muut­ti­vat tilan­teen. Hei­kot enem­mis­töt, vah­voin sisäi­sin oppo­si­tioin, taas sekoit­ta­vat pakkaa.…

  24. mai­ju:
    Kai­ken vii­sau­den alku on tosi­asioi­den tun­nus­ta­mi­nen, mut­ta kun uuti­sia kat­soo niin koko ajan siel­tä työn­ne­tään pelk­kää sumu­tus­ta kuin Neuvostoliitossa.

    Mai­ju kehot­taa tun­nus­ta­maan tosi­asiat, ja sii­tä täy­tyy olla ehdot­to­mas­ti samaa mieltä.

    Vaan min­kä ihmeen takia hän keho­tuk­sen­sa jäl­keen lataa kiis­tat­to­mien tosi­asioi­den sijaan usei­ta hyvin arvo­la­tau­tu­nei­ta väitteitä? 

    Eihän se näin toi­mi, että tosi­asioi­na pide­tään yksioi­koi­sia “omia totuuk­sia” ja odo­te­taan, että maa­il­ma rupe­aa toi­mi­maan nii­den mukaan. Totuus on hyvin moni­muo­toi­nen asia, ja eteen­päin pääs­tään vain hyväk­sy­mäl­lä tämä tosiasia.

  25. Rol­le: Nokia kaa­tui kyl­lä­kin juu­ri tuo­hon veto-joh­ta­juu­teen. Lii­an monel­ta joh­ta­jal­ta piti mat­rii­sis­sa saa­da hyväk­syn­tä, ja yhtiön toi­min­ta halvaantui.

    Hyvin havait­tu. Ja tämän takaa löy­tyy se suo­ma­lai­sen hal­lin­noon ja joh­ta­mi­sen hel­ma­syn­ti. Ryh­dy­tään leik­ki­mään orga­ni­saa­tio­pe­le­jä ja laa­tik­ko­leik­ke­jä, kun pitäi­si paneu­tua sii­hen, miten menes­ty­tään ja mitä pitää teh­dä, että menes­tyt­täi­siin. Nokian orga­ni­saa­tio­pe­lit tun­ne­taan. Sote ‑sekoi­lut ovat lii­an­kin tuttuja.

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sanoin pari vuot­ta sit­ten erääs­sä sul­je­tus­sa tilai­suu­des­sa, että meil­lä on maan his­to­rian huo­noin hal­li­tus. Tähän Rai­mo Saui­las sanoi, että tuo kehu­ma­si hät­gä­ti­la­hal­li­tus oli vie­lä huonompi.

    No enpä ehdo­ta­kaan, että Mau­ri Miet­tus­ta kai­ve­taan hau­das­ta. Tosin joi­den­kin nyky­mi­nis­te­rei­den koh­dal­la eroa ei vält­tä­mät­tä huo­mai­si. Todel­li­suu­des­sa tuol­loi­nen 1975 hal­li­tus muo­dos­tui pää­osin poliit­tis­ten puo­luei­den edus­ta­jis­ta ja kes­kit­tyi lähin­nä sisäi­seen rii­te­lyyn etu­jen jaka­mi­ses­ta taus­ta­ryh­mil­leen. Eli sitä samaa tuu­baa mitä tänään­kin puo­lu­eet pyö­rit­tä­vät. Sik­si­pä ehdo­tin­kin vir­ka­mie­his­tä koos­tu­vaa hal­li­tus­ta. Edel­ly­tyk­se­nä voi­si olla jäsenkirjattomuus.

    R. Sai­lak­sen lait­tai­sin valtionvarainministeriksi.

  27. Ammat­ti­liit­to­jen uut­ta kes­kus­liit­toa ollaan kokoamassa.
    Mai­nio veto mak­si­moi­da vai­ku­tus­val­ta tilan­tees­sa, jos­sa vaa­leil­la mitat­ta­va kan­na­tus on pudon­nut 15 % hujakoille.

  28. Ihan täl­lai­nen työjärjestyspuheenvuoro:

    Kom­men­toit Osmo aina välil­lä kir­joi­tuk­sia, esi­mer­kik­si tänään sun­nun­tai­na klo 9.14 kom­men­toit Vesan kir­joi­tus­ta lau­an­tail­ta kel­lo 14:57. Sii­nä välis­sä oli 9 muu­ta kir­joi­tus­ta. On välil­lä vai­kea hah­mot­taa, kenel­le vastaat. 

    Ehdot­tai­sin, että koh­dis­tai­sit vas­tauk­set ihan nimel­lä ja ehkä mie­lel­lään jopa kir­joi­tusa­jan mainitsemalla. 

    Tou­ko

  29. Rai­mo K:Työ­mark­ki­na-asiat kuu­lu­vat työ­mark­ki­na­jär­jes­töil­le – ja tus­kin se hal­li­tus sii­nä kol­mi­kan­nas­sa eri­tyi­ses­ti jarruttelee?

    Kes­kit­ty­köön hal­li­tus siis hal­lit­se­maan ja val­tion talou­teen ja pysy­köön eros­sa asiois­ta, jot­ka eivät sil­le kuulu.

    Minä kuvit­te­lin että Suo­mi on tasa­val­ta, jos­sa lain­sää­dän­tö­val­ta kuu­luu demo­kraat­ti­ses­ti vali­tul­le edus­kun­nal­le, eikä mikään har­vain­val­ta, jota hal­lit­see korporaatiot.

    En minä ihmet­te­le, mik­sei mitään saa­da aikaan. Onhan suo­ma­lai­ses­sa jär­je­tel­mäs­sä, jos­sa vero­jen osuus on aivan maa­il­man huip­pu­luok­kaa, suu­rin osa ihmi­sis­tä kui­ten­kin koko ajan net­to­na saa­ma­puo­lel­la. Niin­pä yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa äänes­tä­jis­tä ei var­mas­ti äänes­tä sen puo­les­ta, että mui­den mak­sa­mia vero­ja las­ket­tai­siin ja hei­dän naut­ti­mia etuuk­sia vähen­net­täi­siin. Sitä­hän se jul­ki­sen sek­to­rin leik­kaus tarkoittaa.

    Lähin­nä vain ihmet­tää SDP+vas mata­la kan­na­tus, voi­si kuvi­tel­la että tois­ten lom­pa­kol­la käy­mi­sel­le oli­si suu­rem­paa­kin kannatusta.

  30. Suo­mi on kan­sa­kun­ta, joka on tot­tu­nut ole­maan joh­det­ta­va­na — tämä toi­mi hyvin niin kau­an kuin meil­lä oli työ­paik­ka­na joko teh­das tai kunta.

    Yhteis­kun­ta on suun­ni­tel­tu täm­möi­sen teol­li­sen ajan mukaan, jos­sa työn­te­ki­jöi­den ei tar­vin­nut teh­dä suu­ria kek­sin­tö­jä itse.

    Nykyi­sin mones­sa fir­mas­sa jokai­nen työn­te­ki­jä vas­taa panok­sel­laan suu­res­ta osas­ta yri­tyk­sen tulos­ta ja tehok­kuut­ta. Auto­ma­tii­kan avul­la pys­tyy teke­mään nyky­ään aivan val­ta­van mää­rän työ­tä, mikä­li niin haluaa.

    Toi­saal­ta, nyky-yhteis­kun­ta myös mah­dol­lis­taa sen, että töi­tä ei tar­vit­se teh­dä — moni voi teh­dä vaik­ka puo­li vuot­ta töi­tä ja viet­tää puo­li vuot­ta ulko­mail­la, mat­kus­taa vaik­ka Thai­maa­seen jos­sa elin­kus­tan­nuk­set ovat pal­jon Suo­mea edullisemmat.

    Kor­ka­kou­lu­te­tuil­le taas koko maa­il­ma on avoin — voit muut­taa het­kes­sä Austra­li­aan, Pii­laak­soon naut­ti­maan kor­keas­ta pal­kas­ta ja suo­tui­sas­ta sääs­tä — eten­kin nuo­ril­le tämä on help­poa. Moni miet­tii­kin, mik­si teh­dä Suo­mes­sa pie­nel­lä pal­kal­la töi­tä jos­ta ei saa palkkaa.

    Ei ole help­po­ja ongel­mia eikä nii­den rat­kai­su ehkä onnis­tu ilman että pää­tök­sen­te­koon saa­daan mukaan par­hai­ta aivo­ja mitä meil­lä on, ja osa niis­tä voi olla myös ulkomailla.

    Myös jul­ki­suus hait­taa pää­tök­sen­te­koa — yksit­täi­nen minis­te­ri voi olla val­ta­va pai­neen alla. Inter­ne­tin aika­na voi­sim­me teh­dä nopeas­ti pää­tök­siä netin kaut­ta käsit­te­le­mäl­lä nii­tä siten, että yksit­täis­tä hen­ki­löä ei voi­tai­si alkaa pai­nos­taa ja syyl­lis­tää pää­tös­ten tekemisestä.

  31. Rai­mo K: Siis mie­les­tä­si met­sä­teol­li­suus ja elekt­ro­niik­ka­teol­li­suus eivät ole Suo­mes­sa supis­tu­neet, vaan se on fak­to­jen vastaista?

    Toki näin on käy­nyt, mut­ta koko­nais­ku­va pysyy sama­na, vaik­ka Nokia ja sel­lu & pape­ri eli­mi­noi­tai­siin luvuis­ta: Tuot­ta­vuus on jämäh­tä­nyt pai­koil­leen ja työi­käis­ten mää­rä vähenee.

    Jos­sa­kin kir­jas­sa kai puhut­tiin, että on help­po näh­dä rik­ka toi­sen sil­mäs­sä, mut­ta omas­sa sil­mäs­sä ole­vaa mal­kaa ei huomata.

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sanoin pari vuot­ta sit­ten erääs­sä sul­je­tus­sa tilai­suu­des­sa, että meil­lä on maan his­to­rian huo­noin hal­li­tus. Tähän Rai­mo Saui­las sanoi, että tuo kehu­ma­si hät­gä­ti­la­hal­li­tus oli vie­lä huonompi. 

    Kek­ko­nen “run­noi” kasaan Miet­tusen II hal­li­tuk­sen, eli ns. hätä­ti­la­hal­li­tuk­sen v. 1975, mut­ta sen syn­ty­mi­sen jäl­keen tiet­tä­väs­ti työt­tö­myys vie­lä kak­sin­ker­tais­tui seu­raa­vien kah­den vuo­den aika­na. Tuos­ta sil­loi­ses­ta hätä­ti­las­ta (todel­la­kin!) kir­joit­taa läh­de (“http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kansallinen_hatatilahallitus_9890.html#media=9891”): “Öljy­krii­si ja kan­san­ta­lou­den kas­vun hidas­tu­mi­nen nos­ti­vat työt­tö­myyt­tä jyr­käs­ti 1970-luvun puo­li­vä­lis­sä. Vuon­na 1975 maas­sa oli ennä­tyk­sel­li­set 60 000 työtöntä.” 

    Mitä pitäi­si aja­tel­la maam­me joh­dos­ta, kun olem­me ajau­tu­neet tilan­tee­seen, jos­sa on 326 500 työ­tön­tä työn­ha­ki­jaa? (ks. “http://www.temtyollisyyskatsaus.fi/graph/tkat/tkat.aspx#”) Nyt ovat hyvät neu­vot tar­peen. Puo­luei­den sisäi­set ja ulkoi­set mie­li­pi­de-erot, poli­ti­koin­ti sekä vaa­lit on syy­tä unoh­taa, kun Suo­mi ja suo­ma­lai­set on pelastettava! 

    Kan­sal­li­ses­ta hätä­ti­las­ta olem­me pääs­seet vas­ta sit­ten, kun tuo työt­tö­mien työn­ha­ki­joi­den luku on rei­lus­ti alle 50 000. Työt­tö­myys voi sil­ti tuon jäl­keen­kin olla ihmi­sen, tai paik­ka­kun­nan hätää aiheut­ta­va teki­jä, mitä ei ole syy­tä unohtaa. 

    Hätä­ti­la­hal­li­tus­ta edel­si aikoi­naan Lii­na­maan vir­ka­mies­hal­li­tus, jon­ka eli­ni­kä oli var­sin lyhyt, vain 171 vuo­ro­kaut­ta. Hätä­ti­la­hal­li­tus, eli Miet­tu­nen II, oli ns. kan­san­rin­ta­ma­hal­li­tus, jos­sa oli vain kak­si ammat­ti­mi­nis­te­riä. Se oli iäl­tään myös mel­ko lyhy­ti­käi­nen, 305 päi­vää. Puo­luei­den itse­käs huo­li oman kan­na­tuk­sen­sa takia teki ilmei­ses­ti sil­loin­kin vii­mek­si mai­ni­tun hal­li­tuk­sen työn jat­ka­mi­sen mahdottomaksi.

    Hätä­ti­la­hal­li­tus­ta on nyky­ti­lan­tees­sa perään­kuu­lu­tet­tu jo monel­ta­kin eri tahol­ta (ks. esi­mer­kik­si: “http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013081517370694_uu.shtml”, tai “http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2014/03/03/tassa-on-suomelle-hatatilahallitus/20142914/12”). Ilas­ki­ven haas­tat­te­lu Ilta­leh­des­sä jul­kais­tiin jo 15.8.2013 ja jäl­kim­mäi­nen­kin uuti­nen Talous­sa­no­mis­sa 3.3.2014.

    Halu­aa­ko joku vie­lä jat­kaa jah­kai­lua? Nyt oli­si saa­ta­va töi­hin osaa­vat, yhteis­työ­ky­kyi­set ihmi­set, joil­la on koke­mus­ta, tie­toa ja tai­toa, vii­saut­ta, yhteis­työ­ky­kyä sekä näke­mys­tä sii­tä, miten maa joh­de­taan lamas­ta. Hen­ki­löi­tä, joil­la on näyt­töä osaa­mi­ses­ta, tar­vi­taan kai­kes­ta pää­tel­len maan hal­li­tuk­seen nyt kipeästi. 

    Poli­ti­koin­nil­le tulee aikan­sa, mut­ta vas­ta sen jäl­keen, kun Suo­mi on saa­tu nouse­maan suosta!

  33. Unoh­din lisä­tä edel­li­seen kir­joi­tuk­see­ni (18.1.2015 klo 17:12), että
    a) tämä Näkö­kul­ma-artik­ke­lin, “Veto­kra­tia”, teks­ti oli jäl­leen hyvä, osu­va kir­joi­tus Osmol­ta, olkoon­kin oppositiosta,
    b) läh­tee­ni hal­li­tus­ten, Lii­na­maa ja Miet­tu­nen II, ikä­tie­doil­le oli­vat: “http://fi.wikipedia.org/wiki/Liinamaan_hallitus” ja “http://fi.wikipedia.org/wiki/Miettusen_II_hallitus”.

  34. Rai­mo K:
    Osmo: “Suo­men hyvin­voin­ti­val­tio raken­net­tiin pit­käl­ti kol­mi­kan­tai­ses­ti, mut­ta nyt työ­mark­ki­na­jär­jes­töis­tä on tul­lut jarrumiehiä.”

    Rai­mo: “Työ­mark­ki­na-asiat kuu­lu­vat työ­mark­ki­na­jär­jes­töil­le – ja tus­kin se hal­li­tus sii­nä kol­mi­kan­nas­sa eri­tyi­ses­ti jarruttelee?
    Kes­kit­ty­köön hal­li­tus siis hal­lit­se­maan ja val­tion talou­teen ja pysy­köön eros­sa asiois­ta, jot­ka eivät sil­le kuulu.”

    Täs­sä koh­taa olen kyl­lä sel­väs­ti Osmon kan­nal­la. Pal­kan­saa­ja­liit­to­ja ei todel­la­kaan kiin­nos­ta ajaa työt­tö­mien, nuor­ten tai mui­den hei­kom­mas­sa ase­mas­sa ole­vien ase­maa. Sydän­tä lähel­lä ovat vain oman poru­kan edut nyt ja tule­vai­suu­des­sa. Uudis­tus­ten pahim­pia jar­ru­mie­hiä, ja jos sama lin­ja jat­kuu, niin Suo­men raken­teel­li­sis­ta uudis­tuk­sis­ta jää työ­elä­mää kos­ke­vat asiat koko­naan ulko­puo­lel­le, eli aivan olen­nai­nen osa.

    Pal­kan­saa­ja­jär­jes­töt ovat suu­rin syyl­li­nen sur­ke­aan työt­tö­myys­ti­lan­tee­seem­me. Kan­na­tan jäsen­mak­su­jen vero­vä­hen­ny­soi­keu­den poistoa.

    Työ­nan­ta­ja­jär­jes­töt taas ovat vii­me aikoi­na kes­kit­ty­neet lähin­nä veroe­tu­jen kah­mi­mi­seen (yhtei­sö­ve­ro, kela­mak­su, perin­tö­ve­ro­tus…). Ahneus on valloillaan.

  35. Sylt­ty: Minä kuvit­te­lin että Suo­mi on tasa­val­ta, jos­sa lain­sää­dän­tö­val­ta kuu­luu demo­kraat­ti­ses­ti vali­tul­le edus­kun­nal­le, eikä mikään har­vain­val­ta, jota hal­lit­see korporaatiot.
    ‘snip’

    Kyl­lä Suo­mes­sa edus­kun­ta lait sää­tää (vaik­ka muu­ta yri­te­tään usein usko­tel­la) — mut­ta edus­kun­ta tai hal­li­tus eivät tee työ­eh­to­so­pi­muk­sia (jot­ka ovat sopimuksia).

    Ja muis­tam­me var­maan, mitä tapah­tui, kun eräs polii­tik­ko sekaan­tui Sari Sai­raan­hoi­ta­jan palkkaukseen.

  36. Val­tioi­den itse­mää­rää­mi­soi­keus on myös kaven­tu­nut, val­tiot eivät ole enää itse­näi­siä teke­mään päätöksiä

    Eri­lai­set sopi­muk­set, kaup­pa­lii­tot ja EU rajoit­ta­vat kan­sal­lis­ta päätäntävaltaa.

    Hyvä esi­merk­ki on TTIP sopi­mus joka uhkaa supis­taa kan­sal­lis­ta lain­sää­dän­tö­val­taa mer­kit­tä­väs­ti , suu­ry­ri­tyk­sil­le jää käy­tän­nös­sä veto-oikeus

    Suo­men Edus­kun­nan sää­tä­mis­tä laes­ta perus­tuu EU anta­miin eri­lai­siin direk­tii­vei­hin ja määräyksiin

    Myös­kin suu­ret kan­sain­vä­li­set yri­tyk­set rajoit­ta­vat val­tioi­den pää­tök­sen­te­koa esim yri­tys­ve­ro­tus on hyvä esi­merk­ki, jos­sa suu­ret yri­tyk­set kyke­ne­vät kil­pai­lut­ta­maan val­tioi­ta toi­si­aan vastaan

    Ja val­tioi­den pai­noar­vo talou­des­sa ja pää­tök­sen­teos­sa on vähen­ty­nyt ja vähe­nee koko ajan:
    Maa­il­man 100 suu­rim­mas­ta talou­des­ta alle puo­let on val­tioi­ta, enem­mis­tö on yrityksiä

  37. Sylt­ty: Lähin­nä vain ihmet­tää SDP+vas mata­la kan­na­tus, voi­si kuvi­tel­la että tois­ten lom­pa­kol­la käy­mi­sel­le oli­si suu­rem­paa­kin kannatusta

    Eni­ten tulon­siir­to­ja saa­vat kes­ki-ja hyvä­tu­loi­set eli Kokoo­muk­sen kan­nat­ta­jat, vähi­ten pienituloiset.

    Kokoo­muk­sen ja SDP leik­kaus­lis­tat­kin koh­dis­tu­vat kai­kis­ta pienituloisimpiin.Tällä poli­tii­kal­la Kokoo­mus voit­taa, SDP häviää

  38. Myös poli­tii­kan etki­jät ovat muut­tu­neet ja Arka­dian mäel­tä ovat yksi­tyi­sen sek­to­rin pal­kan­saa­jat hävinneet

    Kan­san­edus­ta­jat ovat pää­osin vir­ka­mies­taus­tai­sia tai polii­kan ammat­ti­lai­sia, joil­la ei ole koke­mus­ta oikeas­ta työelämästä.

    Pie­ni jouk­ko on eri­lai­sia yrittäjiä

    Niin­pä kun lukee lausun­to­ja työ­elä­mäs­tä niin ne ovat lähin­nä blon­di­vit­sien tasoa.

    Vir­ka­mies­po­ru­kal­la ei myös­kään saa aikai­sek­si kuin pil­kun vii­laus­ta ja kun on totut­tu, ettei mitään mer­kit­tä­vää tar­vit­se saa­da aikai­sek­si niin voi­daan olla teke­vi­nään jota­kin niin kuin esim kun­ta­uu­dis­tus tai sote

  39. Vihe­rins­si: Tämän työn tar­ve (lähin­nä ter­vey­den­hoi­dos­sa) kas­vaa, ja samal­la muun työn mää­rä pie­ne­nee teki­jä­mää­rän vähe­tes­sä. Näh­däk­se­ni jul­ki­sen talou­den pit­kän aika­vä­lin ongel­mat tule­vat täs­tä, vaik­ka lyhyel­lä aika­vä­lil­lä suh­dan­teil­la ym. on iso merkitys.

    Ajat­te­lit­ko esit­tä­mie­si jär­jes­te­ly­jen vähen­tä­vän hoi­va­työn tai kou­lu­tuk­sen tar­vet­ta vai lisää­vän muu­ten teh­ty­jen työ­tun­tien määrää?

    En, vaan ajat­te­lin siir­tää tuon työn pää­osin pois jul­ki­sel­ta sek­to­ril­ta yksi­tyi­sel­le. (Toki jul­ki­sen ja yks­tyi­sen raja on veteen piir­ret­ty vii­va, laki­sää­tei­nen lii­ken­ne­va­kuu­tus on yks­tyis­tä kun laki­sää­tei­nen elä­ke­va­kuu­tus tai­taa olla jul­ki­sen puo­lel­la.) Mut­ta joka tapauk­ses­sa valtion/kunnan tasees­ta pois. 

    Tämän Bau­mo­lin tau­din ongel­ma­han on lähin­nä sii­nä, että ilman tuot­ta­vuus­jä­nik­sen hatus­ta vetäi­se­mis­tä mer­kit­tä­vä osa näis­tä hei­kon tuot­ta­vuu­den kehi­tyk­sen alois­ta on täl­lä het­kel­lä nime­no­maan jul­ki­sen sek­to­rin pii­ris­sä. Ja on monel­la taval­la vai­ke­aa jos vie­lä mer­kit­tä­väs­ti nykyis­tä suu­rem­pio osa kan­san­tuot­tees­ta pyö­räy­te­tään jul­ki­sen sek­to­rin kaut­ta. Sinän­sä en ymmär­rä Bau­mo­lin tau­din pejo­ra­tii­vis­hen­kis­tä nimeä, minun mie­les­tä­ni on vain hie­noa jos kan­sa­kun­nal­la on entis­tä enem­män varaa panos­taa sivis­tyk­seen ja ruu­miil­li­seen ja hen­ki­seen hyvin­voin­tiin. Se panos­tus vain pitää saa­da jul­ki­sel­ta yksi­tyi­sel­le puo­lel­le, taval­la tai toi­sel­la, kos­ka muu­ten olem­me lie­mes­sä. Minun näh­däk­se­ni kun nii­tä jul­ki­sen sek­to­rin kou­lutk­sen ja ter­vey­den­huol­lon liik­ku­via osia on aika vähän jos/kun nii­den suh­teel­li­nen osuus BKT:stä kas­vaa. Joko kiris­te­tään vero­tus­ta, mis­tä ei hyvä hei­lu. Tai lei­ka­taan kou­lu­tuk­ses­ta ja ter­vey­den­huol­los­ta, mikä ei sekään ennus­ta kovin ruusuis­ta tule­vai­suut­ta. Jäl­jel­le ei jää kuin jokin poli­tiik­ka­jä­nis, mil­lä nuo siir­ty­vät jul­ki­sel­ta yksityiselle. 

    Tuon jänik­sen kek­si­mi­nen (oli se sit­ten ehdot­ta­ma­ni sosi­aa­li­ti­lei­hin perus­tu­va jär­jes­tel­mä tai jotain aivan muu­ta) on meidän
    yhteis­kun­tam­me tär­keim­piä haas­tei­ta lähi­tu­le­vai­suu­des­sa. Ikä­vä kyl­lä en usko, että polii­tik­kom­me kyke­ne­vät tuo­ta jänöä kis­ko­maan esiin ennen kuin olem­me pal­jon syvem­mäl­lä suossa. 

    Aika aikan­sa kuta­kin. Jul­ki­nen kou­lu­tus ja ter­vey­den­hoi­to ovat olleet aivan kriit­ti­siä ele­ment­te­jä nykyi­sen hyvin­voin­tim­me luo­mi­ses­sa, mut­ta nyt pitäi­si tun­nus­taa, että nii­den aika nykyi­ses­sä muo­dos­saan on ohi.

    Vihe­rins­si: Esi­mer­kik­si tili­jär­jes­tel­män koh­dal­la kyse on aika pal­jon arvois­ta. Onko ok, että vaik­ka­pa rin­ta­syö­vän saa­nut työi­käi­nen jou­tuu vetä­mään tilin­sä tyh­jäk­si kal­liin lää­ke­hoi­don vuok­si? Hoi­de­taan­ko ihmi­nen, jol­la on tili tyh­jä? Mak­saa­ko van­hus hoi­ton­sa koko omai­suu­del­laan? (Säi­lyy­kö se omai­suus silloin?)

    Toki hoi­de­taan. Sehän täl­lais­ten sosi­aa­li­ti­lien point­ti on, että ne voi­vat men­nä pak­ka­sel­le ilman mui­ta seu­rauk­sia, kuin että tule­vis­ta tulois­ta ote­taan sin­ne sii­vu kun­nes taas ollaan riit­tä­väs­ti plus­san puo­lel­la. Se on sit­ten yksi monis­ta mie­tit­tä­vis­tä para­met­reis­tä, miten ne mii­nuk­sel­le jää­neet tilit rahoi­te­taan sys­tee­min ulkopuolelta.

  40. Lii­an van­ha: Eni­ten tulon­siir­to­ja saa­vat kes­ki-ja hyvä­tu­loi­set eli Kokoo­muk­sen kan­nat­ta­jat, vähi­ten pienituloiset. 

    Tulon­siir­to­ja saa eni­ten kol­man­nek­si pie­ni­tu­loi­sin kym­me­nys koti­ta­louk­sis­ta – jos siis työ- ja ansio­elä­ke kat­so­taan tulon­siir­rok­si. Jos ei, niin tulon­siir­rot pie­ne­vät tulo­ky­me­nyk­sit­täin, pie­ni­tu­loi­sin kym­me­nys koti­ta­louk­sis­ta saa rei­lut 7400 ekeä vuo­des­sa, suu­ri­tu­loi­sin 2700.

    Voi­sit vähän ope­tel­la valeh­te­le­maan, tuol­lai­nen aiheu­taa lähin­nä myötähäpeää.

  41. Pek­ka Pes­si: Tulon­siir­to­ja saa eni­ten kol­man­nek­si pie­ni­tu­loi­sin kym­me­nys koti­ta­louk­sis­ta – jos siis työ- ja ansio­elä­ke kat­so­taan tulon­siir­rok­si. Jos ei, niin tulon­siir­rot pie­ne­vät tulo­ky­me­nyk­sit­täin, pie­ni­tu­loi­sin kym­me­nys koti­ta­louk­sis­ta saa rei­lut 7400 ekeä vuo­des­sa, suu­ri­tu­loi­sin 2700.

    Voi­sit vähän ope­tel­la valeh­te­le­maan, tuol­lai­nen aiheu­taa lähin­nä myötähäpeää.

    Elä­ke­kin on tulos­n­siir­to välil­lä työssäkäyvät-eläkeläiset.

    Suo­mes­sa eläk­ket las­ke­taan jul­ki­seen talou­teen ja luo­ki­tel­laan sosiaalimenoihin.Yksi syy elä­keiän nos­toon oli juu­ri jul­ki­sen talou­den tasapainottaminen

    Kyl­lä eläk­ket ovat osa tulon­siir­to­ja sii­nä kuin työt­tö­myys­kor­vaus, joka myös on tulosidonnainen.

    Ja har­va elä­ke­läi­nen saa palk­ka, joten elä­ke­läi­nen tip­puu tulo­tias­tos­sa mon­ta pykä­lää alaspäin

  42. Itse asias­sa vie­lä suu­rem­pi val­he on väit­tää hyvä­tu­loi­sen saa­mat tulon­siir­rot ei-tulonsiirroiksi.

    Tuo­ta voi­si kut­sua poliit­ti­sek­si tarkoituksenmaukaisuudeksi

    1. Ovat­ko ansio­eläk­keet lykät­tyä palk­kaa vai tulon­siir­to­ja, on kyl­lä vähän makua­sia. Onko kesä­lo­ma­palk­ka tulonsiirto?

  43. Ja vaik­ka eläk­keet puh­dis­te­taan pois niin alim­mas­sa tulo­de­sii­lis­sä koti­ta­lous saa tulon­siir­to­ja n 4900 euroa, vii­den­nes­sä n 4400 euroa ja ylim­mäs­sä­kin 2800, joten tulon­siir­to­jen tulo­ja tasaa­va vai­ku­tus on aika mitätön 

    Tulon­siir­rois­ta on hävin­nyt sosi­aa­li­seen tar­pee­seen perus­tu­va elementti

  44. Eläk­kei­den ymp­pää­mi­nen kun­tien ja val­tion menoik­si samaan set­tiin mui­den tulon­siir­to­jen kans­sa on ihan perin­tei­nen vasem­mis­to­lai­nen sumutus.

    Mut­ta nyt kun ker­ra aloi­tet­tiin, niin kyl­lä­hän eläk­keis­sä on leik­kaa­mis­ta. Oli kaa­mea vir­he sil­loin jos­kus 70-luvul­la ker­ta­laa­kis­ta nos­taa työ­eläk­keen tasoa 50% elik­kä 40%:sta 60%:iin. Tal­koot voi­daan hoi­taa yksin­ker­tai­ses­ti jää­dyt­tä­mäl­lä elä­kein­dek­sit niin pit­kään, että ollaan tuos­sa 40%:ssa. Kan­na­tan läm­pi­mäs­ti, var­maan lii­an van­ha­kin yhtyy tähän kos­ka sil­loin­han mitä parem­pi elä­ke, sitä enem­män rahaa menettää.

    Mitä tulee jul­ki­sen sek­to­rin leik­kauk­siin, niin tie­ten­kin niil­tä lei­ka­taan, jot­ka nii­tä eni­ten käyt­tä­vät. Pie­ni poruk­ka kui­ten­kin käyt­tää suu­rim­man osan rahois­ta ja se pie­nin poruk­ka ei ole “hyvä­tu­loi­set ja eri­tyi­ses­ti rikkaat”. 

    Itse kan­na­tan läm­pi­mäs­ti kes­ki­tu­lois­ten­kin etu­jen kar­si­mis­ta. Sen jäl­keen kun hyvin­voin­ti­val­tion tuet & pal­ve­lut suun­na­taan lähin­nä köy­hil­le. Sen jäl­keen kaik­ki onkin hel­pom­paa, kos­ka taval­li­nen äänes­tä­jä saat­taa jos­sa­kin vai­hees­sa kysäis­tä että “Mik­si­kö­hän minä tätä maa­il­man TOP-veroas­tet­ta oikein mak­se­len kun kaik­ki rahat mene­vät vasem­mis­to­lii­ton kan­nat­ta­jil­le ja pini­tu­loi­sim­mil­le demareille?”

  45. Tero Tolo­nen: Kor­ka­kou­lu­te­tuil­le taas koko maa­il­ma on avoin – voit muut­taa het­kes­sä Austra­li­aan, Pii­laak­soon naut­ti­maan kor­keas­ta pal­kas­ta ja suo­tui­sas­ta sääs­tä – eten­kin nuo­ril­le tämä on help­poa. Moni miet­tii­kin, mik­si teh­dä Suo­mes­sa pie­nel­lä pal­kal­la töi­tä jos­ta ei saa palkkaa.

    Joo ja ei. Kor­kea­kou­lu­tet­tu­ja on nykyi­sin niin pal­jon, että tämä pätee vain par­haim­mis­toon. Lisäk­si tie­ten­kin se, että jos on per­het­tä, se on entis­tä han­ka­lam­paa. Itse kokei­lin tätä ja muu­tin jok­si­kin aikaa ulko­mail­le. Vie­lä­pä maa­han jos­sa on kor­keat pal­kat ja mata­lat verot. 

    Moni asia oli parem­min, mut­ta ei kaik­ki. Reaa­lian­siot eivät olleet lopul­ta juu­ri­kaan Suo­mea suuremmat.

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ovat­ko ansiu­oe­läk­keet lyt­kät­tyä palk­kaa vain tulon­siir­to­ja, on kyl­lä vähän makua­sia. Onko kesä­lo­ma­palk­ka tulonsiirto?

    Onhan se tulon­siir­to, mut­ta kyl­lä­hän tuo on puh­taas­ti reot­ri­nen kik­ka, ellei tai­ka­sa­naa “eläk­keet” löy­dy niis­tä perusteluista.

    Val­tion & kun­tien eläk­keet toki mak­saa val­tio & kunnat.

    Mitä tulee Rai­mo K:n vii­sas­te­luun lain­sää­dän­tö­val­las­ta, niin työ­eh­to­so­pi­muk­set ovat de fac­to lake­ja ja mitä­pä muu­ta siel­lä kol­mi­kan­nas­sa teh­dään, pait­si sor­va­taan lakeja?

    Muis­taak­se­ni edes Roo­man kei­sa­ril­la ei ollut pit­kään muo­dol­lis­ta lain­sää­dän­tö­val­taa, enkä kui­ten­kaan noil­la perus­teil­la meni­si väit­tä­mään ettei­kö kei­sa­rin sana oli­si ollut laki.

  47. Lii­an van­ha:
    Ja vaik­ka eläk­keet puh­dis­te­taan pois niin alim­mas­sa tulo­de­sii­lis­sä koti­ta­lous saa tulon­siir­to­ja n 4900 euroa, vii­den­nes­sä n 4400 euroa ja ylimmässäkin2800, joten tulon­siir­to­jen tulo­ja tasaa­va vai­ku­tus on aika mitätön 

    Mon­ta­ko hen­keä kuu­luu kes­ki­mää­rin ylim­pään ja mon­ta­ko alim­paan tulo­de­sii­liin? Ihan näin ensim­mäi­se­nä tulee mie­leen että par­haim­mil­le pal­koil­le ei yleen­sä yllä lap­peen­ran­ta­lai­nen sink­ku, joka opis­ke­lee tek­nil­li­ses­sä yli­opis­tos­sa. 20v kulut­tua tämän alim­paan tulo­de­sii­liin kuu­lu­van esi­merk­ki­hen­ki­löm­me tilan­ne voi toki olla toinen.

    Mut­ta nuo tulon­ja­ko­ti­las­to­jen lis­taa­mi­nen ilman mitään lisä­tie­to­ja on kyl­lä ihan tur­haa. On aika sel­vää että vii­den hen­gen per­he ja yhden hen­gen sink­ku­ta­lous toi­mi­vat ihan eri logiikalla.

  48. Vesa: Täs­sä koh­taa olen kyl­lä sel­väs­ti Osmon kan­nal­la. Pal­kan­saa­ja­liit­to­ja ei todel­la­kaan kiin­nos­ta ajaa työt­tö­mien, nuor­ten tai mui­den hei­kom­mas­sa ase­mas­sa ole­vien ase­maa. Sydän­tä lähel­lä ovat vain oman poru­kan edut nyt ja tule­vai­suu­des­sa. Uudis­tus­ten pahim­pia jar­ru­mie­hiä, ja jos sama lin­ja jat­kuu, niin Suo­men raken­teel­li­sis­ta uudis­tuk­sis­ta jää työ­elä­mää kos­ke­vat asiat koko­naan ulko­puo­lel­le, eli aivan olen­nai­nen osa.

    Pal­kan­saa­ja­jär­jes­töt ovat suu­rin syyl­li­nen sur­ke­aan työt­tö­myys­ti­lan­tee­seem­me. Kan­na­tan jäsen­mak­su­jen vero­vä­hen­ny­soi­keu­den poistoa.

    Työ­nan­ta­ja­jär­jes­töt taas ovat vii­me aikoi­na kes­kit­ty­neet lähin­nä veroe­tu­jen kah­mi­mi­seen (yhtei­sö­ve­ro, kela­mak­su, perin­tö­ve­ro­tus…). Ahneus on valloillaan. 

    Ker­ro­pa nyt ensik­si, mitä ovat ne raken­teel­li­set uudis­tuk­set, jot­ka jää­vät ‘koko­naan ulkopuolelle’.
    Raken­teel­lis­ten uudis­tus­ten toteut­ta­mi­nen oli­si nimit­täin pal­jon hel­pom­paa, jos joku ker­toi­si, mitä ne ovat — mie­lel­lään selkokielellä.
    Vai että olen­nai­nen osa — eikä kukaan ker­ro, mitä ne ovat.

    Ammat­ti­jär­jes­tö­jen jäsen­mak­sun vero­vä­hen­ny­soi­keu­den voi pois­taa samal­la, kun pois­tuu työ­nan­ta­ja­jär­jes­tö­jen jäsen­mak­sun vähennysoikeus.

    Ja edel­leen olen sitä miel­tä, että työ­mark­ki­na-asiat kuu­lu­vat työ­mark­ki­na­jär­jes­töil­le, eivät hallitukselle.
    Ja jos työ­nan­ta­ja­jär­jes­töt eivät saa asioi­taan läpi, syyt­tä­kööt itse­ään — eikä pel­käs­tään epä­on­nis­tu­nut­ta viestintäänsä.

  49. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ovat­ko ansiu­oe­läk­keet lyt­kät­tyä palk­kaa vain tulon­siir­to­ja, on kyl­lä vähän makua­sia. Onko kesä­lo­ma­palk­ka tulonsiirto?

    Pitää kai ver­ra­ta vasen­ta ja oike­aa vaa­ka­kup­pia kes­ke­nään. Osaa­ko joku sanoa, pal­jon­ko kukin kym­me­nys saa yhteis­kun­nal­ta rahaa, ja kuin­ka pal­jon kukin kym­me­nys mak­saa yhteis­kun­nal­le (itse tai työ­nan­ta­jan toi­mes­ta) rahaa?

    Työ­suo­rit­tees­ta mak­set­tua palk­kaa ei las­ke­ta (vaik­ka mak­sa­ja­na oli­si val­tio tai kun­ta), eikä kesä­lo­ma­palk­kaa (joka on myös kor­vaus­ta vuo­den töis­tä), mut­ta eläk­keet kyllä.

  50. Vesa: Täs­sä koh­taa olen kyl­lä sel­väs­ti Osmon kan­nal­la. Pal­kan­saa­ja­liit­to­ja ei todel­la­kaan kiin­nos­ta ajaa työt­tö­mien, nuor­ten tai mui­den hei­kom­mas­sa ase­mas­sa ole­vien ase­maa. Sydän­tä lähel­lä ovat vain oman poru­kan edut nyt ja tule­vai­suu­des­sa. Uudis­tus­ten pahim­pia jar­ru­mie­hiä, ja jos sama lin­ja jat­kuu, niin Suo­men raken­teel­li­sis­ta uudis­tuk­sis­ta jää työ­elä­mää kos­ke­vat asiat koko­naan ulko­puo­lel­le, eli aivan olen­nai­nen osa.

    Pal­kan­saa­ja­jär­jes­töt ovat suu­rin syyl­li­nen sur­ke­aan työt­tö­myys­ti­lan­tee­seem­me. Kan­na­tan jäsen­mak­su­jen vero­vä­hen­ny­soi­keu­den poistoa.

    Työ­nan­ta­ja­jär­jes­töt taas ovat vii­me aikoi­na kes­kit­ty­neet lähin­nä veroe­tu­jen kah­mi­mi­seen (yhtei­sö­ve­ro, kela­mak­su, perin­tö­ve­ro­tus…). Ahneus on valloillaan.

    Vah­vas­ti samaa mieltä. 

    Ehkä syväl­li­sin ongel­ma on, että sekä työn­te­ki­jä- että työ­nan­ta­ja­jär­jes­tö­jen luot­ta­mus­mies­joh­dos­sa on pää­asias­sa vakiin­tu­nei­den iso­jen yri­tys­ten ja toi­mia­lo­jen edus­ta­jia ja puo­les­ta­pu­hu­jia. Taval­lis­ten PK-yrit­tä­jien sanan­val­ta on todel­la heik­ko, vaik­ka nime­no­maan he ovat suu­ria työllistäjiä. 

    Ei siis ihme, että jär­jes­töt aset­ta­vat tavoit­teen­sa peruu­tus­pei­liin katsomalla.

    Jäsen­mak­su­jen vero­vä­hen­ny­soi­keu­den pois­to oli­si ter­ve­tul­lut muu­tos. Sii­hen kan­nat­tai­si kopla­ta mer­kit­tä­vä yri­tys­tu­kien kar­si­mi­nen. Syn­tyi­si ker­ran­kin yksi­mie­li­syys työ­nan­ta­jien ja ‑teki­jöi­den välillä.

  51. Sylt­ty: En minä ihmet­te­le, mik­sei mitään saa­da aikaan. Onhan suo­ma­lai­ses­sa jär­je­tel­mäs­sä, jos­sa vero­jen osuus on aivan maa­il­man huip­pu­luok­kaa, suu­rin osa ihmi­sis­tä kui­ten­kin koko ajan net­to­na saa­ma­puo­lel­la. Niin­pä yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa äänes­tä­jis­tä ei var­mas­ti äänes­tä sen puo­les­ta, että mui­den mak­sa­mia vero­ja las­ket­tai­siin ja hei­dän naut­ti­mia etuuk­sia vähen­net­täi­siin. Sitä­hän se jul­ki­sen sek­to­rin leik­kaus tarkoittaa.

    En ihan ymmär­tä­nyt teks­tis­tä­si, mik­si tämä piir­re kos­ki­si joten­kin vain Suo­mea, eikä kaik­kia demo­kra­tioi­ta, jois­sa enem­mis­tö­pää­tök­sil­lä voi­daan korot­taa vero­ja ja lisä­tä tulonsiirtoja. 

    Toi­sek­si sanoi­sin, että tuo ajat­te­lu menee pie­leen sii­nä, että on ihmi­siä, jot­ka uskovat/toivovat kuu­lu­van­sa parem­pi­tu­loi­siin tule­vai­suu­des­sa ja näke­vät mata­lat verot yhte­nä kei­no­na sin­ne pää­se­mi­seen. Eten­kin tähän ryh­mään kuu­lu­vat yhteis­kun­nan pie­ni­tu­loi­sim­mat aikui­set, eli opin­to­ra­hal­la elä­vät opis­ke­li­jat. Toi­nen ryh­mä, joka tulee mie­leen, on yrit­tä­jät, jot­ka luon­nol­li­ses­ti näke­vät tule­vai­suu­des­sa itsen­sä jos ei nyt ison yri­ty­sim­pe­riu­min hui­pul­la, niin aina­kin kes­kin­ker­tais­ta ansio­työ­läis­tä suu­rem­pi­tu­loi­se­na. Muus­sa tapauk­ses­sa yrit­tä­mi­seen liit­ty­vien ris­kien otta­mi­nen on aika vai­kea perustella.

  52. Sylt­ty: Lähin­nä vain ihmet­tää SDP+vas mata­la kan­na­tus, voi­si kuvi­tel­la että tois­ten lom­pa­kol­la käy­mi­sel­le oli­si suu­rem­paa­kin kannatusta.

    No se joh­tuu sii­tä, että muut­kin puo­lu­eet ovat kes­kit­ty­neet tois­ten lom­pa­kol­la käy­mi­seen, eli osta­neet ääniä kuka mitenkin.

    Nii­den ään­ten mak­sa­jis­ta alkaa nyt sit­ten olla pulaa.

  53. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ovat­ko ansiu­oe­läk­keet lyt­kät­tyä palk­kaa vain tulon­siir­to­ja, on kyl­lä vähän makua­sia. Onko kesä­lo­ma­palk­ka tulonsiirto?

    Mie­les­tä­ni ansio­eläk­keet ovat lykät­tyä palk­kaa sil­tä osin kun ne ovat lykät­tyä palk­kaa eli kerät­ty aiem­min elä­ke­mak­sui­na, eivät­kä nyt työs­sä käy­vil­tä veroi­na kerät­tyä rahaa. 

    Tosin ansio­eläk­keis­sä­kin on sit­ten vie­lä pyr­ki­mys­tä tulon­ta­saus­jär­jes­tel­miin (puheet elä­ke­ka­tos­ta jne) jol­loin jär­jes­tel­mä on entis­tä enem­män vero­tus­ta, eikä pal­kan lykkäämistä.

  54. Sateen sat­tues­sa voi­daan kiis­tel­lä, onko sade­tak­ki parem­pi kuin sateen­var­jo, mut­ta tyh­min­tä on jää­dä rii­te­le­mään satee­seen ja kastua.

    Näh­däk­se­ni kes­kus­te­lu on enne­min­kin liik­ku­nut vaih­toeh­dois­sa, onko parem­pi rii­sua pois pää­lys­tak­ki vai ken­ties kokeil­la kas­tui­si­ko vähem­män, jos alkaa kii­vaas­ti juok­se­maan ympyrää.

    Sano mikä puo­lue Suo­mes­sa on sel­keäs­ti aset­tu­nut tuke­maan linjaa:
    A) että tämä Euroo­pan epä­on­nis­tu­nut yhte­näis­va­luut­ta­ko­kei­lu lopetetaan
    TAI
    B) raken­ne­taan sen ympä­ril­le sit­ten tulos­iir­to­val­tio, jon­ka kes­kus­pank­ki har­joit­taa aktii­vis­ta elvyt­tä­vää rahapolitiikkaa

  55. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ovat­ko ansio­eläk­keet lykät­tyä palk­kaa vai tulon­siir­to­ja, on kyl­lä vähän makua­sia. Onko kesä­lo­ma­palk­ka tulonsiirto?

    Kesä­lo­maplk­kaa ei las­ke­ta veroas­tee­seen, elä­ke­mak­sut kylläkin.Kun joku luo­ki­tel­lan verok­si niin selas­ke­tan jul­ki­sek­si menoksi

    Eliit­ti vain yrit­tää hämär­tää tulon­siir­to­jen luo­kit­te­lua niin, että elii­tin saa­mat tulon­siir­rot eivät ole­kaan tulon­siir­to­ja vaan jotain muuta.

  56. Sylt­ty: Eläk­kei­den ymp­pää­mi­nen kun­tien ja val­tion menoik­si samaan set­tiin mui­den tulon­siir­to­jen kans­sa on ihan perin­tei­nen vasem­mis­to­lai­nen sumutus.

    Sylt­ty: Mitä tulee jul­ki­sen sek­to­rin leik­kauk­siin, niin tie­ten­kin niil­tä lei­ka­taan, jot­ka nii­tä eni­ten käyt­tä­vät. Pie­ni poruk­ka kui­ten­kin käyt­tää suu­rim­man osan rahois­ta ja se pie­nin poruk­ka ei ole “hyvä­tu­loi­set ja eri­tyi­ses­ti rikkaat”.

    Hyvä vit­si, kyl­lä se oli Van­ha­sen por­va­ri­hal­li­tus, joka aloit­ti rum­mu­tuk­sen, jon­ka mukaan eläk­keet ovat jul­ki­sia menoja

    Ja kuten nuo Tilas­to­kes­kuk­sen luvut osoit­ta­vat niin muut tulon­siir­rot kuin eläk­keet jakaan­tu­vat aika tasai­ses­ti kaik­kiin tulo­luok­kiin , joten myös edun­saa­jia on paljon.

    Monet tulon­siir­rot ovat tulos­i­don­nai­sia, joten hyvä­tu­loi­nen saa enem­män tulon­siir­to­ja kuin köyhä.

    Ja eläk­kei­den leik­kaus ei paran­na jul­kis­ta talout­ta, kos­ka eläk­kei­tä ei mak­se­ta val­tion ja kun­tien kas­sas­ta vaan pää­osin yki­tyi­sis­tä rahastoista.Itse asias­sa eläk­kei­den jää­dyt­tä­mi­nen hei­ken­tää jul­kis­ta talout­ta, kos­ka myös vero­tu­lot jäätyvät

    Vain vir­ka­mies­ten palk­ko­jen leikkaus/jäädyttäminen tuot­taa hyvää jul­ki­sel­le taloudelle

  57. Ei nyt voi olla huo­maa­mat­ta, että puheet lep­pois­ta­mi­sen ja downs­hif­taa­mi­sen autuu­des­ta ovat muut­tu­neet, kun onkin mah­dol­li­suus, että joku teki­si sitä ehkä perin­tön­sä tur­vin. Leu­ka alkaa väpät­tää, ohi­mo­suo­net pul­lis­tu­vat ja pää puneh­tuu. Nyt se onkin yhtäk­kiä lais­kuut­ta, ja ihan var­mas­ti epä­oi­keu­den­mu­kais­ta. Sel­lai­nen omai­suus­han pitää heti tclow­nin mie­li­sa­non­nan mukai­ses­ti kon­fis­koi­da. Omai­suus ja ihmis­ten rahat ovat­kin sit­ten olen­nai­ses­ti vain jotain, mikä kon­fis­koi­daan ad mai­o­rem Osmo­nis glo­riam. Maa­il­ma­han on pelas­tet­ta­va, mak­soi mitä maksoi.

  58. Sylt­ty: Mut­ta nyt kun ker­ra aloi­tet­tiin, niin kyl­lä­hän eläk­keis­sä on leik­kaa­mis­ta. Oli kaa­mea vir­he sil­loin jos­kus 70-luvul­la ker­ta­laa­kis­ta nos­taa työ­eläk­keen tasoa 50% elik­kä 40%:sta 60%:iin. Tal­koot voi­daan hoi­taa yksin­ker­tai­ses­ti jää­dyt­tä­mäl­lä elä­kein­dek­sit niin pit­kään, että ollaan tuos­sa 40%:ssa.

    Sota­ve­te­raa­nit halusi­vat itsel­leen kun­non eläkkeen.Silloin val­las­sa oliavt sodan käy­neet suku­pol­vet eli 1900–1930-syntyneet

  59. tcrown: Joko kiris­te­tään vero­tus­ta, mis­tä ei hyvä hei­lu. Tai lei­ka­taan kou­lu­tuk­ses­ta ja ter­vey­den­huol­los­ta, mikä ei sekään ennus­ta kovin ruusuis­ta tule­vai­suut­ta. Jäl­jel­le ei jää kuin jokin poli­tiik­ka­jä­nis, mil­lä nuo siir­ty­vät jul­ki­sel­ta yksityiselle.

    Olen samaa miel­tä sii­tä, ettei hyväl­tä näy­tä. Voi tosi­aan olla, että joi­den­kin osien yksi­tyis­tä­mi­nen aut­taa. Perus­on­gel­ma on kui­ten­kin se, että pal­ve­lui­ta tar­vit­se­vat köy­hät ja sai­raat, ja nii­tä mak­sa­vat rik­kaat ja terveet.

    Tämä on vähän han­ka­laa sote-tilin kan­nal­ta, kos­ka mak­sut eivät mene yksi­lön täy­si-ikäi­sen elin­kaa­ren aika­na kovin­kaan tasan. Tili oli­si erin­omai­nen väli­ne, jos kyse oli­si yhden yksi­lön kulu­jen ajal­li­ses­ta tasoittamisesta.

    Mak­sa­jien ja saa­jien ryh­mien eriy­ty­mi­nen on kui­ten­kin sii­nä ongel­mal­li­nen, että tili­jär­jes­tel­mäl­lä­kään ei mak­sa­jien mak­su­ra­si­tet­ta voi­da kovin pal­jon keven­tää. Sen sijaan mak­sa­jien saa­mi­set voi­vat kui­ten­kin keven­tyä, jos heil­lä käy huo­no tuuri.

    Edel­li­ses­sä vies­tis­sä­ni otin esi­mer­kik­si työi­käi­sen syö­pä­po­ti­laan. Jos vaik­ka­pa neli­kymp­pi­nen nai­nen saa rin­ta­syö­vän, hoi­to­kus­tan­nuk­set voi­vat olla hel­pos­ti kuusi­nu­me­roi­sia erit­täin kal­lii­den lääk­kei­den vuok­si. Hoi­dol­la voi kui­ten­kin olla hyvä teho, ja jäl­jel­lä on puo­len­kol­mat­ta vuo­si­kym­men­tä teho­kas­ta työi­kää. Sai­raus vie kui­ten­kin auto­maat­ti­ses­ti hen­ki­lön sote-tilin nol­lil­le, joten sii­nä saa sit­ten sai­rau­den lisäk­si vie­lä per­heen talou­den­kin sekai­sin muu­ten­kin kuin pal­kan ja sai­raus­päi­vä­ra­han erotuksella.

    Sai­rau­den ei tar­vit­se olla syö­pä. Aika pal­jon on ole­mas­sa sai­rauk­sia, joi­den hoi­ta­mi­nen on kal­lis­ta, mut­ta jois­ta työi­käi­nen kun­tou­tuu työ­kun­toon. Mikään niis­tä ei ole ylei­nen, mut­ta koh­dal­leo­su­mi­sen toden­nä­köi­syys ei ole ihan nol­la. Tai voi­han se olla sai­rau­den sijas­ta vaik­ka paha liu­kas­tu­mi­nen, jol­le ei löy­dy mak­sa­jaa. Olen­nais­ta on lisäk­si se, että mitä nuo­rem­piin ikä­ryh­miin men­nään, sitä enem­män sai­ras­tu­mi­nen joh­tuu huo­nos­ta tuu­ris­ta kuin elintavoista.

    Aika moni voi sit­ten taju­ta tämän ansan ja ottaa vaka­vien sai­rauk­sien varal­le yksi­tyi­sen vakuu­tuk­sen. Vakuu­tus ei vält­tä­mät­tä ole eri­tyi­sen kal­lis työs­sä­kä­vi­jäl­le, mut­ta lop­pu­tu­lok­se­na kes­ki­luok­ka mak­saa köy­hien hoi­don verois­saan ja oman hoi­ton­sa isol­ta osin vakuu­tuk­sis­saan tai sit­ten sosi­aa­li­ti­lin kaut­ta. Isoa eroa nykyi­seen ei ole, kos­ka mak­sa­jat ovat samo­ja ja hoi­det­ta­vat ovat samoja.

    Vali­tet­ta­vas­ti yksi­tyi­seen vakuu­tuk­seen perus­tu­vis­ta jär­jes­tel­mis­tä ei ole ylei­ses­ti kovin hyviä koke­muk­sia maa­il­mal­ta. Suo­ma­lai­nen jär­jes­tel­mä on tuot­ta­miin­sa pal­ve­lui­hin (mää­rä, hoi­to­tu­lok­set) näh­den halpa.

    Tili­jär­jes­tel­mäs­sä on help­po myös raken­taa tulo­louk­ku silel köy­häl­le sai­raal­le. Kos­ka tili­mak­sut ovat tapis­saan, köy­hän sai­raan kan­nat­taa vie­lä vähem­män yrit­tää pääs­tä työn syr­jään kuin aiem­min. Tämä on toki hoi­det­ta­vis­sa sopi­vil­la tulos­i­don­nai­sil­la jär­jes­te­lyil­lä, mut­ta sil­loin taas tuo­tot vähenevät.

    En halua kui­ten­kaan olla täs­sä epäi­le­vä Tuo­mas sii­nä suh­tees­sa, ettei­kö asioi­ta voi­si teh­dä nykyis­tä fik­sum­min. Suu­ret ter­vey­den­huol­lon sääs­töt kui­ten­kin edel­lyt­tä­vät hoi­don­tar­peen vähe­ne­mis­tä, ja se taas vaa­tii alko­ho­lion­gel­mien, tupa­koin­nin, yli­pai­non ja liik­ku­mat­to­muu­den vai­ku­tus­ten suit­si­mis­ta. Hel­pos­ti sanot­tu, vai­keas­ti teh­ty. (Ja toki tuo­hon sit­ten yhdis­te­tään todel­li­sen elä­keiän nos­to, muu­ten ei voi­te­ta mitään.)

    Itse näen, että Bau­mo­lin tau­tia suit­si­naan täs­sä tilan­tees­sa parem­min lisää­mäl­lä mak­sa­jia. Aika iso osa työi­käi­sis­tä on joko teke­mät­tä mitään tai teke­mäs­sä jotain näen­näis­tä. Ter­vey­den­huol­los­sa­kin on tehos­ta­mi­sen varaa, mut­tei sil­lä niin isois­ta pro­sen­teis­ta puhu­ta, että sil­lä raken­neon­gel­mia ratkaistaisiin.

    … mut­ta jos poli­tiik­ka­jä­nis tulee uskot­ta­vien ja aito­jen nume­roi­den kans­sa, hyp­pään mie­lel­lä­ni kyytiin!

  60. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ovat­ko ansio­eläk­keet lykät­tyä palk­kaa vai tulon­siir­to­ja, on kyl­lä vähän makua­sia. Onko kesä­lo­ma­palk­ka tulonsiirto? 

    Ansio­eläk­keet jos las­ke­taan tulon­siir­rok­si, sit­ten pitää las­kea elä­ke­mak­sut veroik­si. Käy se niin­kin, tai­taa net­to­ti­lan­ne näyt­tää sen jäl­keen vie­lä pal­jon enem­män sil­tä, että jär­jes­tel­mä tasoit­taa voimakkaasti.

  61. Tie­de­mies: Itse kokei­lin tätä ja muu­tin jok­si­kin aikaa ulko­mail­le. Vie­lä­pä maa­han jos­sa on kor­keat pal­kat ja mata­lat verot.

    Moni asia oli parem­min, mut­ta ei kaik­ki. Reaa­lian­siot eivät olleet lopul­ta juu­ri­kaan Suo­mea suuremmat.

    …var­sin­kin, jos otit per­heel­le­si ja itsel­le­si Suo­men sotuun ver­rat­ta­vat sai­raus- tapa­tur­ma- ja eläkevakuutukset.

    Sama koke­mus.

  62. Osmo Soi­nin­vaa­ra:Ovat­ko ansio­eläk­keet lykät­tyä palk­kaa vai tulon­siir­to­ja, on kyl­lä vähän makua­sia. Onko kesä­lo­ma­palk­ka tulon­siir­to?Vihe­rins­si: Ansio­eläk­keet jos las­ke­taan tulon­siir­rok­si, sit­ten pitää las­kea elä­ke­mak­sut veroiksi. 

    Kesä­lo­ma­palk­ka ei ole ole tulon­siir­to, kos­ka työ­nan­ta­ja mak­saa sen suo­raan itse.
    Elä­ke­mak­suil­le on jo nii­den vero­luon­net­ta kuvaa­va ter­mi: vero­luon­tei­nen mak­su. Kul­loin­kin mak­set­ta­via eläk­kei­tä mak­se­taan pää­osin sil­lä het­kel­lä töis­sä ole­vien elä­ke­mak­suil­la, eli ne ovat sel­keäs­ti tulonsiirtoja.
    Eivät elä­ke­mak­sut ole mitään siir­ret­tyä palk­kaa. Cen­tin­kään elä­ket­tä ei ole ker­ty­nyt alle 23 v ikäi­se­nä teke­mäs­tä­ni työs­tä, vaik­ka ihan suju­vas­ti sil­loin­kin perit­tiin eläkemaksuja.

  63. Vihe­rins­si: Ansio­eläk­keet jos las­ke­taan tulon­siir­rok­si, sit­ten pitää las­kea elä­ke­mak­sut veroik­si. Käy se niin­kin, tai­taa net­to­ti­lan­ne näyt­tää sen jäl­keen vie­lä pal­jon enem­män sil­tä, että jär­jes­tel­mä tasoit­taa voimakkaasti.

    Vihe­rins­si: Perus­on­gel­ma on kui­ten­kin se, että pal­ve­lui­ta tar­vit­se­vat köy­hät ja sai­raat, ja nii­tä mak­sa­vat rik­kaat ja terveet.

    Tilas­to­kes­kuk­sen koti­ta­louk­sien tulon­ja­ko­ti­las­ton mukaan alim­man tulo­de­sii­lin talou­det sai­vat tulon­siir­to­ja n 4900 euroa vuo­des­sa ja ylim­män tulo­ryh­män n 2400 euroa

    Kun kus­sa­kin desii­lis­sä on n 250000 per­het­tä niin tuloe­ro­jen kaven­ta­mi­seen käy­te­tään n 630 mil­joo­naa eli alle 1 % jul­ki­sen sek­to­rin rahoista.Siis kun eläk­kei­tä ei las­ke­ta mukaan

    Useim­mat tulon­siir­rot ovat riip­pu­mat­to­ma tulois­ta tai siten hyvä­tu­loi­nen saa enemmän

    Ja kun köy­hä elää kym­men­ku­nat vuot­ta vähem­män niin hän antaa rahat takai­sin tuke­mal­la varak­kaan eläkettä.

    Ja kun pie­ni­tu­loi­nen pot­ki­taan kor­tis­toon 50-vuo­ti­aa­na hänen eläk­ke­nä on lähin­nä sää­lit­tä­vä, mut­ta mak­sut ovat liho­tan­neet hyvä­tu­loi­sen eläkettä

    Ja vara­kas käyt­tää enem­män yhteis­kun­nan palveluja.OECDn mukaan vara­kas käyt­tää ter­veys­pal­ve­lu­ja enem­män kuin köyhä.

    Samoin­hy­vä­tu­loi­nen on käyt­tä­nyt enem­män kou­lu­tus­pal­ve­lu­ja, kes­ki­mää­rin 5–10 vuotta

    1. Lii­an Van­ha. Väöi­te, ettei­vät tulon­siir­rot tasaa tuloe­ro­ja on kyl­lä tuo­mit­tu häviölle. 

      Tar­kas­tel­laan asi­aa vaik­ka gini­ker­toi­men avul­la. Suo­mes­sa gini­ker­roin on
      Tuo­tan­non­te­ki­jä­tu­lo­jen osal­ta 0,48
      Brut­to­ra­ha­tuo­jen osal­ta 0,30
      net­to­ra­ha­tu­lo­jen osal­ta 0,26

      Tyotan­non­te­ki­jä­tu­lot ovat palk­ko­ja ja pää­oma­tu­lo­ja ilman tulon­siir­to­ja ja verotusta
      Brut­to­ra­ha­tu­loi­hin on lisät­ty tulonsiirrot
      Net­to­ra­ha­tu­lois­sa brut­to­ra­ha­tu­lois­ta on vähen­net­tu verot
      Tulos­siir­rot las­ke­vat gini­ker­roin­ta 0,48:sta 0,30:een ja vero­tus edel­leen 0,26:een. Tulon­siir­rot tasaa­vat siis enem­män kuin vero­tus, mut­ta molem­mat yhdes­sä tasaa­vat huo­mat­ta­van paljon. 

  64. Samu­li Saa­rel­ma: En ihan ymmär­tä­nyt teks­tis­tä­si, mik­si tämä piir­re kos­ki­si joten­kin vain Suo­mea, eikä kaik­kia demo­kra­tioi­ta, jois­sa enem­mis­tö­pää­tök­sil­lä voi­daan korot­taa vero­ja ja lisä­tä tulonsiirtoja. 

    En väit­tä­nyt­kään ettei­kö se kos­ki­si mui­ta­kin demo­kra­tioi­ta. Väi­tin vain että eri­tyi­ses­ti jos vero­ja sekä tulon­siir­to­ja on pal­jon, niin sekä verois­ta että tulon­siir­rois­ta hyö­ty­viä äänes­tä­jiä on pal­jon enem­män kuin tilan­tees­sa, jos­sa nii­tä on olen­nai­ses­ti vähem­män -> kan­na­tus sil­le että mis­tään ei lei­ka­ta on luul­ta­vas­ti kor­keam­paa kuin tilan­tees­sa, jos­sa hyö­ty­jiä on vähemmän.

    sii­nä, että on ihmi­siä, jot­ka uskovat/toivovat kuu­lu­van­sa parem­pi­tu­loi­siin tule­vai­suu­des­sa ja näke­vät mata­lat verot yhte­nä kei­no­na sin­ne pää­se­mi­seen. Eten­kin tähän ryh­mään kuu­lu­vat yhteis­kun­nan pie­ni­tu­loi­sim­mat aikui­set, eli opin­to­ra­hal­la elä­vät opiskelijat.

    Opis­ke­li­jois­sa toi­mii kui­ten­kin ihan sama jut­tu kuin muu­al­la­kin äänes­tä­jä­kun­nas­sa: jos mer­kit­tä­vä osa opis­ke­li­jois­ta otak­suu että sijoit­tuu jul­ki­sen sek­to­rin lei­piin, niin se vai­kut­taa jo sil­loin äänestyspäätöksiin.

    Toi­nen ryh­mä, joka tulee mie­leen, on yrittäjät

    Yrit­tä­jät ovat hyvin pie­ni ryh­mä äänes­tä­jis­sä, vaik­ka voi­vat olla jol­le­kin yksit­täi­sel­le puo­lu­eel­le mer­kit­tä­viä. Ja taas sama hom­ma toi­mii hei­dän­kin koh­dal­la: jos kon­sul­toi jul­kis­ta sek­to­ria niin ei var­maan kan­na­ta niin innok­kaas­ti sen leik­kaa­mis­ta kuin jos myy pape­ri­ko­nei­ta Kiinaan.

    Minus­ta tun­tuu että et huo­man­nut minun kir­joi­tuk­se­ni point­tia: mitä enem­män yhteis­kun­nas­sa on lei­pän­sä taval­la taik­ka toi­sel­ta jul­ki­sel­ta sek­to­ril­ta saa­via äänes­tä­jiä, sitä vai­keam­mak­si jul­ki­sen sek­to­rin leik­kauk­set tule­vat ver­rat­tu­na sel­lai­seen yhteis­kun­taan, jos­sa on vähem­män suo­raan val­tion & kun­tien bud­je­teis­ta elä­viä äänestäjiä. 

    Ja jul­ki­sen sek­to­rin tilal­le voi ihan hyvin lait­taa peri­aat­tees­sa min­kä tahan­sa orga­ni­saa­tion ja demo­kra­tian tilal­le min­kä tahan­sa val­tio­muo­don. Kyl­lä jos­sain pel­käs­tään öljys­tä tulon­sa saa­vas­sa dik­ta­tuu­ri­val­tios­sa, jos­sa kaik­ki kie­tou­tuu öljyn­tuo­tan­non ympä­ril­le, kaik­ki ovat siel­lä joko töis­sä tai saa­vat siel­tä rahan­sa, on vai­kea teh­dä mitään mikä leik­kaa öljyn­tuo­tan­toa. Tai siis on vai­keam­pi teh­dä ver­rat­tu­na tilan­tee­seen, jos­sa kysei­nen orga­ni­saa­tio oli­si yksi monien joukossa.

  65. Lii­an van­ha:Monet tulon­siir­rot ovat tulos­i­don­nai­sia, joten hyvä­tu­loi­nen saa enem­män tulon­siir­to­ja kuin köyhä. 

    Mis­tä­hän se kovin vas­tus­tus mm. ansio­si­don­nai­sen päi­vä­ra­han pois­tol­le onkaan tul­lut? Siel­tä elii­tin vai­ko siel­tä duu­na­rei­den suunnasta?

    Ja eläk­kei­den leik­kaus ei paran­na jul­kis­ta talout­ta, kos­ka eläk­kei­tä ei mak­se­ta val­tion ja kun­tien kas­sas­ta vaan pää­osin yki­tyi­sis­tä rahastoista.

    Paran­taa­pa, kos­ka jokai­nen sent­ti min­kä elä­ke­läi­nen saa, on pois kil­pai­lu­ky­vys­tä ja/tai palkanmaksuvarasta. 

    Yksin­ker­tai­nen ja aivan äärim­mäi­nen aja­tus­leik­ki pal­jas­taa asian: Jos kaik­kien eläk­kei­den mak­sa­mi­nen lope­tet­tai­siin ja elä­ke­mak­sut siir­ret­täi­siin suo­raan pal­kan­ko­ro­tuk­siin (eikä mene­tyk­siä kor­vat­tai­si toi­meen­tu­lo­tues­ta tms. lisä­tuil­la), niin huomattaisiin:
    a) val­tio & kun­nat sai­si­vat yhtäk­kiä yli 20% enem­män tulo­ve­ro­ja kuin aikaisemmin
    b) töi­den teke­mi­nen muut­tui­si yhtäk­kiä noin 20% kan­nat­ta­vam­mak­si kuin nyt (riip­puen progressiosta)
    c) elä­ke­läi­sil­le tuli­si mie­leen etsiä töitä

  66. Enem­män tai vähem­män itse mak­set­tui­hin vakuu­tuk­siin perus­tu­van jär­jes­tel­män etu ei ole hoi­don hal­puus, vaan sys­tee­min kan­nus­ta­vuus. Jos täm­möi­ses­sä jär­jes­tel­mäs­sä ei ole töi­tä, ei myös­kään ole varaa nii­hin lisävakuutuksiin. 

    Kyl­lä se niin vaan on, että oman ja per­heen ter­vey­den eteen on aika moni val­mis pus­ke­maan pit­kää päivää.

  67. Lii­an van­ha: Sota­ve­te­raa­nit halusi­vat itsel­leen kun­non eläkkeen.Silloin val­las­sa oliavt sodan käy­neet suku­pol­vet eli 1900–1930-syntyneet

    Sii­nä 1970-luvun työ­elä­ke­ko­ro­tuk­ses­sa ei kyl­lä kysel­ty, onko vete­raa­ni vai ei, vaan se kyl­lä kos­ki kaik­kia. Ja tie­ten­kin vie­lä kai­ken lisäk­si eni­ten nai­sia (eli ei sota­ve­te­raa­ne­ja), kos­ka he kes­ki­mää­rin elä­vät pidempään. 

    Joka tapauk­ses­sa, jos oli­si halut­tu, sota­ve­te­raa­neil­le oli­si ollut mah­dol­lis­ta kor­va­ta hei­dän uhrauk­sen­sa isän­maal­le vain ja ainoas­taan vete­raa­neil­le tar­koi­te­tul­la tulon­siir­rol­la, joka oli­si rahoi­tet­tu sen ajan työs­sä käy­viä verot­ta­mal­la. Poliit­ti­ses­ti oli kui­ten­kin hel­pom­pi raken­taa pyra­mi­di, jon­ka todel­li­sik­si mak­su­mie­hik­si tuli­vat tule­vai­suu­den suku­pol­vet ja saa­ja­po­ru­kak­si laa­jen­net­tiin kaik­ki, myös ne, jot­ka eivät olleet sotineet. 

    Kysei­nen elä­ke­rat­kai­su on muu­ten hyvä esi­merk­ki sii­tä, mis­sä täs­sä on kes­kus­tel­tu, eli kai­kil­le hyvää jaka­vat poliit­ti­set pää­tök­set ovat aina help­po­ja. Vai­kei­ta ovat ne, jois­sa pitää leikata.

  68. Vihe­rins­si: Perus­on­gel­ma on kui­ten­kin se, että pal­ve­lui­ta tar­vit­se­vat köy­hät ja sai­raat, ja nii­tä mak­sa­vat rik­kaat ja terveet.

    Kou­lu­tus oli yksi kes­kus­te­lun aihe? 

    Vihe­rins­si: Tämä on vähän han­ka­laa sote-tilin kan­nal­ta, kos­ka mak­sut eivät mene yksi­lön täy­si-ikäi­sen elin­kaa­ren aika­na kovin­kaan tasan. Tili oli­si erin­omai­nen väli­ne, jos kyse oli­si yhden yksi­lön kulu­jen ajal­li­ses­ta tasoittamisesta.

    Ellen vää­rin muis­ta, Libe­ran mukaan eri­lai­sis­ta tulon­siir­rois­ta n. 60% on yksi­lön elin­kaa­ren sisäi­siä. Ei var­si­nai­ses­ti nap­pi­kaup­paa. Jos tuo saa­daan jul­ki­sen talou­den tasees­ta pois, jul­ki­sen talou­den tilan­ne muut­tuu ker­ta­laa­kis­ta pal­jon valoisammaksi.

    Vihe­rins­si: Sai­raus vie kui­ten­kin auto­maat­ti­ses­ti hen­ki­lön sote-tilin nol­lil­le, joten sii­nä saa sit­ten sai­rau­den lisäk­si vie­lä per­heen talou­den­kin sekai­sin muu­ten­kin kuin pal­kan ja sai­raus­päi­vä­ra­han erotuksella.

    Ajat­te­let jotain kovin eri­lais­ta sote-tiliä kuin minä. Ei tilin nol­lil­le tai edes mii­nuk­sel­le mene­mi­nen vai­ku­ta talou­teen läh­tö­koh­tai­ses­ti miten­kään. Seu­raa­vas­sa lyhyt kuvaus omis­ta aja­tuk­sis­ta­ni vuo­den takaa, para­met­re­ja ja tiet­ty­jä detal­je­ja toki pitää miet­tiä tarkemmin:

    http://www.soininvaara.fi/2013/12/13/perustili/#comment-318299

  69. Samu­li Saa­rel­ma: Sii­nä 1970-luvun työ­elä­ke­ko­ro­tuk­ses­sa ei kyl­lä kysel­ty, onko vete­raa­ni vai ei, vaan se kyl­lä kos­ki kaik­kia. Ja tie­ten­kin vie­lä kai­ken lisäk­si eni­ten nai­sia (eli ei sota­ve­te­raa­ne­ja), kos­ka he kes­ki­mää­rin elä­vät pidempään

    Näi­hin rat­kai­sui­hin liit­tyi myös vete­raa­neil­le alem­pi elä­kei­kä ja ns tule­van ajan odo­te eli vete­raa­ni pää­si eläk­keel­le aluk­si 60-vuo­ti­aa­na ja koh­ta 55-vuotiaana.Ja elä­ke las­ket­tiin kuin hän oli­si teh­nyt töi­tä 65-vuotiaaksi.

    Tilaa teh­tiin suu­ril­le ikäluokille,muuten nuo­ri­so oli­si paen­nut lopul­li­ses­ti Ruotsiin

    Vete­raa­neis­ta yllät­tä­vän suu­ri osuus on nai­sia. Äiti­ni­kin on sota­ve­te­raa­ni ja nyt elos­sa ole­vis­ta mer­kit­tä­vä osa on naisia

    Ja minus­ta­kin oli­si tul­lut sota­ve­te­raa­ni, jos oli­sin ilen­nyt hakea tun­nus­ta, sen ver­ran tuli puret­tua miinoituksia.Hakuaika lop­pui 2004

  70. Sylt­ty: Mis­tä­hän se kovin vas­tus­tus mm. ansio­si­don­nai­sen päi­vä­ra­han pois­tol­le onkaan tul­lut? Siel­tä elii­tin vai­ko siel­tä duu­na­rei­den suunnasta?

    Paran­taa­pa, kos­ka jokai­nen sent­ti min­kä elä­ke­läi­nen saa, on pois kil­pai­lu­ky­vys­tä ja/taipalkanmaksuvarasta.

    Yksin­ker­tai­nen ja aivan äärim­mäi­nen aja­tus­leik­ki pal­jas­taa asian: Jos kaik­kien eläk­kei­den mak­sa­mi­nen lope­tet­tai­siin ja elä­ke­mak­sut siir­ret­täi­siin suo­raan pal­kan­ko­ro­tuk­siin (eikä mene­tyk­siä kor­vat­tai­si toi­meen­tu­lo­tues­ta tms. lisä­tuil­la), niin huomattaisiin:
    a) val­tio & kun­nat sai­si­vat yhtäk­kiä yli 20% enem­män tulo­ve­ro­ja kuin aikaisemmin
    b) töi­den teke­mi­nen muut­tui­si yhtäk­kiä noin 20% kan­nat­ta­vam­mak­si kuin nyt (riip­puen progressiosta)
    c) elä­ke­läi­sil­le tuli­si mie­leen etsiä töitä

    Vää­rin , myös muut lii­tot kuin SAK on pitä­nyt kiin­ni ansiosidonnaisesta.Erityisesti nyt kun aka­tee­mi­nen työt­tö­myys on kas­vus­sa ja pät­kä­työt ylei­siä jul­ki­sel­la sektorilla

    Eri­tyi­ses­ti kun toi­mi­hen­ki­löt­kin ovat samal­la vii­val­la tai oikeas­taan huo­nom­mas­sa asemassa

    Jäl­kim­mäi­nen väi­te ei myös­kään pidä paik­kaan­sa, elä­ke­läi­set mak­sa­vat veroa ja kor­keam­paa kuin duu­na­rit, joten vero­tu­lo itse asias­sa las­ki­si, kun vero­tus kevenisi

  71. Mui­ta­kin ongel­mia tosi­aan on kuin vain tuo “veto-oikeus”, mut­ta peri­aat­tees­sa kaik­ki on vain todennäköisyyksiä.

    Jos meill­lä oli­si ollut parem­pi tuu­ri, Suo­mel­la meni­si yhtä hyvin kuin Ruot­sil­la, mut­ta kun ei ole ollut.

    Tie­tyl­lä taval­la pie­ni maa tar­vit­see jotain pysy­vää kil­pai­lue­tua pär­jä­täk­seen. Viro­lai­set sai­vat kehit­tää ikään­kuin uuden maan, me emme pär­jää Virol­le vain imi­toi­mal­la alhais­ta yri­tys­ve­roa, pitää olla jotain tehokkaampaa.

    Yksi idea tosi­aan voi­si olla yri­tyk­sil­le oma pank­ki, jos­sa rahat oli­si­vat verot­ta­jal­ta suo­jas­sa ja johon yri­tys voi­si sijoit­taa rahaa jota voi­tai­siin käyt­tää palk­koi­hin, TEKES ‑tukien oma­ra­hoi­tuk­se­na tai muu­na rahoi­tus­työ­ka­lu­na. Pank­ki oli­si ikään­kuin Suo­men ver­sio vero­pa­ra­tii­sis­ta, mut­ta siten että rahat oli­si­vat val­jas­tet­tu­na yri­tyk­sen ja yhteis­kun­nan käyttöön.

    Hyvin usein puhu­taan roh­keu­des­ta. Roh­keut­ta ei niin­kään vaa­di­ta sii­hen että läh­tee teke­mään jotain uut­ta vaan sii­hen, että läh­tee teke­mään jotain sem­mois­ta, mikä on täy­sin itses­tään­sel­vää ja mitä vas­taan ilmi­sel­väs­ti jou­tuu koh­taa­maan todel­la kovaa kilpailua.

    Mikä tahan­sa orga­ni­saa­tio ajan mit­taan sam­ma­loi­tuu, jos sil­lä on hal­lit­se­va mark­ki­na-osuus. Sama on käy­nyt var­maan poli­tii­kal­le ja poliit­ti­sil­le puo­lueil­le­kin. Demo­kra­tias­ta pitäi­si teh­dä uusi dynaa­mi­sem­pi ver­sio, ver­sio 2.0 jos­sa Inter­net­tiä, tilas­to­tie­det­tä ja avoi­muut­ta hyö­dyn­net­täi­siin parem­min asioi­den val­mis­te­lus­sa. Ihmis­ten ja asian­tun­ti­joi­den pitää kui­ten­kin olla hyväk­sy­mäs­sä pää­tök­siä, pelk­kä kan­sa­nää­nes­tys ei tuo­ta vält­tä­mät­tä paras­ta mah­dol­lis­ta tulosta.

    Yksi asia voi­si olla myös teh­dä edus­ta­jis­ta ennak­ko­vaa­lit, jois­sa ei valit­tai­si suo­raan ehdok­kai­ta, vaan esi­mer­kik­si muu­ta­ma tuhat poten­ti­aa­lis­ta edus­ta­jaa — ehkä jopa hie­man moni­puo­li­sem­min, esim. yri­tyk­set tai yhteis­töt voi­si­vat aset­taa omia ehdok­kai­taan, eivät vain puo­lu­eet — ja näis­tä hyväk­syt­tä­vät kri­tee­rit ja riit­tä­väs­ti äänia saa­neis­ta edus­ta­jis­ta lopul­ta arvot­tai­siin ne edus­ta­jat, jot­ka pää­se­vät vuo­den koea­jal­le edus­ta­jan vir­kaan, jol­loin voi­tai­siin kar­sia pahim­mat tapauk­set pois sekä loi­ven­taa vaa­li­ra­han ja mai­non­nan vai­ku­tus­ta valin­ta­tu­lok­seen.. Nyt­hän pahim­mil­laan joku julk­kis voi kerä­tä pro­tes­ti­ää­niä ja siten pääs­tä edust­kun­taan vaik­ka tie­dot ja tai­dot eivät ole ajan­ta­sal­la. Arvon­nal­la ikään­kuin suo­da­tet­tai­siin pois pahim­pia tapauk­sia sekä “piik­ke­jä”, jot­ka ovat seu­raus­ta mainonnasta.

  72. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lii­an Van­ha. Väöi­te, ettei­vät tulon­siir­rot tasaa tuloe­ro­ja on kyl­lä tuo­mit­tu häviölle. 

    No jaa, mukan tulon­siisr­rois­sa ovat eläk­keet­kin, joil­la on val­ta­va painoarvo.

    Kuten nois­ta Tilas­to­kes­kuk­sen abso­luut­tis­ta luvuis­ta voi havai­ta niin tulon­siir­rot eivät juu­ri­kaan tasaa tulonjakoa .

    Tuos­sa sen voi tode­ta ilman hämää­vää moni­mut­kais­ta laskelmaa

    Ja pal­ve­lui­den­kin koh­dal­la yhteis­kun­nan tuot­ta­mat pal­ve­lut eivä jakaan­nu tasan kuten ole­te­taan vaan suu­ri­tu­loi­set käyt­tä­vät niin ter­veys-kuin kou­lu­tus­pal­ve­lu­ja enem­män kuin köy­hät, joten voi­daan enem­män puhua vero­tuk­sen kus­tan­nus­vas­taa­vuu­des­ta kuin sen tasoit­ta­vas­ta vaikutuksesta

  73. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ovat­ko ansio­eläk­keet lykät­tyä palk­kaa vai tulon­siir­to­ja, on kyl­lä vähän makua­sia. Onko kesä­lo­ma­palk­ka tulonsiirto? 

    Mak­su­jen ja eläk­kei­den mää­rä vaih­te­lee esim suku­puo­len, suku­pol­ven, amma­tin mukaan. Esim nai­set mak­sa­vat suh­tees­sa vähem­män, mut­ta naut­ti­vat pidem­pään elä­ket­tä. Suu­ret ikä­luo­kat mak­soi­vat alhai­sem­paa elä­ke­mak­sua, mut­ta saa­vat suu­rem­mat eläk­keet kuin nuo­rem­mat suku­pol­vet. Maa­ta­laous­yrit­tä­jät ja apu­ra­hoil­la taiteilevat/tutkivat mak­sa­vat vähem­män, mut­ta naut­ti­vat eläk­keis­tä, jot­ka kus­tan­ne­taan lähin­nä vero­ra­hois­ta. Lisäk­si kesä­lo­ma­pal­kan tuo­ma etu myös vaih­te­lee : jul­ki­sel­la kesä­lo­mail­laan pidem­pään, mut­ta kaik­ki yksi­tyi­sel­lä­kin puo­lel­la työs­ken­te­le­vät osal­lis­tu­vat hei­dän kesä­lo­mien­sa ja loma­ra­ho­jen­sa kus­tan­ta­mi­seen vaik­ka itse saa­vat lyhyem­mät lomat. Näyt­täi­si­vät kovas­ti tulo­jen ja etu­jen siir­roil­ta kaik­ki nuo.

  74. ” Kun lisää jaet­ta­vaa ei ole­kaan, muu­tos­ten teke­mi­nen yhtei­sym­mär­ryk­ses­sä on vai­ke­aa, sil­lä jol­ta­kin pitäi­si ottaa, jot­ta toi­sel­le voi­tai­siin antaa. En tie­dä, onko rea­lis­tis­ta toi­voa, että kol­mi­kan­nas­sa pys­tyt­täi­siin jat­kos­sa parem­paan. Ellei pys­ty­tä, edus­kun­nan on otet­ta­va itsel­leen takai­sin val­ta, jon­ka se on kol­mi­kan­nal­le luovuttanut.”

    Ole­mas­sao­le­vaa­kin voi jakaa uusik­si ja jos ja kun kas­vua syn­tyy niin sil­loin syn­tyy jaettavaakin.Eiköhän tuo taan­tu­ma ole poik­keus eikä tavoitetila ?

    Itse asias­sa nyt vaa­di­taan jo ole­mas­sao­le­van tulo­vir­ran jakoa uusiksi .
    Veron­alen­nuk­set­han ovat ole­mas­sao­le­van uus­ja­koa, jota mm EK ajaa .

    Veron­alen­nuk­set kom­pen­soi­daan leik­kaa­mal­la nii­tä vähäi­siä­kin tulon­siir­to­ja eli pot­ti pysyy enti­se­nä mut­ta vain tulo­ja­kau­maa muutetaan.

    Ja jos joku vas­tus­taa tätä muu­tos­ta niin hänet lei­ma­taan oitis men­nen maa­iman edus­ta­jak­si ‚kom­mu­nis­tik­si tai terroristiksi .

    Vas­tus­ta­jan kan­sa­lai­soi­keu­det pitää nol­la­ta ja pää­tök­sen­te­koa siir­tää pie­nel­le pii­ril­le ja kan­sa­lais­toi­min­ta lopettaa.

    Itse asias­sa ns talous­tie­tei­li­jät on val­jas­tet­tu suur­ten yri­tys­ten lob­ba­reik­si ja he ovat saa­neet kan­sal­li­sen yksi­mie­li­syy­den romah­ta­mi­sen ja kasa­lais­ryh­mät tais­te­le­maan kes­ke­nään. Se jät­tää suu­ry­ri­tyk­sil­le ken­tän vapaak­si ja ne voi­vat teh­dä mitä halua­vat val­tioi­den häi­rit­se­mät­tä nii­den toimintaa

    Itse asias­sa Wahl­roos tai­si tode­ta tämän saman: Sijoit­ta­jan unel­ma on hal­vaan­tu­nut valtio

  75. Voi­si­ko Soi­nin­vaa­ra yksi­löi­dä, mit­kä oli­vat Lip­po­sen ja Ahon hal­li­tuk­sen hyviä pää­tök­siä ja mit­kä huo­no­ja päätöksiä.

  76. Osmo: “Minua­kin moni Lip­po­sen hal­li­tuk­sen pää­tös har­mit­ti, mut­ta nii­den jäl­keen maa oli erin­omai­ses­sa kun­nos­sa sijoit­tuen kär­ki­jouk­koon mel­kein kai­kis­sa mai­den­vä­li­sis­sä kauneuskilpailuissa”.

    Nii­den jäl­keen, mut­ta mis­sä mää­rin nii­den ansios­ta? Kausaa­li­suh­teet eivät ole näin yksin­ker­tai­sia tai aina­kin ne kai­pai­si­vat tar­ken­nuk­sia, joi­ta ei tai­da löytyä. 

    Lisäk­si mai­den­vä­li­set kau­neus­kil­pai­lut käy­dään usein mit­ta­reil­la, jot­ka eivät ker­ro maan “sisäi­ses­tä kau­neu­des­ta” pal­joa­kaan. Tar­koi­tan, että tuo­na aika­na esim. kan­sa­lais­ten hyvin­voin­ti muut­tui enem­män yksi­löl­li­sek­si kuin sosi­aa­li­sek­si huo­le­nai­heek­si. Työt­tö­mät jou­tui­vat kovem­man kyy­ky­tyk­sen koh­teek­si. Tuloe­riar­voi­suus kas­voi vuo­des­ta 1985 vuo­si­tu­han­nen vaih­tee­seen saak­ka ja jäi sen jäl­keen kor­keal­le tasol­le. Jne.

    Ehkä on hyvä muis­taa sekin, että Lip­po­sen kau­del­la myös mark­ka vaih­tui ilman kan­sa­nää­nes­tys­tä euroon ja Suo­mi oli EUn yti­mis­sä päät­tä­mäs­sä Krei­kan liit­tä­mi­ses­tä euroa­lu­ee­seen vuon­na 2001. Rat­kai­sun kau­neu­des­ta voi olla tänään useam­paa mieltä.

  77. aivoi­tus: Suu­ret ikä­luo­kat mak­soi­vat alhai­sem­paa elä­ke­mak­sua, mut­ta saa­vat suu­rem­mat eläk­keet kuin nuo­rem­mat sukupolvet. 

    Mut­ta he naut­ti­vat­kin vähem­män aikaa elä­ket­tä, nuo­ret saa­vat naut­tia n 5 vuot­ta pidempään.

    Ja nuo­ret eivät oikein tajua vastuutaan.He voi­vat mak­saa vaik­ka kuin­ka suur­ta elä­ket­tä itselleen.Jokainen suku­pol­vi on vuo­rol­laan päät­tä­mäs­sä asiois­ta ja nyt vuo­ros­sa ovat jo 70-ja 80-luvl­la syntyneet.

    Ei ole ihme , jos meil­lä menee huo­nos­ti kun meil­lä on val­las­sa suku­pol­vi, joka luu­lee, että muut päät­tä­vät täs­sä maas­sa ja kan­ta­vat rahat heille!!!

  78. Sylt­ty: Kyl­lä se niin vaan on, että oman ja per­heen ter­vey­den eteen on aika moni val­mis pus­ke­maan pit­kää päivää.

    Onko? Yleen­sä­hän vapaa­eh­toi­sis­sa sai­raus­va­kuu­tuk­sis­sa on juu­ri se ongel­ma, ettei­vät ihmi­set tee ratio­naa­li­sia pää­tök­siä nii­den suh­teen. Muu­ten­kin jos meni­sit kysy­mään taval­li­sil­ta pul­liai­sil­ta sai­rauk­sien X, Y ja Z toden­nä­köi­syyk­siä, niin var­maan aika lail­la pie­leen meni­si­vät, mah­dol­li­ses­ti jopa kertaluokalla. 

    Ja mitä vie­lä ylei­ses­ti ter­vey­teen tulee, niin sai­rauk­sien hoi­toa tär­keäm­pi teki­jä sen suh­teen on elin­ta­vat. Jos ter­veys on niin tär­keä jut­tu ihmi­sil­le, niin mik­si niin moni elää epä­ter­veel­li­ses­ti? Eten­kään tupa­koin­nin suh­teen tus­kin kel­lään on nyky­ai­ka­na mitään epä­sel­vyyt­tä sii­tä, että se on pahak­si ter­vey­del­le. Eikö ratio­naa­li­ses­ti oli­si aika pal­jon fik­sum­paa luo­pua tupa­kas­ta kuin raa­taa pit­kää päi­vää, jot­ta on varaa vakuu­tuk­seen, joka kat­taa keuh­ko­syö­vän hoitotoimenpiteet?

  79. Lii­an van­ha:
    Itse asias­sa nyt vaa­di­taan jo ole­mas­sao­le­van tulo­vir­ran jakoa uusiksi . 

    Niin, aja­tus ei kai ole että seu­raa­van 10 vuo­den kaik­ki pal­kan­ko­ro­tus­va­rat käy­te­tään kaik­ki elä­ke­mak­su­jen koro­tuk­siin jot­ta suu­ril­le ikä­luo­kil­le saa­daan mak­set­tua mojo­vat eläkkeet!

    Ei ole ihme , jos meil­lä menee huo­nos­ti kun meil­lä on val­las­sa suku­pol­vi, joka luu­lee, että muut päät­tä­vät täs­sä maas­sa ja kan­ta­vat rahat heille!!!

    Ja entis­ten päät­tä­jien suku­pol­vi taas kuvit­te­lee, että kun 2/3 heil­le kan­net­ta­vis­ta rahois­ta tulee nykyi­sil­tä työi­käi­sil­tä, he ovat itse omat eläk­keen­sä maksaneet!

    Minä vähän veik­kaan että kun suur­ten ikä­luo­kan lop­pu­jä­mät, kuten Tuo­mo­ja, Kaner­va & muut YYA-ajan jää­rät, pois­tu­vat poli­tii­kas­ta, eläk­keil­le saat­taa­pi tapah­tua jotakin.

  80. Sylt­ty: En väit­tä­nyt­kään ettei­kö se kos­ki­si mui­ta­kin demo­kra­tioi­ta. Väi­tin vain että eri­tyi­ses­ti jos vero­ja sekä tulon­siir­to­ja on pal­jon, niin sekä verois­ta että tulon­siir­rois­ta hyö­ty­viä äänes­tä­jiä on pal­jon enem­män kuin tilan­tees­sa, jos­sa nii­tä on olen­nai­ses­ti vähem­män -> kan­na­tus sil­le että mis­tään ei lei­ka­ta on luul­ta­vas­ti kor­keam­paa kuin tilan­tees­sa, jos­sa hyö­ty­jiä on vähemmän.

    Edel­leen­kään en ymmär­rä. Poten­ti­aa­li­sia hyö­ty­jiä­hän on kai­kis­sa “siir­re­tään fyrk­kaa rik­kail­ta köy­hil­le” ‑ideois­sa aina enem­män kuin vas­tus­ta­jia. Mikä on siis se meka­nis­mi, joka estää nii­den uusien tulon­siir­to­jen syn­ty­mi­sen alun alkaenkaan? 

    Sylt­ty: Minus­ta tun­tuu että et huo­man­nut minun kir­joi­tuk­se­ni point­tia: mitä enem­män yhteis­kun­nas­sa on lei­pän­sä taval­la taik­ka toi­sel­ta jul­ki­sel­ta sek­to­ril­ta saa­via äänes­tä­jiä, sitä vai­keam­mak­si jul­ki­sen sek­to­rin leik­kauk­set tule­vat ver­rat­tu­na sel­lai­seen yhteis­kun­taan, jos­sa on vähem­män suo­raan val­tion & kun­tien bud­je­teis­ta elä­viä äänestäjiä.

    Minus­ta taas tun­tuu, ettet sinä tajun­nut minun point­tia­ni. Minus­ta “lei­ka­taan” on täy­sin ident­ti­nen “ei lisä­tä” ‑pro­po­si­tion kans­sa. Jos siis suu­ri jul­ki­nen sek­to­ri näh­dään omal­ta osal­ta hyvä­nä asia­na tulon­siir­to­jen ja jul­kis­ten pal­ve­lu­jen vuok­si, niin minus­ta tämä näh­dään, riip­pu­mat­ta sii­tä, mikä se jul­ki­sen sek­to­rin koko nyt on. 

    Jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jät ovat toki eri asia, mut­ta täs­tä et alun­pe­rin puhu­nut, vaan ihmis­ten val­tiol­ta saa­mis­ta eduis­ta. Jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jä ei näe saa­van­sa mitään eri­tyis­tä “etua” sii­nä, että työs­ken­te­lee jul­ki­sel­la sek­to­ril­la ihan niin kuin ei sitä näe yksi­tyi­sen sek­to­rin työn­te­ki­jä­kään, vaan molem­mat näke­vät myy­vän­sä työ­tään markkinapalkalla.

  81. Lii­an van­ha: Mut­ta he naut­ti­vat­kin vähem­män aikaa elä­ket­tä, nuo­ret saa­vat naut­tia n 5 vuot­ta pidempään.

    Ja nuo­ret eivät oikein tajua vastuutaan.He voi­vat mak­saa vaik­ka kuin­ka suur­ta elä­ket­tä itselleen.Jokainen suku­pol­vi on vuo­rol­laan päät­tä­mäs­sä asiois­ta ja nyt vuo­ros­sa ovat jo 70-ja 80-luvl­la syntyneet.

    Mil­lä perus­teel­la nuo­ret naut­ti­si­vat elä­ket­tä pidem­pään? Ei se ihmi­sen eli­ni­kä loput­to­miin kas­va. Eläk­keel­le siir­ty­mi­si­kä taas on nousus­sa. On myös mah­dol­lis­ta että koko elä­ke­jär­jes­tel­mä kaa­tuu omaan mahdottomuuteensa.

    Jokai­nen suku­pol­vi ei pää­se päät­tä­mään asiois­ta “vuo­rol­laan”, vaan sit­ten kun edel­li­sen suku­pol­ven edus­ta­jia on mää­räl­li­ses­ti vähem­män. Jär­jes­tel­mäs­säm­me ei mil­lään taval­la tasa­pai­no­te­ta suku­pol­vien väli­siä kokoe­ro­ja. Niin­pä suu­ret ikä­luo­kat ovat saa­neet päät­tää jo nuo­re­na van­hem­pien­sa asiois­ta, ja nyky­ään he päät­tä­vät yhä edel­leen, myös las­ten­sa asiois­ta. Mai­nit­se­ma­si X‑sukupolvi odot­taa edel­leen vuoroaan.

  82. Samu­li Saa­rel­ma: Eikö ratio­naa­li­ses­ti oli­si aika pal­jon fik­sum­paa luo­pua tupa­kas­ta kuin raa­taa pit­kää päi­vää, jot­ta on varaa vakuu­tuk­seen, joka kat­taa keuh­ko­syö­vän hoitotoimenpiteet?

    No etkös sinä itse juu­ri esit­tä­nyt, että ihmi­set eivät arvioi ris­ke­jä oikein? 😉

    Kyl­lä minus­ta vakuu­tus­poh­jai­sen jär­jes­tel­män kan­nus­te­vai­ku­tuk­set ovat aivan ilmi­sel­viä. Jos sur­kea sai­raan­hoi­to ei mie­les­tä­si ole mikään kum­moi­nen kan­nus­te, niin en kyl­lä kek­si että mikä ihme sit­ten yli­pää­tän­sä voi­si kan­nus­taa, pait­si raha?

    Minus­ta taas tun­tuu, ettet sinä tajun­nut minun point­tia­ni. Minus­ta “lei­ka­taan” on täy­sin ident­ti­nen “ei lisä­tä” ‑pro­po­si­tion kanssa. 

    Sinus­ta, mut­ta tut­ki­mus­ten mukaan ihmi­set eivät käyt­täy­dy näin. Tap­pioi­ta pide­tään ylei­ses­ti voit­to­ja pahem­pi­na, ts. hal­li­tuk­seen ilmoit­ta­ma leik­kaus tukeen X ote­taan pal­jon ras­kaam­min, kuin se jos hal­li­tus ensin pis­tää vas­taa­van koro­tuk­sen ja peruu sen. Indek­sien jää­dy­tys 1% vuo­siin­flaa­tios­sa ei ole ihmis­ten mie­les­tä niin paha kuin 1% leik­kaus nol­lain­flaa­tios­sa jne.

    Jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jä ei näe saa­van­sa mitään eri­tyis­tä “etua” sii­nä, että työs­ken­te­lee jul­ki­sel­la sek­to­ril­la ihan niin kuin ei sitä näe yksi­tyi­sen sek­to­rin työn­te­ki­jä­kään, vaan molem­mat näke­vät myy­vän­sä työ­tään markkinapalkalla.

    Yleen­sä kyl­lä näkee.

    Etkö ole yhtään seu­rail­lut, miten työn­te­ki­jät yleen­sä suh­tau­tu­vat valtion/kuntien fir­mo­jen yksi­tyis­tä­mi­seen? Eivät kyl­lä yleen­sä hur­raa, pikem­min­kin päinvastoin.

  83. Saa­ra: Niin­pä suu­ret ikä­luo­kat ovat saa­neet päät­tää jo nuo­re­na van­hem­pien­sa asiois­ta, ja nyky­ään he päät­tä­vät yhä edel­leen, myös las­ten­sa asiois­ta. Mai­nit­se­ma­si X‑sukupolvi odot­taa edel­leen vuoroaan.

    X‑sukupolveen kuu­lu­vat 1964–1979 syntyneet.

    Kan­san­edus­ta­jis­ta 55 % on syn­ty­nyt tuol­la välillä.

    Noi­ta 40-luvu­la syn­ty­nei­tä on 13,5 % . Suu­ril­la ikä­luo­kil­la ei ole ollut enem­mis­töä kos­kaan, sil­lä 5 vuo­den aika­haa­ruk­kaan ei satu riit­tä­väs­ti edustajia

    Jos Edus­kun­nan enem­mis­tön hal­lin­ta ole val­las­sa oloa niin mikä sitten ?

  84. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Työ­mark­ki­na­jär­jes­töt?

    Sehön on sitä Vih­rei­den aja­maa kan­sa­lais­toi­min­taa ja ‑akti­vis­mia.
    Kyl­lä sel­lai­nen yhteis­kun­ta on aika kuol­lut, jos­sa vain Edus­kun­ta saa päät­tää mistään.

  85. Lii­an van­ha: X‑sukupolveen kuu­lu­vat 1964–1979 syntyneet.

    Kan­san­edus­ta­jis­ta 55 % on syn­ty­nyt tuol­la välillä.

    Noi­ta 40-luvu­la syn­ty­nei­tä on 13,5 % . Suu­ril­la ikä­luo­kil­la ei ole ollut enem­mis­töä kos­kaan, sil­lä 5 vuo­den aika­haa­ruk­kaan ei satu riit­tä­väs­ti edustajia

    Jos Edus­kun­nan enem­mis­tön hal­lin­ta ole val­las­sa oloa niin mikä sitten ?

    pika­huo­mau­tuk­se­na voi­sin sanoa että kan­san­edus­ta­jan ikä on epä­olen­nais­ta. nuo­ri edus­ta­ja voi ajaa van­han asi­aa ja van­ha edus­ta­ja nuo­ren asi­aa. suu­ret ikä­luo­kat on mer­kit­tä­vä äänes­tä­jä ryhmä.

  86. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Työ­mark­ki­na­jär­jes­töt?

    Itse asias­sa eliit­ti käy kovaa vään­töä sii­tä, että työn­te­ki­jöi­den neu­vot­te­lua­se­ma saa­daan nol­lat­tua ja he jou­tu­vat tyy­ty­mään työ­nan­ta­jan sane­luun. Eli aje­taan fried­ma­ni­lais­ta talouspolitiikkaa

    Yksi kes­kei­siä tee­se­jä on ollut se, että työt­tö­myy­den taso pitää pitää niin kor­kea­na, näin ei syn­ny kil­pai­lua työvoimasta.

    Myös pää­tän­tä­val­ta halu­taan vie­dä kau­as työ­pai­koil­ta , hal­vaan­tu­nee­seen polit­tii­kaym­py­röi­hin, jois­sa syn­tyy pää­tök­siä kym­me­nien vuo­sien vii­veel­lä. Se on näennäisdemokratiaa

    Tai toi­ses­sa suun­nas­sa , osa pää­tök­sis­tä halu­taan vie­dä yri­tys­ta­sol­le. Sil­lä taas pyri­tään rik­ko­maan työn­te­ki­jöi­den rintama
    Jos yhden yri­tyk­sen hen­ki­lö­kun­ta menee lak­koon niin muut yri­tyk­set voi­vat tukea lakon koh­det­ta niin pit­kään, että työn­te­ki­jät nääntyvät.

    Yri­tys­ten val­lan kas­vua ei taas arvos­tel­la eikä pyri­tä rajoit­ta­maan vaan tuetaan .

    EK on eri­tyi­ne lob­bausoi­keus asias­sa kuin asias­sa ja niin­pä Edus­kun­ta­kin kuun­te­lee vain työ­nan­ta­jia , 80 % kuu­le­mi­sis­ta on suun­nat­tu työnantajille

  87. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Suo­mes­sa gini­ker­roin on
    Tuo­tan­non­te­ki­jä­tu­lo­jen osal­ta 0,48
    Brut­to­ra­ha­tuo­jen osal­ta 0,30
    net­to­ra­ha­tu­lo­jen osal­ta 0,26

    Tyotan­non­te­ki­jä­tu­lot ovat palk­ko­ja ja pää­oma­tu­lo­ja ilman tulon­siir­to­ja ja verotusta

    Ymmär­sin­kö oikein, että työ­nan­ta­jien jokai­ses­ta työn­te­ki­jäs­tä mak­sa­mat sote­mak­sut yms. eivät näy tuos­sa ensim­mäi­ses­sä­kään gini­ker­toi­mes­sa? Eli ket­juun voi­si lisä­tä ensim­mäi­sek­si yhden vie­lä tasaa­mat­to­mam­man (työ­nan­ta­jan työs­tä mak­sa­maa koko­nais­hin­taa kuvaa­van) ginikertoimen.

  88. nsas­py: pika­huo­mau­tuk­se­na voi­sin sanoa että kan­san­edus­ta­jan ikä on epä­olen­nais­ta. nuo­ri edus­ta­ja voi ajaa van­han asi­aa ja van­ha edus­ta­ja nuo­ren asi­aa. suu­ret ikä­luo­kat on mer­kit­tä­vä äänes­tä­jä ryhmä.

    Pika­huo­ma­tus: X‑sukupolven edus­ta­jia on väes­tö­re­kis­te­ri­kes­kuk­sen mukaan yli 1000000 ja suu­ria ikä­luok­kia n 350000 .Kum­mal­la on enem­män mer­ki­tys­tä ään­ten kalastelussa ?

  89. Vihe­rins­si: Olen samaa miel­tä sii­tä, ettei hyväl­tä näy­tä. Voi tosi­aan olla, että joi­den­kin osien yksi­tyis­tä­mi­nen aut­taa. Perus­on­gel­ma on kui­ten­kin se, että pal­ve­lui­ta tar­vit­se­vat köy­hät ja sai­raat, ja nii­tä mak­sa­vat rik­kaat ja terveet. 

    Perus­on­gel­ma lie­nee, että päät­tä­jät eivät itse käy­tä nii­tä pal­ve­lui­ta mis­tä ovat päät­tä­mäs­sä. Jos joku edus­kun­nan jäsen oli­si itse vaip­pa­hoi­dos­sa hoi­to­ko­dis­sa, niin luu­len­pa että aika pian sää­det­täi­siin laki jos­sa nos­te­taan hen­ki­lö­kun­nan mää­rää — tai jos SOTE ‑sot­kua hoi­ta­vat ihmi­set itse oli­si­vat koke­mas­sa sitä jonot­ta­mi­sen tus­kaa jul­ki­sen puo­len vas­taa­no­tol­la, saa­tai­siin focus äkkiä oikei­siin asioihin.

    Mut­ta kun siel­lä ei ole työt­tö­miä eikä kroo­ni­ses­ti sai­rai­ta tahi köy­hiä päät­tä­mäs­sä, niin ei osa­ta myös­kään hei­dän asioi­taan hoi­taa — on vain ammat­ti­po­lii­tik­ko­ja, joil­la on omat sil­ta­rum­pun­sa hoi­det­ta­va­na. Sii­re­tään hyvin toi­mi­via yksi­köi­tä maa­kun­tiin, rake­nen­taan kym­me­niä kilo­met­riä moot­to­ri­tie­tä kor­peen ja niin hoi­de­taan työl­li­syyt­tä ja puol­le­taan omaa ääni­mää­rää rahoi­tuk­sen kautta.

    Olen alka­nut joten­kin itse vält­tää kaik­kia jul­ki­sia pal­ve­lui­ta, kos­ka ne toi­mi­vat tosi huo­nos­ti ylei­ses­ti ottaen. Täm­möi­nen yhteis­kun­nan kah­tia­ja­kau­tu­mi­nen on todel­la mer­kit­tä­vä ilmiö mielestäni.

  90. nsas­py:suu­ret ikä­luo­kat on mer­kit­tä­vä äänes­tä­jä ryhmä. 

    Ja nämä­hän äänes­tää 90-vuo­tiaik­si asti (toi­sin kuin poli­tiik­kaan ihme kyl­lä uskon­sa menet­tä­nyt nyky“nuoriso”, eli kaik­ki alle 40-vuo­ti­aat) että mis­tään ei lei­ka­ta ja lisää eläk­kei­tä ja “pal­ve­lui­ta” kai­kil­le. Kos­ka eläm­me ilmei­ses­ti edel­leen 60-luvul­la. Kyl­lä täl­lai­sel­le aina edus­ta­jat löy­tyy, huo­li pois.

  91. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Työ­mark­ki­na­jär­jes­töt?

    Työ­mark­ki­na­jär­jes­töt sopi­vat työ­mark­ki­na-asiois­ta, ei muuta.

    Lait sää­tää edus­kun­ta, hal­li­tus hal­lit­see (jos hallitsee).
    Se että joku jos­kus kuun­te­lee jota­ku­ta ei ole val­lan luo­vut­ta­mis­ta — vai onko vih­rei­den mielestä?

    Mut­ta, kuten aikai­sem­min tote­sin, hal­li­tuk­sen ei pitäi­si sekaan­tua työ­mark­ki­na-asioi­hin eli kol­mi­kan­ta ei tar­koi­ta sitä, että hal­li­tus työn­tää nok­kan­sa joka asi­aan — vaik­ka työ­nan­ta­jat toi­vo­vat­kin val­tio­na­pua palkanmaksuun.

  92. Rai­mo K:
    Lait sää­tää edus­kun­ta, hal­li­tus hal­lit­see (jos hallitsee).
    Se että joku jos­kus kuun­te­lee jota­ku­ta ei ole val­lan luo­vut­ta­mis­ta – vai onko vih­rei­den mielestä?

    Niin ja jos ei kuun­te­le, niin yleis­lak­ko muis­tut­taa että kuun­te­lu on ihan jees!

    Ihan samal­la logii­kal­la ne Bal­tian maat­kin liit­tyi­vät vapaa­eh­toi­ses­ti Neuvosoliittoon. 😉

  93. Rai­mo K: Ker­ro­pa nyt ensik­si, mitä ovat ne raken­teel­li­set uudis­tuk­set, jot­ka jää­vät ‘koko­naan ulkopuolelle’.
    Raken­teel­lis­ten uudis­tus­ten toteut­ta­mi­nen oli­si nimit­täin pal­jon hel­pom­paa, jos joku ker­toi­si, mitä ne ovat – mie­lel­lään selkokielellä.
    Vai että olen­nai­nen osa – eikä kukaan ker­ro, mitä ne ovat. 

    Täs­sä minun pikai­nen ehdo­tuk­se­ni, jos­sa kaik­ki täh­tää sii­hen, että Suo­mes­sa pääs­tään nykyis­tä pal­jon parem­paan työl­li­syys­ti­lan­tee­seen alen­ta­mal­la työl­lis­tä­mis­kyn­nys­tä ja lisää­mäl­lä työllistymishaluja:

    1. oppi­so­pi­mus­kou­lu­tuk­sen tulee olla oppi­so­pi­mus, ei työ­so­pi­mus. Hyväk­sy­tys­tä suo­ri­tuk­ses­ta opis­ke­li­jal­le var­ma työ­paik­ka vähin­tään 6kk:ksi. Oppi­so­pi­mus­kou­lu­tus­mää­rät moninkertaistettava.
    2. koe­ai­kaa pidennettävä
    3. työn­te­ke­mi­sen jous­ta­vuut­ta lisät­tä­vä esim. viik­ko­työ­ajan osalta
    4. nol­la­tun­ti­työ­so­pi­muk­set kiellettävä
    5. vuo­si­työ­ai­kaa lisät­tä­vä loma­oi­keuk­sia leik­kaa­mal­la, 5 viikkoa/v pal­kal­lis­ta riit­tää. Yli­me­ne­vät palkattomia.
    6. arki­py­hiä vähen­net­tä­vä tai muu­tet­ta­va palkattomiksi
    7. sai­ras­tu­neel­le (myös las­ten sai­ras­tues­sa) ei työ­nan­ta­jan tar­vit­se mak­saa palk­kaa. Joko jul­ki­nen sek­to­ri kor­vaa tai mie­luum­min jokai­nen itse mak­saa oman vakuu­tuk­sen­sa. Nyky­sys­tee­miä käy­te­tään ylei­ses­ti ja härs­kis­ti väärin.
    8. van­hem­pain­va­pai­ta vähen­net­tä­vä ja kus­tan­nuk­sia nais­val­tai­sil­ta aloil­ta tasat­ta­va enemmän
    9. työ­nan­ta­jan byro­kra­ti­aa kevennettävä
    10. työn­te­ki­jän tulee vas­ta­ta omas­ta työ­kun­nos­taan (hen­ki­ses­tä ja fyysisestä)
    11. elä­ke­uu­dis­tus­ta rukat­ta­va, jo eläk­keel­le karan­neet suu­ret ikä­luo­kat saa­ta­va tal­koi­siin mukaan
    12. työ­eh­to­so­pi­muk­sien yleis­si­to­vuut­ta leikattava
    13. lak­ko-oikeut­ta rajoi­tet­ta­va ja lait­to­mien lak­ko­jen sakot kymmenkertaistettava
    14. työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le pää­syä tiu­ken­net­ta­va ja töi­hin on palat­ta­va (vaik­ka osa­päi­väi­sek­si) jos työ­ky­ky palau­tuu, vaik­ka toi­sel­le alalle
    15. palk­kauk­ses­sa voi­ta­va huo­mioi­da nykyis­tä enem­män yksi­lön suo­ri­tu­mi­nen teh­tä­väs­tään. Työ­elä­män suo­ri­tuk­sis­sa on saman­lai­sia ero­ja kuin vaik­ka urhei­lus­sa. Joku hyp­pää sei­väs­tä 1 met­rin, toi­nen 5 met­riä. Tämän pitää näkyä palkkauksessa.
    16. oppi­lai­tos­ten ja työ­elä­män yhteis­työ­tä lisät­tä­vä (har­joit­te­lu ym.)
    17. ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van pituu­dek­si max. 6 kk. Tur­va­ta­so voi­daan por­ras­taa alka­maan vaik­ka 70 % pal­kas­ta ja sii­tä pudo­tus 5 % per kk (65, 60, 55…).
    18. työ­elä­ke­mak­su­ja ja mui­ta sivu­ku­lu­ja alen­net­ta­va (esim. 10 vuo­den ohjelma)
    19. työn vero­tus­ta keven­net­tä­vä (esim. 10 vuo­den ohjelma)
    20. kau­pun­gis­tu­mis­ta hil­lit­tä­vä tuke­mal­la uusien yksi­tyis­ten työ­paik­ko­jen syn­ty­mis­tä taan­tu­vil­la paikkakunnilla
    21. työ­vel­voi­te pit­kä­ai­kais­työt­tö­mil­le. Val­tio ja kun­nat jär­jes­tä­vät “risusa­vo­tat”.
    22. ammat­til­li­ses­sa ja kor­kea­kou­lu­tuk­ses­sa huo­mioi­ta­va parem­min työ­mark­ki­noi­den kysyn­tä. Kai­kel­la kun­nioi­tuk­sel­la ei ihmi­siä kan­na­ta kor­kea­kou­lut­taa kassatyöntekijöiksi. 

    Kai­ken kaik­ki­aan työ­elä­män ehtoi­hin pitää saa­da ennus­tet­ta­vuut­ta. Sik­si kan­na­tan pit­kiä palk­ka­so­pi­muk­sia, pit­kiä luk­koon lyö­ty­jä verotus‑, palkka‑, elä­ke­mak­su- ym. pää­tök­siä. Onhan ihan hiton type­rää vaik­ka­pa rii­del­lä ja lak­koil­la muu­ta­man vuo­den välein pro­sen­tin kym­me­nyk­sis­tä palkankorotuksissa.

    100.000 työ­tön­tä töi­hin ja val­tion talous kohe­nee paril­la mil­jar­dil­la. Saa­daan posi­tii­vi­nen kier­re aikai­sek­si Suo­men talou­teen, joka vie mei­dät kaik­ki parem­paan hyvin­voin­tiin, keveäm­pään vero­tuk­seen ja kor­keam­paan elin­ta­soon. Sen eteen jou­dum­me kaik­ki pon­nis­te­le­maan vähän enemmän.

  94. Tero Tolo­nen: Jos joku edus­kun­nan jäsen oli­si itse vaip­pa­hoi­dos­sa hoi­to­ko­dis­sa, niin luu­len­pa että aika pian sää­det­täi­siin laki jos­sa nos­te­taan hen­ki­lö­kun­nan mää­rää – tai jos SOTE ‑sot­kua hoi­ta­vat ihmi­set itse oli­si­vat koke­mas­sa sitä jonot­ta­mi­sen tus­kaa jul­ki­sen puo­len vas­taa­no­tol­la, saa­tai­siin focus äkkiä oikei­siin asioihin.

    En ihan heti näe, miten tuo takai­si sen, että focus oli­si oikeas­sa pai­kas­sa. Jos edus­kun­nas­sa oli­si pal­jon hoi­to­ko­dis­sa asu­via, täs­tä voi­si hyvin­kin seu­ra­ta se, että hoi­to­ko­tei­hin kaa­det­tai­siin ihan lii­kaa rahaa. 

    Joka tapauk­ses­sa kan­san­edus­ta­jat ovat Edus­kun­nas­sa edus­ta­mas­sa kan­saa. Ei ole tar­koi­tuk­se­na se, että he mak­si­moi­vat omaa hen­ki­lö­koh­tais­ta etua ja sit­ten toi­vo­taan, että ne kan­san­edus­ta­jien edut sat­tu­vat yksiin kan­san etu­jen kanssa.

  95. Samu­li Saa­rel­ma: En ihan heti näe, miten tuo takai­si sen, että focus oli­si oikeas­sa pai­kas­sa. Jos edus­kun­nas­sa oli­si pal­jon hoi­to­ko­dis­sa asu­via, täs­tä voi­si hyvin­kin seu­ra­ta se, että hoi­to­ko­tei­hin kaa­det­tai­siin ihan lii­kaa rahaa. 

    Ei vält­tä­mät­tä lii­kaa — itse asias­sa tilan­ne voi­si olla täy­sin päin vas­toin, kos­ka täl­löin myös ymmär­ret­täi­siin mikä on kes­kei­nen ja ongel­ma ja se osat­tai­siin kor­ja­ta oikeal­la taval­la, jol­loin rahaa ei mene hukkaan.

    Yksi­tyi­nen ter­vey­den­huol­to on erkaan­nut­ta­nut lähes kaik­ki päät­tä­jät sii­tä arjes­ta mikä perus­ter­vey­den­huol­los­sa val­lit­see. Kos­ka se ei ole itsel­le akuut­ti ongel­ma, sen sisäl­lä ole­viin ongel­miin ei läh­de­tä myös­kään etsi­mään rat­kai­sua aktiivisesti.

    Esi­mer­kik­si yksi­tyi­sel­le ter­vey­den­huol­lol­le on saa­tu aikai­sek­si Kela ‑kor­vauk­set ja uskon, että tämä joh­tuu sii­tä että päät­tä­jät käyt­tä­vät itse näi­tä pal­ve­lui­ta ja siten ovat koke­neet kor­vauk­set tar­peel­li­sek­si. On ollut help­po hyväk­syä asia, joka on kai­kil­le yhtei­nen ongelma.

  96. Vesa: Täs­sä minun pikai­nen ehdo­tuk­se­ni, jos­sa kaik­ki täh­tää sii­hen, että Suo­mes­sa pääs­tään nykyis­tä pal­jon parem­paan työl­li­syys­ti­lan­tee­seen alen­ta­mal­la työl­lis­tä­mis­kyn­nys­tä ja lisää­mäl­lä työllistymishaluja:

    1. oppi­so­pi­mus­kou­lu­tuk­sen tulee olla oppi­so­pi­mus, ei työ­so­pi­mus. Hyväk­sy­tys­tä suo­ri­tuk­ses­ta opis­ke­li­jal­le var­ma työ­paik­ka vähin­tään 6kk:ksi. Oppi­so­pi­mus­kou­lu­tus­mää­rät moninkertaistettava.
    2. koe­ai­kaa pidennettävä
    3. työn­te­ke­mi­sen jous­ta­vuut­ta lisät­tä­vä esim. viik­ko­työ­ajan osalta
    4. nol­la­tun­ti­työ­so­pi­muk­set kiellettävä
    5. vuo­si­työ­ai­kaa lisät­tä­vä loma­oi­keuk­sia leik­kaa­mal­la, 5 viikkoa/v pal­kal­lis­ta riit­tää. Yli­me­ne­vät palkattomia.
    6. arki­py­hiä vähen­net­tä­vä tai muu­tet­ta­va palkattomiksi
    7. sai­ras­tu­neel­le (myös las­ten sai­ras­tues­sa) ei työ­nan­ta­jan tar­vit­se mak­saa palk­kaa. Joko jul­ki­nen sek­to­ri kor­vaa tai mie­luum­min jokai­nen itse mak­saa oman vakuu­tuk­sen­sa. Nyky­sys­tee­miä käy­te­tään ylei­ses­ti ja härs­kis­ti väärin.
    8. van­hem­pain­va­pai­ta vähen­net­tä­vä ja kus­tan­nuk­sia nais­val­tai­sil­ta aloil­ta tasat­ta­va enemmän
    9. työ­nan­ta­jan byro­kra­ti­aa kevennettävä
    10. työn­te­ki­jän tulee vas­ta­ta omas­ta työ­kun­nos­taan (hen­ki­ses­tä ja fyysisestä)
    11. elä­ke­uu­dis­tus­ta rukat­ta­va, jo eläk­keel­le karan­neet suu­ret ikä­luo­kat saa­ta­va tal­koi­siin mukaan
    12. työ­eh­to­so­pi­muk­sien yleis­si­to­vuut­ta leikattava
    13. lak­ko-oikeut­ta rajoi­tet­ta­va ja lait­to­mien lak­ko­jen sakot kymmenkertaistettava
    14. työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le pää­syä tiu­ken­net­ta­va ja töi­hin on palat­ta­va (vaik­ka osapäiväiseksi)jos työ­ky­ky palau­tuu, vaik­ka toi­sel­le alalle
    15. palk­kauk­ses­sa voi­ta­va huo­mioi­da nykyis­tä enem­män yksi­lön suo­ri­tu­mi­nen teh­tä­väs­tään. Työ­elä­män suo­ri­tuk­sis­sa on saman­lai­sia ero­ja kuin vaik­ka urhei­lus­sa. Joku hyp­pää sei­väs­tä 1 met­rin, toi­nen 5 met­riä. Tämän pitää näkyä palkkauksessa.
    16. oppi­lai­tos­ten ja työ­elä­män yhteis­työ­tä lisät­tä­vä (har­joit­te­lu ym.)
    17. ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van pituu­dek­si max. 6 kk. Tur­va­ta­so voi­daan por­ras­taa alka­maan vaik­ka 70 % pal­kas­ta ja sii­tä pudo­tus 5 % per kk (65, 60, 55…).
    18. työ­elä­ke­mak­su­ja ja mui­ta sivu­ku­lu­ja alen­net­ta­va (esim. 10 vuo­den ohjelma)
    19. työn vero­tus­ta keven­net­tä­vä (esim. 10 vuo­den ohjelma)
    20. kau­pun­gis­tu­mis­ta hil­lit­tä­vä tuke­mal­la uusien yksi­tyis­ten työ­paik­ko­jen syn­ty­mis­tä taan­tu­vil­la paikkakunnilla
    21. työ­vel­voi­te pit­kä­ai­kais­työt­tö­mil­le. Val­tio ja kun­nat jär­jes­tä­vät “risusa­vo­tat”.
    22. ammat­til­li­ses­sa ja kor­kea­kou­lu­tuk­ses­sa huo­mioi­ta­va parem­min työ­mark­ki­noi­den kysyn­tä. Kai­kel­la kun­nioi­tuk­sel­la ei ihmi­siä kan­na­ta kor­kea­kou­lut­taa kassatyöntekijöiksi. 

    Kai­ken kaik­ki­aan työ­elä­män ehtoi­hin pitää saa­da ennus­tet­ta­vuut­ta. Sik­si kan­na­tan pit­kiä palk­ka­so­pi­muk­sia, pit­kiä luk­koon lyö­ty­jä verotus‑, palkka‑, elä­ke­mak­su- ym. pää­tök­siä. Onhan ihan hiton type­rää vaik­ka­pa rii­del­lä ja lak­koil­la muu­ta­man vuo­den välein pro­sen­tin kym­me­nyk­sis­tä palkankorotuksissa.

    100.000 työ­tön­tä töi­hin ja val­tion talous kohe­nee paril­la mil­jar­dil­la. Saa­daan posi­tii­vi­nen kier­re aikai­sek­si Suo­men talou­teen, joka vie mei­dät kaik­ki parem­paan hyvin­voin­tiin, keveäm­pään vero­tuk­seen ja kor­keam­paan elin­ta­soon. Sen eteen jou­dum­me kaik­ki pon­nis­te­le­maan vähän enemmän. 

    Kaik­ki ovat ihan har­kin­nan arvoi­sia asioi­ta, mut­ta mitä raken­net­ta niis­sä on?
    Tosin sei­väs­hy­pyn mer­ki­tys palk­kauk­seen jää hie­man ohueksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.