Jos kaavoitettaisiin paljon enemmän

Tuli­si­ko asu­mi­nen hal­vem­mak­si, jos kaa­voi­tet­tai­siin pal­jon enem­män niin, että kaa­voi­tet­tua tont­ti­maa­ta oli­si tar­jol­la yllin kyllin?

Asun­to­jen hin­nat eivät muut­tui­si juu­ri lain­kaan, jos ihmi­set käyt­täy­ty­vät mark­ki­noil­la ratio­naa­li­ses­ti. Asun­to­jen hin­ta mää­räy­tyy sen mukaan, pal­jon­ko on val­mii­ta asun­to­ja. Kaa­voi­tuk­sen nopeut­ta­mi­nen las­ki­si asun­to­jen hin­taa vain, jos myös raken­net­tai­siin enem­män. Nyt­kään ei saa­da kaik­kia tar­jol­la ole­via tont­te­ja raken­ne­tuk­si. Sitä en tie­dä, mis­tä tämä pul­lon­kau­la oikein joh­tuu. Jos ava­taan suu­ri mää­rä asui­na­luei­ta yhtä aikaa ja raken­ne­taan yhtä vähän kuin ennen­kin, alu­eet ovat raken­teil­la pitkään.

Tont­ti­maan hin­ta tie­tys­ti las­ki­si. Jos val­miin asun­non hin­ta pysyy ennal­laan, raken­ta­mi­ses­ta tuli­si kan­nat­ta­vam­paa. Kun raken­nus­yh­tiöt nyt peri­vät taval­li­ses­ta ker­ros­ta­los­ta itsel­leen 4000 euroa neliöl­tä, sit­ten ne peri­si­vät 5000 euroa neliöl­tä. Ehkä täs­sä vai­hees­sa tie­to kii­ri­si maa­il­mal­le ja raken­ta­mi­seen ilmaan­tui­si lisää kapa­si­teet­tia. Tätä kaut­ta se voi­si toimia.

Ongel­mia­kin syntyisi.

Hitas-tuo­tan­to ja sosi­aa­li­nen raken­ta­mi­nen lop­pui­si­vat koko­naan, kos­ka kovan rahan tuo­tan­nos­ta saa niin suu­ret katteet.

Verot nousi­si­vat, kos­ka niin mon­ta asui­na­luet­ta on yhtä aikaa auki. Pitäi­si raken­taa kun­nal­lis­tek­niik­ka, kou­lut, päi­vä­ko­dit, eikä näi­tä inves­toin­te­ja voi­si enää rahas­taa ton­tin hin­nas­sa. Kun moni alue on ehkä vuo­si­kym­me­net kes­ke­ne­räi­nen, asu­mis­viih­tyi­syys on rajal­lis­ta eikä jul­kis­ta lii­ken­net­tä voi­tai­si puo­li­tyh­jil­le uusil­le alueil­la jär­jes­tää, kos­ka asuk­kai­ta ei ole tarpeeksi.

77 vastausta artikkeliin “Jos kaavoitettaisiin paljon enemmän”

  1. Syy mik­si kaik­kia ole­mas­sa ole­via tot­te­ja ei saa­da raken­net­ta­vik­si on se, että ne ovat yksi­puo­li­ses­ti alueil­la jois­sa hin­nat ovat jo pil­vis­sä, siis kal­lii­ta koh­tei­ta. Yksi­puo­li­suus ja kaa­voit­ta­jan mon­o­to­ni­nen käsi­tys hyväs­tä kau­pun­kiym­pä­ris­tös­tä (jon­ka asuk­kaat koke­vat vähem­män hyväk­si) on joh­ta­nut tilan­tee­seen, että asun­non osta­jat mene­vät mie­luum­min Nur­mi­jär­vel­le kuin jää­vät Helsinkiin.

    Kaa­voit­ta­jan tuli­si lisä­tä tont­ti­tar­jon­nan moni­puo­li­suut­ta, kaa­voit­taa myös koh­tuu­hin­tai­sen tuo­tan­non mah­dol­lis­ta­via koh­tei­ta. Pel­ko uusien “huo­no­jen” aluei­den syn­nyt­tä­mi­ses­tä on joh­ta­nut vain sii­hen, että ole­mas­sa ole­vien asui­na­luei­den väli­set sta­tus erot ovat hui­mas­sa kasvussa.

    1990 luvul­le saak­ka Hel­sin­gis­sä osat­tiin kaa­voit­taa moni­puo­li­ses­ti, sen jäl­keen mam­mut­ti­tau­ti on val­lan­nut päät­tä­jät ja koe­te­taan teh­dä vain huip­pu­koh­tei­ta. Mik­si ei kaa­voi­te­ta enää Meri-Ras­ti­lan kal­tai­sia taval­lis­ten työs­sä­käy­vien ihmis­ten tuloil­la saa­vu­tet­ta­vis­sa ole­via omis­tusa­sun­to­ja. Mik­si ei teh­dä pel­kis­te­tym­piä aluei­ta jois­sa ark­ki­teh­too­ni­nen ja muu kik­kai­lu jätet­täi­siin vähem­mäl­le. Van­taa teki Kar­ta­non­kos­ken alu­een aivan Hel­sin­gin rajal­le, alue vie­hät­tää asuk­kai­ta ja onkin todel­li­suu­des­sa viih­tyi­sä ja ihmis­lä­hei­nen, vain ark­ki­teh­dit ja ark­ki­teh­tien pro­pa­gan­dan uhrit ppi­tä­vät aluet­ta epä­onis­tu­nee­na. Kar­to­non­kos­ken tyyp­pi­siä rat­kai­su­ja pitäi­si pys­tyä teke­mään Hel­sin­kiin­kin, ja yli­pää­tään moni­muo­tois­ta­maan tont­ti- ja talotarjontaa.

    1. KariS
      Pois­ta mie­les­tä­si kun­ta­ra­jat. Nii­tä tavis­lä­hiöi­tä kaa­voi­te­taan esi­mer­kik­si Van­taal­le ihan tar­peek­si. Hel­sin­gil­tä on vähän puu­tet­ta maas­ta. Öster­sun­do­miin pääs­tään raken­ta­maan vas­ta, kun sin­ne on raideyhteys.

  2. Vaan jos kaa­voi­tet­tai­siin sel­lai­sia asun­to­ja joi­hin ei tar­vi­ta raken­nut­ta­ja-raken­nus­liik­kei­tä rahas­ta­vik­si portinvartijoiksi. 

    Jos kaa­va­mää­räyksl­lä vaa­di­taan että jul­ki­si­vu­jen on olta­va frak­taa­li­geo­met­ri­ses­ti lei­kat­tua spekt­ro­liit­tiä, ei kun­non kil­pai­lua syn­ny ja hin­nat nouse­vat enem­män kuin mikä tuon “laa­duk­kaan” mate­ri­aa­lin osuus oikeas­ti on. 

    Toki pel­ko­na voi olla että jos gryn­de­ri saa kyhä­tä lähiön käy­te­tyis­tä meri­kon­teis­ta, se myös tekee niin ja sil­ti rahas­taa lop­pu­tu­lok­sen samoi­la neliö­hin­noil­la kuihn nyky­ään (tämä edel­lyt­tää että osta­jat ovat type­riä ja vali­tet­ta­vas­ti jot­kut sitä ovatkin).

    Mut­ta kos­ka kuka tahan­sa saa tila­ta sen meri­kon­tin tont­tin­sa nur­kal­le suo­raan ilman väli­kä­siä, ei väli­kä­si­ra­has­tus ole niin help­poa (meri­kon­tin tilal­le saa kuvi­tel­la myös älvä­ri­ta­lon tai min­kä tahan­sa vas­taa­van para­kin joka teh­dään pää­osin jos­sain muu­al­la ja myös hin­noi­tel­laan sen jos­sain muu­al­la ole­van mark­ki­nan mukai­ses­ti ilman Suo­men erityisolosuhdelisiä).

    Vih­rei­den läh­tö­koh­ta­na on jos­kus ollut omaeh­toi­nen grass­roots-toi­min­ta jos­sa kan­sa­lai­nen on kes­kiös­sä. Vali­tet­ta­vas­ti nyky­ään toi­min­ta on lähem­pä­nä suo­ma­laisklas­sis­ta sulle/mulle ‑kuvioi­ta jos­sa sup­peat muka­mark­ki­nat ja innok­kaat vir­ka­mie­het opti­moi­vat kes­ke­nään rahas­tus- ja val­von­taa­uto­maa­tin joka takaa molem­mil­le osa­puo­lil­le sekä rahaa että valtaa.

  3. Nyt­kään ei saa­da kaik­kia tar­jol­la ole­via tont­te­ja raken­ne­tuk­si. Sitä en tie­dä, mis­tä tämä pul­lon­kau­la oikein johtuu.”

    Joten­kin täs­sä hais­kah­taa kar­tel­li. Kii­nan esi­merk­ki osoit­taa, että raken­ta­mi­nen ei ole kovin vai­kea­ta ja että raken­ta­mis­ta voi lisä­tä hyvin­kin nopeasti.

  4. En tie­dä mis­tä kii­kas­taa, mut­ta var­mas­ti avai­met ovat kau­pun­gil­la. Lait­ta­kaa sopi­vat ehdot raken­ta­jil­le, anta­kaa ton­tit hal­vem­mal­la tms.

  5. Alue­ra­ken­ta­mi­nen venyi­si jon­kin verran,Oulun seu­dul­la tyy­pil­li­ses­ti alue raken­ne­taan 3–5 vuoteen.

    Yli kaa­voi­tuk­sen tulos oli­si kui­ten­kin enem­män vaih­toeh­to­ja ja tont­te­ja riit­täi­si usem­mal­le toimijalle.Myöspienille.

    Kysees­sä on sama ilmiö, jol­la Osmo on yrit­tä­nyt todis­tel­la työ­voi­man tar­jon­nan lisää­mi­sen posi­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia työ­paik­ko­jen määrään.

    Kepu­lan­dian esim Oulun vero % on 19 % ja Hel­sin­gin 18,5 % joten voi­sin hyväk­syä tuon nousun jos asu­mi­sen hin­ta laskee.

    Mitä tulee raken­tam­sien kului­hin niin Oulus­sa ja Helsn­gis­sä raken­ne­taan toi­von mukaan samoil­la stan­dar­deil­la ja samoil­la materiaaleilla
    Peri­aat­tees­sa Oulus­sa raken­ta­mi­nen on kal­liim­paa tal­vi­ra­ken­ta­mi­sen ja suu­rem­man eris­tys­tar­peen vuoksi.

    Jos Oulus­sa raken­ne­taan talo 2000–3000 euroa/m2 niin en ymmär­rä mik­sei samaa saa­vu­te­ta Helsingissä ???

  6. Voi­han lait­taa vel­voit­teen raken­taa jos­sain sopi­vas­sa ajassa.

    Ei val­miin hin­ta pysy sama­na jos on enem­män tar­jon­taa. Kat­so kaup­pao­pis­ton perus­o­pin­not. Kysyn­nän ja tar­jon­nan laki.

    Min­kä­hän takia öljyn tai ruu­an hin­ta las­kee kun tuo­tan­to lisään­tyy ja toi­sin päin.
    Niin­hän ei pitäi­si tapah­tuu jos asiat mene­vät kuten esität.

    Siis onko niin että asun­not tar­jo­taan raken­net­ta­vak­si vain muu­ta­mal­la fir­mal­le eikä oikeas­ti jul­ki­ses­ti ja avoi­mes­ti. Vai mihin­kä perus­tuu tuo väi­te ettei raken­ta­mi­nen lisään­tyi­si ja että Hitas ja sosi­aa­li­nen pysähtyy. 

    Onko ole­mas­sa kar­tel­li joka jar­rut­taa raken­ta­mis­ta jot­ta saa hin­taa ylös­päin. Sil­tä tuo kyl­lä kuullostaa.

    Raken­ne­taan­han muu­al­la Suo­mes­sa hal­vem­mal­la, mik­si ei Hel­sin­gis­sä. Ollaan samas­sa maas­sa ja mate­ri­aa­li ja pal­kat ovat hin­nal­taan samat. Var­sin­kin pal­kat, perus­tuen kolmikantaan. 

    Olet­ko tosis­saan vain onko tuos­sa jopa jotain lai­ton­ta taka­na. Pitäi­si­kö Gre­kon tai jon­kun kui­ten­kin tut­kia kuviot.

    Lop­pu­päät­te­lyyn ei minus­ta kan­na­ta otta kan­taa ennen kuin näi­hin kysy­myk­siin on vastaukset.

  7. Lisä­kaa­voi­tus­ta pitäi­si koh­den­taa alueil­le, jois­sa työ­pai­kat ovat suh­teel­li­sen var­mo­ja. Mikä­li raken­ne­taan pal­jon alu­eel­le, jos­ta työ­pai­kat katoa­vat, niin katoa­vat asuk­kaat­kin, ja muo­dos­tuu hir­vit­tä­vä asun­to­jen ylitarjonta.

    Täs­sä ske­naa­rios­sa kaik­ki sijoi­tuk­set muut­tu­vat tap­piol­li­sik­si aina­kin seu­raa­vak­si vuo­si­kym­me­nek­si, eivät­kä ihmi­set ole sel­lai­sia otuk­sia jot­ka kyke­ni­si­vät otta­maan täl­läi­sen suo­ras­taan höl­mön riskin.

  8. Kum­ma jut­tu jos tuos­sa ase­mas­sa ei muka tie­dä mis­tä pul­lon­kau­la joh­tuu. Kun mate­ri­aa­lit ja (viro­lais­ten) työ­mis­ten palk­ka on suun­nil­leen sama riip­pu­mat­ta sii­tä raken­ne­taan­ko pal­jon vai vähän, mut­ta sit­ten taas myy­tä­vien asun­to­jen hin­ta ja raken­nus­liik­keen kate on hui­mas­ti kor­keam­pi kun raken­ne­taan vähän, ei var­maan tar­vit­se ihme­tel­lä mik­si kan­nat­taa raken­taa vähem­män. Mark­ki­na­ta­lous tie­tys­ti kor­jai­si tilan­net­ta jol­lain aika­jak­sol­la jos raken­nusa­lal­la oli­si mark­ki­na­ta­lout­ta, mut­ta kil­pai­lua ei tule niin kau­an kun kaa­voi­tus on nyky­tyy­liin säädeltyä.

  9. KariS: Syy mik­si kaik­kia ole­mas­sa ole­via tot­te­ja ei saa­da raken­net­ta­vik­si on se, että ne ovat yksi­puo­li­ses­ti alueil­la jois­sa hin­nat ovat jo pil­vis­sä, siis kal­lii­ta kohteita. 

    Muu­ten hyvä, mut­ta Alp­pi­ky­län tont­te­ja oli­si vie­lä­kin saa­ta­vil­la. Kau­pun­gin vuo­kra­tont­te­ja, 10 km Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta. Hin­ta 19 e/krs.m2/a, ton­til­le saa raken­taa 180 m² talon. Ei siis ole miten­kään jär­kyt­tä­vän kal­lis, mut­ta ei sil­ti kelpaa.

  10. Tun­tuu hul­lul­ta että aika­naan saa­tiin asu­tet­tua kai­ken maa­il­man eva­kot, vaik­ka talou­del­li­nen tilan­ne oli ihan eri. Nyky­tek­nii­kal­la ja väli­neil­lä selais­ten pien­ten ja yksin­ker­tais­ten beto­ni neliöi­den val­mis­ta­mi­nen pitäi­si olla puo­li-ilmais­ta. Hel­sin­gin seu­dul­la on pal­jon asunn­ot­to­mia eika kaik­ki ole todel­la­kaan mitään alko­ho­li­soi­tu­nei­ta nar­ko­maa­ne­ja tai mui­ta pum­me­ja. Edul­lis­te asun­to­jen tar­ve on suuri.

    Elä­keyh­tiöt on sijoit­ta­nut aika pal­jon raho­ja asun­toi­hin. Oli­si har­mi jos sijoi­tus­ten arvo las­ki­si. Tun­tuu että asun­to­pu­laa pide­tään kei­no­te­koi­ses­ti yllä.

  11. Jou­niL:
    Ei val­miin hin­ta pysy sama­na jos on enem­män tar­jon­taa. Kat­so kaup­pao­pis­ton perus­o­pin­not. Kysyn­nän ja tar­jon­nan laki.

    Kysyn­näl­lä ja tar­jon­nal­la on hin­ta­jous­toon liit­ty­vä käy­rä; kum­pi­kin on hin­nan funk­tioi­ta, ja kau­pat syn­ty­vät käy­rien leik­kaus­pis­tees­sä. Kat­so Aal­to-yli­opis­ton perusopinnot.

    Asun­to­jen kysyn­nän hin­ta­jous­ton käy­rä on hyvin laa­kea, ts. muu­ta­ma tuhat tont­tia sin­ne tai tän­ne ei muu­ta kysyn­nän hin­taa pal­jon­kaan, kos­ka kysy­jiä on erit­täin pal­jon. Poh­jim­mil­taan tämä läh­tee sii­tä, että koti­ta­louk­sien käy­tet­tä­vis­sä ole­vien tulo­jen käy­rä on kes­ki­luo­kas­sa hyvin tasai­nen, ja halu inves­toi­da asu­mi­seen on kova.

    Kysyn­nän tyy­dyt­tä­mi­nen siten, että hin­nat putoai­si­vat mer­kit­tä­väs­ti vaa­ti­si uut­ta asu­mis­ta kym­me­nil­le tai jopa sadoil­le tuhan­sil­le ihmisille.

    Min­kä­hän takia öljyn tai ruu­an hin­ta las­kee kun tuo­tan­to lisään­tyy ja toi­sin päin.

    Näis­sä hyö­dyk­keis­sä on “pak­ko saa­da”, kysyn­nän mää­räl­li­nen jous­to on hyvin pien­tä, jol­loin hin­ta­jous­to pie­nel­lä­kin tar­jon­nan muu­tok­sel­la on raju. Käy­rä on siis pikem­min pys­ty­suo­ra, kun ton­teis­sa se on vaakasuora.

    Raken­ne­taan­han muu­al­la Suo­mes­sa hal­vem­mal­la, mik­si ei Hel­sin­gis­sä. Ollaan samas­sa maas­sa ja mate­ri­aa­li ja pal­kat ovat hin­nal­taan samat. Var­sin­kin pal­kat, perus­tuen kolmikantaan. 

    Ammat­ti­mies­tä tus­kin saa Hel­sin­gis­sä samal­la hin­nal­la kuin syr­jem­mäs­sä. Sekä pal­kat että kyvyt jous­ta­vat, vali­tet­ta­vas­ti vas­tak­kai­siin suun­tiin. Kol­mi­kan­ta huo­leh­tii vähim­mäis­pal­kois­ta, ei enimmäispalkoista.

    Ja kun työ­voi­mas­ta on pula, työ­nan­ta­jat jou­tu­vat hyväk­sy­mään huo­nom­paa ammat­ti­tai­toa ja käy­tös­tä työn­te­ki­jöil­tä. Työn­te­ki­jöi­den pysy­vyys on hei­kom­paa, ja ali­hank­ki­joi­den sitou­tu­mi­nen esi­mer­kik­si aika­tau­lui­hin lipsuu.

    Tai mik­si kajaa­ni­lai­nen pien­ta­lo­ra­ken­ta­ja­po­ruk­ka tekee töi­tä ete­läs­sä, jos palk­ka oli­si koto­na sama?

    Ei ole miten­kään ihmeel­lis­tä, että raken­nus­työn tuot­ta­vuus kas­vu­kes­kuk­sis­sa on pal­jon huo­nom­paa kuin siel­lä, mis­sä työn ja työ­voi­man suh­de on toi­nen. Itse­kin kun olen jou­tu­nut sot­keu­tu­maan raken­ta­mi­seen pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, niin itku sii­nä tulee sil­mään sitä ammat­ti­tai­dot­to­muut­ta seuratessa.

    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­le voi­si saa­da kil­pai­lua ulko­mail­ta, mut­ta kil­pai­li­jan pitäi­si tuo­da oma työ­voi­ma muka­naan. Se taas ei ole ihan hal­paa, jos tar­koi­tuk­se­na on nou­dat­taa lakia.

  12. Kom­ment­ti­ni ei suo­raan lii­ty tähän aihee­seen, mut­ta kaa­voit­ta­mi­seen ja sinul­le hyvin tut­tuun alu­ee­seen eli Katajanokkaan.

    Itseä­ni on pit­kään poh­di­tut­ta­nut, mik­si Kata­ja­no­kan ran­ta-alu­eet ovat niin epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kai­ses­sa ja talou­del­li­ses­ti tehot­ta­mas­sa käy­tös­sä. Par­haa­na esi­merk­ki­nä täs­tä on mie­les­tä­ni se, että kun Nes­teen enti­nen pal­ve­lu­huol­toa­se­ma muu­tet­tiin kyl­mä­ase­mak­si teh­tiin osas­ta tank­kau­pis­tei­tä mak­sul­li­sia ja yksi­tyi­siä park­ki­paik­ko­ja. Ase­man oli­si voi­nut pur­kaa koko­naan ja raken­taa tilal­le asun­to­ja. Maa­pe­rän puh­dis­ta­mi­nen on kal­lis­ta, mut­ta naa­pu­riin raken­ne­tus­sa talos­sa myy­dään asun­to­ja 10 000 euron neliö­hin­taan, joten kus­tan­nus­tek­jiät tus­kin ovat esteenä.

    Sata­ma­toi­min­ta on toi­nen asia, mitä voi vaan ihme­tel­lä. Mat­kus­ta­ja­lai­vat kyl­lä tuo­vat turis­te­ja ja elä­vyyt­tä, mut­ta auto- ja rek­ka­lii­ken­ne ei. Heh­taa­reit­tain ran­ta-aluet­ta mene­te­tään jono­tus­kais­toil­le ja park­ki­pai­koil­le, eikä kau­pun­ki saa edes mer­kit­tä­viä tulo­ja täs­tä. Rek­ka­kus­kit­kaan eivät var­maan tyk­kää sii­tä, että täys­pe­rä­vau­nun kans­sa pää­see seik­kai­le­maan kes­kus­tan kapeil­le kaduil­le. Vaih­toeh­tois­kus­tan­nuk­set huo­mioi­den hyvin­voin­ti­tap­pio on mer­kit­tä­vä. Näky­mä Klip­pa­nil­le ja Suo­men­lin­naan voi­si kiin­nos­taa nii­tä kai­vat­tu­ja hyvä­tu­loi­sia veron­mak­sa­jia, puhu­mat­ta­kaan ylei­ses­tä viih­ty­vyy­den parantamisesta.

    Ja pitää­kö jään­mur­ta­jia (vaik­ka komei­ta ovat­kin) säi­lyt­tää kau­pun­gin kes­kus­tas­sa? En aina­kaan ole kuul­lut vas­taa­via argu­ment­te­jä, että auraus­ka­lus­toa oli­si hyvä säi­lyt­tää kesäi­sin Kaup­pa- ja Senaatintorilla.

    1. Tein aika­naan edus­kun­ta-aloit­teen jään­mur­ta­jien siir­tä­mi­sek­si lähem­mäs jää­tä. Se mei­na­si aiheut­taa laa­jan meren­ku­lun lakon.
      Olen täy­sin samaa miel­tä sii­tä, että ran­nat Hel­sin­gis­sä, ei ainoas­taan Kata­ja­no­kal­la, ovat täy­sin jär­jen­vas­tai­ses­sa käytössä.

  13. ” Nyt­kään ei saa­da kaik­kia tar­jol­la ole­via tont­te­ja raken­ne­tuk­si. Sitä en tie­dä, mis­tä tämä pul­lon­kau­la oikein johtuu.”

    Tie­de­tää­kö ylei­ses­ti val­tuus­tos­sa asi­aan pereh­ty­neet val­tuu­te­tut tähän syy­tä? Onko asi­aa selvitetty?

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    KariS
    Pois­ta mie­les­tä­si kun­ta­ra­jat. Nii­tä tavis­lä­hiöi­tä kaa­voi­te­taan esi­mer­kik­si Van­taal­le ihan tar­peek­si. Hel­sin­gil­tä on vähän puu­tet­ta maas­ta. Öster­sun­do­miin pääs­tään raken­ta­maan vas­ta, kun sin­ne on raideyhteys.

    Ongel­ma­han onkin juu­ri se, että Van­taan tavis­lä­hiöt täyt­ty­vät niis­tä, jot­ka haluai­si­vat asua Hel­sin­gis­sä mut­ta eivät voi hin­ta­ta­son vuok­si. Siel­tä Van­taal­ta he sit­ten autoi­le­vat ihan vaan vih­rei­den kiusak­si Hel­sin­kiin töi­hin. Vaih­toeh­toa ei oikein ole.

    Hel­sin­gis­sä ei ole pulaa maas­ta. Jos pää­si­sim­me Köö­pen­ha­mi­nan tihey­teen, mah­tui­si Van­taan ja Espoon asuk­kaat Hel­sin­gin rajo­jen sisään, siis rajo­jen ennen Öster­sun­do­min lii­tos­ta. Eikä Köö­pen­ha­mi­na ole kau­hean tihe­ään rakennettua. 

    Maas­ta ei voi olla pulaa kun Kehä ykkö­sen sisäl­lä on varaa pitää sel­lai­sia toi­min­to­ja kuin golf-kent­tä (Tali), useat siir­to­la­puu­tar­hat (Val­li­la, Kum­pu­la, Tali, Hert­to­nie­mi), kesä­ma­ja-alue (Kivi­nok­ka), suu­ri maa­ti­la (Viik­ki) ja niin edel­leen. On tur­ha nuris­ta hajaan­tu­vas­ta yhdys­kun­ta­ra­ken­tees­ta ja lisään­ty­väs­tä autoi­lus­ta niin kau­an kun Hel­sin­gin päät­tä­jät ovat itse aktii­vi­ses­ti vauh­dit­ta­mas­sa tuo­ta kehi­tys­tä. Ja jos nim­byi­li­jöi­den pelos­sa noi­hin aluei­siin ei päät­tä­jien uskal­lus rii­tä, niin esim. Kos­ke­lan varik­koa­lu­eel­le sai­si hel­pos­ti hyvin­kin pal­jon asun­to­ja, ja maan arvon­nousul­la voi­tai­siin rahoit­taa vari­kon siir­to kauemmaksi.

    Hyvä esi­merk­ki kaa­voit­ta­jan ja päät­tä­jien osaa­mat­to­muu­des­ta on town­house pro­jek­tit, jot­ka on vie­ty kau­as Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta, vaik­ka town­house oli­si nime­no­maan kes­kus­tan lähei­syy­den asu­mis­muo­to. Val­li­lan tai Talin siir­to­la­puu­tar­ho­jen muut­ta­mi­nen town­house alueik­si oli­si jär­ke­vää, nii­den vie­mi­nen Alp­pi­ky­lään silk­kaa tyhmyyttä.

  15. Kaa­voi­tuk­sen nopeut­ta­mi­nen las­ki­si asun­to­jen hin­taa vain jos myös raken­net­tai­siin enemmän.

    Jos oli­si enem­män raken­ta­mis­mah­dol­li­suuk­sia, niin mark­ki­noil­le­tu­lo­kyn­nys oli­si alhai­sem­pi, eli enem­män raken­nut­ta­jia, eli enem­män rakentamista.

  16. KariS:Kos­ke­lan varik­koa­lu­eel­le sai­si hel­pos­ti hyvin­kin pal­jon asuntoja. 

    Nöi­den asun­toai­hei­den kom­men­teis­sa oli link­ki jenk­ki­läi­seen blo­giin jos­sa oli sijoi­tel­tu Jakri­bor­gin ilma­ku­vaa jon­kin pai­kal­li­sen park­ki­pai­kan tilal­le. Lei­kin itse vas­taa­val­la taval­la google­map­sil­la ja siir­sin van­han Por­voon heit­tä­mäl­lä Kos­ke­lan vari­kon pai­kal­le. Mah­tui mel­kein yks-yhteen, muo­to­kin oli mel­kein sama 🙂 

    Noi­den ilmeis­ten täy­den­nys­ra­ken­nusa­luei­den lisäk­si on vaik­ka kuin­ka pal­jon muu­ta­mal­le talol­le riit­tä­viä yksit­täi­siä länt­te­jä jois­sa on täl­lä het­kel­lä joku vihea­ra­lue­kaa­va. Käy­tän­nös­sä pai­kat ovat ryteik­köä, mut­ta tie­ten­kin lähis­tön asuk­kail­le se ainoa mie­len­ter­vey­teen vai­kut­ta­va hen­ki­rei­kä jon­ka rais­kaa­mi­nen ahneu­den nimis­sä ei tie­ten­kään ole mahdollista. 

    Tai sit­ten ne ovat osa laa­jem­paa ove­las­ti har­kit­tua vyö­hy­ket­tä jon­ka tar­koi­tuk­se­na oikeas­ti on eris­tää asui­na­lu­eet toi­sis­taan jot­ta kukaan ei vahin­gos­sa­kaan asioi­si naa­pu­rin puo­lel­la. Sil­loin­han saat­tai­si syn­tyä lisää pai­kal­lis­pal­ve­lu­ja joka kaik­ki oli­si pois kes­kus­liik­kei­den pel­to­mar­ke­teil­ta ja ulko­mais­ten sijoit­ta­jien kauppakeskuksilta. 

    Hauss­man­nin pää­mää­rä­nä oli luo­da hel­pos­ti tykis­töl­lä hal­lit­ta­via akse­lei­ta ja pääs­tä eroon kes­kiai­kai­ses­ta kau­pun­ki­sok­ke­los­ta jon­ka val­taa­mi­nen vaa­ti­si kau­pun­ki­sis­si­so­taa ja pal­jon mie­hiä. Nykyi­nen met­ro-moot­to­ri­tie ‑kaa­voi­tus edus­taa saman­lais­ta val­ta­suun­nit­te­lua jos­sa halu­taan vain kont­rol­loi­da ylhääl­tä mas­so­jen rahan- ja ajankäyttöä.

    - taus­ta­musiik­ki­na Ebba Grön: Sta­ten och Kapi­ta­let (dom sit­ter i sam­ma båt…!)

  17. Sin­ga­porn pin­ta-ala on suu­rin piir­tein Hel­sin­gin, Van­taan, Espoon maa­pin­ta-alan suuruinen

    Aluel­la asuu Sin­ga­po­res­sa 5,2 mil­joo­naa asu­kas­ta, Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la n 1 miljoona

    Tus­kin­pa näin pal­jon tilaa tar­vi­taan lumenkeruuseen ?

  18. Osmo kir­joit­ti:
    “Hel­sin­gil­tä on vähän puu­tet­ta maasta.”

    Köö­pen­ha­mi­nal­la on maa­ta vain 41% Hel­sin­gis­tä, ja siel­lä on mel­kein yhtä pal­jon (90%) asuk­kai­ta kuin Helsingissä.

    Parii­sil­la on maa­ta 49% Hel­sin­gis­tä, ja siel­lä on 3.6‑kertaisesti Hel­sin­gin asukasmäärä.

    Jos Hel­sin­ki oli­si raken­net­tu Köö­pen­ha­mi­nan tihey­del­lä, mah­tui­si Hel­sin­kiin kak­sin­ker­tai­ses­ti nykyi­nen asu­kas­mää­rä. Jos Parii­sin tihey­del­lä, mah­tui­si 7‑kertaisesti nykyi­nen asukasmäärä.

    Ei Hel­sin­gil­lä voi olla puu­tet­ta maas­ta, vaan halus­ta ottaa maa­ta käyt­töön ihmis­ten kodeiksi.

    Hel­sin­ki: maa­ta 215 km², asuk­kai­ta 598 000
    Parii­si: maa­ta 105 km², asuk­kai­ta 2 181 000
    Köö­pen­ha­mi­na: maa­ta 88 km², asuk­kai­ta 539 000

    Läh­de: Wikipedia

  19. Muu­ten hyvä, mut­ta Alp­pi­ky­län tont­te­ja oli­si vie­lä­kin saa­ta­vil­la. Kau­pun­gin vuo­kra­tont­te­ja, 10 km Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta. Hin­ta 19 e/krs.m2/a, ton­til­le saa raken­taa 180 m² talon. Ei siis ole miten­kään jär­kyt­tä­vän kal­lis, mut­ta ei sil­ti kelpaa.”

    Vie­res­sä kul­kee Lah­den­väy­lä ja toi­sel­la puo­lel­la on Tat­ta­ri­suon teollisuusalue.
    Pääl­lä pör­rää Mal­min lentoliikenne .
    Pal­ve­lut ovat kaukana

    Ei ole ihme jos ei kelpaa

    Ehkä­pä tar­koi­tus onkin vain vaa­lien alla osoit­taa, ettei kan­na­ta kaa­voit­taa kun kukaan ei halus tontteja ?

  20. Onhan kau­pun­gin hel­pom­pi lisä­tä raken­ta­mis­ta jos kaa­voi­tet­tu­ja tont­te­ja on run­saas­ti saa­ta­vil­la. Kau­pun­ki voi esi­mer­kik­si raken­nut­taa itse, antaa tont­te­ja tule­vien asuk­kai­den raken­net­ta­vak­si tai aktii­vi­ses­ti etsiä haluk­kai­ta raken­ta­jia sekä koti- että ulkomailla.

    Tilan­tees­sa jos­sa tont­tien mää­rän ei voi odot­taa muo­dos­tu­van rajoit­ta­vak­si teki­jäk­si, raken­ta­mis­ta pant­taa­va raken­nus­lii­ke alkaa menet­tää markkinaosuuttaan.

  21. Vihe­rins­si: Muu­ten hyvä, mut­ta Alp­pi­ky­län tont­te­ja oli­si vie­lä­kin saa­ta­vil­la. Kau­pun­gin vuo­kra­tont­te­ja, 10 km Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta. Hin­ta 19 e/krs.m2/a, ton­til­le saa raken­taa 180 m² talon. Ei siis ole miten­kään jär­kyt­tä­vän kal­lis, mut­ta ei sil­ti kelpaa.

    Lah­den­väy­lä ja Jako­mä­ki vie­res­sä itä­puo­lel­la. Län­nes­sä Tat­ta­ri­suo. Ihmet­te­let­kö ihan oikeas­ti, mik­si ei kelpaa?

  22. KariS: Hyvä esi­merk­ki kaa­voit­ta­jan ja päät­tä­jien osaa­mat­to­muu­des­ta on town­house pro­jek­tit, jot­ka on vie­ty kau­as Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta, vaik­ka town­house oli­si nime­no­maan kes­kus­tan lähei­syy­den asu­mis­muo­to. Val­li­lan tai Talin siir­to­la­puu­tar­ho­jen muut­ta­mi­nen town­house alueik­si oli­si jär­ke­vää, nii­den vie­mi­nen Alp­pi­ky­lään silk­kaa tyhmyyttä.

    Minul­le taas tulee Alp­pi­ky­läs­tä mie­leen van­ha kun­non Aste­rix-sar­ja “Jumal­ten­ran­nan nousu ja tuho”… Täs­sä veik­kauk­sia sii­tä, mikä voi mättää:

    - ton­teil­le tulee niin iso­ja talo­ja, että inves­toin­ti on luok­kaa 400+ k€, jol­loin inves­toi­jil­la on pal­jon vaih­toeh­to­ja (pie­nem­pi tai van­hem­pi talo toi­ses­sa ympäristössä)

    - sijain­ti on naa­pu­rus­to­syis­tä niin huo­no, että elin­ta­so­kui­lu epäi­lyt­tää rakentajakandidaatteja

    - vuo­kra­ton­tit ovat psy­ko­lo­gi­ses­ti vähem­män hou­kut­te­le­via kuin ostet­ta­vat tontit

    - town­house aja­tuk­se­na ei tun­nu hyväl­tä (yhtei­nen sei­nä naapuriin)

    - vaik­ka ton­tit ovat koh­tuu­hin­tai­sia raken­nusoi­keu­teen näh­den, ne ovat kal­lii­ta neliö­mää­rään­sä nähden

    Ei tie­ten­kään täs­sä vai­hees­sa pidä tei­la­ta asi­aa, kun ton­teil­le kui­ten­kin jon­kin ver­ran on löy­ty­nyt otta­jia. Näyt­täi­si kui­ten­kin sil­tä, että tont­ti­pu­la kos­kee nime­no­maan hyvil­lä pai­koil­la ole­via tont­te­ja. Veik­kai­sin, että Tam­pe­reen­väy­län var­rel­la vas­taa­val­la etäi­syy­del­lä kes­kus­tas­ta ole­va alue oli­si men­nyt samoil­la ehdoil­la hyvin liukkaasti.

    Kau­pun­ki muu­ten itse väit­tää tont­tien hin­nan ole­van 343 €/krs.m2, jol­loin vuo­kra on 19 €/krs.m2/a. Aika kova on pää­oman tuot­to-odo­tus kaupungilla…

    1. Mik­si Alp­pi­ky­lä Jako­mäen ja Tat­ta­ri­suon välil­lä ei ole men­nyt kau­pak­si voi­si vaa­tia sel­vi­tys­tä. Yksi mah­dol­li­suus on, ettei sii­tä ole ker­rot­tu kenel­le­kään. Toi­nen on se, että jos käy pai­kan pääl­lä, koko alua vai­kut­taa aika sur­keal­ta. Pitäi­si ymmär­tää, että val­mii­na se näyt­tää ihan toi­sel­ta. Mut­ta mik­si town­house raken­ta­mis­ta vie­dään näin kau­as, on hyvä kysymys.

  23. Eipä nuo alu­eet Oulun seu­dul­la kau­aa tyhjänäseiso.
    Alu­een täyt­ty­mi­nen on tie­tys­ti hitaampaa,mutta 3–5 vuo­den raken­ta­mi­siai­ka ei ole kohtuuton

    Eikä se näy verois­sa­kaan , Oulus­sa vero % on 19, Hel­sin­gis­sä 18,5 %, joten ei rei­lu kaa­voit­ta­mi­nen juu­ri­kaan näy veroissa.

    Ja mitä tulee raken­ta­mis­ku­lui­hin niin mää­räyk­set, mene­tel­mät, raa­ka-aineet ja teki­jöi­den pal­kat ovat peri­aat­tees­sa samoja.

    Kun Oulus­sa tal­vi­ra­ken­ta­mi­sen osuus on suu­rem­pi ja eris­tys­vaa­ti­muk­set kovem­mat niin peri­aat­tees­sa Oulus­sa raken­ta­mi­nen on kalliimpaa

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mik­si Alp­pi­ky­lä Jako­mäen ja Tat­ta­ri­suon välil­lä ei ole men­nyt kau­pak­si voi­si vaa­tia sel­vi­tys­tä. Yksi mah­dol­li­suus on, ettei sii­tä ole ker­rot­tu kenel­le­kään. Toi­nen on se, että jos käy pai­kan pääl­lä, koko alua vai­kut­taa aika sur­keal­ta. Pitäi­si ymmär­tää, että val­mii­na se näyt­tää ihan toi­sel­ta. Mut­ta mik­si town­house raken­ta­mis­ta vie­dään näin kau­as, on hyvä kysymys.

    Sen lisäk­si ettei kukaan tie­dä mis­sä se on, se on huit­san tuu­nas­sa teol­li­suusa­lu­een ja mota­rin välis­sä ja jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det on huo­not. Tämän lisäk­si noil­la ryh­mä­ra­ken­ta­jil­la on kuu­lem­maa ollut vai­keuk­sia saa­da rahoi­tus­ta, ja kyse oli nyt sii­tä että nime­no­maan ne ryh­mä­ra­ken­nus­ton­tit eivät men­neet kau­pak­si. Ja 180 neliön uudi­sa­sun­noil­le nyt vaan on aika rajal­li­set markinat.

  25. Oli­si hie­noa jos pääs­täi­sii­hin sii­hen että kau­pun­kia raken­ne­taan kort­te­li ker­ral­laan kes­kel­tä ulos­päin. Koko­nai­sis­sa uudi­sa­lueis­sa on sekin huo­no puo­li, että siel­lä asu­taan sit­ten pari­kym­men­tä vuot­ta raken­nus­työ­maal­la ilman palveluja.

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mik­si Alp­pi­ky­lä Jako­mäen ja Tat­ta­ri­suon välil­lä ei ole men­nyt kau­pak­si voi­si vaa­tia sel­vi­tys­tä. Yksi mah­dol­li­suus on, ettei sii­tä ole ker­rot­tu kenel­le­kään. Toi­nen on se, että jos käy pai­kan pääl­lä, koko alua vai­kut­taa aika sur­keal­ta. Pitäi­si ymmär­tää, että val­mii­na se näyt­tää ihan toi­sel­ta. Mut­ta mik­si town­house raken­ta­mis­ta vie­dään näin kau­as, on hyvä kysymys.

    Kun miet­tii mik­si town­house tuos­sa pai­kas­sa ei kel­paa, pitää poh­tia min­kä kans­sa se kil­pai­lee. Alp­pi­ky­län town­houset ovat vaih­toeh­to oma­ko­ti- tai rivi­ta­lo­ko­deil­le kau­ka­na Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta. Alue kil­pai­lee siis Espoon ja Van­taan sekä joi­den­kin poh­jois-Hel­sin­gin (omakoti)lähiöiden kans­sa. Mik­si sin­ne teh­dään vai­kea­ra­ken­tei­sia, pie­nil­lä pihoil­la varus­tet­tu­ja suo­ma­lai­sil­le vie­rai­ta talo­tyyp­pe­jä? Jo talo­tyy­pin nimi — town­house — ker­too, että niid­ne paik­ka on kes­kus­tan­lä­hei­syy­den täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­ses­sa. Ker­rop­pa mik­si nii­tä ei voi­si teh­dä esim Val­li­lan siir­to­la­puu­tar­han pai­kal­le (siir­to­la­puu­tar­han voi­si siir­tää Hal­tia­lan pelloille)

    Town­house kon­sep­ti on yli­pää­tään suo­ma­lai­seen asu­mis­kult­tuu­riin väki­sin tuo­tu ilmiö, kau­pun­ki­suun­nit­te­li­joi­den ja ark­ki­teh­tien kes­kieu­roop­pa­lai­sis­ta kau­pun­geis­ta kopioi­ma ja roman­ti­soi­ma mal­li, jon­ka tes­taus mei­dän oloi­hin teh­dään vie­lä aivan nurin­ku­ri­ses­ti tuol­la Tat­ta­ri­suon kupees­sa. Ei lupaa hyvää tulevaisuutta.

  27. Mar­ko V: Lah­den­väy­lä ja Jako­mä­ki vie­res­sä itä­puo­lel­la. Län­nes­sä Tat­ta­ri­suo. Ihmet­te­let­kö ihan oikeas­ti, mik­si ei kelpaa?

    Ana­ly­soin­kin tuol­la aiem­min syi­tä, mik­si mah­dol­li­ses­ti hom­ma meni pieleen.

    Jos ihan näp­pi­tun­tu­mal­ta hei­tän, niin tuon­ne yri­te­tään teh­dä sijain­tiin näh­den lii­an kal­lis­ta tuo­tan­toa. Ton­tit oli­si pitä­nyt teh­dä sel­lai­sik­si, että Sami Sai­raan­hoi­ta­ja ja Armi Auto­me­kaa­nik­ko voi­vat teh­dä sin­ne 250 000 euron talon, jol­la on se 2000 e/vuosi tonttivuokraa.

    Täl­löin vaih­toeh­toi­na ovat ker­ros­ta­loa­su­mi­nen, pien­ta­loa­su­mi­nen jos­sain Klauk­ka­lan­pe­rän­taus­tas­sa, van­han rin­ta­ma­mies­ta­lon iki­re­mont­ti tai muka­va uusi talo Hel­sin­gis­sä hyvien lii­ken­neyh­teyk­sien var­rel­la jos­kin vähän vähem­män arvok­kaas­sa naa­pu­rus­tos­sa. Sen jäl­keen eri ihmis­ten pre­fe­rens­sit tuot­ta­vat tuos­sa valin­nas­sa eri­lai­sia tuloksia.

    Nyt yri­te­tään saa­da Jakik­sen naa­pu­riin mota­rin pen­kal­le muut­ta­maan joku, jol­la on varaa asial­li­ses­ti 600 000 euron inves­toin­tiin (jos­kin siis 400 000 + tont­ti ‑aja­tuk­sel­la). Samal­la rahal­la saa aika pal­jon muutakin.

  28. Tuos­ta Hel­sin­gin maan­puut­tees­ta: pitäi­si­kö kai­vaa esiin Ilas­ki­ven asun­to­sel­vi­tys vuo­del­ta 1989? Sii­nä osoi­tet­tiin muis­taak­se­ni aika rons­kil­la kädel­lä Hel­sin­gis­tä ja pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta run­saas­ti poten­ti­aa­lis­ta rakennusmaata.

  29. tpyy­luo­ma:ja kyse oli nyt sii­tä että nime­no­maan ne ryh­mä­ra­ken­nus­ton­tit eivät men­neet kaupaksi. 

    Niin­pä. Väi­tän, että jos ne pal­jon kai­va­tut maa­kun­tien pie­net raken­nus­fir­mat sai­si­vat tul­la apa­jil­le, niin nämä­kin ton­tit meni­si­vät vauhdilla.

  30. On aika sel­vää, että asun­to­jen hin­toi­hin vai­kut­taa kysyn­nän ja tar­jon­nan laki enem­män kuin kaavoittaminen.
    Raken­ta­jil­la on todel­li­nen syy pitää tar­jon­ta niuk­ka­na ja hin­nat korkealla.
    Ruot­sa­lai­set raken­ta­jat Skans­ka ja NCC näyt­tä­vät hyvin sopeu­tu­neen tähän.
    Kon­ser­nien raken­tees­ta joh­tuen on aika vai­kea saa­da sel­vil­le, kuin­ka kan­nat­ta­vaa raken­ta­mi­nen on, sil­lä kiin­teis­tö­jen omis­tus on ero­tet­tu omik­si yhtiöik­seen eikä nii­den tie­to­ja ja mah­dol­li­sia kon­ser­nia­vus­tuk­sia kerrota.

  31. Onko mado­ton­ta teh­dä useam­pi uusi asia yhtä­ai­kaa? Siis ei pelk­kää kaa­voi­tuk­sen lisäämistä. 

    Voi­sit­ko ana­ly­soi­da mitä tapah­tui­si seu­raa­vas­sa lii­oi­tel­lus­sa aja­tus­lei­kis­sä uusien asun­to­jen hin­noil­le (ja toi­saal­ta kes­ki­tu­loi­sel­le pal­kan­saa­jal­le sekä kau­pun­gin talou­del­le), mikäli …

    - sekä Jät­kä­saa­ren että Kala­sa­ta­man jok’ iki­nen tont­ti huu­to­kau­pat­tai­siin yhden talon eris­sä eni­ten tar­joa­val­le sama­na päi­vä­nä (pie­nis­sä eris­sä, jot­ta myös pie­ne pää­see kisaan mukaan)
    — jokai­ses­sa ton­tis­sa oli­si ehto, että raken­nuk­sen on olta­va vas­taan­ot­to­tar­kas­tet­tu jou­lu­kuus­sa 2014 tai raken­nus­lii­ke jou­tui­si mak­sa­maan tzil­jar­din suu­rui­sen sakon

    Nousi­si­ko asun­to­jen myyn­ti­hin­ta? Oli­si­ko pie­ni mah­dol­li­suus, että asuk­kais­ta kil­pail­tai­siin myös muul­la kuin hin­nal­la, esim. var­mas­ti kui­vil­la rakenteilla?
    Miten kävi­si van­ho­hen asun­to­jen hinnoille?

  32. KariS:
    Mik­si ei teh­dä pel­kis­te­tym­piä aluei­ta jois­sa ark­ki­teh­too­ni­nen ja muu kik­kai­lu jätet­täi­siin vähem­mäl­le. Van­taa teki Kar­ta­non­kos­ken alu­een aivan Hel­sin­gin rajal­le, alue vie­hät­tää asuk­kai­ta ja onkin todel­li­suu­des­sa viih­tyi­sä ja ihmis­lä­hei­nen, vain ark­ki­teh­dit ja ark­ki­teh­tien pro­pa­gan­dan uhrit ppi­tä­vät aluet­ta epä­onis­tu­nee­na. Kar­to­non­kos­ken tyyp­pi­siä rat­kai­su­ja pitäi­si pys­tyä teke­mään Hel­sin­kiin­kin, ja yli­pää­tään moni­muo­tois­ta­maan tont­ti- ja talotarjontaa

    Kar­ta­non­kos­kes­sa itses­sään ei ole mitään vikaa. Mut­ta se Tuusu­lan­väy­lä. Aluet­ta rajaa mota­ri­väy­lä. Tien ylit­tä­mi­nen ei aina ole tur­val­li­sen olois­ta. Jouk­ko­lii­ken­ne­tar­jon­ta ei myös­kään vakuut­ta­nut. Pitää kat­soa mitä teh­tiin oikein ja mitä teh­tiin vää­rin. Tam­mis­tos­ta vähän ete­läm­pä­nä näkee vie­lä sel­vem­min mikä itseä­ni hait­ta­si Kar­ta­non­kos­kes­sa. Pari riviä talo­ja vilk­kaan väy­län vie­res­sä. Vali­mo­tie on sel­lai­nen , etten usko monien van­hem­pien uskal­ta­van pääs­tä­vän pie­nem­piä lap­si­aan ylit­tä­mään tie­tä. Toi­saal­ta hir­veän mon­ta koh­det­ta ei ole mihin Tam­mis­tos­ta kävel­len meni­si tuo­hon suun­taan. Mel­kein kiven­hei­ton pääs­sä Van­taan­joen toi­sel­la puo­lel­la ole­va Hel­sin­gin puo­li. Ilman autoa mat­ka on aivan jär­kyt­tä­vä ver­ra­tu­na sii­hen mitä se voi­si olla.

    Jos raken­net­taan vaan pien­tä , niin aika pal­jon tulee täl­läi­siä lähiö­tilk­ku­täk­ke­jä. Pal­ve­lui­ta­kaan ei tule jos alue on pie­ni ja raken­ta­mi­nen vie­lä kes­tää mon­ta vuotta.

  33. Kar­ta­non­kos­ken ilme on peräi­sin kaa­voit­ta­jan kynän­jäl­jes­tä. Ja kyl­lä tuo­kin kaa­voit­ta­ja oli kou­lu­tuk­sel­taan ark­ki­teh­ti. Ilmeen idea lie­nee ruot­sa­lai­nen, sil­lä muis­te­len että kaa­van idea­kil­pai­lun voit­ti ruot­sa­lai­nen toi­mis­to. Mut­ta kyl­lä var­si­nai­nen kaa­va ja eri­ty­ses­ti kaa­van toteu­tuk­sen ohjaus on koti­mas­ta perää.

    Las­kin ker­ran ihan vain ver­tail­lak­se­ni — kun hel­sin­ki­läi­siä kaa­vo­ja jat­ku­vas­ti par­ja­taan lii­al­li­ses­ta yksi­tyis­koh­tai­suu­des­ta — Kar­ta­non­kos­ken kaa­vas­sa on 16 eri­lais­ta mää­räys­tä jot­ka kos­ke­vat jul­ki­si­vu­jen ulko­nä­köä. Enpä ole itse Hel­sin­gin puo­lel­la tör­män­nyt samaan.

    Kar­ta­non­kos­kea kri­ti­soi­daan pait­si täs­tä uus­van­has­ta (?) ilmees­tä myös sii­tä että oikeas­ti kysees­sä on toi­min­nal­li­ses­ti yksi­puo­li­nen lähiö. Alu­een kaa­va sal­li kivi­jal­ka­lii­ke­ti­lo­jen toteut­ta­mi­sen, mut­ta ei vaa­ti­nut sitä. Ja jos kukaan ei vaa­di, ei sel­lai­sia tilo­ja toteu­ta kukaan, joil­le ei ole otta­jaa tai osta­jaa heti kun koh­de valmistuu.

    Ja jum­bon vie­res­sä ei kau­pal­lis­ten asian­tun­ti­joi­den mie­les­tä ole mitään syy­tä­kään kil­pai­le­vil­le lii­ke­ti­loil­le. Kaik­ki kävel­kööt park­ki­paik­ko­jen kes­kel­le Jumboon.

    En tosin ole itse kos­kaan käy­nyt Jum­bos­sa niin en voi sitä ehkä kau­heas­ti arvos­tel­la. Kar­ta­non­kos­kel­la kyl­lä olen käy­nyt, mon­ta­kin kertaa. 

    Jon­kin ver­ran ehkä häi­rit­see “sofis­ti­koi­tu­nut­ta” ark­ki­teh­din sil­mää­ni nuo hie­man köm­pe­löt yksi­tyis­koh­dat. Mon­ta asi­aa alu­eel­la on kui­ten­kin minun mie­les­tä­ni teh­ty aivan oikein. On sel­keäs­ti osoi­tet­tu por­tein ja maan­pin­nan mate­ri­aa­lein mis­sä on puo­li­jul­ki­sen ja jul­ki­sen tilan raja. Mit­ta­kaa­va on miel­lyt­tä­vä jalan­kul­ki­jal­le ja alu­eel­la on yhtei­näi­nen ilme — kii­tos erit­täin tar­kan kaa­val­li­sen ohjauksen.

    Itse toi­voi­sin enem­män­kin täl­lai­sia — ihan sama mil­lai­sia — oma­lei­mai­sia aluei­ta, joi­den ilme oli­si… no, eri­lai­nen kuin muil­la samaan aikaan raken­ne­tuil­la alueilla!

    Sel­lai­nen ei syn­ny muu­ten kuin kaa­vas­sa mää­rää­mäl­lä. Kaa­voit­ta­ja sai­si­kin minun mie­les­tä­ni ottaa tai­teel­li­ses­ti­kin enem­män kan­taa raken­tu­van alu­een ilmeeseen.

  34. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tein aika­naan edus­kun­ta-aloit­teen jään­mur­ta­jien siir­tä­mi­sek­si lähem­mäs jää­tä. Se mei­na­si aiheut­taa laa­jan meren­ku­lun lakon.
    Olen täy­sin samaa miel­tä sii­tä, että ran­nat Hel­sin­gis­sä, ei ainoas­taan Kata­ja­no­kal­la, ovat täy­sin jär­jen­vas­tai­ses­sa käytössä.

    Voi­si­ko kehit­tä­mis­toi­mis­to tai vas­taa­va teh­dä ver­tai­lu­las­kel­man, mit­kä ovat suo­rat ja välil­li­set kustannukset/hyödyt sata­ma­toi­min­nas­ta Ete­lä­sa­ta­mas­sa ja Län­si­sa­ta­mas­sa. Jos ker­ran Sör­näis­ten sata­ma­kin kan­nat­ti muut­taa asui­na­lu­eek­si, voi­si otak­sua, että sata­ma­toi­min­nan net­to­tuot­to kau­pun­gin talou­del­le on pie­nem­pi kuin jos saa­tai­siin “hyviä veron­mak­sa­jia” tilal­le ennem­min kuin että nämä kar­kaa­vat kehyskuntiin… 😉
    Sata­ma­toi­min­ta­han vie tilaa pait­si var­si­nai­sel­le toi­min­nal­le, myös park­ki­paik­ko­jen ja lii­ken­ne­väy­lien muo­dos­sa, min­kä lisäk­si aiheut­taa mat­ka-aika­tap­pioi­ta kes­kus­tas­sa liik­ku­vil­le ja aiheut­taa melu‑, täri­nä- ja ilman­laa­tu­hait­to­ja, mil­lä on nega­tii­vi­sia terveysvaikutuksia…
    Kai­ken lisäk­si Hel­sin­gin Sata­man käy­tös­sä ole­vat raken­nuk­set tun­tu­vat ole­van mel­koi­ses­sa vajaa­käy­tös­sä, ja epäi­len, että nii­den tilo­jen vuo­krat eivät ole samaa tasoa kuin mark­ki­na­hin­ta vapail­la markkinoilla.
    Pis­te i:n pääl­lä on kyl­lä Arc­tic Ship­pin­gin kel­lu­va kont­ti-pää­kont­to­ri Kata­ja­no­kan kär­keen. Se ei edes nau­ra­ta, itket­tää vain.

  35. Tii­vis­ty­sin­nos­tuk­ses­sa pitää kui­ten­kin muis­taa, ettei työ­paik­ko­ja kan­na­ta lähet­tää asun­to­jen tiel­tä muu­al­le. Ei ole jär­keä siir­tää ihmi­siä työ­paik­ko­jen lähel­le kau­pun­kiin ja työ­paik­ko­ja samal­la kehil­le auto­yh­teyk­sien päähän.

    Täs­sä­kin on ollut havait­ta­vis­sa ongel­maa, kos­ka kau­pun­gin mak­si­moi­des­sa tont­tien (omien ja yksi­tyis­ten) arvon, kaa­voi­te­taan monil­le alueil­le vain asun­to­ja. Siten ei kui­ten­kaan syn­ny jär­ke­vää alueyh­dys­kun­taa ja sii­nä mie­les­sä työ­paik­ka­tont­te­ja pitää jois­sain tapauk­sis­sa suo­sia ja subventoida.

    Tii­vis­tet­tä­vää riit­tää sil­ti yllin kyl­lin, tule­vien kau­pun­ki­bu­le­var­dien reu­nat, moot­to­ri­tei­den kan­net, kau­pun­ki­ra­ken­teen sokeat pis­teet, tehot­to­mat työ­paik­ka-alu­eet, vrt. Koskela.

  36. Hiu­kan huvit­taa kun vuo­si kau­det päät­tä­jät kyse­le­vät kan­sa­lai­sil­ta, että mikä mei­dän yhteis­kun­ta­muo­dos­sam­me on niin mah­dot­to­man vää­rin, että emme saa­vu­ta oikei­den hyvin­voin­ti­val­tioi­den tasoa kan­sa­lais­tem­me elintasossa.

    No jos meil­lä on n. 400k vir­ka­mies­tä kek­si­mäs­sä palk­kan­sa perus­teek­si teke­mis­tä — vel­voit­ta­mis­ta kan­sa­lai­sil­le, niin eihän täs­tä mihin­kään hyvään tulok­seen pääs­tä. Jutun jau­han­ta jat­kuu loput­to­miin ääriin­sä asti. Kuten on jatkunut …

  37. Lii­an Van­ha: Sin­ga­po­re tun­ne­taan myös nimel­lä “Gar­den city”, tääl­lä on pal­jon vihe­ra­luei­ta, puis­to­ja, jne vir­kis­tys­käy­tös­sä ole­vaa maa­ta. Onpa saa­rel­la pari ihan kivan kokois­ta luon­non­puis­toa jot­ka kas­va­vat sade­met­sää. Kävin viik­ko sit­ten pati­koi­mas­sa sademetsässä.

  38. Ket­kä täl­lä het­kel­lä raken­ta­vat Helsingissä?
    Skans­ka, NCC, Sato, onko muita.
    Kuin­ka pal­jon teke­vät ura­koi­ta ris­tiin. Aina­kin Skans­ka tekee Satol­le talo­ja. Entäs muut yhdistelmät.

    Jos tuon ver­kos­ton sel­vit­täi­siä, pal­jas­tuu­ko ettei ole yhtään eri­lis­tä Grynderiä.
    Sil­loin­han on aika sel­vä että on kar­tel­li tilan­ne. Todel­li­suu­des­sa vain yksi taho neu­vot­te­lee ton­teis­ta ja raken­taa talot.
    Itse asias­sa jo kak­si suur­ta riittää.
    Sil­loin oli­si ihan sel­vä mik­si kul­taa vuo­lee raken­ta­ja kau­pun­gin ja asuk­kaan kustannuksella.

    Voi­si­ko joku valais­ta joka tie­tää asiasta?

    Rai­mo K:
    On aika sel­vää, että asun­to­jen hin­toi­hin vai­kut­taa kysyn­nän ja tar­jon­nan laki enem­män kuin kaavoittaminen.
    Raken­ta­jil­la on todel­li­nen syy pitää tar­jon­ta niuk­ka­na ja hin­nat korkealla.
    Ruot­sa­lai­set raken­ta­jat Skans­ka ja NCC näyt­tä­vät hyvin sopeu­tu­neen tähän.
    Kon­ser­nien raken­tees­ta joh­tuen on aika vai­kea saa­da sel­vil­le, kuin­ka kan­nat­ta­vaa raken­ta­mi­nen on, sil­lä kiin­teis­tö­jen omis­tus on ero­tet­tu omik­si yhtiöik­seen eikä nii­den tie­to­ja ja mah­dol­li­sia kon­ser­nia­vus­tuk­sia kerrota.

  39. Tot­ta kysyn­tä ja tar­jon­ta on niin pal­jon vinoi­tu­nut, että tar­jon­taa pitää lisä­tä aika pal­jon ennen kuin pääs­tään tasa­pai­noon. Tuon tasai­suu­teen tai­taa vai­kut­taa vah­vas­ti rahan saan­ti. On raja jon­ka yli pank­ki ei rahaa anna. Ja toi­saal­ta kuu­kausi­mak­su jon­ka yli ei otta­ja­kaan uskal­la men­nä. Mata­la kor­ko las­kee kuu­kausi­mak­sua ja tyy­pil­li­ses­ti valuu asun­to­jen hin­toi­hin. Se saat­taa nyky­ti­lan­tees­sa olla aiheut­ta­mas­sa hin­ta­kuplaa Suomessa.

    Öljys­sä ja ruaas­sa on kysyn­tä ja tar­jon­ta tasa­pai­nos­sa ja tosi­aan sen vuok­si rea­goi parem­min muutoksiin. 

    Hel­sin­gis­sä on hal­vem­pia ammat­ti­mie­hiä, pal­jon ulko­mai­sia ja var­mas­ti saa­vat usein lait­to­man mata­laa palk­kaa. Hel­sin­ki on lähim­pä­nä näi­tä hal­po­ja työmarkkinoita.
    Itse asias­sa epäi­len että työ­kus­tan­nuk­set ovat todel­li­suu­des­sa mata­lam­mat nyky­ään. Ennen var­mas­ti tilan­ne oli kuten kuvasit.
    Olen myös huo­man­nut saman asian työn laa­dus­ta. Se on huo­nom­pi kuin muu­al­la Suo­mes­sa. Ollut jo kym­me­niä vuosia.

    Vihe­rins­si: Kysyn­näl­lä ja tar­jon­nal­la on hin­ta­jous­toon liit­ty­vä käy­rä; kum­pi­kin on hin­nan funk­tioi­ta, ja kau­pat syn­ty­vät käy­rien leik­kaus­pis­tees­sä. Kat­so Aal­to-yli­opis­ton perusopinnot.

    Asun­to­jen kysyn­nän hin­ta­jous­ton käy­rä on hyvin laa­kea, ts. muu­ta­ma tuhat tont­tia sin­ne tai tän­ne ei muu­ta kysyn­nän hin­taa pal­jon­kaan, kos­ka kysy­jiä on erit­täin pal­jon. Poh­jim­mil­taan tämä läh­tee sii­tä, että koti­ta­louk­sien käy­tet­tä­vis­sä ole­vien tulo­jen käy­rä on kes­ki­luo­kas­sa hyvin tasai­nen, ja halu inves­toi­da asu­mi­seen on kova.

    Kysyn­nän tyy­dyt­tä­mi­nen siten, että hin­nat putoai­si­vat mer­kit­tä­väs­ti vaa­ti­si uut­ta asu­mis­ta kym­me­nil­le tai jopa sadoil­le tuhan­sil­le ihmisille.

    Näis­sä hyö­dyk­keis­sä on “pak­ko saa­da”, kysyn­nän mää­räl­li­nen jous­to on hyvin pien­tä, jol­loin hin­ta­jous­to pie­nel­lä­kin tar­jon­nan muu­tok­sel­la on raju. Käy­rä on siis pikem­min pys­ty­suo­ra, kun ton­teis­sa se on vaakasuora.

    Ammat­ti­mies­tä tus­kin saa Hel­sin­gis­sä samal­la hin­nal­la kuin syr­jem­mäs­sä. Sekä pal­kat että kyvyt jous­ta­vat, vali­tet­ta­vas­ti vas­tak­kai­siin suun­tiin. Kol­mi­kan­ta huo­leh­tii vähim­mäis­pal­kois­ta, ei enimmäispalkoista.

    Ja kun työ­voi­mas­ta on pula, työ­nan­ta­jat jou­tu­vat hyväk­sy­mään huo­nom­paa ammat­ti­tai­toa ja käy­tös­tä työn­te­ki­jöil­tä. Työn­te­ki­jöi­den pysy­vyys on hei­kom­paa, ja ali­hank­ki­joi­den sitou­tu­mi­nen esi­mer­kik­si aika­tau­lui­hin lipsuu.

    Tai mik­si kajaa­ni­lai­nen pien­ta­lo­ra­ken­ta­ja­po­ruk­ka tekee töi­tä ete­läs­sä, jos palk­ka oli­si koto­na sama?

    Ei ole miten­kään ihmeel­lis­tä, että raken­nus­työn tuot­ta­vuus kas­vu­kes­kuk­sis­sa on pal­jon huo­nom­paa kuin siel­lä, mis­sä työn ja työ­voi­man suh­de on toi­nen. Itse­kin kun olen jou­tu­nut sot­keu­tu­maan raken­ta­mi­seen pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, niin itku sii­nä tulee sil­mään sitä ammat­ti­tai­dot­to­muut­ta seuratessa.

    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­le voi­si saa­da kil­pai­lua ulko­mail­ta, mut­ta kil­pai­li­jan pitäi­si tuo­da oma työ­voi­ma muka­naan. Se taas ei ole ihan hal­paa, jos tar­koi­tuk­se­na on nou­dat­taa lakia.

  40. Tänään oli Hesa­ris­sa taas aihees­ta muka­vas­ti ja Osmon ja Män­nis­tön nimet vilah­ti taas. Nos­tai­sin siel­tä esiin kui­ten­kin yhden pointin:

    Hel­sin­gin 75 neliö­met­rin kes­ki­mää­räis­vaa­ti­mus on lii­an suu­ri. Ymmär­rän, että täl­lä pyri­tään estä­mään sitä pelät­tyä Hel­sin­gin muut­tu­mis­ta sink­ku­ho­tel­lien sar­jak­si, mut­ta päät­tä­jil­tä on jää­nyt huo­maa­mat­ta että var­sin­kin nuo­rem­mat suku­pol­vet eivät koe pie­niä asun­to­ja ahdis­ta­vik­si, ei vaik­ka siel­lä asui­si per­hee­nä. Sano­taan, että “kau­pun­ki on ihmi­sen koti”, eli kau­pun­ki­lai­nen sie­tää pien­tä asun­toa kos­ka koti on hen­ki­ses­ti myös sen asun­non ulkopuolella.

    Lisäk­si ihmis­ten nai­mai­kä on nous­sut jat­ku­vas­ti, eli ihmi­set asu­vat pidem­pään yksin tai paris­kun­ta­na kah­des­taan, lap­set han­ki­taan rei­lus­ti myö­hem­pä­nä. Sink­ku­jen (tai van­ho­jen­poi­kien ja ‑pii­ko­jen) mää­rä on myös nousussa. 

    Onko näi­tä seik­ko­ja ja tren­de­jä huo­mioi­tu lain­kaan kaupungilla?

    1. Espoos­sa uusien asun­to­jen kes­ki­ko­ko on 91 neliötä.
      Tuos­ta kes­ki­ko­ko­vaa­ti­muk­ses­ta on aina jous­tet­tu vuo­kra­ta­lo­jen koh­dal­la ja se on nyt muu­tet­tu muo­toon, jos­sa vaa­di­taan riit­tä­vä osuus kah­den makuu­huo­neen huo­neis­to­ja. Käy­tän­nö­sä kes­ki­ko­ko las­kee 60 neli­öön. Minus­ta täs­sä on men­ty huo­noon suun­taan, vaik­ka tuo aiem­pi sään­te­ly oli raken­teel­taan epä­ter­vet­tä. Parem­pi oli­si, että nii­tä kah­den makuu­huo­neen asun­to­ja vaa­dit­tai­siin vähän enem­män. Sii­nä voi­si kui­ten­kin olla kau­pun­gin­osa­koh­tai­sia ero­ja. Puna­vuo­res­sa on vähän eri jut­tu kuin Östersundomissa.

  41. Miten tämä yhtä­lö toi­mi 60- ja 70-luvul­la kun raken­ne­tiin paljon?

  42. En osaa sanoa raken­ta­mi­sen kus­tan­nuk­sis­ta, mut­ta raken­ta­mi­sen laa­tu on hel­sin­gis­sä erit­täin heikkoa.

    Eikä täl­le näkö­jään kukaan mitään voi tehdä.

  43. Niin kau­an kun raken­ta­mi­nen on iso­jen raken­nus­liik­kei­den käsis­sä ei muu­tos­ta tule tapah­tu­maan, vaik­ka kuin­ka kaa­vo­tet­tai­siin. Muut­to­voit­to­kau­pun­geis­sa hin­ta­ta­so ei suin­kaan mää­räy­dy uuden raken­ta­mi­sen perus­teel­la vaan uuden raken­ta­mi­nen mää­räy­tyy hin­ta­ta­son perus­teel­la. Jos voit­toa ei ole tulos­sa tar­peek­si (luok­kaa vähin­tään 30%), niin raken­ta­mis­ta ei aloi­te­ta. Piste.
    Myös var­si­nai­sen raken­ta­mi­sen kus­tan­nuk­set ovat karan­neet käsistä.

    Näin suun­nit­te­li­jan näkö­kul­mas­ta kaa­voi­tus­ta voi­tai­siin yksin­ker­tais­taa run­saal­la kädel­lä. Tär­kein­tä kaa­voi­tuk­ses­sa oli­si mie­les­tä­ni saa­da syn­ty­väs­tä kau­pun­gin­osas­ta teh­tyä oma­lei­mai­nen, ja muu­tok­siin mukau­tu­va. Nykyi­sel­lä raken­ta­mis­ta­val­la se ei onnis­tu. 1900-luvun alun kau­pun­gis­sa idea oli se, että kai­ken tulee olla lähel­lä, kos­ka liik­ku­mi­nen oli han­ka­laa. Sik­si raken­nus­ten ala­ker­ta hyö­dyn­net­tiin aina lii­ke­ti­lak­si. Otsal­la­kin kat­so­mal­la näkee, että tätä peri­aa­tet­ta ei ole käy­tet­ty enää vuosikymmeniin…

    Oikeas­taan ainoa kun­non tapa mur­taa iso­jen raken­nus­liik­kei­den yli­val­ta on panos­taa lain­sää­dän­nös­sä asun­to-osa­keyh­tiön alku­pe­räi­sen tar­koi­tuk­sen palaut­ta­mi­seen: ryh­mä­ra­ken­nut­ta­mi­seen. Sii­nä raken­nut­ta­jat (eli tule­vat asuk­kaat vaik­ka sit­ten kon­sul­tin tai kun­nal­li­sen toi­mi­jan avus­tuk­sel­la) perus­ta­vat asun­to-osa­keyh­tiön ja talo raken­ne­taan asuk­kai­den rahoil­la ja ehdoil­la. (ja myös suun­ni­tel­laan siten) Tätä var­ten­han asun­to-osa­keyh­tiö on alun perin tar­koi­tet­tu. Jol­la­kin lain­sää­dän­nöl­lä tätä seik­kaa voi­tai­siin var­maan edis­tää. (vero­hel­po­tuk­set, mää­räyk­set tms…?)
    Raken­nus­yri­tyk­sen hom­ma sit­ten on raken­taa talo kil­pai­lu­tuk­sen jälkeen.

    Raken­nus­kus­tan­nus­ten alen­ta­mi­nen vaa­tii puo­les­taan teol­li­sen raken­ta­mi­sen edel­leen kehit­tä­mis­tä ja/tai yri­tys­ten kat­tei­den las­kua. Kaa­voi­tuk­sel­la sen asian kans­sa ei ole juu­ri mitään tekemistä.

  44. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Parem­pi oli­si, että nii­tä kah­den makuu­huo­neen asun­to­ja vaa­dit­tai­siin vähän enem­män. Sii­nä voi­si kui­ten­kin olla kau­pun­gin­osa­koh­tai­sia ero­ja. Puna­vuo­res­sa on vähän eri jut­tu kuin Östersundomissa.

    Öster­sun­do­mis­sa lie­nee raken­nut­ta­jan­kin etu teh­dä enem­män iso­ja per­hea­sun­to­ja, sil­lä alu­eel­le tus­kin tulee edes kes­ki­tu­lois­ten sink­ku­jen ryntäystä.

    Sil­ti, Hel­sin­gin asuk­kais­ta joka toi­nen on yksi­na­su­va. Kaik­ki yksi­na­su­vat eivät ole van­huk­sia, opis­ke­li­joi­ta eivät­kä edes työt­tö­miä tai pienituloisia.

    Neliö­ra­joi­tuk­sen var­jo­puo­le­na pien­ten asun­to­jen rin­nal­le tuli­si raken­taa aivan val­ta­via — ja taas, käsi ylös monel­la­ko kes­ki­tu­loi­sel­la on varaa sadan neliön per­hea­sun­toon Hel­sin­gin hintatasolla.

    Kuu­lem­ma Jät­kä­saa­ren Hita­sin pie­nim­mät asun­not oli­vat 50 neliöi­siä / 200 k€. Jos pitää paik­kan­sa, niin voi­si sanoa yhden oleel­li­sen asu­kas­ryh­män — kes­ki­tu­lois­ten yksi­na­su­jien — jää­neen koko­naan huomioimatta.

    1. Anteek­si, että jan­ku­tan. Jät­kä­saa­res­sa on raken­net­ta­va 0,7 auto­paik­kaa asun­toa koh­den. Pie­nel­le yksiöl­le tämä on aika kova rasi­te. Sik­si pie­niä yksiöi­tä ei kann­na­ta rakentaa.

  45. åke:
    En osaa sanoa raken­ta­mi­sen kus­tan­nuk­sis­ta, mut­ta raken­ta­mi­sen laa­tu on hel­sin­gis­sä erit­täin heikkoa.

    Eikä täl­le näkö­jään kukaan mitään voi tehdä.

    Onko ehdo­tuk­sia?

    Raken­ta­mi­sen heik­ko laa­tu joh­tuu sii­tä, että tilaa­ja on alta­vas­taa­ja­na. Alan kult­tuu­ri on kes­ki­mää­rin täy­sin luo­ka­ton­ta. Sopi­muk­set eivät pidä, aika­tau­lut veny­vät ja työn laa­tu vaih­te­lee tyy­pil­li­ses­ti täy­sin onnet­to­mas­ta hätäi­ses­ti tyy­dyt­tä­vään. Ammat­tiyl­peys on useim­mil­le täy­sin vie­ras käsi­te. Lisäk­si tilaa­ja on usein sii­nä tilan­tees­sa, että hänen ammat­ti­tai­ton­sa ja/tai sit­key­ten­sä ei rii­tä riit­tä­vän jäl­jen vaatimiseen.

    Jos alal­la oli­si pulaa töis­tä ja yli­tar­jon­taa teki­jöis­tä, tilan­ne voi­si muut­tua. Mut­ta kun ei ole, niin tila ei muu­tu. Muka­na ole­vil­la muu­ta­mil­la rehel­li­sil­lä, tai­ta­vil­la ja ammat­tiyl­peil­lä teki­jöil­lä on kädet täyn­nä töi­tä, eikä muu­ta­ma pääs­ky kesää tee.

    Raken­ta­mi­sen laa­tu on ollut perin­tei­ses­ti sur­ke­aa, ei se ihmeel­lis­tä ollut mis­sään kul­tai­sel­la 70-luvul­la­kaan. TTKK:n 90-luvun lopul­la teke­män tut­ki­muk­sen mukaan 10 % suo­ma­lai­sen raken­ta­mi­sen kus­tan­nuk­sis­ta menee suden ja sekun­dan paik­kai­luun. Teki­si mie­le­ni epäil­lä, että tuo­kin on pää­kau­pun­ki­seu­dul­la opti­mis­ti­nen arvio…

  46. Poro:
    Miten tämä yhtä­lö toi­mi 60- ja 70-luvul­la kun raken­ne­tiin paljon?

    Laa­dun suh­teen huo­nos­ti, raken­nuk­sil­la oli run­saas­ti ammat­ti­tai­do­ton­ta työ­voi­maa, ja jäl­kiä pai­kat­tiin ja pai­ka­taan jopa edelleen.

    Työ­voi­man suh­teen tilan­ne oli sikä­li posi­tii­vi­sem­pi, että muu­al­ta Suo­mes­ta oli maa­seu­dun raken­ne­muu­tok­sen takia run­saas­ti työ­ky­kyis­tä ja ‑haluis­ta työ­voi­maa tarjolla.

    Maa­ta oli run­saas­ti tar­jol­la, eikä ketään har­mit­ta­nut perin­ne­mai­se­ma­pel­lon täyt­tä­mi­nen ele­ment­ti­ta­loil­la. Kaa­voi­tuk­sen kan­nal­ta jul­ki­sen lii­ken­teen yhtey­det oli­vat nykyis­tä olen­nai­sem­pia, kos­ka har­vem­mal­la eten­kään 60-luvul­la oli autoa.

  47. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Anteek­si, että jan­ku­tan. Jät­kä­saa­res­sa on raken­net­ta­va 0,7 auto­paik­kaa asun­toa koh­den. Pie­nel­le yksiöl­le tämä on aika kova rasi­te. Sik­si pie­niä yksiöi­tä ei kann­na­ta rakentaa.

    Höpö höpö taas. Mik­si annat vää­rää tietoa??

    Auto­paik­ka­nor­mi esim Sau­kon­lai­tu­rin kaa­vas­sa asuin­ker­ros­ta­loil­le on sidot­tu neliö­mää­rään, ei asun­to­jen mää­rään. Hel­sin­gin äly­va­paa kes­ki­ko­ko­vaa­ti­mus ajaa lähel­le tuo­ta 0,7 (sekin siis oikeas­ti 0,65). Eli pois­ta­mal­la tai löy­sen­tä­mäl­lä tuo­ta asun­to­jen kes­ki­ko­ko­vaa­ti­mus­ta voi­tai­siin hel­pos­ti teh­dä yksiöi­tä ilman auto­paik­ko­ja (tai auto­paik­ka joka kol­man­nel­le yksiölle). 

    Siis kaa­va ja sen auto­paik­ka­nor­mi ei estä raken­ta­mas­ta yksiöi­tä, este on Hel­sin­gin poliit­tis­ten päät­tä­jien aset­ta­ma vaa­ti­mus asun­to­jen kes­ki­kool­le. Osmo, kat­se pei­liin taas kerran!

    1. Auto­paik­ka­nor­me­ja on kak­si. Toi­nen kos­ke neliö­tä ja toi­nen asun­to­jen luku­mää­rää. Anka­ram­pi voittaa.

  48. Kaa­voit­ta­jas­ta sankari:

    Kar­ta­non­kos­kea kri­ti­soi­daan pait­si täs­tä uus­van­has­ta (?) ilmees­tä myös sii­tä että oikeas­ti kysees­sä on toi­min­nal­li­ses­ti yksi­puo­li­nen lähiö. Alu­een kaa­va sal­li kivi­jal­ka­lii­ke­ti­lo­jen toteut­ta­mi­sen, mut­ta ei vaa­ti­nut sitä. Ja jos kukaan ei vaa­di, ei sel­lai­sia tilo­ja toteu­ta kukaan, joil­le ei ole otta­jaa tai osta­jaa heti kun koh­de valmistuu.

    Tääl­lä aina nos­tal­gi­soi­daan kivi­jal­ka­lii­ke­ti­lo­jen perään. Voi­si­ko joku ker­toa onnis­tu­neen esi­mer­kin uudes­ta asui­na­lu­ees­ta, jos­sa oli­si onnis­tu­nees­ti toteu­tet­tu van­han Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin kivi­jal­ka­kaup­po­jen ja kah­vi­loi­den idylli?

    Vai oli­si­ko niin, että aika on vain aja­nut mois­ten ohi. Nii­hin kun vie­lä pitäi­si saa­da asiak­kai­ta­kin. Se nyt vaan on niin, että Suo­men rän­tä­sa­tees­sa on muka­vam­paa shop­pail­la kaup­pa­kes­kuk­ses­sa ja hin­ta­ta­so­kin on väki­sin pie­nes­sä kivi­jal­ka­liik­kees­sä korkeampi.

  49. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Auto­paik­ka­nor­me­ja on kak­si. Toi­nen kos­ke neliö­tä ja toi­nen asun­to­jen luku­mää­rää. Anka­ram­pi voittaa.

    Ei aina­kaan KSV:n sivuil­la ole­vas­sa hyväk­sy­tys­sä kaa­vas­sa, ilmei­ses­ti jul­ki­suu­teen ei anne­ta kaik­kia tie­to­ja, vaan teil­lä lau­ta­kun­nas­sa on salais­ta tietoa

    1. Jos se ei ole kaa­va­mää­räyk­ses­sä, se ei ole. Mää­räyk­se­nä se on tur­ha, jos asun­non kes­ki­ko­koa on säädelty.

  50. Olen asu­nut Lon­toos­sa ja siel­lä aina kaa­voi­te­taan lähel­le asun­to­ja ryh­mä kaup­pa­ti­laa. Juu­ri pik­ku­kaup­po­ja, kios­ke­ja yms. lähi­pal­ve­lu­ja var­ten. Ne ovat yleen­sä yhdes­sä ryh­mäs­sä, eikä hajal­laan kuten Suo­mes­sa. Kui­ten­kin lyhyen käve­ly­mat­kan pääs­tä asun­nois­ta. Autoa ei tarvita.

    Siel­lä pik­ku­kau­pat­kin menes­ty­vät. Eivät kuu­lu samoi­hin ket­jui­hin kuin mar­ke­tit (Tesco, Sainds­bu­ry). Siel­lä ei muu­ten­kaan ole duo­po­lia kuten täällä.

    Tääl­lä tai­taa olla niin että Duo­po­li (80%) pitää parem­pa­na että ihmi­set aja­vat suo­raan hei­dän varas­toil­leen autoil­la osta­maan, kuin että jakai­si­vat tava­ran lähikauppoihin.
    Tääl­lä ei ole vah­vo­ja kil­pai­li­joi­ta lähikaupassa. 

    Mitäs vih­reät täs­tä mah­ta­vat ajatella.
    Eikös tääl­lä­kin pitäi­si saa­da lähi­pal­ve­lut pelaa­maan, jos se muu­al­la­kin onnis­tuu. Vähen­tää auton käyt­töä ja sitä kaut­ta park­ki­paik­ko­jen tarvettakin.

    pek­ka:
    Kaa­voit­ta­jas­ta sankari:

    Tääl­lä aina nos­tal­gi­soi­daan kivi­jal­ka­lii­ke­ti­lo­jen perään. Voi­si­ko joku ker­toa onnis­tu­neen esi­mer­kin uudes­ta asui­na­lu­ees­ta, jos­sa oli­si onnis­tu­nees­ti toteu­tet­tu van­han Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin kivi­jal­ka­kaup­po­jen ja kah­vi­loi­den idylli?

    Vai oli­si­ko niin, että aika on vain aja­nut mois­ten ohi. Nii­hin kun vie­lä pitäi­si saa­da asiak­kai­ta­kin. Se nyt vaan on niin, että Suo­men rän­tä­sa­tees­sa on muka­vam­paa shop­pail­la kaup­pa­kes­kuk­ses­sa ja hin­ta­ta­so­kin on väki­sin pie­nes­sä kivi­jal­ka­liik­kees­sä korkeampi.

  51. KariS: Höpö höpö taas. Mik­si annat vää­rää tietoa??Autopaikkanormi esim Sau­kon­lai­tu­rin kaa­vas­sa asuin­ker­ros­ta­loil­le on sidot­tu neliö­mää­rään, ei asun­to­jen mää­rään. Hel­sin­gin äly­va­paa kes­ki­ko­ko­vaa­ti­mus ajaa lähel­le tuo­ta 0,7 (sekin siis oikeas­ti 0,65). Eli pois­ta­mal­la tai löy­sen­tä­mäl­lä tuo­ta asun­to­jen kes­ki­ko­ko­vaa­ti­mus­ta voi­tai­siin hel­pos­ti teh­dä yksiöi­tä ilman auto­paik­ko­ja (tai auto­paik­ka joka kol­man­nel­le yksiöl­le). Siis kaa­va ja sen auto­paik­ka­nor­mi ei estä raken­ta­mas­ta yksiöi­tä, este on Hel­sin­gin poliit­tis­ten päät­tä­jien aset­ta­ma vaa­ti­mus asun­to­jen kes­ki­kool­le. Osmo, kat­se pei­liin taas kerran!

    No joo, tar­peek­si pie­nil­lä asun­noil­la ei tar­vit­se teh­dä kuin yksi paik­ka kah­ta asun­toa koh­den. Tont­ti­te­hol­la 2,0 ja 30 neliön asun­noil­la toi tar­koit­taa tont­tia suu­rem­paa park­ki­hal­lia. Mie­len­kiin­toi­nen kysy­mys on että jos teh­täi­siin jopa 3,0 — 4,0 tont­ti­te­hoil­la mal­liin kan­ta­kau­pun­ki, mut­ta noin ei teh­dä kos­ka, niin no…

    1. Sor­ry, muis­tin tuon pysä­köin­ti­nor­min vää­rin. Se on yksi autopaikka/120 neliö­tä, kui­ten­kin vähin­tään 0,6/asunto, ei siis 0,7. Jos teh­täåi­siin 24 neliön yksiöi­tä, vaa­ti­mus oli­si siis 1 autopaikka/40 ker­ros­ne­liö­tä. Nor­mi löy­tyy kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan sivuil­ta hel­mi­kuun ensim­mäi­sen kokouk­sen kohdalta.

  52. pek­ka: Kaa­voit­ta­jas­ta sankari:Täällä aina nos­tal­gi­soi­daan kivi­jal­ka­lii­ke­ti­lo­jen perään. Voi­si­ko joku ker­toa onnis­tu­neen esi­mer­kin uudes­ta asui­na­lu­ees­ta, jos­sa oli­si onnis­tu­nees­ti toteu­tet­tu van­han Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin kivi­jal­ka­kaup­po­jen ja kah­vi­loi­den idylli?Vai oli­si­ko niin, että aika on vain aja­nut mois­ten ohi. Nii­hin kun vie­lä pitäi­si saa­da asiak­kai­ta­kin. Se nyt vaan on niin, että Suo­men rän­tä­sa­tees­sa on muka­vam­paa shop­pail­la kaup­pa­kes­kuk­ses­sa ja hin­ta­ta­so­kin on väki­sin pie­nes­sä kivi­jal­ka­liik­kees­sä korkeampi.

    Kivi­jal­ka­kau­pas­ta Ässä­kes­kuk­sen S‑Market Alek­sis Kiven kadul­la nyt tulee eka­na mie­leen. Ja myös esi­merk­ki­nä sii­tä ettei kivi­jal­ka­lii­ke­ti­lan ole pak­ko olla pie­ni. Eril­lai­sia annis­ke­lu­liik­kei­tä pal­jon­kin, samoin pie­nem­piä ruo­ka­kaup­po­ja. Sää­tä suu­rem­pi ongel­ma on vero­tus, mut­ta ennen kaik­kea se että asu­kas­ti­hey­det on tur­han pie­niä, asiak­kaat ne kau­pat ja kah­vi­lat pys­tys­sä pitää. Ja sil­loin­kin kun asu­kas­ti­heys riit­täi­si niin teh­dään koko alu­een kes­kel­le yksi mas­sii­vi­nen ostari.

  53. pek­ka:
    Vai oli­si­ko niin, että aika on vain aja­nut mois­ten ohi. Nii­hin kun vie­lä pitäi­si saa­da asiakkaitakin. 

    Sii­nä mie­les­sä joku on kyl­lä aja­nut ohi että enää ei raken­ne­ta sel­lais­ta kau­pun­kia jos­sa oli­si nii­tä käve­li­jöi­tä. Mut­ta ohia­ja­ja ei vält­tä­mät­tä ole pas­sii­vi­nen aika vaan aktii­vi­nen pää­tök­sen­te­ko ja ihmi­set on ohjat­tu kaup­pa­kes­kuk­siin ihan tarkoituksella.

    Hyvä aja­tus­leik­ki on ripeä ja nyky­ai­kai­nen met­ro Hert­to­nie­men ja Sii­li­tien välil­lä. Mat­kaa puo­li­tois­ta kilo­met­riä. Met­ron ikku­nas­ta näkee kyl­lä sii­nä välil­lä ole­vat pal­ve­lut mut­ta kukaan ei var­mas­ti nouse het­ken mie­li­joh­tees­ta pois kävel­läk­seen itä­väy­län toi­sel­le puo­len asioimaan. 

    Ja sit­ten hidas ja han­ka­la ratik­ka oop­pe­ral­ta tul­lin­puo­mil­le, mat­kaa saman ver­ran. Kat­so­mal­la rati­kan ikku­nas­ta ulos näkee eri­lais­ta pien­fir­maa jois­ta joku saat­taa olla juu­ri se jota sil­lä het­kel­lä kai­paat (ken­kiä, kal­jaa, kyn­siä, kel­lo­ja jne.). Voit hypä­tä seu­raa­val­la pysä­kil­lä pois ja pala­ta puo­li kort­te­lia takai­sin­päin jat­kaak­se­si asioin­nin jäl­keen kotiin. 

    Mans­kun pik­ku­fir­mo­jen ei pal­joa tar­vit­se mai­nos­taa kuin ole­mas­sao­lol­laan. Hert­to­nie­men ja Sii­li­tien aluei­den yrit­tä­jät oli­si­vat iloi­sia jos edes pro­mil­le met­ro­mat­kus­ta­jis­ta pysäh­tyi­si asioi­maan. Sen sijaan mat­kus­ta­jat mene­vät Itik­seen, Colum­buk­seen ja koh­ta Kala­sa­ta­man kaup­pa­kes­kuk­seen kun eivät muus­ta tie­dä put­kes­sa istuessaan.

    Toi­saal­ta, mihin nii­tä kaup­pa­kes­kuk­sia­kaan tar­vit­see kun meil­lä on ker­ran tämä inte­rak­tii­vi­nen tietotekniikka?

  54. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos se ei ole kaa­va­mää­räyk­ses­sä, se ei ole. Mää­räyk­se­nä se on tur­ha, jos asun­non kes­ki­ko­koa on säädelty.

    Kyl­lä kaa­voi­tus­pro­ses­sis­sa muka­na ole­val­ta päät­tä­jäl­tä edel­lyt­täi­si hie­man parem­paa osaamista.

    Ei kaa­vas­sa ole sään­nel­ty asun­non kokoa­kaan. Mitään maan­käyt­tö- ja raken­nus­lain tar­koit­ta­maa sito­vaa juri­dis­ta estet­tä teh­dä yksiöi­tä ei ole. Kysees­sä on ihan polii­tik­ko­jen ton­tin­luo­vu­tuseh­toi­hin kek­si­mä ehto. Sen pois­ta­mi­nen ei luu­li­si ole­van iso jut­tu. Pien­ten asun­to­jen raken­ta­mi­sen este on päät­tä­jis­säm­me, ei mis­sään muu­al­la. Mitäs jos kokei­li­sit­te yhtä tont­tia ilman noi­ta keskikokoehtoja.

  55. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja:
    Toki pel­ko­na voi olla että jos gryn­de­ri saa kyhä­tä lähiön käy­te­tyis­tä meri­kon­teis­ta, se myös tekee niin… 

    Nope­aa toi­min­taa — tämän päi­vän Kaup­pa­leh­des­sä oli jut­tu STX Fin­lan­din ideoi­mas­ta rat­kai­sus­ta jos­sa meri­kont­tiin oli sisus­tet­tu 23-neliöi­nen opiskelija-asunto 🙂

  56. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sor­ry, muis­tin tuon pysä­köin­ti­nor­min vää­rin. Se on yksi autopaikka/120 neliö­tä, kui­ten­kin vähin­tään 0,6/asunto, ei siis 0,7. Jos teh­täåi­siin 24 neliön yksiöi­tä, vaa­ti­mus oli­si siis 1 autopaikka/40 ker­ros­ne­liö­tä. Nor­mi löy­tyy kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan sivuil­ta hel­mi­kuun ensim­mäi­sen kokouk­sen kohdalta.

    Mut­ta esi­mer­kik­si Sau­kon­lai­tu­ril­le lau­ta­kun­ta on jo pari vuot­ta sit­ten ase­ma­kaa­van, jos­sa on eri­lai­nen mää­räys kuin vii­me hel­mi­kuun ohjees­sa. Eikös täl­löin nou­da­te­ta ase­ma­kaa­vaa eikä ohjetta?

  57. Nyky­ark­ki­teh­tuu­ris­ta ker­too ehkä jota­kin se, että ensim­mäi­nen mie­li­ku­va meri­kon­teis­ta kyhä­tys­tä lähiös­tä on että tus­kin se Ruo­ho­lah­tea tai Pik­ku-Huo­pa­lah­tea rumem­pi sen­tään voi olla.

  58. tpyy­luo­ma: Ja sil­loin­kin kun asu­kas­ti­heys riit­täi­si niin teh­dään koko alu­een kes­kel­le yksi mas­sii­vi­nen ostari. 

    Raha vie ja viih­tyi­sä kau­pun­ki vikisee.

    - Kaup­pa­kes­kus lie­nee “kah­den suu­ren” etu, ei tule mui­ta päi­vit­täis­ta­va­ra­ket­ju­ja saman katon alle häiriköimään.
    — Kaup­pa­kes­kus­kiin­teis­tön omis­ta­ja kiit­tää, lii­ke­ti­lo­jen vuo­kra­ra­hat tule­vat omaan tas­kuun sen sijaan että ne tipah­te­li­si­vat alu­een taloyhtiöille.
    — Kan­sain­vä­li­set kaup­pa­ket­jut kiit­tä­vät. Kaup­pa­kes­kus­ten ehdot ovat sel­lai­set, että ne suo­si­vat mm. suu­ria vaa­te­kaup­pa­ket­ju­ja pie­ny­ri­tys­ten sijaan. Mm. vaa­ti­mus sun­nun­tai­au­kio­los­ta on tällainen.

    Suur­ten kaup­pa­kes­kus­ten viih­ty­vyyt­tä näver­tä­vä vai­ku­tus ei rajoi­tu nii­den sisäl­le ja alu­een kivi­jal­kaan. Kaup­pa­kes­kus­ten etu­pi­ha on nii­den sisäl­lä ja usein ne eivät avau­du ulos­päin ollen­kaan, vrt. Itä­kes­kus tai Fisketorvet/Köpis, Mare/Tallinna ja pit­käl­ti myös Kamp­pi. Koko ulko­puo­lel­la ole­va alue muut­tuu taka­pi­hak­si. Tämä on tie­tys­ti kaup­pa­kes­kuk­sen etu­jen mukais­ta, ihmi­set halu­taan sisäpuolelle.

    Kaup­pa­kes­kuk­set ovat usein masen­ta­via myös nii­den ano­nyy­mi­suu­den ja klii­ni­syy­den suh­teen. Jos heräi­sit mis­tä tahan­sa saman kaa­van mukaan toteu­te­tus­ta kaup­pa­kes­kuk­ses­ta ympä­ri maa­il­maa, et pys­tyi­si sano­maan mis­sä olet. Samat kau­pat, sama ark­ki­teh­tuu­ri, sama tyyli.

    Kaup­pa­kes­kus­ten pseu­do-jul­ki­ses­ta tilas­ta on jul­ki­suu­des­sa­kin puhut­tu. Kulut­ta­jat ter­ve­tu­loa, muut älköön vaivautuko.

  59. Mar­ko Hami­lo:
    Nyky­ark­ki­teh­tuu­ris­ta ker­too ehkä jota­kin se, että ensim­mäi­nen mie­li­ku­va meri­kon­teis­ta kyhä­tys­tä lähiös­tä on että tus­kin se Ruo­ho­lah­tea tai Pik­ku-Huo­pa­lah­tea rumem­pi sen­tään voi olla. 

    Eipä tuo nyt niin hul­lul­ta näy­tä. Amersfoort/Hollanti:
    http://farm2.staticflickr.com/1245/639355148_93f4dfb779_b.jpg

    Kes­kus­te­lu on ihan tur­ha, ei tuol­lai­sia voi miten­kään saa­da raken­taa Suo­meen. Kysy­kää vaik­ka gryndereiltä=rakennustarkastukselta.

  60. Mar­ko Hami­lo:
    Nyky­ark­ki­teh­tuu­ris­ta ker­too ehkä jota­kin se, että ensim­mäi­nen mie­li­ku­va meri­kon­teis­ta kyhä­tys­tä lähiös­tä on että tus­kin se Ruo­ho­lah­tea tai Pik­ku-Huo­pa­lah­tea rumem­pi sen­tään voi olla.

    Onko täl­le perus­te­lu­ja? Tun­tuu, että tämä tai­taa taas lip­sah­taa mus­ta­val­koi­sen ajat­te­lun puo­lel­le. Ruo­ho­lah­ti ja Pik­ku-Huo­pa­lah­ti kun ovat nime­no­maan juu­ri sitä mitä tämän­kin blo­gin luki­jat aina ovat halun­neet: katuun ja muu­hun kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen kiin­ni raken­net­tu­ja, värik­käi­tä ja ilmeik­käi­tä kau­pun­gi­no­sia. Kadun­var­ren lii­ke­ti­lo­ja­kin on esim. Itä­me­ren­ka­dul­la run­saas­ti. Ja molem­mis­sa on upea merel­li­nen ran­ta, viih­tyi­sä jalan­kul­ku­ym­pä­ris­tö, komeat puis­tot, ja ratik­ka­kin on molem­mis­sa. Jos­tain syys­tä ei vain kel­paa. Myön­net­tä­vä toki on, että ark­ki­teh­tuu­ri on näil­lä alueil­la monin pai­koin kes­ki­ker­tais­ta. Mut­ta ei todel­la­kaan rumaa, se on rank­kaa liioittelua.

    Joten­kin tun­tuu, että hel­sin­ki­läi­sil­le mikään ei kel­paa, kun puhu­taan nyky­ark­ki­teh­tuu­ris­ta ja nyky­kaa­voi­tuk­ses­ta. On todel­la kovat vaa­ti­muk­set sil­le, että aluet­ta ei julis­te­ta täy­sin epä­on­nis­tu­neek­si. Hiu­kan toi­voi­sin suh­teel­li­suu­den­ta­jua ja arme­liai­suut­ta näi­tä uusia aluei­ta koh­taan… Suo­mes­sa kaik­ki uusi hau­ku­taan aina pata­lu­hak­si ja samaan aikaan Kii­nas­sa raken­ne­taan koko­nai­sia uusia kau­pun­ke­ja, jot­ka ovat otta­neet vai­kut­tei­ta nime­no­maan Ruoholahdesta.

  61. Mitä muu­ten pitää tapah­tua, että uut­ta asui­na­luet­ta pääs­tään raken­ta­maan? Kai­ke­ti kau­pun­gin­suun­nit­te­lu­vi­ras­to ensin tekee kaa­vaeh­do­tuk­sen ja kau­pun­gin­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta siu­naa sen, mut­ta mitä tapah­tuu sen jälkeen?

    Kau­pun­gin raken­nus­vi­ras­to suun­nit­te­lee sen jäl­keen infran, tai aina­kin miten kadut toteu­te­taan. Yleis­ten töi­den lau­ta­kun­ta siu­nan­nee nämä jutut. Mis­sä pää­te­tään miten kun­nal­lis­tek­niik­ka, vesi, vie­mä­röin­ti, kau­ko­läm­pö ja säh­kö toteu­te­taan? Entä teleyh­tey­det? Miten näi­den toteu­tus on yhtey­des­sä kun­nan byro­kra­ti­aan? Raken­nus­vi­ras­to ja YTLK asial­la taas? Kau­pun­gin­suun­nit­te­lu­vi­ras­to vas­taa näkö­jään kaa­voit­ta­mi­sen lisäk­si lii­ken­teen suunnitelusta. 

    Pysä­köin­nin toteut­ta­mi­ses­ta vas­taa puo­les­taan raken­nus­vi­ras­to. Ovat­ko alu­eel­li­set pysä­köin­tiyh­tiöt, niin kuin Hert­to­nie­men pysä­köin­ti Oy myös rakennusviraston/YTLK:n alaisia?

    Kiin­teis­tö­vi­ras­to ja kiin­teis­tö­lau­ta­kun­ta ilmei­ses­ti vas­taa sit­ten tont­tien myy­mi­ses­tä tai luo­vut­ta­mi­ses­ta eri raken­ta­jil­le. Miten esi­mer­kik­si ATT on täl­löin edustettuna?

    Seu­raa­va­na ket­jus­sa kau­pun­gin puo­lel­la on raken­nut­ta­ja­na toi­mi­va Asun­to­tuo­tan­to­toi­mis­to, jota hoi­vaa asun­to­tuo­tan­to­toi­mi­kun­ta. Se raken­nut­taa kiin­teis­tö­vi­ras­ton luo­vut­ta­mil­le ton­teil­le asuintaloja.

    ATT:n ja mui­den raken­nut­ta­jien toi­min­taa taas val­voo raken­nus­val­von­ta­vi­ras­to ja raken­nus­lau­ta­kun­ta, ne myön­tä­vät koh­teil­le rakennusluvat.

    Hel­sin­gin val­tuus­to on aset­ta­nut ATT:lle tavoit­teet asun­to­tuo­tan­toon maan­käy­tön ja asu­mi­sen toteu­tus­oh­jel­mas­sa. ATT:n toi­min­ta­ker­to­muk­sen mukaan sil­lä on nih­keäs­ti toteu­tus­kel­poi­sia tont­te­ja var­sin­kin ARA-vuo­kra­ta­lo­ja var­ten. Onko ongel­ma kiin­teis­tö­vi­ras­tos­sa? Raken­nus­vi­ras­tos­sa? Kau­pun­gin­suun­nit­te­lu­vi­ras­tos­sa? Lautakunnissa? 

    Kuka vas­taa sii­tä, että ATT jää joka vuo­si tavoit­teis­taan? Han­nu Pent­ti­lä? Pek­ka Sau­ri? Vai ovat­ko nämä MA-ohjel­man luvut enim­mäis­mää­riä, joi­den alle ATT:n on jää­tä­vä? ARA-asun­to­jen osuu­dek­si (joi­ta tänä vuon­na on ilmei­ses­ti aloi­tet­tu 0 kap­pa­let­ta) mää­rät­tiin MA-ohjel­mas­sa vähin­tään 50 %.

    1. Lau­ta­kun­nan hyväk­syt­tyä kaa­van, se pan­naan näh­tä­vil­le ja sii­tä tule­vat lausun­not ja muis­tu­tuk­set. Nii­den jäl­keen se juut­tuu muu­ty­amak­si kuu­kau­dek­si Kaj:n roo­te­liin, min­kä jäl­keen se siir­tyy kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen käsit­te­lyyn ja siel­tä val­tuus­toon. Val­tuus­ton jäl­keen sen käsit­te­lee vali­tus­ten poh­jalg­ta hal­lin­to-oikeus ja sen jäl­keen KHO. Kaa­va tulee lain­voi­mai­sek­si pari vuot­ta val­tuus­ton käsit­te­lyn jäl­keen, ellei KHO kumoa sitä.
      Lau­ta­kun­ta hyväk­syy lii­ken­ne­suun­ni­tel­man ase­ma­kaa­van yhtey­des­sä, mut­ta se ei mene val­tuus­toon. HSL suun­nit­te­lee ja toteut­taa jouk­ko­lii­ken­teen, pait­si jos on kyse rati­kois­ta, jol­loin rai­teet raken­taa kaupunki.
      Kau­pun­ki raken­taa tiet, ener­gia­lai­tos säh­kö- ja kau­ko­läm­pö­ver­kon. Pysä­köin­ti­pai­kois­ta ovat vas­tuus­sa rfa­ken­net­ta­vat kiin­teis­töt, ei kau­pun­ki. Teleyh­tiöt raken­ta­vat tietoliikenneverkon.

  62. pek­ka:
    Kaa­voit­ta­jas­ta sankari:

    Tääl­lä aina nos­tal­gi­soi­daan kivi­jal­ka­lii­ke­ti­lo­jen perään. Voi­si­ko joku ker­toa onnis­tu­neen esi­mer­kin uudes­ta asui­na­lu­ees­ta, jos­sa oli­si onnis­tu­nees­ti toteu­tet­tu van­han Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin kivi­jal­ka­kaup­po­jen ja kah­vi­loi­den idylli?

    Vai oli­si­ko niin, että aika on vain aja­nut mois­ten ohi. Nii­hin kun vie­lä pitäi­si saa­da asiak­kai­ta­kin. Se nyt vaan on niin, että Suo­men rän­tä­sa­tees­sa on muka­vam­paa shop­pail­la kaup­pa­kes­kuk­ses­sa ja hin­ta­ta­so­kin on väki­sin pie­nes­sä kivi­jal­ka­liik­kees­sä korkeampi.

    Ker­ro yksi­kin alue, joka on raken­net­tu esim. Puna­vuo­ren, Ullan­lin­nan tai Kal­lion asu­kas­ti­hey­del­lä vii­mei­sen 50 vuo­den aika­na. Vai­kea nii­den lähi­pal­ve­lui­den on menes­tyä, kun raken­ne­taan haja­nais­ta autolähiösekamelskaa.

  63. Osmo: ei tar­vit­se enää ihme­tel­lä. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­to on tut­ki­nut ja toden­nut, että tyh­jien tont­tien kaa­voi­tuk­sen vähyys on syy­nä asun­to­pu­laan. Yli puo­let Hel­sin­gin raken­nusoi­keu­des­ta on täy­den­nys­ra­ken­nus­kaa­vo­ja, jot­ka raken­tu­vat noin 1% vuositahtia. 

    Ehkä­pä Hel­sin­ki ulos­mit­taa lii­an suu­ren osan kaa­van hyö­dys­tä? Tai ehkä­pä täy­den­nys­kaa­voi­te­tun maan vero on lii­an alhaal­la? Tai molemmat?
    http://mikkosarela.blogspot.fi/2012/09/vaikuttaako-kaavoitus-asuntotuotantoon.html

  64. Sami:
    pek­ka:
    Kaa­voit­ta­jas­ta sankari:

    Tääl­lä aina nos­tal­gi­soi­daan kivi­jal­ka­lii­ke­ti­lo­jen perään. Voi­si­ko joku ker­toa onnis­tu­neen esi­mer­kin uudes­ta asui­na­lu­ees­ta, jos­sa oli­si onnis­tu­nees­ti toteu­tet­tu van­han Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin kivi­jal­ka­kaup­po­jen ja kah­vi­loi­den idylli?

    Vai oli­si­ko niin, että aika on vain aja­nut mois­ten ohi. Nii­hin kun vie­lä pitäi­si saa­da asiak­kai­ta­kin. Se nyt vaan on niin, että Suo­men rän­tä­sa­tees­sa on muka­vam­paa shop­pail­la kaup­pa­kes­kuk­ses­sa ja hin­ta­ta­so­kin on väki­sin pie­nes­sä kivi­jal­ka­liik­kees­sä korkeampi.

    Ker­ro yksi­kin alue, joka on raken­net­tu esim. Puna­vuo­ren, Ullan­lin­nan tai Kal­lion asu­kas­ti­hey­del­lä vii­mei­sen 50 vuo­den aika­na. Vai­kea nii­den lähi­pal­ve­lui­den on menes­tyä, kun raken­ne­taan haja­nais­ta autolähiösekamelskaa.

    Oma esi­merk­ki­ni ei ole täy­del­li­ses­ti onnis­tu­nut, mut­ta pää­see lähel­le: Lep­pä­vaa­ra — eri­tyi­ses­ti Ruusu­torp­pa eli se Sel­lon puo­li­nen alue. Asu­kas­ti­heys noin 15000 asu­kas­ta / km2 ja kokoa juu­ri ja juu­ri riit­tä­väs­ti, että tuol­ta löy­tyy mm. itse­näi­siä kah­vi­lay­rit­tä­jiä ja ravin­to­loi­ta. Kym­me­nen tuhat­ta asu­kas­ta lisää naa­pu­rin pel­loil­le ja se oli­si ihan oike­aa kaupunkia. 

    Ei vali­tet­ta­vas­ti ole ihan Kal­lion tai Puna­vuo­ren asu­kas­ti­heyt­tä tuokaan.

  65. Vihe­rins­si:
    Jos alal­la oli­si pulaa töis­tä ja yli­tar­jon­taa teki­jöis­tä, tilan­ne voi­si muut­tua. Mut­ta kun ei ole, niin tila ei muu­tu. Muka­na ole­vil­la muu­ta­mil­la rehel­li­sil­lä, tai­ta­vil­la ja ammat­tiyl­peil­lä teki­jöil­lä on kädet täyn­nä töi­tä, eikä muu­ta­ma pääs­ky kesää tee. 

    Laa­dun satun­nai­suu­den var­mis­taa loput­to­mat ali­hank­ki­ja­ket­jut, joi­den hän­nil­lä toteut­ta­va työ­voi­ma sit­ten tulee ties mis­tä ja ties mil­lä kou­lu­tuk­sel­la ja ammattiylpeydellä.
    Ei pal­jon auta suo­ma­lai­sen kou­lu­tuk­sen taso, kun val­mis­tu­taan suo­raan kor­tis­toon tai sit­ten men­nään sii­hen ali­han­kin­ta­ket­jun johon­kin koloon välis­tä vetä­mään itse kui­ten­kaan mitään kon­kreet­tis­ta jäl­keä tekemättä.

    Eräs­kin ins­ti­tu­tio­naa­li­sen raken­nut­ta­jan pomo taan­noin ker­toi, että heil­le alkaa tämä laa­tuar­von­ta riit­tää, kos­ka kel­lään ei rii­tä resurs­sit tar­kas­taa ja kor­ja­ta ja ovat­kin kek­si­neet ryh­tyä tais­te­le­maan ongel­mia vas­taan byrokratialla!
    Kai­kis­ta toi­men­pi­teis­tä vaa­di­taan kai­kil­ta ali­hank­ki­ja­por­tail­ta niin pal­jon kir­jal­lis­ta sel­vi­tys­tä, että pie­nem­mil­lä nyrk­ki­pa­joil­la ei rii­tä resurs­sit mas­sii­vi­seen paperinpyörritykseen.

    Kaa­voi­tuk­ses­ta vie­lä sen ver­ran, että män­nä­vii­kol­la erääs­sä semi­naa­ris­sa eräs van­hem­man pol­ven koke­nut yri­tys­joh­ta­ja tote­si aika hyvin: tuot­ta­vuus ja tehok­kuus on kak­si eri asi­aa; jos halu­aa tehok­kuut­ta, niin kan­nat­taa läh­teä Kii­naan sitä vuo­le­maan. Jos taas halu­aa toi­mia Suo­mes­sa, niin vaih­toeh­to­na on tuot­ta­vuu­den nos­to suun­nit­te­lul­la, kehi­tyk­sel­lä ja inno­vaa­tioil­la. Tar­peek­si hyvää tuo­tet­ta ei tar­vit­se tuot­taa äärim­mäi­sel­lä tehokkuudella.

  66. Len­to­ko­nee­seen men­nes­sä oli jaos­sa ilmai­nen the Wall Street Jour­nal, joten tuli­pa luet­tua. Lop­pu­pääs­sä oli Sot­he­by’s in kokoau­kea­man ilmoi­tus luk­susa­sun­nois­ta kuvien kera (ei siis mikään leh­den asun­to-osas­to, vaan eril­li­nen mak­set­tu kokoau­kea­man mai­nos). Eimerkkejä:

    Brooklyn NY, neli­ker­rok­si­nen town­house (ilmei­ses­ti sem­moi­nen jol­lai­sis­sa näkee pidet­tä­vän parem­man väen juh­lia Woo­dy Alle­nin elo­ku­vis­sa ja Sink­kue­lä­mäs­sä). Sata­ne­liöi­nen puu­tar­ha taka­pi­hal­la. Hin­ta $2.1 mil­joo­naa = 1.6M€.

    New York / Colum­bus Circle , koko ker­rok­sen loft-asun­to, näkö­alat nel­jään suun­taan, kol­me teras­sia (par­ve­ket­ta?). Hin­ta $4 milj. = 3.1M€.

    Hono­lu­lu, Havai­ji, hui­keat meri­nä­ky­mät Dia­monds Head’in jyr­kän­teil­tä, nel­jä makuu­huo­net­ta, oma uima-allas, poreal­las jne. Hin­ta $5.9 milj. = 4.5M€.

    Mörs­kiä’ Venet­sias­ta kiven­hei­ton pääs­sä San Marcon aukiol­ta, $950 000 — $2 650 000.

    Onko­han meil­lä asun­to­jen hin­ta­kupla tääl­lä pääkaupunkiseudulla?

Vastaa käyttäjälle KariS Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.