Kannattaa kaavoittaa vain hyvien yhteyksien varrelle

Kun ihmisil­lä on vähän rahaa, eikö kan­nat­taisi kaavoit­taa sinne, mis­sä maa on hal­paa? Tätä ehdot­ti Mat­ti Van­hanen, joka vas­tusti asumisen keskit­tämistä rato­jen var­sille, kos­ka maa on siel­lä niin kallista. Aja­tus on luon­nolli­nen, mut­ta täysin virheelli­nen. Maa on asemien lähel­lä kallista, kos­ka se on halut­tua. Siitä tulee halvem­paa, jos sitä on enem­män, eikä tässä kaik­ki. Jos kaavoite­taan lähelle asemia, maa halpe­nee myös kaukana asemista. Tämä on hyvä käy­dä läpi vähän tarkem­min, sil­lä Mat­ti Van­hanen ei ole yksin vaa­ti­mas­sa rak­en­tamista huonoille paikoille, jot­ta saataisi­in halpo­ja asuntoja.

Yksinker­tais­te­taan asi­aa siten, että on kol­men­laisia sijain­te­ja, joille rak­en­t­a­mi­nen mak­saa yhtä paljon, mut­ta maan hin­ta vai­htelee, hyviä (A), keskinker­taisia (B) ja huono­ja ©. Kaavoitet­tu maa on alueel­la A kallein­ta ja alueel­la C halvinta.

Kos­ka halu­taan aut­taa köy­hiä, kaavoite­taan lisää alueelle C. Alueil­la A ja B kaavoitet­tu­jen tont­tien hin­ta pysyy entisenä ja alueel­la C hin­ta las­kee tar­jon­nan kas­vaes­sa. Näin paran­netaan huonoimpi­en ase­maa, mut­ta he myös joutu­vat asumaan huonoim­mille alueille.

Jos sen sijaan kaavoite­taan lisää alueelle A, las­kee alueen A tont­tien hin­ta. Alueelle A muute­taan alueelta B, jol­loin alueen B tont­tien hin­ta las­kee. Niin las­kee myös alueen C hin­ta, kos­ka sieltä taas muute­taan alueelle B. Alueen C hin­ta las­kee suun­nilleen yhtä paljon kuin se olisi laskenut, jos olisi kaavoitet­tu Mat­ti Van­hasen ohjei­den mukaan alueelle C.  tässä vai­h­toe­hdos­sa asu­taan keskimäärin parem­mil­la alueil­la ja asumisen hin­ta on laskenut kaikil­la alueilla.

Tästä on kyse, kun kaupunki­talousti­eteil­i­jät sanovat, että mitä hajau­tuneem­pi on yhdyskun­tarakenne, sitä kalli­im­paa on asum­i­nen sekä lähel­lä että kauem­pana keskuksista.

(Tämäkin on katkel­ma tulev­as­ta kir­jas­tani, jon­ka yritän kiikut­taa maanan­taina kus­tan­ta­jalle. Terkku­ja Sil­jalle! Kir­joi­tan minkä pystyn. )

55 vastausta artikkeliin “Kannattaa kaavoittaa vain hyvien yhteyksien varrelle”

  1. Entäs jos kaavotet­taisi­in tiivi­im­min mut­ta raken­net­taisi­in huonom­mil­la materiaaleilla?

    Eikös sil­loin myös kus­tan­nuk­set laske? 🙂

  2. Tuskin kukaan keskusta­lainen voisi mitään muu­ta ehdot­taakaan. En ole ihan var­ma olisiko Van­hanen edelleen samo­jen kom­ment­tien kannalla.

    Suo­mi ei tuo­ta öljyä, ja sik­si ben­sali­ikenne on tule­vaisu­udessa kas­va­va kuluerä. Mitä enem­män infra­struk­tu­uri vaatii öljyele­ment­tiä toimi­ak­seen, sitä kalli­impi se on, ja sitä kalli­im­mak­si se käy.

  3. Itse näk­isin mielel­läni, että metropo­lialueel­la A tarkoit­taisi metroase­maa ja korkeaa rak­en­tamista hybri­di- ja asuin­tornein, B Töölön kaltaista hip­pusen korkeam­pana ja C olisi kuin Käpylää. Rait­sik­ka sit­ten keräämään ihmiset verisuon­i­na val­ti­moille eli metro- ja junal­in­joille tai sit­ten joku muu liiken­teen sähköistysvempele.

    Lähtisi tarve jät­ti­mar­keteil­ta, jos ihmiset oli­si­vat nopean yhtey­den vietävis­sä työstä koti­in ja kaup­paan, joka olisi parhaas­sa tapauk­ses­sa asun­non ala­puolel­la samas­sa talos­sa. Työkin voisi olla käve­ly­matkan päässä. Samal­la lähtisi ihmisiä vaivaa­va kiire ja olisi lisää aikaa olla per­heen yms. kanssa. Ei olisi myöskään jät­ti­mar­ket­tien liepeil­lä jokapäiväistä saastepil­veä, ihmis­ten tunkies­sa samaan aikaan hake­maan perus­mössöä. Haa­ga-Kan­nelmä­ki kär­sii tästä jo nyt aika pahasti ja automar­ket­ti sen kun laa­je­nee. Auto­jen ja jät­ti­mar­ket­tien tilan­tarveen pois­to toisi sit­ten lisää tilaa uusille töölöille ja käpylöille. Jät­ti­mar­ket­tien omis­ta­jat myyvät muuten myös auto­ja, olenko liian kyyni­nen, jos sanon että näi­den takia kaavoite­taan kuten kaavoitetaan?

    Nythän tätä kuvaa­maani ABC-ajat­telua tehdään osit­tain, mut­ta osalta jää kun­nol­liset yhtey­det saa­mat­ta kaupunkien rajoil­la. Luon­non­ti­laisen maan jät­täisin rauhaan nykyisen kaupunki­rak­en­teen ulkop­uolel­la ja en levit­täsi kaupunkia enää yhtään. Samal­la tulisi selvä ja pysyvä raja mis­tä alkaa kaupun­ki ja mis­tä vapaa ja vil­li elämä maalla.

    Kan­nat­taisiko muuten kat­soa heti uud­estaan puu­rak­en­tamisen sään­nöstöä korkeu­den suh­teen. Nyt määritel­ty 8 ker­rosta on koh­ta bulkkia, jota tehdään kaikkial­la, joten vien­ti­tuot­teek­si tuos­ta ei liene. Maail­mal­la tehdään jo nyt korkeam­paa ja on sääli, jos koti­maas­sa ei ole mah­dol­lista tehdä haas­tavampia han­kkei­ta. En tietysti tiedä, halu­a­vatko fir­mat tätä, mut­ta olisi ehkä syytä. Low2No ymmärtääk­seni jou­tui vai­h­ta­maan run­got puus­ta betoni­in, kos­ka lain­säädän­tö kesti. Tulisi muka­va port­ti Jätkäsaa­reen, jos korkeut­ta nos­tet­taisi­in tuos­sa Stora/SRV hankkeessa.

  4. Kun ihmisil­lä on vähän rahaa, eikö kan­nat­taisi kaavoit­taa sinne, mis­sä maa on halpaa?

    Asi­aa voisi läh­estyä myös niin, että miten ihmisille saataisi­in lisää rahaa 😉

    Yksi ongel­ma on, että sekä hiil­i­jalan­jäl­jen että kus­tan­nusten kannal­ta liikku­mi­nen on liian kil­pailukyky­istä, kun ajalle ja tilankäytölle ei tarvitse laskea mitään hin­taa. Ajankäyt­tö on jokaisen oma asia. Tilan käytöstä mak­sami­nen tarkoit­taisi tietulle­ja tms. ja niitähän vas­tuste­taan tiukasti.

    Toinen ongel­ma on, että (niille, jot­ka voivat valita/maksavat itse) maanti­eteelli­nen sijain­ti ei ole ensisi­jainen val­in­ta­pe­ruste — sosi­aa­li­nen sijain­ti on tärkeämpi. Helsingistäkin löy­tyy aluei­ta, jois­sa ton­teille ei ole kysyn­tää — ja syynä näyt­täisi ole­van se, että ympäristössä on pääosin sosi­aal­ista asum­ista. Ide­al­isti minus­sa sanoo, että ihmiset eivät saisi ajatel­la näin, mut­ta niin vain ihmiset tun­tu­vat ajattelevan.

    1. Asian voi ajatel­la myös niin, että tulisi alkaa nou­j­dat­taa sivistys­maid­en maapoli­ti­ikkaa, jol­loin maa asemien lähel­lä ei olisi niin kallista.

  5. Kun moni­ta­hoisia tek­i­jöitä koit­taa yhdis­tää yksinker­taisek­si lainalaisu­udek­si, saadaan yksinker­tais­tus, joka parhaim­mil­laan kuvaa yhden tilanteen ja huonoim­mil­laan sil­lä ei ole mitään tekemistä todel­lisen kehi­tyk­sen kanssa. Osmo on — pilke silmäkul­mas­sa san­ot­tuna — ilmeis­es­ti ottanut haas­teel­lisek­si tavoit­teek­seen kek­siä yhdyskun­ta­su­un­nit­telun suh­teel­lisu­us­teo­ri­an ja pukea se kansan­ta­juiseen muo­toon. Toiv­otan onnea yritykselle! 🙂

  6. Mik­si Laut­tasaa­res­sa on asun­to­jen hin­nat räjähtäneet taivaisi­in, vaik­ka sinne on jatku­vasti raken­net­tu lisää? Per­hea­sun­not mak­sa­vat jo miljoonan. 

    Min­un on vaikea ajatel­la tilan­net­ta, että siir­ry­tään alueelta B alueelle A. Yleen­sä kun tulee asun­non­va­i­h­to­tarve niin ainakin per­heel­lisel­lä se johtuu tilan­tarpeen lisään­tymis­es­tä. 100 teu­rol­la voi samal­la etäisyy­del­lä keskus­tas­ta saa­da sen tarvit­ta­van lisähuoneen, mut­ta siir­tymäl­lä lähem­mäs ydin­tä tuo sum­ma menee vain sijain­nin vai­h­toon. Olisi kiva nähdä jonkin­lainen sim­u­laa­tio ihmis­ten muuttovirroista.

  7. Min­un mielestäni kan­sik­sen alkeet pitäisi opet­taa pakol­lisi­na lukios­sa yhteiskun­taopin osana, jot­ta 17-vuo­ti­aatkin osaisi­vat heti nau­raa, kun päämin­is­teri puhuu noin pehmoisia.

    Mielestäni se olisi jopa tärkeäm­pää kuin draa­makas­va­tus tai ruotsin kieli. Aja­tus on kuitenkin melko epä­su­osit­tu, kos­ka se ilmeis­es­ti edus­taa “kovia arvoja”.

  8. Entäs jos kaavotet­taisi­in tiivi­im­min mut­ta raken­net­taisi­in huonom­mil­la materiaaleilla?

    Eikös sil­loin myös kus­tan­nuk­set laske?

    Huono­ja mate­ri­aale­ja on Suomes­sa kokeil­tu viime vuosikym­meninä varsin laa­jasti. Kan­nat­tavu­ut­ta voinee arvioi­da lähiöi­den kor­jaushankkei­den perus­teel­la. Raken­nus­te­ol­lisu­udelle hom­ma var­maan kan­nat­taa, ainakin jos markki­noil­la ei edes ole kun­nol­la tehtyjä talo­ja kil­paile­mas­sa. Home­altistusten sun muiden koko hin­ta ei tietysti kor­jauskus­tan­nuk­sis­sa näy.

  9. Osmo,

    min­ul­la on yksi kysymys, joka ei suo­ranais­es­ti liity tähän, mut­ta se liit­tyy yleisem­min asuntorakentamiseen.

    Asun­not­to­muus tulee lähi­aikoina merkit­tävästi lisään­tymään, kun van­hat ele­ment­tik­er­rostalot ikään­tyvät tien­sä päähän. Nyt pitäisi nykytekni­ikalla rak­en­taa vas­taa­van­laisia talo­ja, joista saataisi­in pieniä (vähän neliöitä per asun­to) halpo­ja vuokra-asun­to­ja köy­him­mälle kansanosalle.

    Tähän ei kuitenkaan ole halut­tu men­nä, kos­ka halu­taan kaavoit­taa ja rak­en­taa vain varakkaille, ja moinen sosi­aa­li­nen asun­torak­en­t­a­mi­nen nähtäisi­in “sosi­aalieläjien” paapomisena.

    Olen ymmärtänyt, että ainakin Vasem­mis­toli­it­to on kuvaa­mani kaltaista rak­en­tamista ehdot­tanut, mut­ta etenkin Vihreät kanssa Kokoomuk­sen on sitä vas­tus­tanut eri kun­nis­sa kuten nyt esimerkik­si Helsingissä.

    Myön­nätkö tämän?

    1. En ole huo­man­nut vasem­mis­toli­iton kan­nat­ta­van kaavois­sa halua tin­kiä asun­to­jen koos­ta, Vuokrarak­en­tamis­ta­han asun­to­jen koon säätelem­i­nen ei edes koske. Helsingistä löy­tyy kyl­lä vban­has­ta kan­nas­ta paljon alle 20 neliön kop­per­oi­ta. En usko, että niitä kan­nat­taa rak­en­taa lisää.

  10. Asemien ympäristöt on kaavoitet­tu ja raken­net­tu varsin tehot­tomasti. Tämä kos­kee aika mon­ta Helsin­gin seudun lähi­ju­nien ase­maa — ihan läh­tien Helsin­gin keskus­tas­ta. Liityn­tä- ym. liiken­teelle kulute­taan aika paljon tilaa, ja itse asemien pääl­läkin voisi olla ker­roksia enemmmän.

  11. Täysin tot­ta koko kir­joi­tus. Asun­to­jen ja maan hin­ta määräy­tyy markki­noil­la, ja käsit­tämät­tömän korkea hin­ta hoj­tuu pääosin tar­jon­nan riit­tämät­tömyy­destä. Tar­jon­nan riit­tämät­tömyy­teen taas vaikut­taa kaavoituk­sen lisäk­si raken­nus­markki­noil­ta puut­tu­va kil­pailu. Suuril­la gryn­dereil­lä on kyl­lä kaavoitet­tua maa­ta salkuis­saan, mut­ta heti kun talousti­lanne näyt­ti heiken­tyvän pis­tet­ti­in kaik­ki työ­maat jäi­hin, jot­ta hin­nat eivät vain lask­isi. Siis vaik­ka rak­en­t­a­mi­nen olisi täysin kan­nat­tavaa bisnestä vielä puol­ta halvem­mil­lakin hinnoilla.

    Itse näk­isin vai­h­toe­htona julkisen raken­nut­ta­jan, joka kil­pailut­taisi iso­ja raken­nus­pro­jek­te­ja (tyyli­in kolme kort­telia Öster­sun­domista) kan­sain­välis­es­ti, ja myisi näin tuote­tut asun­not vapail­la markki­noil­la. Puo­lalaiset (tms.) raken­nus­li­ik­keet toisi­vat kil­pailua markki­noille, ja hin­to­jen laskua odotel­lessa muikeat kat­teet jäi­sivät yhteiseen tasku­un ahnei­den gryn­derei­den sijaan.

  12. Salo­vaara, Töölö, mallia ratik­ka ja hissi, on tiivi­im­pää kuin nyt tehtävät metro ja torni alueet. Ja paljon viihty­isäm­pää. Se ker­rosten määrä ei nyt vaan ole se olen­nainen asia, katu­mit­takaa­va on.

  13. Osmo: juuri niille 20–30 neliön “kop­per­oille” on paljon enem­män kysyn­tää kuin on tar­jon­taa. Iso osa parikymp­pi­sistä sinkuista halu­aa nimeno­maan tuon pienen asun­non lähel­lä elämää. Lisäneliöt ovat vain haitaksi. 

    Onnek­si niitä saate­taan saa­da lisää nyt kun kaupun­ki toiv­ot­tavasti siir­tyy asun­to­jen kokosään­telyssä metodi­in, jos­sa vain iso­jen asun­to­jen määrää ja kokoa sään­nel­lään ja pienet vapaute­taan sääntelystä.

  14. Min­un on vaikea ajatel­la tilan­net­ta, että siir­ry­tään alueelta B alueelle A. Yleen­sä kun tulee asun­non­va­i­h­to­tarve niin ainakin per­heel­lisel­lä se johtuu tilan­tarpeen lisään­tymis­es­tä. 100 teu­rol­la voi samal­la etäisyy­del­lä keskus­tas­ta saa­da sen tarvit­ta­van lisähuoneen, mut­ta siir­tymäl­lä lähem­mäs ydin­tä tuo sum­ma menee vain sijain­nin vai­h­toon. Olisi kiva nähdä jonkin­lainen sim­u­laa­tio ihmis­ten muuttovirroista.

    Ajat­telepa asi­aa niin­päin, että jos alueelle A raken­netaan uusia asun­to­ja 100 000 asukkaalle, niin A‑alueella asu­vien asukkaiden määrä kas­vaa noin 100 000 asukkaal­la. Jostain nämä asukkaat tule­vat. Luul­tavasti eivät ole ensisi­jais­es­ti köy­hempää väkeä vaan keskilu­okkaa (jol­la ei aiem­min ollut varaa A‑alueelle). Siis­pä B‑alueelta.

    Olen­naisin vaiku­tus kuitenkin on se, että muu­tok­sen jäl­keen A‑alueella asuu 100 000 asukas­ta enem­män kuin ennen.

  15. Osmo,

    väis­tit vas­tauk­ses­sasi kysymyk­sen pääosan eli sen, että pitääkö paikkansa se, että Vihreät on yhdessä Kokoomuk­sen kanssa usein vas­tus­tanut sosi­aal­isin perustein tapah­tu­vaa asuntorakentamista.

    No, voi olla, että Vasem­mis­toli­it­to halu­aa ide­olo­gias­saan asut­taa köy­hätkin mah­dol­lisim­man mukavasti kohta­laisen kokoisi­in asun­toi­hin, mut­ta minä olen real­isti talousti­lanteen suh­teen ja tajuan, että hyvä jos koh­ta kaikkein köy­him­mil­lä on enää mitään kat­toa pään­sä pääl­lä, sil­lä asuinkus­tan­nuk­set tule­vat nouse­maan huo­mat­tavasti, ja tuet eivät suinkaan tule samaan tahti­in perässä.

    Paljon parem­pi on 15 neliön koirankop­pi kuin ei mitään kat­toa pään pääl­lä. Täl­laisia pitäisi rak­en­taa lisää, sil­lä kus­tan­nuk­set tule­vat nouse­maan niin paljon, että sitä parem­pi­in ei koh­ta ole varaa kaikkein köy­himpiä yhteiskun­nan majoittaa.

    Osmo, ota kan­taa siihen, että pitääkö paikkansa, että Vihreät on kanssa Kokoomuk­sen ollut tätä sosi­aal­ista asuin­rak­en­tamista vastaan.

    1. Osmo, ota kan­taa siihen, että pitääkö paikkansa, että Vihreät on kanssa Kokoomuk­sen ollut tätä sosi­aal­ista asuin­rak­en­tamista vastaan.

      Ei pidä.

  16. Osmo,

    en muuten jak­sa mitenkään uskoa, että tuo väit­tämäsi ©->(B)->(A)-muuttoliike lask­isi hin­to­ja huonoim­mal­la ©-puolel­la kovikaan merkit­tävästi. Tuskin sil­lä on läh­eskään niin paljon hin­taa laske­vaa vaiku­tus­ta kuin sil­lä, että raken­net­taisi­in vaan melko reilusti lisää suo­raan niille kehnoim­mille alueille ©-asun­to­ja. Helsin­gin alue nyt alkaa olla aikalail­la täyn­nä, mut­ta varsinkin muual­la noin kan­nat­taisi tehdä.

    Nyt olisi paljon raken­net­ta­va vähän kehnom­mille alueille pieniä yksiöitä/kaksioita ele­ment­tik­er­rosta­lo-tyyli­in, se on ain­oa tapa, jol­la voitaisi­in estää se, ettei asun­not­tomien määrä räjähdä käsi­in parin tule­van vuosikymme­nen aikana. 

    Kyl­lähän nyt taan­noin oli jo uuti­nenkin siitä, että Suomes­sakaan asun­not­to­muus ei ole enää vain alko­holistien ja narkkarien jut­tu, vaan yhä use­am­min asun­not­to­muus johtuu siitä, että ei-päi­hdeon­gel­maisel­la köy­häl­lä ei yksinker­tais­es­ti ole varaa asua missään.

  17. Hei,

    kansan­talousti­eteen (ja jopa yhdyskun­ta­su­un­nit­telunkin) perustei­ta pitäisi min­unkin mielestäni opet­taa koulus­sa, eikä vain lukios­sa, vaan ihan oikeasti jo ennen lukio-ikää, eikä ain­oas­taan Suomes­sa, vaan koko maailmassa. 

    Min­ulle opetet­ti­in koulus­sa 1980-luvul­la his­to­ri­an tun­nil­la, miten Yhdys­val­tain pres­i­dent­ti Roo­selvelt tor­jui 1930-luvun lamaa talout­ta elvyt­tävin toimin (ns. “New Deal”). Vas­taavasti Teknil­lisessä korkeak­oulus­sa 1990-luvul­la min­ulle opetet­ti­in talousti­eteen kurssil­la (prof. Jaskari), miten tulo­ero­jen tasaami­nen nos­taa BKT:tä kysyn­nän kasvun kautta.

    Nyt sit­ten seu­raan, miten tässä maas­sa, ja ympäri maail­maa, tehdään jatku­vasti talous­poli­ti­ikan kannal­ta jär­jet­tömiä päätök­siä, jot­ka köy­hdyt­tävät ihmisiä tai muuten vaikeut­ta­vat hei­dän elämään­sä, ja kuitenkin samal­la haaskaa­vat raa­ka-ainei­ta ja tuhoa­vat luon­toar­vo­ja. Kaiken kuitenkin voisi tehdä nyky­istä paljon paljon parem­min. Voisimme olla oikeu­den­mukaisia, vauras­tua, tehdä elämän toinen toisillemme helpom­mak­si ja samal­la säästää raa­ka-ainei­ta ja luon­toa. Kaiken voisimme tehdä yhtä aikaa parem­min. On monia win-win ‑tilantei­ta, jot­ka olisi voitu hyö­dyn­tää, mut­ta jois­sa on päädyt­ty lose-lose ‑vai­h­toe­htoon.

    Selkeim­mät Suomea kos­ket­ta­vat esimerk­it liit­tyvät nykyiseen ja 1990-luvun lamaan, jois­sa ei uskallet­tu elvyt­tää riit­tävästi, eikä näköjään vieläkään uskalleta. (Elvy­tys­tä ei myöskään ole osat­tu kohden­taa riit­tävän hyvin).
    Toinen mieleen tule­va esimerk­ki liit­tyy auto­te­ol­lisu­u­teen, yhdyskun­ta­su­un­nit­telu­un ja öljyn hin­nan­nousu­un. Yksi auto­te­ol­lisu­u­den pahim­mista virheistä oli tietenkin siir­tyä yhä suurem­pi­in autoi­hin (SUV) Yhdys­val­tain johdol­la, juuri öljy­huipun ja Itä- ja Kaakkois-Aasian autois­tu­misen kyn­nyk­sel­lä. Nyt tässä nykyisessä talousti­lanteessa nämä virheet kuris­ta­vat sekä luon­toa että ihmis­ten arkea ja hidas­ta­vat taloukri­i­sistä toipumista ympäri maail­man. Yhdyskun­ta­su­un­nit­telus­sa on tehty monia virheitä, esimerkik­si Suomen pääkaupunkiseudul­la, joka on todel­lakin edelleen liian hajanainen, sekä fyy­sis­es­ti että hallinnollisesti.

    Olen mielessäni pal­lotel­lut yhtä aika vil­liä aja­tus­ta. Yksi pääkaupunkiseudun ongelmista on että Helsin­gin keskus­ta sijait­see repaleisel­la niemel­lä, jonne ei juurikaan mah­du enää kovinkaan paljon lisää uut­ta raken­nuskan­taa tai tiestöä. Olisiko­han mah­dol­lista siirtää koko kaupun­gin pain­opis­tet­tä reilusti pohjoisem­mak­si, jos­sa ainakin tilaa on run­saasti? Tämä tietenkin edel­lyt­täisi vuosikym­me­nien pitu­ista strate­giaa ja toimi­vaa hallintoa pääkaupunkiseu­tu­ta­sol­la, tai sit­ten val­tion sanelupolitiikkaa.

    (Olen jopa elätel­lyt mielessäni kokon­aan uuden pääkaupun­gin rak­en­tamista, mah­dol­lis­es­ti jon­nekin Helsin­ki-Turku-Tam­pere ‑kolmion sisäpuolelle, mut­ta tämä lie­nee ehkä jo liian utopis­tista. Vai olisiko sittenkään?)

  18. Janne Karimä­ki sanoi yllä:


    (Olen jopa elätel­lyt mielessäni kokon­aan uuden pääkaupun­gin rak­en­tamista, mah­dol­lis­es­ti jon­nekin Helsin­ki-Turku-Tam­pere ‑kolmion sisäpuolelle, mut­ta tämä lie­nee ehkä jo liian utopis­tista. Vai olisiko sittenkään?)

    Eikös Forssa sijait­sekin aikalail­la tuon kolmion keskel­lä. Tehdään siis Forssas­ta Suomen uusi pääkaupunki!

  19. Tämä on oivalli­nen esimerk­ki ihmis­ten eri­lais­es­ta kyvys­tä tai tah­dos­ta ajatel­la ratio­naalis­es­ti. Ymmär­rän kyl­lä, että meren­ran­taan ei kan­na­ta rak­en­taa. Rantaa ei voi yleen­sä rak­en­taa lisää, sinne ei kan­na­ta rak­en­taa hyviä liiken­ney­hteyk­siä ja rak­en­tamisen määrästä ja ympäristö­vaiku­tuk­sista riip­pumat­ta maa pysyy kalli­ina, kos­ka kaik­ki eivät sinne mah­du asumaan. Voin hyvin käsit­tää, että oikeasti harv­inaisen tont­ti­tyypin tapauk­ses­ta voi yleistää sään­nön tilapäis­es­ti harv­inaisi­in tyyppei­hin. Yleen­sä täl­laiset lop­pu­un hark­it­se­mat­tomat lausumat annetaan, kun tärkein­tä on lausum­i­nen tai äänestäjien miellyttäminen.

    Berli­i­ni on hyvä esimerk­ki alueesta, jos­sa Van­hasen väit­tämä ei pidä paikkaansa. Siel­lä joukkoli­iken­n­ev­erkko on raken­net­tu niin tiivi­ik­si, että metroasemien lähel­lä ole­vat asun­nut eivät poikkeuk­set­ta olekaan kalli­ita. Toinen posi­ti­ivi­nen tek­i­jä tuon kaupun­gin rak­en­tamises­sa on keskus­tat­to­muus, jon­ka takia liiken­n­ev­erkko ei raken­nu epä­taloudel­lis­es­ti yhden sol­muko­hdan varaan. Meil­lä koko maan keskus­ta on Helsinkin rautatieasemalla.

  20. Marko V:
    Mik­si Laut­tasaa­res­sa on asun­to­jen hin­nat räjähtäneet taivaisi­in, vaik­ka sinne on jatku­vasti raken­net­tu lisää? Per­hea­sun­not mak­sa­vat jo miljoonan. 

    Laut­tasaar­ta ei tule mis­tään lisää. Siel­lä on paljon ranta­tont­te­ja, joiden arvo pysyy ellei rantavi­ivaa löy­de­tä jostain lisää. Asun­non hin­taan vaikut­taa myös naa­pu­ri­ton­tin hin­ta ja kyseessä on aika pieni alue, jos­sa kalli­iden tont­tien määrä on ver­rat­tain suuri. Lisäk­si alueelle on tulos­sa metro, jol­la on arvoa nos­ta­va vaikutus.

    Rak­en­tamisti­hey­den puoles­ta Laut­tasaari ei vaiku­ta paikalta, jonne kan­nat­taisi rak­en­taa metro, mut­ta se on yksil­in­jaisen metroa­jat­telun kannal­ta sopi­vasti matkan varrella.

  21. Antti Asuin­taloa­su­ja:
    Janne Karimä­ki sanoi yllä:


    (Olen jopa elätel­lyt mielessäni kokon­aan uuden pääkaupun­gin rak­en­tamista, mah­dol­lis­es­ti jon­nekin Helsin­ki-Turku-Tam­pere ‑kolmion sisäpuolelle, mut­ta tämä lie­nee ehkä jo liian utopis­tista. Vai olisiko sittenkään?)

    Eikös Forssa sijait­sekin aikalail­la tuon kolmion keskel­lä. Tehdään siis Forssas­ta Suomen uusi pääkaupunki!

    Tarkkaan ottaen näyt­täisi siltä, että keskip­iste osuu hie­man Forssas­ta Helsinki­in päin ole­van Ruoste­jär­ven etelälaidalle, van­han härkä­tien var­teen. Sieltä olisi matkaa vajaat 88 km kaikki­in kolmeen kaupunki­in. Paik­ka on osu­vasti Toralah­den ran­nal­la Toralah­denkalli­ol­la. Var­maankin aivan Arka­di­an­mäen veroinen raken­nus­po­h­ja uudelle eduskun­tat­alolle ja sen keskusteluille.

    Niin, ei kai val­takun­nan hallintopis­teen tarvitse olla kaupungis­sa. Uut­ta joudumme joka tapauk­ses­sa rak­en­ta­maan, ja Forssan keskustal­lakin on oma arvon­sa. Emme halua turun­tau­tia lisää. Toralahdel­la luon­non rauha kyl­lä häiri­in­tyy, mut­ta ehkä näitä viihty­isiä paikko­ja Suomes­sa on vielä pari tuhlattavaksikin.

    Hallintokeskuk­sen sijoit­ta­mi­nen etäälle keskuskaupungeista palvelisi myös Mon­tesquie­un kolmi­jako-opin laa­jen­tamista käsit­tämään myös suh­teet liike-elämään. Näitä linkkauk­sia on saatu viime aikoina pui­da vähän liikaakin. Kohtu­ulli­nen eristys olisi paikallaan.

    Tuo ehdotet­tu sijain­ti on kyl­lä hie­man etelä‑, län­si- ja suurkaupunkikeskeinen. Ehkä luon­te­vampi paik­ka löy­ty­isi jostain maanti­eteel­lisen ja väestöl­lisen pain­opis­teen välimaastosta.

  22. En oikein usko tuol­laiseen teo­ri­aan, jos­sa esim. pääkaupunkiseudul­la kaavoitus radan var­relle yhdessä kun­nas­sa vaikut­taa tont­tien hin­taan toises­sa kunnassa. 

    Käytän­nössä koko pääkaupunkiseudul­la +50 km ympäristössä tont­tien hin­ta vain nousee koko ajan ja kaikkial­la. Eli siis teo­ria ei toi­mi. Suurin selit­täjä tont­tien hin­noille ei ole junara­ta vaan etäisyys helsin­gin keskustasta.

  23. Tämä keskusteluketju sisältää joitakin ikäänkuin itses­tään­selvyyksinä pidet­tyjä ole­tuk­sia, joi­ta on syytä kom­men­toi­da. Ihmiset viihtyvät eri­lai­sis­sa paikois­sa. Esimerkik­si edel­lä mainit­tu Laut­tasaari ei suinkaan ole mil­lään lail­la mie­lenki­itoinen asuin­paik­ka. Se on tyl­sä, ankeasti raken­net­tu, epävi­ihty­isä. Toisek­si ole­tus siitä, että mitä lähempänä Helsin­gin keskus­taa, niin sitä halu­tumpi asuin­paik­ka. Helsin­gin keskus­tas­sa on paljon mukavia asuin­paikko­ja, mut­ta niin on muual­lakin. Sit­ten ole­tus kaup­pakeskuk­sista ja niiden esit­tämi­nen yksi­no­maan kiel­teis­inä. Mon­et pitävät iso­ja mar­ket­te­ja käytän­nöl­lis­inä. Samal­la ker­ral­la voi hoitaa monia asioi­ta eikä tarvitse ajaa ympäri­in­sä. Automar­keteil­la on paljon hyviä puo­lia. Lähtöo­le­tuk­se­na esitetään use­asti, että kaupunki­mainen asum­i­nen on se asum­is­muo­to, jota pitäisi halu­ta tai jos ei vielä ymmär­rä, niin pitäisi viisas­tua ja halu­ta kaupunki­in. Olen asunut mon­es­sa Suomen suurim­mista kaupungeista ja viihtynyt hyvin. Nyt asun maal­la met­sän keskel­lä ja täl­lä het­kel­lä se on min­ulle paras asuinpaikka.

  24. JR:
    Lähtöo­le­tuk­se­na esitetään use­asti, että kaupunki­mainen asum­i­nen on se asum­is­muo­to, jota pitäisi halu­ta tai jos ei vielä ymmär­rä, niin pitäisi viisas­tua ja halu­ta kaupunki­in. Olen asunut mon­es­sa Suomen suurim­mista kaupungeista ja viihtynyt hyvin. Nyt asun maal­la met­sän keskel­lä ja täl­lä het­kel­lä se on min­ulle paras asuinpaikka.

    Noin tule­vaisu­u­den suun­nit­telun kannal­ta oleel­lis­in­ta on miet­tiä eri­laisia keskiar­vo­ja, ei yksit­täistapauk­sia. Ja lisäk­si sitä, miten mieli­ha­lut tule­vat muut­tumaan. Yhdyskun­tarakenne kun muut­tuu käsit­tämät­tömän hitaasti, ja nyt tehdyt päätök­set vaikut­ta­vat vielä ainakin sadan vuo­den kuluttuakin. 

    Parhait­en asun­to­jen halut­tavu­ut­ta kuvaa niiden hin­ta, ja täysin kiistämätön fak­ta on se, että asun­not ovat kalleimpia juuri Helsin­gin keskus­tan läheisyy­dessä. Jos kaupungis­tu­misen olete­taan jatku­van (mikä on hyvä ole­tus), nousee kaupunki­a­sumisen hin­ta edelleen ellei raken­neta rajusti lisää.

    Asuin­paikkakeskusteluis­sa uno­htuu usein se, että kukaan ei ole varsi­nais­es­ti kieltämässä maal­la asum­ista. Maal­la asumisen tukemista kaupunki­lais­ten verora­hoil­la voidaan kri­ti­soi­da, samoin kuin maal­la asumisen ympäristökuor­mi­tus­ta mikäli elämän­ta­pa ei eroa kaupunki­lai­sista, mut­ta lähtöko­htais­es­ti kaupunki­a­sumisen puolestapuhu­jat halu­a­vat ain­oas­taan mah­dol­lis­taa kaupungis­sa asumisen jär­jel­liseen hin­taan (eli alle 2x raken­nuskus­tan­nuk­set), mikä ei ole mah­dol­lista ellei tar­jon­taa lisätä val­tavasti uud­is­rak­en­tamisen kautta. 

    Kaupungis­tu­misen tuo­mat rak­en­teel­liset säästöt ja tehokku­u­den kasvu tule­vat sit­ten siihen päällle.

  25. teekkari:

    Eivät ihmiset muu­ta kaupunkei­hin sik­si, että he halu­a­vat kaupunki­maista elämän­muo­toa, vaan sik­si, että kaupungeis­sa on työpaikkoja.

    Kaupungis­tu­mi­nen epäilemät­tä jatkuu, mut­ta ei siis sik­si, että ihmiset kaipaisi­vat kaupunke­hin, vaan sik­si, että työ­paikko­jen keskit­tymi­nen jatkunee.

    Se mikä vihre­itä risoo onkin itse asi­as­sa se, että aivan kaik­ki eivät pelaa sään­tö­jen mukaises­ti ja muu­ta niin lähelle Helsin­gin keskus­taa kuin mitä lom­pakko vain sal­lii. Jotkus opti­moi­vat asuin­neliöitä kohtu­ullisen työ­matkan sisäl­lä ja muut­ta­vat nur­mi­järvelle. Tämä aiheut­taa raivoa.

  26. Mikko Särelä: Ajat­telepa asi­aa niin­päin, että jos alueelle A raken­netaan uusia asun­to­ja 100 000 asukkaalle, niin A‑alueella asu­vien asukkaiden määrä kas­vaa noin 100 000 asukkaal­la. Jostain nämä asukkaat tule­vat. Luul­tavasti eivät ole ensisi­jais­es­ti köy­hempää väkeä vaan keskilu­okkaa (jol­la ei aiem­min ollut varaa A‑alueelle). Siis­pä B‑alueelta.

    Olen­naisin vaiku­tus kuitenkin on se, että muu­tok­sen jäl­keen A‑alueella asuu 100 000 asukas­ta enem­män kuin ennen. 

    A‑alueiden hin­tata­so on niin paljon oman käsi­tyskykyni yläpuolel­la, että min­un on vaikea kuvitel­la mis­tä löy­tyy niin paljon mak­sukyky­isiä uusia asukkai­ta. En mil­lään jak­sa uskoa niin merkit­tävään hin­to­jen alen­e­miseen. Ja se mikä teille on B‑aluetta voi toisille olla A‑aluetta hyvien ulkoilu-/li­ikun­tamah­dol­lisuuk­sien takia.

    Mut­ta yksi mah­dol­lisu­us kyl­lä löy­tyy hin­tata­son järkeistämiseen. Ajanko­htaises­sa kakkoses­sa esitelti­in pilot­tipro­jek­tia, mis­sä talon asukkaat sai­vat ostaa venäläiseen tyyli­in asun­non aihion ja rak­en­taa sen itse lop­pu­un. Pien­taloa havit­televille täl­laisia vai­h­toe­hto on jo tarjolla.

    1. Tiedät itsekin ettei sieltä tule minkään­laisia päästöjä vesistöihin.
      Jos A‑alueen asun­not myy­dään huu­tokau­pala, määritelmän mukaises­ti löy­tyy tarpeek­si osajia. Huu­tokau­pal­la niitä ei myy­dä, mut­ta lop­putu­los on hyvin saman­lainen. A‑alueen hin­tata­so las­kee, kunnes kysyn­tää on tarpeeksi.

  27. Antti Asuin­taloa­su­ja: Helsin­gin alue nyt alkaa olla aikalail­la täynnä

    Suur­ta kukkua. Helsin­gin alue on täyn­nä kaupunki­moot­toritei­den suo­javyöhykkeitä ja liiken­nevihreää. Ei kun bule­vardis­oimaan. Entiset sata­ma-alueetkaan eivät vielä ole täyn­nä, joskin koh­ta ovat kaavoitettuja.

  28. Aus­tri­an:
    Entäs jos kaavotet­taisi­in tiivi­im­min mut­ta raken­net­taisi­in huonom­mil­la materiaaleilla?

    Eikös sil­loin myös kus­tan­nuk­set laske? 

    Onko mah­dolista rak­en­taa vielä huonom­min kuin Suomes­sa? Ehkä venäläiset siihen pystyivät, mut­ta kyl­lä hyvää tarkoit­tavasti sään­nel­ty suo­ma­lainen rak­en­t­a­mi­nen on EU:n pohjanoteeraus.

    Oleel­lista on saa­da turha sään­te­ly nurin ja sitä kaut­ta ava­ta kil­pailu. Osmon kysymyskin on vähän huono. Ei kun­nal­la saa olla mitään tekemistä siinä, mitä rakennetaan. 

    Ihan villin ja vapaan kan­nal­la en ole, kun­nan tehtävänä on kaavoituk­sel­la osoit­taa kadut ja ken­ties korkeus. Mitä ton­tille tehdään, kuu­luu maanomistajalle.

    Vapaam­mal­la rak­en­tamisel­la ei voi­da ainakaan saa­da aikaan huonom­paa ympäristöä. Parem­paan sen sijaan on mahdollisuuksia. 🙂

  29. juha:

    Eivät ihmiset muu­ta kaupunkei­hin sik­si, että he halu­a­vat kaupunki­maista elämän­muo­toa, vaan sik­si, että kaupungeis­sa on työpaikkoja. 

    Niim­pä niin. Kyl­lä minäkin halu­aisin asua omakoti­talos­sa keskel­lä kaupunkia ilman häir­it­se­viä naa­pure­i­ta miel­lyt­tävässä yhteisössä jär­ven ran­nal­la ja mielel­lään 30. ker­roksen pent­housen mer­inäköalal­la, mut­ta se nyt vain ei ole mahdollista. 

    Asuin­paikan val­in­taan vaikut­taa mon­et tek­i­jät, joista hin­ta määräy­tyy markki­noil­la muiden tek­i­jöi­den aiheut­ta­man kysyn­nän mukaan. Kos­ka kaupunkialueille on kysyn­tää, hin­nat ovat pil­vis­sä, eivätkä kaik­ki halukkaat pysty korkei­den hin­to­jen vuok­si asumaan siel­lä mis­sä halu­aisi­vat. Toki on ole­mas­sa myös ihmisiä, jot­ka tosis­saan halu­a­vat asua jos­sain nur­mi­järvel­lä myös muus­ta syys­tä kuin siitä, että siel­lä on halvem­mat neliöhin­nat, mut­ta markki­nat näyt­tävät, että täl­lä het­kel­lä pahin kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­tas­apaino on nimeno­maan kaupunki­maises­sa asumises­sa. Tämän vuok­si kaupunkia pitäisi kaavoit­taa ja ennen kaikkea rak­en­taa aivan hel­vetisti lisää.

    Kyl­lä kor­ves­ta aina löy­tyy tont­te­ja niille, jot­ka siel­lä vält­tämät­tä halu­a­vat asua. Eri asia on sit­ten se, pitääkö näi­den kor­piseu­tu­jen palvelui­ta tukea kaupunki­lais­ten verotuloista.

    .

    Työ­paikko­jen sijain­ti kaupungeis­sa on kaupun­gin peru­som­i­naisu­us, ei mikään vihrei­den salali­iton lopputulos.

  30. Marko V: A‑alueiden hin­tata­so on niin paljon oman käsi­tyskykyni yläpuolel­la, että min­un on vaikea kuvitel­la mis­tä löy­tyy niin paljon mak­sukyky­isiä uusia asukkai­ta. En mil­lään jak­sa uskoa niin merkit­tävään hin­to­jen alenemiseen. 

    Yritätkö sanoa, että noi­ta 100 000 uut­ta asun­toa ei A‑alueelle raken­net­taisi? Vai että ne raken­net­taisi­in, mut­ta jäi­sivät myymät­tä ja tyhjilleen? Vai onko mielessäsi joku muu mekanis­mi, jon­ka poh­jal­ta ne asun­not raken­netaan, mut­ta A‑alueelle ei kuitenkaan tule uusia asukkaita? 

    Ihan oikeasti halu­aisin ymmärtää, kun tuo aja­tus tulee vas­taan kovin usein. Ei tässä ole kyse mis­tään sen kum­mem­mas­ta kuin siitä, että jos alueel­la A on tar­jon­taa 100 000 asukkaalle tai 200 000 asukkaalle, niin jälkim­mäisessä niitä asukkai­ta on kaksinker­tainen määrä.

  31. juha: teekkari:Eivät ihmiset muu­ta kaupunkei­hin sik­si, että he halu­a­vat kaupunki­maista elämän­muo­toa, vaan sik­si, että kaupungeis­sa on työpaikkoja.Kaupungistuminen epäilemät­tä jatkuu, mut­ta ei siis sik­si, että ihmiset kaipaisi­vat kaupunke­hin, vaan sik­si, että työ­paikko­jen keskit­tymi­nen jatkunee.Se mikä vihre­itä risoo onkin itse asi­as­sa se, että aivan kaik­ki eivät pelaa sään­tö­jen mukaises­ti ja muu­ta niin lähelle Helsin­gin keskus­taa kuin mitä lom­pakko vain sal­lii. Jotkus opti­moi­vat asuin­neliöitä kohtu­ullisen työ­matkan sisäl­lä ja muut­ta­vat nur­mi­järvelle. Tämä aiheut­taa raivoa.

    Sovi­taanko niin että on niitä jot­ka halu­a­vat kaupunkei­hin ja niitä jot­ka ei? Kuvit­telisin että kos­ka ihmi­nen on lau­maeläin niin enem­mistö halu­aa mui­ta ihmisiä ympärilleen. Maaseudul­la eivät työ­markki­nat, mut­ta eivät myöskään parisuhde­markki­natkaan toi­mi tas­a­puolis­es­ti. Nuori per­he voi viihtyä ihan hyvin Nur­mi­järvel­lä mut­ta jos tulee kränää ja avio­ero niin min­nekö isä ja äiti sit­ten muut­ta­vat? No kaupunki­in tietenkin. Ei Mat­ti Van­hanenkaan jäänyt Nur­mi­järvelle kun hän erosi. (Tietääkö kukaan muuten minne hän oikein lähti?)

  32. Mikko Särelä:Ei tässä ole kyse mis­tään sen kum­mem­mas­ta kuin siitä, että jos alueel­la A on tar­jon­taa 100 000 asukkaalle tai 200 000 asukkaalle, niin jälkim­mäisessä niitä asukkai­ta on kaksinker­tainen määrä.

    Min­ua ihme­tyt­tää sama asia. Jotenkin ihmis­ten logi­ikas­sa nuo ylimääräiset 100 000 “rikas­ta” asukas­ta tul­la tuplsah­ta­vat ilmeis­es­ti jostain tois­es­ta ulot­tuvu­ud­es­ta, kos­ka hei­dän siir­tymisen­sä alueelle A ei jätä min­nekään tyhjiä asuntoja.

    Ain­oa jär­jelli­nen mekanis­mi oka toimisi noin, olisi sel­l­ainen että alueen A nykyiset asukkaat “isoine rahoi­neen” tuplaa­vatkin asuin­ti­lansa. Min­un on kuitenkin hyvin vaikea kuvitel­la tilan­net­ta, jos­sa täm­möistä tapah­tu­isi suures­sa mittakaavassa.

  33. Mikko Särelä: Yritätkö sanoa, että noi­ta 100 000 uut­ta asun­toa ei A‑alueelle raken­net­taisi? Vai että ne raken­net­taisi­in, mut­ta jäi­sivät myymät­tä ja tyhjilleen? Vai onko mielessäsi joku muu mekanis­mi, jon­ka poh­jal­ta ne asun­not raken­netaan, mut­ta A‑alueelle ei kuitenkaan tule uusia asukkaita? 

    Riip­puu tietysti hin­tata­sos­ta. Eivät kaik­ki ole men­neet kau­pak­si. Töölön Oscarista osa asun­noista joudut­ti­in muut­ta­maan vuokra-asun­noik­si kun eivät men­neet kaupaksi. 

    Min­un mielip­i­teeni on muo­dos­tunut ihan siitä mitä olen ihmis­ten kanssa jutel­lut ja yleis­es­ti mak­sukykyä arvioin­ut. Mei­dän yri­tyk­sessä asiantun­ti­ja- ja pääl­likö­ta­son poruk­ka haukoo henkeään keskus­tan hin­to­jen edessä. Ainakin ne, joil­la ei ole merkit­täviä per­in­töjä helpot­ta­mas­sa. Aivan ylim­mäl­lä johdol­la olisi varaa, mut­ta ei vält­tämät­tä halua. 

    Ymmärtääk­seni Helsin­ki kär­sii lap­siper­hei­den muut­to­tap­pios­ta. Aluei­ta kuten Hert­tonie­mi, Oulunkylä. Munkkinie­mi-vuori välikkö etc. näk­isin mielel­läni huo­mat­tavasti täy­den­nys­raken­net­ta­van. Ilmeis­es­ti Hert­toniemen on kuitenkin ajatel­tu jätet­tävän motarin melu­alueek­si. Kauko-Itäkö tuo­hon oli nyt sit­ten syynä?

    1. Raken­nus­li­ike tietysti mak­si­moi tulok­sen. Se ei “joudu” lait­ta­maan asun­to­ja vuokralle vaan saa niistä sil­lä tavoin parem­man hin­nan. Mon­et sijoit­ta­jat jopa osta­vat asun­to­ja pan­nakseen ne vuokralle. Rak­ern­nus­d­kus­tan­nuk­sen­sa yri­tys olisi saanut kirkkaasti takaisin myymäl­läkin, mut­ta se halusi enem­män. JHos kaik­ki menee heti kau­pak­si, hin­ta on ollut voiton­mak­si­moin­tia ajatelle3n liian matala.

  34. A‑alueeksi voita­neen kat­soa Kehä I sisäpuo­li­nen alue, sijait­see melkein kokon­aan Helsin­gin rajo­jen sisäl­lä. Mikä sit­ten niin mak­saa, ettei tänne niitä 100 000 asun­non tont­te­ja vaan saa­da kaavoitettua?

  35. Osmo Soin­in­vaara: Raken­nus­li­ike tietysti mak­si­moi tulok­sen. Se ei “joudu” lait­ta­maan asun­to­ja vuokralle vaan saa niistä sil­lä tavoin parem­man hin­nan. Mon­et sijoit­ta­jat jopa osta­vat asun­to­ja pan­nakseen ne vuokralle. Rak­ern­nus­d­kus­tan­nuk­sen­sa yri­tys olisi saanut kirkkaasti takaisin myymäl­läkin, mut­ta se halusi enem­män. JHos kaik­ki menee heti kau­pak­si, hin­ta on ollut voiton­mak­si­moin­tia ajatelle3n liian matala.

    Toki näin, mut­ta kyl­lä Helsingis­säkin on ole­mas­sa mak­sim­i­hin­ta mil­lä asun­not saa kau­pat­tua. Lep­pä­suon 10000 eur/m2 ylit­ti tuon rajan.

    1. a_I
      Tot­ta kai on ole­mas­sa mak­sim­i­hin­ta jokaiselle asun­nolle. Sitähän raken­nus­li­ik­keet juuri etsivät. Rak­en­t­a­mi­nen mak­saa 2000–3000 euroa neliöltä, joten tuo mak­sim­i­hin­ta ylit­tää kyl­lä tuotantokustannukset.

  36. Sylt­ty: Min­ua ihme­tyt­tää sama asia. Jotenkin ihmis­ten logi­ikas­sa nuo ylimääräiset 100 000 “rikas­ta” asukas­ta tul­la tuplsah­ta­vat ilmeis­es­ti jostain tois­es­ta ulot­tuvu­ud­es­ta, kos­ka hei­dän siir­tymisen­sä alueelle A ei jätä min­nekään tyhjiä asuntoja.

    Se että ajatelleen noin on keskeinen tulp­pa ymmär­ryk­selle asun­topoli­ti­ikas­ta. Esimerkik­si, ajatel­laan että kos­ka vuokra-asun­not ovat kalli­ita, niin pitää rak­en­taa halpo­ja vuokra-asun­to­ja eikä kalli­ita uusia omis­tusasun­to­ja. Pait­si että jos noi­ta tehdään saman ver­ran niin lop­putu­los on ihan sama. Näin sik­si että sinne omis­tusasun­toon muut­taa joku jostain, yleen­sä pienem­mästä eli halvem­mas­ta, mihin taas muut­taa joku jostain, jne. eli lop­pu­jen lopuk­si keskimäärin jää vapaak­si yksi ihan keskimääräi­nen asunto.

    Ja se pää­tyy vuokral­la tai myytävk­si riip­puen kysyn­nästä. Jos tehdään uusi vuokra-asun­to, johon muut­taa joku nykyis­es­tä vuokra-asun­nos­ta, niin sen asun­non omis­ta­ja saat­taa hyvinkin myy­dä sen, jol­loin vuokra-asun­to­jen määrä pysyy samana.

    Ain­oa mil­lä on oikeasti väliä on paljonko niitä asun­to­ja tehdään, ei paljonko ne mak­sa­vat. Tosin niiden uusien asun­to­jen raken­nuskus­tan­nuk­sel­la on merk­i­tys­tä, ja sitä kaut­ta vaik­ka parkkipaikkanormeil­la, kos­ka halvem­pia asun­to­ja on kan­natavam­paa rak­en­taa, eli niitä tehdään ceteris paribus enem­män. Siis jos on tont­te­ja, ja niis­säkin ole­nanista on kaavoitet­tu­jen ker­rosneliöi­den määrä ei maapinta-ala.

  37. Marko V: Töölön Oscarista osa asun­noista joudut­ti­in muut­ta­maan vuokra-asun­noik­si kun eivät men­neet kaupaksi.

    Asun­toa ei tuos­sa tapauk­ses­sa tarvin­nut mitenkään eri­tyis­es­ti “muut­taa” vuokra-asun­noik­si. Kun raken­nut­ta­ja ei saanut asun­to­ja tarpeek­si nopeasti yksin kap­palein kau­pak­si, se myi ne paketis­sa (alen­nuk­sel­la, jos­ta ei ulospäin ker­rot­tu) sijoit­ta­jalle. Sijoit­ta­ja puolestaan pisti asun­not vuokralle. Sil­lä on varaa odot­taa vuokratuo­ton turvin niiden arvon­nousua, toisin kuin raken­nut­ta­jal­la joka tarvit­see rahat uuden kohteen pysty­tyk­seen. Nuokin kohteet var­maan jos­sain vai­heessa pää­tyvät yksi­ty­ishenkilöi­den omis­tuk­seen ja omaan käyttöön.

  38. Marko V: Riip­puu tietysti hin­tata­sos­ta. Eivät kaik­ki ole men­neet kau­pak­si. Töölön Oscarista osa asun­noista joudut­ti­in muut­ta­maan vuokra-asun­noik­si kun eivät men­neet kaupaksi. 

    En kysynyt, että myy­däänkö ne 100000 asukkaan asun­not, vaan että saadaanko niihin asukkai­ta. Ei vuokra-asun­to ole tyhjil­lään sen enem­pää kuin omis­tusasun­tokaan (tai no, ehkä vähän enem­män jos vuokralaiset vai­h­tu­vat use­am­min kuin omistusasukkaat).

  39. JR:
    Laut­tasaari ei suinkaan ole mil­lään lail­la mie­lenki­itoinen asuin­paik­ka. Se on tyl­sä, ankeasti raken­net­tu, epäviihtyisä. 

    Mielip­i­teet vai­htel­e­vat. Nuo adjek­ti­iv­it kuvaa­vat parem­min kom­men­toi­jaa kuin kom­ment­tien kohdetta. 

    Omas­ta mielestäni Laut­tasaari edus­taa Munkkiniemen ohel­la hyvää lähiörak­en­tamista jos­sa yhdis­tyy alueen oma iden­ti­teet­ti, asial­liset palve­lut ja “luon­non” läheisyys. 

    En asu enkä ole koskaan asunut kum­mas­sakaan, mut­ta saat­taisin hyvinkin asua.

  40. Osmo Soin­in­vaara: Ei pidä.

    Mik­si ei pidä? MItä hyvää on ns. sosi­aalises­sa asun­torak­en­tamises­sa? Kyse on puh­taas­ta markki­nahäir­iöstä, jon­ka lop­ul­ta mak­saa asi­akas eli asukas. 😉

  41. antti:
    A‑alueeksi voita­neen kat­soa Kehä I sisäpuo­li­nen alue, sijait­see melkein kokon­aan Helsin­gin rajo­jen sisäl­lä. Mikä sit­ten niin­mak­saa, ettei tänne niitä 100 000 asun­non tont­te­ja vaan saa­da kaavoitettua?

    Ensin­näkin, tuos­sa on suu­ru­us­lu­ok­ka virhe. Pro­fes­sori Var­ti­ainen (KTH) sanoi yhdessä YLE:n haas­tat­telus­sa, että alueelle sopii mijoona ihmistä lisää. Itse olin väit­tänyt sitä ennen kart­taa vilkaise­mal­la, että alueelle sopii puoli miljoon­aa ihmistä lisää. Myön­nän virheeni. 🙁

    Syynä on monop­o­li. Suomes­sa on raken­net­tu kaavoitus monop­o­li, jos­ta hyö­tyvät sekä poli­it­tiset puolueet että muu­ta­mat tarkoin val­i­tut raken­nus­li­ik­keet. Monipo­lil­la voidaan aksi­moi­da rak­enus­li­ikei­den tuo­tot ja jos suomes­sa olisi kor­rup­tio­ta, niin se mak­si­moisi myös poli­it­tis­ten puoluei­den tuo­tot. Kor­rup­tio­ta ei Suomes­sa ole, joten ilmeis­es­ti tääl­lä on vain tavat­toman tyh­miä poliitikkoja. 😉

    Pääkaupunkiseudun pilkkomi­nen pienem­mik­si yksiköik­si aut­taisi asi­aa. Kun­nat alka­isi­vat kil­pail­la ja tont­te­ja ilmesty­isi markki­noille. Jos et saisi tont­tia Munkas­ta, niin Laru kyl­lä kaavoit­taisi. Se ei ole gryn­de­rien etu, joten emme tule näkemään järkevää kun­ta­jakoa pääkaupunkiseudul­la muu­ta­maan vuo­teen, ellemme tule järkiimme.

  42. Fer­rix Hovi:
    Toinen posi­ti­ivi­nen tek­i­jä [Berli­inin] rak­en­tamises­sa on keskus­tat­to­muus, jon­ka takia liiken­n­ev­erkko ei raken­nu epä­taloudel­lis­es­ti yhden sol­muko­hdan varaan. 

    Berli­init, lon­toot ja pari­isit ovat muo­dos­tuneet kylistä joiden kesku­s­tat ovat jääneet eloon ja kehit­tyneet pien­inä kaupunkikeskustoina. 

    Kylien välit ovat sit­ten täyt­tyneet myös hyvin keskus­ta­maisel­la rak­en­tamisel­la jol­loin kylien rajo­ja ei tur­isti hel­posti huo­maakaan (vaik­ka paikalliset kyl­lä tietävät…). 

    Onhan näitä ollut meil­läkin: Huopalahti, Haa­ga, Oulunkylä, Laut­tasaari, Kulosaari…

    Helsingis­sä “kylät” on kuitenkin hotkaistu hallinnol­lis­es­ti keskuskaupun­gin osik­si, puret­tu ja raken­net­tu uudelleen väljik­si ja val­oisik­si asumalähiöik­si jos­sa tuberkke­li ja kaupun­gin paheet eivät tar­tu. Alueyk­sikkö­jen väli­in on myös kuu­lunut jät­tää riit­tävästi tilaa liiken­ney­hteyk­sille ja virk­istysalueille niin että kaik­ki on ihanan kaukana.

  43. Kalle: Pääkaupunkiseudun pilkkomi­nen pienem­mik­si yksiköik­si aut­taisi asi­aa. Kun­nat alka­isi­vat kil­pail­la ja tont­te­ja ilmesty­isi markki­noille. Jos et saisi tont­tia Munkas­ta, niin Laru kyl­lä kaavoit­taisi. Se ei ole gryn­de­rien etu, joten emme tule näkemään järkevää kun­ta­jakoa pääkaupunkiseudul­la muu­ta­maan vuo­teen, ellemme tule järkiimme.

    Oletko ihan var­ma tästä? Ai että ihanko Kau­ni­ainen kil­pailee muiden kanssa siitä kuka rak­en­taa enem­män asun­to­ja? Eikähän se kun­tien väli­nen “kil­pailu” ole sitä että kuka rak­en­taa vähiten.

  44. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:

    Helsingis­sä “kylät” on kuitenkin hotkaistu hallinnol­lis­es­ti keskuskaupun­gin osik­si, puret­tu ja raken­net­tu uudelleen väljik­si ja val­oisik­si asumalähiöik­si jos­sa tuberkke­li ja kaupun­gin paheet eivät tar­tu. Alueyk­sikkö­jen väli­in on myös kuu­lunut jät­tää riit­tävästi tilaa liiken­ney­hteyk­sille ja virk­istysalueille niin että kaik­ki on ihanan kaukana.

    Hesari on esitel­lyt parikin noin sadan vuo­den takaista kapunkisu­un­nitel­maa, Munkkinie­mi-Haa­ga ja Töölön­lahti suun­nitel­mat. Molem­mat oli­si­vat toteutues­saan luoneet juuri oikean­laista, tiivistä ja raideli­iken­teeseen perus­tu­vaa, kaupuki­raken­net­ta. Valitet­tavasti suun­nitel­mat on hau­dat­tu ja tehty tätä autoilun varas­sa toimi­vaa höt­tökaupunkia, jon­ka jokaista rak­en­tam­a­ton­ta länt­tiä joku nim­by tai city-vihreä nyt puo­lus­taa ain­ut­laa­tuise­na lähivirk­istysalu­e­na tai muu­na suun­nat­toman arvokkaana kohteena.

    Edes vihreät eivät kaik­ista puheis­taan huoli­mat­ta uskalla ehdot­taa edes kehä ykkösen sisäl­lä kun­non kaupunki­rak­en­teen lisäämistä

    1. Kehä I:n sisälle ollaan tuo­mas­sa kym­meniä tuhan­sia asun­to­ja. Vihreät itseasi­asssa aikoinaan ensim­mäis­inä vaa­ti­vat sata­malle varat­tu­jen aluei­den saamista hyötykyttöön.

  45. Osmo Soin­in­vaara:
    Kehä I:n sisälle ollaan tuo­mas­sa kym­meniä tuhan­sia asun­to­ja. Vihreät itseasi­asssa aikoinaan ensim­mäis­inä vaa­ti­vat sata­malle varat­tu­jen aluei­den saamista hyötykyttöön.

    Ollaan tuo­mas­sa kym­meniä­tuhan­sia kun pitäisi tuo­da sato­jatuhan­sia. Mit­takaavavirhe siis. 

    Tääl­lä usein niin liiken­tel­lis­es­ti kuin kaupunki­rak­en­teel­lis­es­ti kehutut Kes­ki-Euroop­palaiset kapun­git mah­dut­taisi­vat Kehä I:n sisään lähem­mäs miljoona ihmistä. Kööpen­ham­i­nakin on pin­ta-alal­taan alle puo­let Helsingistä ja asukkai­ta on suun­nilleen saman ver­ran. Viher­aluitakin on jätetty.

Vastaa käyttäjälle a_l Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.