Lineaarinen progressiivinen tulovero ja negatiivinen tulovero

Miten perus­tu­lon kaltaiset ratkaisut voisi­vat aut­taa Euroopan sosi­aalipoli­ti­ikan uudistamisessa.
Aloite­taan tuloveros­ta. Suh­teelli­nen vero
T = tY,
missä
T = vero
t = veroprosentti
Y = verotet­ta­vat tulot 

olisi hyvin epäedulli­nen pien­i­t­u­loisille. Sen sijaan lin­eaari­nen veroasteikko,
T = t(Y – Yo),
missä
Yo on verotet­ta­van tulon alkaraja, 

olisi pieni­palkkaisille huo­mat­tavasti nyky­istä edullisem­pi. Edulli­nen se olisi ainakin paper­il­la suuri­palkkaisille, mut­ta ei suu­rit­u­loisille, kos­ka nämä eivät yleen­sä ota tulo­jaan palkkana. Lin­eaari­nen vero, jos­sa vero per­itään vain verotet­ta­van tulon alara­jan ylit­tävältä osalta, on myös pro­gres­si­ivi­nen vero. Itse asi­as­sa kansan­talousti­eteen oppikir­jois­sa sitä käytetään paljon demon­stroimaan pro­gres­si­ivisen tuloveron ideaa.

Siir­tymis­es­tä moni­por­tais­es­ta pro­gres­si­ivis­es­ta veros­ta lin­eaariseen pro­gres­si­iviseen veroon olisi huo­mat­ta­van paljon tehokku­ushyö­tyjä. Pelkästään sil­lä saadaan huo­mat­ta­va osa niistä tehokku­ushyödy­istä, joi­ta perus­tu­lol­la tavoitel­laan. Kuu­luin joitakin vuosia pie­neen, mut­ta sitäkin yllät­täväm­pään porukkaan, joka oli pro­fes­sori Kari S. Tikan johdol­la päät­tänyt paneu­tua lin­eaarisen veroast­eikon vaiku­tuk­si­in. Työmme päät­tyi traagis­es­ti toukoku­us­sa 2006 Kari S. Tikan väki­val­taiseen kuolemaan. 

Kuvas­sa näkyy, että lin­eaarisen veroast­eikon voit­ta­jia ovat pieni­palkkaiset ja suuri­palkkaiset ja häviäjiä keski­t­u­loiset. Keski­t­u­lois­t­en tap­pio on muu­tamia kymppe­jä vuodessa. Oheinen kuva liioit­telee asiaa.

Lin­eaariseen veroast­eikkoon siir­tymi­nen paran­taisi työl­lisyyt­tä aivan olen­nais­es­ti, kos­ka pieni­palkkainenkin työ kan­nat­taisi. Rak­en­teel­lis­es­ta työt­tömyy­destä huo­mat­ta­va osa on sel­l­aista, että työt­tömyy­den vai­h­toe­htona on vain mata­la­palkkainen työ. Nyt sitäkään vai­h­toe­htoa ei ole, kos­ka ei löy­dy palkkata­soa, jota toisen kan­nat­taa mak­saa ja toisen ottaa vas­taan ja luop­ua sosi­aal­i­sista tulon­si­ir­roista. Poli­it­tis­es­ti han­kala on suuri­palkkaisten veroale, vaik­ka kuten Juhana Var­ti­ainen (sd) täl­lä blogilla joskus huo­maut­ti, veroast­eikon ylin por­ras ei ilmeis­es­ti tuo­ta val­ti­olle lainkaan tulo­ja (tai ei ainakaan merkit­tävästi) ver­rat­tuna siihen, että ylin mar­gin­aaliv­ero alen­net­taisi­in toisek­si ylim­män tasolle.

Lin­eaaris­es­ta veroast­eikos­ta pääsee kätevästi negati­iviseen tuloveroon ja/tai perus­tu­loon jatka­mal­la veroast­eikkoa nol­lan ala­puolelle. Perus­tu­loide­olo­gian mukaan tämän tuen saa ehdoit­ta. Juuri sik­si asia on mon­elle niin vaikea: vapaae­htoisia lor­vail­i­joi­ta on syytä päästä kon­trol­loimaan. Kuten nim­imerk­ki Az kir­joit­ti toimeen­tu­lo­tukea saa nytkin, vaik­ka kieltäy­tyy ihan kaikesta. 

Hakat­tuani tämän asian kanssa 30 vuot­ta päätäni seinään, totean, että poli­it­tis­es­ti ain­oa real­isti­nen tapa ede­tä kohti perus­tu­loa on negati­ivi­nen tulovero, jos­sa tuo negati­ivisen veron osu­us on ehdolli­nen samaan tapaan kuin työ­markki­natu­ki. Jos tulot­to­muu­teen ei ole mitään ter­vey­del­listä ja muu­ta syytä, on olta­va työ­markki­noiden käytet­tävis­sä. En usko, että tämä ehto tosi­asi­as­sa on tarpeen, kos­ka ihmisiä ei tosi­asi­as­sa saa pakote­tuk­si töi­hin. Kun työn­teko muut­tuisi kan­nat­tavak­si, paljon use­ampi työl­listy­isi kuin nykyisel­lä pakot­tamisel­la. Mut­ta sovi­taan nyt sit­ten, että negati­ivisen veron edel­ly­tyk­senä on olem­i­nen työ­markki­noiden käytettävissä.

Nyt efek­ti­ivi­nen veroast­eikko (verot + tulon­si­ir­to­jen leikkauk­set) näyt­tää perus­tur­van varas­sa ole­val­ta alla ole­van kuvan näköiseltä (sini­nen vii­va). Tähän tilanteeseen ver­rat­tuna negati­ivi­nen tulovero (punainen vii­va) on huo­mat­ta­va paran­nus, vaik­ka se ehdol­lis­tet­taisi­in työ­markki­noiden käytet­tävis­sä olemiseen.

Seu­raavas­sa postauk­sas­sa yritän hah­mot­taa, mitä vaiku­tuk­sia negati­ivisel­la tuloverol­la olisi.

95 vastausta artikkeliin “Lineaarinen progressiivinen tulovero ja negatiivinen tulovero”

  1. Osmo, selitäpä vielä, mik­si yleen­sä tarvit­taisi­in pro­gres­si­ivista vero­tus­ta? Tasavero on yksinker­tainen toteut­taa ja sil­lä on kiistämät­tömiä etu­ja sekä pieni, että suu­rit­u­loisille. Molem­pia ääripäitähän pide­tään erit­täin ongel­mallisi­na nykytilanteessa.

  2. Vero­tuk­sen ja tulon­si­ir­to­jen kokon­aisu­u­den yksinker­tais­t­a­mi­nen olisi mielestäni jo itsessään hyvä tavoite, jota ei kovin usein poli­it­tises­sa keskustelus­sa tuo­da esille. Nyt kokon­aisu­us on huonos­ti hal­lit­tavis­sa. Esit­tämäsi malli olisi mielestäni hyvä askel suuntaan,jossa edes jotkut tek­i­jät olisi avat­tu selkeän päätök­sen­teon ja arvo­val­in­to­jen kannal­ta hallittaviksi.

  3. Eikös järkev­in­tä olisi ottaa kaik­ki vero suo­raan alv:issa ja toteut­taa pro­gres­sio sit­ten tulon­si­ir­roil­la. Näin kukaan ei pää­sisi venkoile­maan eikä kiertelemään vero­ja (olet­taen että käytän­tö lev­iäisi koko EU:n alueelle).

  4. Kalle, pro­gres­sio­ta (tai siis lin­eaarises­sa verossa siis ain­oaa pro­gres­sion keinoa eli ansio­tulovähen­nys­tä) tarvi­taan juuri siihen, että mata­lan tuot­tavu­u­den työtä kan­nat­taa tehdä ja teet­tää. Jos verot­ta­ja änkee liian raskaal­lä kädel­lä väli­in sel­l­aisi­in paikkoi­hin, jois­sa työn tekem­i­nen ja teet­tämi­nen on juuri ja juuri kan­nat­tavaa, se muut­tuu äkkiä kannattamattomaksi.

  5. Lin­eaari­nen tulovero ei ole kovin kaukana paloit­tain lin­eaaris­es­ta, ja sehän on käytän­nössä pro­gres­si­ivi­nen veroast­eikko. Paloit­tain lin­eaari­nen malli käy tosin turhem­mak­si, jos perus­tu­lo­ma­llis­sa halu­taan pitää rikkaimpi­en mar­gin­aaliv­ero kohtu­ullise­na, kos­ka perus­tu­lon päälle tule­van palkan mar­gin­aaliv­ero pitää joka tapauk­ses­sa olla jo korkeahko, jot­ta jotain vero­ja saadaan koottua.

    Tilaa moni­por­taiselle pro­gres­si­iviselle käyrälle on siis vähem­män. Lin­eaari­nen malli voi olla siis käytän­nössä riit­tävä (ja oma­l­la taval­laan pro­gres­si­ivi­nen), vaik­ka tarkoi­tus ei olisikaan luop­ua per­in­teis­es­tä pro­gres­si­ivis­es­ta käyrästä. Paloit­tainenkin malli toki käy — myös negati­ivisen tuloveron tai kaikille tule­van perus­tu­lon kanssa.

    Negati­ivi­nen tulovero kuu­lostaa hyvältä (= hel­posti myytävältä), kos­ka siinä tukea mak­se­taan vain köy­him­mille. Se ei ole kuitenkaan ongel­ma­ton, sil­lä kaikille mak­set­ta­van könt­täpe­rus­tu­loon ver­rat­tuna se voi houkutel­la ihmisiä hui­jaa­maan esim. niin, että ansiot ote­taan pääosin pimeästi, jot­ta päästään myös negati­ivisen tuloveron piiri­in. Ei ehkä mah­do­ton­ta valvoa, mut­ta voi olla han­kalakin ja moraalia syövä omi­naisu­us, jos tuol­laista hui­jaus­ta esiintyy.

    Ei könt­tä­sum­makaan tosin täysin ongel­ma­ton ole. Ja poli­it­ti­nen real­is­mi pitää tosi­aan ottaa huomioon.

    Yksi malli jos­ta olen ollut kiin­nos­tunut on kak­si­ta­soinen perus­tu­lo­ma­lli, jos­sa perus­tu­lo on suh­teel­lisen pieni, mut­ta toisaal­ta kaikille työtä halu­aville taataan työ­paik­ka, ja siitä saa jo enem­män rahaa. Tarkoi­tus on mitoit­taa perus­tu­lo niin, että se ei kan­nus­ta vielä täy­teen vetele­htimiseen hyvil­lä tuloil­la, mut­ta on riit­tävä gen­eroidak­seen uusia työ­paikko­ja riit­tävästi. Vaikea sanoa voisiko täl­lainen malli olla poli­it­tis­es­ti realistinen.

    Yksi mie­lenki­in­toinen ryh­mä on pienyrit­täjät, käsi­työläiset ja muut itsen­sä työl­listävät. Kuu­lu­vatko he negati­ivisen tuloveron piiri­in niinä kuukausi­na, kun tulot jäävät pieniksi? Könt­tä­sum­ma ainakin aut­taisi myös itse itsen­sä työllistäviä.

    Ylimpi­en tulolu­okkien verot­tamista ei saa keven­tää sil­lä perus­teel­la, että se ei tuo­ta paljon tuloa. Samaa voidaan sanoa mis­tä tahansa tulo­haitarin pien­estä seg­men­tistä. Siinäkin tapauk­ses­sa, että rikkaimpi­en “veroalen” syynä on pelko menet­tää rikkaat jon­nekin veroparati­i­sei­hin, val­it­sen mielu­um­min sen, että osa heistä läh­tee, kuin sen, että heille annetaan ansioton­ta etua jo hyvän elin­ta­son­sa päälle. Tärkein syy on muiden kansalais­ten oikeu­den­ta­ju ja työ­moraalin säilyttäminen.

  6. On makua­sia, halu­aako lin­eaarista, mut­ta nol­lako­hdal­taan siir­ret­tyä veroa nimit­tää “pro­gres­si­ivisek­si”. Siinä on toki pro­gres­sio­ta siinä mielessä, että on kak­si pros­ent­tia, nol­la ja se toinen. Mut­ta ainakaan negati­ivisen tuloveron perus­tulover­sio ei ole pro­gres­si­ivi­nen min­un kie­lenkäytössäni, kos­ka siinä on tasan yksi mar­gin­aalivero­pros­ent­ti, joka on siis sama kaikille. Kos­ka ihmiset tekevät päätök­sen­sä suurin piirtein mar­gin­aalil­la, perus­tu­lo­ma­lli tässä on tasavero. 

    Suomes­sa on sel­l­ainen maagisen kie­lenkäytön kult­tuuri, jos­sa sana “tasavero” voidaan liima­ta mihin tahansa ehdo­tuk­seen, jol­loin siitä tulee kauhis­tut­tavaa verik­ouraoikeis­to­laista köy­hien kyykyt­tämistä. Odot­takaa­pa vaan, niin tul­laan sanomaan tästä Osmon esit­tämästä mallis­takin. Ja toisaal­ta, odotamme ystäviämme “oikeal­la” osoit­ta­maan sen kauhis­tut­ta­van moraalisen rap­pi­on, johon tämäkin johtaa, kun annetaan rahaa tyhjästä. Toisin kuin nykyään, ilmeis­es­ti, vaik­ka en kyl­lä ihan ymmär­rä miten se eroaa. 

    Tässä on sel­l­ainen pieni prob­leema, että tuo sama mar­gin­aaliv­ero puree kyl­lä sekin aika rajusti mata­la­palkkaisi­in töi­hin. Minä voisin lep­pois­taa täl­laises­sa mallis­sa niin, että tek­isin luen­topalkkioil­la tun­tiopet­ta­jan töitä, mut­ta piz­zan­pais­ta­ja tien­aa tun­nis­sa niin vähän, että jos siitä ote­taan se (heitän hatus­ta) 35 pros­ent­tia, niin sille jää käteen kolmisen euroa tunti.

  7. Poli­it­tis­es­ti han­kala on suuri­palkkaisten veroale, vaik­ka kuten Juhana Var­ti­ainen (sd) täl­lä blogilla joskus huo­maut­ti, veroast­eikon yli por­ras ei ilmeis­es­ti tuo­ta val­ti­olle lainkaan tulo­ja (tai ei ainakaan merkit­tävästi) ver­rat­tuna siihen, että ylin mar­gin­aaliv­ero alen­net­taisi­in toisek­si ylim­män tasolle.

    Tuo on itseasi­as­sa aika itses­tään­selvää kun asi­aa miet­tii. Se menee käytän­nössä suur­in­pi­irtein näin, sel­l­ainen vähän parem­min palkat­tu johon se yli veroast­eikko osu­us tien­aa 100 rahaa vuodessa. Raja minkä yli mak­se­taa noin 10% korkeam­paa veroa on noin 90 rahaa vuodessa. Eli tuo tuot­taa sille hyvä­palkkaiselle noin pros­entin korkeam­man veroas­t­een, mut­ta kymme­nen pros­ent­tia korkeam­man mar­gin­aaliv­eron yli­työko­r­vauk­sista, palkanko­ro­tuk­sista, jne. Ei tarvitse olet­taa kovin kum­moisia käyt­täy­tymis­vaiku­tuk­sia niin tuon tuot­to on negatiivinen.

    Sel­l­aisia palkkat­u­lon­saa­jia joiden­ka kokon­aisveroas­t­eeseen ylim­mäl­lä tuloverolu­okalla olisi kovin suur­ta vaiku­tus­ta on hyvin vähän. Poli­it­tis­es­ti real­isti­nen vai­h­toe­hto voisi olla nos­taa sen ylim­män tuloverolu­okan alara­ja ihan reilusti ylös, san­o­taan vaik­ka satatuhat­ta vuodessa nykyisen vajaan 70 tuhan­nen sijaan vai mitä se nyt onkaan. Tämän jäl­keen se koskisi vain hyvin pien­tä joukkoa ihmisiä, nykyisen alara­jan ylit­täviä on kuitenkin aika paljon vaikka­pa teknisen alan asiantun­ti­ja-ammateis­sa, lääkäreis­sä, jne.

  8. “Osmo, selitäpä vielä, mik­si yleen­sä tarvit­taisi­in pro­gres­si­ivista vero­tus­ta? Tasavero on yksinker­tainen toteut­taa ja sil­lä on kiistämät­tömiä etu­ja sekä pieni, että suu­rit­u­loisille. Molem­pia ääripäitähän pide­tään erit­täin ongel­mallisi­na nykytilanteessa.”

    Käsitääk­seni tämä Osmon esit­tämä on juuri sitä, mitä yleen­sä tasaverol­la tarkoite­taan. So, verotet­tavas­ta tulosta vähen­netään tiet­ty peru­sosa. Näin­hän tehdään myös kun­nal­lisvero­tuk­ses­sa, joka on jako- tai tasavero. Tli menevästä osas­ta verote­taan lin­eaarisen tai vakioast­eikon mukaan.

  9. Kalle:
    Lin­eaari­nen vero korkeahkol­la verotet­ta­van tulon alara­jal­la on edulli­nen köy­hälle. Tasavero on epäedulli­nen. Kat­so kuvaa.
    Tiedemies: Pro­gres­si­ivi­nen vero määritelti­in ainakin min­un oppikir­jois­sani siten, että veron osu­us tuloista nousee tulo­jen noustes­sa. Mar­gin­aaliv­eros­ta määritelmässä ei puhuta mitään. Jos verotet­ta­van tulon alara­ja on 10 000 euroa ja mar­gin­aaliv­ero 40 %, veron osu­us tuloista on 15 000 euron kohdal­la 13,3 %, 20 000 euron kohdal­la 20 % 50 000 euron kohdal­la 32 % ja niin edelleen.

  10. Juho Laatu: negati­ivi­nen tulovero ja perus­tu­lo suh­teel­lisel­la veroast­eikol­la ovat sama malli:

    Negati­ivi­nen tulovero

    T = t(Y‑Yo) = tY-tYo
    Käteen jäävä tulo
    Y* = Y‑T = Y‑tY+tYo.

    Täs­mälleen samaan tulok­seen päästään paljon yksinker­taisem­min, kun jae­taan ensin kaikille perus­tu­lona tYo ja verote­taan sen jäl­keen kaik­ki tulo­ja kiin­teäl­lä pros­en­til­la t.

    Esitin, että tämä toteutetaan kuitenkin negati­ivise­na tuloverona, jol­loin tuo­ta negati­ivista veroa pitää anoa ja se voidaan evätä, jos ei ilman hyvää syytä ole työ­markki­noiden käytettävissä.

  11. Negati­ivi­nen tulovero (NT) ei houkut­tele pimeän työn tekoon yhtään nyky­mallia enem­pää. Houkut­telu riip­puu käteen­jäävien tulo­jen eroista, ja Soin­in­vaaran esit­tämil­lä käyril­lä se houkutin on pien­i­t­u­loisil­la NT:ssä nyky­istä pienempi.

    Ehdolli­nen NT (ei tukea töistä kieltäy­tyville) on NT:n tai perus­tu­lon kan­nat­ta­jille nyky­istä parem­pi ja lisäk­si sitä “pitäisi” kan­nat­taa niidenkin, jot­ka vas­tus­ta­vat vastik­kee­ton­ta NT:tä/perustuloa. Kan­nustin työn­tekoon paranisi ja työl­listyvä hyö­ty­isi nyky­istä enem­män jne.

    Itse asi­as­sa päädyin aikanaan aja­maan “edes ehdol­lista NT:tä” juuri sik­si, että mm. Eero Palo­heimo piti laiskot­telun tukemista vaar­al­lise­na mut­ta saat­toi sen­tään ymmärtää eNT:n, ja saman­henkisiä on hyvin paljon.

    Ehdot­taisin tähän lisuk­keek­si “puolipe­rus­tu­loa”, joka saat­taisi muut tulosi­don­naiset tuet ja mak­sut saman “tasaveron” piiri­in, kos­ka pelkkä NT:hän ei tee työn­tekoa läh­eskään kaikille kan­nat­tavak­si. Tai ilmeis­es­ti muu tulosi­don­naisu­us tarkoite­taan pois­tet­tavak­si, mikä olisi kyl­lä tärkeää mut­ta mikä ei ole poli­it­tis­es­ti real­is­tista lyhyel­lä aikavälil­lä, kos­ka se mm. kai joudut­taisi­in kom­pen­soimaan vero­pros­entin nos­tol­la ja lisäk­si pienet etu­ryh­mät tap­peli­si­vat tehokkaasti eri­tyise­tu­jen­sa puoles­ta. Puolipe­rus­tu­lo kor­jaisi tuon ongel­man “puut­tumat­ta mihinkään”, kun siinä vain verot­ta­ja mekaanis­es­ti lask­isi, että joka eurosta jää var­masti vähin­tään esim. 40 sent­tiä käteen. Puolipe­rus­tu­lon parem­pi nimi olisikin (efek­ti­ivisen rajaveron) “rajaverokat­to”.

    http://suomenkuvalehti.fi/blogit/eri-mielta/verkossa-sk282011

    Opti­maalisen vero­tuk­sen teo­ria sanoo _karkeasti_, että tehokku­us mak­si­moituu, kun jokaises­ta eurosta menee sama % veroa, kos­ka vero­pros­entin suu­ru­us aiheut­taa pro­gres­si­ivis­es­ti tehot­to­muut­ta. Tulon­tasaus voidaan saa­da miten korkeak­si tahansa nos­ta­mal­la perus­tu­loa ja/tai tuo­ta yhteistä veroprosenttia.

    Pro­gres­sio: NT-malleis­sa yleen­sä rajavero eli mar­gin­aaliv­ero on tasainen (esim. 50 sent­tiä joka eurosta) mut­ta (keskimääräi­nen) vero­pros­ent­ti on pro­gres­si­ivi­nen (köy­him­mil­lä negati­ivi­nen ja suu­rit­u­loisim­mil­la melkein tuo 50 %).

  12. Tässä verokeskustelus­sa on muu­tamia paho­ja perusvirheitä, jot­ka vaikut­ta­vat traagisel­la taval­la Suomen talouden tulevaisuudennäkymiin:

    1) Kun yrit­täjä ottaa yrit­täjäriskin, hän monas­ti riskeer­aa siinä myös per­heen­sä omaisu­u­den. Ensim­mäis­inä vuosi­na yrit­täjä ei taval­lis­es­ti voi ottaa paljoakaan palkkaa tai osinkoa firmastaan.
    Sit­ten jos voit­toa alkaa vuosikausien tais­telun jäl­keen tul­la, rämäytetään heti tuplaverol­la (fir­man voit­tovero + osinko/palkkavero).
    Tämä on ilmi­selvästi väärin ja se tap­paa yrit­täjäin­nos­tuk­sen jo lähtökuoppiinsa.

    2) Yrit­täjän osinko­tu­loa pyritään enenevässä määrin verot­ta­maan ikäänkuin se olisi palkkat­u­loa vetoa­mal­la oikeu­den­mukaisu­u­teen ja tulo­ero­jen kasvuun.
    Tämä on fal­skia pop­ulis­mia, sil­lä kyl­lä yrit­täjäriskin ottamis­es­ta ja sen hal­lit­semis­es­ta pitää saa­da kun­non kor­vaus. Siinä samal­la myös työl­listyy muita.

    3) Suo­ma­lainen yrit­täjä on epäedullises­sa vero­tus-ase­mas­sa ulko­maiseen kil­pail­i­jaansa näh­den. Suomeen tule­va ulko­mainen yrit­täjä voi hel­posti viedä voit­ton­sa Suomen rajo­jen ulkop­uolelle ja naut­tia siel­lä (verot­ta?) saa­mas­taan voitosta.
    Tämä on tietenkin väärin ja aiheut­taa sen, että suo­ma­lainen yrit­täjä panee pil­lit pus­si­in, tai läh­tee itse ulkomaille.

    4) Tämän verokeskustelun lähtöko­h­ta-ideana on se, että suo­ma­lainen yrit­täjä on tääl­lä niinkuin vanki­las­sa, ja sik­si hän­tä voi vapaasti verot­taa ihan miten tahansa. Nykyisessä globaal­i­taloudessa tämä on täysin älytön ajatus.

    Sep­po Korppoo
    Rehelli­nen yrittäjä

  13. Juhol­la oli hyvä point­ti. Miten pienyrit­täjät ja esim. taiteil­i­jat? Täl­laisille itsen­sä työl­listäville pätkä­työläisille­hän perus­tu­lo olisi oikeasti helpo­tus­ta epä­ta­saiseen ansiovir­taan, mut­ta miten he voisi­vat saa­da tuo­ta negati­ivista tuloveroa, kun eivät he kai voi olla “työ­markki­noiden käytet­tävis­sä” kun ker­ran heil­lä on se oma työnsä?

  14. ain­oa järkevä vero­ma­lli on tasavero. Eli jokainen mak­saa 500 kuus­sa vau­vas­ta vaari­in ja se on ikäänkuin val­tion jssen­mak­su. Mui­ta vero­ja ei tarvittaisikaan.

    Kan­nustin­vaiku­tus olisi selviö kos­ka jollei mak­sa pas­si ote­taan pois ja laite­taan lau­talle itämerelle seilaamaan.

  15. Työn tar­jon­taa pieni‑, kes­ki- ja suu­rit­u­lois­t­en kesku­udessa kan­nat­taa kyl­lä miet­tiä vielä tarkem­minkin. Köy­hälle (pros­en­tu­aalis­es­tikin) pieni tulon­lisäys voi olla hyvin ter­ve­tul­lut ja toisaal­ta mon­en todel­la suu­rit­u­loisen työn tar­jon­ta voi riip­pua yllät­tävän vähän net­to­tu­loista. Ehkä mei­dän kuitenkin pitäisi olla enem­män huolis­saan keski­t­u­lois­t­en kan­nus­timien heikken­e­mis­es­tä; jos heistä merkit­tävä osa lep­pois­taa itsen­sä pien­i­t­u­loisek­si sen sijaan että he pyrk­i­sivät suu­rit­u­loisek­si, vaiku­tuk­set BKThen ovat todel­la suuret. On syytä muis­taa, että pääosan kansan­talouden efek­ti­ivis­es­tä työ­panok­ses­ta kuitenkin tekee keskituloiset.

  16. Osmo: “Sen sijaan lin­eaari­nen veroasteikko,
    T = t(Y – Yo),
    missä…”

    Tämä menee vähän saivarteluk­si, mut­taa kyseinen kuvaus ei ole lin­eaari­nen vaan affiini.

  17. Jos negati­ivista tuloveroa pitää anoa joka kuukausi, ja vaa­timuk­se­na on se että pitää olla työ­markki­noiden käytet­tävis­sä, niin mil­lä taval­la se eroaa esim. sovitel­lus­ta työmarkkinatuesta?

    Eikö nykyi­nen työ­markki­natu­ki ole alhaisil­la tiloil­la tuo malli, mis­sä t=0,5 ja Yo on noin 1100 e?

    Tietenkin työ­markki­nat­ues­ta menee vielä verot, mut­ta se asi­a­han ei ole sidot­tu mihinkään. Negati­ivi­nen tulovero ilmeis­es­ti määräy­ty­isi palkan mak­sua­janko­hdan mukaan eikä ansain­ta-ajan mukaan kuten työ­markki­nat­ues­sa, mikä tietenkin vähän aut­taa asiaa.

    Huomioi nyt kuitenkin että jos Yo on iso, niin se pakot­taa ison osan ihmi­sistä käytän­nössä nos­ta­maan sovitel­tua päivärahaa.

  18. Juho Laatu, tämä har­maan työn peikko liit­tyy juuri perus­tu­loon kuten se, että jos se on ‘uni­ver­saali, kaikille automaat­tis­es­ti ehdoit­ta mak­set­ta­va tulo’ se voisi johtaa muut­toru­uhkaan Thaimaaseen, kun mitään haku­jär­jestelmää ei olisi.

    Minus­ta negati­ivisen tuloveron parem­muus tulee lähin­nä siitä, että kun ihmi­nen ilmoit­taa tulon­sa ja samal­la vaku­ut­taa niiden ole­van oikeat, kyn­nys hui­ja­ta jär­jestelmää pysyy ennal­laan. Ero on vähän saman­lainen kuin piratismis­sa ja myymälävarkaudessa.

  19. Yritin jos­sain vai­heessa perustel­la perus­tu­lon tarpeel­lisu­ut­ta ja hyö­tyjä erääl­lä keskustelu­foo­ru­mil­la. Selostin asiani niin hyvin ja selkeästi kuin pystyn mut­ta silti min­ulle jankat­ti­in vas­taan että kansalaispalkka/perustulo on vas­ten­mielistä ilmaisen rahan jakamista. Sen turhin kuulem­ma pössyt­televät runoil­i­jat voivat jatkaa sohval­laan ren­toa punavi­inin mais­telua. Jos ihmisil­lä on täl­lainen juur­tunut mieliku­va päässään niin melkoinen aivope­su tarvi­taan perus­tu­lo­ma­llin hyväksymiseen. 

    Suurin osa ihmi­sistä ei suh­taudu tulon­si­ir­toi­hin ja sosi­aal­i­tur­vaan (tai poli­ti­ikkaan ylipäätään) ratio­naalis­es­ti vaan täysin tun­nepo­h­jal­ta. Perus­tu­lo ei edes yritä vedo­ta tun­teisi­in vaan on puh­taasti ratio­naa­li­nen ratkaisu.

  20. Mitä taloustiede sanoo lin­eaaris­es­ta verotuksesta?

    Opti­mivero­te­o­ri­oiden perus­teel­la voidaan ver­tail­la eri vero- ja sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmiä keskenään ja arvioi­da mil­lainen vero­jär­jestelmän tulisi olla. Viime aikoina on julka­istu usei­ta papere­i­ta, jois­sa keskustel­laan siitä mitä poli­ti­ikka­su­osi­tuk­sia voidaan opti­mivero­te­o­ri­oiden ja tutkimusten perus­teel­la tehdä.
    Papereis­sa käsitel­lään myös sitä voiko lin­eaari­nen tulovero yhdis­tet­tynä könt­tä­sum­ma-avus­tuk­seen olla opti­maa­li­nen. Tulok­set riip­pu­vat asete­tu­ista taustaoletuksista.

    Gre­go­ry Mankiw et al. (2009) pää­tyivät tulok­seen että opti­maa­li­nen vero­jär­jestelmä voi koos­t­ua könt­tä­sum­ma-avus­tuk­ses­ta ja lin­eaaris­es­ta tuloveros­ta. Näis­sä tulok­sis­sa on syytä kuitenkin huo­ma­ta, että Mankiw et al. huomioi­vat työn tar­jon­nas­ta ain­oas­taan inten­si­ivisen mar­gin­aalin (kuin­ka paljon henkilö tekee töitä) ja jät­tivät eksten­si­ivisen mar­gin­aalin (tekeekö henkilö töitä ollenkaan) kokon­aan huomioimat­ta. Empi­iri­sis­sä tutkimuk­sis­sa on taas havait­tu juuri osal­lis­tu­mis­päätök­sen ole­van paljon jous­tavam­paa kuin työmääräpäätök­sen. Siten osal­lis­tu­mis­päätös tulisi ottaa huomioon vero­jär­jestelmää arvioidessa.

    Peter Dia­mond ja Emmanuel Saez (2011) käsit­televät tuoreessa paperis­saan opti­mivero­te­o­ri­oista tehtäviä poli­ti­ikka­su­osi­tuk­sia. Diamond&Saez kri­ti­soi­vat Mankiw el al. tulok­sia juurikin siitä syys­tä että osal­lis­tu­mis­päätös tulisi ottaa huomioon. Kun osal­lis­tu­mis­päätös ote­taan huomioon, ei lin­eaari­nen tuloveroast­eikko könt­tä­sum­ma-avus­tuk­sel­la voi olla opti­maa­li­nen, kos­ka kyseisessä mallis­sa pien­i­t­u­lois­t­en työn­tek­i­jöi­den efek­ti­iviset mar­gin­aaliv­eroas­t­eet ovat liian korkei­ta. Työl­listymisen kan­nus­timia voidaan paran­taa, kun lin­eaaris­es­ta veroast­eikos­ta siir­ry­tään pro­gres­si­iviseen veroast­eikkoon. Diamond&Saez kri­ti­soi­vat myös Mankiw et al. tutkimuk­ses­sa käytet­tyä tulo­jakau­maa epäre­al­is­tisek­si. Epäre­al­is­tisen tulo­jakau­man käytöstä Mankiw et al. tutkimus­ta kri­ti­soi myös Bas Jacobs (2011) omas­sa tutkimuksessaan.

    Tuor­ei­den tutkimusten val­os­sa näyt­täisi siis siltä että esitet­ty lin­eaari­nen tuloveroast­eikko ei voi olla opti­maa­li­nen, kos­ka kyseisessä mallis­sa pien­i­t­u­lois­t­en efek­ti­iviset mar­gin­aaliv­eroas­t­eet ovat liian korkeita.

    Läh­teet:
    Dia­mond Peter, Saez, Emmanuel, (2011).“The Case for a Pro­gres­sive Tax: From Basic Research to Pol­i­cy Rec­om­men­da­tions”, In prepa­ra­tion for the Jour­nal of Eco­nom­ic Per­spec­tives, http://elsa.berkeley.edu/~saez/diamond-saezJEP11opttax.pdf

    Jacobs Bas (2011), “From Opti­mal Tax The­o­ry to Applied Tax Pol­i­cy. Lessons from the Nether­lands for Nor­way”, mimeo: Eras­mus Uni­ver­si­ty Rot­ter­dam. http://jacobs73.home.xs4all.nl/skatteforum_jacobs.pdf

    Mankiw Gre­go­ry N., Matthew Weinzierl, and Dan­ny Yagan (2009), “Opti­mal Tax­a­tion in The­o­ry and Prac­tice”, Jour­nal of Eco­nom­ic Per­spec­tives, 23, 4, 147–174.

  21. Perus­tur­van nos­tamisen sijaan saman efek­tin olisi saanut edullisem­min liu-utta­mal­la tätä mallia kohti. Ongel­mana oli se, että mm. me nim­itimme tätä lin­eaarista pro­gres­si­ivista veroa aiem­mas­sa keskustelus­sa tasaveroksi, kos­ka tämä on tasavero mar­gin­aaliv­ero­tuk­sen kannalta. 

    Nimi­no­maan mar­gin­aaliv­ero­tus on se kan­nus­tavu­u­den kannal­ta oleelli­nen asia ja jot­ta mar­gin­aaliv­ero­tus saadaan mah­dol­lisim­man mata­lak­si, sen kan­nat­taa olla mah­dol­lisim­man yht­enäi­nen, ideaalis­es­ti tasavero.

    Tulon­tasauk­sen kannal­ta tämä lin­eaari­nen pro­gres­si­ivi­nen vero on pro­gres­si­ivi­nen, kos­ka suurem­mas­ta tulosta mak­se­taan suurem­pi pros­en­tu­aa­li­nen osu­us veroa ja ihan pien­im­mistä tuloista ei ollenkaan. Tämä on hyvä malli. Tähän kan­nat­taa men­nä liu-uttamalla. 

    Voisiko liu-utuk­sen tehdä niin, että jäädytetään ylim­män tulovero­por­taan euromäärä ja veronalen­nuk­sis­sa tehdään kaik­ki siihen kohdis­tu­vat alen­nuk­set marginaaliveroprosentiin? 

    Vas­taavasti toisek­si ylim­mässä mar­gin­aaliv­erossa jäädytet­täisi­in vero­pros­ent­ti ja nos­tet­taisi­in vain euromäärää?

    Sit­ten asteikon alapäässä aina kun halu­taan efek­ti­ivisiä tulon­si­ir­to­ja, alenet­taisi­inkin vero­tus­ta. Min­un puolestani vaik­ka negati­ivisek­si Soin­in­vaaran ehdo­tuk­sen mukaisesti.

  22. Perus­tu­loon suh­tau­tu­mises­sa on kysymys ihmiskäsi­tyk­ses­tä. Jokaisel­la meistä on jo varhais­lap­su­udessa saatu käsi­tys siitä mikä ihmistä ohjaa ja mitä kun­non ihmisen on tehtävä. Kuten muis­takin varhai­sista tun­nesi­toumuk­sista, mm. uskon­nol­lis­es­ta asen­teesta, siitä on vaikea vapau­tua van­hempanakaan, seu­raavis­sa sukupolvissakaan.

    Niin­pä raa­haamme tun­neta­sol­la mukanamme myös työelämän oppe­ja ja asen­tei­ta, jot­ka ovat joskus olleet tarpeel­lisia, mut­ta jot­ka nyky­isin ovat vain haitak­si. Kun van­hempamme ja iso­van­hempamme aloit­ti­vat työelämän­sä – ja sai­vat ja kas­vat­ti­vat lap­sia – suuri osa töistä oli raskas­ta ruumi­il­lista työtä, jota peräti har­va huvikseen tek­isi. Pon­ti­men täy­tyi olla tun­tu­va, vier­aal­ta saatu palk­ka tai oman pel­lon sato. Nälän uhka. Yhteiskun­nalli­nen kan­nustinkin oli selvä, työn tulok­set oli­vat konkreet­tisia, kaikkien tarvit­semia hyödykkeitä puut­teen voit­tamisek­si. Työ oli pakol­lista mut­ta välttämätöntä.

    Aika on muut­tunut. Raskaan ruumi­il­lisen työn osu­us on enää mur­to-osa entis­es­tä. Varsin pieni osa kansalai­sista tekee ne työt, jot­ka riit­tävät pois­ta­maan mate­ri­aalisen puut­teemme. Suurin osa työ­suorituk­sista kuluu aivan mui­hin tavoit­teisi­in. Ainakin kak­si suur­ta ryh­mää on peri­aat­teessa erotettavissa. 

    Ensim­mäisen muo­dostaa alati laa­jene­va nol­la­sum­matyön osu­us. Kaik­ki myyn­nin, main­on­nan ja sodankäyn­nin työt, jot­ka tähtäävät markki­nao­suuk­sien kas­vat­tamiseen ovat sel­l­aisia. Koko joukko myös muista töistä, niin yksi­ty­is­ten kuin yhteiskun­tienkin mak­samista, on taval­laan turhaa, tarpeel­lista vain kor­jaa­maan nol­la­summapelien aiheut­tamia vinou­tu­mia. Näil­lä töil­lä ei ole suo­raa yhteiskun­nal­lista arvoa vaan niitä tehdään yleen­sä vain rahas­ta ja itsekkäistä motiiveista.

    Toisen ryh­män muo­dosta­vat taide, tutkimi­nen, kehit­tämi­nen ja opet­ta­mi­nen. Näille töille on tun­nu­so­maista se, että niiden tarkoituk­se­na on tuot­taa yhteistä arvoa; niille on yhteiskun­nalli­nen kan­nustin. Parhaille osaa­jille raha on tois­ar­voinen. Ei merk­i­tyk­setön, mut­ta vain sosi­aalisen tun­nus­tuk­sen mit­tari, ei toimeen­tu­lon tur­vaa­ja. Hei­dän aikaansaan­nok­sen­sa olisi suun­nilleen sama, jos kaikille annet­taisi­in tur­vat­tu työmah­dol­lisu­us ja rahamit­tainen arvoast­eikko supis­tet­taisi­in mur­to-osaan. Ihmi­nen on luon­nos­taan luova.

    Perus­tu­lon vas­tus­ta­jia näyt­tää yhdis­tävän esi-isiemme ihmisku­va: kaik­ki työ on raskas­ta eikä kukaan tee sitä kuin pakos­ta. Tämä kuva ei enää vas­taa todel­lisu­ut­ta kuin pro­pa­gan­dana. Mitä enem­män sitä toitote­taan, sitä todem­mak­si se muut­tuu. Harmil­lista on, että pakol­la luo­dut työ­paikat osu­vat nol­la­sum­matöi­hin, kun tehdastyöt vähenevät ja luoville huipuille on tilaa vain rajoitetusti.

    Olisi jo aika siir­tyä mod­erni­in ihmisku­vaan, jos­sa ihmi­nen on luon­nos­taan luo­va ja yhteiskun­nalli­nen olen­to. Meil­lä on hyvin varaa antaa vähem­mil­lä eväil­lä varustet­tu­jen vain loikoil­la yhteisil­lä varoil­la. Se min­i­moi hei­dän aiheut­ta­mansa kulut mut­ta myös antaa mah­dol­lisu­u­den aivan uuden­laisille luovuuk­sille, joi­ta nykysys­tee­mi ei vielä ymmär­rä palkita. 

    Perus­tu­lon idea on siinä, että se yhdis­tää saa­ji­aan. Sik­si se on annet­ta­va niin rikkaille kuin köy­hille, niin työl­lisille kuin työt­tömille. Niin kuin lap­sil­isä se on ymmär­ret­tävä men­nei­den sukupolvien per­in­tönä uusille, ketään syrjimättä.

    Tähän on pyrit­tävä. Tästä syys­tä en oikein läm­pene ehdo­tuk­sille, jois­sa perus­tu­lo tai kansalais­palk­ka hoide­taan vero­tuskikkailuil­la ja jaka­mal­la saa­jat ahk­eri­in ja laiskoi­hin. Selvin malli olisi tasavero, sama pääo­mat­u­loille, ja könt­tä­sum­ma jokaiselle kuukausit­tain. Toinen asia on, mihin kom­pro­mis­si­in on tyydyttävä.

  23. Onko ole­mas­sa tietoa miten tämä malli vaikut­taa keski­t­u­lois­t­en käyttäytymiseen?

    Ainakin alem­man keskilu­okan luulisi motivoitu­van lep­pois­ta­maan itsen­sä pidem­mille hoito­va­paille, osa- ja määräaikaisuuk­si­in, aiem­min eläk­keelle jne. 

    Täl­lä ryh­mäl­lä ei kuitenkaan yleen­sä ole real­is­tista mah­dol­lisu­ut­ta kovin korkeisi­in tuloi­hin. Varsinkin pariskun­tien pien­i­t­u­loisem­man osa­puolen lep­pois­t­a­mi­nen lask­isi yhteisiä tulo­ja vähem­män kuin nykyään.

  24. Rakkaus ja työ ovat ihmisyy­den perus­ta, sano Freud.

    Vai olisiko sit­tenkin laisku­us? Evoluu­tio tietysti kan­nus­taa tehokku­u­teen, mah­dol­lisim­man hyvään kalori/­työ-suh­teeseen. Jos ruuan saa työtä tekemättä.

  25. Mik­si negati­ivisen tuloveron pitäisi olla “ehdolli­nen samaan tapaan kuin työmarkkinatuki.”?

    Perus­tu­losys­teemin yksi eduista tarpeet­toman byrokra­t­ian vähen­tämi­nen ja tämä ehdol­lisu­us mielestäni on tuo­ta vas­taan. Edelleen tarvit­taisi­in armei­ja sos­sutäte­jä selvit­tämään työt­tömiltä ovatko he työ­markki­noiden käytet­tävis­sä vai eivät. Sitä­pait­si, en usko että tässäkään jär­jestelmässä on tarkoi­tus jät­tää työha­lut­to­mia täysin puille pal­jaille, joten oli perus­tu­lo sit­ten ehdol­lista tai ei, joudu­taan joka tapauk­ses­sa tuke­maan lorvimista — aivan kuin nykyäänkin. Mik­si siis ylimääräi­nen pykälä byrokra­ti­aa mutk­ista­maan asioita?

  26. “Osmo, selitäpä vielä, mik­si yleen­sä tarvit­taisi­in pro­gres­si­ivista vero­tus­ta? Tasavero on yksinker­tainen toteut­taa ja sil­lä on kiistämät­tömiä etu­ja sekä pieni, että suu­rit­u­loisille. Molem­pia ääripäitähän pide­tään erit­täin ongel­mallisi­na nykytilanteessa.”

    Vero­tus on luon­teeltaan jonk­i­nasteinen hait­ta. Jos 1000 ja 10000 euroa tien­aav­il­ta molem­mil­ta ote­taan 10 %, toiselle jää 900 ja toiselle 9000 euroa. Kum­man elämää vero hait­taa enem­män? Tietysti pien­i­t­u­loisen elämää, kos­ka hänelle jokainen pen­ni on äärim­mäisen tärkeä. 

    Vai voitko hyväl­lä oma­l­latun­nol­la väit­tää, että iso­tu­loisem­malle vero on raskaampi tai edes yhtä raskas? Iso­tu­loinen jää pait­si ehkä luk­sus­tuot­tei­ta, köy­hempi jää pait­si rav­it­se­vaa ate­ri­aa. Iso­tu­loinen silti hyö­tyy yhteiskun­nas­ta huo­mat­tavasti enem­män, sil­lä yleen­sä rikkaam­mil­la on korkeampi koulu­tus, parem­pi ter­veys ja he hyö­tyvät enem­män esim. infra­s­ta. Ja tosi­asi­as­sa tasavero aset­tuisi jon­nekin 25 % tienoille, mikä vas­ta epäoikeu­den­mukaista olisi.

    Jos halu­at Bri­tann­ian mallin mel­lakoi­ta tai Amerikan sosi­aaliset erot, niin ei sit­ten muu­ta kuin tasaveron kannalle…

    Itse olen sitä mieltä, että pro­gres­si­ivista vero­tus­ta tarvi­taan tasaa­maan tulo­ero­ja. Sen suurin merk­i­tys ei ole fiskaa­li­nen, vaan moraa­li­nen. On tärkeää, että ne, joil­la on isom­mat tulot, otta­vat suh­teel­lis­es­ti isom­mal­la osu­udel­la osaa yhteiskun­nan toimin­nan rahoittamiseen.

  27. Negati­ivisen tuloveron (tai minkä tahansa perus­tu­lon) ehdol­lisu­u­den sijaan voisi ajatel­la esim. sel­l­aista vai­h­toe­htoa, että perus­tu­loon olisi oikeutet­tu, jos omaa vaikka­pa 5 vuo­den työhis­to­ri­an. Tälainen menetelmä voisi toimia myöskin siir­tymisenä perus­tu­loon (mak­se­taan perus­tu­loa aluk­si sel­l­aisille, joil­la on esim. 20 vuo­den työhis­to­ria ja alen­netaan vähitellen). 

    Perus­tu­lon avul­la voitaisi­in tehostaa työn tekemistä siten, että samal­la vapautet­taisi­in työ­sopimus­lain­säädän­töä. Työ­nan­ta­ja ja työn­tek­i­jä voisi­vat sopia keskenään palkoista, työa­joista, irti­sanomisajoista ja muus­ta. Uskoisin, että täl­löin sys­tee­mi olisi erit­täin kilpailukykyinen.

    Myöskin työurien piden­tämis­es­tä ja eläkeiästä ei tarvit­sisi jankut­taa, kun ihmi­nen saisi perus­tu­loa lop­puelämän­sä ja tek­isi aina sen ver­ran kuin jak­saa ja haluaa.

  28. Jos kat­soo toteu­tunut­ta henkilövero­tus­ta niin meil­lä on jo käytän­nössä käytössä lin­eaari­nen vero­tuys eli pieni perusvähen­nys ja sen jäl­keen vakio. Ongel­ma on hajon­ta, sil­lä lop­ullinne vero ja vero % määräy­tyy mon­en tek­i­jän sum­mana, mut­ta keskimäärin meil­lä on tasavero tai lin­eaari­nen vero, miten nyt halu­taan sanoa.
    Eli n 40000 euron tulo­jen jäl­keen vero % on keskimäärin vakio

    http://www.vero.fi/download/Taskutilasto_2010/464e09a2-69e6-4833–89f4-ac43bde66ec3/6420

    “Nyt sitäkään vai­h­toe­htoa ei ole, kos­ka ei löy­dy palkkata­soa, jota toisen kan­nat­taa mak­saa ja toisen ottaa vas­taan ja luop­ua sosi­aal­i­sista tulonsiirroista.”

    Tue­tut työt , työelämään tutut­sum­i­nen, har­joitelu­ai­heut­ta­vat se, että pieni­palkkainen työ pitää tehdä ilmaiseksi.

    Kun näitä ilmaisen työn­tek­i­jöitä on vuodessa merkit­tävä niin kuka­pa ilmaisen työn­tek­i­jän kanssa voi määrä kilpailla ?

  29. Olli Kärkkäi­nen: Kiitos eri­no­mais­es­ta ja eri­no­mais­es­ti muo­toil­lus­ta kommentista.

  30. Jot­ta tähän ehdo­tuk­seen voisi jotenkin suh­tau­tua, osaako joku sanoa mitä suu­ru­us­lu­okkaa Yo ja t pitäisi olla jot­ta a) työt­tömänäkin pysyy hengis­sä eli nol­lat­u­loil­la tuet eivät vähene nykyis­es­tä, b) t voisi olla myös pääo­mat­u­lon vero­pros­ent­ti ja c) (luon­nol­lisen henkilön) tuloveron ja pääo­maveron vero­ker­tymä ei laske nykyisestä ?

  31. Sep­po Korp­poo kir­joit­ti: “…Sit­ten jos voit­toa alkaa vuosikausien tais­telun jäl­keen tul­la, rämäytetään heti tuplaverol­la (fir­man voit­tovero + osinko/palkkavero)…”

    Ei ole ole­mas­sa mitään tuplaveroa, kos­ka sinä yri­tyk­sesi olette eri juridi­nen henkilö. Jos yri­tyk­sesi tekee konkurssin, oletko ajatel­lut kaivaa konkurssipesän saata­vat oman lom­pakkosi pohjalta?

    Muuten olen tietenkin samaa mieltä kanssasi suo­ma­laisen yrit­täjän kaltoinko­hdel­lus­ta ase­mas­ta ja lisään, että perus­tu­lo ja muut tässä otsikos­sa esitel­lyt mallit helpot­ta­vat yrit­täjien vaikeaa ase­maa, kos­ka ne tekevät pieni­palkkaisten töi­den tai vaikka­pa sat­un­nais­ten keikka­hom­mien vas­taan­ot­tamisen entistäkin kan­natavam­mak­si. Täl­lä voi hyvinkin olla arvaa­mat­to­mia posi­ti­ivi­isia vaiku­tuk­sia yri­tys­ten henkistöpolitiikkaan.

  32. ML
    Ei ole ole­mas­sa mitään tuplaveroa, kos­ka sinä yri­tyk­sesi olette eri juridi­nen henkilö

    Sil­lä miten asia de jure on, ei tietenkään ole niin paljoa merk­i­tys­tä kun kat­so­taan mitä se tosi­asial­lis­es­ti menee. 

    Käytän­nössä osin­go­ista mak­se­taan tuplavero palkkoi­hin ver­rat­tuna, osin­got kun eivät ole vähen­nyskelpoisia. Piste.

  33. O.S. kir­joit­ti: “negati­ivi­nen tulovero ja perus­tu­lo suh­teel­lisel­la veroast­eikol­la ovat sama malli”

    Jos perus­tu­lonkin yhtey­dessä käytetään lin­eaarista vero­tus­ta, mallit saadaan kyl­lä para­metrisoitua saman­laisik­si. Negati­ivises­sa tuloverossa se, että val­tio mak­saa vai­htel­e­van määrän rahaa tilille voi innos­taa joitain vilp­pi­in. Nois­sa malleis­sa siis vain raho­jen mak­su­ta­pa erot­taa ne toisistaan.

    Pahin ske­naario voisi olla sel­l­ainen, jos­sa työ­nan­ta­ja ottaa sata toime­ton­ta töi­hin, ilman työvelvoitet­ta, nol­la­pal­ka­lla, ja sit­ten jakaa val­tion mak­samat negati­iviset tuloverot hei­dän kanssaan. Lisäk­si työ­nan­ta­jal­la voisi olla oikei­ta työn­tek­i­jöitä, joiden palka­s­ta osa mak­se­taan pimeästi. (Pimeä palk­ka voi vai­va­ta myös könttäsummamallia.)

    Perus­tu­lon könt­tä­malli voisi olla seu­raavien yhtälöi­den mukainen.
    T = tY (vero per­itään vain palkasta)
    Y* = Y‑tY+Yo (käteen jäävässä tulos­sa könt­tä­sum­ma Yo on sama kaikille)

    Yksi könt­tä­sum­ma­mallin merkit­tävä etu, jon­ka jotkut jo mainit­si­vatkin, on pieni byrok­tra­tia. Suurin könt­tä­sum­man hait­ta voi olla tilille anomat­ta putoa­van sum­man mah­dolli­nen laiskistavaa vaikutus.

    Yritin joskus pienen­tää näitä ongelmia kak­si­ta­soisen perus­tu­lo­ma­llin avul­la. Kos­ka val­tio mak­saa joka tapauk­ses­sa myös töistä kieltäy­tyville jotain, voisi tuon joka tapauk­ses­sa mak­set­ta­van sum­man sopia kaikille tule­vak­si perus­tu­lok­si. Tämän päälle val­tio takaisi tyohalukkaille jonkin selvästi suurem­man, min­imi­palkkaa vas­taa­van sum­man, ja myös työ­paikan. Tähän sisäl­ty­isi luon­nol­lis­es­ti myös työvelvoite.

    http://juholaatu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/57996-kaksitasoinen-perustulomalli

    Val­tion kannal­ta yksi para­metri on myös se kan­nustin­ta­so, jol­la val­taosa työt­tömistä (edes puolit­tain työhalui­sista) saadaan työl­lis­tet­tyä. Tuos­sa kak­si­ta­soises­sa mallis­sa ajat­telin, että alem­pi perus­tu­lo voisi olla se taso. Jos tuo taso on turhan korkea, niin sit­ten voisi olla vielä yksi alem­pi taso, ja tuo töistä kieltäy­tyvien perus­tu­lo vaatisi vaikka­pa potin hakemisen työvoima­toimis­ton kas­salta viikot­tain tai päivittäin.

    Kaik­ki mallit, jot­ka pois­ta­vat kan­nustin­loukut pien­im­mistä tulo­ryh­mistä ja mah­dol­lis­ta­vat myös osa-aikatyön voivat olla toimivia. Hyvä jär­jestelmä tar­joaisi vas­taa­vat tuet myös itse itsen­sä työllistäville.

  34. tuo­mo. kir­joit­ti siitä riskistä, että perus­tu­lon saa­jat muut­taisi­vat ulko­maille naut­ti­maan rahoistaan.

    Val­ti­olle on tosi­aan edullisem­paa ja perus­tu­lon laskukaavoihin voi kuu­lua se ole­tus, että mak­se­tut rahat kulute­taan koti­maas­sa, ja näin ne vahvis­ta­vat omaa talout­ta. Ulko­maille muut­to veisi siis nuo tuki­ra­hat ulkomaille.

    Jos tämä halu­taan estää, voisi sum­maa vähen­tää, jos henkilö oleilee vuodessa vaikka­pa enem­män kuin 30 päivää ulko­mail­la. Tosin nykyäänkin moni eläkeläi­nen elää suuren osan vuodes­ta ulko­mail­la. Ehkä joku kom­pro­mis­si­ta­so löy­tyy. Tämä malli vaatisi hie­man lisäby­rokra­ti­aa, tai edel­lyt­täisi pien­tä rehellisyyt­tä ulko­mail­la oleilijoilta.

  35. a_l kir­joit­ti: “Ainakin alem­man keskilu­okan luulisi motivoitu­van lep­pois­ta­maan itsen­sä pidem­mille hoito­va­paille, osa- ja määräaikaisuuk­si­in, aiem­min eläk­keelle jne.”

    Var­masti tuol­laista lep­pois­tamis­takin tulee jonkin ver­ran. Toisaal­ta lep­pois­t­a­mi­nen toimii myös toiseen suun­taan. Perus­tu­lon turvin äitiys­lo­ma­l­la ole­vat voisi­vat tehdä myös itselleen sopi­van määrän töitä siinä sivus­sa. Samoin eläkeläiset, työt­tömät, täysipäiväistä työtä vieroksu­vat jne. voisi­vat tehdä työkeikko­ja halu­jen­sa mukaan, menet­tämät­tä perus­tu­loaan, ja ilman että verot veisivät kaiken lisäansion.

    Tavoitel­tu ihan­neti­la on siis sel­l­ainen, jos­sa kaik­ki tekevät sen ver­ran työtä kuin katso­vat itselleen sopi­vak­si, ja jos­sa kaik­ki saa­vat halutes­saan toitä. Nykyi­nen malli on ehkä vähän turhan jyrkkä on/off, töissä/työttömänä ‑malli. Perus­tu­lo­ma­llin para­me­tre­ja voi säätää niin, että työn­teon aste pysyy riit­tävän korkeal­la (riit­tävän alhainen perus­tu­lo, riit­tävän alhainen mar­gin­aaliv­ero alim­mis­sa tuloluokissa).

  36. Ehdol­lisen negati­ivisen tuloveron idea on siinä, että se vas­taa nyky­mallia mut­ta oikaisee pro­gres­sion turhim­mat mutkat, tekee pro­gres­sios­ta aivan tasais­es­ti etenevän. Näis­sä mutkissa ovat ne pahim­mat kan­nustin­loukut ja taloudel­liset tehottomuudet.

    Soin­in­vaara ei väit­tänyt, että eNT olisi parem­pi kuin NT=perustulo, vaan että se olisi nyky­istä parem­pi. Tehdään edes se. Yritetään sen jäl­keen saa­da ehdol­lisu­us pois ja muutkin tulon­si­ir­rot ja mak­sut tulori­ip­pumat­tomik­si tai tasaisem­min riippuviksi.

    Oikeis­tode­mari: “Kum­man elämää vero hait­taa enem­män? Tietysti pien­i­t­u­loisen elämää”

    Ei. Jos tulo­jen hyö­ty on log­a­r­it­mi­nen, 10 %:n vero­tus on yhtä suuri hait­ta rikkaalle kuin köy­hälle. Oikeasti hyö­ty on ilmeis­es­ti ylilog­a­r­it­mi­nen, joten hait­ta lie­nee suurem­pi rikkaalle. Vero­tuk­sen hyö­ty (tulon­si­ir­rot etc.) lienevät suurem­mat köy­hälle kuin rikkaalle. Vero­tus­di­ili suosii siis köy­hiä rikkaiden kustannuksella.

    Siis demarin hait­ta-argu­mentin perus­teel­la vero­tus on epäoikeu­den­mukaista. Vero­tus­ta voi silti yrit­tää puo­lus­taa oikeu­den­mukaisu­usar­gu­mentin sijaan hyöt­yargu­men­til­la: tulon­si­ir­to­jen hyö­ty köy­hille on suurem­pi kuin vero­tuk­sen hait­ta rikkaille, vaik­ka yhteiskun­nal­liset kan­nustin­hai­tat otet­taisi­in huomioon.

  37. ML
    “Ei ole ole­mas­sa mitään tuplaveroa, kos­ka sinä yri­tyk­sesi olette eri juridi­nen henkilö.”

    Jos peru­s­tat yri­tyk­sen niin käytän­nössä mak­sat osin­go­ista osinkoveroa plus yhteisöveroa noin 50% osinko­jen verova­paus huomioiden. Päädytkö jotenkin eri laskelmiin?

    Jos yri­tyk­sesi tekee konkurssin, oletko ajatel­lut kaivaa konkurssipesän saata­vat oman lom­pakkosi pohjalta?”

    Voit hakea lainaa myös yksi­tyis­es­ti. Asun­to­lainaa helpot­taa asun­non toim­imi­nen vakuute­na. Luuletko että aloit­tel­e­va yri­tys saa kovin hel­posti lainaa vapail­ta markki­noil­ta tai val­ti­ol­ta? Ei saa. Yri­tys­ten hal­li­tus voi henkilöko­htais­es­ti taa­ta yri­tyk­sen velat, jol­loin on ris­ki kokea yri­tyk­sen kaat­ues­sa henkilöko­htainen konkurssi.

  38. Sep­po Korp­poo: “Sit­ten jos voit­toa alkaa vuosikausien tais­telun jäl­keen tul­la, rämäytetään heti tuplaverol­la (fir­man voit­tovero + osinko/palkkavero).”

    Miten se tuplaveroa on: osinko­tu­loa verote­taan pääo­mat­u­lona ja palkkaa palkkat­u­lona — jos halu­aa vält­tyä pääo­mavero­tuk­selta, mak­sakoon itselleen vain palkkaa ja päin­vas­toin. Näin rehelli­nen yrit­täjä tek­isi eikä puhuisi puppua.

  39. Pitäisikö voiton­jaon siis olla vero­tuk­ses­sa vähen­nyskelpoinen erä? Ei tietenkään. Yhteiskun­ta osal­lis­tuu yrit­täjän riskinkan­toon hyväksymäl­lä tap­pi­oiden vähen­tämiesen tap­pi­ovuot­ta seu­raavien verovu­osien tulosta.

  40. Perus­tu­lo­ma­lli on silti tasavero­ma­lli. En sitä siitä kri­ti­soi, mut­ta tasavero on tasavero. Se, että jostain luukul­ta saadaan könt­tä­sum­ma, ja sit­ten oikeista tuloista mak­se­taan samal­la pros­en­til­la, on lasken­nal­lis­es­ti osa­puilleen sama kuin että ALV olisi kaut­taal­taan sen n. 40 pros­ent­tia ja kaikille mak­set­taisi­in kansalais­palkkaa, eikä mui­ta vero­ja olisi. 

    (Käytän­nössä ei, kos­ka ALV:tä sit­ten kier­ret­täisi­in enemmän)

    Mut­ta itse ongel­maan: Kuten yllä viitat­ti­in, vero­jen kan­nustin­vaiku­tuk­ses­sa on kak­si para­metriä. Ensim­mäi­nen on se, osal­lis­tuuko lainkaan työ­markki­noille vai ei. Tätä päätöstä on nyky­isin vähän han­kala kar­toit­taa, peri­aat­teessa työtön “osal­lis­tuu”, mut­ta käytän­nössä kait ei, kuten vaik­ka Az:n esimerk­ki osoittaa.

    Tätä päätöstä helpot­taa, jos efek­ti­ivi­nen tuloloukku pure­taan, ja tähän vaiku­tuk­seen uskon itsekin, eli työhön osal­lis­tu­mis­päätök­sen tek­isi use­ampi, jos mar­gin­aal­isia epä­jatku­vuuk­sia ei olisi. 

    Sen­si­jaan en ole ihan satavar­ma, että jyrkän­puoleinen mar­gin­aali tek­isi tosi­asi­as­sa mata­la­palk­ka-aloil­la hyvää. Nythän on niin, että jos henkilö menee töi­hin, niin tämän päätök­sen jäl­keen (eli kun ei enää saa mitään tukia) veroki­ila on hyvinkin lem­peä ensim­mäiseen reilu ton­ni­in kuus­sa asti. Sit­ten alka­vat mar­gin­aaliv­erot nous­ta tiukem­min, mut­ta akselil­la 2000–3500 kuus­sa tien­aa­vat (en tiedä mikä osu­us palka­nsaa­jista, mut­ta aika iso, veikkaan) eivät muutenkaan yleen­sä poikkea nor­maal­ista n. 40 tun­nin työa­jas­ta, joten mar­gin­aalil­la tehty päätös ei ole tässä kovin olennainen. 

    Teo­ria toimii niil­lä, joil­la on valit­ta­vana kotona oleilu tai osa-aikainen työ paikas­sa, jos­sa tun­tipalk­ka on kohtu­ulli­nen, mut­ta ei minus­ta kovin hyvin niil­lä, joil­la tun­tipalk­ka on mata­la, ja joille on tar­jol­la osa-aikatyötä. Esimerkik­si opiske­li­jat mäkkäreis­sä tms. paikois­sa saisi­vat vähem­män käteen tämän jäl­keen yhden pros­entin mallissa. 

    Niin paljon kuin epä­jatku­vuuk­sia ja möykkyjä mar­gin­aaleis­sa karas­tankin, olen tul­lut siihen tulok­seen, että mata­la­palkkai­sis­sa hom­mis­sa mar­gin­aaliv­eron olisi syytä kum­minkin olla mata­lampi. Muuten osal­lis­tu­mis­päätöstä ei vaan tehdä.

  41. Raimo K

    Miten se tuplaveroa on: osinko­tu­loa verote­taan pääo­mat­u­lona ja palkkaa palkkat­u­lona – jos halu­aa vält­tyä pääo­mavero­tuk­selta, mak­sakoon itselleen vain palkkaa ja päin­vas­toin. Näin rehelli­nen yrit­täjä tek­isi eikä puhuisi puppua.

    Punikki

    Pitäisikö voiton­jaon siis olla vero­tuk­ses­sa vähen­nyskelpoinen erä? Ei tietenkään. Yhteiskun­ta osal­lis­tuu yrit­täjän riskinkan­toon hyväksymäl­lä tap­pi­oiden vähen­tämiesen tap­pi­ovuot­ta seu­raavien verovu­osien tulosta.

    Yri­tyk­sen tilille kerätään var­al­lisu­ut­ta esimerkik­si huono­jen aiko­jen var­alle. Tästä menee veroina neljä­sosa, lisäk­si raho­ja nos­tet­taes­sa joko 30% pääo­maveroa tai henkilöko­htaisen vero­pros­entin ver­ran palkkaveroa.

    Suo­ma­laisil­la markki­noil­la suomen kielel­lä toimiville pienyri­tyk­sille var­maan ok mut­ta kan­sain­välistyvät yri­tyk­set saat­ta­vat alkaa vilkuil­la muualle.

    Suo­mi ruinaa, valit­taa, vaatii enem­män jatku­vasti, ei ymmär­rä omaa paras­taan eikä osaa kat­soa nenään­sä pidem­mälle. Nyky­menol­la se jää koh­ta yksin ilman yrittäjää.

  42. Sylt­ty kir­joit­ti: “Käytän­nössä osin­go­ista mak­se­taan tuplavero palkkoi­hin ver­rat­tuna, osin­got kun eivät ole vähen­nyskelpoisia. Piste.”

    Käytän­nössä osin­got ovat verova­pai­ta 90000 euroon asti (pörssin ulkop­uolisil­la yrityksillä).

  43. Pidän tuos­ta Mikkolan rajaverokatos­ta. Jär­jestelmien kannal­ta tuos­sa se olisi se hyvä puoli että tuon voisi ehkä toteut­taa muut­ta­ma­ta juuri mitään muu­ta. Tulot ja tuet vaan kiertää jonkun rajaverora­has­ton kaut­ta, ja jos rajavero uhkaa nous­ta yli rajan niin tulo­ja sub­ven­toidaan rahastosta.

  44. Jos ja kun yri­tysvero­tus on niin kovin, kovin epäoikeu­den­mukaista, ilmeis­es­ti olisi sit­ten paras­ta olla tekemät­tä verotet­tavaa voit­toa yri­tyk­sen tilille ja mak­saa ylimääräiset rahat palkkana omis­ta­jalle, joka voi sit­ten sijoit­taa ne tuot­tavasti sen pahan päivän varalle.
    Jostakin syys­tä näin ei kuitenkaan yleis­es­ti tehdä.

  45. Osmo:

    Hakat­tuani tämän asian kanssa 30 vuot­ta päätäni seinään, totean, että poli­it­tis­es­ti ain­oa real­isti­nen tapa ede­tä kohti perus­tu­loa on negati­ivi­nen tulovero, jos­sa tuo negati­ivisen veron osu­us on ehdolli­nen samaan tapaan kuin työ­markki­natu­ki. Jos tulot­to­muu­teen ei ole mitään ter­vey­del­listä ja muu­ta syytä, on olta­va työ­markki­noiden käytet­tävis­sä. En usko, että tämä ehto tosi­asi­as­sa on tarpeen, kos­ka ihmisiä ei tosi­asi­as­sa saa pakote­tuk­si töihin.

    Mil­loin Suomes­sa ymmär­retään, että työ­markki­noiden käytet­tävis­sä olem­i­nen on lop­ul­ta selvästi vähem­män tärkeää kuin työ­markki­noiden luomiseen osal­lis­tu­mi­nen? Ihan kuin ne työ­markki­nat tip­puisi­vat eteemme taivaasta.

    Jos kaik­ki vapaat resurssimme pyritään neu­root­tis­es­ti sit­o­maan ole­mas­saole­vien työ­markki­noiden käyt­töön, tulemme samal­la estäneek­si sen, että osa porukas­ta kehit­täisi akti­ivis­es­ti uusia liike­toimin­nan muo­to­ja, jot­ka puolestaan laa­jen­taisi­vat ja uud­is­taisi­vat työ­markki­noi­ta rak­en­teel­lis­es­ti. Täy­del­lis­es­ti onnistue­saan täl­lainen sit­o­mi­nen johtaa val­tion kuolemiseen. Vain osit­tain onnistues­saan se hidas­taa kehi­tys­tä ja huonon­taa kil­pailukykyä. Mik­si meil­lä edelleen toim­i­taan täl­laisen tavoit­teen eteen, ja kuka täl­laista aiv­o­ton­ta urpoilua kannattaa?

  46. Täl­lä pal­stal­la ei ole tilaa ruve­ta käymään läpi yri­tysvero­tuk­sen yksityiskohtia.

    Riit­tänee kun sanon, että yri­tyk­seni vero­tus­ta hoitaa alan huip­pu­fir­ma, jol­la on kovan tason veroasiantun­ti­jat käytössään.

    Täl­lä perus­teel­la lausun seuraavaa:

    1) Lähtöko­htais­es­ti yrit­täjän vero­tus on Suomes­sa tuplavero­tus­ta: fir­man voit­toveo + osinko/pankkavero.

    2) Vero­jen opti­moimisek­si voi har­ras­taa kaiken­laisia kep­posia, joi­ta en kuitenkaan voi suositel­la. Sil­loin voi nimit­täin vähin­täänkin palaa per­skar­vat. Kyl­lä Suomes­sa pitää yri­tyk­sen voi­da toimia kan­nat­tavasti ilman kepposia.

    3) Suomes­sa ei arvoste­ta yrit­täjyyt­tä, eikä myöskään ymmär­retä yrit­täjäriskin todel­lista ole­mus­ta. On nimit­täin niin, että vain riskiä otta­mal­la ja sitä hal­lit­se­mal­la voi tehdä voit­toa ja samal­la työl­listää mui­ta. Täl­lainen ymmärtämät­tömyys on maallemme pidem­män päälle traagista.

    4) Varsinkin PK-yrit­täjille pitää antaa riskino­to­staan kun­nolli­nen kor­vaus, joka on kan­sain­välis­ten kil­pail­i­joiden tasoa. On muis­tet­ta­va, että PK-yri­tyk­set luo­vat 80% uusista yksi­tyis­sek­torin työpaikoista.

    Yleen­säkin suo­ma­laises­sa verokeskustelus­sa annat­taisi avoimesti tun­nistaa / tun­nus­taa oma ihmiskäsi­tyk­senä ja poli­it­ti­nen lähtökohtansa. 

    Min­ul­la sen on enem­mänkin Dar­wini­lais-Kan­ti­lainen, eikä Hegeliläis-marx­i­lainen, johon ei kuu­lu ihmistä ollenkaan — on vain luokkia ja massoja.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä-ihmi­nen, joka toiv­ot­taa muut ter­ve­tulleik­si näi­hin talkoisiin!


  47. Käytän­nössä osin­got ovat verova­pai­ta 90000 euroon asti (pörssin ulkop­uolisil­la yrityksillä).

    Ei ole tot­ta. “Verova­paiden osinko­jen” veroas­t­eek­si tulee hel­posti 50%.

    Olete­taan että peru­s­tat yri­tyk­sen. Yri­tyk­sesi mak­saa sin­ulle osinko­ja 40,000e vuo­den aikana. San­o­taan että sin­ul­la on net­to­var­al­lisu­ut­ta (varat mii­nus velat) velko­jen jäl­keen 10,000e fir­man tilillä.

    40,000 osin­gos­ta nap­si­taan ensin yhteisövero 25% eli 10,000e

    Jäl­jelle jää 30,000. Tästä ote­taan 30% pääo­mavero (jos­ta myöhem­min mii­nus­tan “verova­pau­den”).

    Saat yri­tyk­sesi 10,000e:n net­to­var­al­lisu­ud­es­ta 9% eli 900 euroa “verova­paasti” (75 euroa kuuaudessa, jos se aut­taa suu­ru­us­lu­okan hahmottamisessa).
    Lopuista mak­sat 30% pääomaveroa.
    Eli mak­sat pääo­mavero­ja 30,000:sta 9,000 euroa mii­nus verova­paat 900 euroa eli 8,100e.

    Käteen sin­ulle taitaa tästä 40,000e : sta jäädä 21,900e (yhteisövero 10k + pääo­mavero 8,100e).
    Mak­sat vero­ja 18,100e.

    Mak­sat siis noin 45% vero­ja osin­go­ista huoli­mat­ta osinko­jen verova­paud­es­ta. Vai laskinko jos­sain väärin?

    Jos nyt vielä halu­taan laskea ALV tuo­hon päälle, niin osinko­jen veroaste nousee köy­häl­lä aloit­tel­e­val­la yrit­täjäl­lä lähem­mäs 60%:a.

    Mon­et aloit­tel­e­vat yrit­täjät, jot­ka tarvit­se­vat fir­mansa tilille rahaa joutu­vat elämään reilusti työt­tömyysko­r­vaus­ta huonom­mil­la ansioilla.

    Monis­sa mais­sa yhteisöveroa ei per­itä lainkaan.

  48. “Käytän­nössä osin­got ovat verova­pai­ta 90000 euroon asti (pörssin ulkop­uolisil­la yrityksillä).”

    Kan­nat­taa kokeil­la yrit­täjyyt­tä, jos se kade­hdit­taa noin paljon. Saat­taa selvitä esimerkik­si sel­l­ainen asia, että jos raken­nat yri­tys­tä nol­las­ta asti, mitään tuol­laista verova­paut­ta ei ole ole­mas­sa. Osinko­jen vapaus kah­denker­tais­es­ta vero­tuk­ses­ta kos­kee sum­maa, joka on mak­simis­saan 9 % yri­tyk­sen net­to­var­al­lisu­ud­es­ta, ja tuo 90 000 euroa on vain absolu­ut­ti­nen katto.

    Itse asi­as­sa pienyrit­täjälle tuo verova­paus on aika saman­tekevä vero­tuk­sel­lis­es­ta näkökul­mas­ta muutenkin. Ero tulee pääosin eläke­mak­su­ista, ne mak­se­taan palkka­sum­mas­ta mut­ta ei osin­go­ista. Ja yleen­sä pienyrit­täjän tulotkin ovat niin pieniä, ettei niistä tuloveron­akaan kovin paljon ote­ta. Merk­i­tys­tä alkaa olla vas­ta hiukan suurem­mis­sa yri­tyk­sis­sä, niis­sä jot­ka työl­listävät yrit­täjän lisäk­si muu­takin porukkaa.

    Yrit­täjä voi toki aina mak­saa itselleen kaiken palkkana, kuten tääl­lä ehdotet­ti­in. Se on yksi mah­dol­lisu­us, mut­ta tähän asti on ajatel­tu, että kiitok­se­na työl­listämis­es­tä ja riskinkan­nos­ta yrit­täjälle annetaan hiukan mui­ta huokeampi veroprosentti.

    Jos mah­dol­lisu­us osinko­tu­lo­jen ottamiseen nykyisel­lä vero­tuk­sel­la pois­te­taan, yrit­täjät alka­vat taas ilois­es­ti keskit­tyä veronkier­toon, kuten kul­taisel­la 80-luvul­la. 90-luvun laman aikaan tul­lut 25 % tasavero sekä yri­tyk­selle että yrit­täjälle ja yri­tyk­sen mak­saman veron vähen­tämi­nen henkilövero­tuk­ses­sa oli­vat siinä hyviä, että ne hävit­tivät suuren määrän verokikkailua.

  49. )” Lähtöko­htais­es­ti yrit­täjän vero­tus on Suomes­sa tuplavero­tus­ta: fir­man voit­toveo + osinko/pankkavero.”

    1.Ei ole , puh­das­ta pro­pa­gan­daa. Yrit­täjä voi vapaasti vali­ta yri­tys­muo­ton­sa ja siten tuleeko yhteen vai kah­teen ker­taan verotettua.

    Kah­teen ker­taan verot­ta­mi­nen on yrit­täjän oma vapaa valinta

    Uusista yri­tyk­sistä 51 % on toi­min­im­iä ja 39 % osakeyhtiöitä.

    Lop­ut kom­mandi­it­ti tai avoimia yhtöitä tai osuuskuntia

    Ole­mas­saole­vista 46 % on osakey­htöitä, 41 % toi­min­im­iä , 8 kom­mandi­it­tiy­htitä , lop­ut muita

    2.Suurimmassa osas­sa yri­tyk­siä ris­ki on nol­la esim tapasin juuri serku­tyt­töni ja hänel­lä on 10–15 henkeä työl­listävä fir­ma. Hänen arvion­sa riskistä oli nolla.
    Samoin van­ha tut­ta­vani Make pyörit­tää putk­i­fir­maa ja paria työn­tek­i­jää siinä. Riskiarvio oli nau­run arvoinen

    3 Näin se palkkio syn­tyy , esimerkkinä Rrovaniemeläisen Sarawaren kaup­pa , eivät Sarawaren omis­ta­jat jääneet ilman palkkiota

    “Nyt yhtiön omis­ta­ji­na olleet yli 100 sen työn­tek­i­jää, yhdek­sän avain­henkilöä sekä pääo­masi­joit­ta­jat Eqvitec ja Prof­i­ta saa­vat 25 miljoon­aa euroa tästä Lapin läänin suurim­mas­ta ohjelmistoyrityksestä”

  50. “Tuor­ei­den tutkimusten val­os­sa näyt­täisi siis siltä että esitet­ty lin­eaari­nen tuloveroast­eikko ei voi olla opti­maa­li­nen, kos­ka kyseisessä mallis­sa pien­i­t­u­lois­t­en efek­ti­iviset mar­gin­aaliv­eroas­t­eet ovat liian korkeita.”

    Erit­täin mah­dol­lista. Mut­ta mallis­sa esite­tyt pien­i­t­u­lois­t­en efek­ti­iviset mar­gin­aaliv­eroas­t­eet ovat kuitenkin paljon pienem­piä kuin nykyään, vrt. Osmon kiemu­rakäyrä, eri­toten siinä “osallistun/en osal­lis­tu” ‑päätök­sen kohdalla. 

    Kak­si­para­metrises­sa mallis­sa (jyrkkyys, leikkausko­h­ta) on siinäkin jo riit­tävästi määritet­tävää. Fiskaalis­es­ti sen pitää tuot­taa tarpeek­si rahaa, mut­ta sen pitää silti olla riit­tävän loi­va ollak­seen leikkaa­mat­ta kan­nus­tavu­ut­ta. Tämä johtaa kom­pro­mis­si­in nol­lat­u­lois­t­en tuen ja mar­gin­aaliv­ero­pros­entin välillä.

    Minus­ta malli vaikut­taa hyvältä lähtöko­hdal­ta, para­me­tre­ja­han voi sit­ten myöhem­min tuo­da lisää, jos tarvet­ta on. Ihan äkkiä en kek­si syitä, mik­si tuo malli olisi nyky­istä hässäkkää huonom­pi. Nyky­mallin takana on talousti­eteen sijas­ta fiilispohja.


  51. Jos ja kun yri­tysvero­tus on niin kovin, kovin epäoikeu­den­mukaista, ilmeis­es­ti olisi sit­ten paras­ta olla tekemät­tä verotet­tavaa voit­toa yri­tyk­sen tilille ja mak­saa ylimääräiset rahat palkkana omis­ta­jalle, joka voi sit­ten sijoit­taa ne tuot­tavasti sen pahan päivän varalle.
    Jostakin syys­tä näin ei kuitenkaan yleis­es­ti tehdä.

    Ilman var­al­lisu­ut­ta yri­tyk­sen tilil­lä voi olla läh­es mah­do­ton­ta saa­da lainaa.
    Miten ajat­telit selvitä huonom­mista ajoista, kun myyn­tiä ei ole: lainaatko omista rahois­tasi yri­tyk­selle­si, jot­ta voit mak­saa työn­tek­i­jöi­den palkat (ja lomako­r­vauk­set)? Täl­löin olet mak­sanut näistä rahoista henkilöko­htaisen tuloverosi, sosi­aal­i­mak­susi, pakol­liset eläkemaksut.

  52. viherinssi:

    Osinko­jen vapaus kah­denker­tais­es­ta vero­tuk­ses­ta kos­kee sum­maa, joka on mak­simis­saan 9 % yri­tyk­sen net­to­var­al­lisu­ud­es­ta, ja tuo 90 000 euroa on vain absolu­ut­ti­nen katto.

    Ja tuo 90000 euroa on voimas­sa enää tämän vuo­den. Kataisen sosial­is­ti­hal­li­tushan on päät­tänyt laskea rajan 60000 euroon.

  53. Var­maankin se on juuri tämä yrit­täjän vero­tuk­sen epäoikeu­den­mukaisu­us, joka ajaa jokaisen vähänkin kyn­nelle kykenevän otta­maan tulon­sa palkkana ja vält­tämään pääo­mat­u­loa. Tästä on run­saasti esimerkkejä???

  54. Tapio, kun kokon­aisveroast­et­ta saadaan vähän järkeväm­mälle hehtaar­ille, niin palvelu­iden ja tavaroiden hin­nat laske­vat, jol­loin pienem­mäl­läkin pal­ka­lla tulee toimeen. Suomen ongel­ma on liian kova vero­tus, joka tekee elämästä yksilön kannal­ta liian kallista. 🙁

    Samal­la olemme liian kovan pääo­mavero­tuk­sen takia tilanteessa, jos­sa pääo­matkin vir­taa­vat yksipuolis­es­ti maas­ta ulos. 🙁 Kaik­ki real­isoitavis­sa ole­va kaup­pa ja tuotan­to myy­dään ulos ennen sukupol­ven­vai­h­dos­ta, kos­ka per­in­tövero estää kestävän kehi­tyk­sen. 🙁 Tuotan­to ei kan­na­ta maas­sa, jos­sa on ilmeis­es­ti EU:n kovin ener­gia- ja liiken­n­evero­tus. 🙁 Tule­vaisu­us ei näytä kovin hyvältä. 🙁

    Suomes­sa ei ole herät­ty todel­lisu­u­teen. 🙁 Tääl­lä jotkut elävät yhä ajas­sa, jol­loin vero­tus oli kansalli­nen asia. Kuningas saat­toi päät­tää siitä. Nykyisel­lä menol­la viimeinen sam­mut­taa valot!

  55. Olliu Kärkkäiselle
    En ole lukenut noi­ta tutkimuk­sia, jois­sa olete­taan, että lin­eaari­nen vero + känt­tä­sum­ma-avus­tus johtaisi korkeaan eksten­si­iviseen mar­gin­aali­in, mut­ta kan­nat­taisi tartk­istaa niis­sä pari lähtökohtaa.

    Domi­noiko näitä tutkimuk­sia ken­ties pyrkimys saa­da kotirou­vat töi­hin? Jos varakkaan miehen vaimo on kotona, hänen osaltaan pro­gres­si­ivi­nen vero johtaa siihen, että vähäi­nen työn­teko on hyvin kan­nat­tavaa, kos­ka sitä ei verote­ta juuri lainkaan. Suomes­sa tämä ei ole työl­lisyysas­teen osalta yhtä iso ongel­ma kuin vaikka­pa Italiassa.

    Negati­ivisel­la tuloverol­la yritetään juuri lieven­tää tuo­ta eksten­si­ivistä mar­gin­aalia. Eksten­si­ivi­nen mar­gin­aali on aika iso, jos toimeen­tu­lo­tu­ki antaa tuhat euroa kuus­sa puh­taana käteen ja 1400 euron palk­ka 1150 euroa. Juuri sosi­aal­i­tur­van ja vero­tuk­sen yhdessä muo­dosta­maa tolkut­toman korkea efek­ti­ivi­nen mar­gin­aaliv­ero johtaa siihen, ettei töi­hin kan­na­ta men­nä lainkaan ja juuri tätä ongel­maa tässä yritetään torjua.

  56. Kalle,
    Mis­tä alka­en Suomes­sa on ollut Euroopan korkein ener­gian ja liiken­teen vero­tus? Kat­so nyt vaik­ka ben­sa- ja eri­tyis­es­ti die­selveroa öljyn­tuot­ta­ja­maa Hol­lan­nis­sa tai koti­talouk­sien sähköveroa Tanskassa.

  57. Jos negati­ivista tuloveroa pitää anoa joka kuukausi, ja vaa­timuk­se­na on se että pitää olla työ­markki­noiden käytet­tävis­sä, niin mil­lä taval­la se eroaa esim. sovitel­lus­ta työmarkkinatuesta?

    Ei se mene noin.
    Olete­taan, että verotet­ta­van tulon alara­ja on 1000 euroa/kk ja mar­gin­aaliv­ero 40 %. Verotet­tavalle voidaan antaa kak­si vaihtoehtoa.

    a) Hänen ennakon­pidä­tyk­sen­sa las­ke­taan samaan tapaan kuin nytkin joten henkilöl­lä, jon­ka tulot arvioidaan keskimäärin 2000 euroksi kuus­sa ennakon­pidä­tyspros­ent­ti on 20 % tai
    b) verotet­ta­va voi vali­ta, että hänen tililleen tipah­taa joka kuukausi 400 euroa ja ennakon­pidä­tys on tulota­sos­ta riip­pumat­ta aina 40 %.

    Vai­h­toe­hto b) on vain niiden käytössä, joiden on todet­tu ole­van joko töis­sä, syyper­äis­es­ti työn­voiman ulkop­ul­lel­la tai työt­tömänä työ­markkin­o­di­en käytet­tävis­sä. Tätä ei tarvitse anoa joka kuukausi uud­estaan eikä tulo­jen vai­htelu vaiku­ta tilille tup­sah­tavaan 400 euroon mitään. Sovitel­tu­un työ­markki­natu­keen ver­rat­tuna tämä yksinker­tais­taa asi­aa merkittävästi. 

    Hol­lan­nis­sa on tuloveroast­eikkoon leiv­ot­tu sisään perus­tu­lo, joka on kuitenkin vain niiden koti­talouk­sien käytössä, joista vähin­tään yksi on töis­sä. Tulon saa joko erik­seen tilille tai se ote­taan vähen­tävänä huomioon ennakonpidätyksessä.

  58. Eikö Mikkolan puolipe­rus­tu­los­sa ole se ongel­ma, ettei pieni­palkkaiseen työhön kan­na­ta men­nä kuin työt­tömyy­den kaut­ta? Vai olenko ymmärtänyt mallin väärin?

  59. Tuo Olli Kärkkäisen kir­joi­tus oli tosi­aan oikein mainio! Kat­soin jo siinä mainit­tu­ja tutkimuk­sia ja olen sitä mieltä, että ne kan­nat­taa ehdot­tomasti lukea erit­täin tarkasti, jos miet­tii miten vero- ja tuk­i­jär­jestelmiä pitäisi muut­taa. Siel­lä on vas­tauk­sia lukuisi­in tääl­lä esitet­ty­i­hin väit­teisi­in ja kysymyksiin.

  60. Kiitos sel­ven­nyk­ses­tä Osmo.

    Tuo sys­tee­mi näyt­tääkin ole­van aika lähel­lä “työt­tömän veroko­rt­tia”. Tosin ei ehkä ole yllä­tys että kaik­ki eri mallit johta­vat käytän­nössä samaan asiaan.

    Jos ei sit­ten pääse perus­tu­lon piiri­in niin tur­vataanko toimeen­tu­lo sit­ten toimeen­tu­lotuel­la? Tämä ei mielestäni olisi hirveä epäko­h­ta, kos­ka kuka tahansa voi vali­ta onko työn­hak­i­jana vai ei, eli ei ole mitään nykyisen työssäoloe­hdon kaltaisia jär­jestelmiä. Tosin kenel­läkään ei oikeas­t­aan olisi mitään syytä olla olemat­ta työ­markki­noiden käytet­tävis­sä, kos­ka 400 euron perus­tu­lo on isom­pi kuin toimeen­tu­lotuen perusosa.

    Oletko miet­tinyt että olisiko perus­tu­los­sa sit­ten karensse­ja nykyisen työt­tömyys­tur­van tavoin (mut­ta tuen piiri­in pää­sisi esim. heti takaisin jos solmii osa-aikaisenkin työ­suh­teen), vai liit­ty­isikö työhak­i­jana oloon konkreet­tisia velvoitteita? 

    Voitaisi­in esim. ajatel­la että jos on ollut kolme kuukaut­ta put­keen työtön, niin sen jäl­keen joutuu tekemään päivän (tai puoli päivää) viikos­sa val­tion osoit­ta­maa työtä. Tämä ei syn­nyt­täisi orjatyö­markki­noi­ta, mut­ta työn­hak­i­jana olo kuitenkin tarkoit­taisi että sitoutuu johonkin. 

    Jos ei osal­lis­tu, niin se voisi pienen­tää perus­tu­loa sen ver­ran, että “lorvi­mal­la” perus­tu­lol­la tulot oli­si­vat toimeen­tu­lo­tukea pienem­mät. Ehkä annet­taisi­in myös mah­dol­lisu­us tehdä vapaae­htoisia lisäpäiviä, jon­ka ajal­ta saisi perus­tu­loon korotuksen?

    Kos­ka osal­lis­tu­mat­ta jät­tämi­nen johtaisi vain tilapäiseen tuen pienen­tämiseen, niin ihmisiä ei pakotet­taisi epäkan­nus­tavalle toimeen­tu­lotuelle karenssien (tai työssäolovelvoit­tei­den) kaut­ta. Takaisin täy­delle tuelle pää­sisi siis heti, kun­han “paran­taa tapansa”. 

    Tämä oli ihan äsken kek­sit­ty idea, eli siinä voi olla joku perus­ta­van­laa­tu­inen aja­tusvirhe. Ainakin kol­men kuukau­den ajan jär­jestelmää pysty­isi käyt­tämään hyväk­si, mut­ta se voidaan ehkä tarjota.

  61. Sosi­aalilaskuop­pi. Harhaoppi

    Säädytön­tä elämän­menoa ja holti­ton­ta kapitalismia
    lie­nee kiit­tämi­nen nälän vilun ja päällekarkauk­sien jälkeis­es­tä kult­tuuri­hyvästä. Ei Applea tahi Gutenbergia
    olisi ikinä sal­lit­tu maail­maan jos ensim­mäi­nen parhaimmisto
    olisi saanut pitää päänsä.

    Merkel ja Sarkozy tapaa­vat tänään illan­su­uss­sa ja
    alkuil­las­ta kuulemme vaku­ut­te­lut. Koo­di avataan huomisaa­muk­si ja finassielämä jatkaa sekasortoista
    pro­gres­sio­taan. Tuli mitä tuli niin panssare­i­ta ei aje­ta Cityyn
    eikä Wall Streetille. Ne peru­ute­taan sinne ‑piiput ulospäin.

    Yhdenkään suun­nitel­man ei pidä toteu­tua. Aina pitää nous­ta toisen ja vetää mat­to alta. Haas­tamisen uhoamisen
    tais­telun, tulee jatkua. Tar­mon ylpey­den ja voitonmerkkien
    kokoiluhi­mo luo uut­ta ensi viikkoa ‑ei kalen­teris­sa toistuvaa,
    vaan kult­tuuris­es­ti ihkau­ut­ta ja aitoa,lujaa. Jos ei muual­la lähimaisemissa,niin ainakin Meilahdessa ote­taan taas uusia asen­to­ja ja tiputuk­sia, amerikanterveisiä
    viimek­si kotiu­tuneil­ta. Ja surut­ta viskataan van­hat pois.

    Merkel ja Sarkozy eivät vain ole tämän kaaok­sen vankeja,
    he toiv­ot­ta­vat sen ter­ve­tulleek­si. On näet muis­tikin. On
    kokeil­tu sivil­isaa­tio­ta ‑niin Preussis­sa kuin Versaillesissakin.
    Fil­ip II oli köy­sis­sä val­tais­tu­is­tumeen­sa Savon­lin­nan Don Carlossa.Poika sahasi tuolin jalkaa flemingkauppiaiden
    hur­rates­sa swapodalleen.

    Krupp raken­net­ti­in paperi­ra­halle. Sille mil­lä Versaillesista
    oli het­ki sit­ten tehty museo. Pari­i­sis­sa niitä olti­in kutsuttu
    assig­naateik­si. Sinne ne kek­si­ti­in Englan­nista. Väärin ‑ei
    Bank of Eng­lan­dista vaan sadoista pienem­mistä, jotka
    loor­di­en hok­saa­mat­ta tekivät omia maksuvälineitään
    kaup­pa- ja pajami­esten men­estyä ‑lähim­mäis­ten onneksi,
    minkä Adam Smith otti ja todis­tikin kuin ‑oliko se nyt teo­reema. Aksioom­a­han siitä näkymät­tömästä kädestä tuli,
    näkymätön murskaa­va ja uut­ta nos­tat­ta­va kuten jumalat ennen ja Smithin jäl­keen. Jäl­keen ? , kyl­lä, kävi­hän meillä
    (ts.heillä ex-Merke­lil­lä ja ‑Sarkozyl­lä, niin kävi Keynes, ja meni).

    Tiimare­it­ten hyl­lyt eivät tyh­jene eivätkä ottomatit,vaikka kuin­ka rahapelit sekoaisi­vat mie­len­vään­teis­sä toivos­ta ja uskalluk­ses­ta kauhuk­si ja pant­taa­jak­i­tupi­ikik­si. Kuuluu
    todel­lisu­u­teen. Se että var­jopankkisys­tee­mi ilmaantui
    puskas­ta ja muut­ti maail­man kiukut­taa demareita,nationalisteja ja Tea Partya sekä tiibetiläisiä ja
    uigu­ure­ja. Ja pöljältähän uusi raha näyt­ti ja kuu­lui reikä­taskuista meikämiehestäkin kun osuin johonkin vierasve­ne­sa­ta­maan, tiimaria lau­tako­juis­sa. Vieressä
    men­neen ajan vankaa pen­sion­aat­tiki­in­teistöä ‑har­voille ja
    muinoin.

    Jos nyt rahat polte­taan kuten paperi­ra­hakoneet moukaroiti­in Ven­domel­la Napolenin imagoprojektissa,
    niin syn­tyväthän ne koh­ta ihmis­päis­sä uudelleen. Ellei sitten
    mag­neet­ti- ja neu­rotiede lop­ul­takin onnis­tu ter­a­pi­oimaan meitä takaisin luon­tokap­paleik­si. Jaa, tulisi sijaa uudelle
    Gene… eikun Big Bangille. Edelli­nen sat­tuikin Lontoossa
    Mar­garet I aikana kun pörssivälit­täjien taksakirjat
    ja port­in­var­ti­japuomit revit­ti­in. Tuli sijaa uusille energioille.
    Pankki­ireille jot­ka menivät uuden rahan tykö,eläkerahastojen,öljymarginaalien ja hal­van työläisen
    kimp­pu­un. Van­ho­jen pankkien fasa­di­en takana bygattiin
    uusi vai­h­toe­htoinen markki­napo­h­jainen verkos­to. Sen isoin
    ihme ja kum­ma oli köy­hien maid­en taianomainen nousu
    varakkaiden lainottajiksi. 

    Asiois­sa ei ole jälkikä­teen ratio­nal­isoitu­na typeryksille
    paljoakaan kummaksumista,mutta piilos­sa­han kilju kävi.
    Yhtäkkiä vaan jen­gi oli kän­nis­sä. Takatu­up­pari kestää
    aikansa.Uudet sat­sit muhi­vat jo. Jotkut kypsyvätkin.

    Onnek­si Merkel ja Sarkozy älyävät ja viisaut­taankin ovat
    kaata­mat­ta nesteitä maahan,nujertamatta markkinavoimia.
    Suomes­sa toki olisi eli­it­tiä ohjeis­ta­maan yhteisek­si hyväksi
    eli kadok­si ja hal­lak­si ja ikiroudak­si tämänkin rahakriisin.
    Ainakin sik­si kunnes Ruot­sista oltaisi­in salakul­jetet­tu ja kään­net­ty uusi todel­lisu­us — ja taas itses­tään selvä, ainut
    ja muuttumaton,pysyvä.

    Alku­peräiskansan tuhon tie senkun jatkuu. Jotkut tästä repii
    mus­taa huumo­ria. Tosikkona ei kyl­lä meikää nau­rat­tanut kun Pyyninkin pöyriväl­lä Väinämöi­nen kieri mais­tis­saan kuin paraskin blogikom­men­toi­ja ja Kuller­vo näyt­ti kuka sinä
    silti olet. Sit­ten siel­lä Tam­pereel­la on vielä Sirkku Sulevin­sisko Pel­to­la joka ilmi­antaa etten ole lämminverinen
    musta­laisleir­i­t­ulien laulaja,vaan eurosetelisadetuksella
    rannnetun moot­tori­tien ramp­in­mutkaan juut­tunut toljottaja.
    Omahyväisyy­den kol­hu­ja välttääkseni,kierrän taiteet.
    Juk­ka Sjöstedt

  62. Osmon esimerkil­lä, siis 400 + 40% mar­gin­aali, olisi parin euron tarkku­udel­la min­un tulota­sol­lani tarkalleen sama kokon­ais­vaiku­tus kuin nykyisel­lä sys­teemil­lä. Lisäk­si mar­gin­aali 40% on melko lähel­lä sitä, mikä se on minulla.

    En ymmär­rä, mikä perus­ta­van­laa­tu­inen ongel­ma tässä mallis­sa olisi juuri vapaa­matkus­tamisen suh­teen. Nyky­is­in­hän työt­tömän ei tarvitse juuri mitään temp­pu­ja tehdä vält­tyäk­seen karens­seil­ta tms. muu­ta­man kuukau­den ajan. 400 euroa kuus­sa ja kak­si kol­ma­sosaa pois byrokra­ti­as­ta, aivan var­masti olisi parem­pi kuin nykyi­nen systeemi…

    … pait­si että mitä ihmettä toimeen­tu­lotuelle ja muille harkin­nan­varaisille tehdään? Ei niitä voi nyky­muo­toisi­nakaan säi­lyt­tää tuol­laises­sa mallissa.

  63. “Voitaisi­in esim. ajatel­la että jos on ollut kolme kuukaut­ta put­keen työtön, niin sen jäl­keen joutuu tekemään päivän (tai puoli päivää) viikos­sa val­tion osoit­ta­maa työtä. Tämä ei syn­nyt­täisi orjatyö­markki­noi­ta, mut­ta työn­hak­i­jana olo kuitenkin tarkoit­taisi että sitoutuu johonki”

    Suurin osa pitkäaikaistyöt­tömistä on +50-vuo­ti­ai­ta ja he ovat tehneet 30–40 vuot­ta työtä ja joukko vain kas­vaa kun muodol­lista eläkeikää nostetaan.

    Nyt tuo työtön-työtön-lorun kir­joit­telukin on 40 työvuo­den jäl­keen alentavaa-

    Mitä enem­män tuki­in liitetään kyyky­tys­tä niin sitä varmem­min syn­tyy uusia terroristeja

  64. Osmo:

    Eikö Mikkolan puolipe­rus­tu­los­sa ole se ongel­ma, ettei pieni­palkkaiseen työhön kan­na­ta men­nä kuin työt­tömyy­den kaut­ta? Vai olenko ymmärtänyt mallin väärin?

    Hmm. Tuo kyl­lä vaatii säätöä.

  65. liian van­ha

    “Mitä enem­män tuki­in liitetään kyyky­tys­tä niin sitä varmem­min syn­tyy uusia terroristeja”

    Sinä olet nyt kuin intialainen pankki­iri “Harvin­der Sian”, joka pelot­teli suo­ma­laisia venäläisil­lä, jos eivät alis­tu hänen komentoonsa. 

    Itsenäisiä val­tioi­ta ja ihmisiä ei tuol­la lail­la komen­nel­la. Hän on oppin­ut tuon tyylin kehi­tys­mai­ta pain­os­taes­saan. Tuol­lainen meno vaan pahe­nee, jos näitä kavere­i­ta päästetään liikaa ääneen. 

    Jos hän vielä jatkaa suo­ma­lais­ten pelot­telua venälaisil­lä, hänen kan­nat­taisi miet­tiä sitä onko ole­mas­sa ris­ki, että suo­ma­laiset vas­taa­vat samal­la mitalla.

  66. Empi­iri­sis­sä tutkimuk­sis­sa osal­lis­tu­mis­päätök­sen on havait­tu ole­van työmääräpäätöstä jous­tavam­paa nimeno­maan pien­i­t­u­loisil­la. Eri­tyis­es­ti yksin­huolta­jaäi­tien osal­lis­tu­mis­päätök­sen on havait­tu ole­van hyvin joustavaa. 

    Diamond&Saez (2011) perustel­e­vat lin­eaarisen tulo­jär­jestelmän ongelmia juurikin tuol­la eksten­si­ivisen mar­gin­aalin tärkey­del­lä. Työl­listymisen kan­nus­timista tulee huole­htia nimeno­maan pien­i­t­u­loisil­la ja sen takia pien­i­t­u­loisil­la tukien tulisi jopa kas­vaa tulo­jen noustes­sa (jol­loin efek­ti­ivi­nen mar­gin­aaliv­eroaste olisi negati­ivi­nen) ja keski­t­u­loisil­la tuet väheni­sivät nopeasti tulo­jen noustes­sa. Siten efek­ti­ivi­nen mar­gin­aaliv­eroaste tulisi olla tuloista riip­pu­vainen eikä vakio, kuten lin­eaarises­sa vero­jär­jestelmässä. Diamond&Saez (2011)-tulosten perus­teel­la opti­maalises­sa sosi­aal­i­tur­va- ja vero­jär­jestelmässä tulisi olla Earned Income Tax Cred­it ‑tyy­li­nen mata­la­palkkatu­ki, joka paran­taisi työl­listymisen kannustimia. 

    Negati­ivi­nen tulovero saat­taisi paran­taa työn­teon kan­nus­timia nykyjär­jestelmään ver­rat­tuna, mut­ta voitaisi­inko työn­teon kan­nus­timia paran­taa vielä enem­män esimerkik­si toteut­ta­mal­la Iso-Bri­tann­ian ver­ou­ud­is­tuk­seen sisäl­tyvä Uni­ver­sal Cred­it. Talousti­eteel­lisen tutkimuk­sen (Mir­rlees review: http://www.ifs.org.uk/mirrleesReview) poh­jal­ta toteutet­tavas­sa Uni­ver­sal Cred­it ‑uud­is­tuk­ses­sa yhdis­tetään usei­ta verovähen­nyk­siä (mm. mata­la­palkkatu­ki) ja sosi­aal­i­tukia (mm. lap­sil­isä & asum­is­tu­ki) yhdek­si isok­si tulori­ip­pu­vaisek­si tuek­si (Uni­ver­sal Cred­it). Tuki on EITC-tyy­li­nen, eli pien­i­t­u­loisil­la tuki kas­vaa tulo­jen noustes­sa ja keski­t­u­loisil­la tuki vähe­nee tulo­jen noustes­sa. Uud­is­tus paran­taa työn­teon kan­nus­timia ja tekee vero­jär­jestelmästä läpinäkyvämmän.

    Mielestäni olisi syytä tutkia kumpi jär­jestelmä (negati­ivi­nen tulovero / Uni­ver­sal Cred­it) paran­taisi työn­teon kan­nus­timia enem­män ver­rat­tuna Suomen nykyiseen vero­jär­jestelmään. Tämä vaatisi sen että mikrosimu­loin­nin avul­la las­ket­taisi­in molem­mista malleista työl­listymisveroas­t­eet ja efek­ti­iviset mar­gin­aaliv­eroas­t­eet siten että laskelmis­sa olisi mukana koko vero- ja sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmä (eri­tyis­es­ti asum­is­tu­ki ja toimeen­tu­lo­tu­ki, jot­ka ovat merkit­tävä syy kan­nustin­loukkui­hin). Samankaltaisia laskelmia olisin toivonut myös perustuloehdotuksista.

  67. ML
    Käytän­nössä osin­got ovat verova­pai­ta 90000 euroon asti (pörssin ulkop­uolisil­la yrityksillä).

    Edelleen vain har­val­la yri­tyk­sel­lä on miljoona euroa omaa pääo­maa joka tarvi­taan tuo­hon sum­maan. Käytän­nössä fir­man tulok­ses­ra voi nos­taa vain hilut niinä paljon­puhut­tuina ker­taalleen­verotet­tuina osinkoina.

    Ja jos fir­mal­la on se miljoona opoa, se on tehnyt joskus aikaisem­min miljoona euroa voit­toa, jos­ta se ei voi jakaa kuin 9% per vuosi ilman tuplaveroa.

    Kyl­lä työn­tek­i­jääkin nau­rat­taisi, jos palka­s­ta saisi vuosit­tain huimat 9% ulos ilman jotain päälle lätkäistävää palkannostoveroa.

    liian van­ha
    2.Suurimmassa osas­sa yri­tyk­siä ris­ki on nolla

    No jos se ker­ran on help­poa ja riskitön­tä ja vero­tuk­senkin saa vali­ta, niin mik­si valit­telet tääl­lä työt­tömyy­destäsi ja van­hu­ud­estasi? Mik­set perus­ta omaa firmaa. 

    Otat vain lainan Finnver­al­ta ja omao­su­u­den muu­ta­mal­ta pikavip­i­fir­mal­ta. Täysin riskitön­tä työllistymistä.

  68. Minus­ta tuos­sa Kärkkäisen mainit­se­mas­sa Jacob­sin artikke­lis­sa oli lopus­sa mie­lenki­in­toinen resep­tiluet­te­lo. Kiin­nitin huomio­ta mm. seu­raavaan lausumaan:

    “E ffec­tive mar­gin­al tax rates typ­i­cal­ly fol­low a U‑shape with income. Opti­mal marginal
    tax rates at the bot­tom end of the earn­ings dis­tri­b­u­tion are very high, in the order
    of 60–80 per­cent. Hence, the ‘pover­ty trap’ is part of the opti­mal tax system”.

    En ole tämän alan asiantun­ti­ja ja ehkä joku voisi elaboroi­da taustal­la ole­via ole­tuk­sia. Tuo on kuitenkin lin­jas­sa oman intu­itioni kanssa. Myöhem­min Jocobs toteaa:

    “An opti­mal EITC does not shift the marginal
    tax bur­den too much to the dense­ly pop­u­lat­ed mid­dle-income groups to avoid large
    dis­tor­tions on the inten­sive labor sup­ply margin.”

    On tot­ta, että kir­jal­lisu­udessa ei ole pystyt­ty osoit­ta­maan kovin merkit­täviä vaiku­tuk­sia inten­si­ivisel­lä mar­gin­aalil­la. Jäin kuitenkin miet­timään sitä, onko tässä kyse “absence of evi­dence” vai “evi­dence of absence” ‑tilanteesta? Kuten tuol­la yllä joku taisi tode­ta, inten­si­ivisel­lä mar­gin­aalil­la vaiku­tuk­set saat­ta­vat tul­la hitaasti ja salakavalasti (enem­män sap­at­ti­va­pai­ta, lep­pois­tet­tua urake­hi­tys­tä, varhaista eläköi­tymistä jne.) ja siten niiden empi­iri­nen toteen­näyt­tämi­nen on vaikeaa.

  69. Olli Kärkkäi­nen:

    Työl­listymisen kan­nus­timista tulee huole­htia nimeno­maan pien­i­t­u­loisil­la ja sen takia pien­i­t­u­loisil­la tukien tulisi jopa kas­vaa tulo­jen noustessa

    Sys­tee­mi tulee joko liian kalli­ik­si veron­mak­sajille tai se on ihan liian raa­ka niille jot­ka sit­tenkään eivät onnsi­tu edes keräämään palau­tus­pul­lo­ja tai muuten saa­maan oikein mitään tuloja.

    Tässä voisi toimia se velka­muo­toinen sosi­aal­i­tur­va osit­taise­na eli jos ei tee mitään, saa vain lainaa (tai siis saa syödä oma­l­ta sosi­aal­i­tur­vatililtään), mut­ta jos saa vähän tulo­ja, saa hie­man vähem­män sosi­aal­i­tur­vaa (kuitenkin niin että käteen jää sitä enem­män mitä enem­män ansait­see), mut­ta siitä osa on veron­mak­sajien tukea ja vain osa menee oma­l­ta sotutililtä.

    Siis et tee mitään, saat lainaa 10 rahaa.

    Teet itse viisi rahaa, saat lainaa neljä rahaa ja saman ver­ran “ilmaista” rahaa. Yhteen­sä 13 rahaa.

    Teet kymme­nen rahaa, saat kuusi rahaa bonus­ta, yhteen­sä 16 rahaa.

    Teet 20 rahaa, saat pitää ne.

    Teet 25 rahaa, mak­sat vero­ja kak­si rahaa, saat 23.

    Jne.

    Olen kan­nat­tanut perus­tu­loa, ja onhan se siisti yksinker­tainen jär­jestelmä paper­il­la. Mut­ta heti kun yrit­tää laskea mitä se tarkoit­taisi, se olisi joko aivan liian epä­sosi­aa­li­nen niille jot­ka jou­tu­isi­vat elämään sen varas­sa, ja kai niitäkin olisi — tai sit­ten aivan liian kallis keskiluokalle.

  70. Sylt­ty: “Kyl­lä työn­tek­i­jääkin nau­rat­taisi, jos palka­s­ta saisi vuosit­tain huimat 9% ulos ilman jotain päälle lätkäistävää palkannostoveroa.”

    Mak­sakoon yrit­täjä vaan palkkaa itselleen, kun se osinko on niin epäedulli­nen. Se parhait­en nau­raa jne.

  71. Osmo: “Eikö Mikkolan puolipe­rus­tu­los­sa ole se ongel­ma, ettei pieni­palkkaiseen työhön kan­na­ta men­nä kuin työt­tömyy­den kaut­ta? Vai olenko ymmärtänyt mallin väärin?”

    Väärin. Mallis­sani työt­tömyysko­r­vauk­sen yms. “saisi­vat” kaik­ki suomalaiset.

    Siis teo­ri­as­sa. Käytän­nössä useim­mil­ta se ja muut tuet leikkau­tu­isi­vat pois ja käteen­jäävä tulo olisi sama kuin nytkin.

    Siis:
    1. Jokaiselle las­ke­taan, mitä tukia ja mak­sualen­nuk­sia hän saisi, jos hänen tulon­sa oli­si­vat 0.
    2. Sit­ten jokainen ansait­tu euro vähen­tää näitä 60 sent­tiä (mii­nus eurosta veroi­hin menevä sum­ma), kuitenkin niin, että käteen saa aina vähin­tään saman kuin nytkin.

    Lop­putu­los:
    A. Jokaises­ta eurosta jää käteen ainakin 40 senttiä.
    B. Muuten lop­putu­los on täs­mälleen sama kuin nyt.
    C. Jos ottaa 60 %:n veroko­rtin, ei tarvitse ikinä pelätä takaisinperintöjä.
    D. Halut­taes­sa tukia ja mak­su­ja voidaan säätää puolipe­rus­tu­lon piiri­in yksitellen eikä kaikkia ker­ral­la. Mikä tahansa askel (ja rajavero­pros­ent­tikat­to, edes 300 %!) olisi paran­nus nykytilanteeseen.

    Siis: kan­nus­tavu­us ja takaisin­per­in­tä­suo­ja min­i­maalisel­la muu­tok­sel­la nyky­tu­lon­jakoon, vain rajataan “rajaverokat­to” 60 %:iin. Mah­dol­lisim­man “kus­tan­nuste­hokas” ja “vaikeasti vas­tustet­ta­va” inter­ven­tio kan­nustin­loukku­jen ja takaisin­per­in­täkatas­trofien poistamiseksi.

    Yksinker­taisu­u­den vuok­si nuo laskut voisi jät­tää verot­ta­jan tietokoneen hoidet­tavak­si, jol­loin tuon 40 % ylit­tävän osu­u­den ehkä saisi vas­ta vero­tuk­sen valmistues­sa, mut­ta sen 40 % saisi siis heti ja takaisin­per­in­tää ei täl­löin tulisi.

    Skep­tikko voisi pankki­tun­nuk­sil­la halutes­saan loga­ta tsekkaa­maan etu­udet ja laskut (tai imuroi­da ne ja/tai käyt­tää netin riip­pumat­tomas­sa palvelus­sa). No, silti olisi hyvä, jos nykyjär­jestelmää myös yksinkertaistettaisiin.

  72. “No jos se ker­ran on help­poa ja riskitön­tä ja vero­tuk­senkin saa vali­ta, niin mik­si valit­telet tääl­lä työt­tömyy­destäsi ja van­hu­ud­estasi? Mik­set perus­ta omaa firmaa.

    Otat vain lainan Finnver­al­ta ja omao­su­u­den muu­ta­mal­ta pikavip­i­fir­mal­ta. Täysin riskitön­tä työllistymistä.”

    Heh, yli 60-vuo­ti­aana tuo­ta työu­raa ja elämääkin on sen ver­ran vähän jäl­jel­lä, että enpä nyt väl­itä olla velois­sa hau­taan saak­ka. Naa­puri kuoli tänään 62-vuo­ti­aana , joten se pistää vähän ajat­tele­maan muu­takin kuin työn tekoa.

    Vielä 10–20 vuot­ta sit­ten olisinkin pistänyt fir­man pystyyn , jos olisin jäänyt työttömäksi

  73. Raimo K,

    No ker­ro sit­ten, jos kaik­ki muut ovat min­ua vas­taan, pait­si sinä, että millä?

    Kari

  74. Raimo K
    Mak­sakoon yrit­täjä vaan palkkaa itselleen, kun se osinko on niin epäedulli­nen. Se parhait­en nau­raa jne.

    Ja taas siir­tyi maalitolpat.

    Tämä on niin turhaut­tavaa kun keskustelu menee suun­nilleen tätä rataa:

    - Yrit­täjät mak­se­lee ittelleen niitä vähän­verotet­tu­ja miljoonaosinkoja!
    — No niistä miljoonaosin­go­ista kyl­lä mak­se­taan tuplavero
    — No eikä mak­se­ta kun ne on verova­pai­ta 90 000 euroon asti
    — No eihän se sil­loin ole miljoonaosinkoja
    — Ovat kum­minkin nollaverolla
    — Eivät ole, vaan niistä yri­tys on jo mak­sanut yhteisöveron ja sitä­pait­si tuo­hon pitää olla 1,26 miljoo­nan euron edestä voit­to­ja kerät­tynä, joi­ta ei voi jakaa ulos (tuos­ta jää jäl­jelle se miljoona kun 0,26 miljoon­aa menee veroi­hin) eli tuokin kos­kee vain mur­to-osaa yrittäjistä
    — No ottakaa sit­ten palakkana kun se osin­gon­jako on niin kallista
    — ???????

    ja sit­ten heti perään tietenkin
    — Yrit­täjät mak­se­lee ittelleen niitä vähän­verotet­tu­ja miljoonaosinkoja!

    ja koko kier­ros alkaa alusta.

    Ts. ensin huudel­laan että kaik­ki yrit­täjät ne vaan vetää työn­tek­i­jöi­den selästä miljoonaosinko­ja eikä mak­sa vero­ja. Sit­ten kun sitä kor­jataan, niin käs­ketään ottaa rahat palkkoina.

  75. “No jos se ker­ran on help­poa ja riskitön­tä ja vero­tuk­senkin saa vali­ta, niin mik­si valit­telet tääl­lä työt­tömyy­destäsi ja van­hu­ud­estasi? Mik­set perus­ta omaa firmaa. ”

    En ole täl­lä het­kel­lä työtön. Mut­ta en myöskään työllinen.Enkä ole ain­oa ikära­sis­min uhri, meitä on liki 100000.

    Fir­man perus­tamiseen tarvi­taan ensin markkinat.
    Suomes­sa jotenkin ajatel­laan, että jos tekee hal­val­la niin kaik­ki menee kaupaksi.
    Valitet­tavasti markki­noil­la on vähän Sulo Vilenejä

  76. Raimo K:
    >Mak­sakoon yrit­täjä vaan palkkaa itselleen, kun se
    >osinko on niin epäedulli­nen. Se parhait­en nau­raa jne.

    Niin­hän ne yrit­täjät enim­mäk­seen tekevätkin. Koko tämä kohkaami­nen verot­tomista osin­go­ista on lähin­nä pop­ulis­tista hämäystä.

    Itse tuskin koskaan elämässäni nos­tan sent­tiäkään tuol­laisia tulo­ja, kos­ka olen palkkatyöläi­nen ja pääo­mat­u­loille pääsem­i­nen edel­lyt­täisi kohta­laista riskinot­toa, mut­ta pidän kuitenkin hyvänä, että yhteiskun­nas­samme on tuol­laisia porkkanoi­ta, jot­ta edes joku yrit­täisi ja ottaisi sitä riskiä.

    Jois­sain asiois­sa epä­tasa-arvo on suo­ras­taan tavoitelta­va asia. Esimerkik­si siinä, että työmies on palkkansa ansain­nut, samoin kuin siinä että yrit­täjä ansait­see palkkion riskinotosta.

  77. Liian van­ha
    “Fir­man perus­tamiseen tarvi­taan ensin markkinat.”

    NO perus­ta putk­i­fir­ma niinkuin se sun kaveris Make tekee. Markki­noi­ta on ja sekin ilmeis­es­ti täysin riskitöntä.

    (mun kaverin putk­i­fir­ma meni kyl­lä melkein konkurssi­in ja pelas­tui ain­oas­taan kun potkaisi­vat kaik­ki entiset työn­tek­i­jät pihalle ja pääomi­tus­ta ja omis­tusjär­jeste­ly­itä päälle. Fir­mas­ta jäi het­kek­si pelkät kuoret ja nyt on uusi pääomis­ta­ja on alka­nut yri­tyk­sen ain­oana työn­tek­i­jä-yrit­täjänä rak­en­ta­maan savuaville rau­nioille uut­ta toimintaa.)

  78. Ilmeis­es­ti kaverisi ammat­ti­taito ei riit­tänyt fir­man ja ihmis­ten johtamiseen, sub­stanssia pitää olla täl­läkin alueel­la, jos aikoo yrit­täjäk­si ja palkata työntekijöitä.

    Moni luulee ja alka­v­ille yrit­täjille uskotel­laan työkkäris­sä, että riit­tää, että osaa vähän alas­ta ja johtamisesta

    Niin kuin sin­unkin kir­joituk­sista näkyyy, useim­mat eivät tunne tukimuo­to­ja eivätkä rahoitusmalleja.Tuo rahoituk­sen ja tukien haku on myös busi­ness-planin testi, sil­lä epä­toivoisi­in han­kkeisi­in ei rahoi­tus­ta saa

    Toinen ongel­ma on kus­tan­nusten hallinta, moni ei osaa mitoit­taa kulu­ja toimin­nan mukaan.Tyttöni mies on yrit­täjä ja neu­voin hän­tä juuri kus­tan­nusasiois­sa , kun hän aloit­ti yrityksen.
    Niin­pä investoin­nit jäivät muu­ta­man kymme­neen tuhanteen, niihin hän sai niihin EU-tukea+ nuo Fin­ver­an takuut+startttirahaa.

    Omaa pääo­maa tarvit­ti­in parin kuukau­den palkat edel­lis­es­tä työpaikasta.

    Kil­pail­i­jak­si ryhtyvä pisti raha apal­maan n 200000 ja yri­tys menikin konkur­si­in jo vuodessa ja omaisu­us pakkohuutokauppaan
    Mak­en aloi­tus oli help­po, hän osti entisiltä omis­ta­jil­ta fir­man, jos­sa hän oli ain­oa työn­tek­i­jä sil­lä haavaa ja on laa­jen­tanut sen ver­ran, että on voin­ut iän myötä keven­tää omaa työtaakkaa .

    Fir­man aloit­ta­minener­i­tyis­es­ti myöhem­mäl­lä iässä tapah­tuu usein näin eli yri­tyk­sen toiminnnoista hal­li­taan jo 70–90 %, asi­akaskun­ta on valmi­ina ja fir­mas­ta ei tarvitse mak­saa paljoa.

    Sil­loin ris­ki on nol­la ver­rat­tuna 100 % opet­telu­un. Ei se koskaan aivan nol­la ole, mut­ta saman­ta­soinen kuin palkansaajallakin

  79. Liian van­ha
    Ilmeis­es­ti kaverisi ammat­ti­taito ei riit­tänyt fir­man ja ihmis­ten johtamiseen,

    Katos kun se on sitä riskiä, nimit­täin se ettei osaa ja sen ikävä kyl­lä saat­taa huo­ma­ta vas­ta sil­loin, kun lama iskee. Se on selvä että parhaat yrit­täjät pär­jäävät vaik­ka taivas putoaisi niskaan, mut­ta huonoille käy köpelösti.

    Eli päivän­selvästi höpere­htimis­es­ti “ei riskiä” ei pidä paikkaansa.

    ” moni ei osaa mitoit­taa kulu­ja toimin­nan mukaan.”

    Vas­ta juuri ker­roit, ettei yrit­tämisessä mitään riskiä ole ja nyt kek­sit jo sem­moi­senkin riskin, että voi mitoit­taa väärin kulut. 

    Sil­loin ris­ki on nol­la ver­rat­tuna 100 % opet­telu­un. Ei se koskaan aivan nol­la ole, mut­ta saman­ta­soinen kuin palkansaajallakin

    Kyl­lä se ris­ki voi hyväl­läkin kaver­il­la olla toimi­alas­ta riip­puen melko korkealla.

    Fir­man aloit­ta­minener­i­tyis­es­ti myöhem­mäl­lä iässä tapah­tuu usein näin eli yri­tyk­sen toiminnnoista hal­li­taan jo 70–90 %, asi­akaskun­ta on valmi­ina ja fir­mas­ta ei tarvitse mak­saa paljoa.

    Lie­nee aika selvää että jos saa hyvän yri­tyk­sen hal­val­la, niin aika vähän riskiä siinä on ver­rat­tuna uuteen fir­maan. Tuo ei nyt vaan ole kovinkaan mon­elle real­isti­nen vaihtoehto.

    Sil­loin ris­ki on nol­la ver­rat­tuna 100 % opet­telu­un. Ei se koskaan aivan nol­la ole, mut­ta saman­ta­soinen kuin palkansaajallakin

    No just tuos­sa ylem­pänä väi­tit, että suurim­mal­la osal­la yri­tyk­siä ris­ki on nol­la. Ei todel­lakaan ole.

  80. “Lie­nee aika selvää että jos saa hyvän yri­tyk­sen hal­val­la, niin aika vähän riskiä siinä on ver­rat­tuna uuteen fir­maan. Tuo ei nyt vaan ole kovinkaan mon­elle real­isti­nen vaihtoehto.”

    Suurin osa Suomen yri­tyk­sistä on ns työ­fir­mo­ja, jois­sa omaisu­us on työkaluis­sa ja pienessä varastossa.

    Omil­la välineil­lä työtä tekeväl­lä duu­nar­il­lakin on sama ris­ki, ei pienyrit­täjän ris­ki ole sen
    suurempi.

    Myöskään se, ettei osaa yrit­tämistä on aivan sam­nali­nen ris­ki kuin duu­nar­il­lakin. Työ lop­puu ellei osaa

    Eivät ne kaikkia koske­vat riskit ole yrit­tämis­es­tä johtu­via erityisriskejä

  81. Aito­ja riskiyri­tyk­siä ovat esim Tal­vi­vaara tai Rovio. Niis­sä yrit­täjä on todel­la pistänyt itsen­sä peli­in ja epäon­nis­tu­mi­nen tiput­taa korkealta.
    Se , että tekee palkkatyötä yri­tys­muo­dos­sa ei täytä yrit­tämisen riskivaatimusta.

  82. Liian van­ha
    Omil­la välineil­lä työtä tekeväl­lä duu­nar­il­lakin on sama ris­ki, ei pienyrit­täjän ris­ki ole sen
    suurempi.

    Nyt taas höpötät omi­asi. Töi­den lop­pues­sa duu­nari pääsee lomau­tuk­sen kaut­ta tuos­ta vain aina hal­valle ansiosi­don­naiselle. Rrit­täjä taas joutuu mak­samaan ansiosi­don­nais­es­ta päivära­has­ta itsen­sä kipeäk­si sekä sitä saadak­seen tietenkin lakkaut­ta­maan työ­paikkansa eli lopet­ta­maan yrityksen. 

    Minus­ta työ­paikan lop­ulli­nen alasajo vs. lomau­tus on aika suuri ero.

    Samat­en jos tulee tehtyä työssä mokia, yrit­täjäl­lä on oikeasti riskiä. Työn­tek­i­jä ei ole vas­tu­us­sa mok­ista, mut­ta vahin­gonko­r­vaus­vaade näkyy heti yrit­täjän tili­pus­sis­sa. Henkilöy­htiöyrit­täjä ei pääse edes konkurssin kaut­ta pakoon mokailu­jaan. (toki tämä on harv­inaista, mut­ta ris­ki on riski).

    Myöskään se, ettei osaa yrit­tämistä on aivan sam­nali­nen ris­ki kuin duu­nar­il­lakin. Työ lop­puu ellei osaa

    Älä nyt jauha taas pup­pua. Yrit­täjänltä vaa­di­taan enem­män kuin duu­nar­il­ta, kun pitää osa­ta tyyp­il­lis­es­ti ainakin siinä vai­heessa kun yri­tys on pieni, sekä duu­nit että yrit­tämisen taloudelli­nen puoli. Risiä on tämän takia merkit­tävästi enem­män, kos­ka mah­dol­lisuuk­sia mokatakin on enemmän.

    Eivät ne kaikkia koske­vat riskit ole yrit­tämis­es­tä johtu­via erityisriskejä

    Ei tietenkään, mut­ta yrit­täjil­lä on kaik­ki samat riskit kuin työn­tek­i­jäl­lä + nip­pu yrit­täjäriskiä mukana. Sinä yrität tässä väit­tää, että yrit­täjäriskiä ei ole tai se on lähel­lä nol­laa. Minä taas väitän, että ei ole. 

    Jos sinä yrität argu­men­toi­da että ris­ki usein johtuu esimerkik­si yrit­täjän ammat­ti­taidot­to­muud­es­ta koskien taloushallintoa, niin en nyt oikein ymmär­rä miten ihmeessä se kumoaa mitä sanoin, päin­vas­toin, sehän vielä oikein alle­vi­ivaa sitä, että yksi merkit­tävistä riskeistä on taloushallinnon osaamisen puute, etenkin kun sitä on vaikea käytän­nössä har­joitel­la ennen yri­tyk­sen perus­tamista tai sen puikkoi­hin hyppäämistä.

    Se , että tekee palkkatyötä yri­tys­muo­dos­sa ei täytä yrit­tämisen riskivaatimusta.

    Ai nytkö on yrit­täjä vas­ta, kun voi istua suuren pöy­dän takana sikari suus­sa ja alaiset hoitaa kaik­ki duunit?

  83. “yt taas höpötät omi­asi. Töi­den lop­pues­sa duu­nari pääsee lomau­tuk­sen kaut­ta tuos­ta vain aina hal­valle ansiosi­don­naiselle. Rrit­täjä taas joutuu mak­samaan ansiosi­don­nais­es­ta päivära­has­ta itsen­sä kipeäk­si sekä sitä saadak­seen tietenkin lakkaut­ta­maan työ­paikkansa eli lopet­ta­maan yrityksen. ”

    N 30000 euron vuosi­t­u­loil­la mak­su on 450 euroa vudessa eli sama kuin palka­nsaa­jal­la oma + työ­nan­ta­jan osuus.
    Eikä yri­tys­tä tarvitse enää lakkaut­taa­ja jos yri­tys­muo­to on muu kuin osakey­htiö niin se käy ilman suuria byrokratioita.
    Uuden voi perus­taa ilman mitään byrokra­ti­aa, laa­jem­pi yrit­tämi­nen edlyt­tää yhden ilmoituk­sen tekemisen

    http://www.syt.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=55&Itemid=56&lang=fi

    Palka­nsaa­jal­la vas­taa­va mak­su on n 450 euroa vuodessa samas­ta tulosta

    http://www.veronmaksajat.fi/omatveroasiat/elakejatyottomyysvakuutusmaksut2011

    “Samat­en jos tulee tehtyä työssä mokia, yrit­täjäl­lä on oikeasti riskiä. Työn­tek­i­jä ei ole vas­tu­us­sa mok­ista, mut­ta vahin­gonko­r­vaus­vaade näkyy heti yrit­täjän tilipussissa. ”

    Vahin­gonko­r­vaus­la­ki ei erot­tele yrit­täjää eikä työntekijää

    “Henkilöy­htiöyrit­täjä ei pääse edes konkurssin kaut­ta pakoon mokailu­jaan. (toki tämä on harv­inaista, mut­ta ris­ki on riski).”

    Eipä tuo­ta pääse pakoon työn­tek­i­jäase­mas­sa olevakaan

    “Jos sinä yrität argu­men­toi­da että ris­ki usein johtuu esimerkik­si yrit­täjän ammat­ti­taidot­to­muud­es­ta koskien taloushallintoa, niin en nyt oikein ymmär­rä miten ihmeessä se kumoaa mitä sanoin, päin­vas­toin, sehän vielä oikein alle­vi­ivaa sitä, että yksi merkit­tävistä riskeistä on taloushallinnon osaamisen puute, etenkin kun sitä on vaikea käytän­nössä har­joitel­la ennen yri­tyk­sen perus­tamista tai sen puikkoi­hin hyppäämistä.”

    Taloushallinnon voi ostaa kuten ystäni Make ja tyt­täreni mies tai serkkuni
    Ongel­mallisem­pi alue on businek­sen hallinta eli onko liike­toim­inta ‑aja­tus sel­l­ainen, että tuot­teet menavät kau­pak­si ja miten tuot­teet hinnoitellaan.

    Sin­un “vapaas­sa maail­mas­sa ” palka­nsaa­jakin joutuu miet­timään samat asiat

  84. Myön­nän etten ole ollut aikaisem­min ajatel­lut ansiosi­don­naista noin kokon­ais­mak­su­jen osalta vaan ver­ran­nut vain maksulappuja.

    Muis­sa asiois­sa et kuitenkaan ole oikeil­la jäljillä:

    “Eikä yri­tys­tä tarvitse enää lakkaut­taa­ja jos yri­tys­muo­to on muu kuin osakey­htiö niin se käy ilman suuria byrokratioita.”

    Jep, ei muu­ta kuin koneet ja hal­lit vaan paket­ti­in ja ansiosi­don­naiselle. Kyl­lä pank­ki ymmärtää. 

    Melko pieni puu­laa­ki pitää olla ettei tarvit­sisi käytän­nössä ajaa alas. Pelkät toim­i­tilo­jen tilavuokrat syövät hel­posti koko tai merkit­tävän osan yrit­täjän ansiosi­don­nais­es­ta ja jos kaik­ki pitää irti­sanoa ja myy­dä, niin se on käytän­nössä kyseisen yri­tyk­sen hal­lit­tu alasajo.

    “Vahin­gonko­r­vaus­la­ki ei erot­tele yrit­täjää eikä työntekijää”

    Älä yritä taas sumut­taa. Ei työn­tek­i­jä ole vas­tu­us­sa pal­ka­llaan, jos asi­akas reklam­oi. Esimerkik­si teol­lisu­udessa myyjä on voin­ut myy­dä toim­i­tuk­sen liian tiukalla aikataul­ul­la ja fir­malle pamah­taa myöhästymis­es­tä sopimus­sakkoa tai vaik­ka valmistuksessa/suunnittelussa sat­tuu sekaan­nus, joka viivästyt­tää toim­i­tus­ta. Ei myyjä, hit­sari tai insinööri joudu pal­ka­llaan tuo­ta sakkoa makselemaan.

    Taloushallinnon voi ostaa kuten ystäni Make ja tyt­täreni mies tai serkkuni

    En tarkoit­tanut taloushallinnon käytän­nön pyörit­tämistä, vaan juurikin sitä hom­maa mikä kuu­luu pakos­ta yrit­täjälle. Eli bud­je­toin­tia, investoin­ti­laskelmia, markki­noin­tia yms. Ei mikään kir­jan­pitäjä voi ker­toa yrit­täjälle minkälaiset toim­i­ti­lat, työka­lut ja muut se tart­tee ja mihin hin­taan. Nämä kaik­ki pitää päätää itse ja siinä piilee osa riskistä. 

    Jos vaatekau­pan pitäjä menee vuokraa­maan tilat paikas­ta jos­sa ei ole asi­akasvir­to­ja ja osta­maan kaikil­la rahoil­la varas­ton täy­teen tavaraa jota ei saa myy­tyä, niin se on voi voi. Ei ammat­ti­mainen kir­jan­pitäjä siinä tilanteessa auta mitään.

  85. “Melko pieni puu­laa­ki pitää olla ettei tarvit­sisi käytän­nössä ajaa alas. Pelkät toim­i­tilo­jen tilavuokrat syövät hel­posti koko tai merkit­tävän osan yrit­täjän ansiosi­don­nais­es­ta ja jos kaik­ki pitää irti­sanoa ja myy­dä, niin se on käytän­nössä kyseisen yri­tyk­sen hal­lit­tu alasajo.”

    Hyvä vit­si, hyvistäkin ansioista ansiosi­don­nainen on 2500 euroa kuus­sa ja vero­tuk­sen jälkene n 1600.
    Ei siitä mak­se­ta hal­lien vuokria.
    Eikä ansiosi­don­naista ole edes tarkoitet­tu liike­toimin­nan pyörit­täm­seen vaan palka­nsaa­jan ja yrit­täjän elinku­lu­jen korvaamiseen

    Pitäisi olla erik­seen yrit­täjä hallituki ???

    “Esimerkik­si teol­lisu­udessa myyjä on voin­ut myy­dä toim­i­tuk­sen liian tiukalla aikataul­ul­la ja fir­malle pamah­taa myöhästymis­es­tä sopimus­sakkoa tai vaik­ka valmistuksessa/suunnittelussa sat­tuu sekaan­nus, joka viivästyt­tää toimitusta. ”

    Tuot­ta­muk­sel­lis­es­ta vahin­gonteosta kumpikin ovat kor­vausvelvol­lisia ja tuo toim­i­tusvirhe on sen ver­ran yleinen, että viivästysakot on leiv­ot­tu hintoihin.
    Asi­akkaat mak­sa­vat nuokin sakot.

    “ker­toa yrit­täjälle minkälaiset toim­i­ti­lat, työka­lut ja muut se tart­tee ja mihin hin­taan. Nämä kaik­ki pitää päätää itse ja siinä piilee osa riskistä. .

    Riski­hän on sil­loin yrit­täjä itse kun ei osaa hom­mi­aan. Jos taas osaa niin riskiä ei ole.
    Ja jos palka­nsaa­ja ei saa hom­mi­aan niin kenkää tulee.

    Tosin suurten yri­tys­ten toim­i­tusjo­hta­jat ovat erik­seen , hei­dät palk­i­taan töp­päyk­sistäkin kuten esim Relander Sak­san ilmanos­toista tai Storan Här­mälä Amerikan seikkailuista

  86. “Pelkät toim­i­tilo­jen tilavuokrat syövät hel­posti koko tai merkit­tävän osan yrit­täjän ansiosi­don­nais­es­ta ja jos kaik­ki pitää irti­sanoa ja myy­dä, niin se on käytän­nössä kyseisen yri­tyk­sen hal­lit­tu alasajo.”

    Näin se käy palka­nsaa­jallekin, ei ansiosi­don­naisel­la suuria ylimääräisiä makseta.

    Mut­ta palka­nsaa­ja kuin yrit­täjäkin voi ottaa vaku­u­tuk­sen esim asun­to-tai työkalu­lainan varalle.
    Val­tio ei niihin osallistu

    Mikään ei estä yrit­täjää vaku­ut­ta­mas­ta toim­intaansakin, edel­ly­tys on, että riskin jaka­jia löy­tyy riit­tävästi ja innokas vakuutusyhtiö.
    Tai mikään ei estä yritäjiä perus­ta­mas­ta esim Tapi­olan tapaista oasu­uskun­taa , joka vaku­ut­taa yrit­täjän riskit.

    Vai pitäisikö yri­tys­ten tap­pi­ot sosial­isoi­da yhteiskun­nalle ?? Näitähän EU on jo mak­sanut 3800 mil­jardin edestä

  87. Liian van­ha
    Eikä ansiosi­don­naista ole edes tarkoitet­tu liike­toimin­nan pyörit­täm­seen vaan palka­nsaa­jan ja yrit­täjän elinku­lu­jen korvaamiseen

    Taasko olet siirtelemässä maal­i­tolp­pia? ITse väi­tit että yrit­täjä pääsee samal­la taval­la ansiosi­don­naiselle ilman toimin­nan lakkaut­tamista. No niin pääsee, mut­ta jos puu­laa­ki on nakkiko­jua suurem­pi, se on pakko ajaa alas kun ansiosi­don­naisel­la ei mak­sel­la kiin­teitä kuluja.

    Työn­tek­i­jäl­lä _ei_ ole moista riskiä kun hänen ei ansiosi­don­nais­es­taan tarvitse mak­saa työpis­teen vuorkaa. Eli yrit­täjäl­lä on riskiä.

    Pitäisi olla erik­seen yrit­täjä hallituki ???

    Vain mikäli sinä halu­aisit val­heel­lisen väit­tämäsi “yrit­täjän ris­ki on nol­la tai lähel­lä sitä” pitävän paikkansa. 

    toim­i­tusvirhe on sen ver­ran yleinen, että viivästysakot on leiv­ot­tu hintoihin.

    Mitä sit­ten? Jos ei tule virhet­tä, yrit­täjälle tulee fyrkkaa enem­män. Jos tulee virhe, rahat on välit­tömästi pois yrit­täjän viivan alta, ei työn­tek­i­jöi­den vaik­ka virhe olisi yksiselit­teis­es­ti jonkun työn­tek­i­jän tekemä.

    Riski­hän on sil­loin yrit­täjä itse kun ei osaa hommiaan. 

    Eli nyt myön­nät että yrit­täjäl­lä on kuin onkin riskiä? 

    Mik­si siitä piti vängätä näin pitkään? Aiheut­taako demar­i­taus­ta ja pitkä ura jät­tior­gan­isaa­tios­sa täy­del­lisen irtoamisen todel­lisu­ude­ta ja ajat­telumallin, jon­ka mukaan riskiä ei ole ja jos on, se on aina yrit­täjän oma vika?

    Jos taas osaa niin riskiä ei ole.

    Juu, kaikkien yrit­täjien olisi toki pitänyt nähdä kristal­li­pal­losta hyvis­sä ajoin mm. vuo­den 2008 lama ja mitoit­taa parin edel­lisen vuo­den investoin­nit sen mukaan. Oma vika jos kuvit­teli vielä 2007 jatkon ole­van ruusuista.

    Sylt­ty
    “Pelkät toim­i­tilo­jen tilavuokrat syövät hel­posti koko tai merkit­tävän osan yrit­täjän ansiosidonnaisesta”

    Liian van­ha
    “Näin se käy palkansaajallekin”

    Mis­sähän todel­lisu­udessa työn­tek­i­jät osal­lis­tu­vat työ­paikan kulu­je mak­samiseen oma­l­la työttömyyskorvauksellaan?

    Mikään ei estä yrit­täjää vaku­ut­ta­mas­ta toimintaansakin, 

    Jos kaiken toimin­nan vaku­ut­taa, vaku­u­tus­mak­sut syövät kaik­ki tulot.

    Tai mikään ei estä yritäjiä perus­ta­mas­ta esim Tapi­olan tapaista oasu­uskun­taa , joka vaku­ut­taa yrit­täjän riskit.

    Sun ehdo­tus riskien rajaamisek­si on siis ottaa lisää riskiä alka­mal­la pyörit­tämään vakuutustoimintoja?

    Vai pitäisikö yri­tys­ten tap­pi­ot sosial­isoi­da yhteiskunnalle ?? 

    Min­ulle riit­täisi val­lan main­iosti kun sin­un kaltais­esi huru-ukot voisi­vat rehellis­es­ti myön­tää että kyl­lä, yrit­täjäl­lä on enem­män riskiä kuin palkansaajalla.

    Sitähän tässä on aje­tu takaa. Mikä tässä päivän­selvän asian myön­tämisessä on niin vaikea­ta, että pitää venyä väyrys­mäisi­in mit­toi­hin paisu­vaan kiemurteluun?

  88. Ja tästä aiheesta en sit­ten jak­sa enem­pää vängätä. Kaik­ki san­ot­ta­va tuli san­ot­tua ja jos liian van­ha jak­saa edelleenkin jatkaa vänkäämistä yrit­täjän nol­lariskista, tehkööt sen jos­sain van­ho­jen ay-jäärien saunaillassa.

  89. “mut­ta jos puu­laa­ki on nakkiko­jua suurem­pi, se on pakko ajaa alas kun ansiosi­don­naisel­la ei mak­sel­la kiin­teitä kuluja.”

    Ei sosi­aal­i­tur­vaa ole tarkoite­tukan yri­tys­toimin­nan pyörittämiseen,muutenhan meil­lä olisi vielä val­tion tuel­la pyöriv­iä konkurssikyp­siä fir­mo­ja kuin muinoin NL:ssa

    Yrit­täjä saa ansiosi­don­naista nor­maalei­hin elinku­lui­hin, ei fir­maa varten

    Sitä varten ovat eri­laiset keskeytysvakuutukset

    Toisaal­ta markki­na­t­alouteen kuu­luu, että epäter­veet yri­tyk­set ajau­tu­vat konkurssiin

    “Eli nyt myön­nät että yrit­täjäl­lä on kuin onkin riskiä? ”

    Ain­oas­taan yrit­täjä itse ja hänkin vain sil­loin kun ei osaa ammattia.
    Mut­ta sma riski­hän on palkansaajallakin

    “Oma vika jos kuvit­teli vielä 2007 jatkon ole­van ruusuista.”

    heh,lamat tois­tu­vat niihinkin pitää varautua

    “Mis­sähän todel­lisu­udessa työn­tek­i­jät osal­lis­tu­vat työ­paikan kulu­je mak­samiseen oma­l­la työttömyyskorvauksellaan?”

    Esim met­suril­la pitää olla auto ja työka­lut omas­ta takaa. Samoin liikkuvil­la raksamiehillä.
    Kaup­pa­rat­suil­lakin on usein oma auto työvälineenä.
    Etä­työtä tekevil­lä, kuten vai­monikin ‚pitää olla oma toimis­to­työhuone kalus­tei­neen ja sähköliitäntöineen+tietoliikenneyhteyksineen etc.

    “Sun ehdo­tus riskien rajaamisek­si on siis ottaa lisää riskiä alka­mal­la pyörit­tämään vakuutustoimintoja?”

    No minäkin olen Tapi­olan omis­ta­ja-asi­akas mut­ta ei min­un tarvitse osal­lis­tua fir­man pyörittämiseen

    “Min­ulle riit­täisi val­lan main­iosti kun sin­un kaltais­esi huru-ukot voisi­vat rehellis­es­ti myön­tää että kyl­lä, yrit­täjäl­lä on enem­män riskiä kuin palkansaajalla.”

    Minähän tun­nustinkin, että Pekka Peräl­lä ja Mikael Hedil­lä voi olla enem­män riskiä,mutta ei esim kaver­il­lani Makella.

  90. Tai täy­tyy min­un sen ver­ran tun­nus­taa, että osal­lis­tu­in Tapi­o­la hallinnoin­ti­in pari-kolme vuot­ta sit­ten. Talos­sani sat­tui pieni vesi­vahinko ja tarkas­ta­ja liioit­teli vahinkoa niin paljon, että heräsi epäi­ly korruptiosta.Etenkin kun tarkas­ta­ja tar­josi kor­jaus­palvelua ja vahinkokäsit­telijä oli innokas hyväksymään tolkut­toman kalli­in urakan.

    Ker­roin asian Osmo Kalpalalle ja nyt näyt­tää siltä, että epäi­lyni oli oikea.
    Se siitä Suomen vähäis­es­tä kor­rup­tios­ta, ei ole ain­oa mihin olen tör­män­nyt, mut­ta suo­ma­laiset eivät vain tun­nista korruptiota

  91. Petri:
    Eikös järkev­in­tä olisi ottaa kaik­ki vero suo­raan alv:issa ja toteut­taa pro­gres­sio sit­ten tulon­si­ir­roil­la. Näin kukaan ei pää­sisi venkoile­maan eikä kiertelemään vero­ja (olet­taen että käytän­tö lev­iäisi koko EU:n alueelle).

    Aivan samaa mieltä! Kun joku viisas päät­täjä ymmärtäisi, että jos vero­jen mak­samis­es­ta tehtäisi­in kan­nus­tavaa (pienem­pi pro­gres­sio) ja mak­simi­ra­jak­si max 30%.

  92. Liian van­ha:

    2.Suurimmassa osas­sa yri­tyk­siä ris­ki on nol­la esim tapasin juuri serku­tyt­töni ja hänel­lä on 10–15 henkeä työl­listävä fir­ma. Hänen arvion­sa riskistä oli nolla.
    Samoin van­ha tut­ta­vani Make pyörit­tää putk­i­fir­maa ja paria työn­tek­i­jää siinä. Riskiarvio oli nau­run arvoinen

    Valitet­tavasti näitä put­ki-make­ja, jot­ka eivät ymmär­rä yrit­tämisen riske­jä on aika paljon. Esimerkik­si luot­to­tap­pi­oris­ki liit­tyy aina olen­nais­es­ti putk­i­u­rakoin­ti­in. Toki jos tekee vain pikkuhom­mia ja nekin ovat jakaan­tunet suurelle asi­akaspo­h­jalle, kohtalokas­ta luo­to­tap­pi­o­ta ei pääse syn­tymään. Tai har­va pikku­fir­ma kestäisi pitkään omis­ta­jayrit­täjän tiedot­tomana sairaalas­sa makaamista. 

    Vahinko­ja sat­tuu kaikille ja niitä varten ovat vaku­u­tuk­set, mut­ta vaku­u­tuk­sis­sa on omavas­tu­ut ja kaikkia vahinko­ja ne eivät kor­vaa. Esimerkik­si joitakin vuosia sit­ten eräässä saneer­auk­ses­sa työn­tek­i­jä hukkasi yleisavaimen, jol­la pääsi satoi­hin asun­toi­hin. Vaku­u­tusy­htiö ei suos­tunut kor­vaa­maan mitään, sil­lä hei­dän mielestään mitään vahinkoa ei ollut tapah­tunut. Taloy­htiön vaa­ti­ma lukko­jen uudelleen­sar­joi­tus tuli niin kalli­ik­si, että mon­et pikku­fir­mat oli­si­vat kaatuneet siihen.

Vastaa käyttäjälle Kalle Mikkola Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.