Lineaarinen progressiivinen tulovero ja negatiivinen tulovero

Miten perus­tu­lon kal­tai­set rat­kai­sut voi­si­vat aut­taa Euroo­pan sosi­aa­li­po­li­tii­kan uudistamisessa.
Aloi­te­taan tulo­ve­ros­ta. Suh­teel­li­nen vero
T = tY,
missä
T = vero
t = veroprosentti
Y = vero­tet­ta­vat tulot 

oli­si hyvin epäe­dul­li­nen pie­ni­tu­loi­sil­le. Sen sijaan line­aa­ri­nen veroasteikko,
T = t(Y – Yo),
missä
Yo on vero­tet­ta­van tulon alkaraja, 

oli­si pie­ni­palk­kai­sil­le huo­mat­ta­vas­ti nykyis­tä edul­li­sem­pi. Edul­li­nen se oli­si aina­kin pape­ril­la suu­ri­palk­kai­sil­le, mut­ta ei suu­ri­tu­loi­sil­le, kos­ka nämä eivät yleen­sä ota tulo­jaan palk­ka­na. Line­aa­ri­nen vero, jos­sa vero peri­tään vain vero­tet­ta­van tulon ala­ra­jan ylit­tä­väl­tä osal­ta, on myös progres­sii­vi­nen vero. Itse asias­sa kan­san­ta­lous­tie­teen oppi­kir­jois­sa sitä käy­te­tään pal­jon demon­stroi­maan progres­sii­vi­sen tulo­ve­ron ideaa.

Siir­ty­mi­ses­tä moni­por­tai­ses­ta progres­sii­vi­ses­ta veros­ta line­aa­ri­seen progres­sii­vi­seen veroon oli­si huo­mat­ta­van pal­jon tehok­kuus­hyö­ty­jä. Pel­käs­tään sil­lä saa­daan huo­mat­ta­va osa niis­tä tehok­kuus­hyö­dyis­tä, joi­ta perus­tu­lol­la tavoi­tel­laan. Kuu­luin joi­ta­kin vuo­sia pie­neen, mut­ta sitä­kin yllät­tä­väm­pään poruk­kaan, joka oli pro­fes­so­ri Kari S. Tikan joh­dol­la päät­tä­nyt paneu­tua line­aa­ri­sen veroas­tei­kon vai­ku­tuk­siin. Työm­me päät­tyi traa­gi­ses­ti tou­ko­kuus­sa 2006 Kari S. Tikan väki­val­tai­seen kuolemaan. 

Kuvas­sa näkyy, että line­aa­ri­sen veroas­tei­kon voit­ta­jia ovat pie­ni­palk­kai­set ja suu­ri­palk­kai­set ja häviä­jiä kes­ki­tu­loi­set. Kes­ki­tu­lois­ten tap­pio on muu­ta­mia kymp­pe­jä vuo­des­sa. Ohei­nen kuva lii­oit­te­lee asiaa.

Line­aa­ri­seen veroas­teik­koon siir­ty­mi­nen paran­tai­si työl­li­syyt­tä aivan olen­nai­ses­ti, kos­ka pie­ni­palk­kai­nen­kin työ kan­nat­tai­si. Raken­teel­li­ses­ta työt­tö­myy­des­tä huo­mat­ta­va osa on sel­lais­ta, että työt­tö­myy­den vaih­toeh­to­na on vain mata­la­palk­kai­nen työ. Nyt sitä­kään vaih­toeh­toa ei ole, kos­ka ei löy­dy palk­ka­ta­soa, jota toi­sen kan­nat­taa mak­saa ja toi­sen ottaa vas­taan ja luo­pua sosi­aa­li­sis­ta tulon­siir­rois­ta. Poliit­ti­ses­ti han­ka­la on suu­ri­palk­kais­ten veroa­le, vaik­ka kuten Juha­na Var­tiai­nen (sd) täl­lä blo­gil­la jos­kus huo­maut­ti, veroas­tei­kon ylin por­ras ei ilmei­ses­ti tuo­ta val­tiol­le lain­kaan tulo­ja (tai ei aina­kaan mer­kit­tä­väs­ti) ver­rat­tu­na sii­hen, että ylin mar­gi­naa­li­ve­ro alen­net­tai­siin toi­sek­si ylim­män tasolle.

Line­aa­ri­ses­ta veroas­tei­kos­ta pää­see käte­väs­ti nega­tii­vi­seen tulo­ve­roon ja/tai perus­tu­loon jat­ka­mal­la veroas­teik­koa nol­lan ala­puo­lel­le. Perus­tu­loi­deo­lo­gian mukaan tämän tuen saa ehdoit­ta. Juu­ri sik­si asia on monel­le niin vai­kea: vapaa­eh­toi­sia lor­vai­li­joi­ta on syy­tä pääs­tä kont­rol­loi­maan. Kuten nimi­merk­ki Az kir­joit­ti toi­meen­tu­lo­tu­kea saa nyt­kin, vaik­ka kiel­täy­tyy ihan kaikesta. 

Hakat­tua­ni tämän asian kans­sa 30 vuot­ta pää­tä­ni sei­nään, totean, että poliit­ti­ses­ti ainoa rea­lis­ti­nen tapa ede­tä koh­ti perus­tu­loa on nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro, jos­sa tuo nega­tii­vi­sen veron osuus on ehdol­li­nen samaan tapaan kuin työ­mark­ki­na­tu­ki. Jos tulot­to­muu­teen ei ole mitään ter­vey­del­lis­tä ja muu­ta syy­tä, on olta­va työ­mark­ki­noi­den käy­tet­tä­vis­sä. En usko, että tämä ehto tosia­sias­sa on tar­peen, kos­ka ihmi­siä ei tosia­sias­sa saa pako­te­tuk­si töi­hin. Kun työn­te­ko muut­tui­si kan­nat­ta­vak­si, pal­jon useam­pi työl­lis­tyi­si kuin nykyi­sel­lä pakot­ta­mi­sel­la. Mut­ta sovi­taan nyt sit­ten, että nega­tii­vi­sen veron edel­ly­tyk­se­nä on ole­mi­nen työ­mark­ki­noi­den käytettävissä.

Nyt efek­tii­vi­nen veroas­teik­ko (verot + tulon­siir­to­jen leik­kauk­set) näyt­tää perus­tur­van varas­sa ole­val­ta alla ole­van kuvan näköi­sel­tä (sini­nen vii­va). Tähän tilan­tee­seen ver­rat­tu­na nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro (punai­nen vii­va) on huo­mat­ta­va paran­nus, vaik­ka se ehdol­lis­tet­tai­siin työ­mark­ki­noi­den käy­tet­tä­vis­sä olemiseen.

Seu­raa­vas­sa pos­tauk­sas­sa yri­tän hah­mot­taa, mitä vai­ku­tuk­sia nega­tii­vi­sel­la tulo­ve­rol­la olisi.

95 vastausta artikkeliin “Lineaarinen progressiivinen tulovero ja negatiivinen tulovero”

  1. Osmo, seli­tä­pä vie­lä, mik­si yleen­sä tar­vit­tai­siin progres­sii­vis­ta vero­tus­ta? Tasa­ve­ro on yksin­ker­tai­nen toteut­taa ja sil­lä on kiis­tä­mät­tö­miä etu­ja sekä pie­ni, että suu­ri­tu­loi­sil­le. Molem­pia ääri­päi­tä­hän pide­tään erit­täin ongel­mal­li­si­na nykytilanteessa.

  2. Vero­tuk­sen ja tulon­siir­to­jen koko­nai­suu­den yksin­ker­tais­ta­mi­nen oli­si mie­les­tä­ni jo itses­sään hyvä tavoi­te, jota ei kovin usein poliit­ti­ses­sa kes­kus­te­lus­sa tuo­da esil­le. Nyt koko­nai­suus on huo­nos­ti hal­lit­ta­vis­sa. Esit­tä­mä­si mal­li oli­si mie­les­tä­ni hyvä askel suuntaan,jossa edes jot­kut teki­jät oli­si avat­tu sel­keän pää­tök­sen­teon ja arvo­va­lin­to­jen kan­nal­ta hallittaviksi.

  3. Eikös jär­ke­vin­tä oli­si ottaa kaik­ki vero suo­raan alv:issa ja toteut­taa progres­sio sit­ten tulon­siir­roil­la. Näin kukaan ei pää­si­si ven­koi­le­maan eikä kier­te­le­mään vero­ja (olet­taen että käy­tän­tö leviäi­si koko EU:n alueelle).

  4. Kal­le, progres­sio­ta (tai siis line­aa­ri­ses­sa veros­sa siis aino­aa progres­sion kei­noa eli ansio­tu­lo­vä­hen­nys­tä) tar­vi­taan juu­ri sii­hen, että mata­lan tuot­ta­vuu­den työ­tä kan­nat­taa teh­dä ja teet­tää. Jos verot­ta­ja änkee lii­an ras­kaal­lä kädel­lä väliin sel­lai­siin paik­koi­hin, jois­sa työn teke­mi­nen ja teet­tä­mi­nen on juu­ri ja juu­ri kan­nat­ta­vaa, se muut­tuu äkkiä kannattamattomaksi.

  5. Line­aa­ri­nen tulo­ve­ro ei ole kovin kau­ka­na paloit­tain line­aa­ri­ses­ta, ja sehän on käy­tän­nös­sä progres­sii­vi­nen veroas­teik­ko. Paloit­tain line­aa­ri­nen mal­li käy tosin tur­hem­mak­si, jos perus­tu­lo­mal­lis­sa halu­taan pitää rik­kaim­pien mar­gi­naa­li­ve­ro koh­tuul­li­se­na, kos­ka perus­tu­lon pääl­le tule­van pal­kan mar­gi­naa­li­ve­ro pitää joka tapauk­ses­sa olla jo kor­keah­ko, jot­ta jotain vero­ja saa­daan koottua.

    Tilaa moni­por­tai­sel­le progres­sii­vi­sel­le käy­räl­le on siis vähem­män. Line­aa­ri­nen mal­li voi olla siis käy­tän­nös­sä riit­tä­vä (ja omal­la taval­laan progres­sii­vi­nen), vaik­ka tar­koi­tus ei oli­si­kaan luo­pua perin­tei­ses­tä progres­sii­vi­ses­ta käy­räs­tä. Paloit­tai­nen­kin mal­li toki käy — myös nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron tai kai­kil­le tule­van perus­tu­lon kanssa.

    Nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro kuu­los­taa hyväl­tä (= hel­pos­ti myy­tä­väl­tä), kos­ka sii­nä tukea mak­se­taan vain köy­him­mil­le. Se ei ole kui­ten­kaan ongel­ma­ton, sil­lä kai­kil­le mak­set­ta­van könt­tä­pe­rus­tu­loon ver­rat­tu­na se voi hou­ku­tel­la ihmi­siä hui­jaa­maan esim. niin, että ansiot ote­taan pää­osin pimeäs­ti, jot­ta pääs­tään myös nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron pii­riin. Ei ehkä mah­do­ton­ta val­voa, mut­ta voi olla han­ka­la­kin ja moraa­lia syö­vä omi­nai­suus, jos tuol­lais­ta hui­jaus­ta esiintyy.

    Ei könt­tä­sum­ma­kaan tosin täy­sin ongel­ma­ton ole. Ja poliit­ti­nen rea­lis­mi pitää tosi­aan ottaa huomioon.

    Yksi mal­li jos­ta olen ollut kiin­nos­tu­nut on kak­si­ta­soi­nen perus­tu­lo­mal­li, jos­sa perus­tu­lo on suh­teel­li­sen pie­ni, mut­ta toi­saal­ta kai­kil­le työ­tä halua­vil­le taa­taan työ­paik­ka, ja sii­tä saa jo enem­män rahaa. Tar­koi­tus on mitoit­taa perus­tu­lo niin, että se ei kan­nus­ta vie­lä täy­teen vete­leh­ti­mi­seen hyvil­lä tuloil­la, mut­ta on riit­tä­vä gene­roi­dak­seen uusia työ­paik­ko­ja riit­tä­väs­ti. Vai­kea sanoa voi­si­ko täl­lai­nen mal­li olla poliit­ti­ses­ti realistinen.

    Yksi mie­len­kiin­toi­nen ryh­mä on pie­ny­rit­tä­jät, käsi­työ­läi­set ja muut itsen­sä työl­lis­tä­vät. Kuu­lu­vat­ko he nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron pii­riin nii­nä kuu­kausi­na, kun tulot jää­vät pie­nik­si? Könt­tä­sum­ma aina­kin aut­tai­si myös itse itsen­sä työllistäviä.

    Ylim­pien tulo­luok­kien verot­ta­mis­ta ei saa keven­tää sil­lä perus­teel­la, että se ei tuo­ta pal­jon tuloa. Samaa voi­daan sanoa mis­tä tahan­sa tulo­hai­ta­rin pie­nes­tä seg­men­tis­tä. Sii­nä­kin tapauk­ses­sa, että rik­kaim­pien “veroa­len” syy­nä on pel­ko menet­tää rik­kaat jon­ne­kin vero­pa­ra­tii­sei­hin, valit­sen mie­luum­min sen, että osa heis­tä läh­tee, kuin sen, että heil­le anne­taan ansio­ton­ta etua jo hyvän elin­ta­son­sa pääl­le. Tär­kein syy on mui­den kan­sa­lais­ten oikeu­den­ta­ju ja työ­mo­raa­lin säilyttäminen.

  6. On makua­sia, halu­aa­ko line­aa­ris­ta, mut­ta nol­la­koh­dal­taan siir­ret­tyä veroa nimit­tää “progres­sii­vi­sek­si”. Sii­nä on toki progres­sio­ta sii­nä mie­les­sä, että on kak­si pro­sent­tia, nol­la ja se toi­nen. Mut­ta aina­kaan nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron perus­tu­lo­ver­sio ei ole progres­sii­vi­nen minun kie­len­käy­tös­sä­ni, kos­ka sii­nä on tasan yksi mar­gi­naa­livero­pro­sent­ti, joka on siis sama kai­kil­le. Kos­ka ihmi­set teke­vät pää­tök­sen­sä suu­rin piir­tein mar­gi­naa­lil­la, perus­tu­lo­mal­li täs­sä on tasavero. 

    Suo­mes­sa on sel­lai­nen maa­gi­sen kie­len­käy­tön kult­tuu­ri, jos­sa sana “tasa­ve­ro” voi­daan lii­ma­ta mihin tahan­sa ehdo­tuk­seen, jol­loin sii­tä tulee kau­his­tut­ta­vaa veri­kou­ra­oi­keis­to­lais­ta köy­hien kyy­kyt­tä­mis­tä. Odot­ta­kaa­pa vaan, niin tul­laan sano­maan täs­tä Osmon esit­tä­mäs­tä mal­lis­ta­kin. Ja toi­saal­ta, odo­tam­me ystä­viäm­me “oikeal­la” osoit­ta­maan sen kau­his­tut­ta­van moraa­li­sen rap­pion, johon tämä­kin joh­taa, kun anne­taan rahaa tyh­jäs­tä. Toi­sin kuin nyky­ään, ilmei­ses­ti, vaik­ka en kyl­lä ihan ymmär­rä miten se eroaa. 

    Täs­sä on sel­lai­nen pie­ni problee­ma, että tuo sama mar­gi­naa­li­ve­ro puree kyl­lä sekin aika rajus­ti mata­la­palk­kai­siin töi­hin. Minä voi­sin lep­pois­taa täl­lai­ses­sa mal­lis­sa niin, että teki­sin luen­to­palk­kioil­la tun­tio­pet­ta­jan töi­tä, mut­ta pizzan­pais­ta­ja tie­naa tun­nis­sa niin vähän, että jos sii­tä ote­taan se (hei­tän hatus­ta) 35 pro­sent­tia, niin sil­le jää käteen kol­mi­sen euroa tunti.

  7. Poliit­ti­ses­ti han­ka­la on suu­ri­palk­kais­ten veroa­le, vaik­ka kuten Juha­na Var­tiai­nen (sd) täl­lä blo­gil­la jos­kus huo­maut­ti, veroas­tei­kon yli por­ras ei ilmei­ses­ti tuo­ta val­tiol­le lain­kaan tulo­ja (tai ei aina­kaan mer­kit­tä­väs­ti) ver­rat­tu­na sii­hen, että ylin mar­gi­naa­li­ve­ro alen­net­tai­siin toi­sek­si ylim­män tasolle.

    Tuo on itsea­sias­sa aika itses­tään­sel­vää kun asi­aa miet­tii. Se menee käy­tän­nös­sä suu­rin­piir­tein näin, sel­lai­nen vähän parem­min pal­kat­tu johon se yli veroas­teik­ko osuus tie­naa 100 rahaa vuo­des­sa. Raja min­kä yli mak­se­taa noin 10% kor­keam­paa veroa on noin 90 rahaa vuo­des­sa. Eli tuo tuot­taa sil­le hyvä­palk­kai­sel­le noin pro­sen­tin kor­keam­man veroas­teen, mut­ta kym­me­nen pro­sent­tia kor­keam­man mar­gi­naa­li­ve­ron yli­työ­kor­vauk­sis­ta, pal­kan­ko­ro­tuk­sis­ta, jne. Ei tar­vit­se olet­taa kovin kum­moi­sia käyt­täy­ty­mis­vai­ku­tuk­sia niin tuon tuot­to on negatiivinen.

    Sel­lai­sia palk­ka­tu­lon­saa­jia joi­den­ka koko­nais­ve­roas­tee­seen ylim­mäl­lä tulo­ve­ro­luo­kal­la oli­si kovin suur­ta vai­ku­tus­ta on hyvin vähän. Poliit­ti­ses­ti rea­lis­ti­nen vaih­toeh­to voi­si olla nos­taa sen ylim­män tulo­ve­ro­luo­kan ala­ra­ja ihan rei­lus­ti ylös, sano­taan vaik­ka sata­tu­hat­ta vuo­des­sa nykyi­sen vajaan 70 tuhan­nen sijaan vai mitä se nyt onkaan. Tämän jäl­keen se kos­ki­si vain hyvin pien­tä jouk­koa ihmi­siä, nykyi­sen ala­ra­jan ylit­tä­viä on kui­ten­kin aika pal­jon vaik­ka­pa tek­ni­sen alan asian­tun­ti­ja-amma­teis­sa, lää­kä­reis­sä, jne.

  8. Osmo, seli­tä­pä vie­lä, mik­si yleen­sä tar­vit­tai­siin progres­sii­vis­ta vero­tus­ta? Tasa­ve­ro on yksin­ker­tai­nen toteut­taa ja sil­lä on kiis­tä­mät­tö­miä etu­ja sekä pie­ni, että suu­ri­tu­loi­sil­le. Molem­pia ääri­päi­tä­hän pide­tään erit­täin ongel­mal­li­si­na nykytilanteessa.”

    Käsi­tääk­se­ni tämä Osmon esit­tä­mä on juu­ri sitä, mitä yleen­sä tasa­ve­rol­la tar­koi­te­taan. So, vero­tet­ta­vas­ta tulos­ta vähen­ne­tään tiet­ty perus­osa. Näin­hän teh­dään myös kun­nal­lis­ve­ro­tuk­ses­sa, joka on jako- tai tasa­ve­ro. Tli mene­väs­tä osas­ta vero­te­taan line­aa­ri­sen tai vakio­as­tei­kon mukaan.

  9. Kal­le:
    Line­aa­ri­nen vero kor­keah­kol­la vero­tet­ta­van tulon ala­ra­jal­la on edul­li­nen köy­häl­le. Tasa­ve­ro on epäe­dul­li­nen. Kat­so kuvaa.
    Tie­de­mies: Progres­sii­vi­nen vero mää­ri­tel­tiin aina­kin minun oppi­kir­jois­sa­ni siten, että veron osuus tulois­ta nousee tulo­jen nous­tes­sa. Mar­gi­naa­li­ve­ros­ta mää­ri­tel­mäs­sä ei puhu­ta mitään. Jos vero­tet­ta­van tulon ala­ra­ja on 10 000 euroa ja mar­gi­naa­li­ve­ro 40 %, veron osuus tulois­ta on 15 000 euron koh­dal­la 13,3 %, 20 000 euron koh­dal­la 20 % 50 000 euron koh­dal­la 32 % ja niin edelleen.

  10. Juho Laa­tu: nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro ja perus­tu­lo suh­teel­li­sel­la veroas­tei­kol­la ovat sama malli:

    Nega­tii­vi­nen tulovero

    T = t(Y‑Yo) = tY-tYo
    Käteen jää­vä tulo
    Y* = Y‑T = Y‑tY+tYo.

    Täs­mäl­leen samaan tulok­seen pääs­tään pal­jon yksin­ker­tai­sem­min, kun jae­taan ensin kai­kil­le perus­tu­lo­na tYo ja vero­te­taan sen jäl­keen kaik­ki tulo­ja kiin­teäl­lä pro­sen­til­la t.

    Esi­tin, että tämä toteu­te­taan kui­ten­kin nega­tii­vi­se­na tulo­ve­ro­na, jol­loin tuo­ta nega­tii­vis­ta veroa pitää anoa ja se voi­daan evä­tä, jos ei ilman hyvää syy­tä ole työ­mark­ki­noi­den käytettävissä.

  11. Nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro (NT) ei hou­kut­te­le pimeän työn tekoon yhtään nyky­mal­lia enem­pää. Hou­kut­te­lu riip­puu käteen­jää­vien tulo­jen erois­ta, ja Soi­nin­vaa­ran esit­tä­mil­lä käy­ril­lä se hou­ku­tin on pie­ni­tu­loi­sil­la NT:ssä nykyis­tä pienempi.

    Ehdol­li­nen NT (ei tukea töis­tä kiel­täy­ty­vil­le) on NT:n tai perus­tu­lon kan­nat­ta­jil­le nykyis­tä parem­pi ja lisäk­si sitä “pitäi­si” kan­nat­taa nii­den­kin, jot­ka vas­tus­ta­vat vas­tik­kee­ton­ta NT:tä/perustuloa. Kan­nus­tin työn­te­koon para­ni­si ja työl­lis­ty­vä hyö­tyi­si nykyis­tä enem­män jne.

    Itse asias­sa pää­dyin aika­naan aja­maan “edes ehdol­lis­ta NT:tä” juu­ri sik­si, että mm. Eero Palo­hei­mo piti lais­kot­te­lun tuke­mis­ta vaa­ral­li­se­na mut­ta saat­toi sen­tään ymmär­tää eNT:n, ja saman­hen­ki­siä on hyvin paljon.

    Ehdot­tai­sin tähän lisuk­keek­si “puo­li­pe­rus­tu­loa”, joka saat­tai­si muut tulos­i­don­nai­set tuet ja mak­sut saman “tasa­ve­ron” pii­riin, kos­ka pelk­kä NT:hän ei tee työn­te­koa lähes­kään kai­kil­le kan­nat­ta­vak­si. Tai ilmei­ses­ti muu tulos­i­don­nai­suus tar­koi­te­taan pois­tet­ta­vak­si, mikä oli­si kyl­lä tär­ke­ää mut­ta mikä ei ole poliit­ti­ses­ti rea­lis­tis­ta lyhyel­lä aika­vä­lil­lä, kos­ka se mm. kai jou­dut­tai­siin kom­pen­soi­maan vero­pro­sen­tin nos­tol­la ja lisäk­si pie­net etu­ryh­mät tap­pe­li­si­vat tehok­kaas­ti eri­tyi­se­tu­jen­sa puo­les­ta. Puo­li­pe­rus­tu­lo kor­jai­si tuon ongel­man “puut­tu­mat­ta mihin­kään”, kun sii­nä vain verot­ta­ja mekaa­ni­ses­ti las­ki­si, että joka euros­ta jää var­mas­ti vähin­tään esim. 40 sent­tiä käteen. Puo­li­pe­rus­tu­lon parem­pi nimi oli­si­kin (efek­tii­vi­sen raja­ve­ron) “raja­ve­ro­kat­to”.

    http://suomenkuvalehti.fi/blogit/eri-mielta/verkossa-sk282011

    Opti­maa­li­sen vero­tuk­sen teo­ria sanoo _karkeasti_, että tehok­kuus mak­si­moi­tuu, kun jokai­ses­ta euros­ta menee sama % veroa, kos­ka vero­pro­sen­tin suu­ruus aiheut­taa progres­sii­vi­ses­ti tehot­to­muut­ta. Tulon­ta­saus voi­daan saa­da miten kor­keak­si tahan­sa nos­ta­mal­la perus­tu­loa ja/tai tuo­ta yhteis­tä veroprosenttia.

    Progres­sio: NT-mal­leis­sa yleen­sä raja­ve­ro eli mar­gi­naa­li­ve­ro on tasai­nen (esim. 50 sent­tiä joka euros­ta) mut­ta (kes­ki­mää­räi­nen) vero­pro­sent­ti on progres­sii­vi­nen (köy­him­mil­lä nega­tii­vi­nen ja suu­ri­tu­loi­sim­mil­la mel­kein tuo 50 %).

  12. Täs­sä vero­kes­kus­te­lus­sa on muu­ta­mia paho­ja perus­vir­hei­tä, jot­ka vai­kut­ta­vat traa­gi­sel­la taval­la Suo­men talou­den tulevaisuudennäkymiin:

    1) Kun yrit­tä­jä ottaa yrit­tä­jä­ris­kin, hän monas­ti ris­kee­raa sii­nä myös per­heen­sä omai­suu­den. Ensim­mäi­si­nä vuo­si­na yrit­tä­jä ei taval­li­ses­ti voi ottaa pal­joa­kaan palk­kaa tai osin­koa firmastaan.
    Sit­ten jos voit­toa alkaa vuo­si­kausien tais­te­lun jäl­keen tul­la, rämäy­te­tään heti tupla­ve­rol­la (fir­man voit­to­ve­ro + osinko/palkkavero).
    Tämä on ilmi­sel­väs­ti vää­rin ja se tap­paa yrit­tä­jäin­nos­tuk­sen jo lähtökuoppiinsa.

    2) Yrit­tä­jän osin­ko­tu­loa pyri­tään ene­ne­väs­sä mää­rin verot­ta­maan ikään­kuin se oli­si palk­ka­tu­loa vetoa­mal­la oikeu­den­mu­kai­suu­teen ja tuloe­ro­jen kasvuun.
    Tämä on fals­kia popu­lis­mia, sil­lä kyl­lä yrit­tä­jä­ris­kin otta­mi­ses­ta ja sen hal­lit­se­mi­ses­ta pitää saa­da kun­non kor­vaus. Sii­nä samal­la myös työl­lis­tyy muita.

    3) Suo­ma­lai­nen yrit­tä­jä on epäe­dul­li­ses­sa vero­tus-ase­mas­sa ulko­mai­seen kil­pai­li­jaan­sa näh­den. Suo­meen tule­va ulko­mai­nen yrit­tä­jä voi hel­pos­ti vie­dä voit­ton­sa Suo­men rajo­jen ulko­puo­lel­le ja naut­tia siel­lä (verot­ta?) saa­mas­taan voitosta.
    Tämä on tie­ten­kin vää­rin ja aiheut­taa sen, että suo­ma­lai­nen yrit­tä­jä panee pil­lit pus­siin, tai läh­tee itse ulkomaille.

    4) Tämän vero­kes­kus­te­lun läh­tö­koh­ta-idea­na on se, että suo­ma­lai­nen yrit­tä­jä on tääl­lä niin­kuin van­ki­las­sa, ja sik­si hän­tä voi vapaas­ti verot­taa ihan miten tahan­sa. Nykyi­ses­sä glo­baa­li­ta­lou­des­sa tämä on täy­sin äly­tön ajatus.

    Sep­po Korppoo
    Rehel­li­nen yrittäjä

  13. Juhol­la oli hyvä point­ti. Miten pie­ny­rit­tä­jät ja esim. tai­tei­li­jat? Täl­lai­sil­le itsen­sä työl­lis­tä­vil­le pät­kä­työ­läi­sil­le­hän perus­tu­lo oli­si oikeas­ti hel­po­tus­ta epä­ta­sai­seen ansio­vir­taan, mut­ta miten he voi­si­vat saa­da tuo­ta nega­tii­vis­ta tulo­ve­roa, kun eivät he kai voi olla “työ­mark­ki­noi­den käy­tet­tä­vis­sä” kun ker­ran heil­lä on se oma työnsä?

  14. ainoa jär­ke­vä vero­mal­li on tasa­ve­ro. Eli jokai­nen mak­saa 500 kuus­sa vau­vas­ta vaa­riin ja se on ikään­kuin val­tion jssen­mak­su. Mui­ta vero­ja ei tarvittaisikaan.

    Kan­nus­tin­vai­ku­tus oli­si sel­viö kos­ka jol­lei mak­sa pas­si ote­taan pois ja lai­te­taan lau­tal­le itä­me­rel­le seilaamaan.

  15. Työn tar­jon­taa pieni‑, kes­ki- ja suu­ri­tu­lois­ten kes­kuu­des­sa kan­nat­taa kyl­lä miet­tiä vie­lä tar­kem­min­kin. Köy­häl­le (pro­sen­tu­aa­li­ses­ti­kin) pie­ni tulon­li­säys voi olla hyvin ter­ve­tul­lut ja toi­saal­ta monen todel­la suu­ri­tu­loi­sen työn tar­jon­ta voi riip­pua yllät­tä­vän vähän net­to­tu­lois­ta. Ehkä mei­dän kui­ten­kin pitäi­si olla enem­män huo­lis­saan kes­ki­tu­lois­ten kan­nus­ti­mien heik­ke­ne­mi­ses­tä; jos heis­tä mer­kit­tä­vä osa lep­pois­taa itsen­sä pie­ni­tu­loi­sek­si sen sijaan että he pyr­ki­si­vät suu­ri­tu­loi­sek­si, vai­ku­tuk­set BKT­hen ovat todel­la suu­ret. On syy­tä muis­taa, että pää­osan kan­san­ta­lou­den efek­tii­vi­ses­tä työ­pa­nok­ses­ta kui­ten­kin tekee keskituloiset.

  16. Osmo: “Sen sijaan line­aa­ri­nen veroasteikko,
    T = t(Y – Yo),
    missä…”

    Tämä menee vähän sai­var­te­luk­si, mut­taa kysei­nen kuvaus ei ole line­aa­ri­nen vaan affiini.

  17. Jos nega­tii­vis­ta tulo­ve­roa pitää anoa joka kuu­kausi, ja vaa­ti­muk­se­na on se että pitää olla työ­mark­ki­noi­den käy­tet­tä­vis­sä, niin mil­lä taval­la se ero­aa esim. sovi­tel­lus­ta työmarkkinatuesta?

    Eikö nykyi­nen työ­mark­ki­na­tu­ki ole alhai­sil­la tiloil­la tuo mal­li, mis­sä t=0,5 ja Yo on noin 1100 e?

    Tie­ten­kin työ­mark­ki­na­tues­ta menee vie­lä verot, mut­ta se asia­han ei ole sidot­tu mihin­kään. Nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro ilmei­ses­ti mää­räy­tyi­si pal­kan mak­sua­jan­koh­dan mukaan eikä ansain­ta-ajan mukaan kuten työ­mark­ki­na­tues­sa, mikä tie­ten­kin vähän aut­taa asiaa.

    Huo­mioi nyt kui­ten­kin että jos Yo on iso, niin se pakot­taa ison osan ihmi­sis­tä käy­tän­nös­sä nos­ta­maan sovi­tel­tua päivärahaa.

  18. Juho Laa­tu, tämä har­maan työn peik­ko liit­tyy juu­ri perus­tu­loon kuten se, että jos se on ‘uni­ver­saa­li, kai­kil­le auto­maat­ti­ses­ti ehdoit­ta mak­set­ta­va tulo’ se voi­si joh­taa muut­to­ruuh­kaan Thai­maa­seen, kun mitään haku­jär­jes­tel­mää ei olisi.

    Minus­ta nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron parem­muus tulee lähin­nä sii­tä, että kun ihmi­nen ilmoit­taa tulon­sa ja samal­la vakuut­taa nii­den ole­van oikeat, kyn­nys hui­ja­ta jär­jes­tel­mää pysyy ennal­laan. Ero on vähän saman­lai­nen kuin pira­tis­mis­sa ja myymälävarkaudessa.

  19. Yri­tin jos­sain vai­hees­sa perus­tel­la perus­tu­lon tar­peel­li­suut­ta ja hyö­ty­jä erääl­lä kes­kus­te­lu­foo­ru­mil­la. Selos­tin asia­ni niin hyvin ja sel­keäs­ti kuin pys­tyn mut­ta sil­ti minul­le jan­kat­tiin vas­taan että kansalaispalkka/perustulo on vas­ten­mie­lis­tä ilmai­sen rahan jaka­mis­ta. Sen tur­hin kuu­lem­ma pös­syt­te­le­vät runoi­li­jat voi­vat jat­kaa soh­val­laan ren­toa puna­vii­nin mais­te­lua. Jos ihmi­sil­lä on täl­lai­nen juur­tu­nut mie­li­ku­va pääs­sään niin mel­koi­nen aivo­pe­su tar­vi­taan perus­tu­lo­mal­lin hyväksymiseen. 

    Suu­rin osa ihmi­sis­tä ei suh­tau­du tulon­siir­toi­hin ja sosi­aa­li­tur­vaan (tai poli­tiik­kaan yli­pää­tään) ratio­naa­li­ses­ti vaan täy­sin tun­ne­poh­jal­ta. Perus­tu­lo ei edes yri­tä vedo­ta tun­tei­siin vaan on puh­taas­ti ratio­naa­li­nen ratkaisu.

  20. Mitä talous­tie­de sanoo line­aa­ri­ses­ta verotuksesta?

    Opti­mi­ve­ro­teo­rioi­den perus­teel­la voi­daan ver­tail­la eri vero- ja sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­miä kes­ke­nään ja arvioi­da mil­lai­nen vero­jär­jes­tel­män tuli­si olla. Vii­me aikoi­na on jul­kais­tu usei­ta pape­rei­ta, jois­sa kes­kus­tel­laan sii­tä mitä poli­tiik­ka­suo­si­tuk­sia voi­daan opti­mi­ve­ro­teo­rioi­den ja tut­ki­mus­ten perus­teel­la tehdä.
    Pape­reis­sa käsi­tel­lään myös sitä voi­ko line­aa­ri­nen tulo­ve­ro yhdis­tet­ty­nä könt­tä­sum­ma-avus­tuk­seen olla opti­maa­li­nen. Tulok­set riip­pu­vat ase­te­tuis­ta taustaoletuksista.

    Gre­go­ry Man­kiw et al. (2009) pää­tyi­vät tulok­seen että opti­maa­li­nen vero­jär­jes­tel­mä voi koos­tua könt­tä­sum­ma-avus­tuk­ses­ta ja line­aa­ri­ses­ta tulo­ve­ros­ta. Näis­sä tulok­sis­sa on syy­tä kui­ten­kin huo­ma­ta, että Man­kiw et al. huo­mioi­vat työn tar­jon­nas­ta ainoas­taan inten­sii­vi­sen mar­gi­naa­lin (kuin­ka pal­jon hen­ki­lö tekee töi­tä) ja jät­ti­vät eks­ten­sii­vi­sen mar­gi­naa­lin (tekee­kö hen­ki­lö töi­tä ollen­kaan) koko­naan huo­mioi­mat­ta. Empii­ri­sis­sä tut­ki­muk­sis­sa on taas havait­tu juu­ri osal­lis­tu­mis­pää­tök­sen ole­van pal­jon jous­ta­vam­paa kuin työ­mää­rä­pää­tök­sen. Siten osal­lis­tu­mis­pää­tös tuli­si ottaa huo­mioon vero­jär­jes­tel­mää arvioidessa.

    Peter Dia­mond ja Emma­nuel Saez (2011) käsit­te­le­vät tuo­rees­sa pape­ris­saan opti­mi­ve­ro­teo­riois­ta teh­tä­viä poli­tiik­ka­suo­si­tuk­sia. Diamond&Saez kri­ti­soi­vat Man­kiw el al. tulok­sia juu­ri­kin sii­tä syys­tä että osal­lis­tu­mis­pää­tös tuli­si ottaa huo­mioon. Kun osal­lis­tu­mis­pää­tös ote­taan huo­mioon, ei line­aa­ri­nen tulo­ve­roas­teik­ko könt­tä­sum­ma-avus­tuk­sel­la voi olla opti­maa­li­nen, kos­ka kysei­ses­sä mal­lis­sa pie­ni­tu­lois­ten työn­te­ki­jöi­den efek­tii­vi­set mar­gi­naa­li­ve­roas­teet ovat lii­an kor­kei­ta. Työl­lis­ty­mi­sen kan­nus­ti­mia voi­daan paran­taa, kun line­aa­ri­ses­ta veroas­tei­kos­ta siir­ry­tään progres­sii­vi­seen veroas­teik­koon. Diamond&Saez kri­ti­soi­vat myös Man­kiw et al. tut­ki­muk­ses­sa käy­tet­tyä tulo­ja­kau­maa epä­rea­lis­ti­sek­si. Epä­rea­lis­ti­sen tulo­ja­kau­man käy­tös­tä Man­kiw et al. tut­ki­mus­ta kri­ti­soi myös Bas Jacobs (2011) omas­sa tutkimuksessaan.

    Tuo­rei­den tut­ki­mus­ten valos­sa näyt­täi­si siis sil­tä että esi­tet­ty line­aa­ri­nen tulo­ve­roas­teik­ko ei voi olla opti­maa­li­nen, kos­ka kysei­ses­sä mal­lis­sa pie­ni­tu­lois­ten efek­tii­vi­set mar­gi­naa­li­ve­roas­teet ovat lii­an korkeita.

    Läh­teet:
    Dia­mond Peter, Saez, Emma­nuel, (2011).“The Case for a Progres­si­ve Tax: From Basic Research to Policy Recom­men­da­tions”, In pre­pa­ra­tion for the Jour­nal of Eco­no­mic Pers­pec­ti­ves, http://elsa.berkeley.edu/~saez/diamond-saezJEP11opttax.pdf

    Jacobs Bas (2011), “From Opti­mal Tax Theo­ry to Applied Tax Policy. Les­sons from the Net­her­lands for Norway”, mimeo: Eras­mus Uni­ver­si­ty Rot­ter­dam. http://jacobs73.home.xs4all.nl/skatteforum_jacobs.pdf

    Man­kiw Gre­go­ry N., Matt­hew Weinzierl, and Dan­ny Yagan (2009), “Opti­mal Taxa­tion in Theo­ry and Prac­tice”, Jour­nal of Eco­no­mic Pers­pec­ti­ves, 23, 4, 147–174.

  21. Perus­tur­van nos­ta­mi­sen sijaan saman efek­tin oli­si saa­nut edul­li­sem­min liu-utta­mal­la tätä mal­lia koh­ti. Ongel­ma­na oli se, että mm. me nimi­tim­me tätä line­aa­ris­ta progres­sii­vis­ta veroa aiem­mas­sa kes­kus­te­lus­sa tasa­ve­rok­si, kos­ka tämä on tasa­ve­ro mar­gi­naa­li­ve­ro­tuk­sen kannalta. 

    Nimi­no­maan mar­gi­naa­li­ve­ro­tus on se kan­nus­ta­vuu­den kan­nal­ta oleel­li­nen asia ja jot­ta mar­gi­naa­li­ve­ro­tus saa­daan mah­dol­li­sim­man mata­lak­si, sen kan­nat­taa olla mah­dol­li­sim­man yhte­näi­nen, ide­aa­li­ses­ti tasavero.

    Tulon­ta­sauk­sen kan­nal­ta tämä line­aa­ri­nen progres­sii­vi­nen vero on progres­sii­vi­nen, kos­ka suu­rem­mas­ta tulos­ta mak­se­taan suu­rem­pi pro­sen­tu­aa­li­nen osuus veroa ja ihan pie­nim­mis­tä tulois­ta ei ollen­kaan. Tämä on hyvä mal­li. Tähän kan­nat­taa men­nä liu-uttamalla. 

    Voi­si­ko liu-utuk­sen teh­dä niin, että jää­dy­te­tään ylim­män tulo­ve­ro­por­taan euro­mää­rä ja veron­alen­nuk­sis­sa teh­dään kaik­ki sii­hen koh­dis­tu­vat alen­nuk­set marginaaliveroprosentiin? 

    Vas­taa­vas­ti toi­sek­si ylim­mäs­sä mar­gi­naa­li­ve­ros­sa jää­dy­tet­täi­siin vero­pro­sent­ti ja nos­tet­tai­siin vain euromäärää?

    Sit­ten astei­kon ala­pääs­sä aina kun halu­taan efek­tii­vi­siä tulon­siir­to­ja, ale­net­tai­siin­kin vero­tus­ta. Minun puo­les­ta­ni vaik­ka nega­tii­vi­sek­si Soi­nin­vaa­ran ehdo­tuk­sen mukaisesti.

  22. Perus­tu­loon suh­tau­tu­mi­ses­sa on kysy­mys ihmis­kä­si­tyk­ses­tä. Jokai­sel­la meis­tä on jo var­hais­lap­suu­des­sa saa­tu käsi­tys sii­tä mikä ihmis­tä ohjaa ja mitä kun­non ihmi­sen on teh­tä­vä. Kuten muis­ta­kin var­hai­sis­ta tun­ne­si­tou­muk­sis­ta, mm. uskon­nol­li­ses­ta asen­tees­ta, sii­tä on vai­kea vapau­tua van­hem­pa­na­kaan, seu­raa­vis­sa sukupolvissakaan.

    Niin­pä raa­haam­me tun­ne­ta­sol­la muka­nam­me myös työ­elä­män oppe­ja ja asen­tei­ta, jot­ka ovat jos­kus olleet tar­peel­li­sia, mut­ta jot­ka nykyi­sin ovat vain hai­tak­si. Kun van­hem­pam­me ja iso­van­hem­pam­me aloit­ti­vat työ­elä­män­sä – ja sai­vat ja kas­vat­ti­vat lap­sia – suu­ri osa töis­tä oli ras­kas­ta ruu­miil­lis­ta työ­tä, jota perä­ti har­va huvik­seen teki­si. Pon­ti­men täy­tyi olla tun­tu­va, vie­raal­ta saa­tu palk­ka tai oman pel­lon sato. Nälän uhka. Yhteis­kun­nal­li­nen kan­nus­tin­kin oli sel­vä, työn tulok­set oli­vat kon­kreet­ti­sia, kaik­kien tar­vit­se­mia hyö­dyk­kei­tä puut­teen voit­ta­mi­sek­si. Työ oli pakol­lis­ta mut­ta välttämätöntä.

    Aika on muut­tu­nut. Ras­kaan ruu­miil­li­sen työn osuus on enää mur­to-osa enti­ses­tä. Var­sin pie­ni osa kan­sa­lai­sis­ta tekee ne työt, jot­ka riit­tä­vät pois­ta­maan mate­ri­aa­li­sen puut­teem­me. Suu­rin osa työ­suo­ri­tuk­sis­ta kuluu aivan mui­hin tavoit­tei­siin. Aina­kin kak­si suur­ta ryh­mää on peri­aat­tees­sa erotettavissa. 

    Ensim­mäi­sen muo­dos­taa ala­ti laa­je­ne­va nol­la­sum­ma­työn osuus. Kaik­ki myyn­nin, mai­non­nan ja sodan­käyn­nin työt, jot­ka täh­tää­vät mark­ki­nao­suuk­sien kas­vat­ta­mi­seen ovat sel­lai­sia. Koko jouk­ko myös muis­ta töis­tä, niin yksi­tyis­ten kuin yhteis­kun­tien­kin mak­sa­mis­ta, on taval­laan tur­haa, tar­peel­lis­ta vain kor­jaa­maan nol­la­sum­ma­pe­lien aiheut­ta­mia vinou­tu­mia. Näil­lä töil­lä ei ole suo­raa yhteis­kun­nal­lis­ta arvoa vaan nii­tä teh­dään yleen­sä vain rahas­ta ja itsek­käis­tä motiiveista.

    Toi­sen ryh­män muo­dos­ta­vat tai­de, tut­ki­mi­nen, kehit­tä­mi­nen ja opet­ta­mi­nen. Näil­le töil­le on tun­nuso­mais­ta se, että nii­den tar­koi­tuk­se­na on tuot­taa yhteis­tä arvoa; niil­le on yhteis­kun­nal­li­nen kan­nus­tin. Par­hail­le osaa­jil­le raha on toi­sar­voi­nen. Ei mer­ki­tyk­se­tön, mut­ta vain sosi­aa­li­sen tun­nus­tuk­sen mit­ta­ri, ei toi­meen­tu­lon tur­vaa­ja. Hei­dän aikaan­saan­nok­sen­sa oli­si suun­nil­leen sama, jos kai­kil­le annet­tai­siin tur­vat­tu työ­mah­dol­li­suus ja raha­mit­tai­nen arvoas­teik­ko supis­tet­tai­siin mur­to-osaan. Ihmi­nen on luon­nos­taan luova.

    Perus­tu­lon vas­tus­ta­jia näyt­tää yhdis­tä­vän esi-isiem­me ihmis­ku­va: kaik­ki työ on ras­kas­ta eikä kukaan tee sitä kuin pakos­ta. Tämä kuva ei enää vas­taa todel­li­suut­ta kuin pro­pa­gan­da­na. Mitä enem­män sitä toi­to­te­taan, sitä todem­mak­si se muut­tuu. Har­mil­lis­ta on, että pakol­la luo­dut työ­pai­kat osu­vat nol­la­sum­ma­töi­hin, kun teh­das­työt vähe­ne­vät ja luo­vil­le hui­puil­le on tilaa vain rajoitetusti.

    Oli­si jo aika siir­tyä moder­niin ihmis­ku­vaan, jos­sa ihmi­nen on luon­nos­taan luo­va ja yhteis­kun­nal­li­nen olen­to. Meil­lä on hyvin varaa antaa vähem­mil­lä eväil­lä varus­tet­tu­jen vain loi­koil­la yhtei­sil­lä varoil­la. Se mini­moi hei­dän aiheut­ta­man­sa kulut mut­ta myös antaa mah­dol­li­suu­den aivan uuden­lai­sil­le luo­vuuk­sil­le, joi­ta nyky­sys­tee­mi ei vie­lä ymmär­rä palkita. 

    Perus­tu­lon idea on sii­nä, että se yhdis­tää saa­ji­aan. Sik­si se on annet­ta­va niin rik­kail­le kuin köy­hil­le, niin työl­li­sil­le kuin työt­tö­mil­le. Niin kuin lap­si­li­sä se on ymmär­ret­tä­vä men­nei­den suku­pol­vien perin­tö­nä uusil­le, ketään syrjimättä.

    Tähän on pyrit­tä­vä. Täs­tä syys­tä en oikein läm­pe­ne ehdo­tuk­sil­le, jois­sa perus­tu­lo tai kan­sa­lais­palk­ka hoi­de­taan vero­tus­kik­kai­luil­la ja jaka­mal­la saa­jat ahke­riin ja lais­koi­hin. Sel­vin mal­li oli­si tasa­ve­ro, sama pää­oma­tu­loil­le, ja könt­tä­sum­ma jokai­sel­le kuu­kausit­tain. Toi­nen asia on, mihin kom­pro­mis­siin on tyydyttävä.

  23. Onko ole­mas­sa tie­toa miten tämä mal­li vai­kut­taa kes­ki­tu­lois­ten käyttäytymiseen?

    Aina­kin alem­man kes­ki­luo­kan luu­li­si moti­voi­tu­van lep­pois­ta­maan itsen­sä pidem­mil­le hoi­to­va­pail­le, osa- ja mää­rä­ai­kai­suuk­siin, aiem­min eläk­keel­le jne. 

    Täl­lä ryh­mäl­lä ei kui­ten­kaan yleen­sä ole rea­lis­tis­ta mah­dol­li­suut­ta kovin kor­kei­siin tuloi­hin. Var­sin­kin paris­kun­tien pie­ni­tu­loi­sem­man osa­puo­len lep­pois­ta­mi­nen las­ki­si yhtei­siä tulo­ja vähem­män kuin nykyään.

  24. Rak­kaus ja työ ovat ihmi­syy­den perus­ta, sano Freud.

    Vai oli­si­ko sit­ten­kin lais­kuus? Evo­luu­tio tie­tys­ti kan­nus­taa tehok­kuu­teen, mah­dol­li­sim­man hyvään kalo­ri/­työ-suh­tee­seen. Jos ruu­an saa työ­tä tekemättä.

  25. Mik­si nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron pitäi­si olla “ehdol­li­nen samaan tapaan kuin työmarkkinatuki.”?

    Perus­tu­los­ys­tee­min yksi eduis­ta tar­peet­to­man byro­kra­tian vähen­tä­mi­nen ja tämä ehdol­li­suus mie­les­tä­ni on tuo­ta vas­taan. Edel­leen tar­vit­tai­siin armei­ja sos­su­tä­te­jä sel­vit­tä­mään työt­tö­mil­tä ovat­ko he työ­mark­ki­noi­den käy­tet­tä­vis­sä vai eivät. Sitä­pait­si, en usko että täs­sä­kään jär­jes­tel­mäs­sä on tar­koi­tus jät­tää työ­ha­lut­to­mia täy­sin puil­le pal­jail­le, joten oli perus­tu­lo sit­ten ehdol­lis­ta tai ei, jou­du­taan joka tapauk­ses­sa tuke­maan lor­vi­mis­ta — aivan kuin nyky­ään­kin. Mik­si siis yli­mää­räi­nen pykä­lä byro­kra­ti­aa mut­kis­ta­maan asioita?

  26. Osmo, seli­tä­pä vie­lä, mik­si yleen­sä tar­vit­tai­siin progres­sii­vis­ta vero­tus­ta? Tasa­ve­ro on yksin­ker­tai­nen toteut­taa ja sil­lä on kiis­tä­mät­tö­miä etu­ja sekä pie­ni, että suu­ri­tu­loi­sil­le. Molem­pia ääri­päi­tä­hän pide­tään erit­täin ongel­mal­li­si­na nykytilanteessa.”

    Vero­tus on luon­teel­taan jon­ki­nas­tei­nen hait­ta. Jos 1000 ja 10000 euroa tie­naa­vil­ta molem­mil­ta ote­taan 10 %, toi­sel­le jää 900 ja toi­sel­le 9000 euroa. Kum­man elä­mää vero hait­taa enem­män? Tie­tys­ti pie­ni­tu­loi­sen elä­mää, kos­ka hänel­le jokai­nen pen­ni on äärim­mäi­sen tärkeä. 

    Vai voit­ko hyväl­lä omal­la­tun­nol­la väit­tää, että iso­tu­loi­sem­mal­le vero on ras­kaam­pi tai edes yhtä ras­kas? Iso­tu­loi­nen jää pait­si ehkä luk­sus­tuot­tei­ta, köy­hem­pi jää pait­si ravit­se­vaa ate­ri­aa. Iso­tu­loi­nen sil­ti hyö­tyy yhteis­kun­nas­ta huo­mat­ta­vas­ti enem­män, sil­lä yleen­sä rik­kaam­mil­la on kor­keam­pi kou­lu­tus, parem­pi ter­veys ja he hyö­ty­vät enem­män esim. infras­ta. Ja tosia­sias­sa tasa­ve­ro aset­tui­si jon­ne­kin 25 % tie­noil­le, mikä vas­ta epä­oi­keu­den­mu­kais­ta olisi.

    Jos haluat Bri­tan­nian mal­lin mel­la­koi­ta tai Ame­ri­kan sosi­aa­li­set erot, niin ei sit­ten muu­ta kuin tasa­ve­ron kannalle…

    Itse olen sitä miel­tä, että progres­sii­vis­ta vero­tus­ta tar­vi­taan tasaa­maan tuloe­ro­ja. Sen suu­rin mer­ki­tys ei ole fis­kaa­li­nen, vaan moraa­li­nen. On tär­ke­ää, että ne, joil­la on isom­mat tulot, otta­vat suh­teel­li­ses­ti isom­mal­la osuu­del­la osaa yhteis­kun­nan toi­min­nan rahoittamiseen.

  27. Nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron (tai min­kä tahan­sa perus­tu­lon) ehdol­li­suu­den sijaan voi­si aja­tel­la esim. sel­lais­ta vaih­toeh­toa, että perus­tu­loon oli­si oikeu­tet­tu, jos omaa vaik­ka­pa 5 vuo­den työ­his­to­rian. Tälai­nen mene­tel­mä voi­si toi­mia myös­kin siir­ty­mi­se­nä perus­tu­loon (mak­se­taan perus­tu­loa aluk­si sel­lai­sil­le, joil­la on esim. 20 vuo­den työ­his­to­ria ja alen­ne­taan vähitellen). 

    Perus­tu­lon avul­la voi­tai­siin tehos­taa työn teke­mis­tä siten, että samal­la vapau­tet­tai­siin työ­so­pi­mus­lain­sää­dän­töä. Työ­nan­ta­ja ja työn­te­ki­jä voi­si­vat sopia kes­ke­nään pal­kois­ta, työ­ajois­ta, irti­sa­no­mis­ajois­ta ja muus­ta. Uskoi­sin, että täl­löin sys­tee­mi oli­si erit­täin kilpailukykyinen.

    Myös­kin työ­urien piden­tä­mi­ses­tä ja elä­keiäs­tä ei tar­vit­si­si jan­kut­taa, kun ihmi­nen sai­si perus­tu­loa lop­pue­lä­män­sä ja teki­si aina sen ver­ran kuin jak­saa ja haluaa.

  28. Jos kat­soo toteu­tu­nut­ta hen­ki­lö­ve­ro­tus­ta niin meil­lä on jo käy­tän­nös­sä käy­tös­sä line­aa­ri­nen vero­tu­ys eli pie­ni perus­vä­hen­nys ja sen jäl­keen vakio. Ongel­ma on hajon­ta, sil­lä lopul­lin­ne vero ja vero % mää­räy­tyy monen teki­jän sum­ma­na, mut­ta kes­ki­mää­rin meil­lä on tasa­ve­ro tai line­aa­ri­nen vero, miten nyt halu­taan sanoa.
    Eli n 40000 euron tulo­jen jäl­keen vero % on kes­ki­mää­rin vakio

    http://www.vero.fi/download/Taskutilasto_2010/464e09a2-69e6-4833–89f4-ac43bde66ec3/6420

    Nyt sitä­kään vaih­toeh­toa ei ole, kos­ka ei löy­dy palk­ka­ta­soa, jota toi­sen kan­nat­taa mak­saa ja toi­sen ottaa vas­taan ja luo­pua sosi­aa­li­sis­ta tulonsiirroista.”

    Tue­tut työt , työ­elä­mään tutut­su­mi­nen, har­joi­te­luai­heut­ta­vat se, että pie­ni­palk­kai­nen työ pitää teh­dä ilmaiseksi.

    Kun näi­tä ilmai­sen työn­te­ki­jöi­tä on vuo­des­sa mer­kit­tä­vä niin kuka­pa ilmai­sen työn­te­ki­jän kans­sa voi mää­rä kilpailla ?

  29. Olli Kärk­käi­nen: Kii­tos erin­omai­ses­ta ja erin­omai­ses­ti muo­toil­lus­ta kommentista.

  30. Jot­ta tähän ehdo­tuk­seen voi­si joten­kin suh­tau­tua, osaa­ko joku sanoa mitä suu­ruus­luok­kaa Yo ja t pitäi­si olla jot­ta a) työt­tö­mä­nä­kin pysyy hen­gis­sä eli nol­la­tu­loil­la tuet eivät vähe­ne nykyi­ses­tä, b) t voi­si olla myös pää­oma­tu­lon vero­pro­sent­ti ja c) (luon­nol­li­sen hen­ki­lön) tulo­ve­ron ja pää­oma­ve­ron vero­ker­ty­mä ei las­ke nykyisestä ?

  31. Sep­po Korp­poo kir­joit­ti: “…Sit­ten jos voit­toa alkaa vuo­si­kausien tais­te­lun jäl­keen tul­la, rämäy­te­tään heti tupla­ve­rol­la (fir­man voit­to­ve­ro + osinko/palkkavero)…”

    Ei ole ole­mas­sa mitään tupla­ve­roa, kos­ka sinä yri­tyk­se­si olet­te eri juri­di­nen hen­ki­lö. Jos yri­tyk­se­si tekee kon­kurs­sin, olet­ko aja­tel­lut kai­vaa kon­kurs­si­pe­sän saa­ta­vat oman lom­pak­ko­si pohjalta?

    Muu­ten olen tie­ten­kin samaa miel­tä kans­sa­si suo­ma­lai­sen yrit­tä­jän kal­toin­koh­del­lus­ta ase­mas­ta ja lisään, että perus­tu­lo ja muut täs­sä otsi­kos­sa esi­tel­lyt mal­lit hel­pot­ta­vat yrit­tä­jien vai­ke­aa ase­maa, kos­ka ne teke­vät pie­ni­palk­kais­ten töi­den tai vaik­ka­pa satun­nais­ten keik­ka­hom­mien vas­taa­not­ta­mi­sen entis­tä­kin kan­na­ta­vam­mak­si. Täl­lä voi hyvin­kin olla arvaa­mat­to­mia posi­tii­vii­sia vai­ku­tuk­sia yri­tys­ten henkistöpolitiikkaan.

  32. ML
    Ei ole ole­mas­sa mitään tupla­ve­roa, kos­ka sinä yri­tyk­se­si olet­te eri juri­di­nen henkilö

    Sil­lä miten asia de jure on, ei tie­ten­kään ole niin pal­joa mer­ki­tys­tä kun kat­so­taan mitä se tosia­sial­li­ses­ti menee. 

    Käy­tän­nös­sä osin­gois­ta mak­se­taan tupla­ve­ro palk­koi­hin ver­rat­tu­na, osin­got kun eivät ole vähen­nys­kel­poi­sia. Piste.

  33. O.S. kir­joit­ti: “nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro ja perus­tu­lo suh­teel­li­sel­la veroas­tei­kol­la ovat sama malli”

    Jos perus­tu­lon­kin yhtey­des­sä käy­te­tään line­aa­ris­ta vero­tus­ta, mal­lit saa­daan kyl­lä para­met­ri­soi­tua saman­lai­sik­si. Nega­tii­vi­ses­sa tulo­ve­ros­sa se, että val­tio mak­saa vaih­te­le­van mää­rän rahaa tilil­le voi innos­taa joi­tain vilp­piin. Nois­sa mal­leis­sa siis vain raho­jen mak­su­ta­pa erot­taa ne toisistaan.

    Pahin ske­naa­rio voi­si olla sel­lai­nen, jos­sa työ­nan­ta­ja ottaa sata toi­me­ton­ta töi­hin, ilman työ­vel­voi­tet­ta, nol­la­pal­kal­la, ja sit­ten jakaa val­tion mak­sa­mat nega­tii­vi­set tulo­ve­rot hei­dän kans­saan. Lisäk­si työ­nan­ta­jal­la voi­si olla oikei­ta työn­te­ki­jöi­tä, joi­den pal­kas­ta osa mak­se­taan pimeäs­ti. (Pimeä palk­ka voi vai­va­ta myös könttäsummamallia.)

    Perus­tu­lon könt­tä­mal­li voi­si olla seu­raa­vien yhtä­löi­den mukainen.
    T = tY (vero peri­tään vain palkasta)
    Y* = Y‑tY+Yo (käteen jää­väs­sä tulos­sa könt­tä­sum­ma Yo on sama kaikille)

    Yksi könt­tä­sum­ma­mal­lin mer­kit­tä­vä etu, jon­ka jot­kut jo mai­nit­si­vat­kin, on pie­ni byrokt­ra­tia. Suu­rin könt­tä­sum­man hait­ta voi olla tilil­le ano­mat­ta putoa­van sum­man mah­dol­li­nen lais­kis­ta­vaa vaikutus.

    Yri­tin jos­kus pie­nen­tää näi­tä ongel­mia kak­si­ta­soi­sen perus­tu­lo­mal­lin avul­la. Kos­ka val­tio mak­saa joka tapauk­ses­sa myös töis­tä kiel­täy­ty­vil­le jotain, voi­si tuon joka tapauk­ses­sa mak­set­ta­van sum­man sopia kai­kil­le tule­vak­si perus­tu­lok­si. Tämän pääl­le val­tio takai­si tyoha­luk­kail­le jon­kin sel­väs­ti suu­rem­man, mini­mi­palk­kaa vas­taa­van sum­man, ja myös työ­pai­kan. Tähän sisäl­tyi­si luon­nol­li­ses­ti myös työvelvoite.

    http://juholaatu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/57996-kaksitasoinen-perustulomalli

    Val­tion kan­nal­ta yksi para­met­ri on myös se kan­nus­tin­ta­so, jol­la val­tao­sa työt­tö­mis­tä (edes puo­lit­tain työ­ha­lui­sis­ta) saa­daan työl­lis­tet­tyä. Tuos­sa kak­si­ta­soi­ses­sa mal­lis­sa ajat­te­lin, että alem­pi perus­tu­lo voi­si olla se taso. Jos tuo taso on tur­han kor­kea, niin sit­ten voi­si olla vie­lä yksi alem­pi taso, ja tuo töis­tä kiel­täy­ty­vien perus­tu­lo vaa­ti­si vaik­ka­pa potin hake­mi­sen työ­voi­ma­toi­mis­ton kas­sal­ta vii­kot­tain tai päivittäin.

    Kaik­ki mal­lit, jot­ka pois­ta­vat kan­nus­tin­lou­kut pie­nim­mis­tä tulo­ryh­mis­tä ja mah­dol­lis­ta­vat myös osa-aika­työn voi­vat olla toi­mi­via. Hyvä jär­jes­tel­mä tar­joai­si vas­taa­vat tuet myös itse itsen­sä työllistäville.

  34. tuo­mo. kir­joit­ti sii­tä ris­kis­tä, että perus­tu­lon saa­jat muut­tai­si­vat ulko­mail­le naut­ti­maan rahoistaan.

    Val­tiol­le on tosi­aan edul­li­sem­paa ja perus­tu­lon las­ku­kaa­voi­hin voi kuu­lua se ole­tus, että mak­se­tut rahat kulu­te­taan koti­maas­sa, ja näin ne vah­vis­ta­vat omaa talout­ta. Ulko­mail­le muut­to vei­si siis nuo tuki­ra­hat ulkomaille.

    Jos tämä halu­taan estää, voi­si sum­maa vähen­tää, jos hen­ki­lö olei­lee vuo­des­sa vaik­ka­pa enem­män kuin 30 päi­vää ulko­mail­la. Tosin nyky­ään­kin moni elä­ke­läi­nen elää suu­ren osan vuo­des­ta ulko­mail­la. Ehkä joku kom­pro­mis­si­ta­so löy­tyy. Tämä mal­li vaa­ti­si hie­man lisä­by­ro­kra­ti­aa, tai edel­lyt­täi­si pien­tä rehel­li­syyt­tä ulko­mail­la oleilijoilta.

  35. a_l kir­joit­ti: “Aina­kin alem­man kes­ki­luo­kan luu­li­si moti­voi­tu­van lep­pois­ta­maan itsen­sä pidem­mil­le hoi­to­va­pail­le, osa- ja mää­rä­ai­kai­suuk­siin, aiem­min eläk­keel­le jne.”

    Var­mas­ti tuol­lais­ta lep­pois­ta­mis­ta­kin tulee jon­kin ver­ran. Toi­saal­ta lep­pois­ta­mi­nen toi­mii myös toi­seen suun­taan. Perus­tu­lon tur­vin äitiys­lo­mal­la ole­vat voi­si­vat teh­dä myös itsel­leen sopi­van mää­rän töi­tä sii­nä sivus­sa. Samoin elä­ke­läi­set, työt­tö­mät, täy­si­päi­väis­tä työ­tä vie­rok­su­vat jne. voi­si­vat teh­dä työ­keik­ko­ja halu­jen­sa mukaan, menet­tä­mät­tä perus­tu­lo­aan, ja ilman että verot vei­si­vät kai­ken lisäansion.

    Tavoi­tel­tu ihan­ne­ti­la on siis sel­lai­nen, jos­sa kaik­ki teke­vät sen ver­ran työ­tä kuin kat­so­vat itsel­leen sopi­vak­si, ja jos­sa kaik­ki saa­vat halu­tes­saan toi­tä. Nykyi­nen mal­li on ehkä vähän tur­han jyrk­kä on/off, töissä/työttömänä ‑mal­li. Perus­tu­lo­mal­lin para­met­re­ja voi sää­tää niin, että työn­teon aste pysyy riit­tä­vän kor­keal­la (riit­tä­vän alhai­nen perus­tu­lo, riit­tä­vän alhai­nen mar­gi­naa­li­ve­ro alim­mis­sa tuloluokissa).

  36. Ehdol­li­sen nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron idea on sii­nä, että se vas­taa nyky­mal­lia mut­ta oikai­see progres­sion tur­him­mat mut­kat, tekee progres­sios­ta aivan tasai­ses­ti ete­ne­vän. Näis­sä mut­kis­sa ovat ne pahim­mat kan­nus­tin­lou­kut ja talou­del­li­set tehottomuudet.

    Soi­nin­vaa­ra ei väit­tä­nyt, että eNT oli­si parem­pi kuin NT=perustulo, vaan että se oli­si nykyis­tä parem­pi. Teh­dään edes se. Yri­te­tään sen jäl­keen saa­da ehdol­li­suus pois ja muut­kin tulon­siir­rot ja mak­sut tulo­riip­pu­mat­to­mik­si tai tasai­sem­min riippuviksi.

    Oikeis­to­de­ma­ri: “Kum­man elä­mää vero hait­taa enem­män? Tie­tys­ti pie­ni­tu­loi­sen elämää”

    Ei. Jos tulo­jen hyö­ty on loga­rit­mi­nen, 10 %:n vero­tus on yhtä suu­ri hait­ta rik­kaal­le kuin köy­häl­le. Oikeas­ti hyö­ty on ilmei­ses­ti yli­lo­ga­rit­mi­nen, joten hait­ta lie­nee suu­rem­pi rik­kaal­le. Vero­tuk­sen hyö­ty (tulon­siir­rot etc.) lie­ne­vät suu­rem­mat köy­häl­le kuin rik­kaal­le. Vero­tus­dii­li suo­sii siis köy­hiä rik­kai­den kustannuksella.

    Siis dema­rin hait­ta-argu­men­tin perus­teel­la vero­tus on epä­oi­keu­den­mu­kais­ta. Vero­tus­ta voi sil­ti yrit­tää puo­lus­taa oikeu­den­mu­kai­suusar­gu­men­tin sijaan hyö­ty­ar­gu­men­til­la: tulon­siir­to­jen hyö­ty köy­hil­le on suu­rem­pi kuin vero­tuk­sen hait­ta rik­kail­le, vaik­ka yhteis­kun­nal­li­set kan­nus­tin­hai­tat otet­tai­siin huomioon.

  37. ML
    “Ei ole ole­mas­sa mitään tupla­ve­roa, kos­ka sinä yri­tyk­se­si olet­te eri juri­di­nen henkilö.”

    Jos perus­tat yri­tyk­sen niin käy­tän­nös­sä mak­sat osin­gois­ta osin­ko­ve­roa plus yhtei­sö­ve­roa noin 50% osin­ko­jen vero­va­paus huo­mioi­den. Pää­dyt­kö joten­kin eri laskelmiin?

    Jos yri­tyk­se­si tekee kon­kurs­sin, olet­ko aja­tel­lut kai­vaa kon­kurs­si­pe­sän saa­ta­vat oman lom­pak­ko­si pohjalta?”

    Voit hakea lai­naa myös yksi­tyi­ses­ti. Asun­to­lai­naa hel­pot­taa asun­non toi­mi­mi­nen vakuu­te­na. Luu­let­ko että aloit­te­le­va yri­tys saa kovin hel­pos­ti lai­naa vapail­ta mark­ki­noil­ta tai val­tiol­ta? Ei saa. Yri­tys­ten hal­li­tus voi hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti taa­ta yri­tyk­sen velat, jol­loin on ris­ki kokea yri­tyk­sen kaa­tues­sa hen­ki­lö­koh­tai­nen konkurssi.

  38. Sep­po Korp­poo: “Sit­ten jos voit­toa alkaa vuo­si­kausien tais­te­lun jäl­keen tul­la, rämäy­te­tään heti tupla­ve­rol­la (fir­man voit­to­ve­ro + osinko/palkkavero).”

    Miten se tupla­ve­roa on: osin­ko­tu­loa vero­te­taan pää­oma­tu­lo­na ja palk­kaa palk­ka­tu­lo­na — jos halu­aa vält­tyä pää­oma­ve­ro­tuk­sel­ta, mak­sa­koon itsel­leen vain palk­kaa ja päin­vas­toin. Näin rehel­li­nen yrit­tä­jä teki­si eikä puhui­si puppua.

  39. Pitäi­si­kö voi­ton­jaon siis olla vero­tuk­ses­sa vähen­nys­kel­poi­nen erä? Ei tie­ten­kään. Yhteis­kun­ta osal­lis­tuu yrit­tä­jän ris­kin­kan­toon hyväk­sy­mäl­lä tap­pioi­den vähen­tä­mie­sen tap­pio­vuot­ta seu­raa­vien vero­vuo­sien tulosta.

  40. Perus­tu­lo­mal­li on sil­ti tasa­ve­ro­mal­li. En sitä sii­tä kri­ti­soi, mut­ta tasa­ve­ro on tasa­ve­ro. Se, että jos­tain luu­kul­ta saa­daan könt­tä­sum­ma, ja sit­ten oikeis­ta tulois­ta mak­se­taan samal­la pro­sen­til­la, on las­ken­nal­li­ses­ti osa­puil­leen sama kuin että ALV oli­si kaut­taal­taan sen n. 40 pro­sent­tia ja kai­kil­le mak­set­tai­siin kan­sa­lais­palk­kaa, eikä mui­ta vero­ja olisi. 

    (Käy­tän­nös­sä ei, kos­ka ALV:tä sit­ten kier­ret­täi­siin enemmän)

    Mut­ta itse ongel­maan: Kuten yllä vii­tat­tiin, vero­jen kan­nus­tin­vai­ku­tuk­ses­sa on kak­si para­met­riä. Ensim­mäi­nen on se, osal­lis­tuu­ko lain­kaan työ­mark­ki­noil­le vai ei. Tätä pää­tös­tä on nykyi­sin vähän han­ka­la kar­toit­taa, peri­aat­tees­sa työ­tön “osal­lis­tuu”, mut­ta käy­tän­nös­sä kait ei, kuten vaik­ka Az:n esi­merk­ki osoittaa.

    Tätä pää­tös­tä hel­pot­taa, jos efek­tii­vi­nen tulo­louk­ku pure­taan, ja tähän vai­ku­tuk­seen uskon itse­kin, eli työ­hön osal­lis­tu­mis­pää­tök­sen teki­si useam­pi, jos mar­gi­naa­li­sia epä­jat­ku­vuuk­sia ei olisi. 

    Sen­si­jaan en ole ihan sata­var­ma, että jyr­kän­puo­lei­nen mar­gi­naa­li teki­si tosia­sias­sa mata­la­palk­ka-aloil­la hyvää. Nyt­hän on niin, että jos hen­ki­lö menee töi­hin, niin tämän pää­tök­sen jäl­keen (eli kun ei enää saa mitään tukia) vero­kii­la on hyvin­kin lem­peä ensim­mäi­seen rei­lu ton­niin kuus­sa asti. Sit­ten alka­vat mar­gi­naa­li­ve­rot nous­ta tiu­kem­min, mut­ta akse­lil­la 2000–3500 kuus­sa tie­naa­vat (en tie­dä mikä osuus pal­kan­saa­jis­ta, mut­ta aika iso, veik­kaan) eivät muu­ten­kaan yleen­sä poik­kea nor­maa­lis­ta n. 40 tun­nin työ­ajas­ta, joten mar­gi­naa­lil­la teh­ty pää­tös ei ole täs­sä kovin olennainen. 

    Teo­ria toi­mii niil­lä, joil­la on valit­ta­va­na koto­na olei­lu tai osa-aikai­nen työ pai­kas­sa, jos­sa tun­ti­palk­ka on koh­tuul­li­nen, mut­ta ei minus­ta kovin hyvin niil­lä, joil­la tun­ti­palk­ka on mata­la, ja joil­le on tar­jol­la osa-aika­työ­tä. Esi­mer­kik­si opis­ke­li­jat mäk­kä­reis­sä tms. pai­kois­sa sai­si­vat vähem­män käteen tämän jäl­keen yhden pro­sen­tin mallissa. 

    Niin pal­jon kuin epä­jat­ku­vuuk­sia ja möyk­ky­jä mar­gi­naa­leis­sa karas­tan­kin, olen tul­lut sii­hen tulok­seen, että mata­la­palk­kai­sis­sa hom­mis­sa mar­gi­naa­li­ve­ron oli­si syy­tä kum­min­kin olla mata­lam­pi. Muu­ten osal­lis­tu­mis­pää­tös­tä ei vaan tehdä.

  41. Rai­mo K

    Miten se tupla­ve­roa on: osin­ko­tu­loa vero­te­taan pää­oma­tu­lo­na ja palk­kaa palk­ka­tu­lo­na – jos halu­aa vält­tyä pää­oma­ve­ro­tuk­sel­ta, mak­sa­koon itsel­leen vain palk­kaa ja päin­vas­toin. Näin rehel­li­nen yrit­tä­jä teki­si eikä puhui­si puppua.

    Punikki

    Pitäi­si­kö voi­ton­jaon siis olla vero­tuk­ses­sa vähen­nys­kel­poi­nen erä? Ei tie­ten­kään. Yhteis­kun­ta osal­lis­tuu yrit­tä­jän ris­kin­kan­toon hyväk­sy­mäl­lä tap­pioi­den vähen­tä­mie­sen tap­pio­vuot­ta seu­raa­vien vero­vuo­sien tulosta.

    Yri­tyk­sen tilil­le kerä­tään varal­li­suut­ta esi­mer­kik­si huo­no­jen aiko­jen varal­le. Täs­tä menee veroi­na nel­jäs­osa, lisäk­si raho­ja nos­tet­taes­sa joko 30% pää­oma­ve­roa tai hen­ki­lö­koh­tai­sen vero­pro­sen­tin ver­ran palkkaveroa.

    Suo­ma­lai­sil­la mark­ki­noil­la suo­men kie­lel­lä toi­mi­vil­le pie­ny­ri­tyk­sil­le var­maan ok mut­ta kan­sain­vä­lis­ty­vät yri­tyk­set saat­ta­vat alkaa vil­kuil­la muualle.

    Suo­mi rui­naa, valit­taa, vaa­tii enem­män jat­ku­vas­ti, ei ymmär­rä omaa paras­taan eikä osaa kat­soa nenään­sä pidem­mäl­le. Nyky­me­nol­la se jää koh­ta yksin ilman yrittäjää.

  42. Sylt­ty kir­joit­ti: “Käy­tän­nös­sä osin­gois­ta mak­se­taan tupla­ve­ro palk­koi­hin ver­rat­tu­na, osin­got kun eivät ole vähen­nys­kel­poi­sia. Piste.”

    Käy­tän­nös­sä osin­got ovat vero­va­pai­ta 90000 euroon asti (pörs­sin ulko­puo­li­sil­la yrityksillä).

  43. Pidän tuos­ta Mik­ko­lan raja­ve­ro­ka­tos­ta. Jär­jes­tel­mien kan­nal­ta tuos­sa se oli­si se hyvä puo­li että tuon voi­si ehkä toteut­taa muut­ta­ma­ta juu­ri mitään muu­ta. Tulot ja tuet vaan kier­tää jon­kun raja­ve­ro­ra­has­ton kaut­ta, ja jos raja­ve­ro uhkaa nous­ta yli rajan niin tulo­ja sub­ven­toi­daan rahastosta.

  44. Jos ja kun yri­tys­ve­ro­tus on niin kovin, kovin epä­oi­keu­den­mu­kais­ta, ilmei­ses­ti oli­si sit­ten paras­ta olla teke­mät­tä vero­tet­ta­vaa voit­toa yri­tyk­sen tilil­le ja mak­saa yli­mää­räi­set rahat palk­ka­na omis­ta­jal­le, joka voi sit­ten sijoit­taa ne tuot­ta­vas­ti sen pahan päi­vän varalle.
    Jos­ta­kin syys­tä näin ei kui­ten­kaan ylei­ses­ti tehdä.

  45. Osmo:

    Hakat­tua­ni tämän asian kans­sa 30 vuot­ta pää­tä­ni sei­nään, totean, että poliit­ti­ses­ti ainoa rea­lis­ti­nen tapa ede­tä koh­ti perus­tu­loa on nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro, jos­sa tuo nega­tii­vi­sen veron osuus on ehdol­li­nen samaan tapaan kuin työ­mark­ki­na­tu­ki. Jos tulot­to­muu­teen ei ole mitään ter­vey­del­lis­tä ja muu­ta syy­tä, on olta­va työ­mark­ki­noi­den käy­tet­tä­vis­sä. En usko, että tämä ehto tosia­sias­sa on tar­peen, kos­ka ihmi­siä ei tosia­sias­sa saa pako­te­tuk­si töihin.

    Mil­loin Suo­mes­sa ymmär­re­tään, että työ­mark­ki­noi­den käy­tet­tä­vis­sä ole­mi­nen on lopul­ta sel­väs­ti vähem­män tär­ke­ää kuin työ­mark­ki­noi­den luo­mi­seen osal­lis­tu­mi­nen? Ihan kuin ne työ­mark­ki­nat tip­pui­si­vat eteem­me taivaasta.

    Jos kaik­ki vapaat resurs­sim­me pyri­tään neu­root­ti­ses­ti sito­maan ole­mas­sao­le­vien työ­mark­ki­noi­den käyt­töön, tulem­me samal­la estä­neek­si sen, että osa poru­kas­ta kehit­täi­si aktii­vi­ses­ti uusia lii­ke­toi­min­nan muo­to­ja, jot­ka puo­les­taan laa­jen­tai­si­vat ja uudis­tai­si­vat työ­mark­ki­noi­ta raken­teel­li­ses­ti. Täy­del­li­ses­ti onnis­tue­saan täl­lai­nen sito­mi­nen joh­taa val­tion kuo­le­mi­seen. Vain osit­tain onnis­tues­saan se hidas­taa kehi­tys­tä ja huo­non­taa kil­pai­lu­ky­kyä. Mik­si meil­lä edel­leen toi­mi­taan täl­lai­sen tavoit­teen eteen, ja kuka täl­lais­ta aivo­ton­ta urpoi­lua kannattaa?

  46. Täl­lä pals­tal­la ei ole tilaa ruve­ta käy­mään läpi yri­tys­ve­ro­tuk­sen yksityiskohtia.

    Riit­tä­nee kun sanon, että yri­tyk­se­ni vero­tus­ta hoi­taa alan huip­pu­fir­ma, jol­la on kovan tason vero­asian­tun­ti­jat käytössään.

    Täl­lä perus­teel­la lausun seuraavaa:

    1) Läh­tö­koh­tai­ses­ti yrit­tä­jän vero­tus on Suo­mes­sa tupla­ve­ro­tus­ta: fir­man voit­to­veo + osinko/pankkavero.

    2) Vero­jen opti­moi­mi­sek­si voi har­ras­taa kai­ken­lai­sia kep­po­sia, joi­ta en kui­ten­kaan voi suo­si­tel­la. Sil­loin voi nimit­täin vähin­tään­kin palaa pers­kar­vat. Kyl­lä Suo­mes­sa pitää yri­tyk­sen voi­da toi­mia kan­nat­ta­vas­ti ilman kepposia.

    3) Suo­mes­sa ei arvos­te­ta yrit­tä­jyyt­tä, eikä myös­kään ymmär­re­tä yrit­tä­jä­ris­kin todel­lis­ta ole­mus­ta. On nimit­täin niin, että vain ris­kiä otta­mal­la ja sitä hal­lit­se­mal­la voi teh­dä voit­toa ja samal­la työl­lis­tää mui­ta. Täl­lai­nen ymmär­tä­mät­tö­myys on maal­lem­me pidem­män pääl­le traagista.

    4) Var­sin­kin PK-yrit­tä­jil­le pitää antaa ris­ki­no­tos­taan kun­nol­li­nen kor­vaus, joka on kan­sain­vä­lis­ten kil­pai­li­joi­den tasoa. On muis­tet­ta­va, että PK-yri­tyk­set luo­vat 80% uusis­ta yksi­tyis­sek­to­rin työpaikoista.

    Yleen­sä­kin suo­ma­lai­ses­sa vero­kes­kus­te­lus­sa annat­tai­si avoi­mes­ti tun­nis­taa / tun­nus­taa oma ihmis­kä­si­tyk­se­nä ja poliit­ti­nen lähtökohtansa. 

    Minul­la sen on enem­män­kin Darwi­ni­lais-Kan­ti­lai­nen, eikä Hege­li­läis-marxi­lai­nen, johon ei kuu­lu ihmis­tä ollen­kaan — on vain luok­kia ja massoja.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä-ihmi­nen, joka toi­vot­taa muut ter­ve­tul­leik­si näi­hin talkoisiin!


  47. Käy­tän­nös­sä osin­got ovat vero­va­pai­ta 90000 euroon asti (pörs­sin ulko­puo­li­sil­la yrityksillä).

    Ei ole tot­ta. “Vero­va­pai­den osin­ko­jen” veroas­teek­si tulee hel­pos­ti 50%.

    Ole­te­taan että perus­tat yri­tyk­sen. Yri­tyk­se­si mak­saa sinul­le osin­ko­ja 40,000e vuo­den aika­na. Sano­taan että sinul­la on net­to­va­ral­li­suut­ta (varat mii­nus velat) vel­ko­jen jäl­keen 10,000e fir­man tilillä.

    40,000 osin­gos­ta nap­si­taan ensin yhtei­sö­ve­ro 25% eli 10,000e

    Jäl­jel­le jää 30,000. Täs­tä ote­taan 30% pää­oma­ve­ro (jos­ta myö­hem­min mii­nus­tan “vero­va­pau­den”).

    Saat yri­tyk­se­si 10,000e:n net­to­va­ral­li­suu­des­ta 9% eli 900 euroa “vero­va­paas­ti” (75 euroa kuu­au­des­sa, jos se aut­taa suu­ruus­luo­kan hahmottamisessa).
    Lopuis­ta mak­sat 30% pääomaveroa.
    Eli mak­sat pää­oma­ve­ro­ja 30,000:sta 9,000 euroa mii­nus vero­va­paat 900 euroa eli 8,100e.

    Käteen sinul­le tai­taa täs­tä 40,000e : sta jää­dä 21,900e (yhtei­sö­ve­ro 10k + pää­oma­ve­ro 8,100e).
    Mak­sat vero­ja 18,100e.

    Mak­sat siis noin 45% vero­ja osin­gois­ta huo­li­mat­ta osin­ko­jen vero­va­pau­des­ta. Vai las­kin­ko jos­sain väärin?

    Jos nyt vie­lä halu­taan las­kea ALV tuo­hon pääl­le, niin osin­ko­jen veroas­te nousee köy­häl­lä aloit­te­le­val­la yrit­tä­jäl­lä lähem­mäs 60%:a.

    Monet aloit­te­le­vat yrit­tä­jät, jot­ka tar­vit­se­vat fir­man­sa tilil­le rahaa jou­tu­vat elä­mään rei­lus­ti työt­tö­myys­kor­vaus­ta huo­nom­mil­la ansioilla.

    Monis­sa mais­sa yhtei­sö­ve­roa ei peri­tä lainkaan.

  48. Käy­tän­nös­sä osin­got ovat vero­va­pai­ta 90000 euroon asti (pörs­sin ulko­puo­li­sil­la yrityksillä).”

    Kan­nat­taa kokeil­la yrit­tä­jyyt­tä, jos se kadeh­dit­taa noin pal­jon. Saat­taa sel­vi­tä esi­mer­kik­si sel­lai­nen asia, että jos raken­nat yri­tys­tä nol­las­ta asti, mitään tuol­lais­ta vero­va­paut­ta ei ole ole­mas­sa. Osin­ko­jen vapaus kah­den­ker­tai­ses­ta vero­tuk­ses­ta kos­kee sum­maa, joka on mak­si­mis­saan 9 % yri­tyk­sen net­to­va­ral­li­suu­des­ta, ja tuo 90 000 euroa on vain abso­luut­ti­nen katto.

    Itse asias­sa pie­ny­rit­tä­jäl­le tuo vero­va­paus on aika saman­te­ke­vä vero­tuk­sel­li­ses­ta näkö­kul­mas­ta muu­ten­kin. Ero tulee pää­osin elä­ke­mak­suis­ta, ne mak­se­taan palk­ka­sum­mas­ta mut­ta ei osin­gois­ta. Ja yleen­sä pie­ny­rit­tä­jän tulot­kin ovat niin pie­niä, ettei niis­tä tulo­ve­ro­na­kaan kovin pal­jon ote­ta. Mer­ki­tys­tä alkaa olla vas­ta hiu­kan suu­rem­mis­sa yri­tyk­sis­sä, niis­sä jot­ka työl­lis­tä­vät yrit­tä­jän lisäk­si muu­ta­kin porukkaa.

    Yrit­tä­jä voi toki aina mak­saa itsel­leen kai­ken palk­ka­na, kuten tääl­lä ehdo­tet­tiin. Se on yksi mah­dol­li­suus, mut­ta tähän asti on aja­tel­tu, että kii­tok­se­na työl­lis­tä­mi­ses­tä ja ris­kin­kan­nos­ta yrit­tä­jäl­le anne­taan hiu­kan mui­ta huo­keam­pi veroprosentti.

    Jos mah­dol­li­suus osin­ko­tu­lo­jen otta­mi­seen nykyi­sel­lä vero­tuk­sel­la pois­te­taan, yrit­tä­jät alka­vat taas iloi­ses­ti kes­kit­tyä veron­kier­toon, kuten kul­tai­sel­la 80-luvul­la. 90-luvun laman aikaan tul­lut 25 % tasa­ve­ro sekä yri­tyk­sel­le että yrit­tä­jäl­le ja yri­tyk­sen mak­sa­man veron vähen­tä­mi­nen hen­ki­lö­ve­ro­tuk­ses­sa oli­vat sii­nä hyviä, että ne hävit­ti­vät suu­ren mää­rän verokikkailua.

  49. )” Läh­tö­koh­tai­ses­ti yrit­tä­jän vero­tus on Suo­mes­sa tupla­ve­ro­tus­ta: fir­man voit­to­veo + osinko/pankkavero.”

    1.Ei ole , puh­das­ta pro­pa­gan­daa. Yrit­tä­jä voi vapaas­ti vali­ta yri­tys­muo­ton­sa ja siten tulee­ko yhteen vai kah­teen ker­taan verotettua.

    Kah­teen ker­taan verot­ta­mi­nen on yrit­tä­jän oma vapaa valinta

    Uusis­ta yri­tyk­sis­tä 51 % on toi­mi­ni­miä ja 39 % osakeyhtiöitä.

    Loput kom­man­diit­ti tai avoi­mia yhtöi­tä tai osuuskuntia

    Ole­mas­sao­le­vis­ta 46 % on osa­keyh­töi­tä, 41 % toi­mi­ni­miä , 8 kom­man­diit­tiyh­ti­tä , loput muita

    2.Suurimmassa osas­sa yri­tyk­siä ris­ki on nol­la esim tapa­sin juu­ri ser­ku­tyt­tö­ni ja hänel­lä on 10–15 hen­keä työl­lis­tä­vä fir­ma. Hänen arvion­sa ris­kis­tä oli nolla.
    Samoin van­ha tut­ta­va­ni Make pyö­rit­tää put­ki­fir­maa ja paria työn­te­ki­jää sii­nä. Ris­kiar­vio oli nau­run arvoinen

    3 Näin se palk­kio syn­tyy , esi­merk­ki­nä Rro­va­nie­me­läi­sen Sarawa­ren kaup­pa , eivät Sarawa­ren omis­ta­jat jää­neet ilman palkkiota

    Nyt yhtiön omis­ta­ji­na olleet yli 100 sen työn­te­ki­jää, yhdek­sän avain­hen­ki­löä sekä pää­oma­si­joit­ta­jat Eqvi­tec ja Pro­fi­ta saa­vat 25 mil­joo­naa euroa täs­tä Lapin lää­nin suu­rim­mas­ta ohjelmistoyrityksestä”

  50. Tuo­rei­den tut­ki­mus­ten valos­sa näyt­täi­si siis sil­tä että esi­tet­ty line­aa­ri­nen tulo­ve­roas­teik­ko ei voi olla opti­maa­li­nen, kos­ka kysei­ses­sä mal­lis­sa pie­ni­tu­lois­ten efek­tii­vi­set mar­gi­naa­li­ve­roas­teet ovat lii­an korkeita.”

    Erit­täin mah­dol­lis­ta. Mut­ta mal­lis­sa esi­te­tyt pie­ni­tu­lois­ten efek­tii­vi­set mar­gi­naa­li­ve­roas­teet ovat kui­ten­kin pal­jon pie­nem­piä kuin nyky­ään, vrt. Osmon kie­mu­ra­käy­rä, eri­to­ten sii­nä “osallistun/en osal­lis­tu” ‑pää­tök­sen kohdalla. 

    Kak­si­pa­ra­met­ri­ses­sa mal­lis­sa (jyrk­kyys, leik­kaus­koh­ta) on sii­nä­kin jo riit­tä­väs­ti mää­ri­tet­tä­vää. Fis­kaa­li­ses­ti sen pitää tuot­taa tar­peek­si rahaa, mut­ta sen pitää sil­ti olla riit­tä­vän loi­va ollak­seen leik­kaa­mat­ta kan­nus­ta­vuut­ta. Tämä joh­taa kom­pro­mis­siin nol­la­tu­lois­ten tuen ja mar­gi­naa­li­ve­ro­pro­sen­tin välillä.

    Minus­ta mal­li vai­kut­taa hyväl­tä läh­tö­koh­dal­ta, para­met­re­ja­han voi sit­ten myö­hem­min tuo­da lisää, jos tar­vet­ta on. Ihan äkkiä en kek­si syi­tä, mik­si tuo mal­li oli­si nykyis­tä häs­säk­kää huo­nom­pi. Nyky­mal­lin taka­na on talous­tie­teen sijas­ta fiilispohja.


  51. Jos ja kun yri­tys­ve­ro­tus on niin kovin, kovin epä­oi­keu­den­mu­kais­ta, ilmei­ses­ti oli­si sit­ten paras­ta olla teke­mät­tä vero­tet­ta­vaa voit­toa yri­tyk­sen tilil­le ja mak­saa yli­mää­räi­set rahat palk­ka­na omis­ta­jal­le, joka voi sit­ten sijoit­taa ne tuot­ta­vas­ti sen pahan päi­vän varalle.
    Jos­ta­kin syys­tä näin ei kui­ten­kaan ylei­ses­ti tehdä.

    Ilman varal­li­suut­ta yri­tyk­sen tilil­lä voi olla lähes mah­do­ton­ta saa­da lainaa.
    Miten ajat­te­lit sel­vi­tä huo­nom­mis­ta ajois­ta, kun myyn­tiä ei ole: lai­naat­ko omis­ta rahois­ta­si yri­tyk­sel­le­si, jot­ta voit mak­saa työn­te­ki­jöi­den pal­kat (ja loma­kor­vauk­set)? Täl­löin olet mak­sa­nut näis­tä rahois­ta hen­ki­lö­koh­tai­sen tulo­ve­ro­si, sosi­aa­li­mak­susi, pakol­li­set eläkemaksut.

  52. vihe­rins­si:

    Osin­ko­jen vapaus kah­den­ker­tai­ses­ta vero­tuk­ses­ta kos­kee sum­maa, joka on mak­si­mis­saan 9 % yri­tyk­sen net­to­va­ral­li­suu­des­ta, ja tuo 90 000 euroa on vain abso­luut­ti­nen katto.

    Ja tuo 90000 euroa on voi­mas­sa enää tämän vuo­den. Katai­sen sosia­lis­ti­hal­li­tus­han on päät­tä­nyt las­kea rajan 60000 euroon.

  53. Var­maan­kin se on juu­ri tämä yrit­tä­jän vero­tuk­sen epä­oi­keu­den­mu­kai­suus, joka ajaa jokai­sen vähän­kin kyn­nel­le kyke­ne­vän otta­maan tulon­sa palk­ka­na ja vält­tä­mään pää­oma­tu­loa. Täs­tä on run­saas­ti esimerkkejä???

  54. Tapio, kun koko­nais­ve­roas­tet­ta saa­daan vähän jär­ke­väm­mäl­le heh­taa­ril­le, niin pal­ve­lui­den ja tava­roi­den hin­nat las­ke­vat, jol­loin pie­nem­mäl­lä­kin pal­kal­la tulee toi­meen. Suo­men ongel­ma on lii­an kova vero­tus, joka tekee elä­mäs­tä yksi­lön kan­nal­ta lii­an kallista. 🙁

    Samal­la olem­me lii­an kovan pää­oma­ve­ro­tuk­sen takia tilan­tees­sa, jos­sa pää­omat­kin vir­taa­vat yksi­puo­li­ses­ti maas­ta ulos. 🙁 Kaik­ki rea­li­soi­ta­vis­sa ole­va kaup­pa ja tuo­tan­to myy­dään ulos ennen suku­pol­ven­vaih­dos­ta, kos­ka perin­tö­ve­ro estää kes­tä­vän kehi­tyk­sen. 🙁 Tuo­tan­to ei kan­na­ta maas­sa, jos­sa on ilmei­ses­ti EU:n kovin ener­gia- ja lii­ken­ne­ve­ro­tus. 🙁 Tule­vai­suus ei näy­tä kovin hyvältä. 🙁

    Suo­mes­sa ei ole herät­ty todel­li­suu­teen. 🙁 Tääl­lä jot­kut elä­vät yhä ajas­sa, jol­loin vero­tus oli kan­sal­li­nen asia. Kunin­gas saat­toi päät­tää sii­tä. Nykyi­sel­lä menol­la vii­mei­nen sam­mut­taa valot!

  55. Olliu Kärk­käi­sel­le
    En ole luke­nut noi­ta tut­ki­muk­sia, jois­sa ole­te­taan, että line­aa­ri­nen vero + känt­tä­sum­ma-avus­tus joh­tai­si kor­ke­aan eks­ten­sii­vi­seen mar­gi­naa­liin, mut­ta kan­nat­tai­si tart­kis­taa niis­sä pari lähtökohtaa.

    Domi­noi­ko näi­tä tut­ki­muk­sia ken­ties pyr­ki­mys saa­da koti­rou­vat töi­hin? Jos varak­kaan mie­hen vai­mo on koto­na, hänen osal­taan progres­sii­vi­nen vero joh­taa sii­hen, että vähäi­nen työn­te­ko on hyvin kan­nat­ta­vaa, kos­ka sitä ei vero­te­ta juu­ri lain­kaan. Suo­mes­sa tämä ei ole työl­li­syy­sas­teen osal­ta yhtä iso ongel­ma kuin vaik­ka­pa Italiassa.

    Nega­tii­vi­sel­la tulo­ve­rol­la yri­te­tään juu­ri lie­ven­tää tuo­ta eks­ten­sii­vis­tä mar­gi­naa­lia. Eks­ten­sii­vi­nen mar­gi­naa­li on aika iso, jos toi­meen­tu­lo­tu­ki antaa tuhat euroa kuus­sa puh­taa­na käteen ja 1400 euron palk­ka 1150 euroa. Juu­ri sosi­aa­li­tur­van ja vero­tuk­sen yhdes­sä muo­dos­ta­maa tol­kut­to­man kor­kea efek­tii­vi­nen mar­gi­naa­li­ve­ro joh­taa sii­hen, ettei töi­hin kan­na­ta men­nä lain­kaan ja juu­ri tätä ongel­maa täs­sä yri­te­tään torjua.

  56. Kal­le,
    Mis­tä alkaen Suo­mes­sa on ollut Euroo­pan kor­kein ener­gian ja lii­ken­teen vero­tus? Kat­so nyt vaik­ka ben­sa- ja eri­tyi­ses­ti die­sel­ve­roa öljyn­tuot­ta­ja­maa Hol­lan­nis­sa tai koti­ta­louk­sien säh­kö­ve­roa Tanskassa.

  57. Jos nega­tii­vis­ta tulo­ve­roa pitää anoa joka kuu­kausi, ja vaa­ti­muk­se­na on se että pitää olla työ­mark­ki­noi­den käy­tet­tä­vis­sä, niin mil­lä taval­la se ero­aa esim. sovi­tel­lus­ta työmarkkinatuesta?

    Ei se mene noin.
    Ole­te­taan, että vero­tet­ta­van tulon ala­ra­ja on 1000 euroa/kk ja mar­gi­naa­li­ve­ro 40 %. Vero­tet­ta­val­le voi­daan antaa kak­si vaihtoehtoa.

    a) Hänen enna­kon­pi­dä­tyk­sen­sa las­ke­taan samaan tapaan kuin nyt­kin joten hen­ki­löl­lä, jon­ka tulot arvioi­daan kes­ki­mää­rin 2000 eurok­si kuus­sa enna­kon­pi­dä­tys­pro­sent­ti on 20 % tai
    b) vero­tet­ta­va voi vali­ta, että hänen tilil­leen tipah­taa joka kuu­kausi 400 euroa ja enna­kon­pi­dä­tys on tulo­ta­sos­ta riip­pu­mat­ta aina 40 %.

    Vaih­toeh­to b) on vain nii­den käy­tös­sä, joi­den on todet­tu ole­van joko töis­sä, syy­pe­räi­ses­ti työn­voi­man ulko­pul­lel­la tai työt­tö­mä­nä työ­mark­ki­no­dien käy­tet­tä­vis­sä. Tätä ei tar­vit­se anoa joka kuu­kausi uudes­taan eikä tulo­jen vaih­te­lu vai­ku­ta tilil­le tup­sah­ta­vaan 400 euroon mitään. Sovi­tel­tuun työ­mark­ki­na­tu­keen ver­rat­tu­na tämä yksin­ker­tais­taa asi­aa merkittävästi. 

    Hol­lan­nis­sa on tulo­ve­roas­teik­koon lei­vot­tu sisään perus­tu­lo, joka on kui­ten­kin vain nii­den koti­ta­louk­sien käy­tös­sä, jois­ta vähin­tään yksi on töis­sä. Tulon saa joko erik­seen tilil­le tai se ote­taan vähen­tä­vä­nä huo­mioon ennakonpidätyksessä.

  58. Eikö Mik­ko­lan puo­li­pe­rus­tu­los­sa ole se ongel­ma, ettei pie­ni­palk­kai­seen työ­hön kan­na­ta men­nä kuin työt­tö­myy­den kaut­ta? Vai olen­ko ymmär­tä­nyt mal­lin väärin?

  59. Tuo Olli Kärk­käi­sen kir­joi­tus oli tosi­aan oikein mai­nio! Kat­soin jo sii­nä mai­nit­tu­ja tut­ki­muk­sia ja olen sitä miel­tä, että ne kan­nat­taa ehdot­to­mas­ti lukea erit­täin tar­kas­ti, jos miet­tii miten vero- ja tuki­jär­jes­tel­miä pitäi­si muut­taa. Siel­lä on vas­tauk­sia lukui­siin tääl­lä esi­tet­tyi­hin väit­tei­siin ja kysymyksiin.

  60. Kii­tos sel­ven­nyk­ses­tä Osmo.

    Tuo sys­tee­mi näyt­tää­kin ole­van aika lähel­lä “työt­tö­män vero­kort­tia”. Tosin ei ehkä ole yllä­tys että kaik­ki eri mal­lit joh­ta­vat käy­tän­nös­sä samaan asiaan.

    Jos ei sit­ten pää­se perus­tu­lon pii­riin niin tur­va­taan­ko toi­meen­tu­lo sit­ten toi­meen­tu­lo­tuel­la? Tämä ei mie­les­tä­ni oli­si hir­veä epä­koh­ta, kos­ka kuka tahan­sa voi vali­ta onko työn­ha­ki­ja­na vai ei, eli ei ole mitään nykyi­sen työs­sä­oloeh­don kal­tai­sia jär­jes­tel­miä. Tosin kenel­lä­kään ei oikeas­taan oli­si mitään syy­tä olla ole­mat­ta työ­mark­ki­noi­den käy­tet­tä­vis­sä, kos­ka 400 euron perus­tu­lo on isom­pi kuin toi­meen­tu­lo­tuen perusosa.

    Olet­ko miet­ti­nyt että oli­si­ko perus­tu­los­sa sit­ten karens­se­ja nykyi­sen työt­tö­myys­tur­van tavoin (mut­ta tuen pii­riin pää­si­si esim. heti takai­sin jos sol­mii osa-aikai­sen­kin työ­suh­teen), vai liit­tyi­si­kö työ­ha­ki­ja­na oloon kon­kreet­ti­sia velvoitteita? 

    Voi­tai­siin esim. aja­tel­la että jos on ollut kol­me kuu­kaut­ta put­keen työ­tön, niin sen jäl­keen jou­tuu teke­mään päi­vän (tai puo­li päi­vää) vii­kos­sa val­tion osoit­ta­maa työ­tä. Tämä ei syn­nyt­täi­si orja­työ­mark­ki­noi­ta, mut­ta työn­ha­ki­ja­na olo kui­ten­kin tar­koit­tai­si että sitou­tuu johonkin. 

    Jos ei osal­lis­tu, niin se voi­si pie­nen­tää perus­tu­loa sen ver­ran, että “lor­vi­mal­la” perus­tu­lol­la tulot oli­si­vat toi­meen­tu­lo­tu­kea pie­nem­mät. Ehkä annet­tai­siin myös mah­dol­li­suus teh­dä vapaa­eh­toi­sia lisä­päi­viä, jon­ka ajal­ta sai­si perus­tu­loon korotuksen?

    Kos­ka osal­lis­tu­mat­ta jät­tä­mi­nen joh­tai­si vain tila­päi­seen tuen pie­nen­tä­mi­seen, niin ihmi­siä ei pako­tet­tai­si epä­kan­nus­ta­val­le toi­meen­tu­lo­tuel­le karens­sien (tai työs­sä­olo­vel­voit­tei­den) kaut­ta. Takai­sin täy­del­le tuel­le pää­si­si siis heti, kun­han “paran­taa tapansa”. 

    Tämä oli ihan äsken kek­sit­ty idea, eli sii­nä voi olla joku perus­ta­van­laa­tui­nen aja­tus­vir­he. Aina­kin kol­men kuu­kau­den ajan jär­jes­tel­mää pys­tyi­si käyt­tä­mään hyväk­si, mut­ta se voi­daan ehkä tarjota.

  61. Sosi­aa­li­las­kuop­pi. Harhaoppi

    Sää­dy­tön­tä elä­män­me­noa ja hol­ti­ton­ta kapitalismia
    lie­nee kiit­tä­mi­nen nälän vilun ja pääl­le­kar­kauk­sien jäl­kei­ses­tä kult­tuu­ri­hy­väs­tä. Ei Applea tahi Gutenbergia
    oli­si iki­nä sal­lit­tu maa­il­maan jos ensim­mäi­nen parhaimmisto
    oli­si saa­nut pitää päänsä.

    Mer­kel ja Sar­kozy tapaa­vat tänään illan­suuss­sa ja
    alkuil­las­ta kuu­lem­me vakuut­te­lut. Koo­di ava­taan huo­mi­saa­muk­si ja finas­sie­lä­mä jat­kaa sekasortoista
    progres­sio­taan. Tuli mitä tuli niin pans­sa­rei­ta ei aje­ta Cityyn
    eikä Wall Stree­til­le. Ne peruu­te­taan sin­ne ‑pii­put ulospäin.

    Yhden­kään suun­ni­tel­man ei pidä toteu­tua. Aina pitää nous­ta toi­sen ja vetää mat­to alta. Haas­ta­mi­sen uhoamisen
    tais­te­lun, tulee jat­kua. Tar­mon ylpey­den ja voitonmerkkien
    kokoi­lu­hi­mo luo uut­ta ensi viik­koa ‑ei kalen­te­ris­sa toistuvaa,
    vaan kult­tuu­ri­ses­ti ihka­uut­ta ja aitoa,lujaa. Jos ei muu­al­la lähimaisemissa,niin aina­kin Mei­lah­des­sa ote­taan taas uusia asen­to­ja ja tipu­tuk­sia, amerikanterveisiä
    vii­mek­si kotiu­tu­neil­ta. Ja surut­ta vis­ka­taan van­hat pois.

    Mer­kel ja Sar­kozy eivät vain ole tämän kaa­ok­sen vankeja,
    he toi­vot­ta­vat sen ter­ve­tul­leek­si. On näet muis­ti­kin. On
    kokeil­tu sivi­li­saa­tio­ta ‑niin Preus­sis­sa kuin Versaillesissakin.
    Filip II oli köy­sis­sä val­tais­tuis­tu­meen­sa Savon­lin­nan Don Carlossa.Poika saha­si tuo­lin jal­kaa flemingkauppiaiden
    hur­ra­tes­sa swapodalleen.

    Krupp raken­net­tiin pape­ri­ra­hal­le. Sil­le mil­lä Versaillesista
    oli het­ki sit­ten teh­ty museo. Parii­sis­sa nii­tä oltiin kutsuttu
    assig­naa­teik­si. Sin­ne ne kek­si­tiin Englan­nis­ta. Vää­rin ‑ei
    Bank of Englan­dis­ta vaan sadois­ta pie­nem­mis­tä, jotka
    loor­dien hok­saa­mat­ta teki­vät omia maksuvälineitään
    kaup­pa- ja paja­mies­ten menes­tyä ‑lähim­mäis­ten onneksi,
    min­kä Adam Smith otti ja todis­ti­kin kuin ‑oli­ko se nyt teo­ree­ma. Aksioo­ma­han sii­tä näky­mät­tö­mäs­tä kädes­tä tuli,
    näky­mä­tön murs­kaa­va ja uut­ta nos­tat­ta­va kuten juma­lat ennen ja Smit­hin jäl­keen. Jäl­keen ? , kyl­lä, kävi­hän meillä
    (ts.heillä ex-Mer­ke­lil­lä ja ‑Sar­kozyl­lä, niin kävi Key­nes, ja meni).

    Tii­ma­reit­ten hyl­lyt eivät tyh­je­ne eivät­kä ottomatit,vaikka kuin­ka raha­pe­lit sekoai­si­vat mie­len­vään­teis­sä toi­vos­ta ja uskal­luk­ses­ta kau­huk­si ja pant­taa­ja­ki­tu­pii­kik­si. Kuuluu
    todel­li­suu­teen. Se että var­jo­pank­ki­sys­tee­mi ilmaantui
    pus­kas­ta ja muut­ti maa­il­man kiu­kut­taa demareita,nationalisteja ja Tea Par­tya sekä tii­be­ti­läi­siä ja
    uiguu­re­ja. Ja pöl­jäl­tä­hän uusi raha näyt­ti ja kuu­lui rei­kä­tas­kuis­ta mei­kä­mie­hes­tä­kin kun osuin johon­kin vie­ras­ve­ne­sa­ta­maan, tii­ma­ria lau­ta­ko­juis­sa. Vieressä
    men­neen ajan van­kaa pen­sio­naat­ti­kiin­teis­töä ‑har­voil­le ja
    muinoin.

    Jos nyt rahat pol­te­taan kuten pape­ri­ra­ha­ko­neet mou­ka­roi­tiin Ven­do­mel­la Napo­le­nin imagoprojektissa,
    niin syn­ty­vät­hän ne koh­ta ihmis­päis­sä uudel­leen. Ellei sitten
    mag­neet­ti- ja neu­ro­tie­de lopul­ta­kin onnis­tu tera­pioi­maan mei­tä takai­sin luon­to­kap­pa­leik­si. Jaa, tuli­si sijaa uudelle
    Gene… eikun Big Ban­gil­le. Edel­li­nen sat­tui­kin Lontoossa
    Mar­ga­ret I aika­na kun pörs­si­vä­lit­tä­jien taksakirjat
    ja por­tin­var­ti­ja­puo­mit revit­tiin. Tuli sijaa uusil­le energioille.
    Pank­kii­reil­le jot­ka meni­vät uuden rahan tykö,eläkerahastojen,öljymarginaalien ja hal­van työläisen
    kimp­puun. Van­ho­jen pank­kien fasa­dien taka­na bygattiin
    uusi vaih­toeh­toi­nen mark­ki­na­poh­jai­nen ver­kos­to. Sen isoin
    ihme ja kum­ma oli köy­hien mai­den tai­an­omai­nen nousu
    varak­kai­den lainottajiksi. 

    Asiois­sa ei ole jäl­ki­kä­teen ratio­na­li­soi­tu­na typeryksille
    pal­joa­kaan kummaksumista,mutta pii­los­sa­han kil­ju kävi.
    Yhtäk­kiä vaan jen­gi oli kän­nis­sä. Taka­tuup­pa­ri kestää
    aikansa.Uudet sat­sit muhi­vat jo. Jot­kut kypsyvätkin.

    Onnek­si Mer­kel ja Sar­kozy älyä­vät ja vii­saut­taan­kin ovat
    kaa­ta­mat­ta nes­tei­tä maahan,nujertamatta markkinavoimia.
    Suo­mes­sa toki oli­si eliit­tiä ohjeis­ta­maan yhtei­sek­si hyväksi
    eli kadok­si ja hal­lak­si ja iki­rou­dak­si tämän­kin rahakriisin.
    Aina­kin sik­si kun­nes Ruot­sis­ta oltai­siin sala­kul­je­tet­tu ja kään­net­ty uusi todel­li­suus — ja taas itses­tään sel­vä, ainut
    ja muuttumaton,pysyvä.

    Alku­pe­räis­kan­san tuhon tie sen­kun jat­kuu. Jot­kut täs­tä repii
    mus­taa huu­mo­ria. Tosik­ko­na ei kyl­lä mei­kää nau­rat­ta­nut kun Pyy­nin­kin pöy­ri­väl­lä Väi­nä­möi­nen kie­ri mais­tis­saan kuin paras­kin blo­gi­kom­men­toi­ja ja Kul­ler­vo näyt­ti kuka sinä
    sil­ti olet. Sit­ten siel­lä Tam­pe­reel­la on vie­lä Sirk­ku Sule­vin­sis­ko Pel­to­la joka ilmian­taa etten ole lämminverinen
    mus­ta­lais­lei­ri­tu­lien laulaja,vaan eurosetelisadetuksella
    rann­ne­tun moot­to­ri­tien ram­pin­mut­kaan juut­tu­nut toljottaja.
    Oma­hy­väi­syy­den kol­hu­ja välttääkseni,kierrän taiteet.
    Juk­ka Sjöstedt

  62. Osmon esi­mer­kil­lä, siis 400 + 40% mar­gi­naa­li, oli­si parin euron tark­kuu­del­la minun tulo­ta­sol­la­ni tar­kal­leen sama koko­nais­vai­ku­tus kuin nykyi­sel­lä sys­tee­mil­lä. Lisäk­si mar­gi­naa­li 40% on mel­ko lähel­lä sitä, mikä se on minulla.

    En ymmär­rä, mikä perus­ta­van­laa­tui­nen ongel­ma täs­sä mal­lis­sa oli­si juu­ri vapaa­mat­kus­ta­mi­sen suh­teen. Nykyi­sin­hän työt­tö­män ei tar­vit­se juu­ri mitään temp­pu­ja teh­dä vält­tyäk­seen karens­seil­ta tms. muu­ta­man kuu­kau­den ajan. 400 euroa kuus­sa ja kak­si kol­mas­osaa pois byro­kra­tias­ta, aivan var­mas­ti oli­si parem­pi kuin nykyi­nen systeemi…

    … pait­si että mitä ihmet­tä toi­meen­tu­lo­tuel­le ja muil­le har­kin­nan­va­rai­sil­le teh­dään? Ei nii­tä voi nyky­muo­toi­si­na­kaan säi­lyt­tää tuol­lai­ses­sa mallissa.

  63. Voi­tai­siin esim. aja­tel­la että jos on ollut kol­me kuu­kaut­ta put­keen työ­tön, niin sen jäl­keen jou­tuu teke­mään päi­vän (tai puo­li päi­vää) vii­kos­sa val­tion osoit­ta­maa työ­tä. Tämä ei syn­nyt­täi­si orja­työ­mark­ki­noi­ta, mut­ta työn­ha­ki­ja­na olo kui­ten­kin tar­koit­tai­si että sitou­tuu johonki”

    Suu­rin osa pit­kä­ai­kais­työt­tö­mis­tä on +50-vuo­tiai­ta ja he ovat teh­neet 30–40 vuot­ta työ­tä ja jouk­ko vain kas­vaa kun muo­dol­lis­ta elä­kei­kää nostetaan.

    Nyt tuo työ­tön-työ­tön-lorun kir­joit­te­lu­kin on 40 työ­vuo­den jäl­keen alentavaa-

    Mitä enem­män tukiin lii­te­tään kyy­ky­tys­tä niin sitä var­mem­min syn­tyy uusia terroristeja

  64. Osmo:

    Eikö Mik­ko­lan puo­li­pe­rus­tu­los­sa ole se ongel­ma, ettei pie­ni­palk­kai­seen työ­hön kan­na­ta men­nä kuin työt­tö­myy­den kaut­ta? Vai olen­ko ymmär­tä­nyt mal­lin väärin?

    Hmm. Tuo kyl­lä vaa­tii säätöä.

  65. lii­an vanha

    Mitä enem­män tukiin lii­te­tään kyy­ky­tys­tä niin sitä var­mem­min syn­tyy uusia terroristeja”

    Sinä olet nyt kuin intia­lai­nen pank­kii­ri “Har­vin­der Sian”, joka pelot­te­li suo­ma­lai­sia venä­läi­sil­lä, jos eivät alis­tu hänen komentoonsa. 

    Itse­näi­siä val­tioi­ta ja ihmi­siä ei tuol­la lail­la komen­nel­la. Hän on oppi­nut tuon tyy­lin kehi­tys­mai­ta pai­nos­taes­saan. Tuol­lai­nen meno vaan pahe­nee, jos näi­tä kave­rei­ta pääs­te­tään lii­kaa ääneen. 

    Jos hän vie­lä jat­kaa suo­ma­lais­ten pelot­te­lua venä­lai­sil­lä, hänen kan­nat­tai­si miet­tiä sitä onko ole­mas­sa ris­ki, että suo­ma­lai­set vas­taa­vat samal­la mitalla.

  66. Empii­ri­sis­sä tut­ki­muk­sis­sa osal­lis­tu­mis­pää­tök­sen on havait­tu ole­van työ­mää­rä­pää­tös­tä jous­ta­vam­paa nime­no­maan pie­ni­tu­loi­sil­la. Eri­tyi­ses­ti yksin­huol­ta­ja­äi­tien osal­lis­tu­mis­pää­tök­sen on havait­tu ole­van hyvin joustavaa. 

    Diamond&Saez (2011) perus­te­le­vat line­aa­ri­sen tulo­jär­jes­tel­män ongel­mia juu­ri­kin tuol­la eks­ten­sii­vi­sen mar­gi­naa­lin tär­key­del­lä. Työl­lis­ty­mi­sen kan­nus­ti­mis­ta tulee huo­leh­tia nime­no­maan pie­ni­tu­loi­sil­la ja sen takia pie­ni­tu­loi­sil­la tukien tuli­si jopa kas­vaa tulo­jen nous­tes­sa (jol­loin efek­tii­vi­nen mar­gi­naa­li­ve­roas­te oli­si nega­tii­vi­nen) ja kes­ki­tu­loi­sil­la tuet vähe­ni­si­vät nopeas­ti tulo­jen nous­tes­sa. Siten efek­tii­vi­nen mar­gi­naa­li­ve­roas­te tuli­si olla tulois­ta riip­pu­vai­nen eikä vakio, kuten line­aa­ri­ses­sa vero­jär­jes­tel­mäs­sä. Diamond&Saez (2011)-tulosten perus­teel­la opti­maa­li­ses­sa sosi­aa­li­tur­va- ja vero­jär­jes­tel­mäs­sä tuli­si olla Ear­ned Inco­me Tax Cre­dit ‑tyy­li­nen mata­la­palk­ka­tu­ki, joka paran­tai­si työl­lis­ty­mi­sen kannustimia. 

    Nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro saat­tai­si paran­taa työn­teon kan­nus­ti­mia nyky­jär­jes­tel­mään ver­rat­tu­na, mut­ta voi­tai­siin­ko työn­teon kan­nus­ti­mia paran­taa vie­lä enem­män esi­mer­kik­si toteut­ta­mal­la Iso-Bri­tan­nian vero­uu­dis­tuk­seen sisäl­ty­vä Uni­ver­sal Cre­dit. Talous­tie­teel­li­sen tut­ki­muk­sen (Mirr­lees review: http://www.ifs.org.uk/mirrleesReview) poh­jal­ta toteu­tet­ta­vas­sa Uni­ver­sal Cre­dit ‑uudis­tuk­ses­sa yhdis­te­tään usei­ta vero­vä­hen­nyk­siä (mm. mata­la­palk­ka­tu­ki) ja sosi­aa­li­tu­kia (mm. lap­si­li­sä & asu­mis­tu­ki) yhdek­si isok­si tulo­riip­pu­vai­sek­si tuek­si (Uni­ver­sal Cre­dit). Tuki on EITC-tyy­li­nen, eli pie­ni­tu­loi­sil­la tuki kas­vaa tulo­jen nous­tes­sa ja kes­ki­tu­loi­sil­la tuki vähe­nee tulo­jen nous­tes­sa. Uudis­tus paran­taa työn­teon kan­nus­ti­mia ja tekee vero­jär­jes­tel­mäs­tä läpinäkyvämmän.

    Mie­les­tä­ni oli­si syy­tä tut­kia kum­pi jär­jes­tel­mä (nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro / Uni­ver­sal Cre­dit) paran­tai­si työn­teon kan­nus­ti­mia enem­män ver­rat­tu­na Suo­men nykyi­seen vero­jär­jes­tel­mään. Tämä vaa­ti­si sen että mik­ro­si­mu­loin­nin avul­la las­ket­tai­siin molem­mis­ta mal­leis­ta työl­lis­ty­mis­ve­roas­teet ja efek­tii­vi­set mar­gi­naa­li­ve­roas­teet siten että las­kel­mis­sa oli­si muka­na koko vero- ja sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mä (eri­tyi­ses­ti asu­mis­tu­ki ja toi­meen­tu­lo­tu­ki, jot­ka ovat mer­kit­tä­vä syy kan­nus­tin­louk­kui­hin). Saman­kal­tai­sia las­kel­mia oli­sin toi­vo­nut myös perustuloehdotuksista.

  67. ML
    Käy­tän­nös­sä osin­got ovat vero­va­pai­ta 90000 euroon asti (pörs­sin ulko­puo­li­sil­la yrityksillä).

    Edel­leen vain har­val­la yri­tyk­sel­lä on mil­joo­na euroa omaa pää­omaa joka tar­vi­taan tuo­hon sum­maan. Käy­tän­nös­sä fir­man tulok­ses­ra voi nos­taa vain hilut nii­nä pal­jon­pu­hut­tui­na ker­taal­leen­ve­ro­tet­tui­na osinkoina.

    Ja jos fir­mal­la on se mil­joo­na opoa, se on teh­nyt jos­kus aikai­sem­min mil­joo­na euroa voit­toa, jos­ta se ei voi jakaa kuin 9% per vuo­si ilman tuplaveroa.

    Kyl­lä työn­te­ki­jää­kin nau­rat­tai­si, jos pal­kas­ta sai­si vuo­sit­tain hui­mat 9% ulos ilman jotain pääl­le lät­käis­tä­vää palkannostoveroa.

    lii­an vanha
    2.Suurimmassa osas­sa yri­tyk­siä ris­ki on nolla

    No jos se ker­ran on help­poa ja ris­ki­tön­tä ja vero­tuk­sen­kin saa vali­ta, niin mik­si valit­te­let tääl­lä työt­tö­myy­des­tä­si ja van­huu­des­ta­si? Mik­set perus­ta omaa firmaa. 

    Otat vain lai­nan Finn­ve­ral­ta ja omao­suu­den muu­ta­mal­ta pika­vi­pi­fir­mal­ta. Täy­sin ris­ki­tön­tä työllistymistä.

  68. Minus­ta tuos­sa Kärk­käi­sen mai­nit­se­mas­sa Jacob­sin artik­ke­lis­sa oli lopus­sa mie­len­kiin­toi­nen resep­ti­luet­te­lo. Kiin­ni­tin huo­mio­ta mm. seu­raa­vaan lausumaan:

    E ffec­ti­ve mar­gi­nal tax rates typical­ly fol­low a U‑shape with inco­me. Opti­mal marginal
    tax rates at the bot­tom end of the ear­nings distri­bu­tion are very high, in the order
    of 60–80 percent. Hence, the ‘pover­ty trap’ is part of the opti­mal tax system”.

    En ole tämän alan asian­tun­ti­ja ja ehkä joku voi­si ela­bo­roi­da taus­tal­la ole­via ole­tuk­sia. Tuo on kui­ten­kin lin­jas­sa oman intui­tio­ni kans­sa. Myö­hem­min Jocobs toteaa:

    An opti­mal EITC does not shift the marginal
    tax bur­den too much to the den­se­ly popu­la­ted midd­le-inco­me groups to avoid large
    dis­tor­tions on the inten­si­ve labor supply margin.”

    On tot­ta, että kir­jal­li­suu­des­sa ei ole pys­tyt­ty osoit­ta­maan kovin mer­kit­tä­viä vai­ku­tuk­sia inten­sii­vi­sel­lä mar­gi­naa­lil­la. Jäin kui­ten­kin miet­ti­mään sitä, onko täs­sä kyse “absence of evi­dence” vai “evi­dence of absence” ‑tilan­tees­ta? Kuten tuol­la yllä joku tai­si tode­ta, inten­sii­vi­sel­lä mar­gi­naa­lil­la vai­ku­tuk­set saat­ta­vat tul­la hitaas­ti ja sala­ka­va­las­ti (enem­män sapat­ti­va­pai­ta, lep­pois­tet­tua ura­ke­hi­tys­tä, var­hais­ta elä­köi­ty­mis­tä jne.) ja siten nii­den empii­ri­nen toteen­näyt­tä­mi­nen on vaikeaa.

  69. Olli Kärk­käi­nen:

    Työl­lis­ty­mi­sen kan­nus­ti­mis­ta tulee huo­leh­tia nime­no­maan pie­ni­tu­loi­sil­la ja sen takia pie­ni­tu­loi­sil­la tukien tuli­si jopa kas­vaa tulo­jen noustessa

    Sys­tee­mi tulee joko lii­an kal­liik­si veron­mak­sa­jil­le tai se on ihan lii­an raa­ka niil­le jot­ka sit­ten­kään eivät onn­si­tu edes kerää­mään palau­tus­pul­lo­ja tai muu­ten saa­maan oikein mitään tuloja.

    Täs­sä voi­si toi­mia se vel­ka­muo­toi­nen sosi­aa­li­tur­va osit­tai­se­na eli jos ei tee mitään, saa vain lai­naa (tai siis saa syö­dä omal­ta sosi­aa­li­tur­va­ti­lil­tään), mut­ta jos saa vähän tulo­ja, saa hie­man vähem­män sosi­aa­li­tur­vaa (kui­ten­kin niin että käteen jää sitä enem­män mitä enem­män ansait­see), mut­ta sii­tä osa on veron­mak­sa­jien tukea ja vain osa menee omal­ta sotutililtä.

    Siis et tee mitään, saat lai­naa 10 rahaa.

    Teet itse vii­si rahaa, saat lai­naa nel­jä rahaa ja saman ver­ran “ilmais­ta” rahaa. Yhteen­sä 13 rahaa.

    Teet kym­me­nen rahaa, saat kuusi rahaa bonus­ta, yhteen­sä 16 rahaa.

    Teet 20 rahaa, saat pitää ne.

    Teet 25 rahaa, mak­sat vero­ja kak­si rahaa, saat 23.

    Jne.

    Olen kan­nat­ta­nut perus­tu­loa, ja onhan se siis­ti yksin­ker­tai­nen jär­jes­tel­mä pape­ril­la. Mut­ta heti kun yrit­tää las­kea mitä se tar­koit­tai­si, se oli­si joko aivan lii­an epä­so­si­aa­li­nen niil­le jot­ka jou­tui­si­vat elä­mään sen varas­sa, ja kai nii­tä­kin oli­si — tai sit­ten aivan lii­an kal­lis keskiluokalle.

  70. Sylt­ty: “Kyl­lä työn­te­ki­jää­kin nau­rat­tai­si, jos pal­kas­ta sai­si vuo­sit­tain hui­mat 9% ulos ilman jotain pääl­le lät­käis­tä­vää palkannostoveroa.”

    Mak­sa­koon yrit­tä­jä vaan palk­kaa itsel­leen, kun se osin­ko on niin epäe­dul­li­nen. Se par­hai­ten nau­raa jne.

  71. Osmo: “Eikö Mik­ko­lan puo­li­pe­rus­tu­los­sa ole se ongel­ma, ettei pie­ni­palk­kai­seen työ­hön kan­na­ta men­nä kuin työt­tö­myy­den kaut­ta? Vai olen­ko ymmär­tä­nyt mal­lin väärin?”

    Vää­rin. Mal­lis­sa­ni työt­tö­myys­kor­vauk­sen yms. “sai­si­vat” kaik­ki suomalaiset.

    Siis teo­rias­sa. Käy­tän­nös­sä useim­mil­ta se ja muut tuet leik­kau­tui­si­vat pois ja käteen­jää­vä tulo oli­si sama kuin nytkin.

    Siis:
    1. Jokai­sel­le las­ke­taan, mitä tukia ja mak­sua­len­nuk­sia hän sai­si, jos hänen tulon­sa oli­si­vat 0.
    2. Sit­ten jokai­nen ansait­tu euro vähen­tää näi­tä 60 sent­tiä (mii­nus euros­ta veroi­hin mene­vä sum­ma), kui­ten­kin niin, että käteen saa aina vähin­tään saman kuin nytkin.

    Lop­pu­tu­los:
    A. Jokai­ses­ta euros­ta jää käteen aina­kin 40 senttiä.
    B. Muu­ten lop­pu­tu­los on täs­mäl­leen sama kuin nyt.
    C. Jos ottaa 60 %:n vero­kor­tin, ei tar­vit­se iki­nä pelä­tä takaisinperintöjä.
    D. Halut­taes­sa tukia ja mak­su­ja voi­daan sää­tää puo­li­pe­rus­tu­lon pii­riin yksi­tel­len eikä kaik­kia ker­ral­la. Mikä tahan­sa askel (ja raja­ve­ro­pro­sent­ti­kat­to, edes 300 %!) oli­si paran­nus nykytilanteeseen.

    Siis: kan­nus­ta­vuus ja takai­sin­pe­rin­tä­suo­ja mini­maa­li­sel­la muu­tok­sel­la nyky­tu­lon­ja­koon, vain raja­taan “raja­ve­ro­kat­to” 60 %:iin. Mah­dol­li­sim­man “kus­tan­nus­te­ho­kas” ja “vai­keas­ti vas­tus­tet­ta­va” inter­ven­tio kan­nus­tin­louk­ku­jen ja takai­sin­pe­rin­tä­ka­ta­stro­fien poistamiseksi.

    Yksin­ker­tai­suu­den vuok­si nuo las­kut voi­si jät­tää verot­ta­jan tie­to­ko­neen hoi­det­ta­vak­si, jol­loin tuon 40 % ylit­tä­vän osuu­den ehkä sai­si vas­ta vero­tuk­sen val­mis­tues­sa, mut­ta sen 40 % sai­si siis heti ja takai­sin­pe­rin­tää ei täl­löin tulisi.

    Skep­tik­ko voi­si pank­ki­tun­nuk­sil­la halu­tes­saan loga­ta tsek­kaa­maan etuu­det ja las­kut (tai imu­roi­da ne ja/tai käyt­tää netin riip­pu­mat­to­mas­sa pal­ve­lus­sa). No, sil­ti oli­si hyvä, jos nyky­jär­jes­tel­mää myös yksinkertaistettaisiin.

  72. No jos se ker­ran on help­poa ja ris­ki­tön­tä ja vero­tuk­sen­kin saa vali­ta, niin mik­si valit­te­let tääl­lä työt­tö­myy­des­tä­si ja van­huu­des­ta­si? Mik­set perus­ta omaa firmaa.

    Otat vain lai­nan Finn­ve­ral­ta ja omao­suu­den muu­ta­mal­ta pika­vi­pi­fir­mal­ta. Täy­sin ris­ki­tön­tä työllistymistä.”

    Heh, yli 60-vuo­ti­aa­na tuo­ta työ­uraa ja elä­mää­kin on sen ver­ran vähän jäl­jel­lä, että enpä nyt väli­tä olla velois­sa hau­taan saak­ka. Naa­pu­ri kuo­li tänään 62-vuo­ti­aa­na , joten se pis­tää vähän ajat­te­le­maan muu­ta­kin kuin työn tekoa.

    Vie­lä 10–20 vuot­ta sit­ten oli­sin­kin pis­tä­nyt fir­man pys­tyyn , jos oli­sin jää­nyt työttömäksi

  73. Rai­mo K,

    No ker­ro sit­ten, jos kaik­ki muut ovat minua vas­taan, pait­si sinä, että millä?

    Kari

  74. Rai­mo K
    Mak­sa­koon yrit­tä­jä vaan palk­kaa itsel­leen, kun se osin­ko on niin epäe­dul­li­nen. Se par­hai­ten nau­raa jne.

    Ja taas siir­tyi maalitolpat.

    Tämä on niin tur­haut­ta­vaa kun kes­kus­te­lu menee suun­nil­leen tätä rataa:

    - Yrit­tä­jät mak­se­lee ittel­leen nii­tä vähän­ve­ro­tet­tu­ja miljoonaosinkoja!
    — No niis­tä mil­joo­nao­sin­gois­ta kyl­lä mak­se­taan tuplavero
    — No eikä mak­se­ta kun ne on vero­va­pai­ta 90 000 euroon asti
    — No eihän se sil­loin ole miljoonaosinkoja
    — Ovat kum­min­kin nollaverolla
    — Eivät ole, vaan niis­tä yri­tys on jo mak­sa­nut yhtei­sö­ve­ron ja sitä­pait­si tuo­hon pitää olla 1,26 mil­joo­nan euron edes­tä voit­to­ja kerät­ty­nä, joi­ta ei voi jakaa ulos (tuos­ta jää jäl­jel­le se mil­joo­na kun 0,26 mil­joo­naa menee veroi­hin) eli tuo­kin kos­kee vain mur­to-osaa yrittäjistä
    — No otta­kaa sit­ten palak­ka­na kun se osin­gon­ja­ko on niin kallista
    — ???????

    ja sit­ten heti perään tietenkin
    — Yrit­tä­jät mak­se­lee ittel­leen nii­tä vähän­ve­ro­tet­tu­ja miljoonaosinkoja!

    ja koko kier­ros alkaa alusta.

    Ts. ensin huu­del­laan että kaik­ki yrit­tä­jät ne vaan vetää työn­te­ki­jöi­den seläs­tä mil­joo­nao­sin­ko­ja eikä mak­sa vero­ja. Sit­ten kun sitä kor­ja­taan, niin käs­ke­tään ottaa rahat palkkoina.

  75. No jos se ker­ran on help­poa ja ris­ki­tön­tä ja vero­tuk­sen­kin saa vali­ta, niin mik­si valit­te­let tääl­lä työt­tö­myy­des­tä­si ja van­huu­des­ta­si? Mik­set perus­ta omaa firmaa. ”

    En ole täl­lä het­kel­lä työ­tön. Mut­ta en myös­kään työllinen.Enkä ole ainoa ikä­ra­sis­min uhri, mei­tä on liki 100000.

    Fir­man perus­ta­mi­seen tar­vi­taan ensin markkinat.
    Suo­mes­sa joten­kin aja­tel­laan, että jos tekee hal­val­la niin kaik­ki menee kaupaksi.
    Vali­tet­ta­vas­ti mark­ki­noil­la on vähän Sulo Vilenejä

  76. Rai­mo K:
    >Mak­sa­koon yrit­tä­jä vaan palk­kaa itsel­leen, kun se
    >osin­ko on niin epäe­dul­li­nen. Se par­hai­ten nau­raa jne.

    Niin­hän ne yrit­tä­jät enim­mäk­seen teke­vät­kin. Koko tämä koh­kaa­mi­nen verot­to­mis­ta osin­gois­ta on lähin­nä popu­lis­tis­ta hämäystä.

    Itse tus­kin kos­kaan elä­mäs­sä­ni nos­tan sent­tiä­kään tuol­lai­sia tulo­ja, kos­ka olen palk­ka­työ­läi­nen ja pää­oma­tu­loil­le pää­se­mi­nen edel­lyt­täi­si koh­ta­lais­ta ris­kin­ot­toa, mut­ta pidän kui­ten­kin hyvä­nä, että yhteis­kun­nas­sam­me on tuol­lai­sia pork­ka­noi­ta, jot­ta edes joku yrit­täi­si ja ottai­si sitä riskiä.

    Jois­sain asiois­sa epä­ta­sa-arvo on suo­ras­taan tavoi­tel­ta­va asia. Esi­mer­kik­si sii­nä, että työ­mies on palk­kan­sa ansain­nut, samoin kuin sii­nä että yrit­tä­jä ansait­see palk­kion riskinotosta.

  77. Lii­an vanha
    “Fir­man perus­ta­mi­seen tar­vi­taan ensin markkinat.”

    NO perus­ta put­ki­fir­ma niin­kuin se sun kave­ris Make tekee. Mark­ki­noi­ta on ja sekin ilmei­ses­ti täy­sin riskitöntä.

    (mun kave­rin put­ki­fir­ma meni kyl­lä mel­kein kon­kurs­siin ja pelas­tui ainoas­taan kun pot­kai­si­vat kaik­ki enti­set työn­te­ki­jät pihal­le ja pää­omi­tus­ta ja omis­tus­jär­jes­te­lyi­tä pääl­le. Fir­mas­ta jäi het­kek­si pel­kät kuo­ret ja nyt on uusi pää­omis­ta­ja on alka­nut yri­tyk­sen ainoa­na työn­te­ki­jä-yrit­tä­jä­nä raken­ta­maan savua­vil­le rau­nioil­le uut­ta toimintaa.)

  78. Ilmei­ses­ti kave­ri­si ammat­ti­tai­to ei riit­tä­nyt fir­man ja ihmis­ten joh­ta­mi­seen, subs­tans­sia pitää olla täl­lä­kin alu­eel­la, jos aikoo yrit­tä­jäk­si ja pal­ka­ta työntekijöitä.

    Moni luu­lee ja alka­vil­le yrit­tä­jil­le usko­tel­laan työk­kä­ris­sä, että riit­tää, että osaa vähän alas­ta ja johtamisesta

    Niin kuin sinun­kin kir­joi­tuk­sis­ta näkyyy, useim­mat eivät tun­ne tuki­muo­to­ja eivät­kä rahoitusmalleja.Tuo rahoi­tuk­sen ja tukien haku on myös busi­ness-pla­nin tes­ti, sil­lä epä­toi­voi­siin hank­kei­siin ei rahoi­tus­ta saa

    Toi­nen ongel­ma on kus­tan­nus­ten hal­lin­ta, moni ei osaa mitoit­taa kulu­ja toi­min­nan mukaan.Tyttöni mies on yrit­tä­jä ja neu­voin hän­tä juu­ri kus­tan­nus­asiois­sa , kun hän aloit­ti yrityksen.
    Niin­pä inves­toin­nit jäi­vät muu­ta­man kym­me­neen tuhan­teen, nii­hin hän sai nii­hin EU-tukea+ nuo Fin­ve­ran takuut+startttirahaa.

    Omaa pää­omaa tar­vit­tiin parin kuu­kau­den pal­kat edel­li­ses­tä työpaikasta.

    Kil­pai­li­jak­si ryh­ty­vä pis­ti raha apal­maan n 200000 ja yri­tys meni­kin kon­kur­siin jo vuo­des­sa ja omai­suus pakkohuutokauppaan
    Maken aloi­tus oli help­po, hän osti enti­sil­tä omis­ta­jil­ta fir­man, jos­sa hän oli ainoa työn­te­ki­jä sil­lä haa­vaa ja on laa­jen­ta­nut sen ver­ran, että on voi­nut iän myö­tä keven­tää omaa työtaakkaa .

    Fir­man aloit­ta­mi­ne­ne­ri­tyi­ses­ti myö­hem­mäl­lä iäs­sä tapah­tuu usein näin eli yri­tyk­sen toi­minn­nois­ta hal­li­taan jo 70–90 %, asia­kas­kun­ta on val­mii­na ja fir­mas­ta ei tar­vit­se mak­saa paljoa.

    Sil­loin ris­ki on nol­la ver­rat­tu­na 100 % opet­te­luun. Ei se kos­kaan aivan nol­la ole, mut­ta saman­ta­soi­nen kuin palkansaajallakin

  79. Lii­an vanha
    Ilmei­ses­ti kave­ri­si ammat­ti­tai­to ei riit­tä­nyt fir­man ja ihmis­ten johtamiseen,

    Katos kun se on sitä ris­kiä, nimit­täin se ettei osaa ja sen ikä­vä kyl­lä saat­taa huo­ma­ta vas­ta sil­loin, kun lama iskee. Se on sel­vä että par­haat yrit­tä­jät pär­jää­vät vaik­ka tai­vas putoai­si nis­kaan, mut­ta huo­noil­le käy köpelösti.

    Eli päi­vän­sel­väs­ti höpe­reh­ti­mi­ses­ti “ei ris­kiä” ei pidä paikkaansa.

    ” moni ei osaa mitoit­taa kulu­ja toi­min­nan mukaan.”

    Vas­ta juu­ri ker­roit, ettei yrit­tä­mi­ses­sä mitään ris­kiä ole ja nyt kek­sit jo sem­moi­sen­kin ris­kin, että voi mitoit­taa vää­rin kulut. 

    Sil­loin ris­ki on nol­la ver­rat­tu­na 100 % opet­te­luun. Ei se kos­kaan aivan nol­la ole, mut­ta saman­ta­soi­nen kuin palkansaajallakin

    Kyl­lä se ris­ki voi hyväl­lä­kin kave­ril­la olla toi­mia­las­ta riip­puen mel­ko korkealla.

    Fir­man aloit­ta­mi­ne­ne­ri­tyi­ses­ti myö­hem­mäl­lä iäs­sä tapah­tuu usein näin eli yri­tyk­sen toi­minn­nois­ta hal­li­taan jo 70–90 %, asia­kas­kun­ta on val­mii­na ja fir­mas­ta ei tar­vit­se mak­saa paljoa.

    Lie­nee aika sel­vää että jos saa hyvän yri­tyk­sen hal­val­la, niin aika vähän ris­kiä sii­nä on ver­rat­tu­na uuteen fir­maan. Tuo ei nyt vaan ole kovin­kaan monel­le rea­lis­ti­nen vaihtoehto.

    Sil­loin ris­ki on nol­la ver­rat­tu­na 100 % opet­te­luun. Ei se kos­kaan aivan nol­la ole, mut­ta saman­ta­soi­nen kuin palkansaajallakin

    No just tuos­sa ylem­pä­nä väi­tit, että suu­rim­mal­la osal­la yri­tyk­siä ris­ki on nol­la. Ei todel­la­kaan ole.

  80. Lie­nee aika sel­vää että jos saa hyvän yri­tyk­sen hal­val­la, niin aika vähän ris­kiä sii­nä on ver­rat­tu­na uuteen fir­maan. Tuo ei nyt vaan ole kovin­kaan monel­le rea­lis­ti­nen vaihtoehto.”

    Suu­rin osa Suo­men yri­tyk­sis­tä on ns työ­fir­mo­ja, jois­sa omai­suus on työ­ka­luis­sa ja pie­nes­sä varastossa.

    Omil­la väli­neil­lä työ­tä teke­väl­lä duu­na­ril­la­kin on sama ris­ki, ei pie­ny­rit­tä­jän ris­ki ole sen
    suurempi.

    Myös­kään se, ettei osaa yrit­tä­mis­tä on aivan sam­na­li­nen ris­ki kuin duu­na­ril­la­kin. Työ lop­puu ellei osaa

    Eivät ne kaik­kia kos­ke­vat ris­kit ole yrit­tä­mi­ses­tä joh­tu­via erityisriskejä

  81. Aito­ja ris­kiy­ri­tyk­siä ovat esim Tal­vi­vaa­ra tai Rovio. Niis­sä yrit­tä­jä on todel­la pis­tä­nyt itsen­sä peliin ja epä­on­nis­tu­mi­nen tiput­taa korkealta.
    Se , että tekee palk­ka­työ­tä yri­tys­muo­dos­sa ei täy­tä yrit­tä­mi­sen riskivaatimusta.

  82. Lii­an vanha
    Omil­la väli­neil­lä työ­tä teke­väl­lä duu­na­ril­la­kin on sama ris­ki, ei pie­ny­rit­tä­jän ris­ki ole sen
    suurempi.

    Nyt taas höpö­tät omia­si. Töi­den lop­pues­sa duu­na­ri pää­see lomau­tuk­sen kaut­ta tuos­ta vain aina hal­val­le ansio­si­don­nai­sel­le. Rrit­tä­jä taas jou­tuu mak­sa­maan ansio­si­don­nai­ses­ta päi­vä­ra­has­ta itsen­sä kipeäk­si sekä sitä saa­dak­seen tie­ten­kin lak­kaut­ta­maan työ­paik­kan­sa eli lopet­ta­maan yrityksen. 

    Minus­ta työ­pai­kan lopul­li­nen alas­ajo vs. lomau­tus on aika suu­ri ero.

    Sama­ten jos tulee teh­tyä työs­sä mokia, yrit­tä­jäl­lä on oikeas­ti ris­kiä. Työn­te­ki­jä ei ole vas­tuus­sa mokis­ta, mut­ta vahin­gon­kor­vaus­vaa­de näkyy heti yrit­tä­jän tili­pus­sis­sa. Hen­ki­löyh­tiöy­rit­tä­jä ei pää­se edes kon­kurs­sin kaut­ta pakoon mokai­lu­jaan. (toki tämä on har­vi­nais­ta, mut­ta ris­ki on riski).

    Myös­kään se, ettei osaa yrit­tä­mis­tä on aivan sam­na­li­nen ris­ki kuin duu­na­ril­la­kin. Työ lop­puu ellei osaa

    Älä nyt jau­ha taas pup­pua. Yrit­tä­jänl­tä vaa­di­taan enem­män kuin duu­na­ril­ta, kun pitää osa­ta tyy­pil­li­ses­ti aina­kin sii­nä vai­hees­sa kun yri­tys on pie­ni, sekä duu­nit että yrit­tä­mi­sen talou­del­li­nen puo­li. Risiä on tämän takia mer­kit­tä­väs­ti enem­män, kos­ka mah­dol­li­suuk­sia moka­ta­kin on enemmän.

    Eivät ne kaik­kia kos­ke­vat ris­kit ole yrit­tä­mi­ses­tä joh­tu­via erityisriskejä

    Ei tie­ten­kään, mut­ta yrit­tä­jil­lä on kaik­ki samat ris­kit kuin työn­te­ki­jäl­lä + nip­pu yrit­tä­jä­ris­kiä muka­na. Sinä yri­tät täs­sä väit­tää, että yrit­tä­jä­ris­kiä ei ole tai se on lähel­lä nol­laa. Minä taas väi­tän, että ei ole. 

    Jos sinä yri­tät argu­men­toi­da että ris­ki usein joh­tuu esi­mer­kik­si yrit­tä­jän ammat­ti­tai­dot­to­muu­des­ta kos­kien talous­hal­lin­toa, niin en nyt oikein ymmär­rä miten ihmees­sä se kumo­aa mitä sanoin, päin­vas­toin, sehän vie­lä oikein alle­vii­vaa sitä, että yksi mer­kit­tä­vis­tä ris­keis­tä on talous­hal­lin­non osaa­mi­sen puu­te, eten­kin kun sitä on vai­kea käy­tän­nös­sä har­joi­tel­la ennen yri­tyk­sen perus­ta­mis­ta tai sen puik­koi­hin hyppäämistä.

    Se , että tekee palk­ka­työ­tä yri­tys­muo­dos­sa ei täy­tä yrit­tä­mi­sen riskivaatimusta.

    Ai nyt­kö on yrit­tä­jä vas­ta, kun voi istua suu­ren pöy­dän taka­na sika­ri suus­sa ja alai­set hoi­taa kaik­ki duunit?

  83. yt taas höpö­tät omia­si. Töi­den lop­pues­sa duu­na­ri pää­see lomau­tuk­sen kaut­ta tuos­ta vain aina hal­val­le ansio­si­don­nai­sel­le. Rrit­tä­jä taas jou­tuu mak­sa­maan ansio­si­don­nai­ses­ta päi­vä­ra­has­ta itsen­sä kipeäk­si sekä sitä saa­dak­seen tie­ten­kin lak­kaut­ta­maan työ­paik­kan­sa eli lopet­ta­maan yrityksen. ”

    N 30000 euron vuo­si­tu­loil­la mak­su on 450 euroa vudes­sa eli sama kuin pal­kan­saa­jal­la oma + työ­nan­ta­jan osuus.
    Eikä yri­tys­tä tar­vit­se enää lak­kaut­taa­ja jos yri­tys­muo­to on muu kuin osa­keyh­tiö niin se käy ilman suu­ria byrokratioita.
    Uuden voi perus­taa ilman mitään byro­kra­ti­aa, laa­jem­pi yrit­tä­mi­nen edlyt­tää yhden ilmoi­tuk­sen tekemisen

    http://www.syt.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=55&Itemid=56&lang=fi

    Pal­kan­saa­jal­la vas­taa­va mak­su on n 450 euroa vuo­des­sa samas­ta tulosta

    http://www.veronmaksajat.fi/omatveroasiat/elakejatyottomyysvakuutusmaksut2011

    Sama­ten jos tulee teh­tyä työs­sä mokia, yrit­tä­jäl­lä on oikeas­ti ris­kiä. Työn­te­ki­jä ei ole vas­tuus­sa mokis­ta, mut­ta vahin­gon­kor­vaus­vaa­de näkyy heti yrit­tä­jän tilipussissa. ”

    Vahin­gon­kor­vaus­la­ki ei erot­te­le yrit­tä­jää eikä työntekijää

    Hen­ki­löyh­tiöy­rit­tä­jä ei pää­se edes kon­kurs­sin kaut­ta pakoon mokai­lu­jaan. (toki tämä on har­vi­nais­ta, mut­ta ris­ki on riski).”

    Eipä tuo­ta pää­se pakoon työn­te­ki­jä­ase­mas­sa olevakaan

    Jos sinä yri­tät argu­men­toi­da että ris­ki usein joh­tuu esi­mer­kik­si yrit­tä­jän ammat­ti­tai­dot­to­muu­des­ta kos­kien talous­hal­lin­toa, niin en nyt oikein ymmär­rä miten ihmees­sä se kumo­aa mitä sanoin, päin­vas­toin, sehän vie­lä oikein alle­vii­vaa sitä, että yksi mer­kit­tä­vis­tä ris­keis­tä on talous­hal­lin­non osaa­mi­sen puu­te, eten­kin kun sitä on vai­kea käy­tän­nös­sä har­joi­tel­la ennen yri­tyk­sen perus­ta­mis­ta tai sen puik­koi­hin hyppäämistä.”

    Talous­hal­lin­non voi ostaa kuten ystä­ni Make ja tyt­tä­re­ni mies tai serkkuni
    Ongel­mal­li­sem­pi alue on busi­nek­sen hal­lin­ta eli onko lii­ke­toi­min­ta ‑aja­tus sel­lai­nen, että tuot­teet mena­vät kau­pak­si ja miten tuot­teet hinnoitellaan.

    Sinun “vapaas­sa maa­il­mas­sa ” pal­kan­saa­ja­kin jou­tuu miet­ti­mään samat asiat

  84. Myön­nän etten ole ollut aikai­sem­min aja­tel­lut ansio­si­don­nais­ta noin koko­nais­mak­su­jen osal­ta vaan ver­ran­nut vain maksulappuja.

    Muis­sa asiois­sa et kui­ten­kaan ole oikeil­la jäljillä:

    Eikä yri­tys­tä tar­vit­se enää lak­kaut­taa­ja jos yri­tys­muo­to on muu kuin osa­keyh­tiö niin se käy ilman suu­ria byrokratioita.”

    Jep, ei muu­ta kuin koneet ja hal­lit vaan paket­tiin ja ansio­si­don­nai­sel­le. Kyl­lä pank­ki ymmärtää. 

    Mel­ko pie­ni puu­laa­ki pitää olla ettei tar­vit­si­si käy­tän­nös­sä ajaa alas. Pel­kät toi­mi­ti­lo­jen tila­vuo­krat syö­vät hel­pos­ti koko tai mer­kit­tä­vän osan yrit­tä­jän ansio­si­don­nai­ses­ta ja jos kaik­ki pitää irti­sa­noa ja myy­dä, niin se on käy­tän­nös­sä kysei­sen yri­tyk­sen hal­lit­tu alasajo.

    Vahin­gon­kor­vaus­la­ki ei erot­te­le yrit­tä­jää eikä työntekijää”

    Älä yri­tä taas sumut­taa. Ei työn­te­ki­jä ole vas­tuus­sa pal­kal­laan, jos asia­kas rekla­moi. Esi­mer­kik­si teol­li­suu­des­sa myy­jä on voi­nut myy­dä toi­mi­tuk­sen lii­an tiu­kal­la aika­tau­lul­la ja fir­mal­le pamah­taa myö­häs­ty­mi­ses­tä sopi­mus­sak­koa tai vaik­ka valmistuksessa/suunnittelussa sat­tuu sekaan­nus, joka vii­väs­tyt­tää toi­mi­tus­ta. Ei myy­jä, hit­sa­ri tai insi­nöö­ri jou­du pal­kal­laan tuo­ta sak­koa makselemaan.

    Talous­hal­lin­non voi ostaa kuten ystä­ni Make ja tyt­tä­re­ni mies tai serkkuni

    En tar­koit­ta­nut talous­hal­lin­non käy­tän­nön pyö­rit­tä­mis­tä, vaan juu­ri­kin sitä hom­maa mikä kuu­luu pakos­ta yrit­tä­jäl­le. Eli bud­je­toin­tia, inves­toin­ti­las­kel­mia, mark­ki­noin­tia yms. Ei mikään kir­jan­pi­tä­jä voi ker­toa yrit­tä­jäl­le min­kä­lai­set toi­mi­ti­lat, työ­ka­lut ja muut se tart­tee ja mihin hin­taan. Nämä kaik­ki pitää pää­tää itse ja sii­nä pii­lee osa riskistä. 

    Jos vaa­te­kau­pan pitä­jä menee vuo­kraa­maan tilat pai­kas­ta jos­sa ei ole asia­kas­vir­to­ja ja osta­maan kai­kil­la rahoil­la varas­ton täy­teen tava­raa jota ei saa myy­tyä, niin se on voi voi. Ei ammat­ti­mai­nen kir­jan­pi­tä­jä sii­nä tilan­tees­sa auta mitään.

  85. Mel­ko pie­ni puu­laa­ki pitää olla ettei tar­vit­si­si käy­tän­nös­sä ajaa alas. Pel­kät toi­mi­ti­lo­jen tila­vuo­krat syö­vät hel­pos­ti koko tai mer­kit­tä­vän osan yrit­tä­jän ansio­si­don­nai­ses­ta ja jos kaik­ki pitää irti­sa­noa ja myy­dä, niin se on käy­tän­nös­sä kysei­sen yri­tyk­sen hal­lit­tu alasajo.”

    Hyvä vit­si, hyvis­tä­kin ansiois­ta ansio­si­don­nai­nen on 2500 euroa kuus­sa ja vero­tuk­sen jäl­ke­ne n 1600.
    Ei sii­tä mak­se­ta hal­lien vuokria.
    Eikä ansio­si­don­nais­ta ole edes tar­koi­tet­tu lii­ke­toi­min­nan pyö­rit­täm­seen vaan pal­kan­saa­jan ja yrit­tä­jän elin­ku­lu­jen korvaamiseen

    Pitäi­si olla erik­seen yrit­tä­jä hallituki ???

    Esi­mer­kik­si teol­li­suu­des­sa myy­jä on voi­nut myy­dä toi­mi­tuk­sen lii­an tiu­kal­la aika­tau­lul­la ja fir­mal­le pamah­taa myö­häs­ty­mi­ses­tä sopi­mus­sak­koa tai vaik­ka valmistuksessa/suunnittelussa sat­tuu sekaan­nus, joka vii­väs­tyt­tää toimitusta. ”

    Tuot­ta­muk­sel­li­ses­ta vahin­gon­teos­ta kum­pi­kin ovat kor­vaus­vel­vol­li­sia ja tuo toi­mi­tus­vir­he on sen ver­ran ylei­nen, että vii­väs­ty­sa­kot on lei­vot­tu hintoihin.
    Asiak­kaat mak­sa­vat nuo­kin sakot.

    ker­toa yrit­tä­jäl­le min­kä­lai­set toi­mi­ti­lat, työ­ka­lut ja muut se tart­tee ja mihin hin­taan. Nämä kaik­ki pitää pää­tää itse ja sii­nä pii­lee osa riskistä. .

    Ris­ki­hän on sil­loin yrit­tä­jä itse kun ei osaa hom­mi­aan. Jos taas osaa niin ris­kiä ei ole.
    Ja jos pal­kan­saa­ja ei saa hom­mi­aan niin ken­kää tulee.

    Tosin suur­ten yri­tys­ten toi­mi­tus­joh­ta­jat ovat erik­seen , hei­dät pal­ki­taan töp­päyk­sis­tä­kin kuten esim Relan­der Sak­san ilma­nos­tois­ta tai Sto­ran Här­mä­lä Ame­ri­kan seikkailuista

  86. Pel­kät toi­mi­ti­lo­jen tila­vuo­krat syö­vät hel­pos­ti koko tai mer­kit­tä­vän osan yrit­tä­jän ansio­si­don­nai­ses­ta ja jos kaik­ki pitää irti­sa­noa ja myy­dä, niin se on käy­tän­nös­sä kysei­sen yri­tyk­sen hal­lit­tu alasajo.”

    Näin se käy pal­kan­saa­jal­le­kin, ei ansio­si­don­nai­sel­la suu­ria yli­mää­räi­siä makseta.

    Mut­ta pal­kan­saa­ja kuin yrit­tä­jä­kin voi ottaa vakuu­tuk­sen esim asun­to-tai työ­ka­lu­lai­nan varalle.
    Val­tio ei nii­hin osallistu

    Mikään ei estä yrit­tä­jää vakuut­ta­mas­ta toi­min­taan­sa­kin, edel­ly­tys on, että ris­kin jaka­jia löy­tyy riit­tä­väs­ti ja inno­kas vakuutusyhtiö.
    Tai mikään ei estä yri­tä­jiä perus­ta­mas­ta esim Tapio­lan tapais­ta oasuus­kun­taa , joka vakuut­taa yrit­tä­jän riskit.

    Vai pitäi­si­kö yri­tys­ten tap­piot sosia­li­soi­da yhteis­kun­nal­le ?? Näi­tä­hän EU on jo mak­sa­nut 3800 mil­jar­din edestä

  87. Lii­an vanha
    Eikä ansio­si­don­nais­ta ole edes tar­koi­tet­tu lii­ke­toi­min­nan pyö­rit­täm­seen vaan pal­kan­saa­jan ja yrit­tä­jän elin­ku­lu­jen korvaamiseen

    Taas­ko olet siir­te­le­mäs­sä maa­li­tolp­pia? ITse väi­tit että yrit­tä­jä pää­see samal­la taval­la ansio­si­don­nai­sel­le ilman toi­min­nan lak­kaut­ta­mis­ta. No niin pää­see, mut­ta jos puu­laa­ki on nak­ki­ko­jua suu­rem­pi, se on pak­ko ajaa alas kun ansio­si­don­nai­sel­la ei mak­sel­la kiin­tei­tä kuluja.

    Työn­te­ki­jäl­lä _ei_ ole mois­ta ris­kiä kun hänen ei ansio­si­don­nai­ses­taan tar­vit­se mak­saa työ­pis­teen vuor­kaa. Eli yrit­tä­jäl­lä on riskiä.

    Pitäi­si olla erik­seen yrit­tä­jä hallituki ???

    Vain mikä­li sinä haluai­sit val­heel­li­sen väit­tä­mä­si “yrit­tä­jän ris­ki on nol­la tai lähel­lä sitä” pitä­vän paikkansa. 

    toi­mi­tus­vir­he on sen ver­ran ylei­nen, että vii­väs­ty­sa­kot on lei­vot­tu hintoihin.

    Mitä sit­ten? Jos ei tule vir­het­tä, yrit­tä­jäl­le tulee fyrk­kaa enem­män. Jos tulee vir­he, rahat on välit­tö­mäs­ti pois yrit­tä­jän vii­van alta, ei työn­te­ki­jöi­den vaik­ka vir­he oli­si yksi­se­lit­tei­ses­ti jon­kun työn­te­ki­jän tekemä.

    Ris­ki­hän on sil­loin yrit­tä­jä itse kun ei osaa hommiaan. 

    Eli nyt myön­nät että yrit­tä­jäl­lä on kuin onkin riskiä? 

    Mik­si sii­tä piti vän­gä­tä näin pit­kään? Aiheut­taa­ko dema­ri­taus­ta ja pit­kä ura jät­tior­ga­ni­saa­tios­sa täy­del­li­sen irtoa­mi­sen todel­li­suu­de­ta ja ajat­te­lu­mal­lin, jon­ka mukaan ris­kiä ei ole ja jos on, se on aina yrit­tä­jän oma vika?

    Jos taas osaa niin ris­kiä ei ole.

    Juu, kaik­kien yrit­tä­jien oli­si toki pitä­nyt näh­dä kris­tal­li­pal­los­ta hyvis­sä ajoin mm. vuo­den 2008 lama ja mitoit­taa parin edel­li­sen vuo­den inves­toin­nit sen mukaan. Oma vika jos kuvit­te­li vie­lä 2007 jat­kon ole­van ruusuista.

    Sylt­ty
    “Pel­kät toi­mi­ti­lo­jen tila­vuo­krat syö­vät hel­pos­ti koko tai mer­kit­tä­vän osan yrit­tä­jän ansiosidonnaisesta”

    Lii­an vanha
    “Näin se käy palkansaajallekin”

    Mis­sä­hän todel­li­suu­des­sa työn­te­ki­jät osal­lis­tu­vat työ­pai­kan kulu­je mak­sa­mi­seen omal­la työttömyyskorvauksellaan?

    Mikään ei estä yrit­tä­jää vakuut­ta­mas­ta toimintaansakin, 

    Jos kai­ken toi­min­nan vakuut­taa, vakuu­tus­mak­sut syö­vät kaik­ki tulot.

    Tai mikään ei estä yri­tä­jiä perus­ta­mas­ta esim Tapio­lan tapais­ta oasuus­kun­taa , joka vakuut­taa yrit­tä­jän riskit.

    Sun ehdo­tus ris­kien rajaa­mi­sek­si on siis ottaa lisää ris­kiä alka­mal­la pyö­rit­tä­mään vakuutustoimintoja?

    Vai pitäi­si­kö yri­tys­ten tap­piot sosia­li­soi­da yhteiskunnalle ?? 

    Minul­le riit­täi­si val­lan mai­nios­ti kun sinun kal­tai­se­si huru-ukot voi­si­vat rehel­li­ses­ti myön­tää että kyl­lä, yrit­tä­jäl­lä on enem­män ris­kiä kuin palkansaajalla.

    Sitä­hän täs­sä on aje­tu takaa. Mikä täs­sä päi­vän­sel­vän asian myön­tä­mi­ses­sä on niin vai­kea­ta, että pitää venyä väy­rys­mäi­siin mit­toi­hin pai­su­vaan kiemurteluun?

  88. Ja täs­tä aihees­ta en sit­ten jak­sa enem­pää vän­gä­tä. Kaik­ki sanot­ta­va tuli sanot­tua ja jos lii­an van­ha jak­saa edel­leen­kin jat­kaa vän­kää­mis­tä yrit­tä­jän nol­la­ris­kis­ta, teh­kööt sen jos­sain van­ho­jen ay-jää­rien saunaillassa.

  89. mut­ta jos puu­laa­ki on nak­ki­ko­jua suu­rem­pi, se on pak­ko ajaa alas kun ansio­si­don­nai­sel­la ei mak­sel­la kiin­tei­tä kuluja.”

    Ei sosi­aa­li­tur­vaa ole tar­koi­te­tu­kan yri­tys­toi­min­nan pyörittämiseen,muutenhan meil­lä oli­si vie­lä val­tion tuel­la pyö­ri­viä kon­kurs­si­kyp­siä fir­mo­ja kuin mui­noin NL:ssa

    Yrit­tä­jä saa ansio­si­don­nais­ta nor­maa­lei­hin elin­ku­lui­hin, ei fir­maa varten

    Sitä var­ten ovat eri­lai­set keskeytysvakuutukset

    Toi­saal­ta mark­ki­na­ta­lou­teen kuu­luu, että epä­ter­veet yri­tyk­set ajau­tu­vat konkurssiin

    Eli nyt myön­nät että yrit­tä­jäl­lä on kuin onkin riskiä? ”

    Ainoas­taan yrit­tä­jä itse ja hän­kin vain sil­loin kun ei osaa ammattia.
    Mut­ta sma ris­ki­hän on palkansaajallakin

    Oma vika jos kuvit­te­li vie­lä 2007 jat­kon ole­van ruusuista.”

    heh,lamat tois­tu­vat nii­hin­kin pitää varautua

    Mis­sä­hän todel­li­suu­des­sa työn­te­ki­jät osal­lis­tu­vat työ­pai­kan kulu­je mak­sa­mi­seen omal­la työttömyyskorvauksellaan?”

    Esim met­su­ril­la pitää olla auto ja työ­ka­lut omas­ta takaa. Samoin liik­ku­vil­la raksamiehillä.
    Kaup­pa­rat­suil­la­kin on usein oma auto työvälineenä.
    Etä­työ­tä teke­vil­lä, kuten vai­mo­ni­kin ‚pitää olla oma toi­mis­to­työ­huo­ne kalus­tei­neen ja sähköliitäntöineen+tietoliikenneyhteyksineen etc.

    Sun ehdo­tus ris­kien rajaa­mi­sek­si on siis ottaa lisää ris­kiä alka­mal­la pyö­rit­tä­mään vakuutustoimintoja?”

    No minä­kin olen Tapio­lan omis­ta­ja-asia­kas mut­ta ei minun tar­vit­se osal­lis­tua fir­man pyörittämiseen

    Minul­le riit­täi­si val­lan mai­nios­ti kun sinun kal­tai­se­si huru-ukot voi­si­vat rehel­li­ses­ti myön­tää että kyl­lä, yrit­tä­jäl­lä on enem­män ris­kiä kuin palkansaajalla.”

    Minä­hän tun­nus­tin­kin, että Pek­ka Peräl­lä ja Mikael Hedil­lä voi olla enem­män riskiä,mutta ei esim kave­ril­la­ni Makella.

  90. Tai täy­tyy minun sen ver­ran tun­nus­taa, että osal­lis­tuin Tapio­la hal­lin­noin­tiin pari-kol­me vuot­ta sit­ten. Talos­sa­ni sat­tui pie­ni vesi­va­hin­ko ja tar­kas­ta­ja lii­oit­te­li vahin­koa niin pal­jon, että herä­si epäi­ly korruptiosta.Etenkin kun tar­kas­ta­ja tar­jo­si kor­jaus­pal­ve­lua ja vahin­ko­kä­sit­te­li­jä oli inno­kas hyväk­sy­mään tol­kut­to­man kal­liin urakan.

    Ker­roin asian Osmo Kal­pa­lal­le ja nyt näyt­tää sil­tä, että epäi­ly­ni oli oikea.
    Se sii­tä Suo­men vähäi­ses­tä kor­rup­tios­ta, ei ole ainoa mihin olen tör­män­nyt, mut­ta suo­ma­lai­set eivät vain tun­nis­ta korruptiota

  91. Pet­ri:
    Eikös jär­ke­vin­tä oli­si ottaa kaik­ki vero suo­raan alv:issa ja toteut­taa progres­sio sit­ten tulon­siir­roil­la. Näin kukaan ei pää­si­si ven­koi­le­maan eikä kier­te­le­mään vero­ja (olet­taen että käy­tän­tö leviäi­si koko EU:n alueelle).

    Aivan samaa miel­tä! Kun joku vii­sas päät­tä­jä ymmär­täi­si, että jos vero­jen mak­sa­mi­ses­ta teh­täi­siin kan­nus­ta­vaa (pie­nem­pi progres­sio) ja mak­si­mi­ra­jak­si max 30%.

  92. Lii­an van­ha:

    2.Suurimmassa osas­sa yri­tyk­siä ris­ki on nol­la esim tapa­sin juu­ri ser­ku­tyt­tö­ni ja hänel­lä on 10–15 hen­keä työl­lis­tä­vä fir­ma. Hänen arvion­sa ris­kis­tä oli nolla.
    Samoin van­ha tut­ta­va­ni Make pyö­rit­tää put­ki­fir­maa ja paria työn­te­ki­jää sii­nä. Ris­kiar­vio oli nau­run arvoinen

    Vali­tet­ta­vas­ti näi­tä put­ki-make­ja, jot­ka eivät ymmär­rä yrit­tä­mi­sen ris­ke­jä on aika pal­jon. Esi­mer­kik­si luot­to­tap­pio­ris­ki liit­tyy aina olen­nai­ses­ti put­kiu­ra­koin­tiin. Toki jos tekee vain pik­ku­hom­mia ja nekin ovat jakaan­tu­net suu­rel­le asia­kas­poh­jal­le, koh­ta­lo­kas­ta luo­to­tap­pio­ta ei pää­se syn­ty­mään. Tai har­va pik­ku­fir­ma kes­täi­si pit­kään omis­ta­jay­rit­tä­jän tie­dot­to­ma­na sai­raa­las­sa makaamista. 

    Vahin­ko­ja sat­tuu kai­kil­le ja nii­tä var­ten ovat vakuu­tuk­set, mut­ta vakuu­tuk­sis­sa on oma­vas­tuut ja kaik­kia vahin­ko­ja ne eivät kor­vaa. Esi­mer­kik­si joi­ta­kin vuo­sia sit­ten erääs­sä sanee­rauk­ses­sa työn­te­ki­jä huk­ka­si ylei­sa­vai­men, jol­la pää­si satoi­hin asun­toi­hin. Vakuu­tus­yh­tiö ei suos­tu­nut kor­vaa­maan mitään, sil­lä hei­dän mie­les­tään mitään vahin­koa ei ollut tapah­tu­nut. Talo­yh­tiön vaa­ti­ma luk­ko­jen uudel­leen­sar­joi­tus tuli niin kal­liik­si, että monet pik­ku­fir­mat oli­si­vat kaa­tu­neet siihen.

Vastaa käyttäjälle Markku af Heurlin Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.