Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.3.2010

Tul­vas­trate­gia

Strate­gias­sa varaudu­taan tul­vahuip­pui­hin, jot­ka ovat 2,3 metriä nykyisen keskimeren­pin­nan yläpuolel­la. Kos­ka myrskyt ja mata­la­paineet voivat nos­taa het­kel­lis­es­ti meren­pin­taa liki kak­si metriä, ei tässä ole paljon sijaa ilmas­ton läm­pen­e­mis­es­tä johtu­valle meren­pin­nan nousulle. Lisäsim­mekin päätös­esi­tyk­seen jotain sel­l­aista, että ennus­teet meren­pin­nan nousus­ta ovat pitkäl­lä aikavälil­lä erit­täin epä­var­mo­ja. Sik­si tulee selvit­tää, miten kaupun­ki voi varautua meren­pin­nanolen­nais­es­ti suurem­paan nousuun.

Tässä ilme­nese yleinen psykologi­nen seik­ka, että jos jokin fak­ta on omien pyrkimys­ten kannal­ta epämiel­lyt­tävä, sen ole­mas­sao­lo uno­hde­taan tai kiis­tetään. Tämän­hetkisen käsi­tyk­sen mukaan meren­pin­ta nousee yli metrin noin viiden pros­entin toden­näköisyy­del­la vuo­sisadan lop­pu­un men­nessä ja seu­raa­van vuo­sisadan aikana paljon enem­män.  Näin isoon riski­in on kyl­lä syytä varautua. Toden­näköisyys, että Suo­mi joskus tarvit­sisi Hor­net­te­ja johonkin on paljon pienem­pi, mut­ta silti ne on hankittu.

Laut­tasaaren ikkunat

Suo­jeluh­denkiset kaavoit­ta­jat eivät halua suos­tua puuikkunoiden alu­mi­in­isi­in jäljitelmiin.

Talo on ollut raken­nuskiel­los­sa vuodes­ta 1999 suo­jelukaa­van tekemistä varten. Tämä oli meil­lä nyt vain­tiedok­si. Päätet­täväk­si se tulee, kun itse suo­jelukaa­va tulee käsiteltäväksi.

Lasusun­to luon­non­suo­jelu­alueen perus­tamis­es­ta Östersundomiin

Lausun­to muutet­ti­in vähän suo­jelumyön­teisem­mäk­si. Maan­omis­ta­ja halu­aa suo­jel­la peruta­mansa arbore­tu­min, mut­ta ongel­mana on edessä ole­va tien lev­en­tämi­nen. Tämä pitäisi suo­jelumääräyk­sis­sä sal­lia, jot­ta suo­jelu ei tapah­tu­isi naa­pu­ri­ton­tin vahingoksi.

Muut asi­at menivät yksimielis­es­ti, siis esimerkik­si vuokrat­alokaa­va Abra­ham Wet­terin tielle Hert­toniemeen, Kehä I:n paran­t­a­mi­nen, tulos­bud­jet­ti ja lausun­not aloitteista.

28 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.3.2010”

  1. Osmo: “…ennus­teet meren­pin­nan nousus­ta ovat pitkäl­lä aikavälil­lä erit­täin epävarmoja…kaupunki voi varautua meren­pin­nanolen­nais­es­ti suurem­paan nousuun…”

    Tuo on hyvä point­ti. Varautu­mises­sa tulee ottaa huomioon alueelle ajetel­lun raken­nuskan­nan kuvitel­tu elinkaari: 25, 50 tai 100 vuot­ta. Ensin­maini­tus­sa tapauk­ses­sa voidaan käytän­nössä antaa raken­nus­lu­vat vaik­ka suo­raan rantaa.

    Kos­ka, kuten Osmo tote­si, ei ole selvää kuvaa tule­vaisu­ud­es­ta, on syytä vaa­tia myös toisen suun­tainen arvio. Miten kaupun­ki varautuu meren­pin­nan olen­naiseen laskemiseen? 😉

  2. Mik­sette ase­ta samantien 10 metrin rajaa kaikille uusille raken­nuk­sille? Sil­loin­han selvit­täisi­in aika pitkälle. Alem­mak­si rak­en­ta­vat tietäi­sivät riskit poikkeuslu­vis­saan. Eikö muuten niitä Tan­skan salmia saisi padot­tua? En tosin tiedä, kuin­ka korkea koko Tan­s­ka on. Aika alaval­ta vaikut­ti, kun sitä ajalin aikanaan,

  3. Suo­jeluh­denkiset kaavoit­ta­jat eivät halua suos­tua puuikkunoiden alu­mi­in­isi­in jäljitelmiin.

    Talo on ollut raken­nuskiel­los­sa vuodes­ta 1999 suo­jelukaa­van tekemistä varten. Tämä oli meil­lä nyt vain­tiedok­si. Päätet­täväk­si se tulee, kun itse suo­jelukaa­va tulee käsiteltäväksi.

    11 vuot­ta raken­nuskiel­los­sa? Miten voi kaa­van teko kestää noin kauan ? Eikö tuo ole jo omaisu­u­den­suo­jan alainen asia? 

    Noil­la vira­nomaisil­la on liikaa val­taa, jos ne voivat pan­ta­ta asioi­ta 11 vuot­ta ilman sank­tioi­ta. Ja olisi hyvä jos he tuli­si­vat nykyaikaan noiden pokavaa­timusten­sa kanssa, tai sit­ten mak­sakoon aiem­mas­sa replyssä esite­tyn erotuksen.

    1. [Kir­joi­ta alku­un block­quote] ja lop­pu­un [/blockquote] siten, että nuo haka­su­lut vai­hde­taan erisuuruusmerkkeihin.

  4. “Tuo on hyvä point­ti. Varautu­mises­sa tulee ottaa huomioon alueelle ajetel­lun raken­nuskan­nan kuvitel­tu elinkaari: 25, 50 tai 100 vuot­ta. Ensin­maini­tus­sa tapauk­ses­sa voidaan käytän­nössä antaa raken­nus­lu­vat vaik­ka suo­raan rantaa.”

    Helsingis­sä alkaa olla jo raken­nuskan­taa, jon­ka ikä on 100 vuot­ta (mm Kru­u­nun­haka) ja paljon sel­l­aista, jon­ka ikä on 80 vuot­ta (mm Töölö). Eikä niiden purkamiseat ole kuullut.…

    Ei tul­vara­ja merk­itse vain, että veden keskip­in­ta nousee. Mata­la­paineel­la ja myrskyl­lä vesi on nous­sut Kaup­pa­to­rille, ja raken­nuk­sia on suo­jat­tu keräys­pa­peri­paalein. Veden­pin­nan nousu vaikit­taa myös viemäröin­ti­in. Vähän kur­jaa jos sade­vet­ta joudu­taan pump­paa­maan ylöspäin…

  5. Mie­lenki­in­toista, ken elää se näkee.

    Pari point­tia:
    1) Maan­nouse­ma Helsingis­sä, olisiko n. 35cm / 100v (onko jol­lain tark­ka luku?) helpot­taa riske­jä osaltaan, vai onko tämä sisäl­lytet­ty jo skenaarioon?

    2) Tärkeä point­ti tuo viemäröin­ti, viemäriverkos­toa on vaikea alkaa uusi­maan laa­jas­sa mitas­sa vaik­ka todel­la mon­es­sa kiin­teistössä ensi­hait­ta rajo­jen yli nousseesta meren­pin­nas­ta on kel­lar­i­tilo­jen lat­ti­akaivos­ta nou­se­va viemärivesi, ei suinkaan lainei­den lipla­tus kotiovella

  6. Anteek­si offtopic, mut­ta mitä kaut­ta kaupunki­in pitää ottaa yhteyt­tä että pyöräi­ly­lyn pääväylät saisi aurat­tua vielä tämän tal­ven aikana?

  7. Toi tul­vavyöhykkei­den kaavoitus on oma säätön­sä. Esimerkik­si Lam­mas­saa­res­sa, jos­sa äiti­ni mök­ki on, on se nyt se alue kaavoitet­tu tul­va-alueek­si ja mök­ki pitäisi siirtää. Todel­lisu­udessa siinä ei ole otet­tu huomioon maan­pin­nan muo­toa ja mök­ki on niin korkeal­la, että vesi saa aika paljon nous­ta jot­ta se ylet­tyy rap­pusille asti. Se ei ole koskaan nous­sut lähellekään sitä. Nyt sit­ten tän ilmas­to­muu­tok­sen takia mök­ki pitää siirtää. Saa vesi saa nous­ta mon­ta metriä ennen kuin se ylet­tyy rap­pusille, siitä vielä mökki­in asti on matkaa.

    Täm­mösi­in touhui­hin tää ilmas­to­muu­tos ajaa ihmisiä, kun mökke­jä pitää ruve­ta siirtelemään.

  8. Antti, var­maan raken­nusvi­ras­toon, hel.fi/hkr

    Nordlin, kuu­lostaa käsit­tämät­tömältä. Se että tul­va-alueelle ei saa raken­nuslu­paa on selvää, mut­ta en minä nyt ymmär­rä mik­si ole­mas­saole­via raken­nuk­sia pitäisi siirtää ainakaan omis­ta­jan tah­don vastaisesti.

  9. Jor­ma Nordlin:
    “Toi tul­vavyöhykkei­den kaavoitus on oma säätön­sä. Esimerkik­si Lam­mas­saa­res­sa, jos­sa äiti­ni mök­ki on, on se nyt se alue kaavoitet­tu tul­va-alueek­si ja mök­ki pitäisi siirtää.”

    En oikein ymmär­rä. Käsit­tääk­seni ole­masaol­e­vat raken­nuk­set saa­vat jäädä paikoilleen, mut­ta uusia ei saa rak­en­taa tul­vaaran piiri­in.- Tarkoit­taako siis Helsin­gin Lam­mas­saar­ta Vanhankaupunginlahdella? 

    En tien­nytkään: siel­lä on yksi iso huvi­la, olet­taisin että yhteiskäytössä ja kaikesta päät­täen täyn­nä pien­tä mökkiä. Saari on yllät­tävän korkea. 10 m käyrä on vielä kaukana keskus­ta­ta ja korkein koh­ta lie­nee yli 20 metriä.

  10. Markku:

    Helsingis­sä alkaa olla jo raken­nuskan­taa, jon­ka ikä on 100 vuot­ta (mm Kru­u­nun­haka) … Eikä niiden purkamiseat ole…

    Tuo pitää paikkansa. Kuten huo­m­a­sit ideani on, että suun­nitel­lun raken­nuskan­nan elinkaari arvioi­da: 25, 50 vai 100vv. Nyt tehdyt talot on melkein poikkeuk­set­ta aikaa sit­ten puret­tu, kun parhai­ta Töölön ja Krunikan runk­o­ja kor­jataan yhä uud­estaan. Eli kevyt rak­en­tami­enn rantaan on täysin mahdollista.

    Toinen tapa rak­en­taa suo­raan rantaan on käyt­tää pont­toone­ja alus­toina. Sil­loin ranta­ton­tin ostanut on lähel­lä vet­tä, vaik­ka veden­pin­ta vähän lask­isikin. Sil­loin eivät hait­taa edes nopeat het­kel­liset vaihtelut.

    Antti:

    …että pyöräi­ly­lyn pääväylät saisi aurat­tua vielä tämän tal­ven aikana?

    Älä unta näe 😀 Kat­selin tuos­sa lumitöi­den tekoa kävel­lessäni lounaalle. Töitä tehti­in pienel­lä kiin­teistön­hoitokoneel­la, jon­ka kauha on ehkä neljännes oikean trak­torin kauhas­ta. Ei noil­la vehkeil­lä päästä ikinä kevyen­li­iken­teen­väylille asti.

    Palataan taas kaavoituk­seen ja pysäköin­ti­in. Kun kaavoitus on tehty oikein, voidaan väylät ajaa puh­taak­si täyskokoisil­la koneil­la. Toisaal­ta kun pysäköin­tipaikko­ja on riit­tävästi, voivat ne olla joka kol­mas tai neljäs päivä pois­sa käytöstä, jol­loin koneet pää­sevät liikku­maan kaduilla.

    Olli

    …Talo on ollut raken­nuskiel­los­sa vuodes­ta 1999 suo­jelukaa­van tekemistä varten…

    Ihme, ettei taloy­htiö ole valit­tanut EYT:hen? Eihän tuos­sa touhus­sa ole mitään järkeä. Eikä muuten siinäkään, että karmien mate­ri­aalia lähde­tään rajaa­maan. Ei nykyään ole mah­doll­si­ta saa­da kelvol­lisia puisia pokia.

  11. “Tuo pitää paikkansa. Kuten huo­m­a­sit ideani on, että suun­nitel­lun raken­nuskan­nan elinkaari arvioi­da: 25, 50 vai 100vv. Nyt tehdyt talot on melkein poikkeuk­set­ta aikaa sit­ten puret­tu, kun parhai­ta Töölön ja Krunikan runk­o­ja kor­jataan yhä uud­estaan. Eli kevyt rak­en­tami­enn rantaan on täysin mahdollista.”

    16-vuo­ti­aana jkävin van­hempi­eni kanssa Lon­toos­sa kevääl­lä 1969. Lento­ken­tältä tul­taes­sa isäni, nuorem­poana LSEssä opiskel­lut kansan­talo­su­ti­eteen pro­fes­sori näyt­ti johonkin kaupun­gin var­teen rakn­net­tu­ja rötelöitä: “Nuo raken­net­ti­in sodan jäl­keen tilapäisik­si lievit­tämään asun­top­u­laa. Mikään ei ole niin pysyvää kuin tilapäinen.”

    Pont­to­ri­ak­en­t­a­mi­nen kuu­lostaa ihan mukavalta. 

    Kuin­ka mukavaa se on tähän aikaan vuodes­ta, kun mereltä puhal­taa jäähilet­tä vaakatasossa.

    “Tekni­ik­ka on hyvin kon­ser­vati­ivi­nen tiede. se on veilä kon­ser­vati­iviem­pi kuin juridiikka.”

    DI Pert­ti Jotu­ni Kri­it­tisel­lä Korkeak­oul­ul­la joskus vuon­na 1970 (´muistin­varainen lainaus)

    25 vuot­ta on pitkä aika kun kat­soo eteep­äin. Mut­ta se on käsit­tämtät­tömän lyhyt aika, kun kat­soo taaksepäin.

  12. “Tuo pitää paikkansa. Kuten huo­m­a­sit ideani on, että suun­nitel­lun raken­nuskan­nan elinkaari arvioi­da: 25, 50 vai 100vv. Nyt tehdyt talot on melkein poikkeuk­set­ta aikaa sit­ten puret­tu, kun parhai­ta Töölön ja Krunikan runk­o­ja kor­jataan yhä uud­estaan. Eli kevyt rak­en­tami­enn rantaan on täysin mahdollista.”

    16-vuo­ti­aana kävin van­hempi­eni kanssa Lon­toos­sa kevääl­lä 1969. Lento­ken­tältä tul­taes­sa isäni, nuorem­poana LSEssä opiskel­lut kansan­talousti­eteen pro­fes­sori näyt­ti johonkin kaupun­gin var­teen rakn­net­tu­ja rötelöitä: “Nuo raken­net­ti­in sodan jäl­keen tilapäisik­si lievit­tämään asun­top­u­laa. Mikään ei ole niin pysyvää kuin tilapäinen.”

    Pont­to­ri­ak­en­t­a­mi­nen kuu­lostaa ihan mukavalta. 

    Kuin­ka mukavaa se on tähän aikaan vuodes­ta, kun mereltä puhal­taa jäähilet­tä vaakatasossa.

    “Tekni­ik­ka on hyvin kon­ser­vati­ivi­nen tiede. se on veilä kon­ser­vati­iviem­pi kuin juridiikka.”

    DI Pert­ti Jotu­ni Kri­it­tisel­lä Korkeak­oul­ul­la joskus vuon­na 1970 (´muistin­varainen lainaus)

    25 vuot­ta on pitkä aika kun kat­soo eteep­äin. Mut­ta se on käsit­tämtät­tömän lyhyt aika, kun kat­soo taaksepäin.

  13. Markku:

    … Lon­toos­sa kevääl­lä 1969…“Nuo raken­net­ti­in sodan jäl­keen tilapäisik­si lievit­tämään asun­top­u­laa. Mikään ei ole niin pysyvää kuin tilapäinen.”

    Veikkaisin, että kyse oli vielä tiilirunk­otekni­ikalla toteute­tu­ista taloista? Ne kestävät todel­la pitkään. Toisaal­ta Ruot­sis­sa on jo puret­tu 60-luvun ele­ment­titekni­ikalla tehtyjä lähiöitä, kos­ka niitä ei kan­na­ta korjata.

    Kun kat­selin uuden “hienon” kaup­pakeskuk­sen rak­en­tu­mista naa­puri­in, ihmettelin rak­en­tei­ta. Vaikkaisin, että käyt­töiäk­si on ajatel­tu 20 tai 25 vuotta?

    Markku:

    Pont­to­ri­ak­en­t­a­mi­nen kuu­lostaa ihan mukavalta.
    Kuin­ka mukavaa se on tähän aikaan vuodes­ta, kun mereltä puhal­taa jäähilet­tä vaakatasossa.

    Erit­täin hyvä kysymys ja uskon, etteivät kaik­ki halua asua niin lähel­lä mer­ta. Asi­aa kan­nat­taa kysyä vaikka­pa niiltä, jot­ka asu­vat asun­to­laivois­sa. Suurem­pia määriä asun­to­laivo­ja taitaa lähim­pää löytää Tukhol­mas­ta? Itse voisin kuvitel­la asu­vani meren ääressä. Kesäl­lä voisi vene olla suo­raan olo­huoneen edessä. 🙂

    Kel­lu­vas­sa talos­sa tulee eristys­ten olla käsit­tääk­seni kohdal­laan? Muuten läm­pöhuk­ka on kohtuu suur­ta. Tästä voidaan kään­tää katse rakne­tamisen his­to­ri­aan. HS:ssa oli juuri jut­tu, jon­ka mukaan töölöläi­nen 30-luvun lop­ul­la raken­net­tu ker­rosta­lo täyt­tää kaik­ki tule­vatkin energianormit!

    Kel­lu­vaan taloon on var­masti todel­la helpoa vetää mer­iläm­pöputket (onko­han ter­mi oikein, kun maaläm­pöputket vede­tään mereen) suo­raan talon alta. Läm­mi­tys on hal­paa, mikä on tule­vaisu­udessa tärkeää, kos­ka kaukoläm­pö on juuri hin­noitel­tu pois markkinoilta.

    Em. töölöläisessä talos­sa ei ole läm­mön tal­teenot­to­ja tms. herkästi vikaan­tu­via vim­paimia. Siinä on vain riit­tävän pak­sut seinät, vähän pin­taa suo­raan ulos ja mm. käyt­töul­lakko. Olem­meko kor­jaa­mas­sa tekni­ikalla vain huono­laa­tu­ista rak­en­tamista? Minus­ta on hölmöä vaa­tia esimerkik­si läm­mön tal­teenot­toa. Sen sijaan voidaan vaa­tia ener­giate­hokku­ut­ta, jos se nyt on tärkeää ja kukin toteut­taa tehokku­u­den taval­laan. Joku käyt­tää herkästi vikaan­tu­vaa tekni­ikkaa ja toinen tekee perus­rak­en­teet paremmin. 😉

  14. Muka­va tietää että Töölössä on myös ener­giate­hokkait talo­ja. siinä vuosi siten yhden praink­in­tu­tun talon ener­gia­todi­tus valmis­tui: “ihan hyvä 30-luvun töölöläistalok­si, D‑luokitus”, tote­si isännöitsijä.

    kel­lu­va talo. Oikein viehät­tävä ja kivan tun­tu­inen idea. Ja toimii Tukol­mas­sa. Tukhol­ma on hie­man Helsinkiä eteläm­pän. Oleel­lisem­paa on, että se on sisä­maas­sa ja lähempänä Golf-vir­taa. Ilmas­to on lämpimänpi.

    Talon läm­pöeristys aut­taa, mut­ta asum­i­nen on muu­takin kuin neljä seinää ja kat­to. Miten lähdet ulos, kun aivan vier­estä mer­estä nousee hyy? Ja aavalt amereltä tuulee..

  15. Markku af Heurlin: “Miten lähdet ulos, kun aivan vier­estä mer­estä nousee hyy? Ja aavalt amereltä tuulee..”

    Her­ne­saaren uudessa kaavas­sa (muka) kävelemäl­lä tuulen puolelle odot­tele­maan ratikkaa. Ran­nal­la asumisen reali­teet­te­ja näyt­tää ole­van hyvin haas­teel­lista selit­tää ihmisille jot­ka liikku­vat siel­lä vain hyvän sään aikaan.

  16. Taisikin olla E‑luokitus, mut­ta ei sen­tään F.

    Talvel­la sai kat­sel­la kuinka­jääpuikot kasvoivat kunnes soli pakko pudot­taa. Läm­pövuo­to­ja katolla.

  17. Hol­lan­nis­sa jos­sa on pitkät per­in­teet kel­lu­vista asun­noista tehdään tul­va-alueille talo­ja joiden­ka sokke­li on yksinker­tais­es­ti kel­lu­va beto­ni­amme. Ei ilmeis­es­ti edes mak­sa enem­pää kuin ihan nor­maalit perustukset.

    En tiedä siitä läm­mi­tys­tarpeesta, olen­naista kai on onko lämit­tet­tävä tila pin­nan pääl­lä vai alla? Ja vesi on talvel­la kyl­lä lämpimäm­pää kuin ilma.

  18. Joo: onhan aja­tus ekin 25 vuo­den elinkaariasattelu.

    Lep­pä­vaaran ase­manseu­tu alkoi kehit­tyä 70-luvun alus­sa kun sinne rak­e­nent­ti­in Maxi-mar­ket. Toisel­la puolel­la ase­maa muuten oli vielä Puutavaraliike(kuten Espos­sakin). Olen käynyt hake­mas­sa kesäl­lä 1973 Lep­p­pä­vaaran ase­mal­ta väk­i­lan­ta-kuor­man puis­es­ta 2‑akselisesta tavar­avaunus­ta ja purkanut sen puiselta las­taus­lai­turil­ta trako­rin peräkär­rylle. (yhden hen­non kanadalaistytön avsutuksella.)

    Joskus 1986 raken­net­ti­in hienokaup­pakeskus Gal­le­ria. Ja mitä se on nyt. Hyvää vauh­tia purkukun­nos­sa (ainakin ulospäin), ja taide­taan muut­taa asun­to­ton­tik­si. Vai yritetäänkö pitää hengis­sä, ainakana nyt ei ole tyhjää tilaa. (En tosi­aan tiedä, en ole edes var­ma rakentamisajankohdasta.
    Veikö Selo asi­akkaat, vai tuoko se pitem­män päälle lisää?

    Oliko­han täl­lainen 25 velinkaari alku­peräi­nen suunitelma?

  19. Markku:

    Muka­va tietää että Töölössä on myös ener­giate­hokkait talo­ja. siinä vuosi siten yhden praink­in­tu­tun talon ener­gia­todi­tus valmis­tui: “ihan hyvä 30-luvun töölöläistalok­si, D‑luokitus”, tote­si isännöitsijä.

    Täy­tyypä vilka­ista perus­teet, kun omas­sa taloy­htiössä ale­taan työtä tekemään. 😉 Tietääkö joku, tarvi­taanko A‑luokkaan kaik­ki tekniset vim­paimet alka­en läm­mön tal­teeno­to­s­ta? Todel­lisu­udessa pis­te­ta­lo (vrt. Ara­bi­an­ran­ta) ei voi koskaan olla energiatehokas!

  20. Joo: onhan aja­tus ekin 25 vuo­den elinkaariasattelu.

    Lep­pä­vaaran ase­manseu­tu alkoi kehit­tyä 70-luvun alus­sa kun sinne rak­e­nent­ti­in Maxi-mar­ket. Toisel­la puolel­la ase­maa muuten oli vielä Puutavaraliike(kuten Espos­sakin). Olen käynyt hake­mas­sa kesäl­lä 1973 Lep­p­pä­vaaran ase­mal­ta väk­i­lan­ta-kuor­man puis­es­ta 2‑akselisesta tavar­avaunus­ta ja purkanut sen puiselta las­taus­lai­turil­ta trako­rin peräkär­rylle. (yhden hen­non kanadalaistytön avsutuksella.)

    Joskus 1986 raken­net­ti­in hienokaup­pakeskus Gal­le­ria. Ja mitä se on nyt. Hyvää vauh­tia purkukun­nos­sa (ainakin ulospäin), ja taide­taan muut­taa asun­to­ton­tik­si. Vai yritetäänkö pitää hengis­sä? ainakana nyt ei ole tyhjää tilaa. (En tosi­aan tiedä, en ole edes var­ma rakentamisajankohdasta.
    Veikö Selo asi­akkaat, vai tuoko se pitem­män päälle lisää?)

    Oliko­han täl­lainen 25 v elinkaari alku­peräi­nen suunitelma?

  21. Kalle:

    Tuo pitää paikkansa. Kuten huo­m­a­sit ideani on, että suun­nitel­lun raken­nuskan­nan elinkaari arvioi­da: 25, 50 vai 100vv. Nyt tehdyt talot on melkein poikkeuk­set­ta aikaa sit­ten puret­tu, kun parhai­ta Töölön ja Krunikan runk­o­ja kor­jataan yhä uud­estaan. Eli kevyt rak­en­t­a­mi­nen rantaan on täysin mahdollista. 

    60- ja 70-luvun lähiö­talo­jen iäk­si aikanaan suun­nitelti­in 30 vuot­ta, osit­tain ihan kir­jaimel­lis­es­ti mus­taa valkoisel­la. Kuinkas sit­ten kävikään: talo­ja kor­jail­laan suurel­la rahal­la ja samal­la valite­taan lähiöi­den arkkite­htu­uri- ja yhdyskun­ta­su­un­nit­telus­ta. Väitän, että aina on taloudel­lisem­paa tehdä ker­ral­la kunnollista.

  22. 70-luvun lähiöi­den suu­nit­telu ja rak­ent­maien on mainet­taan parem­paa. Itse Kirkkon­um­men Heikkilässä asun oikein mukaval­la alueel­la jka ihan kau­ni­is­sa talos­sa. äänieristys ongel­ma ja kat­so­taan voidaanko asialle mitään tehdä. Läpöeristys­tä tulee petra­ta ja iku­nat vaihtaa.

    Muuten: Tiilipäädyt. Maalatut bet­no­lamel­li­seinät. Parvek­keet vaa­ti­vat uut­ta maalaus­ta. Koko talo, jos tun­tuu rahaa pur­sua­van ovista, niin tehdään heti, muus­sa tapauk­ses­sa n 10 v. pääst’ä.

    Gester­by oli ja edelleen muak­va asuinalue. Olel­lisat on, että ihmiset tekevät talon ja alueen. Fyysi­nen arkkite­htu­uri on jopa toissijaista.

    25 vuo­den talo. Mitä teet 15 vuo­den kulut­tua, kun alkaa nuhraan­tua: Ei kan­na­ta kor­ja­ta eikä oikein viit­sisi asuakaan siinä

  23. “Hol­lan­nis­sa jos­sa on pitkät per­in­teet kel­lu­vista asun­noista tehdään tul­va-alueille talo­ja joiden­ka sokke­li on yksinker­tais­es­ti kel­lu­va beto­ni­amme. Ei ilmeis­es­ti edes mak­sa enem­pää kuin ihan nor­maalit perustukset.

    En tiedä siitä läm­mi­tys­tarpeesta, olen­naista kai on onko lämit­tet­tävä tila pin­nan pääl­lä vai alla? Ja vesi on talvel­la kyl­lä lämpimäm­pää kuin ilma.”

    Hol­lan­ti, tai Alankomaat,ei oikeas­t­aan olekaan muu­ta kuin poten­ti­aalias­ta tul­va-aluet­ta, sil­lä huo­mat­ta­va osa maan pin­ta-alas­ta on meren tason ala­puolel­la, ollut jo pitkään. 1953 oli hirvit­tätä tul­va, kun kovas­sa myrskyssä pato­ja sor­tui, suuri aluei­ta jäi veden alle ja tuhan­sia ihmisiä menet­ti henken­sä. Hal­li­tus aloit­ti sit­ten hyvin laa­jan uuden parem­man pato­jär­jestelmän suun­nit­telun, jon­ka toteut­ta­mi­nen vie pitkälle 60-luvulle, ellei pidem­päänkin (Zuider­see taisi olla han­kkeen nimi.)

    Vesi voi olla ilmaa lämpimäm­pää, mut­ta veden ja jään omi­nais­läm­pöka­p­a­siteet­ti on suurem­pi kuin ilman. Sik­si pale­len vedessä. Ja sik­si kylmä meri “huokuu kylmää.”

    On nämä ihan muakvia ajatuk­sia. Mut­ta mik­si kaikissa lois­tavisa arkkite­htiku­vis­sa Pohjolan Venet­si­as­ta aurinko paoitaa korkelta ja ruo­ho vihertää kuin neu­vos­toli­it­to­lai­sis­sa kolhoosifilmeissä?

    Sis­areni oli Sot­tun­gan kunan­si­h­teer­inä. Hänen mukaansa asuin­raken­nuskia ei saaris­tossa raken­net­tu ran­nalle, vaan saaren keskelle. Ja itsekin sen huomasin.

  24. Kalle
    “Tietääkö joku, tarvi­taanko A‑luokkaan kaik­ki tekniset vim­paimet alka­en läm­mön talteenotosta?”

    Koneelli­nen ilman­vai­h­to läm­mön tal­teeno­tol­la ( pois­toil­mas­ta ) tarvi­taan, mut­ta ei se eri­tyisen tekni­nen vim­pain ole, vaan aika yksinker­tainen ken­nos­to, jon­ka läpi tulo-pois­toil­ma menee, eikä edes kallis investointi.
    Kokon­aan toinen asia on tarvi­taanko niin tehokas­ta ilman­vai­h­toa yleen­säkään, joka toinen tun­ti kor­vataan läm­mitet­ty sisäil­ma kylmäl­lä ulkoil­mal­la 24 h, sil­loinkin kun asun­nos­sa ei edes olla, määräyk­set on fiksuja.
    Tolku­ton ilman­vai­h­to on suurin yksit­täi­nen löm­pöhuk­ka, joten siitä kan­nat­taa ottaa läm­pöä tal­teen, loogista eikö :).

    Nyky­is­ten min­im­imääräys­ten mukaiset uud­is­raken­nuk­set koneel­lisel­la tulo-pois­to ilman­vai­h­dol­la aset­tuvat lasken­nal­lis­es­ti ener­gialu­okkaan B, pienel­lä viilauk­sel­la mm talon muo­to, ikkunoiden koot, päästään hel­postikin luokkaan A.

    Van­ho­jen raken­nusten ener­gialu­ok­i­tus on vähän kyseenalaista puuhaa.
    Luok­i­tus perus­tuu käyte­tyn ener­gian ( kwh ) suh­teesta pinta-alaan.
    Luok­i­tus ei vält­tämät­tä mit­taa itse raken­nuk­sen ener­giate­hokku­ut­ta, vaan se ker­too lähin­nä raken­nuk­sen käytöstä ja asukkaiden tot­tumuk­sista mm huoneeen­läm­pö, tosin arvokas­ta tietoa sekin.

    Töölössäkin on ener­giate­hokkai­ta talo­ja, vaik­ka ulko­seinis­sä ei ole läm­möner­is­tet­tä ollenkaan. Tehokku­us perus­tuu ennenkaikkea talon hyvään hoitoon, läm­mön­säädöistä huole­hdi­taan, luon­nolli­nen ilman­vai­h­to, suo­jainen umpiko­rt­teli, yleen­sä melko vähän asukkai­ta neliöi­hin ver­rat­tuna ( läm­min käyttövesi ).

    Kallelle vih­je ener­gia­todis­tuk­sen laadintaan.
    Val­itkaa kulu­tuk­sen tarkastelu­jak­sok­si leu­to­talvi­nen vuosi, käyt­täkää jak­son aikana mah­dol­lisim­man vähän ener­giaa, huoneen­läm­pö max 21, nopeat suihkut, ilman­vai­h­to min­imi­in ym ym.

    Ener­gialu­okak­si saadaan hel­posti B, vaik­ka itse raken­nus olisi ihan mitä vaan.

    Luok­i­tuk­sel­la oli tarkoi­tus mita­ta raken­nusten ener­giate­hokkuuk­sien ero­ja, toisin kävi.

  25. Markku af Heurlin:

    70-luvun lähiöi­den suu­nit­telu ja rak­ent­maien on mainet­taan parem­paa. Itse Kirkkon­um­men Heikkilässä asun oikein mukaval­la alueel­la jka ihan kau­ni­is­sa talos­sa. äänieristys ongel­ma ja kat­so­taan voidaanko asialle mitään tehdä. Läpöeristys­tä tulee petra­ta ja iku­nat vaihtaa. 

    Juu, var­maan ihan kun­nol­lis­takin löy­tyy. Olen itsekin kotoisin 70-luvun lähiöstä, jos­sa on asi­at suht hyvin. Tarkoitin kom­men­til­la lähin­nä sitä, että ker­takäyt­töisik­si suun­nitel­tu­ja talo­ja ei Suomes­sa ole juuri puret­tu, vaik­ka ne oli­si­vat kuin­ka huono­ja. Johtunee osin taloud­es­ta ja osin siitä, että Suomen kehnoim­mis­sakaan eivät sosi­aaliset ongel­mat olleet pari vuosikym­men­tä rak­en­tamisen jäl­keen ihan sitä luokkaa kuin esim. Englan­nin pure­tuis­sa ele­ment­ti­torneis­sa. Puh­taasti arkkite­htu­uria kat­so­ma­l­la esim. Turun lähiöistä löy­tyy kyl­lä aivan hen­gen­sal­paa­van huonoa suun­nit­telua. En täl­lä tarkoi­ta rumia julk­i­sivu­ja, vaan esim. sitä, että isot ker­rostalot on paiskot­tu suun­nilleen siihen, mihin nos­turi on sat­tunut kätevästi ulottumaan.

  26. Hyviä neu­vo­ja
    Kyl­lähän Töölössä yritetään asioi­ta petra­ta. Pak­su seinä on itsesään läm­pöeriste, tersmostaat­tiset ilm­stoin­tiven­ti­ilit aut­ta­vat. (Raitisil­mavent­ti­ilit oli joskus 70-luvul­la tukit­tu ja joudu­ti­in ojas­ta allikkoon.)

    Seu­raa­va asia täy­tyy pan­na miet­intämyssyyn ‚varsinkin täl­laisen tal­ven jäl­keen: Kylmään vint­ti­in asen­netaan vesikat­toa vas­ten Vint­ti-Iita eli 70 (tai 150 mm) gyprocil­la päällystet­ty finn­foam-levy. Vas­taa 150 mm(300 mm) vil­laa. Aut­taa kylmän ylim­män ker­roksen läm­mit­tämistä ja estää muutenkin läm­pövuo­to­ja ja siten mm. jääpuikko­jen muo­dos­tu­mista ja osaltaan estää vesi­vahinko­ja. Ala­puolelta tule­va läm­pövuoo pitää vintin puo­lilämpimänä tilana, luul­tavasti aina yli nol­las­sa myös pakkasilla.

Vastaa käyttäjälle Olli Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *