Kaupunkisuunnittelaulautakunnan lista 29.4.2014

28.4.2014 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

En ole menossa lautakuntaan (Boardman-koulutus), joten tilallani on Mikko Särelä. (Listaan tästä)

Kivinokka

Asia ei liene pöydälle panon aikana muuttunut.

Muuten olen sitä mieltä, että Herttoniemen teollisuusaluetta pitäisi muuttaa metroaseman lähellä asumiseen siirtämällä teollisuusalueen rajaa yleiskaavassa pohjoiseen, millä saataisiin yhtä paljon asuntoja kuin saataisiin Kivinokkaan. Toimitilasta on pääkaupunkiseudulla ylitarjontaa ja asunnoista alitarjontaa, eikä teollisuustontti juuri hyödy metroaseman läheisyydestä, autokaupasta nyt puhumattakaan.

Eläintarhan alueen maankäytön periaatteet

Tämän alueen saavutettavuus tulee lisääntymään Pisara-radan ansiosta huomattavasti. Ensimmäiseksi jaolle on ilmoittautunut HIFK, joka haluaisi grydata alueelle hotellin, kylpylän, luksusasuntoja, suurmyymälän ja rahoittaa tällä kaavoitushyödyllä jäähallin.

Virastonsuunnitelmissa on tilaa jäähallille, mutta mikäli oikein ymmärrän, ei niille hankkeille, joilla jäähalli rahoitetaan. Sinänsä olen sitä mieltä, että jos kaupunki aikoo subventoida jäähallia, siihen kannattaa käyttää mieluummin rahaa kuin alihinnoiteltua rakennusoikeutta.

Asumista virasto ei alueelle suunnittele. Voisihan Töölö jatkua tuollekin alueelle ja kurottua vähän lähemmäs Kalliota.

Meilahden sairaala-alueen kaava

Tehdään tilaa uudelle Lastensairaalalle sekä trauma- ja syöpäsairaalalle. Aika ahtaaksi käy tila, mutta vielä mahtuu. Niinpä en vielä urputa mitään niistä suojelluista sairaanhoitajien asuntoloista. Kun seuraava hanke tulee, ne varmaankin uhrataan. Nyt ne on rajattu kaava-alueen ulkopuolelle.

Paloheinään kerrostaloja

Pakilantien varteen Paloheinään suunnitellaan kerrostaloa. Kaavan lähtökohdat ovat nyt lautakunnan käsittelyssä. Tavoitteena on monipuolistaa asukas- ja asuntojakaumaa sekä tarjota vanhenevalle väelle esteetöntä kerrostaloasumista, mitä moni alueen asukas vastustaa äänekkäästi.

Liikenneinvestoinnit

Budjettiesitys vuodelle 2015 ja  hahmotelma vuosille 2016-24

Voi kun olisi enemmän rahaa! Helsingissä on tehty tavattoman hyviä kaupunkiympäristöä parantavia suunnitelmia, joihin ei vain ole rahaa.  Moni näistä suunnitelmista on asukkaiden kannalta kannattavia: ne parantaisivat asuntojen arvoa enemmän kuin investointi maksaa. Asuntojen arvonnousussa taas ei ole kyse mistään keinotteluvoitosta vaan siitä, että alueen laatu paranee näin paljon. Muualla tällaiset investoinnit voidaan rahoittaa kohdennetulla kiinteistöverolla. Vaikkapa Munkkiniemen kiinteistöiltä kerättäisiin kolehti (pakolla) ja pantaisiin Puistotie kuntoon.

Vähän huolestuttaa, että loppukauden suunnitelma paukkuu pahasti yli raamin. Se taas johtuu siitä, että olemme kiristäneet tavoitteita asuntorakentamisessa. Tontinluovutustuloilla voidaan nämä kyllä rahoittaa, mutta investointikatto on bruttomääräinen, kun sen pitäisi olla nettomääräinen. Arrgh!

Kommentit

50 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelaulautakunnan lista 29.4.2014”

  1. Eltsun kiertäjä kirjoitti 28.4.2014 kello 10:05

    Eläintarhan nykyinen urheilupuisto on hieno rakentamaton alue Töölönlahden ja Keskuspuiston välissä, ja sellaisena se pitäisi säilyttää. Yhtenäistä kulttuurihistoriallisestikin arvokasta puistoaluetta ei pitäisi ruveta nakertamaan reunoiltaan erilaisilla rakennushankkeilla tai maanalaisilla toiminnoilla, jotka lisäävät myös liikennöintitarvetta puistossa.

    Urheilupuiston keskeisiä rakennuksia ovat vuoden 1952 olympialaisten aikainen Olympiastadion ja Uimastadion, sekä Eläintarhan perinteinen urheilukenttä. Näiden ympärillä sijaitseva vehreä puisto tarjoaa näille rakennuksille arvoisensa ympäristön. Myös legendaaristen Eläintarhan ajojen reitti mutkittelee edelleen puiston ympäri.

    Olympiastadion on yksi Helsingin maamerkeistä ja osa kaupungin historiaa, ja tarvitsee laajan puiston ympärilleen. Myöskään sen naapuriin Mäntymäelle ei pitäisi rakentaa mitään massiivisia jäähallirakennelmia tai kauppakeskuksia, vaan säilyttää ympäristö yhtenäisenä viheralueena ja muuttaa nykyiset parkkialueet Olympiapuistoksi. Näin myös Keskuspuisto pääsee jatkumaan Eläintarhan ja Mäntymäen kautta esteettömästi Töölönlahdelle saakka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  2. Kimi kirjoitti 28.4.2014 kello 10:17

    Keskustasta kuuluu hyviä uutisia, taistelua autosaatanaa vastaan ollaan sittenkin voittamassa: http://www.hs.fi/kotimaa/Pian+keskustassa+ei+pääse+enää+ostoksille/a1398648646982

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  3. Jari V kirjoitti 28.4.2014 kello 11:09

    Asumista virasto ei alueelle suunnittele.

    Käskekää suunnittelemaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 64

  4. antti kirjoitti 28.4.2014 kello 11:48

    Mäntymäen – Kisahallin alueen suunnitteluperiaate:

    “Alueelle voidaan suunnitella virkistyksen, urheilun, ympäristöön soveltuvien palvelujen ja maanalaisen pysäköinnin tiloja, lähtökohtana merkittävien viheralueiden ja näkymien säilyminen”

    Ei tänne mitään kannata edes alkaa suunnitella tuolla periaatteella (parkkikentät tulee säilyttää).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  5. jim kirjoitti 28.4.2014 kello 12:01

    Käytännössä tässä on kyseessä Kisahallin parkkikentän suojelukaava:Rakentaminen ja alueen kehittäminen kielletään eikä pysäköintiin osoiteta/mahdollisteta korvaavia paikkoja. Ja miksi rakentaa Mäntymäelle maanalaisia pysäköintihalleja, jos maan päälläkin on tilaa. Kuka maksaa?

    Tulevaan Pisara-asemaankin varaudutaan aika erikoisella tavalla:” Pisararadan päälle ei saa sijoittaa rakentamista.”

    Asuntoja!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 38

  6. Ylermi kirjoitti 28.4.2014 kello 14:19

    Juu, mitäpä sitä keskustaan asuntoja rakentamaan. Mäntymäelle kaikki mikä vain mahtuu ja keksitään esittää – ihan paras paikka asunnoillekin, joista näkymä sitten Töölönlahdelle. Posketonta väittää tuota kulttuurihistoriaksi, kun se on ollut yhdistetty parkki- ja kaatopaikka vuosikymmeniä.

    Politiikka ja isi-muodot on muuten aika huono yhdistelmä. Ei tuon Herttoniemen kanssa varmaan fiksumpaakaan voi tehdä kuin tuossa blogissa kuvailtu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  7. Antsa kirjoitti 28.4.2014 kello 17:33

    OS:”Muuten olen sitä mieltä, että Herttoniemen teollisuusaluetta pitäisi muuttaa metroaseman lähellä asumiseen siirtämällä teollisuusalueen rajaa yleiskaavassa pohjoiseen, millä saataisiin yhtä paljon asuntoja kuin saataisiin Kivinokkaan. Toimitilasta on pääkaupunkiseudulla ylitarjontaa ja asunnoista alitarjontaa, eikä teollisuustontti juuri hyödy metroaseman läheisyydestä, autokaupasta nyt puhumattakaan.”

    Helsingissä voitaisiin tehdä päätös että teollisuusalue-nimi korvataan kaikkialla sanalla SoHo eli Herttoniemen SoHo, Roihupellon SoHo, Tattarisuon SoHo, Pitäjänmäen SoHo jne. Samalla luovutaan kaikista rajoitteista teollisuustilojen käytöstä asumisessa tai luovien yhteisöjen elintiloina. Samalla kielletään lailla kaikki valtion ja kaupungin loppumattomat yritykset estää ihmisten oma-alotteellisuutta ja toimeliaisuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  8. Viherinssi kirjoitti 28.4.2014 kello 21:08

    OS: Tavoitteena on monipuolistaa asukas- ja asuntojakaumaa sekä tarjota vanhenevalle väelle esteetöntä kerrostaloasumista, mitä moni alueen asukas vastustaa äänekkäästi.

    Tätä virkkettä lukemalla diabolisella pyhän kirjan lukutekniikalla mieleen tuli muutama kysymys:

    – Vastustavatko alueen asukkaat äänekkäästi, vai vastustavatko alueen äänekkäät asukkaat?

    – Vastustetaanko vanhenevan väen esteetöntä kerrostaloasumista?

    – Vastustetaanko asukas- ja asuntojakauman monipuolistamista?

    Aika usein tuntuu siltä, että näissä asioissa äänessä on paljon esimerkiksi kaupunginosayhdistysten aktiiveja. Muutaman kerran noissa tilaisuuksissa käyneenä (en tosin tuolla alueella) on tullut vähän sellainen tunne, että tilaisuuksissa äänekkäimmät eivät aivan välttämättä ole kovin kattava poikkileikkaus alueen väestöstä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  9. teekkari kirjoitti 28.4.2014 kello 21:59

    Kimi:
    Keskustasta kuuluu hyviä uutisia, taistelua autosaatanaa vastaan ollaan sittenkin voittamassa: http://www.hs.fi/kotimaa/Pian+keskustassa+ei+pääse+enää+ostoksille/a1398648646982

    Kannattaa tosiaan lukea se Ympäristöministeriön raportti.

    Ensinnäkin raportti tarkastelee kaupan alan työpaikkojen ja myynti-pinta-alan suhteellista osuutta eri kaupunkirakenteen vyöhykkeillä, ei esimerkiksi myyntiä tai kannattavuutta. Toisekseen raportista nähdään, että Helsingin alueella keskusta-alueiden (siis sekä pääkeskustan että sivukeskustojen) yhteenlaskettu osuus kaupan alan työpaikoista ei ole juuri muuttunut, vaan vuoden 2000 jälkeen alkanut päinvastoin kasvaa keskusta-alueilla.

    Toki kantakapungin suhteellinen osuus kaupasta on laskenut kun kaupunki kantakaupungin ulkopuolella on kasvanut, mutta Hesarin raflaava otsikko ei tosiaankaan tutkimuksen mukaan kuvaa kovinkaan hyvin tilannetta Helsingissä. Täällä kauppa jatkaa kasvuaan keskusta-alueilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  10. Struwwelpeter kirjoitti 28.4.2014 kello 22:51

    Viherinssi: Juuri tänään kyseisen alueen kaupunginosayhdistyksen kokouksessa vierailleena tuntuu, että yhdistys on ottanut keskustelevamman ja vaihtoehtoja tarjoavan lähestymistavan. Kerrostaloilla tiivistämisellä tuntuu kyllä olevan vastustajansa, ja lisärakentamiselle koetetaan löytää mieluisampia paikkoja alueelta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.4.2014 kello 8:09

    Tässä Pakilan tapauksessa fyysiseen suunnitelmaan (kerrostalot) liittyy ikävällä tavalla sosiaalisen perusteet (vuokratalot). Sinänsä vanha viisaus on, ettei kaikkein köyhimpiä ja kaikkein rikkaimpia kannattaisi yrittää sekottaa keskenään, koska eivät sekoitu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Sakke kirjoitti 29.4.2014 kello 6:15

    Kivinokka: En tunne aluetta kovin hyvin.
    Tämähän on yksi perussyy sille, miksi Helsingissä on niin helppoa kaavoittaa rumaa. Helsinki on jo niin suuri, että suurin osa helsinkiläisistä ei paikkoja tunne, ja ne jotka tuntevat, ovat aina vähemmistönä, joka uusia, paikat varsin helposti pilaavia suunnitelmia vastustaessan leimataan vielä ns. NIMBYiksi. Kullakin alueella asuvalla, koko Helsingin mitoissa siis vähemmistöllä, on yleensä vielä oma vähemmistönsä, muutama harva poikkeus, joiden kantoihin on KSV:n vuorovaikutusraporttien tiivistelmissä, tai niistä tehtävissä yhteenvedoissa kätevä viitata, esim antamalla lukijan muodostaa asukkaiden taholta esitetyn suunnitelmien vastustuksen ja kannatuksen määrä liki yhtä suurina, vaikkapa tyyliin: “Rakentamista on myös kannatettu”. Jos vuorovaikutusraportti on kaupungin toimesta julkaistu, mutta on laajuudeltaan suuri, ei yksittäisillä KSL:n jäsenillä, tai valtuutetuillakaan, liene kaiken muun kiireen keskellä kovin hyviä mahdollisuuksia selvittää asian todellista laitaa.

    Kaupungin hallinnon (ja grynderin!) näkökulma asiaan lienee:, julkisesti: “hyvä, muotoseikat on täytetty, asukkaita on kuultu, siitä osoituksena raportti”, ja, “hyvä, alueen ‘kehittämissuunnitelmia'(?) voidaan siis jatkaa”, (‘kuten meillä oli alunperin tarkoituksenakin’), mutta ehkä ei-julkisesti jupisten (‘on se vaan piru, että tämmöisiä hidastavia tekijöitä kaavoituksen ja rakentamisen tielle on pystytetty’).

    Käykääpä vaikka huviksenne katsomassa miten paljon erilaisia dokumentteja esimerkiksi Koivusaaren osayleiskaavoituksen suunnittelun puitteissa on teetetty! Mikä lienee niiden yhteenlaskettu sivumäärä, ja kauanko huolellinen tutustuminen koko tuohon aineistoon vaatii ajankäyttöä?

    Onko siis mikään ihme, että lopputuloksena on yhä rumemmaksi muuttuvaa Helsinkiä, jos alueiden (ja yksittäisten
    paikkojen parhaat ominaispiirteet jätetään huomiotta, ja näkökulma kaavoitukseen on liian yksioikoinen ja perin kaavamainen? Eri konsulttien tekemien raporttien ja selvitysten kohteet, määrä ja laatu voivat toki olla, paikasta riippuen, kaavoitusprosessissa usein tärkeäkin tekijä, mutta niiden suuri lukumäärä (ja jo pelkkä sivumäärä) voi myös saada aikaan (nykymaailman kiireisen ihmisen) reaktion: “eihän näitä jaksa kukaan lukea”!

    Lopääputulos: johtopäätöksiä ja yhteenvetoja vedetään enemmän tai vähemmän (kenen ohjailemana?) “mutu”-tuntumalla, mikä tulisi tavattoman paljon edullisemmaksi ilman tuota kaavoittajan selustan varmistusta. Käytännössähän jokainen fiksu konsultti varmasti osaa aavistaa, minkälainen selvitys (ja yhteenveto johtopäätöksineen) milloinkin tulee laatia, jos haluaa töitä jatkossakin.

    Aamun HS:ssa (29.4.2014, sivu A5) oli A. Blåfield’in osuva kirjoitus samaan aiheeseen ja perusongelmaan liittyen.

    Ihan vain kuriositeettina lisään vielä seuraavan kommentin: Jos autoliikkeet karkotetaan kauas metroasemasta, miten auton ostoaikeissa olevat voivat jatkossa käydä katsomassa eri autovaihtoehtoja, jos heillä ei autoa käytettävissään ole? Pitäisikö fillareitakin myyvät ja huoltavat liikkeet karkottaa Helsingistä sopivan pyörämatkan päähän, esim. Vantaalle?

    No, leikki sikseen, pyrin vain osoittamaan, että asioilla on yleensä kääntöpuolensa. Herttoniemessä saattaa Itäväylän eteläpuolelle jonkin verran asuntoja ehkä mahtuakin, ainakin näin kaupungin toisen laidan ‘norsunluutornista asioita likinäköisesti silmäilllen’, mutta kuunnelkaa nyt ihmeessä, mitä Herttoniemen asukkaat asiasta tuumaavat. Heillä on asiaan mitä todennäköisimmin parempi tuntuma. Sama kehotus koskee Kivinokkaa, ja sen nykyisiä käyttäjiä, joita en siis valitettavasti itse kovin hyvin (tietääkseni) tunne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.4.2014 kello 8:11

    Kai jokainen järjissään oleva vertailee autoja netissä, sen sijaan, että uskoisi tyrkjyttävän myyjän lepertelyä. Koska kukaan ei mene autoliikkeeseen ihan päivittäin, toisin kuin asuntoonsa, asuntojen sijoittaminen metroaseman viereen on perustellumpaa kuin autokaupan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Viherinssi kirjoitti 29.4.2014 kello 9:29

    Osmo Soininvaara:
    Tässä Pakilan tapauksessa fyysiseen suunnitelmaan (kerrostalot) liittyy ikävällä tavalla sosiaalisen perusteet (vuokratalot). Sinänsä vanha viisaus on, ettei kaikkein köyhimpiä ja kaikkein rikkaimpia kannattaisi yrittää sekottaa keskenään, koska eivät sekoitu.

    Esittelyasiakirjojen pikasilmäyksen perusteella ymmärsin, että tarkoituksena oli kaavoittaa esteettömiä kerrostaloja, jotta alueen ikäihmiset voisivat vapauttaa omakotitalonsa seuraaville tarvitsijoille. Sen vastustaminen tuntuu ihan aidolta kaupunginosaseuranimbyilylytä.

    = = =

    Tämä onkin itse asiassa aika mielenkiintoinen case kaupungin päätöksenteon läpinäkyvyyden ja ymmärrettävyyden kannalta. Lukaisin esityslistan liitteenä olevan materiaalin uudelleen läpi, ja kyllähän se asiakin sieltä löytyy, kun oikein lukee.

    Tässä ote dokumentista: “PALOHEINÄ, PIKKUSUONKUJAN YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA”:

    Mitä alueelle suunnitellaan

    Pikkusuonkujan varteen ja osittain nykyisen päiväkodin tontille suunnitellaan uusia kerrostaloja. Pakilantien ja Pikkusuon- kujan risteykseen tutkitaan uuden päivittäistavarakaupan tai asuntojen sijoittamista. … uusia kävely- ja pyöräreittejä, lähiliikuntapaikkaa ja uutta alueellista kierrätyspistettä. … Tavoitteena on parantaa alueen palveluja, monipuolistaa alueen asuntotarjontaa hissillisillä kerrostaloasunnoilla, lisätä kulkureittejä ja kohentaa kaupunkikuvaa.

    Tämä kuulostaa siis siltä, että “monipuolistaminen” tarkoittaa lähinnä ikäihmisille rakennettavia kerrostaloja. Muuten tarkoituksena on kohentaa nuhjuisen nurkan ilmettä ja parantaa palveluita. Tätä tuskin vastustavat muut kuin mahdollisesti häviävän puiston rajanaapurit.

    Suunnitteluperiaatteita koskevassa vuorovaikutusraportissa kiinteistövirasto sanoo:

    Perheasuntojen saatavuutta ja asuntokannan huoneistotyyppijakauman sekä väestöpohjan monipuolisuutta voidaan tukea pitämällä perheasuntojen osuus asuntotuotannosta tulevina vuosina lähellä 2000- luvun alkupuolen tasoa. Samalla voidaan edistää seudullisten asuntomarkkinoiden tasapainoa ja ehkäistä pienten asuntokuntien voimakasta keskittymistä Helsinkiin. Tämän vuoksi myös pientalovaltaisilla alueilla tulee tutkia tiiviin rakentamisen mahdollisuuksia ja mahdollistaa asumisuran laajentaminen edelleen siten, että esimerkiksi ikääntyvälle vä- estölle löytyy tarkoituksenmukaisempia ja sopivampia esteettömiä asuntoja. Tällaisia asuntoja mahdollisine palveluineen tulisi tuottaa alueille, joilla on vanhenevaa väestöä, koska siirtyminen uudelle alueelle voi olla vaikeaa. Näin myös vapautuisi perheille sopivia pientaloja sekä lisäksi soveltuvia kerrostaloasuntoja. Kaava vastaa osaltaan asumisen ja siihen liittyvän maankäytön ohjelman tavoitteisiin.

    Tämä viesti on vähän ristiriitainen, koska alussa vaaditaan isoja perheasuntoja keskelle lähes pelkästään isoja perheasuntoja sisältävää asuinaluetta. Lopussa kuitenkin hyvin selvästi puhutaan edelleen niistä Pakilan vanhusten esteettömistä asunnoista.

    Tässäkään ei ole mitään mainintaa sosiaalisesta asuntotuotannosta, ja luulisi edelleen kaupunginosan asukkaiden olevan tyytyväisiä, kun mummoille ja papoillekin löytyy hyvä paikka läheltä sitten, kun lumitöiden tekeminen ei enää maistu tai onnistu.

    Itse tilaisuudessa vastustettiin voimakkaasti kerrostaloja, perusteet eivät selviä asiakirjoista.

    Ilmeisesti avainsanat löytyvät kuitenkin vasta eilen käsitellystä dokumentista “Pikkusuonkujan ympäristön suunnitteluperusteet”. Siellä onkin teksti:

    Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 12.9. 2012 asumisen- ja maankäytön AM-ohjelman, jonka mukaan

    – asukasrakenteen yksipuolistumista tulee ehkäistä tarjoamalla erilaisia asumisvaihtoehtoja.

    – esteettömiä asumisvaihtoehtoja tulee lisätä täydennysrakentamisalueilla.

    Pihvi taisi ollakin tuossa lihavoimassani kohdassa. Muita mainintoja tästä en asiakirjoista löydä.

    Kaupunki ei siis halua missään tapauksessa kertoa asukkaille, että tarkoitus on tehdä sosiaalista asuntotuotantoa. Asukkaat eivät taas missään tapauksessa halua sanoa, että muu on oikeastaan ihan neuvoteltavissa, mutta sosiaalinen asuntotuotanto ei alueelle kuulu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  15. KariS kirjoitti 29.4.2014 kello 9:57

    Osmo Soininvaara:
    Kai jokainen järjissään oleva vertailee autoja netissä, sen sijaan, että uskoisi tyrkjyttävän myyjän lepertelyä. Koska kukaan ei mene autoliikkeeseen ihan päivittäin, toisin kuin asuntoonsa, asuntojen sijoittaminen metroaseman viereen on perustellumpaa kuin autokaupan.

    Jos tuolla Osmon logiikalla, siis kuinka moni ja kuinka usein jotakin toimintoa tarvitsee, sijoittaisiin kaikki muutkin toiminnot kuin autokauppa, niin eipä Metroaseman läheisyyteen jätettäisi kouralliselle ihmisiä tarkoitettua mökkikylää tai siirtolapuutarhaa. No, tämä ei ole edes pahin älyllinen epärehellisyys jota vihreät tuon Kivinokan kanssa ovat osoittaneet

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  16. ze kirjoitti 29.4.2014 kello 10:31

    Kimi:
    Keskustasta kuuluu hyviä uutisia, taistelua autosaatanaa vastaan ollaan sittenkin voittamassa: http://www.hs.fi/kotimaa/Pian+keskustassa+ei+pääse+enää+ostoksille/a1398648646982

    Kannattaa lukea se tutkimus läpi, jos ei itse uutisesta valkene, että tuossa ei puhuta Helsingin keskustasta. Monen muun kunnan keskustalla menee kyllä huonosti, mutta ihmekös se kun niissä on liian vähän kaupunkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  17. ze kirjoitti 29.4.2014 kello 16:27

    KariS: Jos tuolla Osmon logiikalla, siis kuinka moni ja kuinka usein jotakin toimintoa tarvitsee, sijoittaisiin kaikki muutkin toiminnot kuin autokauppa, niin eipä Metroaseman läheisyyteen jätettäisi kouralliselle ihmisiä tarkoitettua mökkikylää tai siirtolapuutarhaa. No, tämä ei ole edes pahin älyllinen epärehellisyys jota vihreät tuon Kivinokan kanssa ovat osoittaneet

    Eikö ksv:n Kivinokka-suunnitelmassa ollut tarkoitus säästää mökit ja gryndata se pussinperällä, kaukana metroasemasta, sijaitseva luontoalue? Mielestäni se oli ihan nurinkurinen suunnitelma, mutta saatan muistaa väärin. Siirtolapuutarhat pitäisi kyllä nimensä mukaisesti siirtää pois noin läheltä kaupunkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  18. Sakke kirjoitti 29.4.2014 kello 17:16

    Osmo Soininvaara:
    Kai jokainen järjissään oleva vertailee autoja netissä, sen sijaan, että uskoisi tyrkjyttävän myyjän lepertelyä. Koska kukaan ei mene autoliikkeeseen ihan päivittäin, toisin kuin asuntoonsa, asuntojen sijoittaminen metroaseman viereen on perustellumpaa kuin autokaupan.

    Auto, kuten maisema, pitää kokea eri aistein. Pelkkä netissä näkeminen ei ostopäätökseen riitä. Sama pätee muuten fillareihinkin, ellei omaa “hällä väliä”-mentaliteettia.

    Olen samaa mieltä, mutta ymmärrätkö sinä sitä, että jos jättää auton esim päivän ajaksi huoltoon on hyvä, jos sieltä pääsee julkisilla töihin aamulla ja takaisin illalla? Muuten tarvitaan enemmän autoja!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  19. Olli kirjoitti 29.4.2014 kello 19:06

    Kelle tässä kivinokka päätöksessä nyt oikein pyllistetään. On mahdoton saada Soininvaaran teksteistä sellaista kuvaa että hän tosissaan vastustaisi alueen rakentamista. Myös muiden vihreiden ulostulot ovat olleet erittäin maltillisia, muutama sana sielä täälä.

    Onko tämä nyt niin että ryhmän naivistisiivelle ei vaan yksinkertaisesti tämänkään alueen rakentaminen käy ja ryhmädynamiikan vuoksi Osmokin on pakotettu tätä vastustamaan. Sääli, suuri sääli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  20. juminy kirjoitti 29.4.2014 kello 22:55

    KariS: Jos tuolla Osmon logiikalla, siis kuinka moni ja kuinka usein jotakin toimintoa tarvitsee, sijoittaisiin kaikki muutkin toiminnot kuin autokauppa, niin eipä Metroaseman läheisyyteen jätettäisi kouralliselle ihmisiä tarkoitettua mökkikylää tai siirtolapuutarhaa. No, tämä ei ole edes pahin älyllinen epärehellisyys jota vihreät tuon Kivinokan kanssa ovat osoittaneet

    Kivinokka ei nyt ihan ole metroaseman vieressä. Siirtolapuutarha on lähellä, joskaan ei välittömässä läheisyydessä sekään, tosin kylläkin iso osa siitä sillä etäisyydellä, jota pitäisi tiivistää.
    http://goo.gl/1s0PDW

    Kivinokka tarttis sen 6k asukasta noin 300m säteisen ympyrän sisään ja sinne joku tommonen, mutta reilu tuplasti pidempi, metroasemalta, niin sitte:
    http://goo.gl/okvSup

    Parempi olis tietty rakentaa Itäisen Bulevardin (Itäväylän tulevaisuus) varteen ja se ratikka, joka siinä menis Pasilaan jättäis keskustaan menevät Kalasatamassa kätevällä vaihdolla metroon. Tämä varmaan tarkoittaisi, että siirtolapuutarha kannattais rakentaa ainakin osin ja Kivinokasta ne osat, jotka ovat lähellä ratikkaa. Sinne niemeen asti on turha mennä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  21. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 30.4.2014 kello 7:16

    Osmo Soininvaara:
    Kai jokainen järjissään oleva vertailee autoja netissä, sen sijaan, että uskoisi tyrkjyttävän myyjän lepertelyä. Koska kukaan ei mene autoliikkeeseen ihan päivittäin, toisin kuin asuntoonsa, asuntojen sijoittaminen metroaseman viereen on perustellumpaa kuin autokaupan.

    Liiketoiminta pyrkii sijoittautumaan niinsanotusti “hyville liikepaikoille”. Päivittäistavarakaupalle on asiakasvirta ja sen tuoma liikevaihto olennainen tekijä, mutta näin on myös tilanne erikoisliikkeiden osalta, vaikkakaan ne eivät ehkä ihan samaan päivittäisten asiakkaiden lukumäärään pyrikään. Eihän nyt kukaan uutta fillaria, sohvaa tai kenkiä ihan joka viikko osta. Siinä mielessä olen kanssasi samaa mieltä siitä, jos sitä mieltä olet, että kulku metroasemalta kotiin autoliikkeen ohi (tai siellä välillä poiketen!) ei ole mielekkäin ratkaisu, sillä sehän voisi vain mahdollisesti herättää turhia intohimoja!

    Toisaalta, liikenneyhteydet kodin ja päiväkodin, kodin ja opinahjon, kodin ja työpaikan, kodin ja sen ulkopuolella harjoitettavien harrastusten (ja vapaa-ajan viettopaikkojen) välillä sekä elämän eqhtoopuolella vielä kodin ja palvelutalojen välillä, ovat ratkaisevia sen kannalta, miten kauan aikaa missäkin kuluu. Samaa aikaa ei voi tarjota ihan kaikille, mutta jonkinlainen matka-ajan hajonta voitaneen sallia, ja käytännössähän tällaiseen ihmiset asuinpaikkansa valinnoilla päätyvät.

    En osta fillaria tai autoakaan yksinomaan netistä löytyvien tietojen(?) perusteella. Jos joku näin tekee, tekee hän sen luullakseni olosuhteiden pakosta tai omaa tyhmyyttään.

    Autokauppiaiden “lepertelyt” luokittelen samaan sarjaan kuluviksi kuin arkkitehtien viistoilmakuvat. Niiden tarkoitus on suurelta osin tai lähes pelkästään myynnin edistäminen.

    Omat havainnot, tietojen keruu ja jonkinlainen screening-analyysi on paikallaan silloin, kun on kyse isommista investoinneista, joita elämässä joskus joutuu tekemään. Jos auton tai polkupyörän osalta päädyn loppusuoralla pariin vaihtoehtoiseen ratkaisuun, on niihin käytävä itse tutustumassa, jotta voi kokeilla mm. miltä auto tai fillari ‘luonnossa’ (siis käsin kosketeltuna ja ‘takapuolituntumalta’) näyttää ja tuntuu, ja miten sen eri toiminnot käytännössä sujuvat, sekä ovatko jotkin asiat oivallisesti vai kehnosti toteutettu. (Esim käynti Kalasatamassa ja sen silmäily eri suunnilta, mm Katajannokalta, Pohjoisrannasta, Sörkasta ja kulosaaren sillalta kertoo alueen tämän hetken tilasta enemmän kuin yksi viistoilmakuva. Viimeksimainittu toki täydentää käytettävissä olevaa informaatiota, kuten aluetta koskevat kirjoitukset ja kuvaukset (ks. HS/2014.04.30/s. A6-A7) ja muu viitekehys.)

    Autoliikkeiden ja fillarihuoltamoiden ei ole ehkä mikään pakko sijaita aivan metroasemien vieressä, mutta jos kulkupelinsä joutuu joskus jättämään korjaukseen tai huoltoon, kun omat taidot siihen eivät kaikilla sitä varten ihan aina riitä, on jonkinlaisista julkisen liikenteen yhteyksistä yleensä aina hyötyä sekä liikkeelle että sen asiakkaille.

    Ehkä se etäisyys lähimmälle pysäkille voisi olla kohtuullisen kävelymatkan verran. Kävely tekee hyvää niin piintyneille autoilijoille kuin meille muillekin. Fyysisesti liikuntarajoitteisten osalta saattaa tilanne olla haasteellisempi, joten ratkaisujen haussa tarvitaan hyviä vaihtoehtoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  22. antti kirjoitti 30.4.2014 kello 8:30

    Kyllä nyt voi kaupunkisuunnittelulautakunnan nimetä uusiksi. Kesämaja- ja parkkipaikkasuunnittelulautakunta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  23. Pasi Kukko kirjoitti 30.4.2014 kello 13:04

    Sakelle:

    Ottakoot vaikka taksin alle ne autottomat joilla auton hankinta tulee ajankohtaiseksi. Jos ei ole varaa taksireissuun ei ole varaa siihen autoonkaan. Bussillakin pääsee aika moneen kohteeseen.

    Vaihtoehtoisesti voi yrittää olla vakuuttava kun soittaa kaupparatsulle, että x-mallin koeajo kiinnostaisi, mutta autottomana on vähän turhan hankala lähteä liikkeeseen asti potkimaan rengasta.

    Ihan asiallisesti voi tiedustella ja ilmoittaa, että tarkoitus olisi hommata käyttöauto sellaisesta lafkasta jossa tällainen koeajotoimitusmahdollisuus onnistuu suurimmitta vaikeuksitta.

    Ja oikein viksu vekotin yhdistää lomamatkan Saksassa autonhakureissun kanssa. Ei tarvitse maksaa uuden auton lisää eikä periferialisää.

    Ja jos autolla ajelu kuitenkin typistyy ei-ihan-joka-päiväiseen Helsingin sisäiseen liikkumiseen (luonnollisesti lasken tähän sekä Vantaan että Espoon) niin sekin vaihtoehto on, että hommaa yhteiskäyttöauton.

    10-15 kilsan matkoilla pärjäisi asiallisella sähköistetyllä (tavara)fillarikin.

    Ei tämä nyt niin tavattoman vaikea asia ole saada hoidetuksi ilman, että autoja pitäisi – ja kannattaisi – säilyttää asumisen paraatipaikoilla.

    Meinasin melkein tipahtaa fillarin selästä kun katselin, että olivat onnistuneet bygaamaan yht’äkkiä Herttoniemeen uuden viherkasvimyymälän(!)

    Toisella puolella on suora rivi juuri valmistuneita ja valmistumassa olevia kerrostaloja… Mikä lie informaatiokatkos tässäkin taas takana. Aivan käsittämätöntä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  24. Pasi Kukko kirjoitti 30.4.2014 kello 13:44

    Kari S:n kanssa samaa mieltä.

    Itse olen sitä mieltä, että tehdään Kivinokan suhteen sitten mitä tahansa, se on ja jää pussinperäksi. Toisin sanoen, liikkuminen tulee perustumaan yksityisautoiluun.

    Ja jo valmiiksi ruuhkainen Itäväylä saa satoja autoja lisää jonon jatkoksi. Tästä ei puhu enää kukaan.

    Kivinokan kehittämisen “vaihtoehdot” olivat kovin luovasti rajattu. Yhdessä laskettiin Itäväylän eteläosan alapuolinen asuinrakentaminen mukaan sekä Itäväylän kansittaminen, toisessa ei.

    Jos ja kun tarkoitus on pissiä kaupunkilaisia silmiin niin se pitäisi ymmärtää edes tehdä uskottavasti. Tuntuu, että siellä on nykyään pelkkiä pellejä onanoimassa CAD-ohjelmilla.

    Ja sanomattakin oli selvää, että siirtolapuutarha rajattiin suunnitelmista kokonaan. Kai se oli liian monelle isokenkäiselle liian lähellä kotipesää. Yhtä lailla kesämajoissa on historiallisia arvoja (ja itseasiassa vanhempia sellaisia) kuin tuossa siirtolapuutarhassakin.

    Mutta jotenkin tuo luova rajaus tuntuu sujuvan suunnittelijoilta niin kovin luonnollisen tuntuisesti.

    Kyllä itse voin elää jatkoon valitun Kivinokkasuunnitelman kanssa jossa itäosan metsä säilytetään, rannat säilytetään esteettöminä ja mökkialuetta siirretään rannasta pois päin (ja tiivistetään/karsitaan).

    En vain pidä Kivinokan rakentamista kovinkaan järkevänä projektina em. syystä (enkä ainakaan aloittaisi rakentamisen funtsimista siitä!).

    Meillähän olisi käytettävissä Santahaminan kokoista lääniä jolloin olisi jo kannattanut se merenalainen metroraidekin toteuttaa Kruunuvuorenrannan kautta vedettynä.

    Mutta kuten meillä niin tyypillisesti käy, ei riittänyt sen enempää rohkeutta kuin mielikuvitustakaan. Jäljellä jää osaoptimointia jota vuosikymmenten jälkeen pitää jälleen uudelleen osaoptimoida – ad infinitum.

    En silti pidä oikeudenmukaisena, että näiden kesämajojen ja siirtolapuutarhamökkien nautintaoikeus joihin pääsi aikoinaan muutamilla satasilla kiinni jää ikuisiksi ajoiksi nykymuotoiseksi.

    Tällainen järjestely on jotain joka voi olla itsestäänselvyys lähinnä kai Venäjänmaalla.

    Nämä pitäisi kaikki pakkolunastaa, laittaa vuokralle sekä saattaa ympärivuotisesti asuttaviksi pienkodeiksi pariskunnille/opiskelijoille/eläkeläisille/muille pientuloisille/valtiontaiteilijoille jne. (= edes pieni mahdollisuus saada jotain vastinetta rahoillemme).

    Jokaiselle viljelypalstalle mahtuisi ainakin yksi mobiilimökki, myös joillekin nykyisille siirtolapuutarhatonteille.

    Mobiilimökkejähän mahtuisi ihan helevetisti joka puolelle. Monien taloyhtiöiden pihaankin komiasti rakennetut mobiilimökit sopisivat mainiosti. Voisivat pientä vastiketta vastaan käyttää taloyhtiön saunaa ja pesukonetta.

    Ja mikä parasta: vastenmielisimmän öykkärit eivät edes harkitsisi tällaista asumismuotoa mistään hinnasta.

    Sama esteettisyys ja asumisen/elämisen tapa olisi pitkälti mahdollista säilyttää mutta kuitenkin niin, että saataisiin uusia ympärivuotisia veronmaksajia, ja että asukkaaksi pääsisi ihan kuka tahansa eikä ainoastaan tyyppi jolla on suhteita tai oikea jäsenkortti takataskussa.

    Almost everybody would win.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  25. Kalle kirjoitti 30.4.2014 kello 15:46

    Kivinokan osalta Osmo ei näemmä edes yritä selitellä, miksi tämä meni näin. 😀 Ei kovin ekologinen ratkaisu. 🙁

    Herttoniemen teollisuusalueen osalta taas olen erimieltä. Periaatteessa Kaupungille ei kuulu, mitä tontille on rakennettu. Kaupungille kuuluu ruutukaavan piirtäminen niin Kivinokkaan, Herttoniemeen kuin Herttoniemen teollisuusalueelle. Teollisuusaluetta isompi ongelma on alue metroaseman ympärillä, jonka kaava pitää uusia tehokkaammaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  26. Anssi V kirjoitti 30.4.2014 kello 17:03

    Osmo Soininvaara: Kai jokainen järjissään oleva vertailee autoja netissä, sen sijaan, että uskoisi tyrkjyttävän myyjän lepertelyä.

    Miksei uskoisi? Kyllähän jotkut käyvät torilla kuuntelemassa jopa poliitikkojen vappupuheita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  27. juminy kirjoitti 30.4.2014 kello 20:01

    Pasi Kukko:
    Meinasin melkein tipahtaa fillarin selästä kun katselin, että olivat onnistuneet bygaamaan yht’äkkiä Herttoniemeen uuden viherkasvimyymälän(!)

    Toisella puolella on suora rivi juuri valmistuneita ja valmistumassa olevia kerrostaloja… Mikä lie informaatiokatkos tässäkin taas takana. Aivan käsittämätöntä.

    Ihmettelin kanssa samaa. Siihen olis sopinut kaunis rivi taloja toisellekin puolelle joutomaalle, mutta mikäs siinä on myydä turvesäkkejä 🙂 Olis kai ne voinut myydä kivijalasta, jonka takapihalla on joku kasvihuone, jos semmonenkin tarvitaan. Mut näin saatiin sekin tila tärvättyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  28. Kalle kirjoitti 1.5.2014 kello 14:28

    Viherinssi:
    – Vastustetaanko vanhenevan väen esteetöntä kerrostaloasumista?

    Tätä on syytäkin vastustaa. Ei missään muualla EU:ssa rakenneta vanhuksille kerrostaloslummeja keskelle ei mitään. Tämä on ihan suomalainen keksintö, joka on ilmeisesti lähtöisisn jostain ministeriön syövereistä?

    On totta, että jonkin verran esteetöntä asumista tarvitaan, mutta se tulee tehdä alueelle tyypillisellä tavalla. Jos alueella on omakotirakentamista, niin uudet esteettömät asunnot tulee tehdä omakotitaloina, jos niille on tarvetta. Vastaavasti rivitaloalueilla tulee uustuotanto tehdä rivareina. Esteettömyydestä kyllä puhutaan tälä hetkellä aivan liikaa todelliseen tarpeeseen verrattuna.

    Kerrostalorakentaminen kuuluu vain kaupunkien keskustaan, ruutukaava-alueelle. Grynderit tykkäävät ripotella kerrostaloja sinne ja tänne, koska se takaa heille parhaat tuotot. Koneistot on viritetty kerrostalorakentamiseen ja voiton voi maksimoida halvalla tontilla jossain keskelä ei mitään.

    Viherinssi:
    – Vastustetaanko asukas- ja asuntojakauman monipuolistamista?

    Varmin tuotto grynderille tulee silloin, kun rakentaminen rahoitetaan sosiaalisesti. Yrittäjäriski häviää ja voitto on takuuvarma. Grynderit siis vaikutavat poliitikkoihin sosiaalisen rakennustuotannon suosimiseksi vaikka asukkaiden kannalta sosiaalinen asuntotuotanto, kuten kaikki muutkin markkinahäiriöt, vain nostavat hintoja.

    Oma lukunsa on sitten spurgujen asuttaminen keskelle rauhallista asuinaluetta. Se on uudehko ilmiö ja täysin tuomittavaa. Aikaisemmin tämänkaltaiset häiriötekijät osoitettiin kaupugin ulkopuolelle, mikä unohtuu joiltakin, kun katsotaan esimerkiksi Rööperissä olevia asunnottomien asuntoja. Kun ne on aikoinaan rakennettu, ne on tehty pitkälle pois ihmisten silmistä ja kaupunki on kasvanut vähitellen niidenympärille. Tämän kaltaiset yksiköt tulee myydä muuhun, tutottavaan käyttöön ja rahalla rakentaa uusia paikkoja kaupungin ulkopuolelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  29. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.5.2014 kello 17:04

    Ihan kun Kalle olisi joskus sanonut, että kaupungin ei pidä määräillä, mitä tonteille rakennetaan, jolloin kerrostaloja tulee sinne, minne niitä kannattaa rakentaa ja omakotitaloja sinne, minne ei kannata rakentaa kerrostaloja. Haluatko poiketa tästä periaatteesta Pakilassa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. KKK kirjoitti 1.5.2014 kello 14:55

    Kivikaupungin kasvatti: Autoliikkeiden ja fillarihuoltamoiden ei ole ehkä mikään pakko sijaita aivan metroasemien vieressä, mutta jos kulkupelinsä joutuu joskus jättämään korjaukseen tai huoltoon, kun omat taidot siihen eivät kaikilla sitä varten ihan aina riitä, on jonkinlaisista julkisen liikenteen yhteyksistä yleensä aina hyötyä sekä liikkeelle että sen asiakkaille.

    Sopiva paikka autoliikkeille on motarien melualue. Kyllä sinnekin bussilla pääsee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  31. Kalle kirjoitti 1.5.2014 kello 17:21

    Osmo Soininvaara:
    Ihan kun Kalle olisi joskus sanonut, että kaupungin ei pidä määräillä…

    Jos kilpailu toimisi, jäisi kaupungin ainoakasi tehtäväksi katujen lihjaaminen ja räystäskorkeuksien määrittäminen. Ongelma on, ettei kilpailu ole toiminut Suomessa vuosikymmeniin ja nyt pitää samanaikaisesti vähentää sääntelyä ja lisätä kilpailua. Ei kovin helppo tehtävä. 🙂

    Mielenkiintoista olisi tietää, mikä on ansaintalogiikka keskelle ei mitään tehdyissä kerrostaloissa, onko siinä mukana jotain mikä ei näy päälle? Onko mukana kenties tavalla tai toisella yhteiskunnan ilmamiseksi jakamaa rahaa? Missään muualla Euroopassa nuo eivät menisi kaupaksi, mikä saa epäilemään kilpailun vinoutumaa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  32. Struwwelpeter kirjoitti 1.5.2014 kello 20:41

    Kalle: Nykytilanne Paloheinässä on se, että omakoti- ja rivitalot rakennetaan lähes poikkeuksetta kahteen tai kolmeen kerrokseen. Osittain siinä on mukana asuinneliöiksi kuulumattomia kellaritiloja ja ullakoita, jotka kuitenkin myöhemmin otetaan asuinkäyttöön. Se taas on mielestäni merkki siitä, että tehokkuuksia olisi syytä edelleen nostaa.

    Jos ajatellaan esteetöntä asuntoa vanhuksille, lienevät vaihtoehdot pieni yksikerroksinen rivitaloasunto ja hissillinen kerrostalo. Yksikerroksisen rakentaminen tänne tänä päivänä on mielestäni tilan tuhlausta. Hissi taas ei taida tulla kannattavaksi alle nelikerroksisessa talossa. Minä keskittyisin jo siihen, että miten kerrostaloista tulee mahdollisimman hyvin ympäristöön sopivia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  33. antti kirjoitti 2.5.2014 kello 7:38

    Pasi Kukko: tehdään Kivinokan suhteen sitten mitä tahansa, se on ja jää pussinperäksi. Toisin sanoen, liikkuminen tulee perustumaan yksityisautoiluun.
    Ja jo valmiiksi ruuhkainen Itäväylä saa satoja autoja lisää jonon jatkoksi. Tästä ei puhu enää kukaan.

    Niinpä. Kivinokan sijasta rakennetaan talot jonnekin Sipoon perukoille ja ajetaan sieltä autoilla moottoriteitä Itäväylälle. Itäväylä on ihan yhtä tukossa, ja lisäksi saadaan kohta joku lisäkaista ja moottoritieliittymä lisää Porvoon moottoritielle. Säästypä Kivinokassa hehtaari vanhaa kuusimetsää ja kuusisataa punavihreää leikkimökkiä. Ai niin, kumma juttu että niille leikkimökeille kaikki kulkee kävellen tai pyörillä, mutta jos siellä asuttaisiin niin sitten samat matkat tehtäisiinkin autoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  34. tpyyluoma kirjoitti 2.5.2014 kello 9:41

    Autotalon, Kampissa, nimi tulee siitä että siinä kaupattiin autoja. Ei autokaupan edellytys ole yksikerroksinen halli teollisuusalueella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  35. anonyymi kirjoitti 2.5.2014 kello 13:18

    Osmo Soininvaara: Kai jokainen järjissään oleva vertailee autoja netissä, sen sijaan, että uskoisi tyrkjyttävän myyjän lepertelyä.

    Eikös harhaanjohtavan tiedon esittäminen myyntitilanteessa ole yksiselitteisen lainvastaista? Jos siis lakiin luottaminen on hölmöä, menee kyllä aika moni asia uusiksi.

    Kivikaupungin kasvatti: Autokauppiaiden “lepertelyt” luokittelen samaan sarjaan kuluviksi kuin arkkitehtien viistoilmakuvat. Niiden tarkoitus on suurelta osin tai lähes pelkästään myynnin edistäminen.

    Nämäkin pitäisi kieltää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  36. Jalankulkija kirjoitti 2.5.2014 kello 17:11

    Olli:
    Kelle tässä kivinokka päätöksessä nyt oikein pyllistetään. On mahdoton saada Soininvaaran teksteistä sellaista kuvaa että hän tosissaan vastustaisi alueen rakentamista. Myös muiden vihreiden ulostulot ovat olleet erittäin maltillisia, muutama sana sielä täälä.

    Onko tämä nyt niin että ryhmän naivistisiivelle ei vaan yksinkertaisesti tämänkään alueen rakentaminen käy ja ryhmädynamiikan vuoksi Osmokin on pakotettu tätä vastustamaan. Sääli, suuri sääli.

    Johan sitä nauraisivat naurismaan aidatkin, jos Koijärven veteraanit myisivät Helsingin viimeisen aarniometsän Hartelalle tai jollekin muulle grynderille. Uskomatonta, että tällaisen luontoaarteen rakentamisesta ylipäänsä täytyy käydä keskustelua. Tämän lähemmäs poliittista itsemurhaa on vaikea päästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  37. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 2.5.2014 kello 19:08

    Ajatelmat Herttoniemen teollisuusalueen muuttamisesta asuinkäyttöön kuulostavat hyviltä. Jättäisin kuitenkin asuinalueen keskelle yksittäisiä teollisuuskortteleita, siten että niiden osuus maapinta-alasta olisi esimerkiksi 25 %.

    Hyötynä tästä on liikennevirtojen tasoittuminen sekä se, että teollisuusalueilla on sosiaalista kontrollia silloin kun puljut ovat kiinni. Laajat teollisuusalueet ovat illalla ja yöllä pelottavaa ei-kenenkään maata. Esimerkiksi Vallilassa on sekaisin teollisuutta ja asumista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  38. Viherinssi kirjoitti 2.5.2014 kello 22:19

    Kalle:
    On totta, että jonkin verran esteetöntä asumista tarvitaan, mutta se tulee tehdä alueelle tyypillisellä tavalla. Jos alueella on omakotirakentamista, niin uudet esteettömät asunnot tulee tehdä omakotitaloina, jos niille on tarvetta. Vastaavasti rivitaloalueilla tulee uustuotanto tehdä rivareina. Esteettömyydestä kyllä puhutaan tälä hetkellä aivan liikaa todelliseen tarpeeseen verrattuna.

    Näen tuollaiselle alueelle rakennettavan paikallisen helposti asuttavan (esteetön, helppo ylläpitää, hyvät julkiset liikenneyhteydet) pienimuotoisen kerrostalorakentamisen hyvinkin järkevänä.

    Yksitasoisesta omakotitalosta saa jollain konstilla esteettömän, mutta rintamamiestalo ei ole ihan helposti ikääntyvän krempoista kärsivän ihmisen talo. Esteettömyys on vaikea järjestää, talo vaatii paljon hoivaa.

    Pakilan alueella ja muilla vastaavilla on tällä hetkellä käynnissä pientalojen tiivistyminen. Maisemasta poistuu yksi kappale huonokuntoista rintamamiestaloa isolla tontilla (1500 m2 alkuperäinen koko), tilalle tulee neljäkin kohtuuisoa kivitaloa. Virallinen tehokkuus on e=0,3, mutta kellari- ja yläkertatiloilla kikkailemalla käytännössä jo lähellä e=0,5.

    Jos tuonne lähdetään rakentamaan niitä esteettömiä yksikerroksisia omakotitaloja, niin aika kalliiksi alkaa mennä.

    Kokonaisuuden kannalta on järkevää, jos ikäihmiset voivat halutessaan siirtyä lumenluonnin ja ruohonleikkuun iloista esteettömään asumiseen ja vapauttavat tontin tai talon (tilanteesta riippuen) perheellisten käyttöön. Taloudellisesti tämä on mahdollista kerrostaloasuntojen kanssa, omakotitalosta toiseen tuskin.

    Tunnesyistä ihmisten on helpompi muuttaa kaupunginosan tai alueen sisällä kuin sen ulkopuolelle. Oulunkylässä, Patolassa tai Maunulassa on kyllä kerrostaloja, mutta ne lienevät jo pakiloituneelle ihmiselle kaukana.

    Tässä siis vaikuttaa siltä, että on vahvoja alueen oman edun mukaisia argumentteja tuollaiseen kerrostalotuotantoon pientaloalueen keskelle.

    Sosiaaliseen asuntotuotantoon voi olla yleisen edun mukaisia argumentteja, mutta siinä kohdassa alueen etu on kyllä vastakkainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  39. Struwwelpeter kirjoitti 3.5.2014 kello 12:40

    Nyt Viherinssi puhuu niin viisaita, että ei voi kuin kompata.

    Ehkä sen lisäisin, että tämä tiiviimpi rakentaminen pitäisi tehdä juuri alueen parhaiden palveluiden ja julkisten yhteyksien viereen. Rintamamiestonttien pilkkominen tuntuu nimittäin nelinkertaistavan myös pinta-alalla olevien autojen lukumäärän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  40. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 3.5.2014 kello 13:03

    strong>KKK: Sopiva paikka autoliikkeille on motarien melualue. Kyllä sinnekin bussilla pääsee.

    Minähän olen tästä ihan samaa mieltä, mutta eikös nuo Herttoniemen autoliikkeet sellaisella alueella juuri ole (Itäväylän vieressä, sen ja Mekaanikon kadun välissä)?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  41. Marko V kirjoitti 3.5.2014 kello 17:13

    Voisiko tuossa Pakilan tapauksessa miettiä sellaista vaihtoehtoa, että tuo kehän yläpuolinen alue melualueineen annettaisiin rakennusyhtiöille. Ts. omalla kustannuksellaan tekisivät kannen niitä puisia pienkerrostaloja varten. Todennäköisesti noista tulisi sen verran hintavia, että alueen keskiansiot eivät laskisi. Kaupunki saisi hyödyn uusina nettoveronmaksajina. Pakilan asukkaat hyötyisivät melu- ja pölyongelmien vähentyessä. Lähipalvelut parantuisivat entisestään asukastiheyden kasvaessa. Ifra valmiina jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  42. Markku af Heurlin kirjoitti 3.5.2014 kello 19:21

    tpyyluoma:
    Autotalon, Kampissa, nimi tulee siitä että siinä kaupattiin autoja. Ei autokaupan edellytys ole yksikerroksinen halli teollisuusalueella.

    Käsittääkseni siellä edellen myös kaupataan autoja. En tosin ole käynyt Vehossa aikoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  43. Kalle kirjoitti 3.5.2014 kello 19:50

    Osmo Soininvaara:
    Kai jokainen järjissään oleva vertailee autoja netissä…

    Ei vertaile. Jos vertailisi, niin Suomessa ei vieläkään myytäisi yhtään autoa uutena, vaan kaikki tulisivat “käytettyinä” Saksasta, Virosta tai Ruotsista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  44. Pasi Kukko kirjoitti 4.5.2014 kello 20:24

    Antille: Jengi ei jaksa kävellä edes Herttoniemen siirtolapuutarhaan koskapa kauniina päivänä P-paikan joka ruutu täynnä. Tyypit joilla ei ole majaa eikä mökkiä ovat niitä jotka tulevat alueelle fillarilla, kävellen ja/tai julkisilla. Olen yksi heistä. Kesämajan omistajat ajelevat pirsseillään perille asti aina kun on “tarvetta”.

    En ole rakentamiskieltoa itse vaatimassa, ainoastaan pidän puuhaan ryhtymistä hölmönä niin kauan kuin Kivinokkaan johtaa vain yksi tie (ja mahdollisesti uusi kävelysilta Kulosaareen). Ja KariS:n fantasiaa puolen kilometrin autosillasta Sörnäisin ei tulla edes harkitsemaan 6000 asukkaan asukaspohjalla.

    Siksi puhun pussinperästä sekä yksityisautoiluun perustuvasta asuinalueesta.

    Ei ole mikään pakko pusata Sipoon mettiin pistekerrostaloja.

    Santahaminaan saisi 20-200k uutta helsinkiläistä (plus kymmeniätuhansia lisää Laajasaloon – jolloin se kehämetroratakin muiden Helsingin edustan saarten kautta toteutettuna olisi jo ollut kannattava hanke).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  45. Jalankulkija kirjoitti 5.5.2014 kello 14:37

    Pasi Kukko:
    Antille: Jengi ei jaksa kävellä edes Herttoniemen siirtolapuutarhaan koskapa kauniina päivänä P-paikan joka ruutu täynnä. Tyypit joilla ei ole majaa eikä mökkiä ovat niitä jotka tulevat alueelle fillarilla, kävellen ja/tai julkisilla. Olen yksi heistä. Kesämajan omistajat ajelevat pirsseillään perille asti aina kun on “tarvetta”.

    Siirtolapuutarhan parkkialue on kauniilla ilmalla täynnä erityisesti siitä syystä, että arviolta noin kolmasosa autoista kuuluu niille, jotka tulevat käyttämään alueen virkistyspalveluja: lenkkeilijöitä, koiran kävelyttäjiä, leikkikentän käyttäjiä jne. Osa on Kivinokkaan menijöitä, jotka luulevat, että tämä on Kivinokan parkkipaikka. Sitten on vielä niitä, jotka vain käyttävät hyväkseen harvinaista ilmaista parkkipaikkaa ja jatkavat matkaa keskustaan bussilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  46. Jalankulkija kirjoitti 5.5.2014 kello 16:37

    Pasi Kukko: “En silti pidä oikeudenmukaisena, että näiden kesämajojen ja siirtolapuutarhamökkien nautintaoikeus joihin pääsi aikoinaan muutamilla satasilla kiinni jää ikuisiksi ajoiksi nykymuotoiseksi.

    Tällainen järjestely on jotain joka voi olla itsestäänselvyys lähinnä kai Venäjänmaalla.”

    Mikä ihmeen nautintoikeus? Ja millä ihmeen muutamilla satasilla? Missä ihmeen taidetakomossa näitä satuja oikein sepitellään?

    Herttoniemen siirtolapuutarha on perustettu vuonna 1934, ja täyttää siis tänä vuonna 80 vuotta. Kivinokan kansanpuisto perustettiin 3 vuotta aikaisemmin eli 1931.

    Nopea vilkaisu kalenteriin kertoo, että silloisista “nautintaoikeuksien” saajista ei taida yksikään olla enää paikalla nauttimassa yhtään mistään.

    Siirtolapuutarhan tontit on aikoinaan jaettu jokseenkin samalla lailla kuin nykyäänkin eli hakemusten perusteella, kuitenkin sillä erolla, että sosiaalitoimi oli mukana tekemässä päätöksiä sosiaalisin perustein.

    Eikä jaossa ollut mitään “muutamalla satasella” hankittua kiinteää vaan pelkkä tyhjä tontti, johon joka ukko ja akka joutui itse rakentamaan mökkinsä ja ostamaan jostain tarvittavat puut, pensaat ja siemenperunat. Suurin osa alueesta oli savista entistä merenpohjaa, joka ei kelvannut silloin muuhun käyttöön. Melkoinen ponnistus köyhässä pula-ajan Suomessa.

    Kivinokan nykyiset mökit on puolestaan kaikki rakennettu sotien jälkeen, koska ennen sotia sinne sai pystyttää vain telttoja ja tilapäisiä, talveksi purettavia rakennelmia.

    Siirtolapuutarhan nykytila on siis 80 vuoden uurastuksen tulos, johon ovat osallistuneet monet sukupolvet. Ei heistä kukaan ole saanut lahjaksi mitään tai ostanut “nautintaoikeuksia” pikkurahalla.

    Hitonmoista soopaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  47. The Real Pasi Kukko kirjoitti 6.5.2014 kello 6:22

    Tarkista oma sähköpostiosoitteesi, tää asia ei mua niin hirveesti kiinnosta 🙂

    Pasi Kukko:
    Antille: Jengi ei jaksa kävellä edes Herttoniemen siirtolapuutarhaan koskapa kauniina päivänä P-paikan joka ruutu täynnä. Tyypit joilla ei ole majaa eikä mökkiä ovat niitä jotka tulevat alueelle fillarilla, kävellen ja/tai julkisilla. Olen yksi heistä. Kesämajan omistajat ajelevat pirsseillään perille asti aina kun on “tarvetta”.

    En ole rakentamiskieltoa itse vaatimassa, ainoastaan pidän puuhaan ryhtymistä hölmönä niin kauan kuin Kivinokkaan johtaa vain yksi tie (ja mahdollisesti uusi kävelysilta Kulosaareen). Ja KariS:n fantasiaa puolen kilometrin autosillasta Sörnäisin ei tulla edes harkitsemaan 6000 asukkaan asukaspohjalla.

    Siksi puhun pussinperästä sekä yksityisautoiluun perustuvasta asuinalueesta.

    Ei ole mikään pakko pusata Sipoon mettiin pistekerrostaloja.

    Santahaminaan saisi 20-200k uutta helsinkiläistä (plus kymmeniätuhansia lisää Laajasaloon – jolloin se kehämetroratakin muiden Helsingin edustan saarten kautta toteutettuna olisi jo ollut kannattava hanke).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  48. Pasi Kukko kirjoitti 9.5.2014 kello 8:24

    The Real Pasi Kukko: Piti oikein testata (pasi.kukko@EMAIL.com), kyllä se perille näytti menevän ihan ok.

    Tietysti jos kovasti aiheuttaa sekaannusta tai kismitystä, voin toki tämän osoitteen käytöstä luopua. Let me know.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  49. Pasi Kukko kirjoitti 9.5.2014 kello 9:02

    Jalankulkija: Siirtolapuutarhan parkkialue on kauniilla ilmalla täynnä erityisesti siitä syystä, että arviolta noin kolmasosa autoista kuuluu niille, jotka tulevat käyttämään alueen virkistyspalveluja: lenkkeilijöitä, koiran kävelyttäjiä, leikkikentän käyttäjiä jne. Osa on Kivinokkaan menijöitä, jotka luulevat, että tämä on Kivinokan parkkipaikka.

    En ole tehnyt aiheesta tilastollista analyysiä. Lopputulema on joka tapauksessa se, että parkkipaikat ovat kovassa käytössä jo nykyäänkin eikä ole mitään syytä olettaa etteikö näin olisi asianlaita myös silloin jos Kivinokka päätetään joskus rakentaa.

    Miksi nykyiset Kivinokkaan/siirtolapuutarhaan autoilevat innostuisivat liikkumaan paikalle tulevaisuudessa (mikäli K:nokka rakennetaan) julkisilla jos optio ei houkuta tänä päivänäkään vaikka lähin bussipysäkki sijaitsee jo siirtolapuutarhan vieressä ja H:niemen metrokin on “lähellä”?

    Tämä oli koko jutun pointti.

    Sitten on vielä niitä, jotka vain käyttävät hyväkseen harvinaista ilmaista parkkipaikkaa ja jatkavat matkaa keskustaan bussilla.

    Just. Joku siis ajaa säännöllisesti autolla siirtolapuutarhalle vain körötelläkseen sieltä dösällä keskustaan (ja takaisin) asioimaan, säästääkseen ehkä pari lanttia (tai ei yhtään riippuen matkustajien määrästä) – ottamatta huomioon sitä, että kallisarvoista aikaa tuhraantuu vaihtoihin?

    Voin kuvitella, että joku ulkopaikkakuntalainen Helsinkiin ostoksille ja/tai uupperaan hakeutuva saattaisi kenties toimia tähän malliin mikäli kammoaa keskustassa ajamista tai ei halua käyttää aikaa parkkipaikan etsimiseen, mutta eiköhän hän siinäkin tapauksessa mielummin aja 30 sekuntia pitempään Kulosaaren puolelle josta löytyy se ihan oikea virallinen ja ilmainen liityntäpysäköinti jonne se oma auto paljon todennäköisemmin myös mahtuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  50. Pasi Kukko kirjoitti 9.5.2014 kello 10:06

    Jalankulkija:
    Mikä ihmeen nautintoikeus? Ja millä ihmeen muutamilla satasilla? Missä ihmeen taidetakomossa näitä satuja oikein sepitellään?

    Rauhoitupa nyt vähän.

    En myöskään kaipaa historiantunteja, olen tutustunut aivan riittävän monen siirtolapuutarha- ja kesämaja-alueen historiikkiin, kiitos vaan.

    Ihan kaiken ihmistoiminnan seurauksena on pala historiaa. Jos historian tyhjiössä säilöminen olisi se oleellisin kriteeri, emme koskaan voisi tehdä mitään.

    Ruoholahden satamatoiminnasta ei jätetty jäljelle mitään paitsi yksi uusiorakennus jonka visuaalisesta ilmeestä on mahdollista päätellä jotain tämän suuntaista paikallishistoriaa. Herttoniemenrantaan ei jää oikeastaan minkäänlaista merkintää satamatoiminnasta.

    Useimmat käytännöt joita on pidetty ihan perusteltuina 100 vuotta sitten muuttuvat ajan kuluessa aina vain vähemmän hyväksytyiksi.

    H:niemi ja Laru eivät ole enää landea jonne isoisän piti soutaa veneellä. Ruskeasuo ja Kumpula ovat nyt osa kantakaupunkia.

    Aika aikaansa kutakin kuten sanotaan.

    Esimerkiksi Larussa nimenomaan joihinkin kesä_majoihin_ oli mahdollista päästä iskemään kynnet kiinni vielä joitakin vuosikymmeniä sitten parhaimmillaan vain 300-1000 eurolla (inflaatiokorjattuna).

    Tämä tieto on siis peräisin ihan Hesarista jossa haastateltiin asukasta joka oli saanut itselleen markka-aikaan mökin Larusta nykyvalossa käsittämättömän edulliseen hintaan.

    Sitä en epäile hetkeäkään etteikö kaveri olisi heti tai myöhemmin purkanut tönön ja pystyttänyt uutta vanhan tilalle.

    Jokainen parantakoon investointejaan omalla rahallaan niin paljon kuin sielu sietää. Se tästä vielä puuttuisi, että veronmaksajien pitäisi kesämajalaisille kustantaa vielä upouusi mökkikin aina kun vanha tulee käyttöikänsä päähän (syystä taikka toisesta).

    Joten kyllä, oman oikeustajuni mukaan tällöin on syytä puhua lähes ilmaisesta nautintaoikeudesta josta on jo nautittu aika hemmetin pitkään, ja yhä useammin mielestä jo aivan riittävästi.

    Näillä mökeillä on voinut saada itselleen (tai suvulle) kymmenien tuhansien windfall tulot pelkästään sillä, että soutuveneen tilalle tuli ensin silta, sitten asutusta ja lopuksi myös metro.

    Se mikä oli landea joskus ei ole landea enää välttämättä tänä päivänä.

    Itsehän olen ehdottanut aikalisää Kivinokan kesämaja-ja H:niemen siirtolapuutarha-alueiden (ja muiden vastaavien alueiden) kanssa.

    Olen itse esittänyt väliaikaiseksi ratkaisuksi vuokramobiilimökkikonseptia joka mahdollistaisi paitsi ympärivuotisen asumisen myös merkittävän lisäyksen nykyisten alueiden asukaspotentiaaliin.

    Voisimme pitkälti säilyttää näiden alueiden nykyisen ilmeen ja olemuksen sillä aikaa kun yritämme yhdessä tuumin muodostaa sitovan periaatepäätöksen sen suhteen, että mitä näiden erikoisalueiden kanssa oikein pitäisi tai olisi järkevää tehdä jo lähitulevaisuudessa eikä vasta tuhannen vuoden kuluttua tästä päivästä.

    Harmillista ettet kykene näkemään tilanteen ongelmallisuutta. Sama tauti tuntuu tosin vaivaavan jengiä laajemminkin.

    Taudille erityisen tunnusomaista onkin se, että moni tartunnan saaneista sattuu omistamaan oman kesämajan tai siirtolapuutarhapalstan mökillä.

    Mutta tällä omistussuhteella ei varmaankaan ole ollut mitään osaa taudinkuvan muodostumisessa. Puhdasta sattumaa vain. Ja toki myös kateellisten, köyhien ja luusereiden alhaista panettelua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

Jätä vastaus