Huonoa ei kannata rakentaa

Jos raken­netaan asun­to­ja vain hyville paikoille, huono-osaiset eivät pääse asumaan. Tämän väit­teen kuulee usein ja sitä on tois­tet­tu myös tämän blo­gin kom­menteis­sa. Aja­tus perus­tuu väärinksätiyk­seen tai sit­ten vain siihen, ettei asi­aa ole kun­nol­la ajateltu.

Tehdään yksinker­tais­tet­tu malli. Olete­taan, että asun­to­ja on sijain­nil­taan viit­tä luokkaa, luokat A:sta E:hen. Olete­taan edelleen, että asun­to­jen kysyn­tä kas­vaa tasais­es­ti ja ihmis­ten tulota­so nousee niin, että pref­er­enssit siir­tyä luokas­ta E kohti luokkaa A kas­va­vat.

Miten sijoit­taa kymme­nen­tuhat­ta lisäa­sun­toa? Jos raken­namme asun­to­ja vain alueelle A, vaikut­taa siltä, että  vain hyväo­sais­ten asun­toti­lanne para­nee, mut­ta ei siinä niin käy. Uusi­in asun­toi­hin muut­taa lähin­nä vain rikkai­ta, joi­ta muut­taa net­tomääräis­es­ti luokas­ta B. Luokkaan B vapau­tuu asun­to­ja ja niihin muute­taan luokas­ta C, johon muute­taan luokas­ta D johon muute­taan luokas­ta E. Asun­to­jen hin­nat laske­vat kaikissa luokissa samal­la kun yleinen asum­is­ta­so (sijain­nil­la mitat­tuna) paranee.

Jos raken­namme vain luokkaan E kuu­lu­via asun­to­ja, asun­to­jen arvo siinä luokas­sa ale­nee. Asun­to­jen kysyn­nän kasvun vuok­si jotkut joutu­vat muut­ta­maan luokas­ta D luokkaan E ja niin edelleen. Mitä tapah­tuu asun­to­jen hin­noille luokissa A‑D, riip­puu kysyn­tä- ja ris­ti­jous­toista, mut­ta var­muudel­la hin­taerot luokkien välil­lä kas­va­vat. Toden­näköis­es­tä luokas­sa D hin­nat laske­vat ja luokas­sa A nou­se­vat. Yleinen asum­is­ta­so heikkenee.

Huonoa ei kan­na­ta rakentaa.

 

 

133 vastausta artikkeliin “Huonoa ei kannata rakentaa”

  1. Nyt Osmo olet oikeil­la jäljil­lä. Jos tuon pohdiskelun yhdis­tää siihen, että ter­ve kaupun­ki kas­vaa sip­ulinkuori­mais­es­ti niin ollaan pykälä lähempänä oikeaa kaavoitusta. 

    Samal­la huo­mataan, miten huono­ja Helsingis­sä viime vuosi­na tehdyt kaa­vat ovat. Niitä on tehty peri­aat­teel­la jokaiselle puolueelle jotakin jokaiseen kohteeseen. Uudet alueet ovat täysin kelvot­to­mia sekasikiöitä.

  2. Ne asum­istuet voisi jo lakkaut­taa, nos­ta­vat vain vuokria ja aiheut­ta­vat kannustinloukun.

    Ja kauem­pana Helsin­gin ulkop­uolel­la ei edelleenkään ole mitään asun­top­u­laa, päinvastoin.

  3. Tämä asia menee jostain syys­tä niin huonos­ti läpi. Osit­tain se kuu­lostaa epäin­tu­iti­iviselta, mut­ta noin­han se asia toimii. Jonoa kan­nat­taa lyhen­tää etupäästä, kos­ka siitä hyö­tyvät kaik­ki. Huonoin aja­tus on lyhen­tää jonoa takapäästä.

    Jos pk-seudulle tarvi­taan 200 000 uut­ta asun­toa tietyl­lä aikataul­ul­la, niin sit­ten pitää miet­tiä sitä, miten ne raken­netaan siten, että se 200 000. asun­to on mah­dol­lisim­man kallis. 

    Samas­ta syys­tä eri­laiset tekniset vaa­timuk­set saa­vat olla tiukko­ja. Niin kauan kuin tont­ti­maan arvo on plus­sal­la, vaa­timuk­sia voi kiristää. Osta­ja hyö­tyy siitä, mak­sa­jana on maanomistaja.

  4. Ongel­ma on enem­män siinä että miten sitä “hyvyyt­tä” mitataan, mil­lainen asum­i­nen on hyvää ja mil­lainen on perus­ta­so ja mil­lainen huonoa.

  5. Käytän­nössä pros­es­si ei kul­je noin , lop­putule­ma Suomes­sa on, että luokas­sa E jää asun­to­ja tyhjik­si tai vapaa­jan käyttöön.

    Näin ollen asun­to­jen lisäämi­nen luokas­sa A ei vält­tämät­tä lisää käyt­tökelpois­t­en asun­to­jen määrää
    Ja kun tulo­erot kas­va­vat niin A asun­not käyvät kau­pak­si, mut­ta alem­pi­en luokkien asun­no­to­laup­pa hiipuu-
    Kun raalian­sioiden kehi­tys on negati­ivi­nen , kuten nyt on, niin kukaan ei halua myy­dä asun­to­jaan tap­pi­ol­la ja markki­nat ovat jäissä.

    Mut­ta ei asun­tomarkki­noil­la koskaan ole pulaa asun­noista, rahal­la saa heti asun­non niin omak­si kuin vuokralle. Tämä edel­lyt­tää, ettei raha ole este.Vain rahas­ta on pula.

  6. Raken­nus­li­ikkeitä on Suomes­sa aika vähän ja kaik­ki aika saman­laisia näistä isoista.

    Kun asun­to mak­saa joka tapauk­ses­sa sen mitä pariskun­ta työs­sol­lessaan pystyy mak­samaan 20 vuo­den aikana, raken­nus­li­ik­keen kato on kus­tan­nusten karsimisessa.

    Voisi luul­la että rahal­la saa parem­paa, no, ei saa. Ei kiin­nos­ta ketään.

    Lop­pu­peleis­sä kukaan ei väl­itä mis­tään. Helsingistä puut­tuvat laat­u­a­sun­not, no siis sijain­ti on mitä on, mut­ta rak­en­t­a­mi­nen on ihan samaa ja samoil­la ele­menteil­lä kuin minne tahansa.

    Omakoti­talois­sa sama jut­tu, talote­htail­la sen­tään on kova kil­pailu, mut­ta hin­ta — laatu ‑yhtälöä ei ole olemassa.

    Tilanne on surkea, toki YIT ja Skan­s­ka tien­aa­vat mukavasti.

  7. Peri­aat­teessa tilanne toki on noin, mut­ta tosi­asi­as­sa meil­lä on kahdet toi­sis­taan riip­pumat­tomat asun­tomarkki­nat, eli omis­tusasun­not ja vuokra-asun­not. Ja joi­tan välimuodon asun­to­ja kuten osa-omis­tus ja asum­isoikeusasun­not. Eli hyväo­sais­ten ja huono-osais­ten asun­tomarkki­nat eivät todel­lisu­udessa juurikaan kohtaa. 

    On sit­ten kokon­aan toinen jut­tu puhua rak­en­tamisen laadus­ta ja sen sijoit­tamis­es­ta kalli­im­mille alueille, sil­lä kallis ei vält­tämät­tä ole paljoa laadukkaam­paa kuin se hal­pakaan, sil­lä virheitä rak­en­tamisen laadus­sa tapah­tuu kaikissa hin­talu­okissa aivan liikaa.

  8. Meil­lä on järkyt­tävä määrä sään­töjä rak­en­tamiseen. Kaik­ki rak­en­ta­jat yrit­tävät luon­nol­lis­es­ti rak­en­taa kus­tan­nuste­hokkaasti täyt­tämäl­lä min­imi­vaa­timuk­set. Samal­la laatu uno­htuu. Onko mah­dol­lista että sään­tövi­idakos­ta on tul­lut myös este laadukkaalle rakentamiselle?

  9. Omas­sa kaupungi­nosas­sa Helsingis­sä on ollut käytän­tönä että kaupun­gin vuokra-asun­to­ja on raken­net­tu ns. hyville paikoille ja vas­taavasti vapaara­hot­teisia huonoille paikoille. Kuten suon päälle ja huono­jen kulkuy­hteyk­sien päähän.

    Ilmeis­es­ti aatel­laan, että jak­sa­vat mak­saa lisäkustannukset.
    Tasa-arvoa tämäkin.

  10. Jotenkin tämän päät­te­lyketjun vas­tais­es­ti nimeno­maan suurten asun­to­jen — ei vsin luokan A, vaan myös sijain­nil­taan B ja C — kaup­pa on sekä uusien että van­ho­jen asun­to­jen osalta ollut jäis­sä. Ei siis ole lop­u­ton­ta määrää ihmisiä, jot­ka muut­ta­vat parem­paan heti kun sel­l­ainen tulee tarjolle.

    Saat­taa toki olla, että raken­nus­li­ik­keen tai kaavoit­ta­jan käsi­tys hyvästä ei vas­taa kaiken osta­jakun­nan käsitystä.

    1. Jos asun­to­ja on vaikea myy­dä, ongel­mana on myyjän korkea hin­taoso­tus. Asun­non rak­en­t­a­mi­nen ei mak­sa paljon enem­pää kuin 3000 euroa neliö. Sil­lä hin­nal­la menee kyl­lä kau­pak­si kaikil­la jär­jel­lisil­lä paikoil­la. Kun hin­nat jkään­tyvät lasku­un tai nousu hidas­tuu, ost­ga­jien ja myyjien käsi­tyk­set oikeas­ta hin­nas­ta eriy­tyvät ja vähään aikaan ei kaup­po­ja syn­ny. Lisäk­si Pääkaupunkiseudulle on kaavoitet­tu asun­to­ja myös luokkaan F ja se ei enää mene kau­pak­si edes omakustannushintaan.

  11. E alueelta tulisi jär­jestään purkaa laatu Ö, ja rak­en­taa uut­ta ja parem­pi laa­tu­ista tilalle samalle tulolu­okalle, mut­ta lisäten samal­la asun­to­jen määrää ja paran­ta­mal­la alueen muu­ta viihtyvyyt­tä vai­h­ta­mal­la beto­nia vihreään. Onnek­si nyt on sen­tään pilotit tästä käynnissä. 

    Jos tässä kaupungis­sa olisi johto, joka välit­täisi tulev­as­ta, niin tuskin nyt kaavoitet­taisi­in aluei­ta A tuh­lat­en tila autopaikkanormil­la. Jää tuhan­sia asun­to­ja rak­en­ta­mat­ta, joka tuot­taa aika mojo­vat vuosit­taiset tap­pi­ot kaupungille jatkos­sa. Mihinköhän sit­ten enää saisi raken­net­tua A:ta, kun nyky­isin työ­nal­la ole­vat on raken­net­tu. Ale­taan purka­maan vähempiar­voisia 60-luvun ker­rostalo­ja keskus­tan liepeiltä ja rak­en­ta­maan torne­ja, jot­ta ihmiset pää­sevät sinne minne halu­a­vat? Samal­la nyt vain tuho­taan aluei­den A viihtyvyys, kun joudu­taan jous­ta­maan aluei­den ihmisvi­ihtyvyy­dessä auto­jen takia, joka taas antaa A‑luokan asukkaille mojo­van moti­ivin muut­taa muualle.

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos asun­to­ja on vaikea myy­dä, ongel­mana on myyjän korkea hin­taoso­tus. Asun­non rak­en­t­a­mi­nen ei mak­sa paljon enem­pää kuin 3000 euroa neliö. Sil­lä hin­nal­la menee kyl­lä kau­pak­si kaikil­la jär­jel­lisil­lä paikoil­la. Kun hin­nat jkään­tyvät lasku­un tai nousu hidas­tuu, ost­ga­jien ja myyjien käsi­tyk­set oikeas­ta hin­nas­ta eriy­tyvät ja vähään aikaan ei kaup­po­ja syn­ny. Lisäk­si Pääkaupunkiseudulle on kaavoitet­tu asun­to­ja myös luokkaan F ja se ei enää mene kau­pak­si edes omakustannushintaan.

    Ei men­nyt kau­pak­si Rovaniemel­lä, eikä Kemi­järvel­lä vaik­ka sijait­si­vat aivan siedet­tävil­lä paikkoil­la keskus­tan lähellä.

    Niin­pä asun­not purettiin.

    Muut­to­tap­pi­opaikkakun­nal­la ei saa asun­toa kau­pak­si vaik­ka olisi hyväl­läkin paikalla, tilalle kyl­lä voisi löy­tyä asukas oma­l­ta paikkakunnal­ta , mut­ta ensin kun pitää myy­dä se oma asun­to, jot­ta voi vai­h­taa ja se ei onnistu.

    Suo­mi on köuhä senkin takia, että koko ajan jää paljon infraa käyt­tämät­tä ja uut­ta on raken­net­ta­va ja paljon kalliimmalla.

    Talous­teo­ria ei toi­mi, sil­lä työ­paikat eivät syn­ny sinne mis­sä on työvoiman tarjontaa.
    Talous­teo­ri­an mukaan työ­paikat syn­tyvät sinne , mis­sä on työvoiman tarjontaa.

    Aivan turha selit­tää, ettei ole koulutet­tua työvoimaa, ei Kiinas­sakaan ole koulutet­tua työvoimaa kuin osak­si ja kuitenkin sinne investoidaan

  13. Lyhyel­lä google­tuk­sel­la löytää muut­to­valmi­ita omakoti­talo­ja hin­taan 1500–1700 euroa neliö. On vaikea ymmärtää mik­si inte­groitu (ker­ros tai riv­i­ta­lo) ‑rak­en­t­a­mi­nen mak­saisi 2 ker­taa enem­män. Tietysti tont­tikus­tan­nus tulee siihen päälle ja vai­htelee, mut­ta luulisi nyt 10 ker­roksises­sa ker­rostalos­sa per huoneis­to tont­tikus­tan­nuk­sen pysyvän jotenkin kurissa.

  14. Jos jokainen saisi rak­en­taa ton­tilleen vapaasti saataisi­in tämä lama selätet­tyä yhdel­lä päätök­sel­lä käyt­tämät­tä pen­niäkään val­tion elvy­tys­ra­haa. Velkataak­ka alka­isi yhteiskunnal­ta supis­tua ja köy­hät saisi­vat työtä ja toimeentuloa.

  15. Vaik­ka Oden logikas­sa on perää, malli on kokon­aisku­van kannal­ta liian kapea. Asun­tomarkki­nat ovat hajaan­tuneet pait­si alueel­lis­es­ti, myös hallinta­muo­to­jen suh­teen. A‑aluieden rak­en­t­a­mi­nen ei ole ongel­ma kos­ka markki­nat. Sen sijaan asun­topoli­ti­ikan haaste olisi ratkaista vuokrat­aloa­sumusen määrälli­nen pul­ma ja tuot­taa esimerkik­si kohtu­uhin­taisem­paa omis­tus­tuotan­toa alueille joille gryn­der­it eivät innos­tu men­emään. Mut­ta siinä ode on oike­as­sa että kaik­ki rak­en­t­a­mi­nen on hyödyl­listä. A‑sijainnin ja A‑hintaluokan kämp­pi­en rak­en­tamisen moral­isti­nen pahek­sun­ta on tyh­mää sik­sikin kos­ka niitä ei tehdä enem­pää kuin on ohjelmis­sa sovit­tu ja niistä saata­va ton­tin­myyn­ti­tuot­to sataa yhteiseen kirstu­un. Vuokrat­alop­u­la ei johdu siitä että gryn­der­it tekevät jon­nekin talo­ja rikkaille. Ei se gryn­deri vuokrat­aloa kuitenkaan raken­nut­taisi tilalle.

  16. Vaa­timuk­sia ei voi kiristää vaan niitä pitää löysätä, kos­ka nytkään kaikkea raken­nu­soikeut­ta ei käytetä. Omis­tusasun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen pudot­taa vuokria, kos­ka sil­loin kan­nat­taa toisaal­la antaa omis­tusasun­to­ja vuokralle tai vuokralais­ten siir­tyä omistusasumiseen.

    Halpo­ja ja pieniä asun­to­ja kan­nat­taa kaavoit­taa mut­ta mah­dol­lisim­man hyville paikoille ja paljon.

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Lisäk­si Pääkaupunkiseudulle on kaavoitet­tu asun­to­ja myös luokkaan F ja se ei enää mene kau­pak­si edes omakustannushintaan. 

    Helsin­ki ryösti aika suurenkin maapläntin muu­ta­ma vuosi sit­ten päästäk­seen kaavoit­ta­maan asun­to­ja luokkaan G. Toiv­ot­tavasti tätä emä­mu­naus­ta ei koskaan toimeenpanna.

  18. Marko Kivelä: Peri­aat­teessa tilanne toki on noin, mut­ta tosi­asi­as­sa meil­lä on kahdet toi­sis­taan riip­pumat­tomat asun­tomarkki­nat, eli omis­tusasun­not ja vuokra-asunnot.

    Eivät nämä ole mitenkään eriy­tyneitä. Jos asun­to­jen myyn­ti­hin­nat nou­se­vat, vuokrat nou­se­vat. Jos nousseel­la vuokrata­sol­la ei riitä asukkai­ta vuokra-asun­toi­hin, ne myy­dään. Jos asun­to­jen hin­nat laske­vat, vuokrat laske­vat, kos­ka osa vuokra-asukkaista muut­taa omaan asuntoon.

    Sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to markki­nahin­taa alempine vuokri­neen on sit­ten eri tari­na. Markki­nahin­taiset vuokrat kuitenkin seu­raa­vat asun­to­jen hin­to­ja, joskin välis­sä on eri syistä johtu­vaa viivettä.

    Vuokra-asum­ista ja omis­tusasum­ista kohdel­laan kyl­lä vero­tuk­ses­sa eri tavoil­la, mut­ta se ei muu­ta näi­den kah­den välistä kytkey­tymistä hinnoissa.

  19. Erno P: Jotenkin tämän päät­te­lyketjun vas­tais­es­ti nimeno­maan suurten asun­to­jen – ei vsin luokan A, vaan myös sijain­nil­taan B ja C – kaup­pa on sekä uusien että van­ho­jen asun­to­jen osalta ollut jäis­sä. Ei siis ole lop­u­ton­ta määrää ihmisiä, jot­ka muut­ta­vat parem­paan heti kun sel­l­ainen tulee tarjolle.

    Tilapäi­nen tilanne. Nyt raken­nus­fir­moil­la ja muil­lakin on varaa odotel­la hin­to­jen nousemista, kos­ka korot ovat alhaal­la. Ilmiö ei muutenkaan ole sitä suu­ru­us­lu­okkaa, että sil­lä olisi oikeasti merk­i­tys­tä asun­toti­lanteeseen. Kalli­il­la asun­noil­la on aina ollut pidem­mät myyn­ti­a­jat kuin halvoilla.

    (Tässä kyl­lä todel­lisen arvon mukaan määräy­tyvä kiin­teistövero aut­taisi kovasti. Myytävänä ole­van asun­tokan­nan kohdal­la todel­lisen arvon määrit­tämi­nenkin on erit­täin help­poa, kun se lukee hintalapussa.)

    Ongelmia tulee siinä vai­heessa, jos eri pelu­rit päästetään pelaa­maan niukku­udel­la. Jos kaupun­ki kaavoit­taa uut­ta liian hitaasti tai jos kaavoitet­tu­ja tont­te­ja makaa rak­en­ta­mat­ta, markki­nat menevät sol­muun. Tätä pitäisi vält­tää ja vah­tia huolellisesti.

    Se ei ole kovin pelot­ta­va ske­naario, että jollekulle jäisi satatuhat­ta valmista asun­toa kouraan, eikä niitä sit­ten myytäisi. Pitkän päälle kenenkään raha­pus­si ei kestä sitä.

  20. Yler­mi: E alueelta tulisi jär­jestään purkaa laatu Ö, ja rak­en­taa uut­ta ja parem­pi laa­tu­ista tilalle samalle tulolu­okalle, mut­ta lisäten samal­la asun­to­jen määrää ja paran­ta­mal­la alueen muu­ta viihtyvyyt­tä vai­h­ta­mal­la beto­nia vihreään. Onnek­si nyt on sen­tään pilotit tästä käynnissä.

    Yksi tapa paran­taa asun­tokan­taa on tuho­ta huonoa asun­tokan­taa. Esimerkkisi mukaan alueelta E pure­taan asun­tokan­taa tasoa Ö. Sen tilalle voidaan rak­en­taa vaikka­pa luokkaa C ole­vaa asun­tokan­taa (ylem­mäs ei alueen maineen vuok­si pääse).

    Tämän jäl­keen van­hat asukkaat muut­ta­vat viereiselle alueelle E luokan Z asun­tokan­taan. Kur­jas­ta mur­jus­ta vähän vähem­män kur­jaan mur­ju­un. Uuteen luokan C asun­tokan­taan muut­ta­vat jotkut ihan muut.

    Ei tätä pakkaa voi eikä kan­na­ta yrit­tää sotkea niin, että sekoite­taan pohi­ja myöten. Siitä ei saa aikaan kuin sat­tuman­varaisu­ut­ta ja eri­ar­voisu­ut­ta, pysyvä muu­tos jää pois. Sosi­aalis­es­ti olisi kuitenkin ihan hyvä aja­tus yrit­tää hävit­tää huonoimpia asun­to­ja huonoim­mista paikoista ja rak­en­taa tilalle niin hyvää kuin alueelle vain voi.

  21. Maan­ta­pa:
    Meil­lä on järkyt­tävä määrä sään­töjä rak­en­tamiseen. Kaik­ki rak­en­ta­jat yrit­tävät luon­nol­lis­es­ti rak­en­taa kus­tan­nuste­hokkaasti täyt­tämäl­lä min­imi­vaa­timuk­set. Samal­la laatu uno­htuu. Onko mah­dol­lista että sään­tövi­idakos­ta on tul­lut myös este laadukkaalle rakentamiselle?

    On se mah­dol­lista, mut­ta sil­loin kyse on huonoista säännöistä.

    Se ei hait­taa, jos järkevät sään­nöt nos­ta­vat raken­nuskus­tan­nuk­sia. Pääkaupunkiseudul­la hin­nanousun mak­saa maan­omis­ta­ja, ei asun­non ostaja.

  22. Moista argu­men­toin­tia oli päivän helsin­gin sanomat täyn­nä. Kävivät kyse­lemässä kivi­nokkalaisil­ta näke­myk­siä rak­en­tamis­es­ta. Vas­taan­ot­to oli odotetunlainen.

  23. Maan­ta­pa: Onko mah­dol­lista että sään­tövi­idakos­ta on tul­lut myös este laadukkaalle rakentamiselle?

    Ves­so­jen osalta kyl­lä, mut­ta täl­laista laadun määritelmää ei kai nyt täl­lä ker­taa tarkoitettu.

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos asun­to­ja on vaikea myy­dä, ongel­mana on myyjän korkea hin­taoso­tus. Asun­non rak­en­t­a­mi­nen ei mak­sa paljon enem­pää kuin 3000 euroa neliö. Sil­lä hin­nal­la menee kyl­lä kau­pak­si kaikil­la jär­jel­lisil­lä paikoilla. 

    Johan HITAS talo­jen pakkomyy­ty autopaikkakin mak­saa enem­män — n. 3500 EUR/m2. Mis­sä vika?
    (en väitä, että rak­en­t­a­mi­nen mak­saisi enem­män kuin tuon 3000 EUR/m2).

    1. Johan HITAS talo­jen pakkomyy­ty autopaikkakin mak­saa enem­män – n. 3500 EUR/m2.

      Autopaik­ka vie tilaa ramppei­neen noin 30 neliötä Tyyp­illi­nen autopaikan kus­tan­nus on 30 000 — 50 000 eur5oa, elo 1000 — 1700 euroa/neliö-

  25. Täl­laisia ajatuk­sia syötetään, jot­ta päästäisi­in kaavoit­ta­maan Helsin­gin viimeisille ran­noille ja moni näyt­tää nielevän syötin koukkuineen päivineen.

    Käytän­nössä panos­tus luokan A asun­toi­hin, ei helpota tilan­net­ta mil­lään lail­la, kos­ka sil­loin, kun niil­lä ei ole kysyn­tää, aiheutuu markki­noille tulp­pa eikä kier­toa tapahdu. 

    Jos aidosti halut­taisi­in lisätä kohtu­uhin­taisia asun­to­ja, sat­sat­taisi­in vuokra-asun­toi­hin. Riit­tävä vuokra-asun­to­tar­jon­ta vähen­täisi omis­tusasun­to­jen kysyn­tää ja kohtu­ullis­taisi hin­to­ja. Jos entistä use­ampi asu­isi vuokral­la, paran­tu­isi myös asun­to­jen kier­to, kos­ka ihmiset vai­h­taisi­vat helpom­min elämän­ti­lanteen­sa kannal­ta sopi­van kokoiseen asuntoon.

    Tosi­asi­as­sa vain pieni osa päät­täjistä halu­aa edis­tää kohtu­uhin­taista asum­ista, sil­lä heistäkin moni pelkää henkilöko­htais­es­ti hin­to­jen kohtu­ullis­tu­mista. Sik­si läh­es kaik­ki puolueet paria poikkeusta luku­unot­ta­mat­ta mielel­lään uskot­tel­e­vat, että asi­at meni­sivät parem­paan suun­taan lisäämäl­lä tar­jon­taa luokkaan A.

    Kymme­nen vuot­ta toden­näköis­es­ti luokkaan A ryh­mil­teltävän alueen (meren­ran­ta, pien­taloalue) rak­en­tu­mista seu­ran­neena voin sanoa, ettei täl­lais­ten aluei­den suun­nit­telu ole ratkaisu yhtään mihinkään. En kek­si A‑luokan asun­to­jen tavoit­telemiselle muu­ta perustet­ta kuin pääkaupunkiseudun kaupunkien huonoon suun­nit­telu­un johta­van lyhyt­näköisen ja keinotekoisen kil­pailun hyvistä veronmaksajista. 

    Tek­stin otsikos­ta olen osit­tain samaa mieltä. Asukkaiden kannal­ta huonoa ei kan­nat­taisi rak­en­taa. Raken­nut­ta­jan kannal­ta asia voi olla toisin: voit­to­ja voi tehdä huonos­tikin rak­en­ta­mal­la. Kehnoa laat­ua on nyky­isin tar­jol­la yhtä toden­näköis­es­ti A- kuin E‑alueellakin.

  26. Kuu­lostaa peri­aat­teessa hyvältä, mut­ta miten määritel­lään “hyvä”. Käsit­tääk­seni sille voi olla eri­laisia tulk­in­to­ja. Kenen tulk­in­ta saa suurim­man pain­oar­von? Kenel­lä tulisi olla eniten val­taa päät­tää oman asuinalueen­sa ja sen ympäristön “ns. kehit­tämis­es­tä”? Uudet asukkaat voivat yleen­sä vali­ta asun­non esim. sen ympäristön perus­teel­la, mut­ta entäs sit­ten ne “abo­rig­i­naalit” ja muut em. peri­aatet­ta aiem­min soveltaneet?

    Pitää tosi­aan muis­taa, että jos ruopataan poh­ja­mu­tia myöten, voi vesi (kaikissa eri ker­roksis­sa) pilaan­tua kaut­taal­taan ja kaik­ki kalat kuol­la. Tätä ruop­paus­meininkiä ja veden pilaamista tun­tuu ole­van tekeil­lä nykyään monel­la eri suun­nal­la, niin idässä kuin län­nessä. Miten mah­taa olla tilanteen lai­ta pohjoisessa?

    Onko Z parem­pi kuin E???

    Pitäisi ihan nos­taa hat­tua aiem­pi­en aiko­jen kaupun­ki-/alue-/ym­päristö­su­un­nit­telijoille, kun osasi­vat tehdä viihty­isää kaupunkia, monin paikoin nyky­istä parem­min ja jät­tää mm. työväestöllekin omia aluei­ta kesän­vi­et­toa varten.
    Toiv­ot­tavasti nämä nyky­hem­mot osaisi­vat edes jät­tää aiem­pi­en mestarei­den kau­ni­it ja viihty­isät asuinalueet ja niiden ympäristön rauhaan! 

    Pahim­mil­laan voi tason A asun­tokan­ta pudo­ta jol­lakin alueel­la vähin­tään pari pykälää alem­mas, vaik­ka sen sekaan raken­net­ta­vat lisä­talot yritet­täisi­inkin tehdä ton­tin sisäl­lä luokkaan AA tai AAA. Lop­putu­lok­se­na syn­tyy kalli­il­la hin­nal­la ei-rahas­sa-mitat­ta­van arvon alen­e­ma, joka alueen entisel­lä maineel­la rat­sas­tamisen lop­ut­tua (kyl­lä se lop­puu!) real­isoituu myös rahas­sa mitat­tavasti, kun ihmiset halu­a­vatkin alueelta muualle, hin­nat laske­vat ja alue alkaa slummiutua. 

    Tiivistämisen hin­ta on kovin hel­posti jaet­tu kur­ju­us, mitä uudet asukkaat eivät edes (aluk­si?) havaitse. Ne, joille nykyi­nen asun­to ja sen ympäristö muu­toin riit­täisi, koke­vat muu­tok­sen aika ikäväl­lä tavalla.

    Tämäkö on tiivistämis­su­un­nitel­man ytimessä ole­va tavoite? Onko tavoit­teena karkot­taa nyky­isil­lä asuinalueil­laan viihtyvät ns. hyvät veron­mak­sa­jat muualle.

  27. Liian van­ha: Talous­teo­ri­an mukaan työ­paikat syn­tyvät sinne , mis­sä on työvoiman tarjontaa.

    Aivan turha selit­tää, ettei ole koulutet­tua työvoimaa, ei Kiinas­sakaan ole koulutet­tua työvoimaa kuin osak­si ja kuitenkin sinne investoidaan

    Ei kai ne talous­teo­ri­at sano, minne vaan kun. Kiinas­sakin työvoima liikkuu, sekä koulutet­tu että varsinkin kouluttamaton.

  28. Tapio: Ei kai ne talous­teo­ri­at sano, minne vaan kun. Kiinas­sakin työvoima liikkuu, sekä koulutet­tu että varsinkin kouluttamaton.

    Talous­teo­ri­an mukaan liikku­vu­ut­ta ei tarvi­ta, työ­paikat syn­tyvät sinne mis­sä on työvoimaa tar­jol­la eli työ­paikko­ja syn­tyy mihin tahansa peräkylään, jos vain on työvoimaa tarjolla.

    Jos työ­paikko­jen syn­nylle olisi mui­ta reunae­hto­ja niin teo­ri­al­ta katoaisi pohja.Esim liikku­vusu tarkoi­ta­ta, ettei työvoiman tar­jon­ta syn­nytä työ­paikko­ja kuin hyvin yleisel­lä tasol­la esim maa­pal­lon tasol­la tai Kiinan tasolla.Molemmat ovat alueeltaan niin suuria, ettei maa­pal­lon tai Kiinan työ­paikko­jen määrää voi pitää todis­teena teo­ri­an paikkansa pitävyydestä.

    Tai jotain USA:ta , ei siel­läkään työ­paikat hakeudu peräkyli­in vaan kasvuk­sek­suk­si­in oli siel­lä työvoimaa tai ei. Työvoimaa sit­ten houkutel­laan keskuk­si­in etuuk­sil­la, niin tehdään Kiinassakin .

    Työvoima on reusurssi siinä kuin raa­ka-aineet, ener­gia, infra etc ja jonkun puut­tumi­nen hidas­taa työ­paikko­jen syntyä

    1. Liian van­ha: Kun joutuu vääristämään vastapuolen argu­ment­te­ja, myön­tää hävin­neen­sä väit­te­lyn. Mikään talous­teo­ria ei ole väit­tänyt, että työ­paikko­ja syn­tyy mille aapa­suolle hyvän­sä, jos siel­lä on työvoimaa. Tämä on täysin itse kehit­tämäsi teoria.

  29. Jos Oden esit­tämä aja­tus tun­tuu nurinkuriselta, voi asi­aa ajatel­la seu­raa­van idean perusteella:

    Tarve: tarvimme asun­to­ja, jot­ka ovat halpoja.

    Ratkaisu: Raken­netaan asun­to­ja, joista puut­tuu sekä WC että suihku­ti­lat. Vas­taavasti raken­netaan jokaiseen ker­rokseen yleinen käymälä sekä jär­jestetään asukkaille ker­ran viikos­sa kerostalon suihku­vuoro (ei saunaa, liian kallis).

    Edut:
    1. raken­nuskus­tan­nuk­set ovat selkeästi mata­lampia, kos­ka nuo ovat kalleim­mat neliöt. Lisäk­si rahaa säästyy kaiken­lais­ten putkien ja viemärei­den vetämisestä
    2. Kos­ka kukaan ei halua asua tuol­laises­sa asun­nos­sa, joten raken­nut­ta­ja joutuu tin­kimään pyyntihinnasta
    3. Bonuk­se­na kaiken­lainen kos­teusvau­ri­oiden määrä vähe­nee, kos­ka asun­nois­sa ei ole märkätiloja.

    Lop­putu­los: Meil­lä on paljon nyky­istä merkit­tävästi halvem­pia asun­to­ja! Jee, mahtavaa!

  30. Timo:
    Lyhyel­lä google­tuk­sel­la löytää muut­to­valmi­ita omakoti­talo­ja hin­taan 1500–1700euroa neliö. On vaikea ymmärtää mik­si inte­groitu (ker­ros tai riv­i­ta­lo) ‑rak­en­t­a­mi­nen mak­saisi 2 ker­taa enem­män. Tietysti tont­tikus­tan­nus tulee siihen päälle ja vai­htelee, mut­ta luulisi nyt 10 ker­roksises­sa ker­rostalos­sa per huoneis­to tont­tikus­tan­nuk­sen pysyvän jotenkin kurissa.

    Etpä tai­tanut huomioi­da pysäköin­tipaikkaa ja inva-mitoi­tus­ta. Niistä tulee toinen moko­ma lisää.

  31. “Tai jotain USA:ta , ei siel­läkään työ­paikat hakeudu peräkyli­in vaan kasvuk­sek­suk­si­in oli siel­lä työvoimaa tai ei. Työvoimaa sit­ten houkutel­laan keskuk­si­in etuuk­sil­la, niin tehdään Kiinassakin.”

    Se Kiina, mis­sä itse olen asunut 4–5 vuot­ta, toimii kyl­lä ihan eri logi­ikalla; työvoimaa tun­kee kasvukeskuk­si­in siinä määrin, että maan sisäistä liikku­vu­ut­ta rajoite­taan laeil­la ja val­tio tukee muualle siir­tyvää teol­lisu­ut­ta että muut­toli­ike hidas­tu­isi. Mut­ta tämä ei liity Helsinki­in mitenkään.

    Olen Ylisen kanssa samaa mieltä siitä, että tässä pyritään nyt patoa­maan “hyvien veron­mak­sajien” muut­toli­iket­tä Espooseen. Omas­ta mielestäni avainkysymys on se, mis­sä luok­ista A‑E on eniten pulaa asun­noista. Onko Suomen ja Helsin­gin elinkeino­rakenne vielä tule­vaisu­udessa sel­l­ainen, että Soin­in­vaaran kuvaa­ma “sää­tykier­to” on toden­näköistä, tai ylipäätään mah­dol­lista? Minä en tiedä.

  32. Osmo Soin­in­vaara:
    Liian van­ha: Kun joutuu vääristämään vastapuolen argu­ment­te­ja, myön­tää hävin­neen­sä väit­te­lyn. Mikään talous­teo­ria ei ole väit­tänyt, että työ­paikko­ja syn­tyy mille aapa­suolle hyvän­sä, jos siel­lä on työvoimaa. Tämä on täysin itse kehit­tämäsi teoria.

    En nyt viit­si kaivaa blo­geis­tasi tuo­ta lausumaa siitä, että työ­paikko­ja on USA:ssa ja mon­es­sa muus­sa syn­tynyt vain sik­si, että siel­lä on paljon työvoimaa.

    Samaa perustelua melkein sanas­ta sanaan ovat min­ulle tar­joilleet Six­ten Kork­man, Juhana Vartiainen,Jukka Vartiainen.

    Olen siitä päätel­lyt, että talousope­tus Suomen yliopis­tois­sa perus­tuu ulkoaluku­un eikä oppi­laille sal­li­ta näköjään ja toisen­laista kri­it­tistä ajattelua.

    Pakkoa­teo­ria on johtanut siihen, että ihmi­sistä tehdään tarkoituk­sel­la työt­tömiä ja suuret joukot ihmisiä suis­te­taan jääräpäisel­lä ja yksisilmäisel­lä poli­ti­ikalla sosi­aaliseen katastrofiin.

    1. Liian van­ha

      Vääris­telet aivan tahal­lasi. Kukaan ei ole väit­tänyt, että työn tar­jon­ta syn­nyt­tää työ­paikko­ja paikallis­es­ti vaan että se toimii val­takun­nan tasol­la. Val­takun­nan sik­si, että on maan­laa­juiset työe­htosopimuk­set, joiden alku­peräi­nen tarkoi­tuskin on ollut tyh­jen­tää syr­jäseudut ja yhteinen valuutta.

  33. Miten tähän yksinker­tais­tet­tuun ske­naar­i­oon sopii että nii­ille parhaille A‑alueille raken­netaan sit­ten eri­laista tuet­tua asum­is­muo­toa (kaupun­gin vuokrat­alo­ja, HITAS). Seu­raus: Hin­ta nousee kaikil­la muil­la pait­si niil­lä jot­ka vuokra-asun­non tai HITAS asun­non sieltä skat­tal­ta sat­tuvat saa­maan. Mikäs siinä, mitäs tämä lot­tovoit­to­ja kaipaa­va kansa ei olisi valmis uhraa­maan mah­dol­lisen jät­tipotin vuoksi.

  34. Helsingis­sä todel­lisu­us on kuitenkin sitä että noi­ta parhai­ta A‑luokan asun­to­ja on myymät­tä vaik­ka kuin­ka, ja niitä on lop­ul­ta dumpat­tu vuokra-asun­noik­si. YIT:n ja SRV:n Lep­pä­suon kort­teleis­sa on ollut myymät­tömiä asun­to­ja vaik­ka kuin­ka pitkään, samoin vuorim­iehenkadun ja mikonkadun kohteis­sa myyn­ti on ollut todel­la takkuista.

    Peri­aat­teessa jos raken­nus­bis­nek­sessä toimisi markki­na­t­alous niin hom­ma toimisi jotenkin osmon kuvaa­mal­la taval­la. Mut­ta nykyisel­lään ns hyville paikoille rak­en­t­a­mi­nen aiheut­taa ain­oas­taan sen että asun­not jäävät tyhjilleen odot­ta­maan että jostain ilmaan­tu­isi 13 miljoo­nan porukkalo­ton voit­ta­jaryh­mä. Tyhjän seiso­vat kalli­it asun­not eivät ratkaise mitään asumisongelmia.

    1. Lep­pä­suon kohteis­sa myyn­ti takkuaa, kos­ka SRV pyytää niistä jär­jetön­tä hin­taa, joka ylit­tää rak­en­tamiskus­tan­nuk­set yli kaksinker­tais­es­ti. Kyl­lä raken­nus­li­ike tulee jos­sain vai­heessa järkiinsä.

  35. T.:
    Helsingis­sä todel­lisu­us on kuitenkin sitä että noi­ta parhai­ta A‑luokan asun­to­ja on myymät­tä vaik­ka kuin­ka, ja niitä on lop­ul­ta dumpat­tu vuokra-asun­noik­si. YIT:n ja SRV:n Lep­pä­suon kort­teleis­sa on ollut myymät­tömiä asun­to­ja vaik­ka kuin­ka pitkään, samoin vuorim­iehenkadun ja mikonkadun kohteis­sa myyn­ti on ollut todel­la takkuista.

    Peri­aat­teessa jos raken­nus­bis­nek­sessä toimisi markki­na­t­alous niin hom­ma toimisi jotenkin osmon kuvaa­mal­la taval­la. Mut­ta nykyisel­lään ns hyville paikoille rak­en­t­a­mi­nen aiheut­taa ain­oas­taan sen että asun­not jäävät tyhjilleen odot­ta­maan että jostain ilmaan­tu­isi 13 miljoo­nan porukkalo­ton voit­ta­jaryh­mä. Tyhjän seiso­vat kalli­it asun­not eivät ratkaise mitään asumisongelmia.

    Ihmekös tuo. Vain mielipuoli ostaa Meche­lininkadun uud­is­tusko­hteesta 12 000 €/m2 asun­non kun vier­essä on täysin remon­toitu­ja asun­to­ja alk. 7 000 €/m2. Pieni vasem­mis­to­lainen sisäl­läni näkee tässä hyvän tilaisu­u­den per­iä raken­nus­li­ikkeiltä ton­tin­lu­ovu­tus­sopimuk­ses­sa asetet­tua sakkomaksua.

  36. Yler­mi:
    E alueelta tulisi jär­jestään purkaa laatu Ö, ja 

    1) rak­en­taa uut­ta ja parem­pi laa­tu­ista tilalle samalle tulolu­okalle, mut­ta lisäten samal­la asun­to­jen määrää ja paran­ta­mal­la alueen muu­ta viihtyvyyt­tä vai­h­ta­mal­la beto­nia vihreään. 

    2) Onnek­si nyt on sen­tään pilotit tästä käynnissä.

    Koh­ta 1) Miten tuo betonin vai­h­to vihreään on mah­dol­lista, jos asun­to­jen määrää samal­la lisätään? Asu­vatko lisäa­sukkaat puissa?

    Koh­ta 2) Voisitko täs­men­tää mis­sä näitä pilot­te­ja on käynnissä?

  37. Jos nyt joku edes näyt­täisi esimerkkiä siitä, miten raken­netaan ker­rosta­lo, joka hiukan väärinkäytet­tynäkään ei homehdu.

    “Hiukan väärinkäytet­tynä” tarkoit­taa esimerkik­si että huonom­pana aikana huip­puimuri hajoaa ja esim. yhden rapun ver­ran asun­to­ja on muu­ta­man kuukau­den ajan ilman koneel­lista ilman­vai­h­toa. Hyvin raken­net­tu talo ei home­hdu tästäkään. Ain­oa vain, raken­nus­määräyk­set läh­es­tulkoon pakot­ta­vat mak­si­moimaan sekä raken­nus- että ylläpi­toku­lut. Pain­ovoimais­es­ti ilman­vai­hde­tun talon rak­en­t­a­mi­nen on läh­es laiton­ta, edes pientalon.

    Pienessä veneessä voidaan olet­taa run­gos­ta pidet­tävän niin hyvää huol­ta, että vesi ei pääse rak­en­teisi­in. Talo on väk­isinkin niin iso yksikkö, että taloa suun­niteltaes­sa ei voi­da tehdä tuol­laista ole­tus­ta, oli pin­ta­ma­te­ri­aalit sit­ten mitä hyvän­sä. Taloa suun­niteltaes­sa pitää tietää, MITÄ TAPAHTUU, KUN vesi pääsee rak­en­teisi­in. Mieluiten niin, että pienem­mät vet­tymiset kuiv­u­vat itsek­seen rak­en­tei­den tuulet­tumisen kaut­ta ja isom­mat aiheut­ta­vat niin näkyvää jälkeä niin nopeasti, että piile­viä home­on­gelmia ei pääse syntymään.

  38. Ei voi asun­non rak­en­t­a­mi­nen mak­saa 3000€ neliö. Ei mak­sa puo­li­akaan tuos­ta. Joka muu­ta väit­tää, puhuu ns muun­nel­tua totuutta.

  39. Osmo Soin­in­vaara: Autopaik­ka vie tilaa ramppei­neen noin 30 neliötä Tyyp­illi­nen autopaikan kus­tan­nus on 30 000 – 50 000 eur5oa, elo 1000 – 1700 euroa/neliö-

    Tot­ta — pien­im­milään 25 m²/autopaikka -> 1700 EUR/au­to­hal­li-m2.

    Pitäisikö talonkin raken­nuskus­tan­nuk­set laskea vas­taavasti ker­rosnelilöi­den mukaan — siis n. 25% pois. Raken­nuskus­tan­nuk­set 3000 EUR/m2 –> 2250 EUR/k­er­ros-m2.

  40. Viherinssi:
    …Samas­ta syys­tä eri­laiset tekniset vaa­timuk­set saa­vat olla tiukkoja… 

    Vaa­timuk­set kyl­lä, mut­ta jos tarkoi­tat poli­itikko­jen ja virkami­esten kek­sim­iä jut­tu­ja, niin olet väärässä. Ne yleen­sä vain hait­taa­vat rak­en­tamista. Vapaa kil­pailu takaa parhaan tuloksen.

    Valitet­tavasti Suomes­sa ei ole ollut ter­vet­tä kil­pailua sotien jäl­keen. Olemme todel­lises­sa suos­sa rak­en­tamisen kanssa täl­lä het­kel­lä. Pitää purkaa sään­te­lyä, mut­ta samal­la tiede­tään, ettei kil­pailu toimi.

  41. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Olen siitä päätel­lyt, että talousope­tus Suomen yliopis­tois­sa perus­tuu ulkoaluku­un eikä oppi­laille sal­li­ta näköjään ja toisen­laista kri­it­tistä ajattelua.
    ‘snip’

    Ja mis­tähän yliopis­tos­ta tuo kri­it­ti­nen talousop­pisi on siis peräisin?

  42. “Jos raken­netaan asun­to­ja vain hyville paikoille, huono-osaiset eivät pääse asumaan.”

    Jaa­ha Osmo rehellisen tapansa mukaises­ti ryhtyy ken­ties määrit­tämään, että mitä kullekin säädylle kuu­luu var­al­lisu­u­den­sa mukaises­ti. Toki noin on.

    Että onko asumisen­sa suh­teen kuten fil­laroin­ninkin suh­teen, että kun ajaa 200 euron fil­lar­il­la, on ajokoke­mus ihan sama asia kuin ajaisi tuhan­sien euro­jen Bian­chilla — tai jos olisi mah­dol­lista asua em. luku­jen suh­teessa omis­sa asunnoissaan.

    Eikö jo olisi aika saa­da jokaisen suo­ma­laisen asumisen­sa tähän kun­toon, kuten Kanadas­sa asu­taan. Siel­lä löy­tyy omakoti­taloa yksin asu­valle ja suure­malle per­heelle kohtuu hin­taan alka­en ihan n. 30 000 dol­lar­in asun­noista. Mut­ta onhan Kana­da suurem­pi alue kuin Suo­mi 6. suurim­pana Euroop­palaise­na val­tiona pin­ta-alansa suhteen.

    Pah.

  43. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Ihmekös tuo. Vain mielipuoli ostaa Meche­lininkadun uud­is­tusko­hteesta 12 000 €/m2 asun­non kun vier­essä on täysin remon­toitu­ja asun­to­ja alk. 7 000 €/m2.

    Jois­sa on korkeam­mat huoneet, pak­sum­mat seinät, parem­pi äänieristys eikä mene viit­tä neliötä eli 60 000 euroa ylimääräistä ves­sas­sa ole­vaan tanssi­lat­ti­aan. Niinpä.

  44. Kaupun­gin pyrkimys tiivistäen ja täyt­täen ottaa kaik­ki vähääkään avaram­mat paikat asuin­rak­en­tamisen käyt­töön, johtaa siihen, että nykyiset A‑luokan alueet muut­tuvat hyvin hel­posti ja toden­näköis­es­ti B‑luokan, tai sitäkin alem­man kat­e­go­ri­an alueik­si, B‑luokan alueet mut­tuvat vas­taavasti C‑luokan, tai alem­man, alueik­si ja niin edelleen …

    Kyseisen peri­aat­teen käyt­tö antaa aihet­ta jopa epäil­lä, tämäkö tässä hul­lu­udessa onkin ihan tarkoituk­sel­lista? Näinkö toimien pyrit­täisi­in heiken­tämään asumisen tasoa Helsingis­sä, jos samal­la luo­taisi­in mah­dol­lisia(?) osta­jakan­di­daat­te­ja sille joukolle asukkai­ta, joka mah­dol­lisen asuinympäristön­sä pilaamisen takia alka­isi­vat miet­tiä, pitäisikö tuo aiem­pi, asianomaiselle ehkä hyvinkin riit­tävä asumisen ja asuinympäristön taso (esim. B) yrit­tää säi­lyt­tää asun­non ja jopa asuinympäristön vai­h­tamiseen ryhtymällä?

    Jos olisin gryn­deri, ja han­kkisin tien­es­ti­ni K‑luokan asun­to­ja (P=kehnolaatuinen) rak­en­ta­mal­la, ja niitä asun­non­tarvit­si­ja­raukoille rak­en­ta­mal­la, saat­taisi moinen toim­inta min­u­akin ehkä houkut­taa. Mikäs sen mukavam­paa, kuin tuot­taa paljon P‑luokan asun­to­ja ja myy­dä sitä P‑asuntojen (=mon­en gryn­derin tuote tänä päivänä) kasaa eri puo­lil­la Helsinkiä, niitä asun­to­ja A‑, B‑ja ehkä vielä lopuille hyväuskoisille C‑luokan hin­noin. Niin kauan kuin laina­hanat ja asumisen tukemisen piik­ki ovat avoimia, sekä huo­maa, myös kaavoituk­ses­ta huole­hti­vat, siitä vas­taa­vat ja sitä VALVOVAT TAHOT (kuten KSV, KSL ja val­tu­us­to) ovat myötämielisiä, hom­ma pyörii ja toimii kuin kel­lokoneis­to. (Huom! Useim­mat rataskoneis­tot tarvit­se­vat toimi­ak­seen myös voitelua. Herää kysymys, tarvi­taanko sitä asun­to­tuotan­nos­sa, jos ihan kaik­ki eivät hyväuskoisia olekaan?)

    Ikäv­in­tä tässä touhus­sa ovat sen jät­tämät pysyvät jäl­jet, vai pitäisikö sanoa arvet, ja mon­et muut muu­tok­set huonom­paan, joi­ta kaupunkiku­vaan ollaan koko ajan tekemässä. Niistä kär­sivät eri­tyis­es­ti kaupun­gin nykyiset asukkaat, jot­ka jo eri puo­lil­la kaupunkia ovat huo­man­neet mihin tämänkaltainen kehi­tys johtaa. He ovat monin paikoin se kär­simään jäävä osa­puoli, jolle tämänkaltainen asun­to­tuotan­topoli­ti­ik­ka tuot­taa vain kak­si vai­h­toe­htoa: a) kär­si tai b) ota itselle­si lyp­sylehmän rooli!

  45. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Pahim­mil­laan voi tason A asun­tokan­ta pudo­ta jol­lakin alueel­la vähin­tään pari pykälää alem­mas, vaik­ka sen sekaan raken­net­ta­vat lisä­talot yritet­täisi­inkin tehdä ton­tin sisäl­lä luokkaan AA tai AAA. Lop­putu­lok­se­na syn­tyy kalli­il­la hin­nal­la ei-rahas­sa-mitat­ta­van arvon alen­e­ma, joka alueen entisel­lä maineel­la rat­sas­tamisen lop­ut­tua (kyl­lä se lop­puu!) real­isoituu myös rahas­sa mitat­tavasti, kun ihmiset halu­a­vatkin alueelta muualle, hin­nat laske­vat ja alue alkaa slummiutua.

    Olisiko sin­ul­la antaa esimerkkiä entis­es­tä A‑luokan alueesta, joka olisi alka­nut menet­tää arvoaan, kos­ka sinne on raken­net­tu AA-luokan asumista?

  46. En kaipaisi mitään val­tion puut­tumista asun­torak­en­tamiseen. Antakaa mei­dän ihmis­ten rak­en­taa mitä halu­amme oma­lle tontillemme.
    Tont­te­ja vaan jakoon ja riit­tävän suuria, etelä­suomes­sa riit­tää tilaa.

    Ylipään­sä paras­ta poli­ti­ikkaa on se että annetaan ihmis­ten itse rak­en­taa asun­ton­sa, niin ei tule val­i­tuk­sia huonos­ta rak­en­tamis­es­ta, ja rak­en­tamis­es­ta tulee halvem­paa kun välistävetäjät puuttuvat.

  47. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Helsin­ki ryösti aika suurenkin maapläntin muu­ta­ma vuosi sit­ten päästäk­seen kaavoit­ta­maan asun­to­ja luokkaan G. Toiv­ot­tavasti tätä emä­mu­naus­ta ei koskaan toimeenpanna.

    Olen samaa mieltä siitä, että Öster­sun­dom on liian kaukana kaikesta ja että sen saisi tästä syys­tä mielu­usti antaa olla.

    Asia liit­tyy suo­raan myös siihen, että onnis­tuneel­la lisärak­en­tamisel­la voidaan luo­da lisää halut­tavaa kaupunkia, tai ainakin jos­sain päin maail­maa on voitu. Öster­sun­dom on tietysti nyt G- tai Ö‑luokkaa, kun siel­lä ei ole mitään palvelu­ja tai liiken­ney­hteyk­siä. Epäilemät­tä sinne voisi rak­en­taa paran­netun ver­sion Ker­avas­ta, mer­i­maisemin, ja lop­putule­man luok­i­tus var­maan olisi parem­pi kuin G. Vai­h­toe­htois­es­ti tämänkin panos­tuk­sen voisi tehdä nyky­isi­in metrolähiöi­hin, ja paran­taa niiden luok­i­tus­ta roimasti. Tilaa on.

    1. Öster­sun­domis­sa oli tarkoi­tus tar­jo­ta pien­taloa­su­tus­ta, jos­sa asukkaat voivat käyt­tää hyvää joukkoli­iken­net­tä. Vas­tave­to Nurmijärvelle.

  48. Osmo Soin­in­vaara:
    Lep­pä­suon kohteis­sa myyn­ti takkuaa, kos­ka SRV pyytää niistä jär­jetön­tä hin­taa, joka ylit­tää rak­en­tamiskus­tan­nuk­set yli kaksinker­tais­es­ti. Kyl­lä raken­nus­li­ike tulee jos­sain vai­heessa järkiinsä. 

    Viime laman aikaan Haka val­it­si mielu­um­min konkurssin kuin asun­to­jen hin­nas­ta tin­kimisen. Konkurssipesä jäi miljoon­akau­pal­la plus­salle vaik­ka asiana­ja­jat var­masti tekivät kaikken­s­ta sen tyh­jen­tämisek­si. Asi­at eivät edes ole vält­tämät­tä pelkästään raken­nus­li­ikkeistä kiin­ni vaan toim­intaa rahoit­ta­vat pankit voivat sanel­la ehto­ja joi­hin mah­dol­lis­es­ti kuu­luu että asun­to­jen hin­to­ja ei vaan saa päästää alenemaan.

  49. Olen koko­lail­la samal­la kan­nal­la Osmon kanssa peruskysymyk­ses­tä: asun­to­jen riit­tävä tar­jon­ta pitää hin­tata­son kohtu­ullise­na eikä kan­na­ta rak­en­taa valmi­ik­si välttävää. 

    Hesari­in joskus provosoin että kaik­ki asun­not voisi­vat olla vapaara­hoit­teisia. Kaavoitus­määräyksin taat­taisi­in riit­tävä määrä sel­l­aisia vuokrauk­seen käyp­iä asun­to­ja, jotku sopi­vat mm van­huk­sille. Sosi­aa­li­nen asum­i­nen toteu­tu­isi sit­ten siten että näi­hin kovan rahan yhtiöi­hin tehtäisi­in sijoituk­sia kaupun­gin ja muiden halukkaiden toimesta. 

    Eri asum­is­muo­to­jen run­saus pilkkoo markki­nat, ylläpitää ylimääräisiä organ­isaa­tioi­ta ja aiheut­taa kysyn­tä- ja tar­jon­tak­itkaa. Talo­jen ja kort­telei­den rak­en­t­a­mi­nen eri omis­tus­muodoille johtaa myös mikroseg­re­gaa­tioon mikä ei liene tarpeen tasa-arvoises­sa yhteiskunnassa.

  50. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Vain mielipuoli ostaa Meche­lininkadun uud­is­tusko­hteesta 12 000 €/m2 asun­non kun vier­essä on täysin remon­toitu­ja asun­to­ja alk. 7 000 €/m2. Pieni vasem­mis­to­lainen sisäl­läni näkee tässä hyvän tilaisu­u­den per­iä raken­nus­li­ikkeiltä ton­tin­lu­ovu­tus­sopimuk­ses­sa asetet­tua sakkomaksua.

    Onhan meil­lä onnek­si eläke­vaku­u­tusy­htiöt osta­mas­sa näitäkin asun­to­ja hyviksi sijoituk­sik­si;) Ton­tin­lu­ovu­tus­sopimus taitaa olla sel­l­ainen, että kaupun­ki saa pros­ent­tio­su­u­den kaup­pahin­nas­ta, joten kaupungillakin on intress­inä vedät­tää hin­nat mah­dol­lisim­man korkealle…

  51. Osmo Soin­in­vaara:
    Lep­pä­suon kohteis­sa myyn­ti takkuaa, kos­ka SRV pyytää niistä jär­jetön­tä hin­taa, joka ylit­tää rak­en­tamiskus­tan­nuk­set yli kaksinker­tais­es­ti. Kyl­lä raken­nus­li­ike tulee jos­sain vai­heessa järkiinsä. 

    Onko suolle rak­en­t­a­mi­nen halpaa? 

    Minä kun olet­taisin, että ainakin talo­jen kun­nol­lisen perus­tuk­sen tekem­i­nen mak­saisi siel­lä nor­maalia, kun­nol­lista maapo­h­jaa enem­män. Jos poh­jatöitä ei tehdä kun­nol­la, ts. säästetään talon perus­tusten teossa, voisi kuvitel­la, että lasku tulee kuitenkin jos­sain vai­heessa mak­set­tavak­si sit­ten kun esim. maan­pain­u­mien takia tehtävien kor­jaustöi­den teko on todel­la kallista. Muis­taak­seni jos­sain kir­joitet­ti­in, että ns. Radi­olin­jan talo Espoon Keilalahdessa on rak­en­tamisen jäl­keen painunut tois­es­ta päästään. Onko kenel­läkään asi­as­ta tarkem­paa, vahvis­tet­tua tietoa?

    Mikä on tilanne ja miten on mahdet­tu toimia esimerkik­si Leppäsuolla?

  52. Jaas­su:
    En kaipaisi mitään val­tion puut­tumista asun­torak­en­tamiseen. Antakaa mei­dän ihmis­ten rak­en­taa mitä halu­amme oma­lle tontillemme.
    Tont­te­ja vaan jakoon ja riit­tävän suuria, etelä­suomes­sa riit­tää tilaa.

    Ylipään­sä paras­ta poli­ti­ikkaa on se että annetaan ihmis­ten itse rak­en­taa asun­ton­sa, niin ei tule val­i­tuk­sia huonos­ta rak­en­tamis­es­ta, ja rak­en­tamis­es­ta tulee halvem­paa kun välistävetäjät puuttuvat. 

    Soin­vaara on kuitenkin Helsinkiläi­nen kaupung­in­val­tu­utet­tu. Jos Helsingis­sä saisi rak­en­taa ton­tin­o­mis­ta­ja maalleen mitä halu­aa, niin kyl­lä siihen mil­tei aina kan­nat­taisi rak­en­taa ker­rosta­lo omakoti­talon sijaan. Määrä kor­vaisi yksikköhin­nan — ja jos ei mitään sään­nök­siä olisi, var­masti tulisi myöskin val­i­tuk­sia myöhem­min rak­en­tamisen laadus­ta asukkailta.
    Vält­tämät­tä rak­en­tamisen ei tarvit­sisi olla muu­ta­man raken­nus­li­ik­keen oli­gop­o­li, mut­ta ei ker­rostaloa myöskään talkoovoimin pystyyn pis­tet­täisi. Kaikkia ei syys­tä tai tois­es­ta myöskään innos­ta rak­en­taa omakoti­taloa, vaik­ka selaises­sa halu­aisi­vatkin asua.

  53. @Jaassu
    Etelä-Suomes­sa riit­tää tilaa, Helsingis­sä sitä on rajal­lis­es­ti. Maalaiskun­nat jakakoon tont­te­ja jos halu­a­vat, Helsinki­in pitää rak­en­taa umpikorttelia.
    Julkisen val­lan on vähän pakko puut­tua rak­en­tamiseen niin kauan kuin sen on pakko tar­jo­ta palvelui­ta sinne, mihin ihmiset päät­tävät aset­tua. Omako­ti­mat­to on poli­it­ti­nen val­in­ta sekin.

  54. Raimo K: Ja mis­tähän yliopis­tos­ta tuo kri­it­ti­nen talousop­pisi on siis peräisin?

    Oulun Yliopis­tos­ta ja työkoke­muk­ses­ta yri­tys­ten ja pro­jek­tien johto­tote­htävis­sä eri mais­sa , töistä Maailmanpankille,Aasian pankille , Suomen ja Tan­skan ulko­min­is­ter­iöille etc.

    Esim niinkin yksinker­tainen tehtävä kuin kaapelite­htaan perus­tamisen arvioin­ti Pak­istani­in edel­lyt­ti pere­htymistä maan väestön kasvu­un ja talouden ja työl­lisyy­den kehittymiseen.Taustalla piti ymmärtää kansan­talouden kehittyminen

    Kaytän­tö on usein eri asia kuin teo­ria ja meil­lä maa­ta johta­vat teo­reetikot, ilman todel­lista koke­mus­ta oikeas­ta elämästä.

    Enkä ole aivan yksin tuon yksisilmäisyysväit­tämän kanssa, ote Suomen Kuvalehdestä.

    “Työn tar­jon­nas­ta on puhut­tu viime aikoina paljon. Val­tion taloudel­lisen tutkimuskeskuk­sen yli­jo­hta­ja Juhana Var­ti­ainen argu­men­toi tuoreessa kir­jas­saan, että työn tar­jon­nan lisäämi­nen on tehokkain keino kor­ja­ta julkisen talouden kestävyys­va­je. Hänen johtopäätök­si­in­sä on tältä osin help­po yhtyä.

    Hänen kir­jas­taan henkii kuitenkin myös aja­tus, että talouden ongel­mat on ratkaistu, kun­han työvoiman tar­jon­ta vain onnis­tu­taan hilaa­maan riit­tävän korkealle tasolle. Näin tuskin kuitenkaan on.”

    http://digi.suomenkuvalehti.fi/issue_page/tyo-yksin-ei-riita/?shared=1

    Laskin juu­ti, että min­ul­la on ollut seit­semän tj esimiehenä ja kaik­ki ovat ollet ihmisiä, päätök­sen­teko perus­tuu osit­tain fak­toi­hin ja jär­keen, mut­ta yllät­tävän suuri osa juon­tuu asenteista. 

    Esim ei ikään­tyneitä syr­jitä fak­ta­pe­rusteis­es­ti vaan ennakkoasen­tei­den antamil­la valmiuksilla

  55. Sakke:
    Kaupun­gin pyrkimys tiivistäen ja täyt­täen ottaa kaik­ki vähääkään avaram­mat paikat asuin­rak­en­tamisen käyt­töön, johtaa siihen, että nykyiset A‑luokan alueet muut­tuvat hyvin hel­posti ja toden­näköis­es­ti B‑luokan, tai sitäkin alem­man kat­e­go­ri­an alueik­si, B‑luokan alueet mut­tuvat vas­taavasti C‑luokan, tai alem­man, alueik­si ja niin edelleen …

    En ymmär­rä. Juuri väljät met­sälähiöthän ovat niitä halvimpia asuinaluei­ta, kun taas tiivi­it kan­takaupun­gin alueet ovat kalleimpia. Miten tästä voi vetää sel­l­aisen johtopäätök­sen, että väljän alueen tiivistämi­nen lask­isi sen houkuttelevuutta?

  56. Asun­not ovat yksi rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den syy.Kun kemi­järvel­lä Sal­comp ja Sto­ra vetivät tehtaat alas niin asun­not muut­tui­v­at 0 arvoisek­si vaik­ka asun­to kuu­luis A‑luokkaan.
    Paikkakunnal­ta muut­ta­jalle se merk­it­see, että van­has­ta ei saa edes omasäästöo­su­ut­ta lainaan kun muut­ta etelään. Oman asun­non tuo­ma etu­us Kemi­järvel­lä on marakki­na-arvoa moninker­roin korkeampi ja ihmi­nen jää asuntoloukkuun

    Eipä siihen tarvitse paljoa saa­da , että muut­to muut­tuu täysin kan­nat­ta­mak­si. Etenkin kun Kemi­järvel­lä voi elät­tää itsen­sä salamet­sästyk­sel­lä ja kalas­tuk­sel­la, jos yhteiskun­nan tuet nollataan

  57. Tiedemies:
    Ei voi asun­non rak­en­t­a­mi­nen mak­saa 3000€ neliö. Ei mak­sa puo­li­akaan tuos­ta. Joka muu­ta väit­tää, puhuu ns muun­nel­tua totuutta.

    Et sinä oikeasti saa taloa hin­taan 1500 e/m2, jos et itse tee sitä alus­ta lop­pu­un. Edes älvs­by­taloa ei saa tuo­hon hin­taan. Tai no sen talon saa, mut­ta maatyöt pitää kyl­lä tehdä sit­ten itse lapi­ol­la ja sorat hakea omas­ta mon­tus­ta ja jär­jestää varainkeruu vira­nomais­mak­su­ja varten.

  58. Kalle: Vaa­timuk­set kyl­lä, mut­ta jos tarkoi­tat poli­itikko­jen ja virkami­esten kek­sim­iä jut­tu­ja, niin olet väärässä. Ne yleen­sä vain hait­taa­vat rak­en­tamista. Vapaa kil­pailu takaa parhaan tuloksen. 

    Ei se nyt ihan noin mene tuol­la raken­nus­puolel­la. Talon­rak­en­t­a­mi­nen on siitä erikoinen toimi­ala, että siel­lä voi hui­ja­ta osta­jaa hyvin paljon ilman, että sitä huo­mataan kuin vuosien kuluttua. 

    Esimerkke­jä asioista, joi­ta osta­jan on läh­es mah­do­ton tarkas­taa, mikäli varsi­nainen tarkas­ta­ja ei tee hommiaan:
    * Suihku on kiin­nitet­ty neljän ruu­vin sijas­ta kahdel­la. Moniko irrot­taa suihkun ja tark­istaa sen kiinnityksen?
    * Suihkun prop­pauk­ses­sa ei ole käytet­ty siliko­nia. Täysin mah­do­ton tarkas­taa jälkikä­teen rikko­mat­ta rakennetta.
    * Ullakkoti­la ilman tarkas­tus­luukku­ja. Osta­jan on taas täysin mah­do­ton tarkastaa.
    * Maatyöt. Mah­do­ton tarkas­taa, ellei ole paikalla tekovaiheessa.
    * Kiukaan tai lautei­den kiin­ni­tys. Taas täysin mah­do­ton­ta tarkas­taa purka­mat­ta rakenteita.
    * LVI-putkien kiin­ni­tyk­set. Mah­do­ton tarkas­taa jälkikäteen.
    * Eris­temäärät. Mah­do­ton­ta tarkas­taa kun rakenne on jo suljettu.

    Lisäk­si tulee asiantun­ti­ja-maal­likko-ongel­ma. Osta­jal­la ei useinkaan ole tieto­taitoa, muuten­han hän rak­en­taisi, suun­nit­telisi ja tarkas­taisi talon itse. Niin­pä on vain ihan hyvä, että raken­nus­määräyk­sis­sä käs­ketään tekemään kun­nolli­nen vesieristys. Joo, joo, eihän sekäskemäl­lä syn­ny, mut­ta ilman määräys­tä niitä ei var­maa edes tehtäisi.

  59. Ter­ve,

    Tehdaan oikein huono­laa­tu­isia tono­ja. Mina ostan mielel­lani sel­l­aisen sika­hal­val­la, kaik­ki tehty halvi­mal­la vena­jaty­ovoimal­la vahan sinne pain. Eris­teet jos on niin heikot. Sit­ten ma asun siina kym­menisen vuot­ta. Tehkaa siten uusi tono.

    Olisi hyva idea mut­ta tama on Suo­mi. Kitukaa ressukat.

    t. Mikko

  60. Mun mielestäni on paras rak­en­taa enem­män keskilu­okkaa. Eli ei luk­sus­ta eikä ihan surkea­ta. Ihmiset jot­ka asu­vat huonois­sa asun­nois­sa pyrkivät keslilu­okkaisi­in, ja vas­taavasti varakkaiden per­hei­den lap­sil­la on har­voin pesä­mu­naa ostaak­seen luk­sus­ta. Jos keskilu­okkaa edus­tavil­la asuinalueila asuu keskilu­okan lisäk­si ylem­pi­en ja alem­pi­en sosi­aalilu­okkien ihmisiä, syn­tyy vuoroviku­tus­ta enem­män ja viihtyvyys para­nee, siihen ver­rat­tuna että luokat eristäy­tyvät omi­in ghettoihinsa.

  61. Liial­la val­tion suun­nit­telul­la tulee tyl­siä kaupunkia. Esimerkkinä vaikka­pa var­ta vas­ten pääkaupungik­si suun­nitel­lut Brasil­ian pääkaupun­ki Brasil­ia ja Turkin Ankara. Ver­tailkaa vaikka­pa Rio de Janeiroon ja Istanbuliin.

  62. Sylt­ty: Et sinä oikeasti saa taloa hin­taan 1500 e/m2, jos et itse tee sitä alus­ta lop­pu­un. Edes älvs­by­taloa ei saa tuo­hon hin­taan. Tai no sen talon saa, mut­ta maatyöt pitää kyl­lä tehdä sit­ten itse lapi­ol­la ja sorat hakea omas­ta mon­tus­ta ja jär­jestää varainkeruu vira­nomais­mak­su­ja varten.

    Yksinker­taisen puu­rak­en­teisen pien­talon rak­en­t­a­mi­nen voi onnis­tua hyvin hal­val­la — ja muut­to­tap­piokun­nista voi ostaa valmi­ita van­ho­ja asun­to­jakin puoli-ilmaisek­si. Betonirunk­oinen ker­rosta­lo on kalli­impi ja por­rashuoneista, his­seistä, yhteis­tiloista ja pysäköin­ti­tiloista ker­tyy lisähin­taa. Lisäk­si kasvukeskuk­sis­sa maa­nar­vo on korkea — jol­loin kan­nat­taa rak­en­taa kalli­impia ker­rostalo­ja. Ei näitä kauheasti kan­na­ta ver­ra­ta keskenään.

  63. Helsin­ki voisi kokeil­la sel­l­aista strate­giaa, että keskit­ty­isi tekemään viihty­isää kaupunkia. Muual­ta töi­hin kulke­vat työkaveri­ni ovat lähin­nä kauhuis­saan kaupunkibule­vardis­u­un­nitelmista. Käytän­nössä niiden rak­en­t­a­mi­nen tarkoit­taisi, että he eivät voisi enää työpäivän jäl­keen pae­ta Helsingistä henkilöau­toil­laan pel­to­ton­teilleen. Ts. pak­enevat autoil­laan niitä hait­to­ja, jot­ka itse luo­vat. Pri­or­isoimal­la hei­dän tarpeen­sa kaupunki­lais­ten viihty­isän elinympäristön edelle on joudut­tu itseään eskaloivaan kier­teeseen. Varsin surullista.

  64. Osmo Soin­in­vaara:
    Öster­sun­domis­sa oli tarkoi­tus tar­jo­ta pien­taloa­su­tus­ta, jos­sa asukkaat voivat käyt­tää hyvää joukkoli­iken­net­tä. Vas­tave­to Nurmijärvelle. 

    Välil­lä kyl­lä ihme­tyt­tää, mik­si olen joskus äänestänyt sinua.

    Se, että metro on jois­sain yhteyk­sis­sä hyvää joukkoli­iken­net­tä ja että metroa esitetään Öster­sun­domi­in, ei tarkoi­ta, että Öster­sun­domi­in olisi tulos­sa hyvää joukkoliikennepalvelua.

    Pien­taloalueelle ei käytän­nössä saa hyvää joukkoli­iken­net­tä. Saa, jos on varaa mak­saa siitä, että busse­ja suhaa parin kort­telin välein ja tiivi­iseen tahti­in. Eli ei saa. Öster­sun­domin suun­nitelmis­sa ei edes yritetä tar­jo­ta hyvää joukkoli­iken­net­tä. Tar­jo­taan metroa, eli tar­jo­taan pitk­iä käve­ly­itä, synkkaam­a­ton­ta ja har­vaa bussiliityntää. 

    Joukkoli­iken­teen kulku­muo­to-osu­us jää Öster­sun­domis­sa nyky­su­un­nitelmil­la johonkin Kirkkon­um­men tasolle ja se on ihan ok, jos asia on kaikkien tiedos­sa ja hyväksymä. Turha kuitenkaan myy­dä muuta.

  65. Viherinssi: Olisiko sin­ul­la antaa esimerkkiä entis­es­tä A‑luokan alueesta, joka olisi alka­nut menet­tää arvoaan, kos­ka sinne on raken­net­tu AA-luokan asumista? 

    Jot­ta ymmärtäisit yskän parem­min, tulee ottaa huomioon ihmis­ten ja gryn­dere­it­ten pref­er­enssien ole­van eri­laisia. Luokil­la AA ja AAA, jot­ka otin esille, pitäisi tietysti olla lain­aus­merk­it, kos­ka gryn­der­it tekevät/myyvät/pistävät myyn­ti­in usein yliar­vostet­tua sekun­daa. Kyse oli siis luok­ista A, “AA” ja “AAA”, tai vas­taavasti B, “BB” ja “BBB”, jne.

    Jos nyt esim. kivalle A‑luokan omakoti­talolle, oma­l­la ton­til­laan, raken­netaan sen viihtyisästä
    pihas­ta ome­na­puineen esim. puo­let syövä vaik­ka kuin­ka laadukas par­i­ta­lo tms., niin kyl­lä se mielestäni tuon alku­peräisen omakoti­talon viihty­isyy­den ja arvos­tus­lu­okan pudot­taa A‑luokasta alem­mas. Näitä tapauk­sia on mm. Laut­tasaa­res­sa ja var­maan monin paikoin muual­lakin Helsingis­sä, Espoos­sakin useita. 

    Nos­ta­vatko muuten narkkar­it nurkil­la Töölön asun­to­jen arvoa? Jospa tähän liit­tyvät muu­tok­set ovatkin (demarei­den?) juo­nia, joil­la töölöläiset saadaan muut­ta­maan Jätkäsaa­reen, kun eivät muuten sinne halu­aisi. Kyl­lähän se oma, van­hempi talo alkaa pian näyt­tää aiem­paa nuhjuisem­mal­ta, jos viereen/lähistölle nousee uusia,uutuuttaan kiil­tele­viä. Vaan moni on kakku päältä kaunis …

    Jos min­ul­la olisi rahaa ostaa kaupungista asun­to (oli sen hin­ta mikä hyvän­sä), niin kyl­lä arvostaisin enem­män sel­l­aista jon­ka ympäril­lä on muu­takin kuin naa­pu­ri­talon seinää. Jo pienikin piha ja muu­ta­ma puu, tai puis­to, aut­ta­vat ihmeen paljon, mut­ta nythän tiivistäjät hio­vat kirveitään niitä ahnas kiil­to silmis­sään katsoen. 

    Yleisen asun­to­jen hin­tata­son nousun myötä tätä ilmiötä on toki voin­ut olla vaikea havai­ta tai todentaa.

    Ote­taan­pa nyt sit­ten esimerk­ki vaikka­pa liiken­neolo­jen ja näkymien vaiku­tuk­ses­ta tuo­hon luok­i­tuk­seen. Oletko sitä mieltä että A‑luokan talon asun­to­jen arvo ei laske, jos mat­ka-aika lähim­mältä pysäk­iltä kestää kauem­min kuin ennen, kun liikenne lisään­tyy, pysäk­ki siir­tyy kauem­mas tai vai­h­to­jen tarve kas­vaa, matkan­teko hidas­tuu ja kaik­ki tämä yksi­no­maan lähistölle raken­net­ta­van “AA”-luokan alueen (esim. Jätkäsaari-Meche­lininkatu ris­tiri­ita) matkalais­ten raiti­olin­ja-aikataulun nopeut­tamisek­si (mikä nähtävästi perustel­laan sil­lä, että heitä (uusia) on jatkos­sa enemmän). 

    Väitän myös, että jos talosi eteen raken­netaan ruma, korkea ja/tai lev­eä talo aiem­min avaria näkymiäsi pilaa­maan, las­kee se taa­tusti talosi arvos­tus­ta, eikä ain­oas­taan rahas­sa mitat­en. Sehän on aivan selvä hait­ta, varsinkin jos se vielä sat­tuu varjostamaan. 

    Rahal­la, jon­ka omis­tusasun­nos­tasi sen myy­dessäsi saisit, ei sinän­sä ole merk­i­tys­tä, ellet todel­la ole aikeis­sa myy­dä tai ole otta­mas­sa lainaa. Korkein­taan verot­ta­ja (ja oliko­han-se-Var­ti­ainen) saat­taisi heku­moi­da jonkun luo­mas­ta type­r­ästä käsit­teestä: vir­tu­aalis­es­ta “oman asun­tosi asun­to­tu­losta”, joka ei kuitenkaan lom­pakos­sasi tai tilil­läsi euroina näy. Kas kun ei meitä koh­ta verote­ta myös vir­tu­aalis­es­ta johta­jan palka­s­ta, kos­ka olisi kai meil­lä jokaisel­la ainakin jokin peri­aat­teelli­nen mah­dol­lisu­us sel­l­aiseen, jos sat­tuma olisi meitä kohdel­lut toisin.

  66. Daniel Fed­er­ley: En ymmär­rä. Juuri väljät met­sälähiöthän ovat niitä halvimpia asuinaluei­ta, kun taas tiivi­it kan­takaupun­gin alueet ovat kalleimpia. Miten tästä voi vetää sel­l­aisen johtopäätök­sen, että väljän alueen tiivistämi­nen lask­isi sen houkuttelevuutta?

    Tiheästi raken­netut alueet ovat pääsään­töis­es­ti lähel­lä keskus­taa ja arkkite­htu­uril­taan eri­no­maisia. Väljien lähiöi­den rak­en­t­a­mi­nen kytkey­tyy erit­täin oleel­lis­es­ti funk­tion­al­is­tiseen eli rumaan arkkite­htu­uri­in ja kaukaiseen sijain­ti­in keskustasta. 

    Jos ver­rataan Ullan­lin­naa ja Eiraa, jot­ka ovat yhtä kaukana keskus­tas­ta ja yhtä kau­ni­ita, väl­jem­pi Eira on kalli­impi kuin tiheäm­min raken­net­tu Ullan­lin­naa. Sikäli ver­tailu on epäreilu että Eira vapaa­matkus­taa Ullan­lin­nan palveluil­la. Jos laa­ja alue olisi Eiraa, palve­lut ja joukkoli­ikenne oli­si­vat nyky­istä selvästi huonommat. 

    Kun­nol­lista ver­tailua on vaikeaa tehdä, sil­lä ainakaan tois­taisek­si ei ole raken­net­tu aluet­ta joka olisi tiheään raken­net­tu ja kaukana keskus­tas­ta. Ullan­lin­nan ja Eiran esimerkin val­os­sa en vaan itse usko että väljyys sinänäsä lask­isi hin­to­ja, vaan väljien aluei­den hin­to­ja laske­vat muut seikat.

  67. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos asun­to­ja on vaikea myy­dä, ongel­mana on myyjän korkea hin­taoso­tus. Asun­non rak­en­t­a­mi­nen ei mak­sa paljon enem­pää kuin 3000 euroa neliö. Sil­lä hin­nal­la menee kyl­lä kau­pak­si kaikil­la jär­jel­lisil­lä paikoil­la. Kun hin­nat jkään­tyvät lasku­un tai nousu hidas­tuu, ost­ga­jien ja myyjien käsi­tyk­set oikeas­ta hin­nas­ta eriy­tyvät ja vähään aikaan ei kaup­po­ja syn­ny. Lisäk­si Pääkaupunkiseudulle on kaavoitet­tu asun­to­ja myös luokkaan F ja se ei enää mene kau­pak­si edes omakustannushintaan.

    Helsin­gin ATT voisi siis tuot­taa asun­to­ja vuokra­ton­tille hin­taan 3000 + suu­nit­telu ja raken­nu­saikaiset korot ja raken­nt­ta­mi­nen yhteen­sä 3300 euroa.

    Mik­si näin ei tehdä ja mik­si kaik­ki gryn­diko­hteet tehdään aina hitas­ra­joituk­sil­la. Seg­re­gaa­tion vält­tämisek­si voisi huonom­mille alueille tuot­taa vapaatakin gryn­diä omakus­tan­nush­in­taan täydennysrakentamisella.

  68. Osmo Soin­in­vaara:
    Lep­pä­suol­la ton­tista on mak­set­tu kiin­teä hinta. 

    2300 euroa per ker­rosneliömetri, jos Raken­nusle­hteen on luottaminen.

    1. 2300 ‑ker­rosneliä on vähän alle 3000 €/asuinneliö. Kun tätä ver­taa hin­tapyyn­töi­hin, huo­mataan, että aika isoa siivua raken­nus­li­ike suun­nit­telee itselleen.

  69. Osmo
    “Öster­sun­domis­sa oli tarkoi­tus tar­jo­ta pien­taloa­su­tus­ta, jos­sa asukkaat voivat käyt­tää hyvää joukkoliikennettä.” 

    Mik­si ei tar­jot­tu? Onko tässä juuri kyse siitä hölmösti määritellystä investoin­ti­raamista, jos­sa tulo­ja ei huomioida?

  70. Daniel Fed­er­ley: En ymmär­rä. Juuri väljät met­sälähiöthän ovat niitä halvimpia asuinaluei­ta, kun taas tiivi­it kan­takaupun­gin alueet ovat kalleimpia. Miten tästä voi vetää sel­l­aisen johtopäätök­sen, että väljän alueen tiivistämi­nen lask­isi sen houkuttelevuutta?

    Tai yksi analo­gia vielä: 

    Ne lähiöt jois­sa on parhaat palve­lut, esimerkik­si Itäkeskus, Mal­mi ja Espoon keskus, ovat halpo­ja. Kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la kalli­it asun­not sijait­se­vat puolestaan eristyneis­sä paikois­sa, jois­sa ei ole vält­tämät­tä ain­ut­takaan kaup­paa ja joi­ta tyyp­il­lis­es­ti palvelee yksi bus­sil­in­ja. Täl­laisia aluei­ta ovat mm. Kaita­lahti, Kulosaaren okt-alue, Wes­t­end, Hauk­i­lahti ja Nuottaniemi.

  71. T.: Viime laman aikaan Haka val­it­si mielu­um­min konkurssin kuin asun­to­jen hin­nas­ta tin­kimisen. Konkurssipesä jäi miljoon­akau­pal­la plus­salle vaik­ka asiana­ja­jat var­masti tekivät kaikken­s­ta sen tyh­jen­tämisek­si. Asi­at eivät edes ole vält­tämät­tä pelkästään raken­nus­li­ikkeistä kiin­ni vaan toim­intaa rahoit­ta­vat pankit voivat sanel­la ehto­ja joi­hin mah­dol­lis­es­ti kuu­luu että asun­to­jen hin­to­ja ei vaan saa päästää alenemaan.

    Haka meni lik­vidi­teet­tikonkurssi­in kun omis­ta­ja Eka-yhtymä oli aiem­min kupan­nut kas­san tyhjäk­si omien vaikeuk­sien­sa vuoksi.

    1994 ei ollut yksi­ty­isil­lä paukku­ja ostaa asun­to­ja, taseessa maan­neille ton­teille ei myöskään ollut kysyn­tää ja pankkikri­isin joh­dos­ta pankeil­la ei ollut lupa rahoittaa.
    YIT meinasi kaat­ua jo 1980 luvul­la, tästä seu­ran­neen saneer­auk­sen ansios­ta jäi pystyyn kun muut suuret suo­ma­laiset kaa­tu­i­v­at vai pää­tyivät Ruot­salais­ten omistukseen. 

    2009 rahoi­tuskri­i­sis­sä meinasi myös eräille toim­i­joille käy­dä heikosti, riskit on suuret joten kat­teet pitää olla kohdal­laan että pääsee taan­tu­man yli.

  72. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Jot­ta ymmärtäisit yskän parem­min, tulee ottaa huomioon ihmis­ten ja gryn­dere­it­ten pref­er­enssien ole­van erilaisia.

    Niille pref­er­ens­seille on kuitenkin ole­mas­sa mit­ta, on ollut jostain muinais­ten foinikialais­ten ajoista asti.

    Kaipaan siis edelleenkin esimerkkiä alueesta, jos­sa hin­tata­so on laskenut sen vuok­si, että sinne on raken­net­tu uut­ta hyvää ja kallista. Min­ulle kel­paa suh­teelli­nen halpen­e­m­i­nenkin ver­rat­tuna johonkin neu­traali­in alueeseen (haja-asu­tusalue, kaupun­ki, joka ei ole kasvukeskus).

    Pien­taloaluei­ta on tiivis­tet­ty viime vuosi­na ahk­erasti. Mut­ta samal­la on käynyt niin, että jos sil­lä van­hal­la rin­tami­estalol­la ja ton­til­la sai viisi­toista vuot­ta sit­ten pikku­paikkakunnal­ta mukavahkon talon keskus­tan tun­tu­mas­ta jär­ven rannal­ta, nyt sil­lä saa uuden luk­sustalon hiekkaran­nan kera.

    Hin­nan­muo­dos­tuk­sen taustal­la on myös sel­l­ainen sosi­aa­li­nen ilmiö, että jos alueel­la asuu koulutet­tua ja hyvin toimeen­tule­vaa väkeä, sinne halu­aa muut­taa saman­laista väkeä myös niihin van­hempi­in taloi­hin. Kau­ni­ainen tapah­tuu myös kaupun­gin sisällä.

    Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Nos­ta­vatko muuten narkkar­it nurkil­la Töölön asun­to­jen arvoa? 

    Ymmärtääk­seni tuol­la tuoti­in ole­mas­saol­e­vaan taloon asu­jaimis­toa, joka aiheut­taa sekä todel­lista että kuvitel­tua häir­iötä ympäristössään. Mitä tekemistä täl­lä on uusien kalli­iden asun­to­jen rak­en­tamisen kanssa?

    Se on selvä, että ihmiset ovat valmi­ita mak­samaan aika paljonkin siitä, keitä naa­pureis­sa ei ole. Hyvä­tu­loiset uusien asun­to­jen osta­jat eivät kuitenkaan pääosin kuu­lu näi­hin ei-toiv­ot­tui­hin naapureihin.

    = = =

    Ymmär­rän sen, että kaupun­gin tiivistymi­nen oma­l­la taval­laan heiken­tää ole­mas­saole­vien asukkaiden olo­ja. Asukas on asunut helpon yhtey­den päässä keskus­tas­ta isol­la ilman naa­pure­i­ta, ja nyt yhteys keskus­taan on hitaampi ja alueel­la ahtaampaa.

    Ain­oa lohtu on se, että alueen hin­takin on nous­sut niin paljon, että myymäl­lä käm­pän pääsee muut­ta­maan pienem­pään kaupunki­in taas lähelle keskus­taa isolle tontille.

  73. pekka: Helsin­gin ATT voisi siis tuot­taa asun­to­ja vuokra­ton­tille hin­taan 3000 + suu­nit­telu ja raken­nu­saikaiset korot ja raken­nt­ta­mi­nen yhteen­sä 3300 euroa.

    Paikas­ta riip­puen raken­nu­soikeus mak­saa nykyisel­lään asun­non lop­puhin­nas­sa noin 2000 €/m2, joten jos tont­ti ei ole vuokra­tont­ti, lop­putu­los alkaa silti viitosel­la, mikä vie uudet per­hea­sun­not useimpi­en ulottumattomiin.

    Muis­taak­seni kaupun­ki väit­tää otta­vansa 4 % vuokraa vuodessa, jol­loin ton­tin vuokra toisi käm­pälle hin­taa esimerkik­si 80 €/m2/vuosi. Ei se sit­ten niin hal­paa ole ostaa 100 m²:n kämp­pää 330 000 €:lla ja mak­saa sit­ten esimerkik­si 1000 €/kk vastiket­ta, joka sisältää hoito­vastik­keen ja tontinvuokran.

    Käytän­nössä yhtälö ei tosin toi­mi ihan noin, kos­ka kaupun­ki sub­ven­toi vuokra­tont­te­ja osin huo­mat­ta­van paljonkin. Sub­ven­tio­ta sekin on. Vuokra­ton­tit ovat oikean hin­taisia sil­loin, kun niitä roikkuu kaupungilla aina nip­pu valmi­ina odot­ta­maan otta­jaansa, kun­han hin­nas­ta sovitaan.

    Jos kuitenkin pelataan oikeasti markki­na­t­alouden ehdoil­la, niin sil­loin vuokra­ton­til­la, velka­o­suute­na ole­val­la ton­til­la tai omas­sa asun­to­lainas­sa ole­val­la ton­til­la ei ole kovin paljon eroa, erot tule­vat kat­teista ja mar­gin­aaleista. Omas­sa asun­to­lainas­sa se lie­nee halvin ainakin 20+ vuo­den tähtäimellä.

    Sikäli kyl­lä olen samaa mieltä, että ATT voisi toimia alal­la yht­enä toim­i­jana kalli­is­sakin asun­nois­sa pitämässä raken­nus­li­ikkei­den kat­tei­ta jol­lain kohtu­ullisel­la tasol­la. Voin tosin kuvitel­la, minkälainen poru siitä tulisi, kun ATT myisi kämp­piä Lep­pä­suol­ta 9000 €/m2, vaik­ka siitä olisi hyö­tyä kaikille muille pait­si raken­nus­li­ikkeille. Vasem­mis­toa itket­täisi, kos­ka kyse on por­varien asun­noista. Oikeis­toa itket­täisi, kos­ka kaupun­ki söisi por­varien katteet.

  74. R.Silfverberg: Mun mielestäni on paras rak­en­taa enem­män keskilu­okkaa. Eli ei luk­sus­ta eikä ihan surkeata. 

    Jos raken­netaan pelkkää luk­sus­ta, mitä tapah­tuu? Siitä luk­suk­ses­ta tulee keskilu­okkaista, kos­ka keskilu­okalla onkin sit­ten varaa siihen luk­suk­seen. Kun ylälu­okkaa ei riitä osta­jik­si, niin on pakko kelpu­ut­taa aatelit­to­mia por­vare­i­ta ynnä muu­ta roskaväkeä.

    Asun­tokan­nan laatu­un voi lähin­nä vaikut­taa vain uut­ta raken­net­taes­sa. Sik­si kan­nat­taa rak­en­taa mah­dol­lisim­man hyvää.

    Se voi johtaa siihen, että keskilu­okkaisel­la ihmisel­lä ei ole varaa uuteen luk­suskämp­pään. Joku kuitenkin muut­taa hänen tieltään sinne luk­suskämp­pään, jol­loin hänenkin asum­is­ta­son­sa paranee.

    Tilanne olisi toinen, jos luk­suskäm­pät houkut­telisi­vat pääkaupunkiseudulle run­saasti mak­sukyky­isiä uusia asukkai­ta, joi­ta ei tulisi ilman niitä kämp­piä. Sil­loin niistä ei koi­tu­isi asum­ishyö­tyä seudun nyky­isille asukkaille. (Jos tuon ilmiön saa aikaan, kan­nat­taa muista syistä rak­en­taa ihan tuhot­toman paljon ja äärim­mäisen kallista…)

  75. T.: Viime laman aikaan Haka val­it­si mielu­um­min konkurssin kuin asun­to­jen hin­nas­ta tin­kimisen. Konkurssipesä jäi miljoon­akau­pal­la plus­salle vaik­ka asiana­ja­jat var­masti tekivät kaikken­s­ta sen tyh­jen­tämisek­si. Asi­at eivät edes ole vält­tämät­tä pelkästään raken­nus­li­ikkeistä kiin­ni vaan toim­intaa rahoit­ta­vat pankit voivat sanel­la ehto­ja joi­hin mah­dol­lis­es­ti kuu­luu että asun­to­jen hin­to­ja ei vaan saa päästää alenemaan.

    Haka oli pelan­nut upporikas­ta ja rutiköy­hää 90-luvun tait­teessa. Kun hin­nat rom­ah­ti­vat, konkurssi alkoi häämöt­tää. Asia oli ilmeis­es­ti tiedos­sa jo vuosia ennen konkurssia. Konkurssipesän net­to­var­al­lisu­us oli konkurssi­hetken käyvil­lä hin­noil­la miinuk­sel­la, siitä ei ole kovin isoa epäilystä.

    Toisin sanoen Haka olisi men­nyt kant­tuvei, vaik­ka se olisi myynyt asun­ton­sa sil­lä hin­nal­la kuin se olisi niistä vuosien 1993–1994 markki­nati­lanteessa saanut. Aina voi filoso­foi­da, että jos pankit oli­si­vat olleet kär­siväl­lisem­piä, Haka olisi pelas­tunut nou­se­vien hin­to­jen myötä 1996–1997. Pankit oli­vat kuitenkin tuol­loin varsin kär­simät­tömiä ja markki­nanäkymät olemattomia.

    Konkurssipesän suh­muroin­nit ovat sit­ten toinen tari­na, vahvis­taa vain yleistä käsi­tys­tä raken­nusalan rehellisyydestä.

    En oikein näe, että täl­lä olisi mitään tekemistä sen kanssa, että raken­nus­li­ik­keet eivät tin­gi. Ei siihen tarvi­ta mitään out­o­ja lainaehtojakaan. 

    Raken­nus­li­ike pitää asun­noil­la kovin korkeaa hin­taa sil­lä perus­teel­la, että aina joku hölmö löy­tyy. Jos yleinen hin­tata­so ei rom­ah­da, niitä hölmöjä voi vuosien var­rel­la löy­tyä tarpeek­si. Toinen vai­h­toe­hto olisi laskea hin­tata­soa, mut­ta nykyisel­lä reaa­liko­rko­ta­sol­la raken­nus­li­ik­keel­lä on varaa pitää asun­to­ja myymät­töminä pitkäänkin.

    Täl­lainen stabi­ili markki­nati­lanne on han­kala. Asun­to­jen hin­to­jen reaal­imuu­tos on vähäi­nen, reaa­liko­rko on lähel­lä nol­laa. Kaik­ki vain kyt­täävät. Jos hin­nat nou­se­vat, raken­nus­li­ike saa aikanaan halu­a­mansa rahan. Jos hin­nat laske­vat, raken­nus­li­ik­keelle tulee kiire myy­dä. Jos korot nou­se­vat, sama juttu.

  76. Ja Helsin­ki 1) ei tien­nyt Natu­ra-rajoituk­sista, vai 2) ajat­teli, että vaik­ka ne koske­vat jotain maalaiskun­taa, niin eivät ne Helsinkiä koske?

  77. Tapio Pel­to­nen: Jos nyt joku edes näyt­täisi esimerkkiä siitä, miten raken­netaan ker­rosta­lo, joka hiukan väärinkäytet­tynäkään ei homehdu.

    “Hiukan väärinkäytet­tynä” tarkoit­taa esimerkik­si että huonom­pana aikana huip­puimuri hajoaa ja esim. yhden rapun ver­ran asun­to­ja on muu­ta­man kuukau­den ajan ilman koneel­lista ilman­vai­h­toa. Hyvin raken­net­tu talo ei home­hdu tästäkään. Ain­oa vain, raken­nus­määräyk­set läh­es­tulkoon pakot­ta­vat mak­si­moimaan sekä raken­nus- että ylläpi­toku­lut. Pain­ovoimais­es­ti ilman­vai­hde­tun talon rak­en­t­a­mi­nen on läh­es laiton­ta, edes pientalon.

    (Kult­tuuri­ra­has­to, K3. On niitä pien­talo­ja, jot­ka menevät luon­nol­lisel­la ilman­vai­h­dol­la nykymääräyk­si­in. Kukaan ei kuitenkaan lop­ul­ta halua sel­l­aista omil­la rahoil­laan tehdä.)

    Jos talosta katkea­vat läm­möt, se voi myös home­htua alle kuukaudessa. Samoin, jos sieltä katkea­vat sähköt. Tai katkeaa vesijohtoputki.

    Jos uud­es­ta keskitetyl­lä tuloil­mal­la varuste­tus­ta talosta häipyy ilman­vai­h­to vaikka­pa yhdestä rapus­ta, huoltoy­htiö tietää sen kyl­lä jo samana päivänä asukas­palaut­teen perus­teel­la. Ei se IV-kone ole tuos­sa suh­teessa sen ihmeel­lisem­pi kuin vaikka­pa kaukoläm­mön läm­mön­vai­hdin. Sekin pitää äkil­lisen vau­ri­oi­tu­misen yhtey­dessä kor­ja­ta heti eikä ylihuomenna.

    Mikäli tarkoi­tus on saa­da sisäil­ma pidet­tyä laadukkaana kohtu­ullisel­la ener­gianku­lu­tuk­sel­la, asial­lis­es­ti toteutet­tu koneelli­nen ilman­vai­h­to läm­mön tal­teeno­tol­la on vaikeasti haastettavissa.

    Jos pain­ovoimainen mitoite­taan sil­lä taval­la, että ilman­vai­h­to on riit­tävä epäedulli­sis­sakin tilanteis­sa, ilman mukana läh­tee koko vuo­den aikana paljon ener­giaa taivaalle, jollei asukas akti­ivis­es­ti säädä ilman­vai­h­toa säi­den mukaan. (Tosin tuo­hon tek­isi sit­ten mieli tar­jo­ta automati­ikkaa hoita­maan asi­aa, mut­ta sil­loin ollaankin jo allikos­sa, jos tarkoi­tus oli vält­tää sitä automatiikkaa.)

    Tämä ei toki poista sitä, että parhaat pain­ovoimaiset ratkaisut hakkaa­vat huonoim­mat koneel­liset ratkaisut men­nen tullen. Koneel­lisen ilman­vai­h­don voi sös­siä suun­nit­telupöy­dän ja ylläpi­don välisessä ketjus­sa aika mon­een ker­taan. Toisaal­ta pain­ovoimainenkin on help­po saa­da ole­maan toim­i­mat­ta, ei se mikään homevaku­u­tus ole.

    Itse asi­as­sa väitän, että nykyaikaises­sa ker­rostalos­sa on edelleen jopa liian vähän tekni­ikkaa. Asum­is­mukavu­ut­ta saataisi­in paran­net­tua, kun­nos­s­api­toa tehostet­tua ja ener­gianku­lu­tus­ta vähen­net­tyä, jos talo­jen automaa­tio­jär­jestelmät oli­si­vat edes jotenkin nykyte­knolo­gian tasolla.

  78. Sylt­ty: mikäli varsi­nainen tarkas­ta­ja ei tee hommiaan:

    Ainakin ker­rostalo­työ­mail­la tarkas­ta­jat tui­jot­taa lähin­nä papere­i­ta, että työ­maalle toimitet­tu tavara on asi­akir­jo­jen mukaan suun­nitel­tua vas­taavaa. Jos yhdel­lä raken­nus­tarkas­ta­jal­la on 15 työ­maa­ta, hän on puoli päivää viikos­sa ja sekin menee suurelta osin eri­laisi­in työ­maakok­ouk­si­in — ei siinä ehdi jotain suihkun ruu­ve­ja näkemäänkään.

  79. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Tiheästi raken­netut alueet ovat pääsään­töis­es­ti lähel­lä keskus­taa ja arkkite­htu­uril­taan eri­no­maisia. Väljien lähiöi­den rak­en­t­a­mi­nen kytkey­tyy erit­täin oleel­lis­es­ti funk­tion­al­is­tiseen eli rumaan arkkite­htu­uri­in ja kaukaiseen sijain­ti­in keskustasta. 

    Jos ver­rataan Ullan­lin­naa ja Eiraa, jot­ka ovat yhtä kaukana keskus­tas­ta ja yhtä kau­ni­ita, väl­jem­pi Eira on kalli­impi kuin tiheäm­min raken­net­tu Ullanlinnaa.
    …Sikäli ver­tailu on epäreilu että Eira vapaa­matkus­taa Ullan­lin­nan palveluil­la. Jos laa­ja alue olisi Eiraa, palve­lut ja joukkoli­ikenne oli­si­vat nyky­istä selvästi huonommat. 

    Kun­nol­lista ver­tailua on vaikeaa tehdä, sil­lä ainakaan tois­taisek­si ei ole raken­net­tu aluet­ta joka olisi tiheään raken­net­tu ja kaukana keskus­tas­ta. Ullan­lin­nan ja Eiran esimerkin val­os­sa en vaan itse usko että väljyys sinänäsä lask­isi hin­to­ja, vaan väljien aluei­den hin­to­ja laske­vat muut seikat. 

    Täysin kiistämät­tömän todis­tu­saineis­ton keräämi­nen ver­tailua varten lie­nee aika han­kalaa, mut­ta esimerkik­si käyn­ti Huvi­lakadul­la (se on Ullan­lin­naa, Eiran sairaalakin on Ullan­lin­nas­sa!) antaa jonkin­laista näke­mys­tä arkkite­htu­urin kauneu­den ja ns. tiivistämisen vaikutuksista.

    Edel­lis­es­tä on esimerkkinä Huvi­lakatu kokon­aisu­udessaan. Sen eräät yksi­tyisko­h­dat voivat tästä kuitenkin poike­ta. Osoit­teeseen Huvi­lakatu 9–11 raken­net­ti­in aikoinaan, ilmeis­es­ti joskus 60-luvul­la, tyyliltään kadun muista taloista poikkea­va, sil­loin mod­erni asuin­raken­nus, joka on kuin risukasa kukkakau­pas­sa. Mielestäni on ker­ras­saan käsit­tämätön­tä, että kyseinen raken­nus, tuolle paikalle, tuo­hon ympäristöön, saati­in aikoinaan tuol­laisek­si rak­en­taa. Talo voi sisäis­es­ti edus­taa eri­no­maista arkkite­htu­uria, mut­ta se ei riitä, vaan talo­jen tulisi sopia myös ympäristöön­sä. Asi­as­ta eri mieltä ole­va voi ilmaista perustelunsa.

    Ehkäpä aikoinaan, 1950–60-lukujen vai­h­teessa, ao. Huvi­lakadun ton­tin lähi­talo­jen talo­jen asukkaat, jot­ka oli­si­vat ehkä kau­ni­im­paa taloa siihen kaivan­neet, oli tyr­mät­ty “mod­ern­im­man yhteiskun­nan tarpei­ta palvel­e­vaa kehi­tys­tä vas­tus­tavina NIM­BY­inä. Voi myös olla, että heiltä ei kysyt­ty. Lop­putu­lok­se­na syn­tyi, nyt kaikkien nähtävis­sä ole­va “ajan­mukainen ker­rosta­lo”, jon­ka sopivu­ut­ta ympäristöön­sä voi jokainen arvioi­da itse tykönään.

    Kaupunki­rak­en­teen tiivistämiseen liit­tyy toinen esimerk­ki samaiselta Huvi­lakadul­ta. Siel­lä on eri­tyisen help­po ymmärtää, miten kadun idän puoleisen taloriv­in jatku­mi­nen Tehtaankadun kul­mas­ta aina Merikadulle asti olisi voin­ut muut­taa koko kadun ilmet­tä. Ilmeis­es­ti sen lop­pupään korkeat talo (mm. kul­mat­a­lo, nro 27, raken­nusvu­osi 1903, ja vielä seu­raa­va, nro 25, raken­nusvu­osi 1907) erot­tuvat selvästi muista ao. kadun var­rel­la ole­vista, mata­lam­mista taloista.

    Talo­jen rakennnusvuoien­pe­rus­teel­la rak­en­t­a­mi­nen Huvi­lakadul­la alkoi aikoinaan katu­jen risteyk­sistä, joten näil­lä kul­mat­aloil­la saat­toi olla oma merk­i­tyk­sen­sä muiden, saman kadun talo­jen ker­rosko­rkeuk­sista päätettäessä. 

    Eiran sairaalaan kuu­lu­va, sen nelik­er­roksi­nen lisäraken­nus vuodelta 1910, ei ero­tu korkeudeltaan yhtä pahasti muista 3‑kerroksisista taloista, mut­ta sen valmis­tu­misvu­osi olikin mui­ta myöhäisem­pi, v. 1910.

    Huo­mat­ti­inko jo tuol­loin, että liika raken­nusko­rkeus ei ole eduk­si, kun muista taloista Huvi­lakadun var­rel­la tehti­in sen lop­pupäätä mata­lampia? Omin silmin paikalla tilan­net­ta arvioiden tulin ainakin siihen tulok­seen, että on onni, että muu osa Huvi­lakadus­ta säi­lyi mata­lam­pana kuin nuo korkeat talot, osoit­teis­sa Huvi­lakatu 27 ja 25.

    Nämä esimerk­it halu­an tuo­da jul­ki varoit­tavina esimerkkeinä tiedok­si kaikille kaupunki­rak­en­teen “kehit­täjille” ja samat­en myös sen “tiivistämistä ajav­ille”. Ympäristöön sopeut­ta­mi­nen on syytä harki­ta suun­nit­telu­vai­heessa. Jälkikä­teen kor­jaami­nen on usein liian myöhäistä.

  80. Miten voivat muka rak­en­tamisen kus­tan­nuk­set olla merkit­tävästi erisu­uret Helsingis­sä ja muual­la maas­sa? Kun kaiken jär­jen mukaan EU:n peri­aat­tei­den mukaan ei pitäisi olla eri suuret edes Tallinnas­sa ja Helsingis­sä. Joku nyt narraa.

  81. Yksi syy Helsin­gin kalli­im­mille raken­nuskus­tan­nuk­sille on siinä, että Helsingis­sä helpot raken­nu­s­paikat on raken­net­tu täy­teen jo viimeistään 50 vuot­ta sit­ten. Nyt jäl­jel­lä on täyt­tö­mai­ta, kosteikko­ja ja mui­ta aikaisem­min rak­en­tamiseen kel­paa­mat­to­mia paikko­ja, jois­sa perus­tamiskus­tan­nuk­set ovat merkit­tävän korkeat.

    Jos­sain maakun­nis­sa on varaa vali­ta raken­nu­s­paikat maaperän mukaan. Helsingis­sä markki­nati­lanne on sel­l­ainen, että paskatkin paikat kan­nat­taa rakentaa.

  82. Tiedemies:
    Miten voivat muka rak­en­tamisen kus­tan­nuk­set olla merkit­tävästi erisu­uret Helsingis­sä ja muual­la maas­sa? Kun kaiken jär­jen mukaan EU:n peri­aat­tei­den mukaan ei pitäisi olla eri suuret edes Tallinnas­sa ja Helsingis­sä. Joku nyt narraa.

    Niitä nar­raa­ji­akin löy­tyy ihan var­masti, se on raken­nusalan traditio.

    On kuitenkin ihan todel­lisi­akin syitä siihen, että rak­en­t­a­mi­nen on kalli­im­paa, kun tarkastel­laan valmi­ita raken­nuk­sia. Syyt voidaan jakaa käytän­nössä kah­teen: rak­en­tamisen todel­liseen kalleu­teen (saman rak­en­teen tekem­i­nen on kalli­im­paa) ja eri­laisen rak­en­tamis­ta­van tuo­maan hin­tal­isään (saman tulok­sen tuot­tamisek­si pitää tehdä kalli­impi rakenne).

    Varsi­naisen rak­en­tamisen kalleu­teen vaikut­ta­vat ainakin korkeam­mat työvoimakus­tan­nuk­set, ahtaam­mat ton­tit ja tiheän ympäristön aiheut­ta­mat erityisvaatimukset. 

    Mik­si viro­lainen rak­en­ta­ja tulisi samal­la pal­ka­lla Helsinki­in ja Tallinnaan, kun Helsingis­sä joutuu mak­samaan paljon korkeampia elinkus­tan­nuk­sia? Sama kos­kee myös muual­ta Suomes­ta tule­via rakentajia.

    Ahtaat ton­tit ja tiheästi raken­net­tu ympäristö voivat tehdä rak­en­tamisen logis­ti­ikalle kiusaa. Väljälle ton­tille voi tuo­da paljon kamaa ker­ral­laan ja käyt­tä sitä mukaa, kun se on mukavaa. Jos ton­til­la ei ole tätä tilaa, logis­ti­ikan hoit­a­mi­nen vaatii enem­män ponnisteluja.

    Toisaal­ta sama ahtaus esimerkik­si vaatii niitä auto­halle­ja, jot­ka ovat kalli­ita rak­enet­tavia. Tiheästi asu­tus­sa ympäristössä raken­netaan myös ton­teille, jot­ka ovat raken­nus­maana huonoa ja vaa­ti­vat kalli­ita maan­raken­nustöitä ennen varsi­naista talon pystyt­tämistä. Täl­löin ei enää ver­ratakaan saman rak­en­tamisen hintaa.

    Samaan liit­tyy uud­is­rak­en­tamiselta halut­tu koet­tu taso. Pien­talop­uolel­la tämän voi kuva­ta niin, että jos osta­ja mak­saa vaikka­pa 250 000 euroa nenäli­inan kokois­es­ta ton­tista, jolle saa rak­en­taa 150 m² omakoti­talon, niin siihen ei tule halv­in­ta 150 m² Älvs­by­huse­tia perus­varusteil­la. Käytän­nössä ton­tille kohoaa 220 m² (jos­ta osa ove­lasti mata­lam­paa) kiv­i­ta­lo, ja keit­tiössäkin on kiv­i­ta­sot. Kun tämän kokon­aisu­u­den hin­nan jyvit­tää noille 150 neliölle, niin hin­ta on ihan jotain muu­ta kuin sil­lä perustalolla.

    Viimeinen tek­i­jä ei tietenkään ole vält­tämät­tömyys, mut­ta on oikeas­t­aan onnel­lista, että ihmiset eivät halua kalli­ille ton­tille tehtyjä halpo­ja taloja.

    On aika vaikea kek­siä tek­i­jöitä, jot­ka tek­i­sivät talon aikaansaamis­es­ta Helsingis­sä halvem­paa kuin muual­la maas­sa. Olisi toki mie­lenki­in­toista tietää, saa­vatko raken­nus­li­ikeet isom­man pros­en­tu­aalisen kat­teen helsinkiläi­sistä asuin­taloista kuin vaikka­pa jyväskyläläi­sistä taloista.

  83. Tiedemies:
    Miten voivat muka rak­en­tamisen kus­tan­nuk­set olla merkit­tävästi erisu­uret Helsingis­sä ja muual­la maas­sa? Kun kaiken jär­jen mukaan EU:n peri­aat­tei­den mukaan ei pitäisi olla eri suuret edes Tallinnas­sa ja Helsingis­sä. Joku nyt narraa.

    Saman­laisen talot ovat läh­es­tulkoon saman­hin­taisia sijain­nistabri­ip­pumat­ta. Helsin­ki on suures­sa viisaudessa laa­di­tut­tanut maakun­takaupunke­ja kalli­impia kaavoja.

    Talo­jen julk­i­sivuista on tehtävä uusien raken­nus­ma­te­ri­aalien näyt­te­ly­itä ja kel­lar­in autopaik­ka mak­saa saman­ver­ran kuin siinä seiso­va auto on uute­na mak­sanut. Tämän ja eräi­den muiden blo­gien ansios­ta näyt­täisi että poli­itikot edel­lyt­tävät nyky­isin esit­telijältä jonkin­laista selvi­tys­tä kaavataloudesta.

  84. Eli kun pula on kohtu­uhin­tai­sista asun­noista, kan­nat­taa rak­en­taa öky­talo­ja, kun kaikil­la kuitenkin tulot kas­va­vat ja köy­hätkin pää­sevät näin osta­maan van­ho­ja ja halvem­pia öky­talo­ja. Joka tapauk­ses­sa varakkaiden asun­to­jen halpen­e­m­i­nen nos­taa keskimääräistä asum­is­mukavu­ut­ta, joten öky­talo­jen tar­jon­taa kan­nat­taa lisätä siinäkin tapauk­ses­sa, että lisätään työvoiman tar­jon­taa alem­mis­sa tulolu­okissa ja pide­tään palkat näin alhaal­la ja huono­jen asun­to­jen hin­nat ylhääl­lä. Kannatetaan.

    1. Alku­peräisessä postauk­ses­sa ei pouhut­tu öky­taloista vaan hyville paikoille kaavoit­tamis­es­ta. SE on vähän eri asia.

  85. Raimo K: Ja mis­tähän yliopis­tos­ta tuo kri­it­ti­nen talousop­pisi on siis peräisin? 

    Ainakin Cam­brid­gen yliopis­tossa pitkään opet­tanut Suomen pankin johtokun­nan jäsen Sep­po Honkapo­h­ja on pitänyt suo­ma­laista kansan­talousti­eteen ope­tus­ta surkeana. Meil­lä pesiy­tyi yliopis­tom­aail­maan 60-luvul­la sel­l­aista aines­ta, joka ei muual­la olisi kel­van­nut edes opiskelijoiksi.

  86. Daniel Fed­er­ley: En ymmär­rä. Juuri väljät met­sälähiöthän ovat niitä halvimpia asuinaluei­ta, kun taas tiivi­it kan­takaupun­gin alueet ovat kalleimpia. Miten tästä voi vetää sel­l­aisen johtopäätök­sen, että väljän alueen tiivistämi­nen lask­isi sen houkuttelevuutta? 

    Mihin kuvit­telisit omakoti­taloaluei­den houkut­tele­vu­u­den perus­tu­van, vaik­ka ne oli­si­vat kauem­pana Helsin­gin keskus­tas­ta? Mik­si Kau­ni­ainen on onnis­tunut hyvin siinä mis­sä Helsin­ki (kokon­aisuute­na) ei? Mik­si asun­not Kaivopuis­tossa ja Eiras­sa, opa Huvi­lakadul­la, mak­sa­vat paljon, jopa ilman mer­inäköalaa? Ketkä mah­ta­vat asua Helsingis­sä tiivi­isti ja ketkä väl­jem­min? Mah­taisi­vatko asi­aan vaikut­taa tavoit­teet ja mah­dol­lisu­udet sil­loin, kun kyse on esimerkik­si uuden asun­non etsinnästä?

    Jos et tiedä, tai osaa edes arva­ta vas­tauk­sia edel­läole­vi­in kysymyk­si­in, suosit­te­len lämpimästi pere­htymistä em. aihep­i­iri­in, sen ‘syven­tävää oppikurssia’, sisältäen sekä Helsin­gin eri alueisi­in, mm. niiden arkkite­hton­isi­in, his­to­ri­al­lisi­in, kult­tuurisi­in, sosi­aal­isi­in sekä maise­mallisi­in tek­i­jöi­hin tutus­tu­mista per­in­po­hjin. Talous­puoli, eli myyn­ti­hin­nat jne., sekä niiden kehi­tys pitkäl­lä aika­jän­teel­lä, kuten myös mon­et muut tek­i­jät ja muu­tok­set (ympäristössä) on otet­ta­va toki huomioon. Älä jätä huomiotta, että ao. ‘oppikurssin’ kesto on hyvin pitkä, sil­lä yksi vuosi aiheen syväl­listä ‘opiskelua’ vas­taa ehkä vas­ta yhtä oppitun­tia tiel­lä kohti syväl­listä ymmärtämistä. (“Eihän ker­ro­ta yliopis­ton hallinnolle tai ope­tus­min­is­ter­ille, että sen tien päätepiste pysyy ehkä aina kaukana horison­tis­sa”. Riit­tää, kun tiedämme, että kul­jet­tu mat­ka ja sen var­rel­la opit­tu on merkityksellistä.)

    Kaupunkisu­un­nit­telus­sa, arkkite­htu­uris­sa ja rak­en­tamises­sa voi valitet­tavasti yksikin tunari saa­da paljon vahinkoa aikaan. Tästä on esimerkke­jä Turus­sa (vaik­ka sikäläis­ten tunarei­den lukumäärää määrää en tun­nekaan). Porkkalankatu 6:n kohdal­la näkymä itään (Helsin­gin keskus­taan tul­lessa) antaa ehkä osvi­it­taa siitä, mitä esimerkik­si maisemien peit­tämi­nen voi merk­itä. Näkymä samal­ta kohdal­ta län­teen (Helsin­gin keskus­tas­ta pois­päin kul­jet­taes­sa) puolestaan ker­too, mikä on mielestäni tunar­itren­di­en ain­oa oikea päätease­ma (laa­jasti ymmärtäen). Edes­men­neel­lä pres­i­den­til­läm­mekin, joka sai ao. alueelta viimeisen sijansa, oli muis­taak­seni jokin tunarei­hin liit­tyvä osu­va lausah­dus, jota en kuitenkaan täl­lä pal­stal­la toh­di tois­taa, kos­ka useim­mat luk­i­jat sen luul­lak­seni tietävät.

    Nykyiset tiivistämispyrkimyk­set Helsin­gin alueel­la, jos niitä eivät ‘arkkite­htu­urin, kaupun­gin ja kaupunkisu­un­nit­telun viisaat ja koke­neet’ kaik­il­ta puo­lil­taan ajan kanssa riit­tävästi poh­di, nos­ta­vat vas­taa­van ‘suurten munausten’ riskin meil­lä, nykyisessä pääkaupungis­sa, omaan, uuteen suu­ru­us­lu­okkaansa. Valitet­tavasti en osaa tuolle ryh­mälle kaikkia sen jäseniä äkkisältään nimetä, eikä se ole edes min­un tehtäväni, mut­ta moni gryn­deri mar­i­onet­tei­neen pitäisi ainakin pudot­taa joukos­ta, jos heitä on joukkoon pyrkimässä. (Korkein­taan heitä voisi joskus pyytää esit­tämään vas­tauk­sia annet­tui­hin kysymyk­si­in, jos asiantun­te­mus riit­tää ja luot­ta­mus­ta vas­tauk­sen oikeel­lisu­u­teen perustel­lusti on.)

    Kaik­ki uusi arkkite­htu­uri ei tietenkään ole pahas­ta, ks. esim. ??? (En nyt heti keksinyt ensi häti­in oikeas­t­aan viime vuosil­ta muu­ta kuin Kampin uuden kap­pelin, joka on mielestäni aika kivan­näköi­nen oma­l­la paikallaan.)

    Sen ver­ran tyl­sää, tai jopa suo­ras­taan rumaa jälkeä on Helsin
    gis­sä valitet­tavasti viime vuosikym­meninä pääosin tehty, että jotain muu­tos­ta kohti parem­paa arkkite­htu­uria kohti tässä maal­likkokin alkaa suo­ras­taan vaa­tia. Tämä ei ole yksin arkkite­htien tehtävä, vaan mitä suurim­mas­sa määrin myös hei­dän toimek­sianta­jien­sa (, kaupun­gin osalta myös kaupung­in­hal­li­tuk­sen(?), KSL:n sekä viime kädessä ilmeis­es­ti myös val­tu­us­ton) hallinnassa.

    Paluu van­haan on vain yksi mon­es­ta mah­dol­lisu­ud­es­ta, mut­ta pelkkä eri tren­di­en apinoin­ti maail­mal­ta, kuten nyt esimerkik­si rantarak­en­t­a­mi­nen, jopa paikois­sa joi­hin se ei tah­do edes sopia, on hel­posti erit­täin vahin­gol­lista. Se voi olla sitä erit­täin hel­posti sekä kiin­teän volyymin aset­ta­van, ja siihen lukki­u­tuneen teet­täjän että suun­nit­telua palkkatyönään tekevän toteut­ta­jan puolelta, varsinkin sel­l­ai­sis­sa paikois­sa, jot­ka ovat ‘kaikkien näkösäl­lä’, eli ns. ‘paraati­paikoil­la’. (Yksi esimerk­ki his­to­ri­as­ta: kukaan ei uskaltanut ker­ta Ruotsin kuninkaalle neit­syt­pur­je­hduk­sel­laan kaatuneen Vasa-laivan vakavu­u­den ongelmista, eri­toten sen jäl­keen kun kuningas oli halun­nut siihen yläkan­nelle lisää painavia tykke­jä. Vas­taavia esimerkke­jä löy­tynee lukuisia. Näin syn­tyvät usein suuren mit­talu­okan munauk­set, jot­ka muu­toin olisi mah­dol­lista välttää.)

    Kaupunkisu­un­nit­telu on sen ver­ran tärkeä asia, että sen tulisi olla herkin ais­tein varuste­tun, osaa­van ja syvem­pää ymmärtämys­tä omaa­van tahon hallinnas­sa. Otsikko, jota O.S tämän kir­joi­tus­ketjun alus­sa käyt­tää, saa varauk­set­toman tukeni. Valitet­tavasti en voi olla samaa mieltä sen jäl­keen tulev­as­ta varsi­nais­es­ta tek­stistä, sil­lä sen aja­tusten ‘punainen lan­ka’ vaikut­taa johta­van kohti monien parhaiden (julk­isten) paikkojen/reittien näkymien umpeen muu­raamiseen, vaik­ka kohtu­ullisen hyviä paikko­ja olisi tar­jol­la muual­lakin, mah­dol­lis­es­ti paljon vähem­män haitallisin vaiku­tuksin koko kaupunkiku­vaan, sen lukui­sine eri ilmen­e­mis­muo­toi­neen Helsingis­sä, ‘Itämeren helmessä’, jon­ka mer­i­maise­mat tulisi mielestäni (yksi­ty­istämisen sijaan) säi­lyt­tää avoim­i­na kaikille.

  87. Samo­ja ajatuk­sia on tul­lut mieleen Kivikaupun­gin kas­vatin kanssa (esim kirj. 24.4 klo 23.40).

    Ideaal­i­maail­man utopia olisi tilanne, jos­sa asuin­paikan ja asun­non saan­ti ei olisi ongel­ma. Lisäk­si asun­non arvo reaalis­es­ti säi­ly­isi riip­pumat­ta kaik­ista mah­dol­li­sista muun maail­man heilahteluista.
    Eihän nykyään enää löy­dy enti­sa­jan maaseu­tu­idyl­liä, jos­sa samaa taloa asui saman suvun 3..4 sukupolvea.
    Nykyään nor­maal­i­tat­a­paus on asun­non vai­h­to 6..10 ker­taa elämän aikana. Kun per­heen talous notkah­taa vaikka­pa vain het­kel­lis­es­ti, ollaan katas­trofin par­taal­la asun­to­lainan kanssa. 

    Todel­lisu­us on niin kaukana utopi­as­ta, että asun­noil­la keinotel­laan. Tämähän on se maan tapa joka puolel­la maail­maa. Kuplia syn­tyy jatku­vasti ja niiden puh­jetes­sa kär­simys­tä riit­tää. Aina ei ole edes yhtään voit­ta­jia, kun tyhjä kokon­ainen kaupungi­nosa jää muis­tok­si edel­lis­es­tä nousuhuumasta.

    Olisi aivan liian yksinker­taista, että olisi valit­ta­vana laat­u­lu­okkia A..E ja vai­h­t­a­mi­nen sujuisi hel­posti ilman karmei­ta taloudel­lisia riskejä,kuten kä vaikka­pa kah­den asun­non loukussa.

    Tietenkin kaiken esteenä on raha. Sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to ei valmista A‑luokkaan asuntoja.

  88. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: TYm­päristöön sopeut­ta­mi­nen on syytä harki­ta suun­nit­telu­vai­heessa. Jälkikä­teen kor­jaami­nen on usein liian myöhäistä.

    Mil­läs niistä lasi­betoni­taide­teok­sista sun muista neukkukuu­tioista pääsee eroon, jos uudet pitää aina sopeut­taa? Esimerkik­si, jos halut­taisi­in rak­en­taa klas­sista tyyliä edus­ta­va kult­tuuri­raken­nus Elielin­aukion viereen kansalais­torin kul­mille, niin se pitäisikin rak­en­taa jon­nekin muualle, kos­ka se ei mil­lään sopeu­tu­isi nykyisen kias­ma­musi­ikki­talokeskus­takir­jas­toratavar­ren­toimis­to­talo­lamel­li -“tyyli­in”.

  89. Errare humanum est. Huo­masin tässä juuri tehneeni virheen edel­lisessä tek­stis­säni ilman­su­un­tien osalta. Nuo eri­laiset näkymät Porkkalankadul­ta, ennen Meche­lininkat­ua, viimek­si­maini­tun län­sipuolel­la, ovat tietenkin etelään (ei itään) ja pohjoiseen (ei länteen).

    Täs­men­nyk­senä mainit­takoon vielä, että muser­tavim­mil­laan tuo talo­muuri­vaiku­tus, johon edel­lisessä kir­joituk­ses­sani siis viit­tasin, on kuitenkin jo vähän län­nem­pänä, jotakuinkin Porkkalankatu 12:n kohdal­ta itään kat­sot­taes­sa. Porkkalankatu 6:n kohdal­la on tuon pitkän ja suh­teel­lis­es­ti korkean, yleen­sä var­joisan seinämän reunim­mainen raken­nus idän puolella.

  90. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Tai yksi analo­gia vielä: 

    Ne lähiöt jois­sa on parhaat palve­lut, esimerkik­si Itäkeskus, Mal­mi ja Espoon keskus, ovat halpo­ja. Kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la kalli­it asun­not sijait­se­vat puolestaan eristyneis­sä paikois­sa, jois­sa ei ole vält­tämät­tä ain­ut­takaan kaup­paa ja joi­ta tyyp­il­lis­es­ti palvelee yksi bus­sil­in­ja. Täl­laisia aluei­ta ovat mm. Kaita­lahti, Kulosaaren okt-alue, Wes­t­end, Hauk­i­lahti ja Nuottaniemi.

    Kiva kun tiede­tään asi­at noin hyvin. Jos oikein muis­tan, Kata­janokalle on kan­takaupun­gios­ta vain yksi julkisen liiken­teen yhteys eli ratikka.

    Nuot­taniemeen menee toisaan vain yksi bus­sil­in­ja Kamp­ista ark­isin klo 17–18 7 min­uutin välein. Mat­ka-aika kaikki­neen 24 min (14 km). Espoon keskuk­seen (Espoon rautatiease­malle) kul­kee samoin suo­ra bus­siy­hteys ker­ran 20 min­uutis­sa. samoin n. 24 min­uutis­sa. (Reitin pitu­us n 12 km)

  91. Mikko H: Olen samaa mieltä siitä, että Öster­sun­dom on liian kaukana kaikesta ja että sen saisi tästä syys­tä mielu­usti antaa olla.

    Oikeas­t­aan par­jat­tu His­tan alue Espoos­sa on läh­es samal­la etäisyy­del­lä Helsin­gin keskus­tas­ta kuin Öster­sun­domin alue vas­taavasti idässä. Loogis­es­ti voisi ajatel­la, että kum­mankin rak­en­t­a­mi­nen on yhtä ekologista/epäekologista, jos alueille saadaan vedet­tyä raideli­ikenne (metro/kaupunkijuna).

    Toki Öster­sun­domi­in halu­taan mah­dut­taa His­taa enem­män ihmisiä, mut­ta mah­taako natu­ra-aluei­den väli­in lop­ul­ta kuin­ka paljon mahtua?

  92. Kiitok­set hyvistä vas­tauk­sista pohd­in­toi­hi­ni. Jos ker­ran Helsingis­sä rak­en­t­a­mi­nen on kalli­im­paa ceteris paribus, niin pitäisi tun­tea vähän tulo- ja sub­sti­tuu­tio­vaiku­tus­ta, jot­ta voisi arvioi­da tarkoit­taako tämä että Helsinki­in kan­nat­taa rak­en­taa kalli­im­paa vai halvem­paa kuin muualle. Veikkaan että kan­nat­taa rak­en­taa kalliimpaa.

    Markki­na-argu­ment­ti jon­ka Osmo esitää, on loogi­nen, mut­tei täysin oikea. Hän kyl­lä vas­tasikin siihen totea­mal­la että kyse on vain sijain­nista, ei “öky­taloista”. On kuitenkin ilmeis­es­tikin eroa sil­lä, mikä on kus­tan­nus min­nekin raken­net­taes­sa. En kuitenkaan usko het­keäkään, että esimerkik­si täl­lä het­kel­lä reaalipääo­man, mate­ri­aalien, ja työvoiman saatavu­us oli­si­vat niin lähel­lä rajoitet­taan etteikö Helsinki­in mah­tu­isi use­ampiakin aika iso­ja rakennusprojekteja. 

    Voisiko kaavoituk­ses­sa huole­htia siitä, että johinkin tulisi vaik­ka hökke­likylä. Eikös täl­laisia ole ihan maail­man­per­in­töko­hteina jos­sain päin maailmaa?

  93. Min­un moka. Tarkoi­tus onkin siis ollut rak­en­taa halpisas­un­to­ja parhaille paikoille, joi­hin rikkaat muuttavat.

  94. Osmo Soin­in­vaara:
    Alku­peräisessä postauk­ses­sa ei pouhut­tu öky­taloista vaan hyville paikoille kaavoit­tamis­es­ta. SE on vähän eri asia. 

    Miten määrit­telisit tai luon­nehtisit aluei­ta A‑E (sijain­nil­taan, kooltaan, ml. pin­ta-ala ja asukas­määrä, liiken­ney­hteyk­siltään, jne.)?

  95. Viherinssi: On kuitenkin ihan todel­lisi­akin syitä siihen, että rak­en­t­a­mi­nen on kalli­im­paa, kun tarkastel­laan valmi­ita raken­nuk­sia. Syyt voidaan jakaa käytän­nössä kah­teen: rak­en­tamisen todel­liseen kalleu­teen (saman rak­en­teen tekem­i­nen on kalli­im­paa) ja eri­laisen rak­en­tamis­ta­van tuo­maan hin­tal­isään (saman tulok­sen tuot­tamisek­si pitää tehdä kalli­impi rakenne).

    Jälkim­mäiseen luokkaan kuu­luu myös esimerkik­si Malmin lento­kent­tä, tai yleen­säkin mon­et pääkaupunkiseudun vapaista raken­nu­s­paikoista: kaik­ki per­in­teiset talon­paikat ovat jo täyn­nä talo­ja. Jäl­jel­lä on esimerkik­si mon­tun­po­hjia, soi­ta ja entisiä kaatopaikko­ja. Niillekin voi rak­en­taa, mut­ta poh­jatöitä joudu­taan tekemään paljon: mas­san­vai­h­to­ja, paa­lu­tuk­sia tms. kalli­ita rakenteita.

    Mit­takaavaa hah­mot­ta­maan aut­taa, kun huo­maa että Tat­tarisuon ohit­taa Suomen pin­ta-alal­taan toisek­si suurin maantiesil­ta nelostiel­lä. Sitä ei huo­maa sil­lak­si, kos­ka se ylit­tää “vesistön” joka kas­vaa pusikkoa, mut­ta sil­ta se on, ei täyt­tö­maa­ta. Jotain vas­taavaa pitää rak­en­taa myös talo­jen alle, jos sinne tehdään asuinaluet­ta. Se on mah­dol­lista, mut­ta ei ihan halpaa.

    Toki rak­en­ta­mat­ta on kyl­lä parem­paakin maapo­h­jaa, mut­ta ei vält­tämät­tä sopi­vas­sa omis­tuk­ses­sa ja/tai lähel­lä sopi­vasti omis­tet­tua kaup­pakeskus­ta, jne.

  96. Viherinssi: Toinen vai­h­toe­hto olisi laskea hin­tata­soa, mut­ta nykyisel­lä reaa­liko­rko­ta­sol­la raken­nus­li­ik­keel­lä on varaa pitää asun­to­ja myymät­töminä pitkäänkin

    Yksi sana: pakkolunastus.

    pekka: kel­lar­in autopaik­ka mak­saa saman­ver­ran kuin siinä seiso­va auto on uute­na maksanut.

    Kel­lar­in autopaikoista tulee mieleen nykytren­di lait­taa autopaikat pihakan­nen alle. Valitet­tavasti betonikan­nen päälle ei sit­ten oikein saakaan tehtyä viihty­isää pihaa vaan tulok­se­na on susiru­ma betoni­nen asuinympäristö, johon ehkä saadaan pieni nur­mikko­plänt­ti ja pari puskaa istutet­tua. Minkään isom­man tai luon­nol­lisem­man juuret tuhoa­vat kan­nen eivätkä ne var­maan pysykään edes hengis­sä, kos­ka vet­tä ei “maas­ta” voi nousta.

    Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Paluu van­haan on vain yksi mon­es­ta mah­dol­lisu­ud­es­ta, mut­ta pelkkä eri tren­di­en apinoin­ti maail­mal­ta, kuten nyt esimerkik­si rantarak­en­t­a­mi­nen, jopa paikois­sa joi­hin se ei tah­do edes sopia, on hel­posti erit­täin vahingollista.

    Sitä toivoisi, että apinoidessa (mikä itsessään on toiv­ot­tavaa, sil­lä uudet, orig­i­naalit ajatuk­set tup­paa­vat sään­nön­mukaises­ti ole­maan rumia toteutet­tuina) apinoitaisi­in vaik­ka noi­ta Huvi­lakadun raken­nuk­sia ja Eiran sairaalaa. En sano, että taloista pitää tuol­laisia pihat­to­mia kuu­tioi­ta väk­isin rak­en­taa, mut­ta krumelu­urien ja yleisilmeen osalta tuol­lainen olisi toiv­ot­tavaa rak­en­tamista. Tuol­laisia piirteitä omaavia tönöjä piir­rel­lään las­tenkir­joi­hin kuvi­tuk­sek­si juuri sik­si, että niitä on muka­va katsella.

  97. Han­na-Leena Yli­nen:
    Täl­laisia ajatuk­sia syötetään, jot­ta päästäisi­in kaavoit­ta­maan Helsin­gin viimeisille rannoille 

    Jos viit­taat esim. Kivi­nokkaan ja Rasti­lan rantamet­sään, niin nehän ovat sijain­nil­taan luokkaa E. Tämän vuo­ki olisikin järkeväm­pää bule­vardis­oi­da sisään­tuloväyliä, jol­loin syn­ty­isi raken­nus­maa­ta A/B‑luokan sijain­tei­hin. Tyh­mää tämä jatku­va met­si­in levit­täy­tymi­nen, kun lois­ta­vat sijain­nit lähel­lä keskus­taa ovat täl­lä het­kel­lä joutomaina.

  98. Viherinssi:
    Jos talosta katkea­vat läm­möt, se voi myös home­htua alle kuukaudessa. Samoin, jos sieltä katkea­vat sähköt. Tai katkeaa vesijohtoputki.

    Jos uud­es­ta keskitetyl­lä tuloil­mal­la varuste­tus­ta talosta häipyy ilman­vai­h­to vaikka­pa yhdestä rapus­ta, huoltoy­htiö tietää sen kyl­lä jo samana päivänä asukas­palaut­teen perus­teel­la. Ei se IV-kone ole tuos­sa suh­teessa sen ihmeel­lisem­pi kuin vaikka­pa kaukoläm­mön läm­mön­vai­hdin. Sekin pitää äkil­lisen vau­ri­oi­tu­misen yhtey­dessä kor­ja­ta heti eikä ylihuomenna.

    (…)

    Ymmär­rän ja hyväksyn esit­tämäsi näköko­h­dat. Mut­ta kyl­lä tässä on muus­takin kyse kuin siitä, että tekni­ik­ka nyt vain on tul­lut jäädäk­seen. Nykyaikainen talon­raken­nuskäytän­tö tuot­taa riski­rak­en­tei­ta toisen­sa perään, ja suun­nit­telun ja toteu­tuk­sen välil­lä on aivan käsit­tämät­tömän suuria epäjatkuvuuskohtia.

    En kiistä, ettenkö haikail­isi esimerkik­si seu­raa­van­laista ker­rostalo­rak­en­tamista, mut­ta taitaa olla, että tämä ei ole mah­dol­lista nykyään edes kym­menker­taisil­la kus­tan­nuk­sil­la “vakio­vai­h­toe­htoon” näh­den, vaik­ka tämä on ollut lähel­lä stan­dar­d­ia sata vuot­ta sit­ten: Jugend­tyy­li­nen talo, pak­sut betoni­seinät, oikeaop­pinen kos­teussu­un­nit­telu (kos­teu­den kannal­ta tiivein ker­ros sisim­pänä), korkeat huoneet, sisäpuoliset rak­en­teet osit­tain puu­ta, höyry­sulku­ja ain­oas­taan kosteis­sa tilois­sa, huoneis­toko­htaiset pois­toilma­hor­mit (pain­ovoimainen ilman­vai­h­to mah­dol­lis­es­ti koneel­lis­es­ti avustettuna). 

    Yksinker­taisia peri­aat­tei­ta, jot­ka uno­htu­vat liian usein: Vuo­ta­va höyry­sulku tai höyry­sulku väärässä paikas­sa on pahempi asia kuin ei höyry­sulkua lainkaan. Kylmäsil­lat ja ilmavuodot ovat ener­giat­alouden (ja kos­teusvau­ri­oiden => home­en) kannal­ta paljon pahempia asioi­ta kuin läm­mön joh­tu­mi­nen ulko­seinän läpi. Rak­en­teet tulee tehdä niin, että vaka­va kos­teusvau­rio käy ilmi mah­dol­lisim­man alku­vai­heessa. Paras olisi, jos jopa ne kaikkein han­kalim­mat kos­teusvau­ri­on aiheut­ta­jat (pienet, vuosia jatku­vat vuodot tai kon­denssive­den val­u­miset) pul­lah­taisi­vat pin­taan niin pian, että vahinko olisi ilmi tul­lessaan vielä paikallinen.

  99. Ker­tokaa nyt jo viimein, onko A‑luokan alueen ain­oa kri­teeri 500 metriä vai 5 min­u­ut­tia Kol­men sepän pat­saal­ta? Entä B‑, C‑, D- ja E‑luokissa?

    1. Tuo esit­tämäni luok­i­tus ei vas­taa mitään reaal­i­maail­mas­sa, vaan sen tarkoi­tus oli havain­nol­lis­taa sitä, että vaik­ka hyvi­ulle paikoille raken­net­tui­hin asun­toi­hin muut­taa pääasi­as­sa hyvä­tu­loisia (MAL-ohjel­man mukaan kyl­lä muitakin) hyville paikoille rak­en­t­a­mi­nen hyödyt­tää kaikkia laske­vien hin­to­jen muo­dos­sa. Kauy­punki­talousti­eteil­i­jät sanovat tämän niin, että tiivi­is­sä kaupunki­rak­en­teessa asun­to­jen hin­nat ovat alem­pia kaikil­la etäisyyk­sil­lä keskustasta.

  100. Kivikaupun­gin kas­vat­ti:
    Ker­tokaa nyt jo viimein, onko A‑luokan alueen ain­oa kri­teeri 500 metriä vai 5 min­u­ut­tia Kol­men sepän pat­saal­ta? Entä B‑, C‑, D- ja E‑luokissa?

    Sen voi sanoa vain asun­non osta­ja. Jos osta­jat laa­jalti halu­a­vat asua lähiöis­sä keskel­lä met­sää, A‑luokka on siel­lä. Ei tämä ole sen vaikeam­paa kuin että pitää rak­en­taa sel­l­aista, mis­tä ihmiset ovat valmi­ita mak­samaan mah­dol­lisim­man paljon.

  101. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo esit­tämäni luok­i­tus ei vas­taa mitään reaal­i­maail­mas­sa, vaan sen tarkoi­tus oli havain­nol­lis­taa sitä, että vaik­ka hyvi­ulle paikoille raken­net­tui­hin asun­toi­hin muut­taa pääasi­as­sa hyvä­tu­loisia (MAL-ohjel­man mukaan kyl­lä muitakin) hyville paikoille rak­en­t­a­mi­nen hyödyt­tää kaikkia laske­vien hin­to­jen muo­dos­sa. Kauy­punki­talousti­eteil­i­jät sanovat tämän niin, että tiivi­is­sä kaupunki­rak­en­teessa asun­to­jen hin­nat ovat alem­pia kaikil­la etäisyyk­sil­lä keskustasta. 

    Päteekö tuo esimerkik­si New Yorkissa (Man­hat­tan) Istan­bu­lis­sa (Gecekon­du) tai Johan­nes­bur­gis­sa (Alexan­dra)? Tukhol­man Gam­la staden saat­taa nou­dat­taa väit­tämää, mut­ta muuten en ihan pure­mat­ta sitä niele.

  102. Viherinssi: Sen voi sanoa vain asun­non osta­ja. Jos osta­jat laa­jalti halu­a­vat asua lähiöis­sä keskel­lä met­sää, A‑luokka on siel­lä. Ei tämä ole sen vaikeam­paa kuin että pitää rak­en­taa sel­l­aista, mis­tä ihmiset ovat valmi­ita mak­samaan mah­dol­lisim­man paljon. 

    Mik­si pitäisi? Ei asia ole mielestäni ihan noin yksinker­tainen. Tai san­o­taan näin, että se riip­puu siitä, kenen näkökul­mas­ta asi­aa katsotaan.

    Entä yhteiskun­nan etu? Ei kaik­ki se, mis­tä “ihmiset ovat valmi­ita mak­samaan mah­dol­lisim­man paljon” ole heille vält­tämät­tä aina hyväk­si, tai hei­dän naapureilleenkaan. 

    Edel­lä­maini­tus­ta voisi heit­tää esimerkkinä vaikka­pa päi­h­teet, joista moni on mak­sanut usko­mat­toman kalli­in hinnan. 

    Lähempänä kaupunkisu­un­nit­telua ole­va esimerk­ki on (edel­lisen lail­la) ehkä mer­inäköala-asun­not ja toisaal­ta jopa Län­simetro, jos­ta päät­täjämme näyt­täi­sivät ole­van valmi­ita mak­samaan mah­dol­lisim­man(?) paljon. Veron­mak­sajil­la se vero­jen mak­suhalukku­u­den kipukyn­nys on alempana. 

    Kallis asun­to ja isot lainat voi olla mon­elle meistä san­gen huono yhdis­telmä. Laskusuh­dan­teen tai taan­tu­man aikaan löy­tyy aina niitä, jot­ka esim. YT-ruletin riskien lauetes­sa oma­l­la kohdal­la, joutu­vat mak­samaan A‑luokasta kan­tokykyyn­sä ver­rat­tuna eri­tyisen kalli­in hinnan.

    Eikö asukkaiden (nyky­is­ten ja mah­dol­lis­ten uusien) kannal­ta olisi järkev­in­tä rak­en­taa asun­to­ja jokaiseen hin­ta- & laat­u­lu­okkaan? Jokaiselle jotakin. Sil­loin­han sitä valikoimaa ja niitä asun­to­ja alka­isi löy­tyä parem­min niillekin, joiden kannal­ta liika riskinot­to ei ole järkevää. 

    Sel­l­ainen peri­aate, että raken­net­taisi­in vain A‑laatuluokan (ja ‑hin­nan) alueille, sisältää virhep­äätelmän, jon­ka mukaan kaik­ki laat­u­lu­okas­ta toiseen siir­tyvät ryh­mät oli­si­vat yhtä suuria. Lie­nee aika toden­näköistä, että luokas­ta C luokkaan B halu­avia (ja kykeneviä!) on enem­män kuin luokas­ta B luokkaan A halu­via (ja kykeneviä!). Jos nyt raken­net­taisi­in vain A‑luokan asun­to­ja luokan A alueille, johtaisi se siihen, että hin­nat nousi­si­vat suurem­man kysyn­nän takia niis­sä vapau­tu­vien asun­to­jen luokissa, sekä siihen, että ihmiset jou­tu­isi­vat otta­maan ylisu­uria lain­o­ja, mikä ei liene koko yhteiskun­nan etu. 

    Gryn­der­it, välit­täjät ja pankit, sekä tässä tapauk­ses­sa esim. ‘huumeena’ toimi­vat mer­inäköala-asun­not saat­taisi­vat tätä hul­lun­myl­lyä pyörit­tää, ainakin jonkin aikaa …
    Pidem­mäl­lä aika­jän­teel­lä kaikkien hyvien aluei­den umpeen­rak­en­t­a­mi­nen ei voi silti mitenkään olla kaupun­gin etu, kaupunkiku­vas­ta (tai oikeas­t­aan sen mene­tyk­ses­tä!) nyt puhumattakaan.

    Yhteiskun­nan tehtävänä on jonk­i­nasteisen ohjaa­van vaiku­tuk­sen aikaansaami­nen (kohti yhteistä hyvää) sekä mm. tarpeek­si hyvien liiken­nejär­jestelmien sekä muun infran kehit­tämi­nen ja ylläpito.

    Poli­ti­ikan puolel­la taas tulee ole­maan hyvin mie­lenki­in­toista seu­ra­ta (ensi kun­nal­lis­vaaleis­sa) minkälaisen hin­nan esim. Kokoomus, SDP tai Vihreät ovat valmi­ita mak­samaan rak­en­tamis­es­ta monille äänestäjien­sä kannal­ta tärkeille ulkoilu‑, virk­istys- ja lähilu­on­toalueille. Yhden Kivi­nokan en usko sitä laskua tai syöksykier­ret­tä aut­ta­van oikaisemaan!

  103. Kivikaupun­gin kas­vat­ti:
    Eikö asukkaiden (nyky­is­ten ja mah­dol­lis­ten uusien) kannal­ta olisi järkev­in­tä rak­en­taa asun­to­ja jokaiseen hin­ta- & laat­u­lu­okkaan? Jokaiselle jotakin. Sil­loin­han sitä valikoimaa ja niitä asun­to­ja alka­isi löy­tyä parem­min niillekin, joiden kannal­ta liika riskinot­to ei ole järkevää. 

    Kos­ka se hin­ta määräy­tyy markki­noil­la, joil­la on yhtä paljon rahaa, raken­net­ti­in miten tahansa, tästä seu­raisi, että raken­net­taisi­in huonom­paa, jos­ta osta­ja mak­saisi yhtä paljon kuin siitä paremmasta.
    Kun kysyn­tää riit­tää, ei myyjäl­lä ole mitään syytä laskea hin­taa, vaik­ka lask­isi tasoa.

  104. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Eikö asukkaiden (nyky­is­ten ja mah­dol­lis­ten uusien) kannal­ta olisi järkev­in­tä rak­en­taa asun­to­ja jokaiseen hin­ta- & laatuluokkaan?

    Ymmär­rän kaikki­in hin­talu­okki­in rak­en­tamisen, mut­ta että laat­u­lu­okki­inkin? Alue voi olla vähem­män viihty­isä, asun­to pienem­pi, pienem­mäl­lä pihal­la, ilman parveket­ta, jne., mut­ta mik­si ihmeessä asun­non pitäisi olla huonom­paa laatua?

    1. Erilaat5uisia asun­to­ja kan­nat­taa rak­en­taa ja erikokoisia, mut­ta ei asun­to­ja tas­a­puolis­es­ti hyvi­in ja huono­hin paikkoi­hin, vaan kaik­ki mah­dol­lisim­man hyviinpaikkoihin.

  105. teekkari:
    Jos­sain maakun­nis­sa on varaa vali­ta raken­nu­s­paikat maaperän mukaan. Helsingis­sä markki­nati­lanne on sel­l­ainen, että paskatkin paikat kan­nat­taa rakentaa.

    Paskoista raken­nu­s­paikoista tulee etsimät­tä mieleen Koivusaari, jota Tatu Rauhamä­ki kehui Helsin­gin käyt­tämät­tömäk­si helmek­si. Ihan fantastista. 

    Koivusaari on min­isaari, jon­ka pienu­ut­ta har­va poli­itikko oikeasti tajuaa. Saaren pin­ta-ala aio­taan meren täytöil­lä kas­vat­taa yli viisinker­taisek­si Län­siväylän pohjoispuolella. 

    Mereen pitää kipa­ta kym­meniä tuhan­sia ton­ne­ja maa­ta, että saadaan pykät­tyä alueelle tarpeek­si talo­ja, eli rak­en­t­a­mi­nen “kan­nat­tavak­si”. Ja tämä siis sen jäl­keen kun meren­po­h­ja on ensin ruopat­tu ja saatu poh­jas­sa ole­vat saas­teet liik­keelle lähi­a­sukkaiden ilok­si. (Vrt. Jätkäsaari)

    Tämän keinotekoisen “Koivusaaren” läpi kul­kee lisäk­si kuusikaistainen Län­siväylä, jon­ka melu ja pien­hiukkaset aiheut­ta­vat val­ta­van haas­teen rak­en­tamiselle. Puhu­mat­takaan vaikeista liit­tymäjär­jeste­ly­istä ym.

    Samal­la vier­essä ole­van Kata­ja­har­jun asukkaat kadot­ta­vat avoimet mer­inäköalansa. Tilalle nousee vuosik­si seiso­vat täytemaa­mas­sat. Sen jäl­keen beto­nia, beto­nia ja beto­nia (jos gryn­dere­itä sat­tuu rak­en­t­a­mi­nen kiin­nos­ta­maan). Kalli­in uuden “A‑luokan” alueen seu­rauk­se­na Kata­ja­har­jun vetovoima ja hin­tata­so tule­vat putoa­maan radikaalisti.

  106. lurk­ki: Kos­ka se hin­ta määräy­tyy markki­noil­la, joil­la on yhtä paljon rahaa, raken­net­ti­in miten tahansa, tästä seu­raisi, että raken­net­taisi­in huonom­paa, jos­ta osta­ja mak­saisi yhtä paljon kuin siitä paremmasta.
    Kun kysyn­tää riit­tää, ei myyjäl­lä ole mitään syytä laskea hin­taa, vaik­ka lask­isi tasoa. 

    Nythän juuri “raken­netaan huonom­paa, jos­ta osta­ja mak­saa yhtä paljon (tai jopa enem­män!) kuin siitä parem­mas­ta”. Sic!

    Lisäk­si on vaarana, että nuo “huonot ome­nat” voivat pila­ta koko koril­lisen hyviä “omenoi­ta”, ts. nyt vielä hyvän asuinalueen ja/tai sen ympäristön, mut­ta tämähän ei olekaan gryn­dere­it­ten yms. joukon huole­nai­he, kun­han vain ehtivät itse rahastamaan.

  107. Osmo Soin­in­vaara: Erilaat5uisia asun­to­ja kan­nat­taa rak­en­taa ja erikokoisia, mut­ta ei asun­to­ja tas­a­puolis­es­ti hyvi­in ja huono­hin paikkoi­hin, vaan kaik­ki mah­dol­lisim­man hyviinpaikkoihin.

    Sel­ven­nätkö vielä, a) mik­si huono­laa­tu­isia siis kan­nat­taa yleen­säkin rak­en­taa ja b) mik­si niitä kan­nat­taa rak­en­taa hyville paikoille?

    1. Itse­tarkoituk­sel­lis­es­ti ei kan­na­ta rak­en­taa huonoa laat­ua, mut­ta kaikki­in asun­toi­hin ei tarvi­ta pore­am­met­ta tai jalop­u­u­par­ket­tia, asun­to­ja voi olla myös pieniä ja niin edelleen. Samas­ta syys­tä kuin kaikkien auto­jen ei tarvitse olla mersuja.

  108. anonyy­mi: Ymmär­rän kaikki­in hin­talu­okki­in rak­en­tamisen, mut­ta että laat­u­lu­okki­inkin? Alue voi olla vähem­män viihty­isä, asun­to pienem­pi, pienem­mäl­lä pihal­la, ilman parveket­ta, jne., mut­ta mik­si ihmeessä asun­non pitäisi olla huonom­paa laatua? 

    Tarkoitin lähin­nä sitä, että jos on tarkoi­tus saa­da aikaan edullisem­pia asun­to­ja, voisi ne sijoit­taa etääm­mälle kalli­im­man puolei­sista alueista JA olla esim. varuste­ta­soltaan jonkin ver­ran alle nyky­s­tan­dar­d­i­en. Esim. peri­aat­teel­la: ei kalli­ita mate­ri­aale­ja, korkki­mat­toa par­ketin sijaan, perus­laat­taa KPH- ja WC-tiloi­hin, talosauna asun­toko­htais­ten sijaan, ei parvekkei­ta, vaan kun­non piha-alue, mis­sä tilaa kaikille! 

    Hissien osalta ehdot­taisin seu­raavaa normia (näi­hin “halpis”-asuntoihin): ei hissiä, pait­si sit­ten, kun ker­roksia alkaa olla enem­män. Jos joku ei jostain syys­tä enää jak­sa kavu­ta ylem­pi­in ker­roksi­in, voisi hän vai­h­taa kämp­pää alak­er­roksen samankokoisen asun­non asukkaan kanssa ( tai muut­taa muualle). Rahaa säästy­isi kum­masti, ja vielä elinkaaren ajan.

    Sama jut­tu KPH:n tanssi­lat­t­ian kanssa, eli, jos hoito edel­lyt­tää tilavam­paa kylp­päriä, voisi sel­l­aiset KPH:t kaavoit­taa pelkästään niihin poh­jak­er­roksen asun­toi­hin, joi­hin rai­h­naisem­mat senior­itkin vielä jak­sa­vat kulkea. Kalli­im­man­puoleis­ten (ovatko yhä?) vipuhano­jen tilalle halvem­mat perushanat, mikäli hin­taeroa on. 

    Näil­lä peri­aat­teil­la voisi rak­en­taa ainakin niitä yhteiskun­nan rahoit­tamia asun­to­ja, niin johan alka­isi rahaa säästyä. … ja moti­vaa­tio­ta työsken­te­lyyn oman ase­man edis­tämisek­si näil­lä asun­tomarkki­noiden tika­puil­la (E‑luokasta, D‑, C- ja B‑luokkien kaut­ta kohti A‑luokkaa) alka­isi tuot­taa hedelmää, edel­lyt­täen että työ­markki­nat antaisi­vat siihen mahdollisuuden. 

    Yhteiskun­nas­sa ei pitäisi minkään etu­isu­u­den tul­la vastik­keet­ta, kuin Man­ulle illalli­nen (ellet ole sit­ten loukkaan­tu­misen, sairau­den tai vas­taa­van syyn takia sisätiloi­hin sidot­tu tai muuten työhön kyken­emätön). Siinä mielessä olen perus­tu­loa vas­taan, että edel­lyt­täisin sen saamisek­si ainakin esim roska­p­a­trul­li-työtä kaupun­gin julk­isil­la alueil­la vaikka­pa päivänä pari­na kuukaudessa tai viikos­sa. Sitä työtä ainakin Helsingis­sä näyt­täisi (valitet­tavasti) riit­tävän yllin kyllin.

  109. Sel­l­ainen pieni ongel­ma on tuos­sa logi­ikas­sa, että parem­pi­en asun­to­jen rak­en­tamis­es­ta val­uu hyö­tyä murusi­na alaspäin, että voi käy­dä myös niin, että luk­susasun­not osta­vat ulko­mail­la asu­vat rikkaat — Helsingis­sä kimiräikköset, Wienis­sä uussee­lan­ti­laiset ja jalka­pal­lotähdet, ja Lon­toos­sa ara­bim­il­jardöörit. Täl­löin ei vapaudu mitään asun­to­ja, vaan kalli­it asun­not keskeisil­lä paikoil­la ovat pääosin tyhjillään.

  110. Saare­lainen: Paskoista raken­nu­s­paikoista tulee etsimät­tä mieleen Koivusaari, jota Tatu Rauhamä­ki kehui Helsin­gin käyt­tämät­tömäk­si helmek­si. Ihan fantastista. 

    Koivusaari on min­isaari, jon­ka pienu­ut­ta har­va poli­itikko oikeasti tajuaa. Saaren pin­ta-ala aio­taan meren täytöil­lä kas­vat­taa yli viisinker­taisek­si Län­siväylän pohjoispuolella. 

    Mereen pitää kipa­ta kym­meniä tuhan­sia ton­ne­ja maa­ta, että saadaan pykät­tyä alueelle tarpeek­si talo­ja, eli rak­en­t­a­mi­nen “kan­nat­tavak­si”. Ja tämä siis sen jäl­keen kun meren­po­h­ja on ensin ruopat­tu ja saatu poh­jas­sa ole­vat saas­teet liik­keelle lähi­a­sukkaiden ilok­si. (Vrt. Jätkäsaari)

    Tämän keinotekoisen “Koivusaaren” läpi kul­kee lisäk­si kuusikaistainen Län­siväylä, jon­ka melu ja pien­hiukkaset aiheut­ta­vat val­ta­van haas­teen rak­en­tamiselle. Puhu­mat­takaan vaikeista liit­tymäjär­jeste­ly­istä ym.

    Samal­la vier­essä ole­van Kata­ja­har­jun asukkaat kadot­ta­vat avoimet mer­inäköalansa. Tilalle nousee vuosik­si seiso­vat täytemaa­mas­sat. Sen jäl­keen beto­nia, beto­nia ja beto­nia (jos gryn­dere­itä sat­tuu rak­en­t­a­mi­nen kiin­nos­ta­maan). Kalli­in uuden “A‑luokan” alueen seu­rauk­se­na Kata­ja­har­jun vetovoima ja hin­tata­so tule­vat putoa­maan radikaalisti.

    Täyt­tää voisi enem­mänkin. Kaupun­ki tek­isi var­masti voit­toa laa­jen­ta­mal­la Jätkäsaar­ta ja Her­ne­saar­ta pari neliök­ilo­metriä. Jos Kata­ja­har­jun asukkaiden mer­inäköalat katoa­vat, jonkin­lainen kor­vaus olisi ehkä paikallaan.

  111. Mat­ti:
    Omas­sa kaupungi­nosas­sa Helsingis­sä on ollut käytän­tönä että kaupun­gin vuokra-asun­to­ja on raken­net­tu ns. hyville paikoille ja vastaavasti… 

    Tuo ei olisi ongel­ma, jollei sosi­aaliseen rak­en­tamiseen pumpat­taisi veron­mak­sajien, siis sin­un ja min­un raho­ja. Jos sys­tee­mi olisi ter­ve, vuokra- ja omis­tusy­htiöt löytäi­sivät oikean paikkansa.

  112. Kalle: Tuo ei olisi ongel­ma, jollei sosi­aaliseen rak­en­tamiseen pumpat­taisi veron­mak­sajien, siis sin­un ja min­un raho­ja. Jos sys­tee­mi olisi ter­ve, vuokra- ja omis­tusy­htiöt löytäi­sivät oikean paikkansa. 

    Mitenkäs se raha­pump­pu teil­läpäin toimii?
    Meil­läpäin vuokrat­aloy­htiöt pär­jäävät mitenkuten omil­laan ja rahaa saa edullis­es­ti pankista. Kaupun­ki joutuu kyl­lä takaa­maan, mut­ta eipä se mikään pump­pu ole.

    1. Sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa tue­taan sil­lä, että ton­tista ei todel­lisu­udessa per­itä läh­eskään markki­nahin­taa vas­taavaa maan­vuokraa. Pien­i­t­u­lois­tan asumiskus­tan­nusten alen­t­a­mi­nen on käytän­tönä kaikkial­la maail­mas­sa. Se on kaupungeuis­sa välttämättömyys.

  113. Ville:
    Sel­l­ainen pieni ongel­ma on tuos­sa logi­ikas­sa, että parem­pi­en asun­to­jen rak­en­tamis­es­ta val­uu hyö­tyä murusi­na alaspäin, että voi käy­dä myös niin, että luk­susasun­not osta­vat ulko­mail­la asu­vat rikkaat – Helsingis­sä kimiräikköset, Wienis­sä uussee­lan­ti­laiset ja jalka­pal­lotähdet, ja Lon­toos­sa ara­bim­il­jardöörit. Täl­löin ei vapaudu mitään asun­to­ja, vaan kalli­it asun­not keskeisil­lä paikoil­la ovat pääosin tyhjillään. 

    Meinaat, että jos Helsin­gin seudulle raken­netaan 200 000 ylemm­lle keskilu­okalle tähdät­tyä asun­toa, ne kaik­ki menevät kimiräikköisille? Jos menee, niin sit­ten meil­lä on lois­ta­va bis­nis käsis­sämme. Tehdään lisää.

    Siitä ei ole hyö­tyä, jos raken­netaan 100 kap­palet­ta kah­den miljoo­nan asun­to­ja. Ongel­mana ei ole hin­ta, vaan lukumäärä. Niitä asun­to­ja pitää tehdä 100 000 kap­palet­ta. Noil­la määril­lä hin­nat tule­vat jäämään suh­teel­lisen taval­lisillekin ihmisille mahdollisiksi.

  114. Osmo Soin­in­vaara:
    Pien­i­t­u­lois­tan asumiskus­tan­nusten alen­t­a­mi­nen on käytän­tönä kaikkial­la maail­mas­sa. Se on kaupungeuis­sa välttämättömyys.

    Mik­si on vält­tämät­tömyys? Eikä var­maankaan tue­ta kaikkialla.

    Jos ei tuet­taisi, pien­i­t­u­lois­t­en asumisen hin­ta var­maankin lask­isi, tai asuin­paikat löy­ty­i­sivät vähän etääm­pää keskus­tas­ta. Jos hit­sarin ei kan­na­ta asua kapungis­sa, hit­sa­taan muual­la. Jos siivoo­jan ei kan­na­ta asua kaupungis­sa, nos­te­taan palkkaa, tai tehdään jotain muu­ta järkevää. Mik­si markki­noiden toim­intaa on muka pakko häiritä/ohjata tuil­la tässä tapauksessa?

  115. Osmo Soin­in­vaara:
    Sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa tue­taan sil­lä, että ton­tista ei todel­lisu­udessa per­itä läh­eskään markki­nahin­taa vas­taavaa maan­vuokraa. Pien­i­t­u­lois­tan asumiskus­tan­nusten alen­t­a­mi­nen on käytän­tönä kaikkial­la maail­mas­sa. Se on kaupungeis­sa välttämättömyys.

    Niin siis teilläpäin…
    Pienis­sä kaupungeis­sa se ei ole tarpeen, saati sit­ten välttämättömyys.
    Enpä silti pidä ko. käytän­töänne varsi­naise­na rahapumppuna.

  116. Kalle: Tuo ei olisi ongel­ma, jollei sosi­aaliseen rak­en­tamiseen pumpat­taisi veron­mak­sajien, siis sin­un ja min­un raho­ja. Jos sys­tee­mi olisi ter­ve, vuokra- ja omis­tusy­htiöt löytäi­sivät oikean paikkansa.

    Hyvähän se on sanoa, jos saat tarpeek­si palkkaa ja/tai per­it asun­non. Olisit var­maan toista mieltä jos saisit palkkaa 1 600 €/kk, jou­tu­isit käyt­tämään autoa päästäk­sesi töi­hin ja asu­isit asun­nos­sa jon­ka vuokra on 700 €/kk.

  117. Juho Laatu: Mik­si on vält­tämät­tömyys? Eikä var­maankaan tue­ta kaikkialla.

    Jos ei tuet­taisi, pien­i­t­u­lois­t­en asumisen hin­ta var­maankin lask­isi, tai asuin­paikat löy­ty­i­sivät vähän etääm­pää keskus­tas­ta. Jos hit­sarin ei kan­na­ta asua kapungis­sa, hit­sa­taan muual­la. Jos siivoo­jan ei kan­na­ta asua kaupungis­sa, nos­te­taan palkkaa, tai tehdään jotain muu­ta järkevää. Mik­si markki­noiden toim­intaa on muka pakko häiritä/ohjata tuil­la tässä tapauksessa?

    Olen peri­aat­teesta samaa mieltä, mut­ta suit­si­ma­ton markki­na­t­alous johtaa a) kur­jimpi­en sanan­mukaiseen nään­tymiseen ja b) kokon­aisu­u­den kannal­ta epäop­ti­maaliseen tulokseen.

    Tätä voi asumisen suh­teen ajatel­la siten, että on kokon­aisu­u­den kannal­ta edullisem­paa tukea siivoo­jan asum­ista kaupungis­sa kuin antaa hänen olla työt­tömänä maaseudul­la. (Hit­sari on palkkansa puoles­ta huono esimerk­ki pienituloisesta.)

    Tähän tosin löy­tyy hyvä vas­ta-argu­ment­ti siitä, että vaik­ka pieni­palkkaista on syytä tukea, asumiseen sidot­tu tuki ei vält­tämät­tä ole mitenkään hyvä ratkaisu, vaan olisi lop­ul­ta parem­pi saa­da se muu tuki riit­tämään ja jät­tää ihmiselle itselleen omien pref­er­enssien­sä (asuin­paik­ka vs. työ­mat­ka ja muu elin­ta­so) miet­timi­nen. Suo­raan asumisen hin­taan sidot­tu tuki vuo­taa maan­omis­ta­jille ainakin suo­ma­laisel­la kiinteistölainsäädännöllä.

    Min­ul­la ei ole asumisen tukemisen kohdal­la tiedos­sani yhtään län­si­maalaistyyp­pistä yhteiskun­taa, jos­sa ei olisi yhteiskun­nan taval­la tai toisel­la tuke­maa asum­ista (markki­noi­ta edullisem­pia vuokra-asun­to­ja, asum­is­tukea) tar­jol­la pien­i­t­u­loisim­mille. Viisas­tun kyl­lä mielel­läni, jos esimerkke­jä löytyy.

  118. Viherinssi: Olen peri­aat­teesta samaa mieltä, mut­ta suit­si­ma­ton markki­na­t­alous johtaa a) kur­jimpi­en sanan­mukaiseen nään­tymiseen ja b) kokon­aisu­u­den kannal­ta epäop­ti­maaliseen tulokseen.

    Miten suit­si­ma­ton markki­na­t­alous liit­tyy pien­i­t­u­lois­t­en kaupunki­a­sumisen tukemiseen?

    Tätä voi asumisen suh­teen ajatel­la siten, että on kokon­aisu­u­den kannal­ta edullisem­paa tukea siivoo­jan asum­ista kaupungis­sa kuin antaa hänen olla työt­tömänä maaseudul­la. (Hit­sari on palkkansa puoles­ta huono esimerk­ki pienituloisesta.)

    Siivoo­jia tarvi­taan, joten tuen puuttues­sa hän tai joku muu siivoaisi kaupungis­sa. Jos siivoami­nen olisi liian kallista, ehkä siivout­ta­ja muut­taisi maaseudulle halvem­pi­en kus­tan­nusten houkut­tele­m­ana. En pysty näkemään tässä mitään työl­lisyyskatas­trofia, joka pakot­taisi yhteiskun­nat tuke­maan köy­hien kaupunki­a­sum­ista. Kyl­lä markki­nat löytävät oikeat hin­nat asumiselle, työlle ja sijain­nille, jos tukia ei ole.

    Tähän tosin löy­tyy hyvä vas­ta-argu­ment­ti siitä, että vaik­ka pieni­palkkaista on syytä tukea, asumiseen sidot­tu tuki ei vält­tämät­tä ole mitenkään hyvä ratkaisu, vaan olisi lop­ul­ta parem­pi saa­da se muu tuki riit­tämään ja jät­tää ihmiselle itselleen omien pref­er­enssien­sä (asuin­paik­ka vs. työ­mat­ka ja muu elin­ta­so) miet­timi­nen. Suo­raan asumisen hin­taan sidot­tu tuki vuo­taa maan­omis­ta­jille ainakin suo­ma­laisel­la kiinteistölainsäädännöllä.

    Aivan. Tätä suun­nilleen ajat­telin, kun kyseenalaistin väit­teen köy­hien kaupunki­a­sumisen tukemisen vält­tämät­tömyy­destä. Usein väitetään myös, että täl­laiset paikalliset asumisen tuet nos­ta­vat suo­raan vuokria ja asun­to­jen hintoja.

    Min­ul­la ei ole asumisen tukemisen kohdal­la tiedos­sani yhtään län­si­maalaistyyp­pistä yhteiskun­taa, jos­sa ei olisi yhteiskun­nan taval­la tai toisel­la tuke­maa asum­ista (markki­noi­ta edullisem­pia vuokra-asun­to­ja, asum­is­tukea) tar­jol­la pien­i­t­u­loisim­mille. Viisas­tun kyl­lä mielel­läni, jos esimerkke­jä löytyy.

    Rikkaissa pohjo­is­maistyyp­pi­sis­sä yhteiskun­nis­sa tulo­ja pyritään tasaa­maan, ja kaikkia köy­hiä siis tue­taan (ja tuo­ta tukea käytetään asumiseenkin). Voi olla myös asumiseen kor­vamerkit­tyä tukea. Mut­ta ei tämä vielä tarkoi­ta, että olisi vält­tämätön­tä antaa lisä­tukea kaupunkiasumiseen.

  119. Osmo Soin­in­vaara: Itse­tarkoituk­sel­lis­es­ti ei kan­na­ta rak­en­taa huonoa laat­ua, mut­ta kaikki­in asun­toi­hin ei tarvi­ta pore­am­met­ta tai jalop­u­u­par­ket­tia, asun­to­ja voi olla myös pieniä ja niin edelleen.

    Eli “laadul­la” tarkoite­taankin varustelua? Min­ulle tuli sanas­ta “laatu” enem­män mieleen rak­en­tamiseen, raken­nuk­seen, sen ympäristöön (piha, met­sät, raken­nuk­sen asen­to, jne.) ja asun­non poh­japi­ir­rokseen liit­tyvät seikat kuin par­ket­ti­lat­tia tai amme.
    Mikäli kyseessä ei ole vuokra-asun­to, tuol­la varustelul­la kai ei ole niin suur­ta merk­i­tys­tä, kos­ka remont­tia voi vapaasti halutes­saan tehdä — par­ketit ja ammeet löy­tyvät kau­pas­ta. Poh­japi­ir­rostakin voi jos­sain määrin muut­taa, mut­ta kylpy­huoneen koko tai kan­tavien seinien siir­to ei liene sil­lä listal­la. Sen sijaan nois­sa toises­sa asiois­sa* vai­h­toe­htoina ovat asun­toon jäämi­nen, pois muut­ta­mi­nen ja eri­asteis­ten talon uudelleen­rak­en­tamis­ten puskem­i­nen läpi yhtiökokouksissa.

    *) Olisin käyt­tänyt tässä sanaa laatu, mut­ta se olikin näp­pärästi uudelleen­määritel­ty tarkoit­ta­maan mui­ta asioita.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.