Huonoa ei kannata rakentaa

Jos raken­ne­taan asun­to­ja vain hyvil­le pai­koil­le, huo­no-osai­set eivät pää­se asu­maan. Tämän väit­teen kuu­lee usein ja sitä on tois­tet­tu myös tämän blo­gin kom­men­teis­sa. Aja­tus perus­tuu vää­rink­sä­tiyk­seen tai sit­ten vain sii­hen, ettei asi­aa ole kun­nol­la ajateltu.

Teh­dään yksin­ker­tais­tet­tu mal­li. Ole­te­taan, että asun­to­ja on sijain­nil­taan viit­tä luok­kaa, luo­kat A:sta E:hen. Ole­te­taan edel­leen, että asun­to­jen kysyn­tä kas­vaa tasai­ses­ti ja ihmis­ten tulo­ta­so nousee niin, että pre­fe­rens­sit siir­tyä luo­kas­ta E koh­ti luok­kaa A kas­va­vat.

Miten sijoit­taa kym­me­nen­tu­hat­ta lisä­asun­toa? Jos raken­nam­me asun­to­ja vain alu­eel­le A, vai­kut­taa sil­tä, että  vain hyvä­osais­ten asun­to­ti­lan­ne para­nee, mut­ta ei sii­nä niin käy. Uusiin asun­toi­hin muut­taa lähin­nä vain rik­kai­ta, joi­ta muut­taa net­to­mää­räi­ses­ti luo­kas­ta B. Luok­kaan B vapau­tuu asun­to­ja ja nii­hin muu­te­taan luo­kas­ta C, johon muu­te­taan luo­kas­ta D johon muu­te­taan luo­kas­ta E. Asun­to­jen hin­nat las­ke­vat kai­kis­sa luo­kis­sa samal­la kun ylei­nen asu­mis­ta­so (sijain­nil­la mitat­tu­na) paranee.

Jos raken­nam­me vain luok­kaan E kuu­lu­via asun­to­ja, asun­to­jen arvo sii­nä luo­kas­sa ale­nee. Asun­to­jen kysyn­nän kas­vun vuok­si jot­kut jou­tu­vat muut­ta­maan luo­kas­ta D luok­kaan E ja niin edel­leen. Mitä tapah­tuu asun­to­jen hin­noil­le luo­kis­sa A‑D, riip­puu kysyn­tä- ja ris­ti­jous­tois­ta, mut­ta var­muu­del­la hin­tae­rot luok­kien välil­lä kas­va­vat. Toden­nä­köi­ses­tä luo­kas­sa D hin­nat las­ke­vat ja luo­kas­sa A nouse­vat. Ylei­nen asu­mis­ta­so heikkenee.

Huo­noa ei kan­na­ta rakentaa.

 

 

133 vastausta artikkeliin “Huonoa ei kannata rakentaa”

  1. Nyt Osmo olet oikeil­la jäl­jil­lä. Jos tuon poh­dis­ke­lun yhdis­tää sii­hen, että ter­ve kau­pun­ki kas­vaa sipu­lin­kuo­ri­mai­ses­ti niin ollaan pykä­lä lähem­pä­nä oike­aa kaavoitusta. 

    Samal­la huo­ma­taan, miten huo­no­ja Hel­sin­gis­sä vii­me vuo­si­na teh­dyt kaa­vat ovat. Nii­tä on teh­ty peri­aat­teel­la jokai­sel­le puo­lu­eel­le jota­kin jokai­seen koh­tee­seen. Uudet alu­eet ovat täy­sin kel­vot­to­mia sekasikiöitä.

  2. Ne asu­mis­tuet voi­si jo lak­kaut­taa, nos­ta­vat vain vuo­kria ja aiheut­ta­vat kannustinloukun.

    Ja kau­em­pa­na Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la ei edel­leen­kään ole mitään asun­to­pu­laa, päinvastoin.

  3. Tämä asia menee jos­tain syys­tä niin huo­nos­ti läpi. Osit­tain se kuu­los­taa epäin­tui­tii­vi­sel­ta, mut­ta noin­han se asia toi­mii. Jonoa kan­nat­taa lyhen­tää etu­pääs­tä, kos­ka sii­tä hyö­ty­vät kaik­ki. Huo­noin aja­tus on lyhen­tää jonoa takapäästä.

    Jos pk-seu­dul­le tar­vi­taan 200 000 uut­ta asun­toa tie­tyl­lä aika­tau­lul­la, niin sit­ten pitää miet­tiä sitä, miten ne raken­ne­taan siten, että se 200 000. asun­to on mah­dol­li­sim­man kallis. 

    Samas­ta syys­tä eri­lai­set tek­ni­set vaa­ti­muk­set saa­vat olla tiuk­ko­ja. Niin kau­an kuin tont­ti­maan arvo on plus­sal­la, vaa­ti­muk­sia voi kiris­tää. Osta­ja hyö­tyy sii­tä, mak­sa­ja­na on maanomistaja.

  4. Ongel­ma on enem­män sii­nä että miten sitä “hyvyyt­tä” mita­taan, mil­lai­nen asu­mi­nen on hyvää ja mil­lai­nen on perus­ta­so ja mil­lai­nen huonoa.

  5. Käy­tän­nös­sä pro­ses­si ei kul­je noin , lop­pu­tu­le­ma Suo­mes­sa on, että luo­kas­sa E jää asun­to­ja tyh­jik­si tai vapaa­jan käyttöön.

    Näin ollen asun­to­jen lisää­mi­nen luo­kas­sa A ei vält­tä­mät­tä lisää käyt­tö­kel­pois­ten asun­to­jen määrää
    Ja kun tuloe­rot kas­va­vat niin A asun­not käy­vät kau­pak­si, mut­ta alem­pien luok­kien asun­no­to­laup­pa hiipuu-
    Kun raa­lian­sioi­den kehi­tys on nega­tii­vi­nen , kuten nyt on, niin kukaan ei halua myy­dä asun­to­jaan tap­piol­la ja mark­ki­nat ovat jäissä.

    Mut­ta ei asun­to­mark­ki­noil­la kos­kaan ole pulaa asun­nois­ta, rahal­la saa heti asun­non niin omak­si kuin vuo­kral­le. Tämä edel­lyt­tää, ettei raha ole este.Vain rahas­ta on pula.

  6. Raken­nus­liik­kei­tä on Suo­mes­sa aika vähän ja kaik­ki aika saman­lai­sia näis­tä isoista.

    Kun asun­to mak­saa joka tapauk­ses­sa sen mitä paris­kun­ta työs­sol­les­saan pys­tyy mak­sa­maan 20 vuo­den aika­na, raken­nus­liik­keen kato on kus­tan­nus­ten karsimisessa.

    Voi­si luul­la että rahal­la saa parem­paa, no, ei saa. Ei kiin­nos­ta ketään.

    Lop­pu­pe­leis­sä kukaan ei väli­tä mis­tään. Hel­sin­gis­tä puut­tu­vat laa­tua­sun­not, no siis sijain­ti on mitä on, mut­ta raken­ta­mi­nen on ihan samaa ja samoil­la ele­men­teil­lä kuin min­ne tahansa.

    Oma­ko­ti­ta­lois­sa sama jut­tu, talo­teh­tail­la sen­tään on kova kil­pai­lu, mut­ta hin­ta — laa­tu ‑yhtä­löä ei ole olemassa.

    Tilan­ne on sur­kea, toki YIT ja Skans­ka tie­naa­vat mukavasti.

  7. Peri­aat­tees­sa tilan­ne toki on noin, mut­ta tosia­sias­sa meil­lä on kah­det toi­sis­taan riip­pu­mat­to­mat asun­to­mark­ki­nat, eli omis­tusa­sun­not ja vuo­kra-asun­not. Ja joi­tan väli­muo­don asun­to­ja kuten osa-omis­tus ja asu­mi­soi­keus­a­sun­not. Eli hyvä­osais­ten ja huo­no-osais­ten asun­to­mark­ki­nat eivät todel­li­suu­des­sa juu­ri­kaan kohtaa. 

    On sit­ten koko­naan toi­nen jut­tu puhua raken­ta­mi­sen laa­dus­ta ja sen sijoit­ta­mi­ses­ta kal­liim­mil­le alueil­le, sil­lä kal­lis ei vält­tä­mät­tä ole pal­joa laa­duk­kaam­paa kuin se hal­pa­kaan, sil­lä vir­hei­tä raken­ta­mi­sen laa­dus­sa tapah­tuu kai­kis­sa hin­ta­luo­kis­sa aivan liikaa.

  8. Meil­lä on jär­kyt­tä­vä mää­rä sään­tö­jä raken­ta­mi­seen. Kaik­ki raken­ta­jat yrit­tä­vät luon­nol­li­ses­ti raken­taa kus­tan­nus­te­hok­kaas­ti täyt­tä­mäl­lä mini­mi­vaa­ti­muk­set. Samal­la laa­tu unoh­tuu. Onko mah­dol­lis­ta että sään­tö­vii­da­kos­ta on tul­lut myös este laa­duk­kaal­le rakentamiselle?

  9. Omas­sa kau­pun­gin­osas­sa Hel­sin­gis­sä on ollut käy­tän­tö­nä että kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­ja on raken­net­tu ns. hyvil­le pai­koil­le ja vas­taa­vas­ti vapaa­ra­hot­tei­sia huo­noil­le pai­koil­le. Kuten suon pääl­le ja huo­no­jen kul­ku­yh­teyk­sien päähän.

    Ilmei­ses­ti aatel­laan, että jak­sa­vat mak­saa lisäkustannukset.
    Tasa-arvoa tämäkin.

  10. Joten­kin tämän päät­te­ly­ket­jun vas­tai­ses­ti nime­no­maan suur­ten asun­to­jen — ei vsin luo­kan A, vaan myös sijain­nil­taan B ja C — kaup­pa on sekä uusien että van­ho­jen asun­to­jen osal­ta ollut jäis­sä. Ei siis ole lopu­ton­ta mää­rää ihmi­siä, jot­ka muut­ta­vat parem­paan heti kun sel­lai­nen tulee tarjolle.

    Saat­taa toki olla, että raken­nus­liik­keen tai kaa­voit­ta­jan käsi­tys hyväs­tä ei vas­taa kai­ken osta­ja­kun­nan käsitystä.

    1. Jos asun­to­ja on vai­kea myy­dä, ongel­ma­na on myy­jän kor­kea hin­tao­so­tus. Asun­non raken­ta­mi­nen ei mak­sa pal­jon enem­pää kuin 3000 euroa neliö. Sil­lä hin­nal­la menee kyl­lä kau­pak­si kai­kil­la jär­jel­li­sil­lä pai­koil­la. Kun hin­nat jkään­ty­vät las­kuun tai nousu hidas­tuu, ost­ga­jien ja myy­jien käsi­tyk­set oikeas­ta hin­nas­ta eriy­ty­vät ja vähään aikaan ei kaup­po­ja syn­ny. Lisäk­si Pää­kau­pun­ki­seu­dul­le on kaa­voi­tet­tu asun­to­ja myös luok­kaan F ja se ei enää mene kau­pak­si edes omakustannushintaan.

  11. E alu­eel­ta tuli­si jär­jes­tään pur­kaa laa­tu Ö, ja raken­taa uut­ta ja parem­pi laa­tuis­ta tilal­le samal­le tulo­luo­kal­le, mut­ta lisä­ten samal­la asun­to­jen mää­rää ja paran­ta­mal­la alu­een muu­ta viih­ty­vyyt­tä vaih­ta­mal­la beto­nia vih­re­ään. Onnek­si nyt on sen­tään pilo­tit täs­tä käynnissä. 

    Jos täs­sä kau­pun­gis­sa oli­si joh­to, joka välit­täi­si tule­vas­ta, niin tus­kin nyt kaa­voi­tet­tai­siin aluei­ta A tuh­la­ten tila auto­paik­ka­nor­mil­la. Jää tuhan­sia asun­to­ja raken­ta­mat­ta, joka tuot­taa aika mojo­vat vuo­sit­tai­set tap­piot kau­pun­gil­le jat­kos­sa. Mihin­kö­hän sit­ten enää sai­si raken­net­tua A:ta, kun nykyi­sin työ­nal­la ole­vat on raken­net­tu. Ale­taan pur­ka­maan vähem­piar­voi­sia 60-luvun ker­ros­ta­lo­ja kes­kus­tan lie­peil­tä ja raken­ta­maan tor­ne­ja, jot­ta ihmi­set pää­se­vät sin­ne min­ne halua­vat? Samal­la nyt vain tuho­taan aluei­den A viih­ty­vyys, kun jou­du­taan jous­ta­maan aluei­den ihmis­viih­ty­vyy­des­sä auto­jen takia, joka taas antaa A‑luokan asuk­kail­le mojo­van motii­vin muut­taa muualle.

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos asun­to­ja on vai­kea myy­dä, ongel­ma­na on myy­jän kor­kea hin­tao­so­tus. Asun­non raken­ta­mi­nen ei mak­sa pal­jon enem­pää kuin 3000 euroa neliö. Sil­lä hin­nal­la menee kyl­lä kau­pak­si kai­kil­la jär­jel­li­sil­lä pai­koil­la. Kun hin­nat jkään­ty­vät las­kuun tai nousu hidas­tuu, ost­ga­jien ja myy­jien käsi­tyk­set oikeas­ta hin­nas­ta eriy­ty­vät ja vähään aikaan ei kaup­po­ja syn­ny. Lisäk­si Pää­kau­pun­ki­seu­dul­le on kaa­voi­tet­tu asun­to­ja myös luok­kaan F ja se ei enää mene kau­pak­si edes omakustannushintaan.

    Ei men­nyt kau­pak­si Rova­nie­mel­lä, eikä Kemi­jär­vel­lä vaik­ka sijait­si­vat aivan sie­det­tä­vil­lä paik­koil­la kes­kus­tan lähellä.

    Niin­pä asun­not purettiin.

    Muut­to­tap­pio­paik­ka­kun­nal­la ei saa asun­toa kau­pak­si vaik­ka oli­si hyväl­lä­kin pai­kal­la, tilal­le kyl­lä voi­si löy­tyä asu­kas omal­ta paik­ka­kun­nal­ta , mut­ta ensin kun pitää myy­dä se oma asun­to, jot­ta voi vaih­taa ja se ei onnistu.

    Suo­mi on köuhä sen­kin takia, että koko ajan jää pal­jon infraa käyt­tä­mät­tä ja uut­ta on raken­net­ta­va ja pal­jon kalliimmalla.

    Talous­teo­ria ei toi­mi, sil­lä työ­pai­kat eivät syn­ny sin­ne mis­sä on työ­voi­man tarjontaa.
    Talous­teo­rian mukaan työ­pai­kat syn­ty­vät sin­ne , mis­sä on työ­voi­man tarjontaa.

    Aivan tur­ha selit­tää, ettei ole kou­lu­tet­tua työ­voi­maa, ei Kii­nas­sa­kaan ole kou­lu­tet­tua työ­voi­maa kuin osak­si ja kui­ten­kin sin­ne investoidaan

  13. Lyhyel­lä google­tuk­sel­la löy­tää muut­to­val­mii­ta oma­ko­ti­ta­lo­ja hin­taan 1500–1700 euroa neliö. On vai­kea ymmär­tää mik­si integroi­tu (ker­ros tai rivi­ta­lo) ‑raken­ta­mi­nen mak­sai­si 2 ker­taa enem­män. Tie­tys­ti tont­ti­kus­tan­nus tulee sii­hen pääl­le ja vaih­te­lee, mut­ta luu­li­si nyt 10 ker­rok­si­ses­sa ker­ros­ta­los­sa per huo­neis­to tont­ti­kus­tan­nuk­sen pysy­vän joten­kin kurissa.

  14. Jos jokai­nen sai­si raken­taa ton­til­leen vapaas­ti saa­tai­siin tämä lama selä­tet­tyä yhdel­lä pää­tök­sel­lä käyt­tä­mät­tä pen­niä­kään val­tion elvy­tys­ra­haa. Vel­ka­taak­ka alkai­si yhteis­kun­nal­ta supis­tua ja köy­hät sai­si­vat työ­tä ja toimeentuloa.

  15. Vaik­ka Oden logi­kas­sa on perää, mal­li on koko­nais­ku­van kan­nal­ta lii­an kapea. Asun­to­mark­ki­nat ovat hajaan­tu­neet pait­si alu­eel­li­ses­ti, myös hal­lin­ta­muo­to­jen suh­teen. A‑aluieden raken­ta­mi­nen ei ole ongel­ma kos­ka mark­ki­nat. Sen sijaan asun­to­po­li­tii­kan haas­te oli­si rat­kais­ta vuo­kra­ta­loa­su­musen mää­räl­li­nen pul­ma ja tuot­taa esi­mer­kik­si koh­tuu­hin­tai­sem­paa omis­tus­tuo­tan­toa alueil­le joil­le gryn­de­rit eivät innos­tu mene­mään. Mut­ta sii­nä ode on oikeas­sa että kaik­ki raken­ta­mi­nen on hyö­dyl­lis­tä. A‑sijainnin ja A‑hintaluokan kämp­pien raken­ta­mi­sen mora­lis­ti­nen pahek­sun­ta on tyh­mää sik­si­kin kos­ka nii­tä ei teh­dä enem­pää kuin on ohjel­mis­sa sovit­tu ja niis­tä saa­ta­va ton­tin­myyn­ti­tuot­to sataa yhtei­seen kirs­tuun. Vuo­kra­ta­lo­pu­la ei joh­du sii­tä että gryn­de­rit teke­vät jon­ne­kin talo­ja rik­kail­le. Ei se gryn­de­ri vuo­kra­ta­loa kui­ten­kaan raken­nut­tai­si tilalle.

  16. Vaa­ti­muk­sia ei voi kiris­tää vaan nii­tä pitää löy­sä­tä, kos­ka nyt­kään kaik­kea raken­nusoi­keut­ta ei käy­te­tä. Omis­tusa­sun­to­jen raken­ta­mi­nen pudot­taa vuo­kria, kos­ka sil­loin kan­nat­taa toi­saal­la antaa omis­tusa­sun­to­ja vuo­kral­le tai vuo­kra­lais­ten siir­tyä omistusasumiseen.

    Hal­po­ja ja pie­niä asun­to­ja kan­nat­taa kaa­voit­taa mut­ta mah­dol­li­sim­man hyvil­le pai­koil­le ja paljon.

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lisäk­si Pää­kau­pun­ki­seu­dul­le on kaa­voi­tet­tu asun­to­ja myös luok­kaan F ja se ei enää mene kau­pak­si edes omakustannushintaan. 

    Hel­sin­ki ryös­ti aika suu­ren­kin maaplän­tin muu­ta­ma vuo­si sit­ten pääs­täk­seen kaa­voit­ta­maan asun­to­ja luok­kaan G. Toi­vot­ta­vas­ti tätä emä­mu­naus­ta ei kos­kaan toimeenpanna.

  18. Mar­ko Kive­lä: Peri­aat­tees­sa tilan­ne toki on noin, mut­ta tosia­sias­sa meil­lä on kah­det toi­sis­taan riip­pu­mat­to­mat asun­to­mark­ki­nat, eli omis­tusa­sun­not ja vuokra-asunnot.

    Eivät nämä ole miten­kään eriy­ty­nei­tä. Jos asun­to­jen myyn­ti­hin­nat nouse­vat, vuo­krat nouse­vat. Jos nous­seel­la vuo­kra­ta­sol­la ei rii­tä asuk­kai­ta vuo­kra-asun­toi­hin, ne myy­dään. Jos asun­to­jen hin­nat las­ke­vat, vuo­krat las­ke­vat, kos­ka osa vuo­kra-asuk­kais­ta muut­taa omaan asuntoon.

    Sosi­aa­li­nen asun­to­tuo­tan­to mark­ki­na­hin­taa alem­pi­ne vuo­kri­neen on sit­ten eri tari­na. Mark­ki­na­hin­tai­set vuo­krat kui­ten­kin seu­raa­vat asun­to­jen hin­to­ja, jos­kin välis­sä on eri syis­tä joh­tu­vaa viivettä.

    Vuo­kra-asu­mis­ta ja omis­tusa­su­mis­ta koh­del­laan kyl­lä vero­tuk­ses­sa eri tavoil­la, mut­ta se ei muu­ta näi­den kah­den välis­tä kyt­key­ty­mis­tä hinnoissa.

  19. Erno P: Joten­kin tämän päät­te­ly­ket­jun vas­tai­ses­ti nime­no­maan suur­ten asun­to­jen – ei vsin luo­kan A, vaan myös sijain­nil­taan B ja C – kaup­pa on sekä uusien että van­ho­jen asun­to­jen osal­ta ollut jäis­sä. Ei siis ole lopu­ton­ta mää­rää ihmi­siä, jot­ka muut­ta­vat parem­paan heti kun sel­lai­nen tulee tarjolle.

    Tila­päi­nen tilan­ne. Nyt raken­nus­fir­moil­la ja muil­la­kin on varaa odo­tel­la hin­to­jen nouse­mis­ta, kos­ka korot ovat alhaal­la. Ilmiö ei muu­ten­kaan ole sitä suu­ruus­luok­kaa, että sil­lä oli­si oikeas­ti mer­ki­tys­tä asun­to­ti­lan­tee­seen. Kal­liil­la asun­noil­la on aina ollut pidem­mät myyn­tia­jat kuin halvoilla.

    (Täs­sä kyl­lä todel­li­sen arvon mukaan mää­räy­ty­vä kiin­teis­tö­ve­ro aut­tai­si kovas­ti. Myy­tä­vä­nä ole­van asun­to­kan­nan koh­dal­la todel­li­sen arvon mää­rit­tä­mi­nen­kin on erit­täin help­poa, kun se lukee hintalapussa.)

    Ongel­mia tulee sii­nä vai­hees­sa, jos eri pelu­rit pääs­te­tään pelaa­maan niuk­kuu­del­la. Jos kau­pun­ki kaa­voit­taa uut­ta lii­an hitaas­ti tai jos kaa­voi­tet­tu­ja tont­te­ja makaa raken­ta­mat­ta, mark­ki­nat mene­vät sol­muun. Tätä pitäi­si vält­tää ja vah­tia huolellisesti.

    Se ei ole kovin pelot­ta­va ske­naa­rio, että jol­le­kul­le jäi­si sata­tu­hat­ta val­mis­ta asun­toa kou­raan, eikä nii­tä sit­ten myy­täi­si. Pit­kän pääl­le kenen­kään raha­pus­si ei kes­tä sitä.

  20. Yler­mi: E alu­eel­ta tuli­si jär­jes­tään pur­kaa laa­tu Ö, ja raken­taa uut­ta ja parem­pi laa­tuis­ta tilal­le samal­le tulo­luo­kal­le, mut­ta lisä­ten samal­la asun­to­jen mää­rää ja paran­ta­mal­la alu­een muu­ta viih­ty­vyyt­tä vaih­ta­mal­la beto­nia vih­re­ään. Onnek­si nyt on sen­tään pilo­tit täs­tä käynnissä.

    Yksi tapa paran­taa asun­to­kan­taa on tuho­ta huo­noa asun­to­kan­taa. Esi­merk­ki­si mukaan alu­eel­ta E pure­taan asun­to­kan­taa tasoa Ö. Sen tilal­le voi­daan raken­taa vaik­ka­pa luok­kaa C ole­vaa asun­to­kan­taa (ylem­mäs ei alu­een mai­neen vuok­si pääse).

    Tämän jäl­keen van­hat asuk­kaat muut­ta­vat vie­rei­sel­le alu­eel­le E luo­kan Z asun­to­kan­taan. Kur­jas­ta mur­jus­ta vähän vähem­män kur­jaan mur­juun. Uuteen luo­kan C asun­to­kan­taan muut­ta­vat jot­kut ihan muut.

    Ei tätä pak­kaa voi eikä kan­na­ta yrit­tää sot­kea niin, että sekoi­te­taan pohi­ja myö­ten. Sii­tä ei saa aikaan kuin sat­tu­man­va­rai­suut­ta ja eriar­voi­suut­ta, pysy­vä muu­tos jää pois. Sosi­aa­li­ses­ti oli­si kui­ten­kin ihan hyvä aja­tus yrit­tää hävit­tää huo­noim­pia asun­to­ja huo­noim­mis­ta pai­kois­ta ja raken­taa tilal­le niin hyvää kuin alu­eel­le vain voi.

  21. Maan­ta­pa:
    Meil­lä on jär­kyt­tä­vä mää­rä sään­tö­jä raken­ta­mi­seen. Kaik­ki raken­ta­jat yrit­tä­vät luon­nol­li­ses­ti raken­taa kus­tan­nus­te­hok­kaas­ti täyt­tä­mäl­lä mini­mi­vaa­ti­muk­set. Samal­la laa­tu unoh­tuu. Onko mah­dol­lis­ta että sään­tö­vii­da­kos­ta on tul­lut myös este laa­duk­kaal­le rakentamiselle?

    On se mah­dol­lis­ta, mut­ta sil­loin kyse on huo­nois­ta säännöistä.

    Se ei hait­taa, jos jär­ke­vät sään­nöt nos­ta­vat raken­nus­kus­tan­nuk­sia. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la hin­na­nousun mak­saa maa­no­mis­ta­ja, ei asun­non ostaja.

  22. Mois­ta argu­men­toin­tia oli päi­vän hel­sin­gin sano­mat täyn­nä. Kävi­vät kyse­le­mäs­sä kivi­nok­ka­lai­sil­ta näke­myk­siä raken­ta­mi­ses­ta. Vas­taan­ot­to oli odotetunlainen.

  23. Maan­ta­pa: Onko mah­dol­lis­ta että sään­tö­vii­da­kos­ta on tul­lut myös este laa­duk­kaal­le rakentamiselle?

    Ves­so­jen osal­ta kyl­lä, mut­ta täl­lais­ta laa­dun mää­ri­tel­mää ei kai nyt täl­lä ker­taa tarkoitettu.

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos asun­to­ja on vai­kea myy­dä, ongel­ma­na on myy­jän kor­kea hin­tao­so­tus. Asun­non raken­ta­mi­nen ei mak­sa pal­jon enem­pää kuin 3000 euroa neliö. Sil­lä hin­nal­la menee kyl­lä kau­pak­si kai­kil­la jär­jel­li­sil­lä paikoilla. 

    Johan HITAS talo­jen pak­ko­myy­ty auto­paik­ka­kin mak­saa enem­män — n. 3500 EUR/m2. Mis­sä vika?
    (en väi­tä, että raken­ta­mi­nen mak­sai­si enem­män kuin tuon 3000 EUR/m2).

    1. Johan HITAS talo­jen pak­ko­myy­ty auto­paik­ka­kin mak­saa enem­män – n. 3500 EUR/m2.

      Auto­paik­ka vie tilaa ramp­pei­neen noin 30 neliö­tä Tyy­pil­li­nen auto­pai­kan kus­tan­nus on 30 000 — 50 000 eur5oa, elo 1000 — 1700 euroa/­ne­liö-

  25. Täl­lai­sia aja­tuk­sia syö­te­tään, jot­ta pääs­täi­siin kaa­voit­ta­maan Hel­sin­gin vii­mei­sil­le ran­noil­le ja moni näyt­tää nie­le­vän syö­tin kouk­kui­neen päivineen.

    Käy­tän­nös­sä panos­tus luo­kan A asun­toi­hin, ei hel­po­ta tilan­net­ta mil­lään lail­la, kos­ka sil­loin, kun niil­lä ei ole kysyn­tää, aiheu­tuu mark­ki­noil­le tulp­pa eikä kier­toa tapahdu. 

    Jos aidos­ti halut­tai­siin lisä­tä koh­tuu­hin­tai­sia asun­to­ja, sat­sat­tai­siin vuo­kra-asun­toi­hin. Riit­tä­vä vuo­kra-asun­to­tar­jon­ta vähen­täi­si omis­tusa­sun­to­jen kysyn­tää ja koh­tuul­lis­tai­si hin­to­ja. Jos entis­tä useam­pi asui­si vuo­kral­la, paran­tui­si myös asun­to­jen kier­to, kos­ka ihmi­set vaih­tai­si­vat hel­pom­min elä­män­ti­lan­teen­sa kan­nal­ta sopi­van kokoi­seen asuntoon.

    Tosia­sias­sa vain pie­ni osa päät­tä­jis­tä halu­aa edis­tää koh­tuu­hin­tais­ta asu­mis­ta, sil­lä heis­tä­kin moni pel­kää hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti hin­to­jen koh­tuul­lis­tu­mis­ta. Sik­si lähes kaik­ki puo­lu­eet paria poik­keus­ta lukuu­not­ta­mat­ta mie­lel­lään uskot­te­le­vat, että asiat meni­si­vät parem­paan suun­taan lisää­mäl­lä tar­jon­taa luok­kaan A.

    Kym­me­nen vuot­ta toden­nä­köi­ses­ti luok­kaan A ryh­mil­tel­tä­vän alu­een (meren­ran­ta, pien­ta­loa­lue) raken­tu­mis­ta seu­ran­nee­na voin sanoa, ettei täl­lais­ten aluei­den suun­nit­te­lu ole rat­kai­su yhtään mihin­kään. En kek­si A‑luokan asun­to­jen tavoit­te­le­mi­sel­le muu­ta perus­tet­ta kuin pää­kau­pun­ki­seu­dun kau­pun­kien huo­noon suun­nit­te­luun joh­ta­van lyhyt­nä­köi­sen ja kei­no­te­koi­sen kil­pai­lun hyvis­tä veronmaksajista. 

    Teks­tin otsi­kos­ta olen osit­tain samaa miel­tä. Asuk­kai­den kan­nal­ta huo­noa ei kan­nat­tai­si raken­taa. Raken­nut­ta­jan kan­nal­ta asia voi olla toi­sin: voit­to­ja voi teh­dä huo­nos­ti­kin raken­ta­mal­la. Keh­noa laa­tua on nykyi­sin tar­jol­la yhtä toden­nä­köi­ses­ti A- kuin E‑alueellakin.

  26. Kuu­los­taa peri­aat­tees­sa hyväl­tä, mut­ta miten mää­ri­tel­lään “hyvä”. Käsit­tääk­se­ni sil­le voi olla eri­lai­sia tul­kin­to­ja. Kenen tul­kin­ta saa suu­rim­man pai­noar­von? Kenel­lä tuli­si olla eni­ten val­taa päät­tää oman asui­na­lu­een­sa ja sen ympä­ris­tön “ns. kehit­tä­mi­ses­tä”? Uudet asuk­kaat voi­vat yleen­sä vali­ta asun­non esim. sen ympä­ris­tön perus­teel­la, mut­ta entäs sit­ten ne “abo­ri­gi­naa­lit” ja muut em. peri­aa­tet­ta aiem­min soveltaneet?

    Pitää tosi­aan muis­taa, että jos ruo­pa­taan poh­ja­mu­tia myö­ten, voi vesi (kai­kis­sa eri ker­rok­sis­sa) pilaan­tua kaut­taal­taan ja kaik­ki kalat kuol­la. Tätä ruop­paus­mei­nin­kiä ja veden pilaa­mis­ta tun­tuu ole­van tekeil­lä nyky­ään monel­la eri suun­nal­la, niin idäs­sä kuin län­nes­sä. Miten mah­taa olla tilan­teen lai­ta pohjoisessa?

    Onko Z parem­pi kuin E???

    Pitäi­si ihan nos­taa hat­tua aiem­pien aiko­jen kau­pun­ki-/alue-/ym­pä­ris­tö­suun­nit­te­li­joil­le, kun osa­si­vat teh­dä viih­tyi­sää kau­pun­kia, monin pai­koin nykyis­tä parem­min ja jät­tää mm. työ­väes­töl­le­kin omia aluei­ta kesän­viet­toa varten.
    Toi­vot­ta­vas­ti nämä nyky­hem­mot osai­si­vat edes jät­tää aiem­pien mes­ta­rei­den kau­niit ja viih­tyi­sät asui­na­lu­eet ja nii­den ympä­ris­tön rauhaan! 

    Pahim­mil­laan voi tason A asun­to­kan­ta pudo­ta jol­la­kin alu­eel­la vähin­tään pari pykä­lää alem­mas, vaik­ka sen sekaan raken­net­ta­vat lisä­ta­lot yri­tet­täi­siin­kin teh­dä ton­tin sisäl­lä luok­kaan AA tai AAA. Lop­pu­tu­lok­se­na syn­tyy kal­liil­la hin­nal­la ei-rahas­sa-mitat­ta­van arvon ale­ne­ma, joka alu­een enti­sel­lä mai­neel­la rat­sas­ta­mi­sen loput­tua (kyl­lä se lop­puu!) rea­li­soi­tuu myös rahas­sa mitat­ta­vas­ti, kun ihmi­set halua­vat­kin alu­eel­ta muu­al­le, hin­nat las­ke­vat ja alue alkaa slummiutua. 

    Tii­vis­tä­mi­sen hin­ta on kovin hel­pos­ti jaet­tu kur­juus, mitä uudet asuk­kaat eivät edes (aluk­si?) havait­se. Ne, joil­le nykyi­nen asun­to ja sen ympä­ris­tö muu­toin riit­täi­si, koke­vat muu­tok­sen aika ikä­väl­lä tavalla.

    Tämä­kö on tii­vis­tä­mis­suun­ni­tel­man yti­mes­sä ole­va tavoi­te? Onko tavoit­tee­na kar­kot­taa nykyi­sil­lä asui­na­lueil­laan viih­ty­vät ns. hyvät veron­mak­sa­jat muualle.

  27. Lii­an van­ha: Talous­teo­rian mukaan työ­pai­kat syn­ty­vät sin­ne , mis­sä on työ­voi­man tarjontaa.

    Aivan tur­ha selit­tää, ettei ole kou­lu­tet­tua työ­voi­maa, ei Kii­nas­sa­kaan ole kou­lu­tet­tua työ­voi­maa kuin osak­si ja kui­ten­kin sin­ne investoidaan

    Ei kai ne talous­teo­riat sano, min­ne vaan kun. Kii­nas­sa­kin työ­voi­ma liik­kuu, sekä kou­lu­tet­tu että var­sin­kin kouluttamaton.

  28. Tapio: Ei kai ne talous­teo­riat sano, min­ne vaan kun. Kii­nas­sa­kin työ­voi­ma liik­kuu, sekä kou­lu­tet­tu että var­sin­kin kouluttamaton.

    Talous­teo­rian mukaan liik­ku­vuut­ta ei tar­vi­ta, työ­pai­kat syn­ty­vät sin­ne mis­sä on työ­voi­maa tar­jol­la eli työ­paik­ko­ja syn­tyy mihin tahan­sa perä­ky­lään, jos vain on työ­voi­maa tarjolla.

    Jos työ­paik­ko­jen syn­nyl­le oli­si mui­ta reu­naeh­to­ja niin teo­rial­ta katoai­si pohja.Esim liik­ku­vusu tar­koi­ta­ta, ettei työ­voi­man tar­jon­ta syn­ny­tä työ­paik­ko­ja kuin hyvin ylei­sel­lä tasol­la esim maa­pal­lon tasol­la tai Kii­nan tasolla.Molemmat ovat alu­eel­taan niin suu­ria, ettei maa­pal­lon tai Kii­nan työ­paik­ko­jen mää­rää voi pitää todis­tee­na teo­rian paik­kan­sa pitävyydestä.

    Tai jotain USA:ta , ei siel­lä­kään työ­pai­kat hakeu­du perä­ky­liin vaan kas­vuk­sek­suk­siin oli siel­lä työ­voi­maa tai ei. Työ­voi­maa sit­ten hou­ku­tel­laan kes­kuk­siin etuuk­sil­la, niin teh­dään Kiinassakin .

    Työ­voi­ma on reusurs­si sii­nä kuin raa­ka-aineet, ener­gia, infra etc ja jon­kun puut­tu­mi­nen hidas­taa työ­paik­ko­jen syntyä

    1. Lii­an van­ha: Kun jou­tuu vää­ris­tä­mään vas­ta­puo­len argu­ment­te­ja, myön­tää hävin­neen­sä väit­te­lyn. Mikään talous­teo­ria ei ole väit­tä­nyt, että työ­paik­ko­ja syn­tyy mil­le aapa­suol­le hyvän­sä, jos siel­lä on työ­voi­maa. Tämä on täy­sin itse kehit­tä­mä­si teoria.

  29. Jos Oden esit­tä­mä aja­tus tun­tuu nurin­ku­ri­sel­ta, voi asi­aa aja­tel­la seu­raa­van idean perusteella:

    Tar­ve: tar­vim­me asun­to­ja, jot­ka ovat halpoja.

    Rat­kai­su: Raken­ne­taan asun­to­ja, jois­ta puut­tuu sekä WC että suih­ku­ti­lat. Vas­taa­vas­ti raken­ne­taan jokai­seen ker­rok­seen ylei­nen käy­mä­lä sekä jär­jes­te­tään asuk­kail­le ker­ran vii­kos­sa keros­ta­lon suih­ku­vuo­ro (ei sau­naa, lii­an kallis).

    Edut:
    1. raken­nus­kus­tan­nuk­set ovat sel­keäs­ti mata­lam­pia, kos­ka nuo ovat kal­leim­mat neliöt. Lisäk­si rahaa sääs­tyy kai­ken­lais­ten put­kien ja vie­mä­rei­den vetämisestä
    2. Kos­ka kukaan ei halua asua tuol­lai­ses­sa asun­nos­sa, joten raken­nut­ta­ja jou­tuu tin­ki­mään pyyntihinnasta
    3. Bonuk­se­na kai­ken­lai­nen kos­teus­vau­rioi­den mää­rä vähe­nee, kos­ka asun­nois­sa ei ole märkätiloja.

    Lop­pu­tu­los: Meil­lä on pal­jon nykyis­tä mer­kit­tä­väs­ti hal­vem­pia asun­to­ja! Jee, mahtavaa!

  30. Timo:
    Lyhyel­lä google­tuk­sel­la löy­tää muut­to­val­mii­ta oma­ko­ti­ta­lo­ja hin­taan 1500–1700euroa neliö. On vai­kea ymmär­tää mik­si integroi­tu (ker­ros tai rivi­ta­lo) ‑raken­ta­mi­nen mak­sai­si 2 ker­taa enem­män. Tie­tys­ti tont­ti­kus­tan­nus tulee sii­hen pääl­le ja vaih­te­lee, mut­ta luu­li­si nyt 10 ker­rok­si­ses­sa ker­ros­ta­los­sa per huo­neis­to tont­ti­kus­tan­nuk­sen pysy­vän joten­kin kurissa.

    Etpä tai­ta­nut huo­mioi­da pysä­köin­ti­paik­kaa ja inva-mitoi­tus­ta. Niis­tä tulee toi­nen moko­ma lisää.

  31. Tai jotain USA:ta , ei siel­lä­kään työ­pai­kat hakeu­du perä­ky­liin vaan kas­vuk­sek­suk­siin oli siel­lä työ­voi­maa tai ei. Työ­voi­maa sit­ten hou­ku­tel­laan kes­kuk­siin etuuk­sil­la, niin teh­dään Kiinassakin.”

    Se Kii­na, mis­sä itse olen asu­nut 4–5 vuot­ta, toi­mii kyl­lä ihan eri logii­kal­la; työ­voi­maa tun­kee kas­vu­kes­kuk­siin sii­nä mää­rin, että maan sisäis­tä liik­ku­vuut­ta rajoi­te­taan laeil­la ja val­tio tukee muu­al­le siir­ty­vää teol­li­suut­ta että muut­to­lii­ke hidas­tui­si. Mut­ta tämä ei lii­ty Hel­sin­kiin mitenkään.

    Olen Yli­sen kans­sa samaa miel­tä sii­tä, että täs­sä pyri­tään nyt patoa­maan “hyvien veron­mak­sa­jien” muut­to­lii­ket­tä Espoo­seen. Omas­ta mie­les­tä­ni avain­ky­sy­mys on se, mis­sä luo­kis­ta A‑E on eni­ten pulaa asun­nois­ta. Onko Suo­men ja Hel­sin­gin elin­kei­no­ra­ken­ne vie­lä tule­vai­suu­des­sa sel­lai­nen, että Soi­nin­vaa­ran kuvaa­ma “sää­ty­kier­to” on toden­nä­köis­tä, tai yli­pää­tään mah­dol­lis­ta? Minä en tiedä.

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lii­an van­ha: Kun jou­tuu vää­ris­tä­mään vas­ta­puo­len argu­ment­te­ja, myön­tää hävin­neen­sä väit­te­lyn. Mikään talous­teo­ria ei ole väit­tä­nyt, että työ­paik­ko­ja syn­tyy mil­le aapa­suol­le hyvän­sä, jos siel­lä on työ­voi­maa. Tämä on täy­sin itse kehit­tä­mä­si teoria.

    En nyt viit­si kai­vaa blo­geis­ta­si tuo­ta lausu­maa sii­tä, että työ­paik­ko­ja on USA:ssa ja mones­sa muus­sa syn­ty­nyt vain sik­si, että siel­lä on pal­jon työvoimaa.

    Samaa perus­te­lua mel­kein sanas­ta sanaan ovat minul­le tar­joil­leet Six­ten Kork­man, Juha­na Vartiainen,Jukka Vartiainen.

    Olen sii­tä pää­tel­lyt, että talous­o­pe­tus Suo­men yli­opis­tois­sa perus­tuu ulkoa­lu­kuun eikä oppi­lail­le sal­li­ta näkö­jään ja toi­sen­lais­ta kriit­tis­tä ajattelua.

    Pak­koa­teo­ria on joh­ta­nut sii­hen, että ihmi­sis­tä teh­dään tar­koi­tuk­sel­la työt­tö­miä ja suu­ret jou­kot ihmi­siä suis­te­taan jää­rä­päi­sel­lä ja yksi­sil­mäi­sel­lä poli­tii­kal­la sosi­aa­li­seen katastrofiin.

    1. Lii­an vanha

      Vää­ris­te­let aivan tahal­la­si. Kukaan ei ole väit­tä­nyt, että työn tar­jon­ta syn­nyt­tää työ­paik­ko­ja pai­kal­li­ses­ti vaan että se toi­mii val­ta­kun­nan tasol­la. Val­ta­kun­nan sik­si, että on maan­laa­jui­set työ­eh­to­so­pi­muk­set, joi­den alku­pe­räi­nen tar­koi­tus­kin on ollut tyh­jen­tää syr­jä­seu­dut ja yhtei­nen valuutta.

  33. Miten tähän yksin­ker­tais­tet­tuun ske­naa­rioon sopii että niiil­le par­hail­le A‑alueille raken­ne­taan sit­ten eri­lais­ta tuet­tua asu­mis­muo­toa (kau­pun­gin vuo­kra­ta­lo­ja, HITAS). Seu­raus: Hin­ta nousee kai­kil­la muil­la pait­si niil­lä jot­ka vuo­kra-asun­non tai HITAS asun­non siel­tä skat­tal­ta sat­tu­vat saa­maan. Mikäs sii­nä, mitäs tämä lot­to­voit­to­ja kai­paa­va kan­sa ei oli­si val­mis uhraa­maan mah­dol­li­sen jät­ti­po­tin vuoksi.

  34. Hel­sin­gis­sä todel­li­suus on kui­ten­kin sitä että noi­ta par­hai­ta A‑luokan asun­to­ja on myy­mät­tä vaik­ka kuin­ka, ja nii­tä on lopul­ta dum­pat­tu vuo­kra-asun­noik­si. YIT:n ja SRV:n Lep­pä­suon kort­te­leis­sa on ollut myy­mät­tö­miä asun­to­ja vaik­ka kuin­ka pit­kään, samoin vuo­ri­mie­hen­ka­dun ja mikon­ka­dun koh­teis­sa myyn­ti on ollut todel­la takkuista.

    Peri­aat­tees­sa jos raken­nus­bis­nek­ses­sä toi­mi­si mark­ki­na­ta­lous niin hom­ma toi­mi­si joten­kin osmon kuvaa­mal­la taval­la. Mut­ta nykyi­sel­lään ns hyvil­le pai­koil­le raken­ta­mi­nen aiheut­taa ainoas­taan sen että asun­not jää­vät tyh­jil­leen odot­ta­maan että jos­tain ilmaan­tui­si 13 mil­joo­nan poruk­ka­lo­ton voit­ta­ja­ryh­mä. Tyh­jän sei­so­vat kal­liit asun­not eivät rat­kai­se mitään asumisongelmia.

    1. Lep­pä­suon koh­teis­sa myyn­ti tak­ku­aa, kos­ka SRV pyy­tää niis­tä jär­je­tön­tä hin­taa, joka ylit­tää raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set yli kak­sin­ker­tai­ses­ti. Kyl­lä raken­nus­lii­ke tulee jos­sain vai­hees­sa järkiinsä.

  35. T.:
    Hel­sin­gis­sä todel­li­suus on kui­ten­kin sitä että noi­ta par­hai­ta A‑luokan asun­to­ja on myy­mät­tä vaik­ka kuin­ka, ja nii­tä on lopul­ta dum­pat­tu vuo­kra-asun­noik­si. YIT:n ja SRV:n Lep­pä­suon kort­te­leis­sa on ollut myy­mät­tö­miä asun­to­ja vaik­ka kuin­ka pit­kään, samoin vuo­ri­mie­hen­ka­dun ja mikon­ka­dun koh­teis­sa myyn­ti on ollut todel­la takkuista.

    Peri­aat­tees­sa jos raken­nus­bis­nek­ses­sä toi­mi­si mark­ki­na­ta­lous niin hom­ma toi­mi­si joten­kin osmon kuvaa­mal­la taval­la. Mut­ta nykyi­sel­lään ns hyvil­le pai­koil­le raken­ta­mi­nen aiheut­taa ainoas­taan sen että asun­not jää­vät tyh­jil­leen odot­ta­maan että jos­tain ilmaan­tui­si 13 mil­joo­nan poruk­ka­lo­ton voit­ta­ja­ryh­mä. Tyh­jän sei­so­vat kal­liit asun­not eivät rat­kai­se mitään asumisongelmia.

    Ihme­kös tuo. Vain mie­li­puo­li ostaa Mec­he­li­nin­ka­dun uudis­tus­koh­tees­ta 12 000 €/m2 asun­non kun vie­res­sä on täy­sin remon­toi­tu­ja asun­to­ja alk. 7 000 €/m2. Pie­ni vasem­mis­to­lai­nen sisäl­lä­ni näkee täs­sä hyvän tilai­suu­den periä raken­nus­liik­keil­tä ton­tin­luo­vu­tus­so­pi­muk­ses­sa ase­tet­tua sakkomaksua.

  36. Yler­mi:
    E alu­eel­ta tuli­si jär­jes­tään pur­kaa laa­tu Ö, ja 

    1) raken­taa uut­ta ja parem­pi laa­tuis­ta tilal­le samal­le tulo­luo­kal­le, mut­ta lisä­ten samal­la asun­to­jen mää­rää ja paran­ta­mal­la alu­een muu­ta viih­ty­vyyt­tä vaih­ta­mal­la beto­nia vihreään. 

    2) Onnek­si nyt on sen­tään pilo­tit täs­tä käynnissä.

    Koh­ta 1) Miten tuo beto­nin vaih­to vih­re­ään on mah­dol­lis­ta, jos asun­to­jen mää­rää samal­la lisä­tään? Asu­vat­ko lisä­asuk­kaat puissa?

    Koh­ta 2) Voi­sit­ko täs­men­tää mis­sä näi­tä pilot­te­ja on käynnissä?

  37. Jos nyt joku edes näyt­täi­si esi­merk­kiä sii­tä, miten raken­ne­taan ker­ros­ta­lo, joka hiu­kan vää­rin­käy­tet­ty­nä­kään ei homehdu.

    Hiu­kan vää­rin­käy­tet­ty­nä” tar­koit­taa esi­mer­kik­si että huo­nom­pa­na aika­na huip­pui­mu­ri hajo­aa ja esim. yhden rapun ver­ran asun­to­ja on muu­ta­man kuu­kau­den ajan ilman koneel­lis­ta ilman­vaih­toa. Hyvin raken­net­tu talo ei homeh­du täs­tä­kään. Ainoa vain, raken­nus­mää­räyk­set lähes­tul­koon pakot­ta­vat mak­si­moi­maan sekä raken­nus- että yllä­pi­to­ku­lut. Pai­no­voi­mai­ses­ti ilman­vaih­de­tun talon raken­ta­mi­nen on lähes lai­ton­ta, edes pientalon.

    Pie­nes­sä venees­sä voi­daan olet­taa run­gos­ta pidet­tä­vän niin hyvää huol­ta, että vesi ei pää­se raken­tei­siin. Talo on väki­sin­kin niin iso yksik­kö, että taloa suun­ni­tel­taes­sa ei voi­da teh­dä tuol­lais­ta ole­tus­ta, oli pin­ta­ma­te­ri­aa­lit sit­ten mitä hyvän­sä. Taloa suun­ni­tel­taes­sa pitää tie­tää, MITÄ TAPAHTUU, KUN vesi pää­see raken­tei­siin. Mie­lui­ten niin, että pie­nem­mät vet­ty­mi­set kui­vu­vat itsek­seen raken­tei­den tuu­let­tu­mi­sen kaut­ta ja isom­mat aiheut­ta­vat niin näky­vää jäl­keä niin nopeas­ti, että pii­le­viä homeon­gel­mia ei pää­se syntymään.

  38. Ei voi asun­non raken­ta­mi­nen mak­saa 3000€ neliö. Ei mak­sa puo­lia­kaan tuos­ta. Joka muu­ta väit­tää, puhuu ns muun­nel­tua totuutta.

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Auto­paik­ka vie tilaa ramp­pei­neen noin 30 neliö­tä Tyy­pil­li­nen auto­pai­kan kus­tan­nus on 30 000 – 50 000 eur5oa, elo 1000 – 1700 euroa/­ne­liö-

    Tot­ta — pie­nim­mi­lään 25 m²/autopaikka -> 1700 EUR/au­to­hal­li-m2.

    Pitäi­si­kö talon­kin raken­nus­kus­tan­nuk­set las­kea vas­taa­vas­ti ker­ros­ne­li­löi­den mukaan — siis n. 25% pois. Raken­nus­kus­tan­nuk­set 3000 EUR/m2 –> 2250 EUR/­ker­ros-m2.

  40. Vihe­rins­si:
    …Samas­ta syys­tä eri­lai­set tek­ni­set vaa­ti­muk­set saa­vat olla tiukkoja… 

    Vaa­ti­muk­set kyl­lä, mut­ta jos tar­koi­tat polii­tik­ko­jen ja vir­ka­mies­ten kek­si­miä jut­tu­ja, niin olet vää­räs­sä. Ne yleen­sä vain hait­taa­vat raken­ta­mis­ta. Vapaa kil­pai­lu takaa par­haan tuloksen.

    Vali­tet­ta­vas­ti Suo­mes­sa ei ole ollut ter­vet­tä kil­pai­lua sotien jäl­keen. Olem­me todel­li­ses­sa suos­sa raken­ta­mi­sen kans­sa täl­lä het­kel­lä. Pitää pur­kaa sään­te­lyä, mut­ta samal­la tie­de­tään, ettei kil­pai­lu toimi.

  41. Lii­an van­ha:
    ‘snip’
    Olen sii­tä pää­tel­lyt, että talous­o­pe­tus Suo­men yli­opis­tois­sa perus­tuu ulkoa­lu­kuun eikä oppi­lail­le sal­li­ta näkö­jään ja toi­sen­lais­ta kriit­tis­tä ajattelua.
    ‘snip’

    Ja mis­tä­hän yli­opis­tos­ta tuo kriit­ti­nen talous­op­pi­si on siis peräisin?

  42. Jos raken­ne­taan asun­to­ja vain hyvil­le pai­koil­le, huo­no-osai­set eivät pää­se asumaan.”

    Jaa­ha Osmo rehel­li­sen tapan­sa mukai­ses­ti ryh­tyy ken­ties mää­rit­tä­mään, että mitä kul­le­kin sää­dyl­le kuu­luu varal­li­suu­den­sa mukai­ses­ti. Toki noin on.

    Että onko asu­mi­sen­sa suh­teen kuten fil­la­roin­nin­kin suh­teen, että kun ajaa 200 euron fil­la­ril­la, on ajo­ko­ke­mus ihan sama asia kuin ajai­si tuhan­sien euro­jen Bianc­hil­la — tai jos oli­si mah­dol­lis­ta asua em. luku­jen suh­tees­sa omis­sa asunnoissaan.

    Eikö jo oli­si aika saa­da jokai­sen suo­ma­lai­sen asu­mi­sen­sa tähän kun­toon, kuten Kana­das­sa asu­taan. Siel­lä löy­tyy oma­ko­ti­ta­loa yksin asu­val­le ja suu­re­mal­le per­heel­le koh­tuu hin­taan alkaen ihan n. 30 000 dol­la­rin asun­nois­ta. Mut­ta onhan Kana­da suu­rem­pi alue kuin Suo­mi 6. suu­rim­pa­na Euroop­pa­lai­se­na val­tio­na pin­ta-alan­sa suhteen.

    Pah.

  43. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Ihme­kös tuo. Vain mie­li­puo­li ostaa Mec­he­li­nin­ka­dun uudis­tus­koh­tees­ta 12 000 €/m2 asun­non kun vie­res­sä on täy­sin remon­toi­tu­ja asun­to­ja alk. 7 000 €/m2.

    Jois­sa on kor­keam­mat huo­neet, pak­sum­mat sei­nät, parem­pi äänie­ris­tys eikä mene viit­tä neliö­tä eli 60 000 euroa yli­mää­räis­tä ves­sas­sa ole­vaan tans­si­lat­ti­aan. Niinpä.

  44. Kau­pun­gin pyr­ki­mys tii­vis­täen ja täyt­täen ottaa kaik­ki vähää­kään ava­ram­mat pai­kat asuin­ra­ken­ta­mi­sen käyt­töön, joh­taa sii­hen, että nykyi­set A‑luokan alu­eet muut­tu­vat hyvin hel­pos­ti ja toden­nä­köi­ses­ti B‑luokan, tai sitä­kin alem­man kate­go­rian alueik­si, B‑luokan alu­eet mut­tu­vat vas­taa­vas­ti C‑luokan, tai alem­man, alueik­si ja niin edelleen …

    Kysei­sen peri­aat­teen käyt­tö antaa aihet­ta jopa epäil­lä, tämä­kö täs­sä hul­luu­des­sa onkin ihan tar­koi­tuk­sel­lis­ta? Näin­kö toi­mien pyrit­täi­siin hei­ken­tä­mään asu­mi­sen tasoa Hel­sin­gis­sä, jos samal­la luo­tai­siin mah­dol­li­sia(?) osta­ja­kan­di­daat­te­ja sil­le jou­kol­le asuk­kai­ta, joka mah­dol­li­sen asui­nym­pä­ris­tön­sä pilaa­mi­sen takia alkai­si­vat miet­tiä, pitäi­si­kö tuo aiem­pi, asian­omai­sel­le ehkä hyvin­kin riit­tä­vä asu­mi­sen ja asui­nym­pä­ris­tön taso (esim. B) yrit­tää säi­lyt­tää asun­non ja jopa asui­nym­pä­ris­tön vaih­ta­mi­seen ryhtymällä?

    Jos oli­sin gryn­de­ri, ja hank­ki­sin tie­nes­ti­ni K‑luokan asun­to­ja (P=kehnolaatuinen) raken­ta­mal­la, ja nii­tä asun­non­tar­vit­si­ja­rau­koil­le raken­ta­mal­la, saat­tai­si moi­nen toi­min­ta minua­kin ehkä hou­kut­taa. Mikäs sen muka­vam­paa, kuin tuot­taa pal­jon P‑luokan asun­to­ja ja myy­dä sitä P‑asuntojen (=monen gryn­de­rin tuo­te tänä päi­vä­nä) kasaa eri puo­lil­la Hel­sin­kiä, nii­tä asun­to­ja A‑, B‑ja ehkä vie­lä lopuil­le hyvä­us­koi­sil­le C‑luokan hin­noin. Niin kau­an kuin lai­na­ha­nat ja asu­mi­sen tuke­mi­sen piik­ki ovat avoi­mia, sekä huo­maa, myös kaa­voi­tuk­ses­ta huo­leh­ti­vat, sii­tä vas­taa­vat ja sitä VALVOVAT TAHOT (kuten KSV, KSL ja val­tuus­to) ovat myö­tä­mie­li­siä, hom­ma pyö­rii ja toi­mii kuin kel­lo­ko­neis­to. (Huom! Useim­mat ratas­ko­neis­tot tar­vit­se­vat toi­miak­seen myös voi­te­lua. Herää kysy­mys, tar­vi­taan­ko sitä asun­to­tuo­tan­nos­sa, jos ihan kaik­ki eivät hyvä­us­koi­sia olekaan?)

    Ikä­vin­tä täs­sä tou­hus­sa ovat sen jät­tä­mät pysy­vät jäl­jet, vai pitäi­si­kö sanoa arvet, ja monet muut muu­tok­set huo­nom­paan, joi­ta kau­pun­ki­ku­vaan ollaan koko ajan teke­mäs­sä. Niis­tä kär­si­vät eri­tyi­ses­ti kau­pun­gin nykyi­set asuk­kaat, jot­ka jo eri puo­lil­la kau­pun­kia ovat huo­man­neet mihin tämän­kal­tai­nen kehi­tys joh­taa. He ovat monin pai­koin se kär­si­mään jää­vä osa­puo­li, jol­le tämän­kal­tai­nen asun­to­tuo­tan­to­po­li­tiik­ka tuot­taa vain kak­si vaih­toeh­toa: a) kär­si tai b) ota itsel­le­si lyp­sy­leh­män rooli!

  45. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Pahim­mil­laan voi tason A asun­to­kan­ta pudo­ta jol­la­kin alu­eel­la vähin­tään pari pykä­lää alem­mas, vaik­ka sen sekaan raken­net­ta­vat lisä­ta­lot yri­tet­täi­siin­kin teh­dä ton­tin sisäl­lä luok­kaan AA tai AAA. Lop­pu­tu­lok­se­na syn­tyy kal­liil­la hin­nal­la ei-rahas­sa-mitat­ta­van arvon ale­ne­ma, joka alu­een enti­sel­lä mai­neel­la rat­sas­ta­mi­sen loput­tua (kyl­lä se lop­puu!) rea­li­soi­tuu myös rahas­sa mitat­ta­vas­ti, kun ihmi­set halua­vat­kin alu­eel­ta muu­al­le, hin­nat las­ke­vat ja alue alkaa slummiutua.

    Oli­si­ko sinul­la antaa esi­merk­kiä enti­ses­tä A‑luokan alu­ees­ta, joka oli­si alka­nut menet­tää arvo­aan, kos­ka sin­ne on raken­net­tu AA-luo­kan asumista?

  46. En kai­pai­si mitään val­tion puut­tu­mis­ta asun­to­ra­ken­ta­mi­seen. Anta­kaa mei­dän ihmis­ten raken­taa mitä haluam­me omal­le tontillemme.
    Tont­te­ja vaan jakoon ja riit­tä­vän suu­ria, ete­lä­suo­mes­sa riit­tää tilaa.

    Yli­pään­sä paras­ta poli­tiik­kaa on se että anne­taan ihmis­ten itse raken­taa asun­ton­sa, niin ei tule vali­tuk­sia huo­nos­ta raken­ta­mi­ses­ta, ja raken­ta­mi­ses­ta tulee hal­vem­paa kun välis­tä­ve­tä­jät puuttuvat.

  47. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Hel­sin­ki ryös­ti aika suu­ren­kin maaplän­tin muu­ta­ma vuo­si sit­ten pääs­täk­seen kaa­voit­ta­maan asun­to­ja luok­kaan G. Toi­vot­ta­vas­ti tätä emä­mu­naus­ta ei kos­kaan toimeenpanna.

    Olen samaa miel­tä sii­tä, että Öster­sun­dom on lii­an kau­ka­na kai­kes­ta ja että sen sai­si täs­tä syys­tä mie­luus­ti antaa olla.

    Asia liit­tyy suo­raan myös sii­hen, että onnis­tu­neel­la lisä­ra­ken­ta­mi­sel­la voi­daan luo­da lisää halut­ta­vaa kau­pun­kia, tai aina­kin jos­sain päin maa­il­maa on voi­tu. Öster­sun­dom on tie­tys­ti nyt G- tai Ö‑luokkaa, kun siel­lä ei ole mitään pal­ve­lu­ja tai lii­ken­neyh­teyk­siä. Epäi­le­mät­tä sin­ne voi­si raken­taa paran­ne­tun ver­sion Kera­vas­ta, meri­mai­se­min, ja lop­pu­tu­le­man luo­ki­tus var­maan oli­si parem­pi kuin G. Vaih­toeh­toi­ses­ti tämän­kin panos­tuk­sen voi­si teh­dä nykyi­siin met­ro­lä­hiöi­hin, ja paran­taa nii­den luo­ki­tus­ta roi­mas­ti. Tilaa on.

    1. Öster­sun­do­mis­sa oli tar­koi­tus tar­jo­ta pien­ta­loa­su­tus­ta, jos­sa asuk­kaat voi­vat käyt­tää hyvää jouk­ko­lii­ken­net­tä. Vas­ta­ve­to Nurmijärvelle.

  48. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lep­pä­suon koh­teis­sa myyn­ti tak­ku­aa, kos­ka SRV pyy­tää niis­tä jär­je­tön­tä hin­taa, joka ylit­tää raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set yli kak­sin­ker­tai­ses­ti. Kyl­lä raken­nus­lii­ke tulee jos­sain vai­hees­sa järkiinsä. 

    Vii­me laman aikaan Haka valit­si mie­luum­min kon­kurs­sin kuin asun­to­jen hin­nas­ta tin­ki­mi­sen. Kon­kurs­si­pe­sä jäi mil­joo­na­kau­pal­la plus­sal­le vaik­ka asia­na­ja­jat var­mas­ti teki­vät kaik­kens­ta sen tyh­jen­tä­mi­sek­si. Asiat eivät edes ole vält­tä­mät­tä pel­käs­tään raken­nus­liik­keis­tä kiin­ni vaan toi­min­taa rahoit­ta­vat pan­kit voi­vat sanel­la ehto­ja joi­hin mah­dol­li­ses­ti kuu­luu että asun­to­jen hin­to­ja ei vaan saa pääs­tää alenemaan.

  49. Olen koko­lail­la samal­la kan­nal­la Osmon kans­sa perus­ky­sy­myk­ses­tä: asun­to­jen riit­tä­vä tar­jon­ta pitää hin­ta­ta­son koh­tuul­li­se­na eikä kan­na­ta raken­taa val­miik­si välttävää. 

    Hesa­riin jos­kus pro­vo­soin että kaik­ki asun­not voi­si­vat olla vapaa­ra­hoit­tei­sia. Kaa­voi­tus­mää­räyk­sin taat­tai­siin riit­tä­vä mää­rä sel­lai­sia vuo­krauk­seen käy­piä asun­to­ja, jot­ku sopi­vat mm van­huk­sil­le. Sosi­aa­li­nen asu­mi­nen toteu­tui­si sit­ten siten että näi­hin kovan rahan yhtiöi­hin teh­täi­siin sijoi­tuk­sia kau­pun­gin ja mui­den haluk­kai­den toimesta. 

    Eri asu­mis­muo­to­jen run­saus pilk­koo mark­ki­nat, yllä­pi­tää yli­mää­räi­siä orga­ni­saa­tioi­ta ja aiheut­taa kysyn­tä- ja tar­jon­ta­kit­kaa. Talo­jen ja kort­te­lei­den raken­ta­mi­nen eri omis­tus­muo­doil­le joh­taa myös mik­ro­segre­gaa­tioon mikä ei lie­ne tar­peen tasa-arvoi­ses­sa yhteiskunnassa.

  50. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Vain mie­li­puo­li ostaa Mec­he­li­nin­ka­dun uudis­tus­koh­tees­ta 12 000 €/m2 asun­non kun vie­res­sä on täy­sin remon­toi­tu­ja asun­to­ja alk. 7 000 €/m2. Pie­ni vasem­mis­to­lai­nen sisäl­lä­ni näkee täs­sä hyvän tilai­suu­den periä raken­nus­liik­keil­tä ton­tin­luo­vu­tus­so­pi­muk­ses­sa ase­tet­tua sakkomaksua.

    Onhan meil­lä onnek­si elä­ke­va­kuu­tus­yh­tiöt osta­mas­sa näi­tä­kin asun­to­ja hyvik­si sijoi­tuk­sik­si;) Ton­tin­luo­vu­tus­so­pi­mus tai­taa olla sel­lai­nen, että kau­pun­ki saa pro­sent­tio­suu­den kaup­pa­hin­nas­ta, joten kau­pun­gil­la­kin on int­res­si­nä vedät­tää hin­nat mah­dol­li­sim­man korkealle…

  51. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lep­pä­suon koh­teis­sa myyn­ti tak­ku­aa, kos­ka SRV pyy­tää niis­tä jär­je­tön­tä hin­taa, joka ylit­tää raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set yli kak­sin­ker­tai­ses­ti. Kyl­lä raken­nus­lii­ke tulee jos­sain vai­hees­sa järkiinsä. 

    Onko suol­le raken­ta­mi­nen halpaa? 

    Minä kun olet­tai­sin, että aina­kin talo­jen kun­nol­li­sen perus­tuk­sen teke­mi­nen mak­sai­si siel­lä nor­maa­lia, kun­nol­lis­ta maa­poh­jaa enem­män. Jos poh­ja­töi­tä ei teh­dä kun­nol­la, ts. sääs­te­tään talon perus­tus­ten teos­sa, voi­si kuvi­tel­la, että las­ku tulee kui­ten­kin jos­sain vai­hees­sa mak­set­ta­vak­si sit­ten kun esim. maan­pai­nu­mien takia teh­tä­vien kor­jaus­töi­den teko on todel­la kal­lis­ta. Muis­taak­se­ni jos­sain kir­joi­tet­tiin, että ns. Radio­lin­jan talo Espoon Kei­la­lah­des­sa on raken­ta­mi­sen jäl­keen pai­nu­nut toi­ses­ta pääs­tään. Onko kenel­lä­kään asias­ta tar­kem­paa, vah­vis­tet­tua tietoa?

    Mikä on tilan­ne ja miten on mah­det­tu toi­mia esi­mer­kik­si Leppäsuolla?

  52. Jaas­su:
    En kai­pai­si mitään val­tion puut­tu­mis­ta asun­to­ra­ken­ta­mi­seen. Anta­kaa mei­dän ihmis­ten raken­taa mitä haluam­me omal­le tontillemme.
    Tont­te­ja vaan jakoon ja riit­tä­vän suu­ria, ete­lä­suo­mes­sa riit­tää tilaa.

    Yli­pään­sä paras­ta poli­tiik­kaa on se että anne­taan ihmis­ten itse raken­taa asun­ton­sa, niin ei tule vali­tuk­sia huo­nos­ta raken­ta­mi­ses­ta, ja raken­ta­mi­ses­ta tulee hal­vem­paa kun välis­tä­ve­tä­jät puuttuvat. 

    Soin­vaa­ra on kui­ten­kin Hel­sin­ki­läi­nen kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu. Jos Hel­sin­gis­sä sai­si raken­taa ton­ti­no­mis­ta­ja maal­leen mitä halu­aa, niin kyl­lä sii­hen mil­tei aina kan­nat­tai­si raken­taa ker­ros­ta­lo oma­ko­ti­ta­lon sijaan. Mää­rä kor­vai­si yksik­kö­hin­nan — ja jos ei mitään sään­nök­siä oli­si, var­mas­ti tuli­si myös­kin vali­tuk­sia myö­hem­min raken­ta­mi­sen laa­dus­ta asukkailta.
    Vält­tä­mät­tä raken­ta­mi­sen ei tar­vit­si­si olla muu­ta­man raken­nus­liik­keen oli­go­po­li, mut­ta ei ker­ros­ta­loa myös­kään tal­koo­voi­min pys­tyyn pis­tet­täi­si. Kaik­kia ei syys­tä tai toi­ses­ta myös­kään innos­ta raken­taa oma­ko­ti­ta­loa, vaik­ka selai­ses­sa haluai­si­vat­kin asua.

  53. @Jaassu
    Ete­lä-Suo­mes­sa riit­tää tilaa, Hel­sin­gis­sä sitä on rajal­li­ses­ti. Maa­lais­kun­nat jaka­koon tont­te­ja jos halua­vat, Hel­sin­kiin pitää raken­taa umpikorttelia.
    Jul­ki­sen val­lan on vähän pak­ko puut­tua raken­ta­mi­seen niin kau­an kuin sen on pak­ko tar­jo­ta pal­ve­lui­ta sin­ne, mihin ihmi­set päät­tä­vät aset­tua. Oma­ko­ti­mat­to on poliit­ti­nen valin­ta sekin.

  54. Rai­mo K: Ja mis­tä­hän yli­opis­tos­ta tuo kriit­ti­nen talous­op­pi­si on siis peräisin?

    Oulun Yli­opis­tos­ta ja työ­ko­ke­muk­ses­ta yri­tys­ten ja pro­jek­tien joh­to­to­teh­tä­vis­sä eri mais­sa , töis­tä Maailmanpankille,Aasian pan­kil­le , Suo­men ja Tans­kan ulko­mi­nis­te­riöil­le etc.

    Esim niin­kin yksin­ker­tai­nen teh­tä­vä kuin kaa­pe­li­teh­taan perus­ta­mi­sen arvioin­ti Pakis­ta­niin edel­lyt­ti pereh­ty­mis­tä maan väes­tön kas­vuun ja talou­den ja työl­li­syy­den kehittymiseen.Taustalla piti ymmär­tää kan­san­ta­lou­den kehittyminen

    Kay­tän­tö on usein eri asia kuin teo­ria ja meil­lä maa­ta joh­ta­vat teo­ree­ti­kot, ilman todel­lis­ta koke­mus­ta oikeas­ta elämästä.

    Enkä ole aivan yksin tuon yksi­sil­mäi­syys­väit­tä­män kans­sa, ote Suo­men Kuvalehdestä.

    Työn tar­jon­nas­ta on puhut­tu vii­me aikoi­na pal­jon. Val­tion talou­del­li­sen tut­ki­mus­kes­kuk­sen yli­joh­ta­ja Juha­na Var­tiai­nen argu­men­toi tuo­rees­sa kir­jas­saan, että työn tar­jon­nan lisää­mi­nen on tehok­kain kei­no kor­ja­ta jul­ki­sen talou­den kes­tä­vyys­va­je. Hänen joh­to­pää­tök­siin­sä on täl­tä osin help­po yhtyä.

    Hänen kir­jas­taan hen­kii kui­ten­kin myös aja­tus, että talou­den ongel­mat on rat­kais­tu, kun­han työ­voi­man tar­jon­ta vain onnis­tu­taan hilaa­maan riit­tä­vän kor­keal­le tasol­le. Näin tus­kin kui­ten­kaan on.”

    http://digi.suomenkuvalehti.fi/issue_page/tyo-yksin-ei-riita/?shared=1

    Las­kin juu­ti, että minul­la on ollut seit­se­män tj esi­mie­he­nä ja kaik­ki ovat ollet ihmi­siä, pää­tök­sen­te­ko perus­tuu osit­tain fak­toi­hin ja jär­keen, mut­ta yllät­tä­vän suu­ri osa juon­tuu asenteista. 

    Esim ei ikään­ty­nei­tä syr­ji­tä fak­ta­pe­rus­tei­ses­ti vaan ennak­koa­sen­tei­den anta­mil­la valmiuksilla

  55. Sak­ke:
    Kau­pun­gin pyr­ki­mys tii­vis­täen ja täyt­täen ottaa kaik­ki vähää­kään ava­ram­mat pai­kat asuin­ra­ken­ta­mi­sen käyt­töön, joh­taa sii­hen, että nykyi­set A‑luokan alu­eet muut­tu­vat hyvin hel­pos­ti ja toden­nä­köi­ses­ti B‑luokan, tai sitä­kin alem­man kate­go­rian alueik­si, B‑luokan alu­eet mut­tu­vat vas­taa­vas­ti C‑luokan, tai alem­man, alueik­si ja niin edelleen …

    En ymmär­rä. Juu­ri väl­jät met­sä­lä­hiöt­hän ovat nii­tä hal­vim­pia asui­na­luei­ta, kun taas tii­viit kan­ta­kau­pun­gin alu­eet ovat kal­leim­pia. Miten täs­tä voi vetää sel­lai­sen joh­to­pää­tök­sen, että väl­jän alu­een tii­vis­tä­mi­nen las­ki­si sen houkuttelevuutta?

  56. Asun­not ovat yksi raken­teel­li­sen työt­tö­myy­den syy.Kun kemi­jär­vel­lä Salcomp ja Sto­ra veti­vät teh­taat alas niin asun­not muut­tui­vat 0 arvoi­sek­si vaik­ka asun­to kuu­luis A‑luokkaan.
    Paik­ka­kun­nal­ta muut­ta­jal­le se mer­kit­see, että van­has­ta ei saa edes oma­sääs­tö­osuut­ta lai­naan kun muut­ta ete­lään. Oman asun­non tuo­ma etuus Kemi­jär­vel­lä on marak­ki­na-arvoa monin­ker­roin kor­keam­pi ja ihmi­nen jää asuntoloukkuun

    Eipä sii­hen tar­vit­se pal­joa saa­da , että muut­to muut­tuu täy­sin kan­nat­ta­mak­si. Eten­kin kun Kemi­jär­vel­lä voi elät­tää itsen­sä sala­met­säs­tyk­sel­lä ja kalas­tuk­sel­la, jos yhteis­kun­nan tuet nollataan

  57. Tie­de­mies:
    Ei voi asun­non raken­ta­mi­nen mak­saa 3000€ neliö. Ei mak­sa puo­lia­kaan tuos­ta. Joka muu­ta väit­tää, puhuu ns muun­nel­tua totuutta.

    Et sinä oikeas­ti saa taloa hin­taan 1500 e/m2, jos et itse tee sitä alus­ta lop­puun. Edes älvs­by­ta­loa ei saa tuo­hon hin­taan. Tai no sen talon saa, mut­ta maa­työt pitää kyl­lä teh­dä sit­ten itse lapiol­la ja sorat hakea omas­ta mon­tus­ta ja jär­jes­tää varain­ke­ruu viran­omais­mak­su­ja varten.

  58. Kal­le: Vaa­ti­muk­set kyl­lä, mut­ta jos tar­koi­tat polii­tik­ko­jen ja vir­ka­mies­ten kek­si­miä jut­tu­ja, niin olet vää­räs­sä. Ne yleen­sä vain hait­taa­vat raken­ta­mis­ta. Vapaa kil­pai­lu takaa par­haan tuloksen. 

    Ei se nyt ihan noin mene tuol­la raken­nus­puo­lel­la. Talon­ra­ken­ta­mi­nen on sii­tä eri­koi­nen toi­mia­la, että siel­lä voi hui­ja­ta osta­jaa hyvin pal­jon ilman, että sitä huo­ma­taan kuin vuo­sien kuluttua. 

    Esi­merk­ke­jä asiois­ta, joi­ta osta­jan on lähes mah­do­ton tar­kas­taa, mikä­li var­si­nai­nen tar­kas­ta­ja ei tee hommiaan:
    * Suih­ku on kiin­ni­tet­ty nel­jän ruu­vin sijas­ta kah­del­la. Moni­ko irrot­taa suih­kun ja tar­kis­taa sen kiinnityksen?
    * Suih­kun prop­pauk­ses­sa ei ole käy­tet­ty sili­ko­nia. Täy­sin mah­do­ton tar­kas­taa jäl­ki­kä­teen rik­ko­mat­ta rakennetta.
    * Ullak­ko­ti­la ilman tar­kas­tus­luuk­ku­ja. Osta­jan on taas täy­sin mah­do­ton tarkastaa.
    * Maa­työt. Mah­do­ton tar­kas­taa, ellei ole pai­kal­la tekovaiheessa.
    * Kiu­kaan tai lau­tei­den kiin­ni­tys. Taas täy­sin mah­do­ton­ta tar­kas­taa pur­ka­mat­ta rakenteita.
    * LVI-put­kien kiin­ni­tyk­set. Mah­do­ton tar­kas­taa jälkikäteen.
    * Eris­te­mää­rät. Mah­do­ton­ta tar­kas­taa kun raken­ne on jo suljettu.

    Lisäk­si tulee asian­tun­ti­ja-maal­lik­ko-ongel­ma. Osta­jal­la ei usein­kaan ole tie­to­tai­toa, muu­ten­han hän raken­tai­si, suun­nit­te­li­si ja tar­kas­tai­si talon itse. Niin­pä on vain ihan hyvä, että raken­nus­mää­räyk­sis­sä käs­ke­tään teke­mään kun­nol­li­nen vesie­ris­tys. Joo, joo, eihän sekäs­ke­mäl­lä syn­ny, mut­ta ilman mää­räys­tä nii­tä ei var­maa edes tehtäisi.

  59. Ter­ve,

    Teh­daan oikein huo­no­laa­tui­sia tono­ja. Mina ostan mie­lel­la­ni sel­lai­sen sika­hal­val­la, kaik­ki teh­ty hal­vi­mal­la vena­ja­ty­ovoi­mal­la vahan sin­ne pain. Eris­teet jos on niin hei­kot. Sit­ten ma asun sii­na kym­me­ni­sen vuot­ta. Teh­kaa siten uusi tono.

    Oli­si hyva idea mut­ta tama on Suo­mi. Kitu­kaa ressukat.

    t. Mik­ko

  60. Mun mie­les­tä­ni on paras raken­taa enem­män kes­ki­luok­kaa. Eli ei luk­sus­ta eikä ihan sur­kea­ta. Ihmi­set jot­ka asu­vat huo­nois­sa asun­nois­sa pyr­ki­vät kes­li­luok­kai­siin, ja vas­taa­vas­ti varak­kai­den per­hei­den lap­sil­la on har­voin pesä­mu­naa ostaak­seen luk­sus­ta. Jos kes­ki­luok­kaa edus­ta­vil­la asui­na­luei­la asuu kes­ki­luo­kan lisäk­si ylem­pien ja alem­pien sosi­aa­li­luok­kien ihmi­siä, syn­tyy vuo­ro­vi­ku­tus­ta enem­män ja viih­ty­vyys para­nee, sii­hen ver­rat­tu­na että luo­kat eris­täy­ty­vät omiin ghettoihinsa.

  61. Lii­al­la val­tion suun­nit­te­lul­la tulee tyl­siä kau­pun­kia. Esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa var­ta vas­ten pää­kau­pun­gik­si suun­ni­tel­lut Bra­si­lian pää­kau­pun­ki Bra­si­lia ja Tur­kin Anka­ra. Ver­tail­kaa vaik­ka­pa Rio de Janei­roon ja Istanbuliin.

  62. Sylt­ty: Et sinä oikeas­ti saa taloa hin­taan 1500 e/m2, jos et itse tee sitä alus­ta lop­puun. Edes älvs­by­ta­loa ei saa tuo­hon hin­taan. Tai no sen talon saa, mut­ta maa­työt pitää kyl­lä teh­dä sit­ten itse lapiol­la ja sorat hakea omas­ta mon­tus­ta ja jär­jes­tää varain­ke­ruu viran­omais­mak­su­ja varten.

    Yksin­ker­tai­sen puu­ra­ken­tei­sen pien­ta­lon raken­ta­mi­nen voi onnis­tua hyvin hal­val­la — ja muut­to­tap­pio­kun­nis­ta voi ostaa val­mii­ta van­ho­ja asun­to­ja­kin puo­li-ilmai­sek­si. Beto­ni­run­koi­nen ker­ros­ta­lo on kal­liim­pi ja por­ras­huo­neis­ta, his­seis­tä, yhteis­ti­lois­ta ja pysä­köin­ti­ti­lois­ta ker­tyy lisä­hin­taa. Lisäk­si kas­vu­kes­kuk­sis­sa maa­nar­vo on kor­kea — jol­loin kan­nat­taa raken­taa kal­liim­pia ker­ros­ta­lo­ja. Ei näi­tä kau­heas­ti kan­na­ta ver­ra­ta keskenään.

  63. Hel­sin­ki voi­si kokeil­la sel­lais­ta stra­te­gi­aa, että kes­kit­tyi­si teke­mään viih­tyi­sää kau­pun­kia. Muu­al­ta töi­hin kul­ke­vat työ­ka­ve­ri­ni ovat lähin­nä kau­huis­saan kau­pun­ki­bu­le­var­di­suun­ni­tel­mis­ta. Käy­tän­nös­sä nii­den raken­ta­mi­nen tar­koit­tai­si, että he eivät voi­si enää työ­päi­vän jäl­keen pae­ta Hel­sin­gis­tä hen­ki­lö­au­toil­laan pel­to­ton­teil­leen. Ts. pake­ne­vat autoil­laan nii­tä hait­to­ja, jot­ka itse luo­vat. Prio­ri­soi­mal­la hei­dän tar­peen­sa kau­pun­ki­lais­ten viih­tyi­sän eli­nym­pä­ris­tön edel­le on jou­dut­tu itse­ään eska­loi­vaan kier­tee­seen. Var­sin surullista.

  64. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Öster­sun­do­mis­sa oli tar­koi­tus tar­jo­ta pien­ta­loa­su­tus­ta, jos­sa asuk­kaat voi­vat käyt­tää hyvää jouk­ko­lii­ken­net­tä. Vas­ta­ve­to Nurmijärvelle. 

    Välil­lä kyl­lä ihme­tyt­tää, mik­si olen jos­kus äänes­tä­nyt sinua.

    Se, että met­ro on jois­sain yhteyk­sis­sä hyvää jouk­ko­lii­ken­net­tä ja että met­roa esi­te­tään Öster­sun­do­miin, ei tar­koi­ta, että Öster­sun­do­miin oli­si tulos­sa hyvää joukkoliikennepalvelua.

    Pien­ta­loa­lu­eel­le ei käy­tän­nös­sä saa hyvää jouk­ko­lii­ken­net­tä. Saa, jos on varaa mak­saa sii­tä, että bus­se­ja suhaa parin kort­te­lin välein ja tii­vii­seen tah­tiin. Eli ei saa. Öster­sun­do­min suun­ni­tel­mis­sa ei edes yri­te­tä tar­jo­ta hyvää jouk­ko­lii­ken­net­tä. Tar­jo­taan met­roa, eli tar­jo­taan pit­kiä käve­lyi­tä, synk­kaa­ma­ton­ta ja har­vaa bussiliityntää. 

    Jouk­ko­lii­ken­teen kul­ku­muo­to-osuus jää Öster­sun­do­mis­sa nyky­suun­ni­tel­mil­la johon­kin Kirk­ko­num­men tasol­le ja se on ihan ok, jos asia on kaik­kien tie­dos­sa ja hyväk­sy­mä. Tur­ha kui­ten­kaan myy­dä muuta.

  65. Vihe­rins­si: Oli­si­ko sinul­la antaa esi­merk­kiä enti­ses­tä A‑luokan alu­ees­ta, joka oli­si alka­nut menet­tää arvo­aan, kos­ka sin­ne on raken­net­tu AA-luo­kan asumista? 

    Jot­ta ymmär­täi­sit yskän parem­min, tulee ottaa huo­mioon ihmis­ten ja gryn­de­reit­ten pre­fe­rens­sien ole­van eri­lai­sia. Luo­kil­la AA ja AAA, jot­ka otin esil­le, pitäi­si tie­tys­ti olla lai­naus­mer­kit, kos­ka gryn­de­rit tekevät/myyvät/pistävät myyn­tiin usein yliar­vos­tet­tua sekun­daa. Kyse oli siis luo­kis­ta A, “AA” ja “AAA”, tai vas­taa­vas­ti B, “BB” ja “BBB”, jne.

    Jos nyt esim. kival­le A‑luokan oma­ko­ti­ta­lol­le, omal­la ton­til­laan, raken­ne­taan sen viihtyisästä
    pihas­ta ome­na­pui­neen esim. puo­let syö­vä vaik­ka kuin­ka laa­du­kas pari­ta­lo tms., niin kyl­lä se mie­les­tä­ni tuon alku­pe­räi­sen oma­ko­ti­ta­lon viih­tyi­syy­den ja arvos­tus­luo­kan pudot­taa A‑luokasta alem­mas. Näi­tä tapauk­sia on mm. Laut­ta­saa­res­sa ja var­maan monin pai­koin muu­al­la­kin Hel­sin­gis­sä, Espoos­sa­kin useita. 

    Nos­ta­vat­ko muu­ten nark­ka­rit nur­kil­la Töö­lön asun­to­jen arvoa? Jos­pa tähän liit­ty­vät muu­tok­set ovat­kin (dema­rei­den?) juo­nia, joil­la töö­lö­läi­set saa­daan muut­ta­maan Jät­kä­saa­reen, kun eivät muu­ten sin­ne haluai­si. Kyl­lä­hän se oma, van­hem­pi talo alkaa pian näyt­tää aiem­paa nuh­jui­sem­mal­ta, jos viereen/lähistölle nousee uusia,uutuuttaan kiil­te­le­viä. Vaan moni on kak­ku pääl­tä kaunis …

    Jos minul­la oli­si rahaa ostaa kau­pun­gis­ta asun­to (oli sen hin­ta mikä hyvän­sä), niin kyl­lä arvos­tai­sin enem­män sel­lais­ta jon­ka ympä­ril­lä on muu­ta­kin kuin naa­pu­ri­ta­lon sei­nää. Jo pie­ni­kin piha ja muu­ta­ma puu, tai puis­to, aut­ta­vat ihmeen pal­jon, mut­ta nyt­hän tii­vis­tä­jät hio­vat kir­vei­tään nii­tä ahnas kiil­to sil­mis­sään katsoen. 

    Ylei­sen asun­to­jen hin­ta­ta­son nousun myö­tä tätä ilmiö­tä on toki voi­nut olla vai­kea havai­ta tai todentaa.

    Ote­taan­pa nyt sit­ten esi­merk­ki vaik­ka­pa lii­ken­neo­lo­jen ja näky­mien vai­ku­tuk­ses­ta tuo­hon luo­ki­tuk­seen. Olet­ko sitä miel­tä että A‑luokan talon asun­to­jen arvo ei las­ke, jos mat­ka-aika lähim­mäl­tä pysä­kil­tä kes­tää kau­em­min kuin ennen, kun lii­ken­ne lisään­tyy, pysäk­ki siir­tyy kau­em­mas tai vaih­to­jen tar­ve kas­vaa, mat­kan­te­ko hidas­tuu ja kaik­ki tämä yksi­no­maan lähis­töl­le raken­net­ta­van “AA”-luokan alu­een (esim. Jät­kä­saa­ri-Mec­he­li­nin­ka­tu ris­ti­rii­ta) mat­ka­lais­ten rai­tio­lin­ja-aika­tau­lun nopeut­ta­mi­sek­si (mikä näh­tä­väs­ti perus­tel­laan sil­lä, että hei­tä (uusia) on jat­kos­sa enemmän). 

    Väi­tän myös, että jos talo­si eteen raken­ne­taan ruma, kor­kea ja/tai leveä talo aiem­min ava­ria näky­miä­si pilaa­maan, las­kee se taa­tus­ti talo­si arvos­tus­ta, eikä ainoas­taan rahas­sa mita­ten. Sehän on aivan sel­vä hait­ta, var­sin­kin jos se vie­lä sat­tuu varjostamaan. 

    Rahal­la, jon­ka omis­tusa­sun­nos­ta­si sen myy­des­sä­si sai­sit, ei sinän­sä ole mer­ki­tys­tä, ellet todel­la ole aikeis­sa myy­dä tai ole otta­mas­sa lai­naa. Kor­kein­taan verot­ta­ja (ja oli­ko­han-se-Var­tiai­nen) saat­tai­si heku­moi­da jon­kun luo­mas­ta type­räs­tä käsit­tees­tä: vir­tu­aa­li­ses­ta “oman asun­to­si asun­to­tu­los­ta”, joka ei kui­ten­kaan lom­pa­kos­sa­si tai tilil­lä­si euroi­na näy. Kas kun ei mei­tä koh­ta vero­te­ta myös vir­tu­aa­li­ses­ta joh­ta­jan pal­kas­ta, kos­ka oli­si kai meil­lä jokai­sel­la aina­kin jokin peri­aat­teel­li­nen mah­dol­li­suus sel­lai­seen, jos sat­tu­ma oli­si mei­tä koh­del­lut toisin.

  66. Daniel Feder­ley: En ymmär­rä. Juu­ri väl­jät met­sä­lä­hiöt­hän ovat nii­tä hal­vim­pia asui­na­luei­ta, kun taas tii­viit kan­ta­kau­pun­gin alu­eet ovat kal­leim­pia. Miten täs­tä voi vetää sel­lai­sen joh­to­pää­tök­sen, että väl­jän alu­een tii­vis­tä­mi­nen las­ki­si sen houkuttelevuutta?

    Tiheäs­ti raken­ne­tut alu­eet ovat pää­sään­töi­ses­ti lähel­lä kes­kus­taa ja ark­ki­teh­tuu­ril­taan erin­omai­sia. Väl­jien lähiöi­den raken­ta­mi­nen kyt­key­tyy erit­täin oleel­li­ses­ti funk­tio­na­lis­ti­seen eli rumaan ark­ki­teh­tuu­riin ja kau­kai­seen sijain­tiin keskustasta. 

    Jos ver­ra­taan Ullan­lin­naa ja Eiraa, jot­ka ovat yhtä kau­ka­na kes­kus­tas­ta ja yhtä kau­nii­ta, väl­jem­pi Eira on kal­liim­pi kuin tiheäm­min raken­net­tu Ullan­lin­naa. Sikä­li ver­tai­lu on epä­rei­lu että Eira vapaa­mat­kus­taa Ullan­lin­nan pal­ve­luil­la. Jos laa­ja alue oli­si Eiraa, pal­ve­lut ja jouk­ko­lii­ken­ne oli­si­vat nykyis­tä sel­väs­ti huonommat. 

    Kun­nol­lis­ta ver­tai­lua on vai­ke­aa teh­dä, sil­lä aina­kaan tois­tai­sek­si ei ole raken­net­tu aluet­ta joka oli­si tihe­ään raken­net­tu ja kau­ka­na kes­kus­tas­ta. Ullan­lin­nan ja Eiran esi­mer­kin valos­sa en vaan itse usko että väl­jyys sinä­nä­sä las­ki­si hin­to­ja, vaan väl­jien aluei­den hin­to­ja las­ke­vat muut seikat.

  67. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos asun­to­ja on vai­kea myy­dä, ongel­ma­na on myy­jän kor­kea hin­tao­so­tus. Asun­non raken­ta­mi­nen ei mak­sa pal­jon enem­pää kuin 3000 euroa neliö. Sil­lä hin­nal­la menee kyl­lä kau­pak­si kai­kil­la jär­jel­li­sil­lä pai­koil­la. Kun hin­nat jkään­ty­vät las­kuun tai nousu hidas­tuu, ost­ga­jien ja myy­jien käsi­tyk­set oikeas­ta hin­nas­ta eriy­ty­vät ja vähään aikaan ei kaup­po­ja syn­ny. Lisäk­si Pää­kau­pun­ki­seu­dul­le on kaa­voi­tet­tu asun­to­ja myös luok­kaan F ja se ei enää mene kau­pak­si edes omakustannushintaan.

    Hel­sin­gin ATT voi­si siis tuot­taa asun­to­ja vuo­kra­ton­til­le hin­taan 3000 + suu­nit­te­lu ja raken­nusai­kai­set korot ja rakennt­ta­mi­nen yhteen­sä 3300 euroa.

    Mik­si näin ei teh­dä ja mik­si kaik­ki gryn­di­koh­teet teh­dään aina hitas­ra­joi­tuk­sil­la. Segre­gaa­tion vält­tä­mi­sek­si voi­si huo­nom­mil­le alueil­le tuot­taa vapaa­ta­kin gryn­diä oma­kus­tan­nus­hin­taan täydennysrakentamisella.

  68. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lep­pä­suol­la ton­tis­ta on mak­set­tu kiin­teä hinta. 

    2300 euroa per ker­ros­ne­liö­met­ri, jos Raken­nus­leh­teen on luottaminen.

    1. 2300 ‑ker­ros­ne­liä on vähän alle 3000 €/asuinneliö. Kun tätä ver­taa hin­ta­pyyn­töi­hin, huo­ma­taan, että aika isoa sii­vua raken­nus­lii­ke suun­nit­te­lee itselleen.

  69. Osmo
    “Öster­sun­do­mis­sa oli tar­koi­tus tar­jo­ta pien­ta­loa­su­tus­ta, jos­sa asuk­kaat voi­vat käyt­tää hyvää joukkoliikennettä.” 

    Mik­si ei tar­jot­tu? Onko täs­sä juu­ri kyse sii­tä höl­mös­ti mää­ri­tel­lys­tä inves­toin­ti­raa­mis­ta, jos­sa tulo­ja ei huomioida?

    1. Kyl­lä on edel­leen tar­koi­tus tar­jo­ta, mut­ta nämä Natu­ra­ra­joi­tuk­set teke­vät alu­ees­ta huo­mat­ta­vas­ti huonomman.

  70. Daniel Feder­ley: En ymmär­rä. Juu­ri väl­jät met­sä­lä­hiöt­hän ovat nii­tä hal­vim­pia asui­na­luei­ta, kun taas tii­viit kan­ta­kau­pun­gin alu­eet ovat kal­leim­pia. Miten täs­tä voi vetää sel­lai­sen joh­to­pää­tök­sen, että väl­jän alu­een tii­vis­tä­mi­nen las­ki­si sen houkuttelevuutta?

    Tai yksi ana­lo­gia vielä: 

    Ne lähiöt jois­sa on par­haat pal­ve­lut, esi­mer­kik­si Itä­kes­kus, Mal­mi ja Espoon kes­kus, ovat hal­po­ja. Kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la kal­liit asun­not sijait­se­vat puo­les­taan eris­ty­neis­sä pai­kois­sa, jois­sa ei ole vält­tä­mät­tä ainut­ta­kaan kaup­paa ja joi­ta tyy­pil­li­ses­ti pal­ve­lee yksi bus­si­lin­ja. Täl­lai­sia aluei­ta ovat mm. Kai­ta­lah­ti, Kulos­aa­ren okt-alue, Wes­tend, Hau­ki­lah­ti ja Nuottaniemi.

  71. T.: Vii­me laman aikaan Haka valit­si mie­luum­min kon­kurs­sin kuin asun­to­jen hin­nas­ta tin­ki­mi­sen. Kon­kurs­si­pe­sä jäi mil­joo­na­kau­pal­la plus­sal­le vaik­ka asia­na­ja­jat var­mas­ti teki­vät kaik­kens­ta sen tyh­jen­tä­mi­sek­si. Asiat eivät edes ole vält­tä­mät­tä pel­käs­tään raken­nus­liik­keis­tä kiin­ni vaan toi­min­taa rahoit­ta­vat pan­kit voi­vat sanel­la ehto­ja joi­hin mah­dol­li­ses­ti kuu­luu että asun­to­jen hin­to­ja ei vaan saa pääs­tää alenemaan.

    Haka meni likvi­di­teet­ti­kon­kurs­siin kun omis­ta­ja Eka-yhty­mä oli aiem­min kupan­nut kas­san tyh­jäk­si omien vai­keuk­sien­sa vuoksi.

    1994 ei ollut yksi­tyi­sil­lä pauk­ku­ja ostaa asun­to­ja, tasees­sa maan­neil­le ton­teil­le ei myös­kään ollut kysyn­tää ja pank­ki­krii­sin joh­dos­ta pan­keil­la ei ollut lupa rahoittaa.
    YIT mei­na­si kaa­tua jo 1980 luvul­la, täs­tä seu­ran­neen sanee­rauk­sen ansios­ta jäi pys­tyyn kun muut suu­ret suo­ma­lai­set kaa­tui­vat vai pää­tyi­vät Ruot­sa­lais­ten omistukseen. 

    2009 rahoi­tus­krii­sis­sä mei­na­si myös eräil­le toi­mi­joil­le käy­dä hei­kos­ti, ris­kit on suu­ret joten kat­teet pitää olla koh­dal­laan että pää­see taan­tu­man yli.

  72. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Jot­ta ymmär­täi­sit yskän parem­min, tulee ottaa huo­mioon ihmis­ten ja gryn­de­reit­ten pre­fe­rens­sien ole­van erilaisia.

    Niil­le pre­fe­rens­seil­le on kui­ten­kin ole­mas­sa mit­ta, on ollut jos­tain mui­nais­ten foi­ni­kia­lais­ten ajois­ta asti.

    Kai­paan siis edel­leen­kin esi­merk­kiä alu­ees­ta, jos­sa hin­ta­ta­so on las­ke­nut sen vuok­si, että sin­ne on raken­net­tu uut­ta hyvää ja kal­lis­ta. Minul­le kel­paa suh­teel­li­nen hal­pe­ne­mi­nen­kin ver­rat­tu­na johon­kin neut­raa­liin alu­ee­seen (haja-asu­tusa­lue, kau­pun­ki, joka ei ole kasvukeskus).

    Pien­ta­loa­luei­ta on tii­vis­tet­ty vii­me vuo­si­na ahke­ras­ti. Mut­ta samal­la on käy­nyt niin, että jos sil­lä van­hal­la rin­ta­mies­ta­lol­la ja ton­til­la sai vii­si­tois­ta vuot­ta sit­ten pik­ku­paik­ka­kun­nal­ta muka­vah­kon talon kes­kus­tan tun­tu­mas­ta jär­ven ran­nal­ta, nyt sil­lä saa uuden luk­sus­ta­lon hiek­ka­ran­nan kera.

    Hin­nan­muo­dos­tuk­sen taus­tal­la on myös sel­lai­nen sosi­aa­li­nen ilmiö, että jos alu­eel­la asuu kou­lu­tet­tua ja hyvin toi­meen­tu­le­vaa väkeä, sin­ne halu­aa muut­taa saman­lais­ta väkeä myös nii­hin van­hem­piin taloi­hin. Kau­niai­nen tapah­tuu myös kau­pun­gin sisällä.

    Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Nos­ta­vat­ko muu­ten nark­ka­rit nur­kil­la Töö­lön asun­to­jen arvoa? 

    Ymmär­tääk­se­ni tuol­la tuo­tiin ole­mas­sao­le­vaan taloon asu­jai­mis­toa, joka aiheut­taa sekä todel­lis­ta että kuvi­tel­tua häi­riö­tä ympä­ris­tös­sään. Mitä teke­mis­tä täl­lä on uusien kal­lii­den asun­to­jen raken­ta­mi­sen kanssa?

    Se on sel­vä, että ihmi­set ovat val­mii­ta mak­sa­maan aika pal­jon­kin sii­tä, kei­tä naa­pu­reis­sa ei ole. Hyvä­tu­loi­set uusien asun­to­jen osta­jat eivät kui­ten­kaan pää­osin kuu­lu näi­hin ei-toi­vot­tui­hin naapureihin.

    = = =

    Ymmär­rän sen, että kau­pun­gin tii­vis­ty­mi­nen omal­la taval­laan hei­ken­tää ole­mas­sao­le­vien asuk­kai­den olo­ja. Asu­kas on asu­nut hel­pon yhtey­den pääs­sä kes­kus­tas­ta isol­la ilman naa­pu­rei­ta, ja nyt yhteys kes­kus­taan on hitaam­pi ja alu­eel­la ahtaampaa.

    Ainoa loh­tu on se, että alu­een hin­ta­kin on nous­sut niin pal­jon, että myy­mäl­lä käm­pän pää­see muut­ta­maan pie­nem­pään kau­pun­kiin taas lähel­le kes­kus­taa isol­le tontille.

  73. pek­ka: Hel­sin­gin ATT voi­si siis tuot­taa asun­to­ja vuo­kra­ton­til­le hin­taan 3000 + suu­nit­te­lu ja raken­nusai­kai­set korot ja rakennt­ta­mi­nen yhteen­sä 3300 euroa.

    Pai­kas­ta riip­puen raken­nusoi­keus mak­saa nykyi­sel­lään asun­non lop­pu­hin­nas­sa noin 2000 €/m2, joten jos tont­ti ei ole vuo­kra­tont­ti, lop­pu­tu­los alkaa sil­ti vii­to­sel­la, mikä vie uudet per­hea­sun­not useim­pien ulottumattomiin.

    Muis­taak­se­ni kau­pun­ki väit­tää otta­van­sa 4 % vuo­kraa vuo­des­sa, jol­loin ton­tin vuo­kra toi­si käm­päl­le hin­taa esi­mer­kik­si 80 €/m2/vuosi. Ei se sit­ten niin hal­paa ole ostaa 100 m²:n kämp­pää 330 000 €:lla ja mak­saa sit­ten esi­mer­kik­si 1000 €/kk vas­ti­ket­ta, joka sisäl­tää hoi­to­vas­tik­keen ja tontinvuokran.

    Käy­tän­nös­sä yhtä­lö ei tosin toi­mi ihan noin, kos­ka kau­pun­ki sub­ven­toi vuo­kra­tont­te­ja osin huo­mat­ta­van pal­jon­kin. Sub­ven­tio­ta sekin on. Vuo­kra­ton­tit ovat oikean hin­tai­sia sil­loin, kun nii­tä roik­kuu kau­pun­gil­la aina nip­pu val­mii­na odot­ta­maan otta­jaan­sa, kun­han hin­nas­ta sovitaan.

    Jos kui­ten­kin pela­taan oikeas­ti mark­ki­na­ta­lou­den ehdoil­la, niin sil­loin vuo­kra­ton­til­la, vel­kao­suu­te­na ole­val­la ton­til­la tai omas­sa asun­to­lai­nas­sa ole­val­la ton­til­la ei ole kovin pal­jon eroa, erot tule­vat kat­teis­ta ja mar­gi­naa­leis­ta. Omas­sa asun­to­lai­nas­sa se lie­nee hal­vin aina­kin 20+ vuo­den tähtäimellä.

    Sikä­li kyl­lä olen samaa miel­tä, että ATT voi­si toi­mia alal­la yhte­nä toi­mi­ja­na kal­liis­sa­kin asun­nois­sa pitä­mäs­sä raken­nus­liik­kei­den kat­tei­ta jol­lain koh­tuul­li­sel­la tasol­la. Voin tosin kuvi­tel­la, min­kä­lai­nen poru sii­tä tuli­si, kun ATT myi­si kämp­piä Lep­pä­suol­ta 9000 €/m2, vaik­ka sii­tä oli­si hyö­tyä kai­kil­le muil­le pait­si raken­nus­liik­keil­le. Vasem­mis­toa itket­täi­si, kos­ka kyse on por­va­rien asun­nois­ta. Oikeis­toa itket­täi­si, kos­ka kau­pun­ki söi­si por­va­rien katteet.

  74. R.Silfverberg: Mun mie­les­tä­ni on paras raken­taa enem­män kes­ki­luok­kaa. Eli ei luk­sus­ta eikä ihan surkeata. 

    Jos raken­ne­taan pelk­kää luk­sus­ta, mitä tapah­tuu? Sii­tä luk­suk­ses­ta tulee kes­ki­luok­kais­ta, kos­ka kes­ki­luo­kal­la onkin sit­ten varaa sii­hen luk­suk­seen. Kun ylä­luok­kaa ei rii­tä osta­jik­si, niin on pak­ko kel­puut­taa aate­lit­to­mia por­va­rei­ta ynnä muu­ta roskaväkeä.

    Asun­to­kan­nan laa­tuun voi lähin­nä vai­kut­taa vain uut­ta raken­net­taes­sa. Sik­si kan­nat­taa raken­taa mah­dol­li­sim­man hyvää.

    Se voi joh­taa sii­hen, että kes­ki­luok­kai­sel­la ihmi­sel­lä ei ole varaa uuteen luk­sus­kämp­pään. Joku kui­ten­kin muut­taa hänen tiel­tään sin­ne luk­sus­kämp­pään, jol­loin hänen­kin asu­mis­ta­son­sa paranee.

    Tilan­ne oli­si toi­nen, jos luk­sus­käm­pät hou­kut­te­li­si­vat pää­kau­pun­ki­seu­dul­le run­saas­ti mak­su­ky­kyi­siä uusia asuk­kai­ta, joi­ta ei tuli­si ilman nii­tä kämp­piä. Sil­loin niis­tä ei koi­tui­si asu­mis­hyö­tyä seu­dun nykyi­sil­le asuk­kail­le. (Jos tuon ilmiön saa aikaan, kan­nat­taa muis­ta syis­tä raken­taa ihan tuhot­to­man pal­jon ja äärim­mäi­sen kallista…)

  75. T.: Vii­me laman aikaan Haka valit­si mie­luum­min kon­kurs­sin kuin asun­to­jen hin­nas­ta tin­ki­mi­sen. Kon­kurs­si­pe­sä jäi mil­joo­na­kau­pal­la plus­sal­le vaik­ka asia­na­ja­jat var­mas­ti teki­vät kaik­kens­ta sen tyh­jen­tä­mi­sek­si. Asiat eivät edes ole vält­tä­mät­tä pel­käs­tään raken­nus­liik­keis­tä kiin­ni vaan toi­min­taa rahoit­ta­vat pan­kit voi­vat sanel­la ehto­ja joi­hin mah­dol­li­ses­ti kuu­luu että asun­to­jen hin­to­ja ei vaan saa pääs­tää alenemaan.

    Haka oli pelan­nut uppo­ri­kas­ta ja ruti­köy­hää 90-luvun tait­tees­sa. Kun hin­nat romah­ti­vat, kon­kurs­si alkoi hää­möt­tää. Asia oli ilmei­ses­ti tie­dos­sa jo vuo­sia ennen kon­kurs­sia. Kon­kurs­si­pe­sän net­to­va­ral­li­suus oli kon­kurs­si­het­ken käy­vil­lä hin­noil­la mii­nuk­sel­la, sii­tä ei ole kovin isoa epäilystä.

    Toi­sin sanoen Haka oli­si men­nyt kant­tu­vei, vaik­ka se oli­si myy­nyt asun­ton­sa sil­lä hin­nal­la kuin se oli­si niis­tä vuo­sien 1993–1994 mark­ki­na­ti­lan­tees­sa saa­nut. Aina voi filo­so­foi­da, että jos pan­kit oli­si­vat olleet kär­si­väl­li­sem­piä, Haka oli­si pelas­tu­nut nouse­vien hin­to­jen myö­tä 1996–1997. Pan­kit oli­vat kui­ten­kin tuol­loin var­sin kär­si­mät­tö­miä ja mark­ki­na­nä­ky­mät olemattomia.

    Kon­kurs­si­pe­sän suh­mu­roin­nit ovat sit­ten toi­nen tari­na, vah­vis­taa vain yleis­tä käsi­tys­tä raken­nusa­lan rehellisyydestä.

    En oikein näe, että täl­lä oli­si mitään teke­mis­tä sen kans­sa, että raken­nus­liik­keet eivät tin­gi. Ei sii­hen tar­vi­ta mitään outo­ja lainaehtojakaan. 

    Raken­nus­lii­ke pitää asun­noil­la kovin kor­ke­aa hin­taa sil­lä perus­teel­la, että aina joku höl­mö löy­tyy. Jos ylei­nen hin­ta­ta­so ei romah­da, nii­tä höl­mö­jä voi vuo­sien var­rel­la löy­tyä tar­peek­si. Toi­nen vaih­toeh­to oli­si las­kea hin­ta­ta­soa, mut­ta nykyi­sel­lä reaa­li­kor­ko­ta­sol­la raken­nus­liik­keel­lä on varaa pitää asun­to­ja myy­mät­tö­mi­nä pitkäänkin.

    Täl­lai­nen sta­bii­li mark­ki­na­ti­lan­ne on han­ka­la. Asun­to­jen hin­to­jen reaa­li­muu­tos on vähäi­nen, reaa­li­kor­ko on lähel­lä nol­laa. Kaik­ki vain kyt­tää­vät. Jos hin­nat nouse­vat, raken­nus­lii­ke saa aika­naan halua­man­sa rahan. Jos hin­nat las­ke­vat, raken­nus­liik­keel­le tulee kii­re myy­dä. Jos korot nouse­vat, sama juttu.

  76. Ja Hel­sin­ki 1) ei tien­nyt Natu­ra-rajoi­tuk­sis­ta, vai 2) ajat­te­li, että vaik­ka ne kos­ke­vat jotain maa­lais­kun­taa, niin eivät ne Hel­sin­kiä koske?

  77. Tapio Pel­to­nen: Jos nyt joku edes näyt­täi­si esi­merk­kiä sii­tä, miten raken­ne­taan ker­ros­ta­lo, joka hiu­kan vää­rin­käy­tet­ty­nä­kään ei homehdu.

    Hiu­kan vää­rin­käy­tet­ty­nä” tar­koit­taa esi­mer­kik­si että huo­nom­pa­na aika­na huip­pui­mu­ri hajo­aa ja esim. yhden rapun ver­ran asun­to­ja on muu­ta­man kuu­kau­den ajan ilman koneel­lis­ta ilman­vaih­toa. Hyvin raken­net­tu talo ei homeh­du täs­tä­kään. Ainoa vain, raken­nus­mää­räyk­set lähes­tul­koon pakot­ta­vat mak­si­moi­maan sekä raken­nus- että yllä­pi­to­ku­lut. Pai­no­voi­mai­ses­ti ilman­vaih­de­tun talon raken­ta­mi­nen on lähes lai­ton­ta, edes pientalon.

    (Kult­tuu­ri­ra­has­to, K3. On nii­tä pien­ta­lo­ja, jot­ka mene­vät luon­nol­li­sel­la ilman­vaih­dol­la nyky­mää­räyk­siin. Kukaan ei kui­ten­kaan lopul­ta halua sel­lais­ta omil­la rahoil­laan tehdä.)

    Jos talos­ta kat­kea­vat läm­möt, se voi myös homeh­tua alle kuu­kau­des­sa. Samoin, jos siel­tä kat­kea­vat säh­köt. Tai kat­ke­aa vesijohtoputki.

    Jos uudes­ta kes­ki­te­tyl­lä tuloil­mal­la varus­te­tus­ta talos­ta häi­pyy ilman­vaih­to vaik­ka­pa yhdes­tä rapus­ta, huol­to­yh­tiö tie­tää sen kyl­lä jo sama­na päi­vä­nä asu­kas­pa­laut­teen perus­teel­la. Ei se IV-kone ole tuos­sa suh­tees­sa sen ihmeel­li­sem­pi kuin vaik­ka­pa kau­ko­läm­mön läm­mön­vaih­din. Sekin pitää äkil­li­sen vau­rioi­tu­mi­sen yhtey­des­sä kor­ja­ta heti eikä ylihuomenna.

    Mikä­li tar­koi­tus on saa­da sisäil­ma pidet­tyä laa­duk­kaa­na koh­tuul­li­sel­la ener­gian­ku­lu­tuk­sel­la, asial­li­ses­ti toteu­tet­tu koneel­li­nen ilman­vaih­to läm­mön tal­tee­no­tol­la on vai­keas­ti haastettavissa.

    Jos pai­no­voi­mai­nen mitoi­te­taan sil­lä taval­la, että ilman­vaih­to on riit­tä­vä epäe­dul­li­sis­sa­kin tilan­teis­sa, ilman muka­na läh­tee koko vuo­den aika­na pal­jon ener­gi­aa tai­vaal­le, jol­lei asu­kas aktii­vi­ses­ti sää­dä ilman­vaih­toa säi­den mukaan. (Tosin tuo­hon teki­si sit­ten mie­li tar­jo­ta auto­ma­tiik­kaa hoi­ta­maan asi­aa, mut­ta sil­loin ollaan­kin jo alli­kos­sa, jos tar­koi­tus oli vält­tää sitä automatiikkaa.)

    Tämä ei toki pois­ta sitä, että par­haat pai­no­voi­mai­set rat­kai­sut hak­kaa­vat huo­noim­mat koneel­li­set rat­kai­sut men­nen tul­len. Koneel­li­sen ilman­vaih­don voi sös­siä suun­nit­te­lu­pöy­dän ja yllä­pi­don väli­ses­sä ket­jus­sa aika moneen ker­taan. Toi­saal­ta pai­no­voi­mai­nen­kin on help­po saa­da ole­maan toi­mi­mat­ta, ei se mikään home­va­kuu­tus ole.

    Itse asias­sa väi­tän, että nyky­ai­kai­ses­sa ker­ros­ta­los­sa on edel­leen jopa lii­an vähän tek­niik­kaa. Asu­mis­mu­ka­vuut­ta saa­tai­siin paran­net­tua, kun­nos­sa­pi­toa tehos­tet­tua ja ener­gian­ku­lu­tus­ta vähen­net­tyä, jos talo­jen auto­maa­tio­jär­jes­tel­mät oli­si­vat edes joten­kin nyky­tek­no­lo­gian tasolla.

  78. Sylt­ty: mikä­li var­si­nai­nen tar­kas­ta­ja ei tee hommiaan:

    Aina­kin ker­ros­ta­lo­työ­mail­la tar­kas­ta­jat tui­jot­taa lähin­nä pape­rei­ta, että työ­maal­le toi­mi­tet­tu tava­ra on asia­kir­jo­jen mukaan suun­ni­tel­tua vas­taa­vaa. Jos yhdel­lä raken­nus­tar­kas­ta­jal­la on 15 työ­maa­ta, hän on puo­li päi­vää vii­kos­sa ja sekin menee suu­rel­ta osin eri­lai­siin työ­maa­ko­kouk­siin — ei sii­nä ehdi jotain suih­kun ruu­ve­ja näkemäänkään.

  79. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Tiheäs­ti raken­ne­tut alu­eet ovat pää­sään­töi­ses­ti lähel­lä kes­kus­taa ja ark­ki­teh­tuu­ril­taan erin­omai­sia. Väl­jien lähiöi­den raken­ta­mi­nen kyt­key­tyy erit­täin oleel­li­ses­ti funk­tio­na­lis­ti­seen eli rumaan ark­ki­teh­tuu­riin ja kau­kai­seen sijain­tiin keskustasta. 

    Jos ver­ra­taan Ullan­lin­naa ja Eiraa, jot­ka ovat yhtä kau­ka­na kes­kus­tas­ta ja yhtä kau­nii­ta, väl­jem­pi Eira on kal­liim­pi kuin tiheäm­min raken­net­tu Ullanlinnaa.
    …Sikä­li ver­tai­lu on epä­rei­lu että Eira vapaa­mat­kus­taa Ullan­lin­nan pal­ve­luil­la. Jos laa­ja alue oli­si Eiraa, pal­ve­lut ja jouk­ko­lii­ken­ne oli­si­vat nykyis­tä sel­väs­ti huonommat. 

    Kun­nol­lis­ta ver­tai­lua on vai­ke­aa teh­dä, sil­lä aina­kaan tois­tai­sek­si ei ole raken­net­tu aluet­ta joka oli­si tihe­ään raken­net­tu ja kau­ka­na kes­kus­tas­ta. Ullan­lin­nan ja Eiran esi­mer­kin valos­sa en vaan itse usko että väl­jyys sinä­nä­sä las­ki­si hin­to­ja, vaan väl­jien aluei­den hin­to­ja las­ke­vat muut seikat. 

    Täy­sin kiis­tä­mät­tö­män todis­tusai­neis­ton kerää­mi­nen ver­tai­lua var­ten lie­nee aika han­ka­laa, mut­ta esi­mer­kik­si käyn­ti Huvi­la­ka­dul­la (se on Ullan­lin­naa, Eiran sai­raa­la­kin on Ullan­lin­nas­sa!) antaa jon­kin­lais­ta näke­mys­tä ark­ki­teh­tuu­rin kau­neu­den ja ns. tii­vis­tä­mi­sen vaikutuksista.

    Edel­li­ses­tä on esi­merk­ki­nä Huvi­la­ka­tu koko­nai­suu­des­saan. Sen eräät yksi­tyis­koh­dat voi­vat täs­tä kui­ten­kin poi­ke­ta. Osoit­tee­seen Huvi­la­ka­tu 9–11 raken­net­tiin aikoi­naan, ilmei­ses­ti jos­kus 60-luvul­la, tyy­lil­tään kadun muis­ta talois­ta poik­kea­va, sil­loin moder­ni asuin­ra­ken­nus, joka on kuin risu­ka­sa kuk­ka­kau­pas­sa. Mie­les­tä­ni on ker­ras­saan käsit­tä­mä­tön­tä, että kysei­nen raken­nus, tuol­le pai­kal­le, tuo­hon ympä­ris­töön, saa­tiin aikoi­naan tuol­lai­sek­si raken­taa. Talo voi sisäi­ses­ti edus­taa erin­omais­ta ark­ki­teh­tuu­ria, mut­ta se ei rii­tä, vaan talo­jen tuli­si sopia myös ympä­ris­töön­sä. Asias­ta eri miel­tä ole­va voi ilmais­ta perustelunsa.

    Ehkä­pä aikoi­naan, 1950–60-lukujen vaih­tees­sa, ao. Huvi­la­ka­dun ton­tin lähi­ta­lo­jen talo­jen asuk­kaat, jot­ka oli­si­vat ehkä kau­niim­paa taloa sii­hen kai­van­neet, oli tyr­mät­ty “moder­nim­man yhteis­kun­nan tar­pei­ta pal­ve­le­vaa kehi­tys­tä vas­tus­ta­vi­na NIM­BYi­nä. Voi myös olla, että heil­tä ei kysyt­ty. Lop­pu­tu­lok­se­na syn­tyi, nyt kaik­kien näh­tä­vis­sä ole­va “ajan­mu­kai­nen ker­ros­ta­lo”, jon­ka sopi­vuut­ta ympä­ris­töön­sä voi jokai­nen arvioi­da itse tykönään.

    Kau­pun­ki­ra­ken­teen tii­vis­tä­mi­seen liit­tyy toi­nen esi­merk­ki samai­sel­ta Huvi­la­ka­dul­ta. Siel­lä on eri­tyi­sen help­po ymmär­tää, miten kadun idän puo­lei­sen talo­ri­vin jat­ku­mi­nen Teh­taan­ka­dun kul­mas­ta aina Meri­ka­dul­le asti oli­si voi­nut muut­taa koko kadun ilmet­tä. Ilmei­ses­ti sen lop­pu­pään kor­keat talo (mm. kul­ma­ta­lo, nro 27, raken­nus­vuo­si 1903, ja vie­lä seu­raa­va, nro 25, raken­nus­vuo­si 1907) erot­tu­vat sel­väs­ti muis­ta ao. kadun var­rel­la ole­vis­ta, mata­lam­mis­ta taloista.

    Talo­jen rakenn­nus­vuoi­en­pe­rus­teel­la raken­ta­mi­nen Huvi­la­ka­dul­la alkoi aikoi­naan katu­jen ris­teyk­sis­tä, joten näil­lä kul­ma­ta­loil­la saat­toi olla oma mer­ki­tyk­sen­sä mui­den, saman kadun talo­jen ker­ros­kor­keuk­sis­ta päätettäessä. 

    Eiran sai­raa­laan kuu­lu­va, sen neli­ker­rok­si­nen lisä­ra­ken­nus vuo­del­ta 1910, ei ero­tu kor­keu­del­taan yhtä pahas­ti muis­ta 3‑kerroksisista talois­ta, mut­ta sen val­mis­tu­mis­vuo­si oli­kin mui­ta myö­häi­sem­pi, v. 1910.

    Huo­mat­tiin­ko jo tuol­loin, että lii­ka raken­nus­kor­keus ei ole eduk­si, kun muis­ta talois­ta Huvi­la­ka­dun var­rel­la teh­tiin sen lop­pu­pää­tä mata­lam­pia? Omin sil­min pai­kal­la tilan­net­ta arvioi­den tulin aina­kin sii­hen tulok­seen, että on onni, että muu osa Huvi­la­ka­dus­ta säi­lyi mata­lam­pa­na kuin nuo kor­keat talot, osoit­teis­sa Huvi­la­ka­tu 27 ja 25.

    Nämä esi­mer­kit haluan tuo­da jul­ki varoit­ta­vi­na esi­merk­kei­nä tie­dok­si kai­kil­le kau­pun­ki­ra­ken­teen “kehit­tä­jil­le” ja sama­ten myös sen “tii­vis­tä­mis­tä aja­vil­le”. Ympä­ris­töön sopeut­ta­mi­nen on syy­tä har­ki­ta suun­nit­te­lu­vai­hees­sa. Jäl­ki­kä­teen kor­jaa­mi­nen on usein lii­an myöhäistä.

  80. Miten voi­vat muka raken­ta­mi­sen kus­tan­nuk­set olla mer­kit­tä­väs­ti eri­suu­ret Hel­sin­gis­sä ja muu­al­la maas­sa? Kun kai­ken jär­jen mukaan EU:n peri­aat­tei­den mukaan ei pitäi­si olla eri suu­ret edes Tal­lin­nas­sa ja Hel­sin­gis­sä. Joku nyt narraa.

  81. Yksi syy Hel­sin­gin kal­liim­mil­le raken­nus­kus­tan­nuk­sil­le on sii­nä, että Hel­sin­gis­sä hel­pot raken­nus­pai­kat on raken­net­tu täy­teen jo vii­meis­tään 50 vuot­ta sit­ten. Nyt jäl­jel­lä on täyt­tö­mai­ta, kos­teik­ko­ja ja mui­ta aikai­sem­min raken­ta­mi­seen kel­paa­mat­to­mia paik­ko­ja, jois­sa perus­ta­mis­kus­tan­nuk­set ovat mer­kit­tä­vän korkeat.

    Jos­sain maa­kun­nis­sa on varaa vali­ta raken­nus­pai­kat maa­pe­rän mukaan. Hel­sin­gis­sä mark­ki­na­ti­lan­ne on sel­lai­nen, että pas­kat­kin pai­kat kan­nat­taa rakentaa.

  82. Tie­de­mies:
    Miten voi­vat muka raken­ta­mi­sen kus­tan­nuk­set olla mer­kit­tä­väs­ti eri­suu­ret Hel­sin­gis­sä ja muu­al­la maas­sa? Kun kai­ken jär­jen mukaan EU:n peri­aat­tei­den mukaan ei pitäi­si olla eri suu­ret edes Tal­lin­nas­sa ja Hel­sin­gis­sä. Joku nyt narraa.

    Nii­tä nar­raa­jia­kin löy­tyy ihan var­mas­ti, se on raken­nusa­lan traditio.

    On kui­ten­kin ihan todel­li­sia­kin syi­tä sii­hen, että raken­ta­mi­nen on kal­liim­paa, kun tar­kas­tel­laan val­mii­ta raken­nuk­sia. Syyt voi­daan jakaa käy­tän­nös­sä kah­teen: raken­ta­mi­sen todel­li­seen kal­leu­teen (saman raken­teen teke­mi­nen on kal­liim­paa) ja eri­lai­sen raken­ta­mis­ta­van tuo­maan hin­ta­li­sään (saman tulok­sen tuot­ta­mi­sek­si pitää teh­dä kal­liim­pi rakenne).

    Var­si­nai­sen raken­ta­mi­sen kal­leu­teen vai­kut­ta­vat aina­kin kor­keam­mat työ­voi­ma­kus­tan­nuk­set, ahtaam­mat ton­tit ja tiheän ympä­ris­tön aiheut­ta­mat erityisvaatimukset. 

    Mik­si viro­lai­nen raken­ta­ja tuli­si samal­la pal­kal­la Hel­sin­kiin ja Tal­lin­naan, kun Hel­sin­gis­sä jou­tuu mak­sa­maan pal­jon kor­keam­pia elin­kus­tan­nuk­sia? Sama kos­kee myös muu­al­ta Suo­mes­ta tule­via rakentajia.

    Ahtaat ton­tit ja tiheäs­ti raken­net­tu ympä­ris­tö voi­vat teh­dä raken­ta­mi­sen logis­tii­kal­le kiusaa. Väl­jäl­le ton­til­le voi tuo­da pal­jon kamaa ker­ral­laan ja käyt­tä sitä mukaa, kun se on muka­vaa. Jos ton­til­la ei ole tätä tilaa, logis­tii­kan hoi­ta­mi­nen vaa­tii enem­män ponnisteluja.

    Toi­saal­ta sama ahtaus esi­mer­kik­si vaa­tii nii­tä auto­hal­le­ja, jot­ka ovat kal­lii­ta rake­net­ta­via. Tiheäs­ti asu­tus­sa ympä­ris­tös­sä raken­ne­taan myös ton­teil­le, jot­ka ovat raken­nus­maa­na huo­noa ja vaa­ti­vat kal­lii­ta maan­ra­ken­nus­töi­tä ennen var­si­nais­ta talon pys­tyt­tä­mis­tä. Täl­löin ei enää ver­ra­ta­kaan saman raken­ta­mi­sen hintaa.

    Samaan liit­tyy uudis­ra­ken­ta­mi­sel­ta halut­tu koet­tu taso. Pien­ta­lo­puo­lel­la tämän voi kuva­ta niin, että jos osta­ja mak­saa vaik­ka­pa 250 000 euroa nenä­lii­nan kokoi­ses­ta ton­tis­ta, jol­le saa raken­taa 150 m² oma­ko­ti­ta­lon, niin sii­hen ei tule hal­vin­ta 150 m² Älvs­by­huse­tia perus­va­rus­teil­la. Käy­tän­nös­sä ton­til­le koho­aa 220 m² (jos­ta osa ove­las­ti mata­lam­paa) kivi­ta­lo, ja keit­tiös­sä­kin on kivi­ta­sot. Kun tämän koko­nai­suu­den hin­nan jyvit­tää noil­le 150 neliöl­le, niin hin­ta on ihan jotain muu­ta kuin sil­lä perustalolla.

    Vii­mei­nen teki­jä ei tie­ten­kään ole vält­tä­mät­tö­myys, mut­ta on oikeas­taan onnel­lis­ta, että ihmi­set eivät halua kal­liil­le ton­til­le teh­ty­jä hal­po­ja taloja.

    On aika vai­kea kek­siä teki­jöi­tä, jot­ka teki­si­vät talon aikaan­saa­mi­ses­ta Hel­sin­gis­sä hal­vem­paa kuin muu­al­la maas­sa. Oli­si toki mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, saa­vat­ko raken­nus­lii­keet isom­man pro­sen­tu­aa­li­sen kat­teen hel­sin­ki­läi­sis­tä asuin­ta­lois­ta kuin vaik­ka­pa jyväs­ky­lä­läi­sis­tä taloista.

  83. Tie­de­mies:
    Miten voi­vat muka raken­ta­mi­sen kus­tan­nuk­set olla mer­kit­tä­väs­ti eri­suu­ret Hel­sin­gis­sä ja muu­al­la maas­sa? Kun kai­ken jär­jen mukaan EU:n peri­aat­tei­den mukaan ei pitäi­si olla eri suu­ret edes Tal­lin­nas­sa ja Hel­sin­gis­sä. Joku nyt narraa.

    Saman­lai­sen talot ovat lähes­tul­koon saman­hin­tai­sia sijain­nis­ta­briip­pu­mat­ta. Hel­sin­ki on suu­res­sa vii­sau­des­sa laa­di­tut­ta­nut maa­kun­ta­kau­pun­ke­ja kal­liim­pia kaavoja.

    Talo­jen jul­ki­si­vuis­ta on teh­tä­vä uusien raken­nus­ma­te­ri­aa­lien näyt­te­lyi­tä ja kel­la­rin auto­paik­ka mak­saa saman­ver­ran kuin sii­nä sei­so­va auto on uute­na mak­sa­nut. Tämän ja eräi­den mui­den blo­gien ansios­ta näyt­täi­si että polii­ti­kot edel­lyt­tä­vät nykyi­sin esit­te­li­jäl­tä jon­kin­lais­ta sel­vi­tys­tä kaavataloudesta.

  84. Eli kun pula on koh­tuu­hin­tai­sis­ta asun­nois­ta, kan­nat­taa raken­taa öky­ta­lo­ja, kun kai­kil­la kui­ten­kin tulot kas­va­vat ja köy­hät­kin pää­se­vät näin osta­maan van­ho­ja ja hal­vem­pia öky­ta­lo­ja. Joka tapauk­ses­sa varak­kai­den asun­to­jen hal­pe­ne­mi­nen nos­taa kes­ki­mää­räis­tä asu­mis­mu­ka­vuut­ta, joten öky­ta­lo­jen tar­jon­taa kan­nat­taa lisä­tä sii­nä­kin tapauk­ses­sa, että lisä­tään työ­voi­man tar­jon­taa alem­mis­sa tulo­luo­kis­sa ja pide­tään pal­kat näin alhaal­la ja huo­no­jen asun­to­jen hin­nat ylhääl­lä. Kannatetaan.

    1. Alku­pe­räi­ses­sä pos­tauk­ses­sa ei pou­hut­tu öky­ta­lois­ta vaan hyvil­le pai­koil­le kaa­voit­ta­mi­ses­ta. SE on vähän eri asia.

  85. Rai­mo K: Ja mis­tä­hän yli­opis­tos­ta tuo kriit­ti­nen talous­op­pi­si on siis peräisin? 

    Aina­kin Cam­brid­gen yli­opis­tos­sa pit­kään opet­ta­nut Suo­men pan­kin joh­to­kun­nan jäsen Sep­po Hon­ka­poh­ja on pitä­nyt suo­ma­lais­ta kan­san­ta­lous­tie­teen ope­tus­ta sur­kea­na. Meil­lä pesiy­tyi yli­opis­to­maa­il­maan 60-luvul­la sel­lais­ta aines­ta, joka ei muu­al­la oli­si kel­van­nut edes opiskelijoiksi.

  86. Daniel Feder­ley: En ymmär­rä. Juu­ri väl­jät met­sä­lä­hiöt­hän ovat nii­tä hal­vim­pia asui­na­luei­ta, kun taas tii­viit kan­ta­kau­pun­gin alu­eet ovat kal­leim­pia. Miten täs­tä voi vetää sel­lai­sen joh­to­pää­tök­sen, että väl­jän alu­een tii­vis­tä­mi­nen las­ki­si sen houkuttelevuutta? 

    Mihin kuvit­te­li­sit oma­ko­ti­ta­loa­luei­den hou­kut­te­le­vuu­den perus­tu­van, vaik­ka ne oli­si­vat kau­em­pa­na Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta? Mik­si Kau­niai­nen on onnis­tu­nut hyvin sii­nä mis­sä Hel­sin­ki (koko­nai­suu­te­na) ei? Mik­si asun­not Kai­vo­puis­tos­sa ja Eiras­sa, opa Huvi­la­ka­dul­la, mak­sa­vat pal­jon, jopa ilman meri­nä­kö­alaa? Ket­kä mah­ta­vat asua Hel­sin­gis­sä tii­viis­ti ja ket­kä väl­jem­min? Mah­tai­si­vat­ko asi­aan vai­kut­taa tavoit­teet ja mah­dol­li­suu­det sil­loin, kun kyse on esi­mer­kik­si uuden asun­non etsinnästä?

    Jos et tie­dä, tai osaa edes arva­ta vas­tauk­sia edel­lä­ole­viin kysy­myk­siin, suo­sit­te­len läm­pi­mäs­ti pereh­ty­mis­tä em. aihe­pii­riin, sen ‘syven­tä­vää oppi­kurs­sia’, sisäl­täen sekä Hel­sin­gin eri aluei­siin, mm. nii­den ark­ki­teh­to­ni­siin, his­to­rial­li­siin, kult­tuu­ri­siin, sosi­aa­li­siin sekä mai­se­mal­li­siin teki­jöi­hin tutus­tu­mis­ta perin­poh­jin. Talous­puo­li, eli myyn­ti­hin­nat jne., sekä nii­den kehi­tys pit­käl­lä aika­jän­teel­lä, kuten myös monet muut teki­jät ja muu­tok­set (ympä­ris­tös­sä) on otet­ta­va toki huo­mioon. Älä jätä huo­miot­ta, että ao. ‘oppi­kurs­sin’ kes­to on hyvin pit­kä, sil­lä yksi vuo­si aiheen syväl­lis­tä ‘opis­ke­lua’ vas­taa ehkä vas­ta yhtä oppi­tun­tia tiel­lä koh­ti syväl­lis­tä ymmär­tä­mis­tä. (“Eihän ker­ro­ta yli­opis­ton hal­lin­nol­le tai ope­tus­mi­nis­te­ril­le, että sen tien pää­te­pis­te pysyy ehkä aina kau­ka­na hori­son­tis­sa”. Riit­tää, kun tie­däm­me, että kul­jet­tu mat­ka ja sen var­rel­la opit­tu on merkityksellistä.)

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa, ark­ki­teh­tuu­ris­sa ja raken­ta­mi­ses­sa voi vali­tet­ta­vas­ti yksi­kin tuna­ri saa­da pal­jon vahin­koa aikaan. Täs­tä on esi­merk­ke­jä Turus­sa (vaik­ka sikä­läis­ten tuna­rei­den luku­mää­rää mää­rää en tun­ne­kaan). Pork­ka­lan­ka­tu 6:n koh­dal­la näky­mä itään (Hel­sin­gin kes­kus­taan tul­les­sa) antaa ehkä osviit­taa sii­tä, mitä esi­mer­kik­si mai­se­mien peit­tä­mi­nen voi mer­ki­tä. Näky­mä samal­ta koh­dal­ta län­teen (Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta pois­päin kul­jet­taes­sa) puo­les­taan ker­too, mikä on mie­les­tä­ni tuna­rit­ren­dien ainoa oikea pää­tea­se­ma (laa­jas­ti ymmär­täen). Edes­men­neel­lä pre­si­den­til­läm­me­kin, joka sai ao. alu­eel­ta vii­mei­sen sijan­sa, oli muis­taak­se­ni jokin tuna­rei­hin liit­ty­vä osu­va lausah­dus, jota en kui­ten­kaan täl­lä pals­tal­la toh­di tois­taa, kos­ka useim­mat luki­jat sen luul­lak­se­ni tietävät.

    Nykyi­set tii­vis­tä­mis­pyr­ki­myk­set Hel­sin­gin alu­eel­la, jos nii­tä eivät ‘ark­ki­teh­tuu­rin, kau­pun­gin ja kau­pun­ki­suun­nit­te­lun vii­saat ja koke­neet’ kai­kil­ta puo­lil­taan ajan kans­sa riit­tä­väs­ti poh­di, nos­ta­vat vas­taa­van ‘suur­ten munaus­ten’ ris­kin meil­lä, nykyi­ses­sä pää­kau­pun­gis­sa, omaan, uuteen suu­ruus­luok­kaan­sa. Vali­tet­ta­vas­ti en osaa tuol­le ryh­mäl­le kaik­kia sen jäse­niä äkki­säl­tään nime­tä, eikä se ole edes minun teh­tä­vä­ni, mut­ta moni gryn­de­ri mario­net­tei­neen pitäi­si aina­kin pudot­taa jou­kos­ta, jos hei­tä on jouk­koon pyr­ki­mäs­sä. (Kor­kein­taan hei­tä voi­si jos­kus pyy­tää esit­tä­mään vas­tauk­sia annet­tui­hin kysy­myk­siin, jos asian­tun­te­mus riit­tää ja luot­ta­mus­ta vas­tauk­sen oikeel­li­suu­teen perus­tel­lus­ti on.)

    Kaik­ki uusi ark­ki­teh­tuu­ri ei tie­ten­kään ole pahas­ta, ks. esim. ??? (En nyt heti kek­si­nyt ensi hätiin oikeas­taan vii­me vuo­sil­ta muu­ta kuin Kam­pin uuden kap­pe­lin, joka on mie­les­tä­ni aika kivan­nä­köi­nen omal­la paikallaan.)

    Sen ver­ran tyl­sää, tai jopa suo­ras­taan rumaa jäl­keä on Helsin
    gis­sä vali­tet­ta­vas­ti vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä pää­osin teh­ty, että jotain muu­tos­ta koh­ti parem­paa ark­ki­teh­tuu­ria koh­ti täs­sä maal­lik­ko­kin alkaa suo­ras­taan vaa­tia. Tämä ei ole yksin ark­ki­teh­tien teh­tä­vä, vaan mitä suu­rim­mas­sa mää­rin myös hei­dän toi­mek­sian­ta­jien­sa (, kau­pun­gin osal­ta myös kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen(?), KSL:n sekä vii­me kädes­sä ilmei­ses­ti myös val­tuus­ton) hallinnassa.

    Paluu van­haan on vain yksi mones­ta mah­dol­li­suu­des­ta, mut­ta pelk­kä eri tren­dien api­noin­ti maa­il­mal­ta, kuten nyt esi­mer­kik­si ran­ta­ra­ken­ta­mi­nen, jopa pai­kois­sa joi­hin se ei tah­do edes sopia, on hel­pos­ti erit­täin vahin­gol­lis­ta. Se voi olla sitä erit­täin hel­pos­ti sekä kiin­teän volyy­min aset­ta­van, ja sii­hen luk­kiu­tu­neen teet­tä­jän että suun­nit­te­lua palk­ka­työ­nään teke­vän toteut­ta­jan puo­lel­ta, var­sin­kin sel­lai­sis­sa pai­kois­sa, jot­ka ovat ‘kaik­kien näkö­säl­lä’, eli ns. ‘paraa­ti­pai­koil­la’. (Yksi esi­merk­ki his­to­rias­ta: kukaan ei uskal­ta­nut ker­ta Ruot­sin kunin­kaal­le neit­syt­pur­jeh­duk­sel­laan kaa­tu­neen Vasa-lai­van vaka­vuu­den ongel­mis­ta, eri­to­ten sen jäl­keen kun kunin­gas oli halun­nut sii­hen ylä­kan­nel­le lisää pai­na­via tyk­ke­jä. Vas­taa­via esi­merk­ke­jä löy­ty­nee lukui­sia. Näin syn­ty­vät usein suu­ren mit­ta­luo­kan munauk­set, jot­ka muu­toin oli­si mah­dol­lis­ta välttää.)

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu on sen ver­ran tär­keä asia, että sen tuli­si olla her­kin ais­tein varus­te­tun, osaa­van ja syvem­pää ymmär­tä­mys­tä omaa­van tahon hal­lin­nas­sa. Otsik­ko, jota O.S tämän kir­joi­tus­ket­jun alus­sa käyt­tää, saa varauk­set­to­man tuke­ni. Vali­tet­ta­vas­ti en voi olla samaa miel­tä sen jäl­keen tule­vas­ta var­si­nai­ses­ta teks­tis­tä, sil­lä sen aja­tus­ten ‘punai­nen lan­ka’ vai­kut­taa joh­ta­van koh­ti monien par­hai­den (jul­kis­ten) paikkojen/reittien näky­mien umpeen muu­raa­mi­seen, vaik­ka koh­tuul­li­sen hyviä paik­ko­ja oli­si tar­jol­la muu­al­la­kin, mah­dol­li­ses­ti pal­jon vähem­män hai­tal­li­sin vai­ku­tuk­sin koko kau­pun­ki­ku­vaan, sen lukui­si­ne eri ilme­ne­mis­muo­toi­neen Hel­sin­gis­sä, ‘Itä­me­ren hel­mes­sä’, jon­ka meri­mai­se­mat tuli­si mie­les­tä­ni (yksi­tyis­tä­mi­sen sijaan) säi­lyt­tää avoi­mi­na kaikille.

  87. Samo­ja aja­tuk­sia on tul­lut mie­leen Kivi­kau­pun­gin kas­va­tin kans­sa (esim kirj. 24.4 klo 23.40).

    Ide­aa­li­maa­il­man uto­pia oli­si tilan­ne, jos­sa asuin­pai­kan ja asun­non saan­ti ei oli­si ongel­ma. Lisäk­si asun­non arvo reaa­li­ses­ti säi­lyi­si riip­pu­mat­ta kai­kis­ta mah­dol­li­sis­ta muun maa­il­man heilahteluista.
    Eihän nyky­ään enää löy­dy enti­sa­jan maa­seu­tui­dyl­liä, jos­sa samaa taloa asui saman suvun 3..4 sukupolvea.
    Nyky­ään nor­maa­li­ta­ta­paus on asun­non vaih­to 6..10 ker­taa elä­män aika­na. Kun per­heen talous not­kah­taa vaik­ka­pa vain het­kel­li­ses­ti, ollaan kata­stro­fin par­taal­la asun­to­lai­nan kanssa. 

    Todel­li­suus on niin kau­ka­na uto­pias­ta, että asun­noil­la kei­no­tel­laan. Tämä­hän on se maan tapa joka puo­lel­la maa­il­maa. Kuplia syn­tyy jat­ku­vas­ti ja nii­den puh­je­tes­sa kär­si­mys­tä riit­tää. Aina ei ole edes yhtään voit­ta­jia, kun tyh­jä koko­nai­nen kau­pun­gin­osa jää muis­tok­si edel­li­ses­tä nousuhuumasta.

    Oli­si aivan lii­an yksin­ker­tais­ta, että oli­si valit­ta­va­na laa­tu­luok­kia A..E ja vaih­ta­mi­nen sujui­si hel­pos­ti ilman kar­mei­ta talou­del­li­sia riskejä,kuten kä vaik­ka­pa kah­den asun­non loukussa.

    Tie­ten­kin kai­ken estee­nä on raha. Sosi­aa­li­nen asun­to­tuo­tan­to ei val­mis­ta A‑luokkaan asuntoja.

  88. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: TYm­pä­ris­töön sopeut­ta­mi­nen on syy­tä har­ki­ta suun­nit­te­lu­vai­hees­sa. Jäl­ki­kä­teen kor­jaa­mi­nen on usein lii­an myöhäistä.

    Mil­läs niis­tä lasi­be­to­ni­tai­de­teok­sis­ta sun muis­ta neuk­ku­kuu­tiois­ta pää­see eroon, jos uudet pitää aina sopeut­taa? Esi­mer­kik­si, jos halut­tai­siin raken­taa klas­sis­ta tyy­liä edus­ta­va kult­tuu­ri­ra­ken­nus Elie­li­nau­kion vie­reen kan­sa­lais­to­rin kul­mil­le, niin se pitäi­si­kin raken­taa jon­ne­kin muu­al­le, kos­ka se ei mil­lään sopeu­tui­si nykyi­sen kias­ma­musiik­ki­ta­lo­kes­kus­ta­kir­jas­to­ra­ta­var­ren­toi­mis­to­ta­lo­la­mel­li -“tyy­liin”.

  89. Erra­re huma­num est. Huo­ma­sin täs­sä juu­ri teh­nee­ni vir­heen edel­li­ses­sä teks­tis­sä­ni ilman­suun­tien osal­ta. Nuo eri­lai­set näky­mät Pork­ka­lan­ka­dul­ta, ennen Mec­he­li­nin­ka­tua, vii­mek­si­mai­ni­tun län­si­puo­lel­la, ovat tie­ten­kin ete­lään (ei itään) ja poh­joi­seen (ei länteen).

    Täs­men­nyk­se­nä mai­nit­ta­koon vie­lä, että muser­ta­vim­mil­laan tuo talo­muu­ri­vai­ku­tus, johon edel­li­ses­sä kir­joi­tuk­ses­sa­ni siis viit­ta­sin, on kui­ten­kin jo vähän län­nem­pä­nä, jota­kuin­kin Pork­ka­lan­ka­tu 12:n koh­dal­ta itään kat­sot­taes­sa. Pork­ka­lan­ka­tu 6:n koh­dal­la on tuon pit­kän ja suh­teel­li­ses­ti kor­kean, yleen­sä var­joi­san sei­nä­män reu­nim­mai­nen raken­nus idän puolella.

  90. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Tai yksi ana­lo­gia vielä: 

    Ne lähiöt jois­sa on par­haat pal­ve­lut, esi­mer­kik­si Itä­kes­kus, Mal­mi ja Espoon kes­kus, ovat hal­po­ja. Kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la kal­liit asun­not sijait­se­vat puo­les­taan eris­ty­neis­sä pai­kois­sa, jois­sa ei ole vält­tä­mät­tä ainut­ta­kaan kaup­paa ja joi­ta tyy­pil­li­ses­ti pal­ve­lee yksi bus­si­lin­ja. Täl­lai­sia aluei­ta ovat mm. Kai­ta­lah­ti, Kulos­aa­ren okt-alue, Wes­tend, Hau­ki­lah­ti ja Nuottaniemi.

    Kiva kun tie­de­tään asiat noin hyvin. Jos oikein muis­tan, Kata­ja­no­kal­le on kan­ta­kau­pun­gios­ta vain yksi jul­ki­sen lii­ken­teen yhteys eli ratikka.

    Nuot­ta­nie­meen menee toi­saan vain yksi bus­si­lin­ja Kam­pis­ta arki­sin klo 17–18 7 minuu­tin välein. Mat­ka-aika kaik­ki­neen 24 min (14 km). Espoon kes­kuk­seen (Espoon rau­ta­tie­a­se­mal­le) kul­kee samoin suo­ra bus­siyh­teys ker­ran 20 minuu­tis­sa. samoin n. 24 minuu­tis­sa. (Rei­tin pituus n 12 km)

  91. Mik­ko H: Olen samaa miel­tä sii­tä, että Öster­sun­dom on lii­an kau­ka­na kai­kes­ta ja että sen sai­si täs­tä syys­tä mie­luus­ti antaa olla.

    Oikeas­taan par­jat­tu His­tan alue Espoos­sa on lähes samal­la etäi­syy­del­lä Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta kuin Öster­sun­do­min alue vas­taa­vas­ti idäs­sä. Loo­gi­ses­ti voi­si aja­tel­la, että kum­man­kin raken­ta­mi­nen on yhtä ekologista/epäekologista, jos alueil­le saa­daan vedet­tyä rai­de­lii­ken­ne (metro/kaupunkijuna).

    Toki Öster­sun­do­miin halu­taan mah­dut­taa His­taa enem­män ihmi­siä, mut­ta mah­taa­ko natu­ra-aluei­den väliin lopul­ta kuin­ka pal­jon mahtua?

  92. Kii­tok­set hyvis­tä vas­tauk­sis­ta poh­din­toi­hi­ni. Jos ker­ran Hel­sin­gis­sä raken­ta­mi­nen on kal­liim­paa cete­ris pari­bus, niin pitäi­si tun­tea vähän tulo- ja subs­ti­tuu­tio­vai­ku­tus­ta, jot­ta voi­si arvioi­da tar­koit­taa­ko tämä että Hel­sin­kiin kan­nat­taa raken­taa kal­liim­paa vai hal­vem­paa kuin muu­al­le. Veik­kaan että kan­nat­taa raken­taa kalliimpaa.

    Mark­ki­na-argu­ment­ti jon­ka Osmo esi­tää, on loo­gi­nen, mut­tei täy­sin oikea. Hän kyl­lä vas­ta­si­kin sii­hen totea­mal­la että kyse on vain sijain­nis­ta, ei “öky­ta­lois­ta”. On kui­ten­kin ilmei­ses­ti­kin eroa sil­lä, mikä on kus­tan­nus min­ne­kin raken­net­taes­sa. En kui­ten­kaan usko het­keä­kään, että esi­mer­kik­si täl­lä het­kel­lä reaa­li­pää­oman, mate­ri­aa­lien, ja työ­voi­man saa­ta­vuus oli­si­vat niin lähel­lä rajoi­tet­taan ettei­kö Hel­sin­kiin mah­tui­si useam­pia­kin aika iso­ja rakennusprojekteja. 

    Voi­si­ko kaa­voi­tuk­ses­sa huo­leh­tia sii­tä, että johin­kin tuli­si vaik­ka hök­ke­li­ky­lä. Eikös täl­lai­sia ole ihan maa­il­man­pe­rin­tö­koh­tei­na jos­sain päin maailmaa?

  93. Minun moka. Tar­koi­tus onkin siis ollut raken­taa hal­pi­sa­sun­to­ja par­hail­le pai­koil­le, joi­hin rik­kaat muuttavat.

  94. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Alku­pe­räi­ses­sä pos­tauk­ses­sa ei pou­hut­tu öky­ta­lois­ta vaan hyvil­le pai­koil­le kaa­voit­ta­mi­ses­ta. SE on vähän eri asia. 

    Miten mää­rit­te­li­sit tai luon­neh­ti­sit aluei­ta A‑E (sijain­nil­taan, kool­taan, ml. pin­ta-ala ja asu­kas­mää­rä, lii­ken­neyh­teyk­sil­tään, jne.)?

  95. Vihe­rins­si: On kui­ten­kin ihan todel­li­sia­kin syi­tä sii­hen, että raken­ta­mi­nen on kal­liim­paa, kun tar­kas­tel­laan val­mii­ta raken­nuk­sia. Syyt voi­daan jakaa käy­tän­nös­sä kah­teen: raken­ta­mi­sen todel­li­seen kal­leu­teen (saman raken­teen teke­mi­nen on kal­liim­paa) ja eri­lai­sen raken­ta­mis­ta­van tuo­maan hin­ta­li­sään (saman tulok­sen tuot­ta­mi­sek­si pitää teh­dä kal­liim­pi rakenne).

    Jäl­kim­mäi­seen luok­kaan kuu­luu myös esi­mer­kik­si Mal­min len­to­kent­tä, tai yleen­sä­kin monet pää­kau­pun­ki­seu­dun vapais­ta raken­nus­pai­kois­ta: kaik­ki perin­tei­set talon­pai­kat ovat jo täyn­nä talo­ja. Jäl­jel­lä on esi­mer­kik­si mon­tun­poh­jia, soi­ta ja enti­siä kaa­to­paik­ko­ja. Niil­le­kin voi raken­taa, mut­ta poh­ja­töi­tä jou­du­taan teke­mään pal­jon: mas­san­vaih­to­ja, paa­lu­tuk­sia tms. kal­lii­ta rakenteita.

    Mit­ta­kaa­vaa hah­mot­ta­maan aut­taa, kun huo­maa että Tat­ta­ri­suon ohit­taa Suo­men pin­ta-alal­taan toi­sek­si suu­rin maan­tie­sil­ta nelos­tiel­lä. Sitä ei huo­maa sil­lak­si, kos­ka se ylit­tää “vesis­tön” joka kas­vaa pusik­koa, mut­ta sil­ta se on, ei täyt­tö­maa­ta. Jotain vas­taa­vaa pitää raken­taa myös talo­jen alle, jos sin­ne teh­dään asui­na­luet­ta. Se on mah­dol­lis­ta, mut­ta ei ihan halpaa.

    Toki raken­ta­mat­ta on kyl­lä parem­paa­kin maa­poh­jaa, mut­ta ei vält­tä­mät­tä sopi­vas­sa omis­tuk­ses­sa ja/tai lähel­lä sopi­vas­ti omis­tet­tua kaup­pa­kes­kus­ta, jne.

  96. Vihe­rins­si: Toi­nen vaih­toeh­to oli­si las­kea hin­ta­ta­soa, mut­ta nykyi­sel­lä reaa­li­kor­ko­ta­sol­la raken­nus­liik­keel­lä on varaa pitää asun­to­ja myy­mät­tö­mi­nä pitkäänkin

    Yksi sana: pakkolunastus.

    pek­ka: kel­la­rin auto­paik­ka mak­saa saman­ver­ran kuin sii­nä sei­so­va auto on uute­na maksanut.

    Kel­la­rin auto­pai­kois­ta tulee mie­leen nykyt­ren­di lait­taa auto­pai­kat piha­kan­nen alle. Vali­tet­ta­vas­ti beto­ni­kan­nen pääl­le ei sit­ten oikein saa­kaan teh­tyä viih­tyi­sää pihaa vaan tulok­se­na on susi­ru­ma beto­ni­nen asui­nym­pä­ris­tö, johon ehkä saa­daan pie­ni nur­mik­koplänt­ti ja pari pus­kaa istu­tet­tua. Min­kään isom­man tai luon­nol­li­sem­man juu­ret tuhoa­vat kan­nen eivät­kä ne var­maan pysy­kään edes hen­gis­sä, kos­ka vet­tä ei “maas­ta” voi nousta.

    Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Paluu van­haan on vain yksi mones­ta mah­dol­li­suu­des­ta, mut­ta pelk­kä eri tren­dien api­noin­ti maa­il­mal­ta, kuten nyt esi­mer­kik­si ran­ta­ra­ken­ta­mi­nen, jopa pai­kois­sa joi­hin se ei tah­do edes sopia, on hel­pos­ti erit­täin vahingollista.

    Sitä toi­voi­si, että api­noi­des­sa (mikä itses­sään on toi­vot­ta­vaa, sil­lä uudet, ori­gi­naa­lit aja­tuk­set tup­paa­vat sään­nön­mu­kai­ses­ti ole­maan rumia toteu­tet­tui­na) api­noi­tai­siin vaik­ka noi­ta Huvi­la­ka­dun raken­nuk­sia ja Eiran sai­raa­laa. En sano, että talois­ta pitää tuol­lai­sia pihat­to­mia kuu­tioi­ta väki­sin raken­taa, mut­ta kru­me­luu­rien ja ylei­sil­meen osal­ta tuol­lai­nen oli­si toi­vot­ta­vaa raken­ta­mis­ta. Tuol­lai­sia piir­tei­tä omaa­via tönö­jä piir­rel­lään las­ten­kir­joi­hin kuvi­tuk­sek­si juu­ri sik­si, että nii­tä on muka­va katsella.

  97. Han­na-Lee­na Yli­nen:
    Täl­lai­sia aja­tuk­sia syö­te­tään, jot­ta pääs­täi­siin kaa­voit­ta­maan Hel­sin­gin vii­mei­sil­le rannoille 

    Jos viit­taat esim. Kivi­nok­kaan ja Ras­ti­lan ran­ta­met­sään, niin nehän ovat sijain­nil­taan luok­kaa E. Tämän vuo­ki oli­si­kin jär­ke­väm­pää bule­var­di­soi­da sisään­tu­lo­väy­liä, jol­loin syn­tyi­si raken­nus­maa­ta A/B‑luokan sijain­tei­hin. Tyh­mää tämä jat­ku­va met­siin levit­täy­ty­mi­nen, kun lois­ta­vat sijain­nit lähel­lä kes­kus­taa ovat täl­lä het­kel­lä joutomaina.

  98. Vihe­rins­si:
    Jos talos­ta kat­kea­vat läm­möt, se voi myös homeh­tua alle kuu­kau­des­sa. Samoin, jos siel­tä kat­kea­vat säh­köt. Tai kat­ke­aa vesijohtoputki.

    Jos uudes­ta kes­ki­te­tyl­lä tuloil­mal­la varus­te­tus­ta talos­ta häi­pyy ilman­vaih­to vaik­ka­pa yhdes­tä rapus­ta, huol­to­yh­tiö tie­tää sen kyl­lä jo sama­na päi­vä­nä asu­kas­pa­laut­teen perus­teel­la. Ei se IV-kone ole tuos­sa suh­tees­sa sen ihmeel­li­sem­pi kuin vaik­ka­pa kau­ko­läm­mön läm­mön­vaih­din. Sekin pitää äkil­li­sen vau­rioi­tu­mi­sen yhtey­des­sä kor­ja­ta heti eikä ylihuomenna.

    (…)

    Ymmär­rän ja hyväk­syn esit­tä­mä­si näkö­koh­dat. Mut­ta kyl­lä täs­sä on muus­ta­kin kyse kuin sii­tä, että tek­niik­ka nyt vain on tul­lut jää­däk­seen. Nyky­ai­kai­nen talon­ra­ken­nus­käy­tän­tö tuot­taa ris­ki­ra­ken­tei­ta toi­sen­sa perään, ja suun­nit­te­lun ja toteu­tuk­sen välil­lä on aivan käsit­tä­mät­tö­män suu­ria epäjatkuvuuskohtia.

    En kiis­tä, etten­kö hai­kai­li­si esi­mer­kik­si seu­raa­van­lais­ta ker­ros­ta­lo­ra­ken­ta­mis­ta, mut­ta tai­taa olla, että tämä ei ole mah­dol­lis­ta nyky­ään edes kym­men­ker­tai­sil­la kus­tan­nuk­sil­la “vakio­vaih­toeh­toon” näh­den, vaik­ka tämä on ollut lähel­lä stan­dar­dia sata vuot­ta sit­ten: Jugend­tyy­li­nen talo, pak­sut beto­ni­sei­nät, oikeaop­pi­nen kos­teus­suun­nit­te­lu (kos­teu­den kan­nal­ta tii­vein ker­ros sisim­pä­nä), kor­keat huo­neet, sisä­puo­li­set raken­teet osit­tain puu­ta, höy­ry­sul­ku­ja ainoas­taan kos­teis­sa tilois­sa, huo­neis­to­koh­tai­set pois­toil­ma­hor­mit (pai­no­voi­mai­nen ilman­vaih­to mah­dol­li­ses­ti koneel­li­ses­ti avustettuna). 

    Yksin­ker­tai­sia peri­aat­tei­ta, jot­ka unoh­tu­vat lii­an usein: Vuo­ta­va höy­ry­sul­ku tai höy­ry­sul­ku vää­räs­sä pai­kas­sa on pahem­pi asia kuin ei höy­ry­sul­kua lain­kaan. Kyl­mä­sil­lat ja ilma­vuo­dot ovat ener­gia­ta­lou­den (ja kos­teus­vau­rioi­den => homeen) kan­nal­ta pal­jon pahem­pia asioi­ta kuin läm­mön joh­tu­mi­nen ulko­sei­nän läpi. Raken­teet tulee teh­dä niin, että vaka­va kos­teus­vau­rio käy ilmi mah­dol­li­sim­man alku­vai­hees­sa. Paras oli­si, jos jopa ne kaik­kein han­ka­lim­mat kos­teus­vau­rion aiheut­ta­jat (pie­net, vuo­sia jat­ku­vat vuo­dot tai kon­dens­si­ve­den valu­mi­set) pul­lah­tai­si­vat pin­taan niin pian, että vahin­ko oli­si ilmi tul­les­saan vie­lä paikallinen.

  99. Ker­to­kaa nyt jo vii­mein, onko A‑luokan alu­een ainoa kri­tee­ri 500 met­riä vai 5 minuut­tia Kol­men sepän pat­saal­ta? Entä B‑, C‑, D- ja E‑luokissa?

    1. Tuo esit­tä­mä­ni luo­ki­tus ei vas­taa mitään reaa­li­maa­il­mas­sa, vaan sen tar­koi­tus oli havain­nol­lis­taa sitä, että vaik­ka hyviul­le pai­koil­le raken­net­tui­hin asun­toi­hin muut­taa pää­asias­sa hyvä­tu­loi­sia (MAL-ohjel­man mukaan kyl­lä mui­ta­kin) hyvil­le pai­koil­le raken­ta­mi­nen hyö­dyt­tää kaik­kia las­ke­vien hin­to­jen muo­dos­sa. Kau­ypun­ki­ta­lous­tie­tei­li­jät sano­vat tämän niin, että tii­viis­sä kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa asun­to­jen hin­nat ovat alem­pia kai­kil­la etäi­syyk­sil­lä keskustasta.

  100. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti:
    Ker­to­kaa nyt jo vii­mein, onko A‑luokan alu­een ainoa kri­tee­ri 500 met­riä vai 5 minuut­tia Kol­men sepän pat­saal­ta? Entä B‑, C‑, D- ja E‑luokissa?

    Sen voi sanoa vain asun­non osta­ja. Jos osta­jat laa­jal­ti halua­vat asua lähiöis­sä kes­kel­lä met­sää, A‑luokka on siel­lä. Ei tämä ole sen vai­keam­paa kuin että pitää raken­taa sel­lais­ta, mis­tä ihmi­set ovat val­mii­ta mak­sa­maan mah­dol­li­sim­man paljon.

  101. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo esit­tä­mä­ni luo­ki­tus ei vas­taa mitään reaa­li­maa­il­mas­sa, vaan sen tar­koi­tus oli havain­nol­lis­taa sitä, että vaik­ka hyviul­le pai­koil­le raken­net­tui­hin asun­toi­hin muut­taa pää­asias­sa hyvä­tu­loi­sia (MAL-ohjel­man mukaan kyl­lä mui­ta­kin) hyvil­le pai­koil­le raken­ta­mi­nen hyö­dyt­tää kaik­kia las­ke­vien hin­to­jen muo­dos­sa. Kau­ypun­ki­ta­lous­tie­tei­li­jät sano­vat tämän niin, että tii­viis­sä kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa asun­to­jen hin­nat ovat alem­pia kai­kil­la etäi­syyk­sil­lä keskustasta. 

    Pätee­kö tuo esi­mer­kik­si New Yor­kis­sa (Man­hat­tan) Istan­bu­lis­sa (Gece­kon­du) tai Johan­nes­bur­gis­sa (Alexan­dra)? Tuk­hol­man Gam­la sta­den saat­taa nou­dat­taa väit­tä­mää, mut­ta muu­ten en ihan pure­mat­ta sitä niele.

  102. Vihe­rins­si: Sen voi sanoa vain asun­non osta­ja. Jos osta­jat laa­jal­ti halua­vat asua lähiöis­sä kes­kel­lä met­sää, A‑luokka on siel­lä. Ei tämä ole sen vai­keam­paa kuin että pitää raken­taa sel­lais­ta, mis­tä ihmi­set ovat val­mii­ta mak­sa­maan mah­dol­li­sim­man paljon. 

    Mik­si pitäi­si? Ei asia ole mie­les­tä­ni ihan noin yksin­ker­tai­nen. Tai sano­taan näin, että se riip­puu sii­tä, kenen näkö­kul­mas­ta asi­aa katsotaan.

    Entä yhteis­kun­nan etu? Ei kaik­ki se, mis­tä “ihmi­set ovat val­mii­ta mak­sa­maan mah­dol­li­sim­man pal­jon” ole heil­le vält­tä­mät­tä aina hyväk­si, tai hei­dän naapureilleenkaan. 

    Edel­lä­mai­ni­tus­ta voi­si heit­tää esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa päih­teet, jois­ta moni on mak­sa­nut usko­mat­to­man kal­liin hinnan. 

    Lähem­pä­nä kau­pun­ki­suun­nit­te­lua ole­va esi­merk­ki on (edel­li­sen lail­la) ehkä meri­nä­kö­ala-asun­not ja toi­saal­ta jopa Län­si­met­ro, jos­ta päät­tä­jäm­me näyt­täi­si­vät ole­van val­mii­ta mak­sa­maan mah­dol­li­sim­man(?) pal­jon. Veron­mak­sa­jil­la se vero­jen mak­su­ha­luk­kuu­den kipu­kyn­nys on alempana. 

    Kal­lis asun­to ja isot lai­nat voi olla monel­le meis­tä san­gen huo­no yhdis­tel­mä. Las­kusuh­dan­teen tai taan­tu­man aikaan löy­tyy aina nii­tä, jot­ka esim. YT-rule­tin ris­kien lau­e­tes­sa omal­la koh­dal­la, jou­tu­vat mak­sa­maan A‑luokasta kan­to­ky­kyyn­sä ver­rat­tu­na eri­tyi­sen kal­liin hinnan.

    Eikö asuk­kai­den (nykyis­ten ja mah­dol­lis­ten uusien) kan­nal­ta oli­si jär­ke­vin­tä raken­taa asun­to­ja jokai­seen hin­ta- & laa­tu­luok­kaan? Jokai­sel­le jota­kin. Sil­loin­han sitä vali­koi­maa ja nii­tä asun­to­ja alkai­si löy­tyä parem­min niil­le­kin, joi­den kan­nal­ta lii­ka ris­kin­ot­to ei ole järkevää. 

    Sel­lai­nen peri­aa­te, että raken­net­tai­siin vain A‑laatuluokan (ja ‑hin­nan) alueil­le, sisäl­tää vir­he­pää­tel­män, jon­ka mukaan kaik­ki laa­tu­luo­kas­ta toi­seen siir­ty­vät ryh­mät oli­si­vat yhtä suu­ria. Lie­nee aika toden­nä­köis­tä, että luo­kas­ta C luok­kaan B halua­via (ja kyke­ne­viä!) on enem­män kuin luo­kas­ta B luok­kaan A halu­via (ja kyke­ne­viä!). Jos nyt raken­net­tai­siin vain A‑luokan asun­to­ja luo­kan A alueil­le, joh­tai­si se sii­hen, että hin­nat nousi­si­vat suu­rem­man kysyn­nän takia niis­sä vapau­tu­vien asun­to­jen luo­kis­sa, sekä sii­hen, että ihmi­set jou­tui­si­vat otta­maan yli­suu­ria lai­no­ja, mikä ei lie­ne koko yhteis­kun­nan etu. 

    Gryn­de­rit, välit­tä­jät ja pan­kit, sekä täs­sä tapauk­ses­sa esim. ‘huu­mee­na’ toi­mi­vat meri­nä­kö­ala-asun­not saat­tai­si­vat tätä hul­lun­myl­lyä pyö­rit­tää, aina­kin jon­kin aikaa …
    Pidem­mäl­lä aika­jän­teel­lä kaik­kien hyvien aluei­den umpeen­ra­ken­ta­mi­nen ei voi sil­ti miten­kään olla kau­pun­gin etu, kau­pun­ki­ku­vas­ta (tai oikeas­taan sen mene­tyk­ses­tä!) nyt puhumattakaan.

    Yhteis­kun­nan teh­tä­vä­nä on jon­ki­nas­tei­sen ohjaa­van vai­ku­tuk­sen aikaan­saa­mi­nen (koh­ti yhteis­tä hyvää) sekä mm. tar­peek­si hyvien lii­ken­ne­jär­jes­tel­mien sekä muun infran kehit­tä­mi­nen ja ylläpito.

    Poli­tii­kan puo­lel­la taas tulee ole­maan hyvin mie­len­kiin­tois­ta seu­ra­ta (ensi kun­nal­lis­vaa­leis­sa) min­kä­lai­sen hin­nan esim. Kokoo­mus, SDP tai Vih­reät ovat val­mii­ta mak­sa­maan raken­ta­mi­ses­ta monil­le äänes­tä­jien­sä kan­nal­ta tär­keil­le ulkoilu‑, vir­kis­tys- ja lähi­luon­toa­lueil­le. Yhden Kivi­no­kan en usko sitä las­kua tai syök­sy­kier­ret­tä aut­ta­van oikaisemaan!

  103. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti:
    Eikö asuk­kai­den (nykyis­ten ja mah­dol­lis­ten uusien) kan­nal­ta oli­si jär­ke­vin­tä raken­taa asun­to­ja jokai­seen hin­ta- & laa­tu­luok­kaan? Jokai­sel­le jota­kin. Sil­loin­han sitä vali­koi­maa ja nii­tä asun­to­ja alkai­si löy­tyä parem­min niil­le­kin, joi­den kan­nal­ta lii­ka ris­kin­ot­to ei ole järkevää. 

    Kos­ka se hin­ta mää­räy­tyy mark­ki­noil­la, joil­la on yhtä pal­jon rahaa, raken­net­tiin miten tahan­sa, täs­tä seu­rai­si, että raken­net­tai­siin huo­nom­paa, jos­ta osta­ja mak­sai­si yhtä pal­jon kuin sii­tä paremmasta.
    Kun kysyn­tää riit­tää, ei myy­jäl­lä ole mitään syy­tä las­kea hin­taa, vaik­ka las­ki­si tasoa.

  104. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Eikö asuk­kai­den (nykyis­ten ja mah­dol­lis­ten uusien) kan­nal­ta oli­si jär­ke­vin­tä raken­taa asun­to­ja jokai­seen hin­ta- & laatuluokkaan?

    Ymmär­rän kaik­kiin hin­ta­luok­kiin raken­ta­mi­sen, mut­ta että laa­tu­luok­kiin­kin? Alue voi olla vähem­män viih­tyi­sä, asun­to pie­nem­pi, pie­nem­mäl­lä pihal­la, ilman par­ve­ket­ta, jne., mut­ta mik­si ihmees­sä asun­non pitäi­si olla huo­nom­paa laatua?

    1. Erilaat5uisia asun­to­ja kan­nat­taa raken­taa ja eri­ko­koi­sia, mut­ta ei asun­to­ja tas­a­puo­li­ses­ti hyviin ja huo­no­hin paik­koi­hin, vaan kaik­ki mah­dol­li­sim­man hyviinpaikkoihin.

  105. teek­ka­ri:
    Jos­sain maa­kun­nis­sa on varaa vali­ta raken­nus­pai­kat maa­pe­rän mukaan. Hel­sin­gis­sä mark­ki­na­ti­lan­ne on sel­lai­nen, että pas­kat­kin pai­kat kan­nat­taa rakentaa.

    Pas­kois­ta raken­nus­pai­kois­ta tulee etsi­mät­tä mie­leen Koi­vusaa­ri, jota Tatu Rau­ha­mä­ki kehui Hel­sin­gin käyt­tä­mät­tö­mäk­si hel­mek­si. Ihan fantastista. 

    Koi­vusaa­ri on mini­saa­ri, jon­ka pie­nuut­ta har­va polii­tik­ko oikeas­ti taju­aa. Saa­ren pin­ta-ala aio­taan meren täy­töil­lä kas­vat­taa yli vii­sin­ker­tai­sek­si Län­si­väy­län pohjoispuolella. 

    Mereen pitää kipa­ta kym­me­niä tuhan­sia ton­ne­ja maa­ta, että saa­daan pykät­tyä alu­eel­le tar­peek­si talo­ja, eli raken­ta­mi­nen “kan­nat­ta­vak­si”. Ja tämä siis sen jäl­keen kun meren­poh­ja on ensin ruo­pat­tu ja saa­tu poh­jas­sa ole­vat saas­teet liik­keel­le lähia­suk­kai­den ilok­si. (Vrt. Jätkäsaari)

    Tämän kei­no­te­koi­sen “Koi­vusaa­ren” läpi kul­kee lisäk­si kuusi­kais­tai­nen Län­si­väy­lä, jon­ka melu ja pien­hiuk­ka­set aiheut­ta­vat val­ta­van haas­teen raken­ta­mi­sel­le. Puhu­mat­ta­kaan vai­keis­ta liit­ty­mä­jär­jes­te­lyis­tä ym.

    Samal­la vie­res­sä ole­van Kata­ja­har­jun asuk­kaat kadot­ta­vat avoi­met meri­nä­kö­alan­sa. Tilal­le nousee vuo­sik­si sei­so­vat täy­te­maa­mas­sat. Sen jäl­keen beto­nia, beto­nia ja beto­nia (jos gryn­de­rei­tä sat­tuu raken­ta­mi­nen kiin­nos­ta­maan). Kal­liin uuden “A‑luokan” alu­een seu­rauk­se­na Kata­ja­har­jun veto­voi­ma ja hin­ta­ta­so tule­vat putoa­maan radikaalisti.

  106. lurk­ki: Kos­ka se hin­ta mää­räy­tyy mark­ki­noil­la, joil­la on yhtä pal­jon rahaa, raken­net­tiin miten tahan­sa, täs­tä seu­rai­si, että raken­net­tai­siin huo­nom­paa, jos­ta osta­ja mak­sai­si yhtä pal­jon kuin sii­tä paremmasta.
    Kun kysyn­tää riit­tää, ei myy­jäl­lä ole mitään syy­tä las­kea hin­taa, vaik­ka las­ki­si tasoa. 

    Nyt­hän juu­ri “raken­ne­taan huo­nom­paa, jos­ta osta­ja mak­saa yhtä pal­jon (tai jopa enem­män!) kuin sii­tä parem­mas­ta”. Sic!

    Lisäk­si on vaa­ra­na, että nuo “huo­not ome­nat” voi­vat pila­ta koko koril­li­sen hyviä “ome­noi­ta”, ts. nyt vie­lä hyvän asui­na­lu­een ja/tai sen ympä­ris­tön, mut­ta tämä­hän ei ole­kaan gryn­de­reit­ten yms. jou­kon huo­le­nai­he, kun­han vain ehti­vät itse rahastamaan.

  107. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Erilaat5uisia asun­to­ja kan­nat­taa raken­taa ja eri­ko­koi­sia, mut­ta ei asun­to­ja tas­a­puo­li­ses­ti hyviin ja huo­no­hin paik­koi­hin, vaan kaik­ki mah­dol­li­sim­man hyviinpaikkoihin.

    Sel­ven­nät­kö vie­lä, a) mik­si huo­no­laa­tui­sia siis kan­nat­taa yleen­sä­kin raken­taa ja b) mik­si nii­tä kan­nat­taa raken­taa hyvil­le paikoille?

    1. Itse­tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti ei kan­na­ta raken­taa huo­noa laa­tua, mut­ta kaik­kiin asun­toi­hin ei tar­vi­ta poream­met­ta tai jalo­puu­par­ket­tia, asun­to­ja voi olla myös pie­niä ja niin edel­leen. Samas­ta syys­tä kuin kaik­kien auto­jen ei tar­vit­se olla mersuja.

  108. ano­nyy­mi: Ymmär­rän kaik­kiin hin­ta­luok­kiin raken­ta­mi­sen, mut­ta että laa­tu­luok­kiin­kin? Alue voi olla vähem­män viih­tyi­sä, asun­to pie­nem­pi, pie­nem­mäl­lä pihal­la, ilman par­ve­ket­ta, jne., mut­ta mik­si ihmees­sä asun­non pitäi­si olla huo­nom­paa laatua? 

    Tar­koi­tin lähin­nä sitä, että jos on tar­koi­tus saa­da aikaan edul­li­sem­pia asun­to­ja, voi­si ne sijoit­taa etääm­mäl­le kal­liim­man puo­lei­sis­ta alueis­ta JA olla esim. varus­te­ta­sol­taan jon­kin ver­ran alle nykys­tan­dar­dien. Esim. peri­aat­teel­la: ei kal­lii­ta mate­ri­aa­le­ja, kork­ki­mat­toa par­ke­tin sijaan, perus­laat­taa KPH- ja WC-tiloi­hin, talo­sau­na asun­to­koh­tais­ten sijaan, ei par­vek­kei­ta, vaan kun­non piha-alue, mis­sä tilaa kaikille! 

    His­sien osal­ta ehdot­tai­sin seu­raa­vaa nor­mia (näi­hin “halpis”-asuntoihin): ei his­siä, pait­si sit­ten, kun ker­rok­sia alkaa olla enem­män. Jos joku ei jos­tain syys­tä enää jak­sa kavu­ta ylem­piin ker­rok­siin, voi­si hän vaih­taa kämp­pää ala­ker­rok­sen saman­ko­koi­sen asun­non asuk­kaan kans­sa ( tai muut­taa muu­al­le). Rahaa sääs­tyi­si kum­mas­ti, ja vie­lä elin­kaa­ren ajan.

    Sama jut­tu KPH:n tans­si­lat­tian kans­sa, eli, jos hoi­to edel­lyt­tää tila­vam­paa kylp­pä­riä, voi­si sel­lai­set KPH:t kaa­voit­taa pel­käs­tään nii­hin poh­ja­ker­rok­sen asun­toi­hin, joi­hin raih­nai­sem­mat senio­rit­kin vie­lä jak­sa­vat kul­kea. Kal­liim­man­puo­leis­ten (ovat­ko yhä?) vipu­ha­no­jen tilal­le hal­vem­mat perus­ha­nat, mikä­li hin­tae­roa on. 

    Näil­lä peri­aat­teil­la voi­si raken­taa aina­kin nii­tä yhteis­kun­nan rahoit­ta­mia asun­to­ja, niin johan alkai­si rahaa sääs­tyä. … ja moti­vaa­tio­ta työs­ken­te­lyyn oman ase­man edis­tä­mi­sek­si näil­lä asun­to­mark­ki­noi­den tika­puil­la (E‑luokasta, D‑, C- ja B‑luokkien kaut­ta koh­ti A‑luokkaa) alkai­si tuot­taa hedel­mää, edel­lyt­täen että työ­mark­ki­nat antai­si­vat sii­hen mahdollisuuden. 

    Yhteis­kun­nas­sa ei pitäi­si min­kään etui­suu­den tul­la vas­tik­keet­ta, kuin Manul­le illal­li­nen (ellet ole sit­ten louk­kaan­tu­mi­sen, sai­rau­den tai vas­taa­van syyn takia sisä­ti­loi­hin sidot­tu tai muu­ten työ­hön kyke­ne­mä­tön). Sii­nä mie­les­sä olen perus­tu­loa vas­taan, että edel­lyt­täi­sin sen saa­mi­sek­si aina­kin esim ros­ka­pat­rul­li-työ­tä kau­pun­gin jul­ki­sil­la alueil­la vaik­ka­pa päi­vä­nä pari­na kuu­kau­des­sa tai vii­kos­sa. Sitä työ­tä aina­kin Hel­sin­gis­sä näyt­täi­si (vali­tet­ta­vas­ti) riit­tä­vän yllin kyllin.

  109. Sel­lai­nen pie­ni ongel­ma on tuos­sa logii­kas­sa, että parem­pien asun­to­jen raken­ta­mi­ses­ta valuu hyö­tyä murusi­na alas­päin, että voi käy­dä myös niin, että luk­susa­sun­not osta­vat ulko­mail­la asu­vat rik­kaat — Hel­sin­gis­sä kimi­räik­kö­set, Wie­nis­sä uus­see­lan­ti­lai­set ja jal­ka­pal­lo­täh­det, ja Lon­toos­sa ara­bi­mil­jar­döö­rit. Täl­löin ei vapau­du mitään asun­to­ja, vaan kal­liit asun­not kes­kei­sil­lä pai­koil­la ovat pää­osin tyhjillään.

  110. Saa­re­lai­nen: Pas­kois­ta raken­nus­pai­kois­ta tulee etsi­mät­tä mie­leen Koi­vusaa­ri, jota Tatu Rau­ha­mä­ki kehui Hel­sin­gin käyt­tä­mät­tö­mäk­si hel­mek­si. Ihan fantastista. 

    Koi­vusaa­ri on mini­saa­ri, jon­ka pie­nuut­ta har­va polii­tik­ko oikeas­ti taju­aa. Saa­ren pin­ta-ala aio­taan meren täy­töil­lä kas­vat­taa yli vii­sin­ker­tai­sek­si Län­si­väy­län pohjoispuolella. 

    Mereen pitää kipa­ta kym­me­niä tuhan­sia ton­ne­ja maa­ta, että saa­daan pykät­tyä alu­eel­le tar­peek­si talo­ja, eli raken­ta­mi­nen “kan­nat­ta­vak­si”. Ja tämä siis sen jäl­keen kun meren­poh­ja on ensin ruo­pat­tu ja saa­tu poh­jas­sa ole­vat saas­teet liik­keel­le lähia­suk­kai­den ilok­si. (Vrt. Jätkäsaari)

    Tämän kei­no­te­koi­sen “Koi­vusaa­ren” läpi kul­kee lisäk­si kuusi­kais­tai­nen Län­si­väy­lä, jon­ka melu ja pien­hiuk­ka­set aiheut­ta­vat val­ta­van haas­teen raken­ta­mi­sel­le. Puhu­mat­ta­kaan vai­keis­ta liit­ty­mä­jär­jes­te­lyis­tä ym.

    Samal­la vie­res­sä ole­van Kata­ja­har­jun asuk­kaat kadot­ta­vat avoi­met meri­nä­kö­alan­sa. Tilal­le nousee vuo­sik­si sei­so­vat täy­te­maa­mas­sat. Sen jäl­keen beto­nia, beto­nia ja beto­nia (jos gryn­de­rei­tä sat­tuu raken­ta­mi­nen kiin­nos­ta­maan). Kal­liin uuden “A‑luokan” alu­een seu­rauk­se­na Kata­ja­har­jun veto­voi­ma ja hin­ta­ta­so tule­vat putoa­maan radikaalisti.

    Täyt­tää voi­si enem­män­kin. Kau­pun­ki teki­si var­mas­ti voit­toa laa­jen­ta­mal­la Jät­kä­saar­ta ja Her­ne­saar­ta pari neliö­ki­lo­met­riä. Jos Kata­ja­har­jun asuk­kai­den meri­nä­kö­alat katoa­vat, jon­kin­lai­nen kor­vaus oli­si ehkä paikallaan.

  111. Mat­ti:
    Omas­sa kau­pun­gin­osas­sa Hel­sin­gis­sä on ollut käy­tän­tö­nä että kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­ja on raken­net­tu ns. hyvil­le pai­koil­le ja vastaavasti… 

    Tuo ei oli­si ongel­ma, jol­lei sosi­aa­li­seen raken­ta­mi­seen pum­pat­tai­si veron­mak­sa­jien, siis sinun ja minun raho­ja. Jos sys­tee­mi oli­si ter­ve, vuo­kra- ja omis­tus­yh­tiöt löy­täi­si­vät oikean paikkansa.

  112. Kal­le: Tuo ei oli­si ongel­ma, jol­lei sosi­aa­li­seen raken­ta­mi­seen pum­pat­tai­si veron­mak­sa­jien, siis sinun ja minun raho­ja. Jos sys­tee­mi oli­si ter­ve, vuo­kra- ja omis­tus­yh­tiöt löy­täi­si­vät oikean paikkansa. 

    Miten­käs se raha­pump­pu teil­lä­päin toimii?
    Meil­lä­päin vuo­kra­ta­lo­yh­tiöt pär­jää­vät miten­ku­ten omil­laan ja rahaa saa edul­li­ses­ti pan­kis­ta. Kau­pun­ki jou­tuu kyl­lä takaa­maan, mut­ta eipä se mikään pump­pu ole.

    1. Sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa tue­taan sil­lä, että ton­tis­ta ei todel­li­suu­des­sa peri­tä lähes­kään mark­ki­na­hin­taa vas­taa­vaa maan­vuo­kraa. Pie­ni­tu­lois­tan asu­mis­kus­tan­nus­ten alen­ta­mi­nen on käy­tän­tö­nä kaik­kial­la maa­il­mas­sa. Se on kau­pun­geuis­sa välttämättömyys.

  113. Vil­le:
    Sel­lai­nen pie­ni ongel­ma on tuos­sa logii­kas­sa, että parem­pien asun­to­jen raken­ta­mi­ses­ta valuu hyö­tyä murusi­na alas­päin, että voi käy­dä myös niin, että luk­susa­sun­not osta­vat ulko­mail­la asu­vat rik­kaat – Hel­sin­gis­sä kimi­räik­kö­set, Wie­nis­sä uus­see­lan­ti­lai­set ja jal­ka­pal­lo­täh­det, ja Lon­toos­sa ara­bi­mil­jar­döö­rit. Täl­löin ei vapau­du mitään asun­to­ja, vaan kal­liit asun­not kes­kei­sil­lä pai­koil­la ovat pää­osin tyhjillään. 

    Mei­naat, että jos Hel­sin­gin seu­dul­le raken­ne­taan 200 000 ylemml­le kes­ki­luo­kal­le täh­dät­tyä asun­toa, ne kaik­ki mene­vät kimi­räik­köi­sil­le? Jos menee, niin sit­ten meil­lä on lois­ta­va bis­nis käsis­säm­me. Teh­dään lisää.

    Sii­tä ei ole hyö­tyä, jos raken­ne­taan 100 kap­pa­let­ta kah­den mil­joo­nan asun­to­ja. Ongel­ma­na ei ole hin­ta, vaan luku­mää­rä. Nii­tä asun­to­ja pitää teh­dä 100 000 kap­pa­let­ta. Noil­la mää­ril­lä hin­nat tule­vat jää­mään suh­teel­li­sen taval­li­sil­le­kin ihmi­sil­le mahdollisiksi.

  114. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pie­ni­tu­lois­tan asu­mis­kus­tan­nus­ten alen­ta­mi­nen on käy­tän­tö­nä kaik­kial­la maa­il­mas­sa. Se on kau­pun­geuis­sa välttämättömyys.

    Mik­si on vält­tä­mät­tö­myys? Eikä var­maan­kaan tue­ta kaikkialla.

    Jos ei tuet­tai­si, pie­ni­tu­lois­ten asu­mi­sen hin­ta var­maan­kin las­ki­si, tai asuin­pai­kat löy­tyi­si­vät vähän etääm­pää kes­kus­tas­ta. Jos hit­sa­rin ei kan­na­ta asua kapun­gis­sa, hit­sa­taan muu­al­la. Jos sii­voo­jan ei kan­na­ta asua kau­pun­gis­sa, nos­te­taan palk­kaa, tai teh­dään jotain muu­ta jär­ke­vää. Mik­si mark­ki­noi­den toi­min­taa on muka pak­ko häiritä/ohjata tuil­la täs­sä tapauksessa?

  115. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa tue­taan sil­lä, että ton­tis­ta ei todel­li­suu­des­sa peri­tä lähes­kään mark­ki­na­hin­taa vas­taa­vaa maan­vuo­kraa. Pie­ni­tu­lois­tan asu­mis­kus­tan­nus­ten alen­ta­mi­nen on käy­tän­tö­nä kaik­kial­la maa­il­mas­sa. Se on kau­pun­geis­sa välttämättömyys.

    Niin siis teilläpäin…
    Pie­nis­sä kau­pun­geis­sa se ei ole tar­peen, saa­ti sit­ten välttämättömyys.
    Enpä sil­ti pidä ko. käy­tän­töän­ne var­si­nai­se­na rahapumppuna.

  116. Kal­le: Tuo ei oli­si ongel­ma, jol­lei sosi­aa­li­seen raken­ta­mi­seen pum­pat­tai­si veron­mak­sa­jien, siis sinun ja minun raho­ja. Jos sys­tee­mi oli­si ter­ve, vuo­kra- ja omis­tus­yh­tiöt löy­täi­si­vät oikean paikkansa.

    Hyvä­hän se on sanoa, jos saat tar­peek­si palk­kaa ja/tai perit asun­non. Oli­sit var­maan tois­ta miel­tä jos sai­sit palk­kaa 1 600 €/kk, jou­tui­sit käyt­tä­mään autoa pääs­täk­se­si töi­hin ja asui­sit asun­nos­sa jon­ka vuo­kra on 700 €/kk.

  117. Juho Laa­tu: Mik­si on vält­tä­mät­tö­myys? Eikä var­maan­kaan tue­ta kaikkialla.

    Jos ei tuet­tai­si, pie­ni­tu­lois­ten asu­mi­sen hin­ta var­maan­kin las­ki­si, tai asuin­pai­kat löy­tyi­si­vät vähän etääm­pää kes­kus­tas­ta. Jos hit­sa­rin ei kan­na­ta asua kapun­gis­sa, hit­sa­taan muu­al­la. Jos sii­voo­jan ei kan­na­ta asua kau­pun­gis­sa, nos­te­taan palk­kaa, tai teh­dään jotain muu­ta jär­ke­vää. Mik­si mark­ki­noi­den toi­min­taa on muka pak­ko häiritä/ohjata tuil­la täs­sä tapauksessa?

    Olen peri­aat­tees­ta samaa miel­tä, mut­ta suit­si­ma­ton mark­ki­na­ta­lous joh­taa a) kur­jim­pien sanan­mu­kai­seen nään­ty­mi­seen ja b) koko­nai­suu­den kan­nal­ta epä­op­ti­maa­li­seen tulokseen.

    Tätä voi asu­mi­sen suh­teen aja­tel­la siten, että on koko­nai­suu­den kan­nal­ta edul­li­sem­paa tukea sii­voo­jan asu­mis­ta kau­pun­gis­sa kuin antaa hänen olla työt­tö­mä­nä maa­seu­dul­la. (Hit­sa­ri on palk­kan­sa puo­les­ta huo­no esi­merk­ki pienituloisesta.)

    Tähän tosin löy­tyy hyvä vas­ta-argu­ment­ti sii­tä, että vaik­ka pie­ni­palk­kais­ta on syy­tä tukea, asu­mi­seen sidot­tu tuki ei vält­tä­mät­tä ole miten­kään hyvä rat­kai­su, vaan oli­si lopul­ta parem­pi saa­da se muu tuki riit­tä­mään ja jät­tää ihmi­sel­le itsel­leen omien pre­fe­rens­sien­sä (asuin­paik­ka vs. työ­mat­ka ja muu elin­ta­so) miet­ti­mi­nen. Suo­raan asu­mi­sen hin­taan sidot­tu tuki vuo­taa maa­no­mis­ta­jil­le aina­kin suo­ma­lai­sel­la kiinteistölainsäädännöllä.

    Minul­la ei ole asu­mi­sen tuke­mi­sen koh­dal­la tie­dos­sa­ni yhtään län­si­maa­lais­tyyp­pis­tä yhteis­kun­taa, jos­sa ei oli­si yhteis­kun­nan taval­la tai toi­sel­la tuke­maa asu­mis­ta (mark­ki­noi­ta edul­li­sem­pia vuo­kra-asun­to­ja, asu­mis­tu­kea) tar­jol­la pie­ni­tu­loi­sim­mil­le. Vii­sas­tun kyl­lä mie­lel­lä­ni, jos esi­merk­ke­jä löytyy.

  118. Vihe­rins­si: Olen peri­aat­tees­ta samaa miel­tä, mut­ta suit­si­ma­ton mark­ki­na­ta­lous joh­taa a) kur­jim­pien sanan­mu­kai­seen nään­ty­mi­seen ja b) koko­nai­suu­den kan­nal­ta epä­op­ti­maa­li­seen tulokseen.

    Miten suit­si­ma­ton mark­ki­na­ta­lous liit­tyy pie­ni­tu­lois­ten kau­pun­kia­su­mi­sen tukemiseen?

    Tätä voi asu­mi­sen suh­teen aja­tel­la siten, että on koko­nai­suu­den kan­nal­ta edul­li­sem­paa tukea sii­voo­jan asu­mis­ta kau­pun­gis­sa kuin antaa hänen olla työt­tö­mä­nä maa­seu­dul­la. (Hit­sa­ri on palk­kan­sa puo­les­ta huo­no esi­merk­ki pienituloisesta.)

    Sii­voo­jia tar­vi­taan, joten tuen puut­tues­sa hän tai joku muu sii­voai­si kau­pun­gis­sa. Jos sii­voa­mi­nen oli­si lii­an kal­lis­ta, ehkä sii­vout­ta­ja muut­tai­si maa­seu­dul­le hal­vem­pien kus­tan­nus­ten hou­kut­te­le­ma­na. En pys­ty näke­mään täs­sä mitään työl­li­syys­ka­ta­stro­fia, joka pakot­tai­si yhteis­kun­nat tuke­maan köy­hien kau­pun­kia­su­mis­ta. Kyl­lä mark­ki­nat löy­tä­vät oikeat hin­nat asu­mi­sel­le, työl­le ja sijain­nil­le, jos tukia ei ole.

    Tähän tosin löy­tyy hyvä vas­ta-argu­ment­ti sii­tä, että vaik­ka pie­ni­palk­kais­ta on syy­tä tukea, asu­mi­seen sidot­tu tuki ei vält­tä­mät­tä ole miten­kään hyvä rat­kai­su, vaan oli­si lopul­ta parem­pi saa­da se muu tuki riit­tä­mään ja jät­tää ihmi­sel­le itsel­leen omien pre­fe­rens­sien­sä (asuin­paik­ka vs. työ­mat­ka ja muu elin­ta­so) miet­ti­mi­nen. Suo­raan asu­mi­sen hin­taan sidot­tu tuki vuo­taa maa­no­mis­ta­jil­le aina­kin suo­ma­lai­sel­la kiinteistölainsäädännöllä.

    Aivan. Tätä suun­nil­leen ajat­te­lin, kun kysee­na­lais­tin väit­teen köy­hien kau­pun­kia­su­mi­sen tuke­mi­sen vält­tä­mät­tö­myy­des­tä. Usein väi­te­tään myös, että täl­lai­set pai­kal­li­set asu­mi­sen tuet nos­ta­vat suo­raan vuo­kria ja asun­to­jen hintoja.

    Minul­la ei ole asu­mi­sen tuke­mi­sen koh­dal­la tie­dos­sa­ni yhtään län­si­maa­lais­tyyp­pis­tä yhteis­kun­taa, jos­sa ei oli­si yhteis­kun­nan taval­la tai toi­sel­la tuke­maa asu­mis­ta (mark­ki­noi­ta edul­li­sem­pia vuo­kra-asun­to­ja, asu­mis­tu­kea) tar­jol­la pie­ni­tu­loi­sim­mil­le. Vii­sas­tun kyl­lä mie­lel­lä­ni, jos esi­merk­ke­jä löytyy.

    Rik­kais­sa poh­jois­mais­tyyp­pi­sis­sä yhteis­kun­nis­sa tulo­ja pyri­tään tasaa­maan, ja kaik­kia köy­hiä siis tue­taan (ja tuo­ta tukea käy­te­tään asu­mi­seen­kin). Voi olla myös asu­mi­seen kor­va­mer­kit­tyä tukea. Mut­ta ei tämä vie­lä tar­koi­ta, että oli­si vält­tä­mä­tön­tä antaa lisä­tu­kea kaupunkiasumiseen.

  119. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Itse­tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti ei kan­na­ta raken­taa huo­noa laa­tua, mut­ta kaik­kiin asun­toi­hin ei tar­vi­ta poream­met­ta tai jalo­puu­par­ket­tia, asun­to­ja voi olla myös pie­niä ja niin edelleen.

    Eli “laa­dul­la” tar­koi­te­taan­kin varus­te­lua? Minul­le tuli sanas­ta “laa­tu” enem­män mie­leen raken­ta­mi­seen, raken­nuk­seen, sen ympä­ris­töön (piha, met­sät, raken­nuk­sen asen­to, jne.) ja asun­non poh­ja­piir­rok­seen liit­ty­vät sei­kat kuin par­ket­ti­lat­tia tai amme.
    Mikä­li kysees­sä ei ole vuo­kra-asun­to, tuol­la varus­te­lul­la kai ei ole niin suur­ta mer­ki­tys­tä, kos­ka remont­tia voi vapaas­ti halu­tes­saan teh­dä — par­ke­tit ja ammeet löy­ty­vät kau­pas­ta. Poh­ja­piir­ros­ta­kin voi jos­sain mää­rin muut­taa, mut­ta kyl­py­huo­neen koko tai kan­ta­vien sei­nien siir­to ei lie­ne sil­lä lis­tal­la. Sen sijaan nois­sa toi­ses­sa asiois­sa* vaih­toeh­toi­na ovat asun­toon jää­mi­nen, pois muut­ta­mi­nen ja erias­teis­ten talon uudel­leen­ra­ken­ta­mis­ten pus­ke­mi­nen läpi yhtiökokouksissa.

    *) Oli­sin käyt­tä­nyt täs­sä sanaa laa­tu, mut­ta se oli­kin näp­pä­räs­ti uudel­leen­mää­ri­tel­ty tar­koit­ta­maan mui­ta asioita.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.