Rakenteellinen työttömyys

23.12.2012 · Aihe: Talouspolitiikka 

(Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa)

Patruuna-aikana Kekkosen hallitessa maata oli tapana, että paikkakuntaa hallinnut tehdas otti kokonaisvastuun väestön työllistämisestä. Koulunsa päättäneet pääsivät halutessaan tehtaalle töihin, nekin joiden todistus oli huono tai ruumiinrakenne hintelä. Tehtaalle oli kunnia-asia huolehtia työntekijöistään eläkeikään saakka, vaikka työkyky alkoi jo vähän reistailla.

Tämä on mennyttä. Yritysten välinen raaka kilpailu estää moisen laajasydämisyyden. Näin toimiva yritysjohtaja olisi pian entinen yritysjohtaja tai entisen yrityksen johtaja.

Nyt työllistymisen tulee kannattaa molemmille tai työsuhdetta ei synny. Työntekijän tulee saada niin paljon palkkaa, että työhön meno kannattaa ja työnantajan tulee saada palkalle riittävästi vastinetta. Yhä useammin jompikumpi edellytys puuttuu. Tästä johtuu rakenteellisen työttömyyden kasvu. Tämä on hyvä tunnustaa, jos haluamme nostaa työllisyyden muiden Pohjoismaiden tasolle. Työmarkkinoita pitää välillä auttaa erilaisin tuin, jotta kaikki saataisiin töihin.

Vasta koulusta valmistunut ei aluksi ole kovin hyvä ja osaava, mutta oppii työn mukana. Vaikka työnantaja joutuu aluksi maksamaan vähän turhasta, nuoren palkkaaminen on hyvä investointi, jos hän harjaannuttuaan jää yritykseen pitkäksi aikaa. Mitä lyhyempiä ovat työsuhteet, sitä kannattamattomampaa on palkata nuoria. Riskinä on, että koulii hyvää työvoimaa kilpailijalle. Olisi järkevää, että valtio osallistuisi näihin koulutuskustannuksiin niin kuin se osallistuu nuorten koulutukseen muutenkin. Voisiko nuoresta työntekijästä hänen ensimmäisessä työpaikassaan saada automaattisesti muutaman kuukauden ajan palkkatukea?

Joskus hyvätkin työntekijät muodostavat riskin työnantajan silmissä. On peräti suotavaa, että nuori nainen päätyy äitiyslomalle, mutta työnantajalle se tietää noin kymppitonnin laskua. Kukaan ei myönnä syrjivänsä nuoria naisia työhönotossa, mutta tilastot paljastavat syrjinnän yleisyyden.. Hutera terveys tai viidenkympin ikä ei tee kenestäkään huonoa työntekijää, mutta työkyvyttömyyseläkkeen riski voi olla työnantajan silmissä liian korkea. Niinpä nuorten naisten lisäksi viisikymmentä vuotta täyttäneiden tai terveydentilaltaan haavoittuvien on vaikea päästä töihin. Se ei ole ikävää vain heidän itsensä kannalta. Se on ikävää koko kansantalouden kannalta.

Lapsilisää kutsutaan lapsilisäksi, koska se olin alun perin palkanlisä, joka työnantajat velvoitettiin maksamaan lapsiperheiden huoltajille. Ei pitänyt olla yllätys, että monilapsisten perheiden isien ja äitien oli vaikea päästä töihin. Nopeasti päädyttiinkin keräämään rahat lapsilisiin tasapuolisesti kaikilta työnantajilta. Samasta syystä äitiyden kustannukset pitäisi tasata työnantajien kesken. Niin pitäisi myös tasata työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset, jos kohonnut riski on tiedossa jo työntekijää palkattaessa. On sinänsä järkevää, että suuret työnantajat ovat vastuussa henkilökuntansa sairauseläkkeistä, sillä se motivoi pitämään hyvää huolta työvoimasta.

Juhana Vartiainen esitti Iisalmen Sanomien haastattelussa, että eläkeikää lähenevä voisi saada alempaa palkkaa, koska hänen tuottavuutensakin on alentunut. Tämä synnytti ymmärrettävää raivoa. Vartiaisen analyysi ikääntyneiden syrjinnästä työpaikoilla on kiistaton. Työnantajat sanovat avoimesti, että yrittävät päästä eroon 63 vuotta täyttäneistä. Haastattelussa ei ajatuksen kokonaisuus ei kuitenkaan tainnut välittyä.

Yksi osa huonommuuttamme Ruotsiin on ikääntyneiden alhainen työllisyys. Eläkeikää on yritetty nostaa superkarttumalla. Eläkkeestä tulee huomattavasti parempi, jos jatkaa töissä 63 vuotta täytettyään. Työntekijän motivointi ei riitä. Vaiettu asia on, että työnantajien asenteet estävät eläköitymisiän nousua.

Itse olen 61-vuotias, eikä kaikki työ suju enää samaan tahtiin kuin nuorempana. Olen kuitenkin siinä onnellisessa asemassa, että voin itse suunnata tekemiseni asioihin, joissa iästä ja kokemuksesta on pikemminkin etua kuin haittaa. Ikääntyvien menestyminen ja viihtyminen töissä edellyttää työtehtävien sopeuttamista iän tuomiin muutoksiin. Se taas edellyttää hyvää tahtoa työnantajalta. Usein työnantaja toivoo työntekijän menevän eläkkeelle heti 63 vuotta täytettyään, jotta voisi palkata pienemmällä palkalla tilalle nuoren, energisen ja paremmin koulutetun. Eläkkeelle on helppo savustaa vaatimalla ikääntyneeltä samanlaista työpanosta kuin nuorilta. Moni syyttää omaa jaksamistaan, vaikka pitäisi syyttää joustamatonta työnantajaa.

On luonnoton ajatus, että työtä pitäisi tehdä täysillä loppuun asti ja lopettaa kerralla. Normaaliin elämään kuuluu työtahdin asteittainen rauhoittuminen. Työnantajan silmissä taas täysi palkka edellyttää täyttä työpanosta. Urakkatyössä palkka alenee luonnostaan tahdin hiipuessa. Palomies menettää savusukelluslisänsä, kun ei enää savusukeltamiseen sovellu.

Väheneviä voimia on kompensoitu tarjoamalla mahdollisuus osa-aikaeläk­keeseen. Tämä menee ohi maalin. Vaikka olisi joka toisen viikon lomalla, joka toisena viikkona pitää pystyä nuoren työtahtiin. Olisi kaikkien kannalta parempi, että iän alkaessa painaa voisi siirtyä helpompiin hommiin ja rauhallisempaan työtahtiin. Silloin olisi työssäkin mukavampaa. Menetetyn ansion voisi korvata kokonaan tai osittain osaeläkkeellä, joka olisi muuten samanlainen kuin osa-aikaeläke, paitsi että työajan lyhentämistä ei edellytettäisi. Osaeläkkeen valitseminen pienentäisi lopullista eläkettä verrattuna täysillä työskentelyyn, mutta nostaisi sitä verrattuna eläkkeelle siirtymiseen.

 

 

 

Kommentit

147 Vastausta artikkeliin “Rakenteellinen työttömyys”

  1. Kalle kirjoitti 23.12.2012 kello 10:45

    Osmo, olet oikeassa sanoessasi:

    “…Tämä on mennyttä. Yritysten välinen raaka kilpailu estää moisen laajasydämisyyden…”

    Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon erilaisten yritysten erilainen työllistävyys. PKT-sektorin perheyritykset ovat tunnetusti parempia työllistäjiä kuin suuret yritykset. Perheyrityksen sykli on paljon pidempi kuin kvartaali. Perheyrityksessä tunnetaan työntekijät usein paremmin ja ymmärretään, mikä hieman vanhemman työntekijän asema ja paikka on työyhteisössä.

    Suomen verotus ja ennen kaikkea pääomaverotus on kuitenkin viritetty tukemaan suuryrityksiä. Kannattaa verrata Suomea esimerkiksi Saksaan, niin ymmmärtää ongelman.

    Suomessa ollaan tilanteessa, jossa on yleensä täysi mahdottomuus tehdä pienen yrityksen sukupolven vaihdosta. Keskisuurissa, kansainvälistyneissä yrityksissä se on hyvällä verosuunnittelulla mahdollista, mutta tarkoittaa käytännössä omistusten siirtämistä muualle kuin Suomeen. 🙁

    Kun PKT-sektorin yritys myydään ulkomaille (ja saatu raha siirretäään turvaan muualle kuin Suomeen) uusi kansainvälinen omistaja parhaassa tapauksessa saneeraa, lopettaa päällekkäiset hallintorakenteet ja “tervehdyttää” työntekijöiden profiilin. Huonoimmassa tapauksessa kyse on vain teknologian siirrosta halvempiin maihin.

    Kun pääomaverotuksessa päästään tilanteeseen, jossa jokin muukin asia ohjaa kuin pelkkä kateus, niin ollaan aika pitkällä. 😉 SItä saa mitä tilaa. Nyt on tilattu tällaiset kvartaalitaloustyömarkkinat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.12.2012 kello 11:01

    Suomen verotus ja ennen kaikkea pääomaverotus on kuitenkin viritetty tukemaan suuryrityksiä. Kannattaa verrata Suomea esimerkiksi Saksaan, niin ymmmärtää ongelman.

    Se, että kolmikantaneuvotteluista puuttuu pienten ja keskisuurten yritysten edustus ja elinkeinoelämän ääni edustaa vain vanhoja elefantteja, on johtanut tähän. Tämä tulee meille kalliiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Raimo K kirjoitti 23.12.2012 kello 10:46

    Osmo: “Yritysten välinen raaka kilpailu estää moisen laajasydämisyyden. Näin toimiva yritysjohtaja olisi pian entinen yritysjohtaja tai entisen yrityksen johtaja.”

    Ei se taida johtua yritysten välisestä kilpailusta.
    Ennen patruuna oli myös yrityksen omistaja tai omistajasuvun patruuna ja hän sai tehdä tehtaallaan mitä halusi – ja monet patruunat tunsivat yhteiskuntavastuunsa.

    Nykyisin omistajat ovat kasvottomia institutionaalisia sijoittajia, jotka eivät tunne muuta kuin kvartaalin tuottovaatimuksensa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 29

  4. Kalle kirjoitti 23.12.2012 kello 11:53

    Osmo Soininvaara: Se, että kolmikantaneuvotteluista puuttuu pienten ja keskisuurten yritysten edustus ja elinkeinoelämän ääni edustaa vain vanhoja elefantteja, on johtanut tähän. Tämä tulee meille kalliiksi.

    Tuo on relevantti asia, mutta vain osa syy. Kyllä äärivasemmistolainen pääomaverotuspolitiikka on vähintään yhtä iso tekijä. Perintövero esimerkiksi ei sovi nykyaikaiseen yhteiskuntaan, puhumattakaan yritysten verotuksen vääristymistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  5. JouniL kirjoitti 23.12.2012 kello 12:19

    Ongelma ei ole pelkästään yksityisellä puolella.
    Se on suuri myös kunnallisella.
    Itse edustana pitkän koulutuksen alaa jossa kokemus vain lisää arvoa. Silti hyvin julkisesti yhdessä työpaikassani sanottiin ettei yli 50-vuotiasta ole mihinkään. Valitettavasti tämä myös näkyi suhtautumisessa. Seurauksena paljon ennenaikasia eläkkeelle jääntejä.

    Minusta kuitenkin ensin julkisen pitäisi näyttää mallia eikä yksityisen. Nyt tämä malli on vahva ikäsryjintä.

    Joten asenne on ensimmäinen joka pitää muuttaa.

    Toinen asia jota ei ole kunnolla nostettu esille on mahdollisuus vähentää työtahtia, kun voimat hiipuvat. On ymmärrettävää ettei kovassa kilpailussa oleva firma voi lisätä kuluja/laskea tuottavuutta tämän takia.

    Miksi ei yksinkertaisesti annettaisi mahdollisuutta käyttää vaikka eläkerahaa korvaamaan vähentynyt työaika tai vähemmän vaativasta työstä johtuva palkan alennus. Uskoisin että moni vanheneva olisi valmis jatkamaan jos vain saisi voimia vastaavaa työtä, eikä samalla kokisi kohtuuttonta ansiotason laskua.

    Olen ajatuksineni hyvin samoilla linjoilla blogin kirjoittajan kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  6. ari kirjoitti 23.12.2012 kello 12:24

    Nämä entisajan patruunat tunsivat yhteiskuntavas-tuunsa siinäkin mielessä, että tyytyivät nykynäkö-kulmasta sangen vaatimattomiin palkkoihin ja mui-hin etuuksiin. Yritysjohtajien roopeankkamainen ahneus on meillä melko tuore ilmiö. Ja kaikkein kummallisinta on, ettei valtionyrityksissäkään tuolle ahneudelle ole asetettu juuri minkäänlai-sia pidäkkeitä, tai jos on, niin niistä ei ole välitetty.
    Hyvä kirja aiheesta on Markku Kuisman Rosvoparonien paluu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  7. Liian vanha kirjoitti 23.12.2012 kello 13:05

    “Työnantajat sanovat avoimesti, että yrittävät päästä eroon 63 vuotta täyttäneistä. Haastattelussa ei ajatuksen kokonaisuus ei kuitenkaan tainnut välittyä.

    Yksi osa huonommuuttamme Ruotsiin on ikääntyneiden alhainen työllisyys. ”

    Ruotsissa työsopimuslaki suojaa ikääntynyttä, ei työnantajien hyvä tahto.Samoin Suomea varhaisempi eläköityminen on mahdollista :Työeläkkeelle voi siirtyä 61 vuoden iästä alkaen haluamanaan ajankohtana.
    Mutta työsopimuslain suojissa moni voi jatkaa pidempään

    Hyvä esiemerkki on TeliaSonera, Nybergin tultua tj:ksi hän yritti päästä eroon iäkkäistä.Suomessa se onnistui, mutta ei Ruotsissa.

    Ruotsissa on myös laajempi julkinne sektori ja sekin edesauttaa ikääntyneiden työllisyydessä, sillä virkamiesten irtisanomsikynnys on korkea Ruotsissakin

    Kolmas syy on ,että Ruotsissa työkyvyttömyyseläkkeelle pääsee vasta 30 ikävuoden jälkeen.
    Tanska nosti työkyvyttömyyseläkerajan 40 vuoteen, siihen saakka eletään sossun luukulla tai kuntoutuksessa.

    Neljäs syy on Suomen temputus orjatöillä, ne eivät ole työsuhteita ja niinpä oratyöläiset eivät kirjaudu työllisiksi eivätkä työvoimaan .

    Muissa Pohjoismaissa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja niinpä nämä pakkotyöllistetyt ovat normaalissa työsuhteessa

    Tanskan ja Ruotsin mallion haettu Suomesta ns Leppäsenlain mukainen malli

    Tanskassa ikääntyneiden työllisyysaste on hiipunut Suomen tasolle työllisyys-varhaisekäkelakien huononnusten vuoksi

    Työllisyysaste ikäryhmittäin eräissä Pohjoismaissa – Valtioneuvosto

    valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/vn/hallitus/…/fi.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  8. Heikki kirjoitti 23.12.2012 kello 15:08

    Miksei valtio maksa äitiyslomaa?

    Näitä täysin hölmöjä yritysvelvoitteita on paljon, enkä ole niitä erityisemmin edes jaksanut tutkiskella. Jos yritys joutuu maksamaan esimerkiksi tuotteidensa laatutestauksia, ja joku yliaktiivinen virkamies kohdistaa useita tarkistuksia lyhyellä ajalla samaan firmaan, niin tuo firma saadaan helposti hengiltä.

    Valtio maksamaan näitä velvotteita, niin yritysten tulevaisuudennäkymät, ja toimiminen huomattavasti helpottuvat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.12.2012 kello 16:25

    Valtio maksaa äitiyslomista osan, osa jhää yrityksen maksettavaksi. Suurempi kustannus yritykselle tulee kuitenkin sijaisen ottamisesta ja hänen perehdyttämisestään ja tulevan äidin poissaoloista lapsen sairastuttua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Juho Laatu kirjoitti 23.12.2012 kello 16:23

    … äitiyden kustannukset pitäisi tasata työnantajien kesken. Niin pitäisi myös tasata työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset, jos kohonnut riski on tiedossa jo työntekijää palkattaessa.

    Hyvä linjaus. Tuollaisten työntekijäkohtaisten riskien pitääkin mennä valtion eikä työnantajan piikkiin, jos halutaan lopettaa noiden ryhmien syrjiminen työelämässä.

    Ehdotuksesta poiketen työntekijän yleisen terveysriskin voisi poistaa työnantajalta kokonaan. Kai vanhemmilla työntekijöillä sairastumistodennäköisyys on suurempi, ja sitä kautta myös syrjimistarve. Ei työnantajan tarvitse olla vastuussa muista kuin huonoista työolosuhteista johtuneista sairauksista ja tapaturmista. Niihin työnantaja voi vaikuttaa hyvillä työoloilla.

    Työntekijöiden yleinen hyvä terveys on työnantajalle eduksi kaikissa ikäluokissa, joten järkevä työnantaja satsaa hieman terveyteen joka tapauksessa.

    Juhana Vartiainen on oikeassa siinä, että työkyvyn heiketessä, syystä tai toisesta, ei ole järkevää, että työnantajan pitää maksaa täyttä palkkaa vajaasta työstä. Tässäkin valtio voi tulla väliin.

    Ehdotetun tyylinen työntekoa rajoittamaton tuki sopii muillekin ryhmille kuin eläkkeelle siirtymässä oleville. Tarvitaan myös mekanismeja, joilla työnantajan maksamaa palkan osaa voi laskea näissä tilanteissa alemmas.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  11. Jouni Martikainen kirjoitti 23.12.2012 kello 16:36

    Heikki:
    Miksei valtio maksa äitiyslomaa?

    Sehän maksaa. Mutta monien työehtosopimusten osapuolet ovat keskenään sopineet, että meidän alan ihmisillepä valtion maksama äitiysloman korvaus ei olekkaan riittävä, vaan äitiyslomalaisille pitääkin maksaa enemmän. Ja sen parannuksen työnantajat sitten maksavat siihen päälle omasta pussistaan ihan sen mukaan kuin sen alan työnantajaliitto on hyväksynyt maksettavaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  12. nos kirjoitti 23.12.2012 kello 16:36

    Vartiainen ja kumppanit esittävät palkkojen alentamista ratkaisuksi työvoiman syjintään käyttäen mallina Ruotsia, vaikka Ruotsissa homma taitaakin perustua tiukempaan ja erilaiseen sääntelyyn. Eipä siinä, kahvilan pöydällä lojuvasta hesarista huomasin, että Vartiainen on taas tänään irti: hänen mielestään näköjään ihmisiä on maailmassa liian vähän (maahanmuuttoa lisää), siivoojien palkat ovat liian korkeita (siis maahanmuuttoa lisää) ja työnantajat eivät osaa enää nostaa palkkoja (siis maahanmuuttoa lisää). Ihan vain tieteellisesti tässä todennan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  13. Liian vanha kirjoitti 23.12.2012 kello 16:36

    ” Voisiko nuoresta työntekijästä hänen ensimmäisessä työpaikassaan saada automaattisesti muutaman kuukauden ajan palkkatukea?”

    Opiskelijat ja työttömät joutuvat jo nyt tekemään palkattomia harjoittelujaksoja .Tyypilline harjoittelu on n puoli vuotta,mutta monissa aammteissa tehään jopa vuoden verran harjoittelua yrityksissä

    Tämä ilmaistyö on jo 170000 htv luokaa,joten pitää jo kysyä eikö ahneudella ole enää mitään rajaa ?

    Harjoittelijat työllistyvät usein harjoittelufirmaan, joten työhönohjaus ei ole enää se perimmäinen syy lisävaatimuksiin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  14. Liian vanha kirjoitti 23.12.2012 kello 16:43

    Meitä 50-60-vuotiaana poispotkittuja on tietoliikennealalla paljon. Tapamme säännölliseti ja keskustelu käntyy myös entiseen työhönkin

    N 30 % on ollut valmis luovuttamaan,jaksamista ei ole ollut.

    Mutta 70 % olisi jatkanut jos työnantaja olisi sallinut.

    Toinen huomio on, että työkkäri haluaamyös eroon + 55-vuotiaasta

    Niinpä tuo rutiini,jonka kohtasin työkkärissä, onkin yleisempi ja näin ikääntynyt voidaan potkia ulos työvoimasta.

    Työttömällä ei ole mitään oikeuksia eikä hän voi valittaa työkkärin menettelystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  15. MARKKU Kemppi kirjoitti 23.12.2012 kello 17:23

    Kannattaa muistaa, että jokainen työntekijä on ensimmäisessä työpaikassaan kokematon ja jokainen vanhenee ja eläkkeen
    Kynnykselläkin kaikki ovat keskenään samanlaisessa tilanteessa. Pyrimmekö siis muuttamaan inhimillistä elämänkaarta vai mitä. Toki olisi hyvä jos eläkeikää nostettaisiin parilla vuodella,sillä saataisiin korjattua kerralla sekä eläkkeiden rahoittaminen, ns. eläkepommi, 80 mrd/v yht sii 160 mrd ja oikeasti työkyvyttömät voitaisiin laittaa eläkkeelle ja tälläkin tavalla nostaa tuottavuutta ja tärkeää tietoa jakamaan jäisivät hyvät terveet ammattilaiset. Lisäksi tämä helpottaisi myös nuorisotyöttömyyttä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  16. Heikki Mattila kirjoitti 23.12.2012 kello 17:42

    Kiitos hyvästä keskustelunavauksesta, jossa mietitään ongelmia avoimin silmin ja esitetään ehdotuksia niiden korjaamiseen. Tällaista asennetta kaivattaisiin enemmän, eikä yksipuolista syyllistämistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  17. Ksantippa kirjoitti 23.12.2012 kello 19:12

    Liian vanha:
    ” Voisiko nuoresta työntekijästä hänen ensimmäisessä työpaikassaan saada automaattisesti muutaman kuukauden ajan palkkatukea?”

    Opiskelijat ja työttömät joutuvat jo nyt tekemään palkattomia harjoittelujaksoja .Tyypilline harjoittelu on n puoli vuotta,mutta monissa aammteissa tehään jopa vuoden verran harjoittelua yrityksissä

    Tämä ilmaistyö on jo 170000 htv luokaa,joten pitää jo kysyä eikö ahneudella ole enää mitään rajaa ?

    Harjoittelijat työllistyvät usein harjoittelufirmaan, joten työhönohjaus ei ole enää se perimmäinen syy lisävaatimuksiin

    Ikävä kyllä, taitaa olla paremminkin niin, etteivät harjoittelijat useinkaan työllisty harjoittelufirmaan, vaan heidät korvataan uusilla harjoittelijoilla. Muutaman vuoden takaisesta tutkimuksesta muistelen lukeneeni, että vain 14 % olisi työssä 3 kk työharjoittelun/työvoimakoulutuksen jälkeen. Luultavasti nuo 14 % olisivat työllistyneet muutenkin.

    Minusta palkaton työ pitäisi lopettaa tyystin. Muutaman kuukauden palkkatuki nuoren aloittaessa työnsä ensimmäisessä työpaikassaan olisi puolustettavissa edellyttäen, että työnantaja sitoutuu palkkaamaan nuoren toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen TES-palkalla. Työnantajalla ei ole motiivia moiseen niin kauan kuin hänellä on mahdollisuus saada täysin ilmainen työntekijä, jonka niukasta toimeentulosta huolehtii yhteiskunta.

    En ymmärrä sitä, että eläkeikäisten työssäpysymisestä kannetaan huolta samanaikaisesti kun kymmenet tuhannet nuoret eivät pääse työelämään lainkaan, ainakaan jos sillä tarkoitetaan pidempiaikaista palkkatyösuhdetta. Ei palkattomien töiden tai pätkätöiden varaan elämää rakenneta. Minusta nuorten palkkatyöelämään pääsystä pitäisi pitää huolta jo ihan oikeudenmukaisuudenkin vuoksi, puhumattakaan siitä, että tuolla tavalla syrjäytetyt nuoret muodostavat tulevaisuuden aikapommin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 37

  18. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.12.2012 kello 19:52

    Vaikka minusta työnantajien pitää saada untivikot töihin vähän halvemmalla, en pidä ilmaista työvoimaa mitenkään järkevänä. Ei liene mikään ylätys, ettei ilmaisuudesta noin vain hypätä täyshintaiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Olli Vento kirjoitti 23.12.2012 kello 19:20

    Onko kulttuurimme vinoutunut hakemaan tehokkuutta toimintamalleista, jotka ulkoistavat ihmisiä yhteiskunnasta ja lisäävät sitä kautta käytännössä sekä riskejä että myös tehottomuutta?

    Osmon kirjoituksensa alussa esittämä katsaus vuosikymmenten takaiseen tehdasyhteisöjen toimintamalliin on kiinnostava vertaileva mittatikku meidän ajallemme. Jos äsken oli noin olennaisesti toisin, voivatko tämän päivän arvot olla jo yllättävän pian historiaa?

    Löydämmekö kulttuuriimme uudenlaista yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  20. åke kirjoitti 23.12.2012 kello 19:39

    Ruotsissa on Lagen on Anställningsskydd joka suojaa ikääntyneitä. Periaatteessa laki sanoo, että väen vähennys hoidetaan “last in first out” periaatteella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  21. Tavallinen Teknikko kirjoitti 23.12.2012 kello 19:48

    Tuosta Osmon alustuksesta käy varsin hyvin ilmi, että hän on lukenut fiskarssien, strömbergien ja fazerien historiaa romantisoiduista kirjateoksista, mitkä käsittelevät ruukin patruunoiden “hyvyyttä” n. 1900-luvun alkupuolella – joista sitten peilaa näkemyksensä ruukin patruunoiden ns. huolehtivaan asenteeseen työntekijöistään. No noin on voinut ollakin.

    Olin aikoinani erään ison etelä-pohjalaisen sähköfirman töissä, ja siellä oli tasan 2 työnantajan mielestä avutonta palkallista.

    Talvella aamutuimaan tekivät lumityöt ja kesällä paransivat teollisuuspuiston nurmikkojen tilaa. Päivällä tsuppasivat sisäiset postit lukuisiin tehdasrakennuksiin tehdaspuiston alueella.

    Mutta oli irvokasta kuulla, että nuo em. ensimmäisenä potkaistiin firmasta pihalle, kun firmaa ruotsalaiselle omistukselle ryhdyttiin rukkaamaan. Tosin firma putsattiin tyhjäksi ennen kuin ruotsalaiset ottivat firman haltuunsa ja näin “hintelä” ja “heikko” saivat mennä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  22. Oiva Frakinnappi kirjoitti 23.12.2012 kello 19:53

    “Koulunsa päättäneet pääsivät halutessaan tehtaalle töihin, nekin joiden todistus oli huono tai ruumiinrakenne hintelä.”

    Ympäristönsuojelua vastustettiin vimmaisesti. Yhteiskuntavastuutakin vastuutetaan, mutta samalla tavoin kuin on velvoitettu olemaan vaurioittamatta luontoa, voidaan velvoittaa myös olemaan vahingoittamatta ihmisyhteisöjä. Luonnonsuojelulla voi jopa myydä tuotteen ja niin voisi myös eettisesti kestävällä palkkauspolitiikalla -kunhan vain julkisuus alkaa karsastaa yksiniittisen kovaa voitontavoittelua.

    “Vasta koulusta valmistunut ei aluksi ole kovin hyvä ja osaava, mutta oppii työn mukana.” Terveydenhoitoalalle valmistuneetkaan eivät ole, mutta silti työntekijämitoitus tehdään kuin olisivat. Perehdytykseen ei varata lainkaan aikaa, vaan valistuneiden kuvitellaan hallitsevan kaiken erikoisaloja myöten. Siitä vaan sijaiseksi tai työvuoroon vastaavaksi, vaikka et olisi puolta minuuttia saanut perehdytystä jonkin tietyn erikoisalan hoitajien vastuulle kuuluvista asioista. Tämä on selkeä potilasturvallisuusriski.

    Terveydenhoitoalalla olisi enemmän väkeä töissä, jos työnantajat noudattaisivat velvollisuuttaan etsiä työkykyyn sopiva työtehtävä. Jos nostaminen tai valvominen ovat liian rankkoja työntekijän diagnooseihin, kevyempiä tehtäviä on runsas valikoima. Vain pikkupomojen asenteet ovat esteenä – niistä seuraa työntekijöiden rasittuminen pysyvästi työkyvyttömiksi.

    Toisaalta sekä nuoret että alalla pitkään työskennelleet, jotka haluavat tehdä laadukasta työtä kunnolla, pakenevät terveydenhoitoalalta. Kaikenkarvaiset uudistukset tekevät huolellisen ja laadukkaan työn tekemisen mahdottomaksi. Työntekijät uupuvat myötäkärsimykseen nähdessään, mitä kaikkea ilman potilaat jäävät.

    Eri alojen työnantajat, niin yksityiset kuin julkisetkin, menettävät kaikkein eniten tehoa ja tuloja/sääästöjä, siinä, etteivät kuuntele ruohonjuuritason työntekijöitä. Kokeneimmilla on eniten tietoa ja sitä viisautta, joka saisi asiat hoitumaan ja rullaamaan. Alaa tuntematon suunnittelija organisaation huipulla saa kyllä suunnitelmat näyttämään hyviltä paperilla, mutta käytäntöön siirrettyinä ne aiheuttavat pahaa jälkeä. Kuten nyt näyttää käyvän uusimmassa sote-hässäkässä.

    En kannata sitä, että yrityksille järjestetään veronmaksajien varoin ilmaista työvoimaa nuorista kuin ikääntyvistäkään. Veroja maksavat vain palkansaajat ja yritykset – palkansaajia ei voi velvoittaa sekä tekemään työt, että maksamaan yrityksen voitot.

    Nekin yritykset, jotka irtisanovat väkeä sataluvuin, ovat esittäneet aiempaa suurempia voittoja. Yritysten ruikutuksen syy lienee se, että voittotavoitteet asetetaan väärin. Kohtuullistamalla voittotavoitteita ja ylisuuria johtajiston palkkoja, jää mahdollisuut oikeaan työnmitoitukseen, henkilökunnan palkkaukseen ja kelvollisiin työoloihin. Samalla myös hintataso asettuu sellaisiin lukemiin, että palkansaajatkin voivat ostaa tuotteita/palveluja ja tuote/palvelu käy kaupaksi ulkomaillakin.

    Palkat eivät tuhoa yritystä tai yhteiskuntaa, mutta kohtuuton voitontavoittelu sen tekee kyllä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  23. B kirjoitti 23.12.2012 kello 20:20

    “Työntekijän tulee saada niin paljon palkkaa, että työhön meno kannattaa ja työnantajan tulee saada palkalle riittävästi vastinetta. Yhä useammin jompikumpi edellytys puuttuu.”

    Ja näiden edellytysten välissä on leveänä kiilana vielä verot ja veroluontoiset maksut. Työnantajan kulut maksetusta 2000€ palkasta ovat kolmisen tonnia, eikä kukaan palkkaa ketään omakustannushintaan, vaan työntekijän pitäisi luonnollisesti tuottaa enemmän kuin palkkansa ja nämä ns. sivukulut. Työntekijäkään ei saa kouraansa kahden tonnin palkastaan kuin osan, mahdollisesti puolisentoista tuhatta.

    Oman epäilykseni mukaan olisi vaikeata kaupata millään menestyksellä kahta samaa asiaa, joista vain toista ryöstöverotetaan, eli suomalaista ja ulkomaalaista työtä ellei suomalainen työ olisi jotenkin parempaa. Valitettavasti tuotteiden tai palveluiden laadukkuuden huomaa vasta niiden mentyä huonoiksi. Kuten rakentamisessa, siivouksessa tai suutarintöissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  24. Evert The NeveRest kirjoitti 23.12.2012 kello 20:40

    Rakenteellista työttömyyttä esiintyy myös työllisten keskuudessa, nimittäin julkisella puolella ja erityisesti kunnissa.

    Kreikassa viranhaltijoiden työsuhde on perustuslailla turvattu. Suomessa turva on samaa luokkaa.

    Kuntaliitosten yhteydessä on viiden vuoden työsuhdeturva. Käytännössä työsuhdeturva on ikuinen ilman tällaista lausekettakin.

    Poliittinen ja kollegiaalinen solidaarisuus pitää huolen siitä, että julkisen puolen viranhaltija on erottamaton. Kaikilla viranhaltijoilla on tietenkin töitä, mutta kukaan ei kyseenalaista, onko se tarpeellista vai tarpeetonta, tuottavaa vai tuottamatonta työtä.

    Esimerkiksi lääkäreillä tilastoja teettävät kamreerit. Kumpia tarvitaan tuottavassa työssä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  25. Viherinssi kirjoitti 23.12.2012 kello 21:10

    åke:
    Ruotsissa on Lagen on Anställningsskydd joka suojaa ikääntyneitä. Periaatteessa laki sanoo, että väen vähennys hoidetaan “last in first out” periaatteella.

    Mikä on työnantajalle kaikkein huonoin vaihtoehto. Sen lisäksi se on erittäin huono vaihtoehto nuorille perheenperustamisiässä oleville työntekijöille.

    Jos yrityksen pitää vähentää väkeä tuotannollisista ja taloudellisista syistä, yrityksen ja kansantalouden kannalta on parasta, että yritys ihan itse saa valita vähennettävät.

    Mikäli sitten tällaisessa tilanteessa näyttää siltä, että yritys haluaa eroon ikääntyneistä työntekijöistä, siihen lienee jokin syy. Yleensä yritysten ylin johto on itsekin varsin ikääntynyttä, joten jo pelkän ikäkausisolidaarisuuden pitäisi toimia pikemmin ikääntyneiden puolesta kuin vastaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 35

  26. anonyymi kirjoitti 23.12.2012 kello 21:18

    Raimo K:
    Ennen patruuna oli myös yrityksen omistaja tai omistajasuvun patruuna ja hän sai tehdä tehtaallaan mitä halusi – ja monet patruunat tunsivat yhteiskuntavastuunsa.

    Ja alaisia tapasi joka viikko. Jos käyttäytyi huonosti, saattoi joku päivä tulla nenä kipeäksi – noin alkajaisiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  27. Viherinssi kirjoitti 23.12.2012 kello 21:20

    OS: Samasta syystä äitiyden kustannukset pitäisi tasata työnantajien kesken.

    Minusta tämä on väärin. Äitiyden kustannukset pitäsi maksaa nimenomaan valtion kukkarosta, ei työnantajien kukkarosta. Niistä lapsista ei ole mitään hyötyä työnantajalle – pikemmin päinvastoin – mutta valtiolle ne ovat välttämättömiä.

    Kokonaan toinen juttu on se, että pitkää perehtymistä vaativissa tehtävissä vanhemmuuteen liittyvät poissaolot ovat työnantajille erittäin kalliita ja työllistäviä. Monessa tehtävässä TESsien tuomat kymppitonnin luokkaa olevat kustannukset ovat vain jäävuoren huippu.

    Tästä syystä tilanteen saaminen täysin tasa-arvoiseksi kaikenikäisten ihmisten välillä on kovin vaikeaa, jos samalla pidetään pitkät vanhemmuuteen liittyvät vapaat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  28. jukkaaakula kirjoitti 23.12.2012 kello 22:03

    Asialla alkaa olla kiire. On tehotonta jättää nuoret ja vanhat ulos työmarkkinoilta. Itse pärjäilen 56v mutta mietin että kuinka kauan.

    Kertaakaan ei saa ainakaan päästää itseään tyttömäksi. Työpaikkaa pitää etsiä koko ajan varmuuden vuoksi, sillä sitten kun YT:t alkavat ei enää ole aikaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  29. kkk kirjoitti 23.12.2012 kello 22:13

    Ksantippa: Minusta palkaton työ pitäisi lopettaa tyystin. Muutaman kuukauden palkkatuki nuoren aloittaessa työnsä ensimmäisessä työpaikassaan olisi puolustettavissa edellyttäen, että työnantaja sitoutuu palkkaamaan nuoren toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen TES-palkalla. Työnantajalla ei ole motiivia moiseen niin kauan kuin hänellä on mahdollisuus saada täysin ilmainen työntekijä, jonka niukasta toimeentulosta huolehtii yhteiskunta.

    Samaaa mieltä. Palkkatuki pitäisi voida periä takaisin, jos työsuhdetta ei jatketa tuetun vaiheen jälkeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  30. åke kirjoitti 23.12.2012 kello 23:11

    Viherinssi: Mikä on työnantajalle kaikkein huonoin vaihtoehto. Sen lisäksi se on erittäin huono vaihtoehto nuorille perheenperustamisiässä oleville työntekijöille.Jos yrityksen pitää vähentää väkeä tuotannollisista ja taloudellisista syistä, yrityksen ja kansantalouden kannalta on parasta, että yritys ihan itse saa valita vähennettävät.Mikäli sitten tällaisessa tilanteessa näyttää siltä, että yritys haluaa eroon ikääntyneistä työntekijöistä, siihen lienee jokin syy. Yleensä yritysten ylin johto on itsekin varsin ikääntynyttä, joten jo pelkän ikäkausisolidaarisuuden pitäisi toimia pikemmin ikääntyneiden puolesta kuin vastaan.

    Itsekin olen joskus ollut tuota mieltä, mutta kun olen huomannut, että työllistyminen on erittäin vaikeaa/mahdotonta 55+ olen alkanut ajatella, että ehkä tässä on työntekijän kannalta puolensa. Nuoristakin tulee vanhoja. Nuoret voivat kuintenkin tehdän tämän “den nya unga ingenjör” tempun työmarkkinoilla. Vanhoilla ei sitä mahdollisuutta enää ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  31. åke kirjoitti 23.12.2012 kello 23:14

    Viherinssi: Minusta tämä on väärin. Äitiyden kustannukset pitäsi maksaa nimenomaan valtion kukkarosta, ei työnantajien kukkarosta. Niistä lapsista ei ole mitään hyötyä työnantajalle – pikemmin päinvastoin – mutta valtiolle ne ovat välttämättömiä.Kokonaan toinen juttu on se, että pitkää perehtymistä vaativissa tehtävissä vanhemmuuteen liittyvät poissaolot ovat työnantajille erittäin kalliita ja työllistäviä. Monessa tehtävässä TESsien tuomat kymppitonnin luokkaa olevat kustannukset ovat vain jäävuoren huippu.Tästä syystä tilanteen saaminen täysin tasa-arvoiseksi kaikenikäisten ihmisten välillä on kovin vaikeaa, jos samalla pidetään pitkät vanhemmuuteen liittyvät vapaat.

    Samaa mieltä. Ei työnantajilla ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa lasten lukumäärään tai äidin poissaoloihin. Ainoa mihin työnantaja voi vaikuttaa on olla palkkaamatta potentiaalisia äiteja vaativiin asiantuntija/esimiestehtäviin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  32. Puolueeton tarkkailija kirjoitti 23.12.2012 kello 23:22

    Osmo siis ihmettelee sitä, ettei työntekoa sovelleta työkykyyn. Siis sitä, että kaikilta edellytetään ja aina samanlaista työkykyä. Aiheesta ihmetteleekin.

    Minä taas ihmettelen sitä, ettei työtä jaeta tasaisemmin työntekijöiden kesken. Parasta aikaa on suuri haloo eläkeiän nostosta. Se tarkoittaa, että työ pyritään teettämään entistä täydellisimmin samoilla tekijöilla, kun taas työttömät pysyvät entistä varmemmin työttöminä.

    Sota-aikana oli puute leivästä. Leivän jakelu säännösteltiin ja jaettiin tasan kaikkien kesken. Se tuntui silloin ja vielä nytkin reilulta.

    Miksei Suomessa nyt puhuta työn jakamisesta kaikkien kesken? Miksi pääministerin ja EK.n tavoite on päinvastainen? Kenen etu on tälläisessä toiminnassa päällimmäisenä? Pyrkivätkö Suomea hallitsevat koko kansan vai vain etuoikeutettujen olosuhteiden parantamiseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  33. Puolueeton tarkkailija kirjoitti 23.12.2012 kello 23:40

    Ei ole pitkä aika siitö, kun Suomessa eläke laskettiin neljän viimeisen vuoden tulojen perusteella. Tällöin juhlivat virkamiehet, joiden palkka kohosi virkavuosien kasvaessa ja oli korkeimmillaan juuri eläkkeen määräytymisen aikaan. Tämä laskenta todettiin epäoikeudenmukaiseksi ja sääntöä muutettiin. Nyt eläke lasketaan koko työhistorian perusteella.

    Samanlainen epäoikeudenmukaisuus on kuitenkin palkan määräytymisessä edelleen. Virkamiehet ja ns henkisen työn tekijät saavat entistä palkkaansa työuransa loppuun asti. Monet suorituspalkalla töitä tekevät joutuvat huomaamaan työkykynsö vähentyvän ikävuosien karttuessa. Tämä tarkoittaa näillä myös tulojen pienentymistä eläkeiän lähestyessä.

    Tämän epäoikeudenmukaisuuden puolustaminen on ehkä suurin syy Vartiaisen ehdotuksen liki täydelliseen tyrmäykseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  34. Oiva Frakinnappi kirjoitti 24.12.2012 kello 0:22

    Uskon, että yritykset irtisanovat väkeä myös turhaan, vain siksi, että julkinen puhe mahdollistaa sen, eikä kukaan kyseenalaista asiaa. Kilpailukykyä käytetään jatkuvasti keppihevosena, vaikka kilpailukyky on kolmen parhaan joukossa, eikä ole siis asiallinen peruste vaatia heikennyksiä työntekijöiden asemaan.

    Samoin on käymässä sote-uudistuksess. Julkinen puhe pitää yllä kuvaa tehottomuudesta ja uudistustarpeesta, vaikka todellisuudessa suomalaiset terveydenhoito on vertailussa samankaltaisiin maihin osoittautunut tehokkaimmaksi. Rahalla on saatu eniten tulosta. Terveydenhoitoon on myös käytetty varoja huomattavasti vähemmän kuin muut OECD maat, alle keskiarvon.

    Ei siis ole tarvetta uudistuksille, joita nyt kaavaillaan toteutettavaksi. Mikäli edes osa siitä, mitä Suomen Kuvalehti tänään kertoo suunnitelmiksi, toteutuu, Suomi putoaa terveydenhuollossa kyllä kehitysmaasarjaan syöksykierteellä. Noiden uudistusten jälkeen pudotaan varmasti sijaluvulle 500. kansainvälisessä vertailussa.

    Miten on mahdollista, että noinkin selkeästi maan terveydenhoidon romuttavia suunnitelmia on voitu valmistella noin pitkälle? Ohitetaanko kaikki asiatietoa tarjoavat tahot?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  35. Viherinssi kirjoitti 24.12.2012 kello 0:31

    kkk: Samaaa mieltä. Palkkatuki pitäisi voida periä takaisin, jos työsuhdetta ei jatketa tuetun vaiheen jälkeen.

    Josta taas seuraa se, että työnantaja ei koske vähänkään riskialttiiseen työnhakijaan pitkällä tikullakaan. Tuki tarvitaan nimenomaan riskin tasoittamiseen.

    Perehdytyksen kannalta tuon pitäisi mennä niin päin, että jos työntekijä itse lähtee toisen työnantajan palvelukseen tietyn ajan sisällä, kouluttaneelle työnantajalle pitäisi maksaa koulutusinvestointi takaisin. Riskin kannalta taas asia menee niin päin, että jos työnantaja joutuu lopettamaan työsuhteen henkilön tuottavuuteen liittyvistä syistä, työnantajalle pitäisi maksaa korvausta hukatuista rahoista (palkka, vaiva).

    Kumpaakaan ei tietenkään voida käytännössä toteuttaa väärinkäytösmahdollisuuksien vuoksi. Eikä ehkä muutenkaan sellaisenaan, koska yritystoimintaan kuuluu riski. Mutta palkkatuen takaisinperintä rekrytoinnin epäonnistuessa tekee tuesta varmasti tehottoman.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  36. Liian vanha kirjoitti 24.12.2012 kello 2:37

    Ksantippa: Ikävä kyllä, taitaa olla paremminkin niin, etteivät harjoittelijat useinkaan työllisty harjoittelufirmaan, vaan heidät korvataan uusilla harjoittelijoilla. Muutaman vuoden takaisesta tutkimuksesta muistelen lukeneeni, että vain 14 % olisi työssä 3 kk työharjoittelun/työvoimakoulutuksen jälkeen. Luultavasti nuo 14 % olisivat työllistyneet muutenkin.

    Minusta palkaton työ pitäisi lopettaa tyystin. Muutaman kuukauden palkkatuki nuoren aloittaessa työnsä ensimmäisessä työpaikassaan olisi puolustettavissa edellyttäen, että työnantaja sitoutuu palkkaamaan nuoren toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen TES-palkalla. Työnantajalla ei ole motiivia moiseen niin kauan kuin hänellä on mahdollisuus saada täysin ilmainen työntekijä, jonka niukasta toimeentulosta huolehtii yhteiskunta.

    En ymmärrä sitä, että eläkeikäisten työssäpysymisestä kannetaan huolta samanaikaisesti kun kymmenet tuhannet nuoret eivät pääse työelämään lainkaan, ainakaan jos sillä tarkoitetaan pidempiaikaista palkkatyösuhdetta. Ei palkattomien töiden tai pätkätöiden varaan elämää rakenneta. Minusta nuorten palkkatyöelämään pääsystä pitäisi pitää huolta jo ihan oikeudenmukaisuudenkin vuoksi, puhumattakaan siitä, että tuolla tavalla syrjäytetyt nuoret muodostavat tulevaisuuden aikapommin.

    Nuo mainitsemasi luvut koskevat työttömiä. Opiskelijat ovat hiemen paremmassa asemassa.
    Mutta opiskelijoille tuo n puolen vuoden harjoittelu on pakollinen , jos haluaa valmistua ja sitä työnantajat käyttävät hyväksi.

    Myös harjoittelujaksojen ketjuttamisella käytetään härskisti hyväksi opiskelijoita ja työttömiä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  37. uusi kasvo täällä kirjoitti 24.12.2012 kello 8:47

    helpoin tie nostaa työuria on poistaa työttömyysputki”eläke”.

    se on vaan niin että jos työnantaja joutuu valitsemaan 40v tai 59v ikäisen työntekijän välillä,niin ihan inhimillisistä syistä se 59v joutuu pois koska hänen toimeentulonsa on turvattu eläkeikään asti.

    tämä on nähty monta kertaa käytännön työelämässä.

    aika harva johtaja kuitenkaan oikeasti haluaa ns.”kovia”irtisanomisia jakaa,jos pehmeä vaihtoehto on mahdollinen.

    tosin ay-liike(johon kuulun) ei tähän suostune,vaikka se on muinaisjäänne 90-luvun totaaliromahduksesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  38. Raimo K kirjoitti 24.12.2012 kello 9:22

    Viherinssi: Minusta tämä on väärin. Äitiyden kustannukset pitäsi maksaa nimenomaan valtion kukkarosta, ei työnantajien kukkarosta. Niistä lapsista ei ole mitään hyötyä työnantajalle – pikemmin päinvastoin – mutta valtiolle ne ovat välttämättömiä.
    ‘snip’

    Kyllä ne työntekijät (ja johtajatkin) yrityksiin tulevat ihan samasta lähteestä kuin veronmaksajatkin.
    Mutta ‘verot valtion maksettavaksi’ on aina yhtä hyvä periaate. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  39. Raimo K kirjoitti 24.12.2012 kello 9:24

    kkk: Samaaa mieltä. Palkkatuki pitäisi voida periä takaisin, jos työsuhdetta ei jatketa tuetun vaiheen jälkeen.

    Niin varmaan. Sillä siitäkin työllistämismuodosta tehtäisiin loppu. Ja koeajan suhteen sama juttu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  40. Mauno kirjoitti 24.12.2012 kello 9:27

    Näin käy kun riittävän pitkään on pyöritetty epäliberaalia politiikkaa ja kasvatettu hallitsematon vero-/tuki-vyyhti.

    Eläkeikäiset ihmiset pärjäisivät hyvin jos yhteiskunta ei olisi vienyt heidän rahojaan, jotka olisivat sijoittaneet vanhuuden turvaan.Suomessahan valtiolla on keskiarvoltaan korkeammat palkat kuin yksityisellä sektorilla, se on järkyttävää.

    Jos meillä olisi yksinkertainen kannustava verotus-systeemi, ehkä perusturva…… kyllä tulisi työt tehtyä ja kaikki saisivat itse päättää minä päivänä painavat töitä, milloin opiskelevat ja milloin ovat eläkkeellä.Mutta Hauskaa Joulua myös kaikille niille jotka kokevat tärkeäksi pistää nenänsä toisten pisneksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  41. kkk kirjoitti 24.12.2012 kello 13:24

    Viherinssi: Josta taas seuraa se, että työnantaja ei koske vähänkään riskialttiiseen työnhakijaan pitkällä tikullakaan. Tuki tarvitaan nimenomaan riskin tasoittamiseen.

    Palkkatukea tarvitaan positiivisten ulkoisvaikutusten hyvittämiseen kokemattoman työntekijän kouluttamiseksi yhteiskuntakelpoiseksi. Lyhyt tuettu työllistymisjakso ei paranna yksilön työmarkkinakelpoisuutta, joten siihen ei liity positiivisia ulkoisvaikutuksia. Palkkatuen osittainen takaisinmaksu ei ole kovin suuri riski työnantajalle. Järjestelmän väärinkäytön kannalta sillä olisi kuitenkin ennaltaehkäisevä vaikutus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  42. kkk kirjoitti 24.12.2012 kello 13:26

    Raimo K: Niin varmaan. Sillä siitäkin työllistämismuodosta tehtäisiin loppu. Ja koeajan suhteen sama juttu?

    Palkkatuki perittäisin takaisin osittain tai kokonaan työnantajalta ei työntekijältä. En ymmärrä, miten koeaika tähän liittyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  43. Syltty kirjoitti 24.12.2012 kello 13:27

    Raimo K: Kyllä ne työntekijät (ja johtajatkin) yrityksiin tulevat ihan samasta lähteestä kuin veronmaksajatkin.

    Harvan yrityksen elinikä on yli 20v eli suurimmalle osalle yrityksiä on rekrytoinnin kannalta ihan yksi hailee, vaikkei Suomessa syntyisi ainuttakaan lasta. Asiantuntijayritykselle nollasyntyvyys alkaisi näkymään rekrytoinnissa vasta siinä 25 vuoden kuluttua. Tuossa vaiheessa suurin osa nykyisistä yrittäjistä ja pomoista on jo eläkkeelä taikka mullan alla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  44. kommentaattori kirjoitti 24.12.2012 kello 14:20

    >> kkk: Samaaa mieltä. Palkkatuki pitäisi voida periä takaisin, jos työsuhdetta ei jatketa tuetun vaiheen jälkeen.

    >@Raimo K: Niin varmaan. Sillä siitäkin työllistämismuodosta tehtäisiin loppu.

    Vain harvat työllistyvät. Palkkatuki vääristää markkinoita. Yms. yms.. Kyllä tuollaisesta “työllistämismuodosta” pitäisikin päästä eroon.

    > Ja koeajan suhteen sama juttu?

    Jos jostain käsittämättömästä syystä työn_tekijä_ saa jotain palkkatukea yhteiskunnalta ihan normaalin palkan lisäksi koeajalta, niin silloin tämä ylimääräinen palkkatuki voitaisiin kerätä takaisin _yhteiskunnalle_.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  45. Tapio kirjoitti 24.12.2012 kello 14:25

    Työsuhteen syntymisen ehtona on, että työntekijän tulee saada niin paljon palkkaa, että työhön meno kannattaa ja työnantajan tulee saada palkalle riittävästi vastinetta, kuten OS kirjoitti.

    Palkka- ja elinkustannukset ovat Suomessa on karanneet sen verran korkeiksi, ettei tämä yhtälö aina ratkea ilman tukia. Tuet puolestaan johtavat aina siihen, että jotkut käyttävät niitä väärin, ei rikollisesti, mutta vastoin tuen ideaa.

    Takavuosina ikäihmisten työllisyyteen vaikutti sellainen lainsäädännön erikoisuus, että suuret yritykset joutuivat maksamaan itse työntekijän työkyvyttömyyseläkkeen, jos hän tuli työkyvyttömäksi ennen vahuuseläkeikää. Ideana oli, että yritykset pitäisivät paremmin huolta ikääntyvistä palkollisistaan, mutta lopputulos oli, että heistä pyrittiin eroon elleivät he olleet korvaamattomia. En tiedä, onko tämä erikoisuus edelleen voimassa, mutta aikoinaan se vähensi yli 45 vuotiaiden palkkaamista suuriin yrityksiin.

    Ikäihmisten pitäisi olla valmiita siirtymään organisaatiossa alaspäin, esimerkiksi linjajohdosta koulutus- tai asiantuntijatehtäviin. Tämä vain on useille ihmisille vaikeaa, vaikka peruspalkka pysyisi samana. Itse tein niin ja olin tulokseen tyytyväinen. “Nousujohteinen” palkkaputki tietysti loppui, mutta loppui myös ainainen lentokentillä maleksiminen.

    Joka tapauksessa kaikille rauhallista Joulua!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  46. Raimo K kirjoitti 24.12.2012 kello 14:27

    Mauno:
    ‘snip’
    Suomessahan valtiolla on keskiarvoltaan korkeammat palkat kuin yksityisellä sektorilla, se on järkyttävää.
    ‘snip’

    Ja jos samantasoisia tehtäviä verrataan, yrityksissä on paljon korkeammat palkat. Se vasta järkyttävää on!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  47. tatamielta kirjoitti 24.12.2012 kello 16:23

    Uskon vahvasti että superkertymällä saavutetut tulokset eivät kestä päivänvaloa. Järjestelmähän on käytössä lähes pelkästään leikkitöitä tekevien virkamiesten keskuudessa. Työuraa jatkavat lähes 100%:sti ihmiset jotka ovat niin helpossa virassa/työssä että se voittaa kotiolot. Tämän järjestelmän myötä työuraansa ovat jatkaneet ihmiset joiden työ on muutenkin yhteiskunnallisesti haitallista ja tarpeetonta. Toki joukosta löytyy työlleen omistautuneita ihmisiä ja heihinhän julkisessa keskustelussa varmaan vedotaan, mutta kukaan ei ole avannut kansalle sitä että superkarttumalla lihotettujen eläkkeiden rahoitusta ei ole suunniteltu millään tavalla, vaan se raha otetaan tulevaisuudessa korottamalla eläkemaksuja heille jotka eivät itse koskaan tule saamaan oikeudenmukaista eläkettä (tämän päivän nuoret aikuiset). Oikeaa hyödyllistä työtä tekevät ihmiset eivät pysty valtaosaltaan jatkamaan työuraansa vaikka heille luvattaisiin lottovoitto yhteiskunnan puolesta, koska heidän työkykynsä on mennyt ennen virallista eläkeikää. Esim. julkisella sektorilla piileskelee uskomaton määrä täysin työhaluttomia eläkeikäisiä joiden motivaatio työhön on häipynyt vuosien ja vuosikymmenten saatossa. Heille syntyy kaikesta huolimatta taloudellinen houkutus jatkaa “työuraa” superkarttumalla, koska lohtuna on harrasteet työpaikalla, työaikana hoidetut omat asiat kuten hierojalla ja kampaajalla käynnit sekä kenenkään kontrolloimattomat ylityövapaat joita esimiesasemassa voi kirjata niin paljon kuin omatunto kestää. Ja tietysti lihava tilpussi tuo lohtua. Superkertymällä rahoitetaan tarpeettomien virkamiesten fiilistelyä työpaikallaan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 34

  48. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.12.2012 kello 16:41

    Superkarttuma on aktuaarisesti neutraali, tai niin se ainakin on laskettu. Koska eläkemaksuja maksetaan ja eläkkeen nostamista viivästytetään, eläkejärjestelmän kannalta superkarttuman ei pitäisi olla ongelma.
    Ei pitäisi. Tässä on kaksi ongelmaa aiheuttavaa asiaa. Koska miesten ja naisten elinajan odotteessa on iso ero, superkarttuma on naisten osalta tappiollinen (nostavat korkeata eläkettä keskimäräistä pidempään) ja miesten osalta voitollinen (eivät nosta korkeaa eläkettään niin pitkän) – siis kun asiaa katsoo eläkejärjestelmän kannalta.
    Seuraava ongelma liittyy valikoitumiseen. Ihmiset eivät valitse korkeata eläköitymisikää satunnaisesti. Ei ole huono arvas, että pidempään työssä jaksavat myös elävät pidempään. Tätä valikoitumista ei tietääkseni ole akturaarisissa laskelmissa otettu huomioon.
    Koska miesten odotettavissa oleva elinikä on lyhyempi, miesten, jotka aikovat olla täissä 68-vuotiaiksi, kannattaa jäädä eläkkeelle ja jatkaa sen jälkeen töissä kuin mitään ei olisi tapahtunut. He saavat silloin palkkaa ja eläkettä päällekkäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. timo kirjoitti 24.12.2012 kello 16:58

    Summa summaarum, rakenteellisen työttömyyden poisto, voisi parantaa kilpailukykyä, mutta vaatisi rahaa. Rahaa taas saisi kaikkein oikeudenmukaisimmin ja nopeimmin tasaamalla tuloeroja tuntuvasti. Tätä taas nykyhallitus ei jostain syystä kykene tekemään, vaikka kokrkp on hallituksen sisällä vähemmistössä.
    Nyt mennään kokrkp:n opportunisti-korporaatio politiikalla, ja lähitulevaisuus hirvittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  50. Raimo K kirjoitti 24.12.2012 kello 17:51

    tatamielta:
    Uskon vahvasti että …
    ‘snip’

    Kaikenlaisia uskontoja sitä onkin. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  51. Raimo K kirjoitti 24.12.2012 kello 17:53

    Osmo Soininvaara:
    Superkarttuma on aktuaarisesti neutraali, tai niin se ainakin on laskettu. Koska eläkemaksuja maksetaan ja eläkkeen nostamista viivästytetään, eläkejärjestelmän kannalta superkarttuman ei pitäisi olla ongelma.
    Ei pitäisi. Tässä on kaksi ongelmaa aiheuttavaa asiaa. Koska miesten ja naisten elinajan odotteessa on iso ero, superkarttuma on naisten osalta tappiollinen (nostavat korkeata eläkettä keskimäräistä pidempään) ja miesten osalta voitollinen (eivät nosta korkeaa eläkettään niin pitkän) – siis kun asiaa katsoo eläkejärjestelmän kannalta.
    ‘snip’

    En tiennytkään, että olet myös vakuutusmatemaatikko. Oletko kysynyt tätä asiaa keneltäkään eläkevakuuttajalta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  52. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.12.2012 kello 1:02

    En ole vakuutusmatemaatikko vaan tilastotieteilijä. Vakuutusmatematikka on tilastotieteen sovellus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Evert The NeveRest kirjoitti 24.12.2012 kello 21:51

    “Työuraa jatkavat lähes 100%:sti ihmiset jotka ovat niin helpossa virassa/työssä että se voittaa kotiolot.”

    Suurin osa varmaan jatkaisi ilman superkarttumaakin.

    Systeemi on virkamiesten itselleen keksimä. Ikälisien pitäisi riittää vaikka olen sitä mieltä, että nekään eivät enää ole nykyaikaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  54. MIVa kirjoitti 24.12.2012 kello 22:48

    Mikä on väärin, jos osakeyhtiö pyrkii maksimoimaan voittonsa laillisin keinoin?
    Niiden, joiden mielestä se on väärin. tulee pyrkiä eduskunnan kautta vcaikuttamaan asiaan. Joulupukkeja eikä ilmaisia aterioita ole noissa piireissä.
    Minkä ihmeen takia jonkun oyn pitäisi ajatella nykyään muuta kuin tuottoa? Toki lakia ja asetuksia ja sopimuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  55. JTS kirjoitti 24.12.2012 kello 22:54

    Aikoinaan professoreille säädettiin laissa eroamisiäksi 65 vuotta. Syynä olivat kuulemma, jotkut jotka olivat jo niin seniilejä etteivät ymmärtäneet jäädä eläkkeelle ja mitään opetus- tai tutkimushommia eivät kyenneet tekemään.

    Virkamiehille valtiolla ja kunnissa eläkeiän nosto on ongelmatonta, potkuja ei saa kohtuullisesti juopottelustakaan. Hallinnon tuottavuus ei näistä tuolinlämmittimistä parane.

    Jouluisena viestinä haluan muistuttaa, että kaikkia tapauksia löytyy eikä kaavamaisena ratkaisu ihan toimi ilman muutoksia työelämässä.

    Niin, eikä se patruuna-aika ihan ongelmatonta ollut ja omistaja-yrittäjän alaisena on joskus aika karua. Työn tuottavuus vain ulosmitataan palkkoihin ja osinkoohin nopeammin kuin työelämän kehittämiseen. Ay-liikkeessä Pro ainakin pyrkii nostamaan juuri osa-aikatyön hintaa tavoitteellisesti. (Syytä en ymmärrä.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  56. Puolueeton tarkkailija kirjoitti 25.12.2012 kello 8:31

    Kaksi kysymystö
    1) Näkyyko tilastoista jollakin tavalla sellaiset henkilöt, jotka ovat eläkkeellä työstään, mutta jatkavat töitä uudella työsuhteella? Ovatko he yhtä aikaa sekä eläkeläisiä, että työläisiä? Näkyvätkö he kahtena kokonaisluvuissa? Suuriko tälläisten henkilöiden määrä on?

    2)Onko superkertymää luotaessa mietitty tälläisen superkertymän edullisuus työntekijälle verrattuna yhtäaikaiseen eläkkeen ja palkan nauttimiseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  57. spottu kirjoitti 25.12.2012 kello 10:29

    MIVa: Minkä ihmeen takia jonkun oyn pitäisi ajatella nykyään muuta kuin tuottoa? Toki lakia ja asetuksia ja sopimuksia.

    Esimerkiksi siksi että on kansantaloudellisesti tavattoman tehotonta jos yhtiö käyttää merkittävän osan resursseistaan itselleen edullisten laintulkintojen kehittämiseen ja sopimustekniseen kikkailuun. Käytännössä tämänkaltainen toiminta moninkertaistaa vastapuolen, siis myös julkisen puolen juridiset kustannukset. Vrt. vakuutusvetoinen terveydenhoito, jossa resurssit kuluvat lisäarvon sijasta nollasummapelehin.

    Kannattaa muistaa myös että käytännössä lakia ei tarvitse noudattaa, rittää ettei sen rikkomisesta jää kiinni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  58. TimoT kirjoitti 25.12.2012 kello 11:54

    Minulle ei ole oikein valjennut, miksi lähinnä työantajaleirin järjestöjen sikariporras ajaa tätä eläkeiän korotusta kuin käärmettä pyssyyn, kun kuitenkin heidän jäsenensä toimivat aivan päinvastoin sekä henkilökohtaisesti että työntekijöitänsä kohtaan? Jos toisssaan halutaan ihmisten jatkavan ansiotyössä pidempään, niin ensimmäiseksihän pitää luoda työmarkkinoiden rakenteet sellaisiksi, että se olisi kannattavaa sekä työnantajalle että työntekijälle. Tähän asti ei ole ollut mitään puhettakaan tälläisista teoista. Ensimmäinen mieleen tuleva uudistus olisi, että työeläkemaksut keskitettäisiin siihen ajankohtaan ihmisten työuraa, jolloin he ovat tuottavimmillaan eli vaikka 30-55 ikävuosien väliin. Toki eläkkeen pitäisi karttua noiden vuosien ulkopuolellakin, mutta kaikki maksut kerättäisiin tuossa välissä. Nythän työeläkemaksujen prosentti nousee vanhemmilla, muistaakseni rajavuodet olivat 52 ja 63 vuotta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  59. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.12.2012 kello 11:59

    Työnantajat ajavat eläkeiän nosto, koska se on heille edullista kollektiivisesti samalla kun kaikkien työnantajien yksityistaloudellisesti kannattaa pyrkiä vapaamatkusajiksi. Tuo ajatus eläkemaksujen keskittämisestä parhaisiin vuosiin on ihan hyvä. Eläkehän voi karttua, vaikka eläkemaksuja ei maskettaisi, koska mitä myöhemmin elääkkeelle menee, sitä vähemmän eläkevuosia tulee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. NukkuMatti kirjoitti 25.12.2012 kello 16:42

    Osmo Soininvaara:
    Työnantajat ajavat eläkeiän nosto, koska se on heille edullista kollektiivisesti samalla kun kaikkien työnantajien yksityistaloudellisesti kannattaa pyrkiä vapaamatkusajiksi. Tuo ajatus eläkemaksujen keskittämisestä parhaisiin vuosiin on ihan hyvä. Eläkehän voi karttua, vaikka eläkemaksuja ei maskettaisi, koska mitä myöhemmin elääkkeelle menee, sitä vähemmän eläkevuosia tulee.

    Joo, minun mielestäni tässä eläkkeen superkarttumassa viimeisten työvuosien aikana ei ole mitään järkeä. Se on yksi elementti, jonka avulla eläkejärjestelmä edelleen suosii korkeakoulutettuja ja hyvätuloisia, jotka yleensä työskentelevät vanhemmiksi kevyemmistä ja mielekkäämmistä töistä johtuen ja joilla palkka on korkein juuri eläkevuosien kynnyksellä. Eläkkeen pitäisi karttua samalla prosentilla koko työuran tuloista. On aivan yhtä arvokasta, että sairaanhoitaja, palomies tai putkimies on töissä jo parikymppisestä alkaen, kun taas lääkäri tai virkamies opiskelee usein kolmikymppiseksi asti, mutta jaksaa töissä ehkä pidempään päälle kuusikymppisenä. Kaiken lisäksi eläkkeelläoloaika on alemmissa tuloluokissa tyypillisesti lyhyempi varhaisemmasta eläköitymisestä huolimatta, koska elinikä on lyhyempi (elintavat epäterveellisemmät, huonompi terveyspalvelujen saatavuus ja käyttö). Lyhyempi elinikä ei kuitenkaan tarkoita suurempaa kuormitusta julkiselle terveydenhuollolle. Terveesti eläneiden vanhusten ikävuodet välillä 90-100 tulevat vähintään yhtä kalliiksi kuin epäterveellisemmin eläneiden viimeiset 10 vuotta.

    On aivan selvää, että työuria pitää jatkaa alusta, keskeltä ja lopusta. Niiden jatkaminen loppupäästä merkitsee myös sitä, että yhteiskunnassa pitäisi siirtyä sellaiseen palkkausmalliin, että korkeimmat palkat ovat tyypillisesti työuran keskivaiheilla 50-60 vuotiaana ja sen jälkeen palkat alkavat laskea. Järjestelmä pitää muuttaa tällaiseksi myös niin sanotuissa valkokaulustöissä. Konkreettisemmin suoritusperusteisessa tuotannollisissa tehtävissä näin taitaa usein jo ollakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  61. Pohjan Akka kirjoitti 25.12.2012 kello 19:17

    Evert The NeveRest:
    “Työuraa jatkavat lähes 100%:sti ihmiset jotka ovat niin helpossa virassa/työssä että se voittaa kotiolot.”

    Suurin osa varmaan jatkaisi ilman superkarttumaakin.

    Systeemi on virkamiesten itselleen keksimä. Ikälisien pitäisi riittää vaikka olen sitä mieltä, että nekään eivät enää ole nykyaikaa.

    Tunnen monia, jotka jatkavat nimenomaan saadakseen korotetuksi heikoksi jäänyttä eläkettään, jotkut jopa terveytensä uhalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  62. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.12.2012 kello 10:16

    Moni on jäänyt 30-vuotiaana kotiin hoitamaan lapsiaan ja auttamaan miestään uraputkessa. Viisitoista vuotta myöhemmin mies on löytänyt uuden ja nuoremman, jolloin yksinhuoltajana jatkava alkaa vasta ansaita itselleen eläkettä. 63 vuoden ikään mennessä eläkettä on karttunut noin 27 % palkasta, eli kolmen tonnin palkasta jotain 800 euroa. Siinä, että eläkkeen voi melkein kaksinkertaistaa olemalla täissä 68-vuotiaaksi, ei minusta ole mitään väärää.
    Monessa maassa muuten avioeron sattuessa omaisuutta tasattaessa tasataan myös karttunut eläke.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Pohjan Akka kirjoitti 25.12.2012 kello 19:43

    NukkuMatti: Joo, minun mielestäni tässä eläkkeen superkarttumassa viimeisten työvuosien aikana ei ole mitään järkeä. Se on yksi elementti, jonka avulla eläkejärjestelmä edelleen suosii korkeakoulutettuja ja hyvätuloisia, jotka yleensä työskentelevät vanhemmiksi kevyemmistä ja mielekkäämmistä töistä johtuen ja joilla palkka on korkein juuri eläkevuosien kynnyksellä. Eläkkeen pitäisi karttua samalla prosentilla koko työuran tuloista. On aivan yhtä arvokasta, että sairaanhoitaja, palomies tai putkimies on töissä jo parikymppisestä alkaen, kun taas lääkäri tai virkamies opiskelee usein kolmikymppiseksi asti, mutta jaksaa töissä ehkä pidempään päälle kuusikymppisenä. Kaiken lisäksi eläkkeelläoloaika on alemmissa tuloluokissa tyypillisesti lyhyempi varhaisemmasta eläköitymisestä huolimatta, koska elinikä on lyhyempi (elintavat epäterveellisemmät, huonompi terveyspalvelujen saatavuus ja käyttö). Lyhyempi elinikä ei kuitenkaan tarkoita suurempaa kuormitusta julkiselle terveydenhuollolle. Terveesti eläneiden vanhusten ikävuodet välillä 90-100 tulevat vähintään yhtä kalliiksi kuin epäterveellisemmin eläneiden viimeiset 10 vuotta.

    On aivan selvää, että työuria pitää jatkaa alusta, keskeltä ja lopusta. Niiden jatkaminen loppupäästä merkitsee myös sitä, että yhteiskunnassa pitäisi siirtyä sellaiseen palkkausmalliin, että korkeimmat palkat ovat tyypillisesti työuran keskivaiheilla 50-60 vuotiaana ja sen jälkeen palkat alkavat laskea. Järjestelmä pitää muuttaa tällaiseksi myös niin sanotuissa valkokaulustöissä. Konkreettisemmin suoritusperusteisessa tuotannollisissa tehtävissä näin taitaa usein jo ollakin.

    “On aivan selvää…”
    Keskustelu työurien pidentämisestä on “pohjatonta” siksi, että kukaan ei sano/ajattele, kenties edes tiedä, mitä sillä tarkoitetaan. Miten työuran pituus mitataan?

    Kun nykyinen eläkejärjestelmä luotiin, tavoitteeksi asetettiin muistaakseni vähintään 40 vuotta ansiotyötä välillä 23-65 vuotta. Vanhuus/työeläkkeelle pääsi 65-vuotiaana.
    Kuinka moneen ansiotyövuoteen nykyiset laskelmat perustuvat? Onko tavoite edelleen 40 vuotta/naama vai keskimäärin?
    Kun eläkettä nykyisin ansaitsee 18-67-vuotiaana, siinä on normaalikansalaisella varaa käyttää välejä lastenhoitoon ja koulutukseenkin. Jos on tullut nuorena lorvituksi, niin vanhana on mahdollisuus jatkaa – ja pitäisi olla mahdollisuus kerryttää eläkettä jopa 70-vuotiaaksi, jos tarvitsee eläkettä enemmän. Jos taas katsoo eläkkeen kertymän riittävän, voi valita eläkkeen – ja jatkaa töitä vapailla markkinoilla sen verran kuin huvittaa tai tavoitteenaan hankkia omaisuutta vanhuudenturvakseen. Voi myös valita ihan muun tuön kuin sen, jolla on varsinaisen eläkkeensä ansainnut. Yhteiskunnalla pitäisi vain olla keinot verottaa myös näitä lisätöitä.

    Täällä viljellään kaikenlaisia oletuksia siitä, millaisia (muut) ihmiset ovat. No, asenne se on sekin.

    En muuten ymmärrä, mitä järkeä olisi kerryttää eläkettä enemmän ihmisen ruuhkavuosina, jolloin on sekä lasten elättäminen että asuntolainojen maksut päällä.Kuka sitä kertymää maksaisi enemmän: itse vai työnantaja? Ja mitkä olisivat vaikutukset?

    Sen sijaan olen jo kauan ollut sitä mieltä, että ikälisäjärjestelmä, joka sementoi korkealle, ansiotta, ruuhkavuosien vaatimuksista vapautuneiden ikääntyvien ihmisten palkkakuluja=työllistyvyyttä, pitäisi ehdottomasti purkaa. Palkankorotukset=eläkekarttuman kasvut saisivat perustua vain todelliseen, työnantajan yksilöllisesti toteamaan osaamiseen, ahkeruuteen ja ansaintaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  64. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.12.2012 kello 10:11

    En ymmärrä tätä katkeruutta superkarttumaa kohtaan. Totta kai se suosii nii, joiden terveys on hyvä, mutta onko se muilta pois, että he jatkavat töissä pidempään, eivätkä siirry golfaamaan heti 63-vuotta täytettyään? Vaikka superkarttuma nostaa eläkettä/kk melko paljon, se ei nosta eläkettä/elämä läheskään yhtä paljon, koska jos jää eläkkeelle 68-vuotiaana, nostaa eläkettä viisi vuotta vähemmän kuin jos olisi jäänyt eläkkeelle 63-vuotiaana? Vähän tuo kokonaisläke saa noustakin, kun on maksanut eläkemaksuja viisi vuotta pidempään.
    Miksi hyväkuntoiset pitäisi savustaa eläkkeelle 63-vuotiaina?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. NukkuMatti kirjoitti 25.12.2012 kello 21:01

    Osmo Soininvaara:

    Tuo ajatus eläkemaksujen keskittämisestä parhaisiin vuosiin on ihan hyvä.

    Voitko Osmo vielä tarkentaa, että miksi ajattelet näin?

    Eikö kaikkein oikeudenmukaisinta olisi, että eläke kertyisi ja eläkemaksuja maksettaisiin tasaisesti koko työuran tuloista, kuten yllä (ja myös monissa aiemmissa kommenteissani) esitin ja yritin myös perustella?

    Eläköitymisiän nostaminen erilaisilla kannustimilla ei tule onnistumaan eikä ole reilua. Tehtyyn työuraan nähden kohtuuttomaan suuriin eläkkeisiin pitää puuttua, myös jo myönnettyihin sellaisiin, ja täyteen eläkkeeseen oikeuttavaa eläkeikää pitää alkaa vähän kerrassaan nostamaan. Niille, jotka eivät työelämässä enää jaksa, täytyy järjestää mahdollisuuksien mukaan kuntouttavaa toimintaa ja vasta viimeisenä vaihtoehtona riittävän elintason takaava työkyvyttömyyseläke. Muillekin aiempi eläköityminen voidaan jättää edelleen mahdolliseksi, mutta sen pitäisi sitten näkyä tulevan eläkkeen tasossa. Jotain vastaavaa täällä on jo ehdotettukin. Tarkkoihin euromääriin tai ikävuosiin en halua ottaa kantaa, mutta perusajatus hmoilasen ideassa on hyvä:
    http://www.soininvaara.fi/2012/12/19/tyovoimapulaa-ei-tule/comment-page-2/#comment-244029

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  66. Puolueeton tarkkailija kirjoitti 25.12.2012 kello 23:18

    Osmo Soininvaara: Työnantajat ajavat eläkeiän nosto, koska se on heille edullista kollektiivisesti samalla kun kaikkien työnantajien yksityistaloudellisesti kannattaa pyrkiä vapaamatkusajiksi.

    Voisitko Osmo vähän selkeyttää määritelmääsi “kollektiivisesti edullista”. Tarkoitatko niin yksinkertaista asiaa, että pitempi työura luo mukanaan enemmän työtä etsiviä ja sitten tämä suurentunut työvoiman tarjonta kapitalismin perusteiden mukaisesti pudottaa työn hintaa. Eli tähtääkö työnantaja jatkuvalla työuran pidennysjurputuksella mielestäsi työn hinnan halpenemiseen tai ainakin työn hinnan nousun hidastamiseen (työn tekijän palkan mataloittamiseen).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  67. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.12.2012 kello 10:04

    Se, että työurien pidentyminen on työnantajille kollektiivisesti perustuu siihen veroasteen alentumiseen (enemmän maksajia, vähemmän tuonsiirtojen varassa eläjiä). Jokaisen yrityksen kannalta on järkevää, että muut pitävät työvoiman töissä 68-vuotiaiksi ja jokaisen työnantajan kannalta on järkevää, ettei itse tee näin. Kaikkkien kannalta on kuitenkin järkevää, että kaikki tekevät näin. Siksi työnantajien on järkevää ajaa heitä itseään sitovaa normia.
    Me kaikki (melkein) hyväksymme, että poliisi estää varkauksia, vaikka se4 estää myös meitä itseämme varastamasta muhilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Raimo K kirjoitti 25.12.2012 kello 23:36

    NukkuMatti: Joo, minun mielestäni tässä eläkkeen superkarttumassa viimeisten työvuosien aikana ei ole mitään järkeä.
    ‘snip’

    Siis ei ole järkeä kannustaa ihmisiä olemaam pitempään työelämässä, kun kaikki eivät kuitenkaan ole? Kaikkia koskeva pakkotyö ilmeisesti vaihtoehdoksi? Mutta kuka kaikki työllistää?

    On myös muistettava superkarttuman vastakohta eli kovat miinustukset, jos jää eläkkeelle ennen henkilökohtaista eläkeikää. Esimerkiksi on selvä ero siinä, onko eläke 1500 €/kk vai 2500 €/kk.
    Otaksun, että plussien ja miinusten on laskettu olevan tasapainossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  69. Puolueeton tarkkailija kirjoitti 26.12.2012 kello 9:11

    Palstalla on esitetty mielipiteitä ns superkertymän järkevyydestä ja muista keinoista, saada työntekijät jatkamaan työskentylyä alimmaisen eläkeiän saavuttamisen jälkeen.

    Saavutettuaan alimman eläkeiän, työntekijällä on periaatteessa erilaisia mahdollisuuksia.Valintamahdollisuudet riippuvat tietysti työnantajain asenteistaja tarpeista.
    1)Hän voi jäädä eläkkeelle ja jatkaa vapaaherrana lopun ikänsä.
    2) Hän voi jatkaa entisissä töissä entisillä tuloilla ja kerryttää superkertymällä tulevan eläkkeensä tasoa.
    3)Hän voi jäädä eläkkeensä ja etsiä uuden työpaikan
    4) Hän voi jäädä eläkkeelle mutta jatkaa uudella työsopimuksella entisiä töitään entisen työnantajan palveluksessa entisillä työehdoilla.

    Työntekijälle tapaus 4 on rahallisesti ylivoimaisesti edullisin. Sen käyttäminen lienee lisääntynyt viime aikoina merkittävästi. “Täysi eläke” ja samaan aikaan “täysi palkka” on houkutteleva mahdollisuus. Varsinkin Pk-yritysten toimihenkilöiden piirissä “työntekoa eläkkeellä olemisen yhteydessä” tunnutaan harrastettavan nopeasti laajenevassa mitassa.

    Haluaisin kuulla mielipiteitä tälläisen toiminnan kuluista ja seurauksista.

    1) Muuttuvatko työnantajan kulut jotenkin, jos palkkaa entisen eläkkeellä olevan työntekijänsö uudelleen töihin? Työnantaja saa täten töttunutta työvoimaa, joka ei välttämättä vaadi täyttä työviikkoa ja voi helposti joustaa muissakin asioissa. Vertaus uuden työntekijän palkkaamiseen.
    2)Onko Kelan tuotoissa tai mitään eroa, jos työntekijä on jo valmiiksi “eläkeläinen”?
    3)Miten kyseinen toiminta näkyy tilastoissa? Pienentääkö se eläkeläisten lukumäärää? Lisääkö se työntekijöiden lukumäärää? Kirjataanko kyseiset henkilöt eläkkeelle jääneiksi heti alaeläkeiän saavutettuaan? Merkitseekö tälläinen toiminta sitä, että yleinen vaatimus pakollisen eläkeiän nostamisesta työvoimapulan takia saa pontta? Miten oleteaan tilastojen nykyisin “valehtelevan” kyseisen toiminnan takia? Miten tilastointia olisi syytä muuttaa?
    4)Onko tälläinen toiminta yhteiskunnan kannalta suotavaa? Voidaanko tälläistä “epäoikeudenmukaista” menettelyä pitää reiluna muita työntekijöitä kohtaa? Pitäisikö tälläisiä tyosopimuksia koskevia sääntöjä jotenkin muuttaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  70. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.12.2012 kello 9:56

    Työeläkkeitä ei hallinnoi Kela vaan “yksityiset” työeläkeyhtiöt.
    Tuo eläkkeen ja palkan nostaminen samanaikaisesti lienee järjestelmän virhe, varsinkin, kun se kartuttaa edelleen eläkettä, tosin ilman superkarttumaa. Eivät eläkeyhtiöt tätä mahdollisuutta ainakaan aktiivisesti markkinoi. On haluttu mahdollisuus tehtä töitä vaan ei työtä eläkkeelläkin. Samassa työssä samalla palkalla jatkaminen ei ole ollut tarkoitus. Jokin helpoti kierrettävä este siihen kai on laitettukin.
    Eläkejärjestelmälle tämä intuitiivisesti tuntuu silti edullisemmalta kuin kokonaan eläkkeelle jääminen, koska eläkemaksu on täysmääräinen, mutta mitään työkyvyttömyyseläkkeen riskiä ei ole. En tosin ole tätä aktuaareilta kysynyt. Nämä laskelmat voivat tuottaa kaikenmaailman intuition vastaisia yllätyksiä. Jos henkilö ilman mitään työhistoriaa aloittaisi työt 63-vuotiaana ILMAN superkattumaa, tuskin eläkeyhtiö siitä pahastuisi. Työssä jatkaminen eläkkeellä on eläkeyhtiön kannalta sama asia.
    Nämä tilastoidaan eläkkeellä oleviksi, työssä käyviksi, joiden lukumäärä kasvaa. Näitä tilastoja voi sitten tulostaa miten haluaa. Eläkkeellä oleviksi he kuuluvat joka tapauksessa, mutta kyllä heidät lasketaan myö työllisyysasteeseen.
    Hoitohenkilökounta on toinen henkilöstöryhmä, joiden keskuudessa tällainen on yleistä.
    Kun palkka tulee eläkkeen päälle, siitä joutuu maksamaan aika paljon veroa. Jutta Urpilainen kiittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Raimo K kirjoitti 26.12.2012 kello 10:28

    Pohjan Akka:

    ‘snip’
    Sen sijaan olen jo kauan ollut sitä mieltä, että ikälisäjärjestelmä, joka sementoi korkealle, ansiotta, ruuhkavuosien vaatimuksista vapautuneiden ikääntyvien ihmisten palkkakuluja=työllistyvyyttä, pitäisi ehdottomasti purkaa. Palkankorotukset=eläkekarttuman kasvut saisivat perustua vain todelliseen, työnantajan yksilöllisesti toteamaan osaamiseen, ahkeruuteen ja ansaintaan.

    Tämä on aivan totta – ja siksi ikälisiä ei taida missään enää olla käytössä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  72. Syltty kirjoitti 26.12.2012 kello 10:29

    Osmo Soininvaara:Monessa maassa muuten avioeron sattuessa omaisuutta tasattaessa tasataan myös karttunut eläke.

    Näissä maissa ei hyvätuloisen kannata mennä naimisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  73. Risto Rönnberg kirjoitti 26.12.2012 kello 11:22

    TimoT:
    Ensimmäinen mieleen tuleva uudistus olisi, että työeläkemaksut keskitettäisiin siihen ajankohtaan ihmisten työuraa, jolloin he ovat tuottavimmillaan eli vaikka 30-55 ikävuosien väliin.

    Tämähän kannustaisi myös työnantajia pitämään ikääntyneitä töissä, koska ikääntyneiden työssäpitämisen kustannukset alenisivat vaikka palkka olisikin korkeampi kuin nuoren työntekijän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  74. Pohjan Akka kirjoitti 26.12.2012 kello 11:45

    Puolueeton tarkkailija:

    1) Muuttuvatko työnantajan kulut jotenkin, jos palkkaa entisen eläkkeellä olevan työntekijänsö uudelleen töihin? Työnantaja saa täten töttunutta työvoimaa, joka ei välttämättä vaadi täyttä työviikkoa ja voi helposti joustaa muissakin asioissa. Vertaus uuden työntekijän palkkaamiseen.
    2)Onko Kelan tuotoissa tai mitään eroa, jos työntekijä on jo valmiiksi “eläkeläinen”?
    3)Miten kyseinen toiminta näkyy tilastoissa? Pienentääkö se eläkeläisten lukumäärää? Lisääkö se työntekijöiden lukumäärää? Kirjataanko kyseiset henkilöt eläkkeelle jääneiksi heti alaeläkeiän saavutettuaan? Merkitseekö tälläinen toiminta sitä, että yleinen vaatimus pakollisen eläkeiän nostamisesta työvoimapulan takia saa pontta? Miten oleteaan tilastojen nykyisin “valehtelevan” kyseisen toiminnan takia? Miten tilastointia olisi syytä muuttaa?
    4)Onko tälläinen toiminta yhteiskunnan kannalta suotavaa? Voidaanko tälläistä “epäoikeudenmukaista” menettelyä pitää reiluna muita työntekijöitä kohtaa? Pitäisikö tälläisiä tyosopimuksia koskevia sääntöjä jotenkin muuttaa?

    Eläkkeellä jo olevasta eri tarvitse enää maksaa tyel-maksuja. Säästö on yhteensä luokkaa 26-28 %, siis hirveän mnerkittävä.
    Vastaavasti eläkeläisen verotus on kova. Samasta vajaan 3000 euron kuukausitulosta, mistä työssä käyvä poika maksaa palkkaennakkoa 19 %, isän eläkkeestä menee 26 %, ja työssä jatkamisen lisätulosta 33 %.

    Työn teko eläkkeellä lisännee työllisten määrää, ja sehän näkyy uusimmassakin alan tilastouutisessa. Osa-aikaeläkeläinkin kirjattaneen eläkeläiseksi.

    Jokainen laskee, mikä kannattaa. Valinnanvapaus on hyvä olla olemassa. Se lisää tyytyväisyyttä.

    Mikä on reilua? Reiluuskeskusteluun tulee yhä vahvemmin kysymys terveydestä.
    Nykyisen tutkitun tiedon mukaan terveys on valtaosalla suomalaisista oma tietoinen tai tiedostamaton valinta: kun syöt oikein (pitää tietää, mikä on oikein) ja liikut tarpeeksi paljon/istut tarpeeki vähän, pysyt terveenä ja pystyt jatkamaan töissä virkeää elämää ja eläkeikää nauttien lastenlasten kehittymisestä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  75. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.12.2012 kello 21:44

    Eläåkkeellä olevasta, alle 68-vuotiaasta pitää minun ymmär6ääkseni maksaa tyel-eläke. vasta 68 vuoden ikä lopettaa tämän velvollisuuden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Pohjan Akka kirjoitti 26.12.2012 kello 11:48

    Pohjan Akka: Eläkkeellä jo olevasta eri tarvitse enää maksaa tyel-maksuja. Säästö on yhteensä luokkaa 26-28 %, siis hirveän mnerkittävä.
    Vastaavasti eläkeläisen verotus on kova. Samasta vajaan 3000 euron kuukausitulosta, mistä työssä käyvä poika maksaa palkkaennakkoa 19 %, isän eläkkeestä menee 26 %, ja työssä jatkamisen lisätulosta 33 %.

    Työn teko eläkkeellä lisännee työllisten määrää, ja sehän näkyy uusimmassakin alan tilastouutisessa. Osa-aikaeläkeläinkin kirjattaneen eläkeläiseksi.

    Jokainen laskee, mikä kannattaa. Valinnanvapaus on hyvä olla olemassa. Se lisää tyytyväisyyttä.

    Mikä on reilua? Reiluuskeskusteluun tulee yhä vahvemmin kysymys terveydestä.
    Nykyisen tutkitun tiedon mukaan terveys on valtaosalla suomalaisista oma tietoinen tai tiedostamaton valinta: kun syöt oikein (pitää tietää, mikä on oikein) ja liikut tarpeeksi paljon/istut tarpeeki vähän, pysyt terveenä ja pystyt jatkamaan töissä virkeää elämää ja eläkeikää nauttien lastenlasten kehittymisestä…

    Korjaus: Samasta vajaan 30 000 euron vuositulosta…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  77. NukkuMatti kirjoitti 26.12.2012 kello 12:18

    Osmo Soininvaara:
    En ymmärrä tätä katkeruutta superkarttumaa kohtaan.

    Hyvä on, kyllä se superkarttuma on varmaan parempi kuin ei mitään. Ehkä katkeruus syntyykin enemmän kokonaisuudesta kuin juuri tästä superkarttumasta, jolla lienee myös hyviä vaikutuksia, kuten kommentissasi kirjoitit.

    Olen useissa kommenteissani sekä tähän kirjoitukseen että aiempaan kirjoitukseesi “Työvoimapulaa ei tule” yrittänyt tuoda esiin näkemyksiäni eläkejärjestelmän piirteistä, jotka suosivat hyvätuloisia ja korkeasti koulutettuja, ja nimenomaan niin, että maksumiehiksi pannaan tulevat sukupolvet ja pienituloiset (joilla monilla voi olla pitkä työura mutta lyhyt elämä ja pieni eläke). Pahimpia epäkohtia ovat takavuosina myönnetyt ruhtinaallisen suuret eläkkeet, jotka eivät ole kohtuullisia saajiensa työuran pituuteen tai heidän (ja työnantajiensa) maksamiin eläkemaksuihinsa nähden. Eläkkeen suuruuteen näyttää vaikuttaneen enemmän ne asemat, joissa he ovat olleet juuri eläkkeelle jäädessään.

    Et ole Osmo juuri kommentoinut näitä näkemyksiäni. Olisi mielenkiintoista kuulla mielipiteitäsi tästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  78. TimoT kirjoitti 26.12.2012 kello 12:21

    Järjestelmää pitäisi muuttaa niin, että myös yksityisen yrityksen etu, ja myös yksityisen työntekijän etu, olisi sama kuin kollektiivinen etu. Muuten työurien pidentäminen jää puheiden tasolle. Tähän päästään joko kepillä (eläkeikien nosto) tai porkkanalla, niin että yritysten kannattaisi pitää vanhempiakin työntekijöitä. Minusta jälkimmäistäkin kannattaisi kokeilla. Pakolla on sellainen taipumus, että siitä aina etsitään porsaanreikiä (esim. sairaseläkkeelle siirtyminen).
    Kotiäitien ja -isen eläketurva pitäisi ehdottomasti jo ihmisoikeussyistä saada kuntoon. Eli sinä aikana, jona toinen puolisoista on kotia hoitamassa, työssäkäyvän puolison eläkekarttuma jaettaisiin tasan puolisoiden kesken kuten perheen elättäminenkin tuona aikana tapahtuu. Tuo eläkesäästöjen laskeminen omaisuuteen ei taida onnistua Suomessa, koska säästöt eivät mene henkilökohtaiselle tilille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  79. happosai kirjoitti 26.12.2012 kello 12:24

    Nykyisin omistajat ovat kasvottomia institutionaalisia sijoittajia, jotka eivät tunne muuta kuin kvartaalin tuottovaatimuksensa.

    Suuri osa näistä “kasvottomista” sijoittajista on eläkeyhtiöitä, eli tuon rahan kasvot on sinä ja minä, kaikki tulevat eläkkeensaajat.

    Tässä on iso osa ongelmaa – meillä ei ole sananvaltaa eläkerahojemmme käyttöön, joten eläkeyhtiöt menevät helpoimman kautta – asettavat vain tuottovaatimuksen omistamilleen sijoituksille.

    Toivottavasti vielä joskus annetaan ihmisten valita oma eläkeyhtiönsä – mutta ehkä se on liian markkinaliberaalia sosiaalidemokraattiseen suomeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  80. Tsek kirjoitti 26.12.2012 kello 13:09

    Osmo Soininvaara:
    Tuo eläkkeen ja palkan nostaminen samanaikaisesti lienee järjestelmän virhe, varsinkin, kun se kartuttaa edelleen eläkettä, tosin ilman superkarttumaa. Eivät eläkeyhtiöt tätä mahdollisuutta ainakaan aktiivisesti markkinoi. On haluttu mahdollisuus tehtä töitä vaan ei työtä eläkkeelläkin. Samassa työssä samalla palkalla jatkaminen ei ole ollut tarkoitus. Jokin helpoti kierrettävä este siihen kai on laitettukin.

    “Työntekijällä on oikeus jäädä vanhuuseläkkeelle 63–68 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta, varhennetulle vanhuuseläkkeelle 62 vuotta täytettyään tai lykätylle vanhuuseläkkeelle 68 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden jälkeen. Vanhuuseläkkeen ja varhennetun vanhuuseläkkeen myöntämisen edellytyksenä on, ettei työntekijä enää ole siinä työsuhteessa, josta hän jää eläkkeelle”, Työntekijän eläkelaki, 2006/395, 11§

    Helposti kierrettävä kai tuo on ? Eroaa torstaina, eläkepaperit vetämään perjantaina ja maanantaina työsuhde solmitaan uudelleen entisin ehdoin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  81. kkk kirjoitti 26.12.2012 kello 13:22

    Osmo Soininvaara:
    En ymmärrä tätä katkeruutta superkarttumaa kohtaan. Totta kai se suosii nii, joiden terveys on hyvä, mutta onko se muilta pois, että he jatkavat töissä pidempään, eivätkä siirry golfaamaan heti 63-vuotta täytettyään? Vaikka superkarttuma nostaa eläkettä/kk melko paljon, se ei nosta eläkettä/elämä läheskään yhtä paljon, koska jos jää eläkkeelle 68-vuotiaana, nostaa eläkettä viisi vuotta vähemmän kuin jos olisi jäänyt eläkkeelle 63-vuotiaana? Vähän tuo kokonaisläke saa noustakin, kun on maksanut eläkemaksuja viisi vuotta pidempään.
    Miksi hyväkuntoiset pitäisi savustaa eläkkeelle 63-vuotiaina?

    Superkarttuma ei ole ainoa keino pidentää työuria. Oikeudenmukaisempi keino olisi käyttää lykkäyskorotusta. Tällöin kertynyt eläke kasvaa kertoimella k kun työuraa jatketaan iästä x ikään x+1. Vakuutusmatemaatikot varmasti osaavat laskea kertoimelle k aktuaarisesti neutraalin arvon. Tällainen järjestelmä kannustaisi myös niitä ihmisiä jatkamaan työuraansa, joiden palkka työuran loppupuolella ei ole kovin korkea. Superkarttuma aiheuttaa katkeruutta, koska se yksimkertaisesti on epäoikeudenmukainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  82. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.12.2012 kello 21:40

    Lykkäyskorvaus olisi oikeudenmukaisempi kuin superkarttuma, koska se palkitsisi lykkäyksestä, vaikka olisi siirtynyt helpompiin ja vähäpalkkaisempiin hommiin. Tuosta superkarttumasta yli puolet on perusteltua lykkäystä ja vain pieni osa karttuneita eläkemaksuja. Sen lykkäysosan pitäisi olla yhtä suuri siitä riippumatta, paljonko viimeisinä vuosina ansaitsee,

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Esko Niemi kirjoitti 26.12.2012 kello 13:38

    OS: “On sinänsä järkevää, että suuret työnantajat ovat vastuussa henkilökuntansa sairauseläkkeistä, sillä se motivoi pitämään hyvää huolta työvoimasta.”

    Tapio: “Takavuosina ikäihmisten työllisyyteen vaikutti sellainen lainsäädännön erikoisuus, että suuret yritykset joutuivat maksamaan itse työntekijän työkyvyttömyyseläkkeen, jos hän tuli työkyvyttömäksi ennen vahuuseläkeikää. Ideana oli, että yritykset pitäisivät paremmin huolta ikääntyvistä palkollisistaan, mutta lopputulos oli, että heistä pyrittiin eroon elleivät he olleet korvaamattomia. En tiedä, onko tämä erikoisuus edelleen voimassa, mutta aikoinaan se vähensi yli 45 vuotiaiden palkkaamista suuriin yrityksiin.”

    Näyttäisi olevan niin (googlaamalla “työkyvyttömyyseläkemaksu”), että isojen työnantajien osalta systeemi ottaa maksujen määräytymisessä huomioon työntekijöiden ikärakenteen ja toteutuneet työkyvyttömyystapaukset. Sen ei siis pitäisi haitata vanhempien työntekijöiden palkkaamista ja sen pitäisi kannustaa pitämään huolta työntekijöistä. Huonokuntoisten työntekijöiden palkkaamisen hyvittämistä tähän ei ilmeisesti kuulu.

    Systeemi rasittaa vain suuria yrityksiä (enenevästi vajaan 2 MEUR palkkasummasta alkaen). Pienillä maksut ovat kiinteät ja pienemmät. Miksikähän näin on? Tämä osaltaan demotivoi yritysten kasvua, mitä pitäisi edistää, koska suuret yritykset ovat keskimäärin tuottavampia kuin pienet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  84. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.12.2012 kello 21:38

    Sen ei siis pitäisi haitata vanhempien työntekijöiden palkkaamista ja sen pitäisi kannustaa pitämään huolta työntekijöistä. Huonokuntoisten työntekijöiden palkkaamisen hyvittämistä tähän ei ilmeisesti kuulu.

    Ei pitäisi haitata, mutta haittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Samuli K. kirjoitti 26.12.2012 kello 16:22

    Pohjan Akka: Sen sijaan olen jo kauan ollut sitä mieltä, että ikälisäjärjestelmä, joka sementoi korkealle, ansiotta, ruuhkavuosien vaatimuksista vapautuneiden ikääntyvien ihmisten palkkakuluja=työllistyvyyttä, pitäisi ehdottomasti purkaa. Palkankorotukset=eläkekarttuman kasvut saisivat perustua vain todelliseen, työnantajan yksilöllisesti toteamaan osaamiseen, ahkeruuteen ja ansaintaan.

    Luokanopettajan haluaisin tietää, miten tuottavuuteni määritellään. Palkankorotukset ovat vaatimattomia ja ilman ikälisäjärjestelmää, joka sekin on sangen vaatimaton, ei luokanopettajaksi ryhtymisessä ole taloudellisesti mitään järkeä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  86. Catilina kirjoitti 26.12.2012 kello 16:56

    Tämä töiden teko eläkkeellä tuntuisi luontevimmalta. Tosin siihen ei kaikilla ole mahdollisuutta, mutta joilla on, sitä tulisi kannustaa.

    Nyt on aika selvää, että naamiot on tullut riisuttua. Selkokielinen viesti on selvä: Vanhukset _eivät_ ole mitenkään arvokkaita. He ovat rasite ja taakka, joista soisi päästävän eroon mahdollisimman nopeasti. Paras eläkeläinen on kuollut eläkeläinen. Jos he kuitenkin kehtaavat jatkaa elämistä, on heiltä ainakin rahat otettava pois. Tästä ovat yhtä mieltä oikeisto ja vasemmisto. Oikeisto haluaa rahat yritysten voittoihin, ja vasemmisto haluaa ne maailmanparannusprojekteihin, mutta julkilausuttu tavoite on molemmilla sama. Olkaa siis rehellisiä edes, ja lopettakaa ne juhlapuheet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  87. inhottavaa kirjoitti 26.12.2012 kello 19:00

    Olin itse työpaikassa, jossa nuorten keski-ikäisten muodostama klikki savusti viittä vuotta ennen eläkeikää esimiehensä sivuraiteelle. Esimies kertoi myöhemmin kahden kesken, ettei hänen antamiaan työtehtäviä toteutettu, jätettiin roikkumaan vain.

    En ollut niin lähellä, että olisin tämän nähnyt, heräsin vasta kun minua pyydettiin osallistumaan oman esimiehen ulos savustamiseen. Se missä asia minulle asti näkyi, oli se miten vanhemmista puhuttiin ja heidän olemiselleen ja jutuilleen naurettiin, pilkallisesti, väheksyen.

    Keräsin kimpsut ja kampsut ja lähdin itse niin pian kuin kykenin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  88. Janne Kärki kirjoitti 26.12.2012 kello 20:54

    Työttömyyseläkeputkien käyttö henkilöstöhallinnan välineenä yhdistettynä merkittävän osaan työntekijöiden omasta halusta jäädä jo 59 v. eläkkeelle, johtaa seniorien puuttumiseen yli 60 vuotiaista. Eikö työantajien käyttäytymiseen irtisanoa lähes systemaattisesti ikääntyneet työntekijät ole käytettävissä paitsi Vartiaisen markkinoima Ruotsin malli eli porkkana, jossa ikäihmisiltä alennetaan palkkaa myös toinenkin porkkana, jossa voitaisiin puuttua esim. yrityksen maksamiin seniorityöntekijöiden työttömyysvakuutusmaksuihin? Yritys voisi saada houkuttelevan verohelpotuksen, mikäli se työllistää ikäihmisen sen luonnolliseen 68 v vanhuuseläkeikään saakka. EK voisi tästä esityksestä ilahtua. Vastaavasti paljon keppiä tulisi, mikäli yritys irtisanoo henkilön superkarttuma-ajalla. Yritykselle olisi edullista työllistää seniori olkoonkin, että työpanos on vähän heikompi. Tällöin vastaantuloa tarvittaisiin myös ay-liitoilta senioreiden palkanasetannassa. Luulen, että tämän läpimeno voi kuitenkin osoittautua mahdottomaksi, sen osoittaa Vartiaisen saama kritiikki. Syynä tähän on, että työnantajien ja palkansaajien välistä luottamusta ei ole, että työnantajat oikeasti työllistäisivät seniorit, vaan työnantajat vain ulosmittaisivat senkin saamansa verohyödyn. Siksi näitä esityksiä pitää ay-liikkeessä vastustaa! Mikäli kaikki toimisi, niin toimintatapa johtaisi kuitenkin siihen, että työurat varmasti pitenisivät loppupäästä, joka oli tahtotila – vai mitä Osmo?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  89. NukkuMatti kirjoitti 27.12.2012 kello 0:04

    Osmo Soininvaara:

    Sen lykkäysosan pitäisi olla yhtä suuri siitä riippumatta, paljonko viimeisinä vuosina ansaitsee,

    Niin pitäisi, mutta näin ei kuitenkaan taida olla. Sen kyllä valitettavasti huomaa, että minkä tyyppisen työhistorian omaava porukka on nämä Suomen eläkejärjestelmän säännöt laatinut.

    Surullisinta tässä on, että järjestelmä syventää tuloeroja vielä työuran jälkeenkin, eli järjestelmän laatijat ovat kahlinneet tulevatkin sukupolvet maksamaan suurimmat kymmenykset niille, joilla jo muutenkin eniten on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  90. Pohjan Akka kirjoitti 27.12.2012 kello 0:40

    Samuli K.: Luokanopettajan haluaisin tietää, miten tuottavuuteni määritellään. Palkankorotukset ovat vaatimattomia ja ilman ikälisäjärjestelmää, joka sekin on sangen vaatimaton, ei luokanopettajaksi ryhtymisessä ole taloudellisesti mitään järkeä.

    Koulutusaloja läheltä seuranneena ja itsekin opettaneena on pakko sanoa, että opettaja ansaitsee ikälisää vain siihen asti, kun kasvatustaidot kehittyvät maksimiinsa. (Toiset eivät muuten opi koskaan).
    Informaatioteknologian ja automaation käyttöönotossa tuli erityisesti vastaan opettajien kyvyttömyys ottaa vastaan uutta niin peruskoulun kuin ammatillisen koulutuksenkin puolella. Niinpä olemme niiden käytössä paljon jäljessä monesta maasta, edelleen.
    Kälyni oli luokaopettaja, yhtä pitkällä koulutuksella kuin minä yksityisellä alalla. Vertasimme kerran ihan avoimesti tehdyt työtunnit. Hän teki silloin faktisesti 70 päivää vuodessa vähemmän töitä kuin minä, suunnilleen samalla palkalla, myöhemmin, kun rutinoitui, vielä vähemmällä työllä.

    Mielestäni jokaisen, joka marisee työstään ja palkastaan, etuoikeuksistaan tässä hyvinvoivassa maassa, sopii hyvin kokeilla jotakin parempaa. mihin poystyy. Tästä tulee jopa hiljalleen ns. elämän ja kuoleman kysymys, kunhan maailman myllerrys jatkuu ja yhä useammat vaativat itselleen samaa kuin hyvinvointisuomalaiset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  91. Pohjan Akka kirjoitti 27.12.2012 kello 0:45

    Osmo Soininvaara:
    Eläåkkeellä olevasta, alle 68-vuotiaasta pitää minun ymmär6ääkseni maksaa tyel-eläke. vasta 68 vuoden ikä lopettaa tämän velvollisuuden.

    Miksi pitää, kun eläkehän ei enää kartu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  92. Pohjan Akka kirjoitti 27.12.2012 kello 0:57

    Pohjan Akka: Miksi pitää, kun eläkehän ei enää kartu?

    Pohjan Akka: Miksi pitää, kun eläkehän ei enää karttu?

    Väitin väärin: eläke voikin karttua.
    http://www.taloustaito.fi/fi-FI/u/?groupId=3232b57d-2477-42ab-b401-0a3473dca5e9&announcementId=e76f02c5-2d26-42f0-a1ab-50df77db2549

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  93. Raimo K kirjoitti 27.12.2012 kello 9:20

    kkk: Superkarttuma ei ole ainoa keino pidentää työuria. Oikeudenmukaisempi keino olisi käyttää lykkäyskorotusta. Tällöin kertynyt eläke kasvaa kertoimella k kun työuraa jatketaan iästä x ikään x+1. Vakuutusmatemaatikot varmasti osaavat laskea kertoimelle k aktuaarisesti neutraalin arvon. Tällainen järjestelmä kannustaisi myös niitä ihmisiä jatkamaan työuraansa, joiden palkka työuran loppupuolella ei ole kovin korkea. Superkarttuma aiheuttaa katkeruutta, koska se yksimkertaisesti on epäoikeudenmukainen.

    Epäilemättä tällainen kerroin voitaisiin laskea – ja sen vaikutus olisi sama kuin parjatulla superkarttumalla.

    Ja eläkettä ei lasketa viimeisestä palkasta, vaan koko työuran ansioista, joten sillä, saako loppuaikoina pienempää vai suurempaa palkkaa, ei ole kovin suurta vaikutusta eläkkeen suuruuteen.
    Niin että mikähän se superkarttuman epäoikeudenmukaisuus on?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  94. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.12.2012 kello 15:45

    Superkarttuma on 4,5 prosenttia palkasta. Jos palkka on viimeisinä vuosima matala, superkarttuma tuottaa vähän, vaikka aiempina lihavina vuosina hankittu korkeahko eläke lykkäytyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. Raimo K kirjoitti 27.12.2012 kello 9:23

    Osmo Soininvaara:
    Lykkäyskorvaus olisi oikeudenmukaisempi kuin superkarttuma, koska se palkitsisi lykkäyksestä, vaikka olisi siirtynyt helpompiin ja vähäpalkkaisempiin hommiin.
    ‘snip’

    Superkarttuma tekee juuri sen saman.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  96. Raimo K kirjoitti 27.12.2012 kello 9:27

    Tsek:
    ‘snip’
    Helposti kierrettävä kai tuo on? Eroaa torstaina, eläkepaperit vetämään perjantaina ja maanantaina työsuhde solmitaan uudelleen entisin ehdoin…

    Helposti ja helposti… vaikeus on saada työnantaja allekirjoittamaan tuo sopimus. Useimmat ovat iloisia päästessään eroon ja palkatessaan nuoren tilalle.
    (Eikä se eläkepäätös noin nopeasti tule)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  97. Seppo Korppoo kirjoitti 27.12.2012 kello 9:31

    Kyllä rakenteellisessa työttömyydessä pitää myös ottaa huomioon se, että minne niitä uusia työpaikkoja syntyy ja mistä ne poistuvat.

    Nykyisin työpaikoja syntyy suureksi osaksi julkiselle sektorille ja niitä poistuu vientisektorilta.

    Kaikille pitää olla selvää, että tämä on väärä suunta, sillä asian pitäisi olla juuri päinvastoin!

    Jos tämä trendi ei käänny, tulee lunta tupaan…

    Seppo Korppoo
    Vientiyrittäjä, joka peräänkuuluttaa työllistämiskynnyksen alentamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  98. anonyymi kirjoitti 27.12.2012 kello 12:13

    Mitenkäs olisi, jos tuotannollisista ja taloudellisista syistä tehtävät palkka- ja väenvähennykset pitäisi aina tehdä huipulta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  99. TimoT kirjoitti 27.12.2012 kello 12:13

    Voitaisko miettiä sellaista mallia, että pakollinen työeläkemaksu päättyisi 63-vuotiaana. Eläkkeelle voisi jäädä halutessaan silloin tai myöhemmin. Myöhemmin eläkkeelle jääville maksettaisiin sitten karttumana näiltä vuosilta ainoastaan lykkäyskorvaus? Näin vanhempi työntekijä tulisi työnantajalle n. 17 % halvemmaksi ja työntekijällekin jäisi n. 6,5 % enemmän käteen. Työntekijä sitten voisi vaikka omalla kustannuksellaan vapaaehtoisesti kartuttaa eläkettään, jos katsoo sen tarpeelliseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  100. Antti kirjoitti 27.12.2012 kello 16:27

    Palomiehien, siivoojien yms. fyysisesti kuluttavien ammattien kohdalla Vartiaisen vaatimuksessa ikääntyvien palkkojen alentamisesta voi olla jotain järkeä. 63-vuotiailla ns. “henkisen” työn tekijöillä työteho ei ole ongelma. Itse viestinnän ammattilaisena teen 58-vuotiaana parempaa viestintää kuin koskaan ennen, ja pysty painamaan yli 80:n tunnin työviikkoja aivan siinä missä nuorempanakin. Kelpaan pätkähommiin itsenäisenä konsulttina, mutta ei minua kyllä kukaan tässä iässä palkkaa työsuhteeseen.

    On järjetöntä vaatia eläkeikien korottamisia samalla kun meillä on paljon asenteellisia ja rakenteellisia tekijöitä jotka haittaavat keski-ikäisten työllistymistä. Soininvaara toi aivan oikein esille riskin, jonka työntekijän työkyvyttömyys aiheuttaa yritykselle. Jos tällaisia riskejä laukeaa esim. muutama peräkkäin, keskisuuri yritys voi olla polvillaan per heti erääntyvien työnantajan vastuiden kanssa.

    Nämä työkyvyttömyysvastuut olisivat ainakin yksi asia, jolle valtiovalta voisi tehdä jotain. Siis miksei mitään ole tehty!!???

    Soininvaara on tässä kirjoituksessa osunut aika lähelle naulan kantaa — niin kuin aika usein muulloinkin. Mikseivät nämä osumat koskaan näy siinä mitä hallitus tekee, tai edes siinä, mitä Vihreä Liitto ajaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  101. TimoT kirjoitti 27.12.2012 kello 16:31

    Osmo Soininvaara:
    Superkarttuma on 4,5 prosenttia palkasta. Jos palkka on viimeisinä vuosima matala, superkarttuma tuottaa vähän, vaikka aiempina lihavina vuosina hankittu korkeahko eläke lykkäytyy.

    Eipä sitten ihme, että Vartiainen ei saanut taputuksia. Kukahan tuonkin säännön on keksinyt?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  102. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.12.2012 kello 17:28

    Eläkejärjestelmän säännöt keksitään kolmikannassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. pekka kirjoitti 27.12.2012 kello 17:44

    TimoT:

    Voitaisko miettiä sellaista mallia, että pakollinen työeläkemaksu päättyisi 63-vuotiaana. Eläkkeelle voisi jäädä halutessaan silloin tai myöhemmin. Myöhemmin eläkkeelle jääville maksettaisiin sitten karttumana näiltä vuosilta ainoastaan lykkäyskorvaus? Näin vanhempi työntekijä tulisi työnantajalle n. 17 % halvemmaksi ja työntekijällekin jäisi n. 6,5 % enemmän käteen.

    Ei sentään, jätät huomioon ottamatta, että työntekijän eläkemaksu on verovähennyskelpoinen (laskee siis verotettavaa tuloa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  104. NukkuMatti kirjoitti 27.12.2012 kello 19:46

    Osmo Soininvaara:
    Eläkejärjestelmän säännöt keksitään kolmikannassa.

    Joo, tämä se onkin se suurin virhe. Jos hallitus ja eduskunta uskaltaisivat ottaa sen vallan, joka niille viime kädessä kuuluu, niin se olisi ensimmäinen askel oikeaan suuntaan. Yhdessä tässä kuitenkin kannetaan työmarkkinajärjestöjen huonojen päätösten seuraukset, ja eduskunnan vastuulla asiat loppujen lopuksi ovat.

    Ongelmana lienee, että kaksi suurinta nytkin hallituksessa olevaa puoluetta ovat liian tiiviisti työmarkkinajärjestöjen talutusnuorassa.

    Juhana Vartiaiselta varmaan löytyy mielipide tähänkin. Kannattaisi kysyä häneltä. Hän voinee vahvistaa, että Ruotsissa hallitus ja eduskunta eivät ole niin avuttomia haasteiden edessä kuin Suomessa, vaan tarvittaessa myös työmarkkinajärjestöille näytetään kaapin paikka, jos yhteinen etu sitä vaatii.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  105. Raimo K kirjoitti 27.12.2012 kello 20:13

    Osmo Soininvaara:
    Superkarttuma on 4,5 prosenttia palkasta. Jos palkka on viimeisinä vuosima matala, superkarttuma tuottaa vähän, vaikka aiempina lihavina vuosina hankittu korkeahko eläke lykkäytyy.

    Kevan sivuilta:
    “Eläkkeesi karttuu kaikista 18–68 ikävuoden välillä saamistasi työansioista.
    Eläkkeesi karttuu
    – 1,5 % vuosiansiosta 18–52-vuotiaana
    – 1,9 % vuosiansiosta 53–62-vuotiaana (2 % ennen vuotta 1950 syntyneille)
    – 4,5 % vuosiansiosta 63–67-vuotiaana.”

    Ja aluksi siis superkarttuma oli epäoikeudenmukainen, kun se oli niin suuri – ja nyt se on epäoikeudenmukainen, kun se on niin pieni. ???
    Vaikea kyllä keksiä, mistä se laskettaisiin, jos ei vuosiansiosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  106. Eläkevaari kirjoitti 27.12.2012 kello 20:55

    Osmo Soininvaara:
    En ymmärrä tätä katkeruutta superkarttumaa kohtaan. Totta kai se suosii nii, joiden terveys on hyvä, mutta onko se muilta pois, että he jatkavat töissä pidempään, eivätkä siirry golfaamaan heti 63-vuotta täytettyään? Vaikka superkarttuma nostaa eläkettä/kk melko paljon, se ei nosta eläkettä/elämä läheskään yhtä paljon, koska jos jää eläkkeelle 68-vuotiaana, nostaa eläkettä viisi vuotta vähemmän kuin jos olisi jäänyt eläkkeelle 63-vuotiaana? Vähän tuo kokonaisläke saa noustakin, kun on maksanut eläkemaksuja viisi vuotta pidempään.
    Miksi hyväkuntoiset pitäisi savustaa eläkkeelle 63-vuotiaina?

    Vietimme vaimoni kanssa Joulun Tallinnan kylpylässä. Suurin osa siellä olleista oli suomalaisia eläkeläisiä. Keskustelin laivalla ja kylpylässä lukuisten eläkeläisten kanssa. Kaikki duunaritaustaiset (nosturinkuljettaja, rekkamies, kirvesmies, raudoittaja, elementtiasentaja, laivahitsari) olivat alle 60-vuotiaina työkyvyttömyyseläkkeelle jääneitä.

    Virkamies- ja toimihenkilötaustaiset juttukaverini (opettaja, ylitarkastaja, myyntipäällikkö, toimittaja ja korjaamopäällikkö) olivat jääneet eläkkeelle heti lakisääteisen eläkeiän saavutettuaan.

    Käsitykseni siitä, että eläkeiän pakollinen nostaminen eikä nyt voimassa oleva superkarttuma (4,5 %/v) ole ratkaisuja työurien pidentämiseen, vahvistui. Superkarttumaa voivat jäädä nauttimaan vain sellaiset, lähinnä julkisen sektorin johtavat virkamiehet, jotka voivat itse päättää oman työnsä sisällöstä ja aikatauluttamisesta. Näiden keskeisimpiin töihin kuuluu työryhmissä, seminaareissa ja kansainvälisissä kongresseissa istuminen (raportit laativat mukaan otetut nuoret virkamiehet).

    Itse kuulun viimeksi mainitsemaani joukkoon, mutta superkarttuma ei kiinnostanut. Arvostan enemmän leppoistumista. Ja voihan matkoja tehdä eläkkeelläkin eikä tarvitse istua pakollisissa tilaisuuksissa.

    Yritysjohtajien sopimuksiin useimmiten kuuluu 55-60 vuoden eläkeikä, jonka työeläkemaksua maksavat palkansaajat kustantavat. Kansanedustajillakin ja heidän suojatyöpaikoillaan on lakisääteiset, duunareita alemmat eläkeiät.

    Tähän globalisoituneen kvarttaalitalouden maailmaan pitäisi kehittää aivan muita ratkaisuja kuin nyt esillä olleet talouskasvun, tuottavuuden ja eläkeiän nostaminen. On aivan mieletöntä, että maailman eliitti lentää muutaman vuoden välein ilmastokokouksiin, joissa enemmän tai vähemmän pätevien asiantuntijoiden johdolla päivitellään ympäristön ja ilman saastumista ja kaupallistaan asia päästökaupoilla. Nämä maapallon ja ihmisen ikää pidentävät ”kestävän kehityksen” ratkaisut jätän viisaampien pohdittavaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  107. kkk kirjoitti 27.12.2012 kello 21:36

    Raimo K: Kevan sivuilta:
    “Eläkkeesi karttuu kaikista 18–68 ikävuoden välillä saamistasi työansioista.
    Eläkkeesi karttuu
    – 1,5 % vuosiansiosta 18–52-vuotiaana
    – 1,9 % vuosiansiosta 53–62-vuotiaana (2 % ennen vuotta 1950 syntyneille)
    – 4,5 % vuosiansiosta 63–67-vuotiaana.”

    Ja aluksi siis superkarttuma oli epäoikeudenmukainen, kun se oli niin suuri – ja nyt se on epäoikeudenmukainen, kun se on niin pieni. ???
    Vaikea kyllä keksiä, mistä se laskettaisiin, jos ei vuosiansiosta.

    Superkarttuman vaihtoehto on lykkäyskorotus, joka tarkoittaa sitä että aikaisemmalta työhistorialta kertynyt eläke kerrotaan jollain kertoimella k kun eläkkeellesiirtymistä lykätään vuodella. Tämä lykkäyskorotus kompensoi yhden vuoden eläketulojen menetystä, joka seuraa eläköitymisen lykkääntymisestä. Superkarttuma kompensoi tämän menetyksen vain jos työuran lopun vuosiansiot ovat riittävän korkea suhteessa aikaisemmin kertyneeseen eläkkeeseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  108. Tavallinen Teknikko kirjoitti 27.12.2012 kello 21:48

    Miten ihmeessä pisa-kansalaiset saadaan aivopestyä niin tyhmiksi, että eivät yksinkertaisesti omaa kansalaistaitoa kuinka laskea oma eläkekertymänsä – kullakin elämänsä hetkellä ja tulevaisuudessa – lähempänä eläkeikäänsä.

    No onhan noita webbilaskureita jo vaikka kuin eri tahojen sivuilla runsaasti (mm. Kela, sossut). Mutta eläkeyhtiöt eivät ole – kaiketi vielä hommaan ryhtyneet l. tuottamaan sivuillensa laskureita, joilla kansalaiset tarkistaisivat eläkkeittensä tasoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  109. Liian vanha kirjoitti 27.12.2012 kello 22:11

    Ikääntyneiden työntekijöiden palkanalentaminen pelkästään iän perustella on typerintä mitä Vartiainen on tähän mennessä keksinyt.

    Oikeassa työelämässä palkaa todellakin alennetaan,mutta se ei perustu ikään vaan tehtävien muutokseen tai työntekijöiden yhdenvertaiseen kohteluun eikä näillä asioilla ole mitään tekemistä iän kanssa.

    Olen tehnyt noita palkanalennukisia 90-luvulta lähtien .Ne ovat perustuneet siihen, että entinen tehtävä on muuttunut alempaan vaativuusluokkaan kuuluvaksi.

    Toinen yleinen peruste on ollut työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu eli kun yksiköitä/yhtiöitä on yhdistelty niin palkkarakenteet ovat olleet erilaisia ja palkkaerot suuria ja eivät ole vastanneet ihmisten tuottavuuseroja.

    Mutta typerintä olisi mennä laskemaan palkkaa henkilöltä, joka jää eläkkeelle parin kolmen vuoden kuluessa.

    Se ainakin takaa tuottavuuden laskun ja työhaluttomuuden.

    Palkanalennus ei liity ikään vaan työssä tapahtuviin muutoksiin ja on aivan nykyisen työlainsäädännön mukainen.

    Riippuu esimiestyöstä, miten sitä sovelletaan

    Täytyy ihmetellä Vartiaista , hän on n 60 hengen kokoisne yksikön esimies , mutta ei hallitse työelämän pelisääntöjä eikä ilmeisesti osaa toimia esimiehenä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  110. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.12.2012 kello 10:38

    Onko liian vanha vaivautunut selvittämään nitä Juhana Vartiainen on esittänyt vaan omaksi ilokseenko hän menee väittämään valheellisesti, että tämä olisi esittänyt kaavamaista alennusta iän perusteella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  111. Liian vanha kirjoitti 27.12.2012 kello 22:14

    NukkuMatti: Joo, tämä se onkin se suurin virhe. Jos hallitus ja eduskunta uskaltaisivat ottaa sen vallan, joka niille viime kädessä kuuluu, niin se olisi ensimmäinen askel oikeaan suuntaan. Yhdessä tässä kuitenkin kannetaan työmarkkinajärjestöjen huonojen päätösten seuraukset, ja eduskunnan vastuulla asiat loppujen lopuksi ovat.

    Ongelmana lienee, että kaksi suurinta nytkin hallituksessa olevaa puoluetta ovat liian tiiviisti työmarkkinajärjestöjen talutusnuorassa.

    Juhana Vartiaiselta varmaan löytyy mielipide tähänkin. Kannattaisi kysyä häneltä. Hän voinee vahvistaa, että Ruotsissahallitus ja eduskunta eivät ole niin avuttomia haasteiden edessä kuin Suomessa, vaan tarvittaessa myös työmarkkinajärjestöille näytetään kaapin paikka, jos yhteinen etu sitä vaatii.

    Ruotsissa työsopimuslainsäädäntö on tiukempi kuin Suomessa ja määrää mm irtisanomisjärjestyksen.

    Samoin Ruotissa työntekijöillä on laaja myötämääräämisoikeus, joten työntekijät voivat vaikuttaa yritysjohdon päätöksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  112. Mauno kirjoitti 28.12.2012 kello 8:50

    Eläkesysteemissä on mm sellainen rakennevika että siinä on liikaa välikäsiä ja muita hyödynsaajia kuin eläkeläiset. Kun rahat kerran on annettu pois näille onnenonkijoille, on lapsellista luulla että he mielellään makselisivat niitä takaisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  113. Countryboy kirjoitti 28.12.2012 kello 10:25

    Nyt taisi taas tulla rakenteellista työttömyyttä lisää kun STX:n risteilijätilaus meni Ranskaan.Varmaan ranskalaiset “noudattivat” samoja EU:n periaatteita kuin Suomi. Laivanrakentajat/metallimiehet työllistyvät melko huonosti työpaikkojen menetyksen jälkeen, onneksi nyt vielä töitä riittää edellisten tilausten pohjalta jonkin aikaa. Jos Saarikankaan puheet pitävät paikkansa, siinä meni 20000 henkilötyövuotta. Huolestuttaa tämä teollisuustyöpaikkojen katoaminen Suomesta. Täällä hehkutetaan Roviota ja muuta vastaavaa peliteollisuutta, vaikka ne työllistävät ja tuottavat melko vähän. Muistaakseni yksi kartonkikone tuottaa viiden Rovion verran, hyvä niinkin tietysti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  114. Risto kirjoitti 28.12.2012 kello 10:45

    Raimo K:
    Vaikea kyllä keksiä, mistä se laskettaisiin, jos ei vuosiansiosta.

    Kertyneeseen eläkkeeseen suhteutettuna. Siitähän korvaus (siis pääosin) maksetaan, että luovut eläköitymistä siirtämällä jokaista lykkäyskuukautta kohden pysyvästi yhdestä kuukaudesta, jolle sinulle maksettaisiin eläkettä (olettaen, ettei eläköitymisen lykkääminen (kausaalisesti) lykkää myös sinun kuolinpäivääsi – sanoisin, että todennäköisesti ei).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  115. Liian vanha kirjoitti 28.12.2012 kello 11:32

    Osmo Soininvaara:
    Onko liian vanha vaivautunut selvittämään nitä Juhana Vartiainen on esittänyt vaan omaksi ilokseenko hän menee väittämään valheellisesti, että tämä olisi esittänyt kaavamaista alennusta iän perusteella.

    Nykyisten säännösten ja käytäntöjen mukaan voidaan ikääntyneen palkkaa alentaa, jos tuottavuus laskee.

    Jos tuottavuus laskee niin alas ettei suorite vastaa enää kohtuullista tasoa niin työsopimuksen voi purkaa

    Samoin jos henkilö sairastuu pysvästi eikä kykene enää työhönsä niin työsopimuksen voi purkaa

    Suorite-ja provisiopalkkaisilla palkka on sidottu suoraan aikaansaannoksiin

    Tulospalkkauksen piirissä olevatkin ovat ainakin rajoitetusti sidottu tuottavuuteen.

    Kun jo nyt voidaan toimia siten, että palkkaa voidaan alentaa tarvittaessa tai työsopimuksen voi jopa purkaa niin eihän ole enää muita vaihtoehtoja kuin siirtyä mekaaniseen alentamiseen.

    Se toinen vaihtoehto on tietysti, että ao henkilö ei tunne työelämää vaikka leikkiikin esimiestä ??

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  116. a_l kirjoitti 28.12.2012 kello 12:03

    Kääntyykö hyvinvointi tosiaan kasvuun palkkoja laskemalla ja työaikaa pidentämällä? Työttömyysaste on muutenkin nousussa jonka lisäksi teetetään satoja tuhansia työtunteja ilmaista “työharjoittelua”.

    EK:n propagandisteilta on unohtunut mainita, että Ruotsissa ja Saksassa on meitä korkeampi palkkataso ja silti juuri noilla mailla pyyhkii hyvin. Etelä-Eurooppaakaan eivät huonot palkat ole pelastaneet.

    Siirtyyhän alentunut työvoimakustannus toki suoraan yritysten katteisiin, mikä lienee EK:n tavoitekin. Työttömyysaste ei heitä yleensä juuri huoleta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  117. Liian vanha kirjoitti 28.12.2012 kello 13:25

    Itse asiassa duunarin ja valkokaulusköyhän palkka kehitys on jo sidottu ikään.

    Korkeimmillaan keskimääräinen palkka on 40-49-vuoden iässä, sen jälkeen se laskee iän noustessa.

    Korkeakoulutetuilla palkka nousee aina 69-ikävuoteen saakka.
    Kun korkeakoulutetut pääosin työskentelevät julkisella sektorillä niin ongelma on enemmänkin julkisen sektorin johtamisjärjestelmissä.

    http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_palkat.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  118. NukkuMatti kirjoitti 28.12.2012 kello 14:58

    a_l:

    Siirtyyhän alentunut työvoimakustannus toki suoraan yritysten katteisiin, mikä lienee EK:n tavoitekin. Työttömyysaste ei heitä yleensä juuri huoleta.

    Näinhän se on, mutta ei tuo työttömyysaste valitettavasti näytä huolettavan kyllä muitakaan osapuolia tuossa niin sanotussa kolmikannassa.

    Minua kyllä ihmetyttää Suomen poliittisen ja taloudellisen eliitin piittaamattomuus ja yhteisvastuun puute. Toivottavasti Soininvaara on huomannut, että halvaantuneita dinosauruksia löytyy lähempääkin kuin Atlantin takaa tai EU:sta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  119. Risto kirjoitti 28.12.2012 kello 16:12

    Liian vanha:
    Itse asiassa duunarin ja valkokaulusköyhän palkka kehitys on jo sidottu ikään.

    Korkeimmillaan keskimääräinen palkka on 40-49-vuoden iässä, sen jälkeen se laskee iän noustessa.

    Se, että vuonna 2010 60-vuotiaan palkka oli alempi kuin 40-vuotiaan, ei vielä tarkoita, että sen 60-vuotiaan palkka olisi vuonna 1990 ollut parempi kuin nyt, tai nykyisen 40-vuotiaan palkka tulisi laskemaan seuraavien 20 vuoden aikana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  120. NukkuMatti kirjoitti 28.12.2012 kello 16:26

    Taas julkaistiin yksi tuore uutinen, joka edelleen vahvistaa käsitykseni suomalaisen eläkejärjestelmän täydellisestä epäoikeudenmukaisuudesta:

    http://www.hs.fi/talous/Hyv%C3%A4tuloisimmat+lesket+saavat+erikoisl%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rin+tulot/a1305556500909

    Kuten olen edellä todennut lukuisissa kommenteissani tähän Osmon kirjoitukseen ja aiempaan kirjoitukseen “Työvoimapulaa ei tule”, on eläkejärjestelmässä niin paljon epäkohtia, että ei siitä pienillä viilauksilla saa taloudellisesti ja eettisesti kestävää.

    Olisi moraalisesti oikein ja kohtuullista, että koko järjestelmä pantaisiin uusiksi ja samalla uudelleen arvioitaisiin myös kaikkein suurimmat jo myönnetyt eläke-etuudet. Mallia järjestelmän uudistamiseen voisi katsoa esimerkiksi Ruotsista. Malliksi saattaisi kelvata muutama muukin maa (Sveitsi, Uusi-Seelanti, Japani, Hollanti), joskin täytyy sanoa, että näiden maiden järjestelmiä en tarkemmin tunne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  121. Raimo K kirjoitti 28.12.2012 kello 17:43

    Tavallinen Teknikko:
    ‘snip’
    No onhan noita webbilaskureita jo vaikka kuin eri tahojen sivuilla runsaasti (mm. Kela, sossut). Mutta eläkeyhtiöt eivät ole – kaiketi vielä hommaan ryhtyneet l. tuottamaan sivuillensa laskureita, joilla kansalaiset tarkistaisivat eläkkeittensä tasoja.

    Ainakin Kevalla on:
    http://www.keva.fi/fi/elakkeet/omatelaketietosi/Kelan_elakearviolaskuri_ja_palvelussuhderekisteriote/Sivut/Default.aspx

    Ehkä arv. teknikko ei ole vaivautunut tarkistamaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  122. Raimo K kirjoitti 28.12.2012 kello 17:47

    Risto: Kertyneeseen eläkkeeseen suhteutettuna. Siitähän korvaus (siis pääosin) maksetaan, että luovut eläköitymistä siirtämällä jokaista lykkäyskuukautta kohden pysyvästi yhdestä kuukaudesta, jolle sinulle maksettaisiin eläkettä (olettaen, ettei eläköitymisen lykkääminen (kausaalisesti) lykkää myös sinun kuolinpäivääsi – sanoisin, että todennäköisesti ei).

    Ehkä, mutta jo pelkkä työskentely kerryttää eläkettä ja superkarttuma kerryttää sitä lisää.

    Ja jos olisi esitetyn kaltainen ylimääräinen ‘bonus’, sen rahoitus olisi muilta pois.
    (Ja jos ao. itse rahoittaisi sen, mikä bonus se silloin olisi?)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  123. Raimo K kirjoitti 28.12.2012 kello 18:03

    Itse asiassa lykkäyskorvauskin on olemassa, Eläketurvakeskuksen sivuilta:
    “Jos työntekijä lykkää vanhuuseläkkeelle siirtymistä yli 68 vuoden iän täyttämisen, eläkkeeseen lisätään lykkäyskorotus sitä seuraavan kalenterikuukauden alusta, jona työntekijä täyttää 68 vuotta. Korotus on 0,4 prosenttia eläkkeestä jokaiselta lykkäytyneeltä kuukaudelta.”

    Siis 0,4% per kuukausi eli 4,8% per vuosi.
    Ja superkarttuma on vain 4,5% per vuosi (vuosiansiosta) – niin että onhan se lykkäyskorotuskin laskettu ja edullisempi se olisi – mutta olisiko niin paljon edullisempi, että sillä olisi merkitystä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  124. Raimo K kirjoitti 28.12.2012 kello 18:06

    Liian vanha:
    ‘snip’
    Kun korkeakoulutetut pääosin työskentelevät julkisella sektorillä niin ongelma on enemmänkin julkisen sektorin johtamisjärjestelmissä.
    ‘snip’

    Niin että pääosin työsketelevät? Sehän on hyvä, ei ongelma. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  125. Ville kirjoitti 28.12.2012 kello 18:43

    Risto:
    Kertyneeseen eläkkeeseen suhteutettuna. Siitähän korvaus (siis pääosin) maksetaan, että luovut eläköitymistä siirtämällä jokaista lykkäyskuukautta kohden pysyvästi yhdestä kuukaudesta, jolle sinulle maksettaisiin eläkettä (olettaen, ettei eläköitymisen lykkääminen (kausaalisesti) lykkää myös sinun kuolinpäivääsi – sanoisin, että todennäköisesti ei).

    Vähän samaan tapaan voisi sitten vaatia, että jo nuorempana saisi alennusta eläkemaksusta, jos luopuisi eläke-etuudestaan. Nuoremmilla ei vain ole mahdollisuutta valita 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  126. tatatmielta kirjoitti 28.12.2012 kello 22:50

    Voisiko Osmo tai joku muu luvut hallitseva avata minulle eläkejärjestelmän koukeroita, ja kertoa missä kohdin teen laskuvirheen vai onko laskelmieni järkyttävä tulos kaikessa karmeudessaan totta?

    Yritän selittää ajatukseni esimerkin muodossa: Valtaapitävän puolueen nuori aktiivi, 40-luvun lopulla syntynyt teknikko pääsee puoluekirjallaan julkiselle sektorille leikkitöihin vuonna 1972. Totuttuun tapaan avataan virka ennenkuin aletaan keksimään viran alle jotain kivaa puuhastelua. Tätä edeltää lyhyt ja epäonnistunut kokeilu avoimella sektorilla työnjohtotehtävissä, mutta onneksi poliittinen enemmistödiktatuuri toimii pelastusrenkaana ja takaa elinikäisen virkasuhteen.
    Siitä tähän päivään: Osastonjohtajan vakanssissa vuosikymmenet viettänyt teknikkomme lähestyy eläkeikää. Vaikka hän on taitavana esimiehenä delegoinut ihan kaikki vähäiset työnsä muille jo kymmeniä vuosia sitten, suuri edessä oleva elämänmuutos pelottaa. Elämänlaatu laskee merkittävästi kun viihtyisät ja modernit työtilat kiireettömine kahvi- ja rupattelutaukoineen vaihtuvat tylsään seniorielämään.

    Sitten itse asiaan: Teknikkomme laskee pikaisesti edessä olevan taloudellisen muutoksen. 40 vuotta yhteiskunnan nettosaajana, ansiot tällä hetkellä reilut 50 000e/vuosi. Vuotuinen eläkekertymä kunnallisen prosentin (2,0?) mukaan 83,33 euroa kuukaudessa. Tämä kerrottuna 40:llä tekee 3333,20/kk. Hän muistaa kuitenkin nuoruusvuodet jolloin palkkataso oli indeksitkin huomioiden alhaisempi, eli pyöristetään luku kolmeen tonniin. Hyväkuntoisen, työltä suojellun kropan ja psyyken hän uskoo kestävän helpostikin vielä 20 vuotta. Eli,hänen saamansa eläke tulisi olemaan kokonaisuudessaan 720 000 euroa.

    Ajatus superkarttumasta kuitenkin kytee taustalla, joten lasketaan pikaisesti sekin: 2 vuotta 4,5% kertymällä tuo 375,00/kk lisää eläkettä. Tällöin hän tosin nauttisi eläkettä 18 vuotta, kun vähennetään kaksi virassa läsnä oltua vuotta. Tällöin kokonaiseläkkeen summa olisi 729 000 euroa. Ero edelliseen ei ole suuri, ja hänen lastensa ikäluokalle jää veroina ja eläkemaksuina lisää maksettavaa “ainoastaan” tuo 9000 euron erotus, ja 100 000 euroa palkkoja+työnantajamaksut, eli karkeasti 180 000 euroa. Jos tämä summa jaetaan tälle kahdellekymmenelle vuodelle tekee se 9000 euroa/vuosi, joka on kahden metallimiehen koko tuloverokertymä (vuosiansio 24 000, veroprosentti 21,0)!

    Joutuuko kaksi metallimiestä maksamaan tuloveroa ainoastaan sen vuoksi että yksi tarpeeton virkamies päättää lorvailla vielä pari lisävuotta työpaikallaan, sen lisäksi että loput 7 pienen konepajan työntekijää maksaa tuloveroa pelkästään hänen peruseläkkeensä verran? Pitääkö koko pienyrityksen henkilökunta tuloveroillaan tosiaankin vain yhden virkamiehen eläkkeen syrjässä?

    Teknikkomme valitsee superkarttuman ja myhäilee tyytyväisenä tavoitteelleen joka näyttää onnistuvan: hänen elämänsä tuskin millään keinolla olisi voinut tulla kalliimmaksi yhteiskunnalle……

    Ps. tarina ei suinkaan ole fiktiota, koska tosielämän teknikko löytyy ihan perhepiiristämme, jota itseään myöskin vaivaa tämän yhtälön summa (ja hieman myös ne pienen konepajan tuloverokertymät).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  127. Tavallinen Teknikko kirjoitti 28.12.2012 kello 23:48

    Raimo K: Teknikko

    Kiitos tiedosta.

    Mutta onhan kuitenkin niin, että millään laskureilla ei voida osoittaa tasan tarkasti kysyjälleen rasti-ruutu-menetelmällä, että kuinka kysyjän eläkkeen tarkka määrä sinä ja tässä tapuksessa on.

    Ennemminkin kaivattaisiin yleistä tietoutta tavallisten kansalaisten kesken siitä, kuinka kansalaisen työstä ansaittu veronlainen tulo kerryttää eläkkeensä määrää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  128. Syltty kirjoitti 29.12.2012 kello 9:13

    Ville: Vähän samaan tapaan voisi sitten vaatia, että jo nuorempana saisi alennusta eläkemaksusta, jos luopuisi eläke-etuudestaan. Nuoremmilla ei vain ole mahdollisuutta valita

    Tuo muuten onnistuu yrittäjiltä, koska heidän eläkemaksunsa perustuvat omaan ilmoitukseen. Tällöin säästää eläkemaksuissa, jotka voi sitten itse kuluttaa, mutta tietenkin häviää siinä vaiheessa kun pitäisi saada eläkettä.

    Joo, tiedän että myös yrittäjän eläkemaksun pitäisi perustua todelliseen työtuloon, mutta kukaan ei huutele perään jos ilmoittaa minimimäärän. Koska monet etuudet, mm. työkyvyttömyyseläke, perustuu YEL-maksun määrään, pitää ymmärtää että tällöin tulee ottaneeksi vähän riskiäkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  129. Raimo K kirjoitti 29.12.2012 kello 10:57

    Tavallinen Teknikko: Kiitos tiedosta.

    Mutta onhan kuitenkin niin, että millään laskureilla ei voida osoittaa tasan tarkasti kysyjälleen rasti-ruutu-menetelmällä, ettäkuinka kysyjän eläkkeen tarkka määrä sinä ja tässä tapuksessa on.
    ‘snip’

    No eivät ne laskurit mitään supertietokoneita ole, mutta ne laskevat kunkin henkilökohtaisen työhistorian perusteella mikä eläke olisi, jos jäisi eläkkeelle siinä tai tuossa iässä.
    Tulevan ajan mahdollisia ansiotason muutoksia laskuri ei osaa laskea, siinä täytyy kääntyä ennustajaeukon puoleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  130. Raimo K kirjoitti 29.12.2012 kello 11:00

    tatatmielta:
    ‘snip’
    Teknikkomme valitsee superkarttuman ja myhäilee tyytyväisenä tavoitteelleen joka näyttää onnistuvan: hänen elämänsä tuskin millään keinolla olisi voinut tulla kalliimmaksi yhteiskunnalle……

    Ps. tarina ei suinkaan ole fiktiota, koska tosielämän teknikko löytyy ihan perhepiiristämme, jota itseään myöskin vaivaa tämän yhtälön summa (ja hieman myös ne pienen konepajan tuloverokertymät).

    On se niin väärin… täytyy vaan toivoa, että eläkevuosia tulisi mahdollisimman vähän. Ehkä sukulaiset auttavat. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  131. Tavallinen Teknikko kirjoitti 29.12.2012 kello 22:50

    Noista laskureista vaan vielä sen verran, että Kelaankaan parhaat softahenkilöt eivät näköjään osaa asumitukilaskurin sivullaan kertoa, että jos kansalainen ei tiedä kuinka Kela määrittää bruttopalkan, niin turha on yrittää saada edes sinne päin oikeaan suuntaan menevää arvioita asumistukensa määrästään. No sinne päin se menee.

    Saa siinä sitten kansalainen rastittaa vaihtoehtoja ja laittaa nureroja ruutuun, kun alkutilannekin on sellainen, että lopputulos webbilaskurilla ei oikein laskettu. Laskurin sivulla ensimmäiseksi tulisi kertoa, että kuinka Kela määrittää asumitukea hakevan bruttotulon laskurinsa ymmärtämässä muodossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  132. Liian vanha kirjoitti 30.12.2012 kello 8:06

    Alla ote Iisalmen Sanomien artikkelista.
    Jos yleiskorotukset järjestetään ikäluokittain niin silloin se on yleistä palkkojen alentamista.

    “Toinen vaihtoehto voisi olla, ettei iäkkäälle työntekijälle makseta palkan samankokoisia yleiskorotuksia kuten uransa ja ammattitaitonsa vuoksi enemmän ahkeroiville, nuoremmille työntekijöille.”

    Ongelma on vain nykyään, että tuotanto on palasteltu niin ettei henkilökohtaisella tuottavuudella ole merkitystä .
    Esim tuotantolinjalla on tehty aina töitä linjan tahtiin ja nopeampaa ei voi kukaan tehdä sotkematta.

    Linjaan sitomattomissa töissä taas on iän päivän tehty töitä urakkapalkalla eli suoritepalkalla.
    Silloin kk-tuntipalkka määräytyy tuottavuuden mukaan automaattiseti, urakkahinnoittelu kun ei tunne ikälisiä.

    Tuottavuuserot ovat suurimmillaan mitä kaoottisempi tilanne on eli mitä suunnittelemattomampi tuotantoprosessi on esim minunkin tuottavuuteni oli suurimmillaan Mauri-ja Manta-myrskyjen aikaan kun mitään suunniteltua systeemiä tilanteen hallitsemiseksi ei ollut alussa.

    Tuotannonsuunnitelun keskeisiä tavoitteita ovat, että tuonnosta tulee henkilöriippumaton eli yksilön tuottavuus ei vaikuta tuotantoon ja että työvaiheet voidaan tehdä taviksilla eli suurin osa ihmisistä soveltuu linjaan

    Tämä koskee nykyään myös palvelutuotantoa esim it-tukipalvelut ovat tyypillisiä massatuotantoa.
    First line ratkoo 85-90% tapauksista, second lineen siirtyvät loput ja enää harvaan tapaukseen tarvitaan erikoisosaamista.

    Eikä yksilön tuottavuuskaan ole vakio vaan ajallinen hajonta voi olla suuri. Itse asiassa paljon suurempi kuin yksilöiden välinen
    Esim läheisen kuolema, sairaus tai muu vastaava voi romahduttaa tuottavuuden huipputuottavaltakin

    Ilmeisesti pitäisi voida alentaa palkkaa myös läheisen menettäneeltä ?

    Ja aika tyhmä ajatus oli sekin, että eläkeikää pitää nostaa jolloin lähellä eläkeikää tulevat houkuttelevammiksi kun eläkeikä on kauempana

    Mutta jos nyt 60-vuotiaan eläkeikä on 3 vuoden päässä niin ei tilanne muutu vaikka eläkeikää nostetaan:65-vuotiaana tilanne on sama jos eläkeikä on 68-vuotta.

    Ja jos ikääntyneen palkka alennetaan niin se loppukin työmotivaatio häviää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  133. Seppo Korppoo kirjoitti 30.12.2012 kello 13:43

    SUOMEN PERUSTUSLAKI ON VAARASSA

    Kyllä sen kaikki tietävät, että rakenteellisen työttömyytemme perimmäinen syy on kolmikannassa.

    Tämä kolmikanta on nyt ajanut Suomen kipailukyvyttömyyteen ja velkakierteeseen.

    Varsinkaan PK-yritykset eivät voi työllistää, sillä nyt saavutettuja palkkatasoja ja hinnoissa sisällä olevia veroja asiakkaat eivät suostu maksamaan, eikä yrittäjä-riskin ottamista kompensoida oikeudenmukaisesti.

    Sekin on selvää, että hevillä kolmikanta ei ottamastaan ulkoparlamentaarisesta vallastaan luovu. Historiasta tiedämme, että tälle alttarille uhrataan, tarvittaessa yleislakko-, yms. peloittelulla, vaikkapa maan perustuslaki ja tulevaiusuus.

    Olen tällä palstalla aikaisemmin peräänkuuluttanut perustuslakimme takaamia oikeuksia, esimerkiksi elinkeinovapautta ja omaisuuden suojaa, jotka on paljolti esimerkiksi PK-yrittäjältä viety.

    Elinkeinovapautta on nimittäin köykäisin perustein rajoitettu suurella joukolla säädöksiä ja yrittäjän monivuotisella työllä saamaa omaisuutta rutiininomaisesti verotetaan yli 50% veroilla, jota voi verrata laittomaan omaisuuden pakkoperintään.

    Nämä ovat kuitenkin PERUS-oikeuksia, jotka tulisi olla valtion erityissuojelussa. Näin ei nyt asianlaita kuitenkaan ole.

    Tämän päivän (30.12) Helsingin Sanomissa oikeustieteen tohtori Kalevi Hölttä viittaa siihen, että “Suomen valtiosäännössä on valuvika ja persutuslaki-kontrolli puutteelleinen”.

    Hän kirjoittaa mm. seuraavasti:

    1) Sivistysvaltioissa on yleensä riippumaton valtioelin, joka voi puuttua perustuslainvastaisiin hankkeisiin.

    2) Lakiesitysten perustuslaillisuutta valvoo auktoriteetiksi nostettu perustuslakivaliokunta. Se koostuu hallitusohjelmaan, KOLMIKANTAAN, tai muihin poliittisiin kabinettisopimuksiin sitoutuneista eduskuntapuolueiden uskollisimmista kansanedustajista.

    3) Perusteluna valiokunnalla on usein, että muutos merkitsee vain “vähäistä” poikkeamista perustuslaista, joten muutos voidaan hyväksyä. Käytännössä perustuslakivaliokunta on siunannut huomattavat poikkeukset… Myös perusoikeuksia on rajoitettu yksinkertaisella enemmistöllä…

    4) Meillä on vain teorettinen jälkivalvonta…, joka on ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa.

    Johtopäätös: Maa tarvitsee riippumattoman perustuslakituomioistuinen, johon kansalainen voi vedota, jos katsoo oikeuksiaan loukatun.

    Jos haluamme, että Suomi nousee uuteen kukoistukseen nykyisessä rajussa kilpailussa, on kansalaisten peruoikeudet täysimääräisesti paautettava!

    Seppo Korppoo
    Loukattu yrittäjä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  134. Syltty kirjoitti 31.12.2012 kello 9:15

    Ei tarvita mitään ikäluokiteltuja yleiskorotuksia vaan korotuksia, joissa yleiskorotuksen osuus on mahdollisimman pieni taikka nolla. Esimerkiksi suunnittelu ja konsultointialalla on ollut näitiä 0,5% yleiskorotuksena kaikille ja sitten +2% tuottavuuden mukaisesti jaettuna (edelliset luvut hatusta)

    Lopuksi veilä semmoinen juttu että liian vanha on pudonnut taas kehityksen kelkasta. Nimenomaan pakkotahtinen teollisuustyö katoaa kovaa vauhtia, sitä ei ole. Ja vaikka olisikin, kyllä myös teollisuustyössä on eri työntekijöiden välillä tuottavuuseroja.

    Ainoastaan pesunkestävän demarin ideologiset silmälasit estävät näkemästä että esimerkiksi hitsareilla on eri luokitukset, insinöörin tärkein työkalu on pää ja niin edelleen. Työtenkijöiden välillä on suuria tuottavuuseroja ja tuottavuus kehittyy ajan myötä.

    Sitäpaitsi mikäli liian vanhan fantasiat “kaikilla on sama tuottavuus” pitäisi paikkansa, tietyillä aloilla olisi tasapalkat. Koulusta tulleelle märkäkorvalle pitäisi silloin maksaa sama palkka kuin 20v töitä tehneelle kaiken nähneelle kehäketulle. Kummasti kuitenkin näiden vanhojen jäärien mukaan tuottavuudessa alkaa olemaan suuria eroja siinä vaiheessa kun aletaan puhumaan kokemuksesta, vaikka juuri edellisessä lauseessa suitsutetaan kuinka kaikki on niin palastaltua ja tasatahtista työtä eikä mitään eroja ole missään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  135. a_l kirjoitti 31.12.2012 kello 11:05

    NukkuMatti: Näinhän se on, mutta ei tuo työttömyysaste valitettavasti näytä huolettavan kyllä muitakaan osapuolia tuossa niin sanotussa kolmikannassa.

    Totta, ja lobbareita ja etujärjestöjä kuunnellessa tuleekin aina pitää mielessä heidän lopulliset tarkoitusperänsä.

    Ay-liikehän ensisijaisesti huolehtii työssäkäyvien jäsenentensä eduista. Heidän intressinsä ovat kuitenkin erilaiset kuin EK:n.

    Ay-liikkeen etujen mukaista on pitää mahdollisimman suuri määrä jäsenistöstään tyytyväisenä työssä, kun taas työnantajalle on edullista varmistaa myös edullisen työvoiman hyvä saatavuus.

    Työnantajaleiri muistuttaa joka käänteessä pörssiyhtiöiden voitollisuuden tärkeydestä. Paitsi tietysti silloin kun puhuvat palkanalennuksista, jolloin työllisyydestä yhtäkkiä tuleekin heidän suurin huolenaiheensa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  136. Liian vanha kirjoitti 31.12.2012 kello 13:47

    Hyvän kuvan yksilön tuottavuudesta saa työvaiheiden kellotuksella.

    Suuri osa työajasta kuluu työntekijästä riippumattomiin odotus-,vika- häiriö-tauko-valmistaumimis-lopettamistilanteisiin.

    Uuden työntekijän koulutus on normaali poikkeama tuotannossa ja siltä ajalta maksetan tietysti alempaa palkkaa.
    Mutta tähänkin on poikkeus: Jos vasta-alkaja tekee työtä suoritepalkalla niin hän saa samna palkan suorituksesta kuin vanhakin 20 vuotta palvellut konkari eli ei 18 vuotiaalle muurarille maksta 50 centtiä per muurattu tiili ja konkarille euroa, jos tuloksen pitää olla samanlaista vaan kumpikin saa euron.

    Se mitä tarkoitin on, että yksilön tuottavuuden merkitystä liioitellaan.

    Tämä käsitys perustuu siihen, että monellakaan esimiehellä ei ole käytössä tietojärjestelmää, joka kertoisi henkilön suoritteet pitemmällä ajanjaksolla

    Etenkin peinissä yrityksiiä tuottavuus on pelkän mutun varassa ja voi sisältää suuria virhearviointeja.
    Silloin ratkaisevia ovat pärstäkerroin ja/tai yhdestä tai muutamasta hetkellisetsä havainnosta muodostettu käsitys.

    Niinpä kun olen kysellyt hakijasta edellisiltä esimiehiltä niin olen saanut täysin toisistaan poikkeavia käsityksiä eli tuo mitu/pärstä on edelleen yleisin keino arvioida tuottavuutta.

    Asiantuntijan työ on vielä vaikeammin arvioitavaa.Asiantuntija voi olla todella tuottava tai sitten miinoittaja, joka aiheuttaa pitkällä tähtaimellä suuria kuluja eikä kukaan edes huomaa, kun esimiesten asiantuntemus ei riitä arvioimaan työn todellista tuottavuutta

    Etenkin nykyään, kun johtajat tulevat korkeakouluista eikä alan kokemusta ole päivääkään, ei edes työelämän kokemusta.
    Ja kun firmaa ja alaa vaihdetaan kuin mustalainen hevosta niin asiantunija voi teodella miinoittaa pahasti.

    Suurin syy miinoittamiseen on oman aseman pönkittäminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  137. Catilina kirjoitti 31.12.2012 kello 15:20

    Meillä on pakkotahtista liukuhihnatyötä, jossa työn laatu on täysin toisarvoisessa asemassa suoritteiden määrään verrattuna. Lääkärin työ on sellaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  138. Pohjan Akka kirjoitti 31.12.2012 kello 20:46

    Liian vanha:
    “Mutta jos nyt 60-vuotiaan eläkeikä on 3 vuoden päässä niin ei tilanne muutu vaikka eläkeikää nostetaan:65-vuotiaana tilanne on sama jos eläkeikä on 68-vuotta.”

    Pohjoismaiset tilastot kertovat muuta:

    Vertaile täällä eri maita:
    http://www.ekonomifakta.se/sv/Fakta/Arbetsmarknad/Sysselsattning/Sysselsattningsandel-i-olika-lander/?from135=&to135=&columns135=,1,12,3,

    http://valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/vn/hallitus/Valtioneuvoston_rakennepoliittinen_kannanotto/fi.pdf

    Norjan 67 vuoden eläkeikä näyttää todella vaikuttavan.
    Mikä sen sijaan tekee meille hurjan romahduksen aivan nuorilla ihmisillä, joilla pitäisi olla jo opinnot takana?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  139. Pekka Taipale kirjoitti 1.1.2013 kello 14:07

    Liian vanha: Hyvän kuvan yksilön tuottavuudesta saa työvaiheiden kellotuksella.

    Kun miettii vaikkapa elektroniikkasuunnittelijan, rakennus- tai ohjelmistoarkkitehdin tai sosiaalityöntekijän työnkuvaa ja mitä siinä oikeasti tuotetaan, niin ylläoleva lausahdus saa aikaan lähinnä naurunpurskahduksia.

    Tiedän ohjelmoijia, joiden työvaiheiden kellotus kustannuspaikalle saapumisesta lähtöön ja näppäimenpainalluksesta toiseen tuottaa saman tuloksen. Jopa serverille talletettujen kilotavujen määrä voi olla sama. Toimivan ohjelmiston tuottamisessa todelliset tuottavuuserot ovat silti satakertaiset, tai jopa äärettömät: samalla muodollisella peruskoulutuksella ja yhtä monella työvuodella toinen osaa tehdä työn viikossa, toinen ei saa sitä aikaiseksi edes elinaikanaan.

    Osaaminen riippuu huimasti kontekstista, sovellusalueesta. Joku voi tehdä näennäisesti työtä muistuttavia vaiheita, mutta työn tuloksilla ei ole mitään käyttöä, ne pitää tehdä uusiksi jotta niitä voisi käyttää.

    Kellota nyt tuota sitten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  140. Liian vanha kirjoitti 1.1.2013 kello 22:45

    Pohjan Akka:
    Liian vanha:
    “Mutta jos nyt 60-vuotiaan eläkeikä on 3 vuoden päässä niin ei tilanne muutu vaikka eläkeikää nostetaan:65-vuotiaana tilanne on sama jos eläkeikä on 68-vuotta.”

    Pohjoismaiset tilastot kertovat muuta:

    Vertaile täällä eri maita:
    http://www.ekonomifakta.se/sv/Fakta/Arbetsmarknad/Sysselsattning/Sysselsattningsandel-i-olika-lander/?from135=&to135=&columns135=,1,12,3,

    http://valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/vn/hallitus/Valtioneuvoston_rakennepoliittinen_kannanotto/fi.pdf

    Norjan 67 vuoden eläkeikä näyttää todella vaikuttavan.
    Mikä sen sijaan tekee meille hurjan romahduksen aivan nuorilla ihmisillä, joilla pitäisi olla jo opinnot takana?

    Pistäpä verrokiksi Tanska niin huomaat, että Tanskassa ikääntyneiden työllisyysaste laski muutamassa vuodessa Suomen tasolle.
    Tanska lopetti varhaiseläkkeet ja ns Leppäsen lain ja se näkyy ikääntyneiden työllisyysasteen laskuna.

    Ruotsissa eläkkeelle voi jäädä joustavasti 61-65 ikävuoden välillä, työsopimuslaki suojelee ikääntynyttä ,työntekijöiden myötämääräämisoikeus on laajempi kuin Suomessa etc

    Ne kaikki tekevät ikääntyneen irtisanomisen vaikeaksi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  141. Liian vanha kirjoitti 1.1.2013 kello 23:03

    Pekka Taipale: Kun miettii vaikkapa elektroniikkasuunnittelijan, rakennus- tai ohjelmistoarkkitehdin tai sosiaalityöntekijän työnkuvaa ja mitä siinä oikeasti tuotetaan, niin ylläoleva lausahdus saa aikaan lähinnä naurunpurskahduksia.

    Tiedän ohjelmoijia, joiden työvaiheiden kellotus kustannuspaikalle saapumisesta lähtöön ja näppäimenpainalluksesta toiseen tuottaa saman tuloksen. Jopa serverille talletettujen kilotavujen määrä voi olla sama. Toimivan ohjelmiston tuottamisessa todelliset tuottavuuserot ovat silti satakertaiset, tai jopa äärettömät: samalla muodollisella peruskoulutuksella ja yhtä monella työvuodella toinen osaa tehdä työn viikossa, toinen ei saa sitä aikaiseksi edes elinaikanaan.

    Osaaminen riippuu huimasti kontekstista, sovellusalueesta. Joku voi tehdä näennäisesti työtä muistuttavia vaiheita, mutta työn tuloksilla ei ole mitään käyttöä, ne pitää tehdä uusiksi jotta niitä voisi käyttää.

    Kellota nyt tuota sitten.

    Esittämässäsi esimerkissä työn organisoinnissa on vikaa.

    Olen törmännyt tuohon ongelmaan IT asiantuntijoiden kanssa.
    Ongelma on enemmänkin alalla vallitseva yleinen asennongelma ja sitä kautta se kohdistuu johtamiseen.

    Yleinen asenne on, että korjataan sitten jälkeenpäin ,jos siinä on vikoja.Yritystasolla tämä käy, siitähän kärsii vain yksi yritys.

    Mutta kun vanhat tietoliikenne asiantuntijat vaihdettiin uusiin IT taustan henkilöihin 2000 luvun alkupuolella niin seurauksena oli sarja katasrofeja kun ohjelmistoja tehtiin huolimattomasti eikä niitä testattu.

    Tietoliikenneverkossa vaikutukset olivat jo aivan toisenlaisia kuin yritystasolla, yhden yrityksen sijasta tuhansein yrityten ja satojen tuhansien ihmisten yhteydet olivat poikki.

    Ongelmat loppuivat kun asiantuntoiden asenteita mukattiin,testausta lisättiin ja vastuita tarkennettiin niin ongelmatkin loppuivat, eivät tyystin, sillä aina joku tekee virheen,mutta virheet ovat jo hallittavissa kun virheen vaikutukset on rajoitettu

    Jopa se huippukin tekee virheitä, on täyttä satua ettei huippukaan tee virheitä

    IT -ala on hyvä esimerkki miten huonolla johtamisella saadaan aikaan sutta ja sekundaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  142. Syltty kirjoitti 2.1.2013 kello 8:07

    Liian vanha: Esittämässäsi esimerkissä työn organisoinnissa on vikaa

    On sulla kuule melko taylorimainen näkemys. Yleisesti ottaen ollaan sitä mieltä että fordismi oli hemmetin kova juttu noin 100v sitten mutta ajautui kriisiin jo 60-luvulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  143. Pekka Taipale kirjoitti 2.1.2013 kello 10:45

    Liian vanha: Esittämässäsi esimerkissä työn organisoinnissa on vikaa.

    Eli työntekijöiden tuottavuus on helposti mitattavissa ja yleisesti ottaen yhtä suuri, kunhan Joku Viisas on ensin kertonut kaikille yhtä tarkasti, mitä nappuloita pitää painaa, jotta he tekevät oikein ohjeistettuna ja oikein organisoituna oikean työsuoritteen.

    Tai sitten varsinaisiin töihin uusien asioiden kehittämiseen on palkattu uudet tekijät, ja vanhoilla teetetään jotain hyvin speksattua suojatyötä, joka tuottavuuden mittauksineen pidetään hygieenisesti erillään siitä työstä, josta asiakas maksaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  144. Liian vanha kirjoitti 2.1.2013 kello 21:18

    Pekka Taipale: Eli työntekijöiden tuottavuus on helposti mitattavissa ja yleisesti ottaen yhtä suuri, kunhan Joku Viisas on ensin kertonut kaikille yhtä tarkasti, mitä nappuloita pitää painaa, jotta he tekevät oikein ohjeistettuna ja oikein organisoituna oikean työsuoritteen.

    Tai sitten varsinaisiin töihin uusien asioiden kehittämiseen on palkattu uudet tekijät, ja vanhoilla teetetään jotain hyvin speksattua suojatyötä, joka tuottavuuden mittauksineen pidetään hygieenisesti erillään siitä työstä, josta asiakas maksaa.

    Suurin osa työtätekevistä ei kehitä juuri mitään vaan pyörittää rutiineja . Rutiinit takaavat kustannustehokkuuden ja laadun.Kun toiminta sijuu ilman suurempia ongelmia niin johdolla ja muilla kehityksestä vastaavilla on aikaa keskittyä uuteen

    Rutiinien pyörittäjätkin vaikuttavat kehitykseen parantamalla näitä rutiineja,ratkomalla niihin liittyviä ongelmia, mutta se ei ole varsinaista uuden kehittämistä.
    Samoin heitä haastatellaan uutta kehitettäessä ja he pääsevät rajoitetusti mukaan kehitysprojekteihinkin.

    Ja kun uusia systeemejä otetaan käyttöön niin harvoin en niin korvaavia ovat ettei vanhaa tietoakin tarvita

    Mutta kyllä vastuu uuden kehittämisestä on paljon pienemmällä joukolla.Mutta heidänkin on kyettävä suunniteltuun ja jaettuun työhön.

    Esimerkkisi mukaan tietojärjestelmiä tehdään kaoottisesti eikä osaamisella ole väliä.
    Tuolla lailla voidaan toimia nyrkkipajassa,mutta ei mikään suuri organisaatio voi rakentaa toimintaansa yksilön varaan, liian riskialtis.

    En tiedä onko firman asiakaspalvelu jotenkin turha tai tuottamaton yksikkö, mutta kuluttajapalveluissa sinne kertyy se työntekijöiden massa ja suurin osa käsittelee yksinkertaisia asioita eikä osallistu kehittämiseen.

    Asiantuntijapalvelut ovat vähän eri asia, mutta ei nekään rakettitiedettä ole.
    Esim seurasin suuren konsulttiyhtiön toimintaa.Se palkkaa korkeakouluista vastavalmituneita tai valmistuvassa olevia.
    Heille pistetään puku päälle, ja habituksen on oltava kuin kiiltokuvassa ,heidät varustetaan hyvillä välineillä ja ja lähetetään firmaan konsultoimaan.Mitään erityistä he eivät osaa, mutta heidän tehtävänsä onkin vain kerätä tietoa ja toimittaa se osaamiskeskukseen, jossa todelliset asiantuntijat tekevät todellisen työn.
    Seuraavaan kokoukseen mennessä he ovat saaneet valmiin esityksen ja esittävät se asiakkaalle,
    Mutta mihinkään kovin vaikeaan kysymykseen he eivät osa vastata

    Ei todellisia asiantuntijoita haaskata asiakasrajapintaan muuten kuin vaikeammissa btob jutuissa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  145. Seppo Korppoo kirjoitti 2.1.2013 kello 23:35

    Kyllä rakenteellista työttömyyttä pitää ruvata purkamaan tosiasioista lähtien.

    En nyt ehdi tässä kaivamaan tarkkoja lukuja, mutta päälinjat ovat seuraavat:

    1) PK-sektori työllistää yli 50% ja siellä on suurin ja ainoa reaalinen työllistämisen kasvupotentiaalimme.
    Suurteollisuus puolestaan investoi pääasiassa ulkomaille ja vähentää työvoimaansa Suomessa.
    Tuottamaton julkinen sektori puolestaan kasvaa koko ajan.

    2) Hyvin koulutetut eivät juurikaan halua ryhtyä yrittäjiksi vaan pyrkivät mieluummin suuryhtiöiden tai julkisen sektroin palkkalistoille.

    3) Uusista yrityksistä toimintansa lopettaa suuri osa (luokkaa 50% ?) parin-kolmen vuoden kuluessa.
    Suurin syy PK-yritysten lopettamiseen on toiminnan kannattamattomuus tai se, ettei yhtiön pyöritämiseen löydy jatkajaa.
    Todella kannattaviksi yrityksistä kehittyy erittäin pieni osa ( 2-3 % ?) ja sen saavuttamiseen tavalisesti menee useita 24/7 – vuosia ja siihen tarvitaan “sydänkirurgin” tasoista osaamista ja onnea.
    Yrittäjäriski on siis todellisuudessa erittäin suuri.

    4) Työllistämiskynnys on Suomessa huippukorkea varsinkin KP-sektroilla.

    5) Kolmikanta ja Suomen poliittinen eliitti on pitänyt PK-sektorin aina tulonjaon ja muunkin yhteiskunta-vaikuttamisen ulkipuolella.

    Edellä esitetyt faktat puhuvat puolestaan…

    Seppo Korppoo
    Pitkäaikainen yrittäjä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  146. Raimo K kirjoitti 4.1.2013 kello 19:02

    Seppo Korppoo:
    Kyllä rakenteellista työttömyyttä pitää ruvata purkamaan tosiasioista lähtien.
    ‘snip’

    3) Uusista yrityksistä toimintansa lopettaa suuri osa (luokkaa 50%?) parin-kolmen vuoden kuluessa.
    Suurin syy PK-yritysten lopettamiseen on toiminnan kannattamattomuus tai se, ettei yhtiön pyöritämiseen löydy jatkajaa.
    ‘snip’

    Seppo Korppoo
    Pitkäaikainen yrittäjä

    Selvä.
    Tämä ongelma siis ratkeaa, kun 2-3 vuotta toimineelle yrittäjälle löytyy jatkaja.
    Ehkä sopivansuuruisella yhteiskunnan tuella, niin saadan kannattavuuskin kuntoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  147. Onko eläkeiän nosto keino työurien pidentämiseksi vai kyyninen keino eläkkeiden leikkaamiseksi? « Tyhmyri's Blog kirjoitti 21.1.2013 kello 6:58

    Suosittele: Thumb up 1

Jätä vastaus