Kunnan omistama aluekehitysyhtiö ja verotus

2.9.2011 · Aihe: _ 

Kansalainen Matti Kuronen on puolustaa perjantaina 9.9. väitöskirjaansa, jossa hän on tutkinut yhteiskunnan johtamien ja julkisesti omistettujen kehitysyhtiöiden käyttöä laajojen alueiden rakentamisessa. Rakli järjesti asiasta eilen miniseminaarin, jossa minäkin olin kommentoimassa.

Tällainen yhtiö voisi toimia paljon perinteistä kunnallista toimintaa joustavammin. Se rakentaisi tontit rakennuskelpoisiksi, rakentaisi tiet ja muun infran sekä myisi tai vuokraisi tontit. Kaiken tämän kunta voi tehdä itsekin, mutta kun tontin myyntitulot menevät kunnan pohjattomaan kassaan, niitä ei voi käyttää teiden rakentamiseen. Parempaan ympäristöön ei kannatta investoida, koska investoija ei saa itselleen hyödyksi kohonneita tontin hintoja. Teoriassa voi, käytännössä ei voi.

Helsingin kaupungilla on vaikeuksia löytää rahat Kruunuvuoren rannan ratikkasiltaan, jolloin koko alue uhkaa jäädä vuosiksi kesannolle, vaikka maapohjan arvo kaavoitettuna on paljon siltaa arvokkaampi. Jos sama yhtiö omistaisi maan ja olisi vastuussa sillan rahoituksesta, se ei jahkailisi hetkeäkään.

Yhtiö, joka saisi hyödyt ja vastaisi investoinneista, tuottaisi parempaa asuinympäristöä kuin nykyinen kankea budjettiperusteinen järjestelmä.

Helsingissä luottamusmiehet päätyivät budjettineuvotteluissa Kruunuvuoren rannan osalta juuri tällaisen ”yhtiön” perustamiseen. Se menisi suunnilleen niin, että kaupunki siirtäisi apportio-omaisuutena maapohjan tuolle yhtiölle. Yhtiö ottaisi lainan sillan ja katuverkon rakentamiseen, vuokraisi tai myisi tontit ja tuloilla hoitaisi pikkuhiljaa lainat pois. Kun yhtiö olisi velaton, se purettaisiin ja kaupunki saisi valmiin alueen ”ilmaiseksi”. Päätös ei ollut yksimielinen. Yksi Helsingin kolmesta suuresta puolueesta suhtautui siihen epäillen, koska valta karkaa.

”Yhtiö” on tässä lainausmerkeissä, koska yhtiö se ei voi olla. Ongelmana on nimittäin verotus.

Jos kunta toimii kuntana, maan arvonnousu ei ole sille verotettavaa tuloa, mutta jos se toimii yhtiönä, arvonnousu on verotettavaa tuloa, vaikka jokainen euro olisi mennyt niihin infrainvestointeihin, jotka tekivät arvonnousun mahdolliseksi. Onhan tämä infrastruktuuri ”pääomaa”. Se, että tästä pitää maksaa 26 prosenttia valtiolle, on voimakas argumentti yhtiömuotista toimintaa vastaan.

Valtio voisi luopua tuosta verotulosta, koska se on joka tapauksessa vältettävissä. Se voidaan välttää joko sillä, ettei yritystä perusteta lainkaan tai perustamalla yhtiö niin velkaisena, ettei sille koidu mitään voittoa, vaan pelkkää korkomenoa, joka korkotulona on taas kunnalle verotonta. Kunta myy maaomaisuuden yhtiölle valmiiksi jalostettuun arvoon ja antaa myyntihinnan lainana. Yhtiö ei tuota voittoa, koska tulot menevät koron maksuun. Tällainen velkavetoinen yhtiö on kuitenkin rampa eikä se kestä ikäviä suhdanneyllätyksiä. Olisi parempi voida käyttää toimintakykyisiä yhtiöitä.

Ovensuussa tosin kuulin, että ongelma olisi ratkaistavissa kommandiittiyhtiöillä, jotka eivät maksa tuloa voitostaan. Voitto verotetaan omistajan tulona. Kunta taas ei siis maksa tulostaan veroa.

Siis hei. Jos EU vaatii Helsinkiä yhtiöittämään energialaitoksen, ei kai se vaadi Helsinkiä perustamaan osakeyhtiötä. Energialaitoksesta kommandiittiyhtiö?

Niin vielä: onnittelut Matille väitöskirjasta!

Kommentit

31 Vastausta artikkeliin “Kunnan omistama aluekehitysyhtiö ja verotus”

  1. tpyyluoma kirjoitti 2.9.2011 kello 14:58

    Missä juristi, siellä ratkaisu.

    Vastaavien muiden hankkeiden valtionosuuksien perusteella valtion oikeastaan kuuluisi maksaa vähintään 30% Laajasalon ratikasta, se että siitä pitäisi vielä maksaa vajaa 30% veroa on jo paksua.

    Helsingissä on tuollaisissa erillisvirityksiä ainakin Keskustan Huoltotunneli Oy ja Länsimetro Oy, tosin riski että kumpikaan tuottaa voittoa on olematon eikä ole tarkoituskaan, ja lisäksi tulee mieleen Töölönlahti-rahasto. Jälkimmäisestä en tosin oikein tiedä mitä se tekee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Matti Kuronen kirjoitti 2.9.2011 kello 15:18

    Kiitos! Asia ansaitsee lisäpohdintaa vastedeskin, yksi väitöskirja tai selvitystyö eivät ratkaisseet kaikkea. Selvää kuitenkin on, että yhteistyö julkisen ja yksityisen välillä aluekehityksessä lisääntyy, liiketoimintamallit muuttuvat ja kehitystä tullaan jatkossa tekemään enemmän alue- kuin tonttikohtaisesti – ainakin mikäli pyrkimyksenä on kestävämmät ratkaisut.

    Tarkennetaan vielä hieman eilen julkaistun raportin ja tutkimuksen eroa: Raklin raportti (ilmestynee sivulle http://www.rakli.fi/linkit/tapahtumat/20110901julkisjohtoinen_kehitysyhtio/default.aspx) liittyi aiheeseen, mutta väitöstutkimus (http://www.aalto.fi/fi/current/events/vaitos_kaupunkisuunnittelun_alalta-di_matti_kuronen/) käsittelee osallistavia kumppanuuksia, jossa mukana ovat julkinen, yksityinen ja loppukäyttäjä ja joilla päästään kestävämpiin ratkaisuihin asuinaluekehitysessä. Johtopäätökset ovat samansuuntaisia, tutkitut tapaukset kuitenkaan eivät olleet samoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Raimo K kirjoitti 2.9.2011 kello 17:08

    Osmo: “Jos se toimii yhtiönä, arvonnousu on verotettavaa tuloa, vaikka jokainen euro olisi mennyt niihin infrainvestointeihin, jotka tekivät arvonnousun mahdolliseksi.”

    Toki yhtiö saa vähentää kaikki kulunsa verotuksessa. Vain voittoa verotetaan. Ja vaikeaa olisi arvonnousua verottaakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Raimo K kirjoitti 2.9.2011 kello 17:11

    Osmo: “Velkavetoinen yhtiö on kuitenkin rampa eikä se kestä ikäviä suhdanneyllätyksiä.”

    Jos velkojia on vain yksi, siis kunta, yhtiöllä ei ole mitään ongelmia velan suhteen – jos niin on alun perin sovittu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Ville kirjoitti 2.9.2011 kello 18:42

    Tämä on vähän kaukaa haettu, mutta TEM:n selvityksen mukaan työssäkäyntialueet ovat joko liian isoja (Helsinki, jonka työssäkäyntialue on Uuttamaata isompi) tai liian pieniä (olemassa olevan pienen kunnan kokoisia) ja puoli Suomea on oikeastaan työssäkäyntialueiden ulkopuolella – joten kuntakoon sovittaminen työssäkäyntialueisiin on näin tarkasteltuna vähän epäonnistunut ajatus.
    Voisiko siis kuntien kaavoitusta ja aluekehitystä yleisemminkin siirtää kehitysyhtiöille, joiden ei tarvitsisi välittää kuntarajoista tai maakuntarajoista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Jussi Airaksinen kirjoitti 2.9.2011 kello 19:17

    Katsontakanta on perin Helsinkikeskeinen. Se voi myös jossain määrin olla Helsingin oloissakin heikosti toimiva.

    Johtoajatus tässä kai oli, että tontin myynti/vuokrahinnasta saatava tuotto olisi käytettävä tontin ympäristön kehittämiseen. Kiinteistön käyttöarvoon tai vaihtoarvoon ei vaikuta ainoana tekijänä kunnallistekniikka, automarketin sijoituspaikka tai tienpätkä järven rantaan. Subventoitava joukkoliikennelinja, terveyskeskus, kirjasto, alakoulu, päiväkoti ja naapurin sosioekonominen asema ovat yhtälailla vaikuttavia tekijöitä. Esitetyllä logiikalla tontin arvosta pitäisi siirtää varoja mainittuihin kunnallisesti rahoitettuihin kohteisiin koska ne vaikuttavat tontin arvoon. Järjestelmän lopputuote olisi matalan palvelutason epäviihtyisät halvat asuinalueet ja korkean palvelutason viihtyisät ja kalliit asuinalueet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Ihmeellistä kirjoitti 2.9.2011 kello 22:14

    Kuulostaa aivan käsittämättömältä, että valtio itse suunnittelee veronkiertovirityksiä, koska verot tekevät hankkeista kannattamattomia.
    Minulle näin kansalaisena kunta=valtio, vaikka kovin tässä jotain vastakkainasettelua on nähtävillä.

    Eli valtio itse myöntää, että verotus on kestämättömän kovaa ja vain ne välttämällä kannattaa jotain tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Seppo S kirjoitti 2.9.2011 kello 22:50

    Mitä se lisääntynyt joustavuus sitten olisi? Sitäkö, että rakentamiseen otettu velka saadaan piilotettua pois kunnan näkyvästä velkapotista?

    Rakennusliikkeet tietenkin kannattaa ajatusta, koska ne saavat lisää liikevaihtoa veronmaksajien piiloriskien lisääntyessä. Eli samaa touhua kuin pankeissakin.

    Kyllä rakennusliikkeiden kannattaa asiasta yksi seminaari järjestää ja pari virkistysmatkaa päälle.

    Mutta jos kunnan taloudesta laadittaisiin konsernitilinpäätös, kuten pitäisi tehdä, niin kaikki julkiset velat ja riskit tulee kuitenkin laskea tasetarkasteluun mukaan eikä unohtaa niitä julkisiin etäpesäkkeisiin.

    Ehdotankin, että Helsingin kaupungin virkamiehet ja poliitikot tekevät yhteisen opintomatkan Kreikkaan. Siellä on tehty innovatiivisia velkojen piilotuksia, jotka nyt sitten kaatuvat muiden euromaiden maksettavaksi.

    Jos Kruunuvuoren rannan ratikkasilta on hyvä hanke, niin on parempi, että kaupunki ottaa hanketta varten läpinäkyvästi lisävelkaa suoraan omiin taseisiinsa. Ei velkamäärän kasvu haittaa, jos se johtuu järkevistä hankkeista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Liian vanha kirjoitti 3.9.2011 kello 1:48

    “Se rakentaisi tontit rakennuskelpoisiksi, rakentaisi tiet ja muun infran sekä myisi tai vuokraisi tontit. Kaiken tämän kunta voi tehdä itsekin, mutta kun tontin myyntitulot menevät kunnan pohjattomaan kassaan, niitä ei voi käyttää teiden rakentamiseen. ”

    Juttu ei onnistu Helsingin kaupungilta, mutta Kepulandiassa tuo onnistuu kunniltakin ilman suuria byrokratioita.

    Osmo näkee yhden syyllisen joka aamu peilistä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. tpyyluoma kirjoitti 3.9.2011 kello 8:56

    Airaksinen:

    Subventoitava joukkoliikennelinja, terveyskeskus, kirjasto, alakoulu, päiväkoti ja naapurin sosioekonominen asema ovat yhtälailla vaikuttavia tekijöitä. Esitetyllä logiikalla tontin arvosta pitäisi siirtää varoja mainittuihin kunnallisesti rahoitettuihin kohteisiin koska ne vaikuttavat tontin arvoon.

    Noin periaatteesa, mikä tässä on ongelma? Jos vaikkapa asuinalueelle tehtävä hieno puisto voidaan rahoittaa maanarvon nousulla, eikä verovaroista kuten yleensä, niin sehän vaan tarkoittaa että on lisää rahaa käytettävissä niiden verotulojen lisäksi.

    Järjestelmän lopputuote olisi matalan palvelutason epäviihtyisät halvat asuinalueet ja korkean palvelutason viihtyisät ja kalliit asuinalueet.

    No ei ole kun niihin matalan palvetason alueiden parantamiseenkin riittää enemmän verovaroja kun osassa alueita rahoitus hoituu ilman verovaroja.

    Käytännössä investoinnin määritelmä nykyisessä Helsingin budjetissa on että käytetään rahaa kertaluontoisesti. Niille investoinneilla ei ole mitään tuottolaskelmia, takaisinmaksuaikoja, jne. Mikä on sinänsä ihan luonnollista koska iso osa investoinneista on sellaisia etteivät ne tuota kaupungille suoranaisesti tuloja eikä niiden ole tarkoituskaan, esimerkiksi homekoulujen korjaaminen. Mutta joukossa on myös sellaisia investointeja jotka tuottavat rahaa, kuten uusien asuinalueiden rakentamien. Se että näitä ei eroteta toisistaan tarkoittaa sitä että ne tappelee samoista rahoista. Jos erotettaisiin niin niiden homekoulujenkin korjaamiseen olisi helpompaa löytää rahaa.

    Tuo aluekehitysyhtiö on yksi työkalu jolla tuottavat investoinnit erotetaan pikemminkin menoluonteisista investoinneista, vastaavia käytössä olevia on esimerkiksi liikelaitosten budjetista menevät investoinnit. Eikä tämä ole mitään sen ihmeellisempää, valta on kuitenkin edelleenkin kaavoittajalla, tämä on vain hallinnollinen järjestely.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Raimo K kirjoitti 3.9.2011 kello 10:08

    Seppo S: “Mutta jos kunnan taloudesta laadittaisiin konsernitilinpäätös, kuten pitäisi tehdä, niin kaikki julkiset velat ja riskit tulee kuitenkin laskea tasetarkasteluun mukaan eikä unohtaa niitä julkisiin etäpesäkkeisiin.”

    Ei mitään “jos” vaan “kun” – kunta tekee konsernitilinpäätöksen lain velvoittamana. Kunnan tilinpito on ollut samanlaista kuin yhtiöissä varmaan jo 20 vuotta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Ville kirjoitti 3.9.2011 kello 10:34

    Joillekin kasvaville “PK-sektorin” kaupungeille kaavoitus on tuottavaa liiketoimintaa ja kaavoitettava tonttimäärä pidetään riittävän pienenä, niin että kysyntä kyllä saadaan täytettyä, mutta hintatasoa ei tarvitse laskea. Ja tämä tunnustetaan avoimesti. Ihan kuin Helsingissä ei jostain syystä haluttaisi myöntää, että tonttibisnes on kaupungille tärkeä tulonlähde. Jos tontit myytäisiin halvemmalla, pitäisi nostaa veroja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Ville kirjoitti 3.9.2011 kello 10:35

    … myytäisiin tai vuokrattaisiin (Helsingin tapauksessa …

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Puolueeton tarkkailija kirjoitti 3.9.2011 kello 14:49

    Kyllä kait voiton verollisuus tai verottomuus on asialle tärkeää.

    Enemmän tärkeää on mielestäni tietysti se, että kunnan toimintana kaikki toimijat ovat vastuussa kunnan luottamuselimille. Kunnan valvontaviranomaisilla on pääsy kaikkiin tapahtumiin, sekä suunnitelmiin, että tileihin. Lehdistön mahdollisuudet paljastaa mahdollisia väärinkäytöksiä ovat merkittävat.

    Yhtiömuotoisessa toiminnassa valitaan hallitus, joka valitsee yhtiön johdon. Hallituksen tiedoitusta hallitsee yhtiön etu. Laki vaatii hallitustyöskentelyn olevan salaista. Tämän varjolla voidaan kieltää kaikki sellainen informaatio, jota ei haluta julkisuuteen. Mahdolliset väärinkäytökset jäävät salaisuuksi.

    Hallituksen jäsenten valinta on oma lukunsa. Kaupungin johdon tai työntekijäin valitseminen hallitukseen aiheuttaa jääviysongelmia. Täysin vieraan asiantuntijahallituksen ongelmana on epävarmuus kaupungin edun huomioimisestä päätöksissä. Poliitikkojen luotettavuus on kansan mielestä vähintään kyseenalaista.

    Yhtiön johtaja taas määrittelee liki yksin sen, mikä on liikesalaisuutta. Sellaistahan ei luonnollisestikaan saa kertoa julkisuuteen. Sopimukset, palkat ja edut ovat luonnostaan liikesalaisuuksia, samoin tulevaisuuden suunnitelmat ja raportit tapahtuneista.

    On luonnollista, että johto antaisi ainakin vuosittain selostuksen yhtiön tilasta hallitukselle ja ehkäpä hallitus julkaisisi oman selvityksensä ihan kaikille veronmaksajille. Kaiken “julkisen” olisi kuitenkin läpäistävä varsinaisten toimijoiden seula, ennen niiden pääsyä veronmaksajain käyttöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Raimo K kirjoitti 3.9.2011 kello 20:26

    Puolueeton tarkkailija: “Yhtiömuotoisessa toiminnassa valitaan hallitus, joka valitsee yhtiön johdon. Hallituksen tiedoitusta hallitsee yhtiön etu. Laki vaatii hallitustyöskentelyn olevan salaista. Tämän varjolla voidaan kieltää kaikki sellainen informaatio, jota ei haluta julkisuuteen.”

    Tämä nyt on täyttä puppua.
    Yhtiökokouksessa omistaja (siis tässä tapauksessa kunta) valitsee hallituksen, joka voi esim. olla yksi kunnan edustaja, ei muita – ja jos hallitus ei tee mitä omistaja käskee, pidetään ylimääräinen yhtiökokous ja valitaan sellainen edustaja, joka tekee. Ja hallitus ottaa ja erottaa toimitusjohtajan, tarvittaessa kuten edellä.
    Raaka peli, mutta näin se menee – tätä ei ole kunnissa vielä tajuttu, vaan suurenkin kunnan päättäjä saattaa ruikuttaa, että ei voi mitään.
    Ja osakeyhtiölaki nimenomaan lähtee siitä, että omistajan tahto toteutuu yhtiössä.
    Ja kunnan osakkuusyhtiön tilit tulevat kunnan konsernitilinpäätökseen, mitään salaisuuksia omistajan suuntaan ei voi olla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.9.2011 kello 20:31

    En tiedä, mistä on peräisin se urbaani legenda, jonka mukaan osakeyhtiön hallituksen on ajateoltava vain yhtiön etua, eikä se saa ottaa huomioon päätöksissään yleistä etua tai omistyajiensa etua. Asia riippuu täysin siitä, mitä lukee yhtiöjärjestyksessä. Jos siinä ei lue mitään, silloin on ajateltava vain yhtiön etua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Liian vanha kirjoitti 3.9.2011 kello 22:23

    Pörssiyhtiössä säännöt ovat tiukat vähemmistöosakkaiden suojelemiseksi.
    Myös väärinkäytökset ovat tehneet pörssiyhtiöiden toiminnan tarkastuksen tiukaksi esim USA pörssien tarkastajat ovat joka vuotinen riesa Nasdaqiin tai NYSEeen listautuneissa yhtöissä.

    Mutta yhden omistajan yrityksessä voi puuhastella muutakin kuin tuottaa voittoa.
    Kunnallisen yrityksen ongelma on, että poliitikot käyttävät niitä asioiden pimittämiseen ja rahan jakoon lähipiireille.
    Kunnalliseen yhtiöön eivät päde normaalit kunnallisen päätöksenteon avoimmuus vaatimukset ja kiusaus tehdä vilunkia näyttää olevan ylitsepääsemätön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Raimo K kirjoitti 3.9.2011 kello 22:41

    Osmo: “En tiedä, mistä on peräisin se urbaani legenda, jonka mukaan osakeyhtiön hallituksen on ajateltava vain yhtiön etua, eikä se saa ottaa huomioon päätöksissään yleistä etua tai omistajiensa etua.”

    Legenda on peräisin valtion omistajaohjauksesta tai se puutteesta vastanneelta ministeri Häkämieheltä. Vilkaisu osakeyhtiölakiin osoittaa, että se on puppua.
    Omistajan etu on ratkaiseva, ei yleinen tai muukaan etu, jos sitä ei ole yhtiöjärjestyksessä tai omistajien kesken sovittu osakassopimuksessa.
    Osakeyhtiö on vain tapa järjestää omistus, ei siinä mitään pyhää ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Raimo K kirjoitti 4.9.2011 kello 10:19

    Edelliseen voisi lisätä, että Häkämiehen hätävalhe paljastui melkein välittömästi, kun islantilainen FL Group oli hankkinut 23 prosentin osuuden Finnairista ja CEO Hannes Smarason vaati paikkaa yhtiön hallituksesta sekä esitti vaatimuksia siitä, miten yhtiötä olisi johdettava.
    No, islantilaisten sijoituksille kävi niin kuin kävi – tässä tapauksessa onneksi – mutta Smarasonille ei esitetty, että omistajan ei sovi puuttua yhtiön asioihin vaan vaatimukset kaatuivat yksinkertaisesti siihen, että osakkeita ei ollut riittävästi, sillä nyt aktivoitui myös pääomistaja eli Suomen valtio.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. NSP kirjoitti 4.9.2011 kello 13:08

    Voisiko kunnan kokonaan omistamaan ja kirjoituksen tapaiseen tarkoitukseen perustetun osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen kirjoittaa määräyksiä asiakirjojen ja toiminnan avoimuudesta? Voisi olla melko helppo päästä käytännössä samalle tasolle kuin nyt näyttää yksinäisen kansalaisen kannalta viranomaistoiminta monesti olevan, nekin asiakirjat jotka ovat periaatteessa saatavilla ovat usein sen verran suuren työn takana (lue niitä pitää pyytää) ettei juuri kukaan viitsi niitä hankkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Austrian kirjoitti 4.9.2011 kello 18:16

    Italiassa, Portugalissa ja Kreikassa on käytetty erilaisia julkisen vallan omistamia yrityksiä eräänlaisina agentteina- eli toimijoina julkisen vallan puolesta jos budjetointikäytännöt tai byrokratia on koettu ongelmalliseksi.

    Yhtiöihin on kätkeytynyt merkittäviä fiskaalisia riskejä, joista osa onkin realisoitunut ja valtio on joutunut tulemaan apuun.

    VM on Suomessa vastustanut valtiontalouden osalta erilaisten talousarvion ulkopuolisten rahastojen ja/tai yhtiöiden käyttöä kun ne vähentävät virallisen budjetin merkitystä ja lisäävät muiden kuin VM:n virkamiesten valtaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Austrian kirjoitti 4.9.2011 kello 18:20

    HELEN ei voi olla kommandiittiyhtiö, koska EU:n mielestä ongelma oli konkurssin mahdottomuus.

    Eli markkinaehtoisen toimintaan liittyvät varat ja vastuut pitää erottaa selkeästi julkisen toiminnan varoista ja vastuista. Siksi osakeyhtiö on looginen valinta, loogisempi olisi tietysti koko kokonaisuuden myynti ja kaukolämpöverkostosta tulevan ylijäämän verottaminen maanvuokrilla pois.. Yksityinen omistus voisi tuottaa ylijäämää toiminnallisen tehokkuuden kautta eikä monopolivoittoja tuottavien varojen omistuksen..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Raimo K kirjoitti 4.9.2011 kello 21:28

    Austrian: “Siksi osakeyhtiö on looginen valinta, loogisempi olisi tietysti koko kokonaisuuden myynti ja kaukolämpöverkostosta tulevan ylijäämän verottaminen maanvuokrilla pois.”

    Looginen valinta on nimenomaan ko. omaisuuden myynti perustettavalle yhtiölle käypään hintaan, ei apporttina, siten, että yhtiö jää kauppahinnan velkaa kaupungille. Mahdollinen voitto voidaan maanvuokrien lisäksi tulouttaa velan korkoina ja lyhennyksinä. Käyttöpääomaa voidaan saada potentiaalisten rakentajien ennakkomaksuina. Lainaakin saa, jos kaupunki takaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 5.9.2011 kello 11:40

    LVM:n hallinnonalalta on pari tuoretta esimerkkiä ”omistajaohjauksesta”. Ensimmäinen on ministeri Vehviläisen toiminta makuuvaunujen tilaamiseksi vastoin VR Oy:n tahtoa. Tämän johdosta yhtiön pääjohtaja ja muistaakseni pari hallituksen jäsentä jätti tehtävänsä.

    Tuoreempi tapaus on Finavian toimitusjohtajan vaihtuminen, jonka syitä jälleen kerran arvuutellaan, kun avoimuus ei meillä tunnu olevan kovin korkealle arvostettu periaate.

    http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Finavian+johtajan+potkut+her%C3%A4tt%C3%A4v%C3%A4t+kysymyksi%C3%A4/1135268945941/?cmp=tm_etu_paakirjoitus
    http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Finavia-johtajan+potkujen+taustalla+riita+virkamiehen+kanssa/1135268943304

    Jos kerran valtion kokonaan omistaman yhtiön toimiin on joskus tapana puuttua, miksi se ei sitten olisi mahdollista myös kunnallisella puolella?

    Kuten tässäkin keskusteluketjussa todetaan, julkisyhteisön kokonaan omistaman yhtiön asiakirjojen ja toiminnan avoimuus ovat hyviä kysymyksiä. Mikään ei nähdäkseni estä ottamasta yhtiöjärjestykseen asiaa selventäviä pykäliä.

    Jos avoimuuspuolta ei loppuun asti ole mietitty, edessä on valitustie. Oheiseen kirjeenvaihtoon Korkein hallinto-oikeus ei vielä ole ottanut kantaa.

    http://www.rautatiematkustajat.fi/LVM_Paatos_6_6_2011.pdf
    http://www.rautatiematkustajat.fi/KHO_VALITUS_7_7_2011.pdf

    Pitää muuten paikkansa, että laillisestikin ”vapaata riistaa” olevien asiakirjojen käsiinsä saaminen on välillä hankalaa. LVM ei tässä ketjussa edes pahoittele sitä, että asiakirjan toimittaminen venähti laittoman pitkäksi.

    http://www.rautatiematkustajat.fi/LVMKirjevaihto2011.pdf

    Terveisin Kalevi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Paula kirjoitti 5.9.2011 kello 17:59

    Kunta joutuu maksamaan infra:n lisäksi paljon muutakin, kuten palveluja. Näin ollen ei ole oikein, että kaikki maankäytön hyöty menisi “yritykselle”. Eikä parempi infra ei välttämättä ole lopputulos jos “maan arvonnousu” on tavoitteena. Jos tähdätään voittoon, tavoitteena on tehdä mahdollisimman halvalla sellaista mikä myy mahdollisimman korkealla hinnalla ja mahdollisimman pienellä riskillä. Jos asunnot menevät kaupaksi, olivat ne kuinka paskoja tahansa, ei välttämättä sillan rakentaminen ole yritykselle kannattavaa ja lisää riskejä. Kyseessähän on vain lisäkulu, joka ei sinällään välttämättä edistä myyntiä tai nosta myyntihintaa.
    Muitakin ratkaisuja ongelmaan varmasti löytyisi, kuten rahastot.
    Aihe herättää minussa myös muita kysymyksiä kuten kuka maksaa esim. lampien hoidon tai muun “hintaa nostavan” infran hoitokulut? Kuka huolehtii, että lakisääteiset velvoitteet tulevat hoidettua, esim. katusuunnitelmien nähtävillepano tai että rakennustapa noudattaa hyvää (ja kestävää) rakennustapaa? Kuka vastaa, jos silta romahtaa?
    Entä, kuka maksaa palvelut? Eikö esim. koulutuskin voitaisi ulkoistaa yhtiölle, joka saa alueen asukkailta rahat? Samoin vanhustenhoito? Nämäkin tahot varmasti pystyisivät toimimaan joustavammin kuin kunta, jonka pirulauta on toimittava niin byrokraattisesti ja noudatettava määräyksiä tarkkaan.
    Minusta on älytöntä, että tapellaan siitä kuka saa tontinmyyntitulot, koska sama rahapussi on kyseessä joka tapauksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Raimo K kirjoitti 5.9.2011 kello 18:54

    Paula: “Muitakin ratkaisuja ongelmaan varmasti löytyisi, kuten rahastot.”

    “Minusta on älytöntä, että tapellaan siitä kuka saa tontinmyyntitulot, koska sama rahapussi on kyseessä joka tapauksessa.”

    Kunta voi toki rahastoida, mutta ne rahat ovat kunnan kassassa aivan samalla tavalla kun muutkin rahat – talousarvion ulkopuolisia rahastoja ei nykyään enää ole.
    Kunnan rahapussi ja jonkin rakennusfirman rahapussi ovat kyllä täysin erillään. Kysymyshän on siitä, miten kunta saa hyötyä ko. maa-alueesta.
    Toki tontit voidaan myydä suoralla kaupalla, mutta miten kauppaan saadaan liitettyä juuri nämä “lisäkulut” jotka alueen kehittämiseen tarvitaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. lp kirjoitti 9.9.2011 kello 10:53

    Keskusteluun liittyen:

    Valtiontalouden tarkastusvirasto on sitä mieltä, ettei valtion tulisi käyttää omistamiaan osakeyhtiöitä politiikan välineinä. Esiin nostetaan VR ja sen makuuvaunuhankinnat sekä osallistuminen Pohjanmaan radan perusparannuksen kustannuksiin.

    http://www.vtv.fi/ajankohtaista/vr_n_varoja_on_kaytetty_alue-_ja_liikennepolitiikan_valineena.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Raimo K kirjoitti 12.9.2011 kello 12:45

    lp: “Valtiontalouden tarkastusvirasto on sitä mieltä, ettei valtion tulisi käyttää omistamiaan osakeyhtiöitä politiikan välineinä.”

    Politiikkaa on myös tuo lausuma, oikeistopolitiikkaa.
    Miksi valtio sitten omistaa yhtiöitä, jos niillä ei saa tehdä mitään?
    Tähän on tietysti oikeistolainen vastaus – mutta sitä minä en hyväksy,

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Lassi Hietanen kirjoitti 13.9.2011 kello 15:14

    Osmo kirjoitti että on vain urbaanilegenda että yhtiön hallituksen pitää ajaa vain ja ainoastaan yhtiön etua eikä saa ottaa huomioon esim. omistajien etua tai yhteiskunnan etua. Näin on jos sovitaan MUTTA pörssiyhtiöissä asia on toisin. Pörssilaki edellyttää pienomistajien suojelemiseksi että AINA ajetaan vain ja ainoastaan yhtiön etua. Tämän ovat ministerit, kansanedustajat ja jopa juristipresidentti unohtaneet, kun ovat kommentoineet Fortumin asioita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.9.2011 kello 15:50

    Pörssiyhtiöissä on noin, mutta moni kuvittelee, että sama koskee kaupungin kokonaan omistamia yhtiöitä tai esimerkiksi Alko Oy:ta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Raimo K kirjoitti 13.9.2011 kello 21:14

    Lassi Hietanen: “Pörssilaki edellyttää pienomistajien suojelemiseksi että AINA ajetaan vain ja ainoastaan yhtiön etua.”

    Ja mikähän laki tämä on? Hakusanalla “pörssilaki” ei löydy…
    Pörssiä eli arvopaperikauppaa säätelevät rikoslain arvopaperimarkkinarikoksia koskevat säännökset – eikä siellä mitään yhtiön etua ole.
    Puolueettomuustavoitteeseen tähtäävät toki esimerkiksi sisäpiiritiedon väärinkäytön kielto, erilaiset kaupankäyntirajoitukset, tiedonantovelvollisuudet ja lunastusvelvollisuus jne.
    Jos taas tarkoitetaan arvopaperimarkkinalakia, se koskee arvopaperien saattamista yleiseen liikkeeseen, yleiseen liikkeeseen saatettujen arvopaperien vaihdantaa ja selvitystoimintaa sekä kaupankäynnin järjestämistä arvopapereilla.
    Ja arvopaperimarkkinalainkin mukaan “osakkeenomistajalla, osakkaalla tai jäsenellä on määräysvalta yhteisössä, kun hänellä on:
    1) enemmän kuin puolet yhteisön kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä ja ääntenenemmistö perustuu omistukseen, jäsenyyteen, yhtiöjärjestykseen, yhtiösopimukseen tai niihin verrattaviin sääntöihin taikka muuhun sopimukseen; taikka
    2) oikeus nimittää tai erottaa enemmistö jäsenistä yhteisön hallituksessa tai siihen verrattavassa toimielimessä taikka toimielimessä, jolla on tämä oikeus, ja nimittämis- tai erottamisoikeus perustuu samoihin seikkoihin kuin 1 kohdassa tarkoitettu ääntenenemmistö.”
    Pienosakkaiden määräysvallasta ei sanota mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus