Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.4.2010

30.4.2010 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Investointiohjelma

Tälläkin blokilla esille otettu Topeliuksenkadun ratikka palasi  ohjelmaan esittelijän muutettua ehdotustaan.  Kiitän tpyyluomaa tarkkanäköiysyydestä. Muuten esityksen mukaan.

Mechelinkadun pyörätie

Hyväksyttiin kiitoksin. Helsingin pyöräilypolitiikka on muuttunut täysin.

Hanasaaren terassitalot

Pöydälle kolmeksi viikoksi. Ei siksi, että taloissa olisi jotain ongelmaa , vaan koska kaavaan oli tuotu uusi normi asuntojen pinta-alalle. Aiempi 75 neliön keskiarvonormi oli korvattu määräyksellä, että asunnoista korkeintaan 20 % saa olla pienempiä kuin 50 m2 ja vähintään 40 % on suurempia kuin 80 m2. Jos oletetaan, ettei alle 30 neliön koppeja tehdä, tämä johtaisi vähintään 58 neliön keskikokoon. Tätä normia haluttiin tutkia tarkemmin.

Minä en pidä esitystä hyvänä. Parempi olisi määrätä vaikkapa, että 60 % asuinpinta-alasta on oltava asunnoissa, joiden koko on yli 80 neliötä, kaavassa ehdotettu normi johtaa tasan 80 neliön ja tasan 50 neliön asuntoihin.

Vaikka kaava jäi pöydälle, julkisten alueiden suunnitelma hyväksyttiin.

Lausunto Sipoonkorven kansallispuistosta

Lautakunta kannatti kansallispuistoa ainakin Porvoonväylän pohjoispuolelle. Sen mahdollista laajentamista väylän eteläpuolelle pitää tarkastella yhdessä muiden kaavoitukseen liittyvien tavoitteiden kanssa. Äänin 5-3 hylättiin lisäys, jossa olisi painotettu vähän enemmän suojelun tärkeyttä.

Kommentit

37 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.4.2010”

  1. spottu kirjoitti 30.4.2010 kello 16:02

    Eikö Hanasaari ole juuri niitä paikkoja joissa normia ei tarvittaisi lainkaan ? Se on lopulta kuitenkin voimalan kyljessä ja kaupunkimotarin vieressä sijaitseva kaupunkirakenteesta irrallinen lämpäre, jota parhaalla tahdollakaan ei voi sanoa lapsiystävälliseksi.

    Sinkkuhotelli / työsuhdeasuntoghetto sopisi alueelle oikein hyvin. Parkkipaikkanorminkin voisi unohtaa kun lapsiperheitä ei tarvitse huomioida.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Kalle kirjoitti 30.4.2010 kello 17:48

    Osmo: “…Minä en pidä esitystä hyvänä. Parempi olisi määrätä vaikkapa, että 60 % asuinpinta-alasta on oltava asunnoissa, joiden koko on yli 80 neliötä, kaavassa ehdotettu normi johtaa tasan 80 neliön ja tasan 50 neliön asuntoihin…”

    Ilmeisesti on täysin mahdotonta ajatella, että markkinat hoitaisivat asuntojen koon määrittelyn 😀 Jotenkin vain tuntuu,e ttä se olisi kaikkien etu loppujen lopuksi.

    Tarvitaanko edes ohjausta asuntojen ja toimistojen suhteen? Jos katsotaan, että ohjausta tarvitaan, niin esittäisin esimerkiksi seuraavaa:
    – 1 kerros on rakennettava liikkeiksi tai toimistoiksi,
    – kerroksia 2 – 4 voidaan käyttää joko asuntoina tai toimistoina ja
    – siitä ylemmäs rakennetaan toimistoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Kjr63 kirjoitti 30.4.2010 kello 23:35

    Osmo:
    “Tätä normia haluttiin tutkia tarkemmin.”

    Mihin logiikkaan tuo normi perustuu? Kun pannaan yksineläjät ja autottomat maksamaan perheellisten asumis- ja autoilukustannukset? Eikö olisi reilumpaa laittaa yksineläjille ja autottomille kunnan lisävero?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. tpyyluoma kirjoitti 1.5.2010 kello 6:01

    Tuollainen prosenttijako on parempi tapa kuin jäykkä keskiarvonormi, eli sinänsä edistystä.

    Onko niitä terasseja tarkoitus jakaa useamman asunnon kesken? Ainakaan havainnekuvissa en huomannut mitään jakoaitoja. Jos terassit ovat asuntokohtaisia niin niiden asuntojen pinta-ala on käytännössä aika suuri, kun taas muut asunnot voisivat olla sitten pienempiäkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. tpyyluoma kirjoitti 1.5.2010 kello 11:41

    Ajankohtaiskommenttina siihen miksi niitä kiskoja pitäisi rakentaa:
    HSL:n talousennustetta painavat erityisesti pääkaupunkiseudun bussiliikenteen kohisten kasvavat kustannukset. Bussiliikenteen kustannusten arvioidaan kohoavan vuonna 2011 peräti 25 miljoonalla eurolla.

    “Suuria tekijöitä ovat ainakin dieselin hinnankorotus ja kuljettajien palkkakustannusten kohoaminen”, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi kertoo.”
    25 miljoonan korotus on samaa suuruusluokkaa kuin mitä ratikoiden tai metron liikennöinti maksaa vuodessa. Ja tätä iloa saadaan jakaa joka vuosi jatkossakin.

    Tähänastisen taloushistorian palkat ovat pääsääntöisesti nousseet nopeammin kuin muut kustannukset. Samoin on todennäköistä että polttoaineet tulevat kallistumaan jatkossa yleistä inflaatiota nopeammin.

    Bussiliikenteen kustannukset koostuvat ensijaisesti kuljettajan palkoista, toiseksi polttoaineesta ja huollosta joka on kai myös työvaltaista. Eli suhteessa pääomavaltaisempaan raideliikenteeseen ne todennäköisesti kallistuvat tulevaisuudessa. Raideinvestointien yhteydessä tehtävissä kannattavuusvertailuissa bussivaihtoehtoon en ole nähnyt tätä otettavan koskaan huomioon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. tpyyluoma kirjoitti 1.5.2010 kello 11:42
  7. Mikko Särelä kirjoitti 1.5.2010 kello 13:17

    Muutama huomio: Ensimmäiseksi, tuossa ehdotetussa prosenttijakosysteemissä on turhaa säännöstellä pienien asuntojen määrää, koska se vaatimus että 40% asunnoista on vähintään 80m2 säätelee myös pienten asuntojen kokoa.

    Esimerkki 1.
    Jos talossa on yhdellä konfiguraatiolla 10 asuntoa, näistä 4 on vähintään 80m2 kooltaan. Oletetaan, että 2 asuntoa on juuri ja juuri alle tuon alarajan (50m2). Jos nämä kaksi asuntoa jakaisi viideksi 20m2 asunnoksi, niin asuntoja olisi yhtäkkiä 13, joista vähintään 6 pitäisi olla 80m2.

    Todellisuudessa tietenkin, kun isojen asuntojen määrää lisätään, niin asuntojen määrä tippuisi esim. 12:een, jolloin isoja asuntoja pitäisi olla vähintään 5.

    Eli: ehdotetussa järjestelmässä alarajasääntely kannattaa pudottaa. Isojen asuntojen sääntely säätelee samalla pienten asuntojen määrää.

    Toisekseen: Pidetään perheasuntojen määrä vakiona.
    Tällöin on tyhmää yrittää minimoida pienten asuntojen määrää. Kaupunkirakenteessa on hyvä asia, että moni sinkku pääsee asumaan alueelle, joten voi olla parempi että on monta 25m2 asuntoa, vähän harvempien 50m2 asuntojen sijasta.

    Pidetään perheasuntojen määrä vakiona: pienet asunnot lisäävät alueen väestötiheyttä ja lisäävät erityisesti sinkkujen määrää, mikä kasvattaa alueen palveluiden kysyntään.

    Pieni korjaus ehdotettuun sääntelynormiin voisi siis olla se, että ainoastaan 80m2+ asuntojen määrää säänneltäisiin. (Kantakaupungissa 80m2 asunto riittää mainiosti 4 henkiselle perheelle).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Joll kirjoitti 1.5.2010 kello 16:38

    Voisi kuvitella, että tuollainen keskustan lähellä sijaitseva “muusta kaupunkirakenteesta irrallinen lämpäre” olisi nimenomaan sellainen alue, joka kelpaisi hyvin lapsiperheille, jos sinne päätetään rakentaa riittävän suuria asuntoja.

    Pienet asunnot varmasti lisäävät alueen väestöntiheyttä ja palvelujen kysyntää, mutta Helsinkiin lapsiperheille rakentamatta jätetyt asunnot rakennetaan jonnekkin Kehyskuntiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Jaakko Meriläinen kirjoitti 1.5.2010 kello 17:09

    Feminismi liittyy kyllä naisten aseman parantamiseen, mutta naisten aseman parantaminen ei ole mitään nollasummapeliä. Hyvin tehty sukupuolityö ennemminkin kasvattaa kokonaishyvinvointia. Suoraviivaisimmat kaikkea feminismiä vastustavat miehet tuntuvat olevan täysin valmiita tinkimään omasta ja läheistensä hyvinvoinnista, kunhan naisten asema vain huononee vielä enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Mikko Särelä kirjoitti 1.5.2010 kello 20:08

    Joll, väestöntiheyden Helsingissä lisääminen tarkoittaa vähemmän lapsiperheitä kehyskuntiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Kalle kirjoitti 1.5.2010 kello 20:24

    Peruskysymys on, mihin tehdään uusi Kallio? Hanasaari on varmaan liian kallis siihen, vai onko? Helsinkiin tarvitaan uusi kaupunginosa, jossa:
    – asunnot ovat pieniä ja
    – alueelle tulee raiteet.

    Nykyinen säätelypolitiikka luo harmaita, toistensa kaltaisia, mitäänsanomattomia alueita. Politiikan erinomaisuudesta on kirjoitettu paljon, mutta minä en sitä ymmärrä. 😉 Uudet kaupunginosat pitää kyetä roolittamaan selkeämmin. Jos hanasaari on sijainniltaan hyvä, niin tehdään sinne sitten kalliita ja suuria asuntoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Ville kirjoitti 1.5.2010 kello 20:49

    Hanasaaren kärkeen mahtuisivat juuri ja juuri Katajanokan vanhan puolen 5 korttelia (Satamakadusta itään). Miksi oi miksi en jaksa uskoa, että ehdotettu suunnitelma loisi asuinalueen, joka olisi yhtä haluttu ja asuttava. Vanhaa ei pidä apinoida, mutta jotain siitä voisi oppia:)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 1.5.2010 kello 22:38

    tpyyluomsa
    “25 miljoonan korotus on samaa suuruusluokkaa kuin mitä ratikoiden tai metron liikennöinti maksaa vuodessa. Ja tätä iloa saadaan jakaa joka vuosi jatkossakin.”

    Korotus on suuri, mutta vertailussa on pientä klappia. Metron liikennöintikustannukset v2008 olivat 21 M€ ja raitioliikenteen 39 M€. Kun mukaan otetaan myös kuljetusmuotokustannukset (radat,asemat) metroliikenne maksoi 49 M€ ja raitioliikenne 55 M€.

    Muuten olen samaa mieltä siitä, että joukkoliikenteen kuljetusmuotojen valinnassa on hyvä ajatella taloudellisuutta riittävän laajasti ja painokkaasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Esa kirjoitti 1.5.2010 kello 23:00

    Ei uutta Kalliota tehdä tekemällä. Muutenkin sellainen ajatus on hieman outo, että nimenomaan uusille asuinalueille tulisi rakentaa asuntoja tietylle määrätylle väestöryhmälle. Ei ymmärretä sitä, että pääasia on että rakennetaan jotain sellaista, mille on kysyntää. Jos on kysyntää kalliille asunnoille niin hyvä sekin. Kun kysyntää kohdistuu uusille alueille, niin ainahan se on pois muista vanhoista kaupunginosista, joissa silloin vastaavasti kysyntä vähenee ja asunnot halpenevat (tai ainakin nousuvauhti hidastuu). Tämä pätee yhtä lailla omistus- kuin vuokra-asuntoihinkin. Kärjistäen, sen sijaan, että rakennettaisiin Hanasaareen uusi Kallio, voisi tavoite olla rakentaa sinne se uusi Katajanokka. Jos Katajanokan asukkaat muuttaisivat joukolla Hanasaareen, Katajanokan hintataso putoaisi ja se uusi Kallio voisi syntyä sinne Katajanokalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Otso Kivekäs kirjoitti 2.5.2010 kello 0:44

    Mikkä Särelä kirjoitti:

    väestöntiheyden Helsingissä lisääminen tarkoittaa vähemmän lapsiperheitä kehyskuntiin.

    Niin tarkoittaa, jos väestörakenne ei muutu. Jos kuitenkin kaikki uudet asukkaat ovat sinkkuja, ei lapsiperheiden määrälle kehyskunnissa ole tapahtunut mitään, mutta jossain on vähemmän sinkkuja.

    Tietenkään kaikki minkään alueen asukkaat eivät koskaan ole sinkkuja, eivätkä sen puoleen lapsiperheitäkäään. Mutta alle 80 neliön asunoissa asuu vähän lapsiperheitä, ja alle 50 neliön tuskin juuri lainkaan. Eli jos Hanasaareen rakennettaisiin lähinnä pieniä asuntoja, sen vaikutus lapsipeheiden sijoittumiseen olisi vähäinen, vaikka Helsingin asukastiheys toki kasvaisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. tpyyluoma kirjoitti 2.5.2010 kello 7:39

    Kalle, Jätkäsaaressa ainakin yritetään jotain tuollaista kun toivot. Kiskot on ainakin hyvät, ratikkaa sekä keskustaan että poikittain ja lisäksi on metro Ruoholahdessa.

    Asunnot tosin tuskin tulevat olemaan ihan minikokoa. Tuskin kukaan on sitä mieltä että nykyinen normitus on mitenkään ideaali ratkaisu, mutta ei sekään vaihtoehto että annettaisiin vain grynderin päättää oikein houkuta, ainakaan omistusasunnoissa.

    Ongelma on se että talo seisoo paikallaan helposti sata vuotta, ostajan ja rakennuttajan perspektiivi taas on lyhyempi. Pienessä kalliolaisyksiössä vuosimallia 1930 saattoi aikoinaan asua lapsiperhe, myöhemmin nuori pari ja nyttemmin sinkku. Eli asumisväljyys kasvaa. Pitkällä aikavälillä on olemassa riski että noissa ei halua asua kukaan koska ne koetaan liian pieniksi, eli niistä tulee sitten jotain työhuoneita tai vastaavaa. Vähän niin kuin kivijalkojen liiketilat on niin pieniä että niitä käytetään jopa varastoina paremmen puutteessa.

    Ainoa asia mistä voi olla varma että nykyinen tilan mitoitus on jossain vaiheesa tulevaisuudesa johonkin suuntaan väärä, tarpeet muuttuu mutta seinät pysyy. Järkevää olisi että tätä ratkottaisiin yhdistelemällä tai pilkkomalla huoneistoja tarpeen mukaan, mutta kun omistus on hajaantunut niin se ei käytännössä onnistu.

    Sellainen iso töölöläishuoneisto useine sisäänkäynteineen on tähän saakka muuttunut sujuvasti lääkärin vastaanotosta, yhden perheen asunnoksi. edelleen kommuuniksi, sittemmin useammaksi pienemmäksi asunnoksi… Voisi tehdä tuollaista, tosin grynderit vikisee kun pitäisi rakentaa useampia sisäänkäyntejä. Halvalla ei saa hyvää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Mikko Särelä kirjoitti 2.5.2010 kello 7:55

    Kalle, minä olen ruvennut haaveilemaan keskustamaisesta käytävästä, joka yhdistää Herttoniemen ja Itäkeskuksen. Esimerkiksi herttoniemen teollisuusalueesta (n. 1km2) saisi erinomaisen palasen kalliota.

    Uutta Kallitota ei vain tule ennen kuin kaupunki luopuu naurettavasta 5000 asukasta per vuosi tavoitteestaa. Tavoitteen pitäisi olla vähintään 2% väestönlisää per vuosi.

    Ja kaupungin pitäisi miettiä tarkkaan, miten tuon pystyy rahoittamaan. Luultavasti vaatisi esimerkiksi sitä, että nykyistä suurempi osa sinkuista mahtuisi kantakaupunkiin. Hehän tuovat (käsittääkseni) merkittävästi enemmän nettoveroja kuin perheelliset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. tpyyluoma kirjoitti 2.5.2010 kello 8:04

    Minä en pidä esitystä hyvänä. Parempi olisi määrätä vaikkapa, että 60 % asuinpinta-alasta on oltava asunnoissa, joiden koko on yli 80 neliötä, kaavassa ehdotettu normi johtaa tasan 80 neliön ja tasan 50 neliön asuntoihin.
    Tai sitten vaikka niin että vähintään 40% asuinnoista tulee olla yli 70 neliön kokoisia ja niiden keskipinta-ala tulee olla 80, 90, tms. neliötä.

    Miten olisi semmoinen porkkana isojen asuntojen tekemiseksi kuin uusvanha palvelijan huone? Eli vaikkapa yli sadan neliön asuntoon saa tehdä erillisen yksiön omalla sisäänkäynnillä, ja sen kohdalla joustetaan esimerkiksi kylppärin koosta. Mutta tällaisellä huoneistolla on vain yhdet osakekirjat. Eli huoneiston haltija voi sitten tarpeen mukaan joko vuokrata tuota yksiötä eteenpäin tai pitää sen omassa käytössään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Ville kirjoitti 2.5.2010 kello 9:02

    Tarkennuksena vielä, onnistuneita ratkaisuja Katajanokalla ovat päättyvät ja suljetut katutilat, joille ei pääse tuulemaan suoraan mereltä; sopiva kompromissi rakennuskorkeuden ja tiiviyden osalta, mikä estää tuulisuutta kaduilla ja sisäpihoilla, mutta luonnonvaloa on riittävästi; korttelien jakaminen tonteiksi, joilla on itsenäisiä taloyhtiöitä – tämä synnyttää vaihtelua katukuvaan ja synnyttää hallinnollisesti inhimillisen kokoisia taloyhtiöitä. Tiiviys vaikuttaa olevan myös riittävä kaupallisten peruspalveluiden ja joukkoliikenteen hyvän palvelutason ylläpitämiseksi, joskin jälkimmäisen osalta lauttaliikenne tuo lisää matkustajia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. tpyyluoma kirjoitti 2.5.2010 kello 9:45

    Kiitos Vepsäläiselle, en jaksanut kaivaa tarkkoja lukuja mutta suurin piirtein niin en on kuin muistin. Pointtina oli lähinnä hahmottaa suuruuluokkaa, itse asiasta olemme varmaan samaa mieltä.

    Niin ja Katajanokalla on vähän huonot palvelut, mikä johtuu ihan yksinomaan siitä että se on pussinperä. Eli sen läpi ei ole ihmisvirtaa joka myös käyttäyisi palveluja, vrt. Punavuori.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Elina kirjoitti 2.5.2010 kello 10:17

    Mutta alle 80 neliön asunoissa asuu vähän lapsiperheitä […]

    Kohtalaisen stereotyyppinen käsitys lapsiperheistä Otsolla. Helsingin lapsiperheistä liki kolmannes on yksinhuoltajaperheitä. Näissä on tyypillisesti kaksi tai kolme henkeä ja asunto pääsääntöisesti alle 80 neliömetriä.

    Myös kahden huoltajan yksilapsiset perheet asuvat kehä ykkösen sisäpuolella usein alle 80 neliön huoneistoissa.

    Tilastoja löytyy kyllä aiheesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Shakeem kirjoitti 2.5.2010 kello 13:33

    Tuosta keskiarvonormista (75m2) ilmeisesti myönnetään poikkeuslupia ainakin toisinaan?

    Katselin ennakkomarkkinoinnissa olevia uudiskohteita ja ainakin osassa 75m2-sääntö ei mitenkään toteudu silmämääräisesti arvioiden; käytännössä kaikki asunnot ovat luokkaa 50m2.

    Esimerkiksi SRV toteuttaa kohdetta Kannelmäkeen (AOy Tampuriini), jossa asuntojen koot vaihtelevat 44-67 m2 välillä. Vai olenko minä vain pudonnut kärryiltä ja nykyisin normia ei enää vanhassa muodossaan ole?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.5.2010 kello 14:39

    Pinta-alanormista myönnettiin laman aikana paljon poikkeuksia. Nyt sitä jo kadutaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Otso Kivekäs kirjoitti 2.5.2010 kello 16:04

    Elina,

    totta kai tiedän, että alle 80 neliön asunnoissa asuu vähän lapisperheitä. Tunnen useita tälläisiä perheitä. Ahtaimmat tietämäni olot olivat 4 henkeä 30 neliön asunnossa, joskin se oli väliaikaisratkaisu. Mutta kyllä tällä tavoin asuvat ovat lapsiperheiden joukossa vähemmistössä.

    En aivan tästä asiasta löytänyt tilastoa pienellä googlauksella, mutta tilastokeskuksen PX-webillä leikkimällä selvisi, että Uudellamaalla yli 2 hengen ruokakunnista 10,3% asuu alle 3 huoneen (plus keittiö) asunnossa. Vastaavasti 1-2 huoneen asunnoissa asuvista ruokakunnista 5,5% on yli 2 henkeä.

    Toki osa kolmioista on alle 80 neliöä, ja toki osa 2 hengen ruokakunnista on vanhempi+lapsi. Mutta kyllä tuo minusta vahvasti tukee väitettä, että alle 80 neliön asunnoissa asuu vähän lapsiperheitä. Stereotyypit eivät ole todellisuutta, mutta aika usein ne osuvat vähän sinne päin.

    Niin, ja poimin uudenmaan alueeksi, kun puhe oli siitä mitä kehyskuntien lapsiperhemäärille tapahtuu kun rakennetaan Helsinkiin sitä taikka tätä. Pelkän Helsingin tarkastelu antaisi tällöin väärn kuvan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Elina kirjoitti 2.5.2010 kello 16:09

    Täytyypä ihan selvittää tämä lapsiperheiden asumisväljyys Helsingissä; niin paljon särähti silmään tämä Otson “vähän lapsiperheitä asuu alle 80 neliön asunnossa”…

    Pihapiirissäni asuu 15 lapsiperhettä + pari yhteishuoltajaisää, joiden luona lapset asuvat osan ajasta. Näistä varsinaisista lapsiperheistä kolme asuu yli 80 neliön asunnossa, kaksi nelihenkistä perhettä ja yksi viisihenkinen, eikä heilläkään ole neliöitä kuin 84.

    Eli tämä on vanhaa arava-aluetta ja asunnot pieniä. Uusilla alueilla tietysti on tilavampaa ja keskustassa puolestaan varakkuutta.

    Mutta ei tämä mitään köyhälistöaluetta ole todellakaan. Hintataso vähän korkeampi kuin Haagassa, ehkä samaa luokkaa kuin Ruskeasuolla. Kaupungin vuokrataloja ei ole, mikä keskustan läheisyyden, hyvien palveluiden ja puistomaisen vehreyden lisäksi pitää alueen arvostettuna.

    Ei kuitenkaan voi missään tapauksessa sanoa, että Helsingissä asuu vain vähän lapsiperheitä alle 80 neliön asunnoissa.

    Mistä muuten Otso olet tähän päätelmääsi tullut? Oletko joku nurmijärveläinen peräkammarin poika?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Artturi kirjoitti 2.5.2010 kello 16:44

    tpyyluoma:

    Ongelma on se että talo seisoo paikallaan helposti sata vuotta, ostajan ja rakennuttajan perspektiivi taas on lyhyempi.

    Ei tämä ole mikään ongelma. Hintamekanismi välittää kyllä tietoa riippumatta siitä miten pitkä perspektiivi ostajalla ja rakennuttajalla on.

    Ihan samalla tavalla metsänomistajakin voi kasvattaa metsää, jonka voi hakata 80 vuoden kuluttua, vaikka hänen sijoitushorisontti olisikin vain 20 vuotta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Leo Stranius kirjoitti 2.5.2010 kello 17:37

    Kiitos pyöräilyn edistämisestä Osmo!

    Tässä kaikille 10 syytä pyöräillä:
    http://leostranius.fi/2010/04/10-syyta-pyorailla/

    Helsingissä pyöräilyn esteistä kannattaa raportoida kaupungin ylläpitämään Fillarikanavaan: http://fillarikanava.hel.fi/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Elina kirjoitti 2.5.2010 kello 18:03

    Otso, vastasit Mikko Särelälle, joka kyllä puhui nimenomaan Helsingistä.

    Mutta määrittele nyt aluksi, mikä on “vähän”, niin on helpompi keskustella aiheesta.

    Eli mitä tarkoitat sillä, että “vähän” lapsiperheitä asuu alle 80 neliön asunnoissa. Ja onko nyt siis kyseessä Suomi, Uusimaa, pääkaupunkiseutu vai Helsinki?

    Nyt ollaan ketjussa, jossa puhutaan HELSINGIN kaupunkisuunnittelulautakunnan listasta ja oletusarvo keskustelussa oli minulle Helsinki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Mikko Särelä kirjoitti 2.5.2010 kello 22:05

    Otso, väitteeni ei ollut ihan niin suoraviivainen, enkä väittänyt että perheet asuisivat 50m2 asunnoissa. (Jos nyt oletetaan, että kaupungin asuntopolitiikka ei suoraan vaikuta kovin voimakkaasti ihmisten pariutumiseen ja lasten hankintaan; oletus ei ehkä suoranaisesti pidä paikkansa, mutta vaikea kuvitella, että suurempi asuntotarjonta ainakaan hillitsisi lapsien hankkimista). Kehyskunnat omasta näkökulmastani eivät sisällä Espoota ja Vantaata, vaan ovat ne seuraava ympyrä Helsingin ympärillä.

    Lapsiperheiden pako pääkaupunkiseudulta johtuu olennaisesti siitä, ettei asuntoja seudulla ole tarpeeksi kaikille. Näin ollen asunnoista kilpaillaan ja maksukykyisimmät saavat asunnot ja vähemmän maksukykyiset muuttavat kauemmaksi.

    Jakaisin alueen vielä kahteen osaan: kantakaupunki, joka on kallis ja johon vain harva ylipäätänsä mahtuu, ja lähiöt, joihin useammalla on mahdollisuus.

    Kantakaupungissa lapsiperheet kilpailevat toistensa ja kommuunien kanssa (koska pieniä kämppiä ei ole riittävästi, kaveriporukat etsivät yhdessä asuntoja ja näin nostavat vuokratasoa ja tätä kautta perheasuntojen hintoja).

    Lähiöissä taasen lapsiperheet kilpailevat suoraan myös sinkkujen ja lapsettomien parien kanssa. Jos ei halua tai ole varaa asua keskustassa, niin yksinäinen ihminen päätyy helposti lähiökolmioon ja pariskunta neliöön. Vuokraaja saa lähiökolmion saa melkein samalla rahalla kuin pienen kantakaupungin yksiön.

    Osa lapsettomista päätyisi kantakaupungin yksiöihin, mikäli niitä olisi runsaammin tarjolla ja näin ollen Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla olisi runsaammin kämppiä tarjolla perheellisille.

    Lopuksi vielä: olennaista viestissäni oli se, että jos lapsiperheasuntojen rakennettava määrä pidetään vakiona, mutta pieniä asuntoja rakennetaan enemmän – tällä on vain positiivinen vaikutus; mahdollisesti tosin pieni sellainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Mikko Särelä kirjoitti 2.5.2010 kello 22:08

    Otso: nopeasti katsottuna Helsingissä asuu 3+ asuntokuntia 1-3 huoneen asunnoissa noin 100 000. Sitä ei voi pitää pienenä määränä mitenkään, se on lähes viidennes kaupungin väestöstä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. tpyyluoma kirjoitti 3.5.2010 kello 0:12

    Artturi, Helsingissä on pienehköjä kivijalkakiinteistöjä joidenka arvo lähenee nollaa koska yhtiövastike (tuplat yhtiöjärjestyksen mukaan) on lähes sama kuin käypä hinta kuukausivuokraksi muutettuna. Mitenköhän tämä informaatio aikoinaan välittyi niiden myyntihintoihin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Artturi kirjoitti 3.5.2010 kello 8:54

    tpyyluoma:

    Mitenköhän tämä informaatio aikoinaan välittyi niiden myyntihintoihin?

    No ihan samalla tavalla kuin mitkä tahansa tulevaisuuden odotukset välittyvät hintoihin. Ihmiset tekevät oletuksia tulevaisuudesta ja hinnoittelevat sen mukaan. Jos markkinat eiväto sanneet hinnoitella tätä arvonlaskua hintoihin, niin siihen ei olis pystyny kukaan muukaan, eli tilanetta ei olis voitu parantaa säätelyllä. (Esim. estää rakentamasta pieniä asuntoja…)

    Samalla tavalla metsän omistajat ja kasvattajatkin tekevät oletuksia tulevaisuudesta, kun he ostavat/myyvät maata, jonka metsä voidaan hakata vasta hamassa tulevaisuudesa.

    Ei kiinteistöjen ostajat oo yhtään sen huonompia ihmisiä kuin metsänkään omistajat. Jos suunnittelee asuvansa asunnossa 10 vuotta, niin kyllä se kiinnostaa minkä arvoinen se asunto on sut 10 vuoden kuluttua kun sen myy ja tämä heijastuu siihen myyntihintaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Jaakko Särelä kirjoitti 3.5.2010 kello 9:36

    Otso Kivekäs kirjoitti:

    Toki osa kolmioista on alle 80 neliöä

    Luulisin, että Helsingissä lähes kaikki kolmiot ovat alle 80-neliöisiä, ainakin kerrostaloissa.

    Käpylässä on 53-neliöisiäkin kolmioita ;).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Jaakko Särelä kirjoitti 3.5.2010 kello 10:35

    Itse kirjoitin:

    Luulisin, että Helsingissä lähes kaikki kolmiot ovat alle 80-neliöisiä, ainakin kerrostaloissa.

    Kävin katsomassa myytyjen asuntojen tilastoa (http://asuntojen.hintatiedot.fi/haku/?c=Helsinki&r=3). Alle 80-neliöisiä oli myydyistä asunnoista tilastointiajalta 2/3.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. tpyyluoma kirjoitti 3.5.2010 kello 14:16

    Artturi, pointti on se että emme mitenkään pysty ennustamaan luotettavasti miten rakennusta käytetään vaikka 40 vuoden kuluttua, eikä tätä tämän takia grynderi tai ostaja hintoihin laske. Voidaan olettaa että markkinoilla on paras mahdollinen informaatio, mutta tästä ei seuraa että markkinoilla oleva informaatio on täydellistä.

    Kaupungilla on kuitenkin intressi minimoida riskejä, esimerkiksi liian pienistä asunnoista, koska mahdollisesti epätoimivat asuinalueet on kuitenkin jossain määrin kaupungin ongelma nyt ja tulevaisuudessa. Toki tässä helposti mennään liiallisuuksiin, kun ei tuollainen riskienhallinta varsinaisesti maksa kaupungille mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Artturi kirjoitti 3.5.2010 kello 15:41

    tpyyluoma:

    Artturi, pointti on se että emme mitenkään pysty ennustamaan luotettavasti miten rakennusta käytetään vaikka 40 vuoden kuluttua, eikä tätä tämän takia grynderi tai ostaja hintoihin laske.

    tottakai laskee. Ethän sinä voi luotettavasti ennustaa paljonko puu maksaa 80 vuoden päästä ja silti tämä informaatio on sisällytetty tämän hetken hintoihin.

    Kaupungilla on kuitenkin intressi minimoida riskejä, esimerkiksi liian pienistä asunnoista, koska mahdollisesti epätoimivat asuinalueet on kuitenkin jossain määrin kaupungin ongelma nyt ja tulevaisuudessa.

    No ne on huomattavasti suurempi ongelma niille asunnon omistajille. Ei kaupungin virkamiehet siitä paljookaan häviä, jos joku kaupunginosa on huono. Sen sijaan asuntojen omistajat kantaa taloudellisen vastuun, joten heillä on suuremmat kannustimet ennustaa oikein, kuin virkamiehillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Kirsi kirjoitti 6.7.2010 kello 21:50

    Katselin noita terassitalojen piirustuksia, ja kauhukseni näytti siltä, että lukuunottamatta niitä 130 avoterassia, muissa kämpissä ei näyttävän olevan lainkaan parvekkeita! Eihän tämä voi olla oikein?! Vai ovatko renderöinnit vain ylimalkaisia…

    Ylipäänsä suunnitelmat näyttävät ala-arvoisilta kopioilta tanskalaisen BIG-arkkitehtifirman hyvin samantyyppiseen 8 house-projektiin verrattaessa. Ihailen ko. projektissa mm. viherkattoja ja parvekesuunnittelua, jolla fasadit on saatu sekä vaihteleviksi että viimeistellyn näköisiksi. Olisi upea parannus, jos Hanasaari-versioihin saisi integroitua edes rakennuksia kiertävän, maisemien ihailemiseen tarkoitetun kulkukäytävän, joka kulkisi ulko-ja sisäpuolella (siis yksi käytävä, joka kiertäessään kulkisi rungon läpi. Sisäpihat julkisiksi puistoiksi, voiko edes toivoa?

    Olisi kiinnostavaa tietää, miten ylipäätään näillä uusilla alueilla vihersuunnittelu aiotaan toteuttaa. Tanskasta ja Ruotsista saisi ottaa mallia hulevesijärjestelmien keinoin ylläpidettyyn kasvistoon. Rannat kasvamaan kaislaa, eikä pelkästään kiveä! Suomalaisen asuinaluearkkitehtuurin tason nosto!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus