Avainsana: Asumistuki

Suomes­sa käytetään paljon rahaa asum­is­tu­keen, kos­ka val­tio halu­aa tukea köy­hiä säästeliäästi. Muual­la esimerkik­si työt­tömyysko­r­vauk­set ovat paljon korkeampia, mut­ta niistä pitääkin mak­saa myös tavanomaiset asuinmenot.

Meil­lä asumis­es­ta kor­vataan erik­seen, jot­tei rahaa menisi ”hukkaan”. Korkeam­paa työt­tömyysko­r­vaus­ta saisi­vat myös van­hempi­en­sa luona asu­vat peräkam­marin pojat, omis­tusasun­nos­sa asu­vat ja töis­sä ole­van työt­tömän puoliso.

Taku­ueläke 782 euroa ei riit­täisi mihinkään, jos siitä pitäisi mak­saa myös asum­i­nen. Säästää paljon, että vuokral­la asu­van vähim­mäiseläk­keestä melkein puo­let on asum­is­tukea. Monel­la eläkeläisel­lä on vela­ton omistusasunto.

Asum­is­tuki­menot ovat kas­va­neet roimasti viime vuosi­na. Osa tästä on näen­näistä. Opin­totuen asum­is­lisä lopetet­ti­in ja opiske­li­jat siir­ret­ti­in yleisen asum­istuen piiriin.

Eniten asum­is­tukea on lisän­nyt vuokral­la asumisen suo­sion kasvu. Val­tio ei tässäkään jää vält­tämät­tä tap­pi­olle, kos­ka vuokral­la asum­i­nen toisaal­ta tuot­taa val­ti­olle enem­män vero­tu­lo­ja kuin omis­tusasum­i­nen. Vuokrat­u­losta mak­se­taan veroa, asun­to­tu­losta ei makseta.

Vuokrien nousu sen sijaan ei ole lisän­nyt asum­is­tuki­meno­ja juuri lainkaan. Yksinäiseltä henkilöltä korkein hyväksyt­ty vuokra Helsingis­sä on 508 euroa, eikä niin halpo­ja asun­to­ja ole ollut markki­noil­la aikoi­hin. Jos vuokra nousee 600 eurosta 700 euroon, asum­is­tu­ki mak­se­taan edelleen, kuin vuokra olisi 508 euroa.

Niin­pä asum­is­tu­ki ei myöskään nos­ta vuokria sen enem­pää kuin nos­taisi palkko­jen nousu tai työt­tömyysko­r­vauk­sen korottaminen.

Toimeen­tu­lo­tu­ki on asia erik­seen. Se kor­vaa käytän­nössä ihan mil­laisia asum­is­meno­ja tahansa, minkä vuokranan­ta­jat hyvin tietävät. Kelal­la on kyl­lä ohjeel­liset enim­mäisvuokrat, jot­ka ovat ensik­sikin paljon asum­istuen mak­sime­ja korkeam­mat, minkä lisäk­si joka toiselle toimeen­tu­lo­tuki­a­sukkaalle hyvitetään vuokraa yli näi­denkin rajo­jen. Se todel­la vaikut­taa markki­navuokri­in. On kyl­lä velvol­lisu­us hakea halvem­paa asun­toa – vain omas­ta kun­nas­ta – mut­ta jos ei löy­dä niin ei löydä.

On ollut kallis moka hyväksyä toimeen­tu­lotues­sa niin korkei­ta vuokria kuin on hyväksyt­ty. Virheen kor­jaami­nen on vaikeaa, kos­ka eivät markki­navuokrat heti lask­isi ja siinä välis­säkin pitäisi asua.

Mik­si työt­tömien ja tulot­tomien asum­ista pitää tukea kalli­iden vuokrien Helsingis­sä, vaik­ka asun­toi­hin voisi muut­taa Helsinki­in töi­hin tule­via? Muut­to­tap­pioalueil­ta löy­ty­isi halpo­ja asun­to­ja, mut­ta sinne karkotet­tu työtön on tuomit­tu työt­tömäk­si loppuiäkseen.

Voidaan tietysti kysyä, mik­si toimeen­tu­lotuen asi­akas­ta ei voi velvoit­taa hake­maan halvem­paa asun­toa kehyskun­nista. Sen sijaan pieni­palkkaiset joutu­vat hakeu­tu­maan kehyskun­tien halvem­pi­in asun­toi­hin. Kyse on kun­tien välis­es­tä oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta. Kehyskun­nat tuskin oli­si­vat ilah­tunei­ta siitä, että Helsin­ki lähet­täisi sosi­aal­i­toimen asi­akkaansa hei­dän niskoilleen.

Entä jos raken­net­taisi­in vain lisää ARA-asun­to­ja? Tämä ei ole sen halvem­pi tie. Vaik­ka ARA-asun­to­jen halvem­mat vuokrat eivät näy kun­tien menoina, menete­tyt tulot ovat aivan sama asia. Ei ole ole­mas­sa ilmaista hal­paa asun­toa. ARA-asun­to­jen vuokratu­ki on menoa samal­la taval­la kuin asum­is­tukikin. Lisäk­si se kohdis­tuu paljon epä­tarkem­min, kos­ka kun asun­non on ker­ran saanut, sen saa pitää, vaik­ka tulot kuin­ka nousisivat.

Asun­top­u­laan ja korkeisi­in vuokri­in ei ole muu­ta ratkaisua kuin rak­en­taa lisää asun­to­ja. Kun rak­en­t­a­mi­nen maakun­nis­sa hiipuu, pitäisi kap­a­siteet­tia saa­da siir­tymään pääkaupunkiseudulle asun­top­u­laa helpottamaan.