Aika paljon sain kuraa niskaani kirjoittaessani X:ssä, että eläkeiän nousu on vääjäämätöntä ja että se taas edellyttää että viimeiset työvuodet tehdään jotain helpompaa.
Moni myös syytti minua ja Juhana Vartiaisen eläkeiän noston keksimisestä. Meillä kummallakaan ei ole sen kanssa mitään tekemistä. Halusin vain sanoa, että eläkeiän noustessa olisi hyväksi, että ennen eläkkeelle siirtymistä tehdään jotain kevyempää ja ikääntyville sopivampaa.
Kommentoijat eivät näyttäneet tietävän, että kolmikanta on ajat sitten sopinut eläkeiän nousta yli 70 vuoteen elinaikakertoimen kautta. VM:n virkamiehet esittivät vain tämän aikaistamista. Minulta jäi ymmärtämättä, miten 70-vuotiaaksi työskentely on mahdotonta vuonna 1967 syntyneiltä, mutta ihan ok 1985 syntyneillä.
Aivan mahdottomana pidettiin palomiehen tai sairaanhoitajan jatkamista 70-vuotiaaksi. On monia ammatteja, joissa vanhana työskentely todella on hankalaa, mutta ei palomiehillä eikä sairaanhoitajilla. Vaikka savusukellus ei onnistu, palotarkastajan työ soveltuu hyvin. Moni eläkkeellä olevan sairaanhoitaja on palannut töihin eläkeläisenä, joten ei se ihan mahdotonta tunnu olevan.
Eläke määräytyi ennen viimeisten työvuosien ansioiden perusteella. Siksi töissä piti ottaa loppukiri. Normaalia olisi hellittää tahtia ja siirtyä vähemmän rasittaviin töihin. Vanha levy on kuitenkin jäänyt päälle. Työelämästä ajatellaan edelleen poistuttavan kerralla eikä vaiheittain.
On velvoitettava työnantajat tarjoamaan kevennettyä työtä ikääntyneille työntekijöilleen, kuten on tehty Singaporessa. Kevennetystä työstä tietysti kevennetty palkka, sillä muutenhan työnantajat ryhtyvät irtisanomaan rajaa lähestyviä ennaltaehkäisevästi. Esimerkiksi Ruotsissa yleiskorotuksia ei juuri enää suunnata ikääntyville, mikä selittää osaltaan ikääntyneiden parempaa työllisyyttä.
Suomessa on osaeläkejärjestelmä sitä varten, että iän karttuessa voi siirtyä pienipalkkaisempaan työhön ja täydentää ansioitaan osa-eläkkeellä.
Eläkeiän nousu herättää niin voimakkaita vastalauseita, että ennen vaaleja kaikki puolueet varmaankin torjuvat sen. Ennustan silti, että tähän joudutaan kuitenkin menemään, varsinkin kun siitä on oikeastaan jo päätetty. Se johtuu Suomen epäedullisesta ikäjakaumasta ja tupakoinnin vähenemisestä.
Ketjukirjepeli
Työssä olevat maksavat eläkkeellä olevien eläkkeet. Nyt eläkkeellä olevat ovat kylä maksaneet jotain, mutta rahoittaneet sillä lähinnä vanhempiensa ikäluokat olennaisesti huonommat eläkkeet. Nuoremmat ikäluokat ovat aiheellisesti nyreissään siitä, ettei eläkejärjestelmä kohtele eri ikäluokkia tasapuolisesti. Siksi pitäisi katsoa myös maksussa olevia eläkkeitä, eikä laskuttaa kaikkea nuoremmilla ikäluokilla. Tästähän Osku Pajamäki on kirjoittanut niin osuvasti.
Paljon on mölisty Suomen liian suuresta julkisesta sektorista. Tilastollinen fakta on kuitenkin, että jos julkisista menoista vähentää eläkkeet ja vanhusten hoidon menot, julkinen sektori ei ole kasvanut suhteessa bruttokansantuotteeseen kolmeenkymmeneen vuoteen.
Eläkejärjestelmä paremmassa kunnossa kuin vanhusten hoito
Suomen eläkejärjestelmä on sinänsä hoitanut asiansa kauaskatseisesti. Eläkkeitä on heikennetty elinajan odotteen pidennettyä ja eläkeikää nostettu. Toisin on kunnallisissa ja hyvinvointialueiden palveluissa, joissa vanhusten määrän kasvu näyttää tulleen täytenä yllätyksenä, vaikka tilastot tiesivät sen jo 50 vuotta sitten.
Toivottavasti VM:ssä ei kaavailla eläkejärjestelmän rahojen siirtämist5ä julkisen sektorin katteeksi.
Eläkkeen maksajien taakkaa vaikeuttaa se, että eliniän odote on noussut ennustettua enemmän. Ilkikurisesti voin sanoa, että tähän suurin syy on tupakoinnin väheneminen. Kuoleehan tupakoija keskimäärin kymmenen vuotta nuorempana.
Eläkejärjestelmämme on sosiaalisesti epäoikeudenmukainen. Hyväosaiset elävät pitkään ja terveinä ja huono-osaiset kuolevat aiemmin. Siksi huono-osaiset subventoivat hyväosaisia eläkejärjestelmän sisällä – ja miehet naisia. Mieleen tulisi ammattialakohtainen eläkeikä, mutta riittääkö data sen tueksi?
Syntyvyyden romahdus
Nykyisellä syntyvyydellä jokainen suomalaisen ikäluokka on 40 prosenttia edeltäväänsä pienempi. Tämä tekee tulevien eläkkeiden maksajien aseman tukalaksi. Joko on heikennettävä eläkkeitä merkittävästi siitä, mitä on luvattu, tai on nostettava eläkemaksuja roimasti tai on nostettava eläkeikää. Oman ennusteeni on, että tehdään näitä kaikkia.
On tietysti mahdollista helpottaa maksajien taakkaa tuomalla maahan lisää maksajia eli maahanmuutolla, mutta tätähän hallitus on vaikeuttanut tarkoituksellisesti. Suomi ei ole myöskään hyvä houkuttelemaan maahan ”hyviä” maahanmuuttajia ulkomaalaisvihamielisen ilmapiirinsä vuoksi. Maahanmuuttajien ja erityisesti heidän lastensa kiusaaminen ja pelottelu karsii niitä maahanmuuttajia, joilla on varaa valita. Se on hyvin tyhmää, erityisesti nyt kun kilpailu ”hyvistä” maahanmuuttajista kiristyy syntyvyyden vähennytty vähän kaikkialla.
En tiedä asiaa tarkasti, mutta minulla on käsitys, että eläkejärjestelmässä tehdään maahanmuutosta vähän liian optimistisia oletuksia.
Odottakaa vain, mitä Riikka Purran ykköshallitus tekee.
Pitäisikö elinaikakertoimen rinnalle ottaa ikärakennekerroin?
Olen aiemminkin jossain ehdottanut regressiivistä eläkekertymää osaratkaisuksi eläkkeiden ongelmiin. Siis niin, että eläkemaksuihin ei kosketa, mutta suurituloisten eläkekertymä/ maksettu eläkemaksu on pienempi. Oletan, että suurin osa pieni- ja keskituloisista tätä kannattaisi, ja osa suurituloisistakin hyväksyisi.
Ruotsissa on tämäntyyppinen järjestelmä. Pakollinen eläkemaksu tuottaa pienituloisille eläkkeen, jonka osuus työuran palkoista on suurempi kuin hyvätuloisilla. Hyvätuloiset ottavat sitten lisäeläkkeen, joka nostaa heidän eläkkeensä tasoa. Ruotsissa ihmisiä palkanneet tietävät, että tämä lisäeläkemaksu on käytännössä työnantajalle pakollinen kustannus.
Ruotsin malli tuo myös näkyviin kaikkiin pakollisiin eläkejärjestelmiin kuuluvan kaksijaon: osa eläkkeestä on sosiaaliturvaa, osa pitkäaikaissäästämistä. Euroopassa on omaksuttu näkemys, että sosiaaliturvan taso on riippuvainen yleisestä tulotasosta. Siten sosiaaliturvaa edustava osuus eläkkeestä kehittyy yleisen tulotason muuttuessa.
“Minulta jäi ymmärtämättä, miten 70-vuotiaaksi työskentely on mahdotonta vuonna 1967 syntyneiltä, mutta ihan ok 1985 syntyneillä.” — Fyysisissä töissä se on mahdotonta molemmille, tarkoitus onkin vain leikata ja lyhentää lattiatason duunareiden eläkkeitä.
Hiljattain törmäsin työmaalla yli 80-vuotiaaseen mieheen. Oli yrittäjä, ja vieläkin töissä työmaalla. Ja teki nimenomaan fyysistä työtä, ei mitään kirjoituspöytähommia. Monenlaisia tilastollisia poikkeamia on tosielämässä.
Eläkeikä on paljon monimutkaisempi. Nykyään saattaa olla monia aloja, joilla saattaa olla lyhyt elinkaari, mutta näiden alojen menestys valtion menestymiselle voi olla hyvin tärkeää. Näihin töihin voi olla myös vaatimuksena raskas osaamisen kartuttamisen polku ja samanaikaisesti näillä aloilla riski osaamisen vanhenemiselle lyhyessä ajassa voi olla suuri yksilölle. Samanaikaisesti näillä aloilla voi olla suurta syrjintää ikääntyneempiä työntekijöitä kohtaan.
Jotta yksilön kannttaisi investoida aikansa yllä oleville aloille, niin kannustimien saattaisi pitää olla sitä luokkaa, että esim. 15 vuodessa saisi eläkekassan kerättyä itselleen. Jos näistä töistä saadaan Suomessa vaikka 1000 euroa enemmän kuin keskipalkka, niin näiden alojen suorittamisessa Suomessa ei välttämättä ole järkeä yksilölle. Miksi suorittavan työn tekijältä on kohtuutonta vaatia pitkää työuraa, mutta “toimistotyötä” tekevän osaajan oletetaan tekevän töitä 70-vuotiaaksi, vaikka toimistotöissä osaaminen voi vanheta hetkessä ja toimistotöissä halutaan nuoria työntekijöitä.
Ai että pitäisikö ottaa ikärakennekerroin?
Voisi. Se miten temppu tehdään siten että ihmiset eivät koe sitä törkeän epäreiluksi on, että veivataan eläkejärjestelmään jotenkin vuosiluokkiin perustuva komponentti. Eli että vuonna 1974 syntyneiden kertymä on eri kuin vuoden 1988 syntyneiden.
Tämä harhainen ajattelu että “ihmiset ovat eläkkeensä maksaneet ja niitä ei saa VARASTAA” ei ole näköjään käännettävissä todellisuuteen (=maksoitte lähinnä vanhempienne eläkkeet ja ehkä neljänneksen omiksi katsomastanne eläkelupauksista) kerralla, ni käännetään keskustelu siihen että eri ikäluokat ovat erilaisia — ovat eri suuruisia ja maksaneet eri taloustilanteissa eri suuruisia maksuja.
Jotenkin tähän nuorten pienten ikäluokkien täysin epäreiluun taakkaan pitää nimittäin puuttua.
Sitten jää vielä tosiaan tämä, että jos halutaan julistaa että työelämässä naisen palkka on x senttiä, niin kuinka monta senttiä samalla logiikalla kuin x laskettu naisen eläke on?
“Pitäisikö elinaikakertoimen rinnalle ottaa ikärakennekerroin?”
Kyllä.
“Eläkejärjestelmämme on sosiaalisesti epäoikeudenmukainen. Hyväosaiset elävät pitkään ja terveinä ja huono-osaiset kuolevat aiemmin. Siksi huono-osaiset subventoivat hyväosaisia eläkejärjestelmän sisällä – ja miehet naisia. Mieleen tulisi ammattialakohtainen eläkeikä, mutta riittääkö data sen tueksi?”
Ammattialakohtainen on todella hankala järjestelmä ja tulee lähes varmasti epäonnistumaan jos sellaista käytännössä koittaa toteuttaa. Tarkoitan sitä, että käytännössä tilastojen valossa olisi kuitenkin mahdollista rakentaa tulotasoperusteinen elinaikakerroin, ei tässä ole edes mitään outoa tai epäreilua. Täällä on jo rakennettu ikäluokkaperustainen elinaikakerroin nostamaan eläkeikää, se että elinaikakerrointa vielä pirstaloitaisiin enemmän tulotasotilastoihin perustuen on tavallaan on ihan vastaava kuin nykyinen ikäluokkaperustainen elinaikakerroin. Molemmat perustuisivat ihan tilastoihin.
Artikkelista:
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01025
“Koulutukseen, tulotasoon ja ammattiin liittyvät terveyserot ovat eurooppalaisittain suuria. Ylimpään tuloviidennekseen kuuluvan 30-vuotiaan miehen elinajanodote on 10 vuotta pitempi kuin alimpaan tuloviidennekseen kuuluvan.”
“Väestöryhmien väliset terveyserot ovat pysyneet suurina, vaikka näiden erojen pienentäminen on ollut yksi Suomen terveyspolitiikan tärkeimmistä tavoitteista.”
Sitten jos rakennettaisiin tulotasoperusteinen elinaikakerroin, niin ehkä julkista valtaa kiinnostaisi myös alimpien tuloryhmien yleisen terveyden, työterveyden ja työssä jaksamisen edistäminen.
Tämäkin on kuitenkin sellainen aihe, että varakkaat aloittavat sellaisen ulinan “henkilökohtaisesta vastuusta” jos mitään tämänkaltaista koitetaan tehdä. Ironisesti ihan samaa henkilökohtaista vastuuta voisi vaatia myös nykyiseen eläkeikä- ja elinaikakerroin keskusteluun: Jos et jaksa nyt ITSE 70-vuotiaaksi olla töissä, niin oma vika. Tämän Osmo jo käytännössä esittikin yllä, mutta pehmeämmin. Samaa vaaditaan kuitenkin nuoremmilta, mm. minun ikäluokan tavoite-eläkeikä on lähes tasan 70 vuotta. Henkilökohtainen vastuu, mikset ole pitänyt huolta itsestäsi ja terveydestäsi? Totuuden puhumisella ja faktojen esittämisellä harvoin saa ystäviä tai positiivista palautetta, varsinkin jos kyse on vaikeista asioista ja päätelmät eivät ole kuulijalle edullisia.
Tässäkin keskustelussa erottuu voimakkaasti populistinen gerontokraattinen vivahde: Iäkkäät puolustavat hyvin kärkkäästi ja menestyksekkäästi omia etujaan nuorempien kustannuksella, varsinkin kun iso osa alle 30- tai 40-vuotiaista ei ymmärrä asiasta tarpeeksi ja huomion ihan muualla.
Moni tosin ei varmaan edes tiedä mitä “tavoite-eläkeikä” tarkoittaa, kuten on huomattu monta kertaa kun keskustellaan eläkejärjestelmästä. Usein kun lukee keskusteluja niin syntyy mielikuva, että noin 90–95% suomalaisista ei ymmärrä kunnolla meidän nykyisen eläkejärjestelmän toimintaa ja rakennetta: “Minun omia rahoja ovat, nuoret näpit irti!” Usein vastaavia, ei ehkä yhtä pihalla olevia, tulee myös selvästi melko korkeasti koulutetuilta ja hyväpalkkaisilta henkilöiltä, ainakin jos koittaa päätellä kirjoituksen meriiteistä kirjoittajan tulo- ja koulutustasoa.
Tulotasoperusteinen eläkeikä on käytännössä ihan yhtä reilu, oikeastaan vielä paljon reilumpi kuin nykyinen järjestelmä ja olisi teknisesti helpommin ja reilummin toteutettavissa kuin jokin ammattiryhmäperusteinen eläkejärjestelmä. Moni pitkän työuran tehnyt pienituloinen mies saattaa olla eläkejärjestelmän ja jopa julkisten palvelujen suhteen voimakas nettomaksaja, jos ei paljoa käytä julkista terveydenhuoltoa tai muitakaan julkisia palveluita. Tekee ahkerasti töitä, maksaa paljon eläkemaksuja ja veroja, elää miten elää eikä saa juurikaan tulonsiirtoja tai käytä julkisia palveluita ja kuolee huomattavasti ennen elinajanodotetta niin ei ehdi terveydenhuoltojärjestelmääkään rasittamaan. Pienituloiset duunarimiehet saavat huomattavasti vähemmän lapsia kuin keski- ja hyvätuloiset koulutetut miehet, eli tältäkään osin eivät käytä julkisia palveluita.
Lisäksi Duodecimin huomio yllä:
“Koulutukseen, tulotasoon ja ammattiin liittyvät terveyserot ovat eurooppalaisittain suuria.”
Tämä viittaa siihen, että meidän omat eurooppalaisittan suuret tulotasoon ja muihin tekijöihin liittyvät terveyserot liittyvät osittain terveydenhuoltojärjestelmän toimintaan ja yhteiskunnan rakenteisiin eivätkä pelkästään ihmisten omiin valintoihin.
Mutta ei tämä ole edes outoa, suomalainen jako julkiseen terveydenhoitoon, työterveyspalveluihin (usein käytännössä julkisesti subventoitua yksityistä terveydenhuoltoa) ja yksityisiin terveydenhuoltopalveluihin taitaa olla melko uniikki jos verrataan muihin eurooppalaisiin järjestelmiin. Lisäksi terveydenhuollon kytkeminen työhön kuulostaa joltain 1800-luvun meiningiltä.
Oli maahanmuutosta mitä mieltä vain, niin yksi hyvä asia voi olla se, että se voi auttaa “sopeutumaan uuteen maailmaan”. Kapitalistinen järjestelmä voitti kommunistiset, mutta tuossa voitossa unohdettiin se, että jatkuakseen vielä pidempään kapitalistisen järjestelmän tulisi tuottaa vielä seuraavat sukupolvet, mitä se ei ilmeisesti tee. Jos kävisi ilmi, että niin sanotut länsimaiset järjestelmät eivät keksisi vastausta seuraavien sukupolvien ilmestymiseen, niin voi olla, että tuollainen järjestelmä olisi jollakin länismaisten ulkopuolisella järjestelmällä. Tuossa tilanteessa länsimaisten pitäisi yrittää “kotoutua” tuohon uuteen järjestelmään. Jos Suomessa ei olisi lainkaan maahanmuuttoa, niin tuo voisi olla hankalampaa.
Eipä se kommunismikaan/sosialismikaan ole ratkaisu. Venäjän ja Kiinan demografia on todella surkea.
Eläkeiän nosto ja eläkkeiden alentaminen nettona onnistuu vasta sitten, kun suuret ikäluokat ovat poistuneet.
Eläkkeiden leikkaaminen on mahdotonta/toivotonta, jos mediaanieläke on 2000€/kk brutto. Kyllä työeläkkeellä pitää tulla toimeen ilman sosiaaliturvaa, siksi työeläkemaksuja maksetaan vuosikymmeniä.
Palomiehestä palotarkastajaksi. Tällaista urapolkua ei taida nykyään olla, vaan palotarkastajiksi palkataan nuoria ammattikorkeakoulusta valmistuneita. Sama ongelma on varmaan monella muullakin alalla. Suorittavasta työstä on nykyään vaikea edetä johtotehtäviin. Vaaditaan muodollista koulutusta.
Tuo on normituskysymys. Voidaan päättää, että 30v palohommissa pätevöittää sopivalla lisäkoulutuksella palotarkastajan virkaan. Ei tarvitse olla ins.amk.
Juuri näin. Keskisuuren kaupungin pelastustoimessa lienee töissä kymmeniä palo- ja pelastushenkilöitä, ”palotarkastajan” toimi ei kovin monta työllistä. Blogistin heitot vievät uskottavuutta koko hänen kirjoitukseltaan.
Kun katsoi uutta taulukkoa jota VM oli julkaissut , niin sen mukaan 2000-luvulla syntyneiden eläke alkaisi 4 vuotta myöhemmin kuin vanhojen sääntöjen mukaan, ja aikaisemmin luvattu 68 vuoden eläkeikä nousisi 72 vuoteen!
68 vuotta on sekin korkea mutta 72 ? Miksi puhutaan 70 vuodesta kun se todellisuudesssa olisi 72–75?
70 vuotta pitäisi olla ehdoton maksimi, mitä järkeä on venyttää sitä vielä siitä?
Vaikka tämä ei koskisi meitä niin lapsiamme se koskee.
Siinä on kovasti järkeä, jos eliniät yli 90v.
Eläkkeelle siirtyvien odotettu elinikä nykyisin taitaa olla 86–87 vuotta. Se on korkeampi kuin syntymävaiheen odotettu elinikä. Korkean eläkkeen omaavista eläkkeelle päässeistä jopa enemmistö voi elää yli 90 vuotiaaksi.
Sillä tarkoitetaan siis keskimääräistä ennustettua elinikää. 90 v on todella korkea arvo eikä mikään länsimaa yllä siihen nyt eikä Suomi varsinkaan tule tulevaisuudessa yltämään siihen. Sen verran sairasta porukkaa suomalaiset ovat.
“Eläkejärjestelmämme on sosiaalisesti epäoikeudenmukainen. Hyväosaiset elävät pitkään ja terveinä ja huono-osaiset kuolevat aiemmin. Siksi huono-osaiset subventoivat hyväosaisia eläkejärjestelmän sisällä – ja miehet naisia. Mieleen tulisi ammattialakohtainen eläkeikä, mutta riittääkö data sen tueksi?”
Eläköitymisikä, eläkemaksun suuruus ja eläkkeen suuruus pitäisi olla kaikki kompensoitavissa toisillaan (erilaisten preferenssien ja elinajanodotteiden vuoksi hyötyfunktion muoto voi vaihdella). Jos haluamme kannustaa kaikkia tekemään mahdollisimman pitkään ja paljon töitä, eläköitymisikä kannattaisi pitää korkealla ja eläkemaksut matalalla. Siksi jos tällaista epäoikeudenmukaisuutta halutaan lähteä korjaamaan, järkevintä olisi tehdä se suoraan tasaamalla eläkkeitä.
Syntyvyyden romahduksesta:
Jos uskomme, että olemme pysyvästi pienenvän väestön uralla, meidän pitäisi siirtyä kohti täysin rahoitettua eläkejärjestelmää. Maksajan taakka pysyy hallittavana, kun on vain oma eläke maksettavana.
Muuttoliike on mahdollista myös toiseen suuntaan. Miksi meillä on pakkomielle, että harmaantuneeseen Eurooppaan täytyy saada nuoria muualta, kun voivathan harmaantuneet eurooppalaisetkin muuttaa nuorekkaampiin maanosiin? Jos filippiiniläinen voi hoitaa suomalaista vanhusta Suomessa, voi hän hoitaa suomalaista vanhusta Filippiineilläkin.
Tähän syntyisi taloudellinen kannustin heti, jos vaan lopetettaisiin velaksi eläminen ja eläkkeet ja hoitomenot leikattaisiin tasolle, mihin oikeasti on varaa. Haluaako joku “oikeasti” muuttaa on toissijaista, taloudelliset kannustimet Suomeenkin muuton taustalla on. Samalla tavalla vanhukset joutuvat muuttamaan nytkin Suomen sisällä palveluiden perässä, kun heillä ei ole varaa palkata ympärivuorokautista hoitoa kotiinsa.
Soininvaara kirjoitti:
“On tietysti mahdollista helpottaa maksajien taakkaa tuomalla maahan lisää maksajia eli maahanmuutolla, mutta tätähän hallitus on vaikeuttanut tarkoituksellisesti. Suomi ei ole myöskään hyvä houkuttelemaan maahan ”hyviä” maahanmuuttajia ulkomaalaisvihamielisen ilmapiirinsä vuoksi. Maahanmuuttajien ja erityisesti heidän lastensa kiusaaminen ja pelottelu karsii niitä maahanmuuttajia, joilla on varaa valita. Se on hyvin tyhmää, erityisesti nyt kun kilpailu ”hyvistä” maahanmuuttajista kiristyy syntyvyyden vähennytty vähän kaikkialla.”
Lyhyellä tähtäimellä tuo auttaisi, mutta pitkällä tähtäimellä ongelmaksi tulee, että monelta maahanmuuttajalta puuttuu joko kokonaan tai liki kokonaan aiempi eläkekertymä. Lisäksi pienempien palkkojen takia eläkekertymä Suomessakin jää pieneksi. Wolt-kuskit eivät isoja eläkevakuutusmaksuja maksa. Huippuinsinöörit maksavat isoja eläkevakuutusmaksuja, mutta maahanmuuttajista vain pieni osa on sellaisia. Pienen eläkekertymän kerryttäneen henkilön päätyessä eläkkeelle eläkkeeksi tulee takuueläke ja eläkkeestä ei sen pienuuden takia kerry verotuloja muuta yhteiskuntaa rahoittamaan. Maahanmuuttoon liittyvistä eläkelaskelmista on kerta toisensa jälkeen jätetty Kelan eläkeläisiin liittyvät menot pois (kansaneläke, takuueläke ja eläkkeensaajan asumistuki), vaikka nekin ovat osa Suomen eläkejärjestelmää.
Maahanmuuton eläkevaikutuksia pitäisi katsoa kokonaisuutena, ei sektoreittain.
Mitä jos työttömyyskorvaus olisi ansiosidonnainen vai 3 kk? Kelpaisi työt helpommin
Mitä jos jokaiselle 18 v annetaan jatkokoulutuspaikka ja vasta ekan vuoden jälkeen karsitaan. Jos ei mee minnekään niin työkokeiluun. Lorvailu loppukoon
Jos mammat maahanmuuttajat velvoitetaan töihin ja kielen opiskeluun ja lapset kielikylpyyn
Mitä jos olisi oikeus vähentää töitä 60 v jälkeen asteittain niin kuin on pienten lasten vanhemmilla oikeus tehdä 80 % työaikaa? Eikä niin että jostain mystisesti ilmaantuu kevennettyä työtä. Mitä sekin sitten olisi. Tai jos lomaa kertyy enemmän vanhempana ?
No ei AY liike haluu.
Mitä jos kokonaan kotina lorvailuun ei riitä rahaa — voiko nykyeläkeläisrg tai tulevat vaatia kunnon mukaan tekemään vapaaehtoistyötä jos työnantajille ei kelpaa
Suomessa on työttömiä pilvinpimein nuoriakin — osa ihan toteaa että en viitsi hakea töitä kun pärjään kivasti kun vaan köllöttelen kotona.
Jos olisi tuet vähissä yritteliäisyys lisääntyy.
Mirkkuhannelen reseptillä lisääntyy lähinnä rikollisuus, mutta kai senkin voi laskea “yritteliäisyydeksi”. Pölhöä oikeistopopulismia.
Itsekin ihmettelen tuota vouhkaamista 70v eläkeiästä, sillä siitä on jo päätetty kolmikannassa. Virkamiehet ehdottivat vain nopeutusta 1–2 kk per kohortti 6kkeen per kohortti. Mielestäni 3kk per kohortti voisi olla hyvä jo eliniän pitenemisen perusteella.
Joka tapauksessa työelämää on pakko parantaa, jotta vanhempi väki pysyy töissä. Työnantajathan pitävät jo 50v kelvottomina töihin.
Tuo eläkeikähän on osin vain laskennallinen ja kuvitteellinen.
Yhä harvempi ja pienempi jaksaa terveydeltään esim. edes 65-vuoden laskennalliseen eläkeikään, joka on oman ikäluokkani eläkeikä.
70 vuotta olisi vielä enemmän pelkästään fiktiota.
Erityisesti näin on alemman palkkatason ja koulutustason töissä.
Kuvitelkaapa vaikka lastenhoitaja täyteen buukatussa päiväkodissa 69-vuotiaana? Tai lähihoitaja vanhustenpalveluyksikössä.
Kokonaan toinen asia on toimistoissa koneidensa ja sähköpostiensa ääressä tai etätöissä kotioloissa eri asiatuntijatehtävissä toimiville.
Suomen eläkäjärjestelmä on hyvin eriarvoistava:
Ihmiset tekevät aivan eri vaativuustason töitä ja yleensä se menee vielä niin että mitä alempi palkka ( ja tuleva eläke) sitä vaativampi työ, ainakin noihin ikävuosiin 60–70 verrattuna.
On törkeää että Suomen talous on niin monilta osin sössitty usean viimeisen hallituksen toimesta ja lasku laitetaan eläkeläisille, kun ei enää muuta keksitä.
Liioittelematta voi sanoa (kts. em. perusteeni) että rangaistus kohdistuu tässä ihmiskehoon.
Erityisesti fyysisesti raskaimpia töitä tekevien ja matalinta eläketuloa saavien suhteen
SDP-SAK tuleeko tämän hyväksymään? Pelkään pahoin että kyllä.
Vasemmistohallitus Marinin johdolla poisti mm. ansiosidonnaisen lisäpäivät. Se olisi pitänyt säilyttää 60v täyttäneille.
Mielestäni työnantajien asenteisiin olisi parasta vaikuttaa lompakon kautta; työn sivukulut suurimmiksi 30–45v ml. työeläkemaksut. Eiköhän alkaisi nuorten ja iäkkäämpien rekrytointi ja työssäpito kiinnostaa.
Tupakoinnin vähenemisen vaikutus miesten keskimääräiseen elinikään on ollut kai noin 2–4 vuotta riippuen mm. siitä, mitä pidetään vertailuajankohtana, eli se on suurin yksittäinen tekijä miesten kohonneen eliniän taustalla. Naisilla vaikutus on ollut pienempi, sillä menneisyydessä miehillä tupakointi oli huomattavasti naisia yleisempää. Tupakoinnin väheneminenkään ei ole tuonut miesten ja naisten elinikäodotetta samalle tasolle, vaan naisten pidempään elinikään vaikuttavat muutkin syyt. Kyse ei ole vain syntyessä olevasta erosta eliniän odote-erosta, vaan naisten elinajanodote on vielä 65 vuoden iän saavuttavillakin noin neljä vuotta pidempi kuin miesten.
Minäkin mielelläni katsoisin jo maksussa olevia eläkkeitä, erityisesti vuosina 1945–1950 syntyneiden, jotka saivat eläkkeeseensä 4,5 vuoden karttuman vuodessa jatkamalla työntekoa 63 vuotta täytettyään ja lisäksi 2020-luvun alun anteliaat indeksit. Olen maksanut noita eläkkeitä eläkemaksuissani vuosikausia. Jäin itse eläkkeelle tänä vuonna, ja elinaikakerroin pienensi eläkettä tuntuvasti. Indeksin jäädytys heikentäisi ostovoimaa lopullisesti. Paljon oikeudenmukaisempaa ja eläkeläisille kohtuullisempaa olisi puuttua eläkkeisiin verotuksen kautta.
Aika moni eläkeläinen on muuttanut verokarhua pakoon ulkomaille.
Suomesta maksettavat työeläkkeet verotetaan Suomessa.
Mitenkähän on? Valtion eläkkeet kyllä, mutta ymmärtääkseni yksityisen puolen ei.
Et tainnut ymmärtää pointtiani ja ”pientä”, kuitenkin keskieläkettä paljon suuremman 3500–4000 euron suruista eläkettä saavan, juuri eläkkeelle siirtyneen näkökulmaa. Saamatta jääneet indeksit vaikuttavat lopullisesti koko eläkkeen pohjaan.
En tiedä onko VM kaavaillut tätä, mutta Sipilän hallitus kaavaili: se oli yksi väyläyhtiöhankkeen tavoitteista.
Työeläkeyhtiöiden sosialisointi ei onnistu ihan helposti. Ovat kuitenkin yksityisiä yhtiöitä.
“On tietysti mahdollista helpottaa maksajien taakkaa tuomalla maahan lisää maksajia eli maahanmuutolla, mutta tätähän hallitus on vaikeuttanut tarkoituksellisesti.”
Aika lepsu ajatus joka taitaa olla puhdasta idealismi-populismia.
Eiköhän pitäisi ensin varmistamalla varmistaa että muuttajat ovat nettoveronmaksajia eivätkä pienen valtiotulopotimme kuluttajia?
Maahanmuutto sinänsä EI ole ratkaisu mihinkään ongelmaan, ei edes työvoimapulaan.
Työperäinen ja mieluummin vielä selvästi nettoverotuottoinen maahanmuutto sen sijaan ON ratkaisu moneen ongelmaan.
Suomessa työllisistä noin 10 % on maahanmuuttajia. Koska työttömyys ei voi käytännössä laskea alle 5 prosentin, maahanmuuttajat ovat työmarkkinoilla aivan välttämättömiä.
Voi hyvinkin olla, että eläkeikää joudutaan vielä nostamaan. Eri asia on, onko mitään järkeä rukata toimivaksi todettua, vasta päivitettyä eläkejärjestelmää juuri nyt, kun näkymä työelämän ja työpaikkojen määrän kehitykseen on tekoälyn ja maailmantilanteen johdosta poikkeuksellisen huono.
Ei voi välttyä ajatukselta, että ministeriön esitystä motivoi ensisijaisesti akuutti julkisen talouden säästölukujen kaunistelun tarve ja valtion budjetin paikkailu. Nämä ovat lyhytnäköisiä syitä kauaskantoisen järjestelmän rukkaamiseen puutteelliseksi tiedetyn tiedon varassa.
Puutteellisesta tiedosta puheen ollen. Tulikohan Tobias Vehkasella kommentissaan alla pilkkuvirhe? Muistisairausdiagnoosi on mieluumminkin n. 3–4 %:lla 70-vuotiaista. Tarkkaa lukua on vaikea saada, koska tilastot niputtavat ikäryhmiä. Luku nousee kohtuullisen jyrkästi välillä 70–80v , muttei ole 80-vuotiaillakaan lähelläkään kommentissa mainittua. Mistä lähteestä moinen tieto? Lisäksi hyvä pitää mielessä, että tälläkin sektorilla on odotettavissa lääketieteessä läpimurtoja.
Eläkejärjestelmässä on niin monta valuvikaa, että ihan kaikki pitäisi pistää uusiksi. Koska tämä ei tapahdu, järjestelmä mätänee sisältä päin (samaa tapahtuu terveydenhoidossa).
-Järjestelmä, joka sysää vastuun seuraavalle sukupolvelle, on halpamainen — eikä ota huomioon pieneneviä ikäluokkia. Alkujaan henkilökohtaiselle rahastoimisille perustuva järjestelmä olisi selkeä, saat sen mitä maksat (toki takuueläkkeet jne erikseen).
-Eläkemonopoli. Liittyy ensimmäiseen kohtaan. Miksi yksilö ei voi itse valita, minne sijoituksensa laittaa? Kaikki eläkeyhtiöt muistuttavat toisiaan, hinnoiltaan ja sijoitusstrategialtaan.
-Laskentaperusteiden muutokset ja kikkailut satavat suurten ikäluokkien laariin. Superkarttumat ja eläkeiän alarajan laskut eivät unohdu. Ja vielä ihmetellään, miksi nuoremmat sukupolvet eivät usko saavansa systeemiltä mitään.
-Yrittäjiä viedään. Edes yrittäjä ei kohta saa päättää, miten rahansa säästää. Lisäksi nykyisiä yrittäjiä syyllistetään eläkkeellä olevien maanvilejlijöiden eläkemaksuista, vaikka vähät nyky-yrittäjät eivät ole mitenkään järjestelyä valinnut, eikä mitenkään kuuluisi heidän kontolleen vastata juuri näiden eläkkeistä.
Ällöttää lähes ihan kaikki, mikä tähän teemaan liittyy, niin huonosti se on rakennettu ja perusteltu — tulevaisuus kammottaa kaikilla tavoin..
Suunnittelija ei ymmärrä eläkejärjestelmästä mitään. Kaikki kohdat väärin.
20% 60-vuotiaista on työttömänä.
30–35%:lla 65-vuotiaista on muistihäiriöitä.
19% miehistä on kuollut 70-vuotiaana, 50% työttömän statuksella.
Luuletko että lähettävät loppuun asti 4 hakemusta kuukaudessa?
Kela byrokratiasta ei edes selvitä, kuollaan nälkään. Luottotiedot menevät järjestään huonompiosaisilta.
Tietoturvariskit.
Työmailla riskit itselle ja muille.
Näkö, kuulo, liikkuvuus, sorminäppäryys ja kognitiiviset kyvyt menneet.
Toimimaton työkyvyttömyyseläke, joka koskee vain vakituisessa työsuhteessa olevia isojen yritysten työntekijöitä.
50-vuotias työtön ei enää työllisty uudestaan.
Voihan sitä haaveilla.
Et sinäkään ole työkykyinen enää, vaikka sellaisessa harhassa elät.
Suomen työmarkkinat eivät ole pohjoismaiset. Eivät ole olleet enää vuosikymmeneen.
Vain julkisella voi osalla ura pidentyä. Säästyykö siinäkään mitään oikeasti?
Elinaikakerroin on minusta ihan reilu ja ns tavoiteeläkeikä taitaa olla itselläkin 68v 10kk (s. 1978) Sitten on kuitenkin alin eläkeikä, joka on matalampi. Sitten vaan iskee leikkuri, jos jäisi arvioidussa alimmassa eläkeiässä 66v 5kk.
Onhan tuokin jo paljon enempi kuin aiemmalla saapumuserällä. Nuoremmista nyt puhumattakaan.
Nuohan ovat vielä arvioita, lopullinen vahvistetaan myöhemmin, mutta olen kuvitellut etteivät muuttuisi dramaattisesti ja perustuisi laskelmaan, eikä poliittiseen päätökseen. Nyt kaiketi 1965 syntyneet on siinä iässä, että eläkeikä vahvistetaan tänä vuonna.
Minä olen (varsinkin ylipainoisena miehenä) ajatellut, että saattaisi olla parempi ottaa pienemmän riskin kautta ja alkaa nostamaan eläkettä ajoissa, että saa edes jotain takaisin. Voihan sitä silti palkkatöitäkin tehdä ainakin jossain määrin, jos hyvältä tuntuu. Mikäli sattuukin elämään yli 85 vuotiaaksi ei kuitenkaan varmaan harmita, ettei kuollut nuorempana.
Nyrkkisääntö on, että eläke kannattaa ottaa heti maksatukseen, kun voi. Vanha ihminen voi kuolla äkillisesti.
Itse jäin 58v työnantajan säätiöeläkkeelle ja sitten 64v työeläkkeelle. Sen jälkeen olen sitten hoidellut omia sijoituksia ja toiminut pienen kiinteistöyhtiön toimitusjohtajana. Työt eivät paljoa sido.
Tobias Vehkasen kommentissa tuolla on raaka totuus yli 60-vuotiaiden työkunnosta.
Koko eläkeiän nostamisen projekti muka ratkaisuna on jonkinlainen ratkaisuesityksen teatteri.
Esimerkiksi joku lääkäri, toimittaja, yliopistolainen, ministeriön virkamies etätöineen ja liukuvine työaikoineen, yrityshallinossa työskentelevä, konsultti, psykologi tms. kykenee jatkamaan sujavasti yli 65 vuoden, mutta eivät ammattien valtaosan tekijät.
Tämä tiedetään ministeriöissä ja päättäjäkunnassa tilastoista varsin hyvin.
Silti näytelmä niin kuin ihmiset voisivat todella jatkaa entisestään korotettuun eläkeikään saakka, tai saada edes töitä jos eivät ole vakituisia.
Tosiasiassa eläkeiän siirto tarkoittaa siirtämistä ihmisiä työttömyyskortistoon tai sairauseläkkeelle.
Miksi niin vaikka tosiasiat todellisesta työkunnosta tiedetään ?
Koska maksettava eläke tietenkin laskee entisestään.
Voiko tämä tosiaan olla noin kyynistä?
Kuten tuolla sanoin tämä on politiikkaa ihmiskehoa vastaan.
Voi olla että hyvin toimeentulevien ja helppojen töiden tekijöiden joukossa ollaan niin pihalla biologiasta että kuvitellaan että vanheneminen on jotenkin tässä ajassa passe tai pelkkä mielentila.
Minusta järjestelmässä pahin valuvika on se, että se menee liiaksi vanhempien ikäluokkien etu edellä. Eläkeikä on jollekin parikymppiselle kovin kaukainen asia, eikä sinne asti näe. Työnantajan osuuden piilottaminen on myös kyseenalainen temppu.
Yksi ehdotus on ollut osakepainon kasvattaminen. Minusta siinä on iso ongelma, että riski ja palkkio eivät kulje käsi kädessä. Osakkeet kyllä tuottavat pitkällä aikavälillä. Varmaan käy niin, että osakkeet tuottavat jonkin aikaa hyvin, eikä synny painetta tarkastella ulosmaksettavaa puolta niin paljoa kuin pitäisi. Sitten jossain vaiheessa vääjäämättä tulee isompi romahdus kuin mitä ollaan osattu odottaa.
Turvallisempaa olisi, että kaiken ikäiset ihmiset ottaisivat itse 100% velkavivun ja ostaisivat sp500 indeksiä ja saisivat siitä omaeläkkeen. Kyllähän sekin varmaan pitkällä aikavälillä tuottoa toisi. Riski olisi silloin helpompi hahmottaa. Voitaisiin siis tehdä mieluiten niin, että leikataan eläkkeitä osakemarkkinan keskituottos vastaavasti ja ihmiset kompensoivat sen ottamalla velkaa itse ja ostamalla sp500 indeksiä.
VM:n virkamiespuheenvuoron tehtävä lienee kai synnyttää keskustelua. Tässä puheenvuoro onnistui. Tartun muutamaan huomioon.
Ammattiin sidottu eläkeikä oli käsittääkseni voimassa vielä suurten ikäluokkien aikana, ehkä kenties TES-riippuvaisesti. Tunnen pari tapausta, jotka työskentelivät nuorina ja jaksaessaan pari vuotta kaupungilla erityisopettajina, ja siirtyivät nopeasti kirjoituspöytä- ja solmiohommiin. Erityisopettajan alhainen eläkeikä (n. 55v) seurasi näitä työntekijöitä: vetreät virkamiehet pääsivät 55v:nä eläkkeelle. Nuorna vitsa väännettävä, mutta ei tämä kovin tehokasta tai oikeudenmukaista ollut. Ainakaan näiden virkamiesten seuraajia kohtaan, jolle tämä väylä oli tukittu.
Suurimpana uhkana pidän sitä, että työssäkäyvät ihmiset eivät enää luota eläkejärjestelmään. Mikä on jo tapahtunut. Eläkkeet toimivat kuin perustoimeentulo ja asumislisä. Kun henkilö ponnistaa työttömyydestä matalapalkkatyöhön, ei hän maksa pienistä tuloistaan juuri lainkaan veroja. Säästöä syntyy kuitenkin merkittävästi sillä, että henkilö ei ole enää tukien piirissä. Samalla mekanismilla alhainen eläkeikä ja viimeisten työvuosien perusteella määrittyvä eläkesumma loivat insentiivin rahoittaa systeemiä mahdollisimman pitkään ja avokätisesti, ennen saajaksi muuttumista.
Eläkeiän karatessa kauas vanhuuteen uskon, että työväestö innostuu yhä laajemmin rahoittamaan itse varhaisen eläköitymisensä. Tästä taas muodostuu eläkejärjestelmän kantokyvylle uusi ongelma. 55v vapaaherralle ei tarvitse maksaa systeemistä ulos mitään, mutta eipä hän maksa 24%:a palkastaan eläkemaksuja. Koska eläke kertyy nykyään tasaisesti työvuosien myötä, jää aikanaan maksuun tuleva eläke yllättävän vähän pienemmäksi.
Tuskin menee pieleen jos ennustan, että Y‑sukupolven eläköitymisikä tulee aikanaan muodostamaan jonkinlaisen “kamelijakauman”. Osa jättää työelämän säästöjen tai perinnön turvin aikaisin, ja loppujen osa on raataa tappiin asti.
Pitäisikö samaan pakettiin sitten laskea esim. nikotiinin verotusta Ruotsin tasolle?
Eikös se olisi inhimillisintä ja reiluinta, kun Suomella ei ole varaa terveempiin ja pidempi-ikäisiin kansalaisiin.
Ja toisi enemmän verotuloja myös kun pimeä tuonti vähenee.
Miksi täällä noin yleensä pyritään pidentämään ihmisten elinikää kun siihen ei ole varaa.
Suomalaisilla ei säästöjä ole millä elellä. Eläkejärjestelmässä rahaa olisi mutta valtio tarvitsee nekin rahat.
Länsimaissa eri asia, meillä ei toimi.
Eläkkeitä lasketaan, jotta veroja voidaan nostaa kaikille.
Yksityiset eläkevakuutukset jotka suojaavat omaisia ja suojaavat työmarkkinakelvottomuudelta on kielletty.
Säästää ei voi kun verotus kiristyy.
On yksi totuus, jota Suomessa ei ole koskaan opittu ja nyt on jo myöhäistä.
”Kansakuntaa ei voi rikastuttaa köyhdyttämällä sen kansalaisia.”
Suomessa on pohjoismainen yhteiskunta, mutta itäblokin palkat ja kansa.
Se hintataso ja verot pitää laskea sille tasolle millä kansa on, suomalaiset ovat köyhtyneet jo 20 vuotta ja köyhtyvät seuraavatkin 20 vuotta.
Yhteiskunta ja julkinen sektori ei voi leikkiä pohjoismaata enää.
Suomi on Baltian maa jolla on pohjoismainen yhteiskuntamalli.
Yhteiskuntamalli pitää muuttaa entisen itäblokin maan malliksi.
Osmolle tiedoksi. Suomesta ulkomaille maksettavat työeläkkeet verotetaan pääsääntöisesti Suomessa.
Eri juttu on sitten johtajien sopimuseläkkeet, jotka yleensä tehdään ulkomaisten vak.yhtiöiden kanssa ihan verotuksellisista syistä. Niitä nautitaan ulkomaisissa veroparatiiseissa.
Olet oikeassa. Tietoni olivat vanhat. Käytäntö näyttää muuttuneen vuonna 2022. Hyvä niin.