Kirjoitin viime vuonna (Talouselämä-lehdessä) syntyvyyden romahtamisesta eri puolilla maailmaa ja erityisesti Suomessa. Miten siihen voisi sopeutua?
Aluksi rahaa säästyy päivähoidossa ja kouluissa. Satatuhatta peruskoululaista vähemmän!
Työikäisten määrä on jo kääntynyt loivaan laskuun. Se nopeutuu rajuksi 2040-luvulla.
Ilman maahanmuuttoa joudumme tulemaan toimeen olennaisesti paljon pienemmällä työvoimalla.
Entä voisiko automaation ja tekoälyn avulla vähempi työvoima riittää tuottamaan kaiken tarvittavan? Kenties, mutta pula tulee veronmaksajista.
Julkisia palveluja voidaan automatisoida vain vähän. Siksi työvoimasta merkittävästi suurempi osa tuottaisi julkisia palveluja. Veroaste nousisi oikein kunnolla. Tätä kutsutaan Baumolin taudiksi.
Kaikissa maissa väkiluvun kasvu ei ole taittunut. Intiassa syntyvyys on laskenut tasolle, joka aikanaan pysäyttää väestönkasvun, mutta nuoren väestön vuoksi ylikansoituksesta kärsivän Intian väestö kasvaa vielä joitakin vuosikymmeniä. Afrikan väestö kasvaa yhä 50 miljoonalla asukkaalla vuodessa.
Kun väkeä on toisaalla liikaa, ja toisaalla liian vähän, on edessä historian kaikki kansainvaellukset ylittävä muuttoliike.
Suomessa väitellään yhä, onko maahanmuutto meille edullista vai epäedullista. Siinä ei pitäisi olla mitään epäselvää. Humanitäärinen maahanmuutto on ollut julkiselle taloudelle taakka ja työperäinen maahanmuutto suuri apu.
Suomeen pakolaisina tulleiden alhainen työllisyys on paljolti omaa syytämme. Heidän pitää totutella kauan sosiaalituilla elämiseen ennen kuin edes saavat töihin.
Suomi haluaa muiden maiden tavoin korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia. Näillä on varaa valita. Maallamme on tässä kilpailussa kolme heikkoutta: kieli, marraskuu ja verotus.
Yliopistokoulutus on Suomessa ilmaista, mutta verotus kireää. Ilmaisen koulutuksen joutuu siis maksamaan veroina takaisin. Muualla koulutetut maahanmuuttajat joutuvat maksamaan veroina koulutuksesta, jota eivät ole saaneet.
Erityisosaajien osalta tätä on helpotettu 25 prosentin tasaverolla, jota nämä voivat nauttia seitsemän vuotta. Se ei poista sitä, että suomalaisten kannattaa ottaa ilmainen koulutus Suomesta ja muuttaa sen jälkeen ulkomaille. Moni muuttaakin.
Suomen kannattaa ottaa niin paljon kuin saa sellaista maahanmuuttajia, joilla on edellytykset menestyä suomalaisessa työelämässä, mutta heitä ei taideta saada niin paljon kuin haluaisimme.
Siksi on syytä varautua vähenevään työvoimaan.
Palatkaamme siihen, että vähenevä työvoima pystyisi kyllä tuottamaan kaiken tarvittavan, mutta verot nousivat kohtuuttomiksi.
Onko järkevää tuottaa ja kuluttaa asioita vain, jotta samalla tulisi maksaneeksi veroja? Pitäisi valmistautua muuttamaan tapamme rahoittaa julkiset menot.
Tuloverot ovat tapissaan. Kannattaisikin keskittyä kiinteistöveroon, arvonlisäveroon ja ympäristöveroihin, jotka eivät vie kannattavuutta työnteolta.
On myös karsittava asioita, joita yhteiskunta tarjoaa maksuttomina, mutta se onkin jo toinen tarina.
= = =
Kirjoitus on julkaistu vieraskolumnina Talouselämä-lehdessä
Miksi Suomeen kannattaa jäädä asumaan, jos asuntoa ei kannata omistaa(kiinteistövero)?
Kommentti ODE:.n väitteeseen “Julkisia palveluja voidaan automatisoida vain vähän”.
Vaikka menee vähän aiheesta ohi, kyllä tehokkaalla julkisilla palveluilla on merkitystä siihen, kannattaako Suomessa tehdä lapsia, esimerkiksi nopeuttamalla ja parantamalla tukisysteemejä ja hallinnon luotettavauutta!
Konkreettinen esimerkki: Tanska – Udbetaling Danmark
Tanska on erinomainen vertailukohta Suomelle: digitalisaatiotaso on lähes sama ja palvelut ovat samankaltaisia.
Mitä tehtiin?
Udbetaling Danmark (Tanskan “Kela”) automatisoi suuren osan:
• etuushakemusten esikäsittelystä
• asiakirjojen luokittelusta
• päätösluonnosten muodostamisesta
• yhteydenottojen automatisoidusta vastauksesta
Tulokset:
• Työmäärä väheni noin 40 % tietyissä etuuksien käsittelyprosesseissa.
• Kustannussäästöt noin 20–25 % useiden vuosien jaksolla.
• Hakemusten läpimenoaika lyheni merkittävästi (joissakin etuuksissa >50 %).
• Asiakastyytyväisyys nousi, koska vasteaika lyheni ja virheet vähenivät.
Tanskan tulokset ovat varsin suoraan skaalattavissa Suomeen, koska pohjarakenteet (väestörekisterit, vahva tunnistautuminen, keskitetyt palvelut) ovat samankaltaisia — mutta Suomessa on jopa parempi lähtötilanne datan yhdenmukaisuuden takia.
Tiivistetty arvio Suomelle:
Alue Työmääräsäästö / Kustannussäästö
Asiakaspalvelu 30–50 % / 15–25 %
Lupien ja etuuksien käsittely 20–40 % / 10–20 %
Sote-dokumentaation tuki 15–30 % / 5–15 %
Hallinnollinen raportointi 40–60 % / 20–30 %
Etuuskäsittelyä voi varmaankin automatisoida. Ne Lasse Lehtosen etuuskäsittelijät eivät ole jatkossa sen paremmin etätöissä kuin lähitöissäkään. Nämä ovat kuitenkin vain pieni osa julkisesta sektorista. Opettaja ja hoitoalan henkilökuntaa on paljon enemmän. Jopa poliiseja on enemmän.
Soininvaara kirjoitti:
“Etuuskäsittelyä voi varmaankin automatisoida. Ne Lasse Lehtosen etuuskäsittelijät eivät ole jatkossa sen paremmin etätöissä kuin lähitöissäkään. Nämä ovat kuitenkin vain pieni osa julkisesta sektorista. Opettaja ja hoitoalan henkilökuntaa on paljon enemmän. Jopa poliiseja on enemmän.”
Jopa armeijaa voi automatisoida, kuten Ukrainassa on nähty droonien kehityksen myötä. Ennen niitä lennätti yksi ohjaaja per drooni, nyt yksi tai muutama ohjaaja voi ohjata jo laivueellista drooneja. Sota on yhä enemmän laitteiden taistelua, ja niiden ohjaamiseen liittyy valtavaa tuottavuuden kehityspotentiaalia.
Opetusalaakin voi siirtää hyvin paljon nettiin. Yliopistot ovat opettaneet vaikkapa ihan samaa oppikirjaa käyttänyttä peruskurssia yli 10 paikassa Suomea samana syksynä. Opiskelijat katsovat luennot pääasiassa etänä muutenkin, jos katsovat. Jos tuottavuus haluttaisiin nousuun, voisi järjestää asian niin, että opetus on yhdestä paikasta tarjolla etänä kaikille sellaiselta opettajalta, joka kunkin kurssin parhaiten opettaa. Siinä olisi kymmenien tuhansien työntekijöiden edestä tuottavuuden kehitysvaraa.
Hoitoalan henkilökunnasta osa tekee mm. hoidon tarvetta kartoittavia kyselyitä. Tekoäly tehnee niitä kysymyksiä lähivuosina vähintään yhtä hyvin. Esimerkiksi kun viimeksi varasin aikaa hammashoitoon, ajanvarauksen sai tehtyä vain puhelimella julkiselle sektorille. Siinä tuhlattiin molempien aikaa käydessä läpi henkilötietoja ja sitä, milloin viimeksi on hoidossa siellä tullut käytyä ja mitä silloin on järjestelmään kirjattu verrattuna siihen, jos hoidon tarpeen selvittäminen olisi ollut automatisoitu.
Poliisin osalta esimerkiksi lupapalveluita pystyisi aivan hyvin automatisoimaan, samoin vaikka ylinopeuskameroiden tulosten tulkintaa — jos laki vain sallisi.
Zacahrias, kiinteistövero ei vaikuta siihen, kannattaako asuntoa omistaa. Vero vähentää asunnon markkina-arvoa. Niinpä veronkorotuksenkin jälkeen asunto voi kannattaa ostaa, koska se on halvempi. Toisaalta, jos omistat asunnon jo valmiiksi, saat siitä veronkorotuksen jälkeen vähemmän rahaa, joten sitä ei silti välttämättä kannata myydä.
Voitaisiinko silti verottaa jotain muuta kuin perustarpeisiin kuuluvaa asumista?
Esim lentämistä ja autoilua ja ulkomaanmatkoja, tai metsien liikahakkuita?
Kiinteistövero tekee perustarpeisiin kuuluvista asunnoista halvempia. Miksi haluat tehdä niistä kalliimpia?
Niille joilla on jo asunto, ja mahdollisesti lainaa siitä, asuminen kallistuu jos joutuu lisäksi maksamaan enemmän kiinteistöveroa. Jos tulot eivät kata kasvavia kustannuksia, voi joutua myymään asunnon. Tuollaista “yhteiskunnallista lottoa” jossa toiset voittavat ja toiset häviävät en kannata. Ottakaa enemmän veroa kerskakulutuksesta ja ympäristöä kuluttavilta elinkeinoilta.
Minusta Suomessa voisi tehdä edes jotain, joka hyödyttää nuoria ikäluokkia. Kaikkea ei voi ajatella vanhojen ikäluokkien kannalta. Mutta kyllä, kiinteistöveron nousu pitäisi toteuttaa hitaasti pitkällä aikavälillä mutta niin, että nousemisen tahti on tiedossa.
R.Silfverberg, kiinteistöveroa kannattaa joka tapauksessa käyttää, koska se aiheuttaa vähemmän hyvinvointitappiota kuin tulovero ja ALV. Autoilua verotetaan jo nyt. Lentämistä voisi varmaan verottaa enemmän, mutta se ei poista kiinteistöveron puolesta puhuvaa logiikkaa.
Kyllä kiinteistövero tai nimenomaan sen korottaminen aiheuttaa tuntuvia hyvinvointitappiota niille jotka ovat vastuullisesti pistäneet kaikki säästönsä ja ottaneet lainaa asunnon ostamista varten, eivätkä halua asua vuokralla vuokraisäntien pompotettavana surkeissa vuokraläävissä eikä jättäytyä sosiaaliturvan varaan. Sekö on Vihreän Liiton tavoite että omistusasumisesta pitää rangaista?
Suomessa ei peritä tietulleja eikä ruuhkamaksuja autoilijoilta eikä lentoliikennettä veroteta nimeksikään.
Toisaalta taas tämä nykymalli on nimenomaan sitä jatkuvaa “yhteiskunnallista lottoa” kun kaikilla on isossa kuvassa samaa matalaa kiinteistöveroa. Yhteiskunta kehittää aktiivisesti asumisympäristöäsi? Lottovoitto sinulle, asuntosi arvo tuplaantuu! Toinen seutu taas taantuu kun vaikkapa aiemmin paljon työllistänyt valtion virasto siirtyy toiselle paikkakunnalle ja samaan aikaan joku toinenkin suuri työllistäjä lopettaa/muuttaa, asunnon arvo laskee.
Ideaalitilanteessa kiinteistövero tasaisi tälläisiä dynamiikoita. Yhteiskunnan kehittymistä asunnonomistajan ympärillä ei lahjoitettaisi ansiottomasti asunnon senhetkiselle omistajalle kuten nykymallissa, vaan kiinteistöverolla hyöty isossa kuvassa menisi sinne mikä sen arvonnousun myös toteutti, eli ympäröivä yhteiskunta esimerkiksi uudella metrolinjalla tai vastaavilla panostuksilla.
Mutta ymmärrän toki että siirtymävaiheessa tulee häviäjiä. Aiemman “lottovoiton” on tosiaan voinut saada joku muu kuin asunnon nykyinen omistaja. Toisaalta toki asuntojen omistajat ovat jo hyväksyneet ostaessaan että siinä osallistutaan jo jossain määrin tälläiseen lottoamiseen, asunnon arvo voi nousta tai laskea riippuen siitä miten yhteiskunta ympärillä kehittyy, ja minkälaisia poliittisia päätöksiä tehdään. Jonkun naapuriin voi nytkin tulla jätteenkäsittelylaitos, meluava moottoritie tai vastaava poliittinen päätös joka laskee asunnon arvoa.
Ei tällekään muutokselle siis liian allergiseksi pidä ruveta vain koska joillekin se on negatiivinen muutos.
Hyviä ideoita, kannatan näihinkin puuttumista kuten Vihreätkin.
Kilgora:
Eivät asuntojen arvot aina tuplaannu. Minä en ole koskaan saanut isoja voittoja asuntokaupoilla, edellinen asunto myytiin +-0 voitolla jos välittäjän palkkio ja varainsiirtovero lasketaan mukaan, vaikka 10 vuotta asuttiin ja asunto oli Epoossa jossa asuntoja pidetään pomminvarmoina sijoituksina. Jos olisi vielä kiinteistöveroa alettu nostaa sinä aikana niin tappiolla oltaisiin myyty.
Asuntojen hintoihin vaikuttavat enemmän vallitsevat suhdanteet, työllisyystilanne sekä se, panostaako asunnon remontoimiseen ja tuunaako asunnon sellaiseksi että se myy hyvin. Sellaiset seikat kuten mahdollinen metrolinja ei vaikuta niin paljon koska kestää yleensä 10 vuotta siitä että metroa aletaan suunnitella kunnes ensimmäinen juna kulkee. Sama juttu koskee muitakin isoja liikenneinfrahankkeita. Osa hankkeista voivat lisäksi kaatua kunnanvaltuustojen käsitttelyissä ettei niistä tule mitään. Ne voivat myös alentaa asuntojen arvoa jos itse asema tulee ihan lähelle ja kerää ympärille juoppoja ja narkkareita, tai ainakin se jos rakennetaan isoja kunnallisia vuokrataloja naapurustoon, alentaa asunnon arvoa.
R.Silfverberg: “Kyllä kiinteistövero tai nimenomaan sen korottaminen aiheuttaa tuntuvia hyvinvointitappiota niille jotka ovat vastuullisesti pistäneet kaikki säästönsä ja ottaneet lainaa asunnon ostamista varten”
Tuossa ei ole kyse hyvinvointitappiosta (joka siis tarkoittaa taloudellisen tehokkuuden menetystä). Pelkkä veron kustannus itsessään ei ole hyvinvointitappiota, koska valtio/kunta saa saman verran verotuloja. Verotuksen hyvinvointitappio tulee kannustinvaikutuksista.
Kiinteistövero ei myöskään rankaise omistusasumisesta pidemmällä aikavälillä, koska se alentaa asuntojen arvoja (=hintoja). Se ei toki auta niitä, jotka ovat jo asunnon ostaneet, mutta olisi kohtuutonta sanoa, ettei sen vuoksi voi kiinteistöveroa ikinä korottaa. Se on kuitenkin tehokas vero.
Myös esim ruuhkamaksut olisivat hyvä (ainakin Helsingissä), mutta ne eivät ole argumentti kiinteistöveroa vastaan. Toinen ei sulje pois toista.
Jos on ostanut kiinteistön tontteineen niin että tontti on oma, niin silloin on oikeus otaksua että kiinteistövero pysyy samana tai tarkistetaan vain maltillisesti yleisten kuluttajahintaindeksien mukaisesti, ellei tonttiin kohdistu jotain konkreettistia sen arvoa kohottavia toimenpiteitä kuten liitetään kunnallistekniikkaan tai muutetaan käyttötarkoitusta tai lisätään rakennusoikeutta. Mielivaltaiset veronkorotukset ovat omistusoikeuteen kajoamista.
Jos ostaaa rakennuksen tai huoneiston joka on vuokratontilla niin silloin ottaa riskin että vuokra voi nousta mutta vuokraehdot lukee sitten ihan kauppakirjassa. Oma tontti on aina oma, kaupunki ei omista sitä.
“Humanitäärinen maahanmuutto on ollut julkiselle taloudelle taakka ja työperäinen maahanmuutto suuri apu.”
“On myös karsittava asioita, joita yhteiskunta tarjoaa maksuttomina”
Kaksi tärkeintä asiaa joiden olisin halunnut olevan ykköspriopriteetti kaikessa poliittisessa keskustelussa viimeisen 10 vuoden aikana. Voisiko ehkä vihreä puolue ottaa keskeiseksi teemakseen humanitäärisen maahanmuuton ajamisen minimiin ja yhteiskunnan palveluiden karsimisen?Äänestäisin sellaista puoluetta.
Tärkeää pohdintaa. En tosin allekirjoita sitä, että “Suomeen pakolaisina tulleiden alhainen työllisyys on paljolti omaa syytämme.”. Kulttuurierot ovat liian suuria. Odotukset työn tuottavuudelle, vastuun kantamiselle ja työyhteisössä toimimiselle ovat kolmannesta maailmasta tuleville liikaa. Osoituksena vahvojen kulttuurien (islam) sopeutumisen mahdottomuudesta Suomessa on jo oma romaniväestömme, joka ei ole työllistynyt eikä kotoutunut edes sadoissa vuosissa.
Jotta laadukkaalle työperäiselle maahanmuutolle olisi edes jotain edellytyksiä, humanitaarinen ja matalapalkkainen maahanmuutto pitää lopettaa kokonaan. Samalla pitää lopettaa “monikulttuurisuuteen” liittyvä idealismi ja alkaa tosissaan tavoittelemaan assimiloituvia ja tuottavia maahanmuuttajia. Sitäkin tärkeämpää on silti tuottavuusloikka ja uusien rakenteiden mukainen hyvinvointivaltion rahoituspohja, mistä kirjoittaja tässä ansiokkaasti puhui. Ehkä tärkeintä on suomalaisten syntyvyyden nostaminen, mihin esim. verotus perheenä ja 3 lapsen äitien tuloverovapaus ovat mielenkiintoisia avauksia.
Japanissa uusi pääministeri on sanonut asian selvästi: Japani haluaa pysyä Japanina, ja väestökehityksen ongelmat ratkaistaan tekoälyllä ja tuottavuudella. Omien lasteni vuoksi toivon että Suomessa ymmärretään sama asia.
Mikähän olisi ollut Suomen asema Euroopassa, jos olisimme sulkeneet rajamme ukrainalaisilta tyystin?
Osmo Soininvaaralle kommenttina että tämä ukrainalaisten pakolaisten tilanne on muuttanut monen suomalaisen näkökulmaa pakolaisuudesta. Tosin teknisesti ukrainalaisilla ei ole varsinaista YK:n pakolais-statusta vaan väliaikainen suojelun asema. Tämä teknisesti erottaa ukrainalaiset muista pakolaisista kuten syyrialaisista. Tälläinen tekninen erottelu johtuu siitä että etenkin Puolassa olisi tällä hetkellä valtavat pakolaisleirit.
Kyllä kansainvälisen suojelun tarve katsotaan humanitääriseksi maahanmuutoksi. Siitä joukosta vain hyvin pieni osuus on saanut varsinaiset pakolaisstatuksen
Suomen suuri riski on se että meistä tulee venäjä ja muukin haihattelua. Silloin kyllä uussuomalaiset luikkii muualle.
Joka tapauksessa olemme jo nyt menettämässä kielemme parin sukupolven kuluttua. Emmehän me edes välitä vaatia kielitaitoa
Osmo Soininvaaralle kommenttina että oletko ottanut huomioon että ukrainalaiset saavat väliaikaisen suojelun jälkeen hakea oleskelulupaa Suomesta joka uusitaan automaattisesti kerran vuodessa. Tämä on jossain määrin ohituskaista jos asiaa verrattaan esimerkiksi syyrialaisten tilanteeseen.
Wille
” Kulttuurierot ovat liian suuria.”
Ilmeisesti Lähi-idän ja Afrikan ja Afganistaniin kulttuuri on lähellä amerikkalaista, koska siellä ei ole vastaavia työllistymisongelmia.
On tosiaan ihme juttu miten yhteiskunnan takaaman elatuksen puute lievittää kulttuurieroja.
Amerikassa konservatiivisten arvojen kannatus on kulttuurissa paljon voimakkaampaa kuin meillä, ja sikäli hyvin nämä luettelemasi varsin konservatiiviset kulttuurivaikutteet solahtavat sinne sujuvammin sekaan.
Fatim Diarran tuore ulostulo siitä, miten taksinkuljettajat Helsingissä usein kysyvät häneltä ensin hänen uskonnostaan, ja sitten jos tekevät vastauksesta muslimioletuksen he alkavat kertoa hänelle miten hänen tulee naisena pukeutua, olisi saanut saada enemmän huomiota.
Ja jos puhutaan sukupuolivähemmistöistä, näkemykset ovat aivan liian usein vielä synkempiä. Ympäristöarvot eivät myöskään ole kovin korkealla arvojärjestyksessä.
Suomen vasemmistolla ja vihreillä on iso dilemma siinä, että humanitaarinen maahanmuutto, jota sinänsä kannatetaan voimakkaasti, myös mukanaan voimistaa konservatiivisia tai jopa taantumuksellisia arvoja yhteiskunnassamme vähintäänkin merkitsevästi.
Nimimerkki Syltytä erinomainen kommentti. Tähän täytyy kuitenkin muistaa että ei ole olemassa mitään monoliitistä Lähi-idän ja Afrikan ja kulttuuria.
Nimimerkki Willelle kommenttina että muslimit eivät ole millään lailla monoliittinen ryhmä joten väite että muslimien kulttuuri olisi sopeutumaton on hyvin keinotekoinen väite koska ei ole olemassa mitään monoliitistä muslimi kulttuuria. Romaneiden heikko työllistyminen ja koulutus johtuu syrjinnästä jolla on pitkät historialliset juuret. Japanilla on taas hyvin toisenlainen kulttuurihistoriallinen tausta. Tuokin Japanin pääministerin kommentti on enemmän poliittinen kuin historiallinen ulostulo. Suomea ei voi verrata Japaniin Kyseessä on hyvin erilaisista yhteiskunnista ja siviilisaatioista . Nimimerkki Wille asuu hyvin erilaisessa Suomessa kuin omat isovanhemmat. Suomalainen kulttuuri on sen verran nuorta että monet perinteet joilla on historiallinen tausta on lopulta hyvin nuorta ja kopioitu ulkomailta.
Suomessa on tälläkin hetkellä 313000 työtöntä, joista 60000 on korkeakoulutettuja. Automaatio, robotit ja tekoäly tulevat supistamaan edelleen työvoiman tarvetta. Eläkeikä nousee vähitellen 70v, ja työkyky pysyy hyvällä tasolla lääketieteen kehityksen myötä. Myös erilaisia hallinnollisia töitä voidaan lopettaa kokonaan varsinkin julkisella puolella.
=> Suomesta ei työvoima yleisesti lopu 30–40 vuoteen. Joistakin erityisosaajista voi olla satunnaista pulaa.
Realisti: realismi on juuri tuota. Silti työvoimapula koko ajan esillä kuin meneillään olisi tulipalo joka pitää heti sammuttaa.
Syitä on kaksi.
-Ensimmäinen on että elinkeinoelämä haluaa maahan matalapalkkatyövoimaa niin paljon + reserviin että täällä on työantajan markkinat. Paradoksi ja farssi on sitten se että vasemmisto ei tätä omista syistään vastusta. Ja tämän kuvion tuntee jokainen politiikko. Maahanmuutto on oikeistolle väline saada halpaa työvoimaa, vasemmistolle jokin outo ideologinen pinttymä jossa kuka ja mikä muuttaja tahansa on voitto jollekin arvokuvitelmalle X.
-Toinen on sitten se että kotimaisissa työttömissä on silti aika paljon porukkaa joka on sopeutunut elämään työttömyyskorvauksilla. Jos on esim. oma asunto, ja puoliso töissä, työelämä ei enää välttämättä houkuttele, ei ainakaan matalasti palkattu. Työvoima ei liiku. Syntyy sen sijaan ikiliikkuja: ikuinen työvoimapula.
Jotenkin hassua että tästä peruskuviosta joudutaan keskustelemaan vuodesta toiseen. Tämä keskustelu jatkuu politiikassa ennusteeni mukaan myös vuonna 2055.
Olen samaa mieltä. Suomessa on työvoimapula ja massatyöttömyys vielä 2050-luvulla.
“Suomessa väitellään yhä, onko maahanmuutto meille edullista vai epäedullista. Siinä ei pitäisi olla mitään epäselvää. Humanitäärinen maahanmuutto on ollut julkiselle taloudelle taakka ja työperäinen maahanmuutto suuri apu.”
Tämä on varmasti aivan selvä juttu. Väittelyn ongelma taitaa tulla siitä, että toinen osapuoli haluaa lähtökohtaisesti lähes loputtomasti maahanmuuttoa ja perustelee sitä humanitaarista maahanmuuttoa työperäisen maahanmuuton taloudellisilla vaikutuksilla, ja sitten vastapuoli vastustaa lähes kaikkea maahanmuuttoa ja perustelee tätä humanitaarisen maahanmuuton kustannuksilla.
Keskustelu olisi ehkä hedelmällisempi, jos molemmat osapuolet suostuisivat ääneen sanomaan, mistä on kyse?
Syntyvyyskeskustelussa tuntuu täysin unohtuvan että kyse on pohjimmiltaan vaan korvien välistä.
Isoäitini ei ole perustellut äitini tekemistä 1960-luvulla millään muulla kuin sillä että silloin niin oli tapana tehdä. 1990-luvulla syntyneelle tuntuu ihan absurdilta ettei joku osaa noin isoa päätöstä perustella millään muulla kuin ryhmäpaineella. Meille on pikemminkin opetettu, että noin vähäinen ajattelu kielii että on itsekin vielä lapsen tasolla.
Luulen kyllä että maahanmuutto suunnilleen ratkaisee ikärakenneongelmat, jos nyt tulevaisuudessa se tulee kriittiseksi tekijäksi eikä vaikka se saadaanko verotusta uudistettua. Eurooppa kyllä painostaa jos ryhdymme liian muukalaisvihamielisiksi. Itse kyllä odotan lähinnä mielenkiinnolla millaiseksi kulttuurien sulatusuuniksi Suomi voisi muodostua, esimerkkiä tähän kannattaa varmaan etsiä Yhdysvalloista kun siellä se on ollut koko maan idea. Saadaan vähän laajempaa perspektiiviä siihenkin milloin lapsia kannattaa tehdä ja miksi.
Viime kesänä R‑junassa Tampereelle kyydissä oli nelilapsinen perhe. Kaikkien ulkonäkö viittasi lähinnä Intiaan. Pikkulapset puhuivat englantia keskenään.
Rasmuksen
” 1990-luvulla syntyneelle tuntuu ihan absurdilta ettei joku osaa noin isoa päätöstä perustella millään muulla kuin ryhmäpaineella”
Nykyään kukaan ei tee 16-vuotiaana lapsia, koska sitä pidetään suurena virheenä.
Mikä sitten onkaan ihmisen omaa tahtoa ja mikä pelkkää zeitgeistiä?
“Julkisia palveluja voidaan automatisoida vain vähän. Siksi työvoimasta merkittävästi suurempi osa tuottaisi julkisia palveluja.”
Nimenomaan julkisia palveluja voidaan automatisoida paljon. Jos jätetään opettajat, poliisit, pelastajat, sairaanhoitajat etc suorittava porras pois tarkastelusta niin virastojen puolella on paljon tehostettavaa/ automatisoitavaa. Esim. luvituksessa alustavat päätökset voitaisiin jo nyt saada sekunneissa esim. rakennusluvan, ajokortin ja passin osalta.
Sama koskee kelan ja sossun tukia. Kansalaispalkan tyyppisellä ratkaisulla voisi myös tulla kyseeseen, jolloin iso osa käsittelijöistä voidaan irtisanoa. Eihän tukirakenteen räjäyttämistä ja yksinkertaistusta tulla tietysti ikinä näkemään, koska se on usean hallituskauden työ ja varoittava esimerkki on jo sote.
Tekoäly voisi vauhdittaa päätöksentekoa myös oikeusjärjestelmässä, missä se todetusti tekee objektiivisempia ratkaisuja.
En siis kannata kaiken korvaamista tekoälyllä vaan sen käytön lisäämistä ja asioiden tehostamista. Tästä hyviä kokemuksia verohallinosta.
Kilpailussa korkeasti koulutetuista maahanmuuttajista Suomella on mainitun kolmen heikkouden (kieli, marraskuu ja verotus) lisäksi neljäskin: negatiiviset asenteet maahanmuuttoa ja maahanmuuttajia kohtaan. Tämä ilmenee paitsi kansalaisten mielipiteissä niin myös viranomaisten, työnantajien ja poliittisten päättäjien asenteissa. Lukekaapa vaikka uusimmasta Yliopisto-lehdestä, miten ulkomaalainen tutkija Suomessa kokee täkäläisen ilmapiirin (Igor Radun: Tunnollinen ja yksinäinen, Yliopisto nro 9/2025, s 51–52) . Erityisesti on mainittava, että toinen nykyisen hallituksen pääpuolueista tekee kaikkensa torpatakseen maahanmuuton kaikissa muodoissaan ja hätistääkseen täällä jo olevat pois maasta — ja hyvällä menestyksellä! Jos Suomeen muuttoa harkitseva korkeakoulutettu ihminen sattuisi kysymään minulta neuvoa, niin rehellisyyden nimissä, valitettavasti, joutuisin vastaamaan: “Ei, oman etusi vuoksi, mene jonnekin muualle.”
On myös viides ja kuudes syy. Nimittäin uneliaan pikkupaikan työmarkkinat, jossa hyvin vähän mahdollisuuksia kunnianhimoiselle eteenpäinpyrkivälle uransa vauhtivaiheessa olevalle, sekä perifeerinen sijainti pussin perällä, jossa saarella asumisen haitat ilman sen hyötyjä. Tilanteen korjaamiseen Helsingistä riittää tunnin lento Tukholmaan ja molemmat ongelmat ovat paljon vähäisemmät.
Marraskuun lisäksi on vuodesta riipppuen myös noin 6–9 muuta kuukautta jotka saavat monen miettimään Helsinkiin asettumisen mielekkyyttä jos vaihtoehtona on samanlainen duuni samalla palkalla mutta pienemmillä veroilla vaikkapa Espanjasta.
Maahanmuutto saattaa olla, ja onkin, hallittuna Suomelle ja muille Euroopalle hyvä asia, ainakin jos asiat hoidetaan oikein: eli meillä on odottamassa todellisia työpaikkoja joihin uusia ahkeria työllisiä saadaan ja sitä kautta välttämättömiä veronmaksajia.
Mutta kansainvaellukset kaikissa muodoissaan merkitsevät eurooppalaisen sivilisaatiomme toiseksi muuttumista, siitä ei pääse yli eikä ympäri.
On ihan sama mikä on arvomaailma tai polittinen agenda.
Sellaisen jälkeen Euroopassa, pohjoismaissakaan, ei ole enää yhtään hyvinvointivaltiota. Jokainen voi laskea mitä vaikkapa niinkin “pieni” määrä kuin 250 000 ei-työllistyvää muuttajaa meidän yhteiskuntamme rakenteille ja kansantaloudelle tekee.
Kuten Soininvaara oikein kertoo, globaali väestönkasvu, edes väestöräjähdys ei ole pitkään aikaan vielä mihinkään katoamassa. Optimismiin ei ole vielä mitään syytä, valitettavasti.
Väestö maailman mitassa kääntyy laskuun vasta ehkä noin 70–100 vuoden kuluttua ja siitäkin eteenpäin (jos ennustemalleihin on uskominen) maapallon väestö on pitkään, seuraaavat sata vuotta, todella järkyttävissä lukemissa.
Viisi teesiä syntyvyydestä:
1. Matalan syntyvyyden korvaaminen maahanmuutolla ei ole kestävä ratkaisu, koska kaikki maat eivät voisi toimia samoin. On oltava jokin muu ratkaisu, jolla kansan syntyvyys yltää uusiutumistasoon.
2. Matalan syntyvyyden korvaaminen maahanmuutolla romauttaisi suomalaisen peruskoulun, koska kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien oppilaiden osuus pienisi nopeasti. Suomi ei pysty assimiloimaan nopeasti suuria määriä maahanmuuttajia.
3. Matala syntyvyys on itse aiheutettu ongelma, joka on myös itse ratkaistava. On aivan oikein, että suomalaiset joutuvat kantapään kautta oppimaan virheistään ja korjaamaan kurssia.
4. Matalaan syntyvyyteen ei voi sopeutua, koska se johtaa väestön vähenemiseen eksponentiaalisella nopeudella, esim. väestön määrän puolittumiseen parissa sukupolvessa.
5. Matala syntyvyys ei jatku loputtomiin, koska perälautana ovat korkeamman syntyvyyden alipopulaatiot.
“4. Matalaan syntyvyyteen ei voi sopeutua, koska se johtaa väestön vähenemiseen eksponentiaalisella nopeudella, esim. väestön määrän puolittumiseen parissa sukupolvessa. ”
Tuo on hyvä pointti. Vaikka itse olen alkanut ajatella että mitä vikaa olisi siinä että maamme väestö alenisi. Se olisi monelta kannalta hyvä juttu. Olen ne ennen kertonutkin.
Persujenkin kolmen miljoonan Suomi kommentti oli itse asiassa ihan relevantti.
Miten siihen lukuun sitten päästäisiin on vaikeampi homma.
Mutta hyvin jyrkästi aleneva väestö romuttaa kyllä yhteiskunnan ihan samaan tapaan kuin nopeasti kumuloituva maahanmuutto joka uusii kyllä väestön matemaattisesti mutta ei johda työllistymiseen ja siten ei oikein yhtään mihinkään. Mutta koska maahan virtaa koko ajan väkeä, tämän hallituksen aikana enemmän kuin koskaan, ei väestömme ole vielä mihinkään harmi kyllä alenemassa.
Jotkut ovat sitä mieltä että väestöaleneman suuri peikko on asuntovarallisuuden romahtaminen.
Suomeksi tyhjilleen asujia vaille jäävät asunnot ja siten myyntiarvon katoaminen taivaan tuuliin. Muistaakseni myös Soininvaara näin.
Mutta ne 300 000 työtöntä nyt ennen kaikkea muuta pitäisi saada kunnollisiin töihin. Huudetaan hokemana työvoimapulaa vasta sitten.
Ottamalla maahan 300 000 uutta tulijaa työmarkkinoilla pärjäämistä kokeilemaan tai niitä työpaikkoja odottamaan on kyllä sellainen laboratoriakoe joka kannattaisi jättää toistaiseksi väliin.
On totta, että eläkeläisiä ei ollut niin paljoa kuin nyt, mutta ei työssäkäyntiaste silti tainnut olla korkeampi.
Lääketieteen kehitys ja kasvanut koulutus on paitsi pidentänyt elinikää, tehnyt monista nuoremmista työkykyisiä. Ei ennenkään kaikki työtä ainakaan täysipainoisesti tehneet. Lähipiiri elätti aikoinaan läheisensä, kun valtion sosiaaliturvaa ei ollut.
1) Suomessa on kuntia, jotka ovat olleet vuosikymmeniä muuttotappiokuntia. Mikä oli ongelma?
2) Miksi ei pystyisi, samalla tavalla lapset oppivat. Äidinkielestä huoestuminen on hieman hassua, jos yhtään ymmärtää elävistä kieliostä jotain.
3) Miten se itse ratkaistaan? Kysy on kohtujen lukumäärästä ja syntyvyyden väheneminen on kierre. Tulevaisuudenuhkien korostaminen on toki huonoa politiikkaa. Säätöjen vuoksi toki on tehty nuorena lasten hankkiminen haastavaksi.
4) ?
5) ?
Suomi ei ollut asumaton kun suomalais-ugrilainen väestä asutti Suomen.
2) Jo nyt monissa kouluissa on haasteita monikielisen oppilasjoukon kanssa. Tarvitsevat mm. myönteisen erityiskohtelun lisärahoitusta. Ja nythän vieraskielisten osuus väestöstämme on vielä melko maltillinen, vaikkakin nopealla kasvu-uralla.
3, 5) Maassamme on alipopulaatioita, joiden syntyvyys yltää uusiumistasolle. Muut voivat ottaa mallia elämänarvoissa, ‑tavoissa ja ‑strategioissa – tai hävitä ajan oloon pois.
Eikö teknologialiitto äskettäin kertonut, että alalle tarvitaan kohta puolin 140 000 työntekijää? Mistä ne tulevat? Tuskin niistä kouluista joissa opiskellaan näyttelijäksi tai toimittajaksi.
Espanjassa kerrottiin äskettäin, että kohta siellä puuttuu kymmeniä ellei satojatuhansia kuorma-autokuskeja. Logistiikka on yksi modernin yhteiskunnan perustehtävä. Käytännössä jopa keskeisin.
Onkohan Suomessakaan laskettu ihan oikein mitä tapahtuu boomereiden ja heidän lastensa kadottua horisonttiin?
Osaako meillä juuri kukaan edes laittaa matoa koukkuun ja käydä ongella kun boomerit katoavat?
“Onko järkevää tuottaa ja kuluttaa asioita vain, jotta samalla tulisi maksaneeksi veroja? Pitäisi valmistautua muuttamaan tapamme rahoittaa julkiset menot”
Tuossa kyllä pitää kyllä huomioida myöd se etteivät ne verorahat mihinkään katoa, vaan ne käytetään takaisin kulutukseen. Meidän pitäisi muuttaa suhtautumista kulutukseen ja nimenomaan jatkuvasti kasvavaan luonnonvarojen käyttöön perustuvaan kasvuun.
Pitäisi miettiä myös sitä mikä on tarpeeksi hyvään elämään ja sitä kuinka suuri osa kulutuksesta on aivan tuthaa. Suomenkin bkt on nyt korkeampi sekä kokonaisuutena että henkeä kohden kuin koskaan aiemmin, mutta varat ei tunnu riittävän edes perustoimeentulon ja terveydenhuollon järjestämiseen kaikille.
Jos jotain on karsittava, niin eikö karsiminen pidä aloittaa sieltä missä sillä on vähiten vaikutusta ihmisten perustarpeiden kannalta. Helppoa se ei ole kun edes pakollisille eläkkeille tai muulle ansiosidonnaiselle sosiaaliturvalle ei saada kattoa, vaikka samalla valitetaan marginaaliveroista joilla nuo korkeatkin tulosidonnaiset eläkkeet ja sosiaaliturva rahoitetaan. Ja sitten valitetaan vielä siitä että suurista eläkkeistä joudutaan maksamaan korkeaa veroa.
On hyvä kymys onko meillä varaa hyvinvointioon jossa hyvätuloisetkin saavat palvelut maksutta, varsinkin kun hyvätuloisten halu maksaa veroja heikkenee ja heidän verotustaan kevennetään. Ovatko hyvätuloisten saamat tulonsiirrot liian kalliita hyvinvointivaltiolle ja pitäisikö niille olla ainakin jonkinlainen katto varsinkin kun suurituloisten verotusta alennetaan nyt roimasti.
Työvoimapulalla on taipumus kannustaa innovaatioiden syntymistä. Tietenkin siihen tarvitaan markkinoiden kysyntä ja yritysten kyky investoida uuteen. Lapsuuden maatalousyhteiskunnan koneet (hevosveroinen niittokone, haravakone, puimakone jne) oli keksitty USAssa 1800-luvulla. Siellä oli maanviljelijöillä mahdollisuus investoida, kun viljelykset olivat suuria, tuotteille oli kysyntää ja työvoimapula oli liiketoiminnan kasvun rajoite.
Tällä haluan sanoa, että tulemme näkemään vielä hyvin monenlaisia innovaatioita, joilla tehostetaan asiantuntijoiden työtä niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella.
Kyllä julkista sektoria voi tehostaa ja automatisoida — palkanmaksu ja hallinto ja tuet voi kutistaa kymmenykseen.
Suomalaiset voitotta oppia Japanissa ja työskennellä 75–80 vuotiaaksi.
Mikä on suomen kielipoliittinen tulevaisuus? Muuttuuko suomi tässä itänaapurin ja länsinaapurin kyljessä englannin kieliseksi
Nimimerkki Hssälle kommenttina tuohon englannin kielen asemaan Suomessa. Nimimerkki Hssälle kommenttina että englanninkieliset palvelut koskevat pelkästään pääkaupunkiseutua jossa asuu lähes 20 prosenttia koko Suomen vieraskielisistä väestöstä ja sen ulkopuolella asuu vain 6%. Itänaapurin kehitys vaikuttaa kyllä siltä että se tulee muuttumaan hyvinkin nopealla aikataululla kiinankieliseksi kun juuri äsken Putin poisti Kiinan kansalaisilta viisumipakon, todennäköisesti Pekingin painostuksella. Kuinka monta 75–80 vuotiasta nimimerkki Hssä tietää jotka ovat jatkaneet työelämässä tuossa iässä? Enkä tarkoita tässä kohtaa osa-aikaista työtä vaan vakituista. On vain ajan kysymys milloin tekoäly otetaan käyttöön julkisella sektorilla. Kelan uusi pääjohtaja on ottanut esille jo senkin vaihtoehdon ja suunta on oikea vaikka hänestä henkilönä voi olla mitä mieltä tahansa.
Missä ne loput kolme neljäsosaa sitten asuvat?
https://ourworldindata.org/data-insights/japan-has-the-highest-ratio-of-elderly-people-relative-to-working-age-people-globally
Tuliko mieleen että on pakko työskennellä 80 vuotiaaksi koska eläkettä ei ole. Vakituinen työ toki voi olla osa-aikainen. Eihän sen työn tarvitse olla sama kuin mitä sinulla nyt on. Eikä se palkkaakaan ole huippuvuosien tasoa. Kysymys ei ole siitä miten asiat on nyt vaan miten ne tulee olemaan. Elintaso tulee laskemaan kyllä
Ekologiselta kannalta syntyvyyden väheneminen on hyvä juttu.
Etelä-Korea tarjoaa esimerkin tulevaisuudesta: siellä kokonaishedelmällisyysluku on jo alle yksi ja väestöpyramidi muistuttaa uurnaa. Mitähän Etelä-Korea aikoo tehdä? Ehkäpä Koreat osoittavat, että kapitalismi luo vielä synkemmän yhteiskunnan kuin kommunismi, sillä Pohjois-Korean kokonaishedelmällisyysluku on yli yhden.
Ihmisethän lisääntyvät surkeissa oloissa innokkaammin kuin yltäkylläisyyden keskellä. Ei siinä mistään synkkyydestä ole kyse, vaan siitä, että lapset ovat silkka riesa, kun yhtä hyvin voi bilettää ja matkustella. Itse en ainakaan keksi yhtään syytä hankkia lapsia paitsi sen, että yhteiskunta saattaisi hyötyä heistä (ja sekin riippuu siitä, tuleeko heistä terveitä ja kunnollisia).
Evoluutiossa on näköjään tämmöinen, että hedonistit alkavat kadota geenipoolista, kun tietty kehityksen taso on saavutettu. Mutta ketä se rehellisesti sanottuna haittaa? Niitä tulevaisuuden vanhuksia, jotka eivät hankkineet/saaneet lapsia, mutta haluavat yhteiskunnan rahoittamat hoivapalvelut? Näille lienee luvassa karuja oppitunteja “yksilönvastuusta”, mutta jos elämä ennen sitä on ollut ollenkaan hyvää, niin eipä se suuri tragedia ole.
Rakenteellisesi verotuksessa on vanhentuneita oletuksia, joita ei ilmeisesti voida muuttaa:
— Liikenteen veriotus perustuu polttoaineveroon, jota on kevennetty dieselin osalta ja luonnollisena vähennyksenä polttoainekulut voi vähentää verotuksessa. Esitys km-määräisestä verotuksesta oli aikaansa edellä ja ehkä sähköliikenteen osalta jo ajankohtainen.
— Tuloverotuksen henkilöperusteisuus, jossa ihminen on verotettava toimija arovonliosäveron loppumaksajana ja palkkatulojen verotuksen kohteena. Robotit eivät maksa veroa ja ovat liiketoiminnassa luonollinen vähennys. Samoin osinkotulot verotetaan pääosin henkilöiden kautta.
Ylipäätään rakenteellisesti ja osin perustellusti yritykset välttävät veronmaksua kaikin keinoin. Tulevaisuuteen tämä hrnkilökeskeinen malli ei sovellu.
Yritysten verovähennysten rajaaminen radikaalisti on varmaan ainoa mahdollisuus. Samoin yritystuet myös verotuksen osalta ovat rajun leikkauksen kohde. Siihen poliittinen uskallus ei vain riitä.
Tuo ei ole aivan yksiselitteistä. Voimme ajatella ALV:n joko kuluttajan maksamaksi veroksi tai yrityksen arvonlisäyksestä maksamaksi veroksi. Yritys maksaa arvonlisäveroa aika tarkkaan vakio prosentin summasta, joka om yrityksen voitto + palkat + korot. Voitossa ovat mukana ne robotit.
Kommenttiin kiinteistövero alentaa asuntojen hintoja. Kannatan alempia asuntojen hintoja, varsinkin alempia uusien asuntojen velattomia hintoja. Korkeampi kiinteistövero nostaa huolen siitä, että vastikkeet nousevat.
Nyt jos tyytyy halpaan asuntoon, voi saada myös matalan vastikkeen.
Jatkossa jos halvasta asunnosta pitäisi maksaa korkeampaa kiinteistöveroa olisiko vastike niin korkea, että eläminen olisi kalliimpaa?
Mitään työvoimapulaa ei ole, eikä tule. MOT-ohjelma todisti eilen, että avoimissa työpaikoissa on ilmaa; putkihitsaajan duuni 46x ilmoituksena.
Uskot että Suomen talous hiipuu samaan tahtiin kuin väkimääräkin?
En, mutta puheet työvoimapulasta pitää lopettaa. Varsinkaan heikkolaatuisen ja useinmiten perusteettoman maahanmuuton perusteluksi se ei kelpaa.
Talouden hiipuminen loppunee ensi vuosikymmenellä, kun suurin eläköitymisbuumi ohittuu. Jostakin kumman syystä Suomella alkoi mennä taloudessa huonosti, kun suuret ikäluokat alkoivat eläköityä. Onko syynä se, että alle 60v ovat pullamössöjä?
Ei se työikäisten määrän väheneminen lopu ensi vuosikymmenellä vaan kiihtyy. Nyt tyntyvät ikäluokat iovat kooltaan 43000 ja elääkkeelle siirtyvät ikäluokat 1930 yli 70 000 henkeä
Suomen taloudessa pitäisi saada aikaan muutaman vuoden aikana;
1. Noin 200000 ihmistä pienempi julkinen sektori. Keinoina palveluvalikoiman ja sääntelyn supistaminen sekä yksityistäminen. Myös ikäluokkien supistuminen huomioidaan. Luova tuho tarvitaan nimenomaan julkiselle sektorille.
2. SOTE mustan aukon tukkiminen. Raha jaetaan oikeastaan vain väestön määrän ja ikärakenteen perusteella, sairastavuus pois kriteereistä. Alueiden on sitten ilman Valtiota allokoitava rahat. Kykenemättömät alueet fuusioidaan.
3. Maahanmuuttajille ei makseta mitään. Elätettävä itsensä 1. päivästä alkaen. Maahanmuuttokoneistot puretaan. Oleskeluluvat jne. käsitellään poliisiasiana.
4. Yritystuet lopetetaan pääsääntöisesti. Valtio lopettaa yrittäjien eläkkeiden maksamisen.
Jne.…
Nimimerkki Realistille kommenttina että Soininvaara on ihan oikeassa että suurten ikäluokkien jälkeen tulee toinen sukupolvi joka jää 10 vuoden sisällä eläkkeellä. Tämä sukupolvi on itse asiassa 1960-luvulla syntynyt. Eläkeiän nosto ei koskenut vielä heitä vaan 1980-ja 1990-luvuilla ja siitä eteenpäin syntyneitä . Eli työvoima tulee vähenemään ja siitä tulee myös pulaa joillakin aloilla. Tekoäly ei korvaa kaikkia.