Mitä yritysveron tilalle?

104 vastausta artikkeliin “Mitä yritysveron tilalle?”

1. Soin­in­vaara: “On kek­sit­tävä jokin toinen tapa verot­taa yri­tyk­siä niiden toimin­nan volyymin mukaan. Arvon­lisäyk­seen perus­tu­va vero”

   🙂 joo, kut­su­taan sitä sit­ten vaik­ka arvonlisäveroksi!

   Soin­in­vaara: “jos­ta voi vähen­tää palkat?”

   Juuri niin. Siitä, kuin­ka kaltoin nykyi­nen arvon­lisävero kohtelee työvoimaval­taisia alo­ja, oli puhet­ta ainakin kevääl­lä: http://www.soininvaara.fi/2012/02/28/kaupunkisuunnittelulautakunta-28–2‑2012/#comment-179276

   Vastaa

   1. Arvon­lisäveroa kokon­aisu­udessan ei voi tehdä palkkavähen­teisek­si. Jos niin tehtäisi­in, se olisi vero vain yri­tys­ten voitoille ja koroille.

      Vastaa

2. Jos kaik­ki yri­tustuet lopetet­taisi­in, pääo­mavero voitaisi­in tiput­taa nollaan.

   Prob­lem solved.

   Vastaa

3. Tilanne on todel­lisu­udessa vielä hankalampi.

   Yri­tyk­sen ovat myös vuo­ta­mas­sa Viroon pienem­män veron perään.

   Se johtaa hel­posti aivan kohtu­ut­tomaan vero­tuk­seen palka­nsaa­jan kohdal­la. Jos­sain vai­heessa syn­tyy kapina.

   Nyt tarvit­taisi­in valmis­tau­tu­mista todel­la isoon muu­tok­seen. Vero­ja joudu­taan laske­maan kohti samaa tasoa muiden EU-maid­en kanssa.

   Minäkään en osaa sanoa mitä pitäisi tehdä. 

   Var­masti pitää käy­dä kun­nol­la läpi menop­uoli. Mikä on oikeasti tärkeätä ja mikä ei. 

   Jotenkin vuosien var­rel­la on vain herän­nyt epäi­ly, että tämä koko maan asut­tuna pitämiseen menee paljon rahaa mon­es­ta kohdasta.

   Kyl­lä on var­masti syytä tehdä tarkat ver­tailut mitä muis­sa län­ti­sis­sä mais­sa veroil­la mak­se­taan ja pakko var­masti läh­estyä sitä.

   Vastaa

4. Ain­oa tapa verot­taa niin, että kikkailu ei onnis­tu, on verot­taa liike­vai­h­toa (pienel­lä prosentilla).

   Vastaa

5. Bill Clin­tonin enti­nen työmin­is­teri Robert Reich, joka oli “niistä kahdes­ta Robertista” Clin­tonin hal­li­tuk­ses­sa (toinen oli Rubin) selkeästi se vasem­mis­to­laisem­pi, on jo pitkään ja äänekkäästi vaat­in­ut, että yri­tysvero pitää lakkaut­taa ja keskit­tyä enem­män tulovero­tuk­seen. Luin hänen kir­jansa Super­cap­i­tal­ism ja siinä hän perustelee asian pitkälti, mut­ta lyhykäisyy­dessään hänen perus­teen­sa ovat:

   In fact, the strongest argu­ments against cor­po­rate tax come from the left. They were most elo­quent­ly expressed by Robert Reich, the econ­o­mist who was con­sid­ered on the far left of Bill Clin­ton’s cab­i­net dur­ing his tenure as labour sec­re­tary. Cor­po­rate tax, he not­ed, is fun­da­men­tal­ly regres­sive: It shifts wealth to the rich. And not just because Gen­er­al Elec­tric avoids it and cor­ner shops don’t. Since cor­po­ra­tions do not phys­i­cal­ly exist, cor­po­rate tax is ulti­mate­ly paid by indi­vid­u­als — and, as many stud­ies have shown, those indi­vid­u­als tend to be the com­pa­ny’s work­ers more often than its share­hold­ers or executives.

   There is anoth­er strong argu­ment against cor­po­rate tax: It gives busi­ness­es far too much pow­er in pol­i­tics, law and soci­ety. As “tax­pay­ers,” cor­po­ra­tions are giv­en cit­i­zen-like rights in court and leg­is­la­tures; as financiers of the state, they are giv­en far too much lob­by­ing pow­er and influ­ence over leg­is­la­tion — almost oblig­a­tory giv­en their large tax­pay­ing role. The Cana­di­an doc­u­men­tary The Cor­po­ra­tion iron­i­cal­ly made the strongest argu­ment against cor­po­rate tax­a­tion. It turns cor­po­ra­tions into de fac­to humans, which is not healthy for democracy.

   –

   Niin, saat­taisi olla ihan fik­sua miet­tiä että jos vero­tu­lo­ja mak­se­taan vas­ta kun yri­tyk­ses­tä joku ihmi­nen saa tulo­ja, esimerkik­si osinko­ja mak­set­taes­sa. mah­dol­lis­taisi parem­min pro­gres­si­ivi­su­ut­ta, selkeyt­täisi varsinkin pienyrit­täjien vero­tus­ta ja ennen kaikkea ei antaisi yri­tyk­sille syitä olla tekemät­tä voit­toa ja investoi­da toimintaan.

   Vastaa

6. Raimo K:
   Ain­oa tapa verot­taa niin, että kikkailu ei onnis­tu, on verot­taa liike­vai­h­toa (pienel­lä prosentilla). 

   Huono idea, kos­ka liike­vai­h­tovero ker­taan­tuu ketjus­sa. Ei ole mitään järkeä, että myyjän, toimit­ta­jan ja ali­hankki­jan ketjus­sa mak­se­taan enem­män vero­ja kuin myyjän ja toimit­ta­jan ketjussa.

   Vastaa

7. Lisäyk­senä, Reichin näkökul­ma on toki kovin Amerik­ka-keskeinen eikä ota huomioon juuri tuo­ta, että pienistä maista kuten Suomes­ta läh­tee paljon osinko­ja ulko­maille, jol­loin niistä osin­go­ista verot­ta­mi­nen voi olla vaikeaa. Tai siis, var­maan johtaisi hel­posti taas sel­l­aiseen struk­tur­oin­ti­in että mak­set­taisi­in näitä kon­ser­ni­avus­tuk­sia ja mui­ta siir­to­ja johonkin “emoyri­tyk­seen” toises­sa maas­sa, joka taas sit­ten mak­saisi osin­got alem­mal­la vero­pros­en­til­la osakkeenomistajille.

   Vastaa

8. Sylt­ty: Huono idea, kos­ka liike­vai­h­tovero ker­taan­tuu ketjus­sa. Ei ole mitään järkeä, että myyjän, toimit­ta­jan ja ali­hankki­jan ketjus­sa mak­se­taan enem­män vero­ja kuin myyjän ja toimit­ta­jan ketjussa.

   Oden esit­tämä idea arvon­lisäyk­seen perus­tu­vas­ta vero­tuk­ses­ta ainakin näin kah­den min­uutin miet­timisen jäl­keen tun­tu­isi ratkai­se­van tämän. Jos siitä saisi tosi­aan vielä vähen­tää työku­lut, sitä parem­pi, kos­ka se kan­nus­taisi työllistämään. 

   Var­masti tässäkin on joku kir­jan­pidolli­nen kikkailuk­oukku, joka ei nyt vaan tule vielä mieleen. Mitäköhän keino­ja yri­tyk­sil­lä voisi olla keinotekois­es­ti rapor­toi­da alem­paa arvon­lisäys­tä? Epäre­al­is­tisel­la konsernikirjanpidolla?

   Vastaa

   1. Arvon­lisäys — työvoimaku­lut on arvon­lisäyk­ses­tä pääo­ma­lle tule­va osuus.

      Vastaa

9. Olisi hyvä tun­tea maas­sa val­lal­la ole­va vero­tus ennen kuin ulko­maisi­in neu­voihin viittaa.

   USA:ssa palkkavero on pieni, mut­ta yri­tysvero varsin korkea.

   Tääl­lä palkkavero on erit­täin korkea ja yri­tysvero ei kovin kaukana tavallisesta.

   Kansalaiset kun Suomes­sa ovat niin iloisia veron­mak­sajia, että eteläänkin halut­taisi­in niitä verokertymiä. 

   Yri­tyk­sen taasen toimi­vat kan­sain­välisessä kilpailussa.

   Vastaa

10. Oletko ihan varma?

    Sylt­ty:
    Jos kaik­ki yri­tustuet lopetet­taisi­in, pääo­mavero voitaisi­in tiput­taa nollaan.

    Prob­lem solved.

    Vastaa

11. Ensim­mäisek­si laas­tarik­si ehdot­taisin, että pois­te­taan kaikkien yri­tyk­sen mak­samien korko­jen verovähennysoikeus.

    Toinen ehdo­tuk­seni on, että verote­taan lis­tat­tu­ja yri­tyk­siä niiden markki­na-arvon, ei tulok­sen, perusteella.

    Vastaa

12. Hen­ri Wei­jo: Niin, saat­taisi olla ihan fik­sua miet­tiä että jos vero­tu­lo­ja mak­se­taan vas­ta kun yri­tyk­ses­tä joku ihmi­nen saa tulo­ja, esimerkik­si osinko­ja mak­set­taes­sa. mah­dol­lis­taisi parem­min progressiivisuutta, 

    Mitä pro­gres­si­ivi­su­ut­ta se on, että niin kauan kuin ökyrikas pitää tulon­sa sijoi­tusy­htiössään (jon­ka toimi­alaan tietysti kuu­luu mm. huvi­jah­tien “vuokraus“toiminta), tämä ei mak­sa tulovero­ja jenin jeniä?

    Vastaa

13. “Voi tietysti tehdä niin, että nos­taa osinko­jen vero­tuk­sen täy­teen 30 pros­ent­ti­in ja las­kee yri­tys­ten vero­tuk­sen 15,5 pros­ent­ti­in ja määrää noille nyt verova­paille osin­goille yhdek­sän pros­entin veron. Mikään ei muut­tuisi, pait­si tietysti ulko­mais­ten omis­ta­jien kohdal­la ja vero­tuk­sen ajoituk­sen kohdalla.”

    Ei kai näin. Kyl­lä MONI ASIA muut­tuisi. Kyl­lä se vero­tus vaikut­taa paljon siihen, miten yri­tyk­set — ja yksi­ty­ishenkilöt — toimi­vat. Jos osinko­jen vero­tus olisi 30 %, osinko­ja nos­tet­taisi­in selvästi vähem­män. Yri­tyk­sen tulos ulos­mi­tat­taisi­in entistä enem­män muu­ta kautta.

    Pienyri­tyk­sis­sä nos­tet­taisi­in isom­pi osa tulok­sista yrit­täjän palkkana, mikä voisi olla ihan hyvä asia, kos­ka se hyödyt­täisi yrit­täjän kotikun­taakin. Mut­ta toisaal­ta tilanne johtaisi siihen, ettei mon­es­sa per­heyri­tyk­sessä juuri osinko­ja jaeltaisi suo­raan yksi­ty­ishenkilöille, vaan vero­su­un­nit­telusy­istä perustet­taisi­in entistä enem­män sijoi­tusy­htiöitä, joille osin­got yhtiöstä ensin pää­ty­i­sivät (sijoi­tusy­htiössä verovähen­nyk­set on helpom­pi jär­jestää kuin suo­raan omis­ta­jalle osinko­ja jaet­taes­sa, jos­sa vähen­nys­mah­dol­lisuuk­sia ei ole lainkaan). Omien sijoi­tusy­htiöi­den­sä kaut­ta­han nyky­isinkin suuri osa Suomen mon­im­iljonääreistä sijoi­tu­so­maisu­ut­taan hoitaa (ja vält­tää merkit­tävän osan osinkovero­tuk­ses­ta jo nytkin), mut­ta tämä vero­su­un­nit­te­lu­ta­pa voisi yleistyä osinkovero­tuk­sen nos­ton myötä muunkin kansan keskuudessa. 

    Tosin eihän nykyään tarvitse edes perus­taa omaa osakey­htiötä tätä tarkoi­tus­ta varten. Kap­i­tal­isaa­tiosopimuk­sil­la­han näitä nykyään paljon hoidel­laan. Niiden ehdot ovat nykyään niin hyviä, että PS-tilitkin ovat osin sen takia jäämässä harv­inaisuuk­sik­si. Niil­lä, joil­la on sijoitet­tavaa var­al­lisu­ut­ta, on mah­dol­lisu­us tehdä myös kap­i­tal­isaa­tiosopimus, ja siirtää lail­lis­es­ti sijoite­tulle omaisu­udelle ker­tyneen tuo­ton vero­tus kauas tule­vaisu­u­teen, ker­ryt­täen korkoa korolle, ja toivoen, että korko­jen, osinko­jen, luovu­tusvoit­to­jen yms. vero­tus on kap­i­tal­isaa­tiosopimuk­sen päät­tyessä nyky­istä alempi…

    Kap­i­tal­isaa­tiosopimusten käyt­tö vero­su­un­nit­telus­sa on viime vuosi­na yleistynyt huo­mat­tavasti, vaikkei suurin osa poli­itikoista tai­da edes tietää, mitä ne ovat, ja miten niil­lä voi har­joit­taa huo­mat­tavaa verosuunnittelua.

    Vastaa

14. Ongel­ma on han­kala. Täy­del­listä vero­tus­ta ei ole, paras on hyvän viholli­nen. Yri­tyk­sen voitot ja myös arvon­lisäys (siir­to­hin­to­jen kaut­ta) ovat siir­ret­tävis­sä maas­ta toiseen, muu­toinkin kuin vain veroparati­isien kaut­ta. Omaisu­usvero­tuskin vuo­taa rajo­jen yli. Onko ain­oa edes kohtu­ulli­nen ratkaisu tuloveron, arvon­lisäveron, kiin­teistöveron sekä eri­ty­isvero­jen (ener­gia, päästöt, epäter­veel­liset, muut eri­tyiset) yhdis­telmä, jos­sa esimerkik­si kiin­teistöveron ja tuloveron veropo­h­jaa laa­jen­net­taisi­in. Korkeampi kiin­teistövero­tus voisi kohdis­tua yri­tyso­maisu­u­teen varsi­naista kiin­teistöä laa­jem­min, niinkuin vesivoimalaloille tehti­in muu­ta­man Lapin kun­nan auttamiseksi.

    Vastaa

15. Mitä jos vaan nos­taisi palkkoja?

    Yri­tys mak­saa nyt vero­ja palkoista, voitos­ta ja toki muus­takin. Jos voitoista ei mak­se­ta niin palkat voi nous­ta vas­taavasti kuin voitoista mak­set­ti­in veroa, ilman että se vaikut­taa yri­tyk­sen tulokseen.

    Vastaa

16. Hen­ri Wei­jo:
    Var­masti tässäkin on joku kir­jan­pidolli­nen kikkailuk­oukku, joka ei nyt vaan tule vielä mieleen. Mitäköhän keino­ja yri­tyk­sil­lä voisi olla keinotekois­es­ti rapor­toi­da alem­paa arvon­lisäys­tä? Epäre­al­is­tisel­la konsernikirjanpidolla?

    Ihan samat keinot käy tuos­sa kuin esim. vien­nin ja tuon­nin vero-opti­moin­nis­sa (jos­sa korkeam­man vero­tuk­sen mai­hin tuot­tei­ta vietäessä niiden arvo ilmoite­taan korkeak­si sisäi­sis­sä siir­rois­sa, ja mata­lan vero­tuk­sen mai­hin vietäessä mata­lik­si, ja näin har­joite­taan vero-opti­moin­tia monikansal­li­sis­sa yri­tyk­sis­sä; toki myös mah­dol­liset tul­li­mak­sut vielä vaikut­ta­vat asiaan).

    Esim. eri­lai­sis­sa sisäi­sis­sä siir­rois­sa (jon­ka ei tarvitse olla edes pelkästään kon­serni­rak­en­teen sisäistä) on paljon mah­dol­lisuuk­sia vero­su­un­nit­telu­un. Käytän­nössä isot arvon­lisäyk­set voisi johtaa eri­lais­ten siir­to­jen kaut­ta muiden maid­en vero­tuk­seen meneväk­si, ja vähäiset ja negati­iviset arvon­lisäyk­set Suomen verot­ta­jan tarkasteltaviksi. Esimerkik­si noin voisi har­joit­taa vero­su­un­nit­telua, jos vero­tus hoi­tu­isi arvon­lisäyk­sen perusteella.

    Vastaa

17. Hen­ri Wei­jo: Niin, saat­taisi olla ihan fik­sua miet­tiä että jos vero­tu­lo­ja mak­se­taan vas­ta kun yri­tyk­ses­tä joku ihmi­nen saa tulo­ja, esimerkik­si osinko­ja mak­set­taes­sa. mah­dol­lis­taisi parem­min pro­gres­si­ivi­su­ut­ta, selkeyt­täisi varsinkin pienyrit­täjien vero­tus­ta ja ennen kaikkea ei antaisi yri­tyk­sille syitä olla tekemät­tä voit­toa ja investoi­da toimintaan.

    Pro­gres­si­ivi­nen pääo­mat­u­lo­jen vero­tus iskee eniten korkeimpia pääo­mat­u­lo­ja saavi­in. Tämä voi olla sosi­aalis­es­ti oikeu­den­mukaista, mut­ta valitet­tavasti juuri tuol­la porukalla on eniten resursse­ja käytet­tävis­sä vero­su­un­nit­telu­un. Tarkoit­taa suomek­si sitä, että vero­ker­tymä putoaa, kos­ka rahat siir­tyvät taas jon­nekin etelän aurinkoon lomaile­maan parati­i­sis­sa. Koti­maiset sijoituk­set muut­tuvat heikosti houkut­tele­viksi, kos­ka niistä tule­via tulo­ja on vaikeampi jemmata.

    Sinän­sä pyrkimys pääo­mat­uloveron ja palkkat­uloveron yhdis­tämiseen on hyvä, kos­ka se hävit­täisi paljon kikkailua. Pien­i­t­u­loiset kuitenkin tarvit­se­vat alen­nuk­sen­sa. Ehkä Osmon mii­nus­puolelta lähtevä malli voisi toimia (mar­gin­aalipros­ent­ti on aina sama, mut­ta nol­lat­u­loil­la vero on selvästi negati­ivi­nen). Real­is­tisil­la pros­en­teil­la (ehkä 30 %) jäisi kuitenkin melkoinen aukko val­tion kassaan.

    Kysymys verot­tamis­es­ta on oikeasti pul­malli­nen. Yri­tysvero­jen kohdal­la monikansal­liset yri­tyk­set siirtävät rahat pois, jos pros­ent­ti on liian korkea. Liian korkea palkkat­u­lo­jen vero­tus on sekin haitallista. Arvon­lisävero on hyvä vero, mut­ta käytän­nön kat­to häämöt­tää pros­ent­tiyk­sikön tai kah­den päässä.

    Saman ongel­man paris­sa paini­vat muutkin maat. Lisära­haa voi löy­tyä jois­tain hait­taveroista ja kiin­teistöveros­ta, mut­ta jos ne rahat ote­taan taval­lisil­ta palka­nsaa­jil­ta, kil­pailukyky alkaa hyy­tyä siltä puolelta, kos­ka palkkata­son on pakko nous­ta. Koti­maisille yri­tyk­sille on tietysti sama, mil­lä nimel­lä vero­ja mak­se­taan, ulko­maisille ei.

    Toisaal­ta asia on sikäli lohdulli­nen, että muutkin paini­vat saman kanssa. Kovin omia ratkaisu­ja ei kan­na­ta tehdä, kos­ka ne luo­vat tilaisuuk­sia luovu­udelle vero­su­un­nit­telus­sa. Jos rahat val­u­vat sekä EU:sta että USA:sta veroparati­i­sei­hin, asialle voi ruve­ta tapah­tu­maankin jotain. Ja vaikkei sitä olekaan kiva sanoa, Ruotsin ratkaisu­ja kan­nat­taa seu­ra­ta erit­täin tarkasti.

    Vastaa

18. tcrown:
    Ensim­mäisek­si laas­tarik­si ehdot­taisin, että pois­te­taan kaikkien yri­tyk­sen mak­samien korko­jen verovähennysoikeus.

    Toinen ehdo­tuk­seni on, että verote­taan lis­tat­tu­ja yri­tyk­siä niiden markki­na-arvon, ei tulok­sen, perusteella.

    Ensim­mäi­nen ehdo­tus kaataa nipun ihan fik­su­ja velka­ra­hal­la toimivia yri­tyk­siä. Nyky­op­pi­en mukaan itse asi­as­sa yri­tyk­sen ei edes kan­na­ta pitää kovin korkeaa omavaraisu­usastet­ta, kos­ka se on teho­ton­ta. Jos raha tuot­taa yri­tyk­seen sijoitet­tuna huonom­min kuin mitä pank­ki pyytää lainas­ta, tuot­to ei ole hääp­pöi­nen. Korkeal­la omavaraisu­usas­teel­la on myös hyviä puo­lia, mut­ta siihen ei talouden kannal­ta aina kan­na­ta tähdätä.

    Toinen ehdo­tus taas on siitä han­kala, että siinä verote­taan jotain, mille yri­tys ei todel­lakaan voi yhtään mitään. Vuo­den lopus­sa kaik­ki kil­van julk­ista­vat kamalia negati­ivisia tulos­varoituk­sia ja seu­raa­van alus­sa taas posi­ti­ivisia? Eri­tyis­es­ti tule­vaisu­u­den lupaav­il­ta yri­tyk­siltä leikat­taisi­in tehokkaasti siivet, kos­ka niil­lä on korkea arvo ver­rat­tuna tämän päivän tulokseen.

    Pidem­mälle vietynä tämä ehdo­tus ottaisi huomioon vain yri­tyk­sen taseen, jol­loin sitä voisi soveltaa kaikki­in yri­tyk­si­in. Ja sen jäl­keen kek­sitään matemaat­ti­nen arvo, jne. Mut­ta yhtä kaik­ki kyseessä on var­al­lisu­u­den määrään perus­tu­va vero, joka on osoit­tau­tunut huonos­ti kohdentuvaksi.

    Laas­tarik­si ehdot­taisin lain­säädän­nön ja toim­intao­hjei­den läpikäyn­tiä ja reikien paikkaamista. Yri­tys­ten vero­tuk­ses­sa on joka tapauk­ses­sa paljon sel­l­aista, joka perus­tuu yri­tys­ten rehellisyy­teen. Ja kun sitä ei ihan aina löy­dy, meil­lä on vero­tarkas­ta­jia, jot­ka aut­ta­vat kaidal­la tiel­lä pysymistä ja kait­se­vat lavealle eksyneitä…

    Vastaa

19. “Kysymys verot­tamis­es­ta on oikeasti pul­malli­nen. Yri­tysvero­jen kohdal­la monikansal­liset yri­tyk­set siirtävät rahat pois, jos pros­ent­ti on liian korkea. Liian korkea palkkat­u­lo­jen vero­tus on sekin haitallista.”

    Monikansal­liset yhtiöt siirtävät joka tapauk­ses­sa rahat muualle verotet­taviksi, on Suomen yri­tysvero­pros­ent­ti sit­ten 20 tai 24,5 %. Kun halvem­mal­lakin pääsee (esim. siirtämäl­lä tulok­sen Irlan­ti­in, jos­sa yri­tysvero on noin puo­let Suomen tasos­ta, eli reilut 12 %), niin mik­si vero­tut­taa keskivähän yri­tyk­siä verot­tavas­sa maas­sa. Sit­ten muut EU-maat vuorostaan tuke­vat näitä veroparati­ise­ja, kuten juuri Irlantia…

    ALV:kin on muut­tumas­sa entistä haas­teel­lisem­mak­si. Etenkin net­ti­fir­mat siirtävät net­timyyn­nistään ison osan jo nyt ohi Suomen ALV:n , ja tilanne pahen­tunee entis­es­tään ensi vuon­na kun ALV taas nousee. Toisin sanoen yhä isom­pi osa kulu­tus­tuot­teista tilataan ohi Suomen ALV:n, joka ei ole enää kil­pailukykyi­nen. Suomen kaup­po­jen on vaikea kil­pail­la varsinkaan veroparati­ise­ja vas­taan, joista lähin on Ahve­nan­maal­la (ALV 0 alle 40 euron net­tik­er­taos­tok­sista, kun man­ner-Suomen kau­pat joutu­vat lait­ta­maan hin­toi­hin­sa nyt 23 % ALV:n ja vuo­den­vai­h­teen jäl­keen peräti 24 %:n). No, tule­van vuo­den vai­h­teen jäl­keen lop­ul­takin ilmeis­es­ti tätä aukkoa saadaan tilkit­tyä, kun verova­paus­ra­ja puo­lite­taan (eli ALV ale­taan per­iä, jos ALV:tä tulisi vähin­tään 5 euroa per tilaus). Mut­ta esim. EU-maid­en kesken verokil­pailu yhä jatkuu. Esim. Sak­sas­sa mon­et tuot­teet ovat jo lähtöko­htais­es­ti Suomea halvem­pia, ja ALV-ero vielä lisää eroa. Totesin itsekin hil­jat­tain, että moni tuote on halvem­pi saa­da koti­in kan­net­tuna Sak­sas­ta kuin hakea itse suo­ma­lais­es­ta mar­ketista… ja jos tuote oste­taan Sak­sas­ta, myös verot kir­jau­tu­vat sinne, eivätkä tänne…

    Vastaa

    1. Net­tikau­pas­ta pitää mak­saa verot siihen maa­han ja sen maan vero­pros­entin mukaan, johon tuote toimite­taan. Tässä lakia riko­taan yleis­es­ti, mut­ta jos­sain vai­heessa tähänkin laa­jalle levin­neeseen veronvilp­pi­in puututaan.

       Vastaa

20. tcrown: Toinen ehdo­tuk­seni on, että verote­taan lis­tat­tu­ja yri­tyk­siä niiden markki­na-arvon, ei tulok­sen, perusteella.

    Ensin meinasin väit­tää että idea on hölmö, kos­ka “peo­ple are stu­pid”, mut­ta tajusin, että tämä idea on oikeas­t­aan aika hyvä, kos­ka “peo­ple are not that stu­pid”.

    Arvaan että keksin mihin tämä perus­tuu. Peri­aate, jota luulen että tavoit­telet on tämä: Kos­ka yri­tyk­sen markki­na-arvo on sen mar­gin­aalisen omis­ta­jan paras arvaus siitä, mitä yri­tyk­sen nyk­yar­vo, niin tämän verot­ta­mi­nen kohdis­tuu tarkalleen oikeaan suureeseen. Vero ei myöskään aiheuta vääristymää yri­tyk­sen käyt­täy­tymiseen suo­raan. Ain­oa, mitä se kyl­lä vääristää, on mar­gin­aa­li­nen säästämisaste. 

    Tämä pitäisi kyl­lä sit­ten sitoa myös siihen, että velan koroista tms mak­set­ta­va pääo­mavero pitäisi määräy­tyä velan nyk­yarvon mukaan. Muuten­han yri­tys opti­moisi otta­mal­la velkaa ja keven­tämäl­lä omaa pääo­maansa osakeostoil­la siihen pis­teeseen asti, että mar­gin­aa­li­nen vero omas­ta pääo­mas­ta (eli markki­na-arvos­ta) ja vier­aas­ta pääo­mas­ta olisi sama. Minus­ta tässä on sel­l­aista riskiä nähtävis­sä, että velan­ot­to kas­vaisi. Sinän­sä en näe tässä mitään ongel­maa muuten, pääo­maa se on vieras pääo­makin, makro­ta­sol­la näil­lä ei ole peri­aat­teessa mitään muu­ta eroa kuin se, miten toim­i­jat muo­dosta­vat odotuk­sia riskistä. 

    Teo­ri­ata­sol­la tämä on kyl­lä herkullinen. 

    Tcrown­in pitäisi kir­joit­taa näistä ehdo­tuk­sista kir­ja. “Kieroa taloustiedet­tä” tms. Voin short­a­ta sulle sen jallupul­lon mei­dän vedonlyön­nistä, jos ryhdyt projektiin. 🙂

    Vastaa

21. Oma kak­si sent­tiäni aiheeseen:
    http://jouniflemming.puheenvuoro.uusisuomi.fi/117327-yritysverotus-tulee-lopettaa-koska-yritykset-eivat-edes-maksa-veroja

    Vastaa

22. Osmo Soin­in­vaara:
    Arvon­lisäveroa kokon­aisu­udessan ei voi tehdä palkkavähen­teisek­si. Jos niin tehtäisi­in, se olisi vero vain yri­tys­ten voitoille ja koroille.

    Eikös se olisi myös vero mate­ri­alle? Eikös esim. hinkuwin­ti­as­ta tuo­dus­ta höm­pän­pöm­pästä maa­han­tuo­ja joudu mak­samaan alv:n tul­limuodol­lisuuk­sien yhteydessä?

    Vastaa

    1. Ei olisi, kos­ka arvon­lisäys­tä las­ket­taes­sa ostot vähen­netään. Liike­vai­h­toverossa se olisi vero myös mate­ri­alle ja tuhoaisi koko talouden.

       Vastaa

23. tcrown: Ensim­mäisek­si laas­tarik­si ehdot­taisin, että pois­te­taan kaikkien yri­tyk­sen mak­samien korko­jen verovähennysoikeus.

    Mil­lä ihmeen logi­ikalla rahan hin­ta ei ole yri­tyk­selle kulu? Vai onko tämänkin ajatuk­sesi per­im­mäi­nen tarkoi­tus vain tehdä suurista investoin­neista kuten ydin­voimalaitok­sista, kai­vok­sista ja paperikoneista, täysin kannattamattomia?

    Toinen ehdo­tuk­seni on, että verote­taan lis­tat­tu­ja yri­tyk­siä niiden markki­na-arvon, ei tulok­sen, perusteella.

    Mitä järkeä tuos­sa oikein olisi? Mik­si ihmeessä yri­tyk­selle pitäisi tul­la veroseu­raa­muk­sia siitä mitä sijoit­ta­jat ajattelevat?

    Ajat­teletko sinä ollenkaan kun heit­telet ehdotuksiasi?

    Kyl­lä se niin on että Suomes­sakin ollaan julkisen sek­torin koos­sa suh­teessa brut­tokansan­tuot­teeseen siinä rajoil­la. Enem­pää ei voi kah­mia suo­raan rahaa kos­ka vero­tuk­sen kohteet eivät yksinker­tais­es­ti suos­tu niitä maksamaan. 

    Tok­i­han julkisen sek­torin BKT-osu­ut­ta voi nos­taa luovil­la verokeinoil­la. Kun ker­ran halu­taan levit­tää julk­ista joka­paikkaan, niin mik­sei samantien oikein kun­nol­la tuo­da sitä ihmisen elämään? Esimerkik­si voitaisi­in määrätä naisetkin vuodek­si pakko­työhön julkiselle sektorille. 

    Työ­palveluk­se­na suoritet­tavaa veroa ei voi kiertää mitenkään ja suomes­sa ei pienet tai vähän suurem­matkaan vero­tuk­seen liit­tyvät hyv­in­voin­ti­tap­pi­ot tun­nu missään.

    Vastaa

24. Eikö se mene niin, että Jos yri­tyk­siä ei verote­ta, sil­loin voitot jae­taan verot­tom­i­na osakkaille. Osakkai­ta verote­taan sit­ten omas­ta osakas­tu­losta (osin­go­ista). Onko yhteiskun­nal­lis­es­ti tarkoituk­sen­mukaista, että yri­tyk­siä ei verote­ta? Täl­lainen jär­jestelmä oli (avoir fis­cal, yhtiöveron hyvi­tysjär­jestelmä, impu­ta­tion), mut­ta se pois­tet­ti­in 2000, kos­ka sitä ei voitu soveltaa ulko­maalaisi­in osak­keen­o­mis­ta­ji­in. Jos sitä oltaisi­in tasa-arvois­es­ti sovel­let­tu hei­hin, kukaan ei olisi mak­sanut vero­ja Suomeen, ei yri­tys eikä osakkaat. Nyt sen­tään samaa sään­töä sovel­letaan kaikkial­la Euroopas­sa, eli että verote­taan erik­seen yri­tys­tä ja osakkai­ta, jol­loin val­tiot saa­vat sen­tään jotain vero­tu­lo­ja. Jos yri­tyk­siä ei verote­ta ja yksi­ty­isiä verote­taan vain, suurin osa suo­ma­lais­ten vero­tu­loista jää saa­mat­ta, kos­ka osak­keen­o­mis­ta­jat eli sijoit­ta­jat asu­vat pääasi­as­sa ulko­mail­la. Siis, suo­ma­laisen jär­jet­selmän rahoit­taisi­vat pääasi­as­sa vain työn­tek­i­jät ja ulko­maalaiset osak­keen­o­mis­ta­jat eivät mak­saisi Suomeen (tuskin muuallekaan, kuten Mehiläis­es­imerk­istä ym. ollaan nähty). Kap­i­taali lihot­taa itseään eikä osal­lis­tu yhteiskun­nan rak­en­tamiseen. Sil­loin­han mei­dän ei tarvitse puhua ollenkaan yhteis­es­tä tarkoituksenmukaisuudesta.

    Vastaa

    1. Kiik­eri
       Juuri noin. Olisi hyvä verot­taa yri­tyk­siä tulok­ses­ta Suomes­sa, mut­ta se ei näytä koh­ta ole­van enää mahdollista.

       Vastaa

25. Tässä varoit­ta­va esimerk­ki kuin­ka käy jos val­tion on liian ahne.
    Kuin­ka mon­ta keski­t­u­loista veron­mak­sa­jaa tarvi­taan korvaamaan.
    Osaako joku laskea vaik­ka Suomen vero­tuk­sen mukaan?

    http://www.bloomberg.com/news/2012–09-16/french-billionaire-arnault-s-lvmh-amasses-eu4-billion-in-belgium.html

    The Paris-based com­pa­ny has made Bel­gium its “oper­a­tional cen­ter of finance” in recent years to take advan­tage of more favor­able tax treat­ment there, he said. The shift­ing of assets to Bel­gium “has noth­ing to do” with Arnault’s per­son­al tax sit­u­a­tion, Labesse said.

    Arnault, 63, the chief exec­u­tive offi­cer of LVMH and France’s rich­est man — with a net worth of $25.7 bil­lion, accord­ing to Bloomberg’s Bil­lion­aires Index — sparked an uproar in France this month when he said he was seek­ing Bel­gian cit­i­zen­ship, just as Pres­i­dent Fran­cois Hol­lande plans to impose a 75 per­cent tax on income of over 1 mil­lion euros.
    Bel­gian income and inher­i­tance tax­es are low­er than in France, and unlike France, Bel­gium does not impose a tax on per­son­al wealth. The LVMH chief has said he will retain his French cit­i­zen­ship and will con­tin­ue to pay French taxes.

    Vastaa

26. Viikon­lop­un Time­sis­sa ker­rot­ti­in kuin­ka tuhan­net Ran­skalaiset ovat muut­ta­neen Englan­ti­in yliko­rkeaa vero­tus­ta pakoon.
    Nämä henkilöt ovat olleet perus­ta­mas­sa uusia yri­tyk­siä Englantiin.

    Siis eivät elä sosiaaliluukulta.

    Ketä jää Ran­skaan ja mikä on lop­putu­los jää nähtäväksi.

    Varoit­ta­va esimerkki.

    Vastaa

27. JouniL:

    Olisi hyvä tun­tea maas­sa val­lal­la ole­va vero­tus ennen kuin ulko­maisi­in neu­voihin viittaa.

    USA:ssa palkkavero on pieni, mut­ta yri­tysvero varsin korkea.

    USAn nimelli­nen yri­tysvero on erit­täin korkea, mut­ta efek­ti­iviset vero­pros­en­tit ainakin suuryri­tyk­sil­lä ovat todel­la matalia (nol­laa lähel­lä ole­va luku ei ole harvinainen).
    USA on itse asi­as­sa eri­no­mainen esimerk­ki siitä mitä korkea nimelli­nen yri­tysvero­pros­ent­ti saa aikaan vero­su­un­nit­telun lisääntyessä.

    Vastaa

28. Osmo Soin­in­vaara:
    Net­tikau­pas­ta pitää mak­saa verot siihen maa­han ja sen maan vero­pros­entin mukaan, johon tuote toimite­taan. Tässä lakia riko­taan yleis­es­ti, mut­ta jos­sain vai­heessa tähänkin laa­jalle levin­neeseen veronvilp­pi­in puututaan. 

    Eikös tuos­sa ole joka tapauk­ses­sa pakko säi­lyt­tää jokin alara­ja (nykyään muis­taak­seni 30 000 e/vuosi/kohdemaa) jot­tei tarvit­sisi aivan pienistä myyn­neistä ruve­ta asioimaan vieraiden val­tioiden verot­ta­jien kanssa? Ja sit­ten, sikäli kun tämä alara­ja on liian korkea suh­teessa (pöytälaatikko)yhtiön perus­tamiskus­tan­nuk­si­in, voidaan tätä alara­jaa peri­aat­teessa hyö­dyn­tää siten, että peruste­taan niin mon­ta yhtiötä ettei tuo alara­ja koskaan ylity.

    Minus­ta ain­oa toimi­va ratkaisu tähän olisi pois­taa ko. alara­ja mut­ta jär­jestää vero­tus niin, että eri maid­en verot­ta­jat tilit­täi­sivät noi­ta alve­ja automaat­tis­es­ti toisilleen. Eli jos myyn Sak­saan hilav­itkut­ti­men, voisin tilit­tää Suomen verot­ta­jalle Sak­san ALV:n siitä samal­la kun tilitän Suomenkin ALVit, ja Suomen verot­ta­ja tilit­täisi sit­ten sen edelleen Sak­saan. Ja tämä pitäisi saa­da toim­i­maan koko vapaakaup­pa-alueen sisällä.

    Vastaa

    1. Kaik­ki meniväsxt Lux­em­burgi­in. ALV 3 pros­ent­tia (oli asi­nakin jokin aika sitten)

       Vastaa

29. Osmo Soin­in­vaara:
    Net­tikau­pas­ta pitää mak­saa verot siihen maa­han ja sen maan vero­pros­entin mukaan, johon tuote toimite­taan. Tässä lakia riko­taan yleis­es­ti, mut­ta jos­sain vai­heessa tähänkin laa­jalle levin­neeseen veronvilp­pi­in puututaan. 

    Kiitos vain poli­itikoille ja virkamiehille tästäkin kau­pankäyn­nin esteestä. Tästä syys­tä euroop­palaiset verkkokau­pat joutu­vat rek­isteröi­tymään arvon­lisäverotet­taviksi jokaiseen maa­han, minne tavaraa toimit­ta­vat. Sik­si moni kaup­pa ei toimi­ta kaikki­in mai­hin, Suo­mi ei monia kiin­nos­ta. Har­mi vaan, että yksi näistä verkkokaupoista, jot­ka eivät vaivaudu Suomeen myymään, olisi juuri se, jon­ka las­ten­vaat­tei­ta per­heeni haluaisi.

    Vastaa

30. Ei ole pitkä aika, kun eduskun­ta myön­si hevos- ja poromiehille lomi­tu­soikeudet val­tion pus­sista. Moniko­han poromies on tätä etua edes kehdan­nut käyttää.

    Ei ole pitkä aika, kun Irlan­tia pahek­sut­ti­in alhais­es­ta yritysverosta.

    Ei ole pitkä aika, kun demar­it van­noi­vat, että arvon­lisäveroa ei nos­te­ta. Nyt ollaan nos­ta­mas­sa jo toiseen ker­taan demarien ollessa hallituksessa.

    Suomen pitäisi rohkeasti antaa yri­tyk­sille vero­helpo­tuk­sia — mut­ta ei vastik­keet­ta vaan siten, että yri­tys lait­taa jol­lakin taval­la tulostaan poiki­maan ja edis­tämään talouskasvua.

    Arvon­lisäveron koro­tuk­sen sijaan pitäisi palaut­taa maa- ja metästalous­maan kiinteistövero.

    Veron pois­to on ollut yhtey­dessä puupu­laan, korkeisi­in kan­to­hin­toi­hin ja met­sä­te­ol­lisu­u­den vaikeuk­si­in. Verova­paus estää met­sien ja maid­en ratio­naalin käytön sekä hidas­taa uusien, vihreän teknologi­nan inno­vaa­tioiden ja toimi­alo­jen syntyä.

    Vastaa

31. Markku Kiik­eri: Täl­lainen jär­jestelmä oli (avoir fis­cal, yhtiöveron hyvi­tysjär­jestelmä, impu­ta­tion), mut­ta se pois­tet­ti­in 2000, kos­ka sitä ei voitu soveltaa ulko­maalaisi­in osak­keen­o­mis­ta­ji­in. Jos sitä oltaisi­in tasa-arvois­es­ti sovel­let­tu hei­hin, kukaan ei olisi mak­sanut vero­ja Suomeen, ei yri­tys eikä osakkaat.

    Miten tämä nyt tarkkaan­ot­taen menee/meni? Jos osinkoveros­ta saa vähen­tää yhteisöveron, eikö kohtelu Suomes­sa ole hyvinkin tas­a­puolista sil­loinkin kun ulko­mainen osin­gon­saa­ja ei ole mak­sanut osinkovero­ja joista vähen­tää? Mah­dolli­nen kaksinker­tainen vero­tus siir­tyy osin­gon­saa­jan vero­tus­maan ongelmaksi.

    Yhteisöveron vält­te­ly taas perus­tuu kir­jan­pidon mieli­v­al­taisu­u­teen, jon­ka toden­t­a­mi­nen on kohtu­ullisin kus­tan­nuksin käytän­nössä mah­do­ton­ta. Tämän vastapain­ok­si ja pelot­teek­si tarvi­taan vero­tuk­sen mieli­v­al­taisu­us eli mah­dol­lisu­us arviovero­tuk­seen. Esimerkik­si ylisu­uri kon­ser­ni­avus­tus tai korkokikkailu tulk­i­taan vale­oikeustoimek­si, jon­ka todel­li­nen tarkoi­tus on yhteisöveron välttäminen.

    Vastaa

32. Osmo Soin­in­vaara:
    Net­tikau­pas­ta pitää mak­saa verot siihen maa­han ja sen maan vero­pros­entin mukaan, johon tuote toimite­taan. Tässä lakia riko­taan yleis­es­ti, mut­ta jos­sain vai­heessa tähänkin laa­jalle levin­neeseen veronvilp­pi­in puututaan. 

    Ei todel­lakaan pidä paikkaansa EU-alueen verkkokaup­po­jen kohdal­la tuot­tei­ta ostet­taes­sa. EU:n ulkop­uolis­es­ta kau­pas­ta osta­jan tulisi mak­saa verot (+ tul­li), mikäli ne ylit­tävät veloit­tamis­ra­jan. Mut­ta EU-alueen sisäisessä kau­pas­sa verot menevät myyjäos­a­puolen vero­tuk­sen mukaan. Kuten tullin koti­sivuil­la todetaan,

    “Tois­es­ta EU-maas­ta Suomeen oste­tus­ta tavaras­ta ei tarvitse mak­saa tul­lia. Kun EU-maas­ta myy­dään tavaroi­ta toisen EU-maan kulut­ta­jille, myyn­ti verote­taan pääsään­töis­es­ti myyn­ti­maas­sa, ts. tavaran hin­taan sisäl­tyy myyn­ti­maan arvonlisävero.”

    http://www.tulli.fi/fi/yksityisille/netista_ostaminen/tullit_ja_verot/index.jsp

    Vastaa

    1. Tois­es­ta EU-maas­ta Suomeen oste­tus­ta tavaras­ta ei tarvitse mak­saa tul­lia. Kun EU-maas­ta myy­dään tavaroi­ta toisen EU-maan kulut­ta­jille, myyn­ti verote­taan pääsään­töis­es­ti myyn­ti­maas­sa, ts. tavaran hin­taan sisäl­tyy myyn­ti­maan arvonlisävero.”

       Et siteer­an­nut loppua:
       Poikkeuk­sen muo­dostaa ns. kaukomyyn­ti EU-jäsen­val­tios­ta toiseen, jos­ta lisäti­etoa löy­tyy vero­hallinnon Inter­net-sivuil­ta vero-ohjeista.

       En nyt ehdi etsiä, mitä siel­lä vero­hallinnon Inter­net-sivuil­la tästä san­o­taan, mut­ta ymmärtääk­seni se menee suun­nilleen näin

       1) Jos myyn­ti kulut­ta­jalle on vähäistä, siis net­tikau­pan myyn­ti kyseiseen maa­han on vähäistä, arvon­lisäveroa ei mak­se­ta mihinkään.
       2) jos toim­intya on laa­jamit­taisem­paa (en muista euro­ra­jaa) vero mak­se­taan osta­janaan arvon­lisäveron mukaan. Pix­ma­nia esimerkik­si ei myy vähän vaan mak­saa Suomen arvonlisäveron.
       3) Jos osta­ja on arvon­lisäverov­elvolli­nen, arvon­lisäveroa ei mak­se­ta lainkaan, mut­ta ei sitä siis myöskään voi vähen­tää verotuksessa.

       Vastaa

33. Tiedemies: Kos­ka yri­tyk­sen markki­na-arvo on sen mar­gin­aalisen omis­ta­jan paras arvaus siitä, mitä yri­tyk­sen nyk­yar­vo, niin tämän verot­ta­mi­nen kohdis­tuu tarkalleen oikeaan suureeseen. 

    Miten määritel­lään markki­na-arvo muille kuin niille yhtiöille, joil­la käy­dään kaup­paa markki­noil­la (siis pörssis­sä)? Kaikille yri­tyk­sille ei sen­tään voi antaa pörssiy­htiön tasoisia velvoit­tei­ta (jos halu­taan että joku tekee töitäkin eikä vain opiskele rapor­toin­tia ja lain­säädän­nön vuosit­taisia muutoksia).

    Yksi mah­dol­lisu­us olisi tietysti se, että verot­ta­ja tek­isi markki­na-arvos­ta tar­jouk­sia ja verot­taisi sen mukaan. Jos vero­tus olisi omis­ta­jien mielestä yli­hin­tainen, verot­ta­jal­la olisi velvol­lisu­us ostaa yri­tys omis­ta­jil­ta arvioimal­laan hin­nal­la. Mui­ta ehdotuksia?

    Vastaa

34. Sylt­ty, en usko että tcrown­in ehdo­tus on ihan tosis­saan tehty. Mut­ta siis, oman ja vier­aan pääo­man eri­lainen kohtelu on hul­lua. Peri­aat­teessa­han lis­tatun fir­man pitäisi muut­taa kaik­ki pääo­ma vier­aak­si pääo­mak­si. Osak­keet vai­hdet­taisi­in “mak­se­taan jos jak­se­taan”- per­pe­tu­iteeteik­si ja näin “osin­got” saisi vähen­tää vero­tuk­ses­sa. Tätä var­maan estää joku laki, mut­ta se juurikin tekee toimin­nas­ta ihan älytöntä.

    Tämä myös vääristää riskin markkinoita.

    Vastaa

35. Yritet­täisi­in ensin EU:n tasolla. 

    Tämä olisi juuri niitä kysymyk­siä, jois­sa EU:n hyö­ty kansalaisille olisi käsinkos­ketelta­va. Har­mon­isoi­va direk­ti­ivi verokan­noille ja tähän liit­tyville vähen­nys­mekanis­meille. Tämän jäl­keen markki­na-aluevoimaa käyt­täen EU:n ulkop­uolisia parati­ise­ja hyväk­sikäyt­tävät tahot kuriin.

    Valitet­tavasti vain jo EU:n sisältä löy­tyy mai­ta, joiden strate­gia on lyhyt­näköi­nen verokil­pailu, mikä riit­tänee estämään tämän kaltaiset toimet.

    Vastaa

36. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaik­ki meniväsxt Lux­em­burgi­in. ALV 3 pros­ent­tia (oli asi­nakin jokin aika sitten) 

    Lux­em­bur­gin yleinen ALV on 15 %, ja eri­tyi­nen alen­net­tu ALV 3 % vain eräis­sä tapauk­sis­sa. Mut­ta juuri Lux­em­bur­gista käs­in­hän suuri osa isoista euroop­palai­sista verkkokaupoista nytkin toimii. Esimerkik­si Pix­ma­nia (jon­ka omis­ta­ja on sama Dixon­sin kuin Gigan­tin) ja myös Ama­zonin euroopan pääkont­tori sijait­see Lux­em­bur­gis­sa, jos­sa sekä taval­lis­ten kir­jo­jen että elek­tro­n­is­ten kir­jo­jen ALV on nyky­isin juurikin 3 %. Tätä kaut­ta Ama­zon on pystynyt myymään e‑kirjojaan juurikin Lux­em­bur­gin ALV-pros­en­tein, mis­tä etenkin Bri­tan­ni­as­sa (ALV 20 %) ollaan oltu harmis­saan, kos­ka Bri­tann­ian Ama­zon (joka siis on rek­isteröi­ty omis­tuk­sel­lis­es­ti Lux­em­burgi­in) on saanut myy­dä e‑tuotteita Lux­em­bur­gin ALV-kan­nan mukaan. Ja kaiken kukku­rak­si vält­tänyt samal­la Bri­tann­ian 28 pros­entin yri­tysveron, kos­ka myyn­tikin on samal­la kir­jau­tunut muualle…

    EU:han lop­ul­ta reagoi hie­man asi­aan muu­ta­ma kuukausi sit­ten, jol­loin Ran­s­ka ja Lux­em­burg lask­i­vat e‑kirjojensa ALVin taval­lis­ten kir­jo­jen ALVin tasalle. Syynä se, että täl­lainen verokil­pailu vie paljon muiden EU-maid­en verotuloja.

    Vastaa

37. E‑kirjojen verokil­pailu­un liit­tyen vielä link­ki EU-komis­sion ärähdyk­seen joitain kuukau­sia takaperin Ran­skan ja Lux­em­bur­gin har­joit­ta­maan verokil­pailu­un, joka EU-komis­sion mukaan aiheut­taa tuhoa muiden EU-jäsen­maid­en toim­i­joiden kil­pailukyvylle, kos­ka tuot­teet verote­taan nimeno­maan toim­i­tus­maan ALVin mukaan, ei osta­jan maan ALVin mukaan. Suo­ra sitaat­ti EU-komissiolta:

    “This sit­u­a­tion is cre­at­ing seri­ous dis­tor­tions of com­pe­ti­tion that are dam­ag­ing to eco­nom­ic oper­a­tors in the oth­er 25 Mem­ber States since dig­i­tal books can eas­i­ly be pur­chased in a State oth­er than the one where the con­sumer resides and, under the cur­rent rules, the VAT rate applies is that of the provider’s, not the customer’s, Mem­ber State.”

    http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/12/740

    Vastaa

    1. Tuo on tot­ta. Bit­tien osalta vero­tus tapah­tuu myyn­ti­maas­sa, kos­ka bitit eivät ole tavara.

       Vastaa

38. Veroil­la rahoite­taan julk­ista puol­ta. Joskus voisi myös keskustel­la siitä, miten julkisen puolen rahankäyt­töä vähen­netään, tai järkiperäistetään.

    Suomen kaik­ki talousongel­mat eivät tule ratkaistuk­si mil­jardööre­jä verottamalla.

    Vastaa

39. Sylt­ty: Huono idea, kos­ka liike­vai­h­tovero ker­taan­tuu ketjus­sa. Ei ole mitään järkeä, että myyjän, toimit­ta­jan ja ali­hankki­jan ketjus­sa mak­se­taan enem­män vero­ja kuin myyjän ja toimit­ta­jan ketjussa.

    Raken­nusalalle tämä voisi tehdä pelkästään hyvää. Voisimme nimetä sen vaikka­pa vastuunpakoiluveroksi.

    Vastaa

40. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaik­ki meniväsxt Lux­em­burgi­in. ALV 3 pros­ent­tia (oli asi­nakin jokin aika sitten) 

    Niin­hän Jenkeis­sä kuu­luu tapah­tu­van (eikös se siel­lä ole Delaware). Mut­ta turha kehua Euroopan talousaluet­ta kun eri­laisil­la tekijänoikeus‑, ALV-rek­isteröi­tymis ja monikielisil­lä patent­tiku­luil­la pyritään tekemään yhteistaloud­es­ta mah­dol­lisim­man hankalaa.

    Vastaa

41. Yhtiövero­tus on tärkeä ja täl­lä het­kel­lä suo­ras­taan vält­tämätön keskustelu­nai­he, jos halu­taan tur­va­ta Suomen hyvinvointi-tulevaisuus. 

    On nimit­täin niin, että vält­tämät­tömät raken­nemuu­tok­set ovat joka tapauk­ses­sa edessämme, ja viivyt­te­ly vain pahen­taa tilannetta.

    Näyt­tää siltä, että tyyp­pisuo­ma­laiseen tapaan ei nytkään puhuta itse asian ytimestä, vaan sen vierestä. 

    Niille, jot­ka ovat palvelleet kan­sain­välisen teknolo­gia-sek­torin etur­in­ta­mal­la on jo kym­menkun­ta vuot­ta ollut selvää, että Suo­mi on menos­sa väärään suuntaan.

    Tästä konkreet­tisi­na esimerkkeinä ovat investoin­til­a­ma, korkean teknolo­gian ja tehdas­te­ol­lisu­utemme maastalähdöt, jne. 

    Kun tähän vielä lisää jo traagiselle tasolle kokoa­van nuoriso­työt­tömyytemme ja työelämästä pois­si­ir­tyvien määrän, niin maamme tule­vaisu­u­denku­va vain synkkenee.

    OS tai muutkaan suo­ma­laiset poli­itikot eivät näytä ole­van tilanteesta huolissaan.

    Sen sijaan revitään otsikko­ja siitä, että ”Suomes­ta on tulos­sa amerikkalais­ten eläk­er­a­has­to­jen omis­ta­ma maa, jon­ka toim­inta olisi tääl­lä koh­ta verotonta.”

    On help­po olla pop­ulisti tai maail­man­lop­un ennus­ta­ja. Paljon vaikeam­paa on löytää ja toteut­taa konkreet­tisia keino­ja ongelmien ratkaisemiseksi. 

    Tässä niitä keino­ja on:

    1) Kasvukykyisen KK-sek­torimme stim­u­loin­ti vero­helpo­tuksin, työl­listämiskyn­nyk­sen alen­tamisel­la ja tuoteke­hi­tys / markki­noin­ti-avus­tuk­sil­la, yms. Suuryri­tys­ten nyky­isin saa­mat tuet on kokon­aan pois­tet­ta­va ja säästyneet rahat suun­nat­ta­va tänne. 

    2) Julki­nen sek­torimme on saneer­at­ta­va kan­sain­välis­es­ti kil­pailukykyiselle tasolle

    3) Niin san­otus­ta Pohjoismaisesta
    hyv­in­voin­ti­mallista pitää käy­dä avoin keskustelu: Mitä siihen nyky­isin pitää kuu­lua ja mitä ei. 

    Huo­masin juuri, että Helsin­gin yliopis­ton tutkimus­pro­fes­sori Akseli Hem­min­ki onnis­tui saa­maan ruot­salaiselta riski­ra­hoit­ta­jal­ta neljän miljoo­nan euron rahoituk­sen syöpää paran­tavien virusten kli­in­is­ten kokei­den aloit­tamista varten. 

    Suo­mi on nyky­isin tämän alan johta­va maa ja alal­la on todel­la suuri, Nokia-tason poten­ti­aali. Käyköhän tässä taas niin, että tämäkin teknolo­gia karkaa esimerkik­si Ruotsiin?

    Onnek­si Suomel­la on talous vielä kohta­laises­sa kun­nos­sa, mut­ta valitet­tavasti nyky­isil­lä eväil­lä tule­vaisu­us näyt­tää paljon synkemmältä.

    Sep­po Korppoo
    Kasvuhaluinen yrit­täjä, joka on sitä mieltä, että porkkana on parem­pi kuin verokeppi

    Vastaa

42. Amerikkalainen sijoit­ta­ja ei edes tule Suomeen ellei ole aivan pakko. UK:ssa yhtiö mak­saa 0% vero­ja UK:n ulkop­uolelta tule­vista tuloista.

    Amerikkalainen sijoit­ta­ja mak­saa lähde­veroa UK-yhtiön osin­go­ista UK-verot­ta­jalle 0%, kuten mon­es­sa muus­sakin EU-maas­sa. Suo­ma­lainen lähde­verokäytän­tö ei ole kil­pailukykkyi­nen. Tämä koko blo­gin kir­joi­tus on mielestäni täysin väärästä nälökul­mas­ta kir­joitet­tu, ja kom­ment­teista päätellen vetänyt sivu­raiteelle lukijatkin.

    Vastaa

43. JouniL:
    Kuin­ka mon­ta keski­t­u­loista veron­mak­sa­jaa tarvi­taan korvaamaan. 

    No, ihan oman lain­auk­sesi mukaan:
    “The LVMH chief has said he will retain his French cit­i­zen­ship and will con­tin­ue to pay French taxes.”

    (kansalaisu­udel­la ei tai­da ainakaan pääosas­sa muitakaan Euroopan mais­sa ole­van yhteyt­tä veronmaksuvelvollisuuteen)

    Vastaa

44. Tax Jus­tice Net­workissa me ajamme yri­tyk­sen kir­jan­pidon avaamista maako­htaiseen kir­jan­pitoon, jos­sa kaik­ki yri­tyk­sen toimet (voitot, liike­vai­h­to, henkilö­työvuodet, lainat, jne.) tulisi ker­toa maako­htais­es­ti. Näin sekä sijoit­ta­jille, verovi­ra­nomaisille, etu­jär­jestöille ja muille tulisi selvem­mäk­si mis­sä yri­tyk­set tekevät voit­to­jaan, ja mis­sä he toimi­vat (eli minkälais­ten tytär‑, holding‑, tai jopa bul­vaanien alla). Tämä ei kuitenkaan riitä uud­is­ta­maan yri­tysveroi­tus­ta, sil­lä infor­maa­tion saatavu­us ei ole riit­tävä keino puut­tua yri­tys­ten kan­sain­väliseen veronkier­toon ja vero­jen vält­te­lyyn. Sik­si tarvit­sem­mekin automaat­tiseen tiedonva­i­h­toon perus­tu­van jär­jestelmän, jos­sa verovi­ra­nomaiset sekä poli­isi rahan­pe­su­ta­pauk­sis­sa voisi­vat saa­da tieto­ja toi­sis­sa mais­sa ole­vista tileistä, yhtiöistä, säätiöistä ja trusteista sekä muista varain­hoidon muodoista. Automaat­ti­nen tiedonva­i­h­to on ollut esil­lä OECD:n sisäl­lä, mut­ta siitä ei ole muo­dos­tunut kv. stan­dar­d­ia parem­paan ja tehokkaaseen tiedonva­i­h­toon. Sopimus automaat­tis­es­ta tiedonva­i­h­dos­ta tulisi olla merkit­tävä poli­it­ti­nen askel, laa­jus­lu­okas­saan se vas­taisi Maail­mankaup­pa­jär­jestlön tapaisen yhteistyöe­li­men perus­tamista, sil­lä vero­tus on niin keskeinen asia suvereeneille val­tioille. Myös OECD:n laa­timis­sa siir­to­hin­noit­telusään­nöis­sä on paljon puut­tei­ta, joiden val­os­sa yri­tyk­set voivat siirtää verotet­tavaa tuloa aivan liian hel­posti alem­man vero­tuk­sen mai­hin. EU:n piiris­sä onkin puhut­tu siir­tymis­es­tä yht­enäisen vero­tuk­sen malli­in Com­mon Con­sol­i­dat­ed Cor­po­rate Tax Base (CCCTB) ajatuk­ses­sa, jota tulisi myös harki­ta globaalil­la tasol­la. Joten tässä näitä ajatuk­sia, mitä olem­ma TJN:n piiris­sä keskustelleet ja ter­ve­tu­loa keskustelu­un mukaan.

    Vastaa

45. Ei ollut vas­taus kysymykseeni.

    Odotan edelleen että joku kertoisi?

    Ris­to: No, ihan oman lain­auk­sesi mukaan:
    “The LVMH chief has said he will retain his French cit­i­zen­ship and will con­tin­ue to pay French taxes.”

    (kansalaisu­udel­la ei tai­da ainakaan pääosas­sa muitakaan Euroopan mais­sa ole­van yhteyt­tä veronmaksuvelvollisuuteen)

    Vastaa

46. Vas­taako tämä direk­ti­ive­jä vai taas autovero­tus­ta vas­taa­va sotku.
    Osoi­tus Suo­ma­lais­ten juristien kielitaidottomuudesta.

    Osmo Soin­in­vaara: Et siteer­an­nut loppua:
    Poikkeuk­sen muo­dostaa ns. kaukomyyn­ti EU-jäsen­val­tios­ta toiseen, jos­ta lisäti­etoa löy­tyy vero­hallinnon Inter­net-sivuil­ta vero-ohjeista.

    En nyt ehdi etsiä, mitä siel­lä vero­hallinnon Inter­net-sivuil­la tästä san­o­taan, mut­ta ymmärtääk­seni se menee suun­nilleen näin

    1) Jos myyn­ti kulut­ta­jalle on vähäistä, siis net­tikau­pan myyn­ti kyseiseen maa­han on vähäistä, arvon­lisäveroa ei mak­se­ta mihinkään.
    2) jos toim­intya on laa­jamit­taisem­paa (en muista euro­ra­jaa) vero mak­se­taan osta­janaan arvon­lisäveron mukaan. Pix­ma­nia esimerkik­si ei myy vähän vaan mak­saa Suomen arvonlisäveron.
    3) Jos osta­ja on arvon­lisäverov­elvolli­nen, arvon­lisäveroa ei mak­se­ta lainkaan, mut­ta ei sitä siis myöskään voi vähen­tää verotuksessa.

    Vastaa

47. Pop­ulis­mil­la saa ääniä, vaalikarjalta 🙁

    Sep­po Korp­poo:
    Yhtiövero­tus on tärkeä ja täl­lä het­kel­lä suo­ras­taan vält­tämätön keskustelu­nai­he, jos halu­taan tur­va­ta Suomen hyvinvointi-tulevaisuus. 

    On nimit­täin niin, että vält­tämät­tömät raken­nemuu­tok­set ovat joka tapauk­ses­sa edessämme, ja viivyt­te­ly vain pahen­taa tilannetta.

    Näyt­tää siltä, että tyyp­pisuo­ma­laiseen tapaan ei nytkään puhuta itse asian ytimestä, vaan sen vierestä. 

    Niille, jot­ka ovat palvelleet kan­sain­välisen teknolo­gia-sek­torin etur­in­ta­mal­la on jo kym­menkun­ta vuot­ta ollut selvää, että Suo­mi on menos­sa väärään suuntaan.

    Tästä konkreet­tisi­na esimerkkeinä ovat investoin­til­a­ma, korkean teknolo­gian ja tehdas­te­ol­lisu­utemme maastalähdöt, jne. 

    Kun tähän vielä lisää jo traagiselle tasolle kokoa­van nuoriso­työt­tömyytemme ja työelämästä pois­si­ir­tyvien määrän, niin maamme tule­vaisu­u­denku­va vain synkkenee.

    OS tai muutkaan suo­ma­laiset poli­itikot eivät näytä ole­van tilanteesta huolissaan.

    Sen sijaan revitään otsikko­ja siitä, että ”Suomes­ta on tulos­sa amerikkalais­ten eläk­er­a­has­to­jen omis­ta­ma maa, jon­ka toim­inta olisi tääl­lä koh­ta verotonta.”

    On help­po olla pop­ulisti tai maail­man­lop­un ennus­ta­ja. Paljon vaikeam­paa on löytää ja toteut­taa konkreet­tisia keino­ja ongelmien ratkaisemiseksi. 

    Tässä niitä keino­ja on:

    1)Kasvukykyisen KK-sek­torimme stim­u­loin­ti vero­helpo­tuksin, työl­listämiskyn­nyk­sen alen­tamisel­la ja tuoteke­hi­tys / markki­noin­ti-avus­tuk­sil­la, yms. Suuryri­tys­ten nyky­isin saa­mat tuet on kokon­aan pois­tet­ta­va ja säästyneet rahat suun­nat­ta­va tänne. 

    2)Julkinen sek­torimme on saneer­at­ta­va kan­sain­välis­es­ti kil­pailukykyiselle tasolle

    3)Niin san­otus­ta Pohjoismaisesta
    hyv­in­voin­ti­mallista pitää käy­dä avoin keskustelu: Mitä siihen nyky­isin pitää kuu­lua ja mitä ei. 

    Huo­masin juuri, että Helsin­gin yliopis­ton tutkimus­pro­fes­sori Akseli Hem­min­ki onnis­tui saa­maan ruot­salaiselta riski­ra­hoit­ta­jal­ta neljän miljoo­nan euron rahoituk­sen syöpää paran­tavien virusten kli­in­is­ten kokei­den aloit­tamista varten. 

    Suo­mi on nyky­isin tämän alan johta­va maa ja alal­la on todel­la suuri, Nokia-tason potentiaali.Käyköhän tässä taas niin, että tämäkin teknolo­gia karkaa esimerkik­si Ruotsiin?

    Onnek­si Suomel­la on talous vielä kohta­laises­sa kun­nos­sa, mut­ta valitet­tavasti nyky­isil­lä eväil­lä tule­vaisu­us näyt­tää paljon synkemmältä.

    Sep­po Korppoo
    Kasvuhaluinen yrit­täjä, joka on sitä mieltä, että porkkana on parem­pi kuin verokeppi

    Vastaa

48. Osmo Soin­in­vaara:En nyt ehdi etsiä, mitä siel­lä vero­hallinnon Inter­net-sivuil­la tästä san­o­taan, mut­ta ymmärtääk­seni se menee suun­nilleen näin

    1) Jos myyn­ti kulut­ta­jalle on vähäistä, siis net­tikau­pan myyn­ti kyseiseen maa­han on vähäistä, arvon­lisäveroa ei mak­se­ta mihinkään.
    2) jos toim­intya on laa­jamit­taisem­paa (en muista euro­ra­jaa) vero mak­se­taan osta­janaan arvon­lisäveron mukaan. Pix­ma­nia esimerkik­si ei myy vähän vaan mak­saa Suomen arvonlisäveron.
    3) Jos osta­ja on arvon­lisäverov­elvolli­nen, arvon­lisäveroa ei mak­se­ta lainkaan, mut­ta ei sitä siis myöskään voi vähen­tää verotuksessa.

    Kiitos kom­men­tista. Itsekin opin jotain uut­ta. Sys­tee­mi on jonkin ver­ran parem­pi kuin olin luul­lut, mut­ta on siinä silti aukkoko­htia. Sikäli kun minä noi­ta ohjei­ta nyt ymmär­rän, niin

    1. Jos myyn­ti on erit­täin vähäistä, eikä ylitä edes ALV-velvol­lisu­us­ra­jaa (esim. Suomes­sa 8500 euroa), ei ALV:tä tarvitse mak­saa. Jos kokon­ais­myyn­ti ylit­tää kuitenkin ALV-velvol­lisu­us­ra­jan, mut­ta net­timyyn­ti jonkin maan kulut­ta­jille on vähäistä, mak­se­taan kaikkien tuon rajan alit­tavien maid­en kau­pan kohdal­la pääsään­nön mukaises­ti MYYNTIMAAN ALV. Raja taitaa vai­hdel­la mait­tain, mut­ta ainakin jos­sain näkyi rajana ole­van 35 000, jon­ka ylit­tävän myyn­nin jäl­keen vas­ta ale­taan veloit­taa kohde­maan ALV:tä. Määräl­lis­es­ti suurin osa net­tikaupoista lie­nee sen ver­ran pieniä, että vero­tus menee EU-kau­pas­sa yleen­sä lähtö­maan vero­tuk­sen mukaan. Har­van EU-alueen net­tikau­pan myyn­ti Suomeen ylit­tää esim. 35 000 euroa. Ilmeis­es­ti tuo euro­ra­ja määrit­tyy siis joka EU-maan kau­pan kohdal­la erik­seen. Jos pitää toimin­nan kooltaan rajoitet­tuna, voi veroil­la pela­ta. Euro­mai­ta on jopa 27, joten ihan mukavi­in liike­vai­h­toi­hin voi päästä noiden rajo­jen sisäl­lä silti vielä pysytellen, mut­ta hyö­dyn­täen silti jonkin EU-veroparati­isin ALV-tasoa.

    2. Ilmeis­es­ti juurikin noin. Seassa on toki varsin iso­jakin net­tikaup­po­ja, joiden myyn­ti ylit­tää asete­tun rajan (esim. 35 000) ja jot­ka ovat sit­ten velvoitet­tu­ja mak­samaan fyy­sis­ten tuot­tei­den kohdal­la ilmeis­es­ti kohde­maan ALV:n.

    3. Juurikin noin.

    Vastaa

    1. Biteistä mak­se­taan myyn­ti­maan alv, siis Lux­em­bur­gin kolme prosenttia.

       Vastaa

49. Vero­tuk­sen suurin ongel­ma on, että palkko­jen osu­us bkt:ta on pudon­nut 50 % luokkaan.

    Se merk­it­see, että kun tuo toinen puoli on käytän­nössä verova­paa­ta niin veror­a­situs kohdis­tuu pelkästään palkkatuloon

    Kun palkko­jen osu­us on edelleen liuku­mas­sa alaspäin niin palkkatyön merk­i­tys hyv­in­voin­nin luo­jana on katoamassa .

    Vastaa

50. Viherinssi: Ensim­mäi­nen ehdo­tus kaataa nipun ihan fik­su­ja velka­ra­hal­la toimivia yri­tyk­siä. Nyky­op­pi­en mukaan itse asi­as­sa yri­tyk­sen ei edes kan­na­ta pitää kovin korkeaa omavaraisu­usastet­ta, kos­ka se on tehotonta.

    Voidaan hyvin antaa siir­tymäaikaa pääo­marak­en­teen opti­moimiselle uusik­si. Nyky­op­pi­en (Modigliani&Miller) mukaan pääo­marak­en­teel­la ei sinän­sä ole väliä, ellei vero­tus ym. detaljit asi­aan vaiku­ta. Ja täs­mälleen nykyi­nen vero­tus, joka suosii vieras­ta pääo­maa, ohjaa matali­in omavaraisuusasteisiin. 

    Viherinssi: Toinen ehdo­tus taas on siitä han­kala, että siinä verote­taan jotain, mille yri­tys ei todel­lakaan voi yhtään mitään. Vuo­den lopus­sa kaik­ki kil­van julk­ista­vat kamalia negati­ivisia tulos­varoituk­sia ja seu­raa­van alus­sa taas posi­ti­ivisia? Eri­tyis­es­ti tule­vaisu­u­den lupaav­il­ta yri­tyk­siltä leikat­taisi­in tehokkaasti siivet, kos­ka niil­lä on korkea arvo ver­rat­tuna tämän päivän tulokseen.

    Tämän vuok­si yri­tyk­set eivät mak­saisikaan vero­ja rahal­la, vaan osakkeil­la, jot­ka val­tio sit­ten myy markkinoille. 

    Tiedemies: Arvaan että keksin mihin tämä perus­tuu. Peri­aate, jota luulen että tavoit­telet on tämä: Kos­ka yri­tyk­sen markki­na-arvo on sen mar­gin­aalisen omis­ta­jan paras arvaus siitä, mitä yri­tyk­sen nyk­yar­vo, niin tämän verot­ta­mi­nen kohdis­tuu tarkalleen oikeaan suureeseen. Vero ei myöskään aiheuta vääristymää yri­tyk­sen käyt­täy­tymiseen suoraan. 

    Osit­tain näin. Lisäk­si tuo siirtäisi vero­tuk­sen pain­opis­tet­tä hyv­in­voin­nin luomis­es­ta var­al­lisu­u­teen. Ja muu­ta­ma vero­juristin paik­ka voisi hävitä. 

    Tiedemies: Minus­ta tässä on sel­l­aista riskiä nähtävis­sä, että velan­ot­to kas­vaisi. Sinän­sä en näe tässä mitään ongel­maa muuten, pääo­maa se on vieras pääo­makin, makro­ta­sol­la näil­lä ei ole peri­aat­teessa mitään muu­ta eroa kuin se, miten toim­i­jat muo­dosta­vat odotuk­sia riskistä. 

    Tämän vuok­si tässä vero­jär­jestelmässä lis­tat­tu­jen yri­tys­ten vier­aan pääo­man korko­ja pitäisi verot­taa pikavipino­maisil­la pros­ent­tilu­vuil­la. Lis­tat­tu yri­tyshän saa kyl­lä pörssistä lik­vidi­teet­tiä vai­vat­ta. Siitä olen kyl­lä eri mieltä, että nimeno­maan makro­ta­sol­la yri­tys­ten velka­isu­udel­la on merk­i­tys­tä. Vah­vasti vivutet­tu yri­tyssek­tori kestää eri­laisia shokke­ja merkit­tävästi huonom­min kuin vakavarainen. 

    Tiedemies: Tcrown­in pitäisi kir­joit­taa näistä ehdo­tuk­sista kir­ja. “Kieroa taloustiedet­tä” tms. Voin short­a­ta sulle sen jallupul­lon mei­dän vedonlyön­nistä, jos ryhdyt projektiin.

    Yhdel­lä jallupul­lol­la ei kyl­lä vielä mon­taa lukua syn­ny. Muutenkin luulen, että jätän nuo kir­jankir­joit­tamiset eläkepäivil­lle, ellen mitään parem­paa tekemistä keksi.

    Sylt­ty: Mil­lä ihmeen logi­ikalla rahan hin­ta ei ole yri­tyk­selle kulu?

    Sil­lä samal­la logi­ikalla mil­lä osinko ei ole kulu.

    Sylt­ty: Mik­si ihmeessä yri­tyk­selle pitäisi tul­la veroseu­raa­muk­sia siitä mitä sijoit­ta­jat ajattelevat?

    Mik­si ihmeessä yri­tyk­selle pitää ennem­min tul­la veroseu­raa­muk­sia siitä, että se luo hyv­in­voin­tia? Kuten yllä todet­tu, en ole ajatel­lut, että tämä vero mak­set­taisi­in rahana vaan yrit­tyk­sen osakkeina. 

    tiedemies: Sylt­ty, en usko että tcrown­in ehdo­tus on ihan tosis­saan tehty.

    Niin tosis­saan kuin pseu­do­nyy­mi inter­net-kir­joit­teli­ja voi tehdä. Siis se ensim­mäi­nen. Kan­natan alhaisia veroast­ei­ta ja yksinker­taisia malle­ja ilman vähen­nysoikeuk­sia. Toises­sa on kyl­lä sen ver­ran ongelmia mm. kan­sain­välis­ten yri­tys­ten ja verokil­pailun kanssa, että se vaatii vielä vähän pohdintaa.

    Vastaa

51. Entäs Bitit Ahvenanmaalta?

    Osmo Soin­in­vaara:
    Biteistä mak­se­taan myyn­ti­maan alv, siis Lux­em­bur­gin kolme prosenttia.

    Vastaa

52. Entäs jos velko­jen mak­sua, fran­chis­ing-lisenssiä, jne. ei kat­sot­taisi verovähen­nyskelpoisek­si eli jätet­täisi­in ne huomiotta verotet­tavaa voit­toa laskiessa?

    Vastaa

53. pekka:
    USAn nimelli­nen yri­tysvero on erit­täin korkea, mut­ta efek­ti­iviset vero­pros­en­tit ainakin suuryri­tyk­sil­lä ovat todel­la matalia (nol­laa lähel­lä ole­va luku ei ole harvinainen).

    Monel­la suuryri­tyk­sel­lä on siel­lä negati­ivi­nen veroprosentti.

    USA on itse asi­as­sa eri­no­mainen esimerk­ki siitä mitä korkea nimelli­nen yri­tysvero­pros­ent­ti saa aikaan vero­su­un­nit­telun lisääntyessä.

    Tätä kyseessä ole­vaa vero­su­un­nit­telua tehdään siel­lä pääasi­as­sa kon­gressin väl­i­tyk­sel­lä. Esim. öljy-yhtiöt, var­maan maail­man tuot­tavim­mat yhtiöt, saa­vat siel­lä tuki­aisia nimeno­maan “veron­palau­tusten” kaut­ta. Lisäk­si vero­tus on tehty siel­lä tarpeet­toman mon­imutkaisek­si, jot­ta sinne on saatu lyö­tyä niin paljon tarkoituk­sel­lisia porsaanreikiä.

    Vastaa

54. Heik­ki:
    Suomen kaik­ki talousongel­mat eivät tule ratkaistuk­si mil­jardööre­jä verottamalla.

    Ei min­unkaan mak­samil­la veroil­la taide­ta yhtään ain­ut­ta rahareikää paika­ta, joten ehdotankin lakimuu­tos­ta, joka vapaut­taisi juuri min­ut kaikesta verotuksesta.

    Vastaa

55. Pekka Taipale: Yksi mah­dol­lisu­us olisi tietysti se, että verot­ta­ja tek­isi markki­na-arvos­ta tar­jouk­sia ja verot­taisi sen mukaan. Jos vero­tus olisi omis­ta­jien mielestä yli­hin­tainen, verot­ta­jal­la olisi velvol­lisu­us ostaa yri­tys omis­ta­jil­ta arvioimal­laan hin­nal­la. Mui­ta ehdotuksia?

    Myös omis­ta­jien pitäisi ilmoit­taa yri­tyk­sen arvo verot­ta­jalle ja hei­dän olisi aina pakko myy­dä yri­tys verot­ta­jalle täl­lä hin­nal­la, jos verot­ta­ja sen halu­aisi ostaa. Jos ilmoi­tus­ta ei tehtäisi, arvo kat­sot­taisi­in nol­lak­si. Näin vero­tus ei myöskään jäisi koskaan liian pahasti alihintaiseksi.

    Vastaa

56. ij: Kiitos vain poli­itikoille ja virkamiehille tästäkin kau­pankäyn­nin esteestä. Tästä syys­tä euroop­palaiset verkkokau­pat joutu­vat rek­isteröi­tymään arvon­lisäverotet­taviksi jokaiseen maa­han, minne tavaraa toimit­ta­vat. Sik­si moni kaup­pa ei toimi­ta kaikki­in mai­hin, Suo­mi ei monia kiin­nos­ta. Har­mi vaan, että yksi näistä verkkokaupoista, jot­ka eivät vaivaudu Suomeen myymään, olisi juuri se, jon­ka las­ten­vaat­tei­ta per­heeni haluaisi.

    http://www.borderlinx.com/

    [OS: hark­itsin het­ken, julkaisenko tuo­ta, kos­ka minus­ta tässä main­os­te­taan lain­vas­taista menet­te­lyä. Mut­ta lie­nee hyvä, että tätä blo­gia luke­vat mah­dol­liset vira­nomaiset ovat selvil­lä, miten lakia kier­retään, ellei suo­ras­taan riko­ta. Liikei­deana on tar­jo­ta henkilölle vir­tu­aaliosoite Bri­tan­ni­as­sa, jonne tavarat “toimite­taan” ja sit­ten avus­taa niiden kul­jet­tamis­es­ta “omas­ta osoit­teesta” Bri­tan­ni­as­sa asi­akkaan todel­liseen osoit­teeseen Bri­tann­ian ulkop­uolel­la. Olen ymmärtänyt asian niin, että jos myyjä mitenkään osal­lis­tuu tuon kul­je­tuk­sen jär­jestämiseen, kyse on etäkau­pas­ta. Tässä kul­jet­ta­ja ja kaup­pa on määritel­ty eri juri­disik­di henkilöiksi.] 

    Vastaa

57. Viherinssi: Pro­gres­si­ivi­nen pääo­mat­u­lo­jen vero­tus iskee eniten korkeimpia pääo­mat­u­lo­ja saavi­in. Tämä voi olla sosi­aalis­es­ti oikeu­den­mukaista, mut­ta valitet­tavasti juuri tuol­la porukalla on eniten resursse­ja käytet­tävis­sä vero­su­un­nit­telu­un. Tarkoit­taa suomek­si sitä, että vero­ker­tymä putoaa, kos­ka rahat siir­tyvät taas jon­nekin etelän aurinkoon lomaile­maan parati­i­sis­sa. Koti­maiset sijoituk­set muut­tuvat heikosti houkut­tele­viksi, kos­ka niistä tule­via tulo­ja on vaikeampi jemmata. 

    Työ­tu­lo- ja pääo­mavero­tuk­sen yht­enäistämi­nen olisi tarpeel­lista, jot­ta töi­den tekemis­es­tä tulisi kannattavempaa.
    Eniten pääo­mat­u­lo­ja saav­il­la on jo nyt ollut mah­dol­lisu­us tehokkaaseen suun­nit­telu­un tai siirtää tulot veroparati­isi­in, joten näi­den suh­teen tilanne tuskin muuttuisi.

    Jos muu­ta­ma pohat­ta vai­h­taa Suomen passin­sa Mona­con pas­si­in, niin eipä tai­da hirveesti kokon­aisu­ut­ta hetkauttaa…

    Vastaa

58. Kat­soin kokeeksi.

    Ei ainakkaan vaiku­ta järkevältä. Pos­ti­mak­sut ja muut kulut melkoisen suuria.

    Kuin­ka luotet­ta­va lie­nee. Meneekö vain rahat?

    Lai­tan tähän nähtäväk­si Ama­zonin ALV eli VAT listauksen.

    http://www.amazon.co.uk/gp/help/customer/display.html?nodeId=502578

    Ama­zon toimit­taa osit­tain ilman postiku­lu­ja joten ker­tokaa­pa jos kokeilette kum­mas­ta tulee edullisemmaksi.

    Oman kokeilun poh­jal­ta Amazonista.

    toke: http://www.borderlinx.com/

    [OS: hark­itsin het­ken, julkaisenko tuo­ta, kos­ka minus­ta tässä main­os­te­taan lain­vas­taista menet­te­lyä. Mut­ta lie­nee hyvä, että tätä blo­gia luke­vat mah­dol­liset vira­nomaiset ovat selvil­lä, miten lakia kier­retään, ellei suo­ras­taan riko­ta. Liikei­deana on tar­jo­ta henkilölle vir­tu­aaliosoite Bri­tan­ni­as­sa, jonne tavarat “toimite­taan” ja sit­ten avus­taa niiden kul­jet­tamis­es­ta “omas­ta osoit­teesta” Bri­tan­ni­as­sa asi­akkaan todel­liseen osoit­teeseen Bri­tann­ian ulkop­uolel­la. Olen ymmärtänyt asian niin, että jos myyjä mitenkään osal­lis­tuu tuon kul­je­tuk­sen jär­jestämiseen, kyse on etäkau­pas­ta. Tässä kul­jet­ta­ja ja kaup­pa on määritel­ty eri juri­disik­di henkilöiksi.] 

    Vastaa

59. Kuinka­han moni urheil­i­ja on vai­h­tanut koti­maan kun ruven­nut tienaamaan.

    Eikös Räikkö­nen tien­an­nut luokkaa 30 miljoona jos­sain vai­heessa. Verot Suomes­sa var­mas­tikin 20 miljoonaa.

    Taitaisi jo Suo­ma­laisen kaupun­gin rahoi­tus olla tur­vat­tu näil­lä summilla

    Mis­sä toke asuu?

    toke: Työ­tu­lo- ja pääo­mavero­tuk­sen yht­enäistämi­nen olisi tarpeel­lista, jot­ta töi­den tekemis­es­tä tulisi kannattavempaa.
    Eniten pääo­mat­u­lo­ja saav­il­la on jo nyt ollut mah­dol­lisu­us tehokkaaseen suun­nit­telu­un tai siirtää tulot veroparati­isi­in, joten näi­den suh­teen tilanne tuskin muuttuisi.

    Jos muu­ta­ma pohat­ta vai­h­taa Suomen passin­sa Mona­con pas­si­in, niin eipä tai­da hirveesti kokon­aisu­ut­ta hetkauttaa…

    Vastaa

60. Nyt Hesarikin kir­joit­ti aiheesta:

    http://www.hs.fi/digilehti/18092012/ulkomaat/Ranskan+rikkaat+t%C3%A4hy%C3%A4v%C3%A4t+ulkomaille/a1347852840569

    JouniL:
    Viikon­lop­un Time­sis­sa ker­rot­ti­in kuin­ka tuhan­net Ran­skalaiset ovat muut­ta­neen Englan­ti­in yliko­rkeaa vero­tus­ta pakoon.
    Nämä henkilöt ovat olleet perus­ta­mas­sa uusia yri­tyk­siä Englantiin.

    Siis eivät elä sosiaaliluukulta.

    Ketä jää Ran­skaan ja mikä on lop­putu­los jää nähtäväksi.

    Varoit­ta­va esimerkki.

    Vastaa

61. Veroparati­isin määritelmä: “a place that seeks to attract busi­ness by offer­ing polit­i­cal­ly sta­ble facil­i­ties to help peo­ple or enti­ties get around the rules, laws and reg­u­la­tions of juris­dic­tions elsewhere.”

    Ovatko veroparati­isit tarpel­lisiä nyky­maail­mas­sa? Edis­tääkö ne globaal­i­hyv­in­voin­tia ja oikeudenmukaisuutta? 

    Pitäisikö rikkaille antaa mah­dol­lisu­u­den piilot­taa rahansa muis­sa mais­sa vältääk­seen mak­saa veroa, ja alem­pi­en luokkien siis mak­sa­vat suh­teel­lis­es­ti enem­män vero­ja? Al Capone jäi kiin­ni mak­samat­tomista veroista.

    Veroparati­isit vääristävät ja turmel­e­vat globaal­i­markki­noi­ta. Ne anta­vat etu­ja isoille monikansal­lis­ten yli pienem­piä, enem­män paikallis­es­ti toimi­va kil­pail­i­joi­ta, täl­lä ei ole mitään tekemistä niiden tavaroiden ja palvelu­jen laadun tai hin­nan kanssa.

    Espan­jas­ta on läht­enyt veroparati­i­sei­hin enem­män rahaa kuin se apu mitä ne pytää. Mik­si ei voi­da lopet­taa yksinker­tais­es­ti maail­man veroparati­isit. Se on yksi suurem­pia ongelmia maail­malaa­juis­es­ti taloudel­lis­es­ti sekä sosiaalisesti.

    Vastaa

62. Mitenkä ne voidaan lopettaa?

    Itsenäiset maat ovat itsenäisiä.
    Sev­ereeni maa päät­tä omista laistaan.
    Ei edes Eu päätä jäsen­val­tio­den­sa veroista. Sitä ei edes hyväksytä Suomessa.
    Mitenkä se voitaisi­in tehdä ulkopuolisille.

    Juani­to:
    Veroparati­isin määritelmä: “a place that seeks to attract busi­ness by offer­ing polit­i­cal­ly sta­ble facil­i­ties to help peo­ple or enti­ties get around the rules, laws and reg­u­la­tions of juris­dic­tions elsewhere.”

    Ovatko veroparati­isit tarpel­lisiä nyky­maail­mas­sa? Edis­tääkö ne globaal­i­hyv­in­voin­tia ja oikeudenmukaisuutta? 

    Pitäisikö rikkaille antaa mah­dol­lisu­u­den piilot­taa rahansa muis­sa mais­sa vältääk­seen mak­saa veroa, ja alem­pi­en luokkien siis mak­sa­vat suh­teel­lis­es­ti enem­män vero­ja? Al Capone jäi kiin­ni mak­samat­tomista veroista.

    Veroparati­isit vääristävät ja turmel­e­vat globaal­i­markki­noi­ta. Ne anta­vat etu­ja isoille monikansal­lis­ten yli pienem­piä, enem­män paikallis­es­ti toimi­va kil­pail­i­joi­ta, täl­lä ei ole mitään tekemistä niiden tavaroiden ja palvelu­jen laadun tai hin­nan kanssa.

    Espan­jas­ta on läht­enyt veroparati­i­sei­hin enem­män rahaa kuin se apu mitä ne pytää. Mik­si ei voi­da lopet­taa yksinker­tais­es­ti maail­man veroparati­isit. Se on yksi suurem­pia ongelmia maail­malaa­juis­es­ti taloudel­lis­es­ti sekä sosiaalisesti.

    Vastaa

    1. Sul­je­taan veroparati­isi­maat (yleen­sä pieniä saaria) jrä­jestelmän ulkop­uolelle. Siis piuhat irti. Tai tehdään kon­serni­jär­jeste­lyt, jot­ka ulot­tuvat veroparati­i­sei­hin kiel­letyk­si. Yhdys­val­loista löy­tyy lain­säädän­töä koskien Kuubaa.

       Vastaa

63. “Itsenäiset maat ovat itsenäisiä.
    Sev­ereeni maa päät­tä omista laistaan.
    Ei edes Eu päätä jäsen­val­tio­den­sa veroista. Sitä ei edes hyväksytä Suomessa.
    Mitenkä se voitaisi­in tehdä ulkopuolisille.”

    Täl­lä ongel­mal­la ei ole MITÄÄN tekemistä itsenäisyy­den kanssa. Raha liikkuu ilman rajo­ja tai itsenäisyy­den käsi­tys­tä, aiheut­taen paljon ongelmia sev­ereeni mais­sa ja niiden asukkaille, se on sil­loin lopetet­ta­va. Sil­loin on kysymys GLOBAALI asi­as­ta, hyv­in­voin­nista ja oikeudenmukaisuudesta.

    Kär­simys on tosi­a­sia, fak­ta. Val­tion rajat, nation­al­is­mit, ovat pelkkä men­taa­li­nen käsi­tys ei mikään fak­ta. On kyet­tävä näkemään kokon­aisu­ut­ta ei pelkkä frag­ment­ti oman näke­myk­sen mukaisesti.

    Vastaa

64. “Sul­je­taan veroparati­isi­maat (yleen­sä pieniä saaria)”

    Ikävä kyl­lä tärkeim­mät ovat suurem­pia mai­ta, Sweit­si, Mona­co, Lux­em­bur­go, niiden var­al­lisu­us perus­tuu pitkään niiden verot­to­muu­den pankki­jär­jestelmään. Olisi kyl­lä erit­täin hyvä muun maail­man kannal­ta lopet­ta tai kytkeä ne pois. Mitenköhän se tehdään?

    Vastaa

65. Voiko se onnis­tua ihan oikeasti käytännössä.

    Osa niistä kuu­luu Briteille ja taitaa jotkut olla osa USA:ta.

    Entäs tääl­lä Ahve­nan­maa jne.

    Sveit­sikin lasketaan.
    Voiko Sveitsin noin vain eristää?
    Maa joka on säi­lynyt itsenäisenä läpi maail­ma­so­dat jne.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Sul­je­taan veroparati­isi­maat (yleen­sä pieniä saaria) jrä­jestelmän ulkop­uolelle. Siis piuhat irti. Tai tehdään kon­serni­jär­jeste­lyt, jot­ka ulot­tuvat veroparati­i­sei­hin kiel­letyk­si. Yhdys­val­loista löy­tyy lain­säädän­töä koskien Kuubaa.

    Vastaa

66. Näin kom­mu­nis­tises­sa maassa:

    Yle: Kiinalaisjo­hta­ja tien­aa koh­ta suo­ma­laista enemmän

    http://www.kauppalehti.fi/etusivu/yle+kiinalaisjohtaja+tienaa+kohta+suomalaista+enemman/201209261073?ext=rss

    Paineet Suo­ma­laiseen malli­in vain lisääntyvät.

    Vastaa

67. Eikö suo­ma­laiset eläkeläiset Epsna­jas­sakin ole jonkin sortin veronkiertäjiä?

    Vastaa

68. Juani­to: Olisi kyl­lä erit­täin hyvä muun maail­man kannal­ta lopet­ta tai kytkeä ne pois. Mitenköhän se tehdään?

    Lain­säädän­nöl­lä. Esimerkik­si nyt Ruot­sis­sa kaavail­tu korkovähen­nysoikeu­den pois­t­a­mi­nen mata­lan vero­tuk­sen val­tioi­hin mak­se­tu­ista kon­sernin sisäi­sistä lain­oista on juuri tätä.

    Vastaa

69. Miten olisi byrokratiavero? 

    Sil­lä verot­taisi­in sitä mikä kaikkien mielestä on tarpee­ton­ta ja kitkettävää. 

    Eli kau­pankäyn­nin ja työl­listämisen esteitä, turhaa puuhastelua, palavere­ja, han­kkei­ta, välistävetäjiä, monopole­ja, yhteis­ten raho­jen tuh­laamista, paper­in­pyörite­lyä, virkaval­taisu­ut­ta, hidastelua, aiheet­to­mia val­i­tuk­sia ja yksinker­tais­ten asioiden tarpee­ton­ta monimutkaistamista.

    Luul­tavasti kel­paisi äänestäjille mut­ta ei poli­itikoille, virkamiehille ja julkisen sek­torin yksi­ty­isille “kump­paneille”…

    Vastaa

70. Korot vähen­nyskelvot­tomik­si kuluik­si vero­tuk­ses­sa, yri­tysvero­pros­entin alen­t­a­mi­nen 15% yksikköä, siir­to­hin­noit­telua vah­tivien virkami­esten määrän lisäämi­nen ja ana­lyti­ik­ka, osinkovero­tuk­sen kiristämi­nen ja han­k­in­ta­meno-olet­ta­mas­ta luopuminen.

    Lisäk­si resurssivero­jen käyttöönotto.

    Noil­la voisi muut­taa tilannetta…

    Vastaa

71. Osmo Soin­in­vaara:
    Sul­je­taan veroparati­isi­maat (yleen­sä pieniä saaria) jrä­jestelmän ulkop­uolelle. Siis piuhat irti. Tai tehdään kon­serni­jär­jeste­lyt, jot­ka ulot­tuvat veroparati­i­sei­hin kiel­letyk­si. Yhdys­val­loista löy­tyy lain­säädän­töä koskien Kuubaa.

    Virossa yri­tysvero on 0%. Siis kytketään EUn jäsen Viro irti, Wikipedin mukaa nmyös Itä­val­ta ja Bel­gia ovat veroparati­ise­ja. Siis päää poik­ki, ratkaisee Hert­takuningatar asian. Pieniä saaria, siis voidaan kohdel­la kuin­ka vain. Seu­raavak­si ote­taan ne pienet maat, jot­ka ovat kuten saaria (esim. Suo­mi, jos­sa ei ole var­al­lisu­usveroa, siis näyt­tää veroparati­isil­ta). Piuhat vaan irti. Kaik­ki on sen jäl­keen kun­nos­sa ja jos ei ole, niin lisää piuho­ja irti.

    Vastaa

72. Vero­ker­tymään tui­jot­ta­mi­nen voi olla paha virhe. Tärkeäm­pää olisi olla huolis­saan siitä, mihin pääo­mat menevät. Jos esim. amerikkalaiset eläk­er­a­has­tot voivat kotout­taa osinkon­sa nol­llaveroil­la mut­ta Suomeen jäävistä voitoista verote­taan mil­tei puo­let, käytän­tö on aivan päin­vas­tainen kuin pitäisi. Kop:n Las­si­la sai aikoinaan tehdä mitä teki ilman seu­raa­muk­sia, ja mitään ei ole opittu.

    Vastaa

73. Rolling Heurlin:

    Seu­raavak­si ote­taan ne pienet maat, jot­ka ovat kuten saaria (esim. Suo­mi, jos­sa ei ole var­al­lisu­usveroa, siis näyt­tää veroparatiisilta).

    Jos kaik­ki maat, jois­sa ei ole var­al­lisu­usveroa tulk­i­taan veroparati­i­seik­si, tulee lis­tas­ta aika pitkä.
    Var­al­lisu­usvero on nimit­täin erit­täin harv­inainen, EU:ssa vain Ran­skas­sa on varsi­nainen varallisuusvero.

    Vastaa

74. Ulko­maille menevät osin­got saataisi­in hel­posti verolle siten, että kaikille osin­goille säädet­täisi­in lähde­vero pankki­tal­letusten tapaan.

    Vastaa

75. Tim­oT::

    Ulko­maille menevät osin­got saataisi­in hel­posti verolle siten, että kaikille osin­goille säädet­täisi­in lähde­vero pankki­tal­letusten tapaan.

    No ei saataisi!
    Suomel­la on kah­den­välisiä verosopimuk­sia kym­me­nien val­tioiden kanssa. Näis­sä verosopimuk­sis­sa määritel­lään kuin­ka ulko­maille meneviä osinko­ja verote­taan Suomes­sa, eikä sitä voi­da yksipuolis­es­ti Suomen säätämäl­lä ylimääräisel­lä verol­la muuttaa.
    Ole­mas­sa ole­vien verosopimusten muut­ta­mi­nen on usein erit­täin vaikeaa.

    Vastaa

76. Ei sit­ten kukaan edes ajat­tele vai­h­toe­htoa, jos­sa oikeasti las­ke­taan vero­ja? 😀 Pieni siivu pois pöhöt­tyneestä sosi­aalisek­torista, niin olemme kil­pailukykyisem­piä ja rahat riittävät.

    PS. Osmo, vero­laskel­mas­tasi puut­tui type­erän per­in­töveron osu­us, joka pitää jyvit­tää siihen. Sit­ten vielä kehdataan ihme­tel­lä, että kaik­ki kan­nat­ta­va siir­retään pois Suomesta.

    Vastaa

77. pekka:
    TimoT::

    No ei saataisi!
    Suomel­la on kah­den­välisiä verosopimuk­sia kym­me­nien val­tioiden kanssa. Näis­sä verosopimuk­sis­sa määritel­lään kuin­ka ulko­maille meneviä osinko­ja verote­taan Suomes­sa, eikä sitä voi­dayk­sipuolis­es­ti Suomen säätämäl­lä ylimääräisel­lä verol­la muuttaa.
    Ole­mas­sa ole­vien verosopimusten muut­ta­mi­nen on usein erit­täin vaikeaa.

    Eikös näis­sä kah­den­väli­sis­sä sopimuk­sis­sa säädel­lä sitä, että henkilöä ei verotet­taisi kah­teen ker­taan samas­ta tulosta? Eli tulon­saan­ti­maas­sa ja sit­ten asuin­maas­sa. Yleen­sä kai pääpe­ri­aate on, että aina verote­taan tulon lähtö­maas­sa. Sopimus sit­ten estää verot­tamisen asuin­maas­sa. Eli esim. Nokian osin­go­ista voidaan aivan hyvin per­iä lähde­veroa kaik­il­ta osin­gon­saa­jil­ta Suomes­sa. Sopimus sit­ten estää saman tulon verot­tamisen Amerikas­sa, jos amerikkalainen osin­gon­saa­ja halu­aa käyt­tää tätä sopimus­ta hyväkseen.

    Vastaa

78. JouniL:
    Mis­sä toke asuu? 

    Helzin­gin niemi­maal­la. Tämä liit­tyy mihin ja miten?

    Vastaa

79. toke: http://www.borderlinx.com/
    [OS: hark­itsin het­ken, julkaisenko tuo­ta, kos­ka minus­ta tässä main­os­te­taan lain­vas­taista menet­te­lyä. Mut­ta lie­nee hyvä, että tätä blo­gia luke­vat mah­dol­liset vira­nomaiset ovat selvil­lä, miten lakia kier­retään, ellei suo­ras­taan riko­ta. Liikei­deana on tar­jo­ta henkilölle vir­tu­aaliosoite Bri­tan­ni­as­sa, jonne tavarat “toimite­taan” ja sit­ten avus­taa niiden kul­jet­tamis­es­ta “omas­ta osoit­teesta” Bri­tan­ni­as­sa asi­akkaan todel­liseen osoit­teeseen Bri­tann­ian ulkop­uolel­la. Olen ymmärtänyt asian niin, että jos myyjä mitenkään osal­lis­tuu tuon kul­je­tuk­sen jär­jestämiseen, kyse on etäkau­pas­ta. Tässä kul­jet­ta­ja ja kaup­pa on määritel­ty eri juri­disik­di henkilöiksi.] 

    Ei ollut tarkoi­tus sen kum­mem­min main­os­taa, vaan tar­jo­ta ongel­man­ratkaisu. Vas­taavia on muitakin, mut­ta toi Bor­der­linx on kai suurimpia. Rek­isteröi­ty Bel­giaan ja täysin lail­lista hommaa.
    Ei se etäkaup­paa muuk­si muu­ta, jos välis­sä on yksi kuri­iri lisää.
    JA alvit mak­se­taan ihan samal­la taval­la kuin suo­raankin tilates­sa, mak­sa­jan maan mukaan. Ei siis pos­tiosoit­teen, johon paket­ti menee (ihan nor­maalia taas, siis eri toim­i­tus- ja veloitusosoite).
    Syy mik­si mon­et verkkokaup­pi­aat rajaa­vat toim­inta-aluet­taan johtuu han­kalista palautus‑, häviämis- ja rikkoon­tu­miski­is­toista ja täl­lä “väliosoit­teel­la” kier­retään tämä kaup­pi­aan itse luo­ma rajoite. Ihan samal­la taval­la kuin proxy-palve­limil­la kier­retään netis­sä has­su­jen oikeu­den­päätösten rajoituk­set. (Niin, Apo­tista päät­tävil­läkin on enem­män juridista kuin informaatioarkkitehtuurikoulutusta…)

    Vastaa

80. Tim­oT:

    Eli esim. Nokian osin­go­ista voidaan aivan hyvin per­iä lähde­veroa kaik­il­ta osin­gon­saa­jil­ta Suomes­sa. Sopimus sit­ten estää saman tulon verot­tamisen Amerikas­sa, jos amerikkalainen osin­gon­saa­ja halu­aa käyt­tää tätä sopimus­ta hyväkseen.

    Ei voi­da, esimerkik­si USAn verosopimuk­ses­sa on määritel­ty osin­gon mak­simivero osin­gon mak­sa­jay­htiön koti­maas­sa, yleen­sä 15%. Lisäk­si on usei­ta tapauk­sia, jois­sa vero on alem­pi, esimerkik­si eläk­er­a­has­toille 0%.

    Vastaa

81. Onpas tosi­aan erikoinen tämä Suomen ja Amerikan Yhdys­val­to­jen väli­nen verosopimus. Siel­lä on tosi­aan tarkoin määritel­ty osinko­jen vero­tus, mut­ta toisaal­ta sitä yhtiön tulosta, jos­ta osin­got mak­se­taan saa verot­taa täysin vapaasti. Ainakin yhtiön ja sitä kaut­ta osin­gon­saa­jien etu olisi, että meneteltäisi­in juuri päin­vas­toin. Nyt on ilmeis­es­ti ajatel­tu val­tioiden etua, mut­ta veroparati­isien mah­dol­lis­ta­man vero­su­un­nit­telun eli veronkier­ron takia on men­ty ojas­ta allikkoon.
    Jos verosopimuk­si­in ei halu­ta kajo­ta, niin näk­isin kak­si vai­h­toe­htoa, joil­la edes osin­gon­jaon ver­ran suuryri­tys­ten tulok­ses­ta jäisi verotet­tavak­si koti­maa­han. Voitaisi­in ensik­sikin muut­taa osakey­htiölakia niin, että ain­os­taan voit­to vero­jen jäl­keen voitaisi­in jakaa osinkoina. Näin yhtiöi­den pitäisi näyt­tää aina voit­toa, jos ne halu­a­vat jakaa osinkoa. Toinen vai­h­toe­hto olisi, että vero­laki­in tehtäisi­in määräys, jos­sa määrät­täisi­in, että yhtiön verotet­ta­va tulo on vähin­tään sen omis­ta­jilleen jaka­ma osiko lisät­tynä yhtiöveron määräl­lä. Näin osin­gon­jakoon pystyvä yri­tys mak­saisi aina myös veroa.
    Soin­in­vaaran ehdot­ta­ma malli kyl­lä ehkäi­sisi veronkier­toa, mut­ta oikeasti velka­isille yri­tyk­sille se olisi mah­do­ton. He jou­tu­isi­vat mak­samaan veroa myös mak­samis­taan koroista.

    Vastaa

82. Hen­ri Wei­jo:
    Bill Clin­tonin enti­nen työmin­is­teri Robert Reich, joka oli “niistä kahdes­ta Robertista” Clin­tonin hal­li­tuk­ses­sa (toinen oli Rubin) selkeästi se vasem­mis­to­laisem­pi, on jo pitkään ja äänekkäästi vaat­in­ut, että yri­tysvero pitää lakkaut­taa ja keskit­tyä enem­män tulovero­tuk­seen. Luin hänen kir­jansa Super­cap­i­tal­ism ja siinä hän perustelee asian pitkälti, mut­ta lyhykäisyy­dessään hänen perus­teen­sa ovat:

    In fact, the strongest argu­ments against cor­po­rate tax come from the left. They were most elo­quent­ly expressed by Robert Reich, the econ­o­mist who was con­sid­ered on the far left of Bill Clinton’s cab­i­net dur­ing his tenure as labour sec­re­tary. Cor­po­rate tax, he not­ed, is fun­da­men­tal­ly regres­sive: It shifts wealth to the rich. And not just because Gen­er­al Elec­tric avoids it and cor­ner shops don’t. Since cor­po­ra­tions do not phys­i­cal­ly exist, cor­po­rate tax is ulti­mate­ly paid by indi­vid­u­als – and, as many stud­ies have shown, those indi­vid­u­als tend to be the company’s work­ers more often than its share­hold­ers or executives.

    There is anoth­er strong argu­ment against cor­po­rate tax: It gives busi­ness­es far too much pow­er in pol­i­tics, law and soci­ety. As “tax­pay­ers,” cor­po­ra­tions are giv­en cit­i­zen-like rights in court and leg­is­la­tures; as financiers of the state, they are giv­en far too much lob­by­ing pow­er and influ­ence over leg­is­la­tion – almost oblig­a­tory giv­en their large tax­pay­ing role. The Cana­di­an doc­u­men­tary The Cor­po­ra­tion iron­i­cal­ly made the strongest argu­ment against cor­po­rate tax­a­tion. It turns cor­po­ra­tions into de fac­to humans, which is not healthy for democracy.

    –

    Niin, saat­taisi olla ihan fik­sua miet­tiä että jos vero­tu­lo­ja mak­se­taan vas­ta kun yri­tyk­ses­tä joku ihmi­nen saa tulo­ja, esimerkik­si osinko­ja mak­set­taes­sa. mah­dol­lis­taisi parem­min pro­gres­si­ivi­su­ut­ta, selkeyt­täisi varsinkin pienyrit­täjien vero­tus­ta ja ennen kaikkea ei antaisi yri­tyk­sille syitä olla tekemät­tä voit­toa ja investoi­da toimintaan.

    Pait­si, että yri­tysvoiton vero­tus on tul­lut tien­sä päähän, myös palkkavero­tus voitaisi­in keikaut­taa nurin.
    Tuloveron reali­nen tuot­to­han oikeasti muo­dos­tuu vain arvon­lisää tuot­tavas­ta työstä.
    Palka­nsaa­jat voitaisi­in kokon­aan siirtää veron tulou­tus­vas­tu­us­ta ja tasa­ta vero­tus­tarve palka­n­mak­sajien kesken. Hul­va­ton byrokra­tia ja kansalais­ten jokavuoti­nen itku saataisi­in päätökseen.
    Samal­la voitaisi­in luop­ua ns. pääo­man eri­lais­es­ta vero­tuk­ses­ta. Kaik­ki juridis­elle henkilölle mak­set­ta­va etu­us on samaa tuloa! Veron mak­saa tulon muo­dosta­ja. (niin kuin tänäkin päivänä)

    Virossa yri­tysvero on 0%. Osinko­ja verote­taan 20%.
    Olen saanut tietää, että byrokra­tia on vyörynyt Virossa yrit­täjien riesak­si, kun verot­ta­ja ei enää hyväksykään yri­tyk­sen kuluik­si lapin kelomökke­jä ja johto­ryh­män Bar­badok­sen kokouksia.
    Olisi lois­ta­va tilaisu­us myös Suomes­sa siiv­ota yri­tys­ten kulu­rakenne puh­taak­si piilote­tus­ta osingonjaosta!

    Vastaa

83. Tim­oT:

    Voitaisi­in ensik­sikin muut­taa osakey­htiölakia niin, että ain­os­taan voit­to vero­jen jäl­keen voitaisi­in jakaa osinkoina. Näin yhtiöi­den pitäisi näyt­tää aina voit­toa, jos ne halu­a­vat jakaa osinkoa.

    Mut­ta näin­hän se on jo nyt. Osinkoa voidaan jakaa vain ker­tyneistä jaka­mat­tomista voittovaroista.

    Vastaa

84. pekka:

    Mut­ta näin­hän se on jo nyt. Osinkoa voidaan jakaa vain ker­tyneistä jaka­mat­tomista voittovaroista.

    Osakey­htiöla­ki ei vain tai­da tun­tea käyt­tämääsi ilmaisua. Pääsään­töis­es­ti kaiken vapaan oman pääo­man saa halutes­saan jakaa.

    Vastaa

85. Tämä jäi vähän mieti­tyt­tämään. Ja mitä enem­män mietin, sitä vaku­ut­tuneem­pi olen tuos­ta aiem­min esit­tämästäni ajatuk­ses­ta, että korko­jen ei pitäisi olla vähen­nyskelpoisia eli veron pitäisi määräy­tyä liikevoitos­ta eli tulok­ses­ta ennen rahoi­tuser­iä. Täl­löin vero­su­un­nit­telun päälim­mäisik­si työkaluik­si jäi­sivät voiton mak­sami­nen palkkana ulos, mikä ei ole varsi­nais­es­ti ongel­ma, ja toisaal­ta pois­tot, joiden käyt­tämistä vero­su­un­nit­telu­un taas voi pitää hyvinkin perusteltuna. 

    Hie­man epäre­al­is­tisem­min, voisin harki­ta kan­nat­ta­vani yri­tys­ten verot­tamis­es­ta luop­umista kokon­aan, jos tilalle saataisi­in uskot­ta­va luon­nol­lis­ten henkilöi­den var­al­lisu­u­den todel­liseen arvoon perus­tu­va var­al­lisu­usvero. Tuol­laisen onnis­tu­mi­nen edel­lyt­täisi kyl­lä melko kovia toimen­piteitä ja ran­gais­tuk­sia veronkiertämisen suh­teen. Puhu­mat­takaan haasteista lis­taa­mat­toman yri­tyso­maisu­u­den todel­lisen arvon määrittämisessä.

    Vastaa

    1. tcrown
       Kysymys on siitä, mikä maa saa verot. Jos ulko­mai­ta ei olisi, voitaisi­in ajatel­la, että verote­taan vain yri­tys­ten omis­ta­jia hei­dän var­al­lisu­ud­estaan ja tulois­taan, eikä lainkaan yri­tyk­siä, mut­ta Suomen kaltainen ulko­mais­ten eläk­er­a­has­to­jen omis­ta­ma tytäry­htiö­talous, ei saisi vero­tu­lo­ja yri­tyso­maisu­ud­es­ta lainkaan.

       Vastaa

86. tcrown: Täl­löin vero­su­un­nit­telun päälim­mäisik­si työkaluik­si jäi­sivät voiton mak­sami­nen palkkana ulos, mikä ei ole varsi­nais­es­ti ongel­ma, ja toisaal­ta pois­tot, joiden käyt­tämistä vero­su­un­nit­telu­un taas voi pitää hyvinkin perusteltuna. 

    No, vielä kun yhden yön miet­ti, niin jäähän tuo­hon vielä nor­sun men­tävä siir­to­hin­noit­telu­aukko. Suo­ma­lainen yri­tys ostaa cay­man-saar­il­ta kolme lyi­jykynää a 10 miljoon­aa, ja liikevoit­to veroi­neen hävisi taivaan tuuliin.

    Vastaa

87. Mik­si sit­ten Suo­mi on tehnyt esim. Amerikan Yhdys­val­to­jen kanssa tuol­laisen itselleen epäedullisen vero­tus­sopimuk­sen? Sitä on vielä aivan viime vuosi­na muutet­tu noiden eläk­er­a­has­to­jen eduk­si. Hom­ma olisi toedel­la yksinker­tainen, jos esit­tämäni lähde­vero olisi instru­ment­tien joukossa.

    Vastaa

88. Ajat­telin implisi­it­tis­es­ti niin, että suo­ma­lais­ten luon­nol­lis­ten henkilöi­den var­al­lisu­ut­ta verotet­taisi­in riip­pumat­ta siitä mis­sä se on, ja tämän lisäk­si Suomes­sa sijait­se­vaa ulko­maises­sa omis­tuk­ses­sa ole­vaa var­al­lisu­ut­ta verotet­taisi­in kuten suo­ma­lai­somis­tuk­ses­sa olevaa. 

    Tuplavero­tuk­sen vält­tämisek­si voisi tietysti tarvit­taes­sa tehdä bilat­er­aal­isia verosopimuksia. 

    Mut­ta kyl­lä tämä taitaa olla oikeasti han­kala ongelma.

    Vastaa

89. tcrown:

    Ajat­telin implisi­it­tis­es­ti niin, että suo­ma­lais­ten luon­nol­lis­ten henkilöi­den var­al­lisu­ut­ta verotet­taisi­in riip­pumat­ta siitä mis­sä se on, ja tämän lisäk­si Suomes­sa sijait­se­vaa ulko­maises­sa omis­tuk­ses­sa ole­vaa var­al­lisu­ut­ta verotet­taisi­in kuten suo­ma­lai­somis­tuk­ses­sa olevaa. 

    Mah­dolli­nen var­al­lisu­usvero­tus (luku­unot­ta­mat­ta asun­to­ja ja kiin­teistöjä) on kan­sain­väli­sis­sä verosopimuk­sis­sa rajat­tu tapah­tu­vak­si omis­ta­jan vero­tuk­sel­lises­sa koti­val­tios­sa, joten sil­lä ei päästä käsik­si ulko­maisi­in omistajiin.

    Mik­si ihmeessä halu­aisit, että vero­tus kohdis­tu­isi omis­tamiseen eikä tuloihin?
    Var­al­lisu­usvero­tus­ta on erit­täin han­kala saa­da oikeu­den­mukaisek­si ja kat­tavak­si. Se poh­jau­tuu pakostakin arviovero­tuk­seen (läh­eskään kaikel­la omaisu­udel­la ei ole selkeää markki­nahin­taa). Kaikissa tähä­nas­ti­sis­sa yri­tyk­sis­sä var­al­lisu­usvero­tuk­sek­si vero­tus ei ole ollut kaikenkat­tavaa (paljon veros­ta vapautet­tu­ja poikkeuk­sia) ja tulok­se­na on ollut vero­su­un­nit­telua ja heikko verokertymä.
    Sik­si var­al­lisu­usvero onkin käytössä vain muu­ta­mas­sa OECD-maassa.
    Pääo­mat­u­lo­jen tulovero on paljon oikeu­den­mukaisem­pi ja selkeämpi tapa toteut­taa verotusta.

    Vastaa

90. pekka: Mah­dolli­nen var­al­lisu­usvero­tus (luku­unot­ta­mat­ta asun­to­ja ja kiin­teistöjä) on kan­sain­väli­sis­sä verosopimuk­sis­sa rajat­tu tapah­tu­vak­si omis­ta­jan vero­tuk­sel­lises­sa koti­val­tios­sa, joten sil­lä ei päästä käsik­si ulko­maisi­in omistajiin.

    Tuo­ta noin, tuol­laisel­la sopimuk­sel­la on var­masti jokin muukin syy ole­mas­saololleen kuin veroparati­isien mah­dol­lis­t­a­mi­nen. En kyl­lä kek­si mikä se voisi olla. Jos sel­l­aista syytä ei kuitenkaan ole, en näe mitään syytä mik­si moi­set sopimuk­set oli­si­vat nou­dat­tamisen arvoisia.

    pekka: Mik­si ihmeessä halu­aisit, että vero­tus kohdis­tu­isi omis­tamiseen eikä tuloihin?

    Min­un mielestäni on perustel­tua vähen­tää hyv­in­voin­nin tuot­tamiseen kohdis­tu­vaa veror­a­situs­ta. Työn tekemisen ja yri­tys­toimin­nan tulok­sen verot­ta­mi­nen ovat oikeas­t­aan viimeisiä asioi­ta joi­ta halu­aisin verottaa.

    pekka: Var­al­lisu­usvero­tus­ta on erit­täin han­kala saa­da oikeu­den­mukaisek­si ja kattavaksi.

    Minus­ta vaikut­taa siltä, että vero­tus­ta on erit­täin han­kala saa­da oikeu­den­mukaisek­si ja kat­tavak­si. Vero­ja mak­sa­vat ain­oas­taan ne, kenel­lä ei ole osaamista tai varaa niitä kiert… ei kun suunnitella.

    Vastaa

91. tcrown: Tuo­ta noin, tuol­laisel­la sopimuk­sel­la on var­masti jokin muukin syy ole­mas­saololleen kuin veroparati­isien mah­dol­lis­t­a­mi­nen. En kyl­lä kek­si mikä se voisi olla. Jos sel­l­aista syytä ei kuitenkaan ole, en näe mitään syytä mik­si moi­set sopimuk­set oli­si­vat nou­dat­tamisen arvoisia.

    Verosopimuk­set ovat ole­mas­sa, jot­ta kah­denker­tainen vero­tus väl­tet­täisi­in. Ulko­mail­la töitä tehnyt­tä ihmistä ei pidä verot­taa ulko­mais­es­ta eläk­keestä kah­teen ker­taan, joten val­tioiden pitää sopia siitä, kumpi verot­taa mis­säkin tilanteessa ja paljonko. Tai jos sekä Suo­mi että vaikka­pa Yhdys­val­lat verot­taisi­vat suo­ma­lais­ten yri­tys­ten yhdys­val­ta­laisille omis­ta­jilleen mak­samista osin­go­ista, ulko­maalaiset eivät sijoit­taisi Suomeen.

    Eri­tyis­es­ti sijoit­ta­jien kohdal­la vielä tilanne on se, että sijoi­tusten kil­pailukyvyn säi­lyt­tämisek­si vero­tus on syytä tehdä lähtöko­htais­es­ti sijoit­ta­jan maan perusteella.

    Verosopimuk­set ovat hyvin han­kalia ja mon­imutkaisia kapis­tuk­sia. Vaikka­pa yri­tys­ten voit­to­jen kotiut­ta­mi­nen ulko­mail­ta voi koh­da­ta aika mon­en­laisia vero­pros­ent­te­ja. Esimerkik­si suo­ma­laisen yri­tyk­sen kan­nat­taa yleen­sä tehdä voit­to mielu­um­min Suomes­sa kuin Yhdys­val­lois­sa, jos tavoite on jakaa raha Suomes­sa, mut­ta lop­putu­los riip­puu osaval­tios­ta ja jopa piirikunnasta.

    Min­un mielestäni on perustel­tua vähen­tää hyv­in­voin­nin tuot­tamiseen kohdis­tu­vaa veror­a­situs­ta. Työn tekemisen ja yri­tys­toimin­nan tulok­sen verot­ta­mi­nen ovat oikeas­t­aan viimeisiä asioi­ta joi­ta halu­aisin verottaa.

    Hyvien vero­muo­to­jen löytämi­nen on erit­täin vaikeaa, kos­ka kaik­ki verot hait­taa­vat. Yleisen talousvi­isauden mukaan var­al­lisu­u­teen perus­tu­vat verot ovat kier­ret­tävyyten­sä ja kan­nuste­vaiku­tuk­sen­sa vuok­si huono­ja. Poikkeuk­se­na tästä ovat kiin­teistöverot, kos­ka niitä ei voi kiertää oikein mil­lään tem­pul­la, ja kos­ka johdon­mukaises­ti jär­jestet­ty­inä ne vähen­tävät asun­toku­plien riskejä.

    Pääo­mat­u­lon verot­ta­mi­nen on herkkä laji. Oikeas­t­aan pääo­mat­u­lo pitäisi verot­taa samal­la vero­pros­en­til­la kuin työ, kos­ka sil­loin mitään puliveivaus­mah­dol­lisu­ut­ta ei syn­ny siihen. Toisaal­ta pro­gres­si­ivi­nen pääo­mat­ulovero on huono aja­tus, kos­ka osa pääo­mat­u­loista tuloutuu ker­ral­la, vaik­ka arvon­nousu syn­tyy hitaasti. (Esimerkkiä tästä asun­non myyntivoitto.)

    Lisäk­si pääo­mat­u­lon vero­tus on jos­sain määrin rikkaiden laji, jol­loin myös kier­tom­ah­dol­lisu­udet ovat huo­mat­tavasti laa­jem­mat. Suo­ma­laises­sa maise­mas­sa näyt­tää siltä, että 25 %:n pääo­mat­ulovero oli hyvin siedet­ty, nykyi­nen 32 % alkaa jo syödä veropo­h­jaa. Kiristys­varaa täl­lä het­kel­lä on alem­mas­sa pros­en­tis­sa, sen nos­to 32 %:iin tuskin naker­taa veropo­h­jaa, vaik­ka ham­pait­ten kiristys­tä siitä tuleekin.

    Työn vero­tuk­sen ongel­mat tun­netaan hyvin, niistä ei sen enempää.

    Välil­liset verot ovat yleis­es­ti varsin hyv­inä pidet­tyjä. Arvon­lisävero on tuo­toltaan suuri ja tasainen, mut­ta sil­läkin on ole­mas­sa jokin kipukyn­nys. Suomes­sa kiristys­varaa olisi ehkä alen­net­tu­jen verokan­to­jen hävit­tämisessä ja niiden viimeis­ten pros­ent­tiyk­sikköhen nos­tossa (25 %:iin), ei paljon muussa.

    Hait­taverot ovat myös oiva kapis­tus, kos­ka niis­sä vero­tuk­sen ikäviä sivu­vaiku­tuk­sia käytetään jopa hyväk­si. Kovin paljon uusia kohtei­ta meil­lä voi olla vaikea löytää. Ehkä yksi­ty­istalouk­sien sähkönkäyt­tö olisi sel­l­aista, jos­ta vielä voisi tin­kiä lisää vero­ja, mut­ta siinäkään ei saa olla liian nopea muutos.

    SInän­sä tietysti voidaan miet­tiä myös sitä, keneltä verot menevät. Jos tarvi­taan selvästi lisää rahaa, verot ote­taan keskilu­okalta. Köy­hillä ei ole, eikä rikkail­takaan kovin ihmeesti ole lisää otettavissa.

    Vastaa

92. Viherinssi: Verosopimuk­set ovat ole­mas­sa, jot­ta kah­denker­tainen vero­tus väl­tet­täisi­in.… ..Verosopimuk­set ovat hyvin han­kalia ja mon­imutkaisia kapistuksia. 

    Niin, turhaan­han niille juris­teille mak­set­taisi­in jos ne yksinker­taisia sopimuk­sia tek­i­sivät. Kieltäy­dyn silti näin ensim­mäisel­lä yri­tyk­sel­lä ymmärtämästä, mik­si Suo­mi ei voisi ilmoit­taa, että suo­ma­laisen enti­teetin vähim­mäisverokan­ta on suo­ma­lainen verokan­ta, ja tehdä kah­denkeskisiä sopimuk­sia aiheesta. Jos ruot­salainen tulee näyt­tämään verolipun, jol­la on mak­sanut Ruot­sis­sa var­al­lisu­usveron suo­ma­laisen pörssiy­htiön osakeomis­tuk­ses­ta, saa tuon vähen­tää suo­ma­lais­es­ta var­al­lisu­usvero­tuk­ses­ta, ja ero­tus jää Suomeen. Jos Cay­man-saar­il­ta ole­va vero­juristi yrit­tää samaa, paiskataan kohteliaasti niska-perse-otteel­la oves­ta ulos. 

    Viherinssi: SInän­sä tietysti voidaan miet­tiä myös sitä, keneltä verot menevät. Jos tarvi­taan selvästi lisää rahaa, verot ote­taan keskilu­okalta. Köy­hillä ei ole, eikä rikkail­takaan kovin ihmeesti ole lisää otettavissa.

    Näin Suomes­sa, ja näin se toiv­ot­tavasti myös pysyy. Mut­ta Yhdys­val­lois­sa kehi­tys on kyl­lä ollut aika hur­jaa viimeiset vuosikymmenet.

    Vastaa

93. Mat­ti Koho­nen: Tax Jus­tice Net­workissa me ajamme yri­tyk­sen kir­jan­pidon avaamista maako­htaiseen kir­jan­pitoon, jos­sa kaik­ki yri­tyk­sen toimet (voitot, liike­vai­h­to, henkilö­työvuodet, lainat, jne.) tulisi ker­toa maakohtaisesti. 

    Ja niin­hän kir­jan­pito jo tehdäänkin, ja voitot näytetään, ja verote­taan: maako­htais­es­ti. Siir­to­hin­noit­telus­sa saate­taan joskus yrit­tää jotain filunkia, mut­ta nekin ovat suo­raan kunkin maan verovi­ra­nomais­ten kat­sel­moitavis­sa ja kyseenalaistettavissa.

    Tämä ei kuitenkaan Tax Jus­tice Net­workin aktivis­teille kel­paa. Pitäisi saa­da poimia kir­sikat datasta.

    Vastaa