Voisiko perustulo korvata palkkasopimukset?

Kap­i­tal­is­min alkuaikoina ammat­tiy­hdis­tys­toim­inta ja lakko-oikeus oli­vat vält­tämät­tömiä, kos­ka muu­toin kansan­talouden kakus­ta aivan liian suuri osa olisi men­nyt pääo­mat­u­loi­hin ja pro­le­tari­aat­ti olisi jäänyt sin­nit­telemään eksistenssiminimille.
Peri­aat­teessa palkko­jen sääte­ly yleis­si­tovin sopimuksin lisää työt­tömyyt­tä, mut­ta tämä on kat­sot­tu hyväksyt­täväk­si hin­naksi siitä yhteiskun­nal­lis­es­ta oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta ja tasais­es­ta tulon­jaos­ta, jon­ka se tuot­taa. Vai tuottaako?

Tässä ainakin välil­lä oli vaikea sanoa, nos­ti­vatko vai lask­i­vatko tulosopimuk­set palkko­jen osu­ut­ta BKT:sta ver­rat­tuna tilanteeseen, jos­sa palkat oli­si­vat määräy­tyneet kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan markki­noil­la. Säädelti­inkö palkko­ja siis alas- vai ylöspäin? Se aika on kuitenkin men­nyt ohi. 

Se on selvä, että lakko-oikeus on vaikut­tanut palkka­jakau­maan siten, että pääo­maval­tai­sis­sa mut­ta lakoille haavoit­tuvis­sa yri­tyk­sis­sä palkko­ja on pystyt­ty nos­ta­maan korkeam­malle kuin muual­la. Onko tämä lisän­nyt vain vähen­tänyt yhteiskun­nal­lista oikeu­den­mukaisu­ut­ta, onkin sit­ten toinen kysymys. Kir­jas­ton­hoita­jien lakkoa ei kukaan huo­maisi pitkään aikaan, ja sik­si heil­lä on surkeat palkat. Onko lakkoaseen epä­ta­sais­es­ti jakau­tunut voima lisän­nyt palka­nsaa­jien välistä eriarvoisuutta? 

Tehdään­pä epä­sopi­va kysymys. Voisiko perus­tu­lo kor­va­ta työehtosopimukset?

Olete­taan, että palkko­jen määräy­tymi­nen vapaasti markki­noil­la lisäisi tulo­ero­ja yhteiskun­nas­sa. Vas­taavasti perus­tu­lon korot­ta­mi­nen vähen­täisi tulo­ero­ja. Olisiko vapaasti määräy­tyvien palkko­jen maail­mas­sa mah­dol­lista päästä samaan tulo­jakau­maan perus­tu­lon avul­la kuin työe­htosopimusten maail­mas­sa ilman perus­tu­loa? Samal­la tulo­jakau­mal­la tarkoi­tan siis tulo­jakau­maa yleis­es­ti, esimerkik­si Gini-ker­toimel­la mitat­tuna. Alako­htais­es­ti tulisi muu­tok­sia. Kir­jas­ton­hoita­jat voit­taisi­vat ja paper­i­työläiset sekä liiken­ne­len­täjät häviäisivät. 

Jos työ­markki­nat toimi­si­vat, tulon­jaon tasaami­nen perus­tu­lol­la ja palkko­jen määräy­tymi­nen markki­noil­la johtaisi parem­paan työl­lisyy­teen ja sitä kaut­ta korkeam­paan tulota­soon. Työ­markki­nat toimi­si­vat parem­min, joten työt­tömyysa­loil­ta siir­ryt­täisi­in herkem­min työvoima­pu­lan aloille. Nythän vain työt­tömik­si joutuneil­la on intres­si vai­h­taa alaa. He taas eivät ehkä ole otol­lis­in­ta työvoimaa sille uudelle alalle.

Etelä-Suomen suuris­sa kaupungeis­sa tämä voisi toimia, mut­ta ei haja-asu­tusalueil­la, joil­la yksi työ­nan­ta­ja olisi liian voimakkaas­sa ase­mas­sa. Ei se oikein toimisi myöskään työ­markki­noil­la, jot­ka koulu­tus on pirstaloin­ut pieniksi työ­markki­noik­si. Tulisi yhteiskun­nalle aivan liian kalli­ik­si, että se jou­tu­isi kom­pen­soimaan sika­maisen matalia palkko­ja voimakkail­la tulon­si­ir­roil­la. Enem­mistön osalta tämä toimisi, mut­ta vähem­mistön osa olisi kohtu­ut­toman kur­ja. Pait­si tietysti jos perus­tu­lo olisi niin korkea, että olisi aidosti mah­dol­lista kieltäy­tyä huonoista työehdoista. 

Silti olen sitä mieltä, että vero­tus ja tulon­si­ir­rot joutu­vat otta­maan tulon­jaon tasaisu­ud­es­ta suurem­man vas­tu­un, kos­ka palkko­jen sään­te­ly työe­htosopimuksin ja lakko-oikeu­den avul­la tulee menet­tämään merkitystään. 

83 vastausta artikkeliin “Voisiko perustulo korvata palkkasopimukset?”

  1. On tot­ta, että lakko­jen vaiku­tus palkkauk­seen tulee vähenemään.

    Lakko suomes­sa ei pure, jos fir­ma toimii globaal­isti ja omis­tus on jakaan­tunut pörssis­sä (vieläpä globaalisti).

    Paperi- ja met­al­li­työläisille lakoista on ollut apua. Mon­et muut ovat hyö­tyneet tupo­jen vanavedessä hei­dän saavutuksistaan.

  2. “Kir­jas­ton­hoita­jien lakkoa ei kukaan huo­maisi pitkään aikaan, ja sik­si heil­lä on surkeat palkat. Onko lakkoaseen epä­ta­sais­es­ti jakau­tunut voima lisän­nyt palka­nsaa­jien välistä eriarvoisuutta? ”

    Eniten lakkopäiviä per jäsen taitaa olla lääkäreillä.

    Toisaal­ta mik­si pitäisi sal­lia työ­nan­ta­jien monipuo­li­nen jär­jestäy­tymi­nen mut­ta kieltää se työtekijöiltä ?

    Sää­ty­talon hal­li­tus­neu­vot­telui­hin kel­paa­vat tuo jäl­keen vain työ­nan­ta­jien edustajat ?

    Työe­hdot eivät ole myöskään vain palkkaa vaan työ­tur­val­lisu­u­us ja muukin työhyv­in­voin­ti on osa ay-toimintaa.

    Lopete­taanko työ­suo­jelukin vai kor­vataanko se Brysslistä tulevil­la yksi­tyisko­htaisil­la määräyksillä?

    Lopetaan paikalli­nen sopimi­nen kokon­aan ja siir­ry­tään työ­nan­ta­jien yksipuolisen saneluun?

  3. Onhan tätäkin asi­aa tutkittu
    Uusim­mis­sa empi­iri­sis­sä tutkimuk­sis­sa on päädyt­ty siihen, että min­imi­palkoil­la on aiem­min luul­tua pienem­piä negati­ivisia vaiku­tuk­sia työl­lisyy­teen. Jois­sakin tapauk­sis­sa min­imi­palkko­jen nosto
    on jopa paran­tanut työl­lisyyt­tä (Lähde Card ja Krueger 1995; Dube et al. 2007; Hys­lop ja Still­man 2007 http://www.vatt.fi/julkaisut/uusimmatJulkaisut/julkaisu/Publication_6093_id/886).

    Näis­sä tutkimuk­sis­sa hyö­dyn­netään min­imi­palkko­ja koske­vaan lain­säädän­töön tehtyjä muutoksia,jotka ovat esimerkik­si kohdelleet eri taval­la Yhdys­val­to­jen eri osavaltioita.

    Täl­lais­ten muu­tosten avul­la voidaan aiempaa
    luotet­tavam­min arvioi­da minimipalkkojen
    vaiku­tuk­sia eri­tyis­es­ti työllisyyteen

  4. Kir­jas­ton­hoita­jil­la on huonot palkat, kos­ka heikäläisil­lä ei ole kuin julkiset työ­markki­nat. Vähän niin kuin sairaan­hoita­jil­la mut­ta vielä enem­män kuten eräs Osmo voisi sanoa aiem­pi­en kir­joi­tusten­sa perus­teel­la päätellen.

    Kiinas­sa, muuten, palkat ovat yli kaksinker­tais­tuneet joka vuosikym­men viimeiset noin 30 vuot­ta. Kiina on kuitenkin maail­man kap­i­tal­is­tisin kom­mu­nis­ti­maa, jos­sa vapaat ammat­tili­itot kielletty.

  5. Ay-liike on tul­lut tien­sä päähän jo aikaa sit­ten mut­ta siitä huoli­mat­ta vain yrit­tää kovasti sotkea tämän yhteiskun­nan kehittymistä.

    Ay-liike aiheut­taa nykyisel­lään vain tuho­ja eikä raken­na mitään. Erit­täin haitalli­nen jär­jestelmä. Onnek­si nuoriso alkaa olla sen­ver­ran fik­sua etteivät enää automaat­tis­es­ti liity sosialistiseuraan.

  6. Ay-liike aiheut­taa nykyisel­lään vain tuho­ja eikä raken­na mitään.

    Halu­an var­muu­den vuok­si sanoa, että olen asi­as­ta eri mieltä. Ay-liik­keen tärkein posi­ti­ivi­nen vaiku­tus on työ­paikoil­la, kos­ka yksit­täi­nen työn­tek­i­jä olisi suo­ja­ton työ­nan­ta­jan mieli­v­al­taa vastaan. 

    Teol­lis­tu­misen alku­vai­heessa min­imi­palkat ja lakoil­la saadut palkanko­ro­tuk­set paran­ta­vat työl­lisyyt­tä jaka­mal­la ostovoimaa laa­jem­malle. Jos työläisil­lä ei ole varaa ostaa auto­ja, ei auto­ja kan­na­ta valmis­taa. Jälki­te­ol­lises­sa yhteiskun­nas­sa näyt­täisi siltä, että palkko­jen nos­t­a­mi­nen markki­nahin­nan yläpuolelle tuot­taa työt­tömyyt­tä — mut­ta sil­lä on mui­ta posi­ti­ivisia merkityksiä.

  7. Tämän vuosi­tuhan­nen hyödyt­tömin lakko oli lääkäri­lakko. Taulukkopalkko­ja saati­in kyl­lä nos­te­tuk­si, mut­ta juuri kukaan ei saa taulukkopalkkaa. Lääkärei­den palkat määräy­tyvät markki­noil­la kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan. Jos tekee lääkärei­den palkkata­sos­ta aikasar­jan, lakon jäl­keen on pieni kohouma yläöspäin, mut­ta pian käyrä palaa trendiinsä.

  8. Perus­tu­lo ei ole pelkkää matem­ati­ikkaa. Se toisi tur­val­lisu­ut­ta, jon­ka suo­jis­sa mon­en elämän­hallinta var­masti paranisi. “Henk­i­nen kyn­nys” tart­tua toimeen laskisi. 

    Perus­tu­lo ei laiskistaisi vaan aktivoisi. Ne, joil­la on määräaikaiset tai muuten epä­var­mat työ­suh­teet, uskaltaisi­vat suun­nitel­la elämään­sä vähän enem­män eteenpäin. 

    Pienel­läkin perus­tu­lol­la pääsee yli lyhytkestois­t­en vaikeuk­sien. Luo­van työn tekemiseen perus­tu­lol­la olisi toden­näköis­es­ti suurin vaiku­tus. Pelisu­un­nit­teli­jat, taiteil­i­jat, kir­jail­i­jat ja auto­tal­li-fir­mo­jaan perus­ta­vat saisi­vat jotakin, jon­ka varas­ta ponnistaa.

    Onko Suomel­la varaa hylätä perus­tu­lo? Asi­as­ta pitäisi nyt juuri keskustel­la lehtien etu­sivuil­la ja hal­li­tus­ta­sol­la, ei pelkästään tääl­lä Soin­in­vaaran blo­gis­sa. Tule­vaisu­udessa työl­lisyysas­teen on olta­va korkea, muuten ei mis­tään tule mitään.

  9. Suomes­sa on täysin kat­ta­va työlain­säädän­tö eikä työn­tek­i­jä ole työ­nan­ta­jan armoil­la vaik­ka ei ay-liik­keeseen mak­sa pen­niäkään. Työt­tömyyskas­sa mak­saa vajaan satasen vuodessa ja se riit­tää turvaksi.

  10. Muis­te­taan kuitenkin, että jär­jestäy­tymis­va­paus on ihan peru­soikeus ja Suo­mi on siihen sitoutunut myös kan­sain­välis­ten sopimusten kaut­ta. Oikeus toimia, sopia, men­nä lakkoon jne. kollek­ti­ivise­na joukkona on osa järjestäytymisvapautta. 

    Ei ole esit­tää tutkimusti­etoa, mut­ta niis­sä mais­sa, jois­sa palkoista sovi­taan enim­mäk­seen kollek­ti­ivi­sis­sa työe­htosopimuk­sis­sa, tulo­erot näyt­täi­sivät ole­van pienem­mät. Osa näkee tämän oikeu­den­mukaise­na, osa ei. 

    Ns. lakkoaseen voimaan vaikut­taa eniten se, kuin­ka hel­posti työn­tek­i­jä voidaan kor­va­ta ulkop­uolisel­la rikku­ri­työvoimal­la. Esimerkik­si kau­pan alal­la kukaan ei oikeas­t­aan huo­man­nut lakkoa, kos­ka kau­pat täytet­ti­in ulkop­uolisel­la vuokratyövoimal­la lail­lisen lakon aikaan. Lääkäre­itä ei niin vain kor­va­ta, tai sit­ten lääkäreil­lä on niin suuri ammatill­i­nen yhteishen­ki, ettei siel­lä joko koeta asial­lisek­si puut­tua ulkop­uolis­ten kol­le­goiden asioi­hin men­emäl­lä rikku­ri­työhön tai sit­ten siihen ei ole taloudel­lista pakkoa. 

    Minus­ta perus­tu­lo ei voisi edes teo­ri­as­sa kor­va­ta työe­htosopimuk­sia. Perus­tu­loa itsessään en sen sijaan vastusta.

  11. Tuli­pa muuten vielä sel­l­ainen mieleen, että jos perus­tu­lo kor­vaisi työe­htosopimuk­set, ei olisi myöskään työrauhavelvoitet­ta. Työrauhavelvoite seu­raa työe­htosopimuk­sista, joi­hin kohdis­tu­vat lakot ovat TES:n voimas­sa ollessa lait­to­mia. Työrauhavelvoite ei perus­tu laki­in, vaan sopimukseen. 

  12. Osmo: “Kap­i­tal­is­min alkuaikoina ammat­tiy­hdis­tys­toim­inta ja lakko-oikeus oli­vat vält­tämät­tömiä, kos­ka muu­toin kansan­talouden kakus­ta aivan liian suuri osa olisi men­nyt pääo­mat­u­loi­hin ja pro­le­tari­aat­ti olisi jäänyt sin­nit­telemään eksistenssiminimille.”

    Miten niin alkuaikoina? Tilanne on edelleen sama.
    Ain­oa uusi piirre on ay-liik­keen (ja demarei­den) halu rajoit­taa palkkake­hi­tys­tä TUPOil­la — niitä kai voi syyt­tää suo­ma­lais­ten matal­ista palkoista, sil­lä nehän solmi­taan aina pien­im­män yhteisen nimit­täjän tasol­la. Kummallista!

  13. juge: “Onnek­si nuoriso alkaa olla sen­ver­ran fik­sua etteivät enää automaat­tis­es­ti liity sosialistiseuraan.”

    Sosial­is­tiseu­raanko? Ay-liik­keen jäsenistä ehkä kol­mannes on vasem­mis­to­laisia, jos enää sitäkään. Selit­tääköhän juuri tämä ay-liik­keen halun rajoit­taa palkko­ja TUPOilla?

  14. Lääkärei­den palkkata­so on noin kak­si ker­taa sairaan­hoita­jien palkkata­so. Kauhean epäoikeu­den­mukaise­na on tätä tulo­eroa pitäisi.

    Kir­jas­ton­hoita­jan palkkata­son nos­t­a­mi­nen on johtanut kah­teen asi­aan — kir­jas­to­jen tuot­tavu­ut­ta lisätään laina-automaateil­la, kar­si­mal­la kir­j­ka-han­k­in­to­ja ja auki­oloaiko­ja. Äärim­mil­lään meil­lä voi olla hyvin ansait­se­vat kir­jas­ton­hoita­jat, mut­ta ilman kirjastoa.

    Markki­noil­la määräy­tyvä palkkata­so ohjaa myös ihmis­ten val­in­to­ja, mikä on hyvä asia. Nuori voi pohtia suun­tau­tu­ako kir­jas­ton­hoita­jak­si vai tietotekni­ikkaan (tiedonhaku­un jne.). Palkkata­so ohjaa kohti tietotekni­ikkaa, jol­loin yhteiskun­ta hyötyy.

    Palkkaansa surkean pienenä pitävälle kir­jas­ton­hoita­jalel taas tämä voi olla vih­je siitä, että kan­nat­taa kehit­tää omaa osaamis­taan johonkin suun­taan ja etistyyä tuot­tavampi­in tehtäviin.

    Ääret­tömän sol­i­daaru­inen palkkapoli­ti­ik­ka johtaa jäykkään ja epäoikeuiden­mukaiseen yhteiskun­taan, jos­sa ei ole mah­dol­lisuuk­sia vaikut­taa omaan elämäänsä. 

    Entä jos joku halu­aa olla kir­jas­ton­hoita­ja? No, sil­loin palkkaus on osa tiedos­sa ole­vaa työym­päristöä, mikä ei estäne ole­mas­ta silti onnellinen.

    Suomen met­sä­te­ol­lisu­u­den kil­pailutek­i­jöistä puu on kallista, työvoima on kallista, enge­ria on hal­paa (euroop­palaisit­tain). Tämä on ohjan­nut mestäe­tol­lisu­ut­ta kehit­tämään voimakkaasti automaa­tio­ta (kor­vaa­maan työvoimaa) ja hyö­dyn­tämään puu­raa­ka-aineen tarkasti, mut­ta käyt­tämään paljon energiaa. 

    Min­imi­palkko­jen ja palkkata­son nos­to johtaa innovoimaan toim­inta­malle­ja, jois­sa työvoimakus­tan­nuk­set ovat pienet — rav­in­tolan seiso­va pöytä, astioiden palau­tus, itsepa­lvelukas­sat, nettipankki…

    Työn­tek­i­jäl­lä on valit­ta­vana jät­täy­tyä kokon­aan pois työek­lämästä tai kohen­taa omaa osaamis­taan (kil­pailukykyä, tuot­tavu­ut­ta) vas­taa­maan kohoneen tason vaatimuksia.

    AY-liike tun­tuu aina jokus uno­hta­neen, että reaali­palkat voivat nous­ta vain tuot­tavu­u­den noustes­sa. TUPO taval­laan pakoit­ti kaik­ki alat olet­ta­maan samaa tuot­tavu­u­den nousua, mikä ei ole mahdollista.

    Ode, mil­lainen on sius­ta hyväksyt­tävä tuloero?

    Nyky­isin yhteiskun­nan minim­i­t­u­lota­so on asum­is­tuki­neen siinä 12 000 eur/vuoksi min­imi­palkkata­so sopimusa­loil­la on noin 20 000 eur/vuosi. Noin 300. entien ansait­se­van tulot ovat 300 000 eur/vuosi, siinä 15 ker­taa enem­män kuin perustyössä oleva.

  15. Raimo K, jäsenistä sosial­is­te­ja on ehkä vähem­mistö mut­ta se ei muu­ta sitä mik­sikään että ne jär­jestöt itsessään ovat sosialistisia.

    SAK:n palkkalis­toil­la tuskin on kovin mon­taa kapitalistia.

  16. Ay-liik­keen jäsenistä ehkä kol­mannes on vasem­mis­to­laisia, jos enää sitäkään. Selit­tääköhän juuri tämä ay-liik­keen halun rajoit­taa palkko­ja TUPOilla?

    Suomes­sa kaikkein parhait­en jär­jestäy­tynyt­tä työvoimaa ovat akavalaiset. Meil­lä jär­jestäy­tymisas­te on n. 90%. Suurim­mat liitot ovat OAJ, TEK, UIL ja Lääkärili­it­to (muis­taak­seni). Ja voin vaku­ut­taa, etteivät nämä liitot ole asen­teil­taan eri­tyisen vasem­mis­to­laisia. Meil­lä valvotaan etu­ja, ei raken­neta utopiaa.

  17. juge: “Suomes­sa on täysin kat­ta­va työlain­säädän­tö eikä työn­tek­i­jä ole työ­nan­ta­jan armoil­la vaik­ka ei ay-liik­keeseen mak­sa pen­niäkään. Työt­tömyyskas­sa mak­saa vajaan satasen vuodessa ja se riit­tää turvaksi.”

    Aivan. Ja jokainen voi itse palkata juristin, jos joutuu lait­tomasti irti­san­otuk­si — ja kyl­lä yleinen oikeusavus­ta­ja aina työ­nan­ta­ja­jär­jestön juris­tille pärjää.
    Ja mik­siköhän työ­nan­ta­jat ovat jär­jestäy­tyneet? Turhaa kai sekin?

  18. “Suomes­sa on täysin kat­ta­va työlain­säädän­tö eikä työn­tek­i­jä ole työ­nan­ta­jan armoil­la vaik­ka ei ay-liik­keeseen mak­sa pen­niäkään. Työt­tömyyskas­sa mak­saa vajaan satasen vuodessa ja se riit­tää turvaksi.”

    Heh, oletkos koskaan kokeil­lut käräjöidä työoikeudel­li­sis­sa asiois­sa ilman liiton apua? Kalli­ik­si tulee, kun oikeustur­vavaku­u­tus­ta ei juuri täl­laisille keis­seille yksi­ty­ishenkilö saa. Ilman ay-liiket­tä Suomes­sa tuskin muuten olisi edes niitä työttömyyskassoja.

    Itse asi­as­sa yksi ay-liik­keen suurista eduista on ollut sen poli­it­ti­nen vaiku­tus­val­ta ja paine, joka on hillinnyt elinkei­noelämän vahin­gol­lisimpia poli­it­tisia pyrkimyk­siä (esim. palkko­jen leikkaus­ta ostovoiman kus­tan­nuk­sel­la ja tulo­ero­jen kas­vat­tamista ylipään­sä). Uusi yhdys­val­ta­lainen opus jopa nos­taa ay-liik­keen muren­e­misen yhdek­si merkit­tävim­mistä syistä var­al­lisu­usero­jen kasvu­un 1970-luvul­ta läh­tien: http://www.economist.com/blogs/democracyinamerica/2010/09/winner-take-all_politics

  19. “Heh, oletkos koskaan kokeil­lut käräjöidä työoikeudel­li­sis­sa asiois­sa ilman liiton apua”

    Kyl­lä olen. Tai itse asi­as­sa kävi niin että ei tarvin­nut edes käy­dä käräjil­lä kos­ka laista löy­tyi kaik­ki täysin selväl­lä suomenkielellä.

  20. ” Ja jokainen voi itse palkata juristin, jos joutuu lait­tomasti irti­san­otuk­si – ja kyl­lä yleinen oikeusavus­ta­ja aina työ­nan­ta­ja­jär­jestön juris­tille pärjää”

    Paljon halvem­paa palkata juristi 20 vuo­den välein kuin mak­saa liiton mak­su­ja. Ja jos voit­taa keissin­sä niin eipä tuo lakimies mitään maksa.

  21. Juge: “Raimo K, jäsenistä sosial­is­te­ja on ehkä vähem­mistö mut­ta se ei muu­ta sitä mik­sikään että ne jär­jestöt itsessään ovat sosialistisia.
    SAK:n palkkalis­toil­la tuskin on kovin mon­taa kapitalistia.”

    Kap­i­tal­is­tit eivät olekaan palkkalis­toil­la, hehän elävät pääomatuloillaan.
    SAK:n ohjelmista ei sosial­is­mia löy­dy, tämä palkkake­hi­tyk­sen jar­rut­ta­mi­nen TUPOil­la on pikem­minkin uusliberalismia.
    Kuka viimek­si on esit­tänyt tuotan­tovä­linei­den yhteiskun­nal­lista omis­tus­ta (=sosial­is­mia)? Ei liene tapah­tunut viimeisim­män 50 vuo­den aikana?

  22. “Kyl­lä olen. Tai itse asi­as­sa kävi niin että ei tarvin­nut edes käy­dä käräjil­lä kos­ka laista löy­tyi kaik­ki täysin selväl­lä suomenkielellä.”

    Minä olen käynyt oikeusju­tu entistä työ­nan­ta­jaa vas­taan ja voitinkin jutun.
    Mut­ta jos liit­to ei olisi ollut häviön taku­umiehenä niin käymät­tä olisi jäänyt.

    Nokian tapaus osoit­ti, että kil­pail­e­vat yri­tyk­setkin liit­toutu­vat toisen fir­man työn­tek­i­jöitä vastaan.

    Toim­i­tusjo­hta­jien ja hal­li­tusten jäsen­ten sol­i­daarisu­us on rikkumaton.Heidän yheti­nen etu on pitää työvä­ki kurissa.

    Työelämäkin on raadol­lista eikä se henkilön pätevyys, tuot­tavu­us ym seikat ole niitä tärkeimpiä asioita

    Fir­mat har­joit­ta­vat aina yhteistyötä, kun niille on siitä hyö­tyä .Pankitkin ovat keskit­täneet rahan­jakelun yhteisi­in automat­tei­d­hin, sil­loin ei tarvitse kil­pail­la palvelulla

  23. Tosi­aankaan kir­jas­toala ei ole hyvin palkat­tua. Tiedän asian, kun lukion jäl­keen 7 vuo­den tietokonealan opiskelun perus­teel­la (teknilli­nen koulu + lukuisia alan kursse­ja) ja 20 vuo­den työkoke­muk­sen jäl­keen min­ulle tar­jot­ti­in työkkäristä Van­taan kir­jas­toon joutomiehen työ­paikkaa, asum­istuen, toimeen­tu­lotuen ja 200 euron ekstral­la yhteensä
    ( 270 + 419 + 200 = 889 e per kk netto).

    Eli minä en ymmär­rä sitä mitä työvoimavi­ra­nomainen näki osaamises­sani sel­l­aista, että koulu­tuk­sel­lani ja työkoke­muk­sel­lani olisi edis­tet­ty kir­jas­ton palvelu­ja veronmaksajilleen. 

    Mut­ta on se täysin väärin, että kir­jas­toalan ammat­ti­laiset tien­aa­vat net­tona n. 2–3 ker­taa sen, mitä min­ulle tar­jot­ti­in kir­jas­toalalle täysin alaa tun­tem­at­tona. Toden­näköis­es­ti työni olisi ollut kir­jas­toon palautet­tu­jen kir­jo­jen hyllättämistä.

    Mut­ta olin aikoinani vien­ti­te­ol­lisu­u­den palveluk­ses­sa ulko­mai­sis­sa pro­jek­tiko­hteis­sa, että luul­tavasti min­unkin työn tulok­sil­la on mak­set­tu kun­nal­lisen alan palkkoja.

  24. Kun Aka­teemises­sa Talous­blo­gis­sa pyöritelti­in perus­tu­loa niin yksi huole­nai­he oli se, että perus­tu­lo houkut­telisi populismiin:

    Itseäni askar­rut­taa perus­tu­los­sa juuri tämän lois­ta­van yksinker­taisu­u­den pitkän aikavälin “polit­i­cal econ­o­my” vaiku­tuk­set. Voisiko olla, että yhteen numeroon kiteytet­ty tulon­jakopoli­ti­ik­ka myös foku­soi poli­it­tiset vas­takkainaset­te­lut paljon yksioikoisem­mik­si. Pahim­mas­sa ske­nas­sa meil­lä on parin vuosikymme­nen päästä perus­tu­lop­uolue, jon­ka ain­oa tavoite on nos­taa perustuloa. 

    Suo­ma­lainen poli­it­ti­nen keskustelu varsinkin talouden osalta on men­nyt aivan käsit­tämät­tömän banaa­lik­si ja koukeroisek­si. Ehkä tästä syys­tä juuri maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka kiin­nos­taakin kansaan niin paljon, kos­ka se on freimat­tu täl­lä het­kel­lä sopi­van yksinker­taisek­si. Mut­ta kuka jak­saisi innos­tua jostain kestävyys­va­jeesta tai talouden viidakon raivaamisesta? 

    Mut­ta jos perus­tu­lo + tasavero tulisi Suomeen niin sen jäl­keen ei tarvit­sisi liikaa arvuutel­la eduskun­tavaalien teemo­ja. Kaikkien puoluei­den olisi käytän­nössä pakko ilmoit­taa ennen vaale­ja mikä olisi puolueen mielestä sopi­va taso molem­mille eikä tur­vau­tua mihinkään bud­jet­ti­raami­lat­teuk­si­in. En ihan jaa AT:n pes­simis­miä ja polit­i­cal econ­o­my ‑kauhuske­naar­i­o­ta, sen sijaan uskon että olisi erit­täin hyvä, että poli­it­tises­sa keskustelus­sa olisi tämän myötä kak­si todel­la kuumaa keskustelu­nai­het­ta ja kiintopistettä.

  25. “Kaikkien puoluei­den olisi käytän­nössä pakko ilmoit­taa ennen vaale­ja mikä olisi puolueen mielestä sopi­va taso molem­mille eikä tur­vau­tua mihinkään budjettiraamilatteuksiin. ”

    Tuo olisi kyl­lä oikein hyvä jut­tu. Minus­ta tuos­sa logi­ikas­sa on kuitenkin yksi valitet­ta­va pieni reikä, nimit­täin ole­tus siitä, että puolueet esit­tävät real­is­tisia talouslin­jauk­sia ennen vaaleja.

    Ja valitet­tavasti sekin saat­taa olla ihan real­isti­nen ske­naario, että puolueet innokkaasti lask­i­si­vat vero­pros­ent­tia ja nos­taisi­vat perus­tu­loa juuri ennen vaale­ja. Niin­hän se nimit­täin menee, että ikävät asi­at tehdään vaa­likau­den alus­sa ja kivat lopus­sa. (Tosin nyt odot­te­len henkeäni pidätellen, josko kuusikos­ta kajah­taisi niitä ikäviä edes näin aluksi…)

  26. Hen­ri, perus­tu­lop­uolueen etu olisi olla tap­pa­mat­ta kul­ta­mu­nia muni­vaa han­hea ja sen äänestäjien kan­nustin olisi pienempi.

    Nykyti­la, jos­sa on sato­jen etuuk­sien tilkkutäk­ki, muo­dostaa pieniä ryh­miä, joiden etu on loba­ta aggres­si­ivis­es­ti oman etuuten­sa kas­vat­tamisek­si ja säi­lyt­tämisek­si han­hes­ta piit­taa­mat­ta. “Julkisen valin­nan teo­ria” käsit­telee nimeno­maan tätä ilmiötä. Sik­si lakien kuten tulon­si­ir­to­jen tulisi olla mah­dol­lisim­man universaaleja.

  27. Perus­tu­lon kään­töpuole­na on ihan jumala­ton mar­gin­aaliv­ero jo keskituloilla. 

    Jos rajat­ulovero aset­tuisi tuo­hon talous­blo­gis­sa väläytet­tyyn vihrei­den mallin asteikon yläpäähän 55 pros­ent­ti­in (http://blog.hse-econ.fi/?p=980), niin eipä paljoa kan­na­ta ylimääräistä pon­nis­tel­la kun kau­pas­sa nap­sais­taan heti 23%. Eli kun saat palkan ja ostat tiski­har­jan, val­tio vetää välistä n. 75%. 

    Aivan var­masti mar­gin­aaliv­eron pomp­paus nykyis­es­tä 38,5 -> 55% esimerkik­si 2400 e / kk ansait­sevil­la näkyisi.

    Keski­t­u­loisen kan­nat­taisi siir­tyä enem­män ja enem­män itsepa­lvelu­un ja har­ti­a­pankki­rak­en­tamis­es­takin tulisi entistä houkut­tel­e­vam­paa, kun sen voisi tehdä näp­pärästi perus­tu­lol­la (jos vain työ­nan­ta­ja suos­tuu tun­tien vähentämiseen).

    Se, että saadaan heikosti tuot­tavampia tun­te­ja lisää tehdyk­si ei vält­tämät­tä kor­vaa sitä, jos keski­t­u­loiset alka­vat lep­pois­ta­maan keskimääräis­es­ti tuot­tavia tun­te­ja perus­tu­lon varas­sa kun se olisi niin help­poa, yksinker­taista ja vaara­ton­ta ver­rat­tuna tämän päivän vai­h­toe­htoon eli työt­tömäk­si heittäytymiseen.

  28. Aivan var­masti mar­gin­aaliv­eron pomp­paus nykyis­es­tä 38,5 -> 55% esimerkik­si 2400 e / kk ansait­sevil­la näkyisi.

    Kak­si huo­mau­tus­ta. Mikähän tuo 38,5 pros­ent­tia on?
    Val­tion­vero­tuk­ses­sa ylin mar­gin­aaliv­ero on 30 %, minkä päälle tule­vat kun­nal­lisverot ja sen kylk­iäisenä perit­tävät sosi­aal­i­tur­va­mak­sut. Yli mar­gin­aaliv­ero on nyt noin 50 %. 

    Tuos­sa vihrei­den vero­ma­llis­sa on ylimääräi­nen kymme­nen pros­entin lisävero suu­rit­u­loisim­mille. Aja­tus on varsin huono, eikä kuu­lu vält­tämät­tä perus­tu­lo­ma­lli­in. Mar­gin­aaliv­eroksi tulee jotain 40 pros­entin ja 45 pros­entin välil­lä, jol­loin se siis sisältää myös kunnallisveron.

  29. Pelko siitä, että eduskun­tavaaleis­sa jyräisi suuri perus­tu­lop­uolue, on kyl­lä turha, kos­ka perus­tu­lon ja siihen liit­tyvän mar­gin­aaliv­eron nos­tos­ta enem­mistö kärsisi.
    Pop­ulisti­nen ongel­ma on pikem­minkin toisin päin. On help­po luva­ta jollekin pienelle joukolle lisäe­tu­ja, kos­ka näin saa hei­dän äänen­sä, mut­ta suuri mak­sa­va enem­mistö ei huo­maa mitään.
    Oli­han meil­lä paljon niitäkin, jot­ka lupa­si­vat kor­ja­ta taite­tun indeksin, mut­ta per­in­teis­ten puoluei­den sisäl­lä he men­estyivät vaaleis­sa aika huonosti.

  30. “Ja jokainen voi itse palkata juristin, jos joutuu lait­tomasti irti­san­otuk­si – ja kyl­lä yleinen oikeusavus­ta­ja aina työ­nan­ta­ja­jär­jestön juris­tille pärjää”

    Yleinen oikeusa­pu ei kor­vaa vastapuolen kulu­ja, joten siitä ei rajat­tomasti tur­vaa riitä.

    “Paljon halvem­paa palkata juristi 20 vuo­den välein kuin mak­saa liiton mak­su­ja. Ja jos voit­taa keissin­sä niin eipä tuo lakimies mitään maksa.”

    No, eivät­pä ne liiton edut siihen lopu. Toisaal­ta niitä voi naut­tia enim­mäk­seen ilmankin jäsenyyt­tä. Sel­l­aiselle ihmiselle taisi olla jokin vähän ruman­puoleinen nimitys…

  31. “Paljon halvem­paa palkata juristi 20 vuo­den välein kuin mak­saa liiton mak­su­ja. Ja jos voit­taa keissin­sä niin eipä tuo lakimies mitään maksa.”

    Itse asi­as­sa ay-liikken ansios­ta hyvin har­va kiista ete­nee oikeu­teen, vain pieni osa riidoista Yleen­sä asi­at sovi­taan työ­paik­ka- ja liittotasolla.

    Työan­ta­jat käyt­tävät Suomen oikeuslaitok­sen hitaut­ta hyväk­seen ja viivyt­tävät kaikin tavoin ratkaisua.

    Niin­pä päätök­set tule­vat vas­ta 10–15 vuo­den kulut­tua. Moni kan­ta­ja ehtii jo kuol­la, mut­ta työ­nan­ta­ja voi aina palkata uuden asianajajan…

  32. Joo. Näin se on. Vahvoil­la miehillä on vah­vat naiset vierellään.

    Kuten Kiinas­sa Deng Xiao Pingillä 1990-luvun alkupuolel­la kun tupakkaa veti suures­sa main­ok­ses­saan keskel­lä Beijingiä.

  33. Kyl­läpäs tääl­lä nyt ihan­noidaan ay-liiket­tä. Peruste­lut näyt­tävät tosin ole­van ihan huuhaapop­ulis­tista pelot­telua. Taivas putoaa niskaan suur­in­pi­irtein jollei mak­sa jäsen­mak­sua ay-mafialle.

  34. Kun hal­lio­tu­so­hjel­mas­ta ei löy­dy main­in­taa perus­tu­losta, koko aihe on pelkkää jos­sit­telua, mut­ta har­ras­ta­vat tätä muutkin hal­li­tus­puolueet. Mut­ta ker­tokaas taas; edel­lisessä top­ikissa lis­tat­ti­in KELAn suurim­mat meno­erät; eri­laiset eläk­keet, äitiyspäivära­hat, sairaspäivära­hat, lap­sil­isät, opin­tora­hat, asum­istuet jne. Kor­vaisiko perus­tu­lo kaik­ki nämä etu­udet? Esim itse en täl­lä het­kel­lä saa mitään näitä etuuk­sia, mut­ta perus­tu­loa sit­ten tietysti kuit­taisin. Ja samaan aikaan äitiys­lo­ma­l­la ole­va opiske­li­ja vuokra-asukas saisi tul­la toimeen samal­la perus­tu­lol­la ilman mitään mui­ta tukia?

  35. Raimo K. ja Juge käyvät kum­mallista keskustelua. Juge on sitä mieltä, että ammat­tiy­hdis­tys­li­ike on sosial­is­tiseu­ra, joka heiken­tää työn­tek­i­jöi­den ase­maa. Raimo K. taas on sitä mieltä, että TUPOl­la heiken­netään palkkoja. 

    Hohhoi­jaa, tek­isi mie­leni sanoa. Juge tois­telee van­ho­ja mantro­ja siitä, miten yksilö pär­jää yksin eikä tarvitse ketään avuk­seen. Ilman ay-liiket­tä on aika heikoil­la. Tietysti voi ryhtyä Jugen tavoin vapaa­matkus­ta­jak­si, mut­ta Jugenkin kan­nat­taa muis­taa, että työlain­säädän­tö ja mon­et hänen naut­ti­mansa etu­udet on ay-liik­keen voimal­la ajet­tu läpi.

    Raimo K. taas hyökkää kovin kom­mu­nis­tisen kuu­lois­es­ti TUPO­ja vas­taan. Tais­to­laiskom­mu­nis­tit tois­te­liv­at jo 70-luvul­la samo­ja mantro­ja TUPOa vas­taan: se on kap­i­tal­istien juoni, se heiken­tää työe­hto­ja ja palkko­ja, se heiken­tää työväen­li­iket­tä. Tämän Raimo K:n edus­ta­man näke­myk­sen mukaan reaalian­sioil­la ei ole merk­i­tys­tä vaan nimel­lisan­sioil­la. Hänen ihan­nemaail­mas­saan työn­tek­i­jät ovat koko ajan lakos­sa vaa­ti­mas­sa lisää palkkaa ja inflaa­tio laukkaa. Ihanaa?

    Itse olen sitä mieltä, että ay-liik­keen toimin­nas­sa on paljon ongelmia. Vak­i­tuises­sa työ­suh­teessa ole­vien etu­ja aje­taan pon­nekkaam­min kuin nuorten, määräaikaisten asi­aa. Eläkeiän nos­tamisen vas­tus­t­a­mi­nen on typeryyttä. 

    Mut­ta silti ay-liike on, kuten Osmo tote­si, työn­tek­i­jäl­lä äärim­mäisen tärkeä. Sekä yksit­täisel­lä työ­paikalla että yhteiskun­nas­sa. Onnek­si iso osa suo­ma­lai­sista edelleen kan­nat­taa liit­tymistä liit­toon. Se ei ole edes mikään kollek­ti­ivi­nen vaan nimeno­maan yksilölli­nen, indi­vid­u­al­isti­nen ratkaisu. Tavalli­nen työn­tek­i­jä voi hyvin laskea, että liit­tymäl­lä liit­toon hän ajaa asi­aansa parem­min kuin yksin.

  36. Perus­tur­van koro­tuk­ses­sa ajatuk­sen markki­noin­ti ja poli­it­tisen hyö­dyn kah­mimi­nen ylit­ti toki uud­is­tusten sisällön:

    - taku­ueläke oli tulon­si­ir­to val­ti­ol­ta kun­nille, kun kun­nal­lista toimeen­tu­lo­tukea saa­neet eläkeläiset siir­tyivät Kelan taku­ueläk­keen piiri­in. Hyvää: sys­teemin yksinker­tais­tu­mi­nen ja päällekkäisyyk­sien pois­t­a­mi­nen. Huono: eläkeläisille ei juurikaan lisää rahaa, vaik­ka asi­aa niin mainostettiin.

    - perus­tu­lon nos­to ei merk­itse toim­men­tu­lotuen nos­toa 100 e/kk (ONNEKSI!) vaan samal­la taval­la siir­toa asum­istuen puolelle. Täl­löin toim­men­tu­luten varas­sa ole­van käteen jäävä rahamäärä ei nouse, mut­ta sys­tee­mi selkey­tyy ja oma­toimi­nen lailli­nen tulon­hank­in­ta hie­man helpottuu.

    KIansalaiset kyl­lä pet­tyvät (ja her­moil­e­vat) turhaan, kun alu­nalka­en uud­is­tuk­sista annetaan liian yksinker­tainen kuva — vähem­män myyväähän se toki on.

  37. “Oikeis­tode­mari” Raimo K. taas hyökkää kovin kom­mu­nis­tisen kuu­lois­es­ti TUPO­ja vastaan.

    Jaa, että kom­mu­nis­mia oikein…
    Voi olla, että 60-luvul­la oli niinkuin sanoit, mut­ta sil­loin TUPOil­la oli jotain annet­tavaa rahan lisäksi.
    Pitkälli­nen tupoilu on kuitenkin meil­lä johtanut Espan­jan ja Por­tu­galin ansio­ta­soon, maltill­i­nen palkkapoli­ti­ik­ka on antanyt yri­tyk­sille rahaa mit­tavi­in ulko­maille tehty­i­hin investointeihin.
    Ja Urpi­laisen lupaus veronalen­nuk­sista lääk­keenä val­tion raha­pu­laan on yhtä outo kuin Kataisen ennen vaale­ja lupaa­ma veronalen­nus kestävyys­va­jeen paikkaamiseen. Varsi­naista populismia.
    Ja eiköhän EKs­ta taas joku palk­ka-ankkuri heit­etä, TUPO ilman tekstimuutoksia.

  38. “Tavalli­nen työn­tek­i­jä voi hyvin laskea, että liit­tymäl­lä liit­toon hän ajaa asi­aansa parem­min kuin yksin.”

    No jaa, suurim­mas­sa oas­sa rikas­ta maail­maa jär­jestäy­tymisas­te on paljon pienem­pi kuin Suomes­sa, eikä siel­lä silti palkat vält­tämät­tä ole sen huonom­mat. Itse asi­as­sa mon­et pienet palkat ovat Suomes­sa kyl­lä poikkeuk­sel­lisen hyvät, kun taas keskilu­okalla taitaa olla keskimäärin hiukan heikom­mat palkat kuin län­tisessä Euroopas­sa tai Pohjois-Amerikas­sa yleen­sä varsinkin kun ote­taan huomioon ostovoima.

    Pal­ka­llis­ten vapaapäivien suh­teen Suo­mi kuu­luu EU:n keskikasti­in. http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2011/08/05/meillako-pitkat-lomat/201110891/139

    Tietysti ammat­tili­itot osal­lis­tu­vat yhteiskun­nan ylläpi­toon — tai alasajoon — monel­la muul­lakin taval­la. Kolmikan­nas­sa on päätet­ty monista asioista, joista kaik­ista ei ole pelkästään hyvä san­ot­tavaa. Ehkä val­taa on ollut liikaakin.

    Ehkä hyvä sys­tee­mi olisi sel­l­ainen, jos­sa jär­jestäy­tymisas­te olisi mata­la, mut­ta kuitenkin tehtäisi­in yleis­si­tovia työe­htosopimuk­sia ja liitot osal­lis­tu­isi­vat hiukan vaa­ti­mat­tomam­mal­la panok­sel­la lain­valmis­telu­un. Tämän suun­taisia viritelmiä on mon­es­sa maassa.

  39. ato­mi: “Itse asi­as­sa mon­et pienet palkat ovat Suomes­sa kyl­lä poikkeuk­sel­lisen hyvät, kun taas keskilu­okalla taitaa olla keskimäärin hiukan heikom­mat palkat kuin län­tisessä Euroopas­sa tai Pohjois-Amerikas­sa yleen­sä varsinkin kun ote­taan huomioon ostovoima.”

    Tus­ki hyviä palkko­ja on alapäässäkään. Nimeno­maan ostovoima­pari­teetil­la mitat­tuna Suomen palkkata­so on matala.
    Vero­tushan ei Suomes­sa enää ole hirveän korkea, pait­si auto- ja eri­tyis­es­ti moottoripyörävero.

  40. Ay-liike­hän on vapaa­ta kansalais­toim­intaa parhaimmillaan.

    Vietämme työ­paikalla 1700 tun­tia vuodessa 35–45 vuot­ta eli se on pääasial­lisin olin­paikkamme valveil­la oloajasta.

    Tun­tuu oudol­ta, että ket­tutyt­tö­jen akti­ivi­su­uskin lukitel­laan hyväksy­tym­mäk­si kuin työ­paikan oloista huolehtiminen.

    Enpä usko, että työ­nan­t­jaa kiin­nos­taa kovinkana paljoa miten työ­paikalla viihdytään kun­han vain eit­ule negati­ivista julkisuutta.

    Toisaal­ta työ­nan­ta­jien jär­jestäy­tymistä pide­tään luon­nol­lise­na, samoin työ­nan­ta­jien muo­dostamia kartelleja.
    Samoin työ­nan­ta­jien osal­lis­tu­mi­nen poli­ti­ikkaan, poli­itikko­jen maa­sut­tamista ja lob­baamista pide­tään luon­nol­lise­na ja hyväksyttävänä

  41. Liian van­ha on huolis­saan: “Lopetaan paikalli­nen sopimi­nen kokon­aan ja siir­ry­tään työ­nan­ta­jien yksipuolisen saneluun?”

    Mut­ta eihän työ­nan­ta­jat voi sanel­la palkko­ja yksipuolis­es­ti, jos hekin joutu­vat kil­paile­maan työvoimas­ta. Kil­pailu­lain­säädän­tö tietääk­seni kieltää sen, että use­at yrit­täjät sopi­vat hin­noista ilman, että asi­akkaat tietävät näistä sopimuk­sista yhtään mitään. Ja työ­markki­noil­la kil­pail­i­joi­ta ovat työ­nan­ta­jat. Ja asi­akkai­ta me tavalli9iset ihmiset, jot­ka myymme työvoimaamme, mikäli saamme siitä omas­ta mielestämme riit­tävän korkean hinnan.

    Olen var­ma, että perus­tu­lon mak­sami­nen kaikille kansalaisille ja työe­htosopimusten yleis­si­tovu­u­den pois­t­a­mi­nen ter­ve­hdyt­täisi työ­markki­noi­ta. Nythän siel­lä pyritään siihen, että teki ihmi­nen mitä tahansa, niin hänelle mak­se­taan siitä sama palk­ka (jot­ta ihmi­nen voisi tul­la toimeen saa­mal­laan palkalla.)

  42. Liian van­ha:

    Enpä usko, että työ­nan­t­jaa kiin­nos­taa kovinkana paljoa miten työ­paikalla viihdytään kun­han vain eit­ule negati­ivista julkisuutta.

    Kyl­lä kiin­nos­taa enenevässä määrin. Tämäkin liit­tyy nyt käsil­lä ole­vaan mur­rokseen, jos­sa suorit­ta­va työ katoaa ja eri asteis­es­ti luovia töitä tulee tilalle. Luo­van työn tuot­tavu­us vai­htelee erit­täin paljon eri­lai­sista tek­i­jöistä riip­puen, ja työn­tek­i­jän voin­ti on yksi keskeinen tek­i­jä. Henkilö, joka joutuu miet­timään, ehti­ikö esim. tauol­la käy­dä ves­sas­sa tai onko varaa päivän aikana syödä mitään, ei pysty ollenkaan saman arvoiseen tulok­seen kuin sama henkilö sil­loin, kun hänen voin­nistaan ja jak­samis­es­taan huolehditaan.

    Toisaal­ta liit­to­jen tar­joa­mat edut koske­vat suorit­ta­vankin työn tek­i­jöi­den joukos­ta yhä harvem­pia ihmisiä, kun pätkä- ja silp­putyö yleistyvät, ja ihmisiä lojuu työt­töminä jot­ta pieni poruk­ka saisi pitää ne liit­to­jen tais­telemat etunsa.

    Ay-liike ei ole enää huonos­ti toimeen­tule­vien, sor­ret­tu­jen ihmis­ten asial­la, vaan niiden, jot­ka oli­vart sor­ret­tu­ja vuosikym­meniä sit­ten ja nyt vuorostaan sor­ta­vat mui­ta. Sik­si se ei ole enää yhtä hyväksyt­tyä kuin ennen, eikä tässä ole mitään ihmeellistä.

    Toisaal­ta työ­nan­ta­jien jär­jestäy­tymistä pide­tään luon­nol­lise­na, samoin työ­nan­ta­jien muo­dostamia kartelleja.
    Samoin työ­nan­ta­jien osal­lis­tu­mi­nen poli­ti­ikkaan, poli­itikko­jen maa­sut­tamista ja lob­baamista pide­tään luon­nol­lise­na ja hyväksyttävänä

    Kartel­lit ovat käsit­tääk­seni lail­la kiellettyjä.

    Poli­it­ti­nen osal­lis­tu­mi­nen on mielestäni hyvä jut­tu, kun­han se tapah­tuu rehdisti ja yhteistä etua silmäl­läpitäen. Tässä ei var­maan työ­nan­ta­japuoli ole onnis­tunut sen parem­min kuin ay-liikekään. Ilmeis­es­ti hom­ma on toimin­ut aiem­min kah­den itsekkään ja riitaisan osa­puolen muo­dosta­man tas­apain­on poh­jal­ta. Nyt tarvi­taan muu­tos, kun niin työn­tek­i­jäpuolel­la kuin työ­nan­ta­jis­sakin alkaa olla usei­ta, rajusti toi­sis­taan poikkeav­ia ryh­mit­tymiä. Jonkin­lainen vas­tu­ulli­nen tas­apaino pitäisi onnis­tua saavut­ta­maan infan­ti­ilin “kaik­ki mulle, mak­soi mitä mak­soi” ‑tais­telun sijaan. Nähtäväk­si jää.

  43. Mil­lä ihmeen alal­la tääl­lä ihmiset on jos työ­nan­ta­ja ker­ran näyt­tää ole­van elämässä suurin pelon aihe joka halu­aa vaan alis­taa keskusteli­jat? Min­ul­la on aina ollut todel­la hyviä työ­nan­ta­jia ja ura- ja palkkake­hi­tyskin paljon parem­pi kuin ay-mafi­an jäsenillä.

  44. “Mut­ta eihän työ­nan­ta­jat voi sanel­la palkko­ja yksipuolis­es­ti, jos hekin joutu­vat kil­paile­maan työvoimasta”

    Nykyään ihmiset eivät tiedä muiden palkko­ja, joten oman mitoit­ta­mi­nen on puh­das­ta arvausta.

    Todel­lisen kil­pailun tun­nus­merk­ki on, että kaikkien kil­pail­i­joiden hin­nat ovat näkyvillä.

    Kun työn tar­joa­jia on vähän ts yhdel­lä alal­la ei ole mon­taa toim­i­jaa per paikkaun­ta, joten he muo­dosta­vat ns automaat­tisen kartellin .
    Työ­nata­jalit­to kun kerää palkkatiedot niin työ­nan­ta­jil­la on hyvä tieto kuin­ka paljon kil­pail­i­ja tarjoaa.

    Mik­si pitäsi pila­ta oma busi­ness mak­samal­la yli kaverin tarjoaman ?

    Ja tar­jo­tu­ista töistä 90 % on sel­l­aisia, joista tavis kuin tavis selviää. Tuotan­to­pros­es­sit suun­nitel­laan siten että har­vas­sa työssä tarvi­taan mui­ta kuin taviksia.

    Ja jopa nämä ns luo­vat työt on pros­es­soitu niin, että 90 % kehit­te­lyyn osal­lis­tu­via on taviksia, jot­ka on hel­posti korvattavissa.

    Avain­henkilöitä fir­mas­sa on n 10 % ja heitä tietysti kohdel­laan eri taval­la, mut­ta eivät kaik­ki voi kuu­lua tuo­hon 10 %:iin

  45. Nykyään palkkapoli­ti­ik­ka on mon­es­ta syys­tä tiukkaa.

    1. Yri­tyk­sen tulos on suun­nitel­tu etukä­teen ja palkka­sum­ma ja eri­tyis­es­ti sen muu­tos on tarkas­sa kontrollissa.
    Fir­man sisäi­nen palkkak­il­pailu on aina ongel­ma suurem­mis­sa yri­tyk­si­iä ja sen vuok­si esimiehillä ei ole suuria val­tuuk­sia palkata tai mak­saa ohjepalkko­jen yli.
    Kun palkka­sum­man kasvu ilman päälu­vun kasvua on 1–3 % luokkaa niin jaet­tavaa ei ole muutenkaan paljon. Tästäkin varas­ta käytetään yleisko­ro­tuk­seen suurin osa joten henkilöko­htaisi­in jää tyyp­il­lis­es­ti 0,5 % eli jos esimiehel­lä on 10 alaista ja he ansait­se­vat yhteen­sä 300000 euroa vuodessa. Sil­loin tuo henkilöko­htaisi­na koro­tuksi­na jaet­ta­va pot­ti on 1500 euroa eli vähän yli 120 euroa kuussa.

    Eli esimies voi jakaa vuodessa yhden koro­tuk­sen iman johdon myön­tämää lisäpottia

    2. Työ­nan­ta­jan on kohdelta­va kaikkia tasaver­tais­es­ti, joten samaan suorituk­seen kykeneville on mak­set­ta­va samaa palkkaa.

    3. EK antaa nykyään palk­ka-ankkurin ja siitä poikkeav­ia yri­tyk­siä rokote­taan sulke­mal­la heiltä palveluja .

    Enpä ole näh­nyt kenenkään puut­tuvan tähän kartellisointiin

  46. Liian van­ha,

    Juuri sin­unkaltais­esi ovat syynä AY-liik­keen rap­pi­oon! Mik­si pitää sotkea poli­ti­ikkaa (vasemmisto/oikeisto/mikälie) asioi­hin, kun kyse on vain yhdessä tekemis­es­tä ja yhteis­es­tä edusta?

    Kari

  47. Mitää tulee työe­hto­jen rapaut­tamiseen niin riit­tää, että 10–20 % työ­nan­ta­jista ei enää nou­da­ta yleisiä työe­hto­ja. Sen jäl­keen muidenkin on kil­pailun vuok­si seurattava.
    Näin on käynyt esim raken­nusalal­la, jos­sa kaikkien toim­i­joiden on hyväksyt­tävä har­maa talous osak­si omaa toimintaa

  48. Ootkos Osmo ihan tosis­sas, jot­ta palkko­jen määrit­te­ly tes­sil­lä on jo ihan aikansa elänyttä?!?
    San­ot­tasko niin, että alan minim­it sopii tes­si­in — mut­ta maxim­it voitais sopia työpaikoilla!?!
    Ay-liike on tosi­aan työ­paikoil­la ruo­hon­ju­u­ri­ta­son vapaa­ta kansalais­toim­intaa parhaim­mil­laan, sano!
    tuumii nim­imerk­ki “plm evp, vihreä ay-aktiivi”

  49. Hohhoi­jaa, tek­isi mie­leni sanoa. Juge tois­telee van­ho­ja mantro­ja siitä, miten yksilö pär­jää yksin eikä tarvitse ketään avuk­seen. Ilman ay-liiket­tä on aika heikoil­la. Tietysti voi ryhtyä Jugen tavoin vapaa­matkus­ta­jak­si, mut­ta Jugenkin kan­nat­taa muis­taa, että työlain­säädän­tö ja mon­et hänen naut­ti­mansa etu­udet on ay-liik­keen voimal­la ajet­tu läpi.

    Min­ullekin on työelämässä san­ot­tu, että olen vapaa­matkus­ta­ja, kun en kuu­lu liit­toon ja silti saan samat yleisko­ro­tuk­set kuin muutkin. Kun en ole saanut taulukkopalkkaa ja olen aika ajoin saanut palkanko­ro­tuk­sia olisin toden­näköis­es­ti saanut ne vuo­tuisetkin tark­istuk­set sovit­tua, jos harvem­pi tahti ei olisi riit­tänyt. Lisäk­si työ­nan­ta­jal­lani olisi ollut enem­män varaa mak­saa palkkaa min­ulle, jos ay-liike todel­la on vaikut­tanut keskimääräiseen palkkata­soon — mikä sinän­sä on kysymys­merk­ki. Mut­ta jostain kum­mas­ta tämä retori­ik­ka vapaa­matkus­ta­jista vain on kaivet­tu 2000-luvullekin. Jos joku halu­aa, voi kut­sua min­ua epä­sol­i­daarisek­si, kun halu­an kil­pail­la mui­ta työn­tek­i­jöitä vas­taan, mut­ta vapaa­matkus­ta­jak­si kut­sum­i­nen on vas­toin tosiasioita.

    No, yrit­täjänä ei tarvitse miet­tiä tällaisia.

    Työlain­säädän­tö kuu­luu eduskunnalle.

  50. ‘Ay-liike ei ole enää huonos­ti toimeen­tule­vien, sor­ret­tu­jen ihmis­ten asial­la, vaan niiden, jot­ka oli­vart sor­ret­tu­ja vuosikym­meniä sit­ten ja nyt vuorostaan sor­ta­vat mui­ta.’ (Saara)
    Meinaat, että ammat­tiy­hdis­tys­li­ike pakot­taa työ­nan­ta­japarat huonon­ta­maan jär­jestäy­tymät­tömien pätkä­työläis­ten asemaa?
    ‘Poli­it­ti­nen osal­lis­tu­mi­nen on mielestäni hyvä jut­tu, kun­han se tapah­tuu rehdisti ja yhteistä etua silmäl­läpitäen.’ (Saara)
    Poli­ti­ik­ka alkaa siinä, mis­sä yhteiset edut loppuvat.

  51. Näyt­tää pahasti siltä, että perus­tu­lo-idea läh­tee siitä ajatuk­ses­ta, että pöl­litään rahat niiltä, jot­ka ovat sitä henkilöko­htaista riskiä otta­mal­la, hiel­lä ja kyynelil­lä saa­neet kasaan.

    Sit­ten jae­taan tämä muil­ta pöl­lit­ty raha niille, jot­ka eivät ole sen eteen mitään riskiä otta­neet, eivätkä aijokkaan ottaa.

    Toisaal­ta ajate­laan, että val­tion pitää ottaa kaik­ki ris­ki itselleen ja täl­lä taval­la HOKKUS POKKUS, sitä riskiä ei sit­ten ole ollenkaan!

    Tämähän on aivan väärä aja­tus ja tosielämälle vieras.

    Joka paikas­sa­han on riske­jä ja ne pitää oikein hah­mot­taa ja niitä pitää osa­ta hallita.

    Tästä pitää riskinot­ta­jaa palki­ta kun­nol­lis­es­ti, ei pöl­liä hänen raho­jaan. Sit­ten se riskinot­ta­ja voi työl­listää myös muita!

    Olen tietenkin sitä mieltä, että heikom­pi-osai­sista on pidet­tävä huol­ta ja että yhteiskun­nan perus­toimin­not pitää olla kunnossa.

    Lähtöko­htana ei kuitenkaa saa olla se, että pöl­litään (=sosialisoidaan)toisten rehellis­es­ti riskino­tol­la ansait­se­mat rahat.

    Näin se vaan menee. Siitä on todis­tuk­se­na esim. se, että maail­man mah­tavin mies, Barak Oba­ma, jou­tui äsket­täin polvis­tu­maan markki­navoimien edessä!

    Sep­po Korppoo
    Jo 30+ vuot­ta oma­l­la riskil­lään elänyt

  52. Lurk­ki:

    Meinaat, että ammat­tiy­hdis­tys­li­ike pakot­taa työ­nan­ta­japarat huonon­ta­maan jär­jestäy­tymät­tömien pätkä­työläis­ten asemaa?

    Entisel­lä työ­paikallani oli pari senio­r­ia; toinen huip­puahk­era ja tun­nolli­nen ja toinen pata­laiska, jatku­vasti kaikesta valit­ta­va työn vieroksu­ja. Nämä sai­vat samaa palkkaa, jon­ka vain toinen heistä oikeasti ansait­si. Jos ahk­er­alle olisi mak­set­tu korkeam­paa palkkaa tuot­tavu­usero­jen suh­teessa, fir­ma olisi men­nyt nurin. Laiskalle olisi siis pitänyt voi­da mak­saa paljon vähem­män, minkä työe­htosopimus kieltää.

    Tai sit­ten se laiska olisi pitänyt voi­da irti­sanoa, mut­ta ay-liike estää senkin. Tar­jol­la olisi jatku­vasti ahk­er­ampia ja tehokkaampia osa-aikatyön­tek­i­jöitä, joista jokainen ansait­sisi sen kokopäiväisen työn tätä laiskuria enem­män. Näitä ihmisiä ay-liike sor­taa. Eikä tämä ole ain­oa tapaus, jos­sa ammat­tili­it­to­jen hyysäämät, omas­ta toimin­nas­taan vas­tu­u­ta kan­ta­mat­tomat peukalon­pyörit­telijät ovat jämähtäneet tul­pak­si, joka estää akti­ivisem­pi­en ja ahk­er­ampi­en eten­e­misen ural­laan. Tämä vaikut­taa kiel­teis­es­ti yri­tys­ten tulok­seen ja siis myös supis­tavasti työ­paikko­jen tar­jon­taan. Eli osa porukas­ta on työt­töminä vain sik­si, että jotkut muut saa­vat laiskotel­la töis­sään korkeal­la palkalla.

    Kär­jistäen: jos olet päässyt työ­paikkaasi ja liiton siip­i­en suo­jaan ennen nykyisen mur­roksen alka­mista (sil­loin kun kil­pailu työ­paikoista ei ollut niin kovaa), voit edelleen jatkaa laiskuroin­tia ja por­sastelua työ­paikallasi miten tah­dot kenenkään puut­tumat­ta. Jos taas sat­ut ole­maan myöhem­min tul­lut­ta sukupolvea, joudut omien töidesi ohes­sa paikkaile­maan näi­den por­sastelijoiden löf­fäi­lyn aiheut­tamia ongelmia eikä työ­paikkasi siitä huoli­mat­ta ole tur­vat­tu (kos­ka työ­nan­ta­ja on toden­nut irti­sanomisen ole­van niin vaikeaa, ettei hän uskalla palkata lisää vak­i­tu­isia) eikä palkkasi yhtään parem­pi (kos­ka hirveä määrä rahaa menee niidenkin laiskurienkin palkkoihin).

    Nykyai­ka on ajanut ohi tuos­ta ay-liik­keen “kaikille sama” ‑men­tal­i­teetista. Ihmi­nen, joka ei ota sen ver­taa vas­tu­u­ta itses­tään ja työstään, että tek­isi sen kun­nol­la ja työ­nan­ta­jaa hyödyt­tävästi, ei todel­lakaan ansaitse samaa palkkaa ja samo­ja etu­ja kuin muut. Toden­näköis­es­ti ay-liik­keen jäsenyys houkut­telee eri­tyis­es­ti juuri täl­laisia ihmisiä: jäsenyyshän on sekin yksi tapa ulkois­taa vastuunottoa.

  53. Lurk­ki:

    Poli­ti­ik­ka alkaa siinä, mis­sä yhteiset edut loppuvat.

    Kyl­lä hyvin toimi­vat työ­markki­nat ja hyvin voivat työn­tek­i­jät ovat asial­lis­es­ti ottaen mei­dän kaikkien yhteisen edun mukaisia jut­tu­ja. Vain type­r­ys voi nyky­isin kuvitel­la, että työ­nan­ta­jaa voi kupa­ta miten tah­too, eikä se vaiku­ta mihinkään mitenkään. Tai että työn­tek­i­jää voi riistää ja kohdel­la tuotantovälineenä.

    Jos ei poli­ti­ikas­sa kyetä toim­i­maan yhdessä, kokon­aisu­ut­ta opti­moiden, niin mikä sit­ten neuvoksi?

  54. Näyt­tää pahasti siltä, että perus­tu­lo-idea läh­tee siitä ajatuk­ses­ta, että pöl­litään rahat niiltä, jot­ka ovat sitä henkilöko­htaista riskiä otta­mal­la, hiel­lä ja kyynelil­lä saa­neet kasaan.
    Sit­ten jae­taan tämä muil­ta pöl­lit­ty raha niille, jot­ka eivät ole sen eteen mitään riskiä otta­neet, eivätkä aijokkaan ottaa.

    Tämän­laiseen ajat­telu­un kaiketi kitey­tyy nykyään kaikkeista vahvim­min oikeis­to-vasem­mis­to ajattelu.

    “ääri”-oikeistolainen näkee yksilön saavu­tuk­set aina ja vain yksilön oman neu­vokku­u­den ja kovan työn saavu­tuksi­na. Sik­si yksilöitä ei saa ran­gaista menestyksestä.

    “ääri”-vasemmistolainen taas näkee yksilön saavu­tuk­set (ja ennen kaikkea kur­ju­u­den) vain erinäis­ten rak­en­tei­den ja puh­taan sat­tumankin seu­rauk­se­na (mm. ketkä van­hempasi ovat vaikut­taa kohtu­ut­toman paljon elämäsi lähtöko­hti­in ja kulku­un). Sik­si näi­den rak­en­tei­den vaiku­tuk­sia tulee tasoit­taa mah­dol­lisim­man paljon, mm. tulon­jaon kautta.

    Todel­lisu­us on tot­ta kai jos­sain tässä välis­sä, olisi mieletön­tä kieltää sekä yksilön että rak­en­tei­den vaiku­tus yksilön ase­maan. Mielestäni voi kuitenkin olla hyvinkin oikeis­to­lainen ja uskoa perus­tu­lon oikeu­tuk­seen. Sen voi nähdä esimerkik­si yrittäjäpalkkana.

  55. Sep­po Korppoo:

    Näyt­tää pahasti siltä, että perus­tu­lo-idea läh­tee siitä ajatuk­ses­ta, että pöl­litään rahat niiltä, jot­ka ovat sitä henkilöko­htaista riskiä otta­mal­la, hiel­lä ja kyynelil­lä saa­neet kasaan.

    Perus­tu­lo­han ei eroa nykysys­teemistä juuri muuten kuin siten, että kan­nustin­loukku­ja ei olisi, ja lisäk­si tuon tuen saisi automaat­tis­es­ti, jol­loin jokainen voisi keskit­tyä elämässään siihen, minkä kokee hyödyl­lisek­si. Nythän joidenkuiden “työnä” on tuk­iluukuil­la ravaami­nen ja tois­t­en “työnä” hei­dän kyykyt­tämisen­sä siel­lä luukul­la. Aivan pähkähul­lua hom­maa. Min­un kyynelil­lä ansait­semis­tani rahoista en halu­aisi ainakaan täl­laista kustannettavan!

    Olen kanssasi samaa mieltä ainakin siitä, että pk-yrit­täjien toim­intaa tulisi helpot­taa ja tehdä houkut­tel­e­vam­mak­si. Perus­tu­lo olisi yksi käytän­nön väline tähän.

  56. Sep­po Korppoo:
    “Näin se vaan menee. Siitä on todis­tuk­se­na esim. se, että maail­man mah­tavin mies, Barak Oba­ma, jou­tui äsket­täin polvis­tu­maan markki­navoimien edessä!”

    USA:n pres­i­dent­ti Bill Clin­tonille neu­vot­ti­in uransa alus­sa, että laina­pa­perikaup­pias on se mies jol­la on eniten val­taa USA:n hallinnon ulkop­uoli­sista tahoista ja sik­si sen mielip­iteitä kan­nat­taa kunnioittaa. 

    Laina­pa­perikaup­pias oli kuitenkin riip­pu­vainen Bill Clin­tonin hallinnon kyvys­tä pitää vakaa­ta yhteiskun­taa. He oli­vat siis liit­to­laisia ja parhai­ta kavere­i­ta eivätkä käskyt­täjä-tot­teli­ja suh­teessa kumpaankaan suun­taan. Tämä kos­ka USA oli parhaan luot­tolu­ok­i­tuk­sen alue ja tur­vasa­ta­ma lainapaperikauppiaalle.

    Nyt laina­parerikaup­pi­as­ta alkoi pelot­taa poli­itikko­jen riite­ly ja hän pudot­ti USA:n luot­tolu­ok­i­tus­ta, jot­ta sama ei toistuisi. 

    Luot­tolu­ok­i­tus on kuin puh­das ja likainen vesi. 

    Nyt likaista vet­tä eli etelän huono­ja luot­tolu­ok­i­tuk­sia yritetään puhdis­taa eurobon­deil­la, sil­lä, että kaade­taan puh­das­ta vet­tä eli pohjoisen hyviä luot­tolu­ok­i­tuk­sia etelän huono­jen luot­tolu­ok­i­tusten sekaan.

    Puu­tu­taan siis pani­ikissa huonon hallinnon seu­rauk­si­in eikä syy­hyn ja koh­ta vesi on yhtä likaista kuin ennenkin. Koh­ta puh­das­ta vet­tä ei ole enää mis­sään, jos eurobon­dit ote­taan käyt­töön ilman, että etelän mätä hallintokult­tuuri syväpuhdistetaan. 

    Oikea tapa toimia on jät­tää pohjoisen puh­das vesi sekoit­ta­mat­ta ja myy­dä sitä puh­taana etelään. Siis antaa etelälle tulon­si­ir­to­ja ja ottaa vasti­neena lisää toimi­val­taa EU:n elimis­sä ja viedä pohjoisen hyvää hallinto­ta­paa etelään. Nyt sitä val­taa nimit­täin on jaos­sa vas­tu­unkan­ta­jille kohtu­ulliseen hintaan. 

    Markki­nadi­iler­it katso­vat niin lyhyel­lä horison­til­la, että he eivät ymmär­rä täl­laisia asioi­ta eivätkä edes välitä. 

    Tehdään mielum­min niitä Granlundin veivi­maale­ja kuin siilipuo­lus­tus­ta, eikö niin?

  57. Liian van­ha
    Nykyään ihmiset eivät tiedä muiden palkko­ja, joten oman mitoit­ta­mi­nen on puh­das­ta arvausta.

    Työ­nata­jalit­to kun kerää palkkatiedot niin työ­nan­ta­jil­la on hyvä tieto kuin­ka paljon kil­pail­i­ja tarjoaa.

    Mil­lähän alal­la työn­tek­i­jöi­den liit­to ei kerää palkkati­eto­ja jos ker­ran työn­tek­i­jät eivät ole yhtään kar­tal­la siitä, mitä mis­täkin duu­nista keskimäärin maksetaan?

  58. Saara:

    Perus­tu­lo­han ei eroa nykysys­teemistä juuri muuten kuin siten, että kan­nustin­loukku­ja ei olisi 

    Siis miten kävisi esim asum­istuen? Nykyisel­lään asum­is­tu­ki voi vis­si­in olla luokkaa 400–500 euroa / kk; ja opin­tora­ha 300 e/kk. Mut­ta kun 400 euron perus­tu­lo kor­vaisi asum­istuen + opin­tora­han, niin eihän siinä kan­nustin­loukkua enää olekaan vaan työssäkäyntipakko.

  59. “Entisel­lä työ­paikallani oli pari senio­r­ia; toinen huip­puahk­era ja tun­nolli­nen ja toinen pata­laiska, jatku­vasti kaikesta valit­ta­va työn vieroksu­ja. Nämä sai­vat samaa palkkaa, jon­ka vain toinen heistä oikeasti ansait­si. Jos ahk­er­alle olisi mak­set­tu korkeam­paa palkkaa tuot­tavu­usero­jen suh­teessa, fir­ma olisi men­nyt nurin. Laiskalle olisi siis pitänyt voi­da mak­saa paljon vähem­män, minkä työe­htosopimus kieltää.”

    Entisel­lä työ­paikallasi oli johtamis­va­je, siel­lä annet­ti­in ihmis­ten laiskotella.Johtaminen oli myös epäoikeudenmukaista,sillä ahk­er­aa ei palkittu.

    Työe­htosopimus ei estä palkan alen­nus­ta, se on vain kyet­tävä perustele­maan. Itse asi­as­sa tulle laiskalle oli­is voin­ut antaa ensin varoituk­sen , kak­si ja sen jäl­keen potkut.
    Luot­ta­mus­mies var­maan kyse­lee perusteita
    Mut­ta jos on kykenevä johto niin var­maan se kyke­nee esit­tämään peruste­lut, jot­ka kestävät oikeudessa.

    Jos tuo­hon ei kykene niin jutut ovat vain perät­tömiä puheita.

    Suo­mi on oikeusval­tio eikä ken­estäkään saa esit­tää perät­tömiä val­hei­ta, ei edes työntekijästä

  60. “Lähtöko­htana ei kuitenkaa saa olla se, että pöl­litään (=sosialisoidaan)toisten rehellis­es­ti riskino­tol­la ansait­se­mat rahat.”

    EU:kin on jo pöl­li­inyt 3800 mil­jar­dia euroa rahaa kor­vatak­seen miljonääreille hei­dän tappionsa.
    EU:ssa tap­pi­ot sosialisoidaan

  61. “Min­ullekin on työelämässä san­ot­tu, että olen vapaa­matkus­ta­ja, kun en kuu­lu liit­toon ja silti saan samat yleisko­ro­tuk­set kuin muutkin. Kun en ole saanut taulukkopalkkaa ja olen aika ajoin saanut palkanko­ro­tuk­sia olisin toden­näköis­es­ti saanut ne vuo­tuisetkin tark­istuk­set sovit­tua, jos harvem­pi tahti ei olisi riittänyt.”

    Yleisi­to­va sopimus takaa koro­tuk­set vapaa­matkus­ta­jillekin, joten niitä ei tarvitse neu­votel­la. Määrät­tyä taulukkopalkaa saa enää harva,ei ainakaan yksi­tyisel­lä, tai­dat olla val­ti­ol­la tai kun­nal­la töissä.
    Palk­ka muo­dos­tuu nykyään yleis­es­ti peru­sosas­ta ja henkilöko­htais­es­ta lisästä, joka on 50–100 % peru­sosas­ta. Sen päälle tule­vat eri­laiset bonuk­set +tulospalkkiot

  62. Eli

    Konkreet­tis­es­ti. Sak­san pitäisi taju­ta, että sen val­ta­va vai­h­to­taseen yli­jäämä on rak­en­teelli­nen ongelma.

    Sak­san pitäisi siis tulon­si­ir­tona mak­saa osa rak­en­teel­lis­es­ta vai­h­to­taseen yli­jäämästään ongel­mallisen suuren rak­en­teel­lisen vai­h­to­taseen ali­jäämän maille. 

    “Häl­läväliä” talouden­pidon maid­en pitäisi vas­taavasti taju­ta, että hei­dän poli­it­tiset johta­jansa ovat olleet kyvyt­tömiä hoita­maan maid­en­sa asioi­ta. Meno ei muu­tu ellei tästä napaute­ta. Rak­en­teel­lis­es­ti ongel­mallisen suuren vai­h­to­taseen ali­jäämän maid­en pitäisi luovut­taa osa EU-par­la­ment­ti­paikois­taan Sak­salle, kom­pen­saa­tiona rak­en­teel­lis­es­ta tulonsiirrosta. 

    Kos­ka Sak­sa ker­ran on se joka ansait­see rahat ja halu­aa olla, sil­lä pitää olla enem­män päätän­tä­val­taa siitä miten rahat ansaitaan, jot­ta hom­ma toimii jatkossakin.

    Näin tässä tulisi menetel­lä. Voi olla että sak­salaisia kir­paisee rahan menet­tämi­nen, mut­ta hei­dän pitäisi taju­ta se, että hei­dän valit­ta­vanaan on tässä ain­oas­taan se mil­lä taval­la he rahaansa menettävät.

  63. Ton­ni käteen, Sak­san vien­ti­te­ol­lisu­us tuos­sa alku­vi­ikos­ta vaati eurobondeja.

    Krug­man:

    First we wor­ried about one-size-fits-all pol­i­cy; then it seemed that the ECB was actu­al­ly engaged in one-size-fits-one, ori­ent­ed entire­ly toward Ger­many; now growth in Ger­many and the euro­zone as a whole has stalled. So now it’s one-size-fits-none.

    It real­ly is a race between Amer­i­ca and Europe: who can make the worst of a bad sit­u­a­tion. And both com­peti­tors are giv­ing it their all.

    🙂

    Mut se on kiva että Suo­mi keskit­tyy olen­naiseen, kuten että saam­meko peräti use­an sadan miljoo­nan vaku­udet Kreikas­ta. Ehkä se olisi kaikkien kannal­ta parem­pi ettei Suo­mi olisi EU:n ytimessä.

  64. “Itse asi­as­sa mon­et pienet palkat ovat Suomes­sa kyl­lä poikkeuk­sel­lisen hyvät, kun taas keskilu­okalla taitaa olla keskimäärin hiukan heikom­mat palkat kuin län­tisessä Euroopas­sa tai Pohjois-Amerikas­sa yleen­sä varsinkin kun ote­taan huomioon ostovoima.”

    No joo, mitäs pahaa tässä on? Kohtu­ulliset tulo­erot ovat hyvä asia, liian suuret paha. Kat­sokaa nyt vaik­ka Amerikkaa. Onko siel­lä keskilu­okalla hyvä olla, eläke­varo­jen hai­htues­sa talouskri­i­sis­sä ilmaan, samoin las­ten koulu­tus­ra­has­to­jen? Lainata­ha­hanatkin alka­vat sulkeu­tua. Keskilu­okalla on hyvä olla, kun pien­i­t­u­loisem­mil­lakin menee hyvin.

    Marko Hami­lo — talous­lib­er­al­is­min esi­tais­teli­ja — puolestaan on sitä mieltä, että hän on itse palkkansa ja muut etun­sa neu­votel­lut eikä niihin ole muil­la ollut sanan­val­taa. Voihan sitä uskoa jumali­inkin, mut­ta emme­hän me, Marko, niihinkään sat­u­i­hin usko? Ollaan real­is­te­ja. Sinä olet toimit­ta­ja, ja toimit­ta­jan kan­nat­taisi kat­soa ikku­nan ulkop­uolelle. Itse olen myös toimit­ta­ja ja yritän kat­sel­la muuallekin kuin omaan pilt­tuuseeni. Ns. taval­lisil­la aloil­la (jopa tehdastöitäkin on vielä Suomes­sa, vaik­ka vihreä liike on tehnyt kaikken­sa teol­lisu­u­den kil­pailukyvyn murskaamisek­si) sin­un kuvaile­masi “kil­pailu” toisia vas­taan ei toi­mi. Alat ovat eri­laisia. Sin­ulle liit­toon kuu­lumat­to­muus voi olla hyödyl­listä työsi kannal­ta, vaik­ka se kuu­lostaakin enem­män ide­ol­o­giselta valinnal­ta. Mut­ta teol­lisu­us- ja palvelu­am­mateis­sa liit­toon kuu­lu­mi­nen on yhtä ratio­naa­li­nen val­in­ta. Ei kan­na­ta propagoi­da toisen­laisil­la aloil­la työsken­televille oman alansa mallia. Se ei sinne sovi.

    Mitä taas siihen tulee, että työlain­säädän­tö kuu­luu eduskun­nalle, niin peri­aat­teessa olet oike­as­sa. Onnek­si työväen­li­ik­keel­lä on ollut siel­läkin sanansa sanottavana.

  65. Mik­si tyonan­ta­jaa pelataan? Sik­si, etta on syy­ta. Olen itse ollut seka julkis- etta yksi­tyis­sek­to­ril­la tois­sa Suomessa:

    Pienyri­tyk­sis­sa johto­por­taal­la = omis­ta­jil­la oli krooni­nen tietamysvaje/huijausmentaliteetti tyon­tek­i­jan lak­isaatei­sista oikeuk­sista. Esim. itseltani on yritet­ty eva­ta lomara­hat ja yli­tyoko­r­vauk­set, kun­nol­liset tyoti­lat ja ‑vali­neet seka yritet­ty jopa lomaut­taa lait­tomasti (ilmoit­ta­mal­la paivaa ennen suullis­es­ti, etta ei tarvitse tul­la pari­in viikkoon toihin). 

    Julkissek­to­ril­la puolestaan eraan kol­le­gan keis­si eteni oikeu­teen asti, tul­tuaan pomon kiusaa­mak­si ja lop­ul­ta lait­tomasti irti­san­otuk­si. Niin kauan kuin asuin ja tyosken­telin Suomes­sa, en uskaltanut olla kuu­lumat­ta liit­toon, lakimiehen palvelu­jen saatavu­u­den varmis­tamisek­si. Nykyises­sa asuin­maas­sani liit­to­toim­intaa ei ole.

    Perus­tu­losta: perus­tu­lo ter­ve­hdyt­taisi vaaristynei­ta tyomarkki­noi­ta, jois­sa val­tion tuet suun­nataan tyonan­ta­jille yri­tys­tuk­i­na ja palkkatuke­na har­joit­telijoiden ja tyot­tomien tyon­hak­i­joiden palkkaamiseen. Rahas­ta ehka 40% paatyy tyon­tek­i­joille ja 60% yri­tyk­sille, ja aiheut­taa kroonisen tyon­tek­i­joiden vai­h­tok­ier­teen -> palkkatukea saa per tyon­tek­i­ja vain rajoite­tun ajan, jol­loin kan­nat­taa lem­pa­ta enti­nen ja palkata uusi. 

    Myos ilmaishar­joit­teli­jat kor­vaa­vat pal­ka­llisia tyon­tek­i­joi­ta, vaik­ka Tyokkari, Kela ja min­is­te­ri­ot muu­ta vait­ta­vat. Nahty on, use­am­mas­sakin tyopaikas­sa. Kos­ka val­tio joka tapauk­ses­sa sub­ven­toi reip­paasti tyovoimaku­lu­ja yri­tys­tu­il­la, palkka­tu­il­la ja pakol­lisil­la har­joit­telu- ja tyot­tomien tyos­saop­pimis-velvoit­teil­la, sub­ven­tio olisi reiluin­ta ja vaikut­tavin­ta mm. ela­man­hallinnan kannal­ta suun­na­ta suo­raan tyon­tek­i­japor­taaseen perus­tu­lon muodossa.

  66. ‘Ihmi­nen, joka ei ota sen ver­taa vas­tu­u­ta itses­tään ja työstään, että tek­isi sen kun­nol­la ja työ­nan­ta­jaa hyödyt­tävästi, ei todel­lakaan ansaitse samaa palkkaa ja samo­ja etu­ja kuin muut.’ (Saara)
    Minus­ta tuo on hyvä peri­aate, ja sen sovelt­a­mi­nen pitää aloit­taa sieltä, mis­sä se vaikut­taa eniten: ylhäältä.
    Kaik­ki ne sopimuk­set ammat­tili­it­to­jen kanssa, joista sinäkin val­i­tat, on solmit­tu kah­den osa­puolen välil­lä. Jos sopimus on huono, se ei ole pelkästään toisen osa­puolen vika. Jos joku ei osaa neu­votel­la työn­tek­i­jöi­den kanssa, palkan ja etu­jen pitäisi olla sen mukaiset.

  67. Sil­loin kun olin töis­sä, sain liit­to­ta­sol­la neu­votel­tua taulukkopalkkaa enem­män, kuten käytän­nössä kaik­ki ns. Etelän medi­as­sa. Mil­lä taval­la liiton neu­vot­tele­mal­la työe­htosopimuk­sel­la olisi muka ollut jotain vaiku­tus­ta siihen sopimuk­seen, jon­ka tein työ­nan­ta­jani kanssa? Tämä on se satu, jota ay-ihmiset min­ulle ker­to­vat, että jokin maagi­nen kytkös siinä kuitenkin olisi ollut.

    En nyt ota edes kan­taa siihen onko palkko­jen neu­vot­telem­i­nen yksilöl­lis­es­ti hyvä vai huono asia. Ihmette­len tässä yksi­no­maan sitä kum­mallista ay-väen väitet­tä, että he oli­si­vat jol­lakin taval­la osak­si tai kokon­aan neu­votelleet min­un palkkani.

  68. Tietysti ne koro­tuk­set tule­vat sit­ten neu­vot­telemat­ta, mut­ta niiden merk­i­tys on aika vähäi­nen, jos nyt joka tapauk­ses­sa vai­h­taa välil­lä tehtäviä ja työ­nan­ta­jaa, jol­loin palkan neu­vot­telem­i­nen tulee kysymyk­seen. On myös aika haus­ka silmänkään­tötemp­pu väit­tää, että palk­ka koos­t­uu taulukkopalka­s­ta ja henkilöko­htais­es­ta lisästä ikään kuin olisin itse neu­votel­lut siitä vain tuon osan ja ay sen perusosan.

  69. Lurk­ki:

    Kaik­ki ne sopimuk­set ammat­tili­it­to­jen kanssa, joista sinäkin val­i­tat, on solmit­tu kah­den osa­puolen välil­lä. Jos sopimus on huono, se ei ole pelkästään toisen osa­puolen vika. 

    Kyl­lä se aika suurek­si osak­si on ay-liik­keen vika, että vak­i­tuiseen kokoaikaiseen työhön päässyt pystyy tiety­il­lä aloil­la laiskot­tele­maan vail­la huolen häivää. Et kai väitä, että työ­nan­ta­japuoli olisi tähän pyrkinyt? (Mainit­takoon lisäk­si, ettei tämä kom­men­toin­ti­ni ole mitään työ­nan­ta­jien puo­lus­tus­puhet­ta; ker­roin vain Liian van­halle mik­si ay-liiket­tä ei enää ihail­la yhtä varauk­set­tomasti kuin ennen.)

    Jos joku ei osaa neu­votel­la työn­tek­i­jöi­den kanssa, palkan ja etu­jen pitäisi olla sen mukaiset.

    Viit­taatko nyt jär­jestöi­hin vai entiseen pomooni, jon­ka olisi pitänyt “osa­ta neu­votel­la” laisku­ri­työn­tek­i­jän kanssa siten, että tämä lopet­taa laiskot­telun? Ei pomo voi olla mikään vel­ho, jon­ka pitäisi pystyä taiko­maan virherekry­toidus­ta työn­tek­i­jästä eri ihminen.

    Jär­jestö­jenkin “neu­vot­telu” näyt­tää puolin ja toisin enem­män itsekkäältä kinastelul­ta kuin oikeasti parhaan ratkaisun etsimiseltä. Siinäpä var­maan sit­ten saa­vat mitä ansait­se­vat, ja tässä lisää syitä mik­si en ole koskaan kuu­lunut ay-liik­keeseen. Työ­nan­ta­japuolen type­r­yys ei ole riit­tävä syy heit­täy­tyä itsekin yhtä type­r­äk­si. Ikävä vain, että moi­sen type­r­e­htimisen ehdoil­la pyörivät about koko maan työmarkkinat.

    Kaikkien kannal­ta parem­pi sys­tee­mi olisi sel­l­ainen, jos­sa työ­paikan saa hel­posti ja menet­tää hel­posti. Sil­loin tämäkin laiskam­a­to olisi saanut kenkää tuos­ta paikas­ta ja joutunut etsimään uuden. Itselleen parem­min sopi­val­la alal­la hän olisi voin­ut innos­tua tehokkaak­si ja osaavak­si tek­i­jäk­si, jol­la ei ole aihet­ta keskit­tyä valit­tamiseen kos­ka työssäkäyn­ti on mukavaa. Nyt hän tulee laiskuroimaan tuos­sa itselleen huonos­ti sopi­vas­sa työ­paikas­sa eläkepäivi­in­sä asti, kos­ka työl­listymi­nen on niin vaikeaa ja kil­pailu niin kovaa, ettei hän uskalla edes ajatel­la irti­sanou­tu­mista. Pomo puolestaan ei uskalla irti­sanoa, kos­ka työsken­te­lyn tehot­to­muut­ta on ko. tehtävis­sä vaikeaa näyt­tää toteen (eikä se oikeu­denkäyn­ti var­maan kauheasti houkut­tele vaik­ka olisi mah­dol­lisu­us voit­taakin; aikaa ja vaivaa­han siihen tuhraan­tuu). Kaik­ki häviävät.

  70. Itse uskon Liian van­han näke­myk­si­in ja halu­an lisätä keskustelu­un, että vaik­ka en pysty todis­ta­maan, että Suomes­sa on käyn­nis­sä “palkko­jen alen­nus buu­mi”; jot­ta parem­pi osaiset saisi­vat pidet­tyä edes sen, mitä ovat tot­tuneet yhteis­es­tä potista otta­maan. Mut­ta näin kaiketi on käyn­nis­sä, että lähel­lä kestu­loisen ansioi­ta ole­vat on saata­va pudotet­tua sen ver­ran tulota­sol­laan alas, että pää­tyvät sinne n. 1000 euruon bru­tolle, minne kaik­ki köy­him­mät suo­ma­laiset tule­vat pää­tymään. Eli n. 1/3 tulee kansalai­sista tulee elämään suo­ma­laisen normin mukaan köyhänä.

    Mut­ta yo. on puh­das­ta arvaus­ta tuon 1/3 köy­hien osu­u­den suh­teen. Kiitos vaan pohjo­is­maid­en ja Tan­skan läheisyy­den. Mut­ten­han mei­dät perseaukiset työt­tömät olisi jo aikaa sit­ten ajet­tu tal­ven pakkaseen.

  71. “Viit­taatko nyt jär­jestöi­hin vai entiseen pomooni, jon­ka olisi pitänyt “osa­ta neu­votel­la” laisku­ri­työn­tek­i­jän kanssa siten, että tämä lopet­taa laiskottelun?”

    Ei laiskan kanssa tarvitse neu­votel­la pitkään. Jos esimies havait­see, että joku ei tee työtä tai suoritemäärät ovat alle muiden niin asia pitää ottaa esille ja kehot­taa ao henkilöä paran­ta­maan tapansa. Jos muu­tos­ta ei tapah­du niin menet­te­ly voi olla potkut, varoi­tus ja potkut laimin­lyön­nin jatkuessa.

    On tot­ta, että luot­ta­mus­mies on kysymyssä perustelui­ta ja Suo­mi kun on oikeusval­tio niin esim­i­hen on kyet­tävä perustele­maan kantansa.

    Ei ay-liike voita mis­sään por­taas­sa jos perus­teet ovat olemassa.

    Eivätkä työ­tover­it lähde puo­lus­ta­maan laiskaa kaveria.

    Suomes­sa on vain paljon johtamis­va­jet­ta ja esimi­esten laisku­us ja ammat­ti­taidot­to­muus pyritään piilot­ta­maan ay-kortin taakse

  72. “Sil­loin kun olin töis­sä, sain liit­to­ta­sol­la neu­votel­tua taulukkopalkkaa enem­män, kuten käytän­nössä kaik­ki ns. Etelän mediassa. ”

    Taulukkopalkat ovat min­ime­jä . Vaik­ka olin 20 vuot­ta val­ti­ol­lakin niin olin työ­sopimusushteinen ja palkkani ei ollut mikään taulukkopalk­ka, sil­lä se oli muo­toa peruspalkka+henkilökohtainen lisä.
    On vaikea sanoa onko palkkasi työe­htosopimus­ta parem­pi, siihen sin­un pitäisi tietää kaikkien vas­taavaa työtä yri­tyk­sessä teke­vien palkat

    Palkanko­ro­tus tulee tässä jär­jestelmässä siten, että työe­htosopimuk­ses­sa osa on yleisko­ro­tus­ta + osa koro­tuk­sista varataan ns henkilöko­htaisi­in korotuksiin.

    Tänä päivänä kun liuku­mat ovat vähäisiä, joten henkilöko­htaiset koro­tuk­setkin harvainaisia.

    Mitä tulee yri­tyste hallintoon niin vähänkään suurem­mas­sa yri­tyk­sessä esimiehelle ei ole neu­vot­telu­val­taa palkoista, ain­oas­taan esitysoikeus.
    Näin sen vuok­si, että halu­taan pitää palkkaku­lut ja yri­tyk­sen sisäi­nen palkkak­il­pailu kurissa.

  73. Kaikkien kannal­ta parem­pi sys­tee­mi olisi sel­l­ainen, jos­sa työ­paikan saa hel­posti ja menet­tää hel­posti. Sil­loin tämäkin laiskam­a­to olisi saanut kenkää tuos­ta paikas­ta ja joutunut etsimään uuden. 

    Miten hän olisi sen voin­ut menet­tää ??Suomen pitäisi luop­ua oikeusvaltioperiaatteesta
    Ei oikeusval­tios­sa pure­ta sopimuk­sia ilman perustei­ta, yritäpä perua vaikka­pa autokaup­pa sil­lä perus­teel­la, että et pidäkään autosta.

    Sopimuk­sen päät­tämiseen pitää olla aina peruste Ja jos väit­tää ihmistä laiskak­si niin kyl­lä sel­l­ainen väite on kyet­tävä perustelemaan.

    Työ­paikallasi oli selvä johtamis­va­je, kun ei esimies tien­nyt mitä kukin tekee ja henkilöille oli epä­selvää mitä tehdään eikä kukaan oikein tein­nyt mitä yksikössä tehdään.

    Mitä tulee käsit­te­lyyn niin byrokra­t­ian hoitaa työ­nanat­jali­it­to ja sen palkkaa­ma juristi, joten yri­tyk­sen henkilökun­taa tapaus ei juurikaan.
    rasita

    Jos esimies/työnantja ei saa paria A4 aikaisek­si ja paria todis­ta­jaa yhteen oikeuskäsit­te­lyyn niin kyl­lä kysymys on johdon laiskuudesta

  74. Saara: “Kyl­lä se aika suurek­si osak­si on ay-liik­keen vika, että vak­i­tuiseen kokoaikaiseen työhön päässyt pystyy tiety­il­lä aloil­la laiskot­tele­maan vail­la huolen häivää.”

    Ja minkähän alan sopimuk­ses­sa (Suomes­sa) on sovit­tu laiskottelemisesta?
    Suomes­sa­han mitään ´vak­i­tu­ista´ työtä ei ole ole­mas­sakaan — on vain tuotan­nol­liset ja taloudel­liset syyt.

  75. Liian van­ha:

    Miten hän olisi sen voin­ut menet­tää ??Suomen pitäisi luop­ua oikeusvaltioperiaatteesta
    Ei oikeusval­tios­sa pure­ta sopimuk­sia ilman perustei­ta, yritäpä perua vaikka­pa autokaup­pa sil­lä perus­teel­la, että et pidäkään autosta.

    öööö… tarkot­taaks sun mielestä tois­taseks voimas­sa ole­va sopimus siis sitä, että työn­tek­i­jäl­lä on oikeus lopet­taa työ­suhde mis­tä tahansa syys­tä ja työ­nan­ta­jal­la ei oo oikeut­ta lopet­taa työ­suhdet­ta kuin siinä tapauk­ses­sa, että työn­tek­i­jä on töpeksiny rankasti?

    Vai voisko se sit­tenkin olla niin, että tehtäs työ­sopimuk­set tyyli­in: sä oot meil­lä töis­sä niin kauan kuin halu­ut ja me halu­taan pitää sut. 1kk irti­sanomi­sai­ka puoleen ja toiseen.

    Sopimuk­sen päät­tämiseen pitää olla aina peruste Ja jos väit­tää ihmistä laiskak­si niin kyl­lä sel­l­ainen väite on kyet­tävä perustelemaan.

    Riip­puu sopimuksesta.

  76. Liian van­ha,

    Kyl­lähän oikeusval­tios­sa irti­san­o­taan (eri asia kuin peru­mi­nen tai purkami­nen) sopimuk­sia ilman eri­ty­isiä syitä. Esimerkik­si voisin irti­sanoa matka­puhe­lin­li­it­tymäni ihan huvikseni.

  77. “Kyl­lähän oikeusval­tios­sa irti­san­o­taan (eri asia kuin peru­mi­nen tai purkami­nen) sopimuk­sia ilman eri­ty­isiä syitä. Esimerkik­si voisin irti­sanoa matka­puhe­lin­li­it­tymäni ihan huvikseni.”

    Tuokin perus­tuu yleisi­in sopimuse­htoi­hin, jot­ka vira­nomainen on hyväksynyt

  78. Esim. Neu­markin ja ja William L. Wascherin tutkimus tut­ki n. 300 min­imi­palkkatutkimus­ta, ja suuri enem­mistö näistä näyt­ti negati­ivisia vaiku­tuk­sia. TUPO:t, AY-liik­keet yms. voidaan redu­soi­da samal­la logi­ikalla; ne luvoat monop­o­lin, jol­la lait paina­vat palkat markki­nahin­nan yläpuolelle, jol­loin luo­daan työ­paikko­jen tar­jon­nan puutet­ta eli työttömyyttä.

    Lyhy­taikaisten etu­jen saavut­ta­mi­nen sabotoi markki­nahin­to­jen tarkoituk­sen resurssien allokoin­nis­sa. AY-liik­keet kiti­sevät ja protestoi­vat kun oma tuotan­to ei pär­jää kil­pailulle syys­tä tai tois­es­ta, ja vaa­ti­vat mitä ties sosial­is­mia. Ei yrit­täjil­läkään tätä etua ole, eivät he voi pakot­taa asi­akkaitaan osta­maan tuot­tei­ta, oli­vat sit­ten kuin­ka iso­ja tahansa (Nokia).

    Vain poli­itikot kuvit­tel­e­vat, että ostovoima (ts. tuot­tavu­us) kas­vaa lake­ja säätelemäl­lä. Vain voit­tomar­gin­aalien kan­nus­ta­ma inno­vaa­tio painaa rajakus­tan­nuk­sen rajahin­taan, mikä lisää kansakun­nan efek­ti­ivistä ostovoimaa. Jos ole­mas­sa ole­vaa ostovoimaa halu­taan jakaa uudelleen, on se järkev­in­tä tehdä veroil­la ja vaik­ka tulon­si­ir­roil­la kuin mieli­v­al­taisil­la kartelleil­la, jot­ka tun­tu­vat elävän omien lakien­sa mukaan.

    Mut­ta AY-liik­keet ovat hyviä lakikon­sult­teina, jol­loin sopimuk­sia pet­täviä työ­nan­ta­jia rangaistaan.

    Noh, mitä voi odot­taa yhteiskunnal­ta, jos­sa on maat­alous­tuki­aisia 2000-luvulla.

  79. “Itse uskon Liian van­han näke­myk­si­in ja halu­an lisätä keskustelu­un, että vaik­ka en pysty todis­ta­maan, että Suomes­sa on käyn­nis­sä “palkko­jen alen­nus buumi”;”

    En tiedä onko enää, mut­ta yksi syy mik­si ekon­o­mistit pitävät suh­dan­nevai­htelua niin raju­na on, että palkat eivät jous­ta alaspäin. Taan­tu­mas­sa palkko­jen on tarkoi­tuskin pudo­ta, mut­ta jos ne eivät putoa tarpeek­si, syn­tyy työttömyyttä.

  80. Ain­oa mah­dol­lisu­us palkka­jous­toi­hin on aloil­la, joil­la ei ole taulukkopalkko­ja. Täl­löin kalleim­mat (yleen­sä ne van­him­mat) työn­tek­i­jät saa­vat potkut ja joutu­vat etsimään uuden työ­paikan ja tyy­tymään mata­lam­paan palkkaan. 

    Jos täm­möisen henkilön palkka­toive ei taitu tarpeek­si, työt­tömyys pitkittyy.

  81. Markki­nat ovat neu­vot­telu­jär­jestelmä, ja neu­vot­telu­iden tulos on kaikille sopi­va kun neu­vot­teli­jat ovat tasavahvoja.

    Työ­markki­noil­la vahvem­pi ja heikom­pi neu­vot­telee keskenään, niin ei siitä tule tulok­sek­si oikeaa tulosta — siitä saadaan neu­vot­te­lu­tu­los, mut­ta se ei ole oikea jos neu­vot­teli­jat eivät olleet tasavahvoja! 

    “Onko tuol­la pelat­ta­va jalka­pal­lo reilua? On, siel­lähän pelataan jalka­pal­loa!” Tämän tyyp­pinen logi­ik­ka on teil­lä käytössä markki­noi­hin liittyen.

    Teil­lä Vihreis­sä vaikut­taa siltä että luulette että ost­a­mi­nen ja myymi­nen tapah­tuu aina täy­del­lis­es­ti ehjil­lä markki­noil­la, eli neu­vot­te­lut on aina käy­ty tasavahvo­jen neu­vot­telijoiden kesken, ja neu­vot­telu­jen tulos, hin­ta, on aina oikea.

    Miet­tikääpä vähän. Osoit­taako ost­a­mi­nen ja myymi­nen aina sen, että neu­vot­teli­jat oli­vat tasavahvo­ja ja määräy­tynyt hin­ta (eli neu­vot­telu­jen tulos) oli optimaalisin?

    Miet­tikääpä sitä, että onko neu­vot­telu­jen tulos aina tulosta tasavahvo­jen osa­puolien neu­vot­teluista, eli että markki­nat tuot­ta­vat aina oikean hinnan?!! 

    Ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen voitte lakkaut­taa vas­ta sinä päivänä kun yksi onneton kor­vat­tavis­sa ole­va duu­nari on yksinään tasavah­va 1000 ihmisen fir­man kanssa!!

Vastaa käyttäjälle juge Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.