Metro Söderkullaan yhdessä Sipoon kanssa

Kuu­lun niihin, jot­ka iloit­se­vat val­tioneu­vos­ton päätök­ses­tä liit­tää 30 neliök­ilo­metriä Lounais-Sipoos­ta Helsinki­in. Tämä tulee johta­maan ter­veem­pään kaupunki­rak­en­teeseen, niin ekol­o­gis­es­ti kuin sosiaalisestikin.

Vielä iloisem­pi olisin ollut, jos val­tioneu­vos­to olisi päät­tänyt liit­tää Helsinki­in alku­peräisen esi­tyk­sen mukaisen 50 neliök­ilo­metriä niin, että raja olisi tul­lut Sipoon­joelle ja Sipoon­lahdelle. Ing­man­nin tehtaat tosin olisi kohtu­usy­istä pitänyt jät­tää Sipoolle veroeu­ro­ja tuottamaan.

Isom­pi pala olisi ollut parem­pi — ei sik­si, että Helsinki­in saataisi­in enem­män asukkai­ta, vaan sik­si, että olisi tukenut parem­min metroon perus­tu­vaa nauhakaupunkia ja Sipoonko­r­ven suo­jelua. Nyt kun Helsin­gin saa­ma siivu on lyhyem­pi, on suuria painei­ta rak­en­taa se lev­eäm­min. Lev­eämpi rak­en­t­a­mi­nen uhkaa sekä Sipoonko­r­pea että nauhakaupunkiaraken­net­ta. Nyt riskinä on, että sekä Helsin­ki että Sipoo innos­tu­vat rak­en­ta­maan Por­voon­väylän pohjois­puolelle. Por­voon­väylästä pitäisi tehdä raja, jon­ka pohjois­puoelle ei raken­neta lainkaan. Land­bo siel­lä valitet­tavasti jo on, mut­ta lisää ei tarvita.

Por­voon­väylän pohjois­puolen rauhaot­tamista ei puol­la vain Sipoonko­r­ven suo­jelu. On kai selvä, että kun metro kul­kee moot­tori­tien eteläpuolel­la, moot­tori­tien pohjois­puolel­la ole­va asu­tus ei tukeu­tu­isi enää metroon vaan moot­tori­tiehen. Kumipyöräli­iken­teeseen perus­tu­vaa asu­tus­ta ei pitäisi enää rak­en­taa Helsin­gin seudulle lainkaan. Sel­l­ainen on asukkaiden pet­tämistä. Ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­nen tulee tekemään tuol­lais­es­ta asum­is­muo­dos­ta erit­täin kalliin.

Etelä-Sipoon rak­en­t­a­mi­nen pitäisi tyn­gäk­si jääneestä rajan­si­ir­rosta huoli­mat­ta toteut­taa kapeana, merel­lisenä, metroon perus­tu­vana nauhakaupunk­i­na. Se edel­lyt­tää Helsin­gin ja Sipoon yhteistyötä. Metro Söderkul­laan, kak­si ase­maa Helsin­gin puolelle ja kolme Sipoon puolelle. Kaik­ki rak­en­t­a­mi­nen alle kilo­metrin etäisyy­delle metroasemista.

10 vastausta artikkeliin “Metro Söderkullaan yhdessä Sipoon kanssa”

  1. Aivan samaa mieltä kanssasi tuos­ta alue­si­ir­rosta. Ja rak­en­t­a­mi­nen lähelle metroasemia.

  2. Olen seu­ran­nut aihet­ta kovin vähän uuti­sista ja min­ul­ta on men­nyt ohi, mik­si oli hyvä jut­tu pilkkoa Sipoo­ta Helsingille. Voisitko ker­toa perustelu­ja lyhyesti. Maal­likkona äkkiseltään ajatellen kuu­lostaa epäreilul­ta, että iso ja rikas varas­taa köy­hältä ja pieneltä. Eikö Sipoo itse olisi voin­ut rak­en­taa aluet­ta ja vauras­tua sillä?

  3. Vas­tauk­se­na Aballe

    1) Sipoon rah­keet eivät riitä nopeaan kasvuun.

    Kun­ta ei vauras­tu rak­en­tamisel­la vaan köy­htyy, kos­ka van­ho­jen asukkaiden pitää rak­en­taa palve­lut uusille. Vas­ta joskus 20 vuo­den kulut­tua uusien asukkaiden vero­tu­lot riit­tävät kor­vaa­maan hei­dän vaa­ti­mansa investoin­nit. Sipoon laskel­mat siitä, miten he rahoit­ta­vat kasvun perus­tu­vat ajatuk­seen, että he voivat han­kkia maa­ta kun­nalle kol­men euron neliöhin­nalle, kaavoit­taa ja myy­dä takaisin. Van­taa osti val­ti­ol­ta maa­ta kak­sikym­men­tä ker­taa kalli­im­mal­la, ja se maa oli kaukana merestä. 

    2) Sipoo tähtää epä­sosi­aaliseen kermankuorintaan

    Sipoon pyrkimys pär­jätä oman kasvun­sa kanssa perus­tui myös siihen, että kun­ta valikoi alueelleen vain rikkai­ta. Julk­isu­u­teen tehty laskel­ma on tehty sil­lä ole­tuk­sel­la, ettei Sipooseen raken­neta yhtään aravavuokra-asun­toa, sil­lä tuo kaavoitushyö­ty oli las­ket­tu jokaises­ta neliöstä. Seg­re­gaa­tio — rikkaiden ja köy­hien hakeu­tuymi­nen omille asuinalueilleen — on hyvin vas­tustet­tavaa kehi­tys­tä. Koko suun­nitel­ma oli sosi­aalis­es­ti vastuuton.

    3) Sipoo suun­nit­telee yhä autokaupunkia

    Tähän asti Sipoon rak­en­t­a­mi­nen on perus­tunut ajatuk­seen, että jokaisel­la per­heel­lä on kak­si autoa. Sen parem­min Land­bossa kuin Karhusaa­res­sakaan ei ole yhtään kaup­paa, vaan kaik­ki asioin­ti edel­lyt­tää henkilöau­ton käyt­töä. Karhusaa­reen ei kai mene ensim­mäistäkään bus­sia. Land­bossa käy Hangel­byn bus­si muu­ta­man ker­ran päivässä, mut­ta tämän käytän­nön merk­i­tys on mitätön. 

    Sipoon uude­tkin suun­nitel­mat perus­tu­vat henkilöau­toi­hin. Kaavaan on kyl­lä merkit­ty myös raide (Tähän asti on puhut­tu siitä, että jos val­tio joskus vuo­den 2050 jäl­keen rak­en­taa kokon­aan uuden radan ran­nikkoa pitkin Kotkaan, se voisi ratkaista myös Sipoon joukkoli­iken­teen), mut­ta esitet­ty yleiskaa­va ei tukeudu tähän rataan mitenkään. Jot­ta rataa käytet­täisi­in, kilo­metriä kauem­mas ase­mas­ta ei saisi rak­en­taa mitään, mut­ta Sipoon suun­nitelmi­in kuu­luu hajasi­joit­taa rak­en­tamista. Henkilöau­toi­hin perus­tu­vaa rak­en­tamista pääkaupunkiseudul­la ei saisi har­joit­taa enää lainkaan.

    4) Sipoon pysymi­nen tyhjänä piden­tää matkoja.

    Kaupun­gin opti­maa­li­nen muo­to on ympyrä. Meri rajoit­taa sen puoliympyräk­si. Kun Sipoo rajaa idän kokon­aan pois, jäl­jelle jää vain län­si ja pohjoinen. Täl­lainen piden­tää matko­ja tolkut­toman pitkik­si. Pohjoises­sa Helsin­gin yhdyskun­tarakenne ulot­tuu Riihimäelle asti ja Län­nessä Kirkkon­um­melle, mut­ta idässä se lop­puu Mellunmäkeen.

  4. Muu­ta­ma sana tuos­ta metrosta:

    Alus­ta­va aja­tus on ilmeis­es­ti, että metrol­la hoide­taan niiden 30 — 40 tuhan­nen ihmisen joukkoli­ikenne. Metroase­ma mak­saa tuol­laiset 30 miljoon­aa kap­pale, niitä tuskin tulee kolmea enem­pää, voi olla että jää kahteen.

    Mat­ka Itäsalmen metroase­mal­ta Rauta­tien­to­rille kestäisi tuol­laiset reilut 25 min­u­ut­tia. Mikä on vielä ihan siedet­tevä, jos sat­tuu asumaan metroase­man vier­essä, liityn­täli­ikenne kun tuo tuol­laiset 10–15 min­ut­tia lisää vai­h­toi­neen. Ja en jak­sa uskoa sel­l­aiseen kaavoituste­hoon jos­sa 10 — 20 tuhan­nen ihmisen asun­not saadaan kaavoitet­tua käve­ly­matkan eli käytän­nössä säteltään 500 metrin ympyrän sisään, eli suurin osa on liityn­täli­iken­teen varas­sa, eli ajaa nopeam­mal­la yksityisautolla.

    Voi sen metronkin sinne vetää, mut­ta ei se voi olla perus­ratkaisu joukkoli­iken­teeseen noil­la etäisyyk­sil­lä. Parem­pi ratkaisu olisi paikallisju­nara­ta HELI-radan lin­jaa, Kor­pinenkin tätä ehdot­teli, jota voidaan sit­ten ehkä joskus jatkaa itään päin. Seisak­keet mak­saa mur­to-osan siitä mitä metroase­mat eli niitä voi olla enem­män, ja päin­vas­toin kuin metron niin junan ei tarvitse pysähtyä joka ase­mal­la. Tämän takia Ker­aval­ta pääsee nopeam­min junal­la keskus­taan kuin Vuosaares­ta metrol­la, vaik­ka Ker­a­va on puo­let kauempana.

    Tai sit­ten HKL saa luvan kehit­tää metron jon­ka ei tarvitse pysähtyä joka siil­i­tiel­lä ja jon­ka asemien kus­tan­nus on jotenkin järkevä. Tätä odotel­lessa, panos­taisin Sipoon suun­nal­la paikallisjunaan.

  5. Kiitos Teemulle kommentista.

    1) Jos käytetään tuol­laista väljää pien­talokaavaa aluete­hokku­udel­la 0,25, mah­tuu 800 metriä säteelle ase­mas­ta raken­nu­soikeut­ta noin 500 000 k‑m2. Asukkaina tämä tekee noin 10 000. Kun Sipoos­sa kaavoite­taan läh­es neit­seel­liseen maas­toon, päästään lähelle tätä teo­reet­tista mak­simia. Tiheäm­minkin voi pien­talo­ja rak­en­taa. Kor­pinen näyt­ti pitävän mal­li­na Van­haa Porvoota.

    2) Metroase­ma maan alle mak­saa paljon, mut­ta Sipoos­sa metro menisi maan pääl­lä, jol­loin metroase­ma ei ole sen kalli­impi kuin juna-ase­makaan. Siil­i­tien tai Kulosaaren ase­mat nyt esimerkik­si ovat aika halpoja. 

    3) Sipoolaisil­la ei ole vain tarkoi­tus päästä pois Sipoos­ta vaan myös päästä per­ille jon­nekin. Metrol­la pääsee nopeam­min Itäkeskuk­seen, Hert­toniemeen, Hakaniemeen, Kamp­pi­in Ruo­ho­lah­teen ja tule­vaisu­udessa Espooseen. Juna on käyt­tökelpoinen vain, kun men­nää Rautati­eto­rille ja Pasi­laan. Kos­ka lounais­sipoolais­ten tiey­htey­det kulke­vat Itäväylän suun­nas­sa, kan­nat­taa joukkoli­iken­teenkin kulkea. Sil­loin se vas­taa totut­tu­ja asiointisuuntia.

    4) Helsin­gin uudet metrovaunut (ne, jot­ka ovat yhtä pötkyä) on vihrei­den vaa­timuk­ses­ta tehty sel­l­aisik­si, että vir­ran­syöt­tö voidaan hel­posti muut­taa myös ylhäältä tapah­tu­vak­si, jol­loin metro on peri­aat­teessa haaroitet­tavis­sa halvalla.

  6. Kiitos vas­tauk­ses­ta, vas­taus oli hyvä. Halu­aisin oikeas­t­aan sanoa vain, että nuo eri liiken­nevai­h­toe­hdot tulee laskea auki niin kus­tan­nuksi­na kuin mat­ka-aikana, eikä lähteä automaat­tis­es­ti siitä ole­tuk­ses­ta että metroa jatke­taan. Ei min­ulle ole mitään metroa vas­taan yleen­sä, alle 15 min­u­ut­tia rautiease­malle on vain aika vank­ka argu­ment­ti lähi­ju­nan puoles­ta tässä tapauksessa.

    1) Mikä on käve­ly­mat­ka? Tutk­i­javaimo ker­toi hei­dän pää­tyneen käyt­tämään ihan eri alan tutkimuk­ses­sa yhtä kilo­metriä, kos­ka se on kuulem­ma yleinen määritelmä. Jokut kaupunkisu­un­nit­teli­jat ‑ja tutk­i­ja­ta käyt­tävät lukua 600m, toiset 400m, ja jos sen ajatel­laan ole­van viisi min­u­ut­tia niin YTV:n reit­tiop­paan ole­tuskäve­lynopeudel­la 70m/min 350m… 800m on sit­ten muuten 11 min­u­ut­tia, eli samaa luokkaa kuin liityn­tä. Ja ettei asia olisi liian yksinker­tainen, maas­to ja reit­ti ovat har­voin luo­tisuo­ria. Tämä on sinän­sä aka­teem­i­nen kysymys, mut­ta jos kaavoit­ta­ja arvaa yläkant­ti­in niin väki ei kävele, eli tehti­in taas autokaupunkia.

    Toisaal­ta väki kävelee mukise­mat­ta Itäkeskuk­sen päästä päähän (olisiko 500m suun­taansa), ja Rautatiease­mal­ta Kaup­pa­to­rille, mut­ta sama 1km Rautatiease­mal­ta Hakaniemen­to­rille vaatii joko ratikan kahdel­la tai metron yhdel­lä pysäkil­lä. En kade­h­di kaavoittajaa.

    2) Kyl­lä, en äkkiseltään kek­si mitään syytä mik­si juna-ase­ma mak­saisi enem­pää tai vähempää kuin metro­ju­na-ase­ma, mut­ta kuitenkin: viimeisin ver­tailu­luku maan pääl­lä ole­valle metroase­mal­la on Kalasa­ta­man 16 miljoon­aa euroa, joka on sat­tumoisin aika tarkalleen sama kuin mitä kehäradan viidelle (!) pin­ta-ase­malle on bud­je­toitu. En ymmärrä.

    Joka tapauk­ses­sa suurem­pi ase­mati­heys on hyvä asia, mut­ta ne pysähdyk­set taas toisaal­ta piden­tävät mat­ka-aikaa. Eli pitäisi tehdä keräi­lyli­iken­net­tä malli­in H‑juna, tiheät pysähdyk­set keräilyalueel­la ja sit­ten pääasemien kaut­ta per­ille. Metro kel­paisi tähän sinän­sä siinä kuin muukin juna, mut­ta kun nykyisel­lä jär­jestelmäl­lä ei ilmeis­es­ti voi­da edelleenkään ohit­taa asemia.

    3) Toiv­ot­tavasti päivit­täisa­s­ion­ti on paikallista uusil­la asuinalueil­la, eikä niin kuin nyt että aje­taan Itäkeskuk­seen ruokakaup­paan. Työ­paikko­ja ei taas ole mitenkään kovin paljon Hakaniemestä itään. Eli toki sieltä liiken­net­tä on Itäkeskuk­seenkin, mut­ta kyl­lä se keskus­ta on pääko­hde. Tuo Tapi­olan suun­ta on hyvä huomio. Se mikä uno­h­tui, on että Pasi­lan kaut­ta pääsee Lep­pä­vaaran ja tule­vaisu­udessa lento­ken­tälle Malmil­la vai­h­ta­mal­la, kum­matkin metroa näppärämmin.

    4) Ja kiitos siitä, seu­raavak­si voisi saa­da saman korkuiset lai­tu­rit kuin junal­la tai sit­ten sem­moisia junia jot­ka pystyvät käyt­tämään kumpaakin korkeutta.

  7. Kaiken kaikki­aan tässä Sipoo jupakas­sa on kysymys kun­nalilsen itse­hallinnon rajoista — tai rajat­to­muud­es­ta. Onko se itseis­ar­vo — vai ei?!? Luulin vihrei­den kaikissa toimis­saan pitävän kansan­val­taa tärkeänä…
    Melko­moi­sen härske­jä ovat mon­en stadi­lais­poli­itikon kom­men­tit Sipoos­ta olleet. Vaik­ka härskisti­hän sta­di aikoinaan tuhosi Tölikas­ta Sipoon kirkonkin…

  8. Kos­ka olen lopet­tanut akti­ivipoli­itikon uran, min­un mielip­iteistäni ei voi pan­na vihre­itä vas­tu­useen. Vas­taan vain omas­ta käsi­tyk­ses­täni kun­nal­lis­es­ta itsehallinnosta.

    Se on minus­ta tärkeä arvo, mut­ta vain arvo arvo­jen joukos­sa. Jos se joutuu ris­tiri­itaan muiden arvo­jen kanssa, on arvos­tuskysymys, mis­tä tin­gitään. Tässä suh­teessa se poikkea esimerkik­si ihmisoikeuk­sista, jot­ka ovat ehdottomampia.

    Kun­ta jakau­tuu palvelukun­taan ja maankäyttökuntaan. 

    Palvelukun­nal­la ei juuri ole itse­hallintoa, vaan se on val­ti­olle alis­teinen. Kun­ta ei voi päät­tää, jär­jestetäänkö kun­nas­sa päivähoitoa vai ei, eikä sitäkään, mon­tako luokkaa on perusk­oulus­sa ja per­itäänkö perusk­oulus­ta maksua.

    Kysymys kos­kee ilmeis­es­ti kun­nal­lista maankäyt­tökun­nan itsehallintoa.

    Maankäyt­tökun­takin on paljolti alis­teinen val­ti­olle. Jos val­tio halu­aa kun­nan alueen läpi radan tai moot­tori­tien, kun­ta ei voi kaavoit­taa sen poik­ki ker­rostaloa. Tämä on Helsin­ki joutunut koke­maan Kehä II:n osalta ja Sipoo Söderkul­lan kaavoituk­sen kohdal­la, jos­sa Heli-radan varaus han­kaloit­taa keskuk­sen suun­nit­telua. Jos val­tio halu­aa tar­jo­ta Lohta­jal­la tyk­istöhar­joi­tusalueen ystäväl­lis­mielis­ten maid­en armei­joiden paukutel­la, kun­ta ei voi sitä estää.

    Näi­den val­ti­ol­lis­ten intressien lisäk­si mielestäni on kolme syytä rajoit­taa kun­nal­lista itsehallintoa.

    1) En hyväksy sosi­aal­ista ker­mankuor­in­taa siten, että kun­taan hyväksytään vain rikkai­ta. (hehtaarin ton­til­la raken­nu­soikeut­ta 600 neliötä, mut­ta vain yhdelle asunnolle)
    2) En hyväksy sitä, että kun­ta tuot­taa merkit­tävää ulkoista hait­taa naapureilleen
    3) Liiken­nejär­jestelmistä ja muus­ta sel­l­ais­es­ta on voita­va päät­tää sito­vasti työssäkäyn­tialueen puitteissa

    Näin on ajatel­tu myös lain­säädän­nössä. Kunan oikeus päät­tää omista asiois­taan ei ole raja­ton. Kun­ta on kaavoituk­ses­sa alis­teinen maakun­tali­itolle siten, että kun­nan kaavoituk­sen on nou­datet­ta­va maakun­takaavaa. Täl­lä on halut­tu pitää huol­ta yleis­es­tä edus­ta ja yritet­ty estää se, että jokin kun­ta ryhtyy har­ras­ta­maan kaavoituk­sel­lista ker­mankuor­in­taa, mihin olisi suuri houku­tus, jos mitään ylikun­nal­lista päätök­sen­tekoa ei olisi. Näin on lain­laati­ja näh­nyt viisaak­si kun­nal­lista itse­hallintoa rajoittaa.

    Tämä kysymys maakun­tali­itos­ta on se, joka tekee Sipoos­ta poikkeuk­sel­lisen. Sipoo ei kuu­lu samaan maakun­tali­it­toon Helsin­gin vaan Lovi­isan kanssa ja sik­si sen on kuun­nelta­va kaavoituk­ses­saan Lovi­isan mielipi­det­tä, mut­ta ei Helsin­gin, Van­taan tai Ker­a­van mielipi­det­tä, vaik­ka sen maankäytöl­lä ja liiken­ney­hteyk­sil­lä on näi­den kunt­ian kanssa paljon enem­män tekemistä kuin Lovi­isan kanssa. Näin ei lakia laa­dit­taes­sa ollut tarkoi­tus, vaan ajatelti­in, että työssäkäyn­tialue kuu­luu samaan maakun­tali­it­toon. Oikeud­es­ta olla piit­taa­mat­ta pääkaupunkiseudun kokon­aisu­ud­es­ta Sipoo on pitänyt jääräpäis­es­ti kiinni.

    Sipoo on nyt ilmoit­tanut, että se voi kyl­lä liit­tyä Uuden­maan maakun­tali­it­toon, mut­ta vas­ta kun sen yleiskaa­va on ensin hyväksyt­ty Itä-Uuden­maan liiton kaavailu­jen mukaan. Sen jäl­keen kuu­lu­misel­la Uuden­maan­li­it­toon ei maankäytön osalta ole merk­i­tys­tä seu­raavi­in 50 vuoteen.

    On aika ymmär­ret­tävää, että kun­nal­liseen itse­hallintoon ei kuu­lu oikeus rak­en­taa kun­nan rajalle, tuulen yläpuolelle roskan­polt­tou­u­nia, jos­ta savu menee naa­purikun­nan taa­ja­maan. Tästä ei paljon poikkea se, että rak­en­taa naa­purikun­nan rajalle asuinolähiöitä, jois­sa ei ole ensim­mäistäkään joukkoli­iken­nejär­jestelmää, vaan tarkoi­tus on lähet­tää asukkaat kahdel­la autol­la per­het­tä kohden tukki­maan naa­purin katuja.

    Suvul­lani on kesämök­ki Sipoos­sa noin Ker­a­van etäisyy­del­lä Helsingistä. Tälle nyky­isin jo varsin run­saal­la hajarak­en­tamisel­la siu­natulle aluelle tulee esimerkik­si lauan­taisin kak­si lin­ja-autoa ja sun­nun­taisin yksi.

    Tämä Sipoon maankäytön tähä­nas­ti­nen ääriepäekol­o­gisu­us on saanut min­ut epäilemään sitä, onko kun­nalli­nen itse­hallinto lop­ul­ta kuitenkaan aivan loukkaam­a­ton arvo myöskään maankäytössä. Palvelu­jen tuotan­nos­sa­han se ei ole ollut sitä pitkään aikaan. Jos toises­sa vaakakupis­sa on merkit­täviä ekol­o­gisia arvoja,olen valmis tin­kimään kun­nal­lis­es­ta itse­hallinnos­ta siinä mis­sä aatelis­ton erioikeuksistakin.

    Mut­ta vaik­ka liiken­nejär­jestelmästä päästäisi­in sop­u­un, jäl­jelle jää tämä sosi­aa­li­nen ker­mankuor­in­ta. Aika vähän Sipooseen on aravavuokra-asun­to­ja raken­net­tu. Sosi­aa­li­nen seg­re­gaa­tio on paha asia, eikä sen pahu­ut­ta vähen­nä se, että sitä edis­tetään kun­nal­lisen itse­hallinnon nimissä. 

    Olen muuten ollut puheen­jo­hta­jana suurmyymälä­työryh­mässä, joka törkeästi rajoit­ti kun­nal­lista itse­hallintoa. Eräil­lä kaupunkiseuduil­la on ollut käytän­tönä, että ydinkaupun­gin ympäryskun­nat rak­en­ta­vat kun­nan rajalle estot­tomasti hyper­mar­ket­te­ja tuhoten näin ydinkaupuin­gin pyrkimyk­set säi­lyt­tää lähikaup­pa. Esitimme, että tästä pitää pyytää naa­purikun­tien mielipi­de ja jos se on kiel­teinen, lupa tulee evätä, ellei kun­non perustelu­ja sille ole. 

    Tot­ta kai tämä rajoit­ti kehyskun­tien oikeut­ta sabotoi­da naa­purien­sa elämää, mut­ta en häpeä yhtään — pait­si sitä, että teimme lain turhan lep­suk­si ja liian helpok­si kiertää.

  9. Sosi­aa­li­nen kermankuorinta?

    Tämä sanon­ta jäi pahasti vaivaa­maan. Olemme itse rak­en­ta­neet Land­bo­hon talon. Peruste oli se, että meil­lä ei ollut varaa jäädä Helsinki­in asumaan. Asun­to­jen hin­nat oli­vat jo vuon­na 2001 karan­neet käsistä. Saimme samaan hin­taan uuden omakoti­talon Sipoos­ta kuin Helsingistä van­han riv­i­talon. Läh­es­tulkoon kaik­ki tut­tavaper­heeni, joil­la on lap­sia, ovat muut­ta­neet pois Helsingistä samas­ta syystä.

    Sipoos­ta tar­jou­tui mah­dol­lisu­us ostaa tont­ti ja rak­en­taa itse sel­l­ainen talo, jon­ka halusi kohtu­uhin­taan. Helsin­ki ei tätä mah­dol­lisu­ut­ta kyen­nyt tar­joa­maan. Nykyiset Helsin­gin asun­to­jen hin­nat tun­tu­vat entistä kohtu­ut­tomam­mil­ta. Se myös näkyy lap­siper­hei­den liik­keenä kehyskun­ti­in. Toki Sipoos­sa ovat hin­nat myös kohon­neet pil­vi­in, kos­ka tar­jon­ta ei kohtaa kysyntää.

    Mikäli halu­taan, että Helsin­ki pystyy houkut­tele­maan asukkai­ta on sen kyet­tävä tar­joa­maan sen tyyp­pisiä asum­is­ratkaisu­ja, jois­sa viihdytään siihen hin­taan, jota pystytään mak­samaan. Pelkkä tiivis kaupunki­rak­en­t­a­mi­nen ei riitä. Tarvi­taan myös pien­talo­ja ja luon­toa ympärille. Ihmiset eivät ole pelkkää massaa. 

    Onko jokin syy sille, että pien­talo­tont­te­ja ei pääkaupunkiseudul­la ole riit­tävästi tarjolla?

  10. Aikans munilleen meni, ajatellen kansalaisia.
    Luku­ja tui­jotellen Hki tais voit­taa. Mul­la nousi verot(siitäs sain hem­metin köy­hä yrit­täjä sipoosta).
    Arvo­maa­ta jota muutenkaan normikansalainen ei olisi koskaan voin­ut lunas­taa itselleen, otet­ti­in noin vai pääkaupungille.
    nim. Helsin­ki on Dik­tatu­uri ja synnyinkaupunkini.

Vastaa käyttäjälle Ode Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.