Metro Söderkullaan yhdessä Sipoon kanssa

Kuu­lun nii­hin, jot­ka iloit­se­vat val­tio­neu­vos­ton pää­tök­ses­tä liit­tää 30 neliö­ki­lo­met­riä Lou­nais-Sipoos­ta Hel­sin­kiin. Tämä tulee joh­ta­maan ter­veem­pään kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen, niin eko­lo­gi­ses­ti kuin sosiaalisestikin.

Vie­lä iloi­sem­pi oli­sin ollut, jos val­tio­neu­vos­to oli­si päät­tä­nyt liit­tää Hel­sin­kiin alku­pe­räi­sen esi­tyk­sen mukai­sen 50 neliö­ki­lo­met­riä niin, että raja oli­si tul­lut Sipoon­joel­le ja Sipoon­lah­del­le. Ing­man­nin teh­taat tosin oli­si koh­tuusyis­tä pitä­nyt jät­tää Sipool­le veroeu­ro­ja tuottamaan.

Isom­pi pala oli­si ollut parem­pi — ei sik­si, että Hel­sin­kiin saa­tai­siin enem­män asuk­kai­ta, vaan sik­si, että oli­si tuke­nut parem­min met­roon perus­tu­vaa nau­ha­kau­pun­kia ja Sipoon­kor­ven suo­je­lua. Nyt kun Hel­sin­gin saa­ma sii­vu on lyhyem­pi, on suu­ria pai­nei­ta raken­taa se leveäm­min. Leveäm­pi raken­ta­mi­nen uhkaa sekä Sipoon­kor­pea että nau­ha­kau­pun­kia­ra­ken­net­ta. Nyt ris­ki­nä on, että sekä Hel­sin­ki että Sipoo innos­tu­vat raken­ta­maan Por­voon­väy­län poh­jois­puo­lel­le. Por­voon­väy­läs­tä pitäi­si teh­dä raja, jon­ka poh­jois­puoel­le ei raken­ne­ta lain­kaan. Land­bo siel­lä vali­tet­ta­vas­ti jo on, mut­ta lisää ei tarvita.

Por­voon­väy­län poh­jois­puo­len rau­haot­ta­mis­ta ei puol­la vain Sipoon­kor­ven suo­je­lu. On kai sel­vä, että kun met­ro kul­kee moot­to­ri­tien ete­lä­puo­lel­la, moot­to­ri­tien poh­jois­puo­lel­la ole­va asu­tus ei tukeu­tui­si enää met­roon vaan moot­to­ri­tie­hen. Kumi­pyö­rä­lii­ken­tee­seen perus­tu­vaa asu­tus­ta ei pitäi­si enää raken­taa Hel­sin­gin seu­dul­le lain­kaan. Sel­lai­nen on asuk­kai­den pet­tä­mis­tä. Ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­nen tulee teke­mään tuol­lai­ses­ta asu­mis­muo­dos­ta erit­täin kalliin.

Ete­lä-Sipoon raken­ta­mi­nen pitäi­si tyn­gäk­si jää­nees­tä rajan­siir­ros­ta huo­li­mat­ta toteut­taa kapea­na, merel­li­se­nä, met­roon perus­tu­va­na nau­ha­kau­pun­ki­na. Se edel­lyt­tää Hel­sin­gin ja Sipoon yhteis­työ­tä. Met­ro Söder­kul­laan, kak­si ase­maa Hel­sin­gin puo­lel­le ja kol­me Sipoon puo­lel­le. Kaik­ki raken­ta­mi­nen alle kilo­met­rin etäi­syy­del­le metroasemista.

10 vastausta artikkeliin “Metro Söderkullaan yhdessä Sipoon kanssa”

  1. Aivan samaa miel­tä kans­sa­si tuos­ta alue­siir­ros­ta. Ja raken­ta­mi­nen lähel­le metroasemia.

  2. Olen seu­ran­nut aihet­ta kovin vähän uuti­sis­ta ja minul­ta on men­nyt ohi, mik­si oli hyvä jut­tu pilk­koa Sipoo­ta Hel­sin­gil­le. Voi­sit­ko ker­toa perus­te­lu­ja lyhyes­ti. Maal­lik­ko­na äkki­sel­tään aja­tel­len kuu­los­taa epä­rei­lul­ta, että iso ja rikas varas­taa köy­häl­tä ja pie­nel­tä. Eikö Sipoo itse oli­si voi­nut raken­taa aluet­ta ja vau­ras­tua sillä?

  3. Vas­tauk­se­na Aballe

    1) Sipoon rah­keet eivät rii­tä nope­aan kasvuun.

    Kun­ta ei vau­ras­tu raken­ta­mi­sel­la vaan köyh­tyy, kos­ka van­ho­jen asuk­kai­den pitää raken­taa pal­ve­lut uusil­le. Vas­ta jos­kus 20 vuo­den kulut­tua uusien asuk­kai­den vero­tu­lot riit­tä­vät kor­vaa­maan hei­dän vaa­ti­man­sa inves­toin­nit. Sipoon las­kel­mat sii­tä, miten he rahoit­ta­vat kas­vun perus­tu­vat aja­tuk­seen, että he voi­vat hank­kia maa­ta kun­nal­le kol­men euron neliö­hin­nal­le, kaa­voit­taa ja myy­dä takai­sin. Van­taa osti val­tiol­ta maa­ta kak­si­kym­men­tä ker­taa kal­liim­mal­la, ja se maa oli kau­ka­na merestä. 

    2) Sipoo täh­tää epä­so­si­aa­li­seen kermankuorintaan

    Sipoon pyr­ki­mys pär­jä­tä oman kas­vun­sa kans­sa perus­tui myös sii­hen, että kun­ta vali­koi alu­eel­leen vain rik­kai­ta. Jul­ki­suu­teen teh­ty las­kel­ma on teh­ty sil­lä ole­tuk­sel­la, ettei Sipoo­seen raken­ne­ta yhtään ara­va­vuo­kra-asun­toa, sil­lä tuo kaa­voi­tus­hyö­ty oli las­ket­tu jokai­ses­ta neliös­tä. Segre­gaa­tio — rik­kai­den ja köy­hien hakeu­tu­ymi­nen omil­le asui­na­lueil­leen — on hyvin vas­tus­tet­ta­vaa kehi­tys­tä. Koko suun­ni­tel­ma oli sosi­aa­li­ses­ti vastuuton.

    3) Sipoo suun­nit­te­lee yhä autokaupunkia

    Tähän asti Sipoon raken­ta­mi­nen on perus­tu­nut aja­tuk­seen, että jokai­sel­la per­heel­lä on kak­si autoa. Sen parem­min Land­bos­sa kuin Kar­husaa­res­sa­kaan ei ole yhtään kaup­paa, vaan kaik­ki asioin­ti edel­lyt­tää hen­ki­lö­au­ton käyt­töä. Kar­husaa­reen ei kai mene ensim­mäis­tä­kään bus­sia. Land­bos­sa käy Han­gel­byn bus­si muu­ta­man ker­ran päi­väs­sä, mut­ta tämän käy­tän­nön mer­ki­tys on mitätön. 

    Sipoon uudet­kin suun­ni­tel­mat perus­tu­vat hen­ki­lö­au­toi­hin. Kaa­vaan on kyl­lä mer­kit­ty myös rai­de (Tähän asti on puhut­tu sii­tä, että jos val­tio jos­kus vuo­den 2050 jäl­keen raken­taa koko­naan uuden radan ran­nik­koa pit­kin Kot­kaan, se voi­si rat­kais­ta myös Sipoon jouk­ko­lii­ken­teen), mut­ta esi­tet­ty yleis­kaa­va ei tukeu­du tähän rataan miten­kään. Jot­ta rataa käy­tet­täi­siin, kilo­met­riä kau­em­mas ase­mas­ta ei sai­si raken­taa mitään, mut­ta Sipoon suun­ni­tel­miin kuu­luu haja­si­joit­taa raken­ta­mis­ta. Hen­ki­lö­au­toi­hin perus­tu­vaa raken­ta­mis­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ei sai­si har­joit­taa enää lainkaan.

    4) Sipoon pysy­mi­nen tyh­jä­nä piden­tää matkoja.

    Kau­pun­gin opti­maa­li­nen muo­to on ympy­rä. Meri rajoit­taa sen puo­liym­py­räk­si. Kun Sipoo rajaa idän koko­naan pois, jäl­jel­le jää vain län­si ja poh­joi­nen. Täl­lai­nen piden­tää mat­ko­ja tol­kut­to­man pit­kik­si. Poh­joi­ses­sa Hel­sin­gin yhdys­kun­ta­ra­ken­ne ulot­tuu Rii­hi­mäel­le asti ja Län­nes­sä Kirk­ko­num­mel­le, mut­ta idäs­sä se lop­puu Mellunmäkeen.

  4. Muu­ta­ma sana tuos­ta metrosta:

    Alus­ta­va aja­tus on ilmei­ses­ti, että met­rol­la hoi­de­taan nii­den 30 — 40 tuhan­nen ihmi­sen jouk­ko­lii­ken­ne. Met­roa­se­ma mak­saa tuol­lai­set 30 mil­joo­naa kap­pa­le, nii­tä tus­kin tulee kol­mea enem­pää, voi olla että jää kahteen.

    Mat­ka Itä­sal­men met­roa­se­mal­ta Rau­ta­tien­to­ril­le kes­täi­si tuol­lai­set rei­lut 25 minuut­tia. Mikä on vie­lä ihan sie­det­te­vä, jos sat­tuu asu­maan met­roa­se­man vie­res­sä, lii­tyn­tä­lii­ken­ne kun tuo tuol­lai­set 10–15 minut­tia lisää vaih­toi­neen. Ja en jak­sa uskoa sel­lai­seen kaa­voi­tus­te­hoon jos­sa 10 — 20 tuhan­nen ihmi­sen asun­not saa­daan kaa­voi­tet­tua käve­ly­mat­kan eli käy­tän­nös­sä sätel­tään 500 met­rin ympy­rän sisään, eli suu­rin osa on lii­tyn­tä­lii­ken­teen varas­sa, eli ajaa nopeam­mal­la yksityisautolla.

    Voi sen met­ron­kin sin­ne vetää, mut­ta ei se voi olla perus­rat­kai­su jouk­ko­lii­ken­tee­seen noil­la etäi­syyk­sil­lä. Parem­pi rat­kai­su oli­si pai­kal­lis­ju­na­ra­ta HELI-radan lin­jaa, Kor­pi­nen­kin tätä ehdot­te­li, jota voi­daan sit­ten ehkä jos­kus jat­kaa itään päin. Sei­sak­keet mak­saa mur­to-osan sii­tä mitä met­roa­se­mat eli nii­tä voi olla enem­män, ja päin­vas­toin kuin met­ron niin junan ei tar­vit­se pysäh­tyä joka ase­mal­la. Tämän takia Kera­val­ta pää­see nopeam­min junal­la kes­kus­taan kuin Vuo­saa­res­ta met­rol­la, vaik­ka Kera­va on puo­let kauempana.

    Tai sit­ten HKL saa luvan kehit­tää met­ron jon­ka ei tar­vit­se pysäh­tyä joka sii­li­tiel­lä ja jon­ka ase­mien kus­tan­nus on joten­kin jär­ke­vä. Tätä odo­tel­les­sa, panos­tai­sin Sipoon suun­nal­la paikallisjunaan.

  5. Kii­tos Tee­mul­le kommentista.

    1) Jos käy­te­tään tuol­lais­ta väl­jää pien­ta­lo­kaa­vaa alue­te­hok­kuu­del­la 0,25, mah­tuu 800 met­riä säteel­le ase­mas­ta raken­nusoi­keut­ta noin 500 000 k‑m2. Asuk­kai­na tämä tekee noin 10 000. Kun Sipoos­sa kaa­voi­te­taan lähes neit­seel­li­seen maas­toon, pääs­tään lähel­le tätä teo­reet­tis­ta mak­si­mia. Tiheäm­min­kin voi pien­ta­lo­ja raken­taa. Kor­pi­nen näyt­ti pitä­vän mal­li­na Van­haa Porvoota.

    2) Met­roa­se­ma maan alle mak­saa pal­jon, mut­ta Sipoos­sa met­ro meni­si maan pääl­lä, jol­loin met­roa­se­ma ei ole sen kal­liim­pi kuin juna-ase­ma­kaan. Sii­li­tien tai Kulos­aa­ren ase­mat nyt esi­mer­kik­si ovat aika halpoja. 

    3) Sipoo­lai­sil­la ei ole vain tar­koi­tus pääs­tä pois Sipoos­ta vaan myös pääs­tä peril­le jon­ne­kin. Met­rol­la pää­see nopeam­min Itä­kes­kuk­seen, Hert­to­nie­meen, Haka­nie­meen, Kamp­piin Ruo­ho­lah­teen ja tule­vai­suu­des­sa Espoo­seen. Juna on käyt­tö­kel­poi­nen vain, kun men­nää Rau­ta­tie­to­ril­le ja Pasi­laan. Kos­ka lou­nais­si­poo­lais­ten tie­yh­tey­det kul­ke­vat Itä­väy­län suun­nas­sa, kan­nat­taa jouk­ko­lii­ken­teen­kin kul­kea. Sil­loin se vas­taa totut­tu­ja asiointisuuntia.

    4) Hel­sin­gin uudet met­ro­vau­nut (ne, jot­ka ovat yhtä pöt­kyä) on vih­rei­den vaa­ti­muk­ses­ta teh­ty sel­lai­sik­si, että vir­ran­syöt­tö voi­daan hel­pos­ti muut­taa myös ylhääl­tä tapah­tu­vak­si, jol­loin met­ro on peri­aat­tees­sa haa­roi­tet­ta­vis­sa halvalla.

  6. Kii­tos vas­tauk­ses­ta, vas­taus oli hyvä. Haluai­sin oikeas­taan sanoa vain, että nuo eri lii­ken­ne­vaih­toeh­dot tulee las­kea auki niin kus­tan­nuk­si­na kuin mat­ka-aika­na, eikä läh­teä auto­maat­ti­ses­ti sii­tä ole­tuk­ses­ta että met­roa jat­ke­taan. Ei minul­le ole mitään met­roa vas­taan yleen­sä, alle 15 minuut­tia rau­tie­a­se­mal­le on vain aika vank­ka argu­ment­ti lähi­ju­nan puo­les­ta täs­sä tapauksessa.

    1) Mikä on käve­ly­mat­ka? Tut­ki­ja­vai­mo ker­toi hei­dän pää­ty­neen käyt­tä­mään ihan eri alan tut­ki­muk­ses­sa yhtä kilo­met­riä, kos­ka se on kuu­lem­ma ylei­nen mää­ri­tel­mä. Jokut kau­pun­ki­suun­nit­te­li­jat ‑ja tut­ki­ja­ta käyt­tä­vät lukua 600m, toi­set 400m, ja jos sen aja­tel­laan ole­van vii­si minuut­tia niin YTV:n reit­tiop­paan ole­tus­kä­ve­ly­no­peu­del­la 70m/min 350m… 800m on sit­ten muu­ten 11 minuut­tia, eli samaa luok­kaa kuin lii­tyn­tä. Ja ettei asia oli­si lii­an yksin­ker­tai­nen, maas­to ja reit­ti ovat har­voin luo­ti­suo­ria. Tämä on sinän­sä aka­tee­mi­nen kysy­mys, mut­ta jos kaa­voit­ta­ja arvaa ylä­kant­tiin niin väki ei käve­le, eli teh­tiin taas autokaupunkia.

    Toi­saal­ta väki käve­lee muki­se­mat­ta Itä­kes­kuk­sen pääs­tä pää­hän (oli­si­ko 500m suun­taan­sa), ja Rau­ta­tie­a­se­mal­ta Kaup­pa­to­ril­le, mut­ta sama 1km Rau­ta­tie­a­se­mal­ta Haka­nie­men­to­ril­le vaa­tii joko rati­kan kah­del­la tai met­ron yhdel­lä pysä­kil­lä. En kadeh­di kaavoittajaa.

    2) Kyl­lä, en äkki­sel­tään kek­si mitään syy­tä mik­si juna-ase­ma mak­sai­si enem­pää tai vähem­pää kuin met­ro­ju­na-ase­ma, mut­ta kui­ten­kin: vii­mei­sin ver­tai­lu­lu­ku maan pääl­lä ole­val­le met­roa­se­mal­la on Kala­sa­ta­man 16 mil­joo­naa euroa, joka on sat­tu­moi­sin aika tar­kal­leen sama kuin mitä kehä­ra­dan vii­del­le (!) pin­ta-ase­mal­le on bud­je­toi­tu. En ymmärrä.

    Joka tapauk­ses­sa suu­rem­pi ase­ma­ti­heys on hyvä asia, mut­ta ne pysäh­dyk­set taas toi­saal­ta piden­tä­vät mat­ka-aikaa. Eli pitäi­si teh­dä keräi­ly­lii­ken­net­tä mal­liin H‑juna, tiheät pysäh­dyk­set keräi­ly­alu­eel­la ja sit­ten pää­ase­mien kaut­ta peril­le. Met­ro kel­pai­si tähän sinän­sä sii­nä kuin muu­kin juna, mut­ta kun nykyi­sel­lä jär­jes­tel­mäl­lä ei ilmei­ses­ti voi­da edel­leen­kään ohit­taa asemia.

    3) Toi­vot­ta­vas­ti päi­vit­täi­sa­sion­ti on pai­kal­lis­ta uusil­la asui­na­lueil­la, eikä niin kuin nyt että aje­taan Itä­kes­kuk­seen ruo­ka­kaup­paan. Työ­paik­ko­ja ei taas ole miten­kään kovin pal­jon Haka­nie­mes­tä itään. Eli toki siel­tä lii­ken­net­tä on Itä­kes­kuk­seen­kin, mut­ta kyl­lä se kes­kus­ta on pää­koh­de. Tuo Tapio­lan suun­ta on hyvä huo­mio. Se mikä unoh­tui, on että Pasi­lan kaut­ta pää­see Lep­pä­vaa­ran ja tule­vai­suu­des­sa len­to­ken­täl­le Mal­mil­la vaih­ta­mal­la, kum­mat­kin met­roa näppärämmin.

    4) Ja kii­tos sii­tä, seu­raa­vak­si voi­si saa­da saman kor­kui­set lai­tu­rit kuin junal­la tai sit­ten sem­moi­sia junia jot­ka pys­ty­vät käyt­tä­mään kum­paa­kin korkeutta.

  7. Kai­ken kaik­ki­aan täs­sä Sipoo jupa­kas­sa on kysy­mys kun­na­lil­sen itse­hal­lin­non rajois­ta — tai rajat­to­muu­des­ta. Onko se itsei­sar­vo — vai ei?!? Luu­lin vih­rei­den kai­kis­sa toi­mis­saan pitä­vän kan­san­val­taa tärkeänä…
    Mel­ko­moi­sen härs­ke­jä ovat monen sta­di­lais­po­lii­ti­kon kom­men­tit Sipoos­ta olleet. Vaik­ka härs­kis­ti­hän sta­di aikoi­naan tuho­si Töli­kas­ta Sipoon kirkonkin…

  8. Kos­ka olen lopet­ta­nut aktii­vi­po­lii­ti­kon uran, minun mie­li­pi­teis­tä­ni ei voi pan­na vih­rei­tä vas­tuuseen. Vas­taan vain omas­ta käsi­tyk­ses­tä­ni kun­nal­li­ses­ta itsehallinnosta.

    Se on minus­ta tär­keä arvo, mut­ta vain arvo arvo­jen jou­kos­sa. Jos se jou­tuu ris­ti­rii­taan mui­den arvo­jen kans­sa, on arvos­tus­ky­sy­mys, mis­tä tin­gi­tään. Täs­sä suh­tees­sa se poik­kea esi­mer­kik­si ihmi­soi­keuk­sis­ta, jot­ka ovat ehdottomampia.

    Kun­ta jakau­tuu pal­ve­lu­kun­taan ja maankäyttökuntaan. 

    Pal­ve­lu­kun­nal­la ei juu­ri ole itse­hal­lin­toa, vaan se on val­tiol­le alis­tei­nen. Kun­ta ei voi päät­tää, jär­jes­te­tään­kö kun­nas­sa päi­vä­hoi­toa vai ei, eikä sitä­kään, mon­ta­ko luok­kaa on perus­kou­lus­sa ja peri­tään­kö perus­kou­lus­ta maksua.

    Kysy­mys kos­kee ilmei­ses­ti kun­nal­lis­ta maan­käyt­tö­kun­nan itsehallintoa.

    Maan­käyt­tö­kun­ta­kin on pal­jol­ti alis­tei­nen val­tiol­le. Jos val­tio halu­aa kun­nan alu­een läpi radan tai moot­to­ri­tien, kun­ta ei voi kaa­voit­taa sen poik­ki ker­ros­ta­loa. Tämä on Hel­sin­ki jou­tu­nut koke­maan Kehä II:n osal­ta ja Sipoo Söder­kul­lan kaa­voi­tuk­sen koh­dal­la, jos­sa Heli-radan varaus han­ka­loit­taa kes­kuk­sen suun­nit­te­lua. Jos val­tio halu­aa tar­jo­ta Loh­ta­jal­la tykis­tö­har­joi­tusa­lu­een ystä­väl­lis­mie­lis­ten mai­den armei­joi­den pau­ku­tel­la, kun­ta ei voi sitä estää.

    Näi­den val­tiol­lis­ten int­res­sien lisäk­si mie­les­tä­ni on kol­me syy­tä rajoit­taa kun­nal­lis­ta itsehallintoa.

    1) En hyväk­sy sosi­aa­lis­ta ker­man­kuo­rin­taa siten, että kun­taan hyväk­sy­tään vain rik­kai­ta. (heh­taa­rin ton­til­la raken­nusoi­keut­ta 600 neliö­tä, mut­ta vain yhdel­le asunnolle)
    2) En hyväk­sy sitä, että kun­ta tuot­taa mer­kit­tä­vää ulkois­ta hait­taa naapureilleen
    3) Lii­ken­ne­jär­jes­tel­mis­tä ja muus­ta sel­lai­ses­ta on voi­ta­va päät­tää sito­vas­ti työs­sä­käyn­tia­lu­een puitteissa

    Näin on aja­tel­tu myös lain­sää­dän­nös­sä. Kunan oikeus päät­tää omis­ta asiois­taan ei ole raja­ton. Kun­ta on kaa­voi­tuk­ses­sa alis­tei­nen maa­kun­ta­lii­tol­le siten, että kun­nan kaa­voi­tuk­sen on nou­da­tet­ta­va maa­kun­ta­kaa­vaa. Täl­lä on halut­tu pitää huol­ta ylei­ses­tä edus­ta ja yri­tet­ty estää se, että jokin kun­ta ryh­tyy har­ras­ta­maan kaa­voi­tuk­sel­lis­ta ker­man­kuo­rin­taa, mihin oli­si suu­ri hou­ku­tus, jos mitään yli­kun­nal­lis­ta pää­tök­sen­te­koa ei oli­si. Näin on lain­laa­ti­ja näh­nyt vii­saak­si kun­nal­lis­ta itse­hal­lin­toa rajoittaa.

    Tämä kysy­mys maa­kun­ta­lii­tos­ta on se, joka tekee Sipoos­ta poik­keuk­sel­li­sen. Sipoo ei kuu­lu samaan maa­kun­ta­liit­toon Hel­sin­gin vaan Lovii­san kans­sa ja sik­si sen on kuun­nel­ta­va kaa­voi­tuk­ses­saan Lovii­san mie­li­pi­det­tä, mut­ta ei Hel­sin­gin, Van­taan tai Kera­van mie­li­pi­det­tä, vaik­ka sen maan­käy­töl­lä ja lii­ken­neyh­teyk­sil­lä on näi­den kun­tian kans­sa pal­jon enem­män teke­mis­tä kuin Lovii­san kans­sa. Näin ei lakia laa­dit­taes­sa ollut tar­koi­tus, vaan aja­tel­tiin, että työs­sä­käyn­tia­lue kuu­luu samaan maa­kun­ta­liit­toon. Oikeu­des­ta olla piit­taa­mat­ta pää­kau­pun­ki­seu­dun koko­nai­suu­des­ta Sipoo on pitä­nyt jää­rä­päi­ses­ti kiinni.

    Sipoo on nyt ilmoit­ta­nut, että se voi kyl­lä liit­tyä Uuden­maan maa­kun­ta­liit­toon, mut­ta vas­ta kun sen yleis­kaa­va on ensin hyväk­syt­ty Itä-Uuden­maan lii­ton kaa­vai­lu­jen mukaan. Sen jäl­keen kuu­lu­mi­sel­la Uuden­maan­liit­toon ei maan­käy­tön osal­ta ole mer­ki­tys­tä seu­raa­viin 50 vuoteen.

    On aika ymmär­ret­tä­vää, että kun­nal­li­seen itse­hal­lin­toon ei kuu­lu oikeus raken­taa kun­nan rajal­le, tuu­len ylä­puo­lel­le ros­kan­polt­to­uu­nia, jos­ta savu menee naa­pu­ri­kun­nan taa­ja­maan. Täs­tä ei pal­jon poik­kea se, että raken­taa naa­pu­ri­kun­nan rajal­le asui­no­lä­hiöi­tä, jois­sa ei ole ensim­mäis­tä­kään jouk­ko­lii­ken­ne­jär­jes­tel­mää, vaan tar­koi­tus on lähet­tää asuk­kaat kah­del­la autol­la per­het­tä koh­den tuk­ki­maan naa­pu­rin katuja.

    Suvul­la­ni on kesä­mök­ki Sipoos­sa noin Kera­van etäi­syy­del­lä Hel­sin­gis­tä. Täl­le nykyi­sin jo var­sin run­saal­la haja­ra­ken­ta­mi­sel­la siu­na­tul­le aluel­le tulee esi­mer­kik­si lau­an­tai­sin kak­si lin­ja-autoa ja sun­nun­tai­sin yksi.

    Tämä Sipoon maan­käy­tön tähä­nas­ti­nen äärie­päe­ko­lo­gi­suus on saa­nut minut epäi­le­mään sitä, onko kun­nal­li­nen itse­hal­lin­to lopul­ta kui­ten­kaan aivan louk­kaa­ma­ton arvo myös­kään maan­käy­tös­sä. Pal­ve­lu­jen tuo­tan­nos­sa­han se ei ole ollut sitä pit­kään aikaan. Jos toi­ses­sa vaa­ka­ku­pis­sa on mer­kit­tä­viä eko­lo­gi­sia arvoja,olen val­mis tin­ki­mään kun­nal­li­ses­ta itse­hal­lin­nos­ta sii­nä mis­sä aate­lis­ton erioikeuksistakin.

    Mut­ta vaik­ka lii­ken­ne­jär­jes­tel­mäs­tä pääs­täi­siin sopuun, jäl­jel­le jää tämä sosi­aa­li­nen ker­man­kuo­rin­ta. Aika vähän Sipoo­seen on ara­va­vuo­kra-asun­to­ja raken­net­tu. Sosi­aa­li­nen segre­gaa­tio on paha asia, eikä sen pahuut­ta vähen­nä se, että sitä edis­te­tään kun­nal­li­sen itse­hal­lin­non nimissä. 

    Olen muu­ten ollut puheen­joh­ta­ja­na suur­myy­mä­lä­työ­ryh­mäs­sä, joka tör­keäs­ti rajoit­ti kun­nal­lis­ta itse­hal­lin­toa. Eräil­lä kau­pun­ki­seu­duil­la on ollut käy­tän­tö­nä, että ydin­kau­pun­gin ympä­rys­kun­nat raken­ta­vat kun­nan rajal­le estot­to­mas­ti hyper­mar­ket­te­ja tuho­ten näin ydin­kau­puin­gin pyr­ki­myk­set säi­lyt­tää lähi­kaup­pa. Esi­tim­me, että täs­tä pitää pyy­tää naa­pu­ri­kun­tien mie­li­pi­de ja jos se on kiel­tei­nen, lupa tulee evä­tä, ellei kun­non perus­te­lu­ja sil­le ole. 

    Tot­ta kai tämä rajoit­ti kehys­kun­tien oikeut­ta sabo­toi­da naa­pu­rien­sa elä­mää, mut­ta en häpeä yhtään — pait­si sitä, että teim­me lain tur­han lep­suk­si ja lii­an hel­pok­si kiertää.

  9. Sosi­aa­li­nen kermankuorinta?

    Tämä sanon­ta jäi pahas­ti vai­vaa­maan. Olem­me itse raken­ta­neet Land­bo­hon talon. Perus­te oli se, että meil­lä ei ollut varaa jää­dä Hel­sin­kiin asu­maan. Asun­to­jen hin­nat oli­vat jo vuon­na 2001 karan­neet käsis­tä. Saim­me samaan hin­taan uuden oma­ko­ti­ta­lon Sipoos­ta kuin Hel­sin­gis­tä van­han rivi­ta­lon. Lähes­tul­koon kaik­ki tut­ta­va­per­hee­ni, joil­la on lap­sia, ovat muut­ta­neet pois Hel­sin­gis­tä samas­ta syystä.

    Sipoos­ta tar­jou­tui mah­dol­li­suus ostaa tont­ti ja raken­taa itse sel­lai­nen talo, jon­ka halusi koh­tuu­hin­taan. Hel­sin­ki ei tätä mah­dol­li­suut­ta kyen­nyt tar­joa­maan. Nykyi­set Hel­sin­gin asun­to­jen hin­nat tun­tu­vat entis­tä koh­tuut­to­mam­mil­ta. Se myös näkyy lap­si­per­hei­den liik­kee­nä kehys­kun­tiin. Toki Sipoos­sa ovat hin­nat myös kohon­neet pil­viin, kos­ka tar­jon­ta ei koh­taa kysyntää.

    Mikä­li halu­taan, että Hel­sin­ki pys­tyy hou­kut­te­le­maan asuk­kai­ta on sen kyet­tä­vä tar­joa­maan sen tyyp­pi­siä asu­mis­rat­kai­su­ja, jois­sa viih­dy­tään sii­hen hin­taan, jota pys­ty­tään mak­sa­maan. Pelk­kä tii­vis kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­nen ei rii­tä. Tar­vi­taan myös pien­ta­lo­ja ja luon­toa ympä­ril­le. Ihmi­set eivät ole pelk­kää massaa. 

    Onko jokin syy sil­le, että pien­ta­lo­tont­te­ja ei pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ole riit­tä­väs­ti tarjolla?

  10. Aikans munil­leen meni, aja­tel­len kansalaisia.
    Luku­ja tui­jo­tel­len Hki tais voit­taa. Mul­la nousi verot(siitäs sain hem­me­tin köy­hä yrit­tä­jä sipoosta).
    Arvo­maa­ta jota muu­ten­kaan nor­mi­kan­sa­lai­nen ei oli­si kos­kaan voi­nut lunas­taa itsel­leen, otet­tiin noin vai pääkaupungille.
    nim. Hel­sin­ki on Dik­ta­tuu­ri ja synnyinkaupunkini.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.