Mitä tehdä Vartiosaarelle?

29.5.2013 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, _ 

Kaupunkisuunnittelulautakunnalle esiteltiin pari viikkoa sitten kokouksen ulkopuolella ajatuksia Vartiosaaren kaavoittamisesta. Kaikki vaihtoehdot olivat hienoja ja tasokkaita. Kyse on siitä, uhrataanko Vartiosaari asumiselle vai tehdäänkö siitä kaikkien helsinkiläisten virkistysalue.

Yksi asia on minusta selvä. Ei ole mitään perustetta jatkaa Vartiosaaren elämää nykyisenä, hyvin pienen piirin suljettuna alueena, johon muilla kaupunkilaisilla ei de facto ole asiaa. Saarelle saa kyllä mennä, mutta se pitäisi tehdä ilmiintymällä. Siltaa sinne ei ole haluttu, ”koska se muuttaisi saaren luonnetta”, mutta edes veneen omistaminen ei riitä, koska saarella ei ole vierasvenesatamaa.

Olen ollut kirjoittamassa pamflettia Seuraavat 400 000 helsinkiläistä. Siinä esitetään kaupunkirakenteen olennaista tiivistämistä, jotta Helsingin seudulle tulviva väestönpaljous ei hajaantuisi pitkin Uudenmaan savipeltoja elinkelvottomiksi lämpäreiksi. Kannatan tiivistä rakentamista, mutta sen vastapainona tulee olla kunnollisia viheralueita. Tuleeko Vartiosaari rakentaa tehokkaasti asumisen tarpeisiin, vai olisiko sen rooli olla kaikkia ilahduttava viheralue?

Se riippuu liikenneverkosta. Nykyisellä liikenneverkolla Vartiosaari on kaukana – matka joukkoliikenteellä keskustaan vie liki tunnin. Siitä tulisi autokaupunkia, koska huono joukkoliikenneyhteys on jokseenkin sama kuin ei joukkoliikenneyhteyttä lainkaan. Tämä puoltaisi virkistyskäyttöä.

Tilanne muuttuu aivan toiseksi, jos rakennetaan Kruunuvuoren ratikkasilta. Silloin voisi jopa ajatella ratikkayhteyttä Vartiosaaren kautta Vuosaareen ja liityntää metroon.

Tämä nivoisi aikaa myöten – parissakymmenessä vuodessa ehkä – Vuosaaren ja Laajasalon toiminnallisesti yhteen. Nythän niillä ei ole juuri tekemistä keskenään, vaikka etäisyys on linnuntietä lyhyt.vartiosaari

 

Yhteyksien monipuolistuminen helpottaisi myös työpaikkojen sijoittumista Itä-Helsinkiin. Vuosaaren houkuttelevuus työpaikkojen kannalta paranisi, jos Laajasalon asukkaat olisivat potentiaalista työvoimaa.

Kommentit

57 Vastausta artikkeliin “Mitä tehdä Vartiosaarelle?”

  1. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 29.5.2013 kello 21:59

    Kuulostaa oikein hyvältä. Rinnakkaiset pääjoukkoliikenneväylät ovat jo verkoston alku ja molemmista päistä vahva linja on aina puumaista keskustaa kohti ylikuormittuvaa latvoista harvaa rakennetta parempi.

    Vartiosaari on nyt jopa santahaminaakin suljetumpi “Alue” joka ei edes hahmotu millään tavalla koska sitä ei ole ulkopuoliselle missään muodossa olemassa muuten kuin kartalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  2. Kalle kirjoitti 29.5.2013 kello 22:02

    Sinänsä joukkoliikenne Vartiosaareen on helposti ratkaistu: lopetetaan haihattelu spårasillasta keskustasta Laajasaloon ja käytetään rahat spåraverkon rakentamiseen Herttoniemestä etelään.

    Toisaalta Vartiosaari on niin kaukana keskustasta, ettei sitä ole tarvetta rakentaa vuosikymmeniin. Jos ensin tehtäisiin päätös, mitä Öjysataman alueesta oikeasti halutaan? Nykyinen kaava on naurettavan ja itkettävän rajamailta oleva sillisalaatti, jossa kaikille tarjotaan jotain, eikä alueesta synny oikein mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.5.2013 kello 8:45

    Kalle se nyt ei näytä joukkoliikenteen käyttäjien aikaa arvostavan. Kummna kun et ehdottanut kiertämistä saman tien Porvoon kautta. Niille, jotka ovat menossa Herttoniemeen, yhteydet kyllä swäilyvät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. spottu kirjoitti 30.5.2013 kello 9:16

    Kalle: lopetetaan haihattelu spårasillasta keskustasta Laajasaloon ja käytetään rahat spåraverkon rakentamiseen Herttoniemestä etelään

    Ratikka Laajasaloon pohjoisesta olisi ihan kiva muttei tarjoa busseihin nähden juurikaan lisäarvoa ennen kuin nykyisen motarin ja Yliskyläntien ostoskeskuksen ympäristö on tiivistetty, ja silloinkin bussiheiluri uudelta ostarilta Herttoniemen metroasemalle riittäisi pitkälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  5. Andy kirjoitti 30.5.2013 kello 9:28

    Vartiosaari on ainutlaatuisena säilynyt kokonaisuus, jonka soisi kehittyvän kaupunkilaisten keuhkoina. Pihlajasaari ym. ovat lisäänneet kävijämääriä niin, että kestokyky ja viihtyisyys ovat välillä koetuksella. Hienoille virkistyaluielle on siis kysyntää metropolin läheisyydessä. Tämä on myös kestävän kehityksen mukaista: kun kaupunkilaisille on tarjota riittävästi monimuotoisia merellisiä virkistäytymiskohteita, se vähentää kesämökkeilyä ja lentomatkailua, siis liikennettä.
    Urbaani ei synny pelkästä tiivistämisestä vaan tiivis mahdollistaa lähellä olevien “huippu”alueiden yhteiskäytön,joka on urbaanin elämän olennaisin tapahtuma. Näitä huippualueita ei siis ole varaa tuhlata!
    Vartiosaareen osoitetut kerrosneliöt voidaan sijoittaa satamilta vapautuville alueille (vaikkapa torniin).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.5.2013 kello 9:52

    Vartiosaari kaupunkilaisten keuhkona kuitenkin edellyttää, että kaupunkilaisille avataan sinne pääsy. Santahaminaa varioidaan asein, mutta minä esimerkiksi olen silti käynyt siellä monta kertaa. Vartiosaareen en ole elämäni aikana päässyt kertaakaan. Luulen, että suuri enemmistö helsinkiläisistä ei ole käynyt siellä koskaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Turkka Louekari kirjoitti 30.5.2013 kello 9:58

    Vartiosaaren rannat on joka tapauksessa pyhitetty melkein kokonaan huviloille. Sisäosa on kaunis, mutta onko sen virkistysarvo ilman rantaviivaa merkittävä, kun Itä-Helsingissä on runsaasti virkistysmetsää, usein paremmilla paikoilla ja vapaan rantaviivan kera? Tässä voisi olla asumisen paikka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  8. Juhana Harju kirjoitti 30.5.2013 kello 10:19

    Näköjään on käynnissä on suuri Helsingin viheralueiden massatuho, jota Osmon ehdotukset eivät ainakaan edistä. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavasta on jo pudotettu virkistysaluemerkintä Meri-Rastilan koko 51 hehtaarin kokoiselta ulkoilualueelta, mikä toteutuessaan merkitsee sitä, että Meri-Rastilan rantametsä rakennetaan kokonaan. Nyt Osmo ehdottaa vielä Vartiosaaren uhraamista ja raitiolinjan vetämistä Kallahdenniemen luonnonsuojelualueen läpi. Aivan käsittämättömiä ehdotuksia Vihreältä poliitikolta!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.5.2013 kello 10:34

    Vaihekaava ei johda rakentamiseen vaan toteaa, että asia kuulu helsinkiläisten, ei hankolaisten päätettäväksi. Sellaista tulkintaa ei pidä levittää, että mikä ei ole maakuntakaavassas kmaakunnallisesti merkittävänä viheralueena, on autotaamisesti rakennusmaata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Marko Jalonen kirjoitti 30.5.2013 kello 10:25

    Kyllä Osmo Vartiosaareenkin pääsee, kun on oikea kalusto.
    http://jaloittelua.blogspot.com/2011/08/48-vartiosaari.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  11. Markku af Heurlin kirjoitti 30.5.2013 kello 10:41

    Osmo Soininvaara:
    Vartiosaari kaupunkilaisten keuhkona kuitenkin edellyttää, että kaupunkilaisille avataan sinne pääsy. Santahaminaa varioidaan asein, mutta minä esimerkiksi olen silti käynyt siellä monta kertaa. Vartiosaareen en ole elämäni aikana päässyt kertaakaan. Luulen, että suuri enemmistö helsinkiläisistä ei ole käynyt siellä koskaan.

    Vartisoaarene kulkee huokea yhteysvene Laajasalosta, läheltä bussin päättäriä. Takaisin pääsee noin kerran tunnissa. – Olen kerrnan käynyt siellä retkellä yhdessä tuttujeni kanssa.

    Saaressa on karmeliittalusotari. Vartiosaaressa on myös Helsingin työväenopiston virkistysmaja, jos oikein muistan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  12. Markku af Heurlin kirjoitti 30.5.2013 kello 10:45

    Turkka Louekari:
    Vartiosaaren rannat on joka tapauksessa pyhitetty melkein kokonaan huviloille. Sisäosa on kaunis, mutta onko sen virkistysarvo ilman rantaviivaa merkittävä, kun Itä-Helsingissä on runsaasti virkistysmetsää, usein paremmilla paikoilla ja vapaan rantaviivan kera? Tässä voisi olla asumisen paikka.

    Kyllä Vartyisaaressa on myös vapaata rantaviivaa ja uimamahdollisuus. Näkymä “Viikinkikalliolta” merelle on komea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  13. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 30.5.2013 kello 10:54

    Juhana Harju:
    Aivan käsittämättömiä ehdotuksia Vihreältä poliitikolta!

    Jos tarvetta on, saman verran rakentamista tehdään kuitenkin. Toki sen voi antaa sijoittua pois omista silmistä jonkun toisen viheralueelle, mutta siitä ei nauti kukaan.

    Sekä asukkaiden ajankäytön että sen luonnon kannalta on parempi että päivittäinen työmatka on ratikalla tai fillarilla 15 km eikä autolla 65 km.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  14. Turkka Louekari kirjoitti 30.5.2013 kello 11:38

    Ja siinäkin tapauksessa, että rakennetaan kerrostaloja, niitä rakennetaan kohtuullisesti ja luonnon parhaat palat säilytetään. Ongelmalähiötäkään ei kannata pelätä, jokaisesta kerrostalosta on merinäköala.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  15. anonyymi kirjoitti 30.5.2013 kello 13:10

    Markku af Heurlin: Vartisoaarene kulkee huokea yhteysvene Laajasalosta, läheltä bussin päättäriä. Takaisin pääsee noin kerran tunnissa. – Olen kerrnan käynyt siellä retkellä yhdessä tuttujeni kanssa.

    Saaressa on karmeliittalusotari. Vartiosaaressa on myös Helsingin työväenopiston virkistysmaja, jos oikein muistan.

    Tuossa yhteysveneessä on aina ollut vähän ihmettelemistä kulkeeko se seuraavana kesänä, kuulemma ei ole kannattavaa. Kunnollinen HSL/HKL:n liikennemöimä vesibussiyhteys?

    Luostarikin lopetti Vartiosaaressa (rahaongelmia ja katolisen kirkon kuppikuntien keskinäistä riitelyä).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  16. Antti L. kirjoitti 30.5.2013 kello 14:46

    Asun itse naapurisaarella, joten aion hieman Nimbyillä. Itse toivon että jos/kun saarelle jotain tehdään, niin se jätettäisiin virkistysalueeksi. Vartiosaaressa on hieno luonto ja hyvässä kunnossa olevia vanhoja huviloista. Itse olen viettänyt Vartiosaaressa aikaa useita lapsuuden kesinä, ainakin silloin siellä oli kaupungin nuorisoasiankeskuksen kesä-nuta. Viimeksi kävin saarella viime kesänä, katsomassa kollegani viljelypalstaa. Jos saarelle kaavoitetaan pahin kaupunkisuunnittelijoiden skenaario (5000-7000) asukasta, niin voidaan heittää hyvästit kaikelle sille mitä Vartiosaari edustaa nykyään. Ja ainakin oma mielipiteeni on, että Helsinki tarvitsee tällaisia keitaita betonibunkkereiden keskelle. Virkistysalueena Vartiosaari säilyttäisi oman luonteensa, palvelisi useita lähialueiden asukkaita ja tulisi kaupunkilaisten käyttöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  17. Kalle kirjoitti 30.5.2013 kello 17:20

    Osmo Soininvaara:
    Kalle se nyt ei näytä joukkoliikenteen käyttäjien aikaa arvostavan…

    Enemmän kin ajasta olen huolissani veronmaksajien rahoista. 😉 Nykyjärjestelmästä pitää saada irti enemmän ja halvemmalla.

    Toimivat järjestelmät ovat verkkoja, eivät säteittäisiä. Nyt ollaan tekemääsä taas yhtä säteittäistä linjaa lisää. Helsingin ongelma on tuo aikoinaan tehty metrolinja. Metrolinjaa kannattaa syöttää spåralla ja syrjemmällä myös bussilla. Päälekkäistä liikennettä ei kannata tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  18. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 30.5.2013 kello 17:22

    Osmo Soininvaara:
    Vaihekaava ei johda rakentamiseen vaan toteaa, että asia kuulu helsinkiläisten, ei hankolaisten päätettäväksi. Sellaista tulkintaa ei pidä levittää, että mikä ei ole maakuntakaavassas kmaakunnallisesti merkittävänä viheralueena, on autotaamisesti rakennusmaata.

    Sen verran olen Helsingin kaupungin touhuja ehtinyt katsella, että karmii aina, kun joku toteaa, että pidetään tämä helsinkiläisten omissa käsissä.

    Miksi muuten Helsingin kaupunki halusi, että kolmelta aidosti maakunnallisesti merkittävän virkistysalueen tunnusmerkit täyttävältä kohteelta pudotettiin maakuntakaavassa virkistysaluemerkintä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  19. Jari kirjoitti 30.5.2013 kello 17:32

    Olen vieraillut Vartisaaressa lukuisia kertoja. Stadilaisena tiedän, ettei sinne ole lainkaan vaikea päästä. Siellä on hieno luonto(polku) ja upeita maisemia kallioilta. Miksei sitä voisi säilyttää kaupunkilaisten virkistysalueena ja henkireikänä? Paikka on valokuvauksellinen.
    Kulkuyhteyksiä voisi toki helpottaa. Voisihan sinne rakennuttaa myös ulkoilumajan ja grillikatoksen ja parantaa opastuksia. Linturetket ja opastettu bongaus olisivat myös hyvä ajatus.
    Siellä on uskomattoman rauhallista ja hiljaista, kaupungin läheisyys ei kuulu lainkaan. Ainoa häiriö ovat satunnaiset selällä krossaavat vesiskootteri-idiootit.
    Merkillistä että juuri vihreillä näyttää olevan palavin halu rakentaa alue täyteen taloja. Olisiko kenties tavaratalollekin kysyntää nykyisen pääomapuolue-vihreiden mielestä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  20. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 30.5.2013 kello 20:11

    Jari:
    Kulkuyhteyksiä voisi toki helpottaa.

    Siellä on uskomattoman rauhallista ja hiljaista, kaupungin läheisyys ei kuulu lainkaan.

    Passiivissa tapahtuvat parantamiset, helpottamiset ja rakentamiset olisi ilmeisesti tarkoituksena tehdä kaupungin toimesta (passiivi on näissä “yhteisissä” hankkeissa aika kätevä muoto sillä se on aina ilmaista ja tapahtuu automaattisesti).

    Helpotetut yhteydet vaan toisivat liikaa niitä toisia ihmisiä ja varhaisten omaksujien rauha olisi mennyttä.

    Ehkä tässä kannattaisi kokeilla samaa ideaa kuin tietulleissa. Saaren rauhaa todella tarvitsevat voivat mainioisti maksaa rauhannautintamaksua muiden veronmaksajien heille tarjoamasta edusta ja maksu toisaalta pitää satunnaiset kuljeksijat poissa.

    Kaikki varmaan voittavat. Jopa Nurmijärvi ja Orimattila jotka ottavat ilomielin vastaan osan niistä neljästäsadastatuhannesta…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  21. KariS kirjoitti 30.5.2013 kello 20:19

    Vartiosaari voidaan jättää viheralueeksi, etenkin kun vihreiden täytyy jo uskotavuutensakin vuoksi kanattaa Kivinokan tehokasta rakentamista. Kivinokka onkin erinomainen kohde raideliikenteen varrella ja mitä mainioin mahdollisuus vihreille osoittaa “lisää kaupunkia” puheilleen edes vähän katetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  22. Atomi kirjoitti 30.5.2013 kello 20:26

    Jos olisin diktaattori niin Vartiosaari saisi ainoastaan hyvin keveän sillan jota pitkin ei pääse autolla eikä ratikalla. Fillarireittinä se olisi laitettava unescon perinnekohteeksi. Ei grillikatoksille eikä muillekkaan vastaaville härpäkkeille. Viikinkikallio on suorastaan ainutlaatuinen mahtavalla maisemalla. Kun sinne pääsisi Kuliksesta ensin Spårasillalla Laajikaan ja siitä Fillarisiltaa pitkin Vartiosaaren kapeaa fillariväylää pitkin Fillarisiltaa pitkin Vuosaareen niin huutaisin hurraata seuraavan vuoden 😉
    Helsinki pitää tiivistää Hakaniemestä jne JA sen lisäksi tarvitsemme Stadissa Kivinokkaa ja Viikkiä ja Vartiosaarta ja Santahaminaa ja Malmin kentää jne. VIHERALUEENA.
    Siitä huolimatta tänne kaupungin rajojen sisään saisi helposti vaikka miljoona ihmistä, tosin eivät kuitenkaan omakotitaloissa ja viidellä autolla varustettuna.
    Sellainen unelma on viidennen polven stadilaisen pienessä höperössä päässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  23. Heikki kirjoitti 30.5.2013 kello 21:07

    Vartiosaaren ja Kivinokan tulevaisuutta pitäisi pohtia samanaikaisesti. Kivinokalla on paljon parempi mahdollisuus avautua suuremmalle helsinkiläisyleisölle, ja se on ehkä tarpeellisempi virkistysalueena mm. Kalasataman asuinalueen valmistuessa. Vartiosaaren nykykäyttäjiä ei taida kovin paljoa olla vaikeiden kulkuyhteyksienkien takia. Laajasalon ratikan ulottaminen Vartiosaareen on todella mainio idea. Jos jompi kumpi alue pannaan lihoiksi, Vartiosaaresta saisi kenties jopa toimivamman. Se kyllä vaatii ratikan. Kivinokka taitaisi kumminkin olla liityntäliikenteen varassa, varsinkin kun kun siirtolapuutarha, kartano ja aarnimetsä eristävät mahdollisen asuinalueen niiden taakse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  24. jari kirjoitti 30.5.2013 kello 22:47

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija: Passiivissa tapahtuvat parantamiset, helpottamiset ja rakentamiset olisi ilmeisesti tarkoituksena tehdä kaupungin toimesta (passiivi on näissä “yhteisissä” hankkeissa aika kätevä muoto sillä se on aina ilmaista ja tapahtuu automaattisesti).

    Helpotetut yhteydet vaan toisivat liikaa niitä toisia ihmisiä ja varhaisten omaksujien rauha olisi mennyttä.

    Ehkä tässä kannattaisi kokeilla samaa ideaa kuin tietulleissa. Saaren rauhaa todella tarvitsevat voivat mainioisti maksaa rauhannautintamaksua muiden veronmaksajien heille tarjoamasta edusta ja maksu toisaalta pitää satunnaiset kuljeksijat poissa.

    Kaikki varmaan voittavat. Jopa Nurmijärvi ja Orimattila jotka ottavat ilomielin vastaan osan niistä neljästäsadastatuhannesta…

    Sinä et ilmiselvästi kaipaa mitään luonnonrauhaa (ehkä saat sitä tarpeeksi omakotitalossasi). Se on tietysti sinun asiasi. Puhut tietulleista. Missä sellaisia meillä on, kerropa minullekin? Minä puolestani ehdotan, että maksat auton käytöstäsi häirintämaksua minulle, joka joudun asumaan autotiesi varrella, enkä voi nauttia rauhasta. Etelä-Suomessa hiljaiset alueet taitavat olla rariteetti.
    Mitä tulee Nurmijärveen sun muihin, tervemenoa sinne vain, kunhan ette edellytä, että veronmaksajat kustantavat autoilla tekemänne työmatkat Helsinkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  25. E Lehtonen kirjoitti 31.5.2013 kello 0:19

    Mielestäni Vartiosaari kannattaisi pitää virkistyskäytössä. Saaret, joihin pitää mennä veneellä tarjoavat mielestäni kokemuksellisesti enemmän kuin rannassa olevat viheralueet. Kliseisesti voisi sanoa että meille uselle venematka tekee eron arjen ja saaren välillä.

    Esimerkkejä on paljon: Suomenlinna, Pihlajasaari, Mustasaari ja Iso Vasikkasaari Espoossa. Kaikkia näitä yhdistää se että niihin on vain veneyhteys, toimiva reittiliikenne, ei runsaasti asutusta sekä vierailijoille mahdollisuus asettua vaikka piknikille tai käväistä kahvilassa. Väittäisin että merkittävä osa Suomenlinnan hienoudesta katoaisi jos sinne vedettäisiin siltayhteys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  26. Andy kirjoitti 31.5.2013 kello 6:42

    Osmo Soininvaara:
    Vartiosaari kaupunkilaisten keuhkona kuitenkin edellyttää, että kaupunkilaisille avataan sinne pääsy. Santahaminaa varioidaan asein, mutta minä esimerkiksi olen silti käynyt siellä monta kertaa. Vartiosaareen en ole elämäni aikana päässyt kertaakaan. Luulen, että suuri enemmistö helsinkiläisistä ei ole käynyt siellä koskaan.

    Tietysti pääsy virkistykseen varatuille alueille on järjestettävä sujuvaksi. Siihen on monia vaihtoehtoja, esim. vesibussi sopisi Vartiosaareen mainiosti. Yksi voisi lähteä kauppatorilta jne. Se on kuitenkin varsin pieni toimenpide asuntoalueen rakentamiseen verrattuna. Käsittääkseni kyse oli tulevaisuuden käyttötarkoituksen valinnasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  27. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 31.5.2013 kello 9:01

    jari:

    saat sitä tarpeeksi omakotitalossasi

    Missä sellaisia meillä on

    maksat auton käytöstäsi häirintämaksua minulle

    tervemenoa sinne vain

    Jahaas, nytkö se kiinnostava asia onkin toisten kommentoijien oletetut omakotitalot. Mikäs siinä vaikka joissain piireissä Ad Hominem kyllä rinnastuu natsikorttiin 🙂

    Vihreidenkin Helsinkiin ideoimat tietullit eivät perustu siihen että maksu siirtyisi suoraan autoilijalta asukkaalle vaan autoilijalta välillisesti joukkoliikenteen käyttäjälle (sekä rahastusjärjestelmän toteuttajalle ja ylläpitäjälle).

    Tarkoituksena onkin pitää tieverkon kuormitus kurissa jota uusia väyliä ei tarvitsisi rakentaa. Liian suosituilla virkistysalueella kuten vaikka Nuuksiossa on sama ongelma – pitkospuilla on enemmän väkeä kuin esplanadilla. Joko tehdään leveämmät reitit tai hillitään käyttäjämäärää. Maksu on tehokas hillitsijä.

    Ja nurmijärveltä en pääsisi kävellen tai pyörällä töihin, siksi asun paljon mieluummin nykyisessä lähiökerrostaloasunnossani (jos se nyt ketään muuta kuin sinua edes kiinnostaa…).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  28. Markus Pyyhtiä kirjoitti 31.5.2013 kello 9:03

    Miksi,

    jos Helsingin kaupunki haluaa painottaa rantaasumista ja sen kaavoittamista tulevaisuuden asukkaille – ei oteta huomioon meren sopivuutta hyvänä liikenneverkkona? Helsinki on useiden niemien ja saarien kokoelma, joka toisaalta estää tehokkaan (katu-)liikenneverkon rakentamista, mutta toisaalta mahdollistaa nopeat kulkuyhteydet vesiteitse. Uskon, että mikäli Kaupunki panostaisi enemmän vesiliikenneyhteyksien hoitamiseen, saataisiin hyvää rakennus ja asumustilaa vapautettua Helsingissä tarpeeksi tulevaisuutta varten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  29. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 31.5.2013 kello 9:38

    Markus Pyyhtiä:
    …mahdollistaa nopeat kulkuyhteydet vesiteitse.

    Useimpina talvina on noin kolme kuukautta vuodessa olosuhteet jotka joko estävät liikenteen tai lisäävät merkittävästi kustannuksia.

    Suomenlinnaankin olisi ilman historiallismuseaalisia syitä rakennettu silta jo 60-luvulla.

    Tukholmassa on toisin mutta saaristo on hieman eri luonteista kuin meillä:
    http://sv.wikipedia.org/wiki/Waxholmsbolaget

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  30. tpyyluoma kirjoitti 31.5.2013 kello 10:09

    Hanna-Leena Ylinen: Sen verran olen Helsingin kaupungin touhuja ehtinyt katsella, että karmii aina, kun joku toteaa, että pidetään tämä helsinkiläisten omissa käsissä.

    Demokratiassa on sellaista että ihan itse päätetään, vaihtoehdot on kuitenkin huonompia. Maakuntakaavaa duunaavaa Uudenmaan liitto on puoliedustuksellinen elin, jonka toimintavoista noin esimerkkinä:

    Ihmettelin joskus että mikä siinä on että Östersundomin kaavaa ei voitu tehdä maakuntakaavan kautta, vaan piti tehdä kiirellä kaupunkien yhteinen yleiskaava, jotta ei tarvitse tehdä maakuntavaan muutosta. Sain vastauksen, että haluatko ihan oikeasti että tämän puolelle pitää jollain vastavuoroisuudella lahjoa vielä vaikkapa Espoo, Loviisa, jne.? Ja että mitä ihmeen perusteita on olettaa että tämän diilaamisen lopputulos olisi jotenkin parempi, koska Pukkilassa tiedetään paremmin?

    Helsingillä nyt kuitenkin on valtuusto, jonne helsinkiläiset ovat ihan suoraan edustajansa äänestäneet. Se keskimäärin päättää kuten kaupunkilaiset haluaa, ja siihen on tyytyminen.

    Miksi muuten Helsingin kaupunki halusi, että kolmelta aidosti maakunnallisesti merkittävän virkistysalueen tunnusmerkit täyttävältä kohteelta pudotettiin maakuntakaavassa virkistysaluemerkintä?

    No just siksi, että päätetään ihan itse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  31. tpyyluoma kirjoitti 31.5.2013 kello 10:24

    KariS:
    Vartiosaari voidaan jättää viheralueeksi, etenkin kun vihreiden täytyy jo uskotavuutensakin vuoksi kanattaa Kivinokan tehokasta rakentamista. Kivinokka onkin erinomainen kohde raideliikenteen varrella ja mitä mainioin mahdollisuus vihreille osoittaa “lisää kaupunkia” puheilleen edes vähän katetta.

    Ottamatta sen kummemmin sen gryndaamiseen kantaa, niin Kivinokka nyt vaan on niemi kahden metroaseman välissä, jonka joukkoliikenneyhteydet ovat täten keskinkertaiset. Helsingin uusia alueita tulee rakentaa raideliikenteen varaan, mutta sen pitää olla todellista eikä kuviteltua raideliikennettä, mikä tarkoittaa ennen kaikkea sitä että asutus on lyhyen kävelymatkan päässä asemasta tai pysäkistä. Vaikkapa alle 500 metriä linnuntietä eli noin 700-800 metriä käveylä, lyhyempi on parempi. Etäisyydet eivät ole mielipidekysymys, vaan maantieteellinen tosiasia joka selviää katsomalla karttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  32. KariS kirjoitti 31.5.2013 kello 11:23

    tpyyluoma: Ottamatta sen kummemmin sen gryndaamiseen kantaa, niin Kivinokka nyt vaan on niemi kahden metroaseman välissä, jonka joukkoliikenneyhteydet ovat täten keskinkertaiset. Helsingin uusia alueita tulee rakentaa raideliikenteen varaan, mutta sen pitää olla todellista eikä kuviteltua raideliikennettä, mikä tarkoittaa ennen kaikkea sitä että asutus on lyhyen kävelymatkan päässä asemasta tai pysäkistä. Vaikkapa alle 500 metriä linnuntietä eli noin 700-800 metriä käveylä, lyhyempi on parempi. Etäisyydet eivät ole mielipidekysymys, vaan maantieteellinen tosiasia joka selviää katsomalla karttaa.

    Niinpä, kyllä niitä seliseliselityksiä alkaa löytyä. Tätähän se on Helsingin Vihreiden kaupunkipolitiikka. Vaaditaan lisää kaupunkia raideliikenteen yhteyteen mutta samalla vastutetaan jokaisen viherläntin rakentamista, jopa Metron vierellä. Mielenkiintoista

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  33. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.5.2013 kello 12:30

    Kivinokasta on aika pitkä matka metropysäkille. Tiedämme, että yli 800 metrin etäisyys vähentää joukkoliikenteen kättöä olennaisesti. Tarkoitus on lyhentää matkaa Kulosaaren asemalle sillalla, mutta pitkäksi se silti jää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. KariS kirjoitti 31.5.2013 kello 13:05

    Osmo Soininvaara:
    Kivinokasta on aika pitkä matka metropysäkille. Tiedämme, että yli 800 metrin etäisyys vähentää joukkoliikenteen kättöä olennaisesti. Tarkoitus on lyhentää matkaa Kulosaaren asemalle sillalla, mutta pitkäksi se silti jää.

    Meillä on todella vähän sopivaa rakennusmaata Helsingissä jos tuo 800 metrin raja raideliikenteen pysäkille pidetään kriteerinä. Tässä kohtaa tuo kriteeri on selvästi vihreiden selitysosastolta kaivettu jotta voidaan taas yksi alue jättää rakentamatta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  35. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.5.2013 kello 13:42

    Ei ole kovinkaan paljon sellaista asutusta, jossa matka lähimmmälle bussi, ratikka- tai metroasemalle on yli 800 metriä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. KariS kirjoitti 31.5.2013 kello 13:55

    Osmo Soininvaara:
    Ei ole kovinkaan paljon sellaista asutusta, jossa matka lähimmmälle bussi, ratikka- tai metroasemalle on yli 800 metriä.

    Jopa uuden Kalasataman alueella mennään reippaasti yli 1 km metroasemalta ja raiteista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  37. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.5.2013 kello 16:12

    Ei mennä. Kalasatamaan tulee ratikka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Janne Peltola kirjoitti 31.5.2013 kello 14:20

    KariS: Tässäpä näkyy juuri yksi asia, missä raskas raideliikenne on huonoa: Jos sitä rakennetaan kuten Helsingin nykymetroa tai lähijunaratoja, niin asemien väliin jää aina alueita, jotka ovat yli kävelyetäisyyden päässä asemista.

    Katuliikenteessä kulkevalla raitiotiellä (ja vastaavasti busseilla) tätä ongelmaa ei ole. Nopeutta taas saadaan tekemällä raskasraideyhteyksiä niin, että asemien välimatka on 1-2 km sijasta 4-5 km. Näiden asemien ympärille voidaan sitten rakentaa yli 25 000 hlö/km^2 olevaa kaupunkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  39. KariS kirjoitti 31.5.2013 kello 17:38

    Osmo Soininvaara:
    Ei mennä. Kalasatamaan tulee ratikka.

    Tuleeko. Sillasta ei ole vielä lopullista päätöstä. Jos siltaa ei tule, ei tule ratikkaa.

    Itse asiassa Kivinokkaan saisi paljon helpommalla sillan Kyläsaaresta. Matka on kolmasosa (750 m) siitä mitä nyt suunnitellaan Kruunuvuorenselän yli. Ympäristövaikutuksiltaan ei ainakaan yhtään pahempi kuin Laajasaloon suunniteltu silta. Toisaalta, Naurissalmen yli kevyenliikenteen silta ja Kivinokka on 800 m Kulosaaren metroaemalta kävellen.

    Venkoilustasi päätellen Vihreät ovat selvästi päättäneet kaataa Kivinokan saattamisen rakentamisen piriin, joten sen voi sanoa suoraankin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  40. virtauspohtija kirjoitti 31.5.2013 kello 18:09

    Tuossa kuvassa on 500 metrin säteiset ympyrät jokaisen raideliikennepysäkin kohdalla, kun sen mainittiin karkeasti vastaavan tuota 700-800 metriä kävelyreittejä pitkin: http://i.imgur.com/wPhNNeT.jpg

    Lavensin ehtoja vielä siten, että pisteet on asemien poistumisteiden kohdalla, joten kävelyä laiturilla ei lasketa; siksi osalla asemista on useampi ympyrä. Vain ykkösen ratikan pysäkit jätin pois, kun se kulkee melkein vain virka-aikana, mutta alue laajenisi vain Käpylään.

    Jos keskustaan ajavien suorien bussilinjojen pysäkit otetaan mukaan, kuva täydentyy merkittävästi:
    http://i.imgur.com/UPjYfcG.jpg

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  41. Tero Christersson kirjoitti 31.5.2013 kello 20:11

    Osmo Soininvaara: Vartiosaari kaupunkilaisten keuhkona kuitenkin edellyttää, että kaupunkilaisille avataan sinne pääsy. Santahaminaa varioidaan asein, mutta minä esimerkiksi olen silti käynyt siellä monta kertaa. Vartiosaareen en ole elämäni aikana päässyt kertaakaan. Luulen, että suuri enemmistö helsinkiläisistä ei ole käynyt siellä koskaan.

    Käy siellä. Myös kaikkien kaupunginhallituksen jäsenien olisi välttämättä käytävä Vartiosaaren luontopolku ja Villa-esittelyt läpi, muuten ottaa kantaa/tekee päätöksiä vajavaisella tiedolla. Kävin itse Vartiosaaressa ihka ensi kertaa viime kesänä, kaksi kertaa päivässä kulkevalla vesibussilla, ks.
    http://www.suomensaaristokuljetus.fi/?cat=13

    Miten niin saareen ei pääse (sama kuin sanoisi että en ole päässyt Pihlajasaareen)? Tee kuten minä:

    1) fillaroi Hakikseen klo 17.00:ksi em. vesibussiin, saaressa klo 17.45, kierrä saarta 2 tuntia. Kello 19.45 vesibussi lähtee Vartiosaaresta, takas Hakiksessa 20.30. Eli uhraa 3,5 t aikaasi.

    2) TAI aamuvirkut Hakiksesta jo klo 10.00, jne, 2h perillä, takaisin Hakikseen jo 13.30, ellet sitten halua vaeltaa hienossa saaressa koko päivää ja palata vasta tuolla 19.45 vesibussilla.

    3) TAI jos ei 45 min merimatka (mm. Degerön kanavan läpi) miellytä, tai on aikapula, voit mennä myös Laajiksen Reposalmeen autolla/bussilla klo 17.45:ksi (tai 11.15), ja pääset samaisella vesibussilla 150m salmen yli muutamalla eurolla ja 19.45 (tai 13.30) takaisin Laajikseen autolle.

    4) TAI joku muu em. yhdistelmä. Olen käyttänyt monia.

    Huom, Reposalmeen pääsee autolla ihan rantaan asti, josta vesibussille 30 metriä.

    Huom2. Elokuussa 19.8 Reposalmesta on (jälleen) maksuton nonstop-kuljetus (ei, se EI ole Hesan sponsoroima). Eihän sellaista ole Pihlajasaareenkaan. No, kyllähän Villa Kaislikkoakin kunnostavat vapaaehtoiset, kun ei Hesalla, omistajalla, ole siihen varaa. Sen sijaan on varaa tuhota saaren sydän ja samalla koko saari.
    http://kaupunginosat.net/vartiosaari/ajankohtaista.shtml

    Luontopolku on mahtava, luonto on niin kauniiksi kehittynyt, että se tekee lähes kipeää sielulle. Viime kesän jälkeen olen käynyt siellä yhä uudestaan, mm. ravintolapäivänä Villa Kaislikon idyllisellä brunssilla. 15 euron hintaan kuului kuljetus Tammisalosta 5 min (sen tuotto meni saaren vuohille).
    https://www.facebook.com/events/255656547886514/

    Sitten kevättalvella maaliskuussa olen mennyt aurinkoista jäätä pitkin Reposalmesta. Kävele jäätietä vaivaiset 150 metriä, olet yht-äkkkiä kuin toisessa maailmassa, aivan fantastista. Vartiosaaren itärannalla ei kuulu MITÄÄN kaupungin ääniä. Ja kuten todettua autolla pääsee talvellakin Laajiksessa ihan Reposalmen rantaan asti. Kerta kaikkiaan unohtumattomia elämyksiä perheen ja mm. ulkomailla asuvan siskoni + kummilapseni kanssa, ei sellaista ole missään muualla. Luontopolun pystyimme kävelemään hyvin maaliskuussakin, oli lumi tramppautunut 🙂 Tosin vuohet (Rauha, Taavi ja Pöpö) olivat silloin sisällä 100 vuotiaassa eläintallissaan. Ja lampaat ovat Haltialassa talven mutta kesällä niitä taas on saaressa.

    Espoo SPONSOROI vesibusseja. Esim. joka päivä Haukilahti-Nokkala-IsoVasikkasaari.. edestakainen matka vain 4 eur. Samoin Rauma, jne, saati Tukholma, saaristonsa arvon tuntevat merenrantakaupungit (vrt. vaikkapa Ahevananmaan tuetut lautat) Eilen olinkin muuten Vasikkasaaressa, hieno ja luonto säilynyt aika kulumattomana, mutta ei vedä vertoja Vartiosaarelle.

    Helsinki EI sponsoroi tänne vesibussiliikennettä mitenkään, ei esim. edellämainittua Suomensaaristokuljetusta, joka on nippa nappa kannattava. Sen sijaan, että kunnioitettaisi merenrantakaupunkimme uskomatonta saaristoa vesibussisponsoroinnilla, Helsingin poliitikot haluavavat rakentaa mitä kauneimman lähisaaremme KERROStaloilla – paitsi että eivät ole edes käyneet siellä katsomassa, kun eihän sinne muka pääse! Ja toteavat, että kun kukaan hesalainenkaan ei varmaan vielä tunne Vartiosaarta, kun vesibussi on niin hankala ja kallis, eikä kukaan tiedä milloin se menee vai onko lopettanut kannattamattomana, joten rakennetaan ja laitetaan lihoiksi ennenkuin kukaan huomaa. Mutta vesibusseja emme Espoon tavoin ala sponsaamaan, piste? Niinpä kansa ei varmaan ole kokenut sen saaren Kolin veroista kansallismaisema-näkymää kalliolta. Ei ole nähnyt sen rauhassa satoja vuosia kasvaneita saaristo-kilpikaarnametsiä? Ei tiedä uskomattomista ‘viidakko’lehdoista kelopuineen, eikä vuohi-eläintalleista, jonka vieressä on pieni latotanssipaikka (ps. seuraavat tanssit 19.8). Ei ole nähnyt luonto- ja eläintalliyhdistyksen 12 vuotiaita tyttöjä kirmailemassa tallin pihalla kymmenittäin ihan keskenään, riemuissaan leirillään, kuten näin viime kesänä. Kerta kaikkiaan sykähdyttävä näky. Ei lammashakoja, ei pitsihuviloita (huviloista tämä KAUPUNKI, jonka poliitikoista ml. vihreät, tunnen myötähäpeää, omistaa noin PUOLET).

    Maisemaselvitys:
    http://www.hel.fi/hel2/ksv/Aineistot/Projektialueet/vartiosaari/vartiosaari_maisemaselvitys_2011.pdf).

    Juuri kukaan ei tunne sen avotaivaista liuskekivi-luonnonkirkkoa? Ei puukappelia? Ei hiidenkirnua, jatulintarhaa ja niin edelleen. Entäpä ihanat pienet saaristo-hiekkatiet ja metsäpolut, tapionpöytä (ja jännittävä ‘Lentokonehalli’ rannassa). Helsinki on epäonnistunut paitsi huviloidensa käytön suunnittelussa, myös Vartiosaaren tunnetuksi tekemisessä. Sopivalla tiedottamisella se on hetkessä täynnä luonnosta nauttijoita, se on varma. Kahvila puuttuu.

    Eräs ranskalainen kosmopoliitti sanoi saman: hän on käynyt vaikka missä, mutta Vartiosaari luontoineen pysäytti aivan erityisellä tavalla.

    Tällä periaatteella Espoohan voisi rakentaa kerrostalot hienoon Vasikkasaareen (Matinkylän edessä 150 m salmi) ja Varsasaareen (Westendin edessä, 100m salmi). Eivät rakenna, haluavat että on lähellä luonnollista saariluontoa joissa ehkä vanhoja huviloita (Gula Villan). Hesalle jää ylikuluneet Seurasaari ja Pihlajasaari.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  42. virtauspohtija kirjoitti 1.6.2013 kello 2:56

    Seitsemän tunnin vuoroväli päiväaikaan on kuin ei olisi vuoroja ollenkaan. Nonstop-lossi 24h, tai silta, muutoin ei sinne haluava käytännössä pääse.

    Mitä jos olisi kaksi siltaa molemmissa päissä; kevyt liikenne, ja toinen johon valot päästää auton tai kaksi kerrallan yhteen suuntaan, jos ratikka ei ole sillä ajoajalla tulossa. Saaren läpi yksikaistainen tie, ohituspaikkoineen. Ratikkaliikenne sujuisi, samoin asukasliikenne, mutta läpiajo olisi minimissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  43. Antsa kirjoitti 1.6.2013 kello 20:47

    virtauspohtija:
    Seitsemän tunnin vuoroväli päiväaikaan on kuin ei olisi vuoroja ollenkaan. Nonstop-lossi 24h, tai silta, muutoin ei sinne haluava käytännössä pääse.

    On hyvä, että maailmassa on paikkoja, joihin instant-kuluttajat eivät koskaan elämänsä aikana pääse. Instant-kuluttaja on se, joka tämän maapallon tuhoaa. Lentää jumbojetillä etelään ja pohjoiseen, itään ja länteen. Eikä koskaan löydä sitä, mitä etsii.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  44. tpyyluoma kirjoitti 2.6.2013 kello 9:28

    KariS: Niinpä, kyllä niitä seliseliselityksiä alkaa löytyä. Tätähän se on Helsingin Vihreiden kaupunkipolitiikka. Vaaditaan lisää kaupunkia raideliikenteen yhteyteen mutta samalla vastutetaan jokaisen viherläntin rakentamista, jopa Metron vierellä. Mielenkiintoista

    Ilmeisesti en vaan osaa kirjoittaa, tai tämä on vastaus johonkin ihan toiseen kirjoituksen: Tarkoitus ei ollut ottaa kantaa siihen pitäisikö Kivinokka rakentaa vai ei, en edes ole oikein varma mitä olen itse asiasta mieltä. Vaan ihan vaan vääntää ratakiskosta keskustelun pohjaksi, että Kivinokka nyt vaan on niemi kahden metroaseman välissä, minkä takia sieltä on heikohkot raideliikenneyhteydet.

    Tästä ja muista tosiasioista lähtien voi sitten käydä rationaalista keskustelua sitä pitäisikö Kivinokka gryndata, miten se pitäisi gryndata, mitä mahdollisia muita raideyhteyksiä tarvittaisin jos se gryndattaisiin, onko se kannattavaa, ja niin edelleen. Asiasta voi minusta aikuiset järkevät ihmiset olla eri mieltä, mutta olisi toivottavaa että perustelut puolin ja toisin on todellisuuspohjaisia.

    Yleisesti ottaen oli myös tarkoitus huomauttaa, että raideliikenteen varaan rakentaminen ei valitettavasti ole niin helppoa että katsotaan kartalta että onko jossain kilometrin päässä raide. Janne Peltolan kartta demoaa asian paljon paremmin. Tällä on väliä siksi että syy miksi rakennetaan raidekaupunkia on että ihmiset matkustaisivat niillä raidehärpäkkeillä, ja näin ihan kaupunkilaisjärjellä sekä empiirisen todistusaineiston pohjalta pidän kiinni siitä, että ihmiset keskimäärin tekee asioita jotka on helppoja. Kuten kävelee lyhyen matkan asemalle.

    Kyökkipskylogisoinnin uhallakin, on vaikea välttyä mielikuvalta että joidenkin ajatelevan että joukkoliikenten tuleekin olla matkustajille työn ja tuskan takana. Eli siis että kyseessä on jonkinlainen parempien ihmisten maailmanparannus, jonka pitääkin tuntua loskasateesta rämpimiseltä, koska muuten ei olla oikeasti pyyteettömästi maailmaa pelastamassa. Jos siitä saa henkilökohtaisen katharsiksen, että tekee elämästään vaikeaa maailmanparantamiseksi, niin sen kun. Mutta jos nyt ei kuitenkaan jakaisi tätä onnea vaatimalla että parempien valintojen pitää olla muillekin ihmisille ikävää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 27

  45. AH kirjoitti 2.6.2013 kello 22:11

    Eiköhän tämä mene perinteiseen nykymalliin.

    Vartiosaareen ei saa rakentaa.
    Kivinokkaan ei saa rakentaa.
    Malmin lentokentälle ei saa rakentaa.
    Rastilaan ei saa rakentaa.
    Kaupunkimetsät pitää säilyttää.
    Täydennysrakentamisessa pitää säilyttää nykyiset pöpeliköt.
    Kaikki ainutlaatuiset ja harvinaisen arvokkaat rakentamattomat paikat pitää suojella. = Siis kaikki rakentamattomat paikat.

    Miksei ihmiset asu ja tee työtä omilla asuinpaikoillaan muualla Suomessa ja Afrikanmaalla? Kyllä Helsinki on syytä pitää luontoreservaattina.
    Moottoriteiden varteen vois rakentaa joitakin tornitaloja jos ne ei pilaa siluettia. Ne voi ottaa pahasti silmään kun tulee kerran vuodessa Tallinanlaivalla krapulassa satamaan…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  46. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.6.2013 kello 10:11

    AH
    Unohdit Talin golf-kentän ja Santahaminan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Antsa kirjoitti 3.6.2013 kello 11:19

    Vartiosaaren suunnittelusta keskustellaan keskiviikkona 5.6. kello 17.30 infokeskus Laiturilla vanhalla linja-autoasemalla, Narinkka 2. Suunnittelijat ovat tavattavissa myös Vartiosaaren Iso-Hovissa perjantaina 7.6. kello 14–17. Kello 17.45 lähdetään kävelykierrokselle Vartiosaaren Reposalmen puoleiselta vuorovenelaiturilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  48. tpyyluoma kirjoitti 3.6.2013 kello 11:42

    AH:
    Eiköhän tämä mene perinteiseen nykymalliin.

    Vartiosaareen ei saa rakentaa.
    Kivinokkaan ei saa rakentaa.
    Malmin lentokentälle ei saa rakentaa.
    Rastilaan ei saa rakentaa.
    Kaupunkimetsät pitää säilyttää.
    Täydennysrakentamisessa pitää säilyttää nykyiset pöpeliköt.
    Kaikki ainutlaatuiset ja harvinaisen arvokkaat rakentamattomat paikat pitää suojella. = Siis kaikki rakentamattomat paikat.

    Malmin lenttokenttä ei kuulu joukkoon. Yksi semmoinen perusjakoviiva on että rakennetaanko tiiviksi kaupungiksi jo rakennetut alueet, kuten lentokentät, motarinvarret tai vaikkapa Viikinmäen teollisuusalue, vai viheralueita, ja sitten vielä että mistä. Jos olisin diktaattori niin ensisijaisesti jo rakennetut alueet ja lähellä, mutta painotuksista on toki poliittisiakin erimielisyyksiä, eli kompromissi lienee vähän kaikkea.

    Helsingin maapinta-ala on muuten käytetty seuraavasti:
    – asuminen 24,6%
    – toimtila 13,4%
    – liikenne 14,0%
    – viheralue 29,2%
    – muu 18,8%

    Eli on täällä nyt muutakin gryndattavaa kuin viheralueet, toki niitäkin pitää voida harkita. Kerrosneliöitä per asukas on noin 50, eli esimerkiksi 200 000 asukkaalle 10 miljoonaa kerrosneliötä. Tämä on 5 – 50 neliökilometriä maata, 3% – 28% kaupungin pinta-alasta riippuen siitä rakennetaanko kamppia vai pakilaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  49. anonyymi kirjoitti 3.6.2013 kello 13:06

    tpyyluoma: Yksi semmoinen perusjakoviiva on että rakennetaanko tiiviksi kaupungiksi jo rakennetut alueet, kuten lentokentät, motarinvarret tai vaikkapa Viikinmäen teollisuusalue, vai viheralueita, […]

    1) Lentokenttiä on yksi ja se on käytännössä viheralue.
    2) Motarinvarret tuppaavat olemaan myöskin ns. viheralueita, koska talokeskittymiä ei ole rakennettu motarien reunuksille siten että niiden keskelle jäisi viheralue vaan juuri päinvastoin siihen keskelle siten, että viheralueet jäävät motarin viereen.
    3) Kaavoittamattomat alueet ovat käytännössä viheralueita. Oikeita viheralueita on näihin verrattuna kaavoitettu hyvin vähän tavallisen asukkaan ympäristöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  50. AH kirjoitti 3.6.2013 kello 17:42

    tpyyluoma: Malmin lenttokenttä ei kuulu joukkoon.

    No kyllä se vaan kuuluu joukkoon. Alueen rakentamista vastustetaan ankarasti, onhan se jopa lintuparatiisi.

    Listaani voidaan lisätä ainutlaatuisen arvokkaat betonilähiöt, joita Ei saa muuttaa elinkelpoisiksi lisärakentamisella kun ovat arkkitehtuurin suurimpia saavutuksia. Ne on syytä näivettää suojelulla (Pihlajamäki). Siltamäki kai on vielä Toistaiseksi säästynyt suojelustatukselta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  51. Juha Lindy kirjoitti 19.6.2013 kello 14:10

    Vartiosaaren saamista ihmisten käyttöön jaksetaan jauhaa aina, vaikka taitaa olla aika selvä, että sillan (tai siltojen) rakentaminen saareen pilaisi sen totaalisesti. Sen jälkeenhän se ei enää olisi saari. Tällä hetkellähän saari ja sen huvilat ovat veneyhteyden kautta saavutettavissa ja huviloita vuokraavien yhteisöjen kautta kymmenien tuhansien käytössä.

    On ihmeellistä ajattelua, kuinka metropolin liikenne- ja asumisongelmat ratkaistaisiin tuhoamalla Helsingin saariston helmi, kun todelliset ongelmat sijaitsevat kehäkolmosen tuolla puolen. Sinne on saatava raideyhteyksiä, syöttölinjoja ja ennen kaikkea työpaikkoja, jotta seisovat ruuhkat ja turhat pendelöinnit saataisiin kuriin.

    Helsingin kannattaisi kehittää asumisen laatua ja lakkauttaa uudisraivaajahenkinen kaupunkisuunnittelu, joka ei ole tältä vuosisadalta. Luonnonympäristö ei ole valkoinen alue kartalla, joka on täytettävä rakentamisella, viimeiseksi se on sitä Helsingissä.

    Turussa pääsee förillä Aurajoen yli tuossa tuokiossa ja sellaisen voisi perustaa Reposalmeenkin tarvittaessa.

    Tukholmasta taas voisi ottaa mallia vesiliikenteen kehittämisessä, jolloin pompöösit siltakuvitelmat voitaisiin haudata. Kaikki nykyiset siltahihhuloinnit, Kruunuvuorenselkä mukaan lukien, ovat isku vasten vesillä liikkumisen kasvoja. Eivät ollenkaan tästä todellisuudesta. Vesiliikenteellä saaristo saadaan riittävään virkistyskäyttöön, sillat maksavat paljon ja sulkevat väyliä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  52. Ilari Kauko kirjoitti 4.7.2013 kello 16:03

    Jokin aika sitten HS:n mielipidekirjoituksessa vastustettiin siltaa Vartiosaareen vedoten siihen, että silloin ns. “asiattomat” pääsisivät saareen. Samalla logiikalla tämän kirjoittajan pitäisi kannattaa sillatonta kanavaa Naurissalmesta Saunalahteen, ja toista kanavaa erottamaan Meri-Rastilan ulkoilumetsä asuinalueesta, jotta nämä alueet säästyisivät ns. asiattomilta ihmisiltä.

    Minä väitän, että kaikessa rakennushankkeiden vastustuksessa on enemmän tai vähemmän kyse ihmisen reviirinpuolustusvietistä. Luonnonlait koskevat yhteiskuntaakin, vaikkei se sitä kehtaakaan myöntää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  53. Juha Mäkinen kirjoitti 8.8.2013 kello 9:56

    Osallistun huomattavalla viiveellä tähän keskusteluun, koska olen vasta äskettäin havahtunut kaupungin Vartiosaari-suunnitelmiin — ja toisaalta koska ymmärtääkseni asia on vasta tulossa valtuuston käsittelyyn syksyllä.

    Kuten muutkin ovat täällä jo huomauttaneet, Vartiosaareen kulkee kesäaikaan julkinen veneyhteys pari kertaa päivässä. Saareen siis pääsee ilman omaa venettäkin. Ja talvellahan sinne pääsee koska vain jäitä pitkin.

    Sillan rakentaminen muuttaisi paikan luonteen peruuttamattomasti. Luulen, että parin viikon sisällä sillan valmistumisesta olisi saaren kallioihin vedetty graffiteja ja särjetty pulloja.

    On erittäin perusteltua sekä ympäristön että virkistyskäytön kannalta pitää joitakin kaupungin virkistyskohteita hieman korkeamman kynnyksen takana: siten pidetään negatiiviset lieveilmiöt kurissa.

    Siis: ei siltaa Vartiosaareen, eikä muutakaan “kehittämistä”! Saari on nykytilassaan upea.

    PS – Olen itähelsinkiläinen Vartiosaaren virkistyskäyttäjä, mutta mitään omaa tai lainamökkiä minulla ei saarella ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  54. anonanon kirjoitti 20.9.2013 kello 13:55

    Osmo Soininvaara:
    Vartiosaari kaupunkilaisten keuhkona kuitenkin edellyttää, että kaupunkilaisille avataan sinne pääsy. Santahaminaa varioidaan asein, mutta minä esimerkiksi olen silti käynyt siellä monta kertaa. Vartiosaareen en ole elämäni aikana päässyt kertaakaan. Luulen, että suuri enemmistö helsinkiläisistä ei ole käynyt siellä koskaan.

    Luulen, että olet aprikoinnissasi oikeassa. Pätee tietysti aika moneen muuhunkin kohteeseen. Suurin osa helsinkiläisistä ei tuntuisi tuntevan omaa kaupunkiaan kovinkaan hyvin kun tulee puheeksi.

    Teen itse niin, että isken kajakin ensimmäiselle rantautumiskelpoiselle hiekkarannalle kun on ohittanut Reposalmen (pohjoisesta etelään), ja nousen pää pystyssä maihin. Vielä ei ole kukaan sanonut poikkipuolista sanaa. Joskus joku katsoi siihen malliin, että ei ole asiaa, mutta katsoin takaisin ja homma laukesi siihen.

    Onhan siinä joku tönö rannalle joka toimii – luonnollisesti – jonain virkistymiskohteena kaupungin duunareille.

    Ymmärrän silloittamisen jos se tehdään molempiin päihin eli reitistä saadaan yhtenäinen fillarointiyhteys välillä Vuosaari-Laajasalo (ja Kruunuvuoren sillan myötä aina kantakaupunkiin asti).

    Olisipa kerrassaan upea reitti fillaroitavaksi! Valehtelematta maailmanluokan pyöräreitti.

    Mutta toki diggaan kyllä saaresta myös – niin – saarena. Nimittäin siinä on ihan oma viehätyksensä, että saarelle päästäkseen pitää nähdä vähän vaivaa sen eteen.

    Ymmärrän siis täysin sillan/siltojen perustelut, mutta ymmärrän myös, että se muuttaa paikan luonteen. Ei mielipide vaan fakta.

    Kaikkia näitä uusia fillarointiin satsaavia hankkeita olisi niin paljon helpompi tukea sikäli mikäli meillä ei olisi tuota suomalaista talvea kiusana joka käytännössä laskee fillarointihalut kesäkautta lukuunottamatta ihan marginaaliin. Fakta, ei mielipide.

    Hukkaan valuvat investoinnit suututtaa mieltä. Mielipide, ei fakta.

    Anywyas, ennen kuin liityin melontaseuraan, lainasin kaverin soutuvenettä.

    Tuollaisesta kaupungin paikasta joutuu maksamaan käsittääkseni 58 euroa. En tiedä onko se paljon vai vähän, mutta varmaan kaikilla jotka haluaisivat saareen päästä nauttimaan aika ruhtinaallisesta yksinäisyydestä (joka on eristyneisyyden syy ja seuraus) olisi varaa tuollaiseen soutuvene/jolla/kajakkipaikkaan tai vaihtoehtoisesti melontaseurajäsenyyteen (esim. HeMe:ssä vuosikustannus on 45€ jos tekee talkoopanoksen).

    Olen ottanutkin tavaksi meloa Vartiosaareen aikaisin keväällä heti kun jäät ovat riittävästi sulaneet ja on kaunis aurinkoinen päivä. Jumalauta sitä fiilistä kun pötköttää penkillä maisemassa josta ei horisonttiin avaudu ensimmäistäkään ihmisen duunaamaa rakennelmaa.

    En pidä itseäni mitenkään erinomaisena hippinä, mutta kyllä siitä tulee ihan spessufiilis kun funtsii, että sillä samalla paikalla on joku muinaisstadilainen pitänyt rakovalkeaa ja tuikannut vähän isomman kokon tuleen merkiksi muille jos on nähnyt vihulaisia horisontissa.

    Kyllä siinä mieli lepää. Kyllä illuusio laskisi pari pykälää jos vieressä kulkisi fillarikaista… Vaikka syyt kaistan olemassa ololle olisikin helppo ymmärtää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  55. Maria L kirjoitti 29.9.2013 kello 23:12

    Aivan näin! Tällä hetkellä käydään kiivaasti keskustelua millaisena kaupunkina Helsingin tulisi profiloitua ollakseen kiinnostava, siis onko Helsinki Guggenheim-kaupunki vai ei. Oikeasti pitäisi kokonaisvaltaisesti miettiä mikä tekee Helsingistä erikoislaatuisen ja millaisessa Helsingissä on asukkailla hyvä elää. Luonto ja erityisesti saaristoluonto on todellakin Helsingin erikoisuus. Ja se on myös monelle syy asua Helsingissä, eikä esim. muuttaa Keski-Eurooppaan parempien töiden ja palkkojen perässä.

    Juha Lindy:
    Vartiosaaren saamista ihmisten käyttöön jaksetaan jauhaa aina, vaikka taitaa olla aika selvä, että sillan (tai siltojen) rakentaminen saareen pilaisi sen totaalisesti. Sen jälkeenhän se ei enää olisi saari. Tällä hetkellähän saari ja sen huvilat ovat veneyhteyden kautta saavutettavissa ja huviloita vuokraavien yhteisöjen kautta kymmenien tuhansien käytössä.

    Anonymous:

    On ihmeellistä ajattelua, kuinka metropolin liikenne- ja asumisongelmat ratkaistaisiin tuhoamalla Helsingin saariston helmi, kun todelliset ongelmat sijaitsevat kehäkolmosen tuolla puolen. Sinne on saatava raideyhteyksiä, syöttölinjoja ja ennen kaikkea työpaikkoja, jotta seisovat ruuhkat ja turhat pendelöinnit saataisiin kuriin.

    Helsingin kannattaisi kehittää asumisen laatua ja lakkauttaa uudisraivaajahenkinen kaupunkisuunnittelu, joka ei ole tältä vuosisadalta. Luonnonympäristö ei ole valkoinen alue kartalla, joka on täytettävä rakentamisella, viimeiseksi se on sitä Helsingissä.

    Turussa pääsee förillä Aurajoen yli tuossa tuokiossa ja sellaisen voisi perustaa Reposalmeenkin tarvittaessa.

    Tukholmasta taas voisi ottaa mallia vesiliikenteen kehittämisessä, jolloin pompöösit siltakuvitelmat voitaisiin haudata. Kaikki nykyiset siltahihhuloinnit, Kruunuvuorenselkä mukaan lukien, ovat isku vasten vesillä liikkumisen kasvoja. Eivät ollenkaan tästä todellisuudesta. Vesiliikenteellä saaristo saadaan riittävään virkistyskäyttöön, sillat maksavat paljon ja sulkevat väyliä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  56. Oliver kirjoitti 11.2.2014 kello 21:51

    I hope this discussion is not over yet. As a “native” of Vartiosaari I would like to post some thoughts here as well.

    SUMMARY
    I prefer option A (virkistysalue) over B and C, although I oppose the suggested bridge. Better access to the island should be provided by ferries. Arguments for heavy constructions (Proposals B and C) are not convincing enough to justify the destruction of a unique cultural and natural landscape and therefore those options should be outright rejected. New York doesn’t have a place like Vartiosaari, London neither, why replace it with a suburb.

    DISCLOSURE
    I lived from August 2004 until June 2013 on Vartiosaari. Together with 6 other artists we as well run an artist-house on Vartiosaari (former Vartiosaaren Talonmies asunto) that provides studio-spaces and workshops for artists.

    OPINIONS
    During our time living on Vartiosaari we had about 1.000 international visitors: artists, designers, curators, museum-directors (for example the chief curator of Mori Art Museum Tokyo or the former Director of Moderna Museet Stockholm). They all were amazed and impressed by the qualities of Vartiosaari, the nature and the multilayered cultural landscape, located quite in the middle of the city. It made their visit to Helsinki unique. I have lived in other cities around the world, Hamburg, London, New York, Paris; but Helsinki is for me the most livable city of all. I enjoy the closeness to the sea, and the saaaristomeri is one of the most beautiful landscapes I know. Helsinki gets its unique character from the strong contrast between more dense urban development and the luxury of relative natural, undeveloped habitats, such as Vartiosaari.

    The architects that presented the 3 proposals countered any criticism to proposal B and C with the argument, that citizens never want to have development in their own backyard. This might be true, but I beg to differ between massively developing a unique place such as Vartiosaari or making an already developed area more dense. There is a fundamental difference.

    The city doesn’t get more interesting by destroying exciting places such as Vartiosaari and replacing them with mediocre suburbs. (A stroll through Yliskylä should be enough to bring this point across.) Helsinki has a lot of developed, but not very urban areas, those areas could become more exciting by further development. While I strongly support city development that makes existing urban sprawl more dense and leave natural habitats intact, I believe the plans for Vartiosaari are a massive mistake: it will lead to more spread-out suburbs on the cost of destroying natural habitat.

    My best case scenario for Vartiosaari is a gentle development of the existing infrastructure. First of all, the island needs to be more accessible, so that more people can enjoy it. Some infrastructure for visitors are needed, such as toilets, swimming area, cafe etc. Beyond that creative solutions can be developed to make the island an paradise for locals and tourists alike, especially for a family visit. There could be for example a rope-garden or an archery range. The farm could be developed; (see for example the Hackney City Farm http://hackneycityfarm.co.uk/ ) There could be a great dance-hall for summer occasions and for weddings. Creative and modest development seems to me the only reasonable option for a place like Vartiosaari.

    About the bridge: it is for me not understandable that all of the proposals A, B and C require two bridges. It seems that the city planning office did not want to offer any alternatives, which is surprising considering the massive costs of the two-bridge solution. I strongly believe, that an island reached by boat is far more attractive and exciting, especially for visitors. Creative solutions like a self-service ferry should be also considered. (The kettulossi in Repovesi National Park is very popular for visitors

    And one last note:
    Whoever made the cost/benefit analyse; here is another point. Since many years the island has been used by artists, photographers and others. For example many fotographers of the Helsinki school had a base on Vartiosaari. Antti Laitinen, the representative of Finland at this years Venice Biennial had a studio on Vartiosaari and made great works there. We ourselves are working here for 9 years; so the island has produced quite a bit of cultural value as well. Artists need spaces like Vartiosaari for making their work. This shouldn’t be forgotten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  57. Nella Keskisarja kirjoitti 28.3.2014 kello 13:00

    Olen tässä Soinivaaran kanssa erilinjoilla.

    “Kaikkien pitää päästä” Miksi kaikkien pitää päästä kaikkialle? On alueita, lajeja joiden olelmassaolon säilymisestä olen onnellinen ja vaikka en sinne pääsisikään. Varmaan moni ajateltuaan hetken allekirjoittaa tämän. Perheelleni Kivinokka, Vartiosaare ja Stansviikinkartano ovat olleet alueita joissa vierailemme muutaman kerran kesällä, joskus vierailut kestäneet viikkojakin, ystävien mökillä. Ne ovat olleet aina oikealla tavalla – avoimia ja pieni vaiva päästä perille on vain lisännyt retkien nautintoa.

    Kyseiset alueet ovat Helsingin kehkoja, tällöin ei puhuta vain siitä että pääse paikan päälle hengittämään, kuten virheellisesti väitetään, vaan alueet vaikuttavat ilmanlaatuun koko pääkaupunkialueella.

    Kivinokkalaiet, Vartiosaarelaiset ja Stansviikin asukkaat eivät ole suojelleet aluetta itselleen vaan kaikille tulla ja mennä, retkeillä, uida, ihastella, tutkia, löytää sammakon ja tikan. Kaupunkilaisilla on oikeus niihin, eikä niitä pidä tuhota, pääsyä alueille voidaan toki helpottaa, mutta niin että omaleimaisuus säilyttää.

    Alueiden kesäasukkaat ovat tehneet käsittämättömän työn suojellessaan näitä alueita. Jokainen voi yrittää päässään laskeskella summia.

    En usko tähän tiiviiseen kaupunkimalliin, pelkästään. Olen lukenut ihan vastakkaisiakin näkökohtia, missä viheralueiden väliin jättäminen on parasta kestävääkehitystä.

    En usko myöskään siksi että näiden rakentamista haluavat samat tahot, joille luonnon merkitys on nopean rahan saaminen.

    Suomalaisista noin 10 % asuu Helsingissä – tälle väestölle on tarjottava “vapaita – alueita”, joutomaita, metsikökitä – se on luovuuden ehto.
    Varakkailla on varaa pitää kakkosasuntoja maaseudulla, köyhille nämä vihreät vyöhykkeet ovat ainoita virkistysalueita.
    Lapissa ystäväni piikittelevät että kaivosyhtiöt haluavat kaikkien muuttavan Helsinkiin, koska silloin vastustus kaivostoiminnalle vähenee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

Jätä vastaus