Autoilun verotus

Uusista autoista perit­tävä autovero tuli Suomeen 1958 auton tuon­nin vapautues­sa. Veron tarkoi­tus oli suo­jel­la val­u­ut­tavaran­toa. Veron oli määrä olla tilapäinen.

Polt­toainei­ta alet­ti­in verot­taa vuot­ta aikaisem­min lähin­nä tul­lipoli­it­ti­sista syistä.

Molem­mat ovat jääneet ja kas­va­neet, vaik­ka niiden alku­peräi­nen tarkoi­tus on kadon­nut. Val­tion on vaikea luop­ua mis­tään veroista, ovat ne kuin­ka haitallisia hyvän­sä. Van­han veron säi­lyt­tämi­nen on poli­it­tis­es­ti helpom­paa kuin uuden säätämi­nen, vaik­ka van­ha olisi paljon haitallisem­pi. Hyvä esimerk­ki tästä on jär­jetön ja huo­mat­ta­van haitalli­nen muut­tamisvero, viral­liselta nimeltään varain­si­ir­tovero, jol­la on selvä ja haitalli­nen luk­i­tus­vaiku­tus asun­tomarkki­noil­la ja joka hidas­taa työn perässä muuttamista.

Ennen kuin menen perustelui­hin, joi­ta kukaan ei lue, sanon, että lopet­taisin autoveron kokon­aan (mak­se­taan uuden auton yhtey­dessä) ja kor­vaisin sen vuosit­tain mak­set­taval­la ajoneu­voverol­la, jota joskus kut­sut­ti­in myös tar­raveroksi. Perus­suo­ma­lais­ten kauhuk­si määräisin tar­raveron pienem­mäk­si uusil­ta autoil­ta ja suurem­mak­si van­hoil­ta ja vaar­al­lisil­ta. Sähköau­toil­ta en perisi ajoneu­voveroa tois­taisek­si lainkaan. Mei­dän vero­jär­jestelmämme takia suo­ma­laiset aja­vat van­hoil­la ja vaar­al­lisil­la autonromuilla.

Muual­lakin Euroopas­sa autoilua on verotet­tu roimasti, kun taas Yhdys­val­lois­sa ei juuri lainkaan. Lop­putu­los näkyy kaupungeis­sa. Euroop­palaiset kaupun­git ovat val­ta­van paljon parem­pia kuin amerikkalaiset.

Tästä opimme, että autoilua kan­nat­taa verot­taa kaupungeissa.

Moni kokoomus­lainen on älähtänyt julk­isu­udessa siitä, että Liiken­ne­m­i­nis­ter­iön virkamiehet ehdot­ta­vat ruuhka­mak­su­ja Helsinki­in ja ehkä Tam­pereelle. Hei­dän mielestään autoil­i­joi­ta verote­taan nyt niin paljon, ettei ruuhka­mak­su­ja voi­da perustella.

Olen ennenkin sanonut, ettei kokoomus luo­ta markki­na­t­alouteen. Tässä se tuli taas todis­te­tuk­si. Säätelevät niukku­ut­ta mielu­um­min jonoil­la kuin hin­nal­la, kuin suo­raan sosial­is­mista. Kaupunkien kilo­metripo­h­jaiset verot ovat pian vält­tämät­tömyys. Palaan myöhem­min miksi.

Autoilun liias­ta veros­ta valit­ta­vat vääristävät totu­ut­ta. He ver­taa­vat autoilun vero­jen tuot­toa siihen, paljonko val­tio mak­saa tien­pidos­ta. Tästä luvus­ta puut­tuu  se, kuin­ka paljon kun­nat niistä mak­sa­vat. Kun­tien mak­su­is­takin puut­tuu yleen­sä se suurin, liiken­teen vaa­ti­man tilan lasken­nalli­nen vuokra.   Helsin­gin niemen pin­ta-alas­ta noin kol­mannes on liiken­teen alla. Siel­lä maa on todel­la kallista. Autoilun hin­nas­ta kaupungeis­sa (Kaupungilla en tarkoi­ta Saar­i­järveä. Kaupun­ki on sel­l­ainen, jos­sa kul­kee raitio­vaunu­ja.) ylivoimais­es­ti suurin on sen vaa­ti­ma tila. Tiivi­is­sä kaupunki­rak­en­teessa pysäköin­tipaikan rak­en­t­a­mi­nen on selvästi kalli­im­paa kuin auton ostaminen.

Jos­sakin asi­as­sa autoil­i­jat ovat oike­as­sa. Autoilua on räikeästi yliv­erotet­tua maaseudul­la, mikä hait­taa maaseudun toimin­nal­lisu­ut­ta merkit­tävästi. En ymmär­rä, mik­si tätä yhä jatke­taan. Tosin jos asia las­ket­taisi­in, niin kuin autoil­i­jat sitä usein laske­vat, eli tiev­erkon kus­tan­nuk­sil­la, syr­jäkylien autoil­i­joiden pitäisi mak­saa paljon enem­män, kos­ka vähäli­iken­teis­ten tei­den kus­tan­nuk­set ajet­tua kilo­metriä oko­hden ovat suuret. Nuo kus­tan­nuk­set riip­pu­vat hyvin vähän sitä, paljonko teil­lä liikkuu auto­ja, joten rajakus­tan­nuk­set ovat mitättömät.

Autoilun kus­tan­nus kaupungeis­sa johtuu siitä, että autoista on hait­taa ennen kaikkea toisille autoil­i­joille ja myös jalan kulkeville. Melus­ta ja pakokaa­su­ista kär­siviä on tuhatk­er­tais­es­ti enemmän.

Ruuhka­mak­sukeskustelus­sa joku sanoi, ettei Helsingis­sä ole ruuhkia. Jos ei olisi, ei kai laitet­taisi noin sataa miljoon­aa euroa vuodessa liiken­teen suju­vu­u­den edis­tämiseen. Ruuhkaa kulu­vaa aikaa voi mita­ta aja­mal­la Helsingis­sä saman matkan klo 4 aamul­la ja klo 16 iltapäiväru­uhkan aikaan. Mat­ka-aiko­jen ero­tus on ruuhkakustannus.

Helsin­gin liiken­nesu­un­nit­telijoil­la on käytössään simu­loin­ti­malli liiken­teestä. Tuol­la mallil­la las­ket­ti­in, että yksi Teol­lisu­uskadulle töi­hin tule­va hidas­taa muiden matkaa yhteen las­ket­tuna 20 min­uu­til­la. Jos autoil­i­jan ajan hin­ta on 10 euroa tun­nis­sa, mitä yleis­es­ti käytetään kan­nat­tavu­us­laskelmis­sa, oikea ruuhka­mak­su olisi siis jotain 3 – 4 euroa ker­ral­ta, kuten Tukhol­mas­sa onkin.

Helsingis­sä ja useim­mis­sa muis­sa Euroopan mais­sa tue­taan joukkoli­iken­net­tä, jot­ta riit­tävä määrä autoil­i­joi­ta siir­ty­isi autonkäytöstä joukkoli­iken­teen käyt­töön. Autoli­ikenne nopeu­tui huo­mat­tavasti, kun Helsingis­sä ryhdyt­ti­in tekemän näin run­sas 50 vuot­ta sit­ten. Tämä on talous­te­o­reet­tis­es­ti väärin. Jos jostakin toimin­nas­ta syn­tyy hait­taa, ei pitäisi sub­ven­toi­da sen vai­h­toe­htoa vaan verot­taa hai­tan aiheut­ta­jaa. Kun hait­taa tuot­tavaa autoli­iken­net­tä ei verote­ta vaan sub­ven­ti­idaan joukkoli­iken­net­tä, tul­laan samal­la sub­ven­toi­neek­si liikku­mista yleen­sä ja se hajaut­taa kaupunki­raken­net­ta ja keskit­tää palvelu­ja — ja lisää liiken­teen aiheut­tamia kustannuksia..

Joukkoli­iken­teen sub­ven­toin­ti yleis­es­ti ei ole perustel­tua, mut­ta raskaan raideli­iken­teen sub­ven­toin­ti on, kos­ka sen kus­tan­nus koos­t­uu melkein kokon­aan kiin­teistä kus­tan­nuk­sista. Avain­sana näi­den kiin­tei­den kus­tan­nusten rahoit­tamiseen on kohdis­tet­tu kiinteistövero.

Sähköau­tot ovat toinen syy tuo­da ruuhka­mak­sut tai yleisem­min kilo­metripe­rusteinen autoilun vero­tus Helsinki­in. Sähköau­to on kallis han­kkia, mut­ta kun sen on han­kkin­ut, sil­lä ajami­nen on jok­seenkin ilmaista. Tätä vas­taan joukkoli­ikenne ei pysty kil­paile­maan mitenkään. Lop­putu­lok­se­na on, että sähköau­tol­la aje­tun kilo­metrin mar­gin­aal­i­hin­ta Helsingis­sä on lähel­lä nol­laa ja van­hal­la Toy­otan rämäl­lä ajami­nen haja-asu­tusalueil­la kallista.

Liikenne muo­vaa kaupunkia.. Sik­si ratio­naa­li­nen liiken­nepoli­ti­ik­ka on olen­nainen osa men­estyvän kaupun­gin kehitystä.

(Kir­joitet­tu Junas­sa matkalla Udines­ta Comoon)

 

16 vastausta artikkeliin “Autoilun verotus”

  1. Toiv­ot­tavasti ruuhka­mak­sut kohdis­te­taan niihin ajanko­hti­in kun ruuhkaa on, eikä yleisek­si lisäveroksi kaikille autol­la töis­sä käyville.

    Vastaa

  2. Vähän oikomista; Sähköau­ton käyt­tökus­tan­nuk­set ylit­tävät vas­taa­van polt­to­moot­to­ri­au­ton. Syynä ovat ren­gas- ja vaku­u­tusku­lut. Sähköau­to­jen renkaat ovat kokon­sa takia kalli­ita, ja auton paino syö niitä nopeasti. Vaku­u­tuk­set mak­sa­vat, kos­ka akkusys­teemien kor­jaus on tolkut­toman kallista haaverin jälkeen.

    Dieseli­ni ren­gaskus­tan­nus on 210€/v, vas­taa­va sähköau­to 1050€/v. Dieselin vaku­u­tuk­set 620€/v, sähkö 1800€/v. Pidän yllä ver­tailu­lasken­taa ihan sik­si, että suun­nit­te­len auton uusimista. Sähkö ei todel­lakaan ole vahvoil­la, kun ottaa vielä huomioon tolkut­tomat pääo­makus­tan­nuk­set sähköau­toilus­sa, sähköau­ton elinkaari noin 8v, minkä jäl­keen arvos­tus muu­ta­ma ton­ni. Akku­paketin uusimisen hin­ta tekee sähköau­tos­ta paal­i­tavaraa nopeasti.

    Vastaa

    1. Kan­nat­taisiko harki­ta vaku­u­tusy­htiön, automa­llin tai ren­gas­merkin vai­h­toa? Oma sähköau­toni tulee kyl­lä toimeen kolme vuot­ta niil­lä ton­nin renkail­la. Täyskasko on ton­nin vuodessa.

      Vastaa

  3. Kadut ovat kaupun­gin verisuonet: ne eivät ole hyviä tyhjinä eivätkä tukossa.
    Helsingis­sä ne ovat yleen­sä tyhjiä

    Vastaa

  4. Olen aina kuvitel­lut, että kaupunki­in on raken­net­tu katu­ja, kos­ka kaupun­ki ei toi­mi ilman niitä. Jos katu­jen viemä tila on arvokkaam­paa kuin niistä saata­va hyö­ty, mik­si talo­ja ei raken­neta kiin­ni toisiinsa?

    Vastaa

    1. Jokaiselle ton­tille on päästävä, mut­ta Euroopan van­hois­sa kaupungeis­sa näkee, että 4–6 metriä riit­ti lev­ey­dek­si ennen kuin autot muut­ti­vat mittakaavan.

      Vastaa

      1. Eikähän pelas­tusajoneu­voille, tavar­ali­iken­teelle ja rak­en­tamises­sa tarvit­taville koneillekin pitäisi joka tapauk­ses­sa vara­ta tilaa talo­jen ja puis­to­jen välistä, vaik­ka henkilöau­toli­iken­net­tä ei olisikaan. Vai käyt­täi­sivätkö ne jalka­käytäviä ja pyöräteitä.

      2. Kadun kokon­aislevey­dek­si riit­täisi 5 metriä eikä jalka­käytäviä ja pyöräteitä tietenkään tarvit­taisi, kos­ka ei olisi muu­ta liiken­net­tä kuin nimeksi.

  5. Ruuhka­mak­su on hämäävä ter­mi ja tuo mieleen vain ruuhkan, vaik­ka oikea ter­mi olisi kaupunkili­iken­nemak­su tai jotain vas­taa­van suun­taista. Mak­su siitä, että saa ajaa yksi­ty­isautol­la keskel­lä tiheästi raken­net­tua kaupunkialuet­ta ja hai­ta­ta muiden elämää.

    Maaseudul­la auton käyt­tö on aivan älytön­tä. Siel­läkin monel­la lähikaup­pa tai työ­paik­ka olisi mak­simis­saan kilo­metrin tai parin päässä, mut­ta tuskin kukaan kul­kee edes kaikkein lyhy­in­tä matkaa muul­la tavoin. Se todis­taa vain yksi­ty­isautoilun koukuttavuudesta.

    Tilanne tulee muut­tumaan radikaal­isti jo lähivu­osi­na. Ensi saadaan edulliset pienet Fiat Pan­da ‑tyyliset sähköau­tot ja kyn­nys auton han­k­in­taan las­kee entis­es­tään. Sit­ten tule­vat itses­tään kulke­vat autot, joi­ta ei tarvitse enää omis­taa ja palvelu ker­too, mikä on edullisin ja nopein tapa siir­tyä paikas­ta toiseen. Sen jäl­keen todel­la har­va kul­kee muuten kuin itsek­seen nelipyöräisel­lä ellei ole pakko. Liikku­mi­nen kokon­aisu­udessaan tulee men­emään täysin uusik­si ja viimeistään siinä kohtaa kaupunkili­iken­nemak­su on itses­tään­selvä ja käytän­nössä ain­ut käyt­tökelpoinen ratkaisu.

    Perus­suo­ma­lainen ratkaisu, jos­sa oikeis­to vas­tus­taa val­takun­nan tasol­la ruuhka­mak­sua ja estää paikallis­es­ti otta­mas­ta sitä käyt­töön, on jär­jetön. Mut­ta on toki täysin lin­jas­sa ko puoluei­den kaiken muunkin toimin­nan kanssa. Ja vaa­likar­ja äänestää.

    Vastaa

  6. Sem­moi­sel­la rak­en­tamisel­la asun­toon ei päivä paista 

    Elämä on

    Vastaa

  7. Mei­dän vero­jär­jestelmämme takia suo­ma­laiset aja­vat van­hoil­la ja vaar­al­lisil­la autonromuilla.

    No jaa. Ehkä tosi van­hat — ennen 90-luvun puo­liväliä valmis­te­tut — autot saat­taa olla havait­tavasti vähem­män kolar­it­ur­val­lisem­pia kuin uudet autot. 2000-luvulle tul­taes­sa käytän­nön eroa tuskin enää on. Van­hois­sa autois­sa on usein parem­pi näkyvyys, eikä ole niin paljon vilkku­vaa ja välkkyvää tilpe­hööriä kuskin huomio­ta viemässä.

    Myöskin ympäristöys­täväl­lisyy­den kannal­ta alkaa ole­maan niin & näin, kun autot alkaa ole­maan liikku­via äly­puhe­lim­ia, jot­ka on käyt­tökelpoisia niin kauan kuin sof­t­aa ylläpi­de­tään. Kiinas­sa on jo aika taval­lista että autol­la aje­taan vain muu­ta­ma vuosi, sit­ten se on van­hanaikainen ja romute­taan. Var­maan tosi ekologista.

    Vastaa

  8. Sen ver­ran ajan­ta­sais­tamista kir­joituk­sen tietoi­hin, että sähköau­toista ei täl­lä het­kel­lä mak­se­ta autoveroa. Toki niistäkin menee nor­maali ALVi. 

    Haja-asu­tusalueen tei­den kun­nos­s­api­tokus­tan­nuk­sia las­ket­taes­sa kan­nat­taa muis­taa, että yli puo­let Suomen teistä on yksi­ty­is­teitä, joiden rak­en­tamisen ja kun­nos­s­api­don mak­sa­vat niiden käyt­täjät. Vak­i­tuis­es­ti parin kilo­metrin yksi­ty­istien päässä asu­valle kus­tan­nus on mon­esti yli 1000 €/v. Vaik­ka niiden liikenne on vain luokkaa pros­ent­ti kaikesta tieli­iken­teestä, haja-asu­tusalueen liiken­teestä osu­us on huo­mat­tavasti suurempi.

    Vastaa

  9. Pyöräil­i­jänä et tietys­tikään sanal­lakaan mainitse pyörätei­den ja baano­jen rak­en­tamista. Etkä sil­to­jen ja pyörä­tun­nelei­den rak­en­tamista. Miten olisi pyöräil­i­jöi­den osal­lis­tu­mi­nen kus­tan­nuk­si­in ja mak­su­jen kohdis­t­a­mi­nen käyttäjille?

    Jalankulk­i­jat ovat kär­si­jänä, tässäkin asiassa.

    Vastaa

    1. Pyöräil­i­jät mak­sa­vat aivan samaa kun­nal­lisveroa kuin autoil­i­jat ja autoil­i­joiden hyväk­si tehdään moninker­tais­es­ti enem­män inve­ston­te­ja. Var­maankin pyöräil­i­jöille sopisi, että kum­matkin mak­saisi­vat investoin­nit itse ja käyvän maan­vuokran viemältään pinta-alala.

      Vastaa

  10. Kiitos hyvin argu­men­toidus­ta kirjoituksesta.

    Minkälainen olisi konkreet­ti­nen poli­ti­ikka­su­osi­tus, jol­la kor­jaisit nykyti­lan­net­ta ja mitkä sen vaiku­tuk­set oli­si­vat? En ole tilas­toti­eteil­i­jä, vaan human­isti, joten en usko että osaan tulki­ta kaikkea aivan oikein. Vero­jen tuo­tot, niiden saa­jat ja liiken­teen todel­lis­ten kus­tan­nusten määrä ovat itselle tun­tem­at­to­mia. Kuvaile­masi peri­aat­teet ovat kuitenkin mielestäni hyvin perustellut.

    Aihe kiin­nos­taa itseäni, kos­ka asuinkaupungis­sani Tam­pereel­la liiken­nepoli­ti­ik­ka on edis­tysaskelei­den lisäk­si ottanut harha-aske­lia ja jois­sain määrin myös taka­pakkia. Osana ratkaisua näen myös tääl­lä ruuhka­mak­su­jen käyttöönoton.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.