Työn perustulo?

31.12.2011 · Aihe: _ 

Ville Kopra, entinen Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja ja Jutta Urpilaisen talouspoliittinen erityisavustaja on joulupäivän blogissaan esittänyt harkittavaksi työn perustuloa tuomaan kannustavia pelisääntöjä pätkätyönmarkkinoille. Hän toteaa, että vihreiden esittämä perustulo loisi kyllä paremmat kannustimet tehdä matalatuottoista työtä työttömyyden sijasta, mutta sosiaalidemokraatit ovat vastustaneet sitä, koska se loisi samalla tien jäädä työmarkkinoiden tyystin ulkopuolelle. Kompromissina hän esittää työn perustuloa niille, jotka ovat työmarkkinoiden käytettävissä. Tähän hän esittää esimerkiksi kuuden kuukauden rekisteröintiä, jona aikana ansiotulojen hankkimista tuettaisiin perustulolla. Omia ansiotuloja pitäisi sinä aikana hankkia joidenkin tuhansien eurojen edestä.

Tätä keskustelua kannattaa jatkaa.

Olen itsekin esittänyt moneen otteeseen, että jos pelko tahallisesta pummilla elämisestä on ongelma, perustulo voidaan toteuttaa ilman, että se edistää pummilla elämistä. Vasemmalta esitetty täysin tolkuton ajatus 750 – 1000 euron vastikkeettomasta ja ehdottomasta perustulosta ei varmaankaan ole sosiaalidemokraattien ennakkoluuloja ainakaan hälventänyt.

On monia vaihtoehtoja toteuttaa perustulon hyviä puolia ilman pelkoa, että houkuttelemme 20-vuotista koulupudokasta syrjäytymisen tielle  ainakaan enempää kuin houkuttelemme nyt.

Työttömän verokortti.  Tämä ei poista lopulliseen nettotuloon liittyviä kannustinloukkuja, mutta ainakin lieventää byrokratialoukkua. Työttömyyskorvausta saava, niin työmarkkinatukea kuin ansiosidonnaistakin, saisi pätkätyötä vastaan ottaessaankin työttömyyskorvauksen täysimääräisenä, mutta se ennakonpidätyksen yhteydessä 50 prosenttia palkasta pidätettäisiin palautukseksi työttömyyskassalla ta Kelalle. Tämä oli vähällä mennä läpi SATA-komiteassa, kunnes joku keksi, että se muistuttaa liikaa perustuloa. Joku toinen keksi, että kokonaispidätyksestä tulee niin suuri, että se vie työhalut; ikään kuin työttömät eivät tietäisi mitään yhteensovituksesta.

Syyperusteinen perustulo. Toteutetaan perustulo sellaisena kuin sitä on ehdotettu, mutta liitetään siihen ehto työmarkkinoiden käytettävissä olemisesta, sairaudesta, äitiydestä tai muusta sellaisesta. Työtöntä voisi kyykyttää kuten nytkin, mutta työllistyminen oma-aloitteisesti olisi selvästi kannattavampaa. Olen esittänyt tätä kompromissina moneen otteeseen ja saanut molempien osapuolten vihat päälleni. Tuon ehdon valvonta tuottaa hallinnollista työtä, mutta ei niin paljon kuin sitä tuotetaan nyt. Eräänlainen pieni palkansaajan (ja tämän puolison!) perustulo  on toteutettu osana verojärjestelmää Hollannissa jo vuonna 2001.

Vapaaehtoinen perustulo. Henkilö, joka uskoo mahdollisuuksiinsa menestyä edes auttavasti työmarkkinoilla, voisi luopua perusturvasta ja siirtyä vähän pienemmälle perustulolle, joka toisaalta ei leikkautuisi ansiotulojen mukana. Ymmärsin, että Kopra esitti tätä.  Tähän liittyy väärän valinnan riski molempiin suuntiin, mutta pienellä sääntöjen nikkaroinnilla sen voi kohtuullistaa. Tätä on kokeiltu opiskelijoilla (opintotuki on tulottomalle työttömyyskorvausta pienempi, mutta keikkatöiden kanssa sitä edullisempi) ja hyvin toimii. Tähän ei tarvitse liittää mitään ehtoja, koska tätä vaihtoehtoa ei kannata ottaa vastaan, ellei aio hankkia ansiotuloja. Sitäkään ei kannata pelätä, että toimenpiteistä kieltäytyvät valitsisivat tämän kovin niukan vaihtoehdon. Fattasta saa joka tapauksessa toimeentulotukena saman, vaikka naulaisi oveen julistuksen, että kieltäytyy kaikesta. Näin on perustuslakivaliokunta säätänyt.

Vapaaehtoinen perustulo, vaikka se asetettaisiin työmarkkinatukea pienemmäksi, johtaisi matalapalkka-aloilla nykyistä korkeampiin nettoansioihin. Se ehkä maksaa vähän (jos ei usko dynaamiseen vaikutuksiin), mutta olisi ehdottoman oikeudenmukaista.

Mutta jatketaan keskustelua. Tarkempi keskustelu edellyttää numeerisia parametreja ja mahdollisuutta mikrosimulointiin.

Kommentit

159 Vastausta artikkeliin “Työn perustulo?”

  1. tcrown kirjoitti 31.12.2011 kello 16:50

    Voisiko tuohon vapaaehtoiseen perustuloon vielä yhdistää vapaaehtoisen työttömyysvakuutuksen? (vapaaehtoinen ansiosidonnainen eläke olisi vielä toivomuslistalla, mutta se on vähän hankalampaa)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Saara kirjoitti 31.12.2011 kello 16:59

    Entä jos ei ole työmarkkinoiden käytettävissä, vaan sen sijaan osallistuu työmarkkinoiden luomiseen? Pienyrittäjyyden, ja etenkin sen että kehittää uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia omalla riskillään ja silläkin uhalla, että ensimmäisinä vuosina toimeentulo on tiukassa, tulisi ehdottomasti oikeuttaa perustuloon siinä missä tämän vähempää aktiivisuutta edellyttävän “käytettävissä olemisenkin”.

    Suomi tarvitsee lisää yrittäjiä, erityisesti käynnissä olevan murroskauden taakse kurkottelevia uusien elinkeinojen luojia. Peustulo olisi helppo ja kohtuullinen tapa turvata heille minimitoimeentulo sille ajalle, kun toiminnalle vielä haetaan oikeaa muotoa. Nykyisen murroksen pyörteissä tämä kausi voi olla useiden vuosien mittainen.

    Varmasti jokin systeemi pitäisi olla, joka estää toiminnan jumiutumisen kannattamattomaan tuella elelyyn pysyvästi. Jonkinlaisen siirtymäkauden ajan olisi kuitenkin voitava saada samanlainen perustason tuki jonka sohvalla makaajakin saa. Nykyiset lainoja, yritystukia ja strattirahaa myöntävät tahot eivät kykene arvioimaan sitä, minkälainen yritystoiminta voi olla kannattavaa tulevaisuudessa, eikä näiltä sellaista kykyä voida edellyttääkään.

    Lisäksi ainakin starttirahassa – sen lisäksi että starttirahakausi on liian lyhyt – on sen myöntämisen estäviä sääntöjä, jotka eivät ole tästä maailmasta. Itseltäni se evättiin, koska minulla oli rekisterissä saman alan toiminimi, vaikka toimintaa ei ollut ollut yli vuoteen ja se oli luonteeltaan hyvin erilaista (B to C) kuin aloittamani osakeyhtiön toiminta (B to B). Onnekkaan sattuman ja läheisteni varallisuuden ja hyvän tahdon vuoksi minulla on mahdollisuus aloittaa toiminta tästä huolimatta. Monella muulla tällaista mahdollisuutta ei ole, eikä palvele kenenkään etua että yrityksiä jää perustamatta juuri tällaisena aikana, kun Suomi kipeästi tarvitsisi kaiken mahdollisen aktiivisuuden, mikä kansalaisilla on tarjota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Raimo K kirjoitti 31.12.2011 kello 17:06

    Osmo: “Vapaaehtoinen perustulo. Henkilö, joka uskoo mahdollisuuksiinsa menestyä edes auttavasti työmarkkinoilla, voisi luopua perusturvasta ja siirtyä vähän pienemmälle perustulolle, joka toisaalta ei leikkautuisi ansiotulojen mukana. ´snip´ Tätä on kokeiltu opiskelijoilla (opintotuki on tulottomalle työttömyyskorvausta pienempi, mutta keikkatöiden kanssa sitä edullisempi) ja hyvin toimii.”

    Eipä toimi opiskelijoilla. Käytännössä johtaa ikäviin takaisinperintöihin.

    Voisi silti olla käyttökelpoinen vaihtoehto, ainakin ilman takaisinperintää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Kalle kirjoitti 31.12.2011 kello 17:56

    Perustulo on väärä signaali. Sen sijaan kannattaa harkita ihan rehellisiä työttömyystöitä. Rahallisesti ne tuovat samat edut saajalleen, mutta karsivat pummit pois tuen piiristä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. JTS kirjoitti 31.12.2011 kello 18:16

    Suurin verokynnys, köyhyysongelma ja kanusteongela on ihan minkä tahansa työn vastaanottaminen.

    Suomen koulutusjärjestelmän erikoisuus ovat maailman parhaiten koulutetut hampurilaisten valmistajat, ylioppilaita ja yliopisto-opiskelijoita. Se kertoo, että koulutustason paranemista ei ole pystytty hyödyntämään työmarkkinoilla. Samaan aikaan työttömänä muuta työvoimaa, jolla kyvyt ja taidot eivät ole este.

    Toimeentulotukena saa kohtuulliset asumiskulut ja 461 eur/kk, realistinen arvio lienee 1 000 eur/kk.
    Kokoaikaisessa pienipalkkaisessa työssä vuositulot ovat 22 000 euroa, perusveroprosentti n 15%, käteen 1600 eur/kk. Kokoaikainen työ on vielä järkevää, mutta ero ja harmit osa-aikaisesta tai lyhytaikaisesta työstä tuo ihan merkittävän kannustinloukun tai halun tehdä harmaata työtä.

    Oikeidenmukaisuusloukku tulee taas vastaan pienipakkaista työtä muutenkin tekeville. Sosiaalituen puliveivaamisella saa suuremmat nettoansiot, niin homma leviää käsiin.

    Työnatajien työllistämisen tukeminen synnytti jo omanlaisensa puliveivaajat, jotka työpaikkojen ijaan kierrättävät tuettavia töissään.

    Ihmisten ja yhteiskunnan kannalta olisi hyvä saada ainakin osa opiskelijoista fiksumpiin hommiin ja taas työttömiä matalan osaamisen tehtäviin. Työnataja toki hyödyntää prasta mahdollista samalla hinnalla saatavaa työvoimaa. Opiskelijat vielä pitävät epätyypillisistä työsuhteista, joita palvelualoilla tarvitaan ja ay-liike kammoaa.

    Itse ajattelisin, että nesimmäiseksi sitä yhteensovitusta olisi ainakin saatava automatisoitua – sillin juuri parin viikone keikkatyö joulusesonkina ei aiheuttaisi kahden kuukauden ihmettelyä. Valitettavasti ay-liike hallinnoi työttömyyskassoja, eikä tämä taida siellä olla kiinnotuksen kohteena kehittämishankkeissa.

    Muissa etuuksissa voisi olla pidemi arviointiväli kuin kuukausi paikallaan. Valitettavasti lahjakkaiden yliopisto-opikselijoiden laskutaidon ylittää vaatimus kyetä laskea maksimivuoistulot ilman opintorahan menetystö oikein.

    Opiskelija / tyttömän verokortti yhdessä automaation kanssa toisi yhteensovittamiseen ratkaisun. Tulorajan littämisen jälkeen opintoraha perittäisiin automaattisesti heti pois verona ja asikkaalle lähtisi tektiviesti ja kirje heti. Rahojen siirtämisen verottajalta Kelalle ei tule olemaan helppoa.

    Onnea matkaan!

    Ongelmien estämiseksi työttömät ihmiset olisi saatava sieltä kotoaan kyykytettäväksi, siis kunoutumaan työmarkkinoiden käytettäväksi. Toimeentulotuessa kysytään edes, että viittikkös mitään, perustulossa saa olla ihan unohdettuna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Eläkevaari kirjoitti 31.12.2011 kello 18:53

    Miten olis, jos kaikille Suomen kansalaisille maksettaisiin takuueläke 713 euroa/kk. Kaikki muut tuet lopetettaisiin. Niiltä, joiden työ-, eläke- tai pääomatulot olisivat tätä suuremmat, se leikattaisiin verotuksella pois. Nyt takuueläkkeellä eläviä on noin 120.000 ihmistä. Tarveharkintaorganisaatioista voitaisiin vähentää tuhansia ihmisiä. Eiköhän työnteko alkaisi maistaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Kalle kirjoitti 31.12.2011 kello 20:26

    JTS:
    …Suomen koulutusjärjestelmän erikoisuus ovat maailman parhaiten koulutetut hampurilaisten valmistajat…

    Eiköhän ne muuallakin ole aika paljolti opiskelijoita? 🙂

    …realistinen arvio lienee 1 000 eur/kk…

    Jolloin päädytään jälleen siihen, että Suomessa sosiaalituet ovat kohtuuttoman kovia. Varsinkin asumistuet ovat erittäin ongelmallisia, koska ne mitataan tutkitusti suoraan ulos vuokrissa.

    …Työnatajien työllistämisen tukeminen synnytti jo omanlaisensa puliveivaajat…

    Jolloin tämänkään ei toimi ja voidaan unohtaa hyödyttömän lisäksi myös vahingollisena. Kuka sanoo ensimmäiseksi, että ainoa tapa selvittää tämä pesä, on vähentää tukia! 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Hermiitti kirjoitti 31.12.2011 kello 20:35

    Osmo Soininvaaran kirjoituksesta saa sen käsityksen, että työttömän ja työkykyisen pummin olisi helppo löytää ansiotyö työmarkkinoilta. Tuo edellinen ei pidä paikkaansa, vaan ongelmat ovat lähinnä liian alhaisessa matalapalkka-alojen palkoissa ja vastuullisen kasvatuksen puutteessa. Vastuullisen kasvatukseen liitän myös peruskoululaitoksen ja kaikki ne tukitoimet joilla lapsiperheitä voidaan tukea.

    Kansalaispalkka on idioottiajatus ja jokaisen järkevän ihmisen pitäisi tuollainen haihattelu unohtaa.

    Aiempi mielipiteeni asiasta: http://hermiitti.blogspot.com/2011/08/kansalaispalkka-ei-ole-toimiva-ratkaisu.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Tavallinen Teknikko kirjoitti 31.12.2011 kello 21:24

    Moni ei varmaankaan tiedä vielä kuinka suuri korotus toimeentulotuen perusosiin on säädetty vuodelle 2012 (mistä sitten korotus kokonaisuudessa koostuukaan). Yksinasuvalla n. 50 e/kk lisää ja yksinhuoltajalle n. 100 e/kk lisää toimeentulotukeensa. Sata-ryhmääkö tässä asiassa tulisi kiittää vaiko indeksin laukeamista. Aikaisempina vuosina perusosan korotukset ovat olleet n. kymmeniä senttejä. Nyt tälle vuodelle kymmeniä euroja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Risto kirjoitti 31.12.2011 kello 21:31

    Kalle:
    Perustulo on väärä signaali. Sen sijaan kannattaa harkita ihan rehellisiä työttömyystöitä. Rahallisesti ne tuovat samat edut saajalleen, mutta karsivat pummit pois tuen piiristä.

    Mitenkähän tämä toimisi nykyisessä yhteiskunnassa, kun nämä nykyjärjestelmän harjottelijoillakin saadan ihmisiä jotka – varmaankaan eivät ole alansa huippua, mutta kuitenkin – ovat koulutettuja ja joilla on työkokemusta käytännössä ilmaiseksi tekemään työtä, josta voisi muuten joutua miettimään pitäisikö sen tekemisestä jopa maksaa jollekin

    JTS:
    Toimeentulotukena saa kohtuulliset asumiskulut ja 461 eur/kk, realistinen arvio lienee 1 000 eur/kk.
    Kokoaikaisessa pienipalkkaisessa työssä vuositulot ovat 22 000 euroa, perusveroprosentti n 15%, käteen1600 eur/kk. Kokoaikainen työ on vielä järkevää, mutta…

    …ja laskelmahan oli tehty sinkulle. Jos olisi perheen ainoa palkansaaja, se on vielä paljon tylympi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. E.K. kirjoitti 31.12.2011 kello 21:47

    Kannatan sitä vaihtoehtoa joka minimoi byrokratian ja hallinnollisen työn sekä on lisäksi mahdollisimman yksinkertainen ymmärtää. Asiaan perehtymättömänä sellaiselta kuulostaisi tuo vasemmiston täysin vaatikkeeton perustulomalli.

    Pummilla eläminen onnistuu nykyisessäkin järjestelmässä varsin hyvin, joten se ei ole mikään syy perustuloa vastaan. Pummaaminen voidaan lisäksi minimoida kun asetetaan perustulon taso niin alas, että sillä pystyy niukin naukin elämään, mutta ylimääräistä kivaa hankkiakseen on mentävä töihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Raimo K kirjoitti 31.12.2011 kello 22:53

    Kalle:
    Perustulo on väärä signaali. Sen sijaan kannattaa harkita ihan rehellisiä työttömyystöitä. Rahallisesti ne tuovat samat edut saajalleen, mutta karsivat pummit pois tuen piiristä.

    Rehelliset työttömyystyöt on hyvä ajatus, mutta tulee kalliiksi: ne työt täytyy järjestää ja johtaa, raaka-aineet hankkia – ja mitä tehdään työn tuloksilla? Heti kierrätykseen? Maksaa sekin.

    Vähemmän rehellisiä töitähän teetetään koko ajan, tuloksena pätkätöihin tuomittuja, jotka eivät ikinä pääse oikeisiin töihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Liian vanha kirjoitti 1.1.2012 kello 1:39

    Harvoin näkee näin typeriä keskusteluja
    Ihminen tekee töitä jos on työpaikkoja ja töitä tarjolla.

    Vihreiden perustulonäpertely on aivan oikeaa näpertelyä
    Ihminen tekee töitä, jos työtä on tarjolla ja työehdot ovat sopivia.

    Osmon ja vihreiden asenne on, että työt tehdään yhteiskunnan avustuksille

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Liian vanha kirjoitti 1.1.2012 kello 1:51

    “Opiskelija / tyttömän verokortti yhdessä automaation kanssa toisi yhteensovittamiseen ratkaisun.”

    Pihalla kuin lumiukko. Työttömuyys kestää vai rajallisen ajan,pitkäaikasityötömiä on vain n 10 % työttömistä.
    Sinäkin olet huolestunut vain niistä, jotka työllistyvät joka tapauksessa.

    Työttömyydestä ovat huolissaan ne jotka eivät ymmärrä työmarkkinoiden toiminnasta.

    Osmo ja kumppanit ajatelelevt, että on ihmisiä, jotka tekevät töitä aina ja ihmisiä, jotka jotka eivät tee töitä vain pakosta tai suuresta taloudellisesta hyödystä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Seppo S kirjoitti 1.1.2012 kello 3:27

    Ymmmmärsin niin, että Ville Kopran esittämä työn perustulo ei ole varsinainen perustulo. Sen sijaan se olisi työllä hankittavissa oleva lisätulo. Se olisi siis vastikkeellinen ensimmäisiä kuukausia lukuun ottamatta.

    Työn perutulo olisi ajatukseltaan samantapainen tuki kuin esimerkiksi määräaikainen korotettu työttömyyskorvaus, jonka saa, jos osallistuu työttömyyden aikana aktiivitoimenpiteisiin kuten koulutukseen.

    Työn perustulon voisi toteuttaa esimerkiksi seuraavasti: Jos työttömänä ilmoittautuu erityisaktiiviseksi työnhakijaksi, voisi saada määräajaksi lisätuen eli korotetun työttömyyskorvauksen. Sitä ei oteta pois, vaikka olisi ottanut vastaan työtä. Päinvastoin, sen saaminen katkaistaisiin, jos ei määräaikana ole tehnyt riittävästi töitä. Työn perustuki myös loppuisi, jos menee työvoimakoulutukseen.

    Jos määräaikana, esimerkiksi 6 kuukautta, on tehnyt tietyn määrän töitä, mutta ei ole löytänyt pysyvää hyväpalkkaista työpaikkaa, voisi työn perustulon saada myös seuraavaksi jaksoksi.

    Hallinnollista byrokratiaa tulisi tietenkin taas roimasti lisää, joten järjestelmän mielekkyydestä voidaan olla montaa mieltä. Mutta demareille ja ay-järjestöille työn perustulo saattaisi kuitenkin sopia, koska se olisi luonteva lisäys nykyiseen työttömyysturva-ajatteluun. Se olisi lisäkorvaus työttömän aktiivisuudesta pätkätyömarkkinoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Syltty kirjoitti 1.1.2012 kello 8:47

    Liian vanha:
    Harvoin näkee näin typeriä keskusteluja
    Ihminen tekee töitä jos on työpaikkoja ja töitä tarjolla.

    Suomessa on töitä ja työpaikkoja tarjolla, tekijöitä kaikille töille ei vain löydy kun lyhyellä tähtäimellä on järkevämpää kölliä tuilla.

    Btw ovatko työttömyyttä valitelleet rynnänneet työllistymään Lapin kaivoksille? Minä arvaan, että tuskinpa vain, koska ensin pitäisi mennä kouluun, sitten Lappiin ja vielä töihin!

    http://www.opteam.fi/opteam/ajankohtaista/rekrytoijan-haasteet-ja-mahdollisuudet-kaivos-ja-kalliorakennusalalla/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Ässä kirjoitti 1.1.2012 kello 10:14

    Liian vanha:
    Harvoin näkee näin typeriä keskusteluja
    Ihminen tekee töitä jos on työpaikkoja ja töitä tarjolla.

    Vihreiden perustulonäpertely on aivan oikeaa näpertelyä
    Ihminen tekee töitä, jos työtä on tarjolla ja työehdot ovat sopivia.

    Opiskeluaikanani tein muutamalla työnantajalla aika paljon lyhyitä sairauslomien sijaisuuksina Homma toimi niin, että kun työntekijä oli sairastunut, minulle soitettiin, ja sen sijaan että olisin mennyt yliopistolle meninkin töihin. Välillä yhdeksi päiväksi, välillä viikoksi. Näitä hommia ainakin riitti niin paljon, että välillä jouduin kieltäytymään töihin menosta, että ehdin opiskella.

    Työtä oli siis tarjolla ja työehdot ihan hyviä. Ihan yhtä hyvin joku työtön olisi niitä voinut tehdä, mutta eipä kannattaisi kun päivän tai parin työ tietää älytöntä paperisotaa, ja ei välttämättä minkäänlaista lisää käytettävissä oleviin tuloihin. Opintotukihan toimii kuin perustulo, ja ainakin tässä tapauksessa mahdollisti sen että joku teki töitä jotka muussa tapauksessa olisivat jääneet tekemättä, tai siis käytännössä kaatuneet työkavereiden harteille. Väitän että tällaisia pätkä- ja osa-aikaisia töitä työttömille olisi hyvin paljon tarjolla, jos niitä kannattaisi tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Jouni Martikainen kirjoitti 1.1.2012 kello 10:35

    Nepotistisesti palautan mieliin velipojan kehittelemän työn perustulon – ns. “Martikaisen mallin”. Löytyy googlettamalla. Jos en väärin muista, niin Osmokin olisi joskus takavuosina jossain eeppoksessa arvioinut sen käyttöön ottamisen aikaan saavan muutamassa vuodessa ns. täystyöllisyyden. Samoin ellen väärin muista, niin vuonna miekka ja kypärä vihreiden puoluehallitus tms. olisi ottanut kantaa ao. mallin puolesta.

    Eli lähtökohtana on mielestäni itsestään selvyys siitä, että työntekijän tulee tuottaa työnantajalle enemmän kuin mitä työllistämisen kustannukset ovat. Eivät yksityiset työnantajat ns. hyvää hyvyyttään ketään työllistä. Kaikkien työvoimaan luettavien tuottavuus ei valitettavasti ylitä työvoimakustannuksia, josta aiheutuu (pitkäaikais)työttömyyttä. Kun säädylliseen palkkatasoon pääseminen taataan yhteiskunnan vastaantulolla, saadaan kansakunnan työvoima huomattavasti kattavammin käyttöön.

    Tämän tyyppinen, vain työn tekemiseen kohdentuva yhteiskunnan vastaantulo estää perustulon varaan syrjäytymisen ja maksaa itse itseään työllistyvän työvoiman kansantaloutta hyödyttävän työpanoksen kautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Sauli kirjoitti 1.1.2012 kello 12:01

    Miksi perustulo (kansalaispalkka) on niin vaikea toteuttaa? Sen etuja on esitelty jo vaikka kuinka kauan. Yleinen mielipidekin lienee jo sille myötämielinen.

    Onko olemassa jokin poliittinen tai ideologinen “lukko”, joka estää sen eteenpäin viemisen toteutusvaiheeseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Lauri kirjoitti 1.1.2012 kello 12:01

    Itse olen tehnyt osa-aikatöitä 5 vuotta (teen edelleen), ja vaihtoehtona olisi ollut toimeentulotuki. Toimeentulotuen taso olisi ollut parempi kuin palkka, mutta koska tuntimääräni vaihtelivat merkittävästi kuukaudesta toiseen, ei ole inspannut joka kuukausi sitä uudestaan hakea. (rahapulassa sitä tukea välillä kun haki, niin sitä riitti sitten moneksi kuukaudeksi)

    Nyt on palkka noussut sen verran korkealle, että enään en olisi toimeentulotukeen oikeutettu. Koska en erityisesti arvosta rahaa (vaan aikaa), ja toimeentulotuen taso on niin korkea, olisi toimeentuella elo minulle taloudellisesti järkevä vaihtoehto. Moraali vaan ei antanut myöten, etenkään kun työ on mielenkiintoista.

    Perustulo joka olisi vaikkapa 500 euroa kuussa riittää elämiseen, ja kannustaisi lisätulojen hankintaan. Toimeentulotuki, joka riittää elämiseen, ja lisäksi jää 200 euroa käteen turhuuksiin ei erityisesti kannusta lisätulojen hankintaan, koska niitä palkkatuloja piti olla n. 700 euroa kk, että jää euroakaan käteen. Eli jos tarjolla on työtä 10 euron tuntipalkalla vaikkapa 30 h kuussa, ei ole taloudellisesti mitään järkeä työskennellä. Vaikka pieni mahdollisuus olisikin että työn määrä olisi jatkossa suurempi. Itselläni meni 3-4 vuotta päästä toimeentulotukea parempiin ansioihin. Ja tuloloukku kaksinkertaistuu parisuhteessa, koska toimeentulotuki lasketaan talouden tulojen mukaan.

    Työtä kyllä riittää Suomessa. Mutta monissa (pien)yrityksissä ongelma on että sitä on kovin vaihtelevasti, ja pieniä aikoja kerrallaan. Jos joustavaa työvoimaa ei löydy, niin voi olla ettei firma koskaan kasva niin suureksi että on varaa palkata kokoaikainen työntekijä. Tästä syystä kaupan kassat on täynnä opiskelijoita, heillä kun ei periaatteessa ole tulonmenetyksen riskiä, niin kauan kuin työkentelevät vähän. (jos ylittää ne tukirajat, niin ei ole enää mikään pienituloinen.)

    Terve ihminen pystyy Suomessa hyvin elämään alle 500 eurolla kuussa, kunhan ei asu Helsingissä. Ruuasta kun voi säästää todella paljon kun on aikaa tehdä ruoka itse. Jauhot, peruna ja makaroni ovat edelleen hyvin halpoja. Tarjouslihoihin, kauden kasviksiin ja monivitamiinipillereihinkin on varaa. 3 vuotta sitten kaksi henkeä söi n. 200 eurolla kuussa. (Nykytasosta en tiedä, kun on enimmäkseen siirryytty luomuruokaan)

    Vaatteitakaan ei tarvi niin paljoa eikä niihin kulu paljoa, kun on aikaa pyykätä ja kierrellä kirpputoreja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. HooFoo kirjoitti 1.1.2012 kello 12:54

    Otan tässä esimerkiksi itseni.

    Noin 15 vuotta olen sinnitellyt ansiosidonnaisella maaseudulla vaikealla työttömyysalueella. Erinäisiä kokopäivätyön pätkiä silloin tällöin, mutta enimmäkseen silpputyötä: tunnin parin pätkiä, joita kerääntyy pitkin kuukautta ja joita teen työosuuskunnan kautta. Välillä kun on ollut hiljaisempaa, olen pudonnut peruspäivärahalle, mutta näistä pienistä puroista kerääntyvällä tuloksella olen ollut pian taas ansiosidonnaisella. Välillä ansiosidonnainen on laskenut, välillä noussut. Tilannetta on helpottanut, ettei pieni pääomatulona saatu vuokratulo vaikuta ansiosidonnaiseen.

    Sovitellun päivärahan haku näin pitkään on tuskaa ja masentavaa ja välillä olen menettänyt etuuksia, koska en yksinkertaisesti jaksa täytellä hakemuksia. Useita kertoja olen unohtanut käydä työkkärissä ilmoittautumassa ja oikeus on katkennut.

    Mutta… miksi näin kuitenkin jaksaa?
    Hyötyjä:
    Jää enemmän rahaa elämiseen.
    Tunnet itsesi vähemmän työttömäksi.
    Sosiaalinen status on jonkinlainen osa-aikayrittäjä (koska työosuuskunta) eikä työtön.
    Työpaikkaa hakiessa voi osoittaa että ei ole maannut toimettomana.
    Ammattitaito kasvaa ja kehittyy.
    Toimintavapaus lisääntyy.
    Jokainen tehty työpäivä säästyy ansiosidonnaisen 500 päivästä.
    Nämä siis koettua faktaa.

    Miten siis homma juohevoituisi?

    1. Palkkatiedot automaattisesti kassalle ja työtön/töissä/sairas pellelomakkeen täyttö historiaan ja sovitellun laskeminen automaattiseksi. Tämän jälkeen useampikin jaksaa tehdä parin tunnin silppuja.
    2. Työttömälle oikeus saada alivuokralaistulot työttömyysturvaa vähentämättömänä pääomatulona. Tämä parantaisi tulotasoa, vähentäisi asuntopulaa ja romuttaisi asumistukivuokrienkorotusautomaatin. Viimeisestä saavutetut edut jätän mielikuvituksenne varaan…

    Käytännössä ansiosidonnainen ja soviteltu päiväraha on jo jonkinlainen perustulon aihio, sitä pitää vaan kehittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Kalle kirjoitti 1.1.2012 kello 13:23

    Jouni Martikainen:
    …Eli lähtökohtana on mielestäni itsestään selvyys siitä, että työntekijän tulee tuottaa työnantajalle enemmän kuin mitä työllistämisen kustannukset ovat. Eivät yksityiset työnantajat ns. hyvää hyvyyttään ketään työllistä. Kaikkien työvoimaan luettavien tuottavuus ei …

    Laskemalla yhteiskunnan kokonaisveroastetta lasketaan yksilön elinkustannuksia. Kun elinkustannukset ovat pienemmät, riittää pienempikin palkka elämiseen. Korkea veroaste on myrkkyä juuri pienituloisimmille, mikä tuntuu joskus joiltakin unohtuvan. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Sisyfos Kivi kirjoitti 1.1.2012 kello 13:24

    Työttömän verokortti leimaa. Hiljan työttömänä olleena ei ainakaan itse siitä oikein innostu.

    Myös syyperustaisuus luo nöyryytysautomaatin. Lisäksi siihen liittyvät loukut ja viipeet passivoivat.

    Vapaavalintaisuudessa voisi olla ideantynkää, mutta yksityiskohdat jäivät ainakin minulle auki. Korvaisiko se myös esim. ansiosidonnaisen työtömyysturvan?

    Vaan eikös kaikille yhteisen ja kansantaloudellisesti riskittömän perustulon saisi aikaan varsin yksinkertaisin keinoin?

    1. Riittävän alhainen taso
    -> “yhtä mittaria” justeeraamalla yhteiskunta itse asiassa voisi säädellä työn tarjontaa tarpeidensa mukaan

    2. Kaikille vauvasta vaariin sama ja kaikesta harkinnasta vapaa. Rikkailta ylimääräinen kerätään verotuksella takaisin.
    -> Vapauttaa kymmeniä tuhansia harkinnanvaraisdemarivirkamiehiä oikeisiin töihin

    3. Työikäisille yksi pieni ehto. Perustulon saaminen edellyttää kahden vuoden yhteenlaskettua palkkatyön tekemistä (tai opiskelijalta todisteita opintojen etenemisestä).
    -> Nuoret eivät jäisi kotiin köllimään
    -> Kukaan ei keplottelisi sosiaaliturvallamme vaan vähintään kerjäämistäkin pitäisi tehdä kaksi vuotta verokortilla
    -> Pätkätyökin rakentaisi tekijänsä tulevaisuutta

    Ongelmaksi jäisivät vain rikkaat dowshiftaajat, joita mikään perustulon justeeraus ei hetkauta. Ehdotan, että verotamme työikäisen pääomatuloja tuplasti siltä osin kuin ne ylittävät hänen palkkatulonsa. Näin kannustaisimme rikkaitakin paiskomaan töitä pidempään. Tämän koulutetun ja etevän porukan luisuminen golfin pariin lienee suurempi kansantaloudellinen onnettomuus kuin vaikkapa rappioalkoholistin “palveluiden” saamatta jääminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.1.2012 kello 20:21

    Työttömän verokortti leimaa

    Leimaa? Leimaako enemmän kuin leimataan nyt? Jos on työttömyysturvaa saavana pätkätöissä, joutuu pyytämään työnantajalta todistuksen keloaan kiikutettavaksi. Kai se leimaa ihan yhtä paljon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Poju Antsalo kirjoitti 1.1.2012 kello 13:54

    Sinä aikana kun olen seurannut perustulokeskustelua yhteiskunnassamme, minusta on tullut politiikkaan jossain määrin tympääntynyt henkilö. Perustulo demonstroi loistavasti sen miksi hyvät poliittiset päätökset ovat likimain mahdottomia. Vaikka kaikki ovat yhtä mieltä siitä että nykyinen systeemi ei toimi, löytyy aina joku taho tyrmäämään mikä tahansa nykyistä parempi ehdotus. Vaikka perustulojärjestelmänkin voi virittää vaikka minkälaiseksi, mikään variaatio ei näytä kelpaavan riittävän monelle taholle ja niinpä kökötämme nykyisessä huonosti toimivassa systeemissä nähtävästi maailman tappiin asti?

    Ilmeisesti ainoat poliittisesti järkevät päätökset voivat syntyä vain pakon edessä. En kuitenkaan haluaisi nähdä ongelmien eskaloituvan niin pahaksi että perustulo on pakko ottaa käyttöön. Mieluummin jo nyt, ihan vaan järkevänä askeleena, jonka olisimme voineet ottaa jo 10 vuotta sitten.

    Perustuloa kohtaan esiintyvä epäluulo ja vastustus on minusta tolkutonta (alla oleva lainaus esimerkkinä). Kuinka pitkään asiasta pitää puhua ennenkuin kansalaiset alkavat tottua ajatukseen?

    Kalle:
    Perustulo on väärä signaali.

    Mikä ihmeen väärä signaali? Perustulon idea on tehdä työn tekemisestä aina kannattavaa joten en ihan ymmärrä mikä väärä signaali tähän liittyy.

    Jos perustulo sattuisikin passivoimaan jotkut jopa nykyistä systeemiä perusteellisemmin (huonosti viritetty perustulo => viritetään paremmaksi) niin varmasti silti paljon useampi aktivoituisi nykyisestä ja kokonaisvaikutus yhteiskunnassa olisi myönteinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Jouko Ollila kirjoitti 1.1.2012 kello 13:57

    Saara:
    Entä jos ei ole työmarkkinoiden käytettävissä, vaan sen sijaan osallistuu työmarkkinoiden luomiseen? Pienyrittäjyyden, ja etenkin sen että kehittää uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia omalla riskillään ja silläkin uhalla, että ensimmäisinä vuosina toimeentulo on tiukassa, tulisi ehdottomasti oikeuttaa perustuloon siinä missä tämän vähempää aktiivisuutta edellyttävän “käytettävissä olemisenkin”.

    Suomi tarvitsee lisää yrittäjiä, erityisesti käynnissä olevan murroskauden taakse kurkottelevia uusien elinkeinojen luojia. Peustulo olisi helppo ja kohtuullinen tapa turvata heille minimitoimeentulo sille ajalle, kun toiminnalle vielä haetaan oikeaa muotoa. Nykyisen murroksen pyörteissä tämä kausi voi olla useiden vuosien mittainen.

    Varmasti jokin systeemi pitäisi olla, joka estää toiminnan jumiutumisen kannattamattomaan tuella elelyyn pysyvästi. Jonkinlaisen siirtymäkauden ajan olisi kuitenkin voitava saada samanlainen perustason tuki jonka sohvalla makaajakin saa. Nykyiset lainoja, yritystukia ja strattirahaa myöntävät tahot eivät kykene arvioimaan sitä, minkälainen yritystoiminta voi olla kannattavaa tulevaisuudessa, eikä näiltä sellaista kykyä voida edellyttääkään.

    Yritystuet ovat ongelmallisia eivätkä erilaiset starttirahat ja yrittäjien suorat tukemiset tee poikkeusta. Ohessa kuvitteellinen esimerkki: Työtön pikkukaupunkilainen perustaa starttirahan (tai vaikka perustulon) avittamana firman, jonka toimialana on autojen käsinpesu. Kuitenkin kyseisellä pikkupaikkakunnalla on jo saman alan yrittäjä, joka on juuri juuri pystynyt työllistämään itsensä. Huonoimmillaan käy niin, että uusi yrittäjä ei pysty elättämään itseään uudella bisneksellään, mutta aiheuttaa tilapäisen markkinahäiriön ja kaataa aiemmin elinkelpoisen kilpailijansakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. aleksis salusjärvi kirjoitti 1.1.2012 kello 15:24

    Ässä: päivän tai parin työ tietää älytöntä paperisotaa, ja ei välttämättä minkäänlaista lisää käytettävissä oleviin tuloihin. Opintotukihan toimii kuin perustulo

    Juuri näin. Perustulo vähentäisi byrokratiaa ja helpottaisi aivan älyttömästi pätkähommien tekemistä. Tunnen monia ihmisiä, jotka eivät tee lyhyitä keikkahommia siitä syystä, että paperisota ja selvitykset hankaloittavat heidän elämäänsä kohtuuttomasti muutaman kympin tai satasen takia. Lopputuloksena meillä on täydellisen tehoton ja järjetön “kansalaispalkka”, joka on toivottoman kallis ja vielä epäoikeudenmukainen.

    Suomessahan on olemassa perustulo, jota sossu jakaa. Ketään ei tapeta nälkään tai pakkaseen. Ongelma on vain se, että tämä nykymalli ehkäisee työntekoa ja sitoo ihmiset juoksemaan lippulappusten kanssa luukusta toiseen.

    Koska perustulokeskustelu on ajautunut moralisoivaan jankkaamiseen vastikkeellisuuksista, sen voisi ottaa käyttöön portaittain. Valtion myöntämistä avustuksista pienin on opintotuki, ja sen voisi aivan hyvin maksaa jokaiselle kansalaiselle. Näin saataisiin yksi iso väestönosa kokonaan paperisotkujen ulkopuolelle. Sama pikkutulo toimisi opiskelujen jälkeen ja pätkätöiden välillä eloonjäämislankana, minkä seurauksena kaikki pikkuhommaktin kannattaisi ottaa vastaan.

    Tämän perustulon päälle voitaisiin maksaa tarpeen mukaan työttömyysavustuksia ja asumistukia aivan kuten ennenkin, mutta hyvin suurelle väestönosalle avautuisi ihan uudenlainen helpotettu työn vastaanottamisen maailma.

    On aivan selvää, että parinsadan perustulo ei jätä ketään sohvalle makaamaan, mutta keikkatyöläiset saisivat sillä hernekeitot niille viikoille, kun hommia ei ole, ja sen turvin he voisivat keskittyä töiden etsimiseen sen sijaan, että esittelisivät tiliotteitaan sedille ja tädeille kalmanhajuisissa virastotaloissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Marko Hamilo kirjoitti 1.1.2012 kello 20:00

    Peruslaina. Jos sellainen syyperuste kuin sairaus tai äitiys ei täyty, vuoden lopussa katsotaan onko oltu nettona saaja- vai maksajapuolella. Nettosaajien sotutililtä viedään pelimerkkejä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Syltty kirjoitti 1.1.2012 kello 20:58

    Jouko Ollila: Huonoimmillaan käy niin, että uusi yrittäjä ei pysty elättämään itseään uudella bisneksellään, mutta aiheuttaa tilapäisen markkinahäiriön ja kaataa aiemmin elinkelpoisen kilpailijansakin.

    Ykasi starttirahan myöntämisperusteista on, että markkinoilla on tilaa uusille tulijoille. Se kuinka hyvin ajatus toimii, riippuu tietenkin starttirahan myöntäjien ammattitaidosta.

    Ymmärtääkseni monissa kaupungeissa esimerkiksi pitserian perustamiseen on aivan turha kysellä starttirahaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Mikko Järvinen kirjoitti 1.1.2012 kello 21:10

    Risto:
    …ja laskelmahan oli tehty sinkulle. Jos olisi perheen ainoa palkansaaja, se on vielä paljon tylympi.

    Niin, jos kahden hengen taloudessa on oikeasti tuloton aikuinen, ts. toimeentulotuen asiakkaita, hän muodostavat raskaan sarjan kannustinloukun, jonka kanssa muille talouden jäsenille on ns. aivan sama ollako matalapalkkatyössä, Kelan rahoilla vaiko koko talous sosiaalitoimen asiakkaana – parhaimmillaanhan tätä tulkittiin niin, että tulottomat vanhemmat toimivat kannustinluokkuna myös kesätöitä tehneelle teinille.

    Toisaalta, mikäli toinen on työssä tai työttömyyspäivärahalla, yleensä kyllä toisenkin kannattaa ottaa työ vastaan.

    Näissä keskusteluissa aina silloin tällöin esiintyy ajatus, jonka mukaan ihmiselle olisi sama, saako hän saman rahan sossunluukulta, Kelasta tai työstä. Yleensä lienee myös niin, etteivät nämä ihmiset ole oikeasti asioineet sosiaalitoimen kanssa. Sossu maksaa rahat koska sattuu, katsoo säästöt, omaisuuden myynnistä saadut rahat ja muut vastaavat tuloksi (ts. vähentää tuista) ja sitäpaitsi katselee usein nyrpeästi pöydän takaa, mikäli pitää asioida henkilökohtaisesti. Kaiken maailman liitteitäkin pitää lähettää siinä määrin, että paperin määrästä voisi epäillä osallistuvansa jonkinlaiseen novellikilpailuun. Ja paperilla tietysti, kaikki pitää tulostaa ja kopioida jossain, eikä köyhällä työttömällä koskaan ole varaa toimivan printteriin.

    Meillähän on eräänlainen työssäkäyvän perustulo, soviteltu työmarkkinatuki, mutta sekin vaatii päätöksiä ja paperityötä. Lisäksi se tosiaan tukimäärän käsittely kestää epämääräisen ajan (täysin työttömällähän tietokone laskee nykyisin ko. tuen automaattisesti reaaliajassa, jos käy ilmoittamassa olleensa työtön koko kuukauden tai mitä ajanjaksoa nyt kysytäänkin). Eipä moista mahdollisuutta aktiivisesti ainakaan mainostetakaan.

    Olisikohan aivan kuolleena syntnyt idea maksaa kaikille työssäkäyville (tai ainakin niille, jotka tekevät ainakin tietyn määrän keskimääräisen määrän työtunteja, ehkä 80-90 viikossa, että ylipäätään lasketaan työssäkäyväksi) sellainen “kuukauden työttömyysraha – (kuukauden palkka / 2)” euroa, mikäli maksettavaa palkan jälkeen jää? Kyllähän nykypäivänä tietotekniikan pitäisi kyetä kuljettamaan tarvittava tieto lähes reaaliajassa.

    Tämä liittyy tietysti sellaiseen (aiemminkin tämän blogin kommenteissa esittämääni?) ajatukseen, että automaatio, itsepalvelu ja uudet menetelmät tulevat louhimaan palvelualojenkin työpaikkoja eikä työvoimalla ole enää pakotietä, koska alkutuotanto tai teollisuuskaan eivät “määräänsä enempää” tekijöitä tarvitse. Kysehän ei (välttämättä) ole siitä, että fiksu kone korvaisi ihmisen, riittää että yksi ihminen ja tyhmät koneet ja uudet menetelmät korvaavat useita ihmisiä.

    Puhelimeen vastaajat, kaupan kassat, varastomiehet, siivoajat, jopa ajoneuvojen kuljettajat ovat “vaaravyöhykkeellä”. Eivät tänään tietysti, mutta 10-20 vuoden aikamääreellä. Tässä vaiheessa perustuloa joudutaan varmasti miettimään aivan uudelta kantilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Liian vanha kirjoitti 1.1.2012 kello 21:36

    “Tunnen monia ihmisiä, jotka eivät tee lyhyitä keikkahommia siitä syystä, että paperisota ja selvitykset hankaloittavat heidän elämäänsä kohtuuttomasti muutaman kympin tai satasen takia. ”

    Suurin ongelma on sen palkkatodistuksen saaminen. Useimmat työnantajat toimittavat sen palkanmaksujärjestelmän aikatulujen mukaan ei työntekijän tarpeiden.

    Ikääntyneellä työntekijällä on vielä oma ongelmasa pätkätöiden tekemiseen: Päiväraha lasketaan uudestaan kun n 8 kuukautta työtä on kertynyt

    Kun se viimeinen pitkä työsuhde oli se paraspalkkaisin niin pätkätöitä voi ottaa vastaan vasta kun 500 päivää on täyttynyt. Silloin päivärahaa ei enää lasketa uudestaan vaan saa pitää entisen eläkeikään saakka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. JTS kirjoitti 1.1.2012 kello 21:38

    Starttirahoissa ennen oli mahsdollista ns kaljakuppilakierre, jossa starttirahalla ostettiin kaljabaari liisatuilla (kuluneilla) pöydillä ja tuoleilla. Kun starttiraha päättyi lappu luukulle ja uutta aloittamaan. Näin onneksi ei toimita enää.

    Yrittäjäpuolella strattirahaan vaaditaan yrittäjäkurssi, jonka aikana joutuu laskemaan onko se oma yritysidea kantava ja millaisia kiinteitä ja muuttuvia kuluja siihen sisältyy. Siis businessplanin pitää olla kunnossa.

    Jos ihmisestä ei tule yrittäjää, taidot ja tiedot ainakin ovat rattuneet pk-yrittäjän realiteeteista. Kustannuksella on kaksi jalkaa, se kävelee ja hengittää.

    Verokorttimallissa hyvää on _nopeus_, jolla pienet satunnaiset tulot saadaan tasattua ja sovitettua muuhun yhteiskunnan tukeen ilman isoja takaisnperinbnän riskejä ja yksityskohtaisia raportointeja virkailijoille.

    Miten sitten Tanskan malli?
    Entä vapaaehtoinen pätkätyöläisen perustulo, joka sopii niille jotka tietävät keikkoja olevan jonkin verran mutta ei täysiaikaiseen työllistymiseen, jolloin jotain tukia joka tapauksessa olisi saatava. 80%:n marginaalivero yhteensovituksessa on aika karu kokemus tuloluokasta riippumatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Liian vanha kirjoitti 1.1.2012 kello 21:54

    “Suomessa on töitä ja työpaikkoja tarjolla, tekijöitä kaikille töille ei vain löydy kun lyhyellä tähtäimellä on järkevämpää kölliä tuilla.”

    Heh, Avoimia työpaikkoja on nyt n 25000 kuukaudessa, työnhakijoita on 460000 eli jokaista avionna olevaa työpaikkaa kohti on liki 20 hakijaa eli tarjokkaista on ylitarjontaa, ei työpaikoista

    Mitä tulee rekrytointiongelmiin niin sitäkin seurataan. Ongelmia oli 2010 alussa n 1000 työpaikan täyttämisessä.Samaan aikana paikkoja oli auki 60000

    Vaikeuksia koetaan eniten terveydenhoidossa, ja myynntitehtävissä, lähinnä puhelinmyynnissä.

    Mainitsemllasi kaivosalllla oli tilastossa 2 vaikeasti täytettävää paikkaa, Lapissa 46, Kainuussa 19 ja Pohjois-Pohjanmaalla 9

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.1.2012 kello 10:27

    Mistänhän tuo tilasto avoimista työpaikoista on peräisin?
    Aika harva työpaikka ilmoitetaan nykyisin työkkäriin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. JTS kirjoitti 1.1.2012 kello 21:56

    Työmarkkinoiden reknteen ongelma on, että Suomessa työn tuottavuusvaatimuson niin kova, että ihmisiä on jokaisessa työssä aivan minimimäärä.

    Pikaruokatyövoima maailmalla on on yleensä työuraa aloittelevia nuoria / maahanmuuttajia / ilman koulutustusta olevia. Nykyisin tälle joukolle ei oikein ole mitään hommia, ei edes talonrakennuksessa. Siivoaminen on muuttumassa kemian osa-alueeksi.

    Suomalaisen osaamistason kehittymisestä olisi tultava hyötyä ihmisille ja yhteiskunnalle. Samalla myös jotain tekemistä olisi olla heikomman taustan omaaville. Ylikoulutettu henkilökunta on myös työnantajan ongelma, koska työntekijän innostus vaihtaa hommia mahdollisimman pian voi tuottaa hankaluuksia.

    Metsähommissa monitoimekone on lähemmäs 200 000 euroa. jätekuorma-auto 60 000 euroa. Tuottavuutta on nostettu juuri automaatiolla, jolloin hommiin tulevilta ihmisiltä vaaditaan entistä enemmän ja monenlaisia kyvykkyyksiä ja erityisosaamista alusta alkaen. Tämän on juuri työmarkkinoiden alapään tragedia.

    Perustulomalleilla yritetään täyttää aukkoa, joka työllistymisessä saadaan kokemuksen ja osaamisen karttumisella täytettyä työn tuottavuudessa – työntekijän näkökulmasta paljonkoa saa palkkaa, työnantajan näkökulmasta mitä saadaan aikaan.

    Työttömyyden kova ydin ja syrjäytymisen ehkäiseminen vaatii taas muunlaisia keinoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Liian vanha kirjoitti 1.1.2012 kello 22:17

    Tuottavuus ei ole pelkkä henkilökysymys vaan työpaikan tuottavuus riippuu monesta muustakin seikasta.
    Tuotantojärjestelmien hajautuminen alihankinatketjuihin on merkinnyt myös yksilön roolin merkityksen vähentymistä, koska työsuhteet ovat lyhentyneet ,työvaiheet yksinkertaistuneet eikä yksittäisellä työntekijällä ole kuvaa koko prosessin toiminnasta.

    Esim jos alihankkija myöhästyy ja henkilöstä istuu tekemättä mitään niin se näkyy henkilöiden huonona tuottavuutena ,koska työnohajusjärjestelmään ei synny suoritteita

    Alla yksi näkemys tuottavuuteen vaikuttavista tekijöistä

    Fyysinen ja psykososiaalinen työympäristö
    Työmenetelmät
    Investoinnit
    Palkkaustapa
    Työn sujuvuus
    Työn sisältö
    Sisäinen yhteistyö ja kehittäminen
    Tuotteiden kysyntätilanne
    Johtaminen ja esimiestyö
    Henkilöstön kouluttaminen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Sampo Smolander kirjoitti 1.1.2012 kello 22:50

    Kalle kirjoitti:
    “Perustulo on väärä signaali.”

    Kalle hyvä, onkos nykyinen 1000 euroa kuukaudessa siitä ettei tee mitään, ja että byrokratialla suorastaan estetään ettei saakaan ottaa työtä vastaa, mielestäsi sitten oikeampi signaali?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. kommentaattori kirjoitti 2.1.2012 kello 0:17

    > Perustulo on väärä signaali. Sen sijaan kannattaa harkita ihan rehellisiä työttömyystöitä. Rahallisesti ne tuovat samat edut saajalleen, mutta karsivat pummit pois tuen piiristä.

    Kun nyt meillä täällä on todellinen kovan tason talous- ja sosiaalipolitiikan asiantuntija paikalla, niin kyselisin vähän, kun jo Risto ja Raimo K ja Poju Antsalo tässä välissä ehti. Jos asiantuntijalle vaan sopii?

    Mitkä ovat rehellisiä työttömyystöitä? Miten ajattelet ne järjestää, niin etteivät ne vääristäisi työmarkkinoita jollain tavalla. Ja tietysti tahdot oman määritelmäsi pummeista menevän läpi.

    Ja muualla jatkat hyvällä mielellä:

    > Kuka sanoo ensimmäiseksi, että ainoa tapa selvittää tämä pesä, on vähentää tukia! 😀

    Ja mitä pummeille sitten tapahtuu? Arvelen: kuolkoot nälkään, kylmään ja sairauksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. tpyyluoma kirjoitti 2.1.2012 kello 1:04

    Tuo syyperustainen perustulo on kyllä luova idea. Sinänsä syyperustaisuus on periaatteena ihan järkeenkäypä, mutta kun siihen lisätään binäärisosiaaliturva jossa ihminen käytännössä joko on työkykyinen tai ei, niin toteutus on aivan perkeleestä. Käytännössä tuossa on luotu huipputehokas insentiivi pitää huolta siitä että on varmasti se syy tukiin.

    Mutta jos tuon tekisi niin että syyperustaista turvaa maksetaan työtulojen päällä niin ongelmaa ei oikeastaan olisi. Periaatteellisella tasolla asiaa voisi ajatella niin että kun jostain syystä työkyky on alentunut niin siitä kompensoidaan tuella, ja jos onnistuukin tekemään tuloja niin se tulee yhteiskunnalle verotuloina takaisin. Oikeastaan tätä tukisi se työttömän verokortti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Käppyrä kirjoitti 2.1.2012 kello 2:08

    SDP kera ammattiyhdistysliikkeen on se ideologinen lukko, väliinputoajien ja heikko-onnisimpien aseman parantaminen ei kuulu heidän agendaansa. Perusturvan surkea taso on yksin SDP:n käsialaa. Siinä populistisessa pelossa, että yksi laiskottelee, estetään viittä työllistymistä. Perustulon ja vahvan perusturvan pelätään horjuttavan ammattiyhdistys-liikkeen asemaa. Onneksi SDP:n kannatus laskee kuin lehmän häntä, vihasosiaalipolitiikka saa palkkansa.

    Vasemmisto-oikeisto akselille demareita on hyvin vaikea sijoittaa mihinkään muualle kuin jarrumiehen penkille. En näe porvareita enää ollenkaan köyhän kyykyttäjinä seurattuani demareiden reaalipolitikointia, juhlapuheet ovat toki jotain aivan muuta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Liian vanha kirjoitti 2.1.2012 kello 5:45

    Alla esimerkki mol.fi sivuilla olevista “koulutuksista” .Tässäkin vaaditaan jo henkilöltä korkeakoulu/AMK-tutkintoa,kokemusta ja alan syvää tuntemusta.
    “Koulutus” kestää 8 kuukautta, mutta siitä 80 % eli n 6 kuukautta on työtä yrityksessä ilmaistyönä.
    Eli todellisuudessa koulutusta ei juuri ole ,työstä vaaditaan normaali työpanos ja työntekijällä on vielä suuri koulutus/kokemusvaatimus

    Näin syödään jo hyväpalkkaisiakin töitä

    Lisäksi Aalto-yliopisto tekee businessta tällä koulutuksella eli se peri jotain 600 euroa per kuukausi korvausta toiminnasta eli 20 oppilaalla se saa rahaa n 100000 euroa, kulujakin tietysti syntyy mutta kun opetusosuuden määrä on vähäinen niin voittoa on n puolet ?

    “Koulutus alkaa ja kestää 8 kk. Koulutusohjelmaan valitut kurssilaiset työskentelevät yhteistyöyrityksissä n. 80% ohjelman ajasta. Ohjelman ajaksi solmitaan koulutussopimus kurssilaisen, yhteistyöyrityksen ja Aalto Pron välillä.

    ****Kenelle Muutosagenttiohjelma on suunnattu:****
    1.Akateemisen tai AMK-tutkinnon suorittaneet, joilla on työkokemuksen kautta oman toimialansa liiketoiminta- ja prosessiosaamista (esim. rakennus-, konepaja- tai kaupan ala).

    2.Akateemisen tai AMK-tutkinnon suorittaneet, joilla opintojen tai työkokemuksen kautta monipuolista IT-osaamista (esim. IT-suunnittelu-, konsultointi- tai hankintatehtävissä toimineet).

    liiketoimintaprosessit (mm. tuotannon laadun parantaminen tai ongelmatilanteiden hallinta)
    – tiedonhallinta (esim. dokumenttien tai asiakastiedon hallinta)
    – tietojärjestelmän hankinta (esim. yrityksen tarpeisiin soveltuva ohjelmisto tai pilvipalvelu)

    Muutosagentti -rekrytoiva koulutusohjelma on Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittamaa työvoimapoliittista koulutusta. Koulutus on kurssilaiselle maksutonta. Koulutuksen ajalta opiskelijalle voidaan maksaa työttömyysturvaa ja ylläpitokorvausta. ”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Tiedemies kirjoitti 2.1.2012 kello 8:45

    Yksi ääneenlausumaton tarkoitus, joka nykyisellä tukiviidakolla on, on se, etteivät ihmiset ymmärrä aina hakea niitä tukia, joihin heillä on lain mukaan oikeus. Koska tuet myönnetään vain niitä hakeville, tuen hakemisen “nöyryytyksen” ajatellaan olevan kynnys, joka ylitetään vain, kun on todellista tarvetta.

    Tämä sama ajatus on ilmeisenä niissä argumenteissa, joiden mukaan perustulo on “väärä signaali”. Vaikka itse en ole samaa mieltä, tämä argumentti on jossain mielessä pätevä. Se, mitä ei myöskään kuitenkaan sanota on, että se on moralistinen ja leimaava. Tarkoitus siis on, että sosiaalipummin pitää tuntea olevansa sosiaalipummi, ja tuntea se oikein nahoissaan; perustulo poistaisi tämän. Työntekoon tottunut keskiluokkainen ihminen kokee yleensä ensimmäisillä kerroilla melkoista häpeää joutuessaan asioimaan työkkärissä ja etenkin sossussa.

    Tätä taustaa vasten on siis ymmärrettävää vastustaa perustulomalleja, koska ne antavat väärän signaalin. Ne nimittäin antavat signaalin, että ihmisen ei tarvitse hävetä ja nöyristellä, jos hän päätyy jossain vaiheessa nettosaajaksi, koska nettomaksajuus ja -saajuus näyttäytyvät paperilla perustulomallissa samoina.

    Tyydyttäisiköhän näitä, jos nettosaajan pitäisi pitää jotain näkyvää merkkiä aina sellaisena kuukautena, jolloin hän maksaa vähemmän veroja kuin saa tukia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Panu Heinonen kirjoitti 2.1.2012 kello 10:12

    Perustulo olisi erittäin hyvä juttu. Sitä voisi vaikka kokeilla jossakin sopivassa kunnassa ennen valtakunnallista käyttöönottoa.

    Kuitenkin samaan yhteyteen pitäisi parantaa verotuksen toimintaa: Erilliset verokortit eivät ole ratkaisu. Sen sijaan verotili olisi:
    -Jokaisella (niin työttömällä kuin työlliselläkin) olisi henkilökohtainen verotili, jonne palkka, yrittäjätulo, toiminimen tulo tms. maksetaan.
    -Verotilille tulevasta tulosta automaattisesti vähennetään verot jos tarvitsee, eläkemaksut ym.
    -Jäljelle jäävä osa maksetaan automaattisesti pankkitilille.

    Samalla erillisen toiminimen paperisota lakkautettaisiin, koska jokaisella olisi jo oletuksena ikään kuin “toiminimi”. Vaikka naapurin mummon lumien lykkäämisen voisi maksaa sitä kautta. Tämä yhdistettynä perustuloon ja kaikenlaisten paperienpyörittelyn lopettamiseen toisi merkittäviä parannuksia kaikkeen toimintaan: Työnantajan ei tarvitse käsitellä verokortteja, palkanlaskijan ei tarvitse tilitellä asioita eri tahoille ym. ym. Ainoa, minkä työn teettäjä tarvitsee tietää, on tekijän verotilin numero. Samalla poistuisi aika läjä harmaata taloutta, kun pikku hommatkin voisi teettää laillisesti ilman älytöntä byrokratiaa. Luultavasti myös työn teettämisen kynnys laskisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Tiedemies kirjoitti 2.1.2012 kello 10:39

    Liian Vanhalla on kyllä nyt vähän oudot tilastot.
    http://www.tem.fi/?89036_m=104959&s=2081

    Työnhakijoita oli marraskuun aikana 230 000 ja uusia avoimia työpaikkoja tuli työkkäreihin 36 600. Jokaista uutta työpaikkaa kohden olisi ollut siis kuusi hakijaa.

    Työvoimapoliittisin keinoin sijoitettuja oli reilu 100 000, mutta näinkin kokonaismäärä jää alle 350 000.

    Ravintola-alalla on jatkuvasti tuhansia työpaikkoja auki. Noin kympin tuntipalkalla olevia työpaikkoja ei saada juurikaan täytettyä missään, vaan ne ovat avoimina maailman tappiin. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, koska tukien aiheuttama verokiila tekee työnteosta kannattamatonta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. tcrown kirjoitti 2.1.2012 kello 10:48

    Sampo Smolander:
    Kalle kirjoitti:
    “Perustulo on väärä signaali.”

    Kalle hyvä, onkos nykyinen 1000 euroa kuukaudessa siitä ettei tee mitään, ja että byrokratialla suorastaan estetään ettei saakaan ottaa työtä vastaa, mielestäsi sitten oikeampi signaali?

    Epäilen, että Kallen kognitiivinen dissonanssi estää kysymyksen havaitsemisen ensimmäisellä kerralla, niin nostan sen varmuuden vuoksi tähän toistekin näkyviin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Syltty kirjoitti 2.1.2012 kello 11:29

    Tiedemies: Tarkoitus siis on, että sosiaalipummin pitää tuntea olevansa sosiaalipummi, ja tuntea se oikein nahoissaan; perustulo poistaisi tämän. Työntekoon tottunut keskiluokkainen ihminen kokee yleensä ensimmäisillä kerroilla melkoista häpeää joutuessaan asioimaan työkkärissä ja etenkin sossussa.

    Pitää nyt kuitenkin muistaa että yleinen paheksunta tai arvostus ei maksa rahallisesti mitään, sitä varten ei tarvita byrokratiaa ja ne ovat kaikkein halvin keppi ja porkkana mitä yhteiskunnasta löytyy.

    Tyydyttäisiköhän näitä, jos nettosaajan pitäisi pitää jotain näkyvää merkkiä aina sellaisena kuukautena, jolloin hän maksaa vähemmän veroja kuin saa tukia?

    Ihan saman asian ilman leimaamista ajaisi esimerkiksi velvollisuus hyppiä X-hyppyjä tai vaikkapa seisoa asennossa jossain teollisuushallissa muutaman kymmenen tuntia kuukaudessa. Helppo valvoa, halpaa yhteiskunnalle ja yksinkertaisesti tekisi työttömyysturvasta vähemmän houkuttelevan hakijoille ja näin ollen oikeissa töissäkin saattaisi päästä helpommalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Marko Hamilo kirjoitti 2.1.2012 kello 11:37

    Tiedemiehellä on pointti.

    Nykysysteemissä insentiivinä päästä omilleen tukisysteemistä on tukien hakemisen nöyryyttävyys ja leimaavuus, vaikkei tätä sanota ääneen.

    Perustulo vapauttaa stigmasta mikä on hyvä mutta ei tuo kannusteita tilalle. Perustulo on kannustavampi vasta niille jotka haluavat vähän ponnistella saadakseen vähän enemmän, mutta ei niille, joita huvittaa vain sylkeä kattoon.

    Peruslainassa eli prustulossa yhdistettynä sosiaaliturvatiliin kannustin olisi olemassa kaikille ilman nöyryytyksiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Sauli kirjoitti 2.1.2012 kello 11:43

    Käppyrä:
    SDP kera ammattiyhdistysliikkeen on se ideologinen lukko, väliinputoajien ja heikko-onnisimpien aseman parantaminen ei kuulu heidän agendaansa.

    Sinikka Mönkäre taisi tosiaan olla se, joka kovaäänisesti perustuloa vastusti, kun muistaakseni juuri tämän blogin pitäjä toi tämän aiheen näkyvästi poliittisen päättämisen (tai tässä tapauksessa päättämättä jättämisen) piiriin. Oliko se joku vaaliväittely monen vuoden takaa?

    Mutta hyvänen aika, jos sekä vihreät että perussuomalaiset, sekä Björn Wahlroos että Vasemmistoliitto, ovat perustulon kannalla, niin luulisi nyt muiden mahtuvan ideologisesti siihen väliin!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. TimoT kirjoitti 2.1.2012 kello 11:49

    Tuo Panun ideoima malli toimisi varmaan aivan hyvin palkansaajilla ja jopa ammatinharjoittajillakin. Mutta, että kaikkien yritysten taloushallinto siirrettäisiin Verotoimiston hoidetttavaksi????

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Tiedemies kirjoitti 2.1.2012 kello 12:25

    Marko Hamilo:
    Nykysysteemissä insentiivinä päästä omilleen tukisysteemistä on tukien hakemisen nöyryyttävyys ja leimaavuus, vaikkei tätä sanota ääneen.

    On ja ei. Se on insentiivi pysyä jaloillaan ja olla hakematta, mutta kaikkeen tottuu. Nöyryytys ja leimaavuus on huono insentiivi välttää tukia niille, jotka siihen ovat jo tottuneet.

    Sitten on vielä se, että ihmiset reagoivat nöyryytykseen ja leimautumiseen eri tavoin. Osa ei piittaa, vaan lypsää systeemiä, ja saa vain lisää pontta kaikenlaisesta kyykytyksestä, “stickin’ it to the man”- asenteella.

    Tämä johtaa samankaltaiseen problematiikkaan kuin vankilajärjestelmä: sen aiheuttama vaihtoehtoiskustannus rikoksille on suurin niille, jotka pelotetta vähiten tarvitsevat. Jos kaikki ihmiset olisivat samanlaisia työmoraaliltaan, nykysysteemi voisi toimia ihan hyvin, mutta nykysysteemi tuottaa ihmisiä, joille sen (suunniteltu tai sitten ei) nöyryyttävyys ei merkitse mitään, fattaan vaan rahaa hakemaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Seppo S kirjoitti 2.1.2012 kello 12:25

    Nykyisin työvoimapoliittisten koulutuskurssien kautta yritykset voivat saada edullisesti työvoimaa, maksamalla kouluttajalle maksun. Työttömiä puolestaan kannustetaan näille kursseille, sillä, että kurssin ajalta voi saa rajoitetusti korotetun ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen. Kurssit sisältävät pääosin normaalia työntekoa.

    Ville Kopran esittämä työn perustulo pätkätyölaisille voitaisiin toteuttaa myös siten, että työkkärit ryhtyisivät perustamaan pätkätyöläisten työvoimapoliittisia koulutuskursseja. Kurssien ajalta saisi kannustimena korotettua työttömyyskorvausta, mutta kurssilta potkittaisiin pois, jos ei tekisi kurssin aikana riittävästi pätkätöitä.

    Tällaiset kurssit eivät tietenkään soveltuisi kaikille, mutta joitakin ne voisivat kannustaa työuralle pois syrjäytymisen kierteestä. Ja vapaaehtoiset kurssit voisi toteuttaa helposti nykyjärjestelmän laajennuksena kokeilujen kautta ilman suurta poliittista kiistelyä perustulosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. antti kirjoitti 2.1.2012 kello 12:44

    On sitä perustuloa tietysti helppo kannattaa kun jokainen voi määritellä tai kuvitella sen juuri sellaiseksi kun itse haluaa. Osmon malliin taisi kuulua lisäksi tasaveroprosentti? Ja senkin on Osmo jättänyt määrittelemättä, ketkä ovat siihen oikeutettuja, maassa syntyneet, maahan tulleet, maassa käyneet?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. aleksis salusjärvi kirjoitti 2.1.2012 kello 13:21

    Tiedemies:
    Yksi ääneenlausumaton tarkoitus, joka nykyisellä tukiviidakolla on, on se, etteivät ihmiset ymmärrä aina hakea niitä tukia, joihin heillä on lain mukaan oikeus.

    Tarkoitus siis on, että sosiaalipummin pitää tuntea olevansa sosiaalipummi, ja tuntea se oikein nahoissaan; perustulo poistaisi tämän.

    Tällainen käsitys mullakin on. Ja vähäiset omat kokemukseni väliinputoamisesta tukevat tätä vahvasti.

    Yhteiskunta säästää, kun kaikki eivät hae tukia, mutta se on kalliisti säästettyä rahaa, koska allenetun kansalaisuuden saanutta väestöä tönitään syrjäytymiskierteeseen.

    Realiteetti on se, että työelämä on muuttunut. Töitä tehdään yhä enemmän pesteinä ja viisas yhteiskunta reagoi muutokseen helpottamalla pestien vastaanottamista.

    Kun juttelee nuorten pitkäaikaistyöttömien kanssa, putoaa suomukset nopeasti silmiltä. Nykyinen syyllistävä ja avoimen epäluuloinen tukisysteemi vetää henkisesti sen verran turpaan, että se kannustaa resignoitumiseen sisuuntumisen sijaan.

    Mä näen yhteyden elättileimaa lyövällä tukisysteemillä ja jatkuvasti kasvavalla nuorison mielenterveyseläkeputkella. Kun eriarvoistuminen on nyt kuuma huolenaihe, perustuloa voisi ajatella myös tasa-arvoisena kuukausittaisena starttirahana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Saara kirjoitti 2.1.2012 kello 13:35

    Marko Hamilo:
    Tiedemiehellä on pointti.

    Nykysysteemissä insentiivinä päästä omilleen tukisysteemistä on tukien hakemisen nöyryyttävyys ja leimaavuus, vaikkei tätä sanota ääneen.

    Perustulo vapauttaa stigmasta mikä on hyvä mutta ei tuo kannusteita tilalle.

    Eikö raha mielestäsi ole oiva kannuste, ihan kenelle tahansa? Jos rahan hankkiminen olisi niin lapsellisen helppoa, että menee vaikka vain hetkeksi töihin, ja aina voi olla varma että saa palkan kokonaisuudessaan itselleen, niin muita kannusteita ei tarvittaisi. Nykysysteemin ongelma on juuri siinä, että tämän kannusteen saaminen on vaakalaudalla, ellei jaksa tarkoin suunnitella ja harkita sitä, missä, miten, kenelle, kuinka paljon ja milloin työskentelee. Kaikilla ei riitä siihen kärsivällisyys, mikä ei ole merkki laiskuudesta sinänsä (ja jotkut taas jaksavat suunnitella niinkin huolellisesti, että hyötyvät systeemin porsaanrei’istä, mikä sekin olisi perustulon tultua mahdotonta).

    Kyllä huomattavasti nykyistä useampi ihminen tekisi mielellään töitä, ellei töiden tekemisestä olisi tehty niin vaikeaa ja kannattamatonta.

    Kalle, onko mielestäsi perustuloa parempi signaali tämä nykyinen, että töihin ei kannata mennä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Liian vanha kirjoitti 2.1.2012 kello 13:43

    “Työnhakijoita oli marraskuun aikana 230 000 ja uusia avoimia työpaikkoja tuli työkkäreihin 36 600. Jokaista uutta työpaikkaa kohden olisi ollut siis kuusi hakijaa.
    Työvoimapoliittisin keinoin sijoitettuja oli reilu 100 000, mutta näinkin kokonaismäärä jää alle 350 000.”
    Työministeriö julkaisee joka kuukausi Työllisyyskatsaus nimisen tilaston, joka kertoo työnhakijoista ja työpaikoista

    Suora kopio tilastosta:

    “1-5 Kaikki työnhakijat yhteensä 456 492 (kpl)”

    Tuo 230000 on vain työttömät työnhakijat, työssäolevatkin työnhakijoiksi ilmoittautuneet ja toimnepiteille sijoitetut ovat myös työnhakijoita ja kilpailevat samoista työpaikoista

    “B. TYÖVOIMAN KYSYNTÄ
    1. Avoimet työpaikat yhteensä 24 826”

    Itse asiassa noista avoimista työpaikoista löytyy kolme lukua, mutta ei se muuta sitä tosiasiaa miksikään, että työn tarjonta on moninkerroin suurempaa kuin työn kysyntä ??

    Mikäli TEM julkaisee työmarkkinoista lukuja joilla ei ole mitään tekemistä työmarkkinoiden toiminnan kanssa niin täytyy ihmetellä mitä Cronberg/Sinnemäki puuhastelivat työministereinä.
    Toki siellä ovat muutkin puuhastelleet, mutta Vihreillä olisi ollut tilaisuus pistää asioita kuntoon muiden jäljiltä

    http://www.tem.fi/files/31604/MARRAS11.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Saara kirjoitti 2.1.2012 kello 14:00

    Jouko Ollila: Yritystuet ovat ongelmallisia eivätkä erilaiset starttirahat ja yrittäjien suorat tukemiset tee poikkeusta. Ohessa kuvitteellinen esimerkki: Työtön pikkukaupunkilainen perustaa starttirahan (tai vaikka perustulon) avittamana firman, jonka toimialana on autojen käsinpesu. Kuitenkin kyseisellä pikkupaikkakunnalla on jo saman alan yrittäjä, joka on juuri juuri pystynyt työllistämään itsensä. Huonoimmillaan käy niin, että uusi yrittäjä ei pysty elättämään itseään uudella bisneksellään, mutta aiheuttaa tilapäisen markkinahäiriön ja kaataa aiemmin elinkelpoisen kilpailijansakin.

    En oikein ymmärrä, miksi tässä esimerkissäsi tragedia olisi juuri starttirahan aiheuttama. Samoin voisi käydä ilman starttirahaakin, ja aina silloin tällöin vapaahkossa markkinataloudessamme käykin. Se, että kilpailua syntyy, johtaa useimmiten kuluttajien kannalta parempaan lopputulokseen. Tällaiset yksittäistapaukset ovat toki valitettavia sinänsä.

    Ymmärrän, ettei starttirahaa kenties mielellään myönnetä sellaisen yrityksen perustamiseen, jolle katsotaan olevan liikaa kilpailijoita samalla markkina-alueella. Yritystukia ja lainoja ei kuitenkaan myöskään myönnetä sellaiseen liiketoimintaan, joka myöntäjille vaikuttaa liian vieraalta. Tuttavani olivat hakeneet rahoitusta useasta eri paikasta ja joutuneet pitchaamaan ideaansa muoreille ja vaareille (ts. ikänsä puolesta aivan eri maailmassa eläville ihmisille), jotka olivat useaan otteeseen todenneet: “Me ei oikein ymmärretä mitä te puhutte”. Hakijoiden tapa esittää asioita on erinomaisen selkeä, joten ymmärrysvaikeudet johtuivat todennäköisesti siitä, että kyseessä on Suomessa toistaiseksi tuntematon toimiala. Juuri tällaisia yrittäjiä täällä kuitenkin kannattaisi tukea, kun vanhojen menestysalojen toiminta on kuihtumassa ja uutta tarvitaan tilalle.

    Koska uusien toimialojen yrittäjien menestymismahdollisuuksia on erittäin vaikea arvioida nykyajasta ja nykyisistä menneisyyteen sidotuista organisaatioista käsin, arviointi tulisi jättää sikseen ja myöntää kaikille yhtäläinen mahdollisuus yrittää onnistua miten parhaaksi katsoo. Perustulo olisi paras ratkaisu tähänkin vaivaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Liian vanha kirjoitti 2.1.2012 kello 14:03

    Kysyi TEM:tä miten avoimet työpaikat rekisteröidään .

    B. TYÖVOIMAN KYSYNTÄ
    1. Avoimet työpaikat yhteensä 24 826

    Tämä luku tarkoittaa uudet avoimet työpaikat raportointikuukauden lopussa

    3. Kuukauden kaikki avoimet työpaikat 60 286

    Eli ne kaikki raportointikuukauden työkkärissä avoinna olleet työpaikat

    Kuukauden uudet avoimet työpaikat 36 564

    Eli työkkäriin ilmoitetut uudet työpaikat raportointikuukauden aikana

    Tilastokeskus tekee rinnakkaista tilastoa
    mikä perustuu yrityskyselyyn eli sen pitäisi kertoa kohtuullisen tarkasti kaikki avoimet työpaikat yrityksissä kyselykuukauden aikana

    Esim 2011 lopulla n 40000 mikä on hieman suurempi kuin työkkärin luku.

    Näilläkin luvuilla hakijoita on yhteen työpaikkaan n 10

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.1.2012 kello 15:31

    Katso nyt jostain vaikka vuoden aikana solmitut uudet työpaikat huomataksesi, ettei työkkäriin ilmoitetuille työpaikoilla ole oikein mitään tekemistä minkään asian kanssa Suomessa. Kun Helsingin kaupunki rekrytoi virkamiehiä, se ei ilmoita näitä paikkoja työkkäriin, nyt esimerkiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Tapio Peltonen kirjoitti 2.1.2012 kello 15:11

    Kalle:
    Perustulo on väärä signaali.

    Henkilökohtaisena mielipiteenäni totean, että pidän ihmisiä, jotka uskovat lainsäädännön signaalivaikutuksiin, vähintäänkin vajavaisesti yhteiskunnan mekanismeista perillä olevina.

    Yhteiskunnan mittakaavassa ihmisten käyttäytymiseen vaikutetaan insentiiveillä, ei signaaleilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Liian vanha kirjoitti 2.1.2012 kello 15:21

    “Samalla erillisen toiminimen paperisota lakkautettaisiin, koska jokaisella olisi jo oletuksena ikään kuin “toiminimi”. Vaikka naapurin mummon lumien lykkäämisen voisi maksaa sitä kautta.”

    Mutta jospa tuo lumien lykkely vaatiikin kolan ostamisen. Se jäisi nyt lykkelijän tappioksi tai jos hän lisää sen hintaan niin hän maksaa edelleen veroa koko tilille tulleesta bruttosummasta

    Ja entäpä jos liiketoiminta laajenee ja pitää ostaakin traktori ??

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Pekka kirjoitti 2.1.2012 kello 15:21

    Liian vanha käytti varmaan näitä tilastoja ja jos osaa laskea niin saa lähemmäksi 500 tuhatta tukiaisella elävää ihmisistä.

    http://www.tem.fi/index.phtml?s=2613

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Jouko Ollila kirjoitti 2.1.2012 kello 15:46

    Saara: En oikein ymmärrä, miksi tässä esimerkissäsi tragedia olisi juuri starttirahan aiheuttama.

    Esimerkissäni uusi yrittäjä saa yhteiskunnan maksamaa kilpailuetua starttirahan (tai perustulon) muodossa. Toisin sanoen, uusi yrittäjä pystyy tarjoamaan palvelujaan halvemmalla kuin kilpailijansa, joka saa tulonsa vain maksavilta asiakkailtaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. HooFoo kirjoitti 2.1.2012 kello 15:54

    Liian vanha:
    “Samalla erillisen toiminimen paperisota lakkautettaisiin, koska jokaisella olisi jo oletuksena ikään kuin “toiminimi”. Vaikka naapurin mummon lumien lykkäämisen voisi maksaa sitä kautta.”

    Mutta jospa tuo lumien lykkely vaatiikin kolan ostamisen. Se jäisi nyt lykkelijän tappioksi tai jos hänlisää sen hintaan niin hän maksaa edelleen veroa koko tilille tulleesta bruttosummasta

    Ja entäpä jos liiketoiminta laajenee ja pitää ostaakin traktori ??

    Pienimuotoinen investointi onnistuu nykysysteemilläkin, minä esim. vähennän ne verotuksessa työnhankintakuluina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Jouko Ollila kirjoitti 2.1.2012 kello 15:56

    Syltty: Ykasi starttirahan myöntämisperusteista on, että markkinoilla on tilaa uusille tulijoille. Se kuinka hyvin ajatus toimii, riippuu tietenkin starttirahan myöntäjien ammattitaidosta.

    Kovasti rohkenen epäillä sitä,että tuen myöntäjillä on riittävän hyvää kristallipalloa.

    Tiedän yhden kuvailemani esimerkin kaltaisen tilanteen. Onneksi vanha putiikki pysyi kuitenkin pystyssä uuden yrittäjän heittäessä pyyhe kehään tarpeeksi nopeasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Panu Heinonen kirjoitti 2.1.2012 kello 16:03

    Liian vanha:
    “Samalla erillisen toiminimen paperisota lakkautettaisiin, koska jokaisella olisi jo oletuksena ikään kuin “toiminimi”. Vaikka naapurin mummon lumien lykkäämisen voisi maksaa sitä kautta.”

    Mutta jospa tuo lumien lykkely vaatiikin kolan ostamisen. Se jäisi nyt lykkelijän tappioksi tai jos hänlisää sen hintaan niin hän maksaa edelleen veroa koko tilille tulleesta bruttosummasta

    Ja entäpä jos liiketoiminta laajenee ja pitää ostaakin traktori ??

    Silloin kannattaa varmaan perustaa se oikea yritys ja maksaa itselleen palkka sitä kautta. Tällöin traktori ja lumikola on yrityksen omaisuutta.
    Mikään ei estä syöttämästä verojärjestelmään tietoja hankinnoistaan, jolloin ne vähennetään automaattisesti. Toiminimessä ne ovat yleensä aika pieniä. Muutenkin koko verovähennyshässäkkä on nykyisellään aivan liian monimutkainen.

    TimoT:
    Tuo Panun ideoima malli toimisi varmaan aivan hyvin palkansaajilla ja jopa ammatinharjoittajillakin. Mutta, että kaikkien yritysten taloushallinto siirrettäisiin Verotoimiston hoidetttavaksi????

    Ei se sitä tarkoita. Se vain yksinkertaistaisi toimintaa sekä yrityksen, että palkansaajan näkökulmasta, kun iso osa laskutoimituksista yms. siirretään verohallinnon automaattisen tietojenkäsittelyn tehtäviksi. Palkansaaja voisi vaikka käydä katsomassa omaa verokertymäänsä reaaliajassa ja/tai säätää veroprosenttiaan sopivaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. a_l kirjoitti 2.1.2012 kello 16:47

    Kalle: Perustulo on väärä signaali. Sen sijaan kannattaa harkita ihan rehellisiä työttömyystöitä. Rahallisesti ne tuovat samat edut saajalleen, mutta karsivat pummit pois tuen piiristä.

    ‘Signaalia’ käytetään perusteluna silloin, kun faktat eivät taivu tukemaan omaa ideologiaa.

    Kehotan tutustumista 2010-luvun työmarkkinoihin, sillä kyllä työttömyystöitä teetetään, juuri haluamillasi ehdoin. Niitä kutsutaan koulutuksiksi ja työharjoitteluiksi.

    Lapiohommina rakennetut valtatiet ovat jääneet puolen vuosisadan taakse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. spottu kirjoitti 2.1.2012 kello 16:52

    Panu Heinonen: Samalla erillisen toiminimen paperisota lakkautettaisiin, koska jokaisella olisi jo oletuksena ikään kuin “toiminimi”. Vaikka naapurin mummon lumien lykkäämisen voisi maksaa sitä kautta.

    Julkisrahoitteinen Palkka.fi on päässyt aika lähelle, mutta juuri tuollainen viimeinen silaus puuttuu.

    Sinänsä yrityksen pyörittämiseen tarvittava byrokratia on nykyisin kiitettävän kevyttä, poikkeuksena lomapalkkalainsäädäntö, joka kaipaisi kirvestä tai vähintään ei-pakottavaa lainsäädäntöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. JTS kirjoitti 2.1.2012 kello 16:57

    Muutama kiinnekohta poliittisessa päätöksenteossa:

    1) paljonko subjektiivinen oikeus toimeentulotukeen on oltava vähintään? (Nykyisin asumiskulut + 531 e/kk tai takuueläke 707 e/kk)

    2) paljonko ansaitsevlla subjektiivinen oikeus kaikkiin tukiin poistuu? (yksin asuvalla se lienee nykyisin nnoin nettona 1 600 e/kk)

    3) millaisella tavalla yhteiskunnan tuet muuttuvat näiden akhden välillä? (Nykyisin murtoviivalla suurin harppauksin)

    Nämä toki riippuvat yhteiskunnan arvoista ja myös siitä mihin oikeastaan on varaa. Nykyiset pisteet eivät ole luonnonlakeja.

    Perustulo voisi lisätä osa-aikatyötä tekevien määrää, siis osa nykyisistä kokoaikatyössä olevista siirtyisi osa-aikatyöhän, koska eivät juuri mitään siinä menetä. Tosiaalta silloin työpaikkoja myös vapautuisi. Keskituloisille asialla ei olisi vaikutuksia elleivät kulut räjähdä ja verot nouse.

    Matalan tuottavuuden aloilla verotuksen rakenne on aika hastava. Työeläkemäaksu on siinä 23% ansioista, arvonlisävero 24%. Jotta on varaa maksaa kymppi tunnissa palkaa, työn tulosten on mentävä kaupaksi vähintään noin hintaan 22 eur/tunti.

    Sääli, että kampaamojen ja pyöräkorjaamojen alempaa alv-kantaa ei voitu jatkaa. Hinnat toki eivät alentuneet, mutta jokunen putiikki mahdollisti ihmisten itsensä työllistämisen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Marko Hamilo kirjoitti 2.1.2012 kello 17:11

    Saara ei ole tainnut ennenkään lukea toisten kirjoituksista edes kappaletta loppuun.

    Kirjoitin:

    “Perustulo vapauttaa stigmasta mikä on hyvä mutta ei tuo kannusteita tilalle. Perustulo on kannustavampi vasta niille jotka haluavat vähän ponnistella saadakseen vähän enemmän, mutta ei niille, joita huvittaa vain sylkeä kattoon.”

    Saara kysyy: “Eikö raha mielestäsi ole oiva kannuste, ihan kenelle tahansa?”

    Se että efektiivinen marginaalivero on reippaasti alle sata prosenttia kannustaa kyllä monia. Mutta kun on niitäkin, ainakin meidän keski-ikäisten konservatiivisten oikeistolaismiesten elämänkokemuksen ja ennakkoluulojen mukaan, joille se perustulokin säästellen ja kavereilta vippaillen riittää, kunhan ei tarvitse tehdä mitään paskaduuneja. Taikaseinästä joka kuussa automaattisesti nostettavissa oleva raha on tällaisille ihmisille yksi hyvä syy lisää olla hakeutumatta mihinkään järkiaktiviteetteihin. Toisaalta saattaa tosiaan olla niinkin, että moni tällainen kattoonsyljeskelijä pitää systeemin huijaamista vain hauskana ajanvietteenä eikä edes systeemin nöyryytysmekanismeista kannustu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Mikael M. kirjoitti 2.1.2012 kello 17:39

    aleksis salusjärvi:
    Kun juttelee nuorten pitkäaikaistyöttömien kanssa, putoaa suomukset nopeasti silmiltä. Nykyinen syyllistävä ja avoimen epäluuloinen tukisysteemi vetää henkisesti sen verran turpaan, että se kannustaa resignoitumiseen sisuuntumisen sijaan.

    Itse uskon, että huiman monilla ihmisillä ei ole minkäänlaista aavistustakaan siitä, millaista on olla työtön Suomessa 2000-luvulla. Nykyjärjestelmä johtaa kaikenlaisiin niin absurdeihin tilanteisiin, että jokainenhan ne myöntää järjenvastaisiksi ja kohtuuttomiksi, jos vain tuntee ne. Kuitenkin mitä vanhemmasta ihmisestä on kyse, sitä heikommat tiedot yleensä ovat, ellei ihminen ole poikkeuksellisen hyvin perillä lastensa asioista.

    Olisi hyvin kiinnostavaa tietää mitä sellaiset ihmiset, jotka pelkäävät perustulon passivoivan, ovat ansiosidonnaisesta mieltä. Itse nostin ansiosidonnaista muutaman kuukauden ajan, ja sain käteen siivoojan koko palkan tekemättä yhtään mitään. Työttömänä sinkkuna siirsin pääruokailuni aamupäiväksi hyödyntääkseni ravintoloiden lounasaikoja, iltaisin katselin netistä ostamiani elokuvia. Koska minulla ei ole kalliita harrastuksia, en koskaan joutunut miettimään menojani. Ai niin joo, ansiosidonnainenhan on sosialidemokraattien erityisessä suojeluksessa, toisin kuin se kamala passivoiva perustulo.

    Sossusta saa kyllä aina rahaa perustarpeisiin, kunhan pitää huolen siitä, että näyttää täysin rutiköyhältä. Eräs nuorempi kaverini kertoi hoitavansa kaiken “ylimääräisen” pankkiliikenteen äitinsä tilin kautta, jotta oma tili näyttäisi aina asianmukaisesti nollaa. Näiden kaupunki-intiaanien keskuudessa tieto tempuista kiertää kansanperinteenä. Jos kaverini tekisi jotain hyödyllistä, tässä tapauksessa se tarkottaisi varmaankin opiskelua, hänen tulotasonsa putoaisi huomattavasti. Voisihan hän tietysti silloinkin hankkia riittävän vakavan maksuhäiriömerkinnän, jolloin opintolaina evättäisiin, ja taas voisi käydä sossussa.

    Joku ehdotti aikaisemmassa keskustelussa hyvitysmaksun siirtämistä energiajuomien hintoihin, koska se kohdentuisi silloin nykyistä oikeudenmukaisemmiin. Minä ehdotan samassa hengessä, että Suomessa tulisi säätää laki karnevaalikuukaudesta, jonka aikana sosiaaliset hierarkiat käännetään ylösalaisin, kuten monissa kulttuureissa on traditiona ollut.

    Marraskuussa olisi kiellettyä maksaa palkkaa kenellekään työssäkäyvälle. Palkka kyllä kertyisi normaalisti, mutta se tilitettäisiin vasta joulukuussa. Jokaisen työssäkäyvän pitäisi hakea toimeentulotukea sosiaalitoimistosta nykyisten sääntöjen mukaisesti, ja se myönnettäisiin vain kahdeksi viikoksi kerrallaan. Kuukauden aikana tukea pitäisi hakea siis kahdesti. Jos hakijan tilillä on säästettyä rahaa, menettäisi oikeuden tuen saamiseen. Puolet työttömistä palkattaisiin määräaikaisiksi käsittelemään työssäkäyvien toimeentulotukihakemuksia, ja loput saisivat punainen nauha käsivarteensa sidottuna väijyä työllisiä sosiaalitoimiston ovella, heitellä heitä inhottavilla loskapalloilla ja kertoa mielipiteensä kaikesta mikä mietityttää.

    Tämän järjestelyn seurauksena työssäkäyvätkin oppisivat nopeasti kikat pimeään työntekoon ja sosiaalitoimiston huijaamiseen, eivätkä he enää kuvittelisi, että perustulo passivoi mutta nykyjärjestelmä ei. Karnevaalikuukausi tekisi itsensä pian tarpeettomaksi ja se voitaisiin yhteisellä päätöksellä lopettaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Ässä kirjoitti 2.1.2012 kello 18:00

    Liian vanha:
    Näilläkin luvuilla hakijoita on yhteen työpaikkaan n 10

    Ei sellaisia lyhytaikaisia saikkusijaisuuksia joiden tekemistä perustulo helpottaisi mihinkään työkkäriin ilmoiteta, enkä minäkään opiskeluaikanani tekemiäni ajoittaisia pikkuhommia työkkärin kautta saanut.

    Sinun näkökulmasi on ehkä siten vääristynyt, että näet kunnon työnä vain perinteiset tyypilliset pysyvät kokoaikaiset työt. Epätyypillisiin työsuhteisiin (sairauslomasijaisuudet, kausiluontoiset työt, osa-aikatyö yms.) on monesti aika vaikea saada tekijöitä muuten kuin opiskelijoista, ja monet työnantajat eivät viitsi edes yrittää hakea ketään niihin. Ihan kunnon töitä ne silti ovat, ja jos niiden vastaanottaminen olisi työttömälle helpompaa ja kannattavampaa, työn ja työpaikkojen määrä olisi suurempi kuin nyt, ja sitä kautta työttömiä olisi vähemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Raimo K kirjoitti 2.1.2012 kello 18:55

    Osmo Soininvaara:
    ´snip´ Kun Helsingin kaupunki rekrytoi virkamiehiä, se ei ilmoita näitä paikkoja työkkäriin, nyt esimerkiksi.

    Onko noin? Kuntaliiton suositus on kuitenkin, että ilmoitetaan – eikä se ole vaikeaa isossa organisaatiossa, jossa toimitaan systemaattisesti. Tietysti ´virkamiehiä´ on kuntaorganisaatiossa hyvin vähän…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. tpyyluoma kirjoitti 2.1.2012 kello 19:04

    TimoT:
    Tuo Panun ideoima malli toimisi varmaan aivan hyvin palkansaajilla ja jopa ammatinharjoittajillakin. Mutta, että kaikkien yritysten taloushallinto siirrettäisiin Verotoimiston hoidetttavaksi????

    Palkanmaksun osalta kai nyt kuitenkin. Ja jos verotoimisto tekee tuon keskitetysti ja tehokkaammin niin tuo on erinomainen idea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. anonyymi kirjoitti 2.1.2012 kello 20:12

    Käppyrä:
    SDP kera ammattiyhdistysliikkeen on se ideologinen lukko, väliinputoajien ja heikko-onnisimpien aseman parantaminen ei kuulu heidän agendaansa. Perusturvan surkea taso on yksin SDP:n käsialaa.

    Onhan se noinkin, mutta kyllä ammattiyhdistyksillä on ihan oikeutettu pelko vaikutusvallan vähenemisestä. Siellä ei ole varaa ottaa takkiin. Se nähtiin viime nousukaudella, kun suostuttiin hillitsemään palkankorotusvaatimuksia, ettei kasvu tyrehtyisi. Työnantajat pistivät tämän voiton suoraan ns. lihoiksi eli ei investointeihin kuten oli puhe vaan jakoivat johdon palkkioihin ja omistajille.

    Media pistää nykyään kaiken työtaistelun aina ammattiyhdistysten syyksi. Ehkä linja joskus oli SDP:läistä. Nyt se kuitenkin on voittopuolisesti Kokoomuslaista.

    Ei ole mielekästä lähteä rakentamaan dynamiikkaa, joka saattaa vähentää ammattiyhdistysjäsenyyksiä, koska siinä pelissä häviäjänä on suomalaisten suuri enemmistö nauvotteluvoiman kadotessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Oikeistodemari kirjoitti 2.1.2012 kello 20:31

    En kannata ns. perustuloa missään tilanteessa. Se kyllä poistaisi joitain ongelmia, mutta loisi toisia tilalle. Ja ratkaisuna se olisi aivan yhtä byrokraattinen kuin nykyinen järjestelmä. Siinäkin olisi omat kannustinloukkunsa, jotka huomattaisiin vasta järjestelmän luomisen jälkeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. tcrown kirjoitti 2.1.2012 kello 20:42

    Tapio Peltonen: Henkilökohtaisena mielipiteenäni totean, että pidän ihmisiä, jotka uskovat lainsäädännön signaalivaikutuksiin, vähintäänkin vajavaisesti yhteiskunnan mekanismeista perillä olevina.

    Yhteiskunnan mittakaavassa ihmisten käyttäytymiseen vaikutetaan insentiiveillä, ei signaaleilla.

    Todettakoon tähän väliin, että vaikka hetki sitten piikittelin Kallea tuosta signaloinnista, niin tuo on kyllä aivan oikea riski. Siis se, että perustulo muuttaa enemmän tai vähemmän vajaan työnteon yhteiskunnan kustannuksella huomattavasti nykyistä hyväksytymmäksi. Ja ennen kaikkea, tuo siirtymä todennäköisesti olisi luonteeltaan pysyvä, eli vaikka sosiaaliturva rukattaisiin takaisin nykyiselleen, ihmiset kokisivat itsensä edelleen yhtä oikeutetuiksi sosiaaliturvaan, ja tämä kaikki nimenomaan signaalivaikutuksen vuoksi. (ks. http://whywereason.wordpress.com/2011/10/05/misguided-incentives-in-schools/)

    Tämä on yksi niistä syistä miksi en (enää) kannata “puhdasta” perustulojärjestelmää, enkä varsinkaan siirtymistä moiseen kertarysäyksellä. Sen sijaan malli, jossa perustulo edellyttää jonkinlaista toimintaa yhteiskunnan hyväksi (työnteko, opiskelu, pienen lapsen vanhemmuus, vapaaehtoistyö varauksin etc.), saa kyllä kannatukseni.

    Ja Kalle, vaikka nyt autoinkin sinua vastaamaan, niin tiedän kyllä, että tämä ei ollut sinun todellinen argumenttisi, vaan se, että on moraalisesti oikein antaa raippaa ja potkia kylkeen köyhiä ja vähäosaisia. Tuon signaalin poistuminen perustulossa on sen konservatiivisen kokoomus-persu-kepu-siiven todellinen ongelma.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Tavallinen Teknikko kirjoitti 2.1.2012 kello 20:50

    Työkkärin pyörittämät työttömiä muka työllistävät systeemit ovat olleet jo liian pitkän ajan täysin työkkäriä itseään työllistäviä aktiviteetteja. Olisiko jo aika ryhtyä siihen, että työttömiä ei enää piinattaisi ja painostettaisi allekirjoittamaan työttömyysviranomaisen sanelemia sopimuksia allekirjoituksillaan. Ei edes pankki edellytä allekirjoittamaan sopimusta mitä ei ymmärrä, mutta työkkäripä rankaisee työntöntä allekirjoittamattomuudestaan karenssilla. Eli työttömän on pakkoallekirjoitettava sopimukset siten miten viranomainen laatii sopimukset allekirjoitettaviksi. Vai onko työvoimaviranomainen laatinut ohjeensa työvoimakonttoreille täysin väärin tulkittaviksi. Eikä em. ole hupia työvoimaviranomaisen maailamasssa vaan täyttä arjen totta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Liian vanha kirjoitti 2.1.2012 kello 21:09

    Mol.fi eli työkkärin sivuilta löytyi juuri nyt avoimena Helsingin kaupungin opetusviraston paikkoja n 40 kpl

    Lääkärin virkoja yli 10, sairaanhoitajia en viitsinyt enää edes laskea etc

    Mitähän mahdat virkamiehellä tarkoittaa ???

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Liian vanha kirjoitti 2.1.2012 kello 21:12

    “Liian vanha käytti varmaan näitä tilastoja ja jos osaa laskea niin saa lähemmäksi 500 tuhatta tukiaisella elävää ihmisistä.”

    Väärin , tuossa tilastossa ovat kaikki työttömäksi työnhakijaksi luokitellut ja työssäolevat työnhakijaksi ilmoittautuneet

    Osa ei saa mitään tukea, joten työnhakijoiden määrä ei ole sama kuin tuensaajien määrä

    Ulkopuolella ovat esim toimeentulotuen saajat, jotka eivät ole työnhakijoina

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Kalle kirjoitti 2.1.2012 kello 21:24

    Osmo Soininvaara:
    …ettei työkkäriin ilmoitetuille työpaikoilla ole oikein mitään tekemistä minkään asian kanssa Suomessa…

    Nyt kun haetaan säästökohteita, eikö tällainen täysin hyödytön byrokratia ole syytä lopettaa? Samalla voidaan lopettaa lukuisia siihen kytköksissä olevia turhia tukia. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Markku af Heurlin kirjoitti 2.1.2012 kello 22:12

    “Suomen koulutusjärjestelmän erikoisuus ovat maailman parhaiten koulutetut hampurilaisten valmistajat, ylioppilaita ja yliopisto-opiskelijoita. Se kertoo, että koulutustason paranemista ei ole pystytty hyödyntämään työmarkkinoilla. Samaan aikaan työttömänä muuta työvoimaa, jolla kyvyt ja taidot eivät ole este.”

    Onko tämä mikään suomalaisten työmarkkinoiden erityinen ominaisuus? Ja kuinka koulutettuja hampurilaismyyjät ovat? – Toinen asia sitten on,että ikäluokasta puolet suorittaa ylioppilastutkinnon, joten siinä ei ole vielä mitään erikoista koulutusta. Opiskelijalle mäkkäri muuten on hyvä paikka opiskella työelämää.

    Itse tunsin itseni aika kelvottomaksi opettajaksi, kun en koskaan ollut ollut Alkossa myyjänä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. anonyymi kirjoitti 2.1.2012 kello 23:07

    Mikko Järvinen:
    Puhelimeen vastaajat, kaupan kassat, varastomiehet, siivoajat, jopa ajoneuvojen kuljettajat ovat “vaaravyöhykkeellä”. Eivät tänään tietysti, mutta 10-20 vuoden aikamääreellä. Tässä vaiheessa perustuloa joudutaan varmasti miettimään aivan uudelta kantilta.

    Puhelimeen ei nytkään kyllä tahdo vastaajia löytyä, vaikka töitä olisi. Ongelma on siinä, ettei soittavien asiaa yleensä haluta kuulla.
    Muille taas ei haluta maksaa riittävää palkkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Rolling Heurlin kirjoitti 2.1.2012 kello 23:10

    Tässä linkki Milton Friedmanin haastatteluun Playboyssa 40 vuotta sitten mm. hänen ehdottamastaan perustulosta. Sorry, ei keskiaukemakuvia. Painaminen ja julkaiseminen on nykyään paljon halvempaa, mutta yhtä pitkiä haastatteluja harvoin enää näkee.

    http://jeepers1.wordpress.com/2010/02/21/a-1973-interview-with-milton-friedman-playboy-magazine/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Tiedemies kirjoitti 3.1.2012 kello 7:13

    Tapio Peltonen: Yhteiskunnan mittakaavassa ihmisten käyttäytymiseen vaikutetaan insentiiveillä, ei signaaleilla.

    True dat, ja word. Yoran Baumanin sanoin people are not that stupid. (3:15 eteenpäin)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Liian vanha kirjoitti 3.1.2012 kello 8:42

    “Ei sellaisia lyhytaikaisia saikkusijaisuuksia joiden tekemistä perustulo helpottaisi mihinkään työkkäriin ilmoiteta, enkä minäkään opiskeluaikanani tekemiäni ajoittaisia pikkuhommia työkkärin kautta saanut.”

    Ei näitä lyhyitä saikkuja varten ketään palkata, sitä varten on sisäinen sijaistus.

    Jokainen työpaikka vaatii työntekijän opastuksen ja hallintorutiinien hoitamisen, joten ei lyhyitä poissaoloja varten ei kannata/voi palkata ketään, koska uusi työntekijä ei ehtisi perehtyä ja oliis vain rasite

    Jos sijaista välttämättä tarvitaan niin sitä varten se on jo organisoitu etukäteen eli paikalle löytyy valmis henkilö. Hänelle joudutaan maksamaan tuosta valmiudesta jotain.
    Esim sairaaloissa on takapäivystys siltä varalta, että joku sairastuu yllättäen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.1.2012 kello 9:16

    Ihan varmasti palkataan ihmisiä lyhyihin sijaisuuksiin sairauslomien ajaksi. Miten kolmen työntekijän yritys sijaista ketään sisäisesti?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. Syltty kirjoitti 3.1.2012 kello 8:47

    Ymmärsinkö oikein, signaalivaikutuksia ei ole, mutta leimaaminen aiheuttaa vaikutuksia? Häh?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. Liian vanha kirjoitti 3.1.2012 kello 9:02

    Heikki Räisänen on tehnyt mielenkiintoisen tutkimuksen rekrytoinnista

    Työsttömyys-sosiaaliturva aiheuttaa ongelmia vain 2 % rekrytoinneista

    Työkkäri on edellen tehokkain kanava rekrytoida henkilöitä

    Internet-kanavat ovat 3/4 sijalla

    http://www.tem.fi/files/31675/Rekrytoinnin_musta_laatikko.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. antti kirjoitti 3.1.2012 kello 9:24

    Montako “eläkeläistä” saataisiin Ruotsin puolelta nostamaan perustuloa kun tuota ruvettaisiin kaikille halukkaille jakamaan, ja samalla kaikki ylimääräiset byrokraatit siirretään muihin hommiin kun valvontaa ei enää tarvita? Tuhat, kymmenen tuhatta, satatuhatta nostaisi Ruotista eläkettä ja Suomesta perustuloa? Osmo on tätä niin pitkään miettinyt ja pohtinut että joku luku on varmasti tiedossa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 3.1.2012 kello 9:45

    [T]yökkäripä rankaisee työntöntä allekirjoittamattomuudestaan karenssilla. Eli työttömän on pakkoallekirjoitettava sopimukset siten miten viranomainen laatii sopimukset allekirjoitettaviksi.

    Tässä kohdin on ymmärretty väärin tällaisen “sopimuksen” luonne. Kyse on työvoimatoimiston hallinnollisesta määräyksestä. Se, että työtön määrätään allekirjoittamaan asiasta “sopimus” on samanlainen muodollinen alistumisvaade kuin sotilasvala. Ei asevelvollinenkaan voi kieltäytyä sotilasvalasta tai -vakuutuksesta vaan hänen on sidottava kunniansa ja omatuntonsa valakaavalla, josta ei voi neuvotella. Aivan vastaavasti reserviläiset tai valtion virkamiehet, joilla on jo lain nojalla vaitiolovelvollisuus, joutuvat tästä huolimatta tietyissä tilanteisssa allekirjoittamaan salassapitositoumuksen, vaikkei kyseinen sitoumus mitenkään lisää henkilön laillisia velvoitteita.

    Tällaiset muodollisesti sopimuksen tai valan muotoon puetut alistumisrituaalit ovat näennäisesti hyödyttömiä, mutta psykologisesti tarpeellisia. Ne läpikäynyt ihminen tuntee yleensä vastenmielisyyttä pettää antamansa sana, vaikka kyseinen lupaus onkin annettu pakon edessä. Eli työvoimaviranomainen tekee ihan oikein rangaistessaan sopimuksen allekirjoittamisesta kieltäytyvää karenssilla. Jos viranomaisella on oikeus vaatia kansalaiselta alistumista johonkin työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen, kansalaisen kieltäytyminen allekirjoittamasta tätä koskevaa sopimusta osoittaa haluttomuutta alistua ko. toimenpiteeseen. On siis loogista, että seuraamus molemmista on sama.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. Raimo K kirjoitti 3.1.2012 kello 9:55

    Liian vanha:
    ´snip´
    Esim sairaaloissa on takapäivystys siltä varalta, että joku sairastuu yllättäen.

    Toki, mutta tämä ´sairastuu yllättäen´ ei tarkoita henkilökuntaa, sitä varten takapäivystys ei ole, vaan potilaita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Jouko Ollila kirjoitti 3.1.2012 kello 10:00

    Osmo Soininvaara:
    Ihan varmasti palkataan ihmisiä lyhyihin sijaisuuksiin sairauslomien ajaksi.

    Lyhyttä työsuhdetta parempikin vaihtoehto on: Esimerkiksi vuokraamalla työntekijä toisesta vastaavasta yrityksestä tai henkilöstöpalveluyrityksestä. Meidän alallamme firmat tasaavat tilapäisiä ruuhkahuippuja vuokraamalla työntekijöitään toisilleen. Jos meillä on hieman hiljaisempaa, soitan kollegoille ja kysyn on hetkellistä lisätyövoiman tarvetta. Ei ole tarvinnut lomautella ja hetkellisiin ruuhkahuippuihinkin on apu löytynyt kollegoilta. Kaikki hyötyvät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. Tiedemies kirjoitti 3.1.2012 kello 10:45

    Syltty: Ymmärsinkö oikein, signaalivaikutuksia ei ole, mutta leimaaminen aiheuttaa vaikutuksia? Häh?

    Signaalivaikutukset eivät ole sama asia kuin leimaaminen. Leimaamisen pelko on kannustinvaikutus. “Signaali” taas on ajatus siitä, että laki tms virallinen käytäntö on merkki, joka kertoo kansalaisille, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei, ja että tämä ohjaa ja tuottaa jo sinänsä merkittävässä määrin.

    Vrt. huumausaineiden käyttörikos, jonka poistaminen olisi “väärä signaali” useimpien sitä kannattavien mielestä. Tai vaikkapa se, että vaikka empiirisesti tiedetään, että suojateiden vähentäminen parantaa autoilijoiden suojatiekäyttäytymistä, tämä vähentäminen on “väärä signaali” eli antaa ymmärtää että ihmiset muka reagoisivat kannusteisiin.

    “Signaali” toimii yleensä huonosti, koska sen merkitys on suurin niille, jotka muutenkin sitä “signaalia” noudattaisivat. Signalointia käytetäänkin erotteluun, ei niinkään ongelman korjaamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. Matti H kirjoitti 3.1.2012 kello 11:05

    tcrown: tuo on kyllä aivan oikea riski. Siis se, että perustulo muuttaa enemmän tai vähemmän vajaan työnteon yhteiskunnan kustannuksella huomattavasti nykyistä hyväksytymmäksi. Ja ennen kaikkea, tuo siirtymä todennäköisesti olisi luonteeltaan pysyvä,

    Kun nyt ollaan vihreiden kansanedustajan blogisivulla, on paikallaan kysyä: entä sitten? Vähemmän työtä, vähemmän kulutusta. Mikä tässä on vihreyden kannalta ongelma?

    Marko Hamilo:
    Toisaalta saattaa tosiaan olla niinkin, että moni tällainen kattoonsyljeskelijä pitää systeemin huijaamista vain hauskana ajanvietteenä eikä edes systeemin nöyryytysmekanismeista kannustu.

    Mikä tässä nyt sitten on ongelma? Onhan päivän selvää, ettei nöyryyttäminen kannusta ketään toimimaan nöyryyttäjän tahdon mukaan. Jos se johonkin kannustaa, niin nöyryyttävää systeemiä vastaan. Kenties jotkut kokevat nykyisen työllistämissysteemin niin järjettömäksi, etteivät halua olla sen kanssa missään muussa tekemisissä kuin rahan vastaanottajina. Tai jotkut vain eivät halua olla mukana kasvattamassa taloutta, jossa varallisuus keskittyy finanssipelureille tunnetuin seurauksin.

    Jos tässä jokin ongelma on, niin se on nimenomaan nöyryyttävä sosiaalitukijärjestelmä ja umpikujaan johtava talousjärjestelmä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. kommentaattori kirjoitti 3.1.2012 kello 11:21

    Erastotenes aleksandrialainen: Tässä kohdin on ymmärretty väärin tällaisen “sopimuksen” luonne. Kyse on työvoimatoimiston hallinnollisesta määräyksestä. Se, että työtön määrätään allekirjoittamaan asiasta “sopimus” on samanlainen muodollinen alistumisvaade kuin sotilasvala. Ei asevelvollinenkaan voi kieltäytyä sotilasvalasta tai -vakuutuksesta vaan hänen on sidottava kunniansa ja omatuntonsa valakaavalla, josta ei voi neuvotella. Aivan vastaavasti reserviläiset tai valtion virkamiehet, joilla on jo lain nojalla vaitiolovelvollisuus, joutuvat tästä huolimatta tietyissä tilanteisssa allekirjoittamaan salassapitositoumuksen, vaikkei kyseinen sitoumus mitenkään lisää henkilön laillisia velvoitteita.

    Tällaiset muodollisesti sopimuksen tai valan muotoon puetut alistumisrituaalit ovat näennäisesti hyödyttömiä, mutta psykologisesti tarpeellisia. Ne läpikäynyt ihminen tuntee yleensä vastenmielisyyttä pettää antamansa sana, vaikka kyseinen lupaus onkin annettu pakon edessä. Eli työvoimaviranomainen tekee ihan oikein rangaistessaan sopimuksen allekirjoittamisesta kieltäytyvää karenssilla. Jos viranomaisella on oikeus vaatia kansalaiselta alistumista johonkin työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen, kansalaisen kieltäytyminen allekirjoittamasta tätä koskevaa sopimusta osoittaa haluttomuutta alistua ko. toimenpiteeseen. On siis loogista, että seuraamus molemmista on sama.

    Voinet varmaan sanahelinäsi tueksi osoittaa ihan konkretiaakin. Jotain missä kohtaa laissa ja asetuksissa sotilasvala ja työllisyyssuunnitelma rinnastetaan. Katsos, minulla on käsitys, että _molemmmat_ osapuolet sopivat työllisyyssuunnitelman. Jollei se käy työttömälle, niin se on voi voi, mutta siitä _ei_ _saa_ työtöntä rangaista mitenkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. JTS kirjoitti 3.1.2012 kello 11:29

    Perustulon yhteydessä on puhuttava myös yhteiskunnan signaaleista ja ennen muuta aktiiviosista työttömien pomputtelusta kohti työelämää.

    Mahdollisuus siirtyä perustulolla peräkammarin pilvepolttajaksi / päätoimiseksi nettipelaajaksi on aivan todellinen. Joillekin junioreille jo nykyinen asunto + 440 + pimeät tulot on kannustin.

    Vihreillä on signalointiongelma, vaikka ihmiskuva on kuinka rationaalinen ja keityshakuinen niin silti…

    Peruskoulun päätyttyä 16 vuotta vanhemmat katoavat yhteiskunnan seurannasta vapauteen.

    Asevelvollisuus ja sen läkkärintarkastus on tämän jälkeen ainoa kohta milloin ihmisistä saadaan kiinni.

    Muita kiinnekohtia kyksyä miten menee on sitten naisilla äititysneuvonta ja kaikilla mahdollinen putoaminen yhteiskunnan turvaverkkoihin. Siksi automaattinen ja jatkuva perustulo on ongelmallinen vaikka se ratkaisee monia muunlaisia hankaluuksia.

    Ode, millaisilla keinoilla sinusta saadaan otetta yhteiskunnasta sivuun siirtyviin ihmisiin ja mittjkä olisivat niitä kosketuspintoja yhteiskunnan kanssa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. Saara kirjoitti 3.1.2012 kello 11:35

    Marko Hamilo: Kirjoitin:

    “Perustulo vapauttaa stigmasta mikä on hyvä mutta ei tuo kannusteita tilalle. Perustulo on kannustavampi vasta niille jotka haluavat vähän ponnistella saadakseen vähän enemmän, mutta ei niille, joita huvittaa vain sylkeä kattoon.”

    Niin, siis jos (kun) on ihmisiä, jotka eivät halua lainkaan ponnistella saadakseen minimitukea enemmän, niin sitten on. Heidän olemassaolonsa ei ole peruste jättää tekemättä muutoksia, joiden vaikutuksesta muilla ihmisillä olisi insentiivit työn etsimiseen ja tekemiseen kunnossa. Voimme olla täysin varmoja siitä (vaikka yleensä vältänkin absolutismeja), että nykyisen virastoissa juoksemisen kannustinvaikutus on sekin pyöreä nolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. JTS kirjoitti 3.1.2012 kello 11:36

    “Maailman koulutetuin työvoima pikaruokapaikoissa”

    Ihan varmasti kokemus työelämästä ja myymisestä on hyväksi kaikille. Opiskelijoille hyötyä olisi enemmän oman alan työskokemuksesta opiskeluaikana.

    Kannustamalla opiskelijat pienpalkkaisiin hanttihommiin myös estetään niitä, joilla ei ole “omaa alaa” tarjolla työllistymässä pikaruokapaikkoihin.

    Eipä silti, paremmaltahan hampurialiset maistuvat Suomessa kuin missään muualla. Yhteiskunnan panostus kouklutukseen maistuu tuotteissa. Jos sen paras tapa hyödyntää kunkin koulutetun nahkakuulan sisältöä, niin huonompi hommma.

    Ps. Millä tavalla Alkon pullojen pinoamien hyllyyn parantaa kenekään opettajan taitoja? Toki jos opettaa ravintola-amk:ssa tai amiskessa sen voi ymmärtää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. tpyyluoma kirjoitti 3.1.2012 kello 11:54

    tcrown: Todettakoon tähän väliin, että vaikka hetki sitten piikittelin Kallea tuosta signaloinnista, niin tuo on kyllä aivan oikea riski. Siis se, että perustulo muuttaa enemmän tai vähemmän vajaan työnteon yhteiskunnan kustannuksella huomattavasti nykyistä hyväksytymmäksi. Ja ennen kaikkea, tuo siirtymä todennäköisesti olisi luonteeltaan pysyvä, eli vaikka sosiaaliturva rukattaisiin takaisin nykyiselleen, ihmiset kokisivat itsensä edelleen yhtä oikeutetuiksi sosiaaliturvaan, ja tämä kaikki nimenomaan signaalivaikutuksen vuoksi. (ks. http://whywereason.wordpress.com/2011/10/05/misguided-incentives-in-schools/)

    Nostalgiaa, ehkä katteetontakin, siihen että rahaa saa on jo totuttu, ei tässä ole mitään hävittävää. Näin siksi ettei sítä nöyryyttävää byrokratiaa koeta henkilökohtaiseksi ongelmaksi, vaan sinänsä aivan oikein järjestelmän ongelmaksi. Luultavasti sossusotatarinat ja tukiniksit pikemminkin lujittaa tukea saavien yhteisöä.

    Ja jos alipalkkaukseen tai silpputöihin halutaan puutttua, niin miksi ihmeessä se kannattaisi tehdä työnhakijan insentiivien kautta? Eivätkö he halua vakaampia työsuhteita ja parempaa palkkaa? Jos halutaan enemmän vakituisia työsuhteita niin käytössä on nomraali valikoima veroja, subventioita ja normiohjausta, toki tunnettuine rajoituksineen. Pienempi työttömyys auttaisi asiaa, jos työnantajien pitää kilpailla työvoimasta niin kyllä se näkyy työehdoissa, ja toisin päin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. Saara kirjoitti 3.1.2012 kello 11:56

    Marko Hamilo: Toisaalta saattaa tosiaan olla niinkin, että moni tällainen kattoonsyljeskelijä pitää systeemin huijaamista vain hauskana ajanvietteenä eikä edes systeemin nöyryytysmekanismeista kannustu.

    Hauskana tai ei, niin systeemin pompotus- ja nöyryytysmekanismi koetaan tuen saamisen hintana. Aina, kun asioilla on hinta, sen sijaan että ne olisivat ilmaisia, ihmisen suhtautuminen niihin muuttuu.

    Jos pyydät naapuriltasi apua lumen luonnissa, tarjoutumatta maksamaan siitä mitään, hän todennäköisesti auttaa sinua mieluummin kuin jos tarjoutuisit maksamaan palveluksesta euron. Euro kun on aivan liian pieni korvaus urakasta. Jos puolestaan korvausta ei makseta, on helppo ajatella luovansa lumet ystävän palveluksena ja saavansa palkkioksi hyvän mielen (ja kenties auttamishaluisen naapurin siltä varalta että joskus tarvitsee vastapalvelusta).

    Vaikka tämä analogia ei ole täsmälleen vastaava, kuvittelisin, että samantapainen mekanismi vaikuttaa perusturvassa. Jos ihminen kokee, että sen saamisesta pitää maksaa jokin hinta (= kestää tietoisesti aiheutettua nöyryytystä ja laittaa peliin omaa aikaa ja vaivaa), asenne on todennäköisemmin että otetaan irti kaikki mikä sillä hinnalla saadaan eikä varmasti ainakaan mitään ylimääräistä tehdä asian eteen (esim. etsitä aktiivisesti työpaikkaa tai muilla tavoin “makseta lisähintaa”). Jos tuen saisi ilmaiseksi, mitään tekemättä, olisi vapaa ajattelemaan omaa elämäänsä ja omaa parastaan, sen sijaan että kokisi olevansa taistelussa tukea myöntävää ja nöyryytystä harjoittavaa tahoa vastaan. Silloin työpaikka ja sen tuoma taloudellisen aseman parantuminen kiinnostavat aivan eri tavalla – siis juuri samalla tavalla kuin ne kaikkia muitakin ihmisiä kiinnostavat. Ja saattaisipa jonkinlainen kiitollisuudenvelan tapainen tunnekin jäädä vaikuttamaan tulevien valintojen taustalle.

    En sano, että ihmisten olisi hyvä suhtautua näin – rationaalisesti ajatellen tuen myöntäjä toki on auttaja eikä vihollinen – vaan väitän että ihmisen psyykkinen mekanismi nyt vain sattuu yleisesti ottaen olemaan tällainen. Systeemit kannattaisi suunnitella sellaisiksi, että ne palvelevat ihmistä sellaisena kuin ihminen on; ei sellaisena kuin hänen toivotaan tai kuvitellaan olevan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. tcrown kirjoitti 3.1.2012 kello 12:31

    Matti H: Kun nyt ollaan vihreiden kansanedustajan blogisivulla, on paikallaan kysyä: entä sitten? Vähemmän työtä, vähemmän kulutusta. Mikä tässä on vihreyden kannalta ongelma?

    Ne kaksi sanaa “yhteiskunnan kustannuksella”. Tai en tiedä onko se vihreyden kannalta ongelma, mutta minulle on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. Syltty kirjoitti 3.1.2012 kello 12:47

    Liian vanha:
    Jos sijaista välttämättä tarvitaan niin sitä varten se on jo organisoitu etukäteen eli paikalle löytyy valmis henkilö.

    Liian vanha elää kokoajan demarielämää eli kuvittelee, että kaikki yritykset ovat suuria tai vähintäänkin keskisuuria.

    Edellinen itse palkkaamani henkilö palkattiin vain kolmen viikon isyysloman sijaiseksi.

    Esimerkiksi ravintola-alalla on aivan normaalia että sairaslomien ja muiden sijaisuudet ostetaan joko vuokrafirmasta tai teetetään omalla verokortilla mutta silti keikkatyöläisillä. Ymmrätääkseni ihan sama juttu takseillakin, isäntä soittelee ei-vakituisille kuskeille silloin kun tarvitaan satunnaista ajajaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. Samuli Saarelma kirjoitti 3.1.2012 kello 13:32

    Mikael M.: Voisihan hän tietysti silloinkin hankkia riittävän vakavan maksuhäiriömerkinnän, jolloin opintolaina evättäisiin, ja taas voisi käydä sossussa.

    Huh huh. Jälleen hieno esimerkki siitä, miten systeemi palkitsee vastuuttomuudesta tai suorasta keplottelusta ja rankaisee siitä, että on koittanut tehdä parhaansa pitääkseen taloutensa kunnossa.

    Muutenkin kirjoituksesi oli erinomainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  104. aleksis salusjärvi kirjoitti 3.1.2012 kello 14:03

    JTS:
    Peruskoulun päätyttyä 16 vuotta vanhemmat katoavat yhteiskunnan seurannasta vapauteen. Asevelvollisuus ja sen läkkärintarkastus on tämän jälkeen ainoa kohta milloin ihmisistä saadaan kiinni.

    Muita kiinnekohtia kyksyä miten menee on sitten naisilla äititysneuvonta ja kaikilla mahdollinen putoaminen yhteiskunnan turvaverkkoihin. Siksi automaattinen ja jatkuva perustulo on ongelmallinen vaikka se ratkaisee monia muunlaisia hankaluuksia.

    Tää on hyvä pointti, mutta liittyy perustuloon huonosti, koska nykyinenkään malli ei huolehdi pudokkaista. Mikael M:n mainitsemat kaupunki-intiaanit ovat oiva esimerkki nykyhyvinvointivaltiomme tuottamista avustetuista. Jos yhteiskunnan kiinnostus avustettaviin kiteytyy nippuun tositteita, joilla avun saajan täytyy keplotella leipänsä hoitaen rahaliikennettään tuttavien pankkitilien kautta, voidaan tuskin puhua huolenpidosta.

    Perustulo lopettaisi hölmölän mallin ja siirtäisi hyvinvointivaltiota taas askeleen vakaammalle maaperälle. On suunnaton sääli, että perustuloa vastustetaan kiivaimmin tahoilta, jotka eivät selvästi ole missään kosketuksissa nykyiseen työkkäri-sossu-sotkuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. Liian vanha kirjoitti 3.1.2012 kello 14:23

    “Ihan varmasti palkataan ihmisiä lyhyihin sijaisuuksiin sairauslomien ajaksi. Miten kolmen työntekijän yritys sijaista ketään sisäisesti?”

    Harvassa alkavat olla työt joihin voi palkata henkilön kylmiltään
    Ja silloin laatu on mitä sattuu

    Nykyään lyhyet poissaolot korvataan joustoilla eli muut tekevät pitempää päivää tai viive kasvaa kuten olette huomanneet esim sähkökatkojen aikaan

    Kunnalla voi vielä palkata seisoskelijan, tuo on tyypillistä virkamieskulttuuria.
    Muistan vielä kun virkamiehen päivänkin poissaoloon piti palkata sijainen

    Mutta esim asiakaspalvelussa käytetään useita tietojärjestelmiä, kuka ehtii opastamaan/oppimaan henkilön järjestelmiin ? Se vie vain toisen henkilön pois rivistä ja jäljellä on enää yksi

    Toiseksi monet työt vaativat virallisia pätevyyksiä, kursseja ja lupia enne kuin työn aloittamine onnistuu

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  106. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 3.1.2012 kello 14:25

    Voinet varmaan sanahelinäsi tueksi osoittaa ihan konkretiaakin. Jotain missä kohtaa laissa ja asetuksissa sotilasvala ja työllisyyssuunnitelma rinnastetaan. Katsos, minulla on käsitys, että _molemmmat_ osapuolet sopivat työllisyyssuunnitelman. Jollei se käy työttömälle, niin se on voi voi, mutta siitä _ei_ _saa_ työtöntä rangaista mitenkään.

    Asetuksessa 1344/2011 todetaan, että “suunnitelman osapuolet allekirjoittavat työllistymissuunnitelman”. Vastaavasti laissa 312/2010 todetaan, että työtön työnhakija on velvollinen osalistumaan ko. suunnitelman laadintaan. Käytännössä tämän suunnitelman laatii viranomainen ja jos sisältö ei työnhakijaa miellytä, hänen on haettava suunnitelmaan muutosta. Jos muutosta ei myönnetä, saa päätöksestä valittaa. Joka tapauksessa suunnitelma on kuitenkin allekirjoitettava. Jos ei allekirjoita, lakkaa työnhaku olemasta voimassa (saman lain 6a§) ja tulee karenssi. Eli työvoimatoimiston näkökulma on oikea.

    Vertaus asevelvollisuuslakiin on aiheellinen. Asevelvollisuuslaissa todetaan täysin vastaavasti, että vala on vannottava tai vakuutus annettava. Jos ei anna vakuutusta, seuraa asiasta (paljon kovempia) sanktioita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  107. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 3.1.2012 kello 15:47

    millaisilla keinoilla sinusta saadaan otetta yhteiskunnasta sivuun siirtyviin ihmisiin ja mittjkä olisivat niitä kosketuspintoja yhteiskunnan kanssa?

    Meillä on ihan äskettäin säädetty laki etsivästä nuorisotyöstä. Sen mukaan kunnalle on lähetettävä tiedot kaikista koulutuksen keskeyttävistä nuorista, peruskoulun jälkeen elämästä tippuneista sekä armeijan keskeyttävistä nuorista. Tämän tapaisilla keinoilla voidaan nuo nuoret tavoittaa.

    Toinen hyvä tapa olisi määrätä ase- ja työvelvollisten valvontaan tarkastustilaisuus, johon olisi saavuttava esim. kerran viidessä vuodessa uutta palveluskelpoisuusluokitusta varten. Ikäkautena 18-25 tilaisuus olisi kerran kahdessa vuodessa, jollei ole armeijassa, työssä tai koulutuksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  108. Matti H kirjoitti 3.1.2012 kello 17:48

    tcrown: Ne kaksi sanaa [mahdollisuus elää] “yhteiskunnan kustannuksella”. Tai en tiedä onko se vihreyden kannalta ongelma, mutta minulle on.

    Niinpä, eiköhän se ole vihreyden kannalta suurempi ongelma, että taloutta ja kulutusta pyritään yhteiskunnan painostamana kasvattamaan kuin että annettaisiin vähään tyytyvien elää vähällä tyytyväisesti.

    Mutta mikä ongelma tämä sinulle on, moraalinen vai taloudellinen? Tuskinpa ainakaan taloudellinen, sillä kyllä tämän nykyisen sosiaalitukibyrokratian ylläpitäminen tulee selvästi kalliimmaksi kuin yksinkertainen perustulo.

    Vielä haluaisin kiinnittää huomiosi, ja muidenkin, Saaran mainioon kirjoitukseen, jossa hän selittää avun saamiseen liittyvää psykologiaa. Talous kun ei ole pelkkää “rahantekojärkevyyttä”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  109. Ässä kirjoitti 3.1.2012 kello 18:15

    Liian vanha:

    Ei näitä lyhyitä saikkuja varten ketään palkata, sitä varten on sisäinen sijaistus.

    Aika jännä homma, eivätköhän ne minua lyhytaikaisiin töihin palkanneet tienneet tätä?

    Työpaikkoja ja töitä on erilaisia, joihinkin kannattaa palkata sijaisia ja joihinkin ei. Joissain paikoissa työtä pystyy tekemään pienellä perehdytyksellä, joissain vaaditaan pidempää. Yleensä kuitenkin kertaperehdytys riittää, ja työpätkiä voi tehdä sitten useampia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. Totte kirjoitti 3.1.2012 kello 18:32

    Samuli Saarelma:

    Mikael M.: : Voisihan hän tietysti silloinkin hankkia riittävän vakavan maksuhäiriömerkinnän, jolloin opintolaina evättäisiin, ja taas voisi käydä sossussa.

    Huh huh. Jälleen hieno esimerkki siitä, miten systeemi palkitsee vastuuttomuudesta tai suorasta keplottelusta ja rankaisee siitä, että on koittanut tehdä parhaansa pitääkseen taloutensa kunnossa.

    Käsittääkseni ainakin Helsingissä annetaan sosiaalitoimistosta lainaa jos valtiontakaus on evätty. Eli sitä samaa summaa ei saa toimeentulotukena.

    ********

    Miten jos perustulossakin olisi eräänlainen työssäoloehto? Eli kun on ollut tarpeeksi töissä (saanut tarpeeksi palkkaa / maksanut tarpeeksi veroja) niin voi hakea perustuloa jos haluaa. Kun on saanut perustulosta päätöksen, niin saa “perustuloverokortin”.

    Perustulo olisi aluksi pieni. Palkasta maksettaisiin suurempaa veroa, mutta palkka ei leikkaa perustuloa. Sen sijaan jokainen ansaittu euro korottaa perustuloa määräajaksi (eräänlainen korotusosa). Tämä korotusosa myönnettäisiin kun toimittaa palkkatodistuksen maksajalle. Tämä kannustaisi työntekoon, koska työnteko vaikuttaa tukiin positiivisesti, jolloin nykyinen työnteko tuo turvaa jos jatkossa on heikommin työtä.

    Tämä vaatisi tietenkin jonkin verran byrokratiaa, mutta korotusosan laskeminen olisi huomattavasti helpompaa kuin nykyinen sovittelu, koska perustuloon lisätään vain tietty prosentti ansaitusta palkasta. Lisäksi perustuki ei odottaisi palkkatodistusta, vaan palkkatodistuksen viivästyminen viivästyttää vain korotusosaa, joka on huomattavasti pienempi summa.

    Useat ehdotukset täällä vaativat järjestelmää joka pystyyy seuraamaan maksettuja palkkoja ja veroja reaaliaikaisesti. Yritykset eivät kai kuitenkaan tilitä ennakonpidätyksiä verottajalle joka kuukausi, joten nykyjärjestelmä ei siihen pystyisi.

    Jos haluaa niin kaikille voitaisiin maksaa perustuloa (eli ensimmäisestä työssäoloehdosta luovuttaisiin), mutta kaikille maksettava pieni tuki nousisi samalla tavalla työtä tekemällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  111. Marko Hamilo kirjoitti 3.1.2012 kello 18:38

    Saara:

    En sano, että ihmisten olisi hyvä suhtautua näin – rationaalisesti ajatellen tuen myöntäjä toki on auttaja eikä vihollinen – vaan väitän että ihmisen psyykkinen mekanismi nyt vain sattuu yleisesti ottaen olemaan tällainen. Systeemit kannattaisi suunnitella sellaisiksi, että ne palvelevat ihmistä sellaisena kuin ihminen on; ei sellaisena kuin hänen toivotaan tai kuvitellaan olevan.

    Tästä olen samaa mieltä. Siksi kannatankin perustulon yhdistämistä sosiaaliturvatiliin. Järkevät kannustimet, mutta ei sellaista kyykytystä joka saa apua saavan kokemaan yhteiskunnan joksikin, jolta kannattaa lypsää kaikki mitä saa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  112. JTS kirjoitti 3.1.2012 kello 18:42

    Erastotenes aleksandrialainen: Meillä on ihan äskettäin säädetty laki etsivästä nuorisotyöstä.

    Kunnilla on oma käsityksenä tähänkin käytettävistä rahoista. Hyvä asia ilman muuta, että on lain tukea.

    Valvonna kohteilla puolestaan om myös oma käsityksensä siitä, kuinka vähäinen etsiminen on aivan riittävästi ja jopa liikaa.

    Perustulo poistaa yhden välineen ihmisten popottamiseen eikun tavoittamiseen. Samaan asiakokonaisuuteen kuuluvat työttömien terveystarkastukset ja muut vastaavat aktivoivat asiat.

    Poliisin ja oikeuslaitoksen reurssit ovat myös yksi osa kokonaisuutta. Näpistelykierteeseen puuttuminen edellyttää jonkinlaista kiinnijäämisriskiä ja kykyä seuraamuksiin vuotta nopeammassa ajassa. Seuraamukset ovat sekä oikeudellisia että sosialihuollollisia. Perustulo myös luo harmaan talouden / rikollisen elämänmuodon mahdollisuuden.

    Perustulon kritiikissä on omat pointtinsa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  113. Mikael M. kirjoitti 3.1.2012 kello 19:47

    Totte: Käsittääkseni ainakin Helsingissä annetaan sosiaalitoimistosta lainaa jos valtiontakaus on evätty. Eli sitä samaa summaa ei saa toimeentulotukena.

    Henkilökohtaisesti en tunne ketään luottotietonsa tahallaan polttanutta opiskelijaa, mutta Tampereen ylioppilaslehdessä oli asiasta juttua jokunen vuosi takaperin:

    http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=2/2008&id=66eb28b

    Tieto tästä tempusta on lisäksi kiertänyt kansanviisautena jo pidempään, mutta sehän ei tietenkään takaa, että juttu pitäisi paikkansa. Kiitos siis joka tapauksessa täsmennyksestä, olisi mielenkiintoista saada jostain vahvistus ajantasaisesta tilanteesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  114. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.1.2012 kello 19:54

    Tätä luottotietojen tahallista polttamista tapahtui aikanaan (yllätys yllätys) oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Silloin Helsinki vastavetona alkoi myöntää lainaa pankistaan. (Mitä Helsingillä ei olisi) Samalla päätettiin tarjota muutama viikko viikossa työtä opiskelijoille, jotka loman aikana tulivat mankumaan toimeentulotukea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  115. HooFoo kirjoitti 3.1.2012 kello 19:48

    Eiköhän olisi aika vapauttaa pienen mittakaavan harmaa basaaritalous, ilman että puututaan jokaiseen mahdolliseen veroeuroon. Kyylääminen passivoi, vähän kun löysättäs ruohonjuuriyrittämisen vahtausta, niin ihmiset voisivat jopa yllättää…

    Why Black Market Entrepreneurs Matter to the World Economy
    http://www.wired.com/magazine/2011/12/mf_neuwirth_qa/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  116. Liian vanha kirjoitti 3.1.2012 kello 21:50

    “Työpaikkoja ja töitä on erilaisia, joihinkin kannattaa palkata sijaisia ja joihinkin ei. Joissain paikoissa työtä pystyy tekemään pienellä perehdytyksellä, joissain vaaditaan pidempää. Yleensä kuitenkin kertaperehdytys riittää, ja työpätkiä voi tehdä sitten useampia.”

    Näin on, mutta yhä harvemmassa ovat työt joihin voi tulla kylmiltään.

    Vakituinen tuurareitakin on ollut iän päivän, joten ei byrokratia ainakaan niiden esteenä ole ollut

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  117. Tavallinen Teknikko kirjoitti 3.1.2012 kello 22:42

    Loppujen lopuksi on aivan turhaa esittää yhtään mitään mistään. Mutta tässä Doc Watson esittää asiaansa, että turhaan minulle mistään motkotatte :

    Doc Watson – Don’t Tell Me Your Troubles
    http://www.youtube.com/watch?v=_2qCm22tfdI&feature=related

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  118. kommentaattori kirjoitti 4.1.2012 kello 4:12

    Erastotenes aleksandrialainen: Asetuksessa 1344/2011 todetaan, että “suunnitelman osapuolet allekirjoittavat työllistymissuunnitelman”. Vastaavasti laissa 312/2010 todetaan, että työtön työnhakija on velvollinen osalistumaan ko. suunnitelman laadintaan. Käytännössä tämän suunnitelman laatii viranomainen ja jos sisältö ei työnhakijaa miellytä, hänen on haettava suunnitelmaan muutosta. Jos muutosta ei myönnetä, saa päätöksestä valittaa. Joka tapauksessa suunnitelma on kuitenkin allekirjoitettava. Jos ei allekirjoita, lakkaa työnhaku olemasta voimassa (saman lain 6a§) ja tulee karenssi. Eli työvoimatoimiston näkökulma on oikea.

    Vertaus asevelvollisuuslakiin on aiheellinen. Asevelvollisuuslaissa todetaan täysin vastaavasti, että vala on vannottava tai vakuutus annettava. Jos ei anna vakuutusta, seuraa asiasta (paljon kovempia) sanktioita.

    Sinä kyllä elät ihan omassa mielikuvitusmaailmassasi.

    > Käytännössä tämän suunnitelman laatii viranomainen

    Jollei se miellytä työnhakijaa, niin se ei ole yhteisesti sovittu.

    312/2010

    > Työttömällä työnhakijalla ja 5 a luvussa tarkoitetulla muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla on oikeus työllistymissuunnitelmaan.

    Ei pakko, ei velvollisuus.

    > Työllistymissuunnitelmaa tai sitä korvaavaa suunnitelmaa on tarkistettava työnhakijan haastattelun yhteydessä tai työnhakijan pyynnöstä, jollei tarkistaminen ole ilmeisen tarpeetonta.

    Työnhakijan pyyntöä kunnioitettava.

    > Työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelma perustuu työnhakijan omiin työtä tai koulutusta koskeviin tavoitteisiin ja arvioituun palvelutarpeeseen.

    Työnhakijan omat tavoitteet ja arviot ensisijaisina.

    > Työnhakija ja työ- ja elinkeinotoimisto sopivat työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman toteutumisen seurannasta ja allekirjoittavat suunnitelman.

    Työnhakija on ensisijaisena.

    > Työ- ja elinkeinotoimiston on aktiivisesti tarjottava työtä ja koulutusta sekä järjestettävä työllistymissuunnitelmaan tai sitä korvaavaan suunnitelmaan sisältyviä palveluja ja toimenpiteitä työ- ja elinkeinotoimiston käytettäväksi osoitettujen määrärahojen rajoissa. Työ- ja elinkeinotoimiston on myös seurattava työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman toteutumista ja osaltaan huolehdittava palveluprosessin etenemisestä.

    Tarjottava…järjestettävä…seurattava. Tämä ei tarkoita pakottamista.

    > Vertaus asevelvollisuuslakiin on aiheellinen.

    Höpöhöpö.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  119. kommentaattori kirjoitti 4.1.2012 kello 4:23

    Marko Hamilo: Tästä olen samaa mieltä. Siksi kannatankin perustulon yhdistämistä sosiaaliturvatiliin. Järkevät kannustimet, mutta ei sellaista kyykytystä joka saa apua saavan kokemaan yhteiskunnan joksikin, jolta kannattaa lypsää kaikki mitä saa.

    Aika jännää! Minun tuntemani työttömät eivät kyllä perustoimeentulon lisäksi lypsä yhteiskunnalta mitään. Sen sijaan työlliset ovat kyllä lukeneet lait hyvin tarkkaan, ja heille sataa kotihoidontukea, mikäliekotikunnostustukea, kilometrikorvauksia, lounasetua, yöpymiskorvauksia, päivärahaa yms. enemmänkin kuin laki antaisi myöten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  120. Amaem kirjoitti 4.1.2012 kello 7:33

    Osmo, pakko kommentoida noihin “tyokkarin luvut eivat heijasta todellisuutta” ja “pikkufirma ottaa tietenkin sijaisen sairasloman ajaksi”. Ei ota, on nahty ja koettu. Mieluummin yrittaja painaa itse pidempaa paivaa.

    On mahdotonta uskoa, etta jos tyokkarissa on auki 20 000 – 40 000 paikkaa ja tyonhakijoita on 200 000, jossain muualla ilmoitettuja paikkoja tai piilotyopaikkoja olisi 180 000 lisaa, tai edes 100 000 lisaa. Kun viimeksi itse etsin aktiivisesti toita, selasin paivittain kaikki mahdolliset netti- ja sanomalehti-ilmoitukset + mol.fin. Huomasin, etta suuri osa paikoista on tismalleen samoja, esim. kuntien paikat ovat mol:issa, sanomalehdessa ja usein lisaksi jollain muulla tyonhakusivustolla.

    Jos tarkkaan tutkit mol:ia, huomaat, etta siella ilmoitetaan sama paikka useassa eri kategoriassa, esim. sihteerin tyot tomistotoiden ja kaupallisten toiden otsikon alla. Nain siksi, etta tyonantaja on postannut saman paikan useampaan kategoriaan varmistaakseen nakyvyyden. Todellisten avointen paikkojen maara on siis jopa vahemman, kuin tyopaikkailmoitusten maaran perusteella luulisi.

    Kaupallisilla tyopaikkasivustoilla kuten Aarresaari, Monsteri jne ilmoitellaan usein palkattomista harjoittelupaikoista tyopaikkanimikkeiden alla, seka sellaisista hanttihommista, joihin kukaan taysijarkinen ei lahde (lehtimyyntia pelkalla provikkapalkalla ja palkka juoksee vasta kun ylittaa tietyn myyntisaldon, saldo toki nollautuu kuukausittain. Ja esimerkkini on oikea tyopaikka, jossa itse opiskeluaikana yritin olla).

    Ilmoittamatta jatettavat paikat taytetaan usein sisaisella menettelylla eli niissa ei varsinaisesti avaudu uutta tyota. Monien kokemus on, etta sisainen siirto tarkoittaa, ettei ketaan palkata siihen pestiin josta joku yleni. Hommat vain jaetaan muille tai paikkaan otetaan harjoittelija/tyossaoppija.

    Olisi jo vihdoin aika tunnustaa, etta tyottomyys etenkin suuressa mittakaavassa ei ole yksilon ongelma tai yksilon puutteista johtuvaa, vaan yhteison rakenteellinen tai poliittinen ongelma – henkilokohtainen on poliittista, kuten 70-luvulla tavattiin sanoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  121. Amaem kirjoitti 4.1.2012 kello 7:54

    Teille, joiden mielesta on helppo loytaa patka- ja keikkatoita. Sehan on koko perustulon juju. Vaikka tekisitkin patka- ja keikkatoita, et joudu kadulle, jos 1-2 kuukautta (tai pidempaankin) on hiljaista keikkarintamalla. Ja argumenttine nimenomaan tukevat sita, etta tyonteko on kauttaaltaan siirtymassa pestihommiin – tehdaan vuokratyona ja freelancerina – ei enaa vakituisessa tyosuhteessa.

    Itse tein koko opiskeluajan silpputoita, yhteensa ehdin olla noin 10 paikassa. Opintotuen ja pienten, satunnaisten tyotulojen yhdistelma toimi erittain hyvin, kun aina kannatti ottaa uusi homma edellisen loputtua. Valmistuttuani tein parhaimmillaan 3 tyota yhta aikaa, silla mieluummin otin sen kolmannen kuin jain 1-2 varaan, joissa tyotunnit eivat riittaneet elantoon ja olisin joutunut anelemaan ja odottelemaan tukia jatkuvan paperisodan pyorteissa. Olisipa ollut henkisesti helpottavaa tietaa, etta aina on kuitenkin joku kk-summa tiedossa, tyomaaran vaihteluista huolimatta. En myoskaan uskaltanut perustaa omaa yritysta siina pelossa, etta jos 3 keikkatyotani loppuvat, olen tyottomyystukien ulottumattomissa (yrittajalta vaaditaan 2 v. tyottomyyskassamaksuja ennen kuin saa tukia).

    Aika vahalle tassa(kin) keskustelussa jaa se sosiologien huomio, etta koska ihmistyo joka tapauksessa vahenee maailmasta automaation myota (talousmallimme tavoitehan lopulta on tehostaa kaikki aarimmilleen, jolloin tuotannon pitaisi olla puoli-ilmaista ja tuotteiden katteet huipussaan). Eiko kuitenkin kaikki kannattaisi pitaa kelkassa, jotta kukin voisi antaa yhteiskunnalle edes sen panoksen, mihin kulloinkin pystyy – osaamistaan ja yritteliaisyyttaan aina silloin, kun siihen on tarvetta tai sopiva markkinarako? On paatonta, etta kaikkia koulutetaan vahintaan 12 vuotta, suurinta osaa 15-17 vuotta, ja sen jalkeen osa jatetaan kokonaan turhina maleksimaan, kun kokopaivatyota ei enaa ole kaikille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  122. ilkka kirjoitti 4.1.2012 kello 10:08

    Mä en ymmärrä tätä perustulon tarvetta. Johan meillä on työttömyyspäiväraha, joka ottaa pätkätyöt ja osa-aikatyöt hyvin huomioon. Jos saat jonkun parin viikon sijaisuuden, niin siltä ajalta et saa tukea. Jos saat lyhyemmän sijaisuuden tai osa-aikatyötä, niin saat päivärahasi soviteltuna. Euron työ pienentää tukea viisikymmentä senttiä. Siitä voi itsekukin laskea, että palkasta jää käteen ihan konkreettisia euroja. Asumistukea ei ihan pienestä tulonlisäyksestä tarkisteta, ja vaikka tarkistetaan, niin silti nettotulot kasvavat. Eivätkä kaikki työttömät asumistukea edes saa, koska monilla on hyvätuloinen puoliso tai omistusasunto. Joka tapauksessa asumistuki tarkistetaan takaisin jos tulot pätkätyön jälkeen tippuvat.

    (Jotkut onnettomat ovat tietysti toimeentulotuessa kiinni, mutta nämä olisivat samassa loukussa myös perustulon kanssa. Perustulohan ei, missään järkevässä mallissa, ole toimeentulotuen kokoinen. Toimeentulotukiriippuvuus on ongelma, josta päästään eroon korottamalla ensisijaisia syyperusteisia etuuksia tai pienentämällä toimeentulotukea. Nyt hallitus korotti myös toimeentulotukea, jolloin köyhyysloukuista ei päästy eroon. Tietysti vastapainona köyhät saivat lisää rahaa, joka on varmaan joidenkin mielestä köyhien kannalta arvokkaampi asia.)

    Työnvastaanottamisesta työtön voi hyötyä myös monella muulla tapaa: työttömän kannalta tärkeä työssäoloehto täyttyy, tulevaisuuden kannalta tärkeä työeläke suurenee ja joskus jopa tuleva vanhempainpäiväraha suurenee. Ja tietysti saa itselleen mielekästä tekemistä, arvokasta työkokemusta ja jalan jonkun työpaikan oven väliin.

    Kyllä työntekijällä jo nyt on intressejä ottaa työtä vastaan. Taloudellisia, mutta myös muunlaisia. Byrokratia on esteistä pienin, se ei oikeasti ole suuri vaiva täyttää taulukkoon “työtön” sijasta “työssä” ja kiikuttaa palkkakuitit postiin.

    Suurin este hanttihommien vastaanottamiselle oli ainakin minun kuuden kuukauden työttömyyden aikana sopivan työn löytäminen. En halunnut muuta kuin koulutusta vastaavaa työtä, eikä asiantuntijahommiin palkata ketään päiväksi. Mikään määrä perustuloa ei olisi tilannetta muuttanut. En mennyt torikauppiasta sijaistamaan, koska en halunnut käyttää aikaani ja energiaani todellisen työnhaun kannalta tarpeettomaan touhuun enkä halunnut täyttää CVtäni todellisen työnhaun kannalta tarpeettomalla kokemuksella. Byrokratialla ja työn taloudellisella palkitsevuudella ei ollut mitään tekemistä ratkaisuni kanssa, joten niiden korjaaminen ei ratkaisua myöskään muuttaisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  123. ilkka kirjoitti 4.1.2012 kello 10:50

    Amaem:
    En myoskaan uskaltanut perustaa omaa yritysta siina pelossa, etta jos 3 keikkatyotani loppuvat, olen tyottomyystukien ulottumattomissa (yrittajalta vaaditaan 2 v. tyottomyyskassamaksuja ennen kuin saa tukia).

    Kassaa vaihtavan jälkisuojan takia katkoksia ei ansioturvaan tule (kts. esim.: http://www.syt.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=61&Itemid=62&lang=fi ). Sosiaaliturva on paljon mainettaan parempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  124. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.1.2012 kello 11:33

    Katkos kyllä tulee, mutta tuon säännön ansiosta yrittäjältä vaaditaan vain suosi yrittäjyyttä, kun hän olisi ilman yrityksen perustamista voinut alkaa nostaa työttömyyskorvausta heti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  125. Panu Heinonen kirjoitti 4.1.2012 kello 11:20

    Euroopassa on kymmeniä miljoonia työttömiä, maailmanlaajuisesti varmaankin yli miljardi? Minkälainen yhteiskunta se olisi, jossa näille kaikille olisi jotakin työtä? Kommunistinen? Mikä sitten on työtä? Afrikassa varmaan se ymmärretään eri tavalla kuin Euroopassa.

    Ei. On utopiaa kuvitella, että kaikille ihmisille nykyisellä tehokkuudella ja työtahdilla löytyisi töitä. Päinvastoin – työn tekeminen on vähenemässä. Ratkaisuna on oikeastaan vain ja ainoastaan työaikojen lyhentäminen ja sitä kautta palkkojen pieneneminen ja elintason lasku samalla kun työt jaetaan useammille. Kuka tällaiseen on länsimaissa valmis, onkin toinen kysymys.

    Tässä tullaan hyvin nopeasti peruskysymysten äärelle: mikä on elämiselle välttämätöntä, tarpeellista, hyödyllistä ja mukavaa? Suomessa riittää ruokaa kaikille ja aika hyvin katto pään päälle. Mitäs seuraavaksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  126. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.1.2012 kello 11:31

    Panu
    Miksi työajan lyheneminen johtaisi elintason laskuun, jos lähtökohtana on, että entinen tavaramäärä saadaan tehdyksi pienemmällä työmäärällä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  127. Jouko Ollila kirjoitti 4.1.2012 kello 11:35

    Pieni kommentti työkkärin avoimien työpaikkojen määrään. Itse olen palkannut yrittäjäurani aikana kymmeniä työntekijöitä, mutta en yhtään työkkärin kautta. Joskus kauan sitten olen kysellyt sieltä, mutta sopivaa en ole löytänyt. Alallamme (sähköurakointi) työvoima löytyy ihan muita reittejä.

    Aktiivisimmat (parhaat?) työnhakijat soittelevat ja lähettävät CV:nsä (varsinkin virolaiset) ja kyselevät onko töitä. Vaikkei töitä olisikaan juuri sillä hetkellä tarjota, otan tiedot ylös ja sitten kun tulee tarve, potentiaalisista tarjokkaista on kortisto valmiina. Taloon viimeksi tulleilta saa vinkkejä entisten työpaikkojen hyvistä työntekijöistä. Joku on tullut taloon reittiä ammattikoulun työharjoittelu -> kesätyö -> vakipaikka. Hyvin hoidettua harjoittelujaksoa parempaa työhakemusta ei olekaan.

    Mikäli mikään edellä kerrotuista ei johda tulokseen eikä kollegoillakaan ole antaa vinkkiä hyvästä vapaasta työntekijästä, on pakko laittaa ilmoitus lehteen. Uskoisin, että aika monilla muillakin aloilla rekrytointireitti on jokin ihan muu kuin työkkäri.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  128. kommentaattori kirjoitti 4.1.2012 kello 12:00

    Vau Amaem (ja toisaalta Liian vanha)! Olipa aika tyhjentävästi kirjoitettu! Kahdessa kirjoituksessasi on sanottu paljolti se, mikä itselläni oli hampaankolossa.

    Ainoastaan tuo “henkilökohtainen on poliittista” vaivaa vähän, ei tosin sinun ilmaisemallasi tavalla.

    Itse lisäisin, että monetkin yrittäjät ovat sanoneet, etteivät palkkaa ketään muuten kuin, jos siihen on tarvetta, ja silloin ilmoitetaan (työkkärin ilmoituksella). Kun olin pikkufirmassa töissä, niin ei siellä ketään palkattu sairaslomasijaiseksi, koska a) ei ollut varaa b) työtä oli joka tapauksessa lähes aina liian vähän edes kantahenkilökunnalle c) perehdyttäminen olisi vienyt liian paljon aikaa d) sitä asiantuntemusta nyt vaan ei ole heti saatavilla (en sano, ettei perehdyttäminen olisi useinkin auttanut, mutta lyhyen sairasloman aikana…).

    Ja tosiaan, muualla olevat työpaikkailmoitukset on myös ilmoitettu työkkärin sivulla. On hyvä, että muutkin vahvistavat oman havaintoni. Itse olen jättänyt muiden työpaikkailmoitusten katselun kokonaan. Kaikkein turhimpia ovat muuten nuo yleiset työnhakuilmoitukset. Koskaan firmalla ei ole mitään tarvetta, ja vaikka olisikin, niin kysymyksessä on joku niin ihmeellisen osaava henkilö, ettei kukaan työnhakija yksinkertaisesti pysty sellainen olemaan (nähty on).

    Sitä paitsi, miksi ihmeessä työnantaja ilmoittaisi jollain periferisellä nettisivulla tai omituisessa julkaisussa, kun kattava kanava, jota työttömät seuraavat, on olemassa…

    > Todellisten avointen paikkojen maara on siis jopa vahemman, kuin tyopaikkailmoitusten maaran perusteella luulisi.

    Ja sitten on nuo ilmoitukset (varsinkin vuokratyöfirmoilta), jotka ovat vain täkyjä (haettu on).

    > ihmistyo joka tapauksessa vahenee maailmasta automaation myota

    Ihan vaan linkkeinä:

    http://andrewmcafee.org/2011/12/mcafee-retail-cashier-automation/

    http://singularityhub.com/2010/12/04/japans-robot-picks-only-the-ripest-strawberries-video/

    http://singularityhub.com/2010/12/09/robotic-butcher-award-winning-bot-de-bones-meat-like-a-pro-video/

    Robotiikassa ja automatiikassa ollaan pitkällä. Vain epätodet ennakkoluulot estävät nykyisellään laajentumista (tämäkin on nähty omassa entisessä työssä niin monen monta kertaa).

    Automaation vastustajille ja oikeiden töiden (TM) haikailijoille, yksi edellisien linkkien kommentti:

    Yes, some jobs have gone away, but somehow I don’t really find the fact that I never had the opportunity as a child to work in a coal mine particularly upsetting.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  129. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.1.2012 kello 12:21

    Näköjään tietoni ovat vanhentuneita. Tässä välissä ehti käydä niin, etteivät työnantajat vaivautuneet ilmoittamaan avoimista työpaikoista työkkäriin, vaan alkoivat etsiä muita kanavia. Hyvä, jos tilanne on palannut normaaliksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  130. Panu Heinonen kirjoitti 4.1.2012 kello 12:11

    Noh… lähdin siitä yksinkertaistuksesta, että nykyisen elintason jakautuessa useammalle, tällä hetkellä työssäkäyvän yksilön elintaso laskee. Eri asia on, jos kokonaiselintaso nousee samalla. Se voipi tosin olla huono juttu kestävän kehityksen kannalta. Ennemmin näkisin erilaisten palveluiden kysynnän kasvun, kuin tavaramäärän kasvun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  131. Kalle kirjoitti 4.1.2012 kello 12:19

    Tapio Peltonen: Henkilökohtaisena mielipiteenäni totean, että pidän ihmisiä, jotka uskovat lainsäädännön signaalivaikutuksiin…

    Yhteiskunta viestii monella tavalla ja monella tasolla. Se kertoo mikä on hyväksyttävää ja mikä ei. Valtion virallinen signaali ei edes aina ole sama kuin yhteiskunnassa yleisesti liikkuva signaali. Ongelmallisimpia ovat signaalit, joita ei edes huomata, ns. heikot signaalit. Mutta jos et usko signaaleihin, niin minkäs minä sille voin. 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  132. TL kirjoitti 4.1.2012 kello 12:34

    IT-alan rekrytointia sivusta seuranneena (työnantajan näkökulmasta) sanoisin että kaikki paikat menevät mol.fi sivulle. Jos eivät suoraan niin rekryfirmojen kautta. Poislukien tietysti ne paikat jotka täytetään suoraan suhteilla. Ja tuosta syystä yksi työpaikka voi myös monistua työkkärin sivuilla moneksi työpaikaksi. Yritykset myös “mainostavat” itseään hakemalla työntekijöitä, vaikka eivät oikeasti palkkaisi ketään.

    Työpaikkoja ei läheskään aina täytetä. Halutaan vain pitää verkkoja vesillä jos saataisiin napattua joku guru kilpailijalta. Tai vain katsastaa tilannetta, työhaastatteluissa myös oppii ja kuulee paljon ns. hiljaista tietoa alan yleisestä tilanteesta.

    IT-alan työvoimapula Suomessa on täyttä puppua, tai se on käytännössä sitä että halutaan niitä aivokirurgeja sairaanhoitajan palkoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  133. Liian vanha kirjoitti 4.1.2012 kello 13:09

    “Itse lisäisin, että monetkin yrittäjät ovat sanoneet, etteivät palkkaa ketään muuten kuin, jos siihen on tarvetta, ja silloin ilmoitetaan (työkkärin ilmoituksella). Kun olin pikkufirmassa töissä, niin ei siellä ketään palkattu sairaslomasijaiseksi,”

    No onhan täällä Suomessa vielä joku selväjärkinenkin jäljellä.

    Useimmat näyttävät olevan kykenemättömiä esimieheksi/yrittäjäksi sillä ongelmia ei osata ennakoida ja odotetaan, että yhteiskunta tuo sormia näpsäyttämällä valmiiksi koulutetun ja työn täydellisesti hallitsevan korvaajan ilmaiseksi heti kun soittaa työkkäriin

    Sairas ym lomat ovat ennakoitava ja jos riski toteutuu niin pitää olla selvät sävelet miten toimitaan

    Miten kulloinkin toimitaan riippuu niin monesta seikasta, ettei mitään yleispätevää ratkaisua ole

    Esim lähipiirissäni on yksinyrittäjä , joka tekee monenlaista työtä mm talvella lumenaurausta.
    Soittelin hänelle joulun alla ja hän kertoi, että lunta tulee taivaan täydeltä, mutta hän on kipeä ja liekuttelee sohvalla lapsia.

    Sijaistaminen ei kuulemma ollut mikään ongelma, sillä kaupungilla on useita auraajia ja he ovat sopineet keskenään tuurauksista.Tulot menivät tietenkin, mutta ei kokonaan, sillä soppariin kuuluu myös aikaan sidottu kuukausikorvaus.

    Sijaistaminen on nrmaalia työn suunnittelua ja on vaikea sanoa miten se tehdään,vaihtoehtoja on paljon, mutta sen voi sanoa, että pystymetsäläisen palkkaaminen on panikointia ja huonoa johtamista

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  134. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.1.2012 kello 14:46

    Siitä, että jollakin alalla ei kannata palkata sairausloman tai äitiysloman ajaksi sijaista ei voi mitenkään päätellä, että näin olisi kaikilla aloilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  135. Sauli kirjoitti 4.1.2012 kello 13:23

    Mainittakoon, että valtion avoimet virat näkyvät HELI-portaalissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  136. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 4.1.2012 kello 14:57

    miksi ihmeessä työnantaja ilmoittaisi jollain periferisellä nettisivulla tai omituisessa julkaisussa

    Tässä suhteessa akateemiset alat ovat varmaan poikkeuksia. Isoilla akateemisilla aloilla on yleinen tapa, että ammattilehdissä on kaikkein kattavin työpaikkailmoittelu:
    * Lääkärinvirat löytyvät Suomen lääkärilehdestä
    * Opettajan ja opetushallinnon paikat Opettajasta
    * Insinöörin työt Tekniikasta ja Taloudesta
    * Jne.

    Useat tuntemani ihmiset lukevat näiden lehtien työpaikkailmoitukset, vaikkeivät edes suunnittele vaihtavansa työpaikkaa.

    Poikkeuksena pääsäännöstä ovat silti nykyään suuret kaupungit (lähinnä Helsinki ja Espoo), jotka eivät ilmoita yksittäisiä virkoja Opettajassa vaan edellyttävät sivuillaan käyntiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  137. kommentaattori kirjoitti 4.1.2012 kello 16:45

    Sauli:
    Mainittakoon, että valtion avoimet virat näkyvät HELI-portaalissa.

    Mainittakoon, että kyllä ne siellä mollissa kanssa on. Tarkastin nimittäin sen tänään, ja sieltä löytyi paik(k)a(t), jo(i)ta ajattelin hakea. Pikanttina yksityiskohtana mainittakoon, että ovat Oden alaa. Eivät ne kai minua huoli, vaikka muodolliset vaatimukset täytänkin :-/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  138. Kalle kirjoitti 4.1.2012 kello 21:38

    kommentaattori: Mainittakoon, että kyllä ne siellä mollissa kanssa on…

    Joskus aikoinaan rekrytoineena voin sanoa, että jokainen rekrytointi on uniikki. 🙂 Varsinkin valtiolla ollaan tarkkana, koska epäonnistuminen vaikuttaa organisaatiossa todella pitkään. 🙁

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  139. Liian vanha kirjoitti 4.1.2012 kello 22:57

    “Joskus aikoinaan rekrytoineena voin sanoa, että jokainen rekrytointi on uniikki. Varsinkin valtiolla ollaan tarkkana, koska epäonnistuminen vaikuttaa organisaatiossa todella pitkään. ”

    Johtuu vain lepsusta esimiestyöstä, valtiolta lähtee yhtä nopsaan kuin yksityiseltäkin, tosin erojakin on konttoritöissä, joissa suoritteiden mittaaminen on vaikeaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  140. Liian vanha kirjoitti 4.1.2012 kello 23:01

    “Siitä, että jollakin alalla ei kannata palkata sairausloman tai äitiysloman ajaksi sijaista ei voi mitenkään päätellä, että näin olisi kaikilla aloilla.”

    Käsitit ehkä vähän väärin, kyllä nuo sijaiskuviot hoidetaan kaikilla aloilla.
    Kun sairaspoissaolo on 100 % todennäköinen niin hyvä esimies ja organisaatio on miettinyt ja hoitanut sijaiskysymykset etukäteen ja koulutettu sijainen löytyy ilman, että pitää ihmetellä kannustinloukkua tai byrokratiaa.

    Onhan tuo palkkaamattomuuskin ratkaisu, mutta sekin on etukäteen harkittu

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  141. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.1.2012 kello 8:40

    Jos se koulutettu sijainen tulee firman ulkopuolelta, kuten pienyrityksessä on tultava, silloinhan joudutaan palkkaamaan joku ulkopuolelta ja sen jonkun kannalta täytyy olla järkevä ottaa tilapäinen pesti vastaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  142. anonyymi kirjoitti 4.1.2012 kello 23:35

    Panu Heinonen:
    Tässä tullaan hyvin nopeasti peruskysymysten äärelle: mikä on elämiselle välttämätöntä, tarpeellista, hyödyllistä ja mukavaa? Suomessa riittää ruokaa kaikille ja aika hyvin katto pään päälle. Mitäs seuraavaksi?

    Seuraavaksi kysytään halutaanko luokkayhteiskuntaa vaiko tasa-arvoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  143. kommentaattori kirjoitti 5.1.2012 kello 2:53

    Kalle: Joskus aikoinaan rekrytoineena voin sanoa, että jokainen rekrytointi on uniikki. Varsinkin valtiolla ollaan tarkkana, koska epäonnistuminen vaikuttaa organisaatiossa todella pitkään.

    Kalle. Kyllähän me tiedetään, mitä haluat niille (= meille) epäonnistuneille pummeille tehdä. Ei tarvitse toistaa. Mutta hyvä, että olet selviytynyt ruumiiden päällä käveltyä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  144. Amaem kirjoitti 5.1.2012 kello 5:44

    ilkka:
    Johan meillä on työttömyyspäiväraha, joka ottaa pätkätyöt ja osa-aikatyöt hyvin huomioon.
    Työnvastaanottamisesta työtön voi hyötyä myös monella muulla tapaa —. Suurin este hanttihommien vastaanottamiselle oli ainakin minun kuuden kuukauden työttömyyden aikana sopivan työn löytäminen. En halunnut muuta kuin koulutusta vastaavaa työtä.

    ilkka, et tainnut lukea koko ketjua. Perustulo ei taatusti ratkaise kaikkia ongelmia, mutta toisaalta kaikkien tyottomien tai patka- ja silpputoissa kitkuttelevien tilanne ei ole samanlainen kuin itsellasi. Pystyit odottamaan, etta loydat itsellesi sopivan tyon, ja ilmeisesti pystyit olemaan myos aika varma, etta loydat sellaisen. Moni joutuu tekemaan sita mita saa, ja sen verran kuin saa – tai tekisi mielellaan, jos raaskisi tukia menettamatta ottaa vastaan. Ymmartanet varmaan, etta ei ole kovin motivoivaa menettaa puolet palkastaan tai puolet tuestaan siksi, etta saa parisataa enemman kuussa palkkatuloina. En ole itse koskaan hakenut mitaan tukia opintotuen lisaksi, mutta olen kylla lahelta nahnyt ystavapiirissani, mita se on. Kaikki hyvin koulutetutkaan kun eivat nykypaivana vain marssi toihin kun edellinen tyosuhde paattyy.

    Esimerkiksi yleista asumistukea saadakseen pitaisi toimittaa kaikki tulodokumentit viimeisen vuoden ajalta, ja jos sinulla joskus oli paremmat tulot kuin talla hetkella on, voivat ne vaikuttaa tukien maaraan, riippumatta siita, paljonko sinulla NYT on likvidia rahaa. Soviteltua paivarahaa varten puolestaan tyonantajan pitaisi joko selkeasti lomauttaa, tai tyopaivien/tuntien pitaa olla ennalta sovittuja. Itse tein keikkatoitani ttt- eli tarvittaessa toihin tuleva-pohjalta, kuten suurin osa keikkailijoista yleensakin. Talloin minulla ei ollut sovittuja tyopaivia tai tyotunteja, ja sovitellun paivarahan hakeminen oli kaytannossa mahdotonta. Samoin projekti-freelancerina on yleensa mahdoton arvioida, paljonko toita tekee missakin kuussa.

    Jos paivarahaa olisi jollain tempulla saanut, olisin saanut sen aina reilusti takautuvasti, koska olisin joutunut odottamaan palkkakuitit ja Kelan kasittelyn, jolloin raha olisi ollut tililla ehka 3 kk jalkikateen – ei silloin, kun sita niukan palkan vuoksi tarvitsin. Olisi myos ollut riski, etta jossain kuussa joutuu palauttamaan tukia, kun seuraavassa kuussa palkkatulot ylittavatkin tukirajat. Ei kiitos sille souville.

    Itse olen kai riittavan amerikkalainen suomalaiseen nyky-yhteiskuntaan, silla kehitin (seka hanttihommia etta oman alani asiantuntija)tyota vaikka kiven kolosta mieluummin kuin hain tukia. Mutta ymmarran aika peijakkaan hyvin niita, jotka eivat projekti- ja keikkarumbaa osaa/jaksa, silla se vaatii loputonta aktiivisuutta: valmiutta lahtea toihin milloin vain, kattavaa verkostoitumista, aktiivista kyselya ja taitojensa tyrkytysta, valilla myos ilmaiseksi tehtya tyota, jotta saa vakuutettua taidoillaan jne. Moni saattaisi tahan kuitenkin pystya/intoutua, jos kaikesta tyonteosta palkittaisiin aina rahallisestikin, ei vain tyokokemuksen maaran karttumisella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  145. Jouko Ollila kirjoitti 5.1.2012 kello 7:40

    Kalle: Joskus aikoinaan rekrytoineena voin sanoa, että jokainen rekrytointi on uniikki. Varsinkin valtiolla ollaan tarkkana, koska epäonnistuminen vaikuttaa organisaatiossa todella pitkään.

    Rekrytointi on todella vaikeaa ja useimmiten aikamoista lottoa. Mitä pienempi firma sen tarkempana saa olla. Yhden miehen firmalle on suuri kynnys palkata ensimmäinen työntekijä. Kynnys helpottuu porras portaalta kunnes yhdeksäntoista työntekijän jälkeen on suuri kynnys, kun YT-laki tulee seuraavan palkatun työntekijän tuliaisena. Minusta YT-laki koskee aivan liian pieniä firmoja. Näin siksi, että YT-lain myötä työantajan velvollisuudet kasvat sellaiselle alueelle, mille normiyrittäjällä ei ole ammattitaitoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  146. TL kirjoitti 5.1.2012 kello 10:10

    Osmo Soininvaara: Jos se koulutettu sijainen tulee firman ulkopuolelta, kuten pienyrityksessä on tultava, silloinhan joudutaan palkkaamaan joku ulkopuolelta ja sen jonkun kannalta täytyy olla järkevä ottaa tilapäinen pesti vastaan.

    Tuota varten on niitä vuokrafirmoja, joista löytyy monenlaista tekijää määräajoiksi. Usein myös ihmiset tekevät toistensa hommia, ei ole harvinaista että toimitusjohtaja tuuraa itse metallisorvin ääressä tai tuotantojohtaja koodaa jotain rajapintaa. Opiskelijoita palkataan myös määräajoiksi.

    Lisäksi monilla asiantuntijoilla on vakituisen päivätyön lisäksi oma toiminimi, jolla tehdään keikkahommaa iltaisin ja viikonloppuisin. Olen kuullut että pientä talkootyötä ja tavaraa voi helposti kierrättää ilman että täytyy vielä verottajaa häiritä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  147. Samuli Saarelma kirjoitti 5.1.2012 kello 11:06

    Liian vanha: Kun sairaspoissaolo on 100 % todennäköinen niin hyvä esimies ja organisaatio on miettinyt ja hoitanut sijaiskysymykset etukäteen ja koulutettu sijainen löytyy ilman, että pitää ihmetellä kannustinloukkua tai byrokratiaa.

    Mitä tuolla alulla oikein tarkoitat? Varmaan se on suht varmaa, että joku jää jossain vaiheessa joksikin aikaa sairaslomalle, mutta se ei sitten kyllä olekaan, että kuka, missä vaiheessa ja kuinka pitkäksi aikaa. Eli kyllä siihen sijaisuussysteemiin aikamoista joustavuutta tarvitaan ja tämä joustavuusvaatimus näkyy tietenkin sinne potentiaalisten sijaisten suuntaan niin, että touhu voi noiden kannustinvaikutusten tai byrokratian vuoksi muuttua kannattamattomaksi.

    Mahdollisesti jossain valtavassa organisaatiossa on mahdollista pitää koko ajan jotain henkilöitä varalla täyttämään sijaisuuspaikkoja, mutta tämä ei varmasti päde pieniin yksiköihin, vaan niissä pitää käyttää systeemeitä, jotka vaativat joustavuutta siltä sijaiseksi tulevalta työntekijältä esimerkiksi siinä muodossa, että hän on vuokratyöfirman listoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  148. Samuli Saarelma kirjoitti 5.1.2012 kello 11:08

    anonyymi: Seuraavaksi kysytään halutaanko luokkayhteiskuntaa vaiko tasa-arvoa.

    Ovatko nämä toistensa vastakohtia? Eikö meritokratia (josta Odella oli kolme erillistä postausta) voi olla sekä tasa-arvoa, että luokkayhteiskuntaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  149. Liian vanha kirjoitti 5.1.2012 kello 11:23

    “Katso nyt jostain vaikka vuoden aikana solmitut uudet työpaikat huomataksesi, ettei työkkäriin ilmoitetuille työpaikoilla ole oikein mitään tekemistä minkään asian kanssa Suomessa”

    Tällainenkin tilasto sattui silmään, vuodessa solmitaan n 450000 uutta työsuhdetta.Perustuu 12000 henkilön haastatteluun.
    Vähän jäi mietityttämään luvun merkitys sillä esim työttömyysjaksoja alkaa ja päättyy n 800000 niin miten tuo uusi työsuhde tarkoittaa

    Mutta se vasta kohtuudella työkkäriin ilmoitettuja työpaikkoja ??

    “Ihan varmasti palkataan ihmisiä lyhyihin sijaisuuksiin sairauslomien ajaksi. Miten kolmen työntekijän yritys sijaista ketään sisäisesti?”

    Ratkaisujahan on monia riippuen funktiosta:
    Esim tehdään vaje ylitöinä

    Palvellaan vain ne asiakkaat, jotka ehditään, näinhän Helsinkikin tekee palveluissaan vaikka on suurempi organisaatio

    Jaetaan kuormaa toisen yrityksen kanssa

    etc

    Jos ei kykene ratkaisemaan ongelmaa niin ei kannata alkaa yrittäjäksi eikä esimieheksi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  150. Samuli Saarelma kirjoitti 5.1.2012 kello 16:28

    Liian vanha: Jos ei kykene ratkaisemaan ongelmaa niin ei kannata alkaa yrittäjäksi eikä esimieheksi

    Eli täysin mahdotonta on se vaihtoehto, että valtio koittaisi muuttaa tukisysteemeitä niin, että tuollaisten sijaisuustöiden tekemisestä tulisi tekijöille kannattavampaa ja sitä kautta yrittäjille tuon ongelman ratkaisu helpottuisi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  151. Syltty kirjoitti 5.1.2012 kello 20:43

    Liian vanha:
    Jos ei kykene ratkaisemaan ongelmaa niin ei kannata alkaa yrittäjäksi eikä esimieheksi

    Kyllähän tuo ongelma on paljon vakavampi sille työttömälle joka jäi kokonaan palkkaamatta ja siksi persauksiseksi kuin sille yrittäjälle, joka voi valita yhden esimerkiksi noista luettelemistasi vaihtoehdoista.

    Tosin milloihka demarit olisivat työttömistä, pl työttömien elitti eli ansiosidonnaisellä köllivät vanhan liiton miehet, oikeasti välittäneet?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  152. Liian vanha kirjoitti 7.1.2012 kello 0:28

    “vaan niissä pitää käyttää systeemeitä, jotka vaativat joustavuutta siltä sijaiseksi tulevalta työntekijältä esimerkiksi siinä muodossa, että hän on vuokratyöfirman listoilla.”

    Siitä vain tilaamaan vuokrafirmasta sijainen, sehän on niiden buisiness ,joten mielellään lähettävät.

    Työkkärikin vuokraa työvoimaa ja monet osuuskunnat

    Ei tähän valtion sekaantumista tarvita enempää

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  153. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.1.2012 kello 9:41

    Valtion “sekaantumista” tarvitaan siihen, kannattaako työttömän mennä töihin vai eikö kannata, koska se, että työttömän ei kannata tehdä työtä kuin pimeästi tulee meille kaikille kovin kalliiksi.
    Alan kyllästyä Liian Vanhan jankutukseen. Vähän edes empiiristä todistelua: väite siitä, ettei silpputöitä olisi tarjoll,a on vähän outo, kun opiskelijoille niitä kuitenkin on tarjolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  154. tcrown kirjoitti 8.1.2012 kello 14:45

    Matti H: Mutta mikä ongelma tämä sinulle on, moraalinen vai taloudellinen? Tuskinpa ainakaan taloudellinen, sillä kyllä tämän nykyisen sosiaalitukibyrokratian ylläpitäminen tulee selvästi kalliimmaksi kuin yksinkertainen perustulo.

    Vielä haluaisin kiinnittää huomiosi, ja muidenkin, Saaran mainioon kirjoitukseen, jossa hän selittää avun saamiseen liittyvää psykologiaa. Talous kun ei ole pelkkää “rahantekojärkevyyttä”.

    Tämä nyt tulle vähän viiveellä, mutta ongelma on minun mielestäni sekä taloudellinen, että moraalinen. Moraalinen sen vuoksi, että minun mielestäni on väärin, että työkykyiset ihmiset loikoilevat thaimaan rannoilla veronmaksajien rahoilla. En pidä vähempää työntekoa ongelmana, mutta se pitäisi rahoittaa itse. Taloudellinen sen vuoksi, että jos ensi vuonna puoli suomea päättää lähteä puoleksi vuodeksi pattayalle veronmaksajien rahoilla, niin tämä systeemi yksinkertaisesti kaatuu.

    Saaran esittämä skenaario on toinen ääripää, joka on myös mahdollinen. Pidän silti myös omaa skenaariotani mahdollisena, ja ilman tarkempaa analyysiä/ymmärrystä en olisi innostunut suin päin syöksymään siihen “puhtaaseen” perustuloon (jolla siis tarkoitan perustuloa, joka korvaa kaikki ei-ansiosidonnaiset sosiaaliturvat, eli asumistuet, opintotuet etc, jolloin sen pitäisi olla suuruusluokkaa 700 euroa kuussa)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  155. Raimo K kirjoitti 8.1.2012 kello 17:49

    Samuli Saarelma: Ovatko nämä toistensa vastakohtia? Eikö meritokratia (josta Odella oli kolme erillistä postausta) voi olla sekä tasa-arvoa, että luokkayhteiskuntaa?

    Miten luokkayhteiskunta voisi olla tasa-arvoinen? Ilmeisesti on tullut nukuttua yhteiskuntaopin tunnit?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  156. Samuli Saarelma kirjoitti 9.1.2012 kello 18:39

    Raimo K: Miten luokkayhteiskunta voisi olla tasa-arvoinen? Ilmeisesti on tullut nukuttua yhteiskuntaopin tunnit?

    Koita pitää silmät auki seuraavilla tunneilla.

    Tasa-arvoinen siinä mielessä, että kaikilla on periaatteessa samat mahdollisuudet, eli menestys on kiinni vain omista kyvyistä. Luokkayhteiskunta siinä mielessä, että lopputulos on luokittunut, koska hyvien lapset ovat kyvykkäämpiä pärjäävät sukupolvesta toiseen paremmin kuin huonojen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  157. Jaakko Särelä kirjoitti 10.1.2012 kello 10:32

    Minua kyllästyttää se, että perustulosta puhutaan paljon, mutta mitään ei tapahdu, vaikka sille on aika laaja kannatus puolueiden keskuudessa. Tuntuu siltä, että mitään ei saada aikaan, kun jokainen haluaisi käyttöön nimenomaan oman mallinsa (“väärin sammutettu”).

    Etkö voisi, Osmo, perustaa eduskunnan sisälle perustulokerhoa, johon kuuluisi vaikka alkuun yksi kansanedustaja kustakin puolueesta (varmasti löytyy!)? Voisitte toimia samaan tapaan kuin eduskunnan vastaperustettu startup-kerho, joka ei ole valinnut keskuudestaan edes puheenjohtajaa.

    Sitten lähtisitte liikkeelle siltä pohjalta, että kun perustulo nyt selkeästi on hyvä juttu, niin jotain konkreettista pitäisi voida saada aikaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  158. stupidusATmailDOTcom kirjoitti 20.1.2012 kello 16:16

    kommentaattori:
    Robotiikassa ja automatiikassa ollaan pitkällä. Vain epätodet ennakkoluulot estävät nykyisellään laajentumista (tämäkin on nähty omassa entisessä työssä niin monen monta kertaa).

    Yes, some jobs have gone away, but somehow I don’t really find the fact that I never had the opportunity as a child to work in a coal mine particularly upsetting.

    Näin minunkin logiikkani toimii.

    On kahdenlaisia ihmisiä. Niitä jotka haluavat tehdä töitä (mitä tahansa) joka tapauksessa. Sitten on meitä aristoteelisia kummastelijoita jotka näkevät hyvänä asiana, että koneiden annetaan hoitaa kaikki arkinen, mekaaninen, puurtaminen, jolloin ihminen voi vapautua tekemään sitä mitä kulloinkin sattuu huvittamaan.

    Työn puutehan on ongelma vain nälkäiselle ja hänelle jolla on syystä taikka toisesta oman elämän elämisen suhteen ajankäytöllisiä ja/tai sisällöllisiä haasteita. Sekä nälkä- että majoitusongelmat ovat molemmat pragmaattisesti ratkaistavissa jos haluja siihen on. Toistaiseksi ei ole ollut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  159. jjvt kirjoitti 22.1.2012 kello 4:38

    Marko Hamilo:
    Peruslaina. Jos sellainen syyperuste kuin sairaus tai äitiys ei täyty, vuoden lopussa katsotaan onko oltu nettona saaja- vai maksajapuolella. Nettosaajien sotutililtä viedään pelimerkkejä.

    Entä mitä tapahtuu, kun sotutililtä loppuvat pelimerkit? Jätetään “pummit” nälkään ja kylmään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus