Olivatko Venäjän vaalit rehelliset?

10.12.2011 · Aihe: _ 

YouTubessa on esitetty useita videoita siitä, miten Venäjällä on lisätty ääniä uurnaan. Fuskattu siis on, mutta onko tämä niin laaja-alaista, että sillä on merkitystä? Entisenä tilastotieteilijänä minulle tuli välittömästi mieleen, että jos tulokset esitetään äänestysaluekohtaisesti ja jos suurimmassa osassa äänestysalueita tulokset ovat rehellisiä, fuskaamisen määrä on estimoitavissa. Jollekin toisellekin on näköjään tullut sama ajatus.

Oheisessa blogissa esitetään aika raskas syyte. Kirjoittaja on syntyperältään neuvostoliittolainen ja opiskelee kansantaloustiedettä Helsingissä.

Olennaista on todistelussa on, että äänestysaktiivisuuden jakauma on aivan kummallinen. Jos kyse olisi homogeenisesta maasta, asia olisi tällä todistettu. Voi kuitenkin olla, että Venäjällä on alueita, joilla vanhaa tapaa noudattaen kaikki todella käyvät äänestämässä, eikä tässä tarvitse sinänsä olla mitään epärehellistä. Vanhoja tapoja muissakin asioissa noudattavia alueita nimittäin on. Niinpä johtopäätösten tekeminen vaatisi tarkempaa tutkimusta siitä, missä nuo hyvin korkeiden äänestysaktiivisuuksien alueet sijaitsevat.

Se, että korkea äänestysaktiivisuus ennustaa valtapuolueen hyvää menestystä, ei todista vielä mistään väärinpeluusta, vaikka sopiikin syytteeseen.

Aiemmissa vaaleissa sen sijaan on fuskattu aivan selvästi, koska äänestysaktiivisuusjakauma on ”piikikäs” niin, että viidellä jaolliset äänestysprosentit ovat selvästi yliedustettuja. Sellaista ei saa aikaan kuin hallinnollisilla päätöksillä yhdistettynä ilmiselvään taitamattomuuteen ja kokemattomuuteen avoimesta yhteiskunnasta.

Kommentit

57 Vastausta artikkeliin “Olivatko Venäjän vaalit rehelliset?”

  1. juha-m kirjoitti 10.12.2011 kello 12:08

    Avaa vähän. En ymmärrä tuota viidellä jaollisuutta tässä yhteydessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.12.2011 kello 13:06

    Selvä yliedustus oli äänestysprosenteilla, jotka olivat 70, 75 80 ja 85. Miksi niitä on selvästi enemmän kuin vaikkapa 69, 71, 74, 76, 79, 81, 84 ja 86 prosenttia? Jos nämä määräytyisivät satunnaisesti sen mukaan, miten äänestäjiä nyt sattuu paikalle tulemaan eikä ulko määrätysti, jakaumat olisivat tasaisempia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Rogue kirjoitti 10.12.2011 kello 12:36

    Toi data yhdistettynä todisteisiin tapahtuneesta vilpistä heittää melko synkän varjon noiden vaalien ylle. Toki on mahollista, et outo data sattuis selittymään Venäjän alueelliseen jakautumiseen ja äänestyspaikkojen kokoihin ja eroihin liittyvillä teknisillä yksityiskohdilla, mut en pitäis kauheen todennäkösenä annetuilla tiedoilla.

    Tää on ihan mielenkiintonen havainto blogin kommenttiosastolta, sikäli kun pitää paikkansa:

    “Suurimmat ongelmat ovat autoritaarisesti hallituilla alueilla etelässä ja osin muuallakin, pienillä maaseutupaikkakunnilla ja myös Moskovassa jossa tulokset alueelta toiselle poikkevat todella paljon: siellä missä ei ollut raportoitu väärinkäytöksiä, YV sai keskimäärin vain 23% äänistä (koko kaupungin virallinen luku 46%), samoin siellä missä oli sähköinen äänestyskone YV ei saanut (Moskovassa) missään yli 31% äänistä”

    Eli jos olis selkee korrelaatio vilpistä kiinnijääneiden äänestyspaikkojen ja YV:n suuren ääniosuuden välillä, sattuma olis taas entistä epätodennäkösempi selitys. Sama logiikka äänestyskonehavainnon osalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Country boy kirjoitti 10.12.2011 kello 13:29

    Vähän kummallisia lukuja, mutta kyllä painoa pitäisi antaa myös mielipidekyselyille ! Aleksanteri Insituutin Markku Kivinen kyllä sanoi, että vaalin tulokset vastasivat melko hyvin ennakkokyselyjä (myös puolueettomien tahojen, esim Carnegie Center), eikä hän uskonut 20% vilppiin. Carnegie muuten ennusti ennen vaaleja Putinin puolueelle jopa yli 50% äänistä.
    Venäjän opposition ongelma on sen hajanaisuus ja ristiriitaisuus. Suurin oppositio puolue on entiset kommunistit ja tuskin kukaan lännessä haluaa heitä valtaan. Myöskään Limonenkon kansallisvbolsevistinen puolue vaikuttaa ilmeisesti jopa rasistiselta. Länsimielisen Jablokon ongelma on sen melko pieni kannatus ja samaistuminen 1990-luvun oligarkkeihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. anonyymi kirjoitti 10.12.2011 kello 13:53

    Oliko tämä nyt joku yllätys kenellekään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. LNu kirjoitti 10.12.2011 kello 14:04

    Osmo: “Niinpä johtopäätösten tekeminen vaatisi tarkempaa tutkimusta siitä, missä nuo hyvin korkeiden äänestysaktiivisuuksien alueet sijaitsevat.”

    Tuo blogi on referaatti venäläislähteistä, joihin on viitteet lopussa. Ainakin tuolla blogin kommenteissa mainittiin, että Venäjän vasallivaltiot mm. Tsetsenia, oli kovin innokas Yhtenäisen Venäjän kannattaja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Ilpo Iso-Peura kirjoitti 10.12.2011 kello 14:09

    Venäjällä on varmaa vain epävarmuus.

    (Kun Venäjällä alkaa raaka-aineet loppua, joilla Venäjä elää, niin mitä sitten?)

    “Jos rakastat rauhaa , valmistaudu sotaan.”

    Eiköhän tämä taas ole yksi hyvä esimerkki, miksi meidän kannattaa pitää NATO-optio ja jopa miettiä NATO:oon liittymistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Jaakk0 kirjoitti 10.12.2011 kello 14:26

    Tuo viimeisten lukujen nollien ja vitosten yliedustus on ainakin lääketiellisissä mittauksissa hyvin yleistä. Esimerkiksi “End-digit preference in blood pressure recordings of patients with ischaemic heart disease in primary care” tutkimuksessa havaittiin, että verenpainemittauksista 60 % päättyi nollaan (pitäisi olla 10 %), joten vaalivilppi ei ole ainoa mahdollinen selitys ilmiölle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.12.2011 kello 14:34

    Jaakk0,
    Noita ei voi verrata. Mittaria luetaan mityen luetaan, mutta äänestysprosentti seuraa jakolaskuna tarkoista luvuista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Markku af Heurlin kirjoitti 10.12.2011 kello 16:09

    Kyllä vaalit olivat rehelliset – sikäläisten kriteerien mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Pekka Pessi kirjoitti 10.12.2011 kello 18:20

    Markku af Heurlin:
    Kyllä vaalit olivat rehelliset – sikäläisten kriteerien mukaan.

    Meinaat että ostetut vaalivirkailijat lisäsivät rehellisesti sovitun määrän ääniä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Country boy kirjoitti 10.12.2011 kello 19:15

    Kyllä yksi selitys saattaisi olla sekin, että osa luvuista on pyöristettyjä ja osa ei.

    Venäjän tilanteesta saa parempaa tietoa vaikkapa Carnegie Centerin sivuilta. Tiedotusvälineillä on taipumus liiotella ja yksinkertaistaa asioita.

    http://carnegie.ru/publications/?fa=46128

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. anonyymi kirjoitti 10.12.2011 kello 19:38

    Markku af Heurlin:
    Kyllä vaalit olivat rehelliset – sikäläisten kriteerien mukaan.

    Venäjällä vaalit olivat sikäläisten kriteerien mukaan rehelliset Neuvostoliitonkin aikoina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Risto kirjoitti 10.12.2011 kello 20:57

    Soininvaara:

    Aiemmissa vaaleissa sen sijaan on fuskattu aivan selvästi, koska äänestysaktiivisuusjakauma on ”piikikäs” niin, että viidellä jaolliset äänestysprosentit ovat selvästi yliedustettuja.

    Ovathan ne piikit siinä uusimmassakin graafissa. Vähän maltillisempina, ja sitten niiden näkyvyyttä peittää tuo “äänestysaktiivisuus 100%” -piikki, johon kaikki muu graafisesti skaalautuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. VHemmila kirjoitti 10.12.2011 kello 22:47

    Osmo, pitäisikö Suomen/EU:n ulkopoliittisen johdon mielestäsi reagoida tähän Venäjän vaalivilppiin? Jos, niin miten? Jos ei, niin miksi ei?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Janne Sinkkonen kirjoitti 10.12.2011 kello 23:35

    Raakadatan saa muuten osoitteesta http://peregrins.com/elect/results.csv.gz, joten siitä vain tutkimaan tuloksia tarkemmin. Raakadatassa on mukana region, subregion ja lukumääriä jotka näyttävät eri puolueiden kannatuksilta. Yksi mahdollisuus olisi sovittaa tuohon hierarkinen binomiaalimalli, esim. R:ssä tyyliin

    library(lme4)
    m = glmer(cbind(novotes, votes) ~ (1|region) + (1|subregion), family=binomial)

    … ja katsoa regionien ja subregionien varianssiparametreja tarkasti, ja alueittaisia satunnaisefektien histogrammeja (jotka siis ovat estimoituja äänestysaktiivisuuksia logit-skaalalla). Näin siksi että pienet äänestyspaikat kohisevat enemmän, joten vähän hölmöä on katsoa äänestysprosentteja suoraan datasta normalisoimalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Janne Sinkkonen kirjoitti 11.12.2011 kello 0:23

    Mainittakoon vielä, että jos tehdään seuraavat oletukset: (1) äänestyspaikkojen koko on riittävän vinosti jakautunut, niinkuin se luultavasti on, eli pieniä paikkoja on paljon ja muutamia isompia joukossa, (2) latentti äänestystodennäköisyys vaihtelee sopivasti äänestyspaikoittain, (3) ihmiset sitten äänestävät tai eivät toisistaan riippumattomasti, ja (4) mitataan äänestysprosentit naiivisti jakamalla annettujen äänien määrä potentiaalisten äänestäjien määrällä, … niin kyllä sinne sataan prosenttiin saa piikin syntymään ja viereen “normaalijakauman”.

    Ihan samannäköistä en saanut kuin mitä blogissa on, mutta parametreja on paljon viritettäväksi. Ja jos bonuksena oletetaan vielä että pienissä paikoissa äänestetään aktiivisemmin, saadaan ehkä jotain samantapaista kuin mitä havaittu jakauma on.

    Eli näin (R:ssä):

    n =90000
    sizes = as.integer(10+1e6*rgamma(n, 1, rate=10000))
    hist(sizes, n=1000)
    hist(rbinom(n, sizes, rbeta(n, 80, 10))/sizes, n=100)

    Tämä ei nyt todellakaan todista Venäjän vaaleja puolueettomiksi, eikä ole tarkoituskaan. Mutta minusta tämä osoittaa että blogissa raportoitujen jakaumien piikkiä 100%:ssa tuijottamalla ei voi tehdä kovin varmoja johtopäätöksiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.12.2011 kello 10:07

    Janne Sinkkonen
    Kaikissa maissa on pieniä äänestysalueita. Miksi tuo ilmiö pätee vain Venäjällä? Miten äänestäjät osaavat suunnitella Venäjällä aktiivisuutensa niin, että noiden viidellä jaollisten äänestysprosenttien todennäköisyys kasvaa noinkin paljon?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Markku af Heurlin kirjoitti 11.12.2011 kello 2:38

    Pekka Pessi: Meinaat että ostetut vaalivirkailijat lisäsivät rehellisesti sovitun määrän ääniä?

    “Sikäläisten kriteerien mukaan” – Se oli kirjallinen lainaus Väinö Nuortevan tekosesta “Vot, Iivana” (1942). Oletin lukijoiden tuntevan ko, kirjan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Tuomas kirjoitti 11.12.2011 kello 2:53

    Aleksanteri-instituutti on laitos, joka on erikoistunut nimenomaan Venäjään. Laittaisin tässä huomattavasti enemmän painoarvoa sille, kuin esim. Iltalehden pääkirjoitukselle.

    Vilppiä tapahtuu varmasti jonkin verran kaikissa vaaleissa. Vihreillä Hautala pyrkii tekemään siitä venäläistrendin. (Miksiköhän Hautalan kannanotossa jokainen kommentti Venäjän hallinnosta on negatiivinen?) Yksi tapa huijata on vaalirahoituksen kautta. Suomessa tutuksi tullut. Pienet yhteisöt voivat huijata, jos mahdollista, oman edustajansa läpi jopa ääniä lisäämällä tai poistamalla. Suuressa maassa tämä on vaikeampaa, jos vaalitekniikka on sama. Yksi mikä pitäisi kieltää, on avustusten saaminen ulkomailta. Esim. Jablokonin kassaan tulee USA:sta avustusta ja valtaan päästyään yrittäisivät taatusti myydä kansallista omaisuutta rahoittajilleen. Vaalien pitäisi aina olla kansalliset rahoitusta myöten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Syltty kirjoitti 11.12.2011 kello 10:41

    Minusta on täysin irrelevanttia kiistellä siitä, onko äänestystulos väärennetty vai ei ja jos on, paljonko.

    Venäjällä vallanpitäjien ei edes tarvitse väärentää äänestystulosta kun vaalien tulos on jo etukäteen järjestetty pamputtamalla oppositio sekä kieltämällä kaikki varteenotettavat ehdokkaat.

    Vaalit ovat siis jo lähtökohdiltaan 100%-sti vilpilliset, joten kusetus itse äänestyksessä tai ääntenlaskennassa on vain piste iin päälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Janne Sinkkonen kirjoitti 11.12.2011 kello 11:00

    Osmo, en pidä mahdottomana että Venäjällä äänestysalueiden kokojakauma olisi erilainen kuin länsimaissa.

    Mutta viidellä jaolliset, jos eivät ole datan tasalukuihin pyöristämisestä aiheutuneita virheitä, ovat selvä osoitus vaalivilpistä.

    En yritä todistaa Venäjän vaaleja puolueettomiksi. Kai se on selvää etteivät ne sitä olleet. Sensijaan minua ärsytti tietty mutkien oikominen data-analyysissä. Ei pienten lukumäärien analysointi ihan niin suoraviivaista ole kuin blogissa on annettu ymmärtää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Anton Nikolenko kirjoitti 11.12.2011 kello 11:32

    Kirjoitin yleisön toiveesta myös englanninkielisen ja hieman laajemman version tekstistä: Siihen on lisätty kaksi uutta kuvaajaa viime sunnuntain vaaleista, jotka esittävät Yhtenäisen Venäjän kannatusjakaumaa kahdessa eri kaupungissa. Kuvat puhuvat kyllä puolestaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Timo kirjoitti 11.12.2011 kello 11:53

    Sinkkonen: “Mainittakoon vielä, että jos tehdään seuraavat oletukset: (1) äänestyspaikkojen koko on riittävän vinosti jakautunut, niinkuin se luultavasti on, eli pieniä paikkoja on paljon ja muutamia isompia joukossa, (2) latentti äänestystodennäköisyys vaihtelee sopivasti äänestyspaikoittain, (3) ihmiset sitten äänestävät tai eivät toisistaan riippumattomasti, ja (4) mitataan äänestysprosentit naiivisti jakamalla annettujen äänien määrä potentiaalisten äänestäjien määrällä, … niin kyllä sinne sataan prosenttiin saa piikin syntymään ja viereen “normaalijakauman”.”

    Jos tuo pitäisi paikkansa, pitäisi näkyä samanlainen piikki 0%:ssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Artturi B kirjoitti 11.12.2011 kello 14:05

    Jotenkin vähän koomista, että yritetään hulluna keksiä jotain selitystä näille tilastoille mikä ei liittys vilppiin. Joo toki se on mahdollista, että Venäjä on vaan kummallinen tai siellä on käyny ihan uskomaton tuuri viimesissä vaaleissa.

    Eiks kuitenkin tärkeintä oo se, mikä on ylivoimaisesti todennäköisin selitys, eli että siellä on lisätty äänestyslippuja uurniin? Mitä väliä, että sen todennäköisyys on 99%, eikä 100%?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Country boy kirjoitti 11.12.2011 kello 14:47

    Tietääkö kukaan onko Venäjällä vaaleja valvomassa vaaleissa mukana olevien puolueiden edustajat. Jos näin on niin se vilppiä riskiä olennaisesti.

    Muuten Suomen äänestysliputhan on erittäin helposti väärennettäviä ! Ei vesileimaa, merkintä tehdään pospyyhittävällä lyijykynällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. antti kirjoitti 11.12.2011 kello 16:37

    Pieniä äänestysalueita voisi olla esim varuskunnat ja sairaalat, joissa “vaali-avustajien” avustus on tehokkaimmillaan. Muitakin pointteja blogissa oli, mutta Osmo ei niihin puuttunut (“Venäjältä puuttuu vapaa tiedonvälitys, oppositiopuolueita ei päästetä osallistumaan vaaleihin ja valtapuolueen kannatuksesta 5-15 prosenttiyksikköä on saatu vaaliväärennöksillä.”). Yhtä lailla nuo muut kohdat tekivät vaaleista epärehelliset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Janne Sinkkonen kirjoitti 11.12.2011 kello 16:59

    Timo, miksi pitäisi näkyä nollassa piikki? Ei minulla simulaatioissa näkynyt, paitsi jos äänestysaktiivisuuden varianssin laittoi tosi suureksi tai keskiarvon selkeästi alle 50%:ksi.

    Artturi B, onko tässä tarkoitus löytää datasta evidenssiä vai projisoida dataan omia ennakkoluuloja? Jos evidenssiä vilpistä haetaan, muut hypoteesit tulosten syntymekanismeista pitää poissulkea. Jälkimmäisessä tapauksessa taas voidaan “tehdä jotain” ja olla itseen tyytyväisiä.

    Tässähän on tuotu esille monenlaisia muitakin omituisia piirteitä tuloksissa kuin 100% piikki. Keskityin itse vain 100% piikkiin, koska ajatus siitä että pienistä frekvensseistä laskettujen prosenttiosuuksien pitäisi olla normaalijakautuneita, tai että 100% ei voisi olla piikkiä, ei yksinkertaisesti pidä paikkansa.

    Ja vielä kerran: En väitä Venäjän vaaleja puolueettomiksi. Minusta on tärkeää osoittaa vaalivilppi tapahtuneeksi, jos (kun?) sellaista on tapahtunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Ilpo Reppuli kirjoitti 11.12.2011 kello 23:17

    tsetsheniassa jotakuinkin 99% äänesti yhteistä venäjää, heh heh

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Anton Nikolenko kirjoitti 12.12.2011 kello 2:34

    Hiukan parodoksaalisti tuo 100% piikki ei ole todiste vaalivilpistä. Se kuvaa laivastoa, pohjoisessa kiertäviä äänestyshelikoptereita ja sairaaloita, joissa äänestämisen vaihtoehtoiskustannus on käytännössä nolla. Bulgarian vaaleissa oli havaittavissa samanlainen piikki.

    Mitä taas tulee “mutkien oikomiseen data-analyysissä” blogissani, niin tarkoitus ei ollutkaan luoda täydellistä tilastotieteellistä selostusta taphtuneesta, vaan referoida lyhyesti ja kansantajuisesti venäläisten bloggareiden tutkimuksia aiheesta. Toivoisinkin kovasti, että joku suomalaisista laatujulkaisuista kuten HS:n kuukausiliite tai Suomen Kuvalehti “tarttuisi syöttiin” ja käyttäisi hiukan resursseja jutun tekemiseen. Kaikki alkuperäisdata on helposti saatavissa netistä ja uutisaihe ei varmasti ole menossa pimentoon lähestyvien presidenttivaalien takia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. antti kirjoitti 12.12.2011 kello 9:07

    Anton Nikolenko: Toivoisinkin kovasti, että joku suomalaisista laatujulkaisuista kuten HS:n kuukausiliite tai Suomen Kuvalehti “tarttuisi syöttiin” ja käyttäisi hiukan resursseja jutun tekemiseen

    Toivotaan parasta mutta ei kannata pidätellä hengitystä. Esim Climategate 1 ja Climategate 2 ovat osoittaneet että luetun ymmärtäminen ja tilastotiede eivät ole suomalaisen lehdistön vahvoja osaamisalueita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Janne Sinkkonen kirjoitti 12.12.2011 kello 10:28

    Anton, on hienoa että toit asian esille. Blogiasi on jaettu laajasti ainakin Facebookissa, joten lukijoita on jo nyt huomattava määrä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Artturi B kirjoitti 12.12.2011 kello 17:16

    Janne Sinkkonen:

    Artturi B, onko tässä tarkoitus löytää datasta evidenssiä vai projisoida dataan omia ennakkoluuloja?

    Tietysti löytää datasta evidenssiä.

    Jos evidenssiä vilpistä haetaan, muut hypoteesit tulosten syntymekanismeista pitää poissulkea.

    Ei tietenkään pidä. Voi ihan hyvin olla, että datan selittää monta juttua ja sit pitää vaan arvioida, että miten todennäköistä mikäkin on. (Tietysti on hienoa, jos joitakin selityksiä pystytään kokonaan sulkemaan pois.) Esim. tilastoista ei ikinä voi ikinä sulkea pois sattuman mahdollisuutta. Joo oddsit voi olla triljoona yhteen, mut silti.

    Ei mulla oo mitään sitä vastaan, että mietitään kaikkia mahdollisuuksia mitkä vois selittää ton datan, mutta mahdollisia selityksiä kannattaa aina arvioida niiden todennäköisyyden pohjalta.

    Esim. nyt tässä. Kumpi on todennäköisempää:

    1. Venäjä nyt vaan on erilainen silleen, että siellä niissä paikoissa missä on suuri äänestysaktiivisuus on hurja kannatus valtapuolueelle JA että Venäjä on silleen erilainen, että siellä on hulluna paikkoja, jossa suunnilleen kaikki äänestää, mutta vähän paikkoja, joissa melkein kaikki äänestää

    VAI

    2. Venäjä on erilainen silleen, että siellä sujautetaan ääniä vaaliuurnaan.

    Mun rahat on toistaseks kakkosen takana, mutta tottakai tää päivittyy koko ajan, ku saa lisää infoo. Esim. tuo pointti varuskunnista ja äänestämisen rajakustannuksesta oli sellanen.

    Toki se on arvokasta, että tutkitaan ja selvitetään, että mitkä näiden suhteelliset todennäköisyydet on. Mulle tuli vaan fiilis, että aika moni on täällä silleen, että joo voi tän datan selittää muullakin ku vaalivilpillä, joten ei pitäs väittää, että Venäjällä olis tapahtunu vaalivilppiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Antti L. kirjoitti 12.12.2011 kello 18:59

    En ole tilastotieteilijä, mutta minusta vahvin evidenssi huijauksesta on se, että ainoastaan Yhtenäisen Venäjän kannatus riippuu kuvan perusteella vahvasti äänestysaktiivisuudesta, mutta oppositiopuolueiden ei. Jos vaaleja manipulaisiitin lisäämällä YV:lle kirjoitettuja vaalilippuja uurniin, näyttäisi kuvaaja juuri tällaiselta. Mikä muu voisi selittää sen, että riippuvuus on juuri tuollainen? Miksi ihmeessä muiden puolueiden kannatusprosentti (suhteessa äänestäjien kokonaismäärään) ei lisääntyisi äänestysaktiivisuuden myötä? Tai toisin päin: Miksi muiden puolueiden ääniosuus *annetuista äänistä* supistuu varsin systemaattisesti äänestysprosentin kasvaessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. tcrown kirjoitti 12.12.2011 kello 19:55

    Artturi, lainaan tähän tieteenfilosofi Popperia:

    If we are uncritical we shall always find what we want: we shall look for, and find, confirmations, and we shall look away from, and not see, whatever might be dangerous to our pet theories. In this way it is only too easy to obtain what appears to be overwhelming evidence in favor of a theory which, if approached critically, would have been refuted.

    Tieteellisen maailmankatsomuksen ytimessä on yritys löytää syitä miksi vallitseva hypoteesi olisi väärä. Tässä tapauksessa tosin myönnän, että noiden muiden vaihtoehtojen tarkastelu on lähinnä muodollisuus, lopputulos lienee selvä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Tiedemies kirjoitti 12.12.2011 kello 20:58

    Artturi B: Jotenkin vähän koomista, että yritetään hulluna keksiä jotain selitystä näille tilastoille mikä ei liittys vilppiin. Joo toki se on mahdollista, että Venäjä on vaan kummallinen tai siellä on käyny ihan uskomaton tuuri viimesissä vaaleissa.

    Tässä näkyy ehkä räikeimmin se, mikä ero on useimpien ihmisten mielipiteillä ja sillä, että pyritään kaivamaan oikeasti uskottavimmat selitykset asioille.

    Useimmat ihmiset muodostavat mielipiteensä uudesta datasta ja ilmiöstä nimittäin niin, että jo muodostetut käsitykset eivät vaarantuisi. Kun joku esittää evidenssiä, joka voidaan tulkita merkiksi Venäjän vaalien epärehellisyydestä, se tulkitaan niin, koska uskotaan Venäjän vaalien epärehellisyyteen jo a priori. Itsekin uskon vaalien epärehellisyyteen, ja uskoin siihen jo ennen kuin näin tuon datan.

    Silti on mielekästä, ja informoidun mielipiteen ylläpitämisen kannalta jopa välttämätöntä, että uudelle todistusaineistolle pyrkii ensin löytämään mitä tahansa muita selityksiä kuin sen, jota jo valmiiksi tekee mieli kannattaa. Jos datalle löytyy jokin uskottava selitys, sen ei voi katsoa vahvistaneen omaa käsitystä. Silti se useimmilla ihmisillä niin tekee.

    Tämän ilmiön räikein ilmentymä on se, miten epäsymmetrisesti ihmiset suhtautuvat runsaslumiseen tai kylmään talveen verrattuna lämpimään tai vähälumiseen talveen. Kumpikaan ei tietenkään yksinään ole oikein minkään arvoinen, kun mietitään jotain ilmastokysymyksiin liittyvää todistusaineistoa, mutta poliittisesta katsontakannasta riippuen, juuri sen hetkinen sääilmiö on ihan justiinsa juuri se todiste, joka lopullisesti osoittaa että se toinen on väärässä.

    Tämä ei silti tarkoita, etteivätkö esimerkiksi Venäjän vaalit olisi olleet epärehelliset. Erityisesti se, miten jakauma on selvästi kaksihuippuinen, on erittäin epäilyttävää. Mutta kuten yllä on esitetty, sille voi hyvin olla jokin muukin selitys. Ja voi hyvin olla, että vaikka olisikin, vaalivilppiä on silti esiintynyt massiivisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.12.2011 kello 0:33

    Tiedemies
    Keksi vielä selitys sille viidellä jaollisuuteen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Tavallinen Teknikko kirjoitti 12.12.2011 kello 22:44

    No onko Suomessa järjestettevät eduskuntavaalit koskaan olleet kansan käsityksen mukaiset, kun kansan omilla verorahoilla telkkariin raahataan niitä, joita kansalaisten tulisi äänestää. Että televisiolupamaksuillako kansa aikoinaan sai sellaiset edustajat eduskuntaan, että nyt vanhimmat telkkarisukupolvet pissivät hunajaa vanhainkodeissaan – eläkkeillään miinusmerkkisesti perikunnilleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Liian vanha kirjoitti 13.12.2011 kello 4:31

    “Hiukan parodoksaalisti tuo 100% piikki ei ole todiste vaalivilpistä. Se kuvaa laivastoa, pohjoisessa kiertäviä äänestyshelikoptereita ja sairaaloita, joissa äänestämisen vaihtoehtoiskustannus on käytännössä nolla. Bulgarian vaaleissa oli havaittavissa samanlainen piikki.”

    Samanlaisia ilmiöitä on Suomessakin.Esim kun Rovaniemi ja maalaiskunta yhdistyivät niin veikkaus oli, että Kepu menettää valtansa.
    Mutta Kepupa organisoi äänestysautot, jotka kiersivät kaikki syrjäkylät ja kepulaisiksi tiedetyiltä mummoilta ääni haettiin pirtistä saakka.
    Niinpä Kepu on edelleen suurin puolue

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Janne Sinkkonen kirjoitti 13.12.2011 kello 9:01

    Sanoisin melkein saman kuin Tiedemies vähän eri tavalla. Ihan teknisestikin, hypoteesien todennäköisyyksiä ei voi laskea likelihoodista (data+malli), vaan tarvitaan priori. Priori tarkoittaa etenkin poliittisessa kontekstissa helposti päättelijän omia ennakkoluuloja. Niinpä edes tieteellisessä julkaisuissa ei lasketa hypoteesien todennäköisyyksiä, vaan käytetään edelleen frekventistisiä testejä nollahypoteeseineen. (Sopivien symmetrioiden vallitessa on olemassa ns. epäinformatiivisia prioreja, mutta ne ovat oma tarinansa eivätkä tähän kuulu.)

    Em. päälle kun laitetaan vielä Tiedemiehen mainitsema confirmation bias niin hyvin menee. Eli saadaan aikaan tyypillistä valistunutta poliittista keskustelua. 🙂

    YV:n ja äänestysaktiivisuuden korrelaatiota muuten joku vertasi vastaavaan suomalaiseen korrelaatioon Anttonin blogin kommenteissa.

    Varmasti syntyy helposti tunne että osa yrittää vähätellä evidenssiä, ja että osa liioittelee sitä kevein perustein. Näin varmasti tapahtuukin, ja lisäksi jotkut esittävät teknisiä kommentteja ihan kommentoinnin ilosta tai siksi koska identifioituvat jotenkin teknisen oikeellisuuden tai muodollisesti oikean päättelyn kanssa, jolloin heppoisin johtopäätöksin tehdyt johtopäätökset ärsyttävät.

    Tuli vielä tämä mieleen: http://andrewgelman.com/2011/12/rational-turbulence/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Jaakko Särelä kirjoitti 13.12.2011 kello 9:41

    Osmo Soininvaara:
    Tiedemies
    Keksi vielä selitys sille viidellä jaollisuuteen

    Minulle tuli mieleen seuraava: äänestyspaikat laskevat itse äänestysaktiivisuuden ja jotenkin on tullut tavaksi, että osa paikoista pyöristää äänestysaktiivisuuden (kun eihän sillä tarkalla prosentilla niin väliä ole).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Timo kirjoitti 13.12.2011 kello 13:11

    Jaakko Särelä: Minulle tuli mieleen seuraava: äänestyspaikat laskevat itse äänestysaktiivisuuden ja jotenkin on tullut tavaksi, että osa paikoista pyöristää äänestysaktiivisuuden (kun eihän sillä tarkalla prosentilla niin väliä ole).

    Miksi sitten äänestysaktiivisuusalueella 20-50% ei ole vastaavanlaisia huippuja? Vai onko niin, että pyöristelyä harjoitetaan vain niissä äänienlaskupaikoissa, joissa on myös korkea äänestysaktiivisuus?

    Täällä on kovasti spekuloitu erilaisilla teorioilla, joilla kummalisuuksia voidaan selittää. Mutta eikö olennaisempaa ole se, että äänestyskäyrissä ei ole mitään, mikä puhuisi vaalivilppiä vastaan?

    Korrelaatio äänestysaktiivisuuden ja Yhtenäisen Venäjän kannatuksen kanssa kertoo väärennetyistä vaalilipuista. Kummallinen äänestysaktiivisuusjakauma puoltaa tätä teoriaa. Mikä datassa EI puolla vaalivilppiä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Tiedemies kirjoitti 13.12.2011 kello 14:02

    Viidellä jaollisuuden piikit voivat hyvinkin tulla siitä, että lukuja on pyöristelty ns. omin luvin. Piikki sadan prosentin kohdalla taas yllä on selitetty muutoin.

    Minusta epäilyttävin noista kaikista on kyllä se, että kaikki tilastollisesti “ylimääräinen” äänestysaktiivisuus on mennyt niin totaalisesti valtapuolueen laariin. Tämä kielii siinä mielessä eniten väärennöksestä, että miten ikinä väärennös hoidetaankin, niin tämä on kaikkein vaikemmin piilotettava markkeri.

    Bayesin kaava sanoo, että jos P(M) on ennakkoasenne, niin uusi uskomus P(M|E) saadaan kertomalla tämä suhteella P(E|M)/P(E). Tässä tapauksessa P(E|M) on kokolailla yksi. Kysymys kuuluukin, millä todennäköisyydellä evidenssi saadaan noin yleensä. Jos pitää etukäteen kokolailla varmana, että M on tosi, niin tällä evidenssillä on kovin vähän arvoa.

    Minusta evidenssi kannattaa arvioida pikemminkin siinä valossa, että jos P(M) olisi itsessään pieni, niin Bayes antaisi tässä kyllä aika merkittävän lisäyksen. Mutta jos se on suuri, niin evidenssin merkitys pienenee. Tämä on yksi asia, jota ei oikein aina hahmoteta, kun todennäköisyydet ovat hyvin suuria (tai pieniä), niin evidenssin pitää olla yleensä todella vahvaa.

    Kun tämäntyyppisistä asioista keskustellaan, niin se on hyvä pitää mielessä. Ei kyse ole hyssyttelystä tai vähättelystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Janne Sinkkonen kirjoitti 13.12.2011 kello 18:21

    Myös todennäköisyyksiin liittyvät “utiliteetit” kannattaa pitää mielessä. Ei vaalivilppiä on länsimaisittain “biz as usual”, vaalivilppi on länsimaisittain vakava asia. Siksi myös todisteiden pitää olla vahvat.

    Timolle: Millaiset ominaisuudet noin ylipäätään datassa puhuisivat vaalivilppiä vastaan? Mitkä ominaisuudet Suomen vaalidatoissa puhuvat vaalivilppiä vastaan?

    Minusta todistustaakka on tässä aika selkeästi niillä jotka sanovat vaalivilppiä esiintyneen. Käännä asetelma ajatuskokeena toisin päin, eli oleta että Venäjällä on vaalivilppiä ja sitten vaadi toisia todistamaan ettei sitä ollut. Eihän taitavaa vaalivilppiä voi edes datasta erottaa rehellisistä vaaleista, eli jo periaatteellisesti tuo asetelma on mahdoton.

    En oikein osaa formaalisti hahmottaa mistä tässä on kyse, mutta siis sama ilmiö on tieteessä. On vallitsevia hypoteeseja joita yritetään kumota evidenssillä.

    Tiedemies, tuo P(E|M) on mitä sanon likelihoodiksi ja multiplikatiivisesti se antaa aina tasan saman lisäyksen (jos otat kaavastasi logaritmit). Tavallaan juuri tästä syystä sitä käytetään klassisessa hypoteesintestauksessa.

    Mutta tämä vaalidatan validius ei ratkea mitenkään helposti jos ollenkaan formaalissa mielessä, eli ei ole olemassa tietenkään mitään “huijaustestiä”. Dataa vain pitää pyöritellä ja miettiä voiko sen jollain muulla mekanismilla selittää. Ja jos ei voi, se on tavallaan evidenssiä vilpin puolesta. Toki tässä voi käyttää testejä mutta “biz as usual” on tässä yhteydessä lähes mahdoton formalisoida.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Timo kirjoitti 13.12.2011 kello 21:50

    Janne Sinkkoselle: Periaatteellisesti asetelma ei suinkaan ole mahdoton. Jos vilppi on tehty taitavasti, se on tietenkin erittäin vaikea/mahdoton huomata. Kömpelön vilpin tunnistaa helpommin.

    Vaalidatassa vilpin huomaa yllättävistä poikkeamista ja kummallisista korrelaatioista. Kun väitteen tueksi on vielä olemassa suoraa videokuvaa vilpin toteutuksesta, tapaus on aika selvää kauraa.

    Alla olevassa linkissä on tietoa Venäjän aikaisemmista vaaleista. Dataa on tutkittu mm. puolueiden aluekohtiasten kokonaisäänimäärien (%) desimaalien mukaan. Kiintoisasti toisessa desimaalissa numerot 0 ja 5 ovat yliedustettuja. Ja tämä yliedustus on pahentunut vaalista toiseen.

    http://www-personal.umich.edu/~wmebane/apsa09.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Artturi B kirjoitti 14.12.2011 kello 11:53

    tcrown:

    Tieteellisen maailmankatsomuksen ytimessä on yritys löytää syitä miksi vallitseva hypoteesi olisi väärä. Tässä tapauksessa tosin myönnän, että noiden muiden vaihtoehtojen tarkastelu on lähinnä muodollisuus, lopputulos lienee selvä.

    Joo toki näin. Mä ilmeisesti muotoilin ton mun alkuperäisen kommentin huonosti. Mun tarkoitus ei ollu dissata näitä vaihtoehtoisia selityksiä, vaan sitä, että mun mielestä niitä esitettiin tyyliin, et ei vois sanoo onko tapahtunu vilppiä vai ei, ku nää muutkin selitykset sopii dataan.

    Jos monta selitysta sopii dataan, niin sit pitää arvioida niiden selitysten todennäköisyyttä, eikä ruveta sanoon, et ei oo todistetta vilpistä.

    Tiedemies:

    Tässä näkyy ehkä räikeimmin se, mikä ero on useimpien ihmisten mielipiteillä ja sillä, että pyritään kaivamaan oikeasti uskottavimmat selitykset asioille.

    yhyyy…

    Mutta kuten yllä on esitetty, sille voi hyvin olla jokin muukin selitys.

    Yllä on mun käsityksen mukaan esitetty, että sillä voi olla jokin muu selitys. Mun käsityksen mukaan yllä ei oo esitetty, että sille voi hyvin olla jokin muukin selitys.

    Janne Sinkkonen:

    Minusta todistustaakka on tässä aika selkeästi niillä jotka sanovat vaalivilppiä esiintyneen.

    Tuskin. Eiköhän se todistustaakka oo aina sillä jonka väite on epätodennäköisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Jukka P kirjoitti 14.12.2011 kello 12:10

    Tasalukuihin päättyviä tuloksia ei voi todistaa sillä että äänestyslippuja lisättäisiin vaaliuuriniin. Ne vaikuttavat toki korrelaatioon mutta eivät johtaisi tasalukuihin ellei niihin pyrittäisi ulkoa annetun ohjeen mukaisesti: yrittäkää saada Yhtenäiselle Venäjälle noin 75% äänistä (tämä voi vaihdella alueittain). 100% äänestysprosentti on ongelmallinen myös siitä syystä että silloin joko äskettäin kuolleet on poistettava vaaliluettelosta tai hekin äänestävät. Yhdellä alueella äänestysprosentti voi olla 100% (Suomessakin oli joskus 1980-luvulla Mäntsälässä), mutta laajemmalla alueella ei, sillä vaaliluettelo laaditaan vähintään paria viikkoa, ehkä kuukautta, ennen vaaleja, ehtii osa äänestäjistä kuolla. No, heivät voidaan tietysti poistaa luettelosta jos tieto tästä saadaan, mutta entä ne jotka kuolevat vasta vaalipäivän aikana mutta eivät ehtineet äänestää?
    Sitä vastoin 99% äänimäärä YV:lle Tshetsheniassa voi olla ihan todellinen ilman manipulointia, sillä toisin äänestäminen (tai jopa äänestämättä jättäminen) voisi olla hengenvaarallista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Jukka P kirjoitti 14.12.2011 kello 13:11

    Vielä etnisten tasavaltojen tuloksista: Yhtenäisen Venäjän ehdokaslistan kärkipäässä on todella paljon ei-venäläisiä nimiä, ensimmäisen kymmenen joukossa heti Medvedevin jälkeen ainakin 6 ei-venäläsistä (googlasin), ja jatkossakin varsin paljon. Ei siis ole ihme, jos jossain Tatarstanissa tai Tuvassa puolue saa paljon ääniä, kun sieltä ovat omat ehdokkaat mukana. Se ottako esim. Adygein tasavallan pääministeri (listan 2.) tai Tuvan presidentti paikkansa duumassa on toinen juttu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Matti Laitinen kirjoitti 14.12.2011 kello 13:14

    Tilastotieteellinen ajattelu näyttää kulkevan ihan omia ratojaan. Jos vähän fuskataan niin sillä ei ole merkitystä kokonaisuuden kannalta, jos paljon niin on.
    Silläkö ei siis olekaan merkitystä, että vaalivilppiä oli joka puolella, jos sillä ei ole kokonaisuuden kannalta merkitystä?
    Palvelija Kaptah sai lääkäri Sinuhelta töitä, kun sanoi että varastan herraltani vain vähän…..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Kimmo Heinonen kirjoitti 15.12.2011 kello 0:29

    “Entisenä tilastotieteilijänä minulle tuli välittömästi mieleen…” (Osmo)rinnakkaisten toisistaan riippumattomien tapahtumien yhtäaikaisen toteutumisen todennäköisyys. Myös tilastotiede pystyy yhdistämään kuvan, kertomuksen ja ilmiön matemaattisen todennäköisyyden numeroina! Niille pitää vain luoda lähes yhteismitalliset kertoimet, arvioida riippuvuussuhteet, arvioida todennäköisyyttä teorialle ja tehdä lopullinen analyysi.

    Venäjän vaaleista jo tämä nikolain tekemä analyysi riittää kertomaan tilastollisen totuuden. Jos vielä yhdistää kuvat vaalipaikoilta sekä kertomukset kansainvälisiltä tarkkailijoilta, eikä siltikään vielä tajua! En ihmettele titteliä “Entinen tilastotieteilijä”,koska olet “Nykyinen poliitikko”

    Tiedän, että pienen Suomen ei ole viisasta heittää bensaa tuleen. Mutta onko oikeasti viisasta myöskään heittää öljyä laineille,kun kansa itse herää…

    Erikoistutkija

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Jukka P kirjoitti 15.12.2011 kello 11:37

    Vielä yksi mahdollisuus tarkastella tulosten peukalointia nimenomaan parlementtivaaleissa on verrata tuloksia samaan aikaan monilla aluiella käytyjen paikallisvaalien tuloksiin ja äänestysprosentteihin. Katsoin esimerkiksi muutaman Dagestanin tasavallan Hivin piirin äänestyalueen tuloksia (kunnallisvaalien äänestysprosentti ja parlamenttivaalien prosentti): äänestysalue 1607: 49,1% vs. 88,4%; äänestysalue 1629: 64,9% vs. 94,5%; äänestysalue 1630: 72,4% vs. 100%. Kaikilla näillä Yhtenäinen Venäjä sai parlamenttivaaleissa vähintään 89% äänistä. Paikallisvaaleissa voittanut ehdokas sai vain 30% äänistä ja erot olivat suuret eri äänestysalueiden välillä.

    Ei tämäkään mitään osoita, sillä voihan joku äänestää vain parlamenttivaaleissa, mutta on omiaan lisäämään epäilyksiä. Paikallis- ja aluevaaleja oli samaan monilla, mutta ei kaikilla alueilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Jukka P kirjoitti 15.12.2011 kello 11:55

    Ja vielä vertailun vuoksi pari aluetta Karjalasta, jossa tilastollisia kummallisuuksia oli vähän tai ei lainkaan: äänestysalue 184 (Belomorskin piiri): äänestysprosentti, Karjalan aluevaalit vs. parlamenttivaalit, äänestysalue 184: 46,6% vs. 46,6%, äänestysalue 185: 43,2% vs. 43,1%.

    Näissä Yhtenäinen Venäjä sai 40,7% ja 38,1% äänistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Ässä kirjoitti 15.12.2011 kello 15:44

    Jukka P: Sitä vastoin 99% äänimäärä YV:lle Tshetsheniassa voi olla ihan todellinen ilman manipulointia, sillä toisin äänestäminen (tai jopa äänestämättä jättäminen) voisi olla hengenvaarallista.

    Silloinkaan vaalit eivät ole vapaat ja rehelliset, vapaissa ja rehellisissä vaaleissa ei tiedetä kuka äänesti toisin. Tuloksen manipulointia on uhkailemallakin tapahtuva manipulointi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Jukka P kirjoitti 15.12.2011 kello 16:23

    Ässä: Tuloksen manipulointia on uhkailemallakin tapahtuva manipulointi.

    Toki, samoin kuin ehdokkaiden ja puolueiden mediaan pääsyssä olevat erot ja mutta tilastollisesti voidaan havaita (mistä tässä keskustelussa on lähinnä ollut kyse) vain tulosten laskennassa tapahtuvat epäselvyydet. Ne eivät suinkaan ole ainoa Venäjän vaalien epäkohta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Mediaani kirjoitti 15.12.2011 kello 20:37

    Todistan seuraavassa ristiriidan avulla vääräksi olettamuksen, että tilastopiikki selittyisi suurella määrällä pieniä äänestyspaikkoja.

    Jakauman “piikissä” näkyy noin 3500 äänestyspaikkaa. Oletetaan, että näiden pikkupaikkojen äänestäjämäärä on vähäinen. Tällöin niistä yhteensä saatu kokonaisäänimäärä on myös verraten pieni suhteessa maan kaikista 91227 äänestyspaikasta saatuun kokonaisäänimäärään. Tästä seuraa, että valtakunnallinen äänestysprosentti pysyy lähellä jakauman huippukohtaa, kuten on tyypillistä demokraattisille vaaleille.

    Venäjän vaaleissa äänestysprosentti poikkeaa jakauman keskikohdasta noin 13%. Tämä havainto on ristiriidassa oletuksemme kanssa, ja siten todistaa, että oletus “pienistä äänestyspaikoista” ei voi pitää paikkaansa.

    Yhteenvetona:

    Valtakunnallisen äänestysprosentin suuruus verrattuna jakauman keskikohtaan kertoo sen, että poikkeuksellisen suuren äänestysprosentin äänestyspaikat eivät ole pieniä, vaan päinvastoin kokonaisvaalituloksen kannalta merkittäviä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Ässä kirjoitti 16.12.2011 kello 11:04

    Jukka P: Toki, samoin kuin ehdokkaiden ja puolueiden mediaan pääsyssä olevat erot ja mutta tilastollisesti voidaan havaita (mistä tässä keskustelussa on lähinnä ollut kyse) vain tulosten laskennassa tapahtuvat epäselvyydet.

    En nyt ihan ymmärrä ajatustasi. Samalta se YV:n 99% äänimäärä näyttää tilastossa riippumatta siitä onko se saavutettu sillä että laitetaan uurnaan isot määrät YV:n äänlippuja, vai sillä että uhataan ampua ne jotka eivät äänestä, ja ne jotka eivät äänestä YV:ää (ja tarkistetaan että näin myös tapahtuu). Ja molemmat tavat ovat yhtälailla tulosten manipulointia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. juha-m kirjoitti 18.12.2011 kello 23:07

    Kiitokset Antonin sivustolle. Nyt vasta ymmärsin tuon piikikkään jakauman (jota alussa kysyin).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus