Miten ja miksi humanitäärisin perustein Suomeen tulleiden sosiaaliturva pitää eriyttää.

Kir­joituk­seni Maa­han­muu­ton vaikeat kysymyk­set sai vas­taan­oton, joka yllät­ti min­ut. Tek­stiä on luet­tu yli 25 000 ker­taa. Olen kuitenkin kir­joit­tanut samat asi­at mon­ta ker­taa aiem­minkin, viimek­si toukoku­us­sa. Kir­joituk­si­in pääsee tästä ja tästä. Jok­seenkin samaa olen kir­joit­tanut mon­ta ker­taa viimeisen 20 vuo­den aikana. Lai­ta blo­gin hakukent­tää ”maa­han­muut­to” niin saat run­saasti osumia.

Olen pöl­lämystynyt tästä keskustelus­ta, jos­sa puheen­vuoroi­hin asen­noidu­taan vain sen mukaan, onko kir­joit­ta­ja maa­han­muut­ta­jien puolel­la vai heitä vas­taan, eikä muul­la ole merk­i­tys­tä. Maa­han­muut­toon liit­tyvät kysymyk­set ovat vaikei­ta ja muut­tuvat koko ajan vaikeam­mik­si. Järkevät pelisään­nöt, ”yhteiskun­nalli­nen insinööriosaami­nen”, tulee koko ajan tärkeämmäksi.

Kir­joitin siitä, että sosi­aal­i­tur­van tulisi olla human­itäärisen maa­han­muut­ta­jien kohdal­la eri­lainen kuin se on maas­sa pitkään asu­vien kohdal­la. Tarkoi­tan täl­lä human­itäärisin perustein oleskelu­lu­van saa­jia, en vas­taan­ot­tokeskuk­sis­sa ole­via, joiden hake­mus­ta vas­ta käsitel­lään – heil­lähän on jo nyt eri­lainen sosi­aal­i­tur­va – enkä myöskään työperäistä maahanmuuttoa. 

Min­un asen­teeni yhteiskun­nan sään­töi­hin on, että niiden pitää olla kunkin yksilön ja ryh­män kannal­ta mah­dol­lisim­man tarkoituk­sen­mukaisia. Sik­si eri ase­mas­sa ole­via on kohdelta­va eri taval­la ja samas­sa ase­mas­sa ole­via samal­la taval­la. On toinenkin tapa ajatel­la. Sen mukaan sään­tö­jen on olta­va saman­laisia sil­loinkin kun tilanteet ovat erilaisia.

Meil­lä maa­han­muut­ta­jat rin­naste­taan pitkäaikaistyöt­tömi­in. Hei­dän pääasialli­nen tulon­si­ir­ton­sa on työ­markki­natu­ki ja toimeen­tu­lo­tu­ki sekä tietysti myös asum­is­tu­ki ja/tai ARA-asunto.

Maa­han­muut­ta­jien tilanne poikkeaa suo­ma­lai­sista pitkäaikaistyöt­tömistä monel­la tavoin:

• Har­va on tuonut mukanaan mitään mainit­tavaa omaisu­ut­ta, eli alka­en kodin irtaimis­tos­ta he lähtevät nol­las­ta. Päin vas­toin, monel­la on huo­mat­ta­va vel­ka matkas­taan Suomeen.
• He ovat suo­ma­laisia pitkäaikaistyöt­tömiä työkykyisem­piä ja työhaluisempia.
• Heille on yleen­sä tar­jol­la vain hyvin pieni­palkkaista työtä, kos­ka vaik­ka osaamista olisi, Suomes­sa kovin arvostet­tua muodol­lista, Suomes­sa hyväksyt­tävää tutk­in­to­todis­tus­ta ei ole, ja kos­ka hei­hin suh­taudu­taan ennakkoluuloisesti.
• Moni on perus­tanut yri­tyk­sen tai tekee tosi­asial­lista palkkatyötä yrit­täjäs­tatuk­sel­la, esimerkik­si Wolt-kuskeina.
• Taloudel­liset kan­nus­timet vaikut­ta­vat hei­dän työl­listymiseen­sä pitkäaikaistyöt­tömiä enemmän.
• He koke­vat suo­ma­lais­ten ennakkolu­u­lo­jen takia merkit­tävää syr­jin­tää työhönotossa.
• Mon­en on perustel­tua tehdä osa-aikatyötä osal­lis­tu­ak­seen kotout­tamiseen ja kielikoulutukseen.

Pelisäännöillä on suuri merkitys

Hyvänä osoituk­sen siitä, kuin­ka merkit­tävä asia työ­markki­noiden pelisään­nöt ovat, on soma­lien työl­lisyys. Se on Suomes­sa surkea, mitä perus­suo­ma­laiset käyt­tävät todis­teena rasis­tisille ennakkolu­u­loilleen. Kuitenkin Bri­tan­ni­as­sa ja Yhdys­val­lois­sa soma­lien työl­lisyysaste on aivan hyvä.

Suo­mi on todel­la huono työl­listämään maa­han­muut­ta­jia, mikä tulee meille hyvin kalli­ik­si. Näis­sä sään­nöis­sä on siis todel­la paljon korjattavaa.

Suomes­sa on fatal­isti­nen käsi­tys, että pitkäaikaistyöt­tömät eivät työl­listyy kuitenkaan, joten hei­dän osaltaan taloudel­lisil­la kan­nus­timil­la ei ole merk­i­tys­tä. Sik­si pitkäaikaistyöt­tömien efek­ti­ivi­nen mar­gin­aaliv­ero on jos­sain 70 ja sadan pros­entin välis­sä. Jos he ovat uloso­to­ssa, mar­gin­aaliv­ero voi olla selvästi yli 100 pros­ent­tia. En mene tähän sen enem­pää kuin totean, että iso osa ongel­maa on se, että meil­lä viime­si­jainen tuki, toimeen­tu­lo­tu­ki, takaa korkeam­man tulota­son kuin ensisi­jainen tuki, siis työ­markki­natu­ki ja asumistuki.

Hallitusohjelma vaikeuttaa tilannetta lisää

Hal­li­tu­so­hjel­mas­sa ensisi­jaista tukea vähen­netään eri­tyis­es­ti osa-aikatyöt­tömiltä merkit­tävästi. Helsingis­sä vuokral­la asu­val­ta kau­pas­sa osa-aikatyötä tekevältä kah­den lapsen yksin­huolta­jal­ta tuki piene­nee liki 600 euroa kuus­sa. Toimeen­tu­lotuelle­han hän tietysti joutuu, minkä jäl­keen työtä kan­nat­taa tehdä kuukaudessa vain 150 euron edestä. Eilen tele­vi­sios­sa San­ni Grahn-Laa­so­nen myön­si, että hal­li­tuk­sen toimet lisäävät toimeen­tu­lotuen käyt­töä aluk­si, vaik­ka hal­li­tu­so­hjel­man mukaan sen pitäisi puolit­tua. Kuin ihmeen kau­pal­la pitkäaikaistyöt­tömät menevätkin sit­ten töi­hin, vaik­ka siitä tehdään heille kannattamatonta.

Sip­ilän hal­li­tuk­sen aikana tehtyyn perus­tu­lokokeilu­un kelpu­utet­ti­in vain työ­markki­natukea saavia – siis lähin­nä pitkäaikaistyöt­tömiä. Hei­hin eivät taloudel­liset kan­nus­timet vaikut­ta­neet – pait­si joukkoon osuneisi­in maa­han­muut­ta­ji­in, joiden työl­listymistä se edesaut­toi selvästi. Vähän vahin­gos­sa saati­in siis tutkimus­tu­los, jon­ka mukaan taloudel­lisil­la kan­nus­timille on huo­mat­tavasti suurem­pi vaiku­tus maa­han­muut­ta­jien työl­listymiseen kuin pitkäaikaistyöt­tömien työllistymiseen.

Kom­menteis­sa moni on sanonut, että mik­si järkeis­tet­täisi­in vain maa­han­muut­ta­jien sosi­aal­i­tur­vaa eikä kaikkien. Sitä minäkin ihmette­len. Olen puhunut köy­hien pitämis­es­tä työt­töminä ainakin 40 vuot­ta tulok­set­ta. Olen tul­lut vaku­ut­tuneek­si, ettei tälle asialle ole tarkoi­tus tehdä mitään. En tiedä, miten hal­li­tu­so­hjel­maa on luet­ta­va, mut­ta jos sitä lue­taan niin kuin se on kir­joitet­tu, pitkäaikaistyöt­tömien työl­listymistä on tarkoi­tus merkit­tävästi vaikeut­taa elleivät he saa kokoaikatyötä.  Joka ei kokopäivä­työtä tee, sen ei pidä leipääkään syömän.

Alempi efektiivinen marginaalivero

Mil­lä taval­la maa­han­muut­ta­jien sosi­aal­i­tur­van pitäisi sit­ten ero­ta kantaväestöstä?

Efek­ti­ivisen mar­gin­aaliv­eron on olta­va olen­nais­es­ti mata­lampi kuin pitkäaikaistyöt­tömien nykyi­nen 70 — 100 pros­ent­tia. Kos­ka se olisi näin ollen parem­pi, pitäisikö sen sil­loin alkaa alem­paa? Ehkä pitäisi, mut­ta siitä taas pitäisi sil­loin eriyt­tää pois ne maa­han­muut­ta­jat, joil­la ei ole edel­ly­tyk­siä saa­da työtä. Perus­tu­lo sopisi tähän oikein hyvin, mut­ta sil­loin pitäisi eriyt­tää myös verotus.

Maa­han­muut­ta­jien työl­listymistä tue­taan jo nyt 50 pros­entin palkkat­uel­la. (erään­laista eriyt­tämistä sekin!) Erit­täin tehokas keino syr­jin­tää vas­taan työhöno­to­ssa. Tämä toimisi vielä parem­min, jos siitä ker­rot­taisi­in työnantajille.

Kotihoidon tuki

En tiedä, onko koti­hoidon tuki ylipään­säkään järkevä, mut­ta suo­ma­laisen (äidin) osalta voi ajatel­la, että on oma asia vali­ta huono men­estys työ­markki­noil­la ja tästä johtu­va surkea eläke.

Maa­han­muut­ta­jan kohdal­la kyse ei ole vain omas­ta asi­as­ta vaan las­ten sopeu­tu­mis­es­ta suo­ma­laiseen  yhteiskun­taan. Kieli opi­taan varhais­lap­su­udessa, jos sen aikoo oppia kun­nol­la. Päivähoito on las­ten kotouttamista.

Kaiken maa­han­muut­ta­jien sosi­aal­i­tur­van tulisi olla vastik­keel­lista siten, että ehtona on osal­lis­tu­mi­nen kotouttamispalveluihin.

Vapaakuukausia?

Kos­ka mitään var­al­lisu­ut­ta ei aluk­si ole, olisi kohtu­ullista, että ansio­tu­lot leikkaisi­vat sosi­aal­i­tur­vaa vas­ta muu­ta­man kuukau­den viipeen jäl­keen. Vaat­teet, tuolit, pöy­dät ja kat­ti­lat pitäisi voi­da siinä välis­sä ostaa.  Näitä vapaakuukau­sia kukin voisi käyt­tää vain ker­ran, jot­ta työt­tömyys­jak­soista ei tulisi kan­nat­tavia. On otet­ta­va huomioon, että moni toimii tosi­asial­lis­es­ti tai muodol­lis­es­ti yrit­täjinä, joten yhteenso­vi­tuk­sen pitäisi perus­tua vain tuloi­hin, ei tehty­i­hin työtunteihin.

Minus­ta on huono aja­tus keskit­tää maa­han­muut­ta­jat ARA-asun­toi­hin, joten maa­han­muut­ta­jien asum­istuen pitäisi ainakin aluk­si hyväksyä vähän korkeampia vuokria.

Täl­lainen maa­han­muut­ta­jien eri­tyisko­htelu olisi tietysti väli­aikaista, korkein­taan muu­ta­man vuo­den kestävää. Tarkoi­tus tietysti olisi, että heistä tulisi saman­laisia suo­ma­laisia kuin muutkin ovat, mut­ta alku­un pitäisi päästä.