Uusi hyvinvointivaltio 12: pienipalkkaisten tukeminen, negatiivinen tulovero

Olen edel­li­sis­sä osis­sa esit­tänyt toimia, joil­la tor­ju­taan tulon­si­ir­to­jen väärinkäyt­töä tai ylikäyt­töä, miten sen vain halu­aa sanoa, ja esit­tänyt keino­ja lisätä julkisen val­lan vero­tu­lo­ja. Tässä osas­sa noi­ta raho­ja tarvitaan.

Suo­ma­laisen hyv­in­voin­ti­val­tion vahvu­us on ollut, että (jok­seenkin) kaik­ki ovat mukana. Tulo­erot ovat olleet pieniä ja työt­tömyys vähäistä, kos­ka jok­seenkin kaikkien työ­panok­selle on ollut käyt­töä. Vielä 1980-luvun lop­ul­la Suo­mi toi­mi kuin demarien unel­ma. Sit­ten kaik­ki kään­tyi huonom­mak­si. Ennen kaikkea työelämä muut­tui eri­ar­voisem­mak­si ja sen mukana kas­va­va eri­ar­voisu­us tunkeu­tui maa­hamme. Ahkeru­ut­ta enem­män ansio­ta­soon vaikut­ti osaami­nen ja sään­tö-Suomes­sa eri­tyis­es­ti muodolli­nen koulutus.

Kyse ei ole vain tulo­eroista vaan paikas­ta yhteiskun­nas­sa. Kysyt­täessä useim­mat usko­vat, että tulo­erot ovat Suomes­sa kas­va­neet. Nyt ne ovatkin kas­va­neet vähän, mut­ta ihmiset uskoi­vat niiden kas­va­neen sil­loinkin, kun ne eivät olleet kas­va­neet. Mikä oli lisään­tynyt, oli osattomuus.

Rak­en­teelli­nen työt­tömyys – tai tarkem­min määritel­tynä tas­apain­o­työt­tömys ­– on kas­vanut merkit­tävästi ja näyt­tää ole­van vain kasvussa.

Muutos on globaali

Muu­tos on ollut saman­lainen kaikkial­la maail­mas­sa, joten koti­maisia syitä ei oikein kan­na­ta tässä korostaa, vaik­ka on niil­läkin osuuten­sa. Yhdys­val­lois­sa koko taloudelli­nen kasvu on men­nyt pääo­mat­u­lo­jen ja korkea­palkkaisimpi­en hyväk­si. Tavis­ten elin­ta­so ei ole nous­sut lainkaan. Ilmiö on suuresti Trumpin poli­it­tisen men­estyk­sen, Bri­tann­ian EU-eron ja euroop­palaisen anti-intellek­tu­aalin oikeis­ton men­estyk­sen takana.

Laitaoikeis­to syyt­tää hyvien työ­paikko­jen mene­tyk­ses­tä glob­al­isaa­tio­ta, mut­ta väite ei oikein kestä kri­it­tistä tarkastelua. Glob­al­isaa­ti­ol­la on oma osuuten­sa, mut­ta ennen kaikkea kyse on automaa­tios­ta ja dig­i­tal­isaa­tios­ta. Teknolo­gia vapaut­taa ihmisiä työn orju­ud­es­ta, mut­ta yhteiskun­nan pelisään­nöt elävät men­neessä ajas­sa, jol­loin heinäpel­lolle tarvit­ti­in sadonko­r­ju­un aikana kylän kaik­ki kyn­nelle kykenevät. Nyt on varaa jät­tää osa syrjään.

Sosiaalinen yhtenäisyys on vakavasti uhattuna

Jos halu­amme pitää Suomen sel­l­aise­na kuin se tun­nemme, tälle eri­ar­vois­tu­miselle on tehtävä jotain. Asial­la on kiire. On palautet­ta­va hyvä työl­lisyys ja estet­tävä tulo­ero­jen nousu. Hyväl­lä työl­lisyy­del­lä tarkoi­tan sitä, että työt jakau­tu­vat tasais­es­ti kaikille. En työaiko­jen pidentämistä.

Olen kir­joit­tanut niin mon­ta ker­taa siitä, että paras tapa tehdä tämä on tukea pieni­palkkaista työtä – paljon parem­pi kuin hin­noitel­la huono­tuot­toinen työvoima työt­tömäk­si. En kir­joi­ta perustelu­ja enää uudestaan.

Kun Suomes­sa puhutaan köy­hyy­destä, puhutaan yleen­sä ansiosi­don­naiselta pudon­neista työt­tömistä. Suuri yhteiskun­nalli­nen ongel­mamme on pieni­palkkaisten köy­hyys – se, etteivät he hyödy työssäkäyn­nistään käytän­nössä mitään, kos­ka työ­matkat, työ­vaat­teet ja ruo­ka vievät suuren osan siitä net­to­tu­lo­jen kasvus­ta, jon­ka työ­paik­ka tuo mukanaan. Tämä myös lisää työt­tömyyt­tä. Moni ei näe suur­ta vaivaa päästäk­seen työhön, jos­ta ei hyödy mitään.

Kas­va­va joukko suo­ma­laisia ei voi käytän­nössä paran­taa taloudel­lista tilan­net­taan työtä tekemäl­lä. Nyky­hal­li­tus on heiken­tänyt pieni­palkkaisen työn kan­nat­tavu­ut­ta entis­es­tään, mitä en oikein ymmär­rä. Sanat ja teot eivät oikein vas­taa toisiaan.

Toiv­o­ton osat­to­muus on pait­si ikävää, myös yhteiskun­nal­lis­es­ti vaar­al­lista. Olemme syn­nyt­täneet tilanteen, jos­sa rikol­lisu­us on mon­elle ain­oa tapa ansai­ta rahaa ja saa­da arvos­tus­ta lähipiirissään.

Maamme on menos­sa hyvin hitaasti mut­ta var­masti erit­täin ikävään suuntaan.

Pienipalkkaista työtä on tuettava täydentävin tulonsiirroin

Minä näen ratkaisuk­si pieni­palkkaisen työn  tukemisen täy­den­tävil­lä tulon­si­ir­roil­la. Yksinker­tainen malli on pait­si kaunein myös paras, kos­ka sil­loin pelisään­nöt ovat selvät eikä tarvitse tak­tikoi­da. Ne skä tasoit­ta­vat tulo­ero­ja että lisäävät osal­lisu­ut­ta ja samas­sa veneessä olemisen tunnetta

Sik­si esitän lin­eaarista tuloveroast­eikkoa, joka alkaa nol­lan ala­puolelta – siis negati­ivista tuloveroa.

Olen puhunut aiem­min perus­tu­losta, mut­ta vai­h­dan levyä kolmes­ta syystä.

1. Ihmisil­lä ei näytä ole­van kykyä tai halua ymmärtää, ettei perus­tu­lo ole niin kallis kuin kuvitel­laan. Muodol­lis­es­ti se on kallis, kos­ka rahaa kul­kee enem­män edestakaisin, vaik­ka mar­gin­aaliv­erot ovat samaa luokkaa tai mata­lampia kuin nykyisessä jär­jestelmässä. Negati­ivi­nen tulovero on näin lask­ien taas nykyjär­jestelmää halvem­pi, kos­ka rahaa kul­kee vähem­män edestakaisin (tulon­si­ir­rot ovat verotet­tavaa tuloa) Kumpikaan väite ei järkevä, mut­ta neljässäkymme­nessä vuodessa olen oppin­ut, että tätä ei pysty ihmisille selittämään.
2. On hyvä sitoa tulon­si­ir­to vero­jär­jestelmään, kos­ka sil­loin on riida­ton­ta, että siihen ovat oikeutet­tu­ja vain ne, jot­ka ovat Suomes­sa verotettavia.
3. Reaali­aikaisen tulorek­isterin ansios­ta negati­ivi­nen tulovero on myös mah­dol­lista toteut­taa käytän­nössä niin, että rahat tule­vat )kuukausit­tain, eivätkä vas­ta seu­raa­van vuo­den eloku­us­sa. Jos veroast­eikko on lin­eaari­nen, on mah­dol­lista siir­tyä vero­tuk­ses­sa kuukausipo­h­jalle. Myön­netään, että täl­lainen yksinker­taisu­us tekee paljon työt­tömiä vero­hallinnos­sa ja vero­juristien parissa.

Negati­iviseen tuloveroon on mah­dol­lista aset­taa ehto­ja vaik­ka siitä, että lapset pan­naan päivähoitoon oppi­maan suomea tai että hyvää vauh­tia syr­jäy­tymässä ole­van nuoren on men­tävä töi­hin tai koulu­tuk­seen. Tietysti näin voidaan tehdä myös perus­tu­lon osalta,  vaik­ka sel­l­ainen ei perus­tu­lo­ma­lli­in kuulukaan.

Myös syypäisiä tulonsiirtoja tarvitaan

Negati­ivi­nen tulovero ei voi olla niin korkea, että se riit­täisi yksin kun­nol­liseen elämiseen. Sen takia sitä tulee täy­den­tää syype­r­usteisil­la tulon­si­ir­roil­la. Yksinker­taisu­ut­ta menetetään, mut­ta lop­putu­los olisi silti paljon yksinker­taisem­pi kuin nyt. Kir­joi­tan eril­lisen postauk­sen siitä, mitkä oli­si­vat  sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmän elementit.

Negati­ivisen  tuloveron saisi jok­seenkin automaat­tis­es­ti, joskin siihenkin voi siis lait­taa ehto­ja, mut­ta syype­r­usteisen sosi­aal­i­tur­van ehdot oli­si­vat tiukat esimerkik­si työn vas­taan­ot­tamisen suhteen.

Esit­tämäni muu­tos ei ole hal­pa. Pieni­palkkaisia, joi­ta esitän tuet­tavak­si, on todel­la paljon. Sitä en pysty laske­maan, mitä esit­tämäni malli mak­saisi, eikä sitä pysty laske­maan kukaan, kos­ka tulos riip­puu työn kysyn­nän ja tar­jon­nan hin­ta­jous­toista. Ker­ta­heitol­la sitä ei voi ottaa käyt­töön vaan vai­heit­tain. Kos­ka ole­tan työl­lisyy­den paranevan, kansan­tu­lo kas­vaa ja jaet­tavaa on enemmän.

Kos­ka muu­tos vie aikaa, siihen kan­nat­taa ryhtyä pikaisesti.