Ei taida kuusi miljardia riittää Petterin lupausten lunastamiseksi

Ajat­telin ensin kir­joit­taa julkisen talouden sopeu­tuk­ses­ta perus­teel­lisen selvit­tämisen jäl­keen, mut­ta se ei valmis­tu­isi koskaan. Sik­si kir­joi­ta vähän lonkalta, mitä siitä ajat­te­len nyt.

Sopeuttaa pitäisi, mutta ei ole paniikin kaltaista kiirettä

Aku­ut­tia hätää meil­lä ei ole val­tion velka­an­tu­misen kanssa. En muista kos­ka val­tion lainan reaa­liko­rko on ollut näin paljon miinuk­sel­la. Kun korko on alle inflaa­tion, rahan arvon heikken­e­m­i­nen on velal­lisen ystävä.

Voi olla, että inflaa­tion las­ket­tua taas nor­maali­in lukemi­in­sa — mikä voi viedä vuosia, kos­ka palka­nsaa­jien ymmär­ret­tävät palkkavaa­timuk­set ruokki­vat sitä – nimel­lisko­rko pysyy jonkin aikaa korkeahkona, jol­loin val­tion lainan reaa­liko­rko nousee positiiviseksi.

Ei ole hyvä aja­tus pitää val­tion­talout­ta ali­jäämäisenä nor­maal­isuh­dan­tei­den aikana. Nyt työl­lisyys on niin hyvä kuin se näil­lä sään­nöil­lä voi ylipään­sä olla. Täl­laise­na aikana ei val­tion­talouden pitäisi olla ali­jäämäi­nen. Ali­jäämä kuu­luu työt­tömyyskausien ajalle.

Meil­lä on ollut neljä vuot­ta käytän­tö, että demari-ikäiset elävät kat­teet­toma­l­la elin­ta­sol­la velak­si ja jät­tävät velat vihrei­den kohort­tien taakak­si. En oikein ymmär­rä, miten vihreät ovat tämän hyväksyneet.

Työllisyyden nostamien vaatii uusia toimia

Työl­lisyys ei ole näil­lä sään­nöil­lä nouse­mas­sa, sil­lä työ­paikko­ja olisi, mut­ta tek­i­jöitä ei löy­dy. Työl­lisyys ei pysty san­ot­tavasti nouse­maan ellei sään­töjä muute­ta. Jos työl­lisyy­den halu­taan tästä vielä nou­se­van, on hyväksyt­tävä, että töi­hin otet­tavil­la on puut­tei­ta työkyvyssä ja osaamises­sa. Sik­si ei ole real­is­tista ajatel­la, että työ­nan­ta­jat palkkaa­vat heitä kovin korkeal­la palkalla.

On joko varaudut­ta­va käyt­tämään huo­mat­tavasti nyky­istä enem­män rahaa palkkatu­keen tai on hyväksyt­tävä, että palk­ka on TES:n alara­joil­la tai jopa alle. Sel­l­aista työ­paikkaa taas ei kan­na­ta ottaa vas­taan, ellei siihen liity jonk­i­nasteinen täy­den­tävä tulonsiirto.

Raken­nusalal­la täl­laista nuorten hyvin mata­laa palkkaa kokeilti­in työ­nan­ta­jien ja palka­nsaa­ja­jär­jestö­jen hyvässä yhteistyössä. Palk­ka kokopäivä­työstä oli noin tuhat euroa kuus­sa eli ei juuri mitään. Kokeilu epäon­nis­tui täysin, kos­ka siitä puut­tui täy­den­tävä tulon­si­ir­to. Ei kenenkään kan­nat­tanut ottaa moista työtä vas­taan. Saman sai fattasta.

Täl­lainen täy­den­tävä tulon­si­ir­to meil­lä on. Sitä kut­su­taan asum­istuek­si. Aikanaan esitimme Juhana Var­ti­aisen kanssa asum­istuen sään­tö­jen muut­tamista niin, että sitä voidaan mak­saa myös pieni­palkkaisille. Tämän tarkoituk­se­na oli paran­taa työl­lisyyt­tä. Se myös toteutet­ti­in, sil­lä VM uskoi argu­ment­tei­himme. Pidän aivan pösilönä, että kokoomus halu­aa perua tämän uud­is­tuk­sen. Se tulee heiken­tämään työl­lisyyt­tä. En tiedä paljonko, mut­ta tulee.

Työl­lisyy­den heikken­e­mien tulee sitä kaut­ta, että alimpia palkko­ja on nos­tet­ta­va korkei­den asumiskus­tan­nusten alueil­la — siis siel­lä, mis­sä työ­paikko­ja noin ylipään­sä syn­tyy. Vähem­mäl­lä ei pysty asumaan siel­lä mis­sä on työ­paikko­ja. Tämän seu­rauk­se­na osa työte­htävistä tulee kar­si­u­tu­maan pois kan­nat­ta­mat­tom­i­na. Osa työn­hak­i­joista taas kar­si­u­tuu, kos­ka heille ei kan­na­ta huonon osaamisen tai työkyvyn vuok­si mak­saa uut­ta kohon­nut­ta palkkaa. Vain nuori, osaa­va ja reipas pääsee töihin.

Ei siis näytä siltä, että työl­lisyys tulisi vahvis­tu­maan ja sitä kaut­ta haalit­taisi­in vero­tu­lo­ja val­ti­olle ja kunnille.

Paniikkijarrutus toisi laman

Kun vero­jakaan ei voi korot­taa, pitäisi siis sopeut­taa alen­ta­mal­la julk­isia meno­ja kuusi mil­jar­dia. Sil­loin kun opiske­lin kansan­talout­ta, val­tion meno­jen supis­t­a­mi­nen kuudel­la mil­jardil­la olisi laskenut kokon­ais­tuotan­toa 18 mil­jardil­la niin san­otun ker­roin­vaiku­tuk­sen kaut­ta. En tiedä, mil­laisek­si ker­roin­vaiku­tus esti­moidaan nyt ja käytetäänkö koko käsitet­tä, mut­ta var­maankin se on pienem­pi kulu­tuk­sen lisätessä aiem­paa enem­män tuon­tia ja rahamarkki­noil­la tapah­tunei­den muu­tosten vuoksi.

Kyl­lä edelleen julk­isten meno­jen nopea pudo­tus tuot­taa työttömyyttä.

Suh­dan­nepoli­ti­ikan tavoite on pitää pyörät pyörimässä sopi­val­la nopeudel­la. En ole var­ma, että on järkevää suh­dan­nepoli­ti­ikkaa painaa noin rajusti jar­rua. Ei mei­dän talouskasvumme niin vankalla poh­jal­la ole.

Menopaineita on miljardien edestä

Mut­ta sit­ten, mis­tä se kuusi mil­jar­dia leikataan? Tai siis kuusi mil­jar­dia ei riitä mihinkään, kos­ka jotkin menot lisään­tyvät väkisin.

Maan­puo­lus­tuk­seen menee mil­jar­di. Ainakin kokoomus ja PS ovat uhon­neet nos­ta­vansa puo­lus­tus­menot Naton mukaiseen kah­teen pros­ent­ti­in. Se tarkoit­taa naf­tia mil­jar­dia. Lisäk­si pitää tietysti tukea Ukrainaa sen sankar­il­lises­sa tais­telus­sa orju­ut­ta­jaa vas­taan sum­mil­la, jot­ka salataan.

Suomes­sa on auki noin 20 000 hoita­jan paikkaa eri puo­lil­la Sotea. Jos nämä paikat saataisi­in yhtäkkiä täyte­tyik­si, solah­taisi pelkästään siihen mil­jar­di. Ei niitä kuitenkaan saa­da. Sik­si palkko­ja on nos­tet­ta­va merkit­tävästi ja tämä mak­saa todel­la paljon. Pan­naan siihen kak­si mil­jar­dia, jol­loin sote yhteen­sä olisi kolme miljardia

Olen ilok­seni lukenut, että tarkoi­tus on nos­taa TKI-menot neljään pros­ent­ti­in kansan­tu­losta, siis kolmel­la mil­jardil­la eurol­la.  Osa tästä on toiv­ot­tavasti yri­tys­ten rahaa, mut­ta on siinä val­tionkin jotain porkkanaa käytet­tävä eikä vain toiv­ot­ta­va, että yri­tyk­set muut­ta­vat käyt­täy­tymistään — varsinkin kun Suomen talous­roo­lik­si näyt­tää muo­dos­tu­van nerokkaiden yri­tysideoiden alkuki­ihdy­tys ja myymi­nen ulko­maille. Ulko­maille menevät herkästi myös yri­tyk­sen tutkimus- ja kehittämistoiminta.

Kun uusia meno­ja pukkaa mil­jardi­tolkul­la, olisi säästet­tävä löy­det­tävä paljon yli kuusi mil­jar­dia. Pikem­minkin puhutaan yli kymme­nen mil­jardin leikkaustarpeesta.

Toiv­otan onnea kohtei­den etsimisessä. Onnek­si ei tarvitse osal­lis­tua siihen savottaan.